Kaiken internet

COLOURBOX

ILMOITUS

Kaiken internet Tekniikka&Talouden ja Tivin kumppanisisältöä

AIVAN KAIKEN NETTI

DATAA, DATAA JA DATAA

TIETO PILVIKELPOISEKSI

Sumu-konsepti on Ciscon älykeidas IoT-pilven reunalla.

Riverbed eriyttää kuormitetut verkot niiden vaatimustason mukaan.

Red Hatin softapohjainen tallennus ravistelee datan rautakahleita.

”TEEMME KAIKKIA niitä asioita, jotka yhdistävät sovelluksia ’thingseihin’”, sanoo Ciscon Suomen yhtiön tekninen johtaja Jukka Nurmi. Yhdistävä tekijä on infraa, jota tarvitaan siihen, että ihmiset, asiat ja laitteet ylipäätään pääsevät verkkoon. Sitä Cisco on tehnyt 30 vuotta.

ESINEIDEN INTERNETIN (Internet of Things) aikakauden suuri lupaus on kaiken liitettävyydessä ja siinä, että noita esineitä voidaan tehokkaasti jäljittää ja hallita. Mutta kun miljardit esineet ovat verkossa, mukana seuraa myös miljardeja mahdollisia vikaantumispaikkoja, sanoo Riverbedin Suomen yhtiön maajohtaja Lauri Wuorenheimo.

OHJELMISTOPOHJAINEN TALLENNUS on teknologiaa, joka ei ole sidottu tiettyyn rauta-alustaan, ja joka tarjoaa pilvipohjaisten ratkaisujen kautta helpomman ja nopeamman käsiksi pääsyn oikeaan tietoon. Sen lisäksi ohjelmistopohjaiset ratkaisut on nykyistä helpompaa skaalata tarpeen mukaan.

ILMOITUS

SOILE KALLIO

Tässä sinulle BIG DATAA!

TÄMÄ LEHTEMME OSIO on pieni kertomuksenpätkä matkasta kaiken internetiin. Juttua IoT:stä, IoE:stä, ihmisten ja asioiden verkosta. Siitä tässä liitteessä kertovat Cisco, Red Hat ja Riverbed. Nämä, tällä kertaa it-alan

yhtiöt, tekevät siihen tällaisia asioita.

Tämäkään ilmiö ei tule raekuurona eikä ensi vuonna, mutta se tulee koko ajan.

Kysymys ei ole vain it:stä, vaan länsimaisen elämänmuodon pitkästä askeleesta

kohti uudenlaisen tekemisen ja olemisen aikakautta.

Omistetaanpa nyt hetki sille, mitä tämä kaikki merkitsee tiedon hallinnalle.

Niin sanotun Mooren lain mukaan it-kapasiteetti kaksinkertaistuu joka toinen vuosi, ja niin kutsutun Metcalfen lain mukaan tiedon määrä tuplaantuu joka vuosi.

Kuvitellaan, että nämä lait pitävät kutinsa myös tulevaisuudessa. Näin ollen vuonna 2040, siis neljännesvuosisadan kuluessa, kapasiteettia on 5500 kertaa enemmän kuin tämän vuoden alussa. Tammikuussa 2015 käytössä olevien palvelintietokoneiden määrä ylitti miljardin rajapyykin.

Mikäli tiedon määrä kasvaa samaa vauhtia, siis 5500-kertaiseksi, me luomme joka 8. minuutti saman määrän uutta tietoa kuin ihmiskunta kaikkina aikoina vuoden 2003 loppuun mennessä.

Jos tiedon määrä kasvaa Metcalfen lain mukaan, on sitä vuonna 2040 33,5 miljoo-

naa kertaa tätä päivää enemmän.

Silloin luomme sekunnin aikana 15 kertaa enemmän tietoa kuin ihmiskunta loi vuoden 2003 loppuun mennessä. Samalla saatamme tallettaa tästä tiedosta vain promillen murto-osia. Kävisikö tämä big datasta?

Nämä tiedot perustuvat Science-lehdessä olleeseen artikkeliin sekä siitä juontuviin muihin artikkeleihin.

Professori, tutkija Tomi Dahlberg suhteuttaa tätä kaikkea arkeen: ”Suomessa pohditaan tällä hetkellä tosissaan muun muassa sitä, voitaisiinko kaikille Suomen 90 miljardille puulle luoda yksilöllinen digitaalinen tunniste tai milloin kaikkien suomalaisten genomit on mahdollista kartoittaa edullisesti, jos siihen liittyvät eettiset kysymykset kyetään ratkaisemaan ja jos tällaiselle toimelle keksitään jokin hyvä syy.”

Kauko Ollila, liitteen tuottaja

Uusi tallennustekniikka tekee

BIG DATASTA pilvikelpoista

Red Hat tarjoaa ohjelmistopohjaista tallennusta. Se ole sidottu tiettyyn rauta-alustaan, vaan avaa pilvipohjaisten ratkaisujen kautta helpomman ja nopeamman pääsyn oikeaan tietoon.

MÄÄRÄLTÄÄN VALTAISAN digitaalisen sisällön haltuunotto tulee päivä päivältä tärkeämmäksi. Riippumatta siitä, onko ennakoitava kysyntää, parannetava palvelua tai tehostettava tuotantoa.

Mutta tähän big data -ilmiöön yhdistyy myös tavattomia teknologisia haasteita. ”Jos ajatellaan yrityksiä yleisesti, tieto on se asia, jolla on niiden päivittäisessä toiminnassa suuri arvo.

Sen tähden teknologiaan kohdistuvat suuret vaatimukset muuttuvat nimenomaan tallentamiseen kohdistuvien tarpeiden ajamina”, sanoo Red Hatin tallennus- ja big data -tuotteiden myynnistä Pohjoismaissa vastaava Anna Lidén.

COLOURBOX

Avoimen, ohjelmistopohjaisen tallennusteknologian avulla tallentaminen muuttuu luotettavammaksi, edullisemmaksi ja informaation käyttökelpoisuus paranee.

Kapasiteettia ja suorituskykyä tarpeen mukaan

Todellista skaalautuvuutta Nykyjärjestelmien pullonkaulat ilmenevät silloin, kun on kysymys saman sisällön yhtäaikaisesta käytöstä, jolloin informaation eheys ja käytettävyys on tärkeää.

Lisäksi data pitää konvertoida uuteen formaattiin aina raudan vaihtuessa.

Ratkaisu ongelmaan löytyy ohjelmistopohjaisesta tallennuksesta. Se tarkoittaa teknologiaa, joka ei ole sidottu tiettyyn

rauta-alustaan, ja joka tarjoaa pilvipohjaisten ratkaisujen kautta helpomman ja nopeamman käsiksi pääsyn oikeaan tietoon.

Sen lisäksi ohjelmistopohjaiset ratkaisut on nykyistä helpompaa skaalata tarpeen mukaan. ”Tämä ilmiö on johtanut tallennusteknologioiden muutokseen.

Perinteinen tallennus rakentuu monoliit-

tisille systeemeille, jolloin hankitaan yksi järjestelmä yhteen sovellutukseen tai yhteen käyttöympäristöön. skaalautuu ulospäin eikä ylöspäin” ”Tämä tarkoittaa sitä, että kapasiteettia ja suorituskykyä on käytössä juuri silloin ja siten kuin sitä tarvitaan sen sijaan, että käyttäjän pitäisi etukäteen tietää, minkä kokoisen ’laatikon” hän joutuu ostamaan ja kauanko sen elinkaari kestää. Openstack on rakennettu aivan kuten modernit sovellukset ja pilvipalvelut”, selvittää Anna Lidén.

Hajautettua hakua Red Hat on yhdessä avoimen lähdekoodin yhteisön kanssa kehittänyt johtavan ohjelmistollisesti määritellyn tallennusratkaisun

nimeltä Ceph. Kuten kaikki Red Hat -tuotteet, rakentuu myös Ceph avoimelle lähdekoodille ja avoimille standardeille. Tämän vuoksi asiakas voi käyttää mitä tahansa rautaa varsinaiseen tallennukseen ja integroida kaikki sovelluksensa tallennuskokonaisuuteen. ”Sekä bittorrent- että peer-2-peer-systeemeissä on sama ominaisuus. Et hae jotakin tietoa joltakin tietyltä palvelimelta, vaan kukaties 20:ltä palvelimelta yhtä aikaa. Tilanne Ceph:ssä on sama”, Anna Lidén teroittaa.

Ceph:n tuomat joustavuus, nopeus ja skaalattavuus ovat edellytyksiä sille, että yritykset voivat ylipäänsä saada hyötyä irti big datasta ja pilviteknologian automaatiopotentiaalista. Siksi Anna Lidén uskoo kiinnostuksen tähän teknologiaan olevan suurta.

Myös toimialojen dataintensiiviset yritykset ovat lisänneet ohjelmistopohjaisen tallennuksen käyttöä. Muiden ohessa Sveitsissä sijaitseva Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuksen keskus CERN kokoaa sellaisella järjestelmällä tutkimusdataa.

Kauko Ollila, käännös

###*R*D.*M.*Y / TEKNIIKKA&TALOUS

*P

ILMOITUS

CISCO rakentaa kaiken nettiä ”Teemme kaikkia niitä asioita, jotka yhdistävät sovelluksia ’thingseihin’”, sanoo Ciscon tekninen johtaja Jukka Nurmi. ”KAIKEN INTERNET” eli IoE (Internet of Everything) on Ciscon, maailman suurimman tietoverkkoyrityksen, toiminnan ytimessä. ”Teemme kaikkia niitä asioita, jotka yhdistävät sovelluksia ’thingseihin’”, sanoo Ciscon Suomen yhtiön tekninen johtaja Jukka Nurmi.

Yhdistävä tekijä on infraa, jota Cisco on tehnyt 30 vuotta.

Esimerkiksi suuri stadion on ääriskaalautuvaa mobiili-infraa vaativa paikka. Toisaalta se voikin sitten ”kaiken nettiä” hyödyntäessään neuvoa vieraita parhaitten hodaritarjousten tai lyhimpien vessajonojen suuntaan.

Liikenteen miljarditehostus Barcelona Espanjan Kataloniassa on saanut vuodessa takaisin IoT:tä soveltavaan parkkeeraus-automatiikkaan sijoittamansa rahat.

Kööpenhaminassa taas on meneillään hanke älykkään kaupunki- ja katuvalaistuksen kehittämiseksi. Peräti 17 eri yhtiötä tekee omilla kadunpätkillään teknologiademoja, ja Cisco on toimittanut näiden mallisuoritusten verkkoperustan.

Myös taajamien valvontakamerat voisivat jakaa keskenään tietoa, jolloin kaikilla toimijoilla ei tarvitsisi olla omia videojärjestelmiään. ”Keräämällä ja yhdistämällä erimuotoista dataa voitaisiin periaatteessa rakentaa kokonainen kaupunginhallinta-alusta, jonka rajapinnat saatettaisiin avata kaikille vapaasti hyödynnettäviksi”, Nurmi visioi.

Pilvitietotekniikka on kaikkien tuntema lupaus organisaatioiden it:n palveluistamisesta. Se ei kuitenkaan toimi kaikkialla. Silloin liikutaan sumussa, sanan useassakin merkityksessä. ”Sumu-konsepti on Ciscon vastaus kysymykseen siitä, millaisia muutoksia verkkoihin pitää tehdä, jotta IoE toimii niissä”, Nurmi kertoo.

Ciscon lanseeraama termi ”sumu” tarkoittaa älykkäitä laitteita verkon laidalla. Nämä verkkolaitteet välittävät tietoliikennettä ja sisältävät riittävästi älyä ohjatakseen esimerkiksi teollisuudelle kriittisiä prosesseja, kuten teollisuusrobotteja tai öljynporauslautan toimintoja.

Liian pitkät viiveet verkkoliikenteessä rajoittavat pilvipalveluiden käyttöä joissakin olosuhteissa”, Nurmi muistuttaa.

SOILE KALLIO

Pilven jatkona ”älykäs sumu”

Cisco verkottaa muiden ohessa stadioneita. Yhtiön tekninen johtaja Jukka Nurmi eläytyy vuoden päässä siintäviin Rion olympialaisiin Suomen vanhan leipälajin väline kädessään. ”Kaikissa teollisuuslaitoksissa on lisäksi alihankkijoita, jotka haluavat rajapinnat ja yhtey-

Vanhat toimintamallit ja teknologiat otettava huomioon Ciscolla on toimialakohtaisten konseptien kehittäjiä, jotka kykenevät näkemään, miten esimerkiksi tehtaan organisaatio voisi olla nykyistä toimivampi.

IoT-verkot ovat pitkälti samoja verkkoja kuin ennenkin, mutta tehtaan johdolle saattaa olla uutta se, että yhteys etäiseen teollisuusrobottiin syntyy ilman, että joku lentää sen vierelle.

Barcelona maksoi IoT-investointinsa vuodessa – Kööpenhamina tehostaa katuvalaistusta

det suoraan omaan tuote- ja sovelluskantaansa.

Tämän mahdollistaminen kirjavassa monitoimittajaympäristössä on Ciscon leipää. Kaiken pohjalla pitää olla laadukas tietoverkko”, Nurmi sanoo.

Valtavia kasvumahdollisuuksia Tänä päivänä IoT:n yläkäsitteenä käytetään nimitystä ”Internet of everything” eli kaiken internet, joka on alunperin Gartnerin termi. Cisco on WXQQLVWDQXW MD SURÀORLQXW HVLPHUNLNVL N\PPHQLl julkisen alan esimerkkejä siitä, miten kaiken internet on parantanut ihmisten elämänlaatua.

Yhtiön mukaan IoE on 19 biljoonan (Us-billion) dollarin (suomeksi noin 15 triljoonaa eli miljoona miljoonaa euroa) arvoinen taloudellinen mahdollisuus, jonka valtaosa tulee yritysten tekemisistä. ”Noin 99 prosenttia verkkoon liitettävistä asioista ei vielä ole verkossa, puhutaanpa sitten uusista tai tulevista tekniikoista. Nykyisen toimistoverkon periaatteet toimivat aivan yhtä lailla tehtaan tai sataman verkossa. Nämä hyödyt tulevat vasta paljastumaan meille”, Nurmi teroittaa.

Kauko Ollila

ILMOITUS

Miljardin BUGIN PESÄ ESINEIDEN INTERNETIN (Internet of Things) aikakauden suuri lupaus on kaiken liitettävyydessä ja siinä, että noita esineitä voidaan tehokkaasti jäljittää ja hallita.

Mutta kun miljardit esineet ovat verkossa, mukana seuraa myös miljardeja mahdollisia vikaantumispaikkoja, sanoo Riverbedin Suomen yhtiön maajohtaja Lauri Wuorenheimo. ”IoT tarjoaa ennen näkemätöntä vaivattomuutta tavallisille ihmisille. Alan pioneerit tuovat jo markkinoille palveluita ja tuotteita, jotka verkottavat kaikkea hammasharjoista ÀWQHVV WXRWWHLVLLQ µ Gartnerin uuden ”The Future of smart

home” -raportin mukaan tyypillisen länsimaisen perheen asunto voi sisältää useita satoja älykkäitä objekteja vuonna 2022.

Myös ympäristö kiittää Julkistoimijoille ja erilaisille palveluntarjoajille iot tuo mahdollisuuden monitoroida ja hallita tehokkaammin ydintoimintaansa. Se lupaa myös automatisoida prosesseja. Julkispalvelut käyttävät jo nyt monin paikoin verkotettua mittaustekniikkaa seuratak-

seen ja ennakoidakseen palvelujen kysyntää tai niiden ongelmia.

Mobiilit potilasjärjestelmät sallivat terveydenhuollon seuraavan kotihoidossa olevien potilaiden terveydentilaa ja toimittavan apua, jos on tarve. ”Ympäristö ja meidän energialaskumme puolestaan hyötyvät siitä, että valaistusta ja lämmitystä tai ilmastointia käytetään vain silloin, kun niitä todella tarvitaan”, Wuorenheimo muistuttaa.

Kaiken tuloksena käyttäjiä, sovelluksia ja dataa on nyt ihan kaikkialla. It-osaston tulisi toimittaa asiakkailleen ympäristö, josta käyttäjät pääsisivät yritysjärjestelmässä tai privaattipilven verkossa olevaan dataan julkisen pilven kautta.

Tällaisen organisaation on kyettävä tukemaan käyttäjiään samalla tavoin riippumatta siitä, missä sovellukset ovat ja kuinka niitä jaellaan. Suljetut verkot saavat rinnalleen internet-protokollia käyttäviä julkisia verkkoja ja tarjoavat vaihtoehdon: kalliimpi suljettu verkko kriittiselle ja julkinen verkko vähemmän kriittiselle liikenteelle, kuten saas-sovelluksille ja perustoiminnalle kuten varmennus.

Verkot eriytyvät

Kodissasi on satoja älyvermeitä v. 2022

Kun loppukäyttäjät vaativat helppoutta ja käytettävyys kehittyy, alla oleva teknologia muuttuu kuitenkin yhä mutkikkaammaksi.

Osittain tämä johtuu monilla toimialoilla yhä käytössä olevasta suljetusta suurkoneja client-server-teknologiasta, jonka päälle on vain rakennettu web-kerros. Sitten on hankittu saas-palveluita erilaisista pilvistä.

Ongelmia tulee – korjaus heti!

SOILE KALLIO

Riverbedin Lauri Wuorenheimo: Kirjava IoT-liikenne eriyttää verkot niiden tehtävien mukaan.

”IoT:n maailmassa koko ict-infrastruktuuri loppukäyttäjän pisteeltä pilvipalveluihin kuormittuu ennen näkemättömällä tavalla itse datasta ja toisaalta sitä ohjaavasta liikenteestä. Kun tämä äärimutkikas järjestelmä kohtaa ongelmia, kaikkien tärkeintä on niiden nopea paikannus ja rajaaminen”, Wuorenheimo teroittaa. ”Näiden asioiden laiminlyöminen voi maksaa organisaatioille valtavasti. Ne voivat myös viedä käyttäjien luottamuksen koko esineiden internetin konseptiin. Jos keskenään verkotetut laitteet huolehtivat äärikriittisestä infrasta tai ihmisten hengissä pysymisestä, ongelmien nopeassa korjaamisessa ei yksinkertaisesti saa epäonnistua.”

Jatkuvasti toiminnassa olevan verkon ylläpito IoT-aikakaudella riippuu suuresti hallinnointivälineiden laadusta ja järjestelmän todellisen läpinäkyvyyden toteutumisesta.

IoT-teknologioiden odotettavissa oleva läpimurto tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia uusilla toiminnan alueilla. Suurimmat voittajat tulevat niistä palveluntarjoajista, jotka mahdollistavat esineiden netin.

Lauri Wuorenheimo tähdentää lopuksi, miten näiden palveluntarjoajien on myös mahdollista ratkaista joukko niistä suurista asioista, joita IoT-ympäristöt nostattavat, ja jotka vaihtelevat tietoliikenteen suojauksesta luotettavaan tallennukseen, käytettävyyteen ja siirtotekniikoihin, sekä kaikkein tärkeimpään – kokonaista IoT-maailmaa pyörittävien järjestelmien hallintaan.

Kauko Ollila

Riverbedin Lauri Wuorenheimolla on toimiston oma IoT-laite; muutaman kympin linux-pohjainen Raspberry Pi ja selainpohjainen musiikkiohjelma, joiden takana on kierrätyskelpoinen Yamaha vahvistin.