Mediuutiset 10092010

Nro 31 Perjantai 10.9.2010 Hinta 4 €

Lue uutisia verkossa mediuutiset.fi »Lähetteissä ei juuri koskaan vedota Käypä hoito -suosituksiin.»

Pasi Salmela, sivu 12

Sivutyö hakee sääntöjä Kolmannes lääkäreistä on kaksoisroolissa. Sairaanhoitopiirit ovat viime vuosina laatineet omia ohjeitaan sivutyön tekijöille, mutta koko maan yhteisiä ohjeita ei vielä ole. Sivut 4–5 GRAFIIKKA REIMA KANGAS

30% 45% Naislääkäreistä noin 30 prosentilla ja mieslääkäreistä 45 prosentilla on sivutoimi. Sivutöitä tekevät useimmin yli 50-vuotiaat lääkärit.

Yleislääkärikoulutus vetää Oulussa 14

Jonoista voi olla hyötyäkin 13

Osta hyvä sairaala 10

MARKKU RUOTTINEN

REIMA KANGAS

Maarit Matinolli viimeisteli ainutlaatuisen erikoistumiskoulutuksen Fannyn kanssa äitiyslomalla.

Komeat sairaalakiinteistöt jäävät tyhjilleen. Röykän parantola on odotellut ostajaa kymmenen vuotta.

Nelinpeli toimii Lahdessa 8

MARKKU TISSARINEN

Savonlinnalainen Esa Ruuskanen poistaisi jonot kokonaan. Kauhajoella ajatellaan toisin.

VAKIOT Pääkirjoitus Sivutyö yö on meriitti 3 Töissä tänään Kaamasen kuopat harmittavat 3 Kirjat Miten lapsia saa tutkia? 17 Vaikea tapaus Todellinen yllätysraskaus 18 Kolumni Vaikea omistajaohjaus 18 Koska sairaanhoitopiiri käyttää äyttää kuudesosan kuntien euroista, ista, jännitteitä riittää, kirjoittaa Aki Lindén kolumnissaan.

Psoriasiksen peittämiseen lÜytyy monta hyvää konstia, hoitamiseen ainakin yksi.

Poissa silmistä, poissa mielestä.

Daivobet ÂŽ 50/500 mikrog/g voide Vaikuttavat aineet: kalsipotriooli 50 mikrog/g (hydraattina), beetametasoni 0,5 mg/g (dipropionaattina).

KäyttÜaiheet: Paikallishoitoon soveltuvan plakkipsoriasiksen (psoriasis vulgaris) hoidoksi.

Annostus ja antotapa: Daivobet Ž voidetta levitetään psoriaasiläiskille kerran päivässä. Suositeltava hoidon kesto on 4 viikkoa.

Tämän jälkeen Daivobet Ž voidetta käytetään tarvittaessa lääkärin ohjeen mukaan. Päivittäin käytettävän voiteen määrä ei saa ylittää 15 g ja yhden viikon aikana käytetyn voiteen määrä ei saa ylittää 100 g. Hoidettava alue saa olla korkeintaan 30% kehon pinta-alasta. Ei suositella käytettäväksi lapsilla ja alle 18-vuotiailla nuorilla.

/(2 3KDUPD 2\ b\ULWLH % 9DQWDD )LQODQG 3XKHOLQ )D[ H PDLO LQIR Âż#OHR SKDUPD FRP ZZZ OHR SKDUPD Âż

Vasta-aiheet: Tiedetty yliherkkyys jollekin valmisteen ainesosalle. Kalsipotriolin vuoksi voide on vasta-aiheinen potilailla, joilla on seerumin kalsiumaineenvaihdunnan häiriÜitä. Kortikosteroidista johtuen Daivobet Ž voidetta ei tule käyttää ihon primääri-infektioissa. Daivobet Ž voidetta ei tule käyttää psoriasis guttatan, psoriasis pustulosan, psoriasis exfoliativan ja erytrodermisen psoriasiksen hoitoon. Daivobet Ž on vasta-aiheinen potilailla, joilla on vaikea munuaisen vajaatoiminta tai vaikea maksasairaus.

Varoitukset ja käyttÜÜn liittyvät varotoimet: Vältettävä voiteen joutumista hiuspohjaan, kasvoille, suuhun tai silmiin. Kädet pestään huolellisesti käytÜn jälkeen. Samanaikaista hoitoa muilla steroideilla tulee välttää. Voitteen käyttÜä laajasti vahingoittuneella iholla, ja okkluusiositeen alla, limakalvolla tai ihopoimuissa tulee välttää, koska tämä voi lisätä kortikosteroidin systeemistä imeytymistä.

Raskaus ja imetys: Valmisteen käytÜn turvallisuudesta raskauden ja imetyksen aikana ei ole riittävästi tietoa.

Haittavaikutukset: Ihon ja ihonalaisen kudoksen häiriÜt: Yleinen: kutina, ihottuma, kuumottava tunne iholla.

Pakkaukset ja hinnat 1.7.2010 voide 30 g 31,32 ₏, 60 g 61,07 ₏, 120 g 117,12 ₏, SV-peruskorvattavia reseptilääkkeitä.

Lisätiedot: LEO Pharma Oy tai Pharmaca Fennica.

LEOŽ ŠLEO DB-0810-330026-FI. DaivobetŽ on LEO Pharman rekisterÜity tavaramerkki.

kalsipotrioli/ beetametasonidipropionaatti

10.9.2010

3

Nro 31 MEDIUUTISET Päätoimittaja Kimmo Seppälä Toimituspäällikkö Anna Niemelä

PÄÄKIRJOITUS

TÖISSÄ TÄNÄÄN

Sivutyö on meriitti

Palstalla lääkäri kertoo ajankohtaisia kuulumisia työstään ja työpaikaltaan.

K

Kaamasen kuopat harmittavat

OLMANNES SUOMALAISISTA lääkäreistä tekee päätoimensa ohella sivutöitä. Määrä on lievässä laskussa. Yleensä päätoimi on sairaalassa ja sivutoimi yksityisellä puolella.

Lääkäreiden sivutyöt eivät enää aiheuta samanlaisia ristiriitoja kuin menneinä vuosina. Sivutyöt on hyväksytty osana lääkärin toimenkuvaa, vaikka muilla toimialoilla sivutöiden tekemiset syynätään luupilla. Monilla aloilla sivutyöt on lähes kategorisesti kielletty kilpailevana toimintana.

Lääkärille sivutyö voi olla oleellinen osa ammattitaidon kehittämistä. Varsinkin tutkimus- tai opetustyötä ensisijaisesti tekevillä on tärkeää säilyttää tuntuma potilastyöhön.

Koko maan kattavia sivutyön pelisääntöjä ei ole vieläkään olemassa. Sivutyökoodiston luominen on jäänyt sairaanhoitopiirien harteille.

Piireissä noudatetaan kunnallista viranhaltijaa koskevaa lakia, jonka mukaan virkalääkärin on pyydettävä sivutoimilupa tai vähintäänkin tehtävä sivutoimi-ilmoitus.

Lääkäriliiton mukaan sivutöitä koskevat toimintamallit ovat selkiytyneet yriSivutyötyksen ja erehdyksen kautta. Jos on johkoodiston tavassa asemassa toisaalla, ei voi määrätä hankinnoista enää aidan toisella puolella. luominen Toisin on esimerkiksi Virossa, jossa on piirien käydään paraikaa vilkasta keskustelua harteilla. johtavista lääkäreistä, jotka lähettävät potilaitaan omistamiinsa yksityispraktiikkoihin leikattavaksi. Kaikki olisi hyvin, elleivät kunnat maksaisi myös privaattileikkauksia.

Sivutyöt ovat osa lääkärin arkea. Silti on yllättävä lausunto, ettei kaikilla yksityisen sektorin firmoilla välttämättä ole edes tietoa, kenellä sen ammatinharjoittajalääkäreistä on virka toisaalla.

Voisi kuvitella virkatiedon olevan oleellinen osa ansioluetteloa, jonka sisällön taas luulisi kiinnostavan kovastikin Kimmo Seppälä työnantajaa.

Med Flight -yhtiön vastuulääkäri Pauli Haapsaaren, 50, työviikot eivät muistuta toisiaan.

Viime viikko oli hektinen, nyt hän odottelee kahden tunnin lentovalmiudessa.

Mikä jäi mieleen kuluneelta viikolta?

– Rauhallista on. Edellisellä viikolla oli kiire ja vaikeita potilassiirtoja. Meillä oli 4–5 ambulanssilentoa Eurooppaan ja Aasiaan ja monta ambulanssikuljetusta Venäjän ja Baltian alueilta.

Mitä tapahtuu ensi viikolla?

– Odotetaan. Tulossa on ehkä kuljetus itäiseen Eurooppaan.

Pauli Haapsaari arvostaa työkavereidensa ammattitaitoa.

Siirtokuljetuksistamme 60 prosenttia tapahtuu ulkomailla, muissa kuljetamme potilaita joko Suomessa tai ulkomailta Suomeen.

Mikä oli päivän kohokohta?

– Lähden lasten kanssa lomal-

le. Mukaan pääsee puolivuotias beaglen pentu, jolle opetamme metsällä olemista.

Mikä harmittaa?

– Ei oikeastaan mikään, elämä on tällä hetkellä ihan mukavaa. Toivoisin kuitenkin, että Suomessa korvattaisiin Ruotsin mallin mukaisesti yli 200 kilometriä pitkät ambulanssikuljetukset lentokuljetuksilla. Potilaat hyötyisivät nopeasta siirrosta sairaalaan. Viisi tuntia ”kaamasen kuoppaisilla teillä” on potilaalle rasittavampaa kuin puolen tunnin lentomatka.

Hilkka Juhola-Puha

MUUT MEDIAT Olisiko viisainta lopettaa koko kunnallinen hammashoito ja katsoa, mihin markkinat asettavat hammashoidon todelliset kustannukset? Kansantalouden ja asiakkaiden palvelutarpeen kannalta se olisi kaikkein paras vaihtoehto, koska silloin hinnoittelu perustuisi kilpailuun eikä subvention suojaan.

Löylyn jälkeen mennään verenpaineen vaihteluiden horjuttamin jaloin kosteuden liukastaman lattian yli avantoon. Ei ole ihme, että asiaa tuntemattoman mieleen ei ensimmäisenä tule sauna terveyden lähteenä.

käisevästä ja terveyttä edistävästä työstä. Jos ei ole erityistä sairautta, miksi panostaa?

Va. johtajaylilääkäri Lasse Viinikka, Husari 4/2010

Kauppalehden pääkirjoitus 6.9.2010

Hoidamme luvattoman huonosti terveyspääomaamme. Kun raha on tiukalla, säästämme ”helpoista” ja vähän tarpeettomilta tuntuvista asioista, kuten nyt eh-

Usein tiedot hoitotoimenpiteistä jäävät katselun asteelle ja ensimmäisen kerran käytännön työhön törmää vasta valmistumisen jälkeen työelämässä.

Saunan piinaavassa kuumuudessa alaston keho rusikoidaan koivunoksilla punaisenkirjavaksi.

Oikea jono on vähän lyhyempi

P

tuohtunut. Käsi on tosi kipeä, eikä terveyskeskuksen lääkärille saa vastaanottoaikaa kuin kahden viikon päästä.

Odottaminen ärsyttää, mutta vielä enemmän ärsyttää se, että koko vaiva ehtii kadota ennen lääkärille pääsemistä. Se on osoitus terveyskeskuksen surkeudesta!

Potilaan reaktio on ymmärrettävä. Kipeä ihminen olisi halunnut lääkärin sanovan, että kyllä se siitä. Määräävän varmuudeksi vahvaa särkylääkettä.

Oikeasti jonojen tarkoitus ei ole panna sairastuneita odottamaan ja toivoa, että mahdollisimman moni putoaa listalta vaivan parannuttua itsestään. Hoitoa on saatava, jos tarvitsee.

Mutta onneksi terveyskeskuksissa on tajuttu, että monenlaista hoitoa voivat antaa muutkin kuin lääkärit, esimerkiksi koulutetut hoitajat. Kun homma tältä pohjalta toimii, lääkärin jonossa ovat ne, jotka tätä tarvitsevat.

Ja se jono on vähän lyhyempi.

Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio, Työpiste-verkkolehti 6.9.2010

Eläkkeellä oleva professori Pentti Jouppila, Kaleva 2.9.2010

NETTIKYSYMYS

VERKKOSUOSIKIT

Omaiset kantakoon vastuun

Viikon luetuimmat jutut Mediuutisten verkkosivuilla

OTILAS ON

Kuluneen viikon kysymys oli: Mikä auttaisi vanhusten masennukseen?

Ateisti nopeuttaa kuolemaa

12 % Omaiset pitäisivät parempaa huolta

Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. www.mediuutiset.fi

TOIMITUS Postiosoite: PL 500, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki Vaihde 0204 42 40 (Puhelun hinta (sis. alv): Lankapuhelimesta 8,28 snt/puh + 7 snt/min. Matkapuhelimesta 8,28 snt/ puh + 17 snt/min. Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu),

Fax 020 442 4699

e-mail toimitus@mediuutiset.fi, etunimi.sukunimi@mediuutiset.fi KUSTANTAJA Oy Mediuutiset Ab TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET, 020 442 4100, 020 442 4101 (fax), e-mail: tilpal@talentum.fi Kestotilaus 124 €/12 kk, 64 €/6 kk.

Määräaikaistilaus 135 €/12 kk, 72 €/6 kk, 36,75 €/3 kk

44 %

13 %

31 %

Järjestöt tarjoaisivat enemmän apua Lääkitystä käytettäisiin nykyistä enemmän Lääkärit huomaisivat oireet tehokkaammin

Uusi kysymys: Pitäisikö lääkäreiden sivutöitä säädellä tarkemmin?

Vastaa osoitteessa www.mediuutiset.fi.

Ursula Grönvall

13. vuosikerta ISSN 1456-1484

1 2 3 4 5

Hinta on voimassa 31.12.2010 asti ja koskee vain kotimaan toimituksia.

Ulkomaille postimaksulisä. Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Voin halutessani kieltää käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Talentum Media Oy:n tilaajapalveluun, PL 920, 00101 Helsinki, puhelin: 0204 42 4100, fax: 0204 42 4101.

44 numeroa vuodessa.

PAINOPAIKKA Savon Paino Oy, Varkaus, 2010 Päätoimittaja Kimmo Seppälä

Toimituspäälliköt Anna Niemelä Harri Junttila, Online-kehitys Toimittajat Ursula Grönvall, Kati Haapakoski, Mari Heikkilä (äitiyslomalla), Ilkka Jauhiainen, Erpo Pakkala Ulkoasu Hilkka Juhola-Puha, Reima Kangas Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyn aineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Toimitus voi

julkaista mielipidekirjoitukset kaikilla julkaisukanavillaan.

ILMOITUSMYYNTI Key account manager Riikka Oksa 040 342 4692 Rekrytointi-ilmoitukset Myyntipäällikkö Päivi Andersson 040 342 4690 Ilmoitusvaraukset ja laskutus Christina Niskanen 020 442 4356 christina.niskanen@talentum.fi Markkinointipäällikkö Essi Saravuo 040 342 4399

Terhikin nettipalvelu avautuu

Piikkimatto poistaa kipua

Verenpainepiikissä piilee vaara

Jumppaa tai kuole

Markkinointiassistentti Emilia Simolinna 020 442 4696 Tuoteilmoitukset: mu.ilmoitus@talentum.fi Rekrytointi-ilmoitukset: mediuutiset@faktor.fi Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti.

UUTISET

4 UUTISET MEDIUUTISET

SÄHÄKÄT Hammaslääkärikoulutus sai huomautuksen HELSINGIN YLIOPISTON lääketieteellisen tiedekunnan vaatimukset suu- ja leukakirurgiaan erikoistuville hammaslääkäreille ovat vastoin erikoishammaslääkäriasetusta, toteaa apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja.

Tiedekunta vaatii, että suu- ja leukakirurgiaan erikoistuvilla on oltava sekä hammaslääkärin että lääkärin perustutkinto. Erikoishammaslääkäriasetus ei kuitenkaan edellytä yleislääketieteen tutkintoa, oikeusasiamies tiedottaa.

Erikoistumiskoulutus tulisikin yhdenmukaistaa maan yliopistoissa. Lähinnä se tarkoittaa, että Helsingin yliopisto muuttaa käytäntöjään. hj

Päijät-Häme suunnittelee yhteispäivystystä PÄIJÄT-HÄME SUUNNITTELEE koko alueen ympärivuorokautisen päivystystoiminnan keskittämistä yhteispäivystyskeskukseen.

Asiantuntijatyöryhmän laatiman raportin mukaan yhteispäivystyskeskukseen tulisivat yhteispäivystys, päivystysosasto sekä päivystyksen valvontaosasto.

Yhteispäivystys käynnistäisi toimintansa maaliskuussa 2012. Yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon käyntimääriksi arvioidaan 62 000– 72 500 käyntiä vuosittain.

Työryhmän raportti esitellään kuntien hallinnossa syksyn 2010 aikana. Kunnilta odotetaan päätöstä yhteispäivystyksestä helmikuun 2011 loppuun mennessä. hj

VIIKON HYVÄ Vinkkaa Mediuutisia osoitteessa toimitus@mediuutiset.fi.

Karhulan kipuryhmä aloitti KARHULAN PÄIVÄSAIRAALASSA aloitti maanantaina uusi kaikille alueen asukkaille avoin kipuryhmä.

Carea eli Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on panostanut kivunhoitoryhmiin aiemminkin yhteistyössä Suomen kipu RY:n kanssa.

Aiemmin perustetussa suljetussa vertaistukiryhmässä on mukana 12 kipukroonikkoa, jotka ovat tulleet ryhmään Kymenlaakson keskussairaalan kipupoliklinikan kautta.

Ryhmissä jokainen kroonikko pyrkii löytämään omat selviytymiskeinonsa. Toiminta perustuu ohjattuihin tapaamisiin ja kotityöskentelyyn.

Kipuryhmille on kova kysyntä Kymenlaaksossa. Seuraavaksi tavoitteena on perustaa kipuryhmä Pohjois-Kymenlaaksoon. ep

10.9.2010 Nro 31

Sivutyön säännöt selkiytyvät Sivutyön luoma eriarvoisuus puhuttaa nyt Kysin alueen kirurgeja Kati Haapakoski

Sairaanhoitopiirit ovat selventäneet sivutöiden tekemiseen liittyviä sääntöjä viime vuosina. Samalla yhtenäiset valtakunnalliset pelisäännöt ovat jääneet laatimatta.

Niille ei enää nähdä kovin suurta tarvetta, vaikka lääkäreiden sivutöistä riittää keskusteltavaa sairaanhoitopiireissä. Piirit ratkovat ongelmatilanteita paikallisesti.

Tuorein esimerkki löytyy Kuopion yliopistollisen sairaalan Kysin erva-alueelta, missä kirurgiaylilääkärit ovat puuttuneet asiaan.

Kys on turvannut kirurgian palveluita kirurgiaerikoislääkärikonsulttien avulla. Konsultaatiota tarjoavat yksityissektorilla tai toisessa sairaalassa virassa olevat kirurgit. Kysin johtajaylilääkärin Jorma Penttisen mukaan korkeat palkkiot moninkertaistavat kirurgin peruspäiväpalkan konsulttityössä.

Palkkauserot aiheuttavat alalle perusteetonta eriarvoisuutta, vaikka konsultoiva kirurgi tekee keikallaan enemmän leikkauksia kuin virkalääkäri vastaavana päivänä.

Suuret palkkiot ovat myös pois muun hoidon rahoituksesta.

Kysin kirurgit ehdottavat, että erva-alueen sairaanhoitopiirit sopivat keskenään, että konsulttityötä kysytään ja tarjotaan toisesta sairaalasta virkatyönä kohtuullisella palkkiolla. Toisessa ervaalueen sairaalassa virassa olevaa kirurgia ei myöskään pitäisi palkata konsultiksi yksityishenkilönä tai yrityksen kautta.

Penttisen mukaan asia tulee käsiteltäväksi tänä syksynä, kun Kysin erva-järjestyssopimus hyväksytään.

Sivutöillä riittää tekijöitä Lääkärien sivutyöt Päätoimi

Sivutöitä Päätyö tekeviä sektorilla

Sivutöitä tekevien osuus

3 066

7 876

38,9 %

Terveyskeskukset

706

3 503

20,2 %

Opetus ja tutkimus

598

896

66,7 %

Työterveyshuolto

299

1 066

28,0 %

Yksityisvastaanotot

868

1 843

47,1 %

Muut lääkärin tehtävät

520

1 303

39,9 %

6 057 16 487

36,7 %

Sairaalat

Yhteensä

Sivutoimisten yksityislääkärien päätoimet

64,9 %

Sairaalat

11,4 %

Terveyskeskukset

9,4 %

Muut sektorit

Opetus ja tutkimus

7,3 %

Työterveyshuolto

4,3 %

Ei tietoa

2,7 %

Lähde: Lääkärikysely 2009

Raumalla lääkärit lipesivät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran johtajan Tarja Holin mukaan sivutyön tekemisen pelisäännöt voisivat olla valtakunnallisesti yhtenäisemmät.

Lääkäreiden kaksoisroolit eivät ole ykköshuoli piireissä. Valviran edeltäjä TEO on saanut aiheesta yhden kantelun, josta se antoi päätöksensä kaksi vuotta sitten.

TEO moitti yksityislääkäreiden toimintaa Rauman aluesairaalassa.

Se arvosteli sairaalan käytäntöä, jonka mukaan virassa olevat lääkärit voivat perustaa hoitopäätöksiä lähetteisiin, joita he ovat itse kirjoittaneet yksityisvastaanotoillaan.

Lääkärit olivat voineet päättää, millaisia tutkimuksia potilaille tehdään sairaalassa julkisin varoin.

Sen jälkeen potilaat ovat siirtyneet Porin Erikoislääkärit Oy:n hoidettavaksi.

TEO tähdensi, että jos potilas on tarkoitus leikata yksityissektorilla, leikkausta edeltävät ja sen jälkeiset laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimukset on tehtävä yksityisellä puolella.

REIMA KANGAS

HARRI NURMINEN

MARKKU RUOTTINEN

MAURI HELENIUS

kanssa. Tämä muutos on luonut pohjaa sille, että jääviyskysymykset ovat muuttuneet luonnollisiksi, Voipio-Pulkki sanoo.

Liisa-Maria Voipio-Pulkin, Aino-Liisa Oukan, Timo Kaukosen ja Juha Tuomisen mielestä kaksoisroolin riskit on hyvä tiedostaa.

Palkkauserot aiheuttavat alalle perusteetonta eriarvoisuutta.

Sosiaali- ja terveysministeriön terveyspalveluryhmän johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki korostaa työnantajan vastuuta. Tämän täytyy tehdä toimintatavat selviksi uuden työntekijän palkkaamisen yhteydessä. Erityisen tarkka täytyy

olla silloin, kun henkilöllä on valtaa hankintapäätöksissä tai muuten paljon viranomaisvaltaa.

Voipio-Pulkin mukaan alan kulttuuri on muuttunut sen jälkeen, kun lääkäreiden täytyi alkaa ilmoittaa sidonnaisuudet esimerkiksi lääketieteellisten artikkelien yhteydessä.

– Aiemmin sidonnaisuuksia pidettiin pahana. Sitten alettiin ajatella, millainen asiantuntija ei ole ollut yhteistyössä minkään tahon

Määräävä asema tunnistetaan Lääkäriliiton puheenjohtaja Timo Kaukonen kertoo, että sivutyöstä ei enää ole juuri tarvetta keskustella, koska säännöt ovat selkiytyneet yrityksen ja erehdyksen kautta.

– On opittu, että viran tai tehtävän hoidossa täytyy ottaa huomioon, jos on määräävässä asemassa puolella tai toisella, Kaukonen toteaa.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Aino-Liisa Oukan mukaan piirin henkilöstö on tietoinen kaksoisrooleihin liittyvistä riskeistä ja säännöt ovat hyvin tiedossa. Sivutyön tekijän täytyy pyytää sivutoimilupa tai tehdä sivutoimi-ilmoitus kuten kunnallisesta viranhaltijasta annettu laki säätää.

– Johtavassa asemassa olevat viranhaltijat eivät ole määrääväs-

10.9.2010 Nro 31

MEDIUUTISET

UUTISET 5

Hallinto-oikeus armahti Husin GRAFIIKKA REIMA KANGAS

Hoitojonot on saatava kuriin tänä vuonna Anna Niemelä

JARI HÄRKÖNEN

Tutkijat tekevät eniten sivutöitä.

Hallinto-oikeus antoi Husille kaksi kuukautta lisäaikaa purkaa liian pitkiksi venyneet hoitojononsa.

Valvira määräsi keväällä, että Husin on saatava hoitojononsa hoitotakuun vaatimusten mukaisiksi lokakuun loppuun mennessä.

Nyt jonojen on oltava lainmukaisia vuoden loppuun mennessä.

Lisäajan anominen hallinto-oikeudelta oli toimitusjohtaja Aki Lindénin idea. Hänellä oli onnistuneita kokemuksia Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ajalta.

– Vuonna 2008 saimme hallinto-oikeudelta lisäaikaa jononpurkuun, kun vetosimme Valviran päätöksen perusteluiden puut-

teellisuuteen.

Täällä kertaa Hus toimitti hallinto-oikeuteen laskelmat siitä, että nykyisten hoitojonojen purkaminen lokakuun loppuun mennessä on käytännössä mahdotonta.

– Hallinto-oikeus osoitti päätöksellään ymmärrystä tilanteestamme. Syyskuun ja lokakuun viikot eivät mitenkään riitä jonon-

»Ei tässä napit vastakkain olla. » purkuun vaikka tekisimme mitä ja ostaisimme kaiken mahdollisen kapasiteetin. Väänsimme tämän heille rautalangasta.

Välit kunnossa Valviraan Jonot venyivät Husissa kesän aikana lomien takia. Elokuun lopussa yli puoli vuotta hoitoon jonottaneita oli 2 466.

Pohjois-Pohjanmaan sairaan-

hoitopiiri anoi heinäkuussa Valviralta, että se antaisi piirille lisäaikaa jonojen purkuun. Sitä ei kuitenkaan herunut.

– Ei Valvira itse halua pyörtää omia päätöksiään, Lindén sanoo.

Isot sairaanhoitopiirit saavat Valviralta säännöllisesti sakonuhkia jonoistaan. Lindénin mukaan välit ovat kunnossa.

– Ei tässä mitenkään napit vastakkain olla. Isoilla sairaanhoitopiireillä on muita hankalampaa, koska meillä on vaikeammat potilaat. Meidän jonoissamme ovat myös kaikkien pienempien sairaanhoitopiirien haastavimmat potilaat.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Husin pitää toimittaa Valviralle ensi vuoden tammikuun puoleenväliin mennessä selvitys siitä, miten hoidon saatavuus on saatettu lain edellyttämälle tasolle.

HPV-tutkimus viivästyy THL

THL:n raportti valmistuu huhtikuussa Anna Niemelä MAURI HELENIUS

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n papilloomaviruksen tautitaakkaa sekä HPV-rokotteen tarpeellisuutta selvittävän tutkimusryhmän työ viivästyy.

Tutkimusryhmän raportin piti valmistua elokuun loppuun mennessä, mutta määräaikaa on pidennetty huhtikuun 2011 loppuun.

– Meidän pitää kasata tutkimusaineistot monesta paikasta ja rekisteritutkimuslupien saaminen on vienyt pitkään. Ensimmäisen

– Tutkimuslupien saaminen vei paljon odotettua kauemmin, erikoistutkija Tuija Leino sanoo.

tutkimuslupapäätöksen saaminen ministeriöstä kesti kahdeksan kuukautta, THL:n erikoistutkija Tuija Leino sanoo.

HPV:n aiheuttaman tautitaakan arvioimiseksi ryhmä tarvit-

see tietoa kohdunkaulan syöpien lisäksi syöpien esiasteiden tutkimuksesta ja hoidosta sekä esimerkiksi papa-näytteistä. Työryhmä arvioi myös papilloomaviruksen aiheuttamia kustannuksia.

Leinon mukaan kaikki tutkimusluvat ovat nyt kasassa ja itse tutkimustyö on käynnissä. Työryhmä on kokoontunut säännöllisesti koko ajan.

Työryhmän tehtävänä on ehdottaa parhaita menetelmiä viruksen aiheuttaman tautitaakan vähentämiseksi. Siltä odotetaan myös kannanottoa HPV-rokotteiden ottamisesta rokotusohjelmaan.

HPV-rokote voi tulla rokotusohjelmaan aikaisintaan 2012.

Sivutoimisten yksityislääkäreiden päätoimi on usein sairaalassa.

Supistukset pelottavat Raahessa sä asemassa yrityksissä, Oukka kertoo.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus antoi viime vuonna ohjeen sivutöistä. Va. johtajaylilääkäri Lasse Viinikka kertoo, että Husin oma henkilöstö ei

Sivutyön tekemisen rajoittaminen saattaisi ajaa yksityistä sektoria alas. saa osallistua esimerkiksi jononpurkuleikkauksiin.

Suomen Terveystalossa työskentelee johtavan ylilääkärin Juha Tuomisen mukaan kaksituhatta ammatinharjoittajalääkäriä. Yrityksen tiedossa ei ole, kenellä on virka muualla.

Tuominen korostaa, että sivutyön tekemisen rajoittaminen saattaisi ajaa yksityistä sektoria alas.

Se heikentäisi palveluita ja potilaiden valinnanvapautta. Hän toteaa, että muutokset on tehtävä maltillisesti, jos niitä halutaan.

FAKTA Joka kolmas tekee kahta työtä

RAS aikoo karsia päällekkäisyyksiä sairaanhoidosta

왘 Sivutöitä tekee noin 6 050 lääkäriä

eli reilu kolmannes kaikista työssä olevista lääkäreistä. 왘 Määrä on vähentynyt hieman vii-

me vuosina. 왘 Yleisintä sivutöiden tekeminen

on päätoimisesti opetus- ja tutkimustehtävissä työskentelevillä, harvinaisinta terveyskeskuslääkäreillä. 왘 Valtaosalla sivutoimisista yksityis-

lääkäreistä on päätoimi sairaalassa. 왘 Sivutöitä tekevät keskimääräistä

useammin yli 50-vuotiaat lääkärit, joista hieman alle joka toisella päätoimisesti työssä olevalla lääkärillä on sivutoimi. 왘 Sivutoimiset yksityislääkärit pi-

tävät yksityisvastaanottoa keskimäärin viisi tuntia viikossa muun päätyön ohella.

Lähde: Lääkärikysely 2009

FAKTA RAS 왘 Raahen seutukunnan hyvinvoin-

Kati Haapakoski

Raahen seutukunnan hyvinvointikuntayhtymä RAS etsii säästöjä Raahen aluesairaalan toiminnoista. Tämä tarkoittaa supistuksia, esimerkiksi sulkuja.

Hyvinvointikuntayhtymän johtajan Hannu Kallungin mukaan syynä on tiukka talous. Kuntayhtymällä on ensi vuodeksi nollabudjetti eikä helpotusta ole näkyvissä senkään jälkeen.

– Käymme parhaillaan toimintoja läpi, ja etsimme päällekkäisyyksiä. Sulut ovat mahdollisia, mutta ne ovat kuin hätäjarrutus.

Tavoitteena ovat pysyvät ratkaisut, Kallunki toteaa.

Hän korostaa, että henkilöstöä ei aiota irtisanoa. Sen sijaan määräaikainen työvoima vähenee.

Kallungin mukaan kuntayh-

tikuntayhtymä 왘 Raahen kaupunki, Pyhäjoen,

Siikajoen ja Vihannin kunnat 왘 Väestöpohja on 35 000 왘 Tuottaa perusterveydenhuollon

ja erikoissairaanhoidon palvelut 왘 Budjetti noin 100 miljoonaa euroa 왘 Terveydenhuollossa henkilöstön

määrä noin 700

tymä etsii uusia tapoja tuottaa palveluja. Nykyisistä palveluista kaikki eivät ole välttämättömiä.

– Meidän täytyy miettiä, mitä teemme Raahessa ja mikä on työnjako Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Nythän meillä on omaa perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa, Kallunki sanoo.

Henkilöstöä säästötavoitteet

huolestuttavat. Anestesiaylilääkäri Anita Saariaho kirjoitti paikallislehti Raahen Seudussa, että ”sairaalan käytävillä liikkuu tällä hetkellä tulevista toiminnan muutoksista tiedon murusia, jotka ovat tippuneet neljännen kerroksen hallinto-osastolta”.

– Olemme saaneet kuulla, että mm. kirurginen toiminta muuttuu päiväkirurgiseksi, erikoisalojen päivystys lopetetaan, synnytysten hoito lopetetaan, sisätautien akuutti hoito lopetetaan, kipupoliklinikka lopetetaan. Näitä suunnitelmia ei ole laatimassa sairaalan lääkärikunta, vaan hallinto-osaston johto, jolla ei ole lääketieteellistä koulutusta. Olen pahoillani, että joudun kirjoittamaan näistä suunnitelmista pelkkien huhujen perusteella, mutta sairaalassa ei hallinto-osasto pidä tapanaan jalkautua tutustumaan toimintoihin, saati sitten keskustelemaan suunnitelmistaan ja niiden seurauksista työntekijöiden kanssa, Saariaho kirjoittaa.

6 UUTISET

10.9.2010 Nro 31

MEDIUUTISET

MAURI HELENIUS

kenen pitää terapioita kustantaa.

Onko se kuitenkin yhteiskunnan asia, jos kyse ei ole puhtaasti työhön liittyvästä masennuksesta? Ja miten Kela tällaiseen suhtautuisi?

Myös Helena Rossi epäilee työnantajien valmiutta terapioiden tarjoamiseen.

LYHYET Osa Hyvinkään sairaalasta muuttaa parakkiin OSA HYVINKÄÄN sairaalan toiminnoista siirtyy remontti- ja laajennustöiden takia väliaikaisiin tiloihin seuraavien viiden vuoden ajaksi, kertoo Aamuposti.

Tuhannen neliömetrin kaksikerroksinen väliaikaissairaala pystytetään lokakuussa pysäköintipaikalle sairaalan länsipuolelle.

Aluksi sinne siirtyvät suurin osa kirurgian poliklinikasta, osa sisätautien poliklinikan henkilöstöstä sekä tietohallinto. Ne muuttavat akuuttisairaalan laajennustöiden tieltä. an

Uusia valmisteita erityiskorvattaviksi LÄÄKKEIDEN HINTALAUTAKUNTA on hyväksynyt Sandostatin-, Sandostatin LAR- ja Taflotanvalmisteet erityiskorvattaviksi sadan prosentin korvausluokkaan. Valmisteiden erityiskorvattavuus tulee voimaan 1.11.2010.

Sandostatin-valmisteet ovat olleet peruskorvattavia yli kymmenen vuoden ajan Suomessa. Erityiskorvattavuuden hyväksymisen lisäkustannus on 130 000 euroa verrattuna yhtä laajaan peruskorvattuun käyttöön.

Tafluprostia sisältävä Taflotan-valmiste hyväksyttiin erityiskorvattavaksi glaukooman hoidossa. Kansaneläkelaitoksen tilastotietojen mukaan vuonna 2009 prostaglandiinianalogeista maksettiin erityiskorvausta noin 42 000 henkilölle yhteensä 10 miljoonaa euroa. Taflotan-valmisteen erityiskorvattavuuden hyväksymisen lisäkustannus on 200 000 euroa verrattuna yhtä laajaan peruskorvattuun käyttöön. an

Ruotsissa yli 20 lasta sairastunut narkolepsiaan RUOTSIN LÄÄKEVIRASTO on saanut syyskuun alkuun mennessä 22 terveydenhuollon ilmoitusta lapsista, jotka ovat sairastuneet sikainfluenssarokotusten alkamisen jälkeen. Suoraan potilailta on tullut 13 ilmoitusta, kertoo Dagens Medicin.

Määrä on yli kaksinkertainen normaaliin ajankohtaan verrattuna.

Myös Tukholman läänin tilastot puhuvat karua kieltään.

Normaalivuonna tapauksia on joitakin, mutta tänä vuonna niitä on ollut jo kuusi. Pakkaa sekoittaa entisestään se, että kahdessa tapauksessa narkolepsiaan sairastunut lapsi ei ollut saanut sikainfluenssarokotetta.

Suomessa lasten ja nuorten narkolepsiatapauksia on raportoitu tänä vuonna 15 eli samoin kuin Ruotsissa, noin kaksi kertaa normaalia enemmän. hj

»Voi kyseenalaistaa, kenen pitää terapioita kustantaa.»

Airi Talven mukaan yrityksen toimiala ja tilanne vaikuttavat siihen, minkä verran sen työntekijät tarvitsevat työterveyshuollon palveluja. Esimerkiksi yt-neuvottelut näkyvät kysynnässä.

Työterveyshuolto pui masennusta Lääkärit eivät pidä psykoterapiaa työterveyshuollon asiana Ursula Grönvall

Työterveyslaitos kokoaa syksyn aikana työterveyshuollon ja työyhteisöjen edustajia pohtimaan parhaita toimintatapoja työntekijöiden masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriön Masto-ohjelman rahoittama työpajatyyppinen koulutus pidetään kuudessa kaupungissa.

– Kuopiossa jo pidetty koulutus oli menestys, kertoo työterveyshuollon erikoislääkäri Helena Rossi Työterveyslaitoksesta.

Rossi pitää masennuksen tunnistamista yhtenä keskeisimmistä mielenterveyden hoidon haasteista työterveyshuollossa.

Masennus nousi esiin myös muutaman vuoden takaisessa kyselyssä, johon vastasi 900 työterveyshuollon työntekijää: työterveyslääkäreitä, psykiatreja, psykologeja ja hoitajia.

Lyhytterapia olisi nopea apu Kyselyyn vastanneista erityisesti työterveyslääkärit toivoivat välineitä masennuksen tunnistamiseen ja tietoa esimerkiksi psykoterapian hoitomuodoista ja niiden käytöstä.

Psykologin konsultaatioihin monet työntekijät pääsevät nykyäänkin, mutta Diacorin johtava työterveyspsykologi Antti Aro

Masennus maksaa Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkemeno, miljoonaa euroa ´1998 ´2000

uskoo, että lyhyiden psykoterapioiden antaminen työterveyshuollon yhteydessä on tulevaisuuden trendi.

Aron mielestä työterveyshuollosta organisoidun terapian hyvä puoli olisi, että se voitaisiin järjestää nopeasti, jolloin tilanne ei pääsisi pahenemaan ja työntekijän työkyky säilyisi paremmin.

Hintakin olisi Aron mielestä kilpailukykyinen moniin muihin hoitoihin verrattuna.

– Kaksi tuhatta euroa niin se on siinä. Esimerkiksi jokin tähystystoimenpide voi maksaa joitakin tuhansia, eli lyhytterapia on linjassa tämän kanssa, Aro sanoo.

Lasku lankeaisi työnantajan maksettavaksi.

´2002 ´2004 ´2006 ´2008 ´2009 0

500 1000 1500 2000 2500 3000 Masennus ja muut mielenterveyden häiriöt Verenkiertoelinten sairaudet Tule-sairaudet Muut sairaudet Lähde: Eläketurvakeskus

Vähempikin riittää monille SOK:n työterveyshuollon työterveyslääkäri Airi Talvi uskoo, että tarvetta lyhyille terapioille työterveyshuollossa saattaisi olla, mutta ratkaisevaa olisi työnantajien maksuhalukkuus.

– Kustannukset tulevat helposti kohtuullisen isoksi, vaikka olisi lyhytkin terapia. Voi kyseenalaistaa,

– Käytännössä niitä olisi mahdotonta kaikkien työnantajien toteuttaa, koska se riippuisi työnantajan varakkuudesta. Tärkeänä näen, että työterveyshuollossa on sellaista osaamista, että siellä pystytään tekemään interventio eli ottamaan potilas säännöllisesti vastaanotolle ja seuraamaan hoitoa, Rossi sanoo.

Hän huomauttaa, että vaikeasti masentuneet kuuluvat erikoissairaanhoitoon, vaikka hoito alkaisi työterveyshuollossa.

– Psykoterapia ei sinällään ole työterveyshuollon asia, vaikka osa hyötyisi siitä. Monille riittää vähempikin, esimerkiksi lievästi masentuneille psykologin tukikäynnit.

Apua koko yhteisölle ANTTI ARON mielestä työterveyshuollon työyhteisötyöhön pitäisi saada ryhtiä. Olennaista olisi ehkäisy: työyhteisöjen kipukohtia ja stressinaiheita pitäisi lähteä purkamaan ajoissa.

Tärkeää olisi jalkautua työpaikoille ja miettiä toimintatapoja siellä, missä ongelmat syntyvät.

– Läsnäoloa ja tukea, ei mitään massiivisia seminaareja. Hyvät muutokset vaativat ainakin vuoden intensiivisen mukanaolon, Aro sanoo.

Airi Talven mielestä erityisesti isoja muutostilanteita, kuten yt-neuvotteluja, olisi hyvä päästä käsittelemään työterveyshuollossa jo etukäteen, mutta aina se ei onnistu.

– Jos työterveyshuolto saa tietää muutostilanteista ajoissa, voidaan yhteistyössä miettiä tukikeinoja, joita henkilöstölle voidaan tarjota. Mutta se riippuu paljon yrityksestä. Esimerkiksi pörssiyritys ei aina voi etukäteen antaa tietoja.

Miksi Hus palautti lisätyökorvaukset?

Jonot karkasivat käsistä kesällä

VÄLIKYSYMYS Anna Niemelä

?

Hus poisti keväällä muutamilla klinikoilla käytössä olleet lisätyökorvaukset. Elokuussa ne otettiin jälleen käyttöön.

Miksi halusit palauttaa lääkäreiden lisätyökorvaukset, toimitusjohtaja Aki Lindén?

Lisätyökorvaukset olivat ilmeisesti keväällä aiheuttaneet talon sisäistä kateutta ja ne päätettiin lopettaa, toinen syy oli kustannussäästö. Olen jäävi puhumaan tuolloin tehdystä päätöksestä, koska en ollut vielä talossa.

Kesän aikana jonotilanne kaatui niskaan ja ehdotin lisätyökorvausten palauttamista sinne, missä ne ovat tarpeen. Poistin siis aiemmin annetun kiellon.

Oman näkemykseni mukaan oikealla tavalla käytettynä lisätyö ei ole tavallista työtä kalliimpaa.

Mistä lisätyökorvauksen rahat tulevat?

Eivät ne tule mistään. Kun koko Husin budjetti on 1,5 miljardia euroa, muutama satatuhatta euroa saadaan käyttöön tarvittaessa. Tässä tapauksessa lisätyön vaihtoehtona oli kahden miljoonan euron sakot Valviralta.

Missä tilanteissa lisätyötä kannattaa mielestäsi käyttää?

Suoriteperusteinen lisätyö on kannatettavaa ja erityisesti silloin, jos sitä tehdään yksikössä, jonka laitteiden pääomakulut ovat korkeat.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin magneettitutkimusyksiköllä on tästä hyviä esimerkkejä.

Ilmeisesti henkilöstöhallinnon kannalta tuntitöihin perustuvaa lisätyötä on helpompi hallinnoi-

»Suoriteperusteinen lisätyö on kannatettavaa.» da kuin useita kymmeniä erilaisia suoritusperusteisia järjestelmiä. Se ei kuitenkaan saisi estää suoriteperusteisen lisätyön teettämistä.

S U U T U U

Ensimmäinen intradermaalisti annettava influenssarokote

Influenssarokote (virusfragmentti, inaktivoitu)

96 % potilaista tyytyväisiä pistostapaan2

INTANZA 9 mikrogrammaa/kanta injektioneste, suspensio. Influenssarokote (virusfragmentti, inaktivoitu). Rokote vastaa WHO:n suosituksia (pohjoiselle pallonpuoliskolle) ja EU:n päätöstä kaudelle 2010/2011.

Käyttöaiheet: Influenssan ehkäisyyn enintään 59-vuotiailla aikuisilla, erityisesti niillä, joilla on riski saada influenssaan liittyviä komplikaatioita. Annostus ja antotapa: Enintään 59-vuotiaat aikuiset: 0,1 ml.

INTANZAa ei suositella annettavaksi lapsille ja alle 18-vuotiaille nuorille. Rokote on annettava ihon sisään. Se suositellaan annettavaksi deltoidialueelle (olkavarsi). Vasta-aiheet: Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle, jollekin apuaineelle, kananmunalle, kananpojan proteiineille, neomysiinille, formaldehydille ja oktoksinoli 9:lle. INTANZA ei sisällä yli 0,05 mikrogrammaa ovalbumiinia annosta kohden. Rokotusta on lykättävä, mikäli henkilöllä on kuumesairaus tai akuutti infektio. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Kaikkien injisoitavien rokotteiden tavoin rokotetta annettaessa anafylaktisen reaktion varalta on oltava valmiina sopivaa hoitoa ja valvontaa. INTANZAa ei saa missään tapauksessa antaa verisuoneen. Potilailla, joiden immuunivaste on endogeenisesti tai iatrogeenisesti heikentynyt, vasta-ainevaste saattaa olla puutteellinen.

Uudelleenrokotus ei ole tarpeen, vaikka pistoskohdassa näkyisi rokotteen antamisen jälkeen nestettä. Yhteisvaikutukset: INTANZA voidaan antaa samaan aikaan muiden rokotteiden kanssa. Rokotukset on annettava eri raajoihin. On huomioitava, että haittavaikutukset saattavat voimistua. Immunologinen vaste saattaa heiketä, jos potilas saa immunosupressiohoitoa. Raskaus ja imetys: INTANZAsta ei ole kliinisiä tutkimustietoja altistuneista raskauksista. Yleisesti ottaen tutkimustiedot lihakseen annettavista influenssarokotteista raskaana olevilla naisille eivät viittaa sikiölle tai äidille haitallisiin vaikutuksiin, jotka liittyisivät rokotteeseen. INTANZAn käyttöä voidaan harkita raskauden toisesta kolmanneksesta alkaen. Rokottamista suositellaan raskaana oleville naisille, joilla on kohonnut riski sairastua influenssan komplikaatioihin, riippumatta siitä missä vaiheessa heidän raskautensa on. INTANZA-rokotetta voidaan käyttää imetyksen aikana. Haittavaikutukset: Kliinisissä tutkimuksissa havaittuja haittavaikutuksia: Odotetut todennäköiset paikallisreaktiot olivat yleisempiä kuin verrokkirokotteessa, joka annettiin lihakseen. Useimmat haittavaikutukset hävisivät itsestään 1-3 päivän kuluessa ilmaantumisesta. INTANZAn systeeminen turvallisuusprofiili on samankaltainen kuin lihakseen annettavalla verrokkirokotteella. Hyvin yleisiä haittavaikutuksia olivat: päänsärky, lihaskipu, sairauden tunne ja paikallisreaktiot (punoitus, turvotus, kovettuma, kipu ja kutina). Yleisiä haittavaikutuksia olivat mm.palelu ja kuume. Farmakodynamiikka: Seroprotektio saavutetaan yleensä 2-3 viikon kuluessa. Rokotuksen jälkeisen immuniteetin kesto homologisia tai rokotteen kanssa samankaltaisia kantoja vastaan vaihtelee mutta on yleensä 6-12 kuukautta. INTANZA on yhtä immunogeeninen kuin verrokki trivalentti inaktivoitu influenssarokote, joka annetaan lihakseen kutakin kolmea influenssakantaa vastaan 18–59-vuotiaille. Korvattavuus: Reseptivalmiste, ei SV-korvattava Pakkaukset ja hinnat: (VMH+alv 03/2010) 0,1 ml suspensiota esitäytetyssä mikroinjektioruiskussa, johon on kiinnitetty mikroneula ja neulansuojus (12,32 `). Lisätietoja: Pharmaca Fennica tai Sanofi Pasteur MSD Oy, Hitsaajankatu 20, 00810 Helsinki, puh. (09) 565 8830.

Viitteet: 1. Leroux-Roels I, Vets E, Freese R, Seiberling M, Weber F, Salamand C, Leroux-Roels G. Seasonal influenza vaccine delivered by intradermal microinjection : A randomized controlled safety and immunogenicity trial in adults. Vaccine 2008;26:6614-6619.

2. Reygrobellet C, Viala-Danten M, Meunier J, Weber F, Nguyen V. Perception and acceptance of intradermal influenza vaccination. Patient reported outcomes from phase 3 clinical trials. Human Vaccines 2010: 6 (4): 1-10.

9/2010

Intanzalla® saavutetaan vähintään perinteistä influenssarokotetta vastaava suojateho pienemmällä rokoteainemäärällä1

8 UUTISET

10.9.2010 Nro 31

MEDIUUTISET

LYHYET Hoitajien työkenttä laajenee Turussa TURKU MUUTTAA verenohennuslääkettä käyttävien potilaiden hoitoa. Jatkossa hyvässä hoitotasapainossa olevilta potilailta säännöllisesti otettavan verinäytteen ja sen tutkimisen suorittaa sairaanhoitaja.

Aiemmin se on ollut lääkärin työtä.

Uudessa hoitokäytännössä potilaiden INR-arvo tutkitaan pikamittarilla. Pikamittauksen avulla sairaanhoitaja pystyy määrittämään potilaan tarvitseman lääkeannoksen nopeammin. Näin potilas säästyy odottelulta ja puhelinsoitoilta. hj

Stroke Unit vaihtoi nimeä TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN sairaalan Stroke Unit on nimetty uudelleen. Oikeusasiamiehelle tehtyyn kanteluun vastatakseen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ilmoitti oikeusasiamiehelle, että yksikön uusi nimi on aivoverenkiertohäiriöyksikkö. Yksikön aiempi nimi oli oikeusasiamiehen mukaan muun muassa kielilain vastainen.

Lyhyttä ja ytimekästä suomenkielistä nimeä, joka vastaisi yksikössä tarjottavan palvelun sisältöä, ei sairaanhoitopiirin mukaan ollut löydettävissä. ep

Pneumokokkirokote tilataan GSK:lta MARKKINAOIKEUDEN PÄÄTÖKSELLÄ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jatkaa tammikuussa keskeytettyä pneumokokkirokotteen hankintamenettelyä.

THL allekirjoittaa hankintasopimuksen tarjouskilpailun voittaneen lääkevalmistajan GSK:n kanssa. Sopimus on voimassa lokakuuhun 2011 saakka, THL tiedottaa.

Markkinaoikeus totesi päätöksessään THL:n toimineen hankintalain edellyttämällä tavalla ja hylkäsi Pfizerin vaatimuksen järjestää uusi tarjousvertailu.

Syyskuun alussa käynnistyneessä pneumokokkirokotusohjelmassa on käytössä Synflorix-rokote. Samalla rokotteella jatketaan myös ensi vuonna. hj

Piikkimatto poistaa kipua PIIKKIMATON KÄYTTÖ voi auttaa kipupotilaita helpottamaan tilapäisiä kovia kiputiloja. Pitkäaikaiseen kipuun maton käytöllä ei sen sijaan ole vaikutusta, selviää pienehköstä ruotsalaistutkimuksesta. Piikkimaton käytöstä kivunhoidossa kertoo Dagens Medicin.

Karlstadtin yliopiston tutkimukseen osallistui 35 pitkäaikaisesta lihasjännityskivusta kärsivää potilasta, joiden ikä vaihteli 21-81 vuoden välillä. hj

Nelinpeli toimii Lahdessa Monen tuottajan malli yleistynee

tuulla. Nyt niillä on eri palveluntuottaja.

Kaikki yrittäjät sanovat, että suhde Lahteen on hyvä. Kilpailijoiden kesken välit ovat ”asiallisen korrektit”.

TUULIKKI HOLOPAINEN

JANNE RUOTSALAINEN

Harri Junttila

Lahden perusterveydenhuollosta vastaa neljä eri toimijaa. Kokemusta monen toimijan mallista on nyt reilun puolen vuoden ajalta.

Kaupungin vastuulla on kaksi terveysasemaa, joilla on yhteensä 50 000 potilasta. Pihlajalinnalla ja Attendo Medonella on kummallakin yksi terveysasema ja virka-ajan ulkopuolisesta terveyskeskuspäivystyksestä sekä ensiavusta ja valvonnasta vastaa Mediverkko.

Monopoliasema ei ole koskaan ollut laadun tae, joten monta peluria samalla kentällä koituu potilaan parhaaksi.

– Kaikki kolme haluavat olla se paras kumppani kaupungille. Laadun näkökulmasta se tarkoittaa tervettä kilpailuasetelmaa, josta hyötyy potilas, sanoo Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén. tuulla. Nyt niillä on eri palveluntuottaja.

Kaikki yrittäjät sanovat, että suhde Lahteen on hyvä. Kilpailijoiden kesken välit ovat ”asiallisen korrektit”.

Hyötyä lääkäreille Myös lääkärit hyötyvät, koska heille on tarjolla erilaisia työnantajia. Attendo Medonen Pertti Karjalaisen mukaan lääkärit työskentelevät kuitenkin varsin harvoin samanaikaisesti eri yrityksille.

Kun työnantaja pitää lääkäristään huolta, vaihdon tarve on pieni.

– Köyhän kunnan ei kannattaisi kuntalaisten terveyspalveluissakaan ostaa halpaa, muistuttaa Mikko Wirén.

– Saatoimme odottaa hieman ongelmia, mutta mitään sellaista ei ole ollut, sanoo Pertti Karjalainen.

LAHDEN KAUPUNKI

MEDIVERKKO OY

– Lahden tapa toimia kertoo siitä, että kunnat alkavat osata ostaa palveluja, sanoo Harri Pomell.

Vaikka Lahti onkin lähellä Helsinkiä, niin sekä Mediverkko että Pihlajalinna saivat tehdä töitä saadakseen sinne tarpeeksi lääkäreitä.

Nyt toiminta pyörii, ainakin

Kilpailu lisääntyy Lahden kaltainen nelinpeli on Suomessa vielä harvinaista. Yleensä kaupunki on valinnut yhden ulkoistuskumppanin kerrallaan.

Niin Lahtikin teki viitisen vuotta sitten, kun se ulkoisti kaksi terveysasemaansa silloiselle Medonelle.

Puoli vuosikymmentä on muuttanut ulkoistamista reilusti. Alalle on noussut Attendo Medonen yksinvaltiuden jälkeen muita vakavasti otettavia toimijoita. Samalla kunnat ovat oppineet ostamaan palveluja.

Palveluntarjoajat uskovatkin monituottaja-mallin yleistyvän.

Pertti Karjalaisen mukaan Suomessa on kymmenkunta sellaista kaupunkia, joissa se toimisi hyvin.

Mediverkon perusterveydenhuollon palveluiden johtaja Harri Pomell on rohkeampi linjauksessaan.

– Kaupungit, joissa on vähintään kaksi isompaa eli yli 10 000 hengen väestöpohjalla toimivaa terveysasemaa, voisivat harkita useampaa tuottajaa, Pomell arvioi.

Joka tapauksessa on tärkeää, että ulkoistussopimukset tehdään riittävän suurista kokonaisuuksista. Kintaanpeukalosta ei kannata ulkoistaa monelle.

– Näyttämisen halu lisää laatua, sanoo avohoidon ylilääkäri Pekka Mattila.

Lahden avohoidon ylilääkärin Pekka Mattilan mielestä hyvin.

– Sekä Launeen että Keskustan terveysasemien palvelun taso on noussut viimevuotisesta, jolloin ne olivat saman tuottajan vas-

Helsinki peruu ulkoistuksen Terveyslautakunta tyrmäsi ulkoistamisaikeet ja oman yhtiön perustamisen Ursula Grönvall

Helsingin terveyslautakunta ei kannata suunniteltua terveysaseman avosairaanhoidon kilpailuttamista eikä kaupungin omistaman osakeyhtiön perustamista.

Lautakunta päätti kannanottonsa tiistaina äänin 5–3. Lopullisesti asiasta päättää kaupunginvaltuusto luultavasti vielä syksyn aikana.

Helsingin terveysasemien johtaja Antti Iivanainen pitää terveyslautakunnan päätöstä tukena jo meneillään olevalle kehitystoiminnalle.

– Tämä asia on ollut epäselvä ja herättänyt keskustelua. Päätös rauhoittaa kenttää. Nyt voidaan jatkaa omaa kehittämistä entistä innokkaammin, kun tiedetään, että tämän asian suunnitteluun ja toteuttamiseen ei tarvitse laittaa voimavaroja, Iivanainen sanoo.

Helsinki kehittää muun muassa lääkäri-hoitajatyöparitoimintaa ja listautumismallia. Myös päihdehoitajien tuomista terveyskeskuksiin suunnitellaan osana Kaste-hanketta.

Työläintä on varmistaa hoitoonpääsy Ulkoistamisidean taustalla oli ajatus päästä vertailemaan kaupungin omaa toimintaa ja ulkoistettua ja yhtiöitettyä terveysasemaa.

Vielä elokuun lopussa terveyslautakunnan puheenjohtaja Jouko Malinen (sd) ounasteli, että lautakunta ottaa myönteisen kannan asiaa selvittäneen työryhmän ehdotukseen.

Kielteisen päätöksensä perusteluissa terveyslautakunta sanoi, ettei kilpailuttaminen ole nyt ajankohtaista, koska henkilöstön saa-

tavuus on parantunut ja terveysasemien omaa toimintaa kehitetään useilla hankkeilla.

– Oletan, ettei asia pompahda esiin taas puolen vuoden päästä ja että saadaan työrauha.

Iivanaisen mielestä kaupungilla on nyt eniten tekemistä sujuvan hoitoonpääsyn varmistamisessa.

– Tyypillinen jono terveysasemien lääkäreille on nyt 2–3 viikkoa. Se on mielestäni liikaa, Iivanainen sanoo.

Hänen mielestään sujuva hoitoonpääsy ei tarkoita automaattisesti lääkärin vastaanotolle pääsemistä, vaan ylipäätään potilaan tilanteen ratkaisemiseksi tarpeellisen hoidon saamista.

»Oletan, ettei asia pompahda esiin taas puolen vuoden päästä.»

Lautakunta vetosi myös siihen, etteivät tulevan terveydenhuoltolain tuomat mahdolliset velvoitteet ja vaatimukset ole vielä ennakoitavissa.

Iivanainen näkee, että terveyslautakunnan päätös merkitsee sitä, ettei ulkoistamista oteta uudestaan esiin lähiaikoina.

TOIMITTAJAN KOMMENTTI

Lautakunta teki pelkurin päätöksen HELSINGIN terveyslautakunnan tämänviikkoinen päätös osoittaa pelkuruutta tulevaisuuden edessä.

Toissa viikolla terveyskeskuksen johtaja Antti Iivanainen sanoi Mediuutisissa, että kahden terveysaseman toimintamallien muuttamisella on kehitystarkoitus.

Kokeilun tulosten perusteella oli tarkoitus kehittää koko terveyskeskuksen toimintaa.

Terveyslautakunnassa ei ymmärretä, että uusia toimintamalleja pitäisi kokeilla nyt, kun se on resurssien, lähinnä henkilöstön määrän, puolesta mahdollista.

Niitä ei pidä kokeilla silloin, kun muita vaihtoehtoja ei enää ole.

Pakkokokeiluista on kymmenillä Suomen kunnilla katkeria kokemuksia.

Lautakunnassa pelätään, että kun ulkoistamis-yhtiöittämis-pi-

rulle antaa pikkuisen löysää, niin se vetää koko kaupungin turvalleen. Väärä pelko.

Sen sijaan terveyslautakunnassa pitäisi pelätä tä sitä, että kun todellisia rakenteellisia ellisia uudistuksia ei uskalleta kalleta kokeilla ja vertailla a toisiinsa, koko järjestelmä telmä rapautuu pikku hiljaa. iljaa.

Harri Junttila

10.9.2010 Nro 31

MEDIUUTISET

UUTISET 9

Matti Lehto siirtyy kirurgian professoriksi Johtaminen vaihtuu opetukseen ja tutkimukseen Harri Junttila

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Matti Lehto, 57, jättää hallintohommat ja siirtyy ensi vuoden alusta kirurgian professoriksi Tampereen yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Yli kymmenen vuotta johtajana

sai Lehdon tarttumaan mahdollisuuteen, kun professuuri tuli vuosi sitten avoimeksi.

– Tuntuu hyvältä vaihtaa maisemaa, Lehto sanoo.

Hyvä tunne ei johdu kyllästymisestä, vaan siitä, että Lehto kokee saaneensa paljon aikaan neljän johtajaylilääkärivuotensa aikana. Yksi tärkeimmistä matkaan saatetuista asioista on Taysin uudistamisohjelma, jonka myötä Tays saa paljon uusia sekä sanee-

rattuja tiloja lähivuosina.

Nuorten pariin Professorina Matti Lehto pitää tärkeimpänä työnään opettamista ja seuraavaksi tärkeimpänä tutkimusta. Opetus tässä tapauksessa ei tarkoita pelkästään kandeja, vaan myös erikoistumisopintoja ja jopa erikoislääkärien täydennyskoulutusta.

Tutkimus puolestaan tarkoittaa muun muassa väitöstöiden ohjaa-

Jätän seuraajalleni perinnöksi toimivan kokonaisuuden. Piiri ja Tays ovat uudistumiskykyisiä ja -haluisia organisaatioita, Matti Lehto sanoo.

mista. Lehto on jo ohjannut tusinan verran väitöskirjoja, ja parhaat tulokset ovat tulleet pitkäjänteisestä yhteistyöstä.

– Koska olen ortopedi, niin kes-

kityn sille puolelle.

Johtamistakaan Lehto ei aio unohtaa. Jotain sellaista tusinasta vuodesta terveydenhuollon johtajana – ensin Reumasairaalassa, sitten Coxassa ja lopulta piirissä – on varmasti jäänyt mieleen, että sen haluaa jakaa kandeillekin.

– En aio eriyttää johtamismenettelyjä opettamisessa, vaan varmaan ne tulevat esille sopivasti kaikessa, mitä uudelle sukupolvelle välitän.

LYHYET

LUOTTAMUS UUTEEN LUUHUN

1)

LUUNKOVAA TEHOA

• Uutta ja laadukasta luuta 1) • Laaja murtumaehkäisynäyttö eurooppalaisessa hoitosuosituksessa 2)

9/2010

• 8 vuoden pitkäaikaisnäyttö 3)

1) Arlot ME et al. J Bone Miner Res. 2008;23:215-222 2) Kanis JA et al. Osteoporos Int. 2008;19:399-428 3) Reginster JY et al doi:10.1016/jbone.2009.08.004; internet online -julkaisu

PROTELOS 2 g rakeet oraalis uspensiota va rten Vaikuttava ain e: Strontiumran roosin hoitoon elaatti Käyttöa ihe: Osteopopostmenopausa nikama- ja lon alisilla naisilla kkamurtumien riskiä. Annostu vähentämään Yksi 2 g:n an nosp s ja antotapa : tulee ottaa nu ussi kerran päivässä suun kautta. Protelos kk tuntia ruokailun umaan mennessä, mieluite n vähintään jälkeen. Rakeet 2 ja suspensio sekoitetaan las juodaan heti illiseen vettä valmistuksen tulee antaa jälkeen. Potila D-vitamiinia ille ja kalsiumia, ruokavaliosta jos niiden sa on anti vaikuttavalle ain riittämätöntä. Vasta-aihe et: Yliherkkyys eelle tai apuaine liittyvät varoto ille. Varoituks im et potilaille, joide et: Protelos-valmisteen käytt ja käyttöön öä ei suositella n kreatiniinipu min, sillä stron hdistuma on tiu alle 30 ml/ vaikeaa munu mranelaatin turvallisuutta ei ole osoitett ais u Kroonista munu ten vajaatoimintaa sairasta vil ais munuaisten toi ten vajaatoimintaa sairasta la potilailla. vien potilaiden minnan sään nöllistä arvioint Protelos-valmist ia suositellaan ett . ollut laskimotr a tulee käyttää varoen po tilailla, joilla on omboembolia tai joilla on riski. Protelos sen suurentun sisältää fenyy ut lialaniinin läh haitata fenyy liketonuriaa sa teen, mikä vo irasta i yhteydessä on joskus esiintyn via. Protelos –valmisteen joihin liittyy eo yt vakavia yli herkkyysoireita sinofiliaa ja sy , steemioireita tulee kehotta (D a lopettamaa n Protelos –v RESS). Potilaita välittömästi ja almisteen kä pysyvästi jos ytt ö ihottumaa ilm häiritsee kolor aantu im ja virtsan ka etrimenetelmiä, joissa mä u. Strontium äritetään veren lsiumpitoisuuks ia. Yhteisvaik ja maitotuotte utukset: Ruok et a vähentävät str sekä kalsiumia sisältävät lääkevalmistee ontiumranelaat t vähentää sen in imeytymist hyötyosuutta ä ja vo iva 60-7 t hieman strontiu mranelaatin im 0 %. Antasidit vähentävät vähentää tetra ey sykliini- ja kin tymistä. Strontiumranelaatt i oloniantibioott mahdollisen ko ien imeytymist mpleksinmuod ä os tulee varmuu den vuoksi ke tuksen takia ja Protelos-hoit o skeyttää ko. ajaksi. Raskau antibioottihoitoje s ja imetys: Pr n ote postmenopausa alisten naisten los on tarkoitettu ainoastaan Kliinisissä tutkim ho uksissa strontiu itoon. Haittavaikutukset: olivat tavallise mranelaatin ha sti lieviä ja oh ittavaikutukset im eneviä, eikä nii eronnut plase den esiintyvyy bo s pahoinvointi ja sta. Yleisimmät haittavaik utukset oliva ripuli, joita es t Lisäksi seuraa iintyi yleensä via haittavaik hoidon alussa. utu tutkimusten ja/ ksia on raporto tai markkinoil itu kli ini ste n le tulon jälke perusteella: pä isen kokemuks än en löysät ulosteet, särky, tajunnan häiriöt, mu dermatiitti, ek seema, laskim istinmenetys, (VTE) ja kreati niinikinaasin (C otr K) aktiivisuuden omboembolia Pakkaukset ja no hin annospussia 50 nat: (VMH sis. alv. 7/2010) usu veressä.

Protelos 2 g 28 ,74 Hoitopäiväkusta €, Protelos 2 g 84 annosp us nn sia 131,16 €. pakkauksen mu us korvattuna potilaalle 84 ka annospussin Peruskorvattava an laskettuna 0,90 EUR. Ko (42 %) vaikeah oitoisen osteopo rvattavuus: (327), kun KE roo LA täyttyvät. Tutu :n esittämät lääketieteellis sin hoidossa et edellytykset stu valmistey hteenvetoon määräämistä. ennen lääkkee Markkinoija: Servier Finlan n 01510 Vantaa, d Oy, pu www.servierfinla h. (09) 279 8080, faksi (09 Äyritie 12 A, ) 2798 0859, nd.fi

Etelä-Karjala vahvistaa terveystutkimusta ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- ja terveyspiiri, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu ovat yhdessä perustaneet alueellisen terveys- ja hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämisryhmän.

Ryhmän tehtävänä on koota ja organisoida Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveysalan tutkimusta tukemaan alueen kehittämistyötä.

Lisäksi on tarkoitus saada paikallinen, yliopiston ja ammattikorkeakoulun tuottama tutkimustieto ja osaaminen mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti Eksoten käyttöön.

Tutkimusryhmän käynnistämiseen on saatu maakunnan kehittämisrahoitusta, jolla katetaan toiminta kolmen ensimmäisen vuoden ajan. Lisäksi toimintaa rahoittavat Saimaan ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. an

Kuntamaisema selvittää psykiatriaa Pirkanmaalla PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI jatkaa psykiatrian tulevaisuutta koskevaa selvitystyötä Kuntamaisema Oy:n kanssa.

Kuntamaisema tekee psykiatrian tulevaisuushankkeeseen liittyvää laskentaa, jolla avataan psykiatriaan esitetyn muutoksen merkitystä kunnille toimintalukuina ja kustannuksina. Samalla arvioidaan kunnittain palvelujen tarpeen muutokset vuoteen 2020 asti.

Kuntamaiseman kanssa yhteistyössä tehdään myös kiinteistöasiantuntijoiden laskelma Kaivannon sairaalan toiminnan kannattavuudesta.

Kuntamaiseman osuuden on määrä valmistua tammikuun 2011 loppuun mennessä. Psykiatrian tulevaisuuden linjaukset menevät sen jälkeen sairaanhoitopiirin valtuustoon päätettäväksi. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti lisälaskelmien teettämisestä elokuun lopulla. an

THL saa tuottaa rattijuopumustutkimukset MARKKINAOIKEUDEN PÄÄTÖKSELLÄ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) jatkaa joulukuussa 2008 päättynyttä liikennejuopumustapausten veren alkoholi- ja huumetutkimusten tekoa.

Markkinaoikeus hylkäsi VITA-Terveyspalvelut Oy:n valituksen ja velvoitti sen korvaamaan THL:n oikeudenkäyntikulut 1 000 eurolla. an

10 UUTISET

10.9.2010 Nro 31

MEDIUUTISET

Mielisairaaloista tuli taakka ETELÄ-SAVON SHP

Moision sairaala, Mikkeli Tilaa

22 000 neliötä Potilaspaikkoja 89 250 neliötä potilasta kohti Kunnostaminen maksaisi 22 miljoonaa Terapeuttista mutta kallista. Moision mielisairaalan potilaat siirtynevät Etelä-Savon keskussairaalaan.

Laitospaikkojen vähentyessä valtavat kiinteistöt jäävät tyhjilleen y j

FOKUS Ilkka Jauhiainen

S

uuret ja arvokkaat mielisairaalat ovat lopullisesti katoamassa. Mieli 2009 -hankkeen toteutuessa Suomesta häviää 1 500 laitospaikkaa. Osa kiinteistöistä, kuten Moision sairaa-

la Mikkelissä, ovat historiallisesti merkittäviä.

Sairaalakiinteistöihin liittyy paljon intohimoja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ajaa Kaivannon sairaalan sulkemista. Yli 120 paikasta noin 35 siirtyisi Valkeakosken sairaalan yhteyteen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä intohimoja on herättänyt Halikon sairaalan sulkeminen.

Yhteistä hankkeille on psykiatristen osastojen siirtyminen osaksi suurempaa sairaalaa ja avohoidon kehittäminen.

Uima-allas maan alla Moision sairaalassa on 22 000 neliötä. Alueella on muun muassa täyspitkä, kallioon louhittu uimaallas.

– Tilaa on liikaakin. Lisäksi kuluja tulee siitä, että potilaita joudutaan kuljettamaan keskussairaalaan, sanoo Moision sairaalan ylilääkäri Jussi Seppälä.

Sairaalakiinteistöihin liittyy paljon intohimoja.

Uusien tilojen tuomat säästöt ovat huomattavia, vaikka Mikkelin keskustassa sijaitsevaan EteläSavon keskussairaalaan on vain muutaman kilometrin matka.

Myös psykiatriassa on selkeitä, määriteltyjä hoitoprosesseja, joiden toteuttaminen edellyttää sopivaa tilaratkaisua.

– Tilaratkaisujen vaikutus kuluihin ei kuitenkaan ole yhtä suuri

kuin somaattisella puolella, sanoo Seppälä.

Seppälän mielestä Moision sairaalan kulttuuriarvo on kiistaton.

– Potilaille tämä on rauhoittava, terapeuttinen ympäristö. Mitään tieteellistä näyttöä hoidollisista vaikutuksista ei kuitenkaan ole.

Aiemmin satojen potilaiden Moisiossa on enää 89 potilaspaikkaa. Potilasta kohti neliöitä on siis 250 neliötä. Keskussairaalan yhteyteen tulee 60 paikkaa.

Sairaanhoitopiirin taseessa Moision arvoksi on laskettu pari miljoonaa euroa, eli alle sata euroa neliöltä.

Säästöillä parempia hoitoja Moision tilojen kunnostaminen

olisi maksanut 22 miljoonaa. Keskussairaalan yhteyteen tulevat uudisrakennukset maksavat 30 miljoonaa.

Hintaerosta huolimatta uudisrakentaminen tuo sairaanhoitopiirille säästöjä. Sairaanhoitopiirin talous ei hetkahtaisi, vaikka piiri myisi Moision sairaalan pois eurolla. Tiloista tulisi kuitenkin voida luopua samalla uusiin rakennuksiin siirryttäessä. Näin Moision kiinteistön ylläpitokulut eivät jäisi rasittamaan sairaanhoitopiirin taloutta.

– Kunnat tietysti toivovat, että säästöt tulevat saman tien niiden eduksi. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin taloudellisempaa käyttää rahat psykiatrisen hoidon kehittämiseen, sanoo sairaanhoitopiirin

On vaikeaa olla vanha Röykkä odottaa ottajaansa

Röykkää asuinalueeksi, koska hajanainen asutus lisää kunnan kuluja. Tiloihin on suunniteltu myös pakolaiskeskusta.

Nieminen ei itse muuttaisi sairaalaa vanhusten hoivakodiksi.

– Ensin sinne vietiin keuhkosairaat, sitten dorkat. Ja nyt vietäisiin vanhuksia?

REIMA KANGAS

Kiljavalla vaikeat ajat ARI PELTONEN

NURMIJÄRVEN kunnassa, Sääksjärven rannalla odottaa jugendhelmi ottajaansa. Helsingin kaupunki on jo kymmenen vuoden ajan kaupitellut vanhaa parantolaa. Viime vuonna kaupunki löysi tarjouspyynnön kautta yhden varteenotettavan ostajaehdokkaan.

– Tarjouksen takana olleen yhtiön pääomistaja menetti kuitenkin työkykynsä, sanoo Tilakeskuksen kehittämisinsinööri Erik Nieminen.

Tilakeskuksella oli lupa myydä kiinteistö 3,8 miljoonalla eurolla. Sairaala on täysin kuoletettu, eikä sillä siis ole mitään arvoa kaupungin taseessa.

Sitä ennen tiloihin piti tulla hyvinvointikeskus. Sijoittajat, yritykset ja CM-Urakointi vetäytyivät hankkeesta.

Nurmijärven kunta ei ole kiinnostunut kaavoittamaan

KILJAVAN sairaalan omistavat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula sekä Hus kuntayhtymä. Kuntoutusta tarjoavassa sairaalassa on 120 paikkaa. Viime vuonna sairaala teki miljoonatappiot sillä käyttöaste jäi liian alhaiseksi.

Velkaakin on 15 miljoonaa. Kiinteistö maksoi miljoonan ja kunnostaminen 14 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Jari Lehdon mukaan alkuvuonna sairaalan tulos ennen rahoituseriä oli plussalla.

–Sairaala jaetaan kuntoutus- ja kiinteistöyhtiöön. Näin lainanhoidon kulut eivät mene kuntien terveysbudjeteista.

Samalla osakkaat ryhtyvät maksamaan erikseen yhtiövastiketta. Aiemmin yhtiövastike oli palveluiden hinnassa, sanoo Lehto.

Sairaala valmistui 1938. Sen piirsi muitakin funkiskaunottaria, kuten Naistenklinikan, Metsätalon ja Päivärinteen parantolan suunnitellut Jussi Paatela. Paateloiden arkkitehtisuvun työtä jatkaa Jussin pojanpoika Mikael Paatela, joka on suunnitellut Tyksin T-sairaalan ja Meilahden kolmiosairaalan.

Nikkilä meni kaupaksi MITTAVA myöhäisjugendia edustanut Nikkilän sairaala meni kaupaksi asuntoina. Vuosituhannen alussa NCC osti, kunnosti ja myi yksi toisensa jälkeen alueen komeimmat rakennukset.

Hanke oli menestys.

– Nikkilä houkutteli paikalle sellaisia helsinkiläisiä, joille ei ollut aiemmin tullut mieleenkään muuttaa keskustan ulkopuolelle, sanoo NCC:n viestintäpäällikkö Ritva Norrgran.

Koska Nikkilässä, kuten muissakin sairaaloissa, oli vain yksi käytävä per kerros syntyi asuntoihin erikoisia, toisistaan poikkeavia pohjaratkaisuja.

MEDIUUTISET

10.9.2010 Nro 31

UUTISET 11

Hylätyt sairaalat, siinä mainio harrastus!

SEBASTIAN STENVALL

johtaja Matti Nupponen.

– Jos motiivina ovat pelkät kustannussäästöt, niin hoidon taso voi laskea, muistuttaa Seppälä.

Moision tulevaa käyttötarkoitusta ei tiedetä. Moision rakennuksia olisi mahdollista käyttää matkailuun tai hoiva-alan toimintaan.

Lastenlinna vuotaa Hoitopaikkoja vähennetään myös lastenpsykiatriassa. Samalla osastohoidosta on tullut entistä monimuotoisempaa.

– Perheet ovat entistä enemmän mukana, neuropsykiatrisilla potilailla on omat tarpeensa ja lasten kohdalla on tärkeää, että he voivat käydä koulua myös osastohoitojakson aikana, luettelee Husin lastenpsykiatrian klinikkaryhmän johtaja Leena Repokari.

Repokarin mukaan ihannetilanteessa tilat ovat helposti muunneltavia.

KATSOTAANPA kuvasta, mitä kaikkea hylätystä sairaalasta löytyy; sänkyjä, lavuaareja, huonekaluja, sairaalateknologiaa. Rappio on painajaismaista ja kaunista.

Vaikka sairaala onkin jätetty oman onnensa nojaan, ei se ole muuttunut aivan hyödyttömäksi.

Siellä vierailevat urbaanit löytöretkeilijät, jotka etsivät hylättyjä, ihmisten unohtamia rakennelmia.

Termi urban explorer syntyi Amerikassa 1990-luvulla. Nykymuodos-

Löytöretkeilijän kuva Rauhan sairaalasta Joutsenosta.

saan harrastus syntyi San Franciscossa 1970-luvun lopulla.

Urbaanin löytöretkeilyn sääntöihin kuuluu rakennusten kunnioittaminen. Kohteet kuvataan rappion tilassa mutta niitä ei vahingoiteta eikä rakennuksista oteta mitään mukaan.

Ilmiö ei ole uusi. Autiotalot ja hylätyt rakennukset ovat, kuten kummituksetkin, aina kiehtoneet ihmisiä.

Uudisrakentaminen tuo sairaanhoitopiirille säästöjä.

Osa klinikasta toimii Lastenlinnassa, joka on kärsinyt vesivaurioista. Lisäksi tornissa on vain yksi hissi. Tulevaisuudessa rakennus siirtynee toiseen käyttöön.

– Perinteinen malli, jossa on käytävän varrella huoneita ja olohuoneen kaltainen isompi tila ei ole riittävän toimiva kaikissa tilanteissa. Perheiden pitäisi voida esimerkiksi laittaa ruokaa ja syödä yhdessä ja joskus vanhempien tulisi voida yöpyä osastolla.

Meillä on lastenpsykiatriaa varten rakennettuja, kohtuullisen hyvin toimivia tiloja Auroran ja Jorvin sairaaloissa, Repokari jatkaa.

Uusi voittaa vanhan USEIMMITEN uusien tilojen rakentaminen on halvempaa kuin toiminnan jatkaminen vanhoissa, enemmän huoltoa vaativissa tiloissa.

– Terveydenhuollossa tilojen kustannus on noin 5–15 prosenttia palvelutuotannon kustannuksista.

Jos kiinteistö on vanha, ei sillä ole suurta arvoa edes taseessa, sanoo Nordic Health Care Groupin johtaja Olli Tolkki.

Alaskirjaus ei siis heilauta sairaalan tulosta.

Käyttötarkoitukseen sopimattomat tilat voivat kasvattaa kuluja roimasti. Vanhukset esimerkiksi passivoituvat nopeasti useamman hengen huoneissa ja tarvitsevat enemmän hoitajia ympärilleen.

– Neljän hengen huoneessa vuorokausi maksaa 130–160 euroa, koska potilasta kohti tarvitaan 0,7– 0,8 hoitajaa. Yhden hengen huoneessa vuorokausi maksaa 60–110 euroa.

Tolkki ottaa toiseksi esimerkiksi yli miljoona euroa maksavan magneettikuvauslaitteen. Jos laitteen vieressä ei ole erillisiä huoneita, joissa potilas voi valmistautua kuvaukseen, jää käyttöaste alhaiseksi.

– Laskin yhden projektin yhteydessä, että hyvä tilaratkaisu säästää niin paljon rahaa, että ne huoneet voisi rakentaa hopeasta.

VALDOXAN 25 mg tabletti, kalvopäällysteinen Vaikuttava aine: agomelatiini Käyttöaihe: Aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoito. Annostus ja antotapa: 25 mg suun kautta kerran vuorokaudessa nukkumaanmenon yhteydessä. Jos kahden viikon hoidon jälkeen ei ole potilaan tilan kohenemista havaittavissa, annos voidaan suurentaa 50 mg:aan kerran vuorokaudessa eli kahteen 25 mg:n tablettiin yhtenä annoksena nukkumaanmenon yhteydessä. Maksan toimintakokeet tulee tehdä hoidon aikana kaikille potilaille: hoitoa aloitettaessa ja sen jälkeen noin 6 viikon kuluttua (akuuttivaiheen päätyttyä), noin 12 viikon kuluttua ja 24 viikon kuluttua (ylläpitovaiheen päätyttyä) ja tämän jälkeen kliinisen tarpeen mukaan.

Masennusta sairastavaa potilasta on hoidettava vähintään 6 kuukautta, jotta oireiden voidaan varmistaa hävinneen täysin. Ei suositella alle 18-vuotiaille. Varoen munuaisten vajaatoimintaa sairastaville ja yli 65-vuotiaille. Vastaaiheet: Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai apuaineille. Maksan vajaatoiminta. Voimakkaiden CYP1A2-estäjien (esim. fluvoksamiinin, siprofloksasiinin) samanaikainen käyttö. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Ei tule käyttää dementiaa sairastavien iäkkäiden potilaiden vakavien masennustilojen hoitoon. Varoen potilaille, joilla on aiemmin esiintynyt maniaa tai hypomaniaa. Itsemurha-alttiita potilaita tulee seurata tarkkaan etenkin hoidon alkuvaiheessa ja kun tehdään muutoksia annostukseen. Seerumin transaminaasiarvojen suurenemista havaittiin kliinisissä tutkimuksissa etenkin 50 mg:n agomelatiiniannoksia saaneilla.Jos potilaan transaminaasiarvot suurenevat, hänelle on tehtävä uusi maksan toimintakoe 48 tunnin kuluessa. Hoito on lopetettava, jos seerumin transaminaasiarvot suurenevat yli kolminkertaisiksi normaalien viitearvojen ylärajoihin nähden ja maksan toimitakokeita on jatkettava kunnes transaminaasiarvot normalisoituvat. Jos potilaalla todetaan keltaisuutta hoito on lopetettava.Hoidossa on oltava varovainen, jos potilas käyttää runsaasti alkoholia tai jos hän saa muita lääkkeitä, joihin liittyy maksavaurion vaara. Yhteisvaikutukset: CYP1A2- ja CYP2C9-entsyymien estäjien (mm. fluvoksamiini, siprofloksasiini, estrogeenit, propanololi, grepafloksasiini, enoksasiini) samanaikainen käyttö johtaa surentuneeseen agomelatiinialtistukseen. Raskaus ja imetys: Varovaisuutta on noudatettava määrättäessä valmistetta raskaana oleville naisille. Ei imetyksen aikana. Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn: Potilaita on varoitettava mahdollisesta huimauksesta ja uneliaisuudesta. Haittavaikutukset: Yleiset: päänsärky, huimaus, uneliaisuus, unettomuus, migreeni, pahoinvointi, ripuli, ummetus, ylävatsakivut, liikahikoilu, selkäkipu, uupumus, ALATja ASAT-arvojen suureneminen yli kolminkertaiseksi normaalien viitearvojen ylärajoihin nähden, ahdistuneisuus. Harvinaisemmat haittavaikutukset, ks. valmisteyhteenveto. Pakkaukset ja hinnat (vmh + alv. 1.7.2010): Valdoxan 25 mg: 28 tabl 64,88 €, 98 tabl 198,05 €. Huom. Tutustu valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä. Lisätiedot: Servier Finland Oy 9/2010

12 UUTISET

10.9.2010 Nro 31

MEDIUUTISET

LYHYET Suomalaiset eivät tunne biologisia lääkkeitä SUOMALAISTEN TIETOISUUS biologisista lääkkeistä on melko vähäinen, selviää tuoreesta kyselytutkimuksesta, johon osallistui tuhat 15–79-vuotiasta suomalaista. Heiltä kysyttiin mielikuvia biologisista lääkkeistä.

Yli puolet eli 53 prosenttia suomalaisista on ainakin joskus kuullut biologisista lääkkeistä, mutta vain 17 prosenttia tietää, mitä biologinen lääke tarkoittaa.

Suurin osa suomalaisista ymmärtää biologisen lääkkeen tarkoituksen virheellisesti yhdistämällä sen luonnontuotteisiin.

Toisaalta suhtautuminen biologisiin lääkkeisiin on myönteistä, sillä 82 prosenttia noudattaisi erittäin tai melko todennäköisesti lääkärin päätöstä hoitaa keskivaikeaa tai vaikeaa sairautta biologisella lääkkeellä.

Kyselytutkimuksen teki lääkeyhtiö MSD:lle Taloustutkimus. MSD:n lääkevalikoimasta löytyy kolmea eri reumasairautta hoitava biologinen lääke golimumabi, kauppanimeltään Simponi. hj

Hoitosuosituksia luetaan laiskasti VESA RANTA

Konsultointi käy nopeammin kuin tiedon hakeminen järjestelmistä Erpo Pakkala, Anna Niemelä

Oulun terveyskeskuksen ylilääkäri Päivi Hirsso on huolissaan. Hänen mukaansa lääkärit eivät riittävästi hyödynnä vaivalla rakennettuja hoitoketjuja ja Käypä hoito -suosituksia edes isompia hoitopäätöksiä tehdessään.

– Sen sijaan he kirjoittavat yhä enemmän lähetteitä erikoissairaanhoitoon. Lisäksi erikoissairaanhoito palauttaa aika paljon puutteellisia lähetteitä tai muuttaa niitä konsultaatiopalautteiksi. Uskoakseni tämä on valtakunnallisestikin ongelma. En tiedä, millä tavalla lääkärikunta saataisiin arvioimaan lähetteentekovaiheessa sen tarpeellisuutta huolellisemmin.

Hirsso uskoo, että ongelman taustalla on kiireen lisäksi se, että varsinkaan nuoret lääkärit eivät uskalla luottaa omiin päätöksiinsä.

– Euro- ja erikoislääkäreitä ohjatessani olen huomannut, että he eivät hae ammatillista tietoa tietojärjestelmistä. Konsultaatio on

Ylilääkäri Päivi Hirssoa huolestuttavat lääkärit, jotka eivät jaksa perehtyä hoitosuosituksiin.

FAKTA Suosituksia riittää 왘 Terveysportissa on tällä hetkellä

hoitoketjuja yli 700. 왘 Näistä 170 on Pohjois-Pohjan-

maan sairaanhoitopiirin tekemiä. 왘 Käypä hoito suosituksia 97. 왘 Terveyskeskustyön kannalta tär-

keimpiä ovat ainakin sisätaudit, kirurgia, fysiatria ja lastentaudit.

nopeampi. Ja vaikka hakisivatkin, niin silti he tekevät varmuuden vuoksi sähköisen konsultaatiopyynnön. Erikoislääkäriltä taas kuluu paljon aikaa vastaamiseen,

vaikka sama tieto olisi haettavissa hoitoketjuista.

Lähetteissä ei vedota hoitoketjuihin Oulun yliopistollisen keskussairaalan sisätautien poliklinikan ylilääkäri Pasi Salmela arvioi lisääntyneiden lähetteiden yhdeksi syyksi terveyskeskuslääkäreiden nuorentumisen Oulun alueella.

– Myös potilaat voivat olla entistä vaativampia ja ylipäätään hoitojen kehittyminen sekä vaihtoehtojen lisääntyminen lisää myös konsultaation tarvetta, Salmela sanoo.

Klinikalle tulevien lähetteiden määrä on kasvanut jo ainakin viiden vuoden ajan. Koska nykyisellä työvoimalla kaikkia lähetteen saaneita potilaita ei mitenkään pystytä hoitamaan klinikalla, turvaudutaan usein sähköiseen konsultaatioon.

– Hematologian poliklinikalla jopa 70 prosenttia lähetteistä hoituu sähköisellä konsultaatiolla. Tavallista on, että 40–50 prosenttiin lähetteistä annetaan sähköinen konsultaatio.

Salmela ei kuitenkaan ajattele, että terveyskeskuksen lähetteet työllistäisivät erikoissairaanhoitoa turhaan.

– Ihan höpöhöpö-lähetteitä meille ei tule.

Hoitoketjujen tai Käypä hoito -suositusten osaaminen ei tosin näy lähetteissä.

»Uusien hoitoketjujen seuraaminen on äärimmäisen harvinaista.»

– Lähetteissä ei juuri koskaan vedota niihin. Mutta voivathan ne silti olla olleet lääkärin päätöksenteon pohjana, Salmela arvelee.

Hälytys, uutta tietoa Hirsso teki muutama vuosi sitten Pohjois-Suomen alueen erikois- ja perusterveydenhuoltoon kyselyn hoitoketjujen hyödyntämisestä.

Esimerkiksi terveyskeskuslääkäreistä 40 prosenttia ilmoitti, että he tuntevat pääaloittain PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin hoitoketjut.

– Uusien hoitoketjujen aktiivinen seuraaminen oli silti kuitenkin äärimmäisen harvinaista. Tässä saattaisi auttaa jonkunlainen muistutushälytyspalvelu. Itse laadin hoito-ohjeita koko organisaatiolle, jolloin löydän aika tuoreita ja tärkeitäkin artikkeleita, joista ei ole tullut informaatiota.

Hirsson mukaan tietojärjestelmien käyttöön ei voi pakottaa ketään. Paras keino on jatkuva muistuttelu ja nätti sparraaminen.

JÄLKITARKASTUS

10.9.2010 Nro 31

MEDIUUTISET

JÄLKITARKASTUS 13

Tämä sivu jatkaa viime lehden kiinnostavimpien puheenaiheiden käsittelyä.

VIIKON VIISAAT

Lääkäripula pitää jonon

Tällä palstalla Mediuutisten raati kommentoi viikon uutista.

MARKKU TISSARINEN

voidaan, kuten flunssavastaanotot.

Konsultointikin onnistuu puolin ja toisin. Päivystystä on keskitetty, puhelinohjausta tehostettu ja puhelimeen vastaavia hoitajia koulutettu hoidon tarpeen arviointiin, luettelee Savonlinnan terveyskeskuksen vastaanottotyöstä vastaava lääkäri Esa Ruuskanen.

Tilanteen tekee vaikeaksi jatkuva lääkäripula. Nyt Sosterin 27 lääkärinvirasta seitsemän on täyttämättä. Täynnä virat eivät ole olleet kymmeneen vuoteen.

Apuun on kuitenkin saatu euroläkääreitä.

– Krooninen lääkäripula merkitsee, että jonoja pääsee kertymään, Ruuskanen sanoo.

Hän ei näe hyviä puolia hoidon odottelussa.

– Se on harmittava tilanne potilaille ja myös hoitajille, jotka joutuvat myymään luukulla ei-oota.

Mutta mikäli hoidon tarve arvioidaan kiireelliseksi, hoito myös toteutuu kiireellisenä.

Miten eroon jonoista?

Miksi viikkojen jonoista on tullut normi terveyskeskuksissa? Kuinka jonoista päästäisiin eroon?

KAIJA HARTIALA LKT, lastentautien erikoislääkäri

Toleranssi matalaksi Siuntion malli on oivallinen esimerkki. Kun koko työyhteisön toleranssi jonoille on matala, hoidetaan asiat yhdessä kuntoon. Jos taas kaikki puurtavat omissa nurkissaan, löytyy kosolti selityksiä.

Toimintatapoja ja työnjakoa on muutettava, jotta selittelyn kierre katkeaa ja asiat saadaan hoitumaan jouhevasti. Vastuuntunto potilaista on hyvä ajuri.

LAURI VUORENKOSKI Kehittämispäällikkö, THL

Ritva Kapasta Savonlinnan terveyskeskuksessa hoitavan Esa Ruuskasen mielestä myös alueen väestön ikärakenne vaikuttaa terveyskeskuksen toimintaan.

Kiireellisetkin odottavat

Lisää poliittista painetta

Tilanne, ettei lääkärinaikaa ole antaa, vaikka hoidon tarve olisi todettu, koko maa

Eräs syy jonoihin on se, että osalle väestöstä ne eivät ole ongelma. He käyttävät julkisesti tuettua työterveyshuoltoa ja yksityissektoria. Näin poliittista painetta ei synny riittävästi jonojen lyhentämiseen.

Toinen syy tietysti on joitakin terveyskeskuksia vaivaava lääkäripula. Ylipitkistä jonoista päästään eroon säätämällä lailla maksimi jonotusaika myös terveyskeskuslääkärille.

Kohtuullinen maksimi jonotusaika voisi olla luokkaa kolme arkipäivää.

Päivittäin

Ei koskaan

16 %

Parin viikon odottelussa on hyvätkin puolensa Ursula Grönvall

Kiireettömän hoidon jonoissa on hyvätkin puolensa, ajattelee terveyspalvelujohtaja Kirsti Kähärä Kauhajoen terveyskeskuksesta.

Parin kolmen viikon jono lääkärin vastaanotolle mahdollistaa sen, että esimerkiksi tarvittavat verikokeet ehditään ottaa ennen vastaanottoa. Tai potilas voi vaikka käydä diabeteshoitajalla ennen lääkärin pakeille menemistä.

– Ajatuksessa, että kaikki tapahtuu nyt just, on aika paljon huonoakin. Elämähän ei tule valmiiksi. Esimerkiksi elämä pitkäaikaissairauden kanssa edellyttää

TAPAHTUI VIIME VIIKOLLA Hyvä vastaanotto vei jonot Siuntion terveyskeskus on luopunut kiireellisyysluokituksista ja tehostanut hoitajavastaanottojaan. Ruotsin esimerkin mukainen Hyvä vastaanotto -malli on kutistanut jonot ja miellyttää henkilökuntaa ja potilaita.

pitkän aikavälin terveysvalmennusta, Kähärä muistuttaa.

Kauhajoen, Teuvan, Isojoen ja Karijoen muodostamassa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä kiireettömän hoidon jono kävi kesällä nollassa, mutta nyt se on 2–3 viikkoa, mitä Kähärä pitää sopivana.

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä on mukana Väli-Suomen Kaste-hanke Potkussa.

Pohdittavana on muun muassa, miten hoidon saatavuutta hallitaan – siis samat asiat kuin Hyvä vastaanotto -mallissa.

– On hyvä kysymys, mikä on sopiva odotusaika. Asioita voi katsoa eri näkökulmasta, Kähärä pohtii.

Pitkä jono synnyttää kierteen Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosterissa tilanne on Suupohjaa hankalampi: hoitotakuu toteutuu juuri ja juuri.

– Hienoa olisi, jos jonot saataisiin kokonaan pois. Mutta mitään uutta Savonlinnan-mallia emme ole keksineet. On meilläkin hoitajille yritetty siirtää kaikki, mikä

29 %

17 %

42 %

Kuukausittain tai harvemmin

Viikoittain

Jonottaa saa pari viikkoa Keskimääräinen jonotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, koko maa Alle 2 viikkoa 23 %

Yli 4 viikkoa 17 %

ILKKA TAIPALE psykiatri, sosiaalilääketieteen dosentti

Mallia kavereilta

60 % 2–4 viikkoa Lähde: THL, maaliskuu 2010

Yhteispäivystys Acuta tulee kalliiksi Selvitys ongelmista alkaa Ursula Grönvall

Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhteispäivystyspiste Acuta nielee tänä vuonna 7,3 miljoonaa euroa Tampereen rahaa, arvioi kaupungin tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäki.

Viime vuonna päivystys maksoi seitsemän miljoonaa.

Kävijöitä Acutassa on ollut vähemmän kuin kaupungin entisessä Hatanpään päivystyksessä. Lehtomäen mukaan kävijäkohtaiset kustannukset ovat nousseet 50 prosenttia.

Kasvua selittävät muun muassa henkilökunnan suurempi määrä ja laboratoriokustannusten kasvaminen.

– Kun päivystystä suunniteltiin, ajateltiin, että kustannukset eivät kasvaisi. Ajateltiin, että saavutettaisiin synergiaetuja esimerkiksi henkilöstön yhteiskäytöllä. En osaa sanoa, miksei synergiaetuja ole tullut, Lehtomäki sanoo.

Muualta on supistettava Kalliin päivystyksen takia Tampere on joutunut nipistämään toiminnan kehittämisestä.

– Esimerkiksi lääkäri-hoitaja-

työparitoimintaa pitäisi kehittää ja lisätä hoitajien määrää. Nyt siihen ei ole mahdollisuuksia, Lehtomäki sanoo.

»Ainakaan suunnittelun puutetta tämä ei ollut.»

Seuraavaksi Tampere tilaa ulkopuolisen selvityksen päivystyksen toiminnasta. Tarkoitus on selvittää esimerkiksi, mitkä kustannukset ovat nousseet Hatanpäähän verrattuna ja onko päivystyskustannusten nousu aiheuttanut säästöä jossakin muualla.

Selvitys alkaa vielä syksyn aikana ja valmistunee ensi vuoden alkupuolella. Vasta sen jälkeen kaupunki miettii, haluaako se jatkaa yhteispäivystystä vai irtautua omilleen.

Myös sairaanhoitopiiri tekee selvitystä Acutan toimintaprosesseista.

– On vielä vähän rohkeaa lähteä sanomaan, mikä on mennyt vikaan. Ainakaan suunnittelun puutetta tämä ei ollut. On varmasti monta eri tekijää, jotka vaikuttavat. Täytyy käydä läpi muun muassa henkilöstö, eri tukipalvelut ja erilaiset hallinnon kustannukset, Lehtomäki sanoo.

Kyllä on vaikea vastata toisten puolesta, jotka hoitavat jonoja käytännössä.

Ottaisin mallia Siuntiosta ja muista kavereiden kokemuksista.

Toisaalta vanhat kunnanlääkärit hoitivat samana päivänä kaikki potilaat, jotka tulivat vastaanotolle, parhaimmillaan 70 kappaletta. Näin teimme myös Kallion alkoholipoliklinikalla ja Hesperian sairaalassa ja päivystyksessähän niin menetellään.

Puhelin, sähköposti ja työnjako sairaanhoitajien kanssa ovat eräitä menetelmiä.

Vastuuntunto potilaista on hyvä ajuri.

Mediuutisten työelämä- ja koulutussivut Perjantai 10.9.2010

AVOIMET TYÖPAIKAT 15 KESKUSTELUA KEIKKAFIRMOJEN MORAALISTA 17

Yleislääkärikoulutukseen on tunkua MARKKU RUOTTINEN

Maarit Matinolli (vas.) suoritti GP-koulutuksen loppuun äitiyslomalla. Sairaanhoitaja Tuija Korhonen leikittää Matinollin tytärtä Fannya Tyrnävän terveyskeskuksessa.

Oulun GPkurssi täyttyi ennen hakuajan umpeutumista Minna Pihlava

P

ohjois-Pohjanmaalla toimiville terveyskeskuslääkäreille on tarjolla suomalaisittain ja jopa eurooppalaisittain ainutlaatuista koulutusta.

Terveyskeskuslääkärit voivat siellä osallistua yleislääketieteen erikoistumiskoulutukseen.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikön ja Oulun yliopiston järjestämän kaksivuotisen GP-koulutuksen ensimmäinen 16 opiskelijan kurssi valmistui huhtikuussa. Uusi koulutus alkaa syyskuussa.

Kurssille osallistuneen tyrnäväläisen terveyskeskuslääkärin

Maarit Matinollin mukaan parasta antia oli kurssilaisilta saatu vertaistuki.

Ryhmä kokoontui lähiopetukseen kerran kuussa. Kurssilaiset esittivät työssä eteen tulleita potilastapauksia, joita ryhmä pui yhdessä.

– Oli helpottavaa huomata, että muutkin painivat samantyyppisten haastavien tapausten kanssa, Matinolli sanoo.

Lisäksi koulutukseen sisältyi teoriaopetusta ja kirjallisuuteen tutustumista.

Matinollin työpaikka Tyrnävän terveyskeskus suhtautui suopeasti koulutuksessa käymiseen. Päivät eivät esimerkiksi kuluttaneet kymmenen päivän koulutuspäiväkiintiötä. Koulutuspäiviin osallistuminen onnistui myös Oysissa suoritettujen sairaalapalveluiden aikana.

Koulutus antoi ideoita, joita Matinolli on vienyt ehdotuksina omalle työpaikalleen.

– Erityisesti toiveissa on hoi-

tajien ja lääkärien yhteistyön kehittäminen.

Harvinaisuus Euroopassa GP-koulutuksen pääpaino on terveyskeskuslääkärin arjen työssä, kuten ongelmanratkaisussa, vuorovaikutuksessa ja itsetuntemuksessa, koulutuksesta vastaava ylilääkäri Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi kertoo.

Yhtenä tärkeänä tavoitteena on vahvistaa yleislääkärin ammattiidentiteettiä.

»Oli helpottavaa huomata, että muutkin painivat samantyyppisten tapausten kanssa.»

Kurssin sisältö perustuu Euroopan yleislääketieteen opettajien yhdistyksen EURACT:n laatimaan ohjelmaan.

– Ohjelman mukainen koulutus ei tietääkseni ole vastaavassa

laajuudessa muualla Euroopassa käytössä, joten Oulun koulutus on yksi edelläkävijöistä, KeinänenKiukaanniemi kertoo.

Ensimmäisen kurssin opiskelijoiden palautteen perusteella tänä syksynä alkavaan koulutukseen tulee joitakin muutoksia. Muun muassa työssäjaksaminen ja työn hallinta kuuluvat kurssiohjelmaan alusta lähtien. Suunnitelmissa on myös järjestää alumnipäivä kerran vuodessa.

Keväällä päättyneelle kurssille osallistui 12 naista ja 4 miestä.

Kaikki olivat kuntatyönantajan palveluksessa olevia terveyskeskuslääkäreitä. Joukossa oli myös muutama jo erikoistunut yleislääkäri, jotka kaipasivat lisäkoulutusta.

Oysin erva-alueella yleislääketieteeseen alkaa vuosittain erikoistua viitisentoista lääkäriä, joten joka toinen vuosi alkavalle kurssille heistä pääsee noin puolet. On mahdollista, että tulevaisuudessa kurssimäärä tuplataan.

Kiinnostusta ainakin riittää.

Ensi syksynä alkava toinen kurssi täyttyi ennen hakuajan umpeutumista.

Yksi syyskuussa aloittavista erikoistujista on Maarit Matinollin puoliso Vesa-Matti Matinolli.

FAKTA Oma työ haltuun GP-koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet: 왘 potilas- ja perhekeskeiseen työskentelyyn 왘 oman työn hallintaan 왘 potilaiden, perheiden ja alueen

asukkaiden terveyden edistämiseen 왘 muodostaa hyvin toimiva potilas-

lääkäri -suhde 왘 käyttää kliinisiä ongelmanratkai-

sutaitoja 왘 käyttää nykyaikaista terveystek-

nologiaa Lähde: GP-koulutuksen esite

10.9.2010 Nro 31

MEDIUUTISET

PALKITUT RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY

Hyvä Kollega!

Arvostatko parityöskentelyä, haasteellista terveyskeskuslääkärin työtä, kattavaa perehdytystä, asianmukaista palkkausta, vapaita viikonloppuja, hyviä toimitiloja ja erikoistumismahdollisuuksia? Jos vastauksesi on kyllä, niin saatat olla kaipaamamme vahvistus joukkoomme.

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä huolehtii terveydenhuollon palveluista Hausjärven ja Lopen kuntien sekä Riihimäen kaupungin alueella.Väestöpohjamme on noin 46 000 asukasta.

Haemme

TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIÄ vakituiseen virkaan Riihimäen pääterveysasemalle.

Kelpoisuusvaatimuksena terveyskeskuslääkärin tehtäviin on yleislääkärin oikeudet omaava laillistettu lääkäri.

Palvelussuhteen ehdot perustuvat KVTES:een ja Lääkärisopimukseen. Palkkauksemme on kilpailukykyinen.

Johtajaylilääkärille osoitetut kirjalliset hakemukset, joihin on liitettävä selvitys hakijan kelpoisuudesta sekä palkkatoivomus, lähetetään 1.10.2010 klo 15 mennessä osoitteella Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Penttilänkatu 5, PL 13, 11101 Riihimäki, kuoreen merkintä ”Hakemus” tai sähköisesti terveyskeskus@riihimaki.fi.

Valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan.Viran täytössä noudatetaan neljän kuukauden koeaikaa.

Tiedusteluihin vastaa vs. johtajaylilääkäri Pertti Knuth, puh. 040 330 5510 tai pertti.knuth@riihimaki.fi.

Riihimäki 2.9.2010 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI

Skitsofreniatutkijalle apuraha Yhdysvalloista Oulun yliopistossa yliopistotutkijana työskentelevälle psykiatrisen epidemiologian dosentti Jouko Miettuselle on myönnetty huomattava The Brain and Behavior Research Fund NARSAD:n riippumattoman tutkijan apuraha, suuruudeltaan 100 000 Yhdysvaltain dollaria.

Apuraha on tarkoitettu Miettusen tutkimusryhmän työhön, jossa luodaan internetiin skitsofreniaa koskeva laaja tietopankki yhdistämällä hyvin suuri määrä eri paikoissa ja tutkimuksissa tuotettua tietoa. Uuden tietopankin arvioidaan tukevan skitsofreniaan liittyvää tutkimusyhteistyötä, hyödyttävän kliinikoita ja tutkijoita sekä antavan yhteneväistä tietoa skitsofreniasta, muun muassa sen riskitekijöistä ja ennusteesta.

New Yorkissa toimiva NARSAD-rahasto tukee vuosittain innovatiivisia ja lupaavia tutkimuksia, joiden tavoitteena on selvittää psyykkisten sairauksien taustatekijöitä ja hoitoa. Tänä vuonna se myönsi riippumattoman tutkijan apurahan (NARSAD 2010

Independent Investigator Grant) 42 tutkijalle kymmenestä eri maasta. Hakijoita oli maailmanlaajuisesti yhteensä 217. an

Medix-palkinto allergiatutkijoille Helsingin yliopisto luovutti 20 000 euron suuruisen Medix-palkinnon professori Risto Renkosen johtamalle tutkimusryhmälle.

Palkinto annettiin parhaasta Suomessa biolääketieteen tai kliinisen tutkimuksen alalta vuonna 2009 julkaistusta artikkelista. Renkosen ryhmän työ ilmestyi arvostetussa Journal of Allergy and Clinical Immunology -lehdessä. Palkinto luovutettiin 23. kerran, Helsingin yliopisto tiedottaa.

Helsingin yliopiston ja Hyksin yhteinen tutkimusryhmä on professori Risto Renkosen johdolla kuvannut mekanismin, jonka avulla koivun siitepölyn Bet v 1 -allergeeni läpäisee allergisten potilaiden hengitysteiden epiteelin, vaikka ei kykene tekemään samaa terveiden henkilöiden limakalvoilla. Allergeenin käyttämää kuljetusmekanismia hyödyntävät myös monet virukset ja bakteerit epiteelisolukkoon tunkeutuessaan. hj

15

NIMITYKSET Hus Husin uutena henkilöstöjohtajana aloittaa lokakuussa VTM, sairaanhoitaja Outi Sonkeri.

Sonkeri on tehnyt uraa esimiestehtävissä ja henkilöstöhallinnossa.

Hän tulee Husiin Työterveyslaitoksen hallintojohtajan paikalta, johon kuuluu vastuualueena myös henkilöstöhallinto. Ennen Työterveyslaitosta Sonkeri toimi Raha-automaattiyhdistyksen henkilöstöjohtajana.

Puolustusvoimat Lääkintäeversti Matti Lehesjoki on määrätty maavoimien ylilääkäriksi 1.12. lukien. Virkapaikka on Mikkelissä Maavoimien Esikunnan huolto-osastolla.

Lehesjoki toimii nyt lääkintähuoltosektorin johtajana Pääesikunnan logistiikkaosastolla Helsingissä.

Uudeksi lääkintähuoltosektorin johtajaksi Pääesikunnan logistiikkaosastolle on määrätty maavoimien nykyinen ylilääkäri, lääkintäeversti Hannu Isotalo 1.12. lukien.

Lisäksi lääkintäeversti Ilkka Mäkitie on määrätty perusterveydenhuollon yksikön johtajaksi Sotilaslääketieteen Keskukseen 1.12. lukien. Mäkitie toimii nyt Sotilaslääketieteen Keskuksen Lääkintäkoulun johtajana.

Laryngologiyhdistys Toimialamme ovat erikoissairaanhoito, sosiaali- ja perusterveydenhuolto sekä ympäristöterveydenhuolto. Kehitämme toimintaa rohkeasti ja etsimme uusia potilaiden tutkimuksen ja hoidon toimintamalleja. Kuntayhtymän palveluksessa on 3 800 eri ammattialan osaajaa.

PHSOTEY on savuton yhtymä.

Haemme vakituiseen virkasuhteeseen

Erikoislääkäriä (hakunumero 110) Lääketieteellisten palvelujen keskuksen Kuvantamiseen Yleisten kelpoisuusehtojen lisäksi hakijalta edellytetään erikoislääkärin oikeus sillä lääketieteen erikoisalalla, jolla asianomainen tulee toimimaan.

Osastolla on 13 erikoislääkärin virkaa. Toimintaympäristömme on aktiivinen ja toimintaansa jatkuvasti kehittävä keskussairaalaympäristö, jossa on hyvin varusteltu radiologian yksikkö: 1 ja 1.5T MK, 64-leike, TT, asianmukaiset uä-, lpv- ja angiolaitteet. Teemme myös toimenpideradiologiaa korkealla profiililla. Yksikössämme on hyvät mahdollisuudet osallistua alan koulutustilaisuuksiin kotimaassa ja ulkomailla. Työyhteisössämme on hyvä yhteishenki.

Edellytämme hakijalta hyvää yhteistyökykyä ja aktiivisuutta. Palkkauksesta voidaan neuvotella erityispätevyyden ja osaamisen mukaan. Mahdollisuus lisäansioihin lisätyöjärjestelyillä.

Noudatamme soveltuvaa kunta-alan virka- ja työehtosopimusta.

Tiedustelut: ylilääkäri Martti Soiva, puh. 044 719 5584 tai tulosryhmän johtaja Hannu Sarkkinen, puh. 044 719 5667.

Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@phsotey.fi Hakemukset, johon on merkitty hakunumero 110, osoitetaan tulosryhmän johtaja Hannu Sarkkiselle.

Hakemus lähetetään osoitteeseen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä/Kirjaamo, Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti tai kirjaamo@phsotey.fi.

Hakuaika päättyy 30.9.2010 klo 15.

www.phsotey.fi

Hyksin korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan ylilääkäri, dosentti Heikki Rihkanen on valittu Euroopan Laryngologiyhdistyksen (ELS) puheenjohtajaksi kaudelle 2010–2012. Valinta vahvistettiin yhdistyksen kongressissa Wienissä.

Heikki Rihkanen on korva-, nenä ja kurkkutautien sekä foniatrian erikoislääkäri. Hän on yhdistyksen ensimmäinen suomalainen puheenjohtaja.

Euroopan Laryngologiyhdistys edistää kurkunpään sairauksien tieteellistä tutkimusta sekä hoitoa ja järjestää ammatillista jatkokoulutusta. Se on pääasiassa erikoislääkäreistä koostuva yhdistys, jonka jäsenmäärä on 250.

Mediuutiset testaa painojälkeä.

(YVĂ‹ TYĂšPAIKKA HYVĂ‹LLE LĂ‹Ă‹KĂ‹RILLE

/NKO TYĂšPAIKAN VAIHTO MIELESSĂ‹ +AIPAATKO ERIKOISTUMISPAIKKAA -ITĂ‹ TEET ENSI KESĂ‹NĂ‹ 3YKSYN PARAS MAHDOLLISUUS TULEVAN TYĂšNANTAJAN KOHTAAMISEEN

Rekrytointitapahtuma 6.10.2010 Talentum Cafe, Annankatu 34–36 B, Helsinki

Kaksi tehokasta vierailuaikaa – valitse itsellesi sopivin!

1) klo 15.00–17.30

2) klo 17.30–20.00

Tule kuulemaan mitä tyÜnantajilla on tarjottavanaan!

OHJELMASSA s 4YĂšNANTAJIEN PUHEENVUOROT s -AHDOLLISUUS TUTUSTUA HENKILĂšKOHTAISESTI TYĂšNANTAJIIN s +EVYT BUFFET TARJOILU 4ILAISUUDESSA ESITTĂ‹YTYVĂ‹T MM SEURAAVAT TYĂšNANTAJAT s (ELSINGIN KAUPUNKI 4ERVEYSKESKUS s (YVINKĂ‹Ă‹N KAUPUNKI 4ERVEYSKESKUS s +OUVOLAN TERVEYSPALVELUT +O4E0A HANKE s 6ANTAAN KAUPUNKI 4ERVEYSKESKUS ILMOITTAUDU HETI osoitteessa WWW TALENTUMTAPAHTUMAT l MEDI

R

E

K

R

Y

T

O IN

T

I

Tilaisuus on maksuton ja tarkoitettu lääkäreille ja lääketieteen 5. ja 6. vuosikurssin opiskelijoille.

10.9.2010 Nro 31

MEDIUUTISET

Mikä on lääkärivälitysfirman moraali?

Pääsin tutustumaan lähietäisyydeltä terveyskeskuspäivystäjiä välittävän lääkäriketju Coronarian toimintatapoihin kesällä 2010 Raaseporin kaupungissa. Otin tuolloin vastaan neljä viikkoa kestävän viransijaisuuden kesäpaikkakuntani hallintoylilääkärinä. Sain tietää, että sopimuksen mukainen toiminta oli ollut heikoissa kantimissa jo keväästä 2010 alkaen. Kaupungin hallinnollinen ylilääkäri oli tehnyt kyselyn asiasta Coronarialle juuri ennen kuin sijaisuuteni hallintoylilääkärinä alkoi 12.7.2010.

Lauantaina 10.7. eli juuri kun olimme vaihtaneet puhelinta lomalle jäävän kollegani kanssa, minulle soitettiin Länsi-Uuden-

maan sairaalan yhteispäivystyksestä ja kerrottiin potilasjonojen olevan 7–8 tunnin mittaisia. Toinen sovituista päivystäjistä ei ollut saapunut paikalle eikä ollut ilmoittanut siitä. Yhtiön yhteishenkilöön oltiin oltu yhteydessä ja itsekin keskustelin hänen kanssaan puhelimitse. Ketään ei ollut saatavilla päivystykseen lyhyellä varoitusajalla, joten päätimme lomalle jäävän ylilääkärin kanssa urakoida jonot päivystyksessä siedettäviksi. Näin teimmekin kolmen tunnin ajan kauniina lauantai-iltana kello 20 ja 23 välillä. Tulipahan lastenlääkärinkin nähtyä suomalaisen terveyskeskuspäivystyksen todellisuus!

Raportoin tapahtuneesta Coronaria Hoitoketjun vastaaville henkilöille saamatta minkäänlaista palautetta. Olin liittänyt sähköpostiini vaatimuksen palkkiosta, jota perustelin tekemälläni ”hätäaputyöllä”. Hämmästyksekseni en saanut minkäänlaista vastinetta tai kommenttia edes muistutuksen jälkeen kyseisestä firmasta. Ottaessani nyt lähes kaksi kuukautta tapahtuman jälkeen puhelimitse yhteyttä firman toimitusjohtajaan, hän kertoi etteivät he aio maksaa minulle pyytämääni palkkiota. Tehdystä työstä kyllä kiitettiin kun kysyin mielipidettä asiaan. Ylipäätään he eivät olisi ottaneet yhteyttä ellen olisi itse ottanut asiaa kolmatta

KIRJAT kertaa esille.

Näinkö firmat Suomessa tänään toimivat? Hyödytään kuntien lääkäripulasta ja vähät välitetään omasta vastuusta ja tehdyistä sopimuksista. Potilaathan tietysti eniten kärsivät, kun edes sovitut lääkärit eivät päivystyksiin tule. Kyselyyn päivystysongelmista Coronaria vastasi irtisanomalla sopimuksen yksipuolisesti muutaman viikon varoitusajalla.

Sopimustekstin nähneenä ihmettelen Coronaria Hoitoketjun moraalia.

Pirkko Keronen Lastentautien erikoislääkäri

Vastaus: Yritimme neuvotella palkkiosta Coronaria Hoitoketju Oy toimi Raaseporin kaupungin viikonloppupäivystyksen palvelukumppanina ajalla 1.1.2009–31.8.2010. Koko päivystyssopimuksen sopimusaikana meillä oli palveluntuottamiseen liittyviä ongelmia alle prosentissa kaikista tunneista, joita yrityksemme kautta tuotettiin.

Valitettavasti 10.7.2010 oli tilanne, jossa toinen sovitusta lääkäreistä ei saapunut työvuoroonsa Raaseporin päivystykseen. Saimme ilmoituksen asiasta Raaseporin kaupungin edustajalta lääkärin työvuoron jo alettua. Emme onnistuneet saamaan tälle toiselle lääkärille sijaista, joten Raaseporin kaupungin lääkäri teki muuta-

man tunnin ajan Coronarialta tilatun toisen lääkärin työt.

Neuvottelimme kaupungin lääkärin kanssa korvauksesta puhelimitse ja kerroimme hänelle silloin, että meillä on asiakaslaskutushinta noin 66 euroa tunnilta, joka määrittelee lääkärille maksettavaa palkkaa. Joissakin poikkeustapauksissa olemme sopineet lääkärin palkaksi noin 100 euroa/ tunti. Kerroimme, että tämä voidaan maksaa hänelle. Henkilö lähetti yritykseemme laskun, jossa tuntihinnaksi oli merkitty 250 euroa/tunti vedoten puhelimessa siihen, että hänen normaali laskutushintansa on 400 euroa tunnilta.

Yrityksemme maksaa kaikki

sovitut palkat ja muut velvoitteet, mutta emme maksa laskuja, joista ei ole sovittu. Olemme kiittäneet henkilöä puhelimitse tehdystä työstä ja kertoneet, että maksamme hänelle puhelimessa 10.7.2010 kerrotun summan. Yrityksemme ei valitettavasti voi maksaa noin kolminkertaista palkkaa, mitä laskutushintamme on asiakkaan kanssa.

Coronaria oli yhteydessä Raaseporin kaupungin johtaviin viranhaltijoihin heinäkuun puolessa välissä. Tavoitteenamme oli neuvotella uusi sopimus, koska mielestämme 1.9.2010 voimaan astunut eurolääkäriasetus muutti toimintaedellytyksiä toimipisteessä merkit-

tävästi. Halusimme hoitaa palvelun laadukkaasti sopimuskauden loppuun saakka. Pidimme neuvottelun 4.8.2010. Valitettavasti emme päässeet sopimukseen mahdollisista uusista sopimusehdoista, joten yrityksemme päätyi purkamaan sopimuksen. Toimialalla on yleisesti käsitys, että eurolääkäriuudistus on merkittävästi vaikuttanut lääkäreiden hakeutumiseen kuntatyönantajan palvelukseen.

Tietojemme mukaan Raaseporin kaupunki sai päivystyksen toimimaan hyvin omana toimintanaan aikataulusta huolimatta.

Jari Mäki-Runsas Toimitusjohtaja Coronaria Hoitoketju Oy

Selluloosa auttaa haavanhoidossa Pinnoite houkuttelee kantasoluja

VÄITÖKSET Erpo Pakkala

Erilaisia biomateriaaleja on kehitetty esimerkiksi vamman tai

ENTERLITE®

kasvaimen poiston aiheuttaman luupuutoksen hoitamiseksi. Luunkorvikkeina on kokeiltu sekä selluloosaa että bioaktiivista lasia.

Selluloosa on elimistössä hyvin siedetty ja helposti työstettävä materiaali, mutta ei itsessään edistä riittävästi luunmuodostusta.

Biolasi on tehokkaampi stimuloimaan luun kasvua, mutta hau-

TIC-TONG®

Johdoton LEDotsalamppu Valikoimassamme runsaasti myös muita malleja.

Hedelmän makuiset kielispaattelit lapsille

OTOPLUG OY

Kalevan puistotie 16 33500 Tampere P. (03) 3647 215 F. (03) 3647 815 otoplug.fi

raana materiaalina vaikeampaa käsitellä.

LL Miretta Tommila tutki väitöksessään hydroksiapatiittipinnoitetun selluloosan toimivuutta luupuutosten hoidossa eläinkoemallissa. Työssä hydroksiapatiittipinnoitettu selluloosa muodostettiin päällystämällä selluloosa biolasista saatavalla mineraalikerroksella, joka jäljittelee luun pintarakennetta. Näin pyrittiin yhdistämään molempien materiaalien hyvät ominaisuudet tehokkaaksi luunkorvikemateriaaliksi.

Vastoin odotuksia hydroksiapatiittipinnoitettu selluloosa ennemminkin esti luun uudismuodostusta.

– Sen sijaan ihonalaiskudoksessa haavan paranemista tutkivassa mallissa kyseinen materiaali edisti voimakkaasti uuden verekkään jyväiskudoksen muodostumista. Hydroksiapatiittipinnoitettu selluloosasieni lisäsi myös monen haavan paranemiselle tärkeän kasvutekijän tuotantoa, Tommila toteaa.

Selluloosa aktivoi paranemismekanismia Hydroksiapatiittipinnoitettu selluloosa houkutteli paikalle runsaasti kantasoluja. Tämä ilmiö perustunee ainakin osin hydroksiapatiittipinnasta vapautuvan kalsiumin kykyyn sitoa sellaisia verta muo-

MIELIPIDE 17

dostavia kantasoluja, jotka käyttävät kiinnittymisessään kalsiumia aistivia reseptoreita.

Kantasoluilla on osoitettu olevan merkittävä rooli haavan paranemisprosessissa. Uudismuodostuvassa jyväiskudoksessa olevat kantasolut myös toimivat aktiivisesti, sillä Tommilan väitöskirjatyössä todettiin ensimmäistä kertaa haavassa tapahtuvaa paikallista hemoglobiinin tuotantoa.

»Pinnoitettu selluloosa houkutteli paikalle runsaasti kantasoluja.»

Hydroksiapatiittipinnoitettu selluloosa näyttää tehostavan merkittävästi haavan paranemiskudoksen muodostumista.

– Vaikutus perustuu elimistön omien paranemismekanismien aktivoimiseen ja solujen ohjaukseen.

Tulosten perusteella hydroksiapatiittipinnoitettu selluloosa vaikuttaa lupaavalta materiaalilta ongelmahaavojen kuten laajojen palovammojen tai kroonisten säärihaavojen hoitoon.

Tommilan väitös Haavan jyväiskudoksen muodostuminen.

Hydroksiapatiittipinnoitetun selluloosasienen vaikutus solujen erilaistumiseen paranemisprosessin aikana tarkastetaan 11.9.2010 Turun yliopistossa.

Miten lapsia saa tutkia?

Hanna Lagström, Tarja Pösö, Niina Rutanen ja Kaisa Vehkalahti (toim.): Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka. Nuorisotutkimusseura 2010, 243 sivua.

OSAAKO JA saako lapsi tai nuori päättää osallistumisestaan tutkimukseen? Minkä ikäisenä, minkälaiseen tutkimukseen?

Mikä on vanhempien asema?

Mitä asioita tutkijan pitää ottaa huomioon suunnitellessaan lapsia tai nuoria koskevaa tutkimusta? Mitä lupia tutkijan pitää hankkia?

Näitä asioita käsittelee Nuorisotutkimusseuran julkaisema kirja lasten ja nuorten tutkimuksen etiikasta.

»Useimpiin tutkimuseettisiin ongelmiin ei ole yhtä oikeaa vastausta.»

Painopiste on yhteiskunnallisessa tutkimuksessa, mutta kirja sisältää myös tiiviin annoksen lääketieteellisen etiikan pohdintaa ja lainsäädäntöä. Ja sitä paitsi yhteiskunnalliset ilmiöt ja lääketieteellinen tutkimus eivät ole erillisiä blokkeja, kuten kirjasta ilmenee.

Kirjan toimittajat esittävät huolensa tiukkojen lapsia ja nuoria koskevien lääketieteen tutkimussääntöjen leviämisestä muuhun tutkimukseen.

Toisaalta lasten ja nuorten tutkimukseenkin vaikuttaa, että enää ei ajatella vanhempien aina lapsilta kysymättä tietävän, mikä on näille parasta.

Kirja jakautuu kolmeen osaan: tutkimusta säätelevät normit ja käytännöt, eettisiä kohtauspaikkoja tutkimuksen prosessissa ja tutkimustiedon käyttö. Teoreettisen pohdiskelun lomaan mahtuu myös käytännön esimerkkejä.

Ensimmäiseen osuuteen sijoitetun lääketieteellisen tutkimuksen etiikan osuuden on kirjoittanut ylitarkastaja Outi Konttinen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Artikkelin lopussa on käyttökelpoinen viitelista suomalaisista alan artikkeleista, kansallisista ja kansainvälisistä säädöksistä ja ohjeistoista.

Kirjan toimittajat korostavat, että tarkoitus ei ole yhdenmukaistaa tutkimuseettisiä käytäntöjä vaan pikemminkin pohtia ongelmakohtia ja nostaa niitä esiin.

Minna Pihlava

P.S.

18 MEDIUUTISET

VAIKEA TAPAUS

10.9.2010 Nro 31

Palstalla lääkäri kertoo haastavan tilanteen työelämänsä varrelta, kuinka asia ratkesi ja mitä se opetti. Samalla hän haastaa seuraavan vaikean tapauksen kertojan.

VESA-MATTI VÄÄRÄ

Vaativa omistajaohjaus

A

Gynekologi Susanna Timonen Tyksistä teetti raskaustestin potilaalle, jolta oli poistettu munatorvet ja kohtu.

Todellinen yllätysraskaus Teppo Kuittinen

»

Päivystykseen tuli 1980-luvun puolivälissä vatsakipuinen potilas. Kyseessä oli vähän päälle 30-vuotias nainen, jolle oli aiemmin tehty useita vatsan alueen leikkauksia.

Kohdun ulkopuolisia raskauksiakin oli ollut useampia, ja vuosien varrella oli jo poistettu ensin toinen ja myöhemmin toinenkin munatorvi.

Lisäksi häneltä oli poistettu kohtu muista syistä.

Yö oli kiireinen ja hoitaja oli jo ennen saapumistani otattanut potilaasta tavanomaisia vatsakipupotilaan laboratorionäytteitä. Sovittuihin näytteisiin kuului myös raskaustesti. Potilaaltahan oli periaatteessa poistettu kaikki mahdollisuudet raskauteen, joten nuorena apulaislääkärinä sain takapäivystäjältä pyyh-

RYTMIHÄIRIÖ

keitä turhien näytteiden ottamisesta.

Testi oli kuitenkin positiivinen!

Kyseessä oli aikamoinen lääketieteellinen ihme. Hänelle oli muodostunut jonkinlainen luonnon oma yhteys vatsaonteloon ja munasarjoihin, ja siittiö oli näin löytänyt munasolun.

Takapäivystäjä ei ollut millään uskoa testin tulosta, mutta koska potilas oli selvästi kivulias ja verenpaine matala, leikkaus oli välttämätön vielä samana yönä. Kyseessä oli vatsaonteloon vuotava kohdun ulkopuolinen raskaus.

Potilas itse ei ollut pätkääkään hämmästynyt. Hän oli sitä mieltä, että tulee raskaaksi vaikka poistettaisiin mitä.

Elimistöllä on ihmeellinen taipumus korjata erilaisia väyliä itse. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat sterilisaatiot, joissa suljetaan munatorvet.

Kuitenkin joillekin naisille muodostuu uusi käytävä kohdusta munasarjan seutuun. Tämä on aika tavallinenkin ilmiö.

Varsinkin kohdun ulkopuolisia raskauksia voi olla sterilisaation jälkeen. Iästä ja käytetystä menetelmästä riippuen 1–1,5 prosenttia sterilisoiduista naisista tulee raskaaksi.

Diagnostiikka on kehittynyt huimasti urani aikana. Aikaisemmin oli vain raskaustesti, joka oli plussaa tai miinusta. Jo pitempään on ollut mahdollista määrittää raskaushormonin määrä, joka kertoo aika hyvin, missä raskaus on. Lisäksi ultraäänilaitteiden tason huima paraneminen on helpottanut diagnostiikkaa olennaisesti.”

Seuraavan vaikean tapauksen kertoo ortopedi Jouni Heikkilä Turun Mehiläisestä.

Palsta kertoo lääketieteen oudoista ilmiöistä. Tuottaja: Erpo Pakkala 020 442 4683, erpo.pakkala@mediuutiset.fi

Lasillinen täysmaitoa, kiitos JUOMALLA LASILLISEN maitoa samalla kun syöt valkosipulia sisältävää ruokaa, saatat välttyä pahanhajuiselta hengitykseltä ja pistävältä hienhajulta, väittää Journal of Food Science. Valkosipulin rikkiyhdisteet neutraloituvat kun ne ovat suussa samaan aikaan maitotilkan kanssa.

Mikä tahansa maito ei toimi hajunsyöjänä. Lasiin on kaadettava vähintään kevytmaidon vahvuista juomaa. Lehti väittää, että täysmaidolla saadaan hajuttomin tulos.

Vanha ruokailuopetus joutunee tässä tapauksessa romukoppaan. Suuhun voi nyt mättää yhtä aikaa sekä ruokaa että juomaa. hjp

Sanaristikko torjuu dementiaa AKTIIVINEN AIVOJUMPPA pitää pään kunnossa, muistuttaa uusi tutkimus. Vaikutus ei kuitenkaan säily ikuisesti.

Ihmiset, jotka tekevät palapelejä ja sanaristikoita voivat hidastaa dementian etenemistä. Taudin alettua se etenee kuitenkin tavanomaista nopeammin.

siitä, että aktiivinen pään käyttäminen auttaa säilyttämään aivojen toimintakyvyn pidempään entisellä tasolla, mutta kun Alzheimer lopulta diagnosoidaan, se on ehtinyt jo edetä pitkälle. an Neurology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa Rush University Medical Centerin tutkijat seurasivat lähes 1 200 yli 65-vuotiasta ihmistä 12 vuoden ajan.

Tutkimuksen alkaessa osallistujat saivat enimmillään viisi pistettä sen mukaan kuinka paljon he tekivät tiedonkäsittelyä vaativia tehtäviä, kuten lukivat kirjoja, katsoivat televisiota, tekivät ristisanoja tai palapelejä tai kävivät museoissa.

Mitä enemmän pisteitä ihminen sai, sitä vähemmän hänen aivotoimintansa heikkeni vanhetessa.

Tutkimukseen osallistuneista 148 diagnosoitiin Alzheimer. Niillä, joilla oli eniten aktiviteettipisteitä Alzheimerin tauti eteni diagnoosin jälkeen muita nopeammin.

Tutkijoiden mukaan tämä johtuu

Kohtuus tuo terveyttä EHDOTTOMUUS EI yleensä ole hyväksi, eikä niin näytä olevan alkoholin suhteenkaan. Alkoholism-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan 20 vuoden seurannassa alkoholin kohtuukäyttäjät elivät absolutisteja ja alkoholin suurkuluttajia pidempään. Mukana tutkimuksessa oli 1 800 ihmistä, jotka olivat 55–65-vuotiaita.

Absolutistien tuloksella oli kuitenkin useita selittäviä tekijöitä. Moni heistä oli entinen alkoholisti tai heillä oli enemmän terveysongelmia kuin kohtuukäyttäjillä.

Absolutistien kuolleisuusriski oli tutkimuksessa jopa 49 prosenttia kohtuukäyttäjiä korkeampi ja alkoholin suurkuluttajien kuolleisuusriski 42 prosenttia korkeampi kuin kohtuukäyttäjillä. an

HELSINGIN ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtajana 10. toukokuuta. Sana, jonka uudessa työpaikassani olen kuullut usein, on omistajaohjaus. Tämä ei ole minulle uusi asia. Johdin yhdeksän vuotta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä, jossa oli korkeimmillaan 58 jäsenkuntaa. Kävin jokaisessa niistä. Tapasin kuntien johtohenkilöitä vuoden aikana useasti. Vedin itse ns. kuntaneuvottelut. Järjestimme useita informaatiotilaisuuksia kunnille vuosittain. Kävimme kuntien valtuustoissa, hallituksissa ja perusturvalautakunnissa. Samaa toimintaa on tarkoitus jatkaa Husissa, jossa jäsenkuntia on 26.

Sairaanhoitopiiri käyttää kuudesosan kuntien euroista. Ei ole ihme, että jännitettä riittää. Periaatteessa kunnan ja sairaanhoitopiirin suhde on selkeä.

Kunta valitsee edustajat sairaanhoitopiirin valtuustoon, jossa heillä on asukaslukuun suhteutettu äänivalta. Valtuusto valitsee hallituksen, jonka jäsenet eivät siis ole kunnan suoria edustajia. Valtuusto, hallitus ja virkamiesjohto vastaavat lain mukaan kuntayhtymän toiminnasta.

Kunnilla on tarvetta vaikuttaa sairaanhoitopiiriin myös suoraan yhteistyökumppaneina ja palveluiden ”tilaajina”, vaikka juridista tilaaja-tuottaja –suhdetta ei kunnan ja sairaanhoitopiirin välillä olekaan.

Kuntien terveydenhuollon ja sosiaalitoimen edustajat ovat käytännössä henkilöitä, jotka tätä yhteistyötä toteuttavat. Erikoissairaanhoitolaki edellyttää, että sairaalat, terveyskeskukset ja sosiaalitoimi muodostavat ”toiminnallisen kokonaisuuden”. Myös kuntien talousjohdolla on tarve vaikuttaa taloudellisesti merkittävän kuntayhtymän linjauksiin, kuten resursseihin tai investointeihin.

LOITIN

O

NGELMAT OMISTAJAOHJAUKSESSA liittyvät kol-

meen asiaan. 1. Kunnissa on useita eri henkilöitä ja tahoja, jotka kokevat itsensä omistajan edustajaksi. 2. Yksittäinen kunta kokee, että juuri sen ääni ei kuulu tarpeeksi kaikkien kuntien yhteisessä organisaatiossa. 3. Kuntayhtymän kuluista vastaavat eli jäsenkunnat eivät suoraan ole juridisesta vastuussa kuntayhtymän toiminnasta, josta vastaa sen hallitus.

Nämä kaikki ongelmat voidaan ainakin kohtuullisesti ratkaista. Kuntayhtymän keskeisiin tehtäviin valittujen tulee nauttia kunnissa mahdollisimman suurta arvostusta ja edustaa ns. raskasta sarjaa. Eri kuntien väliset intressiristiriidat essiristiriidat tulee jaksaa hioa oikeudenromisseikmukaisiksi kompromisseiksi. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden tulee olla mahnäkyvää dollisimman läpinäkyvää ja kunnille tulee antaa retjatkuvasti ymmärretota. tävää informaatiota.

Sairaanhoitopiirin tulee kuunnella jäsenenkuntiaan aidosti ja ottaa huomioon niiden den näkemykset.

Kuntien intressiristiriidat tulee jaksaa hioa kompromisseiksi.

AKI LINDÉN ÉN Kirjoittaja on Husin toimitusjohtaja. tusjohtaja.

3UOMALAINEN TERVEYDENHUOLLON RAHOITUS EI TOIMI 4├ЛST├Л K├ЛRSII ERITYISESTI POTILAS 0IT├Л├ЛK├Ъ 3UOMESSA OLLA TERVE PYSTY├ЛKSEEN SAIRASTAMAAN -ILLAISIA VAIHTOEHTOJA ON TARJOLLA -ITEN N├ЛM├Л VAIKUTTAVAT POTILAAN JA L├Л├ЛK├ЛRIN ARKEEN

+ESKIVIIKKO s KELLO n OHJELMA ALKAEN KELLO +ATAJANOKAN +ASINO s +ENRAALISALI JA -ERISALI s (ELSINKI -ONIKANAVARAHOITUS JA OSAOPTIMOINTI EIV├ЛT OLE VAIN P├Л├ЛTT├ЛJIEN ONGELMIA VAAN L├Л├ЛK├ЛRI T├ЪRM├Л├Л N├ЛIHIN OMASSA TY├ЪSS├Л├ЛN L├ЛHES P├ЛIVITT├ЛIN 0ALJONKO MAKSAA KUN TY├ЪIK├ЛISI├Л MAKUUTETAAN JONOSSA L├Л├ЛK├ЛRIEN AIKAA K├ЛYTET├Л├ЛN TODISTUSTEN KIRJOITTELUUN TAI L├Л├ЛKEHOITOA JOUDUTAAN MIETTIM├Л├ЛN SEN MUKAAN KENEN PUSSISTA KULUT MENEV├ЛT (OIDETAANKO 3UOMESSA L├Л├ЛKETIETEELLISIN PERUSTEIN VAI SITOOKO RAHA L├Л├ЛK├ЛRIEN K├ЛDET 4ERVEYDENHUOLLON UUSIIN RAHOITUSMALLEIHIN PUREUTUVA -EDI ILTA KOKOAA ALAN P├Л├ЛTT├ЛJ├ЛT POLIITIKOT JA ARJEN TOIMIJAT YHTEEN 4ULE MUKAAN OSALLISTUMAAN T├ЛRKE├Л├ЛN KESKUSTELUUN JOLLA HAETAAN RATKAISUJA NIIN POTILAAN KUIN L├Л├ЛK├ЛRIN ARKEEN JA LUODAAN SUUNTA VIIVOJA SUOMALAISEN TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDELLE ALUSTAVA OHJELMA: s 0OTILASTY├ЪN N├ЛK├ЪKULMA VAIKEA TAPAUS Dosentti, ylil├д├дk├дri Markku Kauppi, PHSOTEY s +ELA 3ITRA 34- JA +UNTALIITTO esittelev├дt omat rahoitusmallinsa s 0OHJOISMAINEN %UROOPPALAINEN MALLI n PIT├Л├ЛK├Ъ PY├ЪR├Л KEKSI├Л UUDELLEEN Johtava ylil├д├дk├дri Juha Tuominen, Terveystalo s -IKSI RAHOITUS KIINNOSTAA L├Л├ЛKETEOLLISUUTTA Varapuheenjohtaja Ilpo Tolonen, L├д├дketeollisuus ry s 0ANEELI Puheenjohtaja p├д├дtoimittaja Kimmo Sepp├дl├д, Mediuutiset 0ANELISTIT STM:n edustaja Sanna Lauslahti, kansanedustaja, KTM, hallintotieteiden tohtori Juha Tuominen, johtava ylil├д├дk├дri, Terveystalo Kari Nenonen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto Antti Kivel├д, johtaja, kuntaohjelma, Sitra Mikael Forss, johtaja, Kela

) ), 4!

Markku Kauppi, dosentti, ylil├д├дk├дri, PHSOTEY

%

)LLAN OHJELMA OSOITTEESSA http://www.talentumtapahtumat.ямБ/medi

$

s "UFFET ILLALLINEN

-

4

),

!

)3

5

5

3

4

┬п

9

. . ┬п

+5435

Hvyä lääräki.

Te jos jkou, tediätte, että krijiotususalla ei ole mrekytistä, knunahn aisa tuele sleville.

Tsäsä tapuakssesa ktiueknin on.

Kjiroittasesasi rpsepetiin Rosuvastatin Sandoz® säsätää poitlaasi lähes 40 porsnettia*

LC 035-09/10

asidoiessaan aeptekiessa.

Uutuus. Kirjoita reseptiin

ja potilaasi säästää lähes 40% apteekissa*.

Kauppaantulon ajankohdasta 15.7. johtuen resepti tulee kirjoittaa lääkkeen nimellä.

Rosuvastatin Sandoz® on ensimmäinen markkinoilla oleva rosuvastatiini rinnakkaisvalmiste.

Se on 40 % edullisempi kuin Crestor®- alkuperäisvalmiste*. Ja se on potilaasi kannalta paljon se.

Lääkevalmisteet: Rosuvastatin Sandoz® (rosuvastatiini)10 mg, 20 mg ja 40 mg tabletit. Käyttöaiheet: Primaarisen hyperkolesterolemian tai sekamuotoisen dyslipidemian (tyyppi IIb) hoito ruokavalion ohella, kun ruokavaliolla ja muilla lääkkeettömillä keinoilla (kuten liikunnalla, laihdutuksella) ei saavuteta riittävää vaikutusta. Homotsygoottinen familiaalinen hyperkolesterolemia ruokavalion ja muiden rasva-arvoja alentavien hoitojen (esim. LDL-afereesi) ohella tai jos muut hoidot eivät sovellu. Annostus ja antotapa: Potilaan tulee noudattaa tavanomaista kolesterolia alentavaa ruokavaliota ennen Rosuvastatin Sandoz -hoidon aloittamista ja hoidon aikana. Annostus on yksilöllinen ja tulee säätää hoitotavoitteen ja potilaan hoitovasteen mukaan, noudattaen voimassaolevia hoitosuosituksia. Lapset: Turvallisuutta ja tehoa lapsille ei ole varmennettu. Vasta-aiheet: Rosuvastatin Sandoz on vasta-aiheinen potilaille, joilla on yliherkkyys rosuvastatiinille tai valmisteen apuaineille, aktiivinen maksasairaus, vaikea munuaisten vajaatoiminta (kreatiniinipuhdistuma < 30 ml/ min), myopatia tai samanaikainen siklosporiinilääkitys. Käyttö on vasta-aiheista raskauden ja imetyksen aikana sekä hedelmällisessä iässä oleville naisille, jotka eivät käytä luotettavaa ehkäisyä. 40 mg:n annos: vasta-aiheinen potilaille, joilla on myopatialle/rabdomyolyysille altistavia tekijöitä, mm: kohtalainen munuaisen vajaatoiminta (kreatiniinipuhdistuma < 60 ml/min), kilpirauhasen vajaatoiminta, perinnöllinen lihassairaus potilaalla tai suvussa, lihastoksisuus jonkun toisen HMG-CoA-reduktaasin estäjän tai fibraatin käytön yhteydessä, alkoholin väärinkäyttö, tilanteet, joissa pitoisuudet plasmassa voivat suurentua, aasialaiset potilaat tai samanaikainen fibraattien käyttö. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Potilailla, jotka ovat saaneet suuria annoksia (40 mg) rosuvastatiinia, on virtsan liuskakokeissa havaittu proteinuriaa, joka on osoittautunut pääasiassa tubulusperäiseksi. Luustolihasvaikutuksia, kuten lihassärkyä, myopatiaa ja harvoin rabdomyolyysiä, on raportoitu ilmenneen rosuvastatiinia käyttävillä potilailla kaikilla annoksilla ja erityisesti yli 20 mg:n annoksilla. Kuten muita HMG-CoA-reduktaasin estäjiä käytettäessä, tulee noudattaa varovaisuutta määrättäessä Rosuvastatin Sandozia potilaille, jotka käyttävät runsaasti alkoholia ja/tai joilla on maksasairaus anamneesissa. Rosuvastatin Sandoz sisältää laktoosia. Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset: Siklosporiini, K-vitamiinin estäjät, gemfibrotsiili ja muut plasman lipiditasoja alentavat lääkkeet, etsetimibi, proteaasin estäjät, antasidit, erytromysiini, oraaliset ehkäisyvalmisteet ja hormonikorvaushoito. Raskaus ja imetys: Rosuvastatin Sandoz on vasta-aiheinen raskauden ja imetyksen aikana. Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn: Ajoneuvon kuljettamiseen ja koneiden käyttämiseen liittyen on otettava huomioon, että heitehuimausta saattaa ilmaantua. Haittavaikutukset: Yleisiä haittavaikutuksia ovat päänsärky, heitehuimaus, ummetus, pahoinvointi, vatsakipu, lihassärky ja voimattomuus. Luustolihasvaikutuksia, kuten lihaskipua, myopatiaa (mukaan lukien lihastulehdus) ja harvoin rabdomyolyysiä, johon on toisinaan liittynyt akuutti munuaisvaurio, on raportoitu rosuvastatiinia käyttävillä potilailla kaikilla annoksilla ja erityisesti yli 20 mg:n annoksilla. Pakkaukset ja hinnat 15.8.2010 (vmh+alv): Rosuvastatin Sandoz 40 mg 100 tabl. (132,01€); Rosuvastatin Sandoz 20 mg 100 tabl. (103,74€), 30 tabl. (33,77€); Rosuvastatin Sandoz 10 mg 100 tabl. (70,39€), 30 tabl. (22,76€). Korvattavuus: Valmiste on rajoitetusti peruskorvattava ja rajoitetusti erityiskorvattava alemmassa erityiskorvausluokassa 1.8.2010 alkaen. Rosuvastatin Sandozilla on vastaavat korvausluokat kuin alkuperäisvalmisteella. Lisätietoja: katso valmisteyhteenveto tai www.laakeohje.fi, Sandoz lääkeneuvonta joka päivä klo 08-22 puh. 010 6133 415. Sandoz, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo. *Lääketaksa 15.8.2010