MikroPC 8 2010

)* ))0 $&% *& $ # ** * &% ! )* ! * &* * ** ( * &)

&% *& $ # ** * ) /

--- $ "(&' % *

*&* "% " % ) %*+%* !

(& 1

)* ! *

) /

)

,

, & &

)

)

+" &") +" &")

& ! #$ * & ! #$ *

+IRJAT NOPEASTI VERKOSTA

WWW TALENTUMSHOP ß

4IETOTEKNIIKKA N¼PP¼R¼STI TUTUKSI

5LLA 3ANNIKKA

3ENIORIN TIETOKONEOPAS 7INDOWS 3ENIORIN TIETOKONEOPPAAN PAINOKSESSA TUTUSTUTAAN UUTEEN 7INDOWS K¼YTTÎJ¼RJESTEL M¼¼N JA SEN UUSIIN OMINAISUUKSIIN +IRJASSA TARKASTELLAAN )NTERNETIN PERUSK¼YTTμ KUTEN PANKKIPALVELUITA TIEDON HAKUA S¼HKÎPOSTIA JA VERKKOALBUMEITA 4IETOTURVA OSUUDESSA ANNETAAN OPASTUSTA TIETOKONEEN JA )NTERNETIN TURVALLISESTA K¼YTÎST¼ !SIOIHIN PEREHDYTE T¼¼N SELKE¼STI JA HAVAINNOLLISESTI )NTERNET OSUUDESSA K¼YD¼¼N L¼PI MM VUOROVAIKUTUS JA OSALLISTUMISMAHDOLLISUUKSIA VERKON V¼LITYKSELL¼

UUD PAINOS S _

4ILAA OSOITTEESTA WWW TALENTUMSHOP ß TAI SOITA

-YÎS KIRJAKAUPOISTA 4ALENTUM 3HOP !NNANKATU p (ELSINKI o AVOINNA MApPE KLO p

0UHELUN HINTA SIS ALV ,ANKAPUHELIMESTA SNT PUH SNT MIN -ATKAPUHELIMESTA SNT MIN PUH SNT MIN 5LKOMAILTA AO MAAN ULKOMAANPUHELUMAKSU

11 Testissä

SISÄLTÖ 8/10 27 Oudoimmat

monitoimilaitetta s. 18–26

iPhone-ohjelmatt Tiesitkö, että iPhone kelpaa n myös keitettyjen kananmunien aikavahdiksi?

32 Html5:stä rakentuu akentuu webin tulevaisuus Webin perustekniikat ovat suurimpien muutoksien kynsissä kymmeneen vuoteen.

Muutoksista tärkein on html 5, uusi versio kielestä, jolla web-sivut kirjoitetaan.

36 Jukeboksi soimaan Jukeboksiohjelma tekee tietokoneesta musiikkikoneen. Testasimme sekä ilmaisia että maksullisia vaihtoehtoja.

40 Minne rahasi laitat Suomalainen verkkopalvelu Balancion auttaa tavallista kansalaista oman taloutensa hallinnassa.

Löydä perille

ja 13 iPhone kilpakosijat

28

42 Verhot kiinni Kotiteatterisarjamme neljännessä ja viimeisessä osassa keskitymme teatteritilan viimeistelyyn ja muihin varusteisiin.

46 Valokuvien pikakohennus Korjaukset kuviin on helppo tehdä Picture Managerilla, joka on yksi Microsoft Officen huomaamattomista palikoista.

8 11 46 49 50 51 52 65 66

Digioma Uutiset Täsmätieto Softapankki Netissä Nettikolumni Kuuma linja Elämää&iiteetä Hubi

www.mikropc.net 4

Uutiset | Tiedostot | Keskustelut | Arkisto | Mikro Mik MikroPC roPC

Testit 8/10 56 57 58 58 60

A-Link Pad -tablettitietokone Lenovo G560 -tehokannettava Adobe Lightroom 3 – kuvankäsittely-, arkistointi- ja julkaisuohjelma Brother HL-3070CW -A4-värilaser

60

Wacom Cintiq 21UX kosketusnäyttö -kosketusnäyttö

62

Panasonic Lumix DMC-G2 -järjestelmäkamera

63

Acer Revo R3610 -keskusyksikkö

Cherrypal Africa C108 -miniläppäri

MikroPC 8/2010 5

Ota askel tai kaksi eteenpäin.

Uratiellä parhaat tekniset, kaupalliset ja terveydenhuollon osaajat kohtaavat arvoisensa työpaikat. www.uratie.fi

kyllä osaaja osaajan tuntee

-IKRO0# VUOSIKERTA NUMEROA VUODESSA ,EVIKKI ,4 )33.

9HTEYSTIEDOT +ÂźYNTIOSOITE !NNANKATU "

(ELSINKI 0OSTIOSOITE 0, (ELSINKI PUH

FAKSI MIKROPC TALENTUM Ă&#x; ETUNIMI SUKUNIMI TALENTUM Ă&#x; WWW MIKROPC NET 0ŸŸTOIMITTAJA +AUKO /LLILA 4OIMITUSPŸŸLLIKKĂŽ -IKKO 4ORIKKA 4OIMITUSSIHTEERIT ULKOASU )RMA 3VAN 3ANTERO %IJA ,EENA 6ARJONEN ,UKKARI 4OIMITTAJAT /SSI *ŸŸSKELÂźINEN -IRJA 0AATERO *ANNE 4ERVOLA *ARI 4OMMINEN 6AKITUISET AVUSTAJAT !NTERO !LKU 0ETER VON %SSEN !RI (AAPALAINEN

*UHA (AATAJA 3ARI (IETALA 4UOMAS (ÂźMÂźLÂźINEN

.IKO *AKOBSSON *UHA -ATTI ,AURIO %RIC ,ERAILLEZ KUVITUS !NTTI ,INDHOLM -IKKO ,INDHOLM !RI .YMAN KANSI -ATTI 0 0ULKKINEN -ARKKU 2EISS

+IMMO 2OUSKU 3AMI 3UNDELL (ARRI * 4ALVITIE

0EKKA 4OLONEN *UHO 5SKI 4OMMI 6ÂźNNINEN 4RAĂ&#x;IKKI WWW TALENTUM Ă&#x; MEDIA -ARJA 3AULO

4ILAAJAPALVELU 0, (ELSINKI PUH

FAKSI E MAIL TILPAL TALENTUM Ă&#x; 4ILAUSHINNAT +ESTOTILAUS EUROA KK -ŸŸRÂźAIKAISTILAUS EUROA KK (INTA ON VOIMASSA ASTI JA KOSKEE VAIN KOTIMAAN TOIMITUKSIA 5LKOMAILLE POSTIMAK SULISÂź .IMI JA YHTEYSTIETOJA VOIDAAN KÂźYTTŸŸ JA LUOVUTTAA SUORAMARKKINOINTITARKOITUKSIIN 6OIN HALUTESSANI KIELTŸŸ KÂźYTĂŽN LUOVUTUKSEN ILMOITTAMALLA SIITÂź 4ALENTUM -EDIA /Y N TILAA JAPALVELUUN 3IVUNVALMISTUS &AKTOR /Y +USTANNUSYHTIĂŽ 4ALENTUM -EDIA /Y 0AINO 0UNA-USTA /Y 4OIMITUKSEN TILAAMA TAI SILLE TARJOTTU AINEISTO JULKAISTAAN EHDOLLA ETTÂź AINEISTOA VOIDAAN KORVAUKSETTA KÂźYTTŸŸ LEHDEN KAIKISSA UUDELLEEN JULKAISUISSA TAI MUUSSA KÂźYTĂŽSSÂź RIIPPUMATTA TOTEUTUS JA JAKELUTAVOISTA -IKRO0# LEHDELLÂź ON KANSAINVÂźLINEN YHTEISTYĂŽ SOPIMUS MAAILMAN SUURIMMAN TIETOTEKNIIKKA LEHTIEN KUSTANTAJAN )NTERNATIONAL $ATA 'ROUPIN

)$' N KANSSA )$' JULKAISEE NOIN LEHTEŸ MAASSA -IKRO0# LLŸ ON OIKEUS KŸYTTŸŸ RYHMŸŸN KUULUVIEN LEHTIEN KANSAINVŸLISTŸ AINEISTOA JA SE VOI VŸLITTŸŸ KANSAINVŸLISEN VERKON KŸYTTÎÎN SUOMALAISIA ARTIKKELEITAAN

0UHELUN HINTA SIS ALV +IINTEÂźSTÂź VERKOSTA SOITETTAESSA SNT PUH

SNT MIN -ATKAPUHELIMESTA SOITETTAESSA SNT PUH

SNT MIN 5LKOMAILTA SOITETTAESSA KO ULKOMAANPUHELU MAKSU

www.mikropc.net 4

Uutiset | Tiedostot | Keskustelut | Arkisto | Mikro Mik MikroPC roPC

PĂ„Ă„KIRJOITUS 8/10 Mikko Torikka tor@talentum.ďŹ

Onko Android Applelle uusi pc-klooni?

APPLEN IPHONEN NOUSU oli hämmästyttävän nopeaa. Puhelinpuolella kokematon Apple onnistui ensi yrittämällä. Uudet versiot ovat jalostaneet ensimmäisen mallin ominaisuuksia ilman suurempaa muutosta.

Apple-tyyliin käyttÜjärjestelmä ja laite on nidottu tiukaksi paketiksi. Älypuhelimissa integraatio on hyvin perusteltua. IPhonen käyttÜkokemus oli markkinoille tullessa ainutlaatuinen.

Ominaisuuslistoista ruksimalla iPhonet eivät ole olleet aivan teknologian huippua. Esimerkiksi Nokian älypuhelimilla ovat videopuhelut ja sovellusten moniajo olleet mahdollisia jo vuosia.

Nerokas veto iPhone-saagassa oli kolAndroidin menesmansien osapuolten sovellusten salliminen App Store -sovelluskaupan kautta. Käyttäjät tys voi tuoda saavat räätälÜityä laitteet haluamikseen, Applen johdolle mutta ainoastaan Applen hyväksymillä ohjelmilla. ikävän tutun Tiukassa kontrollissa on tunteen takapuolensa. Koska kaikki App Storen ohjelmat tarkastetaan, vuosilta. on epätodennäkÜistä, että sovelluksissa on haittakoodia.

Kuitenkin luovan kehittäjäyhteisÜn voi myÜs puristaa hengiltä. Hiljainen mutina Applen kontrollifriikkiydestä vahvistuu koko ajan.

IPhonelle tuli kesän aikana muitakin ongelmia.

IPhone 4:n antenniongelmat kertovat ainakin testauksen puutteellisuudesta. Laatumielikuva ei rapaudu yhdestä hudista, mutta seuraavan julkistuksen yhteydessä kannattaa olla tarkkana. Etenkin, kun kilpailijat ovat iskussa.

GOOGLEN KEHITTÄMÄ Android-käyttÜjärjestelmä on pistänyt ison vaihteen silmään. Android kahmii markkinaosuuksia nyt Yhdysvalloissa. Tässä lehdessä testataan uusinta iPhonea ja Android-kilpailijoita. Androidin kakkosversio ajaa moderniudessa iPhonen käyttÜjärjestelmän iOS 4:n ohi. MyÜs Androidia pyÜrittävät HTC:n ja Samsungin uudet laitteet ovat hienoja vempaimia.

Ja Androidin sovelluskauppaan pääsee helpommin mukaan ilman ennakkosensuuria Androidin menestys voi tuoda Applen johdolle ikävän tutun tunteen takavuosilta. Tiukasti suljetut Macintoshtietokoneet ja Apple jäivät lopulta marginaaliryhmän tuotteeksi, kun IBM PC:n kloonien tekeminen vapautui ja samalla ms-dos mahdollisti Microsoftin nousun it- alan jättiläiseksi.

Markkinoilla on mielenkiintoinen säpinä menossa. Apple ei varmasti jää seuraamaan Androidin pullistelua sivusta. Eikä Nokiakaan ole vielä tipahtanut kärryiltä. Seuraamme kehitystä jatkossakin aktiivisesti sekä lehdessä että verkkosivuillamme www.mikropc.net.

MikroPC 8/2010 7

DIGIOMA 8/10 KOONNUT: TUOMAS HÄMÄLÄINEN

Ollako hihna vai laukku?

LOWEPRON uusin tuotejulkistus hämmentää. Kyseessä on kameran laukku ja hihna, jossa voi kantaa kameraa ja samalla ottaa kuvia. Outoa.

Kompakteille still- ja videokameroille tarkoitettu Seville 20 on neopreenista valmistettu laukku, jossa on yhdysrakenteinen käsihihna. Kuvaamiseen riittää se, että hihnan läpi tungetaan neljä sormea ja kuvausote on valmis. Näin siis tiedotteen mukaan, vielä ei ole selvää, ottaako kamera silloin kuvia vain laukun sisäpuolelta.

Seville 20 suojaa kameraa kevyiltä tärskyiltä kolmen millimetrin paksuisella neopreenikuorella sekä sisään upotetulla muovilevyllä. Laukku-hihna-ristisiitosta on saatavilla punaisena, vihreänä ja mustana.

Seville 20, 18 euroa, www.focusnordic.fi

Nollasta Windowsiin kolmessa sekunnissa!

SAMSUNG heittää hurjan väitteen uusimmasta mmasta miniläppäristään; se käynnistää Windows 7 -käyttöjärjestelmän lmän kolmessa sekunnissa.

Aika hyvä suoritus, kun allekirjoittaneen työjuhta raksuttaa windowsia auki monta minuuttia.

Uudessa N230-minikannettavassa on n ensimmäisenä tarjolla Samsungin uusi pikakäynnistystoiminto. Myöhemmin sama toiminto otetaan käyttöön myös muissa Samsungin in tietokoneissa.

Uusi pikakäynnistystoiminto eroaa aiemmista, emmista, kahden käyttöjärjestelmän pikakäynnistyksistä siten, että ttä Samsungin ratkaisussa kaikki Windows 7:n toiminnot ovat heti käynnistyksen äynnistyksen jälkeen käytettävissä.

N230 on Samsungin ohuin ja kevyin minikannettava, joka painaa noin kilon. Siinä on 10,1 tuumainen led-näyttö, seitsemän tuntia kestävä akku ja Intelin Atom N450 -suoritin ja 250 gigatavun kiintolevy.

Samsung N230, hinnat alkaen 330 euroa, www.samsung.fi

8

MikroPC 8/2010

W W W . M I K R O P C . N E T

Microsoft päivitti konsolinsa KOKONAAN UUSIEN pelikonsolien kehittäminen on tolkuttoman kallista. Täysin uusien sukupolvien sijaan laitevalmistajat päivittelevätkin vanhoja mallejaan ahkerasti.

Microsoftin uusimmassa Xbox 360 -versiossa on neljä gigatavua sisäistä flash-muistia, langaton wlan-yhteys, hipaisupainikkeet ja mattamusta ulkokuori. Sisuksiltaan laite vastaa viisi vuotta sitten julkaistua originaalia versiota.

Microsoft Xbox 360, 200 euroa, www.xbox.com

Jo on tikulla kokoa PALJON REISSAAVIEN läppäreiden varmuuskopiointi jää usein tekemättä. Tien päällä kun harvoin on mukana mitään ulkoisia kiintolevyjä.

Lexarin jättimäinen muistitikku ratkaisee nämä ongelmat. Yhtiön uudessa Lexar Echo SE -tikussa on 128 gigatavua muistia, joten pieni tikku riittää useimmille varmuuskopiointiin.

Jotta homma olisi mahdollisimman yksinkertaista, niin muistitikun mukana tulee ohjelmisto, joka tekee varmuuskopiot automaattisesti vauhdissa. Riittää kun tikun tökkää sisään, niin varmuuskopio syntyy samalla.

Lexarin tikusta on tarjolla myös 64, 32 ja 16 gigan versiot. Valmistaja lupaa tikun toimivan windows- ja Mactietokoneissa.

Lexar Echo SE 128 Gt, noin 300 euroa, www.lexar.com

Tasohiiri pöytäkoneeseen PÖYTÄKONEIDEN ergonomiaa koetettiin aikaisemmin kopioida sylimikroihin. Nyt kehitys kulkee jo toiseen suuntaan. Ensin Lenovo julkisti pöytäkoneille tarkoitetun Thinkpad-näppäimistön, joka on suora kopio samannimisestä sylimikrosta.

Nyt Apple julkistaa tasohiiren pöytäkoneille. Uusi Apple Magic TrackPad matkii yhtiön sylimikrojen tasohiirtä. Levy toimii langattomalla bluetooth-yhteydellä Applen Mac OS X 10.6 -käyttöjärjestelmää käyttävien tietokoneiden kanssa.

Lisälaitteen avulla tietokonetta voi käyttää kosketuseleillä, esimerkiksi kuvia voi suurentaa sekä pienentää sormien nipistämisellä ja sormien pyyhkäisyllä voi vierittää sivuja.

W W W . M I K R O P C . N E T

Minnekäs minä sen laturin jätinkään?

SAMSUNGIN uuden matkapuhelimen käyttöön liittyy yllättävä ongelma.

Sen laturi voi nimittäin unohtua, jos puhelinta joutuu lataamaan vain kahden kuukauden välein.

Samsungin Xcoverin akku kestää valmistajan väitteiden mukaan valmiustilassa jopa 67 vuorokautta. Puheajaksi puolestaan lupaillaan 22 tuntia. Ajat ovat 3–4 kertaa tavanomaisia matkapuhelimia pidempiä.

Xcover on tarkoitettu pitkien puheluiden lisäksi kovaan käyttöön, sillä se on isku-, pöly- ja roiskesuojattu. Pelkistetyn muotoilun ansiosta luuria voi käyttää vaikka hanskat kädessä.

Perustoimintojen lisäksi uutukaisessa on erityisen kovaääninen kaiutin meluisaan ympäristöön ja taskulamppu.

Samsung Xcover, 99 euroa, www.samsung.fi

Apple Magic TrackPad, 70 euroa, www.apple.fi

MikroPC 8/2010

9

Digioma

Tosipelurin paketti TIETOKONEELLA pelaaminen ei ole välttämättä mitään leikkiä. Peliammattilaiset takovat näppäimistöillä merkittäviä palkintosummia. Muutkin kuin ammattilaiset ottavat välillä pelailun turhan vakavasti.

Logitech lupaa, että sen lisäkilkkeet tuovat pelaajalle kilpailuedun muita vastaan. Mistään huijauksesta ei sentään ole kyse, vaan pelaamiseen suunnitelluista työkaluista.

Logitech Wireless Gaming Headset G930 -kuulokkeet ympäröivät pelaajan Dolby 7.1 -monikanavaäänillä. Kuulokkeissa on myös taustamelun suodatus, joka vaimentanee äidin tai vaimon napatusta jatkuvasta pelaamisesta.

Wireless Gaming Mouse G700 on langaton pelihiiri, johon voidaan ohjelmoida 13 erilaista makrotoimintoa. Gaming Keyboard G510 on pelinäppäimistö, johon voidaan ohjelmoida 54 erilaista makrotoimintoa. Näppäimistössä on luonnollisesti taustavalo, minkä ansiosta peluri voi huoletta pimentää peliluolansa ja unohtaa auringon.

Logitech Wireless Gaming Headset G930, Wireless Gaming Mouse G700 ja Gaming Keyboard G510 -näppäimistö, 179, 99 ja 99 euroa, www.logitech.com

Muotia mummoille ja muille tyylikkäille Näillä vehkeillä saa taatusti pelata rauhassa.

Pelihiiri tuplalaserilla KUN LOGITECH julkisti makrotoimintoja oppivan pelihiiren, niin Cooler Master nokittaa tuplalaserilla. Sen Storm Inferno pelihiiressä on 4 000 dpi:n lukutarkkuus kahden lasersäteen ansiosta. Lisäksi hiiressä on 128 kilotavua sisäistä muistia erilaisten peliprofiilien tallentamista varten. Tiukaksi menee.

Cooler Master Storm Inferno, 50 euroa, www.coolermaster.com

10 MikroPC 8/2010

SENIOREILLE ja heikkonäköisille tarkoitetut selkopuhelimet ovat usein rumia. Se ei ole reilua.

Emporia tuokin tarjolle uuden Elegance-matkapuhelimen. Helppojen perustoimintojen, kuten soittamisen, vastaamisen ja tekstiviestien luvun ja lähetyksen lisäksi sitä kehtaa esitellä muillekin.

Emporia Elegancen oled-näytössä on voimakas kontrasti sekä kirkkaus, mikä helpottaa käyttöä erityisesti päivänvalossa. Kuulokkeen äänenvoimakkuus on mitoitettu myös huonokuuloisten tarpeisiin, ja puhelin on yhteensopiva kuulolaitteiden kanssa.

Valmistaja lupaa puhelimen akulle valmiusaikaa 250 tuntia ja puheaikaa 180 minuuttia. Alle sadan gramman painoista tyylikästä selkopuhelinta on tarjolla mustana, valkoisena ja ruskeana.

Emporia Elegance, 179 euroa, www.insmat.fi

W W W . M I K R O P C . N E T

UUTISET8/10 KOONNUT: MIKKO TORIKKA

Lyhyesti L Lyhyest yhyesti yesti SUORITINVALMISTAJA AMD:n Atinäytönohjaimet ohittivat pahimman kilpailijansa Nvidian markkinaosuuksissa vuoden toisella neljänneksellä. Tutkimusyhtiö Mercury Researchin mukaan Nvidian markkinaosuus laski 19,8 prosenttiin, Atin osuus kasvoi 24,5 prosenttiin.

Eniten grafiikkapiirejä toimitti suoritinvalmistaja Intel, jonka osuus pysytteli yli 50 prosentissa. Intelin näytönohjaimia ei myydä erillisinä lisäkortteina kuten Atin ja Nvidian näytönohjaimia, vaan ainoastaan tietokoneeseen integroituina eli yhdysrakenteisina.

ELEKTRONIIKKAVALMISTAJA Samsung aikoo avata 3d-sisältöä tarjoavan nettipalvelun. Elokuvia ja pelejä 3d-televisioiden omistajille tarjoavaan palveluun on aluksi määrä tulla 3d-elokuvien trailereita, myöhemmin kokonaisia elokuvia ja pelejä.

NOKIAN alun perin kehittämä urheilusuorituksia seuraava Sports Tracker on saanut uuden version.

Palvelu on nykyisin alkuperäisten kehittäjien perustaman Sports Tracking Technologies -yhtiön hallussa. Vanhan Nokia Sports Tracker Betan käyttäjät voivat synkronoida tietonsa uuteen palveluun.

APPLE on lehtitietojen mukaan tuomassa uutta cdma-verkossa toimivaa iPhone-versiota markkinoille Yhdysvalloissa tammikuussa.

Seuraava iPhone-versio on Digitimesin mukaan metallirunkoinen ja antenni on iPhone 4:stä poiketen rungon sisällä.

www.mikropc.net Uutiset | Tiedostot | Keskustelut | Arkisto |

iPhonen kriittiset aukot korjattu Viestintäviraston tietoturvayksikkö Cert-fi ilmoitti iPhonen vakavista haavoittuvuuksista, jotka altistivat puhelimen haittakoodille. Apple korjasi haavoittuvuudet muutamassa päivässä.

TEKSTI: OSSI JÄÄSKELÄINEN

CERT-FI:N MUKAAN sekä iPhoneOS 3 että iOS 4 olivat alttiita selaimen kautta tehdylle hyökkäykselle, jossa käytettiin hyväksi kahta eri haavoittuvuutta. Toinen haavoittuvuus liittyi Safari-selaimen pdf-lukijaan, toinen käyttöjärjestelmän ytimeen.

Haavoittuvuuksien avulla hyökkääjä saattoi suorittaa ohjelmakoodia iPhonessa, iPadissa ja iPodissa. Turva-aukko oli vakava, sillä selaimen haavoittuvuuden takia haittakoodia voidaan levittää esimerkiksi www-sivulla tai pdf-tiedoston avulla.

Kyseessä ei ollut Safari-selaimen ainoa haavoittuvuus, sillä tietoturvayhtiö F-Securen mukaan Safari sekä sen käyttämä webkit-selainmoottori ovat iPhonen haavoittuvimmat osat ja sisältävät lähes kaksi kolmasosaa iPhonen tietoturva-aukoista.

Pc-puolella pdf-lukija on selaimen jälkeen yleisin hyökkääjien käyttämä reitti.

F-Securen analyysin mukaan yli 60 prosenttia internetin täsmähyökkäyksistä on kohdistettu pdf-tiedostoja lukevaan Adobe Readeriin. IPhonessa ei ole erillistä pdflukijaa, vaan pdf-tiedostot avataan suoraan selaimessa.

SAFARIN PDF-TIEDOSTOJEN käsittelyyn liittyviä haavoittuvuuksia voitiin käyttää hyväksi sekä haittakoodin levittämisessä että puhelimen ns. jailbreakaamiseen eli ohjelmistolukituksen poistoon. Ohjelmistolukituksen poistamalla iPhonessa voidaan käyttää sellaisia sovelluksia, joita Apple ei ole hyväksynyt App Storeen.

Viime vuonna Safari-selaimen suojaukset W W W . M I K R O P C . N E T

Haavoittuvuus mahdollisti jailbreakaamisen eli ohjelmistolukituksen poiston. kymmenessä sekunnissa murtaneen hakkerin ja tietoturvatutkijan Charlie Millerin mukaan ohjelmistolukituksen poistava koodi oli ”erittäin kaunista jälkeä” mutta samalla ”pelottavaa, kuinka se peittoaa täysin Applen turvallisuusarkkitehtuurin”.

IPhone-käyttäjien kannalta haavoittuvuudet ovat erittäin ongelmallisia, sillä esimerkiksi Safari-selaimen tietoturva-aukot korjataan huomattavasti muita selaimia hitaammin. Firefoxin, Internet Explorerin ja Operan aukot korjataan keskimäärin päivässä, mutta Safari-käyttäjät ovat löydetyille haavoittuvuuksille alttiina lähes kaksi viikkoa.

Tällä kertaa Apple onneksi reagoi nopeasti. Haavoittuvuus paljastui tiistaina 3. elokuuta, ja jo kahden päivän kuluttua Apple kertoi valmistaneensa korjauksen haavoittuvuuksiin.

Aukot korjaava päivitys julkistettiin 11. elokuuta. IPhone-käyttäjien kannattaakin päivittää käyttöjärjestelmä välittömästi uusimpaan versioon.

MikroPC 8/2010

11

Uutiset Ly Lyhyesti yhy yesti VERKKOKAUPPAJÄTTI Amazon suunnittelee uutta versiota sähkökirjojen lukulaitteesta Kindlestä.

Amazonin veikataan päivittävän Kindlen ominaisuuksia iPadin ja muiden pädien kanssa samalle tasolle.

Arvailut aiheutuvat yhtiön työpaikkailmoituksista, joissa se hakee yli 70 henkilöä laiteosastolleen. ÄLYPUHELINTEN Android-alustalla ainakin Venäjällä leviävä mato saattaa tulla kalliiksi, sillä se lähettää tekstiviestejä maksullisiin numeroihin saastuttamistaan laitteista. Troijalainen on ensimmäinen Android-laitteilla tavattu tekstiviestejä lähettävä mato.

Haittaohjelmasta varoittaa venäläinen tietoturvayhtiö Kaspersky Lab. Mediasoittimen lisäosaksi naamioitunut haittaohjelma kulkee nimellä Trojan-SMS.AndroidOS.FakePlayer.a.

OHJELMISTOYHTIÖ Adobe julkaisi kuusi korjausta Flash Player -soittimeensa. Kaikki paikat korjaavat kriittisiä haavoittuvuuksia. Korjaus on kolmas Flash Playerin päivitys tänä vuonna.

GOOGLE aikoo digitoida kaikki maailman kirjat. Google Books -projektin parissa työskentelevän ohjelmistoinsinöörin arvion mukaan maailmassa on 129 864 880 kirjaa. Arvioon yhtiö päätyi kirjojen luettelointijärjestelmien, kuten maailmanlaajuisen standardin eli ISBN-tunnuksen avulla.

YLI 60 prosentissa maailman kännyköistä on mobiiliselain vuonna 2015, kertoo tutkimusyhtiö ABI Research.

Tällä hetkellä selain löytyy noin 30 prosentista kännyköistä.

Palvelimen laskentateho saadaan moninkertaistettua näytönohjaimien avulla.

Rinnakkaislaskennalla lähestytään supertietokoneita PowerEdge C410X -laajennusmoduulin avulla palvelimen suorituskyvyn saa nostettua lähes supertietokoneluokkaan.

POWEREDGE C410X -laajennusmoduuli on lisäosa, jonka avulla palvelimen laskentateho saadaan korotettua jopa huimaan 16,5 teraflopsiin eli kuudesosaan Suomen tehokkaimmasta supertietokoneesta.

Rinnakkaislaskennassa useimmin käytetyillä 64-bittisillä eli kaksinkertaisen tarkkuuden liukuluvuilla C410X:n suorituskyky on 8,2 teraflopsia.

Laajennusmoduuli sisältää 16 kappaletta pci express -korttipaikkoja näytönohjaimia varten. Tarkoituksena on hyödyntää näytönohjainkorttien huimaa rinnakkaislaskentatehoa.

Tämän hetken tehokkaimman kotitietokonesuorittimen, tuhannen euron hintaisen kuusiytimisen Intel Core i7 980 Extreme Editionin suorituskyky liukulukulaskennassa on reilut 100 gigaflopsia eli miljardia laskutoimitusta sekunnissa. Kuuttatoista Nvidia Tesla M2050 -näytönohjainta käyttävä C410X vastaa rinnakkaislaskennassa siis noin tuhatta 3,33 GHz:n Core i7 -suoritinydintä.

”Erityissovelluksissa tällainen ratkaisu voi olla hyvinkin kustannustehokas”, arvioi Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n palvelujohtaja Juha Haataja.

Virrankulutuksesta ja lämmöntuotosta kertovan tdp-arvon (thermal design power) perusteella yksi Tesla M2050 -kortti vaatii 225 wattia sähköä. C410X onkin varustettu neljällä lennosta vaihdettavalla (hot-swap) 1 400 watin virtalähteellä.

Nvidian varapääjohtajan Bill Dallyn mukaan rinnakkaislaskenta tulee korvaamaan perinteisen laskennan, sillä suorittimien virrankulutus ei ole laskenut riittävän nopeasti transistorien määrän kasvuun verrattuna. ”Teollisuuden ainoa lähitulevaisuuden toivo on rinnakkaislaskenta, kuorman jakaminen lukuisille suorittimille”, Dally kertoi Forbesille toukokuussa. ”Kolmen vuoden välein transistorien (ja ytimien) määrää voidaan kasvattaa nelinkertaiseksi. Ajamalla ytimiä hieman hitaammin, energiatehokkaammin, voimme kolminkertaistaa suorituskyvyn samalla virrankulutuksella.”

Elokuun puolivälissä julkaistu, kolmen räkkiyksikön korkuinen C410X on yhteensopiva Dell PowerEdge C6100-, M610x-, R410-, R610- ja R710-palvelinten kanssa.

OSSI JÄÄSKELÄINEN (MIKROPC, LONTOO)

Symantec haluaa turvata kaikki nettilaitteet TIETOTURVAYHTIÖ Symantec haluaa osansa nopeasti kasvavilta älypuhelinmarkkinoilta.

Yhtiön uusi Norton Everywhere -strategia pitää sisällään mobiililaitteiden turvallisuuden, verkkoyhteyttä käyttävien laitteiden tietoturvan sekä älykkäiden laitteiden sulautetut tieto-

12 MikroPC 8/2010

turvapalvelut.

Symantecin Euroopan kuluttajatuoteyksikön johtajan Con Mallonin mukaan Norton Everywhere -strategia on tärkeä askel kohti kokonaisvaltaista tietoturvaa. Yhtiön tavoitteena onkin turvata kaikki ne laitteet, joissa on internet-yhteys sen tarkemmin

laitetta erittelemättä.

Yhtiön tavoitteena on sisällyttää tietoturvaa myös muihin nettiyhteyttä käyttäviin laitteisiin kuten bluraysoittimiin, televisioihin tai esimerkiksi kodin hälytyslaitteisiin jo laitteen koontivaiheessa.

TOMMI VÄNNINEN

W W W . M I K R O P C . N E T

Älypuhelimet

iPhone 4

& kilpakosijat VERTAILUSSA: iPhone 4 | HTC Desire | Samsung Wave | Samsung Galaxy S

I

Phone ei ole ainoa erittäin suosittu uutuusälypuhelin, sillä myös Samsung Galaxy S:t ja HTC Desiret viedään suoraan myyjien käsistä.

Desireä kuluttajat ovat joutuneet odottamaan parikin kuukautta, ja kaikki Suomeen saatavat puhelimet myydään välittömästi.

Huimalle kysynnälle on hyvät syyt: suurella näytöllä, nopealla suorittimella ja uudella Android 2.1 -käyttöjärjestelmällä varustetut puhelimet ovat tämän hetken kovimpia kisaajia älypuhelinmarkkinoilla.

Tutkimusyhtiö Canalys kertoi Androidälypuhelinten myyntilukujen kasvaneen Yhdysvalloissa 886 prosenttia vuodessa.

Näillä myyntimäärillä Android-puhelimet nousevat jo iPhonen sekä aiemman markkinajohtaja BlackBerryn ohi.

Kosketusnäytöllisissä älypuhelimissa uudet Android-laitteet ja iPhone painivat täysin omassa sarjassaan muiden yläpuolella. IPhonen tappajasta on puhuttu jo vuosia, mutta vasta Androidista on muodostunut hyvin varteenotettava haastaja iPhonelle.

iPhone 4 on erittäin upea

Applen kohuttu iPhone 4 tuli myyntiin heinäkuun lopussa.

Puhelinta jonotettiin yötä myöten vesisateessa. Vaikka Apple varasti kaiken mediahuomion, markkinoille on tullut kesän aikana muitakin loistavia älypuhelimia.

Parhaat ovat tiukasti iPhonen vanavedessä.

TEKSTI: OSSI JÄÄSKELÄINEN | KUVAT: JARI TOMMINEN

W W W . M I K R O P C . N E T

IPhone 4 on luottamusta herättävän jämäkkä ja sliipattu. Se tuntuu lasi- ja teräspintaisena huomattavan erilaiselta kuin muoviset kilpailijansa, tiiviiltä ja tukevalta.

Jämäkkyydelle löytyy myös katetta, sillä lasipinnassa käytetty lasi on samaa mitä käytetään esimerkiksi luotijunien ja helikoptereiden ikkunoissa.

Puhelin ei näytä hyvältä vain ulkoisesti.

Laitteen näyttö on mobiilimaailman huippua terävyydeltään ja pikselitiheydeltään.

IPhone 4:n iOS 4 -käyttöjärjestelmässä luoviminen sujuu tutun iPhonemaisesti eli erittäin sulavasti. IOS näyttää ja toimii kuten aiemminkin – vanhoille iPhone-käyttäjille kaikki on ennalta tuttua ja helppoa, mutta uusille älypuhelinkäyttäjille vuonna 2007 esitelty käyttöliittymä saattaa tuntua jo hieman vanhanaikaiselta. Työpöydän sijasta tarjolla on staattinen kuvakelista.

Uusina ominaisuuksina iOS4:ssä MikroPC 8/2010 13

Älypuhelimet

tarjotaan sovellusten osittaista moniajoa, internet-yhteyden jakoa muille laitteille, tukea useille Exchange-sähköpostitileille sekä mahdollisuutta käyttää kaikille sähköposteille yhteistä saapuneet-kansiota.

Sovellusten maksimimäärää on kasvatettu 180:stä 2 160:een ja sovelluksia voi nyt jaotella kansioihin.

IPhone osaa nyt myös tallentaa valokuvien paikkatiedon ja näyttää valokuvat karttanäkymässä oikealla kuvanottopaikalla.

Tämä helpottaa esimerkiksi lomakuvien etsimistä: kartalta napsautetaan lomakohdetta ja iPhone näyttää suoraan lomalla otetut kuvat. Lisäksi kamera osaa tarkentaa ja valita sopivan valotuksen ruudulla näkyvää kohdetta tökkäämällä.

IPhone 4:ssä uutta on Applen FaceTimeksi nimeämät videopuhelut, jotka tosin toimivat vain langattoman lähiverkon kautta. IPhonen puheluominaisuuksia on parannettu lisäämällä puhelimeen toinen mikrofoni, jota käytetään taustamelun vaimentamiseen (noise canceling).

Lisäksi App Storesta on saatavissa vain iPhone 4:ssä toimiva, viiden euron hintainen erittäin näppärä iMovie for iPhone -sovellus.

Sen avulla iPhonella voi helposti käsitellä ja jakaa puhelimella kuvattuja videoita.

Android 2.2 haastaa vahvasti iPhonen Moderneimmat Android-älypuhelimet kuten HTC:n Desire sekä Samsung Galaxy S käyttävät Androidin 2.1-versiota, mutta ovat yleensä päivitettävissä 2.2-versioon.

Ensimmäinen Android 2.2:ta käyttävä laite oli Googlen oma Nexus One -puhelin, HTC Desireen päivitys tuli elokuun alussa.

Uutena ominaisuutena Android 2.2 mahdollistaa sovellusten asentamisen muistikortille. Aiemmissa versioissa sovellukset on asennettava puhelimen sisäiseen tallennusmuistiin, joka rajoitti käytettävien sovellusten määrää. Tallennustilaa on tyypillisesti vähintään 512 megatavua.

Lisäksi uutta on mm. tuki verkkosivuilla usein käytetylle Adoben flash-tekniikalle sekä mahdollisuus käyttää puhelinta wlan-tukiasemana. 2.2 myös nopeuttaa puhelimen toimintaa selvästi: www-sivuilla käytetyn javascript-koodin suoritusnopeutta mittaavassa Sunspider-testissä HTC Desire -älypuhelimen aika laski 17,4 sekunnista 7,5 sekuntiin eli päivityksen myötä suorituskyky reilusti tuplaantui.

Android 2.2:n myötä iPhone Safari-selaimineen ei olekaan enää mobiilimaailman suorituskykyisin yhdistelmä.

HTC Desire on muutenkin loistava esimerkki iPhonen vahvasti haastavasta modernista Android-älypuhelimesta. HTC:n 14 MikroPC 8/2010

( ( ( ( (

( ( ( ( (

Sulava ja jämäkkä.

Android-lippulaiva.

iPhone 4 + -

helppokäyttöisyys, muotoilu ja olemus, tarkka näyttö antenniongelmat, hinta ja kytkysopimus, käyttöliittymän rajallisuus

Sense-käyttöliittymän avulla Desire on lähes yhtä helppokäyttöinen kuin iPhone, mutta jopa monipuolisempi.

Sense-käyttöliittymässä on esimerkiksi seitsemän työpöytää, joille voi ripotella haluttuja sovelluksia, pikakuvakkeita tai jatkuvasti näytöllä pysyviä widget-sovelmia.

Widgetien avulla esimerkiksi sähköpostit, uutiset ja sosiaalisen median tapahtumat ovat jatkuvasti ja helposti käytettävissä.

Tähän uusikaan iPhone ei yllä. Androidin kakkosversio on niin moderni, että se ajaa jo iPhonen ohi.

Käyttäjän kannalta on myös erittäin mukavaa, että sovelluksia ja ominaisuuksia ei ole rajattu Applen tavoin. Android-älypuhelimet kuten Desire sopivat tehokäyttäjille huomattavasti iPhonea paremmin.

Tuleeko Badasta uusi Android?

Samsung valmistaa puhelimia lähes kaikille yleisimmille käyttöjärjestelmille.

Lisäksi Samsungilla on oma, lokakuussa 2009 julkistettu Bada-käyttöjärjestelmä.

Bada perustuu Androidin tavoin linuxiin.

Ensimmäinen Badaa käyttävä älypuhelin, Samsung Wave, tuli myyntiin kesäkuussa.

Vaikka muut valmistajat eivät ainakaan

HTC Desire + -

käytettävyys, näytön värintoisto, monipuolisuus muovisen oloinen rakenne

vielä ole julkaisseet Badaa käyttäviä puhelimia, Samsungin mukaan Bada tulee olemaan yksi suurimmista älypuhelinalustoista – jo pelkästään siitä syystä, että yhtiö itse tulee valmistamaan suuren määrän Bada-puhelimia.

Väitteelle on hieman katetta, sillä alumiinipintaista Samsung Wavea myytiin ensimmäisen kuukauden aikana yli miljoona kappaletta eli kolmannes iPhone 4:n ensimmäisen kuukauden myyntimäärästä.

Samsung Wave -puhelimen perusteella Bada on vakavasti otettava, helppokäyttöinen ja hyvin toimiva mobiilikäyttöjärjestelmä.

Badan päällä toimivan, muissakin Samsungin älypuhelimissa kuten Galaxy S:ssä käytetyn TouchWiz 3.0 -käyttöliittymän ulkoasu on lainattu hyvin suoraan Applelta.

Toimivuudeltaan se ei ole vielä iOS:n tasolla, mutta kyseessä on vasta käyttöjärjestelmän ensimmäinen versio.

Wavessa Bada toimii erittäin hienosti ja kevyesti. Aloitusruudun saa venytettyä HTC:n tavoin sivusuunnassa useiksi työpöydiksi, työpöydille voi nakella pikakuvakkeita tai sovelmia. Ikävä kyllä widgetit ovat yleensä tarpeettoman suuria, niitä ei mahdu kuin yksi työpöytää kohden. Tämä on paha miinus ja rajoittaa käyttöä.

Badan suurena ongelmana on sovellusW W W . M I K R O P C . N E T

( ( ( ( (

( ( ( (

Toimii hĂśyhenenkevyesti.

Suorituskykyinen Android hyvällä näytÜllä.

Samsung Wave + -

Samsung Galaxy +

akun kesto, jämäkkä rakenne, näytÜn värintoisto, sulava toiminta sovellusten saatavuus, muita pienempi näyttÜ

-

Toinen näkÜkulma Androidiin

valikoiman rajallisuus. Tämä näkyy käytännÜssäkin, Waven www-selain on huomattavasti hitaampi kuin muiden älypuhelimien selaimet, eikä vaihtoehtoja ole.

Sovelluksia saa ladattua Samsungin omasta sovelluskaupasta, mutta valikoima on vielä todella vaatimaton: elokuussa tarjolla oli kolmisensataa sovellusta, joista kolmannes maksullisia.

Wave kärsii käyttÜjärjestelmävalinnan lisäksi muita nykyhetken älypuhelimia pienemmästä näytÜstä. Vaikka kokoeroa on vain tuuman murto-osia, sitä on tarpeeksi: Waven virtuaalinäppäimistÜ on selvästi muita ahtaampi ja kirjoitusvirheitä syntyy usein, ellei puhelinta pidä vaaka-asennossa.

Sunspider

SAMSUNG GALAXY S on kuin HTC Desiren ja Samsung Waven hybridi. Desirestä poiketen edellisellä Android 2.1:llä varustettu Galaxy S on kuorrutettu Waven TouchWiz 3.0 -käyttÜliittymällä.

Vanhaa iPhonea ulkoisesti imitoivan puhelimen nitisevät materiaalit luovat hivenen muovisen ja halvan vaikutelman.

Galaxy S on vain parikymmentä grammaa iPhone 4:ää kevyempi, mutta silti laitteiden käsituntumat herättävät täysin erilaiset mielikuvat. IPhone tuntuu jämäkältä ja

(javascript-testi)

HTC Desire (Android 2.1) HTC Desire (Android 2.2)

iPhone 3GS (vertailulaite) iPhone 4

Samsung Galaxy S

Samsung Wave

W W W . M I K R O P C . N E T

käteensopiva muotoilu, näytÜn koko, tekniset ominaisuudet ajoittaiset ongelmat, muovinen tuntu, TouchWiz 3.0 -käyttÜliittymä

Vaikka vertailussa olevien älypuhelinten suorittimet toimivat samalla kellotaajuudella, www-sivuilla käytetyn javascript-koodin suorituskyvyssä on suuria eroja. Suorittimen ohella käyttÜjärjestelmä ja wwwselain vaikuttavat tuloksiin.

miltei panssaroidulta, Samsung vaikuttaa heiverÜiseltä tuulen tuomalta muovilätyskältä.

Jättimäisestä neljän tuuman näytÜstä huolimatta Samsung Galaxy S istuu kouraan kuin sovitettu ja litteänä laitteena sujahtaa myÜs taskuun helposti.

Android toimii TouchWiz 3.0 -käyttÜliittymän kanssa yhteen hyvin, mutta välillä haparoivasti. Käytettävyydeltään laite on miltei samanlainen kuin Samsung Wave, mutta jo pelkästään sovellustarjonnan puolesta Android vie voiton helposti Wavessa käytetystä Badasta.

Androidin rullaverhon tavoin alas laskeutuva yläpalkki on kätevä. Sieltä näkee ilmoitukset esimerkiksi saapuneista sähkÜposteista, latauksista ja ohjelmistopäivityksistä. Lisäksi TouchWiz tuo mukaan mahdollisuuden hallita wlan- ja bluetooth-yhteyksiä sekä kytkeä puhelin äänettÜmälle tai värinähälytykselle.

Käytettävyydeltään laite on erinomainen, mutta ei yhtä intuitiivinen kuin iPhone. Valikkoihin kaipaisi selkeyttä ja pelkistystä.

Ensimmäisen käyttÜviikon aikana Galaxy S sekosi kerran. Kaikki verkkoyhteydet katosivat eivätkä palanneet edes uudelleenkäynnistyksellä. Vika korjaantui, kun laitteesta kytki 3g-verkon pois käytÜstä. Lisäksi puhelimessa on hassu ominaisuus, joka jättää saapuneiden viestien ja vastaamattomien puheluiden merkin vilkkumaan, vaikka ne olisi jo tarkistanut. Toisen tarkistuksen jälkeen merkki poistuu.

Super amoled -näyttÜ on loistava, mutta ei aivan niin hyvä kuin luvataan.

Samsungin mukaan se pystyy näyttämään asiat täydessä auringonpaisteessa, mutta kokeiltaessa näytÜllä luurasi oma hikinen naama heijastuksena. Muuten näyttÜ on hyvin kirkas ja tarkka. Paljaalla silmällä pikseleitä pystyy tuskin erottamaan.

Iso näyttÜ syÜ akun tyhjäksi helposti päivässä. Akkukestoon vaikuttaa myÜs se, mitä sovelluksia käyttää. Virtaa syÜvät varsinkin sellaiset sovellukset, jotka tarkistelevat alituisesti tietoja netistä vaikka puhelinta ei käyttäisi. Sovellusten vähäisellä käytÜllä akku kyllä jaksaa parikolmekin päivää.

Galaxy S on kokonaisuudessaan laadukas paketti, ja syksyllä puhelimeen saapuva Androidin 2.2-versio antaa toivoa käyttÜliittymän pikkuvikojen parantumiseen. Puhelin sopii heille, jotka pitävät Samsungin älypuhelimissa käytetystä TouchWiz-käyttÜliittymästä mutta vaativat Wavea paremman sovellusvalikoiman.

NICLAS STORĂ…S

MikroPC 8/2010 15

Älypuhelimet

Älypuhelinten näytöissä on eroa HTC DESIREN ja Samsung Galaxy S:n kysyntä on niin kovaa, että liikkeet joutuvat myymään eioota. Osa saatavuusongelmista johtuu myös puhelimissa käytetyistä amoled-näytöistä (orgaaninen aktiivimatriisiled), sillä tehtaiden valmistuskapasiteetti ei riitä tyydyttämään kasvanutta kysyntää.

HTC on joutunut ratkaisemaan ongelman siirtymällä jatkossa amoled-näytöistä takaisin lcd-näyttöihin.

Lcd-näytöissä Applen led-taustavalaistu Retina-näyttö on kehityksen kärkeä. Näytön pikselitiheys on 326 dpi eli pikseliä tuumalla. Ihmissilmä näkee noin 300 pistettä tuumalla, joten yksittäisiä kuvapisteitä ei yksinkertaisesti erota. Kaikki näyttää täysin saumattomalta.

Retina-näytössä on paremmista tietokonenäytöistä tuttu ips-paneeli, joka mahdollistaa erittäin laajat katselukulmat. Lisäksi Apple kehuu 800:1-kontrastisuhteella, todellisuudessa saimme mitattua näytön kontrastisuhteeksi 530:1. IPhone 4:n näyttö on mobiilimaailman kirkkaimmassa päässä noin 300 cd/m2:n kirkkaudellaan. Mitä kirkkaampi näyttö, sitä helpompaa puhelinta on käyttää myös auringonpaisteessa.

Samoihin kirkkauslukemiin yltää myös amoled-näytöllä varustettu Samsung Wave. Waven tapaan amoled-näyttöiset Desire ja Galaxy S jäävät kolmanneksen himmeämmiksi.

sia. Lcd:ssä käytetään taustavaloa, joka paistaa aina pikseleistä läpi. Tämän takia esimerkiksi musta ei ole koskaan todellista mustaa vaan jää harmaaksi.

Amoled-näytöissä vastaavaa ongelmaa ei ole, sillä niissä ei käytetä taustavaloa vaan pikselit tuottavat valonsa itse. Kun pikseli muuttuu mustaksi, se ei siis loista lainkaan valoa vaan on oikeasti pimeänä. Amolednäytöissä musta on todella mustaa ja tämän ansiosta kontrastisuhde on erittäin korkea.

IPhone 4:n värintoisto on varsin luonnollinen, paneelin väriala kattaa lähes koko srgb-väriavaruuden. Valokuvat näyttävät hyvältä iPhonen ruudulla. Mutta iPhonen näytöstä ei ole mitään vastusta amoled-näytöille, amoledin toistama väriala ja värisävyjen kylläisyys on radikaalisti suurempi.

Apple perustelee iPhonen näyttövalintaa sillä, ettei amoled-näyttöjen pikselitiheys riitä iPhone 4:n vaatimaan tarkkuuteen.

Samsung Waven 3,3-tuumaisen näytön pikselitiheys on reilut 280 pikseliä tuumalla, joten ero on hyvin pieni. Tällä pikselitiheydellä kuvapisteet ovat vielä juuri ja juuri nähtävissä.

IP IPhone 4 näyttää värisävyt luonnollisesti ja värintoisto (valkoinen kolmio) kattaa lähes vä kokonaan valokuvissa käytetyn srgb-väriako varuuden. Kilpailijoiden käyttämä amoledva näyttötekniikka pystyy toistamaan huonä mattavasti enemmän värisävyjä (sininen m kolmio). Musta kaari kertoo ihmissilmien ko näkemän värialueen. Näyttöjen värintoisto nä on mitattu MikroPC:n testilaboratoriossa Minolta CA-100 -värianalysaattorilla.

M

Älypuhelinta ostavan on siis toistaiseksi valittava huimien värisävyjen ja loistavan kontrastin tai näytön suuremman tarkkuuden välillä. Molempia ei saa samassa paketissa.

älypuheNäytönn lisäksi älypuhelinten suurimmat erot ovat käyttöjärjestelmässä.

Android (vasemmalla) ja Bada (oikealla) mahdollistavat työpöydän mukauttamisen ja widget-sovelmien käytön. Applen iOS:ssä tarjolla on vain staattinen kuvakelista.

Amoled on ylivoimainen Applen käyttämä lcd-paneeli mahdollistaa erittäin suuren pikselitiheyden, mutta muilla osa-alueilla amoled-näytöt ovat aivan ylivoimai-

Älypuhelimet Merkki Apple HTC Malli iPhone 4 Desire 500 € Hinta, noin 600-750 € (1 Takuu 1 vuosi 2 vuotta Käyttöjärjestelmä iOS 4.0.2 Android 2.2 (2 Suoritin Apple A4, 1 GHz Qualcomm Snapdragon, 1 GHz Muisti / tallennustila 512 Mt / 16 tai 32 Gt 576 Mt / 512 Mt Muistikorttipaikka ei mikro-sd Näyttö 3,5” 960 x 480 ips-lcd 3,7” 800 x 480 amoled Flash-tuki ei on (versiosta 2.2) Hsdpa / hsupa 7,2 Mb/s / 5,8 Mb/s 7,2 Mb/s / 2 Mb/s Wlan / bluetooth 802.11n / 2.1 802.11g / 2.1 Usb- / kuulokeliitin oma / 3,5 mm stereo mikro-usb / 3,5 mm stereo Valmiusaika / puheaika (3g - 2g) 300 h / 420-840 min 340-360 h / 390-400 min Kamera / videokuvaus 5 Mpix, salama / 720p 5 Mpix, salama / 720p Koko ja paino 115 x 59 x 9 mm, 137 g 119 x 60 x 12 mm, 135 g 1) 2) riippuen tallennustilasta ja sopimuksesta alunperin 2.1, päivitetty 16 MikroPC 8/2010

Samsung Galaxy S i9000 600 € 2 vuotta Android 2.1 Samsung Hummingbird, 1 GHz 512 Mt / 8 Gt mikro-sd 4” 800 x 480 super amoled ei 7,2 Mb/s / 5,8 Mb/s 802.11n / 3.0 mikro-usb / 3,5 mm stereo 576-760 h / 393-803 min 5 Mpix / 720p 122 x 64 x 10 mm, 118 g

Samsung Wave S8500 450 € 2 vuotta Bada 1.0 Cortex A8, 1 GHz 512 Mt / 2 Gt mikro-sd 3,3” 800 x 480 super amoled on 7,2 Mb/s / 2 Mb/s 802.11n / 3.0 mikro-usb / 3,5 mm stereo 550-600 h / 420-900 min 5 Mpix, salama / 720p 118 x 56 x 11 mm, 118 g

W W W . M I K R O P C . N E T

Totuus ”antennagatesta” IPHONE 4:ÄÄ KRITISOITIIN alusta alkaen antenniongelmien takia. Kun puhelinta piteli kädessään siten, että sormi osui puhelimen vasempaan alakulmaan, antennisignaali heikkeni voimakkaasti. ”Antennagateksi” ristitty antenniongelma johtuu siitä, että iPhone 4:ssä antenni kiertää puhelimen reunoja. Useimmissa muissa puhelimissa antenni on rungon sisällä.

Applen reaktio antennagateen oli ohjelmistopäivitys, joka muutti antennisignaalin voimakkuudesta kertovan palkiston toimintatapaa. Alun perin iPhone 4 näytti liian voimakasta signaalia, jolloin palkit saattoivat tippua täydestä viidestä nollaan kun puhelin otettiin käteen.

Yhdysvaltalaisen tekniikkasivusto Anandtech.comin suorittamien mittausten perusteella signaalin voimakkuus voi laskea kolmassadasosaan alkuperäisestä, kun puhelinta pidetään kädessä. Puhelimen mukana tulleella iOS 4.0 -ohjelmistoversiolla tämä tarkoittaa hyppyä viidestä palkista nollaan. Lisäksi signaalin vahvuudesta kertova palkisto ei ole lineaarinen vaan käyttäytyy epäloogisesti.

Mittaukset paljastivat totuuden Anandtechin mukaan iOS 4.0:lla puhelin näytti täyttä viittä palkkia kun signaalitaso oli -51 dBmW...-91 dBmW. Desibeliasteikko on logaritminen ja kolmen desibelin lasku tarkoittaa signaalin voimakkuuden puoliintumista.

40 desibelimilliwatin lasku tarkoittaa siis lähetystehon putoamista yhteen kymmenestuhannesosaan alkuperäisestä.

Kun iPhone 4:ää pidetään kädessä, antennisignaali heikkenee. Kuvassa signaali on pudonnut viidestä palkista kolmeen. Signaalin heikkenemisen voi estää eristävää muovi- tai kumikoteloa käyttämällä.

IPhone 4 näytti täyttä kenttää, vaikka kentän voimakkuus tippui maksimista kymmenestuhannesosaan. Jos kuuluvuus oli viiden palkin alarajoilla, puhelimen ottaminen käteen saattoi tiputtaa kuluvuuspalkit nollaan.

Päivitetyssä iOS 4.0.1:ssä -91 desibelimilliwatin kenttä vastaa enää kolmea kuuluvuuspalkkia. Asteikkoa on muutenkin tasoitettu, aiemmin iPhone näytti viittä palkkia yli 50 prosentin alueella, 4.0.1-päivityksen myötä kuuluvuudesta kertova palkisto on lähes lineaarinen.

Applelta paikkaus ja ”paikkaus” Uuden ohjelmistoversion myötä iPhone 4 näyttää signaalin voimakkuuden aiempaa rehellisemmin. 4.0.1-päivitys ei kuitenkaan vaikuta signaalin heikkenemiseen puhelinta käytettäessä.

Paremmaksi ratkaisuksi Apple tar-

IPhone IP Phone 4:n antenni anttenni kiertää puhelimen ulkoreunaa.

Kun käsi osuu mustan viivan kohdalle, signaalin voimakkuus laskee murto-osaan.

joa käyttäjille ilmaista joaa suojakoteloa. Suojakotesuo lon voi tilata App Storesta löytyvän iPhone 4 Case löyty Program -sovelluksen avulla.

Koska iPhonea myytiin jo ensimmäisen kolmen viikon aikana kolme miljoonaa kappaletta, suojakoteloiden saatavuudessa on ongelmia – Yhdysvalloissa ilmaisia suojakoteloita jonotetaan vähintään kuukauden päivät.

Antennagaten jälkimainingeissa elokuun alussa Apple uutisoi, ettei laitteista vastaava tekniikkajohtaja Mark Papermaster työskentele enää yrityksessä. Apple tai Papermaster eivät kommentoineet eron syytä tai sitä, jättikö Papermaster yhtiön vai antoiko Apple miehelle potkut.

Digitimesin mukaan cdma-verkoissa toimiva seuraava iPhone-versio tuleekin olemaan metallikuorinen ja antenni on iPhone 4:stä poiketen rungon sisällä. Uusi iPhone tullee myyntiin yhdysvalloissa tammikuussa.

A Alkuperäinen ohjelmistoversio näytti kentän voimakkuudeksi täyttä viittä palkkia vaikka signaali olisi huomattavasti maksimia heikompi.

Koska puhelimen ottaminen käteen aiheuttaa jopa 24 dBmW:n vaimennuksen, iPhone saattoi hypätä viidestä palkista nollaan ja katkaista yhteyKo den. IOS 4.0.1 päivitti asteikon lineaarisemmaksi, joten käyttäjä voi helpommin arvioida signaalin todellisen voimakkuuden. de W W W . M I K R O P C . N E T

MikroPC 8/2010 17

Monitoimilaserit

Yritt채j채n yleiskoneet

18 MikroPC 8/2010

W W W . M I K R O P C . N E T

asian ydin TEKsTI ja TEsTIT: ari HaaPalainen | KuvaT: Jari toMMinen | GRaafIT: eiJa VarJonen-lukkari

Värilaseriin perustuva monitoimilaite on houkutteleva valinta pienyrityksen tai kotitoimiston päivittäisten paperitöiden yleiskoneeksi. kohtuuhintaisia ja käyttökuluiltaan maltillisia värikoneita on runsaasti, ja varustelussakin on valinnanvaraa.

P

ienyrittäjän budjetti voi olla tiukka ja vaatimukset kovat. Ylimääräisiä työvälineitä ei haitoiksi hankita, jollei niille ole selvää käyttökohdetta.

Toimialasta riippumatta harvassa taitavat olla sellaiset yritykset, joilla ei olisi tarvetta paperidokumenttien käsittelyyn. vaikka tilitoimisto hoitaisi kaiken kirjanpitoon, maksuihin, viranomaisiin ja rahoittajiin liittyvän liikenteen, jäljelle jää silti ainakin oman alan seuranta sekä yhteydenpito asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. asiakkaille on laadittava tarjouksia ja esitteitä, netistä esiin kaivettuja tietoja on tulostettava paperille, ja satunnaisia kuitteja ja ostolaskuja kopioitava tai skannattava arkistoon.

Tehtäviä on moninaisia ja apuvälinei-

täkin tarjolla runsaasti. Monipuolinen laitetarjonta on pudottanut monitoimilaitteiden hinnat hyvinkin houkuttelevalle tasolle eikä tulostimen, kopiokoneen, skannerin ja faksin hankkimista erillisinä laitteina voi pitää kovinkaan järkevänä investointina.

Monitoimilaserit soveltuvat kotiyrittäjille tai isompien toimistojen pienryhmille, ja pienimmät mallit vaikka opiskelijoille.

MonitoiMilaitteiden käyttöominaisuuksia on tarkasteltu yksittäisen pienyrittäjän ja muutaman hengen työryhmän näkökulmasta.

Alkuperäisen testimäärityksen mukaisia, korkeintaan 500 euron hintaisia monitoimilasereita kertyi kuudelta valmistajalta ja hintarajan yli kipusi muutama kaksipuolisella automaattikääntäjällä varustettu laite. Ryhmää terästi kaksi mielenkiintoista verrokkia, toinen kallis, mutta käyttökuluiltaan edullinen teholaser, toinen mustesuihkutekniikkaan perustuva monitoimija.

Pisteytys tehtiin kaikille samalla skaalalla ja voittaja nousi esiin molemmissa pääryhmissä. Alle viidensadan euron monitoimilaitteissa ykköstilan nappasi Brother dCP-9010Cn niukasti Canon MF8030Cn:ää parempana. Brother nousi esille etenkin nopeutensa ansiosta, Canonin valttina puolestaan on hyvä laatu. Kummankaan varusteluun ei kuulu faksia. Kalliimman ryhmän ja koko lasersarjan parhaat pisteet keräsi toiminnoiltaan likimain täydellinen monitoimilaite HP laserjet Cm2320fxi.

Pistelaskumenetelmä saattoi hieman suosia mustesuihkutekniikan tarjoamaa hyvää kuvanlaatua ja käyttöergonomiaa, mutta siitä huolimatta officejet Pro8500 nousee hyvin varteenotettavaksi pienyrittäjän vaihtoehdoksi laserrintaman ohi.

Faksilla ja duplexilla Haalimme monitoimilasereiden testiin laitevalmistajien mallistoista edustavan katraan pienemmän pään laserlaitteita hintaluokassa noin 500 euroa tai alle. vaadittaviksi toiminnoiksi määrittelimme tulostuksen, kopioinnin, skannauksen ja verkkoliitännän sekä faksin ja duplexin

TesTaTuT TesTa TaT Ta aTuT TuoTTeeT alle 500 euroa o Brother dCP-9010Cn o Canon i-Sensys MF8030Cn o Samsung ClX-3185Fn o konica Minolta magicolor 1690MF o epson aculaser CX16nF o oki MC160n YlI 500 euroa o HP Color laserjet CM2320fxi o lexmark X543dn o Xerox Phaser 6121MFP/dn HaasTajaT: o HP officejet Pro 8500 Wireless o konica Minolta magicolor 4695MF

W W W . M I K R O P C . N E T

MikroPC 8/2010 19

Monitoimilaserit

Arkinsyöttölaitteesta on paljon apua, jos pitää skannata tai kopioida suuri määrä irtoarkkeina olevaa aineistoa. Kuvassa Brother.

Xeroxin automaattikääntäjä (duplex) koostuu kahdesta osasta, jotka asennetaan laitteen alle ja taakse.

taan laitteiden alihinnoittelusta ja katteen keräämisestä kalliilla värikaseteilla. Vähäisillä käyttömäärillä itse laitteen hankintahinta onkin merkityksellinen, mutta kovassa käytössä ostajakandidaatin olisi syytä kohdistaa mielenkiintonsa jatkuviin käyttökuluihin. Esimerkkinä kalliista hankintahinnasta, mutta alhaisista tulostuskustannuksista, on Konica Minoltan magicolor 4695MF. Mustesuihkutekniikka tarjoaa omia vastauksiaan hinta- ja laatutietoisille ostajille. Toisena verrokkilaitteena ja mustesuihkutekniikan edustajana toimii HP Officejet Pro8500, joka on faksilla ja duplex-kääntäjällä varustettuna samoissa hinnoissa vertailun halvimpien lasereiden kanssa.

Riittääkö vauhti? mahdollisina lisävarusteina.

Tällaisessa hintaluokassa värilaseriin pohjautuvia monitoimilaitteita tarjoaa kahdeksan valmistajaa, joista mukana ovat faksilliset Epson Aculaser CX16NF, Konica Minolta magicolor 1690MF, Oki MC160n, Samsung CLX-3185FN sekä faksittomat Brother DCP-9010CN ja Canon MF8030Cn. HP:lta ryhmään soveltuva monitoimilaserjet Cm1312MFP oli jo mukana helmikuun testissä (MikroPC 2/2010), joten sen sijaan otimme mukaan pykä-

lää tehokkaamman Color Laserjet Cm2320fxi:n. Myös Xeroxin Phaser 6121MFP sopisi peruslaitteena helposti alle 500 euron haarukkaan, mutta testiin tuli duplex-kääntäjällä ja faksilla varustettu D-malli, joka nousi näin yli 500 euron ryhmään.

Ylimääräiset varusteet voisi tietysti riisua pois, mutta lisälaitteissa on oma mielenkiintonsa. Duplex-kääntäjällä, mutta ilman faksia, on myös kolmas kalliimman ryhmän osallistuja, Lexmark C543Dn. Tulostinvalmistajia moiti-

Nopeutta tarvitaan, jos monitoimilaitteen haluaa jakaa verkossa. Mustavalkoista jälkeä nämä testilaitteet tuottavat noin 20 sivun tasaisella minuuttivauhdilla, mutta pienemmillä laitteilla värivauhti hiipuu neljään, viiteen sivuun minuutissa. Tästä voi tulla työtä haittaava pullonkaula, jos useampi työntekijä komentaa monitoimilaitteen tekemään pitkiä väridokumentteja, ja jollakin olisi ehkä tarve ottaa välissä myös kopioita.

Yksittäisten sivujen pikakopiointi lepotilasta tapahtuu virkeimmillä laitteilla 20 sekun-

nissa, kun hitaammat käyttävät kaksinkertaisen ajan.

Laitteiden tuleva käyttömäärä kannattaa yrittää arvioida etukäteen ja valita riittävän tehokas laite. Tämän testin laitteilla pystytään muutaman sadan tai korkeintaan parin tuhannen sivun todelliseen kuukausitahtiin. Jos tulosteita tai kopioita todella tarvitsee viikoittain useita satoja, on syytä harkita jo teholaitteita. Koneiston tehokkuus ja kestävyys asettavat rajansa, ja jo pelkkä värikasettien vaihtoralli alkaa tympäistä nopeasti.

Jos yhden värikasetin riittoisuus yltää tuhanteen sivuun viiden prosentin peitolla, se tarkoittaa myös korkeintaan tuhannen värillisen sivun tulostus- tai kopiomäärää.

Esitysgrafiikan tulosteissa väriainepeitto paperilla voi ylittää helposti 20 prosenttia pinta-alasta ja valokuvien teollinen tuottaminen imaisee mehut kaseteista monta kertaa nopeammin.

Kuvatöihin värilaserit eivät kovin hyvin sovellukaan, mutta grafiikkaa ja värikkäitä pdf-dokumentteja kyllä kelpaa katsella, vaikka niitä tulostaisi tavalliselle kopiopaperille. Grafiikkatöissäkin väriä voi säästellä poistamalla kuvista turhat taustavärjäykset tai jopa käyttämällä värinsäästötilaa, joka himmentää tulosteen kirkkautta, mutta pitää dokumentin edelleen lukukelpoisena.

Ei seteleitä

Canon i-Sensys MF8030n

20 MikroPC 8/2010

KANSALAISTEN KIUSAKSI ilmaantuvat seteliväärennökset ovat joskus hyvin karkeaa tekoa – jopa tavalliselle kopiopaperille kopioituja.

Mahdollisten väärentäjien yrityksiä ovat kopiokonevalmistajat eliminoineet jo pitkään, mutta setelintorjuntaa ei vieläkään ole rakennettu kaikkiin toimistolaitteisiin.

Setelikopioinnin mahdollisuutta kokeiltiin yyksinkertaisesti kopioimalla lasitasolta pari seteliä paperille. Testilaitteista vain Lexmark, HP Laserjet ja Samsung suostuivat tekemään kopion normaalisti, muilla laitteilla tuloste värjäytyi mustaksi tai se pilaantui raidalliseksi.

Hp Color Laserjet CM2320fxi

W W W . M I K R O P C . N E T

Alle 500 euroa

( ( ( (

( ( ( ( (

( ( ( ( (

( ( ( (

Brother DCP-9010CN

Canon i-Sensys MF8030Cn

Samsung CLX3185FN

Konica Minolta magicolor 1690MF

81|100

80|100

77|100

74|100

Rivakka led kipuaa kärkeen.

BROTHERIN valotus hoidetaan led-tekniikalla. Jokaiselle värille on oma, erikseen vaihdettava kuvarumpunsa, minkä ansiosta väritulostus pysyy lähes mustavalkotulostuksen vauhdissa. Brother onkin porukan nopeimpia useimmissa tulostus- ja kopiotöissä.

Brotherin oletusohjaimena on järkevää käyttää Laserjet-emulointia, joka tarjoaa riittävän monipuoliset ja myös selkeät valinnat asetusten tekoon.

Vihkotulostus onnistuu käsipelillä avustaen, sillä automaattikääntäjää ei ole.

Joissakin tilanteissa Adoben Postscript-ohjainkieltä emuloiva BR-Script tuottaa terävämmän jäljen. Brotherin tarkkuus on hyvää keskitasoa, mutta väritulostus voisi olla kirkkaampaa ja sävytulosteissa jälki on hieman karheaa.

Skannausta, kopiointia ja laiteasetuksia voi hallita ohjelmallisesti. 1200 näytteen optiseen tarkkuuteen yltävä skanneri tekee yllättävän hyvää jälkeä, vaikka säätömahdollisuudet ovat olemattomat.

+ -

Vaivaton käyttö Värien kirkkaus

W W W . M I K R O P C . N E T

Tasaisen hyvä kaikissa toimissa.

CANON on jykevän oloinen kuutio, jossa on syötinkannella varustettu skanneri, hitaahko tulostuskoneisto ja verkkoliitäntä. Faksia ei tässä mallissa ole, eikä myöskään kaksipuolisyksikköä.

Canonin koneisto on hiljainen ja rauhallinen. Alkuun päästyään laite jauhaa värisivuja keskivertoa nopeammin.

Mustavalkotulostuksessa vauhti jää selvästi kärkijoukosta.

Kopioinnin laatu on hyvä.

Skannerin tarkkuus yltää vain 600 spi:n tasolle, mutta sävyskaala on keskimääräistä parempi. Monitoimilaite täytyy asettaa etäkäyttötilaan ennen kuin skannerin twain- tai wiaajuri suostuu käynnistymään.

Canonin käyttöpaneeli koostuu epäinformatiivisista nappuloista. Valikoista löytyy hyödyllisenä lisätietona tulostustöiden historia tiedosto- ja tekijänimineen.

Tulosteisiin saa asetettua päiväyksen tai käyttäjänimen.

Ajurin valinnoissa on vain yksi paperilaatu, mutta lisää saa aktivoitua windowsin ohjauspaneelin laitehallinnan kautta.

+ -

Hiljainen käynti Sekava hallinta

Porukan pienin ei jää jalkoihin.

SAMSUNG on koko laserryppään pienikokoisin ja kevein laite. Pieneen pakettiin mahtuu neljän värisivun ja 16 mustavalkosivun tulostuskoneisto, faksi, 15 arkin arkinsyöttölaite sekä verkkoliitäntä. Kaksipuoliskääntäjää ei ole, mutta vihkotulostus onnistuu käsin.

Käyttöönottoa helpottavat suomenkielinen asennusohjelmisto ja ajurit. Myös erinomaisen selkeä apuohjelma, jolla laitteen asetuksia voi hallita ja väriainetilannetta seurata työasemalta päin, on suomenkielinen.

Samsungin tulostus- ja kopiolaatu on samaa tasoa testin enemmistön kanssa, ja sävytulostuksen rasterointi jopa himpun verran keskivertoa parempaa. Mustavalkokopiointi käy samaa tahtia muiden saman hintaluokan laitteiden kanssa ja väritöissäkin erot ovat marginaalisia.

Skanneriohjaimen käyttö on kankeaa. Onneksi lopputulos on automatiikalla aivan kelvollinen. Paperikasetti vetää vain 130 arkkia ja yksittäisarkkien ohisyöttö on liian epämääräinen.

+ -

Pieni ja helppo Hidas värityö

Suomi-ohjaus auttaa pienyrittäjää.

PIENEMPI Konica Minolta on samasta muotista Xeroxin, Epsonin ja Okin kanssa.

Muotintekijä on nimenomaan Konica Minolta. Laitteen testivarustus on sama kuin Epsonilla ja Okilla, ja kaikki suoritusarvot ja havainnot ovat hyvin lähellä toisiaan. Konica Minoltassa on jo suomenkielinen tulostinajuri ja käyttöpaneeli. Valikkoon eivät suomennokset yllä täälläkään.

Skannerin toisto on erittäin jyrkkää. Twain-ajurissa on kyllä säätömahdollisuuksia, mutta huippulaatuun ei silti päästä eikä kuvankäsittelyssä enää pysty nostamaan esiin puuttuvia sävyjä. Skanneri ei sovellu valokuvatyöskentelyyn.

Skannausten hallintaan työasemalta päin on käytössä sama LinkMagic-apuohjelma kuin isommallakin magicolorilla.

Tulostuksessa, ja myös kopioinnissa, jälki on pääsääntöisesti tarkkaa ja värintoisto suhteellisen kirkasta ja tasapainoista. Nopeus väritöissä jää kärkilaitteista, mutta yksittäisen tulosteen gdi-laite tekaisee nopeasti.

+ -

Suomennokset Skannerin sävyttömyys

MikroPC 8/2010 21

Monitoimilaserit Alle 500 euroa

( ( ( (

Hyvä peruslaite ilman erikoisuuksia.

Yli 500 euroa

( ( ( (

Turvana pitkä takuu.

( ( ( (

Hinta ainut pahe.

( ( ( ( (

Tiivis paketti toimivaa tekniikkaa.

Epson Aculaser CX16NF

Oki MC160n

HP Color Laserjet CM2320fxi

Lexmark X543dn

72|100

72|100

85|100

80|100

EPSON on perustekniikaltaan Xeroxin, Okin ja Konica Minolta 1690:n kaltainen.

CX16NF-mallin testivarustukseen kuuluu verkkoliitäntä, faksi ja arkinsyöttölaite, muttei duplex-kääntäjää tai lisäpaperialustaa.

Ajureihin tai ohjauspaneelin käyttövalikkoon ei ainakaan vielä löytynyt suomenkielistä vaihtoehtoa.

Ohisyöttöä kirjekuorille ei ole, ja kaksipuolinen tulostus onnistuu Epsonilla vain hankkimalla erillisen kääntäjän. Käsikääntöä ajuri ei salli.

Värit toistuvat kirkkaasti ja jälki on terävää. Ajurin asetuksissa voisi olla enemmän värisäätömahdollisuuksia. Skannerin perusasetus on liian tumma eikä automaattiasentoa voi käyttää kuvaskannauksiin.

Kopiokoneena Epson osaa sijoittaa käyntikortin molemmat puolet yhdelle sivulle. Laatuvalinnoilla on selvä vaikutus, joten niitä kannattaa käyttää. 35 arkin arkinsyöttölaite toimii hitaanlaisesti ja laite pitää värikopioinnin skannausvaiheessa häiritsevää hurinaa ja pörinää.

+ -

Selkeät perustoiminnot Ohisyöttö puuttuu

22 MikroPC 8/2010

LED-tulostimistaan paremmin tunnettu Oki on päätynyt monitoimilaitteessaan samanlaiseen laserkoneistoon kuin muutama muukin testin osallistuja. Erot Xeroxiin, Epsoniin ja Konica Minoltaan ovat marginaalisia.

Pienet erot ajuriversioissa saavat nelikon kesken aikaan myös satunnaisia eroja tulostus- ja skannausajoissa, mutta muutaman sekunnin heitot eivät juuri hetkauta. Lokalisointia ei Okikaan ole laitteelleen tehnyt.

Oki toimii gdi-ohjaimellaan sen verran rivakasti, että jatkuvalla syötöllä värilappuja syntyy viiden kappaleen minuuttivauhtia. Pelkkää tekstiä suoltuu tarvittaessa 20 sivua minuutissa. Kopioinnissa ei päästä aivan samaan tehoon.

Okilta löytyy kosteudenkestäviä erikoisarkkeja, taustakuultokalvoja sekä käyntikortteja, joita pääsee muokkaamaan TemplateManager-apuohjelmalla. Okin varustukseen kuuluu setup-ohjelma, jolla voi esimerkiksi hallita faksi- tai sähköpostiosoitteistoa.

+ -

Apuohjelmat, takuu Äänekäs kopiointi

HP on testin kalleimpia kokoonpanoja.

Fxi-kokoonpanossa on faksi, kaksi paperikasettia ja ohisyöttö, kaksipuoliskääntäjä sekä kopiokannen arkinsyöttölaite ja muistikortinlukijat. Paperinkäsittely on testin monipuolisimpia, samoin kääntyvällä värinäytöllä varustettu ohjauspaneeli.

Tulostuksen ja kopioinnin laadussa HP on kärkilaitteita ja jopa valokuvatulostuskin on järkevää. Myös skannausjälki on hyvä, mutta skannaus on hidasta, jos käytetään automatiikasta poikkeavia asetuksia. Esiskannauksesta on mahdollista rajata useampia alueita eri asetuksilla varsinaista skannausta varten.

Tulostuskoneiston nopeus on hyvä, vaikkakaan ei nopein. Ensimmäisen sivun kylmä koneisto antaa nopeimmin, viivettä ei ole kuin muutama sekunti lämpimään verrattuna. Koneisto pitää käytön aikana normaalia meteliä, mutta vaikenee heti käytön jälkeen.

Virheenä HP tulosti ohuen ylimääräisen raidan useimpien tulosteiden alareunaan.

+ -

Hallinta, värilaatu Hidas skannaus, kallis

LEXMARK on valmistajan pienin monitoimilaser.

Vankka kotelo kätkee sisäänsä automaattisen kääntäjän, ja myös paperilokero jää kokonaisuudessaan koneen sisään. Lokeron alla pilkottaa yksittäisarkkien ohisyöttö. Valmiit työt kinostuvat muovitukea vasten takaviistoon.

Pcl- tai postscript-ohjausta käyttävä Lexmark on prosessointitehoa vaativissa kuvatöissä selvästi gdi-laitteita hitaampi.

Myös pdf-dokumenttien alkuprosessointi kestää liian kauan. Nopeasta koneistosta pääsee nauttimaan vasta pitkissä tekstitöissä ja sarjakopioinneissa. Virransäästötilasta herääminen tapahtuu hetkessä ja lepo on hurinatonta.

Lexmarkin väreissä on voimaa ja tarkkuuskin on riittävä.

Laite myös pyöräyttää vihkoset oikein ja vesileimat tai aika- ja tekijäleimat löytyvät tulosteista oikeilta paikoiltaan. Skannerin ominaisuudet riittävät väridokumenttien tallennukseen. Kuvaskannauksiin jälki on tukkoista ja säädöt vähäisiä.

+ -

Värikylläisyys, isot aloituskasetit Hidas kuvatöissä

W W W . M I K R O P C . N E T

Haastajat

( ( ( (

Monitoimintaa kaikilla herkuilla.

( ( ( ( (

Mustesuihku-yllättäjä onnistuu.

( ( ( (

Jykevä tuotantokone isoon tarpeeseen.

Testaajan kommentti

Xerox Phaser 6121MFP/DN

HP Officejet Pro 8500 Wireless

Konica Minolta magicolor 4695MF

74|100

90|100

81|100

XEROX sisältää kaikki monitoimilaitteen keskeiset ominaisuudet. Laite tulostaa, skannaa, kopioi ja faksaa. Kopiokannen arkinsyöttölaite imee noin 35 arkin nipun kerrallaan ja paperilokeroon mahtuu 200 A-nelosta. Skannaus onnistuu myös usb-tikulle, mutta kirjekuorien ohisyöttö puuttuu.

Testilaitteen mukana seurasi myös laitteen taakse ja alle erikseen asennettava duplexyksikkö. Alaosan voi jättää pois, jos käytössä on ylimääräinen paperikasetti. Duplex-varusteltuna Phaser 6121MFP/DN -mallina laitteen hinta kipuaa selvästi yli 500 euron, kun pelkästään verkkovarustellun MFP/Nmallin saa 400 eurolla.

Xeroxin mustavalkonopeus on hyvä 20 sivua minuutissa, mutta värijälkeä saa vain viiden lapun minuuttivauhdilla.

Jälki on tasaisen hyvää, kuten muillakin samaan koneistoon ja gdi-ohjaukseen perustuvilla testilaitteilla. Skanneri soveltuu asiakirjatallennukseen, muttei vaativampaan kuvatyöhön.

+ -

Monipuolinen Ei ohisyöttöä

W W W . M I K R O P C . N E T

NELJÄN värin mustesuihku, Officejet Pro 8500, on tasaveroinen haastaja keskiluokan värilasereille. 350 euron hintaan sisältyvät kääntäjä, faksi, arkinsyöttölaite, muistikortinlukijat sekä pictbridge-portti edessä. Suurikokoisen ja värikkään kosketusnäytön avulla laitteen hallinta on vaivatonta.

Ajurin automaattivalinnat toimivat mukavasti, mutta lisäasetuksista ei löydy esimerkiksi vesileimaa.

Kylmäkäynnistyksessä ensimmäinen sivu viivähtää puoli minuuttia, mutta lämpimänä yksittäisen sivun saa nopeammin kuin lasereilla. Pitkissä töissä Officejet pysyy joukon mukana ja vedoslaatuisena ohittaa useimmat laserit. Kaksipuolisia käänneltäessä kosteat tulosteet tarvitsevat kuivumisaikaa.

Kuvatulostuksessa Officejet pystyy peittoamaan laserit sävyillään niin printeissä kuin kopioissakin. Kuvat onnistuvat myös reunattomina, mutta tarkin laatu on hidasta. Skanneri tekee hyvää jälkeä, mutta on tarkimmilla asetuksilla hävyttömän hidas.

+ -

Hallinta, käyttökulut Hidas kuvatulostus

TESTIvarustuksessaan reilusti yli tuhannen euron hintainen magicolor 4695MF on mukana esimerkkinä kalliimmasta toteutuksesta. Laite on jyhkeä eikä sen siirtelyssä kaksi kättä tahdo riittää.

Laitteessa on tehokas 24 sivun koneisto isoilla värikaseteilla ja duplex-automatiikalla. Myös faksi, arkinsyöttölaite sekä verkko- ja usb-liitännät kuuluvat varustukseen. Käyttöpaneeli on sama kuin pienemmässä Konica Minoltan mallissa, mutta valaistu. Ohjaus tapahtuu postscriptillä tai pcl:llä.

Postscriptillä kuvat voi tulostaa myös värieroteltuina.

Paperikasetti vetää kokonaisen riisin ja valmiit tulosteet ohjautuvat laitteen sivussa tököttävälle muovitasolle.

Laitteen toiselle sivulle avautuva ohisyöttö pystyy hoitelemaan useammankin arkin.

600 spi:n skanneri on nopea, mutta sen automatiikka tuottaa liian tummaa jälkeä. Kopioinnissa nopea skanneri ja tehokas koneisto parantavat juoksuaan sivumäärien kasvaessa.

+ -

Tehokas, isot värikasetit Iso, painava, kallis

TÄTÄ TESTIÄ tehtäessä kesä oli harvinaisen kuuma ja työajat liukuivat pikkuhiljaa sydänyön viileämmille tunneille. Kun muu taustamelu hupeni olemattomiin, korostuivat koneiden hurinat, vikinät ja klonksahdukset tavallista enemmän.

Laitteita käytettiin aluksi tasaveroisesti, mutta vähitellen käyttö näytti kohdistuvan niihin joukon hiljaisiin, jotka sukaisivat työn lyhyellä varoitusajalla ja vaikenivat sitten lepotilaan.

YKKÖSSUOSIKIKSI hiipi lopulta HP Laserjet, jota kaavailtiin alun perin verrokiksi korkeamman hintansa tähden. Käyttökokemusten jälkeen muutaman satasen hintaero ei tunnu enää riittävältä perusteelta karsia laitetta pätevien vaihtoehtojen joukosta.

Toinen ylimääräisiä työtehtäviä saanut laite oli Brother – ei niinkään ergonomisilla ansioillaan, mutta printteihin saatavat lisätiedot eli päiväykset ja käyttäjätiedot osoittautuivat hyödyllisiksi.

KOMMENTTEJA tuli kysäistyä myös pientä kotitoimistoa pyörittävältä yrittäjätutulta. Hän tyrmäsi isot rohjakkeet heti ensinäkemältä, ja toisen kerran tarkemman tutkailun jälkeen. Takahuoneen työpöydälle testiryhmästä olisi kelvannut vain pikkuinen Samsung tai sitten Officejet – siinä kun on papereiden automaattikääntäjä, ja kuvatkin voisivat hoitua paremmin mustesuihkulla…

ARI HAAPALAINEN

MikroPC 8/2010 23

Testi | Tulokset

Näin testasimme TESTASIMME monitoimilaitteita niiden kaikilla toiminnoilla. Vain faksikäytön jätimme pelkkien teknisten tietojen varaan.

Tulostustesteissä kiusasimme laitteita monenlaisilla toimisto-ohjelmien materiaaleilla, kuten teksteillä, taulukoilla ja esitysgrafiikalla sekä kirjanpito- ja pankkiohjelmien tulosteilla.

Kopiointikäytössä syötimme aineistoa sekä lasitasolta että kaikissa testilaitteissa olevilla arkinsyöttölaitteilla, jotka hieman yllättäen toimivat kaikki ilman häiriöitä! Materiaaleina olivat yhden sivun tai kuvan erikoistyöt ja kartat sekä kymmensivuiset pdf-dokumentit, joita kopioitiin sekä värillisinä että mustavalkoisina.

Myös kaksipuolisuus oli mukana testeissä niillä laitteilla, joilla arkinkääntö onnistuu.

TULOSTUS- JA KOPIONÄYTTEISTÄ arvioimme tarkkuutta sekä värin- ja sävyntoistoa tehtävän mukaan. Kokeilimme laitteilla myös tulostusta erikoismateriaaleille, mutta pääpaino pysyi kuitenkin tavallisen kopiopaperin käytössä. Nopeimmat laitteet kaikissa tehtävissä olivat Brother ja Konica Minolta 4695. Konica Minolta tuotti myös laatupuolella kympin arvoisen lopputuloksen, kuten myös HP:n Laserjet ja Officejet.

MONITOIMILAITTEIDEN skannaustoiminnon saa käynnistymään suoraan laitteelta, apuohjelmalta tai sitten kuvaohjelman twain- tai wia-ajurilla. Skannauksen saa monissa laitteissa ohjattua myös usb-

Pienten monitoimilaitteiden ohjauspaneeli voi toimintojen määrästä huolimatta olla varsin pelkistetty. Kuvassa Brother. tikulle.

Toimistokoneiden skannerit on viritetty siten, että hyvä kontrasti tuottaa tekstintunnistusohjelmille hyvin soveltuvaa materiaalia, mutta kuvaskannauksissa sävytoisto jää vajaaksi ja jälki synkäksi. Näitä ominaisuuksia, niiden säätöjä sekä skannerin nopeutta arvioimme kuva- ja tarkan viivagrafiikan skannauksilla.

Skannereista nopeimmin työnsä teki Brother, jonka laatukin riittää toimistokäyttöön hyvin. Valokuvien tallennuksessa hieman paremman lopputuloksen sai HP:n laitteilla ja Canonilla.

Vertailu > Monitoimivärilaserit Merkki Malli

Internet Hinta (sis. alv) Takuuaika Tekniikka Muisti vakio/maks.

Ohjauskielet Tulostustarkkuus Terävöinti Tulostusnopeus väri/mv Kopiointitarkkuus Arkinsyöttölaite Skannaustarkkuus (opt) Värisyvyys Skannauskohteet Faksi Näyttöruutu Liitännät Muut Paperialustat Vastaanotto Kaksipuolisuus Suomenkielisyys Mitat (l x s x k) Paino Ottoteho käyttö / valmius / lepo Melutaso maks.

24 MikroPC 8/2010

Voittaja alle 500 euroa Brother DCP-9010CN

www.brother.fi 430 € 2 vuotta väriled 64 Mt PCL6, BR-Script 2400 x 600 ei 16 / 16 s/min 600 x 600 dpi 35 arkkia 1200 x 2400 spi 48 / 24 bit pc, email ei 2 rivin lcd, valaistu usb, lan 250 + 1 arkkia 100 arkkia käsin ajuri, hallinta 428 x 491 x 401 mm 22,7 kg 480 / 75 / 10 W 53 dB(A)

Canon MF8030Cn

Samsung CLX-3185FN

Konica Minolta magicolor 1690MF

Epson Aculaser CX16NF

www.canon.fi 380 € 1 vuosi värilaser 128 Mt UFRII LT 2400 x 600 canofine 8 / 12 s/min 600 x 600 dpi 50 arkkia 600 x 600 spi 24 bit pc, email, usb ei 5 rivin lcd, valaistu usb, lan usb-tikku 150 + 1 arkkia 125 arkkia ei hallinta 430 x 484 x 429 mm 25 kg 900 / 16 / 3 W 63 dB(A)

www.samsung.com/fi 400 € 2 vuotta värilaser 256 Mt PCL6, SPC-L 2400 x 600 dpi ei 4 / 16 s/min 1200 x 1200 dpi 15 arkkia 1200 x 1200 spi 24 bit pc, email, usb on väri 2 rivin lcd, valaistu usb, lan usb-tikku 130 + 1 arkkia 80 arkkia käsin hallinta 416 x 378 x 344 mm 15,2 kg ei ilmoitettu 52 dB(A)

www.konicaminolta.fi 450 € 1 vuosi värilaser 128 Mt gdi 1200 x 600 dpi ei 5 / 20 s/min 600 x 600 dpi 35 arkkia 600 x 600 spi 24 bit pc, email, usb on 4 rivin lcd usb, lan usb-tikku 200 arkkia (maks. 700) 100 arkkia optio ajuri 405 x 427 x 432 mm 20,8 kg 560 / 170 / 14 W 52 dB(A)

www.epson.fi 420 € 1 vuosi värilaser 128 Mt gdi 1200 x 600 ei 5 / 20 s/min 600 x 600 dpi 35 arkkia 600 x 600 spi 24 bit pc, email, usb on 4 rivin lcd usb, lan usb-tikku 200 arkkia (maks. 700) 100 arkkia optio ei 405 x 427 x 432 mm 20,8 kg 550 / 170 / 14 W 52 dB(A) W W W . M I K R O P C . N E T

Pisteet > Monitoimivärilaserit Merkki

Alle 500 € Brother

Canon

Samsung

Malli

DCP9010CN

MF8030Cn

CLX3185FN

Nopeus Värilaatu Kopiointi Skanneri Paperin käsittely Ergonomia Ajurin toiminnot Monipuolisuus Käyttökulut Hinta Yhteensä

10 7 8 9 8 8 9 8 6 8 81

8 9 9 8 7 8 8 7 7 9 80

7 8 8 8 6 9 8 8 6 9 77

Konica Minolta magicolor 1690MF 8 8 7 6 7 7 8 8 7 8 74

Epson

Oki

Aculaser CX16NF

MC160n

8 8 7 6 7 7 7 8 6 8 72

8 8 7 6 7 7 7 8 6 8 72

Yli 500 € HP ColorLaser jet Cm2320fxi 9 10 9 9 10 8 8 10 7 5 85

HAASTAJAT HP

Lexmark

Xerox

X543Dn

Phaser Officejet 6121MFP/D Pro8500 Wireless 8 8 8 10 7 9 6 9 9 8 7 10 7 7 9 10 6 10 7 9 74 90

8 9 9 6 9 8 9 7 8 7 80

Konica Minolta magicolor 4695MF 10 10 9 6 10 5 9 9 10 3 81

Pisteytys Nopeus: Tulostusnopeus mittausten mukaan eri sovelluksista. Värilaatu: Väritulosteiden tasaisuus, luonnollisuus, sävyliukuma, mustan tarkkuus.

Kopiointi: Kopioinnin nopeus ja laatu kopiopaperille, dokumentinsyöttö. Skanneri: Skannauksen laatu ja nopeus, twain-ajurin ominaisuudet.

Paperin käsittely: Paperiratojen ja vastaanottojen määrä ja toiminta, kaksipuolisuus.

Ergonomia: Helppokäyttöisyys, hallinta laitteella ja ohjelmilla, äänettömyys, energiankulutus.

Ajurin toiminnot: Tulostusohjauksen säädöt ja ominaisuudet, suomenkielisyys. Monipuolisuus: Laitteen toiminnot, liitännät ja erilaiset käyttömahdollisuudet.

Käyttökulut: Laskettu ilmoitettujen arvojen perusteella, aloitusvärit. Hinta: Verollinen noin-myyntihinta verkkokauppojen hinnastoista.

Oki MC160n

Voittaja yli 500 euroa HP Color Laserjet Cm2320fxi

www.oki.fi 440 € 3 vuotta värilaser 128 Mt gdi 1200 x 600 dpi ei 5 / 20 s/min 600 x 600 dpi 35 arkkia 600 x 600 spi 24 bit pc, email, usb on 4 rivin lcd usb, lan usb-tikku 200 arkkia (maks. 700) 100 arkkia optio ei 405 x 427 x 432 mm 20,8 kg 560 / 200 / 14 W 55 dB(A)

www.hp.fi 770 € 1 vuosi värilaser 160 Mt PCL6, PS3 600 x 600 dpi imageREt 3600 20 / 20 s/min 600 x 600 dpi 50 arkkia 600 x 600 spi 42 bit pc, email, muistikortti on 2,4” väri-lcd usb, lan muistikortinlukijat 250 + 250 + 50 arkkia 150 arkkia on ajuri, hallinta 497 x 492 x 650 mm 32,3 kg 460 / 27 / 9 W 54 dB(A)

W W W . M I K R O P C . N E T

Lexmark X543Dn

Xerox Phaser 6121MFP/D

HAASTAJAT HP Officejet Pro8500 Wireless

Konica Minolta magicolor 4695MF

www.lexmark.fi 580 € 1 vuosi värilaser 128 Mt PCL6, PS3, PPDS 1200 x 1200 dpi 4800CQ 20 / 20 s/min 600 x 600 dpi 50 arkkia 600 x 600 spi 24 bit pc, email ei 2 rivin lcd, valaistu usb, lan

www.xerox.fi 540 € (duplex) 1 vuosi värilaser 128 Mt gdi 1200 x 600 dpi ei 5 / 20 s/min 600 x 600 dpi 35 arkkia 600 x 600 spi 24 bit pc, email, usb on 4 rivin lcd usb, lan usb-tikku 200 arkkia (maks. 700) 100 arkkia on ei 405 x 427 x 493 mm 25 kg 442 / 72 / 9 W 51 dB(A)

www.hp.fi 350 € 1 vuosi mustesuihku 128 Mt PCL3, GUI 1200 x 1200 dpi 4800 x 1200 11 / 15 s/min 1200 x 600 dpi 50 arkkia 2400 x 4800 spi 48 bit pc, email, usb on 3,4” värikosketus usb, lan, wlan pictbridge, kortinlukijat 250 arkkia 150 arkkia on ajuri, hallinta 494 x 479 x 331 mm 12,7 kg 34 / 7 / 6 W 59 dB(A)

www.konicaminolta.fi 1 300 € 1 vuosi värilaser 256 Mt PCL6, PS3 600 x 600 dpi x 4 bit PhotoArt 9600 24 / 24 s/min 600 x 600 dpi 50 arkkia 600 x 600 spi 24 bit pc, email, usb on 4 rivin lcd, valaistu usb, lan usb-tikku 250 + 100 arkkia (maks. 750) 250 arkkia on ajuri 539 x 590 x 578 mm 55 kg 650 / 200 / 25 W 56 dB(A)

250 + 1 arkkia (maks. 900) 150 arkkia on hallinta 443 x 537 x 463 mm 26,8 kg 460 / 38 / 21 W 50 dB(A)

MikroPC 8/2010 25

Testi | Tulokset

KäyttÜkulut > Monitoimivärilaserit Merkki

Brother

Canon

Epson

HP

Malli

DCP9010CN

MF8030Cn Aculaser CX16NF

Color Laserjet Cm2320fxi Värikasetin hinta 70 ₏ 65 ₏ 116 ₏ 110 ₏ Värikasetin kesto 1 400 sivua 1 500 sivua 2 700 sivua 2 800 sivua Mustan kasetin hinta 74 ₏ 70 ₏ 100 ₏ 129 ₏ Mustan kasetin kesto 2 200 sivua 2 300 sivua 2 700 sivua 3 500 sivua Sivuhinnat Mustavalk. sivu 5 % 0,034 ₏ 0,030 ₏ 0,037 ₏ 0,037 ₏ Värisivu 20 % 0,184 ₏ 0,160 ₏ 0,166 ₏ 0,155 ₏ Aloituskasettien kesto Värit 1 000 sivua 800 sivua 500 sivua 1 200 sivua Musta 1 000 sivua 800 sivua 1 000 sivua 1 200 sivua

Konica Minolta magicolor 1690MF

0,033 â‚Ź 0,162 â‚Ź

Väritulostus

Brother DCP-9010CN

Canon MF8030n

0,033 â‚Ź 0,165 â‚Ź

Konica Minolta magicolor 4695MF 213 â‚Ź 8 000 sivua 121 â‚Ź 8 000 sivua

0,014 â‚Ź 0,059 â‚Ź

0,015 â‚Ź 0,095 â‚Ź

1 000 sivua 3 000 sivua 1 000 sivua 3 000 sivua

Skannaus

Epson Aculaser CX16NF HP Color Laserjet Cm2320fxi

Esiskannaus

Konica Minolta magicolor 1690MF

Lexmark X543Dn Oki MC160n

Samsung CLX-3185FN Xerox Phaser 6121MFP/D

HP OďŹƒcejet Pro8500 Wireless

Konica Minolta magicolor 4695MF

Palkistossa on esitetty A4-värikuvan skannausaika sekunteina 600 spi:n tarkkuudella. Palkin alkupää näyttää esiskannaukseen kuluvan ajan ja loppupää varsinaiseen skannaukseen kuluvan ajan. Lyhyempi palkki on parempi. MPC 08/10

Sarja: 10 sivua

Oki MC160n

Samsung CLX-3185FN

Xerox Phaser 6121MFP/D

Lexmark X543Dn

Sarja: 1.sivu

Konica Minolta magicolor 1690MF

MSI ja Gxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx MPC 08/ 08/10 8 10 Palkistossa on esitetty 10-sivuisen väri-pdf-asiakirjan tulostusaika sekunteina eri laitteilla. Palkin alkupää näyttää ensimmäisen sivun ulostuloajan. Lyhyempi palkki on parempi. MPC 08/10

26 MikroPC 8/2010

0,033 â‚Ź 0,168 â‚Ź

Epson Aculaser CX16NF

HP

Väriskannaus (A4, 600 spi / 97 Mt)

Canon MF8030n

Konica Minolta magicolor 4695MF

0,038 â‚Ź 0,160 â‚Ź

Brother DCP-9010CN

Samsung CLX-3185FN HP OďŹƒcejet Pro8500 Wireless

0,028 â‚Ź 0,153 â‚Ź

HP Color Laserjet Cm2320fxi

Xerox Phaser 6121MFP/D

CLX3185FN

Acrobat pdf: 10 sivua

Lexmark X543Dn Oki MC160n

MC160n

Acrobat pdf: 1. sivu

Konica Minolta magicolor 1690MF

X543Dn

Xerox

Värikopiointi (A4)

Canon MF8030n HP Color Laserjet Cm2320fxi

Samsung

500 sivua 2 000 sivua 500 sivua 700 sivua 500 sivua 1 000 sivua 2 500 sivua 1 000 sivua 1 000 sivua 1 000 sivua

HANKINTAHINTA MUODOSTAA vain osan niistä kuluista, joita käyttäjä joutuu maksamaan monitoimilaitteen muutamien elinvuosien aikana.

Vain Lexmarkin aloituskasetit on tankattu täyteen, muilla kaseteissa on väriä korkeintaan puolet erikseen ostettavien täydennyskasettien määrästä, ja väriostoksille joutuu yllättävän pian.

Yllätykset jäävät vähemmälle, jos värien kulutuksen ja hankinnat laskee jo ennen laiteostoksille lähtÜä.

Testin halvimmat tulosteet tekevät haastajat magicolor 4695 ja Officejet, joilla mustavalkoinen tekstisivu maksaa vain puolitoista senttiä, kun muilla sivun hinta hipoo kolmen sentin rajaa.

Värisivun hinta vaihtelee Lexmarkin 15 sentistä Brotherin 18 senttiin, mutta OďŹƒcejetin värisivu maksaa vain kuusi senttiä.

Tulostuskustannukset on laskettu valmistajien ilmoittamien väriainekestojen ja nettikauppojen kasettihintojen perusteella. Eri kasettivaihtoehdoista mukaan on tässä laskettu vain riittoisimmat värit, joilla käyttÜ tulee halvimmaksi. Paperikulujen, kuvarumpujen, tulostuspäiden ja siirtohihnojen pientä vaikutusta ei ole huomioitu.

Epson Aculaser CX16NF

Oki

Phaser OďŹƒcejet 6121MFP/D Pro8500 Wireless 107 â‚Ź 83 â‚Ź 102 â‚Ź 45 â‚Ź 115 â‚Ź 21 â‚Ź 2 500 sivua 2 000 sivua 2 500 sivua 1 000 sivua 2 600 sivua 1 400 sivua 83 â‚Ź 70 â‚Ź 95 â‚Ź 49 â‚Ź 85 â‚Ź 31 â‚Ź 2 500 sivua 2 500 sivua 2 500 sivua 1 500 sivua 2 600 sivua 2 200 sivua

Sivuja senteillä

Brother DCP-9010CN

Lexmark

HP OďŹƒcejet Pro8500 Wireless

Konica Minolta magicolor 4695MF

MSI ja Gxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx MPC 08/ 08/10 8 10A4-värikopiosarjan kopiPalkistossa on esitetty kymmenenxkappaleen ointiaika sekunteina eri laitteilla. Palkin alkupää näyttää ensimmäisen sivun ulostuloajan. Lyhyempi palkki on parempi. MPC 08/10

W W W . M I K R O P C . N E T

Turhakkeet TEKSTI: TONI VIRTA

Oudoimmat iPhone-ohjelmat Appstoren ohjelmistojen avulla iPhone taipuu moneen hyödylliseen tehtävään. Mutta tiesitkö, että se kelpaa myös keitettyjen kananmunien aikavahdiksi, olutlasiksi tai taustanaurajaksi?

I

phone-sovelluksia on viimeisimmän laskelman mukaan jo reilut 200 000. Ohjelmistolatauksia Appstoresta on tehty yli neljä miljardia kappaletta.

Iso osa ohjelmista on tuiki tarpeellisia työkaluja ja mahtuupa mukaan muutama todella nerokaskin sovellus.

Useimmat ohjelmista ovat vain rentoja ajantappajia kuten pelejä tai ohjelmaleluja. Mikäs siinä, tarpeensa nekin täyttävät.

Muutamat Appstoren ohjelmistoista ovat kuitenkin sellaisia, ettei niitä voi kuvata kuin sanalla outo.

Vai mitä itse sanoisitte seuraavista:

Insinöörin munankeittoa

Egg Timer – 1,59 euroa Tekninen ratkaisu ongelmaan, jota et tiennyt T olevan. Tyhmempi luulisi, että iPhonen oma o ajastinkello kelpaisi kananmunan keittovaha diksi, mutta se taitaa olla siihen aivan liian d eepätarkka.

Tämä sovellus lienee tarkoitettu niille, jjoilla ei ole taitoa kuin vedenkeittoon, mutta moniportaisen iPhone-sovelluksen käyttö onnistuu. o Egg Timerissa aamupalan laitto aloitetaan akateemisen tarkasti tarka kananmunan mittaamisella. Mitan avulla ohjelma hienosäätää keittoajan. Pikatestin perusteella ohjelma suosittelee, että pientä kananmunaa pitää keittää noin 15 sekuntia lyhyemmän ajan kuin suurempaa.

Insinöörimäinen lähestymistapa näkyy Egg Timerissa loppuun asti. Munien alkulämpötilan voi säätää asteen tarkkuudella. Myös keittopaikan korkeus merenpinnasta pitää säätää kohdalleen (korkeammalla vesi kiehuu alemmassa lämpötilassa). Avuliaasti ohjelma hakee korkeustiedon gps-paikannuksella, jos sitä ei itse tiedä.

Sitä ohjelma ei kuitenkaan kerro, mitä pitää tehdä, jos aikoo keittää kaksi erikokoista munaa.

iBaari-ilta

iBeer – 0,79 , euroa " iSmoke – 0,79 , euroa Tässäpä ohjelmistopari, josta T eei oikein tiedä, pitäisikö sitä paheksua vai kehua. Toip ssaalta jos oikean baari-illan kkorvaa virtuaalisella, säilyy ainakin seuraavan aamun a päänsäryltä. p IBeer kaataa iPhoneen ””tuopillisen” kylmää olutta.

Lasi eli näyttö tyhjenee, kun Jäljelle helmeilevän huurteinen tyhjä puhelinta kallistaa. Jälj elle jää vain helm tuoppi.

Perussovelluksessa olut on ainoa tarjolla oleva juoma. Lisämaksusta(!) lasiin voi kaataa myös suuvettä(!!), maitoa tai limsaa.

Aivan liian monien baari-illan paheisiin kuuluu myös tupakointi.

Tämänkin paheen voi hoitaa virtuaalisesti iSmoke-savuketta poltellen. Fiinimpää iltaa ajatellen ohjelmasta on myös sikariversio.

W W W . M I K R O P C . N E T

Jos haluaa kikkailla, iSmoke-savukkeen saa puhaltelemaan savurenkaita. Hieman oudosti, virtuaalisavuke ei kulu lainkaan, vaan pysyy juuri sytytetyn näköisenä. Virtuaalinikotiini on ilmeisesti pahasta iPhonelle, sillä kun ohjelman sulkee, se resetoi puhelimen.

Taustanaurua

Pocket Studio Audience – Ilmainen JJos puujalkavitsit eivät naurata kaveripiirissä, vvoi naurunsiementä yrittää istuttaa iPhonettaskuyleisöllä.

Pocket Studio Audience on kuin 80-lukulaisen tv-komediasarjan naururaita. Tarjolla on useammantyyppistä naurua, aplodeja sekä o kokoelma ooh- ja aah-huudahduksia.

Kannattaa kuitenkin varoa: iPhonen kaiutttimista kuuluvat naurunremakat tai aplodit ssaavat useimmat kaveriporukat ennemminkin nauramaan mukana. ärtymään kuin naurama Jos tämän ohjelman yhdistää edellä mainittuun virtuaaliseen baari-iltaan, tuntee seuraavana aamuna taatusti olleensa verraton tarinaniskijä ja porukan naurattaja. Vielä kun joku iPhonen ohjelma hoitaisi selkääntaputtelun.

Maailman kehnoin rikkaimuri

Blower - Real Air – 0,79 , euroa Tämä ohjelma kuuluu luokkaan totaalinen T katastrofi.

Blowerin idea kuulostaa kieltämättä mielenkiintoiselta: Se tuottaa puhallusta iPhonen pikkukaiuttimesta. Ohjelmaa voi valmistajien mukaan käyttää vaikkapa pölyn tai leivänmurujen siivoamiseen tai jopa kynttilöiden ssammuttamiseen.

Puhelimen kaiutin on kuitenkin toivotttoman tehoton minkäänlaiseen roskien liikutteluun. Blower saa aikaiseksi kieltämättä komean metelin, kun se yrittää tuottaa puhaltavaa voimaa kaiuttimesta. Keveinkään leivänmurunen ei sen voimasta kuitenkaan liikahda.

Paljon melua tyhjästä. Kirjaimellisesti.

Perustason kellosovellus

Is it Dark Outside? – Ilmainen Onko tavanomaisessa kellossa on liikaa O vviisareita tai numeroita? Eikö verhoa jaksa rraottaa?

Is it dark outside? kieltämättä pitää, minkä nimi lupaa. Ohjelma vain ja ainoastaan kern ttoo, onko ulkona pimeää vai ei. Kellonajasta vviis.

Nörttien (tai vampyyrien?) luontaisen vvuorokausirytmin huomaa ohjelmassa jo siitä, eettä päiväsaikaan ohjelma kertoo: ”Ulkona EI ole pimeää”, sen sijaan eettä se kertoisi ulkona olevan valoisaa.

MikroPC 8/2010 27

Navigointi

Kyllä sen kadun tästä pitäisi mennä...

28 MikroPC 8/2010

W W W . M I K R O P C . N E T

Kun reitti vie läpi harmaan kiven Miten onnistuu navigointi ilman varsinaista navigaattoria?

Kokeilu osoitti, että kannattaa tehdä kotiläksyt netissä.

TEKSTI: SARI SAMULI | KUVA: JARI TOMMINEN

P

erille löytämiseen on monta hyvää keinoa. Yksi parhaista on kunnon navigaattori, mutta sitä ei aina ole matkassa. Eikä sekään kaikkea tiedä.

Paperiset kartat ohjaavat perille, jos kartanlukija on tehtävänsä tasalla ja tietää minne ollaan menossa. Nykyisin voi ja kannattaakin suunnitella pidemmät matkat etukäteen internetin karttapalveluissa.

Kannattaa muistaa myös kaupunkien ja niiden omien liikennelaitosten ohjeet reitin suunnittelussa.

Myös kohteiden omilla sivuilla on usein korvaamatonta paikallistietoa parhaista reiteistä. Koneälyttömät karttapalvelut kun saattavat ohjata vaikkapa uimaan Atlantin ylitse.

Ajantasaisetkaan kartat ja keskimäärin hyvät ohjeet eivät silti ota huomioon eksymisen, suunnitelmien muuttumisen, tietöiden tai muiden ongelmien mahdollisuutta. Pelkillä reitin ennakkotulostuksilla ei siis kannata lähteä liikkeelle.

Kännykällä kohteeseen Eksymisen voi estää jo internet-yhteydellä varustettu kännykkä. Internetin mobiilikarttapalveluissa reitin suunnittelu on kuitenkin hidasta ja hankalaa – ja ulkomailla yllättävän kallista.

Varsinaiseen navigointiin ei pelkällä nettiyhteydellä varustetusta puhelimesta ole. Jos matkapuhelimessa ei ole gps-paikanninta, se tietää sijaintinsa ehkä vain satojen metrien tarkkuudella. Sekin on toki eksyksissä tyhjää parempi, mutta aikamoista arvailua perille löytäminen vaatii.

Matkapuhelimen nettiyhteydellä voi toki ladata paikallisten palveluiden tiedot, jos tietää mitä hakee. Siinä piileekin ongelma. Etenkin vieraalla kielellä haluttujen palveluiden hakeminen tietyltä alueelta voi olla kiharaista. Yösija, ruokaa ja polttoainetta vielä löytyy, mutta muu on jo hankalampaa.

Toisaalta tiedot ovat todennäköisesti paremmin ajan tasalla kuin navigaattorin kartan tiedot. Eikä tietoja tarvitse erikseen päivittää. Tässäkin täytyy W W W . M I K R O P C . N E T

muistaa että ulkomailla netin käyttö puhelimitse voi käydä kalliiksi.

Nettiyhteydellä ja gps-paikantimella varustetulla puhelimella pääsee jo jonkinlaiseen navigointiin käsiksi, jos pelkääjän paikalla on kärsivällinen ja asiansa osaava kartanlukija. Kuskiltakin vaaditaan lisäannos kärsivällisyyttä. Jos risteyksestä ajetaan ohitse, uuden reitin laskeminen on aikaa vievää ja vaatii hyvin toimivan yhteyden. Mutta jos signaali on jatkuvasti hukassa ja näyttö postimerkin kokoinen, ei puhelimella voi navigoida järkevästi.

Kävelynavigoinnissa tilanne on hieman parempi.

Hitaammalla vauhdilla ehtii ruutua katsella tarkemmin kaupungilla liikkuessa ja väärään suuntaan kulkemisen riski pienenee. Tallustelu turistina matkapuhelimen ruutua tuijottaen on silti ankea tapa tutustua uuteen kaupunkiin.

Puhelimesta navigaattoriksi Uusimpiin älypuhelimiin saa täysin toimivia navigaattoriohjelmistoja. Kuten muissakin navigaattoreissa, karttatiedot kannattaa pitää ajan tasalla.

Yleensä se on helpointa ja nopeinta tehdä tietokoneella. Ennen reissua pitää siis muistaa päivittää kaikki tarpeelliset kartat.

Testissä olleen Nokia N97 Minin näyttö on kohtuullisen suuri, ja Nokia lupaa jopa ääniohjatun kävelynavigoinnin. Turistina vieraassa kaupungissa se on oivallinen vaihtoehto. Luurit korvilla voi rauhassa ihastella maisemia samalla kun puhelin ohjaa kohti haluttua päämäärää. Tästä voisi kehittää vaikkapa ohjattuja kävelykierroksia kaupungilla!

Navigaattorikännykässä haluttujen alueiden kartat on ladattu valmiiksi puhelimen muistiin.

Siksi navigaattoriominaisuutta voi käyttää ilman internetyhteyttä. Navigaattorin käyttö ei siis kasvata puhelinlaskua.

Muista kuitenkin että navigaattorin käyttäminen syö reippaasti akkuja. Testikäytössä noin kolmen tunnin navigointi tyhjensi akut lähes täysin. Jos akun tilannetta ei pidä silmällä, on pian eksyksissä ja ilman toimivaa puhelinta.

MikroPC 8/2010 29

Navigointi

Suomenlinnaan Tallinnan-lautalla KAIKKI TESTATUT reitinlöytämiskeinot NÄITÄ KOKEILIMME toimivat perusreitityksessä. Haastavampaa Nokia N97 Mini toimivuutta testasimme reittisuunnitTomtom XL Europe telulla Espoosta lauttayhteyden päässä olevalle Suomenlinnan kirkolle.

LG Arena Kaikki testatut menetelmät tunnistivat reitin päätepisteeksi määritellyn Suomenlinnan kirkon tarvitsematta katuosoitetta.

v v v

Navigaattori autolla ja kävellen: TomTom XL Europe



Molemmilla kulkutavoilla navigaattori ehdotti reitiksi Suomenlinnan huoltotunnelia, joka ei ole yleisessä käytössä. Lisäksi navigaattori ilmoitti, että päätepisteeseen on saavuttu jo huoltotunnelin mantereen puoleisessa päässä, vaikka kartassa näkyi että kohteeseen on vielä matkaa. Kyseinen laite on kyllä aiemmin tunnistanut reitillä olevan lauttayhteyden eteläisessä Ranskassa liikuttaessa.

Navigointipuhelin autolla ja kävellen: Nokia N97 Mini



Nokia osasi Suomenlinnaan mennessä ohjata oikealle kohdalle lauttarantaan sekä kävellen että autoillen.

Autolla Suomenlinnaan mennessä laite väitti kuitenkin lauttayhteyttä kaduksi.

Suomenlinnassa N97 ohjasi paluumatkalla ajaen lautalle, mutta väärälle laiturille. Kun oikea laituri oli aivan neuvotun vieressä, sekin löytyi. Kävellen Suomenlinnasta paluu sujuisi Nokian mukaan huoltotunnelin kautta.

Gsm-paikannus puhelimessa: LG Arena ja Google Maps



Google Mapsin kännykkäsovellus ehdotti samaa reittiä kuin normaali nettisovelluskin. Kulkuvälinettä ei Googlella voi valita, vaan reitti on enemmän tai vähemmän yleispätevä. Google ehdotti Helsinki–Tallinna-laivayhteyden käyttämistä, joka edellyttäisi hyppäämistä vauhdissa pois laivasta ja vastaavasti laivan uimista kiinni paluumatkalla. Lisäksi reitti loppui mereen laivareitille.

Navigoi ensin netissä NETISSÄ TOIMIVAT KARTTAPALVELUT auttavat perille kohteeseen – tai ainakin kohteen viereen.

Netin karttapalvelut antavat turistille ohjeita eri reittien löytämiseksi. Virheetöntä navigointia on turha toivoakaan, mutta yhdistettynä terveeseen järkeen ja paperikarttaan on eksyminen ainakin piirun verran vaikeampaa.

Happotestiä karttapalveluille Neljälle Helsingin seudulla toimivalle reitityspalvelulle tehtiin sama testi kuin navigaattoreille. Tarkoitus olisi löytää Suomenlinnan kirkolle. Tehtävästä selviytyi odotetusti voittajana Helsingin Seudun Liikenteen reittiopas.fi, joka antoi reitin täysin virheettömästi. Muilla oli erilaisia ongelmia.

Nokian Ovi Maps ehdotti, että pitää ajaa liikenneympyrästä tielle Kauppatori– Suomenlinna. Sulan veden aikaan reitti voi olla hiukan kosteanpuoleinen. Microsoftin

PAIKKATIEDON saamiseksi gps-vastaanottimen on oltava yhteydessä satelliittiin jopa 40 sekunnin ajan. Esimerkiksi kaupunkiolosuhteissa 40 sekunnin yhtäjaksoista yhteyttä ei aina pääse syntymään tai rakennuksista johtuvat heijastukset sekoittavat laitteen vastaanottamaa signaalia.

Avuksi on kehitetty a-gps (assisted gps) eli avustettu satelliittipaikannus. A-gps:ää käytetään yleisesti matkapuhelimissa. Se toimii matkapuhelinverkon sijaintitietojen perusteella. Kaupunkiympäristössä matkapuhelintukiasemien perusteella laskettu sijainti voi olla hyvinkin tarkka.

Sijainti voidaan määrittää myös lähistöltä löytyvien langattomien lähiverkkojen sijaintitietojen perusteella.

S-gps (simultaneous gps) on yleistymässä oleva tekniikka, jonka avulla matkapuhelin pystyy käyttämään gps-signaalia sekä puhelin- tai datasignaalia samanaikai-

30 Mik MikroPC PC 8/2010

KUVA: MR3641 / WIKIPEDIA

Gps, a-gps, s-gps

S-gps:n avulla matkapuhelin voi yhdistää reaaliaikaisen sijaintitiedon palveluihin ja sovelluksiin. sesti. S-gps:ssä gps- ja matkapuhelintoiminnoille riittää yksi yhteinen antenni.

Menetelmän etuna on reaaliaikaisen sijaintitiedon yhdistäminen palveluihin kuten karttasovellukseen tai laajennet-

tuun todellisuuteen (augmented reality), jossa esimerkiksi kännykän kameran livekuvaan lisätään netistä informaatiota kuten ravintolan ruokalistat.

OSSI JÄÄSKELÄINEN

W W W . M I K R O P C . N E T

Bing Maps ehdotti reitiksi yleisöltä suljettua Suomenlinnan huoltotunnelia. Google Maps puolestaan ehdotti nytkin hyppäämistä vauhdissa Viking Linen Tallinnanlautasta.



Suomenlinnaan reitti on nokialaisen ohjeiden mukaan kostea – takaisin päin osataan sen sijaan ohjastaa aivan kelvolla tavalla.

NÄITÄ KOKEILIMME



v www.reittiopas.fi v maps.ovi.com v www.bing.com/maps/ v maps.google.fi



Niin lähellä ja niin kkaukana: Google Maps kehottaa loikkaamaan laivasta Suomenlo linnan vieressä. Mitenkäs siitä li jatketaan? ja



Pääkaupunkiseudulla reittiopas.fi on ylivoimainen: Suomenlinnan kirkko löytyy tarkasti.

Bing Maps ohjastaa huoltotunnelille. Kartassa näkyy kuitenkin lauttareitti, jonka tarkka kartanlukija voi havaita.

Ole viisaampi kuin koneäly REITITYSTESTI PALJASTI puutteiden ohella myös kiertoteitä niiden paikkaamiseen.

1. Käytä paikallisia palveluita Reittioppaan menestys perustuu siihen, että paikallinen palveluntarjoaja on paremmin kärryillä liikennejärjestelyistä kuin globaalit karttatoimijat.

Reittiopas ei ole ainutlaatuinen palvelu. Julkisen liikenteen toimijat useissa suurkaupungeissa tarjoavat vastaavia palveluita. Google löytää näitä varsin hyvin hakusanoilla ”public transport <kohdekaupunki>”.

2. Vaihda kohde ja lähtöpiste keskenään Joskus reitin ilmeiset virheet paljastuvat kun palvelu laitetaan reitittämään paluureittiä.

Esimerkiksi Nokian karttapalvelu ohjaa Suomenlinnasta päin tultaessa lauttalaiturille.

W W W . M I K R O P C . N E T

3. Vertaile eri palveluiden tuloksia Älä luota yhteen ainoaan palveluun. Täysin oudossa paikassa on parasta tarkistaa reitti useammasta palvelusta. Jos kaikki ehdottavat samaa reittiä, se on todennäköisesti hyvä valinta. Jos tulokset ovat kovin poikkeavia, on jossain varmasti vikaa.

4. Ota mukaan paperikartta Turistikarttojen ohella kannattaa tulostaa netin palvelun ehdottama reitti. Etenkin, jos paikka on tyystin outo. Tarkista, miten kartta vaikuttaa selkeämmältä – jotkin maamerkit näkyvät hyvin satelliittikuvissa. Mukana oleva kartta on joka tapauksessa kullanarvoinen. Ehkäpä eksyneelle osataan sentään näyttää kartalta nykyinen sijainti, vaikkei muuta tiedettäisikään.

5. Kysy neuvoa Kanssaihmisten hyvään tahtoon ja sosiaali-

suuteen voi useimmiten luottaa. Jos et puhu samaa kieltä paikallisten kanssa, voi tosin olla vaikea saada ymmärrettäviä neuvoja.

Joskus paikallisetkaan eivät tiedä, mitä paikkaa etsit, ainakaan pelkän osoitteen perusteella.

Kielen lisäksi kulttuuri tuo oman värinsä.

Kirjoittajan näkövammainen ystävä sai eräässä Afrikan maassa paikallisilta täysin pieleen vievät ohjeet – ilmeisen tarkoituksella. Kun eksyneet matkailijat löysivät lopulta lähtöpisteeseensä, hupsuille turisteille naurettiin naama vääränä. Temppu ei ollut välttämättä pahantahtoinen, olipahan vain höpläytetty hassuja ulkomaalaisia.

Hyväntahtoinenkin sosiaalisuus voi viedä matkailijan harhaan. Harald Hirmuisen neuvon mukaan: ”Irlantilaiset ovat lämpimiä, henkeviä ja hyvin mielikuvitusrikkaita ihmisiä – älkää kysykö heiltä tietä...”

JUHO USKI

MikroPC 8/2010 31

Selaintekniikka TEKSTI: ILARI SANI

Darkroom on selaimessa toimiva kuvankäsittelyohjelma, jossa käytetään html5:n uusia toimintoja kuten canvasia – mutta ei lainkaan Flashia.

HTML5:stä rakentuu webin tulevaisuus Webin perustekniikoissa on menossa suurin uudistuskierros kymmeneen vuoteen.

Selaimet saavat toimintoja, joita ei vielä äskettäin voinut kuvitella, kuten 3d-animaatio ja käyttäjän paikantaminen. Muutoksista tärkein on html5, uusi versio kielestä, jolla web-sivut kirjoitetaan.

32 MikroPC 8/2010

H

tml5-versioon on lisätty monia toimintoja, joihin on aiemmin tarvittu esimerkiksi Adoben Flashia. Html on alun perin tarkoitettu pelkkään tekstisivujen luomiseen, mutta viitosella tehdään sovelluksia, videojakelua ja pelejä – kaikkea, mikä webissä on suosittua.

Uudistusinnosta huolimatta html5 ei tarkoita, että koko web pitäisi kirjoittaa uusiksi – pikemminkin päinvastoin. Kieleen on otettu mukaan monia tekniikoita ja jippoja, joita webissä jo yleisesti käytetään, mutta joita ei virallisista standardeissa ole ollut.

Html5 on tavallaan oman suosionsa uhri: siitä on tullut yleistermi kaikelle, mikä webissä on uutta ja hienoa. Saman

nimen alle sotketaan esimerkiksi css3tyylitekniikka, joka on kuitenkin oma standardinsa.

Yhtä köyttä, joten kuten Html5:n standardointia johtaa webin kehitystä luotsaava w3c-järjestö, joka loi myös kielen edelliset versiot. Mukana ovat lisäksi tärkeinä vaikuttajina selainten valmistajat. Html5:stä ei haluta unohdetun xhtml 2:n kaltaista paperistandardia, jota kukaan ei oikeasti käytä.

Valmistajat ovat osallistuneet standardointityöhön hämmästyttävän yksimielisinä: kaikkien mielestä html5:ssä on webin tulevaisuus. Pinnan alla kuplii toki myös kiistoja. Flashin varpaille astuva canvas-tekniikka ei maistu Adobelle, ja Apple puolestaan nyrpistää nenäänsä W W W . M I K R O P C . N E T

Googlen WebM-videotekniikalle.

Html5:n standardointi ei ole valmis vielä vuosiin – ehkä vuosikymmeneen. Tilanne ei ole niin paha kuin miltä se kuulostaa: standardi halutaan julistaa todella valmiiksi vasta, kun sitä on käytetty pitkään, ja kaikki mahdolliset puutteet on korjattu.

Keskeneräisyydestä huolimatta html5 ei ole vain suunnittelua, vaan sitä käytetään jo nyt. Se löytyy kaikista uusimmista selaimista, ja selainvalmistajat suorastaan kilpailevat siitä, kenellä on täydellisin html5-toteutus.

tekniikat eivät kykene, kuten kopioinnin esto ja web-kameran käyttö.

Moni sivusto harkitsee flashista luopumista, ja esimerkiksi YouTube tarjoaa sille html5-pohjaisen vastineen. Kyseessä on

osittain imagotemppu: sivustot haluavat vaikuttaa nykyaikaisilta. Vaihdosta html5:een on myös hyötyä, esimerkiksi dokumenttien jakopalvelu Scribd sai sen myötä reippaasti lisää aktiivisia käyttäjiä.

Html5 ja selaimet Internet Explorer 8 ja 9

Mobiili etunenässä Html5:tä ja muita uusia web-tekniikoita käytetään erityisen ahkerasti mobiilipuolella, mikä saattaa ensi kuulemalta yllättää.

Esimerkiksi Gmailin mobiiliversio käyttää html5:tä, ja Apple toi html5-toimintoja iPhoneen ennen Mac-tietokoneita.

Mobiilin etumatkaa selittää se, että kännykkäsivustojen ei tarvitse välittää vanhoista selaimista, vaan ne voivat vapaasti käyttää uusinta tekniikkaa. Puhelimia vaihdetaan ripeään tahtiin, ja kaikissa merkittävissä älypuhelimissa toimii jo html5.

Toinen tekijä on, että mobiilipuoli hyötyy uusista tekniikoista. Esimerkiksi paikannus toimii luontevasti kännykässä, samoin kuin palveluiden käyttö ilman jatkuvaa verkkoyhteyttä. Html5 ja css3 myös pienentävät siirrettävien tiedostojen määrää ja kokoa.

Flashia lyödään Html5:n noususta kärsii eniten Adoben flash-tekniikka, joka on tähän saakka ollut webin tärkein videoiden ja pelien jakelukanava. Tilannetta on maalailtu suoranaiseksi asemasodaksi: kumpi voittaa, html5 vai flash?

Flash on paikannut web-tekniikoiden suuria puutteita: sillä sujuu niin videoiden pyörittäminen kuin suuret ja näyttävät animaatiot. Nyt kun samat toiminnot alkavat sujua perus-html:llä, verkossa pelätään ja hurrataan, että Flash alkaa käydä tarpeettomaksi.

Oman värinsä keskusteluun tuo Apple, jonka mobiililaitteista flashia ei löydy.

Yhtiön johtaja Steve Jobs on mollannut flashia vanhentuneeksi tehosyöpöksi.

Flashin täyttä versiota ei toisaalta tähän saakka ole löytynyt mistään mobiilista; käyttäjät ovat saaneet tyytyä puutteelliseen lite-versioon.

Flashin suurimmat edut ovat sen yleisyys ja laadukkaat kehitysvälineet. Esimerkiksi mainosten lisääminen videoihin käy flashin välineillä html5:ttä helpommin. Tämän lisäksi flashissa on toimintoja, joihin html5W W W . M I K R O P C . N E T

INTERNET Explorer 8:n html5-toiminnoissa ei ole hurraamista, ja selaimen käyttäjämäärätkin ovat olleet vuosia laskussa. Microsoft yrittää pysäyttää pudotuksen panostamalla seuraavassa versiossa reippaasti html5:een ja suoritus-kykyyn.

IE9:n työversio näyttää animaatiota kiitettävällä nopeuIE9 on vielä pahasti della, mutta käyttöliittymä puuttuu vielä. työn alla, ja sen julkaisua odotetaan vuodelle 2011. Microsoft esittelee sitä vasta kehittäjille, ja varsinainen käyttöliittymä puuttuu kokonaan. Ensireaktiot ovat silti olleet yllättyneen positiivisia: Microsoftilta voi tulla jotain hyvääkin!

Vaikuttaa siltä kuin Microsoft kävisi läpi web-kehittäjien toivelistaa: html5 toimii, canvas-piirrostekniikka löytyy, laitteistokiihdytys tuo vauhtia... Nähtäväksi jää silti, saako yhtiö monta uutta tekniikkaa kerralla kypsiksi ja niiden päälle toimivan käyttöliittymän.

Firefox 3.6 ja 4 FIREFOX on avoimen koodin lempilapsi, ja sen kehittäjä Mozilla on aktiivisesti mukana rakentamassa uusia tekniikoita. Mozillalla nähtäisiin mielellään, että avoin html5 korvaa flashin, joka on käytännössä Adoben hallinnassa.

Tuleva Firefox 4 heittää välilehdet ylälaitaan ja niputtaa Firefox on lähivalikot yhdeksi nappulaksi. kuukausina saamassa pitkästä aikaa ison päivityksen. Nelosversion käyttöliittymä on uudistettu: välilehdet on vedetty ikkunan ylälaitaan, ja aikaisemmat pudotusvalikot on korvattu yhdellä napilla. Ulkoasussa on selvästi lainaa Chromelta.

Teknisellä puolella nelosversio tuo pieniä lisäyksiä kuten html5:n lomakelisäykset – valtaosa uusista tekniikoista toimii jo Firefox 3.6:ssa. Uutta on myös laajennusten eristäminen muusta selaimesta, jolloin esimerkiksi flashin kaatuminen ei vie koko selainta mukanaan.

MikroPC 8/2010 33

Selaintekniikka

Html5 ja selaimet

Videosodat

Safari 5 APPLEN SAFARI-SELAIN toi ensimmäisenä markkinoille muun muassa canvas-tekniikan ja css transformation -animaatiotehosteet. Johtoaseman selitys on sooloilussa: tekniikat ovat Applen omia luomuksia, jotka on myöhemmin otettu mukaan standardointiSafari näyttää nettiartikkelit siististi ilman prosessiin. mainoksia ja muita krumeluureja.

Safarin sisuskalut ovat avointa koodia, ja sen WebKit-selainmoottoria käytetään myös esimerkiksi Googlen Chromessa ja Nokian S60-puhelinten selaimessa. Käyttöliittymäpuoli on puolestaan tiukasti Applen hallinnassa.

Viitosversio sisältää näppärän Reader-toiminnon, joka näyttää esimerkiksi uutissivun varsinaisen tekstin kauniisti taitettuna ilman mainoksia ja muita häiriötekijöitä. Toiminto parantaa selvästi webin luettavuutta, mutta mainostajat ovat olleet siitä näreissään.

Google Chrome 5

HTML5:N KOHUTUIN ja kiistellyin ominaisuus on sisäänrakennettu videotoisto. Videoita on perinteisesti näytetty upottamalla sivulle jokin soitto-ohjelma, kuten Adoben Flash Player. Nyt videotiedoston voi istuttaa sivulle sellaisenaan, samaan tapaan kuin kuvan. Helppo homma, joten mistä kenkä puristaa?

Standardi ei määrittele, missä tiedostomuodossa videoiden pitäisi olla. Selainvalmistajat ovat erimielisiä siitä, mitä muotoa pitäisi käyttää, eikä video pyöri jolleivät selaimet sitä tue. Julkaisijat voivat tehdä kustakin videosta omat versiot eri selaimille, mutta siinä kuluu vaivaa ja varastotilaa.

GOOGLE on yhtiö, joka elää webistä, ja se tahtoo että kaikki sovellukset siirtyvät verkon puolelle. Yhtiön Chrome-selaimella ei ole valtavaa markkinaosuutta, mutta sen nopeus ja monipuoliset html5-toiminnot ovat kannustimena muille valmistajille.

Google on aikaisemmin käyttäChrome osaa näyttää kartalla missä käyttäjä nyt omaa Gears-selainlaajennusta sijaitsee – kunhan sille ensin antaa luvan. esimerkiksi paikannukseen ja offline-toimintoihin. Chrome 5:stä löytyvät nyt html5:llä toteutetut versiot samoista toiminnoista, ja yhtiö on luopunut Gearsin käytöstä.

Chrome on selaimen lisäksi Googlen tulevan Chrome OS -käyttöjärjestelmän perusta. Chrome OS:ssä koko tietokone on käytännössä pelkkää selainta: muita toimintoja on vain sen verran, että tietokone käynnistyy ja saa selaimen ruudulle.

TÄLLÄ HETKELLÄ käytetyin vaihtoehto on h264-videopakkaus, jonka kannattajia ovat muun muassa Microsoft, Apple ja Adobe. H264 ei kuitenkaan toimi Firefoxissa, koska sitä koskevat monet patentit, eikä se näin ollen istu avoimen koodin tuotteeseen.

H264-tekniikan yksityinen käyttö on tällä hetkellä ilmaista. Firefoxin valmistajaa Mozillaa kuitenkin epäilyttää, että ilmaiskäyttö on myönnetty vain vuoteen 2015 saakka. Tämän jälkeen tekniikan lisensoinnista vastaava mpeg-la -järjestö voi halutessaan kerätä maksuja käyttäjiltä.

Opera 10.60

GOOGLEN VASTAUS tilanteeseen

NORJALAISELLA Opera-selaimella on pieni mutta vankkumaton käyttäjäkuntansa. Opera on tunnettu innokkaana web-standardien kannattajana, mutta viime aikoina se on jäänyt joukosta jälkeen. Tuore Opera 10.60 kirii välimatkaa lisäämällä selaimeen offline-toiminnot ja paikannuksen.

Yksi Operan erikoisuuksista on välilehtien näytUutukainen on Operan mukaan täminen suurikokoisina kuvakkeina. maailman nopein selain – nopeuskisan sijoitukset tosin vaihtuvat lähes joka julkistuksen jälkeen. Selaimesta puuttuu edelleen joitakin harvinaisempia html5-toimintoja, kuten paikallinen tietokanta ja elementtien vetäminen hiirellä paikasta toiseen.

Opera on vahvimmillaan mobiilipuolella, jossa sillä on markkinaosuudessa vakaa kakkossija. Operaa auttaa kännyköissä pitkä kokemus alasta sekä Opera Turbo -tekniikka, joka nopeuttaa sivujen lataamista hitailla yhteyksillä.

34 MikroPC 8/2010

on WebM-videotekniikka, jonka yhtiö on luovuttanut maksuttomaan käyttöön. WebM-videot toimivat yhtiön omassa Chrome-selaimessa ja Firefoxissa, mutta eivät toistaiseksi Applen tai Microsoftin tuotteissa.

WebM on uusi tekniikka, eikä sen yleistyminen ole vielä varmaa: sisältö, selaimet ja tuotantovälineet ovat kaikki harvassa. Google aikoo puskea WebM:ää markkinoille tarjoamalla YouTuben videoita WebM-muodossa nykyisten vaihtoehtojen rinnalla.

W W W . M I K R O P C . N E T

Kuusi uutta tekniikkaa

Toimiiko se jo?

Internet Firefox 3.6 Explorer 8 Video Ei * Kyllä Paikannus Ei Kyllä Canvas Ei * Kyllä Lomakkeet Ei Ei * Offline Ei Kyllä Fontit Osittain * Kyllä * Tulossa seuraavassa versiossa (IE9 ja Firefox 4)

Video [ht Vid [html5] l5]

Safari 5

Chrome 5

Opera 10.6

Kyllä Kyllä Kyllä Osittain Kyllä Kyllä

Kyllä Kyllä Kyllä Osittain Kyllä Kyllä

Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä

Html5:n ja sen lähipiirin uudet tekniikat toimivat melkein kaikissa nykyisissä selaimissa – poikkeuksen tekee toistaiseksi Internet Explorer.

VIDEOKUVAA WEBISSÄ – onhan tuota nähty. Uutuutena on, että videoiden katseluun ei tarvita erillistä selainlaajennusta kuten Flash Playeria, vaan selain sinällään riittää. Videoon voi myös lisätä monenlaisia tehosteita: kuvaa voi kieputtaa ympäri tai räjäyttää pitkin sivua.

Videoiden jakelu on tärkein kohta flashin ja html5:n välisessä vastakkainasettelussa, ja samalla selainvalmistajien suurin kiistakapula. Katso lisää kohdasta ”Videosodat”. esityksiksi. esityksiksi Sovellusten ei näin tarvitse tyytyä pelkkiin staattisiin kuvatiedostoihin tai ladata koko ajan kuvia palvelimelta.

Canvas soveltuu esimerkiksi animaation ja pelien luomiseen, minkä lisäksi sillä on helpompaa kasata sovellusten käyttöliittymiä kuin perinteisillä web-tekniikoilla.

Kuvassa esiintyvä Sketchpad on puolestaan canvas-tekniikalla toteutettu kuvankäsittelyohjelma.

Offline [html5] LANGATTOMAN LAAJAKAISTAN aikakaudellakin valitettava tosiasia on, että joka paikasta ei löydy verkkoa. Tämän vuoksi html5 sisältää offline-toimintoja, joiden avulla esimerkiksi Gmail-sähköpostia voi kirjoittaa ilman verkkoyhteyttä ja lähettää sitten, kun linja taas löytyy.

Sivustot voivat tallentaa itsestään tietokoneen kovalevylle kopion, joka ladataan silloin, kun verkkoa ei ole. Myös erilaiset tiedot kuten postiviestit tai lukemattomat uutiset voi tallentaa paikallisesti tietokantaan. Tämä nopeuttaa sivustojen lataamista, koska kaikkea ei tarvitse hakea joka kerta verkosta.

Canvas [html5] CANVAS-TEKNIIKAN avulla web-sovellukset voivat piirtää lennossa kuvia ja animaatiota sekä yhdistellä valmiita kuvia uusiksi W W W . M I K R O P C . N E T

Paikannus P ik [[muutt ttekniikat] k iik t] MISSÄ MINÄ oikein olen? Ja missä on lähin kioski? Kännyköistä tutut paikannustoiminnot tulevat nyt myös tietokoneiden selaimiin. Sivut voivat – käyttäjän luvan kanssa, totta kai – kysyä selaimelta, missä koordinaateissa tietokone ja käyttäjä sijaitsevat.

Useimmissa tietokoneissa ei ole gpssatelliittivastaanotinta, joten paikantamiseen käytetään sen sijaan wlan-tukiasemia.

Esimerkiksi amerikkalainen Skyhook-yhtiö pitää tietokantaa tukiasemien sijainnista, ja paikka löytyy etsimällä läheisten tukiasemien nimet tietokannasta.

Fontit [muut tekniikat, css3]

Lomakkeet [html5] LOMAKKEET OVAT webin peruskauraa, ja ne ovat näyttäneet melko samoilta alkuajoista lähtien. Html5 tuo lomakkeisiinkin uusia toimintoja, kuten liukukytkimiä, omat kentät ajalle ja päiväykselle sekä automaattisen tietojen tarkistamisen.

Monia uusista toiminnoista on näkynyt verkossa aiemminkin, mutta sivujen kehittäjän on pitänyt rakentaa ne itse javascriptkielen avulla. Html5 tekee lomaketoimintojen luomisesta entistä helpompaa ja niiden toiminnasta varmempaa.

KAIK SIVUSTOT KAIKKI K näyttävät nykyään näy vähän samanlaisilta, vä koska kaikki käyttävät ko samoja fontteja. sa Selaimet ovat voineet Se käyttää vain niitä käyt fontteja, jotka löytyvät fontteja tietokoneelta, joten lista jokaisen käyttäjän tietoko on ollut lyhyt.

Fonttien upotuksen avulla sivujen suunnittelija voi luoda sellaista tekstiä kuin haluaa. Vastassa on kuitenkin uusi ongelma: fonttien valmistajat eivät aina salli tuotteidensa käyttöä webissä. Webiä varten lisensoidut fontit ovat yleistymässä, ja esimerkiksi Google jakelee vapaasti käytettäviä fontteja.

MikroPC 8/2010 35

Musiikin hallinta

Jukeboksi soimaan!

Jukeboksiohjelma on musiikkifanin pakkohankinta.

Testasimme joukon ilmaisia ja maksullisia vaihtoehtoja, kotikäyttöön tai bilettämiseen sopivia.

TEKSTI: MARKKU REISS

J

ukeboksiohjelma on enemmän kuin pelkkä kuuntelusofta: se tekee tietokoneesta musiikkikoneen. Hyvällä jukeboksiohjelmalla luot helposti soittolistoja, löydät haluamasi kappaleet suurestakin valikoimasta ja saat näkyviin levyn kannet tai muuta kivaa ja piristävää grafiikkaa. Monilla onnistuu myös musiikin tuonti cd-levyltä ja poltto cd-levylle.

Yhteisistä piirteistä huolimatta ohjelmia on laidasta laitaan. Tämä näkyi myös testeissämme. Kokeilimme alustavasti kymmentä ohjelmaa, joista valitsimme lopulta viisi laajempaan testiin. Kaikki softat testattiin Windows Vista -ympäristössä.

Halusimme tehdä katsauksen sekä ilmaiseen että maksulliseen tarjontaan.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat iTunes ja

Real Player. Niitä puolsi myös tunnettuus ja toimintojen laajuus. Loput kolme ovat maksullisia. Niistä Ultimate Jukebox ja ZenPoint MusicCenter pääsivät mukaan biletoimintojen perusteella. Jälkimmäisen puolesta puhui myös käyttöliittymän innovatiivisuus.

Virtuosa päätyi joukkoon ainoana maksullisena, joka tukee cd-toimintoja.

Harmaata ja värikästä Käyttäjän kannalta olennaista on käytön mukavuus ja toimintojen laajuus. Jos haluat jukeboksin bilekäyttöön, tuskin haluat alkaa mikrotueksi kesken juhlien.

Ohjelman pitää siis olla helppo. Näin on tietysti myös kotikäytössä. Kappaleiden pitää silloinkin löytyä nopeasti ja helposti myös suuresta kokoelmasta. Osassa testatuista on

VERTAILUSSA

v iTunes 9 v Real Player 10.5 v Ultimate Jukebox 3.6 v Virtuosa 5.2 v ZenPoint MusicCenter 3.5

Jukeboksiohjelmat iTunes 9 Apple, www.apple.com

Real Player 10.5 Real Networks, www.real.com

Ultimate Jukebox 3.6 T & K Software, ultimatejukebox.murphnet.net

Virtuosa 5.2 FunVibes Team, www.virtuosa.com

ZenPoint DigitalCenter 3.5 ZenPoint, www.zenpoint.org

Etsintä kokoelmasta Satunnaissoitto Tiedostomuodot

kyllä kyllä aac, aiff, mp3, mpeg-4, wav, wma (suojaamaton, muuntaa toiseen muotoon)

kyllä kyllä aac, mp3, mpeg-4, RealNetworksin tiedostomuodot (esim. ra , rv)

kyllä kyllä mp3, ogg, wma, wav

kyllä kyllä 40 tiedostomuotoa

kyllä kyllä mp3, wma

Synkronointi mp3-laitteen kanssa

kyllä (iPod, muut lisäohjelmilla)

kyllä (iPod ja monet muut)

ei

ei

ei

Visuaalisuus: levynkannet ja efektit

kyllä

kyllä

kyllä

kyllä

kyllä

Tuonti cd-levyltä ja poltto cd-levylle

kyllä

kyllä

ei

kyllä

ei

Hinta

ilmainen

ilmainen

19,95 dollaria

39,99 euroa

35 dollaria

Valmistaja

36 MikroPC 8/2010

W W W . M I K R O P C . N E T

käyttäjän tielle jätetty turhia mutkia, mutta loppujen lopuksi käyttömukavuus riippuu aina tottumuksista ja mieltymyksistä. Joku tykkää peruspuurosta, toinen värikkäästä paellasta.

Suurimmat erot nähtiin lopulta käyttöliittymissä. Niistä yksinkertaisimpiin – tai ehkä perinteisimpiin – kuuluu Applen iTunes. Toisessa ääripäässä on oikeaa jukeboksia muistuttava ZenPoint MusicCenter.

Bilekäyttöön sopivat parhaiten MusicCenter ja Ultimate Jukebox, joissa on erillinen käyttötila juhlia varten. Niistä kuitenkin puuttuvat kaikki cd-toiminnot. Muut taas loistavat eniten kotikäytössä, joten kaiken kattavaa pakettia ei löytynyt.

Yksi vai monta ohjelmaa?

Entäpä jos hankkisit siis kaksi ohjelmaa?

Toinen olisi kotikäyttöön, toinen juhlia varten. Kotikäyttöön riittäisi ilmaisohjelma, kuten iTunes tai Real Player. Bileisiin hankkisit maksullisen, jossa on erillinen käyttötila juhlia varten.

Biletilassa voit estää käyttäjää esimerkiksi muokkaamasta soittolistoja. Tästä syystä Ultimate Jukebox ja MusicCenter sopivat bilekäyttöön paremmin kuin ilmaiset iTunes ja Real Player tai maksullinen Virtuosa, joissa juhlakäytön tilaa ei ole. Jos otat jonkun tästä kolmikosta juhlan jukeboksiksi, on syytä varmistaa muulla tavalla,

iTunes 9

ettei käyttäjä pääse sotkemaan asetuksia ja listoja.

Ultimate Jukebox ja MusicCenter eivät puolestaan riitä tietokoneen kokoelman kartuttamiseen. Niillä ei voi tuoda musiikkia cd:ltä eikä polttaa levyjä. Kylkeen tarvitaan joka tapauksessa joku muu softa. Vertailun maksullisista puuttuu lisäksi synkronointi mp3-laitteiden kanssa.

Satunnaissoitto on sentään kaikissa. Sen avulla voit tehdä vaikka tuhannen biisin soittolistan ja panna koneen arpomaan, mitä seuraavaksi soitetaan. Tämä toimii hyvin juhlissa. Ei tarvitse kitua koko AC/DC:n tuotantoa läpi yhteen pötköön.

Suoraviivainen viihdekaveri

ITunesissa voit lisätä kappaleisiin jopa sanoitukset.

Levynkannet voit ladata iTunes Storesta, jos omistat ilmaisen käyttäjätilin.

YKSINKERTAINEN on kaunista. Se on Apple todennut. ITunesin käyttöliittymä onkin polkenut samoja polkuja aina vuodesta 2003. Hyvä niin, paketti on toimiva.

Selkeä yksinkertaisuus näkyy perusrakenteessa. Vasemman reunan palkista valitaan soittoluettelo tai osio (kuten Musiikki, Podcastit tai Radio), ja oikealla näkyy kyseisen luettelon tai osion sisältö. Myös hakutoiminto ja toistopainikkeet löytyvät helposti, ohjelman yläreunasta. Soittolistaan lisäät biisejä vetämällä ne kirjastosta listalle. Helppoa ja jouhevaa.

Kaikki muukin musiikin kuunteluun, polttamiseen ja cd:ltä tuomiseen liittyvä sujuu helposti. Harmi kuitenkin, että ohjatut toiminnot loistavat poissaolollaan. Myös erillinen polttotoiminto puuttuu. Levyt poltetaan aina soittolistojen kautta. Joudut siis luomaan soittolistan polttamista varten, vaikkei sillä olisi mitään myöhempää käyttöä. Myöskään bilekäyttöä ei ole suuW W W . M I K R O P C . N E T

remmin ajateltu. Käyttäjän tekemisiä ei voi rajoittaa eesimerkiksi salasanalla.

Mukavia lisäominaisuuksia ovat integroitu iiTunes Store -verkkokauppa, sadat nettiradiokanavat sekä podcastien kuuntelu. ITunes Store on onneksi oma osionsa eikä häiritse mitenkään, jos se o eei kiinnosta.

ITunesilla käy myös automaattinen synkronointi iiPodin kanssa. IPodista voi tosin siirtää vain musiikvideoita, jotka on ostettu iTunes Storesta. Kolmansien kia ja videoita osapuolten ohjelmilla saa iTunesin synkronoiduksi muidenkin mp3-soitinten kanssa.

Kehuja ropisee myös älykkäistä soittolistoista. Niihin filtteröidään sisältö tiettyjen ehtojen mukaan: vaikkapa vuosiluvun, genren tai viimeisen kuuntelun ajankohdan. Vastaava toiminto on myös Real Playerissa.

Applen ilmainen jukeboksi sopii hyvin musiikkikirjaston hallintaan, mutta bilekäyttöön se ei ole paras vaihtoehto.

+ + -

Selkeä, yksinkertainen käyttöliittymä Älykkäät soittolistat Ei erillistä polttotoimintoa, ei käyttöoikeuksien rajausta Niukasti tiedostomuotoja MikroPC 8/2010 37

Musiikin hallinta

Real Player 10.5

Hyvinmuodostunut monitaitaja Real Playerissa soittolistojen käyttö on jouhevaa.

Valikoimien hallinta pysyy hyvin näpeissä.

REAL PLAYER R ON SUUNNITELTU yksityiseen musiikin kuunteluun. Bilekäyttöominaisuuksia ei juuri ole. Se painii siis samassa sarjassa kuin iTunes. Niiden ominaisuuksissa ei ole suuria eroja, mutta käyttäjäystävällisyydessä ja toteutuksessa Real Player loistaa.

Toimintojen jaottelu välilehtiin ja osioihin on onnistunut.

Esimerkiksi mediakirjasto ja levyjen polttaminen ovat omat välilehtensä. Käyttöä helpottaa vasemman laidan Tasks-kehys.

Siinä on heti esillä kulloisenkin välilehden tai osion tärkeimpiä toimintoja. CD/DVD -osiossa niitä ovat esimerkiksi Save Tracks (tuonti cd:ltä), Burn a CD ja Eject.

Ohjatut toiminnot ovat Real Playerin parasta antia. Ohjatusti voit luoda soittolistan tai polttaa levyn. Levynpolton Taskskehyksessä näkyy kolme vaihetta: cd-tyypin valinta, levyn sisällön valinta ja asetusvalinnat. Näin et voi ampua ohi.

Myös soittolistojen myöhempi käsittely on helppoa. Voit vetää listalle biisejä tai poistaa ja lisätä pikavalikon kautta. Voit luoda li myös älykkäitä soittolistoja (AutoPlaylist). Tämäkin sujuu ohjatun m toiminnon kautta. Voit valita kriteeriksi esimerkiksi genren. Jos to teet vaikka rock-autoplaylistin, kaikki rock-kipaleet menevät te listalle, kun tuot niitä kirjastoon. li Bilekäyttöön Real Player ei ole paljon iTunesia parempi.

Käyttäjän toimia ei voi rajoittaa, vaan vieras voi vahingossa hävitK tää vaikka koko kirjaston. Bileiden käyttötilaksi sopii parhaiten Theater Mode – karsittu kokoruututila, joka on tarkoitettu vain kuunteluun.

Real Playerissa on myös musiikkikauppa. Sieltä voi ostaa kappaleita tai liittyä RealMusic-palveluun, jossa voi kuunnella musiikkia kuukausimaksua vastaan. Ilmaisia radiokanavia on satakunta. Myös synkronointi mp3-laitteiden kanssa onnistuu.

Real Playerin ja iTunesin erot ovat pitkälti makuasioita, mutta Real Playerissa korostuu käytön helppous.

+ + -

Ultimate Jukebox 3.6

Ultimate Jukeboxin valikoissa on paljon sulattelemista, kuten myös Queue- eli jonotoiminnossa, johon käyttö keskittyy.

ULTIMATE JUKEBOX ON MUSIIKKIKONE bilekäyttöön. Näin se kilpailee ZenPoint MusicCenteriä vastaan. Ultimate näyttää sekavammalta kuin MusicCenter, mutta toimintojakin on rutkasti enemmän. Käyttöliittymän kyllä hahmottaa nopeasti. Toisto-, pysäytys- ja kelauspainikkeet on sijoitettu näkyvästi ylänurkkaan.

Settings-valikon pika-asetuksilla voit muokata käyttöliittymää.

Toiminnoissa on kuitenkin epäselvyyksiä, jotka haittaavat käyttöä. Hämäräksi jää varsinkin soittolistojen rooli. Pääosaan on nostettu jono eli Queue. Kaikki helposti saatavilla olevat komennot keskittyvät siihen, että biisit lisätään jonoon eikä soittolis38 MikroPC 8/2010

Toiminnot jaoteltu osioihin ja välilehtiin Ohjatut toiminnot Ei käyttöoikeuksien rajoittamista Ei kummoinen juhlakäytössä

Tanakka bileboksi

ttaan. Soittolistat ovat lähinnä kokoelmia, joista musiikkia lisätään jonoon. Lisäksi soittolistoja m hallitaan erillisessä editorissa. Turhan kankeaa. h Bilekäyttöön Ultimatessa on loistava Party Play -käyttötila. Voit määrittää tarkasti, mitä P yylläpitäjä ja normikäyttäjä voivat biletilassa ttehdä. Näin estät sen, että kaikki sörkkivät llistojasi päähänpistojensa mukaan. Bilekäyttöä tterästää tuki kosketusnäytöille. Valittavissa on myös eri näkymiä. Jukebox list -näkymässä kirm jjasto on luokiteltu artistin nimen perusteella, kun ttaas Cover Art -näkymässä näet levyt ja niiden kkannet, jos olet lisännyt kuvatiedoston kunkin llevyn kkansioon i kkiintolevyllä.

Musiikin tuonnissa on sama puute kuin MusicCenterissä.

Cd:ltä ei voi tuoda eikä cd:lle polttaa. Niihin tarvitaan eri ohjelmat. Nettiradioonkaan ei ole liiemmin panostettu. Valmiita radiokanavia ei ole, niitä saa vain lisäämällä osoitteet ohjelmaan itse.

Ultimaten ohjeita ei voi kehua hyvällä tahdollakaan. Vistassa ne eivät toimi lainkaan. Netistä löytyvästä Quick Start Guidesta ei ole juuri iloa.

Ilmaiseen koekäyttöön ohjelman saa 30 päiväksi.

+ + -

Bilekäytön tila ja asetukset Tuki kosketusnäytöille Jonot ja soittolistat menevät sekaisin Ei tuontia cd:ltä, ei polttomahdollisuutta W W W . M I K R O P C . N E T

Virtuosa 5.2 VIRTUOSA MAKAA vertailun ilmaisten ja muiden maksullisten ohjelmien välimaastossa. Se sopii cd-levyjen polttoon n ja tuontiin cd-levyltä. Toisaalta siitä puuttuu käyttötila juhlia varten. Käyttöliittymässä on paljon hilettä. Siksi käyttö vaatii opettelua. Siksi ohjelma ei ole paras bilekäyttöön.

Onneksi ainakin ikkunoiden rooli selviää alkutihrustelun n jälkeen. Oikealla on kirjasto (Music and Movie Database), vasemmalla soittolistaikkuna. Biisejä voi siirtää hiirellä kirjastosta soittolistalle. Kirjastosta voi soittaa myös suoraan – ei tarvitse kierrättää vaikeasti jonon kautta, kuten Ultimate Jukeboxissa.

Parhaimmillaan Virtuosa on siis omassa kotikäytössä. Sillä poltat levyjä ja tuot musaa levyltä. Sillä myös muunnat kappaleet useaan eri muotoon korkealaatuisesti.

Tuettuja tiedostomuotoja on jopa 40.

Mutta ei hyvää, jos ei jotain huonoa. Levynkansien lisää-minen on vaikeaa. Ohjeet eivät toimi Vistassa; ainoastaan Getting started guide on käytettävissä. Siitä on toki jotain apua. Moninaiset kuvakkeet ja hilppeet tuovat käyttöön sekavuutta. Jos näistä pääsee yli, Virtuosa on kelpo väline.

Mutta millä se oikeuttaa hintansa? Jos arvostat tiedostojen konvertointia, hinta ei ole paha. Muuten Virtuosa ei ole toiminnoiltaan ylivertainen ilmaisiin iTunesiin ja Real Playeriin verrattuna. Esimerkiksi synkronointi mp3-laitteiden kanssa puuttuu.

Käyttöliittymä voi tietysti ihastuttaa, joten ilmainen 30 päivän koekäyttö kannattaa käyttää.

ZenPoint MusicCenter 3.5

Verevä välimalli

Virtuosan käyttöliittymä on sekava.

Kunhan sen kanssa pääsee sinuiksi, ohjelma on kelpo väline.

+ + -

Soittolistoja ja kirjastoa on helppo hallita Paljon tuettuja tiedostoformaatteja Kallis toimintoihin nähden Sekava, biletoiminto puuttuu

Räväkkä rajojen rikkoja MusicCenterin käyttöliittymä poikkeaa muista.

Näyttääkö tutulta – se on kuin jukeboksi konsanaan.

MUSICCENTERILLÄ TEET TIETOKONEESTA todellisen jukeboksin. Osana ZenPointin DigitalCenteriä tuleva MusicCenter näyttää ravintolan musiikkilaatikolta ja toimii samoin. Käyttöliittymän idea on loistava ja näyttää upealta. Etusivulle saat näkymään musiikkikirjaston levynkannet. Parilla napsautuksella voit poimia niistä kappaleita soittolistalle. Tämä onnistuu jopa pelkillä sormilla. Ohjelma nimittäin tukee kosketusnäyttöjä.

Muutamalla virityksellä käyttöliittymä hipoisi täydellisyyttä.

Siinä ei ole valikoita eikä mitään toimintoja hiiren oikean painikkeen takana. Navigointi on kaiken kaikkiaan helppoa.

W W W . M I K R O P C . N E T

Soittolistatoiminto on kuitenkin tönkkö. Et edes saa tallennettua kappaleita haluamaasi järjestykseen. Tässä lienee tähdätty tu helppouteen bilekäytössä. Outo ratkaisu on se, että soittolistan voi h vvaihtaa vain asetusten kautta. Pitää poistua itse MusicCenteristä kkokonaan. Pitkä miinus.

Salasanalla suojatussa Party Mode -tilassa voit estää käyttäjien ssoheltamisen. Voit määrittää, että biletilassa käyttäjä voi lisätä ja poistaa kappaleita soittolistalta, mutta muutokset eivät tallennu p pysyvästi. Ne häviävät, kun ohjelma suljetaan. p Muuhun musiikkiharrastukseen MusicCenter on kehno. Osasyynä on edellä mainittu soittolistatoiminto. Levyjä ohjelmalla sy eei voi polttaa lainkaan. Ei ole myöskään tuontia cd:ltä. Ohjelma kkuitenkin etsii biisejä kiintolevyltä aina, kun se käynnistetään. Näin sse löytää muilla ohjelmilla tuodun musiikin. Etsimisen kohdekansiot pitää määrittää itse.

Musiikkifanille DigitalCenterillä on tarjota lisäherkkuna RadioCenter. Siinä on manuaalin mukaan jopa 30 000 radiokanavaa.

Uuden musiikin löytämiseen RadioCenter on siis loistoväline. Koko DigitalCenter sopii parhaiten juhlakäyttöön, eikä 35 taalan hinta ole paha. Ilmainen koekäyttö on harmittavasti vain viikko.

+ Loistava bilekäyttöön + Radiokanavalikoima: sopii uuden musiikin etsijälle - Kankea soittolistatoiminto - Ei cd-levyjen polttoa, ei tuontia cd:ltä MikroPC 8/2010 39

Talous hallintaan

Minne rahasi laitat?

Suomalainen verkkopalvelu Balancion auttaa pääsemään eroon turhista menoista ja kertoo, mitä taloudellesi kuuluu.

TEKSTI: NICLAS STORÅS

B

alancion on verkkopalvelu henkilökohtaisen talouden seurantaan. Netissä toimiva työkalu hoitaa automaattisesti kaiken sen, minkä kuluttaja joutui ennen itse kynäilemään ruutuvihkoon.

Balancioniin haetaan pankkitunnuksin omat tilitapahtumat verkkopankista.

Tietokoneelle ladattava java-sovellus siirtää tiedot palveluun muutamalla klikkauksella, minkä jälkeen Balancion luokittelee tilitapahtumat ja piirtää niistä rahankäyttöä kuvaavia käyriä, viipaleita ja muita grafiikoita.

Muita vastaavanlaisia palveluita Suomessa ei ole. Muutamissa verkkopankeissa on joitain työkaluja taloudenhallintaan, mutta ne ovat hyvin alkeellisia, eivätkä pysty kilpailemaan Balancionin kanssa.

Aika säästyy olennaiseen Palvelun nerokkuus on sen tekoälyssä.

Balancion osaa luokitella tilitapahtumat automaattisesti oikeisiin ryhmiin lähes poikkeuksetta. Urheiluvälineostokset menevät urheiluvälineisiin ja vaatehankinnat vaatekuluihin. Ryhmittelyperusteina ovat muun muassa ostoksen hinta ja ostospaikka.

Lisäksi palvelu oppii käyttäjien tekemistä ryhmittelyistä. Ensimmäisellä käyttökerralla saattaa joutua luokittelemaan muutaman tilitapahtuman, mutta sen jälkeen Balancion osaa hakea vastaavat tapahtumat oikeaan ryhmään myös jatkossa. Ja mitä enemmän käyttäjät luokittelevat tilitapahtumia, sitä paremmin Balancion osaa päätellä, mihin luokkaan tapahtuma kuuluu.

Tilitapahtumat ryhmitellään toistaiseksi valmiina oleviin kategorioihin. Uusia kategorioita ei ainakaan vielä voi itse lisätä, 40 MikroPC 8/2010

Yhteenvedosta näkee nopeasti, mihin Balancionin käyttäjän rahat hupenevat.

Jos ohjelma ei osaa ryhmitellä tapahtumaa automaattisesti, käyttäjä joutuu luokittelemaan sen käsin.

Balancion oppii ryhmittelyä jatkuvasti käyttäjän tekemistä valinnoista.

Jokaista kuluryhmää voi tarkastella erikseen. Esimerkissä vaatekulujen muutokset näkyvät kuvaajana.

W W W . M I K R O P C . N E T

Niclas Storås

”Balancion on kelpo malliesimerkki siitä, millainen hyvän verkkopalvelun pitäisi olla: selkeä ja helppokäyttöinen.”

TESTAAJAN KOMMENTTI. Mihin kaikki tienaamani rahat ovat menneet? Olen pohtinut kysymystä mielessäni usein, mutta vastausta en ole edes yrittänyt löytää. Balancion räväytti vastauksen näytölle pyytämättä, nopeasti ja selkeästi.

Palvelun perustajan Jussi Muurikaisen mukaan Balancionin pyrkimys on auttaa tavallisia kansalaisia talouden hallinnassa. ”Yksi Balancionin tarkoituksista on oman talouden optimointi. Löydät lisää rahaa siihen, joka on juuri sinulle tärkeää”, hän kiteyttää.

Asia pätee ainakin perheellisiin sekä hyvin tienaaviin ja paljon rahaa käyttäviin.

En itse löytänyt Balancionista tietoa, jonka avulla voisin

koska palvelun älykkyys kärsisi käyttäjien luokitellessa samankaltaisia tilitapahtumia eri nimillä.

Balancion ei osaa päivittää tilitietoja suoraan pankista automaattisesti. Käyttäjän on päivitettävä ne pankkitunnuksien avulla itse. Toimenpide on kuitenkin hoidettu parissa minuutissa, eikä sitä tarvitse tehdä välttämättä edes viikoittain. Sen sijaan palvelun tarjoamien tietojen analysointiin ja itsetutkiskeluun saattaa kulua hiukan enemmän aikaa.

Käyttäjä voi siis kuittien tarkistamisen, lukujen kirjaamisen ja laskutoimitusten sijaan keskittyä olennaiseen – siihen, mihin ja miten rahaa käyttää. Ja tietenkin myös siihen, miten omia kulutustottumuksia voisi parantaa.

Käytännössä luvut voi unohtaa lähes kokonaan: palveluun ei tarvitse syöttää muita numeroita kuin pankkitunnukset. Grafiikat kuvaavat konkreettisesti, kuinka suuri osa rahasta menee esimerkiksi ruokaan, harrastuksiin tai vaikkapa lapsiin liittyviin ostoksiin. Palvelun paljastama karu totuus saa holtittomasti törsäävien himoshoppaajien posket punottamaan.

Salatut tiedot Tilitiedot siirretään Balancioniin tietokoneelle ladattavan java-sovelluksen avulla.

Käyttäjä syöttää sovellukseen omat pankkitunnukset ja sovellus hakee tilitapahtumat palveluun. Pankkitunnuksien luovuttaminen ulkopuolisille saattaa epäilyttää joitain käyttäjiä.

Huoli on turha. Balancionille on myönnetty Security Verified -tietoturvasertifikaatti. Palvelun tietoturvaa konsultoi ja auditoi tietoturvakonsultointiin erikoistunut Nixu Oy, joka on alansa huippuja.

Lisäksi kaikki pankit vaativat erillisen W W W . M I K R O P C . N E T

parantaa omaa rahankäyttöäni paljoakaan nykyistä järkevämmäksi. Ehkä tyttöystävän kanssa ei tarvitse enää kinata kumpi on viimeksi ostanut juustoa.

Perin mielenkiintoista tietoa silti palvelusta löysin. Muun muassa sen, paljonko olen käyttänyt rahaa baareihin ja ravintoloihin eri kuukausina ja paljonko vaatteisiin.

Kokonaisuudessaan palvelu on kelpo malliesimerkki siitä, millainen hyvän verkkopalvelun pitäisi olla: selkeä ja helppokäyttöinen. Maksullisuus voi olla joillekin este käyttää palvelua, mutta vastapainoksi mukana ei ole ärsyttäviä mainoksia. Tosin palvelun saa toistaiseksi ilmaiseksi koekäyttöön kuukaudeksi. NS

varmistuksen maksuille eli vääriin käsiin joutuneilla tunnuksilla ei voi kähveltää ainakaan rahaa – arkaluontoista tietoa kylläkin.

Balancionin toimitusjohtaja Jussi Muurikaisen mukaan tietoturvaan on panostettu erityisen paljon, jotta käyttäjät luottaisivat palveluun: ”Vaikka olisimme käyttäneet tuplasti enemmän rahaa tietoturvaan kuin pankki on käyttänyt verkkopalveluunsa, heihin luotetaan silti enemmän, koska luottamus rakentuu ajan kanssa”, hän sanoo.

Tunnukset eivät siirry missään vaiheessa ulkopuolisille, sillä ne pysyvät käyttäjän koneelle lataamassa sovelluksessa. Ylläpito ei pääse myöskään käsiksi yksittäisiin lukuihin tai käyttäjien tietoihin.

Useampi tili seurantaan Balancionin käyttö sujuu helposti ja intuitiivisesti. Käyttöliittymä on neutraali ja selkeä.

Asiat löytyvät nopeasti eikä palvelun käyttö vaadi harjoittelua. Lisäksi ohjeistus on hoidettu hyvin. Lähes poikkeuksetta toimintojen vierestä löytyy apua, jos sitä tarvitsee.

Palveluun pystyy yhdistämään kaikki tilit joihin käyttäjällä on oikeudet. Balancionissa voi siis koota tiedot koko perheen tai jopa lähes suvun rahankäytöstä. Näin vanhemmat voivat myös seurata, mitä omat lapset ostavat.

Muurikaisen mukaan palvelun tavoitteena on, että käyttäjät tekevät löydöksiä omista kulutustavoistaan: mistä säästää ja mihin panostaa enemmän. Balancion osaa auttaa myös säästämisessä, palveluun voi asettaa tavoitteita ja niiden toteutumista voi seurata.

Balancion toimi pitkään beeta- eli kokeiluvaiheessa, minkä jälkeen lanseerattiin taloustyökalun ensimmäinen 1.0-versio.

Palvelun on määrä päivittyä syksyllä uusia

No mitä se maksaa?

BALANCIONIN NETTISIVUILLA ei vilise bannereita eikä käyttäjien sietokykyä rassata mainoslörpöttelyillä.

Mainoksettomuus palvelee käyttäjiä: hermojen ollessa jo valmiiksi kireällä holtittomaksi paljastuneen rahankäytön vuoksi saattaisi näytölle lävähtävä sitä sun tätä tuputtava Joonatan tai pikavippimainos olla sietämätön ärsyke.

Lisäksi mainokset sotisivat Balancionin idealogiaa vastaan auttaa käyttäjiä talousasioiden hallinnassa.

Mainosten sijaan palvelu rahoitetaan käyttäjien kuukausimaksuilla.

Ensimmäinen kuukausi on ilmainen, sen jälkeen käyttö maksaa 4–6 euroa kuussa. Maksavia käyttäjiä on muutama tuhat.

www.balancion.com Hinta: Ensimmäinen kuukausi ilmainen, 3 kk 18 euroa, 6 kk 28 euroa ja 12 kk 48 euroa.

ominaisuuksia sisältävään 1.5-versioon.

Mukana lanseerataan varsin kiintoisia toimintoja kuten työkalu, jonka avulla käyttäjät voivat vertailla omaa kulutustaan muiden rahankäyttöön. Vertailukohteet perustuvat tilastollisiin keskiarvoihin, jotka määritetään vaikkapa asuinpaikan, iän ja palkkatason mukaan.

MikroPC 8/2010 41

Kotiteatteri Janne Tervola

”Kuten arvata saattaa, tässä hommassa ei tuntipalkoille päästy. Tärkeintä on, että lopputulos miellyttää korvaa.”

KOTITEATTERIN RAKENTAMINEN 4/4 Sarjan ensimmäisessä osassa huonetta muokattiin soveltumaan paremmin kotiteatteriksi, ja tehtiin kaapelointityöt. Toisessa osassa valitsimme kaiuttimet ja teimme ensimmäiset mittaukset. Kolmannessa osassa selvitimme korjauskeinot. Tässä viimeisessä osassa keskitytään tilan viimeistelyyn ja muihin varusteisiin.

K

otiteatterin rakentaminen on edennyt viimeistelyvaiheeseen.

Suurin työmäärä on uhrattu äänentoiston epäkohtien parantamiseen. Tämä on välttämätöntä, sillä kalustettua ja laitteilla täytettyä huonetta on jälkikäteen hankala muuttaa. Huoneelle tehtävät akustointitoimenpiteet on saatettu päätökseen, äänentoiston loppuun hiominen tehdään kuuntelupaikkaa ja kaiuttimien sijoitusta muuttelemalla.

Projektori ja valkokangas Huonetta on jo valmisteltu projektorikäyttöä varten hankkimalla sinne pimennysverhot. Nämä peitettiin vielä perinteisillä, mustilla verhoilla. Sisustusmateriaalit on valittu tummiksi, jotta huone saadaan mahdollisimman pimeäksi. Näin kontrasti valkokankaaseen saadaan mahdollisimman suureksi ja hajavalo häiritsee mahdollisimman vähän.

Alkuvuonna, kun elektroniikkaa tilattiin, projektorin hintarajana pidettiin 1 500 euroa. Teräväpiirtotarkkuuteen kykenevien projektoreiden hinnat alkavat noin tonnista. Kyseessä on komponentti, jonka hinta-laatusuhde paranee koko ajan. Investoimalla projektoriin 1 000 euroa enemmän ei lisähyötyä juurikaan saavuteta. Vaihtamalla parin–kolmen vuoden päästä projektori uuteen saa taas rahalle entistä paremman vastineen.

Valinta osui Epsonin EH-TW2800teräväpiirtoprojektoriin. Sen valintaa puolsivat kuvanlaadun lisäksi on pitkälle yltävä lens shift -toiminto, jonka avulla kuva saadaan suorakulmaiseksi laadun kärsimättä, vaikka projektori ei olekaan kuvan keskilinjalla. Näiden lisäksi valmis42 MikroPC 8/2010

Verhot kiinni

Kotiteatterihuoneen äänen korostumiin on nyt puututtu muuttamalla etuseinää ja lisäämällä vaimennusmateriaalia. Rakensimme resonaattorin vaimentamaan matalia ääniä. Esittelemme myös muut tilaan asennetut varusteet.

TEKSTI JA KUVAT: JANNE TERVOLA

taja antoi laitteelle ja lampulle kolmen vuoden takuun.

Projektori kiinnitettiin kattoon asennustelineen avulla. Kaapeloinnit tuotiin sille sisäkaton kautta jo katon asennusvaiheessa.

Koska tilaan ei ole tulossa televisiota ja kuva-ala haluttiin mahdollisimman suureksi, valkokangas päätettiin tehdä itse. Kaupasta ostettuna 100-tuumaisen valmiin kankaan hinta on halvimmillaan 300 euroa, kalleimmista kankaista joutuu pulittamaan tuhansia euroja. Itse tekemällä saa täsmälleen sen kokoisen kuin haluaa ja huomattavasti pienemmin kustannuksin.

Valkokankaan teimme kymmenmillisestä mdf-levystä maalaamalla se Tikkurilan himmeällä, vesiohenteisella Harmony-maalilla. Kotimainen maali on huomattavasti varsinaisia projisointimaaleja edullisempi.

Käytimme Tikkurilan lcd-tykeille suosittelemaa vaaleanharmaata sävyä

H499. Mdf-levy on hyvä materiaali, sillä se on valmiiksi tasainen ja jäykkä sekä se imee itseensä vähän maalia. Mikäli pohjaksi valitaan vaneri- tai lastulevy, niiden pinta on viimeisteltävä tasoitteella ennen maalausta.

Ennen maalaamista pinta puhdistettiin maalinpesuaineella. Tämän jälkeen se maalattiin superlonitelalla kolmeen kertaan hiomalla pinta välillä 800 karkeusasteen hiekkapaperilla. On muistettava, että pinnasta on saatava himmeä, sillä kiiltävä pinta heijastelee.

Lopulliseksi katseluetäisyydeksi on hahmottumassa 2,7–3 metriä. Netistä löytyvän laskimen www.projectorcentral. com/projection-calculator.cfm avulla kannattaa tarkistaa jo ennen projektorin hankkimista, minkä kokoisen kuvan sillä pystyy tuottamaan miltäkin heittoetäisyydeltä. Nyt käytetty kuvakoko on 221 x 124 senttiä eli lävistäjä on 100 tuumaa. Kangas kehystetään mustalla reunalistalla.

Etuseinää peittämään tilattiin musta W W W . M I K R O P C . N E T

samettikangas, jolloin etuseinä jää ääntä läpäiseväksi ja takana oleva vuorivilla ja resonaattori pystyvät toimimaan vaimentimina. Kankaan toimitusaika venähti, joten kuvissa sitä ei vielä näy. Sametti ripustetaan roikkumaan vapaasti katosta. Valkokangas ripustetaan irti sametista noin viiden sentin verran katsojaan päin, jolloin kangas ikään kuin leijuu ilmassa ja kuva erottuu paremmin.

Valkokangas on mahdollista tehdä myös irtokangasta käyttäen. Irtokankaat maksavat suurin piirtein saman verran kuin maalit ja maalaustarvikkeet. Kangas voidaan kiinnittää sen tyypistä riippuen joko kehykseen tai liimata levyn pintaan. Mikäli kangas pingotetaan taustalevyn taakse nitomalla tai velcro-nauhojen avulla, sitä täytyy kiristää ainakin pari kertaa sen käyttöiän aikana. Taustalevyn lämpölaajeneminen vuodenaikojen mukaan venyttää kangasta ja aiheuttaa siihen vekkejä.

Mattoa kattoon Huoneen akustiikan pahin korostuma oli 70 Hz taajuudella, sen aiheutti huonemoodi eli pituussuuntainen seisova aalto. Siitä ei päästy eroon edes vaihtamalla kuuntelupaikkaa. Ennen resonaattorin valmistamista purimme huoneen etuseinän Gyproc-levyt

ja mittasimme taajuustoiston uudelleen.

Korostuma lieveni huomattavasti. Olihan 25 sentin syvyisen resonaattorivarauksen taustalla kymmenen senttiä vuorivillaa.

Levystä valmistetusta etuseinästä luopuminen teki hyvää pääkaiuttimien ja lisäbasson sijoituksien kannalta, ne ovat käytännössä nyt 25 senttiä kauempana etuseinästä. Valkokankaan paikka säilyi ennallaan. Mittaukset vahvistivat asian ja huonemoodi siirtyi matalammalle taajuudelle, 60 hertsiin. Samalla korostuma vaimeni. Koolauksissa olevat villat peitettiin huovalla, joka kiinnitettiin nitojalla puretun seinän koolauksiin.

Korkeiden äänien korostumia oli luotettavinta tutkia musiikkia kuuntelemalla.

Kovaa kuunneltaessa varsinkin s-äänne ja lautasäänet korostuivat, tämä viittasi korostumiin taajuusalueella 2 000–10 000 Hz. Korkeita taajuuksien vaimennustarvetta oli etenkin katossa, sillä se oli maalattua, kovapintaista paneelia. Tämän huomasimme kuuntelutesteissä, jossa vaahtomuovipatjan ja viltin asettaminen ensimmäisten heijastusten kohdalle selkeytti ääntä.

Päädyimme käyttämään teollisuuskäyttöön tarkoitettua 30 mm paksua vaahtomuovista tehtyä äänenvaimennusmattoa, jonka tiheys on 100 kg/m3. Se on pinnoitettu mustalla polyuretaanilla, 1x2 metrin ark-

keina saatavan maton kiinnitys on helppoa suojakalvon alla olevan liimapinnan avulla.

Pelkkien s-äänteiden ja rumpupeltien taajuuksien vaimentamiseksi riittäisi 10 millimetrin vahvuinen materiaali. Lisäämällä materiaalivahvuutta saadaan vaimennus ulottumaan matalammillekin taajuuksille.

Valmistajan ilmoituksen mukaan 30-millisen maton vaimennus alkaa 400 hertsistä.

Vaimennusmattoa laitettiin kattoon ensimmäisten heijastusten kohdalle ja peräseinällä olevan äänieristysoven pintaan.

Etrasta saatavan matto on edullista, arkin hinnaksi jää alle 32 euroa. Hifiliikkeistä saa viimeisteltyjä ja tyylikkäitä materiaaleja, mutta huomattavasti korkeampaan hintaan. Käyttämämme maton reunat vaativat viimeistelyä, sillä leikkauspinnassa näkyy rouheinen vaahtomuovi.

Käyttämistämme matoista saa paremman näköiset kehystämällä ne puurimoilla tai alumiinilistoilla. Halvan oloisesta pinnasta pääsee halutessaan kokonaan eroon verhoilemalla matot kankaalla.

Miltä se sitten kuulostaa?

Huoneeseen tehdyillä muutoksilla saatiin vaimennettua pahimpia korostumia.

Varsinkin bassopää tasoittui kummasti, ja Genelecin suuren 7071A-lisäbasson paikkaa

Etuseinästä poistettiin Gyproc-levyt ja resonaattori rakennettiin sille varattuun tilaan. Päätyseinällä on 10 senttiä vuorivillaa ja sen pölyäminen estettiin nitomalla huopa valkokankaan kohdalla oleviin koolauksiin.

Etuseinältä puuttuu vielä musta samettikangas, samoin kankaan kehys.

W W W . M I K R O P C . N E T

MikroPC 8/2010 43

Kotiteatteri

ei enää kuule. Potkua riittää vaativiinkin elokuvakohtauksiin, toisto ulottuu vaivatta alle 20 hertsiin asti. Kuuntelukokeissa yllätti Waltarin alkupään tuotantoa oleva kappale Pois (Away), joka suurella äänenvoimakkuudella kuunneltaessa sai sohvankin tärisemään.

Helpommalla olisimme päässet hankkimalla kaksi 7060B-lisäbassoa, jolloin niiden sijoittelulla olisimme voineet vaikuttaa toistoon paljon enemmän kuin valitulla pakettiauton kokoisella lisäbassolla. Kokonaishinta olisi tällöin jäänyt 140 euroa alhaisemmaksi.

Bassopään korostukset vaimenivat merkittävästi muutostöiden ansiosta. Korostumista päästäneen eroon siirtämällä kaiuttimia ja vaimentamalla niiden bassotoistoa dippikytkimien avulla.

Merkittävä parannus saatiin korkeiden äänien toistoon, kun diskanttiäänien toisto pehmeni. Tämä paransi huomattavasti stereokuvan tarkkuutta ja vei pois toiston rasittavuutta. Nyt korkeat äänet eivät ärsyttä

kovallakaan voimakkuudella kuunneltaessa.

Nyt esitetyt mittaustulokset eivät anna täyttä oikeutta huoneelle, sillä mittaukset on tehty täsmälleen samalla paikalla kuin aikaisemmin. Parempaan toistoon tullaan

Oikea etukaiutin ja lisäbasso 270 cm päästä valkokankaasta ja 30 senttiä oikealla keskilinjalta. Purppura käyrä on ennen resonaattoria ja lisävaimennusta, vihreä käyrä huoneen muutosten jälkeen.

Resonaattori HARKITSIMME jopa hetken resonaattorin rakentamisen tarpeellisuutta.

Edellisissä mittauksissa totesimme, että huoneen pitkittäinen moodi heräsi eloon sitä voimakkaammin, mitä useampi kaiutin soi yhtä aikaa.

60 hertsiä on niin alhainen taajuus, että sen vaimentaminen pehmeällä aineella kuten villalla vaatisi kohtuuttoman paksun kerroksen. Mahdollisia resonaattoriratkaisuja olisivat rako- tai reikäresonaattori, Hemholzin resonaattori ja levyresonaattori.

Levyresonaattori on rakenteeltaan yksinkertainen ja vie vähän tilaa syvyyssuunnassa. Se toimii kuin suljettu kaiutin, mutta päinvastoin absorboiden ääntä. Toimiakseen se tarvitsee tiiviin ja tukevan kotelon.

Kotelon kanneksi asennetaan värähtelevä elementti kaiutinkartion tapaan.

Kannessa oleva värähtelevä elementti absorboi huoneen värähtelyjä. Värähtelytaajuuteen vaikuttaa kannen neliömassa ja kotelon syvyys.

Koteloon kannattaa lisätä vaimennusainetta, se leventää resonaattorin toiminta-aluetta.

Värähtelevä elementti tarvitsee ripustuksen kaiuttimen tapaan, jotta se pystyy värähtelemään. Yleinen

44 MikroPC 8/2010

ratkaisu on käyttää elementtinä raskasta kumimattoa tai tehdä ripustus kumista, myös peltiä voidaan käyttää.

Levyresonaattorin resonanssitaajuus voidaan laskea kaavalla f=60/√m*d m=levyn neliömassa kg/m² ja d=kotelon syvyys Kotelon rakennettiin 25 mm:n mdflevystä. Värähtelevä elementti tehtiin 10 mm:n paksuisesta lastulevystä.

Kotelon sisälle asennettiin 50 mm vuorivillaa. Villa kiinnitettiin ruuveilla

Resonaattorin etulevyn ripustus tehtiin sahaamalla siihen kevennysurat sirkkelillä. Myöhemmin uria vielä syvennettiin yläjyrsimellä. takalevyyn, jotta se ei joudu kosketuksiin värähtelevän levyn kanssa.

Lastulevyn tiheys on 0,7 kg/dm3, neliömassaksi tulee 10 mm:llä 7 kg/m² Resonaattorin toimintataajuus mitoitettiin noin 10 hertsiä tavoitetaajuutta korkeammalle. Resonaattorin toimintataajuutta voi laskea

W W W . M I K R O P C . N E T

vielä pääsemään muuttamalla kaiuttimien paikkaa ja säätöjä.

Genelecin kaiuttimista 8040-sarjan kaiuttimia voidaan pitää oikeana ratkaisuna kotiteatterin etukaiuttimiksi. Pienemmät 8030-sarjan kaiuttimet eivät olisi kyenneet luomaan yhtä hyvää stereokuvaa käytetyllä kuunteluetäisyydellä kuin isommat mallit.

Stereokuva paranisi edelleen 8050-malleilla, mutta paketin hinta nousisi 1 770 euroa suositushinnoilla laskettuna.

Kaikki eivät pidä studiomonitoreiksi alunperin suunniteltujen Genelecien tuottamasta, kuivahkosta ja niukasta äänestä.

Niiden kiistattomia etuja ovat soinnin ärsyttämättömyys ja monipuoliset säätömahdollisuudet. Nyt kaiuttimiin käytetyllä rahamäärällä on runsaasti valinnanvaraa, jos katse suunnataan kilpaileviin merkkeihin.

Kaiuttimia valitessa onkin tärkeintä muistaa, että valitsee sellaiset kaiuttimet, joiden sointi miellyttää.

Kotiteatterin kustannukset Kaiuttimet

W W W . M I K R O P C . N E T

ovh

Yht. E

Genelec 8040A

3

950

2 850

Genelec 8030A

2

590

Genelec 7071A Av-vahvistin

Marantz SR6004

Kaapelit

HDMI AV-kaapeli 10m

1 180 3 840 1 150

2

69

138

2 x RCA Lindy 2m

2

29

58

Schulz XLR 15 m

2

29

58

Schulz XLR 3 m

3

15

45

Neutrik XLR-adapteri

6

24

144

Simex ST-60 (keski)

1

60

60

Simex ST-70 (etu)

2

100

200

Genelec 8000-412B (taka)

2

60

AudioQuest 2xRCA 1m Kaiutintelineet

32

120

Videoprojektori

Epson EH-TW2800

Projektoriteline

Brateck PRB-1

Cd-pyöritin

Marantz CD6003

499

Dvd-soitin

Sony Playstation 3 Slim

300

Kauko-ohjain edelliseen

30

Valkokangas

lisäämällä värähtelevän elementin massaa, mutta taajuuden nostaminen jälkikäteen on melkein mahdotonta.

Massan lisääminen onnistuu liimaamalla värähtelevään osaan tasaisesti peltiä tai raskaskumimattoa.

100 millimetrin ilmavälillä laskennalliseksi resonanssitaajuudeksi tuli 71,10 hertsiä.

Kotelon pohja tehtiin niin suureksi kuin käytetyt levyt antoivat myöten.

Pohjan kooksi tuli noin 2 600x1 800 mm.

Kotelo kasattiin kaiutinkotelon tapaan ruuveilla, saumat liimattiin silikonilla.

Lastulevyn ripustus toteutettiin ohentamalla levyä sirkkelillä. Reunaa kiertämään sahattiin kolme viisi millimetriä syvää uraa. Syvyys testattiin ensin koepalaan. Urat heikentävät levyä niin paljon, että urien tekeminen on tehtävä valmiiksi kasattuun koteloon. Painavaa levyä ei saisi enää ehjänä paikalleen.

Ensimmäiset mittaukset resonaattorin kanssa osoittivat, että resonaattorin toiminta oli vaisua. Se pudotti ongelmataajuutta vain parin desibelin verran, mikä alkaa olla mittaustarkkuuden rajoissa. Uria syvennettiin yläjyrsimellä vielä siten, että materiaalivahvuudeksi jäi kolme millimetriä.

kpl

Sisustus ja akustointi

1 300 69

MDF-levy 10 mm

44

Tikkurila Harmony-maali

1

38

Palosuojattu äänieriste T110 30 mm / 1x2m arkki

2

31,50

Idea-Puu 16x16 reikälevy maalattuna 12,5 m2 Halltex kattolevy

12

15

180

Etuseinän peittävä samettikangas ommeltuna

213

Pimennysverhot Säle-suoja

280

Perinteiset verhot

140 30

MDF-levy 25 mm ja lastulevy 10 mm Koolaustarvikkeet

Muut tarvikkeet

63 1 700

Verhotanko Ikea Resonaattori

38

AEG sähkörele

1

140

140

15

4,5

68

1

15

Laitehyllyn tarvikkeet ja maalit

Työt

15 100

30

35

1 050 16 134 E

Yhteensä

Hinnat ovat valmistajien suositushintoja. Tarjouspyyntöjen kysely kannattaa. Keskittämällä ostot tuotteista saa tyypillisesti alennusta 10–30 prosenttia. Hifiliikkeet tarjoavat myös akustiikkasuunnittelua kaupan päälle, mikä kannattaa käyttää hyödyksi.

Romut paikalleen ja virrat päälle LAITTEISTOTELINE tehtiin kierretangosta ja liimapuulevystä. M18-kierretangon ja muttereiden avulla on helppo toteuttaa portaaton tasonsäätö.

Genelecien 8000-sarjan mallin kaiuttimet ovat jatkuvasti päällä. Ne ja muut turhaan valmiustilassa olevat laitteet kuluttavat turhaan sähköä ja lämmittävät huonetta.

Monissa av-vahvistimissa on virran ulostulo, joka kytkeytyy vahvistimen mukana päälle. Sen tehonkesto on korkeintaan muutamia satoja watteja,

joten sen perään ei voi kytkeä esimerkiksi aktiivikaiuttimia.

Teimme kytkennän Marantzin vahvistimen avulla käyttäen AEG:n valmistamaa 15 euron hintaista relettä. Kiinteästi sähkökalusteisiin asennettavan releen avulla ohjataan kaiuttimien lisäksi kaikkia laitteita, jotka halutaan sammuvan yhtä aikaa vahvistimen kanssa. # KATSO PROJEKTIN VAIHEITA JA ASENNUSOHJEITA MIKROPC.NETISTÄ:

www.mikropc.net/kotiteatteri MikroPC 8/2010 45

Kuvankäsittely

TÄSMÄTIETO 8/10 TEKSTI: JUHO USKI

Valokuvien pikakohennus Lomalla tuli napsittua sarjoittain hyviä kuvia. Kuvista on vielä enemmän iloa, kun niitä muokkaa hiukan. Pikakorjaukset on helppo tehdä Picture Managerilla, joka on Microsoft Officen huomaamaton palikka. uvien käännöillä, rajaamisella ja horisonttikorjauksella saa kuvakokoelmansa jo selkeästi parempaan kuntoon. Office Picture Managerilla voi lisäksi tehdä säätöjä väreihin, valotukseen ja kontrastiin.

Picture Manageria on kevyt ja helppo käyttää. Tavallisten lomakuvien editointiin ei paljoa muuta tarvitsekaan – tärkeintä on, että väline on käsillä ja editointi tulee tehdyksi.

Pahasti pieleen menneitten otosten pelastajaksi ei taas taivu järeämpikään ohjelmisto.

Tämän artikkelin tekemisessä on käytetty Officen versiota 2010, mutta Picture Manager on ollut Officen osa jo versiosta 2003. Perustyökalut ovat säilyneet samoina korkeintaan kosmeettisin muutoksin.

K

Uusimmassa Officessa ei näy erillistä nimeä pakettiin sisältyvälle kuvankäsittelyohjelmalle.

Muista arkistokopiot!

Filminauhasta voidaan valita monta kuvaa kerrallaan esimerkiksi pystyyn käännettäviksi.

46 MikroPC 8/2010

Ennen kuin aloitat kuvien editoinnin, on järkevää kopioida alkuperäisversiot talteen. Jos kuvien editoinnin aikana tulee tallentaneeksi muutoksia, ei kaikkea saa peruttua. Kuvien 90 asteen käännöt voi kyllä perua, mutta leikattua, käännettyä tai pienennettyä kuvaa ei enää saa alkuperäisen kaltaiseksi.

Muutosten tallentamisessa tulee olla huolellinen. Picture Managerissa muutokset voi aina tallentaa Save-valinnasta, mutta joskus muutokset pitää ensin hyväksyä työka-

lun OK-painikkeesta. Ennen tallentamista muutokset voi perua.

Salakavalin Picture Managerin ominaisuus on sulkemisen yhteydessä tuleva huomautus: ”Kaikkia muutoksia ei ole tallennettu.” Jos tähän erehtyy vastaamaan ”Tallenna” ja käsittelyyn oli avattu alkuperäinen kuva, muutokset tallentuvat alkuperäiseenkin – vaikka kuvan olisi jo tallentanut eri nimellä.

Peruseditointi Kuvat saa helpoimmin auki Office Picture Managerissa näin: Avaa ensin hakemisto, johon editoitavaksi tarkoitetut kuvat on tallennettu.

Klikkaa jotain kuvista hiiren oikealla ja valitse ”Open with” (Avaa sovelluksessa). Officen varhaisemmissa versioissa käytetään Picture Managerista koko nimeä, Office 2010:ssä nimi on vain Microsoft Office.

Kun kuvia alkaa editoida, paras valinta näkymäksi on ”filmstrip”. Eri näkymät valitaan vasemmassa ylälaidassa olevista vaihtoehdoista.

Ohjelma näyttää joko yksittäisen kuvan, kansion kaikki kuvat luettelona tai filmstrip-näkymän, jossa editoitava kuva näkyy suurempana ja muut kansiossa olevat kuvat rivissä ikkunan alalaidassa.

Tiettyjä muutoksia voi kuviin tehdä isommissa joukoissa. Alalaidan rivistä on helppo valita joukko kuvia esimerkiksi maalaamalla ne hiirelW W W . M I K R O P C . N E T

Horisontin suoristus

Leikataan liiat pois Horisonttikorjauksen jälkeen kuva on vinossa, joten laidat pitää leikata suoriksi. Tämä tapahtuu Edit pictures -valikon toiminnolla Crop. Kun toiminto on valittu, kuvan laitoihin ja nurkkiin ilmestyy mustat reunusosoittimet, joita voi siirtää tarttumalla niihin hiirellä. Kahta vastakkaista nurkkaa siirtämällä kuvasta voidaan nopeasti leikata pois häiritsevät reunukset.

Toimintoa voidaan käyttää myös, jos varsinainen kohde on alkuperäisessä kuvassa kuvassa liian pienenä. Jos kamerassa piisaa megapikseleitä ja kuva on tarkoitettu nettikäyttöön, saadaan aikaiseksi tarkka kuva kohteesta laadun kärsimättä. Paperillekin tulostettaessa voi useimmiten huoletta leikata kuvista reunoja.

Jos haluaa huolehtia leikatun kuvan kuvasuhteesta, voi käyttää oikeassa laidassa olevia syötekenttiä, joihin rajauksen nurkat syötetään pikselin tarkkuudella. Kannattaa tarkistaa valintaikkunoiden alapuolella näkyvästä Picture dimensions -kohdasta, että kuvasuhde on oikeanlainen. Valitettavasti Picture Manager ei osaa automatisoida tätä toimintoa. Käyttäjän pitää itse tietää, mikä kuvasuhde on toimiva. Vaikeuksia tämä tuottaa varsinkin 4:3 -kuvasuhteisten kuvien muuntamisessa laajakuvamuotoon.

Horisonttia kannattaa oikaista aste kerrallaan kerrallaan. Kun horisontti on su suoristettu suoristettu, kuvan laidat ovat vinot. Ne leikataan vielä suoriksi.

lä tai valitsemalla niitä hiirellä klikkaamalla pitäen ctrl-näppäintä pohjassa.

Selkeästi pilalle menneet kuvat saa poistetuksi näpäyttämällä delete-näppäintä.

Kyljellään makaavat kuvat on helppo kääntää oikeaan asentoon napauttamalla jompaakumpaa ylälaidan kuvakkeista ”rotate right 90 degrees” (käännä oikealle – siis myötäpäivään) tai ”rotate left 90 degrees” (käännä vasemmalle – siis vastapäivään).

Horisontti suoraan Tarkempia, kuvakohtaisesti tehtäviä korjauksia pääsee tekemään klikkaamalla Edit pictures. Oikeaan laitaan avautuu valikko, jossa on pieni joukko työkaluja W W W . M I K R O P C . N E T

Vapaalla kädellä otetuissa kuvissa horisontti heittää usein hiukan. Vaikka heitto ei olisi suuri, se ärsyttää. Etukäteen tämän voi estää hyvällä jalustalla ja vesivaa’alla.

Kuvissa horisontin saa korjattua kääntämällä kuvaa aste kerrallaan valinnasta ”Rotate and flip”. Tämän jälkeen valitaan valikosta ”by degrees”. Valinnan vierestä kuvaa voi kääntää joko syöttämällä asteluvun kehotteeseen tai klikkaamalla syöteruudun vieressä olevia ylös ja alas osoittavia nuolia.

Negatiiviset asteluvut kääntävät kuvaa vastapäivään, positiiviset myötäpäivään. Jos kuva ei ole valtavasti vinossa, paras on korjata kuvaa kääntämällä sitä aina aste kerrallaan. Office Picture Manager ei osaa kääntää kuvaa asteen murto-osissa.

Valoisuus, kontrasti ja värisävyt kohdalleen Yli- tai alivalottuneita kuvia voi koettaa korjailla muuttamalla kuvan valoisuuden ja kontrastin säätöjä. Jos kuva on pahasti ylivalottunut, mitään tuskin on tehtävissä, mutta lievissä tapauksissa kuvasta saadaan katseltavampi. Niin valoisuus- kuin värisäädöissäkin on mahdollista valita automaattisäätö. Valitettavasti automaattisäätö ei kerro, miten paljon se tuli mitäkin vipua kääntäneeksi. Lisäksi korjaukset tuntuvat menevän usein juuri päinvastaiseen suuntaan kuin haluaisi. Helpointa on säätää arvoja käsipelillä pykälä kerrallaan.

Mitään selvää ohjetta säätämiseen ei ole.

Yleensä ylivalottunut kuva korjautuu paremmaksi kirkkautta hitusen vähentämällä ja kontrastia hitvenen lisäämällä. Alivalottuneelle kuvalle toimitaan päinvastoin.

Valoisuuden säätämisen jälkeen on usein tarpeen säätää myös värikylläisyyttä ja väriMikroPC 8/2010 47

Täsmätieto Ylivalottuneen kuvan korjaus

Pyörrekuva on epäonnistunut mutta muistorikas. Kallion takaa hyökännyt tyrsky pääsi yllättämään kuvaajan.

Ennen

Jos halutaan koota panoraamakuva, Picture Managerin rahkeet eivät riitä.

esiin kun kuvaa rajataan reilusti. reilusti Sudenkorento tulee paremmin esiin,

Jälkeen

Ylivalottunutta kuvaa kohennetaan tummentamalla sitä hiukan ja lisäämällä hiukan kontrastia. Vielä vähän lämpöä väreihin sinistä vähentämällä.

lämpötilaa Color-valinnasta.

Omat silmät ovat tässä paras tuomari: jos kuva näyttää paremmalta säätöjen jälkeen, on operaatio onnistunut. Valoisuuden ja väriarvojen kohdalleen justeeraamisessa voi vierähtää tovi, mutta tulos on usein vaivan väärti.

Entä automaattikorjaus?

Picture Managerin ylälaidasta löytyvää automaattikorjausta kannattaa käyttää vain vähän, jos laisinkaan.

Toiminto koskee vain valo- ja väriarvoihin, ja niihinkin vaikutus on kyseenalainen.

Periaatteessa saman vaikutuksen saa, kun tekee automaattikorjauksen 48 MikroPC 8/2010

ensin valotukseen ja sitten erikseen värisäätöihin. Ylivalottuneet kuvat muuttuvat, jos mahdollista, vielä ylivalottuneemmiksi, väreillekin vaikutus voi olla pikemmin köyhdyttävä kuin rikastava. Muutokset ovat kuitenkin pieniä, ja kokeilla toki sopii: muutoksen voi perua, jos sitä ei vain mene tallettamaan.

Vaikein asia on, että automaattikorjauksen lopputulosta pitää arvoida silmämääräisesti. Kun oma silmä toimii tuomarina, voi saman tien nähdä sen verran enemmän vaivaa, että tekee tällaiset korjaukset käsin.

Tarvitaanko muuta?

Office Picture Manager tarjoaa potretteihin punasilmäisyyden poiston. Tämä on näppärä perustyökalu, mutta uudemmat kamerat hallitsevat toiminnon automaattisesti. Toiminto on siis tarpeen lähinnä vanhempien pokkareiden käyttäjille.

Panoraamakuvien kokoamiseen Office Picture Manager ei sovellu, mutta siihen tarpeeseen on eri ohjelmia. Niistä kerrotaan MikroPC:ssä 9/2008.

Joitakin kuvia ei voi pelastaa: esimerkiksi epätarkkaa kuvaa ei mikään taika saa tarkaksi.

Joskus vahingossa tulee, jos ei nyt halutun kaltaisia, niin ainakin valokuvauksellisesti mielenkiintoisia kuvia. Jotkut epäonnistumiset kannattaa säilyttää ainakin tulevaisuuden hauskaksi opiksi ja ojennukseksi.

Hauskimpien omien otosteni joukossa on kuva tyrskystä sisältäpäin: väkevä rantakallio, jonka vieressä tuli kuvatuksi rantatyrskyjä, ei sittenkään suojannut aivan tarpeeksi, ja takaa kallion yli hiipinyt meri pääsi leikkimään vesihippaa. Niin kuvaaja kuin kuvausvälinekin onneksi säilyivät vahingoittumattomina ja yhtä muistoa rikkaampina.

W W W . M I K R O P C . N E T

www.mikropc.net

SOFTAPANKKI 8/10 KOONNUT: NIKO JAKOBSSON

E EMDB:n avulla pidät kkätevästi listaa videokkokoelmastasi.

EMDB v1.10 Valmistaja: Wicked & Wild Inc. | Tiedosto: emdb110.zip (1,0 Mt) | Hinta: Ilmainen | Käyttöjärjestelmät: Windows XP/Vista/7

EMDB (Eric`s Movie Database) on näppärä sovellus, jolla listaat videokokoelmasi, olipa kokoelma dvd:nä, bluray-levyinä tai videotiedostoina kovalevyllä. Ohjelmaan voi myös listata elokuvia, jotka olet nähnyt tai jotka haluaisit tulevaisuudessa nähdä. Mikään ei estä listaamasta myös itse kuvattuja pätkiä.

Elokuvien lisääminen on helppoa. Kirjoita vain elokuvan englanninkielinen nimi (tai osa siitä) ja ohjelma tuo näyttelijä- ja genretiedot elokuvasta internetin videopalvelusta. Voit halutessasi lisätä videoon suomenkielisen nimen ja kansikuvan joko internetistä, kuvatiedostosta tai leikepöydältä.

Videoihin voi lisätä oman arvosanan. Netistä noukittuja genre- ja näyttelijätietoja voi muokata vapaasti, ja niitä voi täydentää muun muassa tiedoilla tekstityksistä ja dvd- tai bluray-levyllä olevista

ekstroista. EMDB:ssä on myös mahdollista pitää yllä lainattujen elokuvien listaa.

EMDB tarjoaa hakutoiminnot ja mahdollisuuden tallentaa lista teksti-, csv-taulukkotai html-muotoon tai tulostaa se halutulla tavalla. Käyttöliittymän kielen voi asettaa suomeksi.

FastPictureViewer v1.2 Build 156 Valmistaja: Axel Rietschin Software Developments | Tiedosto: FastPictureViewer12b156.msi (11 Mt) | Hinta: Ilmainen | Käyttöjärjestelmät: Windows XP/Vista/7

WINDOWSIN OMA kuvankatseluohjelma on tarkoitettu vain näyttämään kuvat suurempana, sen ihmeellisempiä tietoja se ei kuvista anna. FastPictureViewer on höystetty vastine edellä mainitulle. Tässä ohjelmassa kuvia voi selata esikatselunauhassa, ja käyttöliittymässä on painikkeet kuvien hallintaan kuten kopiointiin, siirtoon, poistoon ja web-tallennukseen.

Raw-kuvat avautuvat todella nopeasti ja zoomaustoi-

minnot ovat näppärät. Ohjelma näyttää rgb-histogrammin ja kuvan metatiedot (EXIF- ja Adobe XMP Rating/Label/Urgency), joihin on tallennettuna muun muassa käytetty kamera ja digikameran tallentamat kuvausasetukset, kuten suljinaika ja valotus.

FastPictureViewer tukee yleisimpiä tiedostomuotoja, kattaen myös Adobe DNG-, OpenEXR-, DDS- ja PNM-formaatit. Lisäksi tukea eri formaateille voi laajentaa asentamalla erillisiä kuvakoodekkeja.

Käyttöliittymä on englanninkielinen, mutta hyvin yksinkertainen.

Arvioidut tiedostot ovat rekisteröityneiden käyttäjien imuroitavissa MikroPC.netissä

mikropc.net/ tiedostot

Foxit Reader v4.0.0.0619 Pdf-lukija, joka sisältää maksullisesta Adobe Acrobatista tuttuja ominaisuuksia, kuten kommentointityökalut ja tekstinmuokkaustyökalun. Ilmainen.

FoxitReader4000619_enu_Setup.exe (6,7 Mt)

MPC Kromi v6.0.468.0 MikroPC:n nopea selain, joka perustuu Googlen Chromium -selaimen koodiin.

W W W . M I K R O P C . N E T

yhdellä ohjelmalla.

Pidgin tukee muun muassa Messenger-, Google Talk-, Jabber-, ICQ- ja Yahoo! -viestimiä.

Lisäksi se toimii irc-clientina.

Ilmaisten ladattavien laajennusten (plug-ins) avulla Pidgin hoitaa myös Skype-puhelut ja sen saa liitettyä Facebookiin ja Twitteriin.

Laajennuksia on saatavilla kymmeniä ja niillä voi myös kasvattaa ja parantaa perusominaisuuksia, kuten ulkoasua.

Käyttöliittymä on kevyt, joten järjestelmäresurssit jäävät muiden ohjelmien käyttöön.

Kielikään ei ole ongelma, kun kielivaihtoehtona on myös suomi. Oikoluku on tosin saatavilla vain valtakielille.

Pidgin v2.7.2 Valmistaja: SFR Software GmbH | Tiedosto: pidgin-2.7.2.exe (8,9 Mt) | Hinta: ilmainen | Käyttöjärjestelmät: Windows 98 SE/ME/2000/XP/Vista/7

PIDGIN, joka tunnettiin aikaisemmin nimellä Gaim, on näppärä pikkuohjelma, joka nivoo useat eri pikaviestinohjelmat yhteen käyttöliittymään.

Et tarvitse useita viestimiä ja ikkunoita, vaan voit hallita kaikkia keskusteluja helposti

FotoMix v7.1 Helppo kuvankäsittelyohjelma kevyeen editointiin. Ei edellytä perehtymistä kuvankäsittelyn saloihin.

Ilmainen. FotoMixV7Setup71.exe (2,6 Mt)

Kokeile ja käytä

Postia ja palautetta MikroPC.netin tiedostoista: files@mikropc.net

T TightVNC v2.0 Kevyt etäkäyttöohjelmisto graafisen etäyhteyden muoK dostamiseen vaikkapa nettiselaimen avulla. Ilmainen. d ttightvnc-20-setup.exe (642 kt)

Turvaa yksityisyyden eikä lähetä tietoja Googlelle. Ilmainen. mpc_Kromi_setup604680.exe (16,0 Mt)

GOM Media Player v2.1.26.5021 Runsaasti ominaisuuksia sisältävä mediasoitin. Tukee laajasti erilaisia tiedostotyyppejä. Ilmainen.

Pixresizer v2.0.4 Työkalu yksittäisten kuvien tai kokonaisten kuvahakemistojen kuvakoon muuttamiseen yhden pikselin tarkkuudella.

Myös formaatin vaihto. Ilmainen.

GOMPLAYERENSETUP21265021.EXE (6,8 Mt)

PIXresizer204.zip (3,3 Mt)

SyncToySetupPackage_v21_x86.exe (2,9 Mt)

SyncToy v2.1 (ENG) Microsoftin ilmainen tiedostojen ja kansioiden synkronointityökalu windowsille.

MikroPC 8/2010 49

www.mikropc.net

NETISSÄ 8/10 TEKSTI: ILARI SANI

Linkkivinkit Sarjis.info Portaali, joka kerää yhdelle sivulle päivän uudet nettisarjakuvat. Voit myös valita, mitä sarjoja haluat seurata. | Kvaak.fi Kotimainen uutissivusto ja keskustelufoorumi sarjakuvan ystäville. Mukana myös galleria käyttäjien omista luomuksista. | Sarjakuvablogit.com Suomen sarjakuvaseura tarjoaa ilmaista blogipalvelua sarjakuville ja sarjakuva-aiheisille kirjoituksille. | Netboy.com NetBoy on nettikansan ensimmäinen ikioma sarjakuva. Arkistot ulottuvat vuodelle 1994.

Sarjakuva näyttää esimerkkiä Sarjakuva on digitaalisen kustantamisen edelläkävijä. Kotimaista kaunokirjallisuutta ei saa sähköisenä, mutta Korkeajännitys löytyy.

Kiinnostaako oman sarjakuvan julkaiseminen netissä? Piirto- ja kirjoitustaidon lisäksi tarvitset sopivan julkaisualustan. Yksi suosittu vaihtoehto on ohjelmisto nimeltä ComicPress.

Se on lisäosa WordPressiin, maailman yleisimpään blogiohjelmistoon. ComicPress lisää siihen sarjakuvatoimintoja, kuten paikan itse sarjakuvaruuduille, selaamisen tarinassa eteen- ja taaksepäin sekä tarinoiden jakamisen moniosaisiin lukuihin.

WordPress tarjoaa selaimen kautta toimivan ylläpitokäyttöliittymän, ja ComicPressissä myös sarjakuvien varsinainen julkaiseminen tapahtuu selaimella.

ComicPressin sekä WordPressin voi ladata ilmaiseksi, mutta varsinainen kotisivutila omalle sarjakuvalle pitää hankkia itse. Siihen on tulossa myös maksullisia teemoja, jotka muokkaavat ulkoasua ja tuovat lisätoimintoja. comicpress.org

uomalainen Epuuk on palvelu, joka myy sarjakuvaalbumeita digitaalisessa muodossa. Sarjakuvia voi lukea ruudulta suoraan selaimessa, minkä lisäksi ne istuvat myös kännykkään.

Epuukin valikoimaan sisältyy kotimaisista sarjakuvista esimerkiksi B. Virtanen, Villimpi Pohjola ja Suomi-manga Vartijat. Ulkomaista tuotantoa taas edustavat esimerkiksi Jere ja Korkeajännitys.

Tarjonta on monipuolinen, mutta määrällisesti pieni: albumeita on kaupan yhteensä 39 kappaletta. Kaikista teoksista voi lukea muutaman ensimmäisen sivun ennen ostopäätöstä. Maksuvälineiksi käyvät esimerkiksi luottokortti tai kotimainen verkkopankki.

S

SARJAKUVIA LUETAAN ruudulta Epuukin omalla Flash-pohjaisella lukusovelluksella. Ne on tallennettu hd-laadun kuvina, joten sivut voi leväyttää suurellekin näytölle tarkkuuden kärsimättä. Pienet strippisarjakuvat eivät tästä tosin paljoa hyödy.

Teoksia ei voi ladata tiedostoina omalle koneelle, vaan ne pysyvät Epuukin palvelimella ja lukeminen vaatii aina nettiyhteyden. Epuuk mainostaa, että oma kirjasto säilyy pysyvästi tallessa – jollei koko palvelu sitten joskus lopeta.

Kännykkälukemiseen Epuuk tarjoaa Javalla toteutettua ilmaissovellusta, joka toimii esimerkiksi monissa Nokian puhelimissa. Tietokoneella ostetut sarjikset löytyvät kirjautu50 MikroPC 8/2010

HARRI TALVITIE

Piirtäjän blogiratkaisu

Atomirobotin seikkailuja voi lukea vaikka Comixologyn iPad-versiolla.

E Epuukin tarjonta keskittyy hhuumorisarjakuvaan. Joka aalbumista voi lukea ensisivut eennen ostamista.

misen jälkeen automaattisesti myös kännykästä. Teoksia voi lukea näytöltä joko ruutu kerrallaan tai vierittämällä.

Mobiilipuolen pahimpana heikkoutena on näyttöjen pieni koko.

Sarjakuva muuttuu pienennettäessä

kuvasarjaksi, eikä ruutu kerrallaan lukemisessa ole samaa tunnelmaa kuin kokonaisessa sivussa. epuuk.com AMERIKKALAISTA TARJONTAA edustaa Comixology-palvelu, joka W W W . M I K R O P C . N E T

Nettikommentti

NICLAS STORÅS N

myy Epuukin tapaan digitaalisia albumeita. Valikoima keskittyy jenkkityyliin supersankareihin, minkä lisäksi mukana on myös indie-sarjakuvia.

Palvelu on tehnyt partnerien haalimisessa varsinaisen hattutempun.

Listalta löytyvät kaikki Yhdysvaltojen suurimmat sarjakuvakustantajat: Marvel, DC Comics, Dark Horse ja Image.

Comixologyn konsepti on hyvin samanlainen kuin Epuukin: kauppa, varastointi palvelimelle ja Flash-pohjainen lukusovellus. Suurimpana erona ovat valikoiman laajuus ja hinnat: tyypillinen albumi maksaa Epuukissa 2,95-5,90 euroa, Comixologyssä hinta on 1,59 euroa.

Comixologyltä löytyy lukusovellus iPhonelle, iPod touchille ja Suomessa vielä julkaisemattomalle iPad-laatalle. Applen laitteita omistamattomat voivat käyttää Comixologyä ainoastaan tietokoneella. comics.comixology.com

Strippisarjakuva NETTISARJAKUVAN suosituin muoto on strippi, sarjakuva jota julkaistaan pieninä pätkinä esimerkiksi päivittäin tai viikoittain. Sanomalehdistä tuttu formaatti on siirtynyt verkkoon lähes sellaisenaan.

Ilmaiseksi luettava strippisarjakuva istuu hyvin netin lyhytkestoiseen ja säännöllisesti päivittyvään luonteeseen. Kuin sattumalta strippi on myös saman muotoinen kuin tyypillinen näyttö: leveä suorakaide.

Suuret sarjakuvasyndikaatit julkaisevat netissä sanomalehdistä tuttuja strippejä. Erityisesti nettiä varten tehtyjä sarjakuvia on lukumäärällisesti tätä enemmän, mutta niiden lukijakunta jää tavallisesti pienemmäksi.

Sarjakuvan suuri teoreetikko Scott McCloud ennusti vuosituhannen vaiheessa, että alan tulevaisuus on mikromaksuissa: lukija maksaa stripistä esimerkiksi sentin. Erilaisia mikromaksujärjestelmiä on putkahdellut markkinoille ja kadonnut samaa tahtia.

Valtaosalle nettipiirtäjistä sarjakuva on harrastus tai kakkostyö. Osa taiteilijoista tienaa kuitenkin leipänsä mainoksilla, oheistuotteilla – ja paperisten albumien myynnillä.

W W W . M I K R O P C . N E T

Netissä kaiken pitää olla ilmaista Pienikin lisämaksu tuntuu ylivoimaiselta, kun palvelu on verkossa.

VANHAN SANONNAN MUKAAN mitään ei saa ilmaiseksi. Se ei pidä enää paikkaansa. Netissä saa. Valtaosa internetin käyttäjistä ei ole tottunut maksamaan muusta kuin nettiyhteydestä operaattorille, kaikki eivät siitäkään.

En ole valmis maksamaan viittä euroa kuukaudessa nettipalvelusta eikä ole juuri kukaan ystävänikään – vaikka palvelu olisi loistava. Myönnettäköön, Spotifysta maksan, mutta vain siksi, etten jaksa kuunnella sen mainoksia. Samalla ihmettelen, miksi tavalliset radiomainokset eivät häiritse samalla tavalla.

Spotifyn tilaamista harkitsin pitkään. Näin jälkeenpäin se tuntuu typerältä kaikkeen muuhun holtittomaan rahankäyttööni verrattuna. Viisi euroa on pieni raha lehtikioskilla tai ruokakaupassa. Mutta netissä se on iso raha.

ENNEN TÄRKEÄT SANOMAT ja rakkaus kulkivat kirjekuorissa. Kukaan ei kyseenalaistanut postimerkeistä maksamista. Miltä kuulostaisi ajatus, että nyt jokainen sähköposti maksaisi vaikkapa muutaman sentin? Järjettömältähän se kuulostaa. Tänä vuonna olen lähettänyt toistasataa sähköpostia, joten siitä koituisi minulle jopa muutaman euron lasku. Miksi ihmeessä pitäisi muka maksaa vielä lisää, maksanhan minä kuukausitEnnen tärkeät tain jo nopeasta nettiyhteydestä, joka sekin voisi olla ilmainen kansalaisoikeus? sanomat kulkiMaksullisia palveluita on kuitenkin netissä monia. Ne vain jäävät helposti ilmaisten varvat kirjekuorissa. joon, pahimmassa tapauksessa jyräämiksi. Suuret internetyhtiöt kuten Google ovat opettaneet Kukaan ei kyseenilmaisuuteen, samoin lehtitalot. Kun kerran on jotain saatu maksutta, eivät lompakon nyörit alaistanut postienää helposti aukene.

Ongelman ratkaisu ei näyttäisi olevan yhmerkeistä maksadessä yössä maksulliseksi muuttuminen. Brittilehti the London Timesin nettisivusto almista. koi rahastaa lukijoita kesäkuussa. Kävijämäärät romahtivat jopa 90 prosenttia aiemmasta, arvioivat analyytikot.

Ehkä maksullisten nettipalveluiden pitäisi irtaantua internetistä kutsumalla itseään erillisiksi sovelluksiksi eikä internetpalveluiksi. Silloin käyttäjät voivat kokea saavansa jotain konkreettista vastinetta rahoilleen. Netti-sanassa on niin paha ilmaisuuden kaiku.

ILMAISUUS EI AINA OLE käyttäjän etu. Jos mainokset ja huomiohakuiset uutisotsikot eivät hermostuta, niin ainakin omien henkilökohtaisten tietojen päätyminen internet-yhtiöille pitäisi huolestuttaa.

Entä voisiko mainosrahoitteisten nettipalveluiden idea toimia myös oikeassa maailmassa? Parturissa korville lyötäisiin kuulokkeet, jotka suoltaisivat mainoksia toimenpiteen ajan. Kaikki olisi tietenkin ilmaista. Palvelun ja räätälöidyt mainokset tarjoaisi Google.

MikroPC 8/2010 51

www.mikropc.net

KUUMALINJA 8/10 KOONNUT: NIKO JAKOBSSON

Acerin recovery-toiminto Ostin uuden Acer Aspire 7736ZG-434G50MN -kannettavan.

Ongelmana on, että palautuslevyjen luotitoiminto jumiutuu neljän prosentin kohdalle. Odottelin ainakin 25 minuuttia, eikä tapahtunut mitään. Levynä on dvd-r, joka on myyjän suosittelema merkki. Olenko liian kärsimätön?

KYSYMYS

ANONYYMI VASTAUS Systeri hankki Acerin aMachine-kannettavan. Palautuslevyjen kanssa meinasi mennä hermo, mutta huomasin että vanhat dvd-aihioni olivat menneet piloille, joten vetäisin ne kolme tarvittavaa palautus-dvd:tä dvd-rw-levyille, saapahan tyhjennettyä, jos systeri joskus luopuu koneestaan. Pysähtyi aina 24 prosentin kohdalle, kokeilin kolmella levyllä samasta pakasta ennen kuin uskoin ja kaivoin dvdrw-pakan esille.

EERO LEHIKOINEN

Kysy tai vastaa, voit voittaa Kuuma linja kootaan MikroPC.netissä esitetyistä kysymyksistä ja muiden lukijoiden antamista vastauksista.

Netissä esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia voidaan julkaista lehdessä, ellei kirjoittaja sitä erikseen kiellä. Kysymyksiä voi esittää myös nimettömänä.

Vastaajien kesken arvotaan joka lehdessä Verkkokauppa.comnettikaupan 50 euron lahjakortti. Voittajalle ilmoitetaan lahjakortista sähköpostitse.

VASTAUS Ostimme perheeseen samalla kertaa kolme Acerin läppäriä. Yhdelläkään ei onnistunut palautuslevyjen teko. Ykköslevy onnistui, toista yrittäessä aina valitti, että laita tyhjä levy koneeseen.

Kaikilla kolmella koneella samalla tavalla, uusilla ja vanhoilla, taatusti käyttämättömillä levyillä.

Otin yhteyden Acerin tukeen. Lähettivät sähköpostilla täytettävät lomakkeet, jotka piti lähettää ruotsalaiseen osoitteeseen. Lupasivat lähettää tietojen perusteella palautuslevyt. Lähetin lomakkeet viime viikolla, vielä eivät levyt ole tulleet.

RAIMO OJANEN

Emolevyn tuulettimen vaientaminen Asuksen emolevyllä A8N-E on pieni tuuletin, joka pitää karmeaa mekkalaa. Onko noita tuulettimia saatavissa jostain tai miten äänen voisi hiljentää? Kai tuossa kohdin on syytä olla joku jäähdytin?

KYSYMYS

MARTTI HAMUNEN

mikropc.net/rml/ keskustelu

52 MikroPC 8/2010

”Näppäimistön y ja z vaihtoivat paikkaa Vista-koneessa. Miten ongelman saisi korjattua?”

VASTAUS Piirisarjatuulettimen vaihdolla korjaat asian. Esimerkkinä tarjonnasta: www.jimmspc-store.fi/ listaa/590

PASI REVONMÄKI VASTAUS Saatat pärjätä myös ilman tuuletinta pelkällä piirisarjajäähdytinsiilillä.

VESA SAARIO

Lisäksi kannattaa muistaa, että tuulettimen irrottaminen vaikuttaa emolevyn takuuseen.

VASTAUS

NIKO JAKOBSSON

Töissä ei saatu mitään ulos eräältä levyltä, kun moottori ei pyörinyt. On siellä tosin tullut vastaava tilanne joskus aiemminkin ja silloin riitti PC Inspector USB:n yli. Nämä ovat usein tuurista kiinni.

LAURI ARO

Näppiksen kieliasetukset vaihtuivat itsestään Näppäimistön y ja z vaihtoivat paikkaa Vista-koneessa ”ilman edelläkäypää varoitusta”.

Mitä sattuikaan? Pomppasiko jenkkiin vai mitä? Ja miten ongelman saisi korjattua?

KYSYMYS

Usb-kovalevy hajosi

MATTI KRANNILA

Usb-kovalevy lakkasi toimimasta. Windows löytää sen, kun se kytketään koneeseen, mutta kertoo siinä olevan vikaa, eikä se näy resurssienhallinnassa eikä levynhallinnassa. Ubuntu Live CD ei löydä sitä. Paragon Partition Manager löytää sen ja kertoo levyn koon ja tilan olevan unallocated sekä ilmoittaa sen olevan tyhjä.

Tyhjä se ei liene eikä ehkä rikkikään, vaan levyn kirjanpito tai jokin sellainen on vioittunut.

Mahtaako olla mitään itsehoitokeinoa sen sisällön pelastamiseksi? Tiedot eivät ole tärkeitä, mutta ihan mukavia eli nauhoitettuja tv-ohjelmia ja filmejä.

Sprechen Sie Deutsch? Vaikuttaa, että asettelu on saksalainen.

Pikanäppäinyhdistelmä kielen vaihtamiseen on Shift+Alt. Olet varmaan sohaissut sitä. Vaihda kieliasetus takaisin suomeksi (FI) kielipalkista.

Jos kielipalkkia ei näy, käy Ohjauspaneelissa kurkkaamassa Aika-, kieli- ja alueasetukset (näyttökieli).

KYSYMYS

REIJO MARJANEN

VASTAUS Jos datan päälle ei ole kirjoitettu, tiedostoja voi (yrittää) pelastaa jollain sovelluksella, joka lukee levyä ”raakana”. Tällöin ei haittaa, vaikka tiedostojärjestelmää ei olisi, levy on formatoitu tms.

Esimerkiksi PC Inspector File Recovery (muitakin on) voi auttaa (MikroPC.net: PCIFILERECOVERY40.EXE, 5,8 Mt). Jos levy on ihan oikeasti fyysisesti rikki, tuosta ei ole apua. Kannattaa kuitenkin kokeilla.

OSSI JÄÄSKELÄINEN VASTAUS Jos levy näkyy windowsin levyhallinnassa, nuo ohjelmat taitaa sen löytää, jos levy vain pyörii.

VASTAUS

TAPIO KOIVISTO VASTAUS Jos et halua, että kieli vaihtuu vahingossa lennossa, nuo näppäinyhdistelmät kannattaa ottaa pois käytöstä. Tämä hoituu valitsemalla Ohjauspaneelin Aika-, kielija alueasetuksista valinta Muuta näyttökieli ja sen jälkeen painamalla Näppäimistöt-painiketta, joka avaa Tekstipalvelut ja syöttökielet -ikkunan. Näppäinten lisäasetukset -välilehdellä painetaan Vaihda näppäinyhdistelmiä painiketta ja määritetään pikanäppäinasetukseksi sekä syöttökielen vaihtoon että näppäimistöasettelun vaihtoon ”Ei määrätty”.

NIKO JAKOBSSON

Varmuuskopioinnista Synkronointi ei taida olla kovin hyvä varmuuskopiointi.

Poistat tiedoston ja huomaat synkronoinnin jälkeen, että olisit tarvinnut sitä tiedostoa vielä, mutta se onkin synkronoitu varmuuskopioista pois. Ellei sitten ole KYSYMYS

W W W . M I K R O P C . N E T

Vinkki

Avaa useita ohjelmaikkunoita Windo Windows ndows 7:ssä ndo WINDOWS SEISKASSA saman ohjelman useat ikkunat näkyvät saman kuvakkeen alla. On hieman hidasta avata esimerkiksi uusi selainikkuna siirtymällä ensin selaimeen ja avaamalla uuden ikkunan selaimesta, klikkaamalla tehtäväpalkin ikonia kakkospainikkeella tai ohjelman käynnistysikonista käynnistä-valikosta tai työpöydältä.

Uusia ohjelmaikkunoita voit helposti avata painamalla shift-painiketta ja klikkaamalla auki olevan ohjelman kuvaketta tehtäväpalkissa. Vaihtoehtoisesti voidaan klikata hiiren keskimmäistä painiketta (yleensä rulla). Useita auki olevia ikkunoita voi selata viemällä hiiren kuvakkeen päälle.

asetusta, joka nimeää vanhat tiedostot, mutta ei poista niitä.

Kokeilin yhtä varmuuskopiointiohjelmaa, taisi olla kasa scriptejä graafisella käyttöliittymällä, nimi taisi olla ”back in time”. En varmaan osannut käyttää sitä, se tuntui tekevän joka kerta koko hakemisto rakenteen tyhjänä. Kokeilussa oli noin tunnin väli ja se nakutti noin kaksi päivää, en ole vielä saanut kaikkia sen tekemiä tyhjiä hakemistoja poistettua.

Jossain dokumentissa mainittiin hardlinkit, mitä se sitten niillä tekikään.

Olin antanut itseni ymmärtää sen olevan vähän saman tyylinen kuin Macin Time Machine, vaan enpä usko. Kertokaa nyt hyvä backup-ohjelmisto, tähän hätään scriptitkin käy. Kopiointi alkaa väsyttää ja varmuuskopiot saattavat kriittisellä hetkellä jäädä tekemättä.

Linux ei taida erotella kansioita ja tiedostoja esimerkiksi poistettaessa niitä. Poistin juuri neljä edellä mainitun ohjelman tekemää kansiota, sen alikansion alikansioita oli siis noin 47 000 kpl eli reilu 10 000 yhden ”varmuuskopioinnin” aikana kopioitua kansiota. Niiden poistaminen kestää muutaman minuutin. Yksi prossan neljästä ytimestä käy vuorollaan 100 prosentissa poistamisen aikana. Poiston jälkeen käyttöaste on yhdestä neljään prosenttia.

EERO LEHIKOINEN

VASTAUS Tapio Koiviston minulle antamaa vinkkiä seuraten itse käytän Windowsissa tätä nykyä robocopya, joka on Vistassa ja

W W W . M I K R O P C . N E T

7:ssä vakiona. Paitsi, että robocopy kannattaa päivittää uusimpaan versioon, jotta esimerkiksi NASin aikaleimaongelmat saa poistettua: http://tiny.pl/h13q Hardlinkkien kanssa voi tulla ongelmia.

Itselläni ei tule tätä ongelmaa, koska olen siirtänyt kaikki varmistettavat ”omat tiedostot” eri asemalle ja sijaintiin, josta varmistan.

PASI REVONMÄKI

VASTAUS Kannattaa tarkistaa robocopyn ominaisuuksista, että tuoteversio on vähintään XP026 (koskee lähinnä NASsille tai vastaavalle kopiointia). Minulla seiskan mukana tuli näköjään jo uudempi, XP027 (versio 5.1.10.1027, tosin seiskassani se on 64-bittinen).

TAPIO KOIVISTO

VASTAUS Synkronointi on hyvä, kunhan tietää mitä tekee. Kertaakaan en ole kaivannut oikeasti poistettavaksi tarkoitettuja tiedostoja. Viimeksi poistui vääriä fileitä siksi, että lähde sekoili.

Jos joutuu palaamaan varmuuskopioihin synkronoinnin kanssa, kaikki on heti ajan tasalla. Ei tarvitse arpoa ikuisuutta, mikä tiedosto on ajantasainen ja mikä ei. Kopioimalla sekaan uusia tiedostoja vanhoja (erinimisiä) tiedostoja poistamatta ainakin minulla syntyy soppa (ja levytila loppuu).

Windowsiin vaan on ollut kovin vaikeaa löytää toimivaa synkronointisoftaa. Kaikenlaisia kaupallisia on, useat niistäkään eivät toimi, mitä nyt olen joitakin testannut.

Sekoavat verkkojakoihin tai suuriin tiedos-

tomääriin. Enkä moisista viitsi edes maksaa. Ilmainen PathSync hanskaa verkkojaot, mutta kolahtaa suuriin tiedostomääriin (200 000+ ja minulla taitaa suurin tiedostokasa olla jo 400 000+).

SyncToy (MikroPC.net: SyncToySetupPackage_v21_x86.exe, 2,9 Mt) taitaa olla graafinen robocopy. Synctoyssa on ainakin yksi hyvä ominaisuus, jonka toteuttaminen tekstipohjaiseen robocopyyn ei ole ihan simppeliä: esikatselu siitä, mitä aiotaan tehdä (vertailun jälkeen ennen synkkiä).

Yllättäen tämä Microsoftin ilmainen palikka taitaa olla paras. Verkkojakoihin sitä en ole kokeillut eli sekoaako Linuxin linkkeihin Samban yli vai ei.

Synctoy hallitsee suuret tiedostomäärät ja sitä saa säädettyä tarpeiden mukaan.

Vaateena Sync Framework 2.0 ja .NET Framework v2.0. Saatavilla on myös 64-bittinen versio.

LASSE REINIKAINEN

Äänet eivät kuulu KYSYMYS Vanhassa pöytäkoneessa on D865PERL-emolevy ja äänet menivät hyvin hiljaisiksi. Kaiuttimissa ei ole vikaa (aktiivi), tökkäsin piuhan kännyyn ja panin soimaan. Koneesta kuuluu täydellä volyymilla jotain, mutta siitä ei saa selvää, ellei laita kuulokkeita kaiuttimeen kiinni. Löytyykö joku muu hyvä korjausehdotus kuin että, vaihda uuteen koneeseen?

TUOMO KAARELA

VASTAUS Tarkista, että ei ole säätimiä ketjussa. Eli sovelluksen säädin näyttää olevan täysillä, mutta joku toinen on sitten lähes mykistetty?

PAAVO KARVONEN

Boottaa kone Live Linuxilla ja testaa äänet. Siitä voinee päätellä, onko ongelma laitepohjainen vai käyttöjärjestelmään tai ohjelmistoon liittyvä.

VASTAUS

LASSE REINIKAINEN

Kotipalvelin Soveltuisiko kotikäyttöön esimerkiksi Super Micro SuperServer 5015A-PHF? www.supermicro.com/products/ system/1U/5015/SYS-5015A-PHF.cfm Entä, jos palvelimen kyhäisi osista itse?

Käyttö olisi varmuuskopiointia pääkoneelta ja käyttöä verkon yli ylimääräisenä KYSYMYS

MikroPC 8/2010 53

Kuuma linja Vinkki

vikasietoisempi systeemi kuin yksi tuplahintainen laatulevy.

ILPO KUIVANEN

Boottausongelma

Vältä päivitysten pakkoasennus Vistassa ja Seiskassa WINDOWS VISTA JA 7 pakottavat käyttäjän asentamaan valmiina olevat päivitykset. Joskus päivittäminen ei sovi. Pakkotoiminnon voi lopettaa muuttamalla asetuksia rekisterieditorilla. Rekisteristä kannattaa ottaa varmuuskopio rekisterieditorin Vie-toiminnolla tai järjestelmästä kannattaa tehdä palautuspiste ennen muutoksia.

1. Varmista, että käyttäjällä, jolle haluat muutoksen tehdä, on hetkellisesti järjestelmänvalvojan oikeudet (Ohjauspaneeli | Käyttäjät). Klikkaa Käynnistä-painiketta ja kirjoita hakukenttään regedit.

Klikkaa ohjelmaa hiiren oikealla ja valitse Suorita järjestelmänvalvojana.

2. Etsi rekisterihaara HKEY_CURRENT_USER\Software\Policies\ Microsoft\Windows ja valitse hiiren oikealla Uusi -> Avain ja anna avaimen nimeksi WindowsUpdate.

3. Klikkaa juuri luotua WindowsUpdate -avainta hiiren oikealla ja valitse Uusi -> Avain.

4. Anna nimeksi AU. 5. Klikkaa juuri luotua AU-avainta ja valitse Uusi -> DWORD (32-bittinen).

6. Anna arvon nimeksi NoAUAsDefaultShutdownOption.

7. Valitse NoAUAsDefaultShutdownOption -arvo ja hiiren oikealla Muokkaa...

8. Kirjoita arvon tiedot -kohtaan 1 ja valitse OK. 9. Nyt virtapainikkeen pakkopäivitys on siirtynyt valittavaksi vaihtoehdoksi valikkoon.

Muutos näkyy heti, jos päivityksiä on valmiina asennettavaksi.

Aamuisin, kun laitan koneen päälle, se käynnistyy yleensä siihen vaiheeseen, kun tulee näkyviin Vistan animoitu latauspalkki. Sen jälkeen kone käynnistyy uudelleen. Tämän kone voi tehdä monta kertaa ennen kuin käynnistyy normaalisti. Olen suorittanut Vistan käynnistyksen korjauksen, eikä virheitä löydy. Joskus kone sammuu ja käynnistyy uudelleen kesken istunnon. Lämmöt on tarkistettu, ne ovat noin 40 astetta. Biosista on otettu pois päältä kaikki wake-a-lan ja muut herätysjutut. Olen myös irrottanut kaikki lisälaitteet illalla, mutta aamulla sama juttu. Ongelma on pahin yön jälkeen. Yleensä konetta uudelleen käynnistäessä ongelmaa ei ole. PC Checkillä on tarkistettu muistit, emolevy, näytönohjain yms. Ei virheitä. Olen valmis kokeilemaan hullujakin ehdotuksia.

JUKKA SANDBERG

Pöytäkoneitten kanssa tuollaiset ongelmat ovat viitanneet tavallisimmin virtalähdevikaan tai emolevyongelmaan. Yleensä virtalähde on ollut syypää.

VASTAUS

PASI REVONMÄKI

kiintolevyasemana.

ANONYYMI

50€

VASTAUS Kannattaako lähteä noin ammattimaiseen ratkaisuun käyttötarpeitasi ajatellen? Esimerkiksi Buffalolla on helppokäyttöisiä Linkstation-tuoteperheen NAS (Network-attached storage) -laitteita, jotka tukevat raidia eli tiedostojen peilausta tai jakamista useammalle levylle.

Linkstation Pro -mallia saa kahden teratavun kapasiteetilla suomalaisilta jälleenmyyjiltä alle 300 eurolla.

RAMI JUVONEN

54 MikroPC 8/2010

VASTAUS Jos aikoo kasata palvelimen itse, kannattaa muistaa, että niin sanotussa oikeassa palvelimessa on myös vikasietoisuutta eli esimerkiksi tuplavirtalähde. Sellainen ei taida ihan yleisesti saatavissa olevista irto-osista syntyä. Tosin omakin palvelin on tavallinen pc.

LASSE REINIKAINEN

VASTAUS Mene biosiin ja aseta kovalevy(je)n tunnistus- tai käynnistysaika maksimiksi, näin emolevyn tai virtalähteen komponentit saavat enemmän aikaa saavuttaa ”käyntilämpötilansa” ennen varsinaista käyttöjärjestelmän lataamista. Jos auttoi edes vähän, vaihda virtalähde tehokkaampaan.

VESA SAARIO

Itse kasatessa kannattaa huomioida myös kovalevyjen hinnat.

Jos yhden kalliimman laatulevyn hinnalla saa kaksi edullisempaa levyä, onkin kasassa jo raid-1:n rakennuspalikat ja varmuudella VASTAUS

VASTAUS Tai edes ehjään. Virtalähde minullakin on usein ollut vastaavissa käynnistysongelmissa syyllinen. Emo toki on hyvä kakkosepäilty.

LASSE REINIKAINEN

W W W . M I K R O P C . N E T

Tekniikka+

Kompuroiko koneesi?

Tarkista kondensaattoriesi kunto Epävakaa tietokone voi olla merkki emolevyn, näytönohjaimen tai virtalähteen kuolonkouristuksesta. Syynä on usein viallinen kondensaattori.

OMA TIETOKONEENI sanoi keväällä sopimuksensa irti lähes vuoden kestäneen, asteittain pahentuneen oikuttelun jälkeen. Oireisiin kuuluivat selittämättömät tahmaantumiset, satunnaiset kaatuilut ja spontaanit uudelleenkäynnistykset, levytallennushäiriöt sekä ongelmat käynnistysdiagnostiikan läpäisemisessä – tietenkin ilman kunnollisia selityksiä ongelmista.

Eräänä kauniina keskiviikkopäivänä kone ei suostunut enää menemään edes alkudiagnostiikkaan.

Sukellus pc:n vatsaonteloon taskulampun ja suurennuslasin kanssa paljasti kaiken pahan alun ja juuren: Gigabyten valmistama emolevy oli täynnä hapantuneita alumiinikuorisia elektrolyyttikondensaattoreita!

Tunnista vialliset komponentit Seikka, joka kiinnitti huomioni, oli huomattavan monen elektrolyyttikondensaattorin (elko) ulkonäkö, joka mielestäni poikkesi normaalista.

Lähes puolessa emolevyn elkoista, noista pikkiriikisen kaljatölkin näköisistä komponenteista, kuoren kansi oli oudosti kupertunut. Lisäksi useassa kondensaattorissa oli hatun keskelle ilmestynyt pieni, mustanruskea tahra. Olipa parissa komponentissa samanlainen tahra piirikortillakin, kondensaatto-

W W W . M I K R O P C . N E T

rin juuressa.

Tarkempi selvitys osoitti, että nämä kaikki ovat takuuvarmoja merkkejä elkon vioittumisesta. Ja yksikin viallinen kondensaattori voi synnyttää melkoisen valikoiman vaihtelevia ongelmia tietokoneen toiminnassa.

Ehjä kondensaattori on aina siistin näköinen, sen päädyt ovat suorat ja se istuu tiiviisti ja suorassa piirikortilla. Tosin, joskus viallinenkaan osa ei oireile ulkoisesti millään tavoin.

Ehjän elektrolyyttikondensaattorin (vasemmalla) hattu on täysin suora, ja komponentti istuu ryhdikkäästi piirikortilla. Kondensaattorin alusta ja ympäristö on puhdas. Eräs varma merkki vioittumisesta on kondensaattorin hatun pullistuminen (oikealla).

Miksi kondensaattori kuolee?

Pääasiallinen syy elkojen vikaantumiseen on niissä käytetty huono elektrolyytti. 2000-luvun alkupuolelta lähtien eräät taiwanilaistehtaat suolsivat vuosien ajan markkinoille viallista elektrolyyttiä. Tämä kemikaali päätyi kymmenien komponenttivalmistajien alumiinikuorisiin elkoihin.

Ongelman ydin on vesiliukoisesta elektrolyytistä puuttuva vakauttava ainesosa, joka estää veden hajoamisen vedyksi ja hapeksi. Sähkövirran kulkiessa elkon läpi sen sisälle alkaa muodostua vetyä. Paineen kasvaessa kondensaattori alkaa pullistua ja saattaa vuotaa. Pahimmassa tapauksessa se voi jopa räjähtää.

Hapan elektrolyytti voi vuotaessaan vahingoittaa piirikorttia tai lähellä olevia

Tässä kuvassa alempien kahden kondensaattorin viallisuus näkyy hyvin hatun pullistumasta. Ylempänä vasemmalla olevalle elkolle on jo käynyt huonommin; komponentti on itkenyt pienen määrän elektrolyyttiä hatun saumoista.

muita komponentteja.

Vuosien saatossa huonoja elkoja on ollut liikkeellä muun muassa seuraavilla tuotemerkeillä: Chhsi, Choyo, CTC, Fuhjyyu, Gloria, G-Luxon, Gsc, Hermei, I.Q., Jackcon, JDEC, Jee, Jpcon, JunFoo, Lelon, Licon, Nichicon, Nrsy, Ost, Panasonic, Raycon, Rubycon, Stone, Supacon, Su’scon, Tayeh, Teapo, Tocon

ja Wendell (lähde: forum.lowyat.net/topic/341368).

Ongelma on koskettanut liki kaikkia emolevy- ja tietokonevalmistajia. Nykyään monet valmistajat ovat siirtyneet käyttämään kiinteällä elektrolyytillä täytettyjä kondensaattoreita, joissa tällaisia vikoja ei esiinny.

TEKSTI JA KUVAT: JARI TOMMINEN

MikroPC 8/2010 55

s. 56–63

TESTATUT TUOTTEET Acer AspireRevo R3610 Adobe Lightroom 3 A-Link Pad

A-Link Padin resistiivinen kosketusnäyttö ei yllä älypuhelimissa käytettyjen kapasitiivisten serkkujensa tasolle.

Brother HL-3070CW Cherrypal Africa C108

Lenovo G560 Panasonic

Lumix DMC-G2 Wacom Cintiq 21UX

TESTAAJAT 8/10 Os Ossi Jä Jääskeläinen

Ni i Niclas St Storås

Ar Ari Ha Haapalainen

To Tom Ny Nyman

Ja Jari To Tomminen

Juho Uski

Hutera halpistabletti A-Link Pad on edullinen Googlen Android-käyttöjärjestelmää käyttävä tabletti, joka sopii korkeintaan passiiviseen käyttöön kuten mediatoistimeksi. eitsentuumaisella resistiivisellä kosketusnäytöllä varustettu Pad näyttää jättikokoiselta älypuhelimelta. Sisuskaluiltaan Pad onkin kuin Android-älypuhelin, puhelintoiminnot vaan puuttuvat.

Näytön kuvanlaatu on kelvollinen, mutta suuren pikselikoon takia kuva näyttää karkealta. Kirkkaus riittää käyttöön sisätiloissa muttei auringonpaisteessa.

Kosketusnäyttö toimii heikosti. Esimerkiksi ruudun vierittäminen epäonnistuu usein, sillä laite tulkitsee vieritysyrityksen näpäyttämiseksi. Käyttö on hieman helpompaa kynäkkeellä kuin sormella, mutta kapasitiivisen kosketusnäytön kaltainen toimintaherkkyys puuttuu täysin.

Lisäksi kuvaruudun orientaation vaihto toimii huonosti.

Käyttö on siis kankeaa hidastelevan ja tökkivän kosketusnäytön ja -tunnistuksen takia. Elo-

S

56 MikroPC 8/2010

kuun alussa tullut ohjelmistopäivitys tuntui onneksi parantavan kosketusnäytön toimintaa alkuperäisestä.

SUORITTIMENA on valmistajan mukaan Via:n valmistama 600 MHz:n arm-suoritin, joka vastaisi teoriassa edullisimmissa Android-älypuhelimissa käytettyjä suorittimia. Suoritin toimii todellisuudessa 350 MHz:n kellotaajuudella, 600 MHz:n kellotaajuus on saatu laskemalla yhteen suorittimen ja dsp-piirin (233 MHz) kellotaajuudet.

Nettisivuilla käytetyn javascript-koodin suorituskykyä mittaava Sunspider-testi ei suostunut menemään läpi kokonaan, mutta osatulosten perusteella suorituskykyä on vain murtoosa moderneimmista älypuhelimista kuten sivulla 14 testatusta HTC Desirestä.

Esimerkiksi tekstiä syötettäessä kirjaimet ilmaantuvat ruudulle selvällä viipeellä. Youtube-

videot toimivat kuitenkin moitteetta.

SOVELLUSVALIKOIMA on tyypillinen Android-laitteelle, mukana on mm. www-selain, kalenteri, e-kirjojen lukusovellus, pikaviestin, Facebook, Twitter ja kätevä Documents To Go -sovellus Office-tiedostojen käsittelyyn sekä pdf-tiedostojen lukemiseen.

Hyvä sovellusvalikoima onkin välttämätön, sillä Padilla ei pääse virallisesti käsiksi Googlen Android Market -sovelluskauppaan. Tilalla on oma Apps Store, jonka sovellusvalikoima on onneton. Android Marketin puute on erittäin suuri miinus.

Identtiseltä näyttävässä Eken M001 -tabletissa Android Marketin saa toimimaan kolmannen osapuolen kuten Slatedroidin firmwaren avulla. Sama firmware toimii todennäköisesti myös A-Link Padin kanssa. Firmware-päivitys vaatii kuitenkin säätämistä, eikä mikään taW W W . M I K R O P C . N E T

kaa firmwaren toimivuutta – päivitysyritys onkin käyttäjän omalla vastuulla.

Sovelluksia voi ladata myös vaihtoehtoisista paikoista kuten Aptoide-palvelusta tai valmistajien www-sivuilta.

350-GRAMMAINEN tabletti kulkee huomaamattomasti mukana laukussa. Se kelpaisi vaikka leffatoistimeksi junamatkalle – kunhan videotiedosto on tarpeeksi kevyt laitteen vaatimatto-

malle suorittimelle.

Akku kestää kolmisen tuntia eli parin lyhyen tai yhden pidemmän elokuvan verran – selkeästi vähemmän kuin miniläppäreiden tai iPadin akku. Laitetta ei mielellään käytä virtapiuhan päässä, sillä ladatessa takakansi kuumenee reilusti.

Tehokkaammalla suorittimella, suuremmalla keskusmuistilla ja kapasitiivisella kosketusnäytöllä Padia voisi käyttää jopa mielellään – jos vain Android

Edullinen tehokannettava Lenovo G560 on yksi edullisimmista Core i5 -suorittimella varustetuista sylimikroista. Tehokkaan suorittimen ohella lisäpuhtia tarjoaa erillinen näytönohjain.

G

560 on Lenovon edullisin Core i5 -suoritinta käyttävä sylimikro.

Alkuvuodesta julkaistu Core i5 on sylimikroista jo pitkään tutun Core 2 Duo -suorittimen seuraaja.

Lenovon käyttämä Core i5430M on Intelin kevyin Core i5 -suoritin, mutta suorituskyvyltään se on silti mobiilimaailman kärkijoukossa jättäen taakseen esimerkiksi useimmat Core 2 Duo -suorittimet.

Sisäänrakennetulla näytönohjainpiirillä varustetusta suorittimesta huolimatta Lenovo on lisännyt sylimikroon erillisen GeForce 310M -näytönohjaimen.

Näytönohjain tuo hieman lisäpotkua graafiselle puolelle, mutta ei ole samalla tasolla suorittimen kanssa.

Hyötykäytössä yhdistelmä on nopea, pelikäytössä uusimmat räiskintäpelit voi suosiolla unohtaa mutta vaatimattomammille peleille GeForce silti kelpaa.

TEHOKKAASTA kokoonpanosta huolimatta G560:n akku kestää lähes kolme tuntia, mikä on tämän teho- ja painoluokan laitteelle kohtalaisen hyvä tulos.

W W W . M I K R O P C . N E T

Enemmän matkustelevan kannattaa harkita teho- tai lisäakkua käyttöiän venyttämiseksi.

15,6-tuumainen led-taustavalaistu näyttö avittaa akkumehun säästämisessä. Kiiltäväpintainen näyttö on värintoistoltaan kiitettävän neutraali, valon- ja värintasaisuudeltaan erittäin hyvä.

Näytön toistama väriala jää selvästi srgb-standardista kaikkien osavärien suhteen. Kirkkautta irtoaa riittävästi mutta kontrasti jää vaatimattomaksi. Vajavaisen värialan puolesta G560 ei sovi graafiseen työskentelyyn, vaikka muuten sen toistama kuva onkin kiitettävän neutraali.

Marketista saisi ladattua sovelluksia. Tällaisenaan laite sopii korkeintaan passiivikäyttöön kuten mediatoistimeksi. Uskalias

virittelijä voi sentään saada Padista enemmän irti.

TEKSTI: OSSI JÄÄSKELÄINEN KUVA: JARI TOMMINEN

A-Link Pad ( ( ( ( Valmistaja: A-Link, www.a-link.com | Heikosti toimiva Ominaisuudet: Tablettitietokone Android 1.6 Android-tabletti.

-käyttöjärjestelmällä; 7” 800 x 480 pikselin resistiivinen kosketusnäyttö; 350 MHz armsuoritin, 2 Gt flash-muistia ja 128 Mt keskusmuistia, 802.11n wlan, sd-korttipaikka. | Mitat: 208 x 119 x 13 mm, paino 0,35 kg. | Hinta: Noin 200 euroa.

sudenkuoppa on Elanin valmistama tasohiiri. Hiiri on fyysisesti hyvä, nyppyläpintainen ja kiitettävän suurikokoinen. Ikävä kyllä toimivuus ontuu, erillisten nappien puuttuessa hiiren nappeina toimii kosketustason alareuna.

Hiiren napit ovat tunnottomat eikä klikkaus mene aina perille - napit naksuvat, mutta mitään ei tapahdu.

INTELIN EDULLISIMMALLA Core i5 -suorittimella varustettu G560 on kohtalainen kompromissi suorituskyvyn ja akun keston suhteen – suorituskykyä löytyy enemmän kuin saman hintaluokan Core 2 Duo -sylimikroista ja laite kelpaa kevyeen matkakäyttöönkin.

OSSI JÄÄSKELÄINEN

Lenovo G560 ( ( ( ( ( Valmistaja: Lenovo, www.lenovo.fi | Tehokas Ominaisuudet: 2,26 GHz Intel Core i5-430M, ja edullinen.

512 Mt Nvidia GeForce 310M -näytönohjain, 4 Gt ddr3, 500 Gt, dvd±rw; 15,6” 1 366 x 768 ledtaustavalaistu näyttö; 2 x usb ja 1 x usb/esata, vga, hdmi, muistikortinlukija, expresscard/34, 1 Gb/s ethernet; 802.11n wlan, bluetooth; Windows Home Premium (64 bit). | Mitat: 377 x 250 x 35 mm, 2,53 kg / 2,86 kg (laturin kanssa) | Hinta: 890 euroa.

NÄPPÄIMISTÖ joustaa keskeltä mutta on kirjoitustuntumaltaan silti hyvä, vaikkakin vanhanaikainen moderneihin laattanäppäimistöihin tottuneille. Mukaan on saatu mahdutettua jopa (normaalia kapeampi) numeronäppäimistö.

Käytettävyyden osalta suurin MikroPC 8/2010 57

Testit 8/10

Valokuvat kuntoon vauhdilla Adobe Lightroom 3 ilahduttaa valokuvaajia aikaa säästävillä uusilla toiminnoilla.

K

uvien arkistointiin, käsittelyyn ja julkaisuun tarkoitettu Adobe Lightroom päivittyi kolmanteen versioonsa kesäkuun alussa. Käyttäjille oli pitkään tarjolla ilmainen beetaversio, joka kertoi mitä tuleman pitää, mutta se ei paljastanut kaikkia uusia toimintoja.

Ulkoisesti ja käytettävyydeltään Lightroom 3 ei ole kokenut suuria muutoksia edeltäjäänsä verrattuna. Ohjelma on kuitenkin saanut useita parannuksia ja näppäriä uusia toimintoja. Hyvä niin, koska vanhempien versioiden käyttäjien ei tarvitse opetella oikeastaan mitään uudelleen.

VERRATON UUDISTUS on valmiit profiilit eri objektiiveille. Profiilit korjaavat objektiivien vinjentointia, värivirheitä ja tynnyrivääristymää parilla klikkauksella. Tämä säästää paljon kuvaavalla reilusti aikaa, sillä koko kuvasaaliin voi korjata kerralla.

Työkalu käyttää korjaukseen tietokantaa, josta löytyy lähestulkoon kaikki yleisimmät objektiivit. Mikäli valmis korjaus ei miellytä tai omaa objektiivia ei listalta löydy, voi netistä hakea muiden tekemiä profiileja tai tehdä sellaisen itse Adoben sivuilta ladattavalla ohjelmalla. Tarvittaessa valmiit profiilit voi myös ohittaa käsin tehtävillä säädöillä.

Arkkitehtuuria kuvaaville on tarjolla myös tarpeellinen toiminto: vääristymien ja perspektiivin korjaukset. Työkalulla saadaan väännettyä pystylinjat pystysuoriksi siten, ettei alhaaltapäin kuvattu talo näytä kaventuvan ylöspäin.

Aiemmin toimintoa tarvittaessa Lightroomin käyttäjän täytyi ottaa avuksi erillinen kuvankäsittelyohjelmisto kuten Adoben Photoshop.

58 MikroPC 8/2010

KOHINANPOISTO ja terävöitys ovat tehostuneet melkoisesti ohjelman vanhempiin versioihin verrattuna. Käytännössä kuvia pystyy kuvaamaan hieman hämärämmissä olosuhteissa kuin aiemmin ilman, että kuvien terävyys kärsii kohinanpoistosta.

Sinällään koomista, mutta ohjelmassa on myös toiminto, jolla kuviin voi lisätä filmiraetta muistuttavaa kohinamössöä, joka kokoa ja muotoa muuttavaan oikeaan kauniiseen filmirakeeseen verrattuna näyttää lähinnä kuvan päälle liimatulta kalvolta.

Ja sitähän se onkin.

Kuvien tuominen ohjelmaan onnistuu hyvin jouhevasti: kamera tai muistikortti koneeseen kiinni, minkä jälkeen ohjelma tarjoaa kuvien tuontia pyytämättä. Seuraavaksi halutut otokset valitaan ja kun ne on siirretty, katkeaa yhteys muistikorttiin tai kameraan automaattisesti.

Lisäksi Lightroom muistaa, mitkä kuvat jo kirjastosta löytyvät. Kuvista ei siis synny tuplakopioita, vaikka käyttäjä olisi välillä unohtanut tyhjentää muistikortin.

KUVAKIRJASTOT siirtyvät vanhemmista Lightroomeista ja myös Photoshop Elementsin versiosta 6-8 parilla napin painalluksella LR3:een. Mukana kulkevat myös aiemmin Lightroomissa tehdyt säädöt.

Kun halutut säätötoimenpiteet on hoidettu, kuvat saa Lightroomista ulos miltei yhtä helposti kuin sisään. Ne voidaan tyrkätä vaikkapa suoraan verkkoon Flickr-valokuvaussivustolle, tulostimeen tai kostaa kuvaesitykseksi videopätkälle. Mukaan voi haluttaessa myös ujuttaa oman vesileiman tai nimen.

Parhaimmillaan Lightroomin toiminnot ovat raw- eli raakakuvissa. Käyttäjän kannattaakin

Lightroom 3 näyttää päällisin puolin samalta kuin aiemmat versiot, mutta ohjelmassa on useita hyödyllisiä parannuksia ja uusia toimintoja.

Vaivaton verkkotulostin Brother HL-3070CW on rivakan single-passkoneiston ympärille rakennettu työryhmän led-väritulostin. Laitteessa on hyvät liitännät ja paperinsyöttöreitit. Terävän tekstin ja grafiikan vastapainoksi kuvatulostus on karheaa.

B

rother on täydentänyt lasermallistoaan useammallakin laitteella, joissa kuvanmuodostuksen valoherkän rummun pintaan hoitaa tutumman lasersäteen sijaan led-palkisto. Led-mallistossa on kolme monitoimilaitetta ja pari pienryhmäkäyttöön soveltuvaa väritulostinta. HL-3070CW on tulostinmalleista varustellumpi, langattomalla verkkoliitännällä täydennetty malli.

Brotherin koneisto on singlepass-mallia eli paperi kulkee koneiston läpi vain kerran. Tämän ansiosta väritulostus käy lähestulkoon samaa vauhtia musta-

valkoisen tulostuksen kanssa.

Nopeus yltää parhaimmillaan 16 sivun minuuttivauhtiin ja testitulostuksissa HL-3070 pystyikin puskemaan värilappua neljän sekunnin tahtiin. Ensimmäisen sivun saa lämpimällä koneella alle 20 sekunnissa, ja säästötilastakin viimeistään 50 sekunnissa.

TULOSTUSJÄLKI on tarkka eikä väriaineen leviämistä huomaa missään tilanteessa. Musta teksti toistuu värigrafiikan päälläkin moitteetta. Kuvatöissä jälki ei ole parhaimmillaan. Valokuvatulosteissa näkyy häilyvää

W W W . M I K R O P C . N E T

Kohinanpoisto- ja terävöitystyökalu on selkeästi tehokkaampi kuin ohjelman aiemmissa versioissa. ehdottomasti käyttää raw-muotoa, jos kamera sen vain mahdollistaa.

Ohjelma jättää alkuperäiset kuvat koskemattomiksi, sillä säädöt Lightroom tekee kuvien virtuaalikopioihin. Ratkaisu on nerokas, sillä se säästää levytilaa ja alkuperäinen otos on aina tallessa.

LIGHTROOM EI OLE koskaan ollut kevyt sovellus, jota käyte-

Brother HL-3070CW käyttää kuvanmuodostukseen led-valotusta.

Pieneen tulostimeen saa yhteyden myös wlan-verkon kautta. raitaisuutta ja sävyalakin jää kapeaksi.

Tulostuksen tarkkuus on mahdollista nostaa ajurin asetuksilla 2400 x 600 dpi:n tasolle, mutta tällä ei ole sanottavaa vaikutusta laatuun eikä myöskään nopeuteen. Normaalilla 600 dpi:n asetuksella pärjää aivan mainiosti. Värinsäästötilan käyttö himmentää jälkeä selvästi, kuten pitääkin.

W W W . M I K R O P C . N E T

TULOSTIMEN AJURI on mukavan monipuolinen. Yleiset vesileimat, monisivuiset tulosteet yhdelle arkille ja julisteasetukset ovat käytössä. Myös muista Brothereista tuttu ylä- ja alatunnisteen lisääminen tulosteeseen onnistuu tälläkin. Näin tulosteeseen saa aikaleiman tai muun tunnisteen. Vihkotulostuskin käy, mutta vain käsikäyttöisenä, sillä duplex-automatiikkaa ei ole mukana.

tään vanhoillakin koneilla. Jo kuvakirjaston selaaminen voi muuttua tuskastuttavan hitaaksi, pensselityökaluilla sutimisesta puhumattakaan ellei koneen

teho riitä. Uudessa Lightroomissa tehoja tarvitaan paikoin aiempaa enemmän, joskin muutamat toiminnot toimivat aikaisempaa nopeammin.

Kun koneessa on tarpeeksi potkua sovellus nostaa hymyn kuvaajan huulille. Aikaa säästyy jo siinä, että arkistointi, käsittely ja julkaisu ovat kaikki samassa sovelluksessa. Työnkulkua pystyy nopeuttamaan vielä entisestään näppärillä näppäinpikakomennoilla, joita käyttäjän kannattaa opetella.

NICLAS STORÅS

Adobe Lightroom 3 ( ( ( ( ( Valmistaja: Adobe, http://adobe.com | Valokuvaajan Ominaisuudet: Kuvankäsittely-, arkistoinverraton apuväline. ti- ja julkaisuohjelma Windows- tai Mac OS X -käyttöjärjestelmille. | Hinta: 304 euroa, opiskelijaversio 84 euroa, päivitys LR2:sta 98 euroa.

Paperikasetti vetää tavanomaiset puoli riisiä eli 250 arkkia, jonka lisäksi yksittäiset arkit tai kuoret voi työntää tulostimeen ohisyöttöaukon kautta.

Suora syöttörata laitteen taakse auttaa paksujen arkkien tulostamisessa, ja kirjekuoretkin tulevat paremmin läpi ruttaantumatta.

Takapuolen vastaanottotaso on sen verran pieni, että A4kokoiset arkit pullahtavat reunan yli lattialle. Päivittäisessä käytössä Brother kerää tulosteet tavalliseen tapaan siististi laitteen päällä olevaan vastaanottolokeroon.

Etupaneelin pictbridge-portti osaa lukea usb-tikun sisällön, mutta 16 merkin pikkunäytöllä tulostettavan tiedoston valinta

voi olla hieman arvuuttelua.

ALOITUSVÄRIKASETIT kestävät Brotherissa noin tuhannen sivun tulostuksen, mutta seuraaville kaseteille luvataan jo sen verran sivuja, että tulostuskustannukset jäävät maltillisiksi.

Mustavalkoisen tekstisivun hinnaksi voi laskea nettikauppojen osahintojen perusteella noin kolme senttiä ja värisivun 17 senttiä. Erikoismateriaaleja tulostimessa ei tarvitse käyttää, mutta haluttaessa kierrätyspaperikin toimii.

Brother HL-3070CW on vaivaton asennettava ja käytössä kohtalaisen nopea väritulostin pikkutoimiston arkitöihin.

ARI HAAPALAINEN

Brother HL-3070CW ( ( ( ( ( Valmistaja: Brother, www.brother.fi | Ripeä ja edullinen Ominaisuudet: A4-värilaser led-valotukpikkutulostin. sella. Nopeus: 16 sivua/min väri ja mustavalko. Tarkkuus: 2400 x 600 dpi. Paperialusta: 250 arkkia ja ohisyöttö. Usb-, verkko- ja wlan-yhteydet sekä pictbridge. Mitat (l x s x k) 409 x 466 x 250 mm. Paino: 19 kg. Ottoteho: käyttö 480 W, valmius 70 W, lepo 10 W. Takuu: 2 vuotta. | Hinta: 319 euroa, värikasetit 66 euroa / 2 200 sivua (musta), 64 euroa / 1 400 sivua (värit).

MikroPC 8/2010 59

Testit 8/10

Todellinen minimini Cherrypal Africa on maailman halvin miniläppäri.

Seitsentuumainen kehitysmaamini maksaa vain satasen.

M

iniksikin pienikokoinen Cherrypal Africa on halvan ja muovisen oloinen perinteisiin miniläppäreihin tottuneille. Cherrypalin tarkoituksena ei ole kilpailla miniläppäreiden kanssa, vaan tarjota toimiva tietokone nettiyhteydellä, mahdollisimman halpaan hintaan. 99 dollarin hintaisena se on aivan omassa hintaluokassaan.

Edullisuus näkyy huteruu-

den ohella myös laitteen tekniikassa. Kirsikkakamun muovikuorien alla tikittää 400 MHz:n kellotaajuudella käyvä arm-suoritin, kun taas edullisissakin älypuhelimissa suorittimen kellotaajuus on vähintään puolet enemmän.

Www-käyttöön nopeus kuitenkin riittää. Surffailutaakkaa keventää selaimen yksinkertaisuus. Flash-tekniikkaa tai edes javascriptiä selain ei ymmärrä.

Luksustyöskentelyä piirtonäytöllä Wacom Cintiq 21UX on piirtoalustavalmistajan ylellinen kosketusnäyttö. intiq 21UX on uusittu versio Wacomin viisi vuotta sitten julkaistusta paraatimallista. Komea design ja vakaa toiminta ovat tuttuja valmistajan Intuos4-perheestä, nyt vain piirretään suoraan isolle 21 tuuman näytölle.

Näyttöalusta asettuu tukevasti erinomaiselle metallijalustalle. Jalustan kahvoja puristamalla ruutua voi kallistaa 10–65 asteen kulmaan. Täysin litteäksi sitä ei saa ilman jalustaakaan, sillä näytön takaosasta lähtee paksuhko johtonippu.

Ruutu kääntyy jalustassaan portaattomasti 180 astetta, mikä on erityisen kätevää pystykuvaa työstettäessä. Kymmenkiloinen näyttö on sylikäyttöä ajatellen turhan painava.

C

60 MikroPC 8/2010

KUVAN ZOOMAUKSEEN käytettävät pyyhkäisyalustat (touch strip) on siirretty sormenpäiden tuntumaan näytön takapuolelle.

Aikaisemmin hihansuun kosketus aiheutti vikapyyhkäisyjä.

Laidoille symmetrisesti sijoitetut 16 pikanäppäintä voi muokata ohjelmakohtaisesti vastaamaan tarpeellisimpia näppäinkomentoja. Uutta ovat niiden keskellä olevat pyörö/paino-valitsimet, jotka vaihtuvat neljän ohjelmakohtaisesti asetetun tehtävän välillä. Tämä jo Intuos4:ssa esitelty toiminta tekee laitteesta yhtä toimivan sekä oikea- että vasenkätisille.

Kun pikanäppäinasettelu on osunut oikeaan, näppäimistöä ei tarvitse juuri muuhun kuin tekstin kirjoittamiseen.

Web 2.0 -kokemusta Cherrypalilla ei siis saa. Yhdellä latauksella nettiin pääsee noin kolmeksi tunniksi.

VAATIMATTOMAN suorittimen ja edullisen flash-muistin takia tietokoneen käynnistymiseen ku-

luu reilut puoli minuuttia, vaikka käyttöjärjestelmänä on kevyt linux-jakeluversio.

Cherrypalin linux ei yllä lähellekään perinteisiä linux-jakeluita, mutta se ajaa asiansa. Tarjolla on tavanomaisimmat sovellukset kuten pdf- ja ebook-lukija,

KUVASUHDE on Cintiqissä 4:3 ja tarkkuus 1 600 x 1 200 kuvapistettä. Luvut saattavat vaikuttaa nykyaikaisiin näyttöihin tottuneille vanhanaikaisilta, mutta kuvanlaatu on erinomaisen neutraali ja kelpaa kalibroinnin jälkeen esimerkiksi valokuvien parissa ammatikseen työskentelevälle mainiosti.

Kun alustaa käytetään hiiren korvikkeena, ruudun pinta-ala ei voisi juuri suurempi ollakaan tai kädenliikkeille tulee liikaa matkaa. Yleisesti ottaen hiiren käyttäminen piirtoalustan jälkeen tuntuu kuin yrittäisi piirtää nyrk-

keilyhanskat kädessä.

Wacomin musta, kumipäällysteinen kynä istuu loistavasti käteen. Myös pöytäteline, joka pitää sisällään kynän erilaiset vaihtopäät, on mainio.

Kynä tottelee entistä hienovaraisempaa liikettä ja kallistuskulmaa, paineentunnistustasot ovat tuplaantuneet 2 048:aan.

Kynän kosketus ruudulla on syytä kohdistaa itselle sopivaksi ja piirun verran varsinaisesta kosketuskohdasta sivuun ettei kosketuskohta huku sormenpäiden varjoihin. Kun pieneen sivuttaisheittoon tottuu, työsken-

Wacom Cintiqin pyyhkäisyalustat on siirretty piirtonäytön reunoilta laitteen takapuolelle.

W W W . M I K R O P C . N E T

mediatoistin, kevyet toimisto-ohjelmat Abiword ja Gnumeric sekä sähköposti, pikaviestin ja wwwselain.

Käyttöjärjestelmän hallinta on hankalaa, sillä tarjolla on vain muutamia asetussovelluksia. Varsinaiseen käyttöjärjestelmään tai komentoriville ei pääse lainkaan käsiksi, mikä sopiikin Cherrypalin käyttötarkoitukseen.

NÄPPÄIMISTÖ on huteran muovinen jopa alkuperäiseen Asus Eee PC -miniin verrattuna. Parisenkymmentä senttiä leveällä näppäimistöllä ei voi harrastaa kymmensormeilua, mitta kirjoitus sujuu silti riittävän kelvollisesti puolella tusinalla sormella, ja jopa nopeammin kuin älypuhelimen kosketusnäytöllä.

Kotimaisittain käyttöä rajoittaa näppäimistöasettelu, valittavana on ainoastaan englannintai ranskankielinen näppäimistö.

Vaikka Cherrypal ei ole miltään osa-alueelta loistava tai edes hyvä, minille löytyy käyttöä silti kehitysmaiden ulkopuolellakin. Esimerkiksi kevyenä ja halpana surffilautana tai sähköpostipäätteenä Cherrypal on vähintään yhtä pätevä kuin monta kertaa kalliimpi älypuhelinkin – eikä reissatessa haittaa, vaikka joku pitkäkyntinen laitteen nappaisikin mukaansa.

TODELLA EDULLINEN minikone on täsmälaite tilanteisiin, josta kalliimmasta ja paremmasta laitteesta voi olla vain haittaa esimerkiksi rikkoutumis- tai katoamisriskin takia. Veneillessä avomerellä tai Itä-Euroopan hostelleita kiertäessä Cherrypal on hintansa väärti kumppani. Vaativampaan käyttöön ”oikeat” miniläppärit ja älypuhelimet ovat joustavampia.

Laitteesta on tulossa myös

Cherrypalin kolmesta usb-liittimestä vain takareunan liitin on nopeampi usb 2.0. Kyljen usbtöpselit ovat hitaampia usb 1.1 -liittimiä.

älypuhelimista tutulla Google Android -käyttöjärjestelmäl-

lä varustettu versio. Cherrypalin voi ostaa valmistajan nettisivulta.

TEKSTI: OSSI JÄÄSKELÄINEN KUVAT: JARI TOMMINEN

Cherrypal Africa C108 Valmistaja: Cherrypal, www.cherrypal.com | Ominaisuudet: 7” näyttö, 800 x 480 pikseliä; 400 MHz arm-suoritin, 128 Mt keskusmuistia, 2 Gt flash-levy; 1 x usb 2.0, 2 x usb 1.1, sd-kortinlukija, ethernet ja wlan | Mitat: 21 x 14 x 3 cm | Hinta: 99 dollaria

( ( ( ( ( Kun halvin on riittävän hyvä.

tely näyttöalustalla on pelkkää iloa ja esimerkiksi kuvankäsittely nopeutuu selvästi.

SUORAAN RUUDULLE piirtäminen on luksusta jota ainakin kuvankäsittelijät, valokuvaajat, piirtäjät, animaattorit ja graafiset suunnittelijat osaavat arvostaa. Cintiq on kallis – mutta se on ammattilaisille suunnattu omintakeinen erikoistyökalu, jota ei ole tavalliseen näyttökäyttöön tai videonkatseluun suunniteltukaan.

Kun Wacomin piirtonäytön ominaisuuksiin lähitulevaisuudessa yhdistetään vielä iPhonetyyppiset kosketusominaisuudet, puhutaan todella houkuttelevasta monikäyttömonitorista jota voisi suositella jo useimpiin käyttötarkoituksiin.

Cintiqin 21UX:n mukana tuleva dvd sisältää mukavana lisäbonuksena täysversiot Corel Painter Sketch Padistä, Nik CoW W W . M I K R O P C . N E T

21UX on ammattigraafikon erikoistyökalu.

lor Efex Prosta ja Wacom Brushesista.

Wacom Cintiq 21UX Valmistaja: Wacom, www.wacom.com | Ominaisuudet: Pc- ja Mac-yhteensopiva 21,3” 1 600 x 1 200 pikselin kosketusnäyttö; dvi-d-, dvi-i-, vga- ja usb-liitännät. | Mitat: 56 x 42 x 48 cm, paino: 10,2 kg. | Hinta: noin 2 200 euroa

( ( ( ( (

Luksusnäyttö, joka on samalla piirtoalusta.

TEKSTI: TOM NYMAN

MikroPC 8/2010 61

Testit 8/10

Panasonic Lumix G2 on muiden peilittömien järjestelmäkameroiden tavoin pieni ja kevyt.

Erinomaista kuvanlaatua tuottavasta kamerasta saa hyvän otteen, kuvaaminen on helppoa ja hauskaa.

villa. Toki painikkeissa on tiettyä liiallisen pienuuden ja ahtauden tuntua, mutta sitä on vaikea välttää tämän kokoisessa rungossa. Oleellisimmat hanikat ovat kuitenkin riittävän suurikokoisia.

Kuvaajan herkkupala Panasonic Lumix DMC-G2 on lähes kaikkea, mitä kevyesti liikkuva valokuvaaja voi kameraltaan toivoa. Samalla paketilla syntyy myös kelvollista videota.

P

anasonic Lumix DMC-G2 edustaa merkin peilittömien, Micro 4:3 -standardia noudattelevien järjestelmäkameroiden kolmatta sukupolvea.

G1 avasi pelin minijärjestelmien markkinoilla. Seuraavaksi GH1 toi mukaan täyden teräväpiirtotarkkuuden videokuvan ja GF1 vei Panasonicin järjestelmät lähes taskukameroiden kokoluokkaan. Nyt G2 ja perusmalli G10 nostavat Micro 4:3:n kuvanlaadun uudelle tasolle.

Lumix G2 on pienestä koostaan huolimatta hyvä pitää kädessä. Kamerasta löytää helposti luontevan kuvausotteen ja kaikki tärkeimmät säätimet ovat kohtalaisen hyvin sormien ulottu-

Panasonicin ”älykäs” kontrastinhallinta toimii erinomaisesti.

Suoraan vasten aurinkoa kuvatusta suihkulähteestä on kaivettavissa sävyjä tummista varjoista kirkkaisiin vesisuihkuihin.

62 MikroPC 8/2010 0

Lumix G2:n dynamiikka on hämmästyttävän laaja. Kamera toistaa kiitettävästi kohteen, jonka valoisuusasteikko ulottuu syvähköistä varjoista auringossa kylpevään, valkoiseen seinään.

KAMERAN HALLINTAA helpottaa isoon, kolmituumaiseen ja vapaasti kääntyvään takanäyttöön yhdistetty kosketustekniikka. Kosketusnäyttöä voi hyödyntää kuvien selailun lisäksi esimerkiksi automaattitarkennuksen tarkennuspisteen valinnassa. Kosketusnäyttötekniikkaa ei kuitenkaan ole viety käyttöliittymänä läheskään niin pitkälle kuin olisi voinut.

Panasonic on kuvaajan kannalta miellyttävä kamera. Virran päällekytkemisen jälkeen se on välittömästi käyttövalmis ja reagoi erittäin ripeästi. Pienempien kameroiden akilleenkantapäästä, hitaasta automaattitarkennuksesta, ei ole tietoakaan.

G2 tarkentaa nopeasti ja täsmällisesti, joten siihenkään ei tärväydy kuvaa ottaessa arvokkaita silmänräpäyksiä.

G2 käyttää kontrastitarkennusta, jonka Panasonicin insinöörit ovat onnistuneet virittämään likimain yhtä nopeaksi kuin useimmissa peilietsimellisissä järjestelmäkameroissa käytetty vaihe-erotarkennus.

KUVANLAADULTAAN Lumix G2:lla ei ole mitään hävettävää hieman isompienkaan kameroiden rinnalla. Kameran dynamiikka on mahtava, valonmittaus toimii kiitettävästi ja automaattinen kontrastinhallinta tuottaa mainiota jälkeä sellaisistakin kohteista, joita muutama vuosi sitten olisi vielä pidetty täysin mahdottomina.

Testipakettiin kuulunut 14–42-millinen perus-zoomi piirtää terävää ja kontrastikasta kuvaa. Muuten mainiossa objektiivissa on yksi paha kauneusvirhe – muovinen bajonetti! Ilman sitä G2-paketin arvosana saattaisi yltää jopa harvinaiseen viiteen tähteen asti.

Pienen kameran pienet objektiivit kärsivät tyypillisesti yhdestä puutteesta: heikosta valovoimasta. G2:n kohdalla ongelma ei kuitenkaan ole ylitsekäymätön, sillä kameran kuvat pysyvät kohtalaisen kohinattomina hieman korkeammillakin herkkyyksillä.

G2:N VIDEOKUVA on 720p-tasoista hd-videota. Kuva on sävyltään hivenen jyrkähköä, mutta erittäin terävää. Videokuvan laadussa G2 häviää hienokseltaan edeltäjälleen GH1:lle, joka toisaalta on optimoitu laadukasta videota silmälläpitäen. Videokuvan ääni on kohtalaisen erottelukykyinen, mutta siitä puuttuu matalampien taajuuksien tuoma täyteläisyys.

Muutamia huomautuksia lukuun ottamatta Lumix G2 on kaikin puolin erinomainen kamera, jota voi hyvillä mielin suositella.

TEKSTI JA KUVAT: JARI TOMMINEN

Panasonic Lumix DMC-G2 ( ( ( ( Valmistaja: Panasonic, www.panasonic.fi | Reissaajan Ominaisuudet: 12,1 Mpx Micro 4:3 -stanperuskaveri. dardin digitaalinen järjestelmäkamera. Suurin kuvakoko 4000 x 3000 px (jpeg, raw, raw+jpeg). Live MOS -kenno. Herkkyydet ISO 100–6400, auto. Suljinajat: 1/4000–60 s, B. Valotustavat: P, A, S, M. Kohdeohjelmia 27 kpl. Sarjakuvaus maks. 3,2 k/s. Salamatäsmäys 1/160 s. Videoetsin 1 440 000 px. Kääntyvä 3” kosketusnäyttö. HD-videokuvaus 720p (AVCHD Lite, Quick Time m-jpeg). Muistikortti: sd, sdhc, sdxc. Mitat ja paino: (pelkkä runko) 1 24 x 83,6 x 74 m m, 3 71 g . | Hinta: noin 700 euroa (14–42 mm/f:3,5–5,6 -zoomin kanssa).

W W W . M I K R O P C . N E T

Acer Revon Atom N330 -suoritin on samalla viivalla miniläppäreiden N450-suorittimen kanssa. Tuplaytimen ansiosta moniajo on nopeampaa ja ION-piirisarja avittaa rutkasti mediakäytÜssä.

Atomivoimalla toimiva nettisurďŹ&#x192;lauta Acer AspireRevo R3610 on miellyttävästi muotoiltu, minimalistinen keskusyksikkĂś, joka siirtää tietokoneen, netin ja television askelen lähemmäksi toisiaan.

A

cerin muotoilu kiinnittää huomion. Litteä, vinoneliÜn muotoinen laite erottuu myÜnteisesti pc-maailman mustien tai beigejen rakennustiilien joukosta.

KeskusyksikkĂś voidaan liittää mukana tulevalla kiinnityssarjalla näppärästi esimerkiksi tv:n taakse â&#x20AC;&#x201C; kunhan takaa lĂśytyy standardi VESA-seinäkiinnitys. Monissa näytĂśissä tämä on valitettavasti varattu, sillä usein näytĂśn jalka kiinnitetään samoihin kiinnityspisteisiin. Ellei takana ole tilaa, nousee Acer pĂśydälle pienen tukijalan varaan. TällĂśin laite muistuttaa hämäävästi pelikonsolia.

Mukana seuraavat langaton hiiri ja näppäimistÜ ovat väriltään valkoiset. Kallonpohjasta kuiskiva ääni väittää laitteen haluavan Mac Mini:ksi. Valkoi-

nen väri ei vain ole sama kuin uusi design. NäppäimistĂśn, hiiren ja tukijalan muotoilussa olisi voinut rauhassa ottaa rohkeammankin otteen, jotta termi â&#x20AC;?kĂśyhän miehen Macâ&#x20AC;? ei tulisi joka mutkassa mieleen.

TOIMINTA-AJATUKSELTAAN nettop-koneeksi mainittu laite on minimalismin ylistys. Kaikki vähänkään tarpeettomaksi koettu on karsittu pois. Niinpä koneesta on turha etsiä esimerkiksi optista mediaa.

Vähäiset liitännät ovat ajantasaiset. Eri puolille on siroteltuina kuusi usb 2.0 -liitäntää, joista yksi menee heti kättelyssä langattoman hiiren ja näppäimistĂśn varaamaksi. Muistikortinlukija, e-sata- sekä kuulokkeen ja mikrofonin liittimet ovat â&#x20AC;?etupuolellaâ&#x20AC;?. Edessä on s/ pdif-liitin, joten koneesta saa kotiteatteriin paitsi kuvaa, myĂśs hyvää ääntä.

Acer AspireRevo R3610 on pirteä, mutta hieman keskeneräiseksi jäänyt mini-pc.

Suorituskyky| Cinebench | PCMark Vantage Suorituskyky R10 Pidempi palkki parempi

Acer Lenovo Revo, U550 32Ideapad bit

Acer Revo, 64Acer bit Travelmate 8371 HP Mini 5102 (miniläppäri, Atom N450) Asus UL30A

Ă&#x201E;äntä ja kuvaa tyĂśnnetään laajakuvatelevisioon tai kotiteatteriin myĂśs hdmi-liitännän kautta, mutta vanha vga:kin on analogista liitäntää kaipaaville. Tiedonsiirtoon voi käyttää langatonta tai gigabitin verkkoa.

Ulkoisen median kytkemiseksi koneessa on myĂśs e-sata-liitin, joten tiedonsiirron raja ei tule kovin pian vastaan.

Ergonomiapuolelta voi mainita, että äänitasoltaan Acer on huoneessa pÜrräävää kärpästä hiljaisempi.

INTEL ATOM N330 -suorittimen ja Nvidia ION -piirisarjan ansiosta koneesta lĂśytyy tehoja varsin hyvin.

Nuukuus vaivaa paikoin: muistia peruskokoonpanossa on vain kaksi gigatavua. Laajennettavuutta on neljään gigaan asti.

Kun muistipaikkoja on vain kaksi, muistilaajennus tarkoittaa hintavaa investointia. Kiintolevynkin koko on 320 gigatavua, joka täyttyy nykypäivänä nopeasti.

Acerista puuttuu bluetooth, joka muuten olemukseltaan huutaa langatonta. Sinihammas on kuitenkin kannettavissakin nykyään standardiosa.

OPTISEN MEDIAN jättäminen ulkoiseksi välineeksi pakottaa Revoa kodin mediakeskukseksi halajavan lisävirityksiin. Jos lisäksi haluaa ulkoisen kiintolevyn, digi-tv-virittimen ja muitakin pikkuherkkuja, alkaa alun perin tyylikäs design näyttää mutanttisiilin ja mustekalan risteytykseltä kaikkine piikkeineen ja lonkeroineen. Ehkä Acer on tässä mielessä hivenen aikaansa edellä. Se on kuin luotu henkilÜlle, joka haalii kaiken katsottavansa, kuunneltavansa ja asennettavat ohjelmistotkin verkosta.

Kun kone hinkuu mediakeskukseksi, asiaa auttaisi, jos mukana paketissa tulisi langaton kaukosäädin. TällÜin koneen voisi napsauttaa päälle kävelemättä laitteen luo.

Tällaisenaan Revo jättää ärsyttävästi kulkematta tuon kuuluisan â&#x20AC;?viimeisen mailinâ&#x20AC;?. Acerin laitteen saa muuten PackardBell IMAX mini -tuotemerkillä kaupasta selvästi edullisemmin â&#x20AC;&#x201C; kolmensadan euron surfďŹ lauta voi olla jo harkinnan arvoinen.

TEKSTI: JUHO USKI KUVA: JARI TOMMINEN

Acer AspireRevo R3610 ( ( ( ( ( Valmistaja: Acer, www.acer.ďŹ | Viimeistä silausta Ominaisuudet: Intel Atom N330 -suoritin, vaille valmis.

2 Gt ddr2-keskusmuistia, 320 Gt sata3-kiintolevy, Nvidia ION -piirisarja (Nvidia GeForce 9400 -näytÜnohjain). | Liitännät: 6 kpl usb 2, muistikortinlukija (sd, xd, mmc, memorystick), s/pdif, vga, hdmi, rj-45, wlan, e-sata. Langattomat näppäimistÜ ja hiiri. KäyttÜjärjestelmät: Windows 7 Home Premium, Linpus Linux. | Hinta: noin 440 euroa.

W W W . M I K R O P C . N E T

MikroPC 8/2010 63

)& $! ()

%

"% '# # *

Kannettavat tietokoneet, akut, muistit ja varaosat

puh. (09) 693 1937, fax: (09) 685 1770 Ma-Pe 11-18. LĂśnnrotink. 42, 00180 Hki

www.databest.Âż

Kehittäjän oma kanava

/kehittaja

www.mikropc.net Uutisia, tiedostoja ja hyviä neuvoja

MikroPC.net uudistui, käy tutustumassa

kroPC Mi

Uutisia joka arkipäivä Uutiskirjeissä päivän uutis tarjonta yhdellä kertaa

Tiedostoissa netin parhaat ilmaisohjelmat Assemblix-kehittäjäkirje joka keskiviikko

jo

n ujf

v

uv

b ol

ob Bo

uv

b ol

jlj

es

Gsf

bu

b. buv l ot Lb vmvo lp uv lb jo sjl v Ff bu ol wb mf b L

fj si

of

bo

N

GPSVN

l káo Zs

LBNQQJ lbvqqblftlvt fo uv pt lb ll f po !L jn p T i Vs buv l

Tivi.ďŹ :n Kehittäjän kanavalla käsitellään uusia tekniikoita, alan ilmiĂśitä ja kehittäjää kiinnostavia palveluita.

Usein käsiteltyjä aiheita ovat web-tekniikat, mobiilisovellukset, avoin koodi ja tietoturva. rss-syĂśte: tivi.ďŹ /rss. xml?section=kehittaja

ELÄMÄÄ&IITEETÄ 8/10 Sami Sundell Kirjoittaja valokuvaa vapaa-aikanaan useimmiten digitaalisella kalustolla mutta aina analogisella asenteella.

Palautetta voi antaa osoitteeseen mikropc@talentum.fi

Retrokuvaus riemastuttaa Halvassakin kamerassa alkaa olla saman verran laskentatehoa kuin Ilmatieteen laitoksella.

KESÄ TOI JÄLLEEN kärpäset, kukkaset ja paljaat, onnesta tirisevät olkapäät. Edellämainittujen houkuttelemina myös valokuvauksen harrastajat ovat ilmaantuneet sulostuttamaan kotimaista katumaisemaa.

Nykyajan Cartier-Bressonit eivät kuitenkaan kanna laukussaan Leicaa; tätä nykyä viikon lukijakuva otetaan yhä useammin kännykällä. Nokia mainosti jo vuosia sitten olevansa maailman suurin kameravalmistaja, ja alkukesästä firma uhosi kuvaavansa järjestelmäkamerat suohon – edellyttäen toki, että kännyköistäänkin tuttu yhtiö kampeaa itsensä ylös hetteiköstä, jossa se on viime aikoina tarponut.

KÄNNYKKÄKAMERAN SUOSIOTA on helppo ymmärtää. Se on aina mukana, ja nykylaitteiden kuvanlaatukin lähestyy kelvollista.

Paikkatiedon saa liitettyä kuviin automaattisesti, ja otoksen voi laittaa välittömästi jakoon vaikkapa Facebookiin tai Flickriin.

Ei ihme, jos pikkupokkareiden markkinoilla alkaa puntti tutista.

Kameravalmistajat vastaavat haasteeseen algoritmeilla.

Halvassakin kamerassa alkaa olla saman verran laskentatehoa kuin Ilmatieteen laitoksella, jotta käyttäjän ei tarvitsisi turhaan vaivata päätään kuvan ottamisella. Kun objektiivin osoittaa suurin piirtein sopivaan ilmansuuntaan, laite tunnistaa todennäköisimmät kohteet ja kuvaa niistä sen paremman puolen.

Nykykuvaajan työvälineet ovat yhä monimutkaisempia elektroniikkahimmeleitä. Ilman sähköä ei tahdo toimia enää edes kertakäyttökamera. Entisajan sankarikuvaajat roikuttivat olkapäillään pataraudasta valmis-

W W W . M I K R O P C . N E T

tettuja varmatoimisia työkaluja. Filmi siirtyi lihasvoimalla, parhaat linssit olivat radioaktiivisia, valotusmittari toimi rahi-menetelmällä ja maailmakin oli mustavalkoinen.

ALAHUULI NOSTALGIASTA VÄPÄTTÄEN löysin minäkin itseni eräänä heinäkuisena päivänä viileästä kellarihuoneesta, huolellisesti valolta tiivistettyjen ovien takaa. Ilma oli sakeana vähintäänkin arveluttavista kemikaalihöyryistä, kun pyörittelin sormissani selluloidia. Ahkeran kehittelyn, kiinnittelyn, huuhtelun ja kuivattelun jälkeen valopöydän ääreen istahtaessa oli mielessä vieno toive: kunpa filmiltä löytyisi edes yksi kelvollinen kuva.

Vanhan kaartin harrastaja säilyttäisi älyn mieluummin kuvaajassa kuin kamerassa. Vaikka valmistajat ovat tunnistaneet käyttäjien nostalgian kaipuun, ratkaisut jäävät ulkokultaisiksi.

Kuluttajia houkutellaan vanhahtavalla kameramuotoilulla, ja iPhonesta saa ulos monenmoista Lomo- ja Polaroid-jäljitelmää. Kuvankäsittelyohjelmissakin on suotimia, joilla kuvan voi muokata muistuttamaan halutun merkkiselle filmille napsaistua otosta.

LAIMEAT RETROEFEKTIT eivät kuitenkaan tarjoa minkäänlaista vastinetta sille tunteelle, kun sammiossa ajelehtivaan valkoiseen paperiin alkaa hiljalleen muodostua kuva. Digitaalisia kuvia on helppo ottaa paljon, ja useimmiten ne jäävät maatumaan kiintolevyn nurkalle. Perinteinen mustavalkokuva puolestaan on valmis vasta, kun se on asiaankuuluvien rituaalien saattelemana vedostettu paperille.

Tuntitolkulla työtä punasävyisessä hämärässä saattaa tuottaa yhden kuvan, aina ei sitäkään. Käsityönä valmistettu vedos hyvästä ystävästä antaa kuitenkin paljon niin kuvan ottajalle kuin sen kohteellekin. Harrastuksen ei ole tarkoituskaan olla helppoa ja hajutonta.

Moderni teknologia on tehnyt kameran käyttämisestä helpompaa ja kuvaamisesta vaivattomampaa, mutta samalla merkittävä osa perinteistä valokuvausta on katoamassa.

Nykytekniikalla on helppo tallentaa kalpeita kuvia elämyksistä – filmikuvauksessa elämyksiä synnyttää harrastus itse.

Mikro o PC P 8/2010 8/201 65 MikroPC

HUBI 8/10 Painavaa tietoa On havaittu, että tallennusväline muuttuu painavammaksi kun siihen tallennetaan dataa. www.shantanubhadoria.com/ techno-blab/weight-of-your-data

Mitä ihmettä ”Siirry erilaisia windowselementtejä sisältävään verkkokirjastoon napauttamalla ja yksilöi puhelinkokemuksesi windowselementtien avulla.”

- HTC Desire A8181 -puhelimen tuotepakkauksen tekstejä. Puhelimessa on Android-käyttöjärjestelmä.

Uutisointia

Testissä iSushi PANEELITIETOKONEELLEKO ei muka ole käyttöä? Aseta ruutuun sopiva taustakuva, ja tyylikäs sushitarjotin on valmis pöytään kannettavaksi!

Laite on kierrätettävissä myös muiden ruokalajien tarjoiluun. Ja jos jääkaappi on tyhjä, varmaan jostain saa edes ruoan kuvan. On vain varottava, ettei käy niin kuin eräälle kokeilijalle: hän asetti vanukkaan kauniisti ”jälkiruokavadille”, mutta laite aisti vanukkaan kosketuksen, kuva vaihtui, ja yhtäkkiä vanukas olikin kalalajitelman keskellä.

Laitetyypin suomenkielinen nimitys on herättänyt keskustelua. Sanakirja. org tietää, että ”pad” on suomeksi muun muassa tyyny, jatkojohto ja tissuntassun. Siitä yhdyssanoja muodostamaan.

Jäikö vielä nälkä?

Paneelikoneen teho ei ihan riitä keittolevyksi, mutta Techeye.net-sivustossa on kokeiltu, voiko tehokkaalla Fermi-näytönohjaimella paistaa munia (googlaa: techeye eggs). Ei voinut, foliolle rikottu muna hyytyi vain hivenen. Kortin 225 watin teho vastaakin vain kakkosella olevaa keittolevyä.

Hubbari

© SAMULI LINTULA

Tämä Ilta-Sanomien uutisvideo todistaa olemassaolollaan olevansa oikeassa. (9.8.2010)

www.mikropc.net Tuoreimmat uutiset joka päivä.

66 MikroPC 8/2010

W W W . M I K R O P C . N E T

Seuraavassa lehdessä MikroPC 9/2010 ilmestyy torstaina 16.9.

Hyökkääjä etsii takaovea Mikä on haittaohjelman suosikkireitti tietokoneelle?

Entä ovatko Mac-käyttäjät turvassa?

Testissä edulliset laatunäytöt Laadukas kuva syntyy IPS-, PVA- tai MVA-paneelilla. Aikaisemmin kalliissa ammattinäytöissä käytetty tekniikka on tullut myös kotikäyttäjän ulottuville.

MikroPC 10/2010 ilmestyy 14.10.

0! ,6 % ,5 + / 2 4 4 ) -IKRO0# MAKSAA TILAUKSEN POSTIMAKSUN

4ILAAN -IKRO0# LEHDEN NUMEROA VUODESSA LEHTE¼ KK N KESTOTILAUS _ KK N M¼¼R¼AIKAISTILAUS _ -AKSAN LASKUN ER¼SS¼ ER¼SS¼ 4ILAAN LEHDEN TYÎPAIKALLE 4ILAAN LEHDEN KOTIOSOITTEESEEN .¼IN TILAAT 3¼HKÎPOSTITSE LEHTIKAMPANJA TALENTUM ß L¼HET¼ TARVITTAVAT TIEDOT NETISS¼ WWW MIKROPC NET

SOITA NUMEROON

TAI L¼HET¼ T¼M¼ KORTTI T¼YTETTYN¼ %TUNIMI

3UKUNIMI

9RITYS

4EHT¼V¼ YRITYKSESS¼

9RITYKSEN JAKELUOSOITE

0OSTINUMERO JA TOIMIPAIKKA

+OTIOSOITE

+OTIPOSTINUMERO JA TOIMIPAIKKA

3¼HKÎPOSTI

0UHELIN TYÎ

0UHELIN MATKA

,ASKUTUSOSOITE MIK¼LI ERI KUIN LEHDEN JAKELUOSOITE *OS YRITYSOSOITE MERKITSE MYÎS YRITYKSEN NIMI

+YLL¼ MINULLE SAA L¼HETT¼¼ 4ALENTUM -EDIAN TAI SEN YHTEISTYÎKUMPPANEIDEN TARJOUKSIA UUTISIA JA TIEDOTTEITA S¼HKÎPOSTITSE TEKSTIVIESTILL¼ /SOITTEENMUUTOS -IK¼LI SAAT LEHTESI LIITON J¼SENETUNA TEE OSOITTEENMUUTOS AO LIITTOON -UUT TILAAJAT OSOITTEENMUUTOKSET JOKO S¼HKÎPOSTILLA TILPAL TALENTUM ß TAI T¼LL¼ KORTILLA

4UNNUS

!SIAKASNUMERO KATSO TAKAKANNEN OSOITTEESTA -UUTAN OSOITTEENI ALK

-UUTAN TILAUKSEN KESTOTILAUKSEKSI

6ANHA JAKELUOSOITE -IK¼LI YRITYSOSOITE MERKITSE MYÎS YRITYKSEN NIMI 6ANHA POSTINUMERO

6ANHA POSTITOIMIPAIKKA

+IITOS TILAUKSESTASI +ESTOTILAUS LASKUTETAAN KULLOINKIN VOIMASSA OLEVAAN KESTOTILAUSHINTAAN JOKA ON EDULLISEMPI KUIN VASTAAVAN M¼¼R¼AIKAISEN TILAUKSEN NORMAALIHINTA (INNAT KOSKEVAT KOTIMAAN TILAUKSIA 5LKOMAILLE POSTIMAKSULIS¼ +ESTOTILAUS JATKUU ELLEI TILAAJA IRTISANO TILAUSTAAN TAI MUUTA SIT¼ M¼¼R¼AIKAISEKSI 4ILAUKSEN P¼¼TTYESS¼ VELOITETAAN ENNEN IRTISANOMISEN VOIMAANTULOA TOIMITETUT LEHDET *OS LASKUTUSJAKSO TAI MAKSUER¼ ON MAKSETTU ENNEN IRTISANOMISEN VOIMAANTULOA P¼¼TTYY TILAUS MAKSETUN JAKSON P¼¼TTYESS¼ 0YRIMME PALVELEMAAN ASIAKKAITAMME PARHAALLA MAHDOLLISELLA TAVALLA JA TARVITSEMME SEN VUOKSI AJAN TASALLA OLEVAT YHTEYSTIEDOT +UN NE MUUTTUVAT ILMOITATHAN ASIAKASPALVELUUMME 4IETOJA K¼YTET¼¼N ASIAKAS JA MARKKINOINTIREKISTERIN YLL¼PITOON -IK¼LI HALUAT KIELT¼¼ TIETOJESI K¼YTÎN SUORAMARKKINOINTIIN ILMOITA SIIT¼ ASIAKASPALVELUUMME 4ALENTUM -EDIA /Y 0,

(ELSINKI PUH MApPE p

0UHELUN HINTA SIS ALV ,ANKAPUHELIMESTA SNT PUH SNT MIN -ATKAPUHELIMESTA SNT PUH SNT MIN 5LKOMAILTA SOITET TAESSA LIS¼KSI KO MAAN ULKOMAANPUHELUMAKSU

6!34!53, (%493

)4 SOPIMUSEHDOT UUDISTUIVAT 4IED¼TKÎ MIK¼ MUUTTUI 4ALENTUM ,AKIKOULUTUS )4 SOPIMUSEHDOT ON NYT JULKAISTU JA OTETTU K¼YTTÎÎN 4IED¼TKÎ MITEN SINUN TULISI VALMISTAUTUA )4 SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN 4ALENTUM ,AKIKOULUTUKSEN SEMINAARISSA K¼YD¼¼N L¼VITSE UUSIEN SOPIMUSEHTOJEN RAKENNETTA JA K¼YTTμ 3EMINAARI SOVELTUU KAIKKIEN )4 SOPIMUSTEN PARISSA TYÎSKENTELEVIEN AMMATTILAISTEN KOULUTTAUTUMISEEN

)4 SOPIMUSEHDOT o (ELSINKI (INTA _ ALV 3EMINAARIN AIHEINA

!SIANTUNTIJOINA

o SOPIMUSEHTOJEN TAUSTA o SOPIMUSEHTOJEN RAKENNE JA NIIDEN K¼YTT¼MINEN o SOPIMUSEHTOJEN KESKEISET EROT )4 EHTOIHIN VERRATTUNA o SOPIMUSEHDOT ASIAKASKOHTAISESSA J¼RJESTELM¼ TOIMITUKSESSA o UUDET )4 %40 ERITYISEHDOT TIETOVERKON V¼LITYKSELL¼ TOIMITETTAVASTA PALVELUSTA o SOPIMUSEHTOJEN PUUTTEITA JA SUDENKUOPPIA o SOPIMUSEHTOJEN ONGELMAKOHDAT ASIAKKAAN JA TOIMITTAJAN N¼KÎKULMASTA

!SIANAJAJA *UKKA !IRAKSINEN

!SIANAJOTOIMISTO "ORENIUS +EMPPINEN /Y !SIANAJAJA (ANNU *¼RVINEN

!SIANAJOTOIMISTO "ORENIUS +EMPPINEN /Y ,EGAL #OUNSEL -IIKKA +ONTTINEN .ESTE /IL /YJ !SIANAJAJA 3AMI ,AINE !SIANAJOTOIMISTO +ROGERUS /Y (EAD OF 0RACTICE 'ROUP -IKA 0UITTINEN

!SIANAJOTOIMISTO +ROGERUS /Y 'ENERAL #OUNSEL 3AARA 2YHT¼ &UJITSU 3ERVICES /Y $IRECTOR )NTELLECTUAL 0ROPERTY 0ASI 6ALTONEN 4IETO /YJ

)LMOITTAUDU o WWW TALENTUMLAKIKOULUTUS ß o LAKIKOULUTUS TALENTUM ß o PUHELIN

0UHELUN HINTA SIS ALV ,ANKAPUHELIMESTA SNT PUH SNT MIN -ATKAPUHELIMESTA SNT PUH SNT MIN 5LKOMAILTA AO MAAN ULKOMAANPUHELUMAKSU

/IKEUDET MUUTOKSIIN PID¼TET¼¼N

WWW TALENTUMLAKIKOULUTUS ß