Näköislehti 25

Startup Savrocin kromi on puhtaampaa UUTISET 10 TEK:n Heikki Kauppi epäilee eläkemotiiveja UUTISET 4

25

23.8.2013 118 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

AITOJA INSINÖÖRIUUTISIA VUODESTA 1961

Valtio ottaa shokit vierihoitoon

Puhelin opastaa ostoskeskuksessa

UUTISET 4

Lumia 925 tulee Suomeen liian myöhään UUTISET 8

SUPERGRAAFI 16

Saksalaisekspertti: Arevalla ei ole Olkiluoto hallinnassa REPORTAASIT 18

Siinähän väijytte Vakoilukohu ei ole ajanut suomalaisyrityksiä pois pilvestä – ainakaan vielä.

UUTISET 2

Jäteliemissä makaa fosforiaarre

UUTISET 9

Veijo Miettinen Ulkoministeriö pitää lopettaa PERJANTAI 25

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.8.2013

Uutiset

TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Heikki Siljamäki @talentum.fi 040 342 4262 TILAAJAPALVELU tilpal@talentum.fi 020 442 4100

Mika Hämäläinen @talentum.fi 040 342 4303

Data pysyy pilvessä urkinnasta huolimatta Eurooppalaiset pilvipalvelut saivat Edward Snowdenilta myyntivaltin

”Olen huolissani siitä, että vakoilu on oikeasti niin tehokasta.”

– Pasi Sutinen, teknologiajohtaja, Tieto TIETOTURVA / Suomalaiset yritykset eivät ole painaneet paniikkinappulaa kesällä paljastuneen Yhdysvaltojen tietourkinnan vuoksi. Pilveen siirretyt tietotekniikkapalvelut eivät ole siirtymässä takaisin yritysten omiin kellareihin.

– Suomalaiset ovat pragmaattisia ja suhtautuvat asiaan ’business as usual’. Joissain muissa maissa vaikutus voi olla isompi, sanoo johtaja Mika Rajamäki tutkimusyhtiö Marketvisiosta.

Uudet pilvihankkeet saattavat kuitenkin viivästyä, peruuntua tai saada aiempaa tarkempia vaatimuksia tietojen säilytyspaikasta.

Jarrua on painanut esimerkiksi Qentinelin toimitusjohtaja Esko Hannula, jonka yritys arvioi tietojärjestelmiä asiakkailleen.

Pilveen piti siirtää intranet ja sähköpostit.

– Yleissivistyneelle ihmiselle paljastus ei ole kovin suuri yllätys, mutta yleinen asenne on muuttunut radikaalilla tavalla. Pilvipalveluiden toimittajat saattavat reagoida muuttamalla palveluitaan suuntaan, jota emme halua. Asiakkaamme saattavat epäillä, että

pilveä käyttävä yritys ei ole hyvä juttu. Riskit kasvoivat.

Juuri tällainen reaktio pelottaa pilvipalveluiden tuottajia Yhdysvalloissa. Etujärjestö Information Technology & Innovation Foundation (Itif) arvioi, että kansallinen turvallisuusvirasto NSA puraisi Prism-ohjelmallaan yhdysvaltalaisten pilviyhtiöiden lähivuosien ulkomaankaupasta pois 10–20 prosenttia.

Väite on kova, sillä Yhdysvallat on alan suvereeni johtaja – Itif:n mukaan yli 80 prosentin siivulla.

Ennen urkintauutisia tutkimusyhtiö Gartner arvioi pilvimarkkinoiden kooksi tänä vuonna 98 miljardia euroa. Gartnerin mukaan lähivuosien kasvusta 60 prosenttia näytti tuolloin menevän Yhdysvaltoihin.

Suomalaisia ratkaisuja myyvät yritykset saavat epäilyksistä myyntivaltin. Esimerkiksi Tieto luottaa uusiin kauppoihin.

– Asiakkailta tulee nyt viestiä, että datan sijainnilla on merkitys.

Varsinkin isot yritykset ovat huolissaan, Tiedon teknologiajohtaja Pasi Sutinen sanoo.

– NSA muuttaa varmasti asiakkaiden käyttäytymistä. Dataa ei voi enää roiskaista ulkopuoliseen paikkaan, hän uskoo.

TYÖNTEKIJÄ KIERTÄÄ KIELLOT. Monet työntekijät ovat vieneet jo pitkään tai jopa koko elämänsä tietoa nettiin. Osaavatko he toimia toisin töissä, kysyy Qentinelin toimitusjohtaja Esko Hannula.

Europilvi nousee?

Eurooppalaisille pilvipalveluille saattaa tulla apua myös poliittisilta päättäjiltä. Esimerkiksi Saksan talousministeri Philipp Roesler on vaatinut turvallisempia pilvipalveluita Eurooppaan.

Viime vuonna, hyvissä ajoin ennen NSA-uutisia, Euroopan komis-

sio ilmaisi halunsa eurooppalaiseen pilvipalveluiden strategiaan.

Harva tietotekniikan kanssa työskentelevä myöntää yllättyneensä valtiollisesta kybertarkkailusta. NSA:n toiminnan laajuus, järjestelmällisyys ja tehokkuus sen sijaan ovat yllättäneet.

Vain tarpeellinen suojaan Verkottuneet yritykset eivät kuitenkaan tarvitse mahdollisimman kestäviä muureja kaikkien tietojensa ja järjestelmiensä ympärille.

– Onko liiketoiminnalle järkevää, että kaikki on suojattu äärimmäisen hyvin? Ollaan avoimia ja suojataan äärimmäisen hyvin vain tarpeellinen, Qentinelin Hannula ehdottaa.

Jämerä tietoturva maksaa ja tekee järjestelmien käytöstä hankalaa. Usein työntekijät keksivät tavan kiertää hankaluudet, jolloin tietoturva murenee.

– Suurin tietoturvauhka on aina

yksittäinen ihminen. Yksittäisiä ihmisiä, jotka huolimattomuuttaan tai tahallaan rikkovat ohjeita, ei tarvita kovin monta, Hannula sanoo.

Niin paljastui NSA:n urkintakin: alihankkijan työntekijä Edward Snowden toi salatut asiakirjat Washingon Postille ja Guardianille.

Ylläpitäjänä hänellä oli laajat oikeudet tietojärjestelmään.

Keskeistä onkin tiedostaa, mikä ei saa joutua väärille näytöille.

– Huolellisen luokittelun avulla voidaan tunnistaa tiedot, joita ei viedä pilveen, oli kyseessä sitten kotimainen tai yhdysvaltalainen palveluntarjoaja, Nixun tietoturvakonsultti Pekka Sillanpää neuvoo.

Tiukin seula on finanssialalla, terveydenhuollossa ja valtionhallinnossa. Vaatimukset valuvat asiakkailta myös alihankkijoille.

– Useimmille pienyrityksille Googlen tarjoamat melko hyvälaatuiset ja melkein ilmaiset palvelut ovat sellaisia, että kustannukset verrattuna tietoturvaan ovat kilpailukykyisiä liiketaloudellisesti ajatellen, Hannula sanoo. & TOMI SAVOLAINEN

@talentum.fi

Tässä lehdessä Areva /18 Cencorp /8 Gasum /4 Eon /14 Fennovoima /14 Finnair /15 Keksintösäätiö /11 Kemira /9 Konecra

23.8.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

3

VIIKON VIIKONTIETO TIETO

Koillisväylän suosio kasvaa Koillisväylän läpi kulkeneiden alusten määrä *TÄHÄN MENNESSÄ LUVAN SAANEET ALUKSET LÄHDE: LÄHDE: NORTHERN SEA ROUTE ADMINISTRATION

2010 2011 2012 2013

Tuoreimmat verkossa

4 10 34 54

*

GEORGE FREY

KOMMENTTI TTI

Kuusi vuotta salaista seurantaa ■ Yhdysvaltain turvallisuusvirasto National Security Agency aloitti Prism-vakoiluohjelman George W. Bushin hallinnon aikana vuonna 2007.

■ Ohjelma paljastui kesäkuussa, kun NSA:n alihankkijan työntekijä Edward Snowden antoi Guardian- ja Washington Post -lehdille salaisia asiakirjoja ohjelmasta.

■ NSA oli muun muassa seurannut järjestelmällisesti yhdysvaltalaisissa pilvipalveluissa olevaa dataliikennettä sekä tarkkaillut puheluliikennettä.

■ Yhdysvallat perustelee ohjelmaa terrorismin uhalla. Barack Obama on ilmaissut tukensa ohjelmalle.

TOMI SAVOLAINEN @talentum.fi

Takaportti kännykkäverkossa?

■

Viimeistään Snowdentapauksen jälkeen on selvää, että lakiin kirjattua mahdollisuutta henkilökohtaisen tai yritystiedon louhintaan käytetään.

Tietojen ongintaan ei tosin tarvita Yhdysvaltain maaperällä olevaa palvelinta.

Nokian verkkoyhtiö on voittanut tärkeitä kauppoja Yhdysvalloissa, Japanissa ja Koreassa. Huawei ja ZTE olivat tiettävästi ulkona kisasta kansallisen turvallisuuden nimissä, koska yhtiöt ovat kiinalaisia.

Kyse ei ole siitä, että kiinalaisjättien mobiilitekniikasta olisi löydetty yhtään takaporttia. Yhtiöt eivät ilmeisesti ole todistaneet riittävän uskottavasti, että takaporttia ei ole.

Kaikki operaattorit eivät ole yhtä tarkkoja – tai epäluuloisia.

Kiinalaisyhtiöt ovat myyneet tekniikkaansa belgialaisiin mobiiliverkkoihin, joita Euroopan päättäjät käyttävät.

Niin se menee. Hyödyllisten ja hauskojen palveluiden käyttö jatkuu. Käyttäjä ratkaisee, missä hän tärkeimpiä salaisuuksiaan paljastaa. &

TERRORISTIN JÄLJILLÄ. Turvallisuusvirasto NSA avaa syksyllä suurimman datakeskuksensa Utahin Bluffdaleen.

Keskuksia on ympäri Yhdysvaltoja.

Konecranesin CIO: Ylimitoitettu kohu

■

– Jupakka on toki synnyttänyt keskustelua, mutta ei sen takia suoranaisesti ole muutettu toimintatapoja, sanoo Konecranesin tietohallintojohtaja Antti Koskelin.

Nosturijätti on tyypillinen suuryritys siinä mielessä, että Antti sähköposti ja Koskelin kommunikaatiojärjestelmät ovat pilvessä, mutta toiminnanohjauksen kaltaiset järjestelmät eivät.

– Jos mietitään, mistä yritysten tietovuodot tapahtuvat tai mistä kilpailijatietoa hankitaan, niin ei se yleisesti tapahdu säh-

köpostin kautta, Koskelin huomauttaa.

Ylipäänsä hän pitää syntynyttä kohua hieman ylimitoitettuna.

– Muutama vuosi sitten Ruotsissa päätettiin, että Ruotsi voi seurata kaikkea maan kautta kulkevaa tietoliikennettä. Siitä ei noussut läheskään vastaavaa kohua.

Hyvä puoli on, että vakoilukeskustelu saa ihmiset ajattelemaan tietoturva-asioita.

– On hyvä esimerkiksi lukea ulkomailla hotellissa pienellä präntillä painettu teksti wlanverkkoon rekisteröitymisen yhteydessä. Siinä voidaan sanoa, että viranomaiset mahdollisesti seuraavat wlan-verkon liikennettä. Siinä tapauk-

sessa pitäisi jokaisella varoituskellot soida!

Voiko NSA-kohu johtaa siihen, että yritykset ryhtyvät tiukentamaan suhtautumistaan työntekijöiden omien laitteiden käyttöön työtehtävissä?

Ottaako byod takapakkia?

Tähän Koskelin ei usko.

– Ei tietohallinto enää voi mennä ihmisille sanomaan, että ette käytä omia vehkeitä, he tekevät sen kuitenkin. Tärkeämpää on valistuksella ja ohjeistuksella ohjata työntekijöitä ymmärtämään tietoturvaan liittyvät haasteet ja vaarat. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

anes /2 Nixu /2 Nokia /8 Qentinel /2 Savroc /10 TEK /4 Tieto /2 Vilant /6

www.tektal.fi

Valtio kilpailuttaa shokit

Stig Gustavson: Shokkeihin tarvitaan lisää tiedettä SHOKIT / Valtio kiristää otettaan kritiikkiä osakseen saaneista strategisen huippuosaamisen keskittymistä (shok). Tutkimusryhmät joutuvat syksyllä aiempaa kovempaan kilpailutukseen.

– Arvioinnit ovat osoittaneet, että muutostarvetta on. Shokkeihin tarvitaan lisää tiedettä, sanoo shok-johtoryhmän puheenjohtaja Stig Gustavson.

Elinkeinoelämän näkökulma on Gustavsonin mukaan ollut hyvin esillä, kun taas tiedemaailma on jäänyt turhan etäälle toiminnasta.

– Tarvitsemme todellista huippututkimusta, jolla yhdistetään elinkeinoelämä tieteelliseen relevanssiin. Vaikka shokeissa on syntynyt hyviäkin tuloksia, todellisia radikaaleja innovaatioita voisi syntyä lisää. Tähän prosessiin pitää saada tutkimusmaailmasta vahvistusta.

Karsinta käynnissä Shok-johtoryhmä esitti keväällä, että hankkeet joutuisivat vastedes kilpailemaan rahoituksesta nykyistä enemmän. Parhaat hankkeet saavat eniten rahoitusta ja osa voi jäädä ilman.

Tekes muuttaa linjauksiaan johtoryhmän esitysten suuntaan.

Merkittävä uudistus on, että jatkossa shokit kisaavat samasta Tekesin rahapotista. Kullekin keskittymälle korvamerkitty rahoitus loppuu.

Tekes rahoittaa keskittymiä tänä vuonna noin 110 miljoonalla eurolla. Ensi vuonna rahoitus jäänee alle sadan miljoonan euron.

Uusi mittari vertailuun Kilpailutuksen käytännön toteutus on vielä auki. Gustavson myöntää, että kaikki kuusi shokkia ovat kovin erilaisia ja niiden keskinäinen vertailu on vaikeaa.

– Rakennamme parhaillaan uutta mittaria, jolla voimme vertailla eri shokkien aikaansaamia tuloksia, kertoo Gustavson.

Ensimmäinen vaihe kilpailutuksessa käynnistyy syyskuussa ja toinen joulukuussa.

Onko shokkeja liikaa?

– Mikään shokki ei ole ilmoittanut lopettavansa toimintaansa eikä osakeyhtiöitä voi lopettaa ilman osakkeenomistajien päätöstä, Gustavson muistuttaa.

Shokkien osakkaita ovat yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Yhtiöt voivat rahoittaa tutkimusta muistakin lähteistä kuin Tekesistä, Gustafsson vihjaa.

– Shokkien keskinäistä laadullista kilpailua Tekesin rahoituksesta lisätään ja rahoitusta koh-

KAROLIINA PAAVILAINEN

ROHKEUTTA KEHIIN. Vuorineuvos Stig Gustavson kaipaa shokkeihin lisää todellisia, radikaaleja innovaatioita.

dennetaan entistä enemmän kahden tai useamman shokin yhteishankkeille. Kansainvälisyyttä ja pienten yritysten osallistumista edellytetään nykyistä enemmän, sanoo myös työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Petri Peltonen.

Pieniltä älyä Shok-toiminnalle asetettiin viime vuoden lopussa uusi johtoryhmä, jonka tehtävänä on johtaa ja muuttaa shokkien toimintaa.

Jokaisella shokin vetäjällä on myös sparrauskumppani ohjausryhmässä.

Toinen kuuma aihe on pk-yritysten ottaminen mukaan shoktoimintaan. Gustavson vierastaa sanaa pk-yritys. Hän korostaa korkean jalostusarvon yrityksiä.

Tulkinta on selvä: shokkien on avaudutta enemmän myös pksektorille. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

Shokkihoitoa ■ Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti helmikuussa arviointiraportin shokkien toiminnasta.

■ Raportti osoitti toiminnassa useita puutteita ja suositti shokkien toiminnan radikaalia uudistamista.

■ Shokit perustettiin vuonna 2008. Tutkimuskeskittymiä on yhteensä kuusi.

4 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.8.2013

Uutiset

Tuoreimmat verkossa

www.tektal.fi

Kauppi varoittaa hötkyilystä eläkeuudistuksessa Opintoihin pääsy suurempi ongelma kuin opintojen kesto, sanoo TEK-johtaja ANNAMARI TOLONEN

TYÖELÄMÄ / Eläkeiän mekaanisella nostolla ei työuria Suomessa pidennetä.

Tätä mieltä on Tekniikan Akateemisten toiminnanjohtaja Heikki Kauppi.

Kauppi ihmettelee työurakeskustelua, joka hänen mukaansa yksisilmäisesti velloo eläkeiän noston ympärillä.

– Paineet nostoon ovat lisääntyneet, se on selvää. Pääministeri sanoo asian suoraan, valtiovarainministeri peitellen ja oppositiojohtaja suorastaan vaatii iän nostamista.

Kaupin mukaan eläkeiän nostohötkyilyyn ei ole mitään syytä.

– Työmarkkinajärjestöt ja hallitus ovat edelleen yksimielisiä tavoitteesta, eli että todellisen keskimääräisen eläkeiän pitäisi nousta 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Tämä tavoite toteutuu vääjäämättä, jos vain eläkeikää lähestyville on tarjolla työtilaisuuksia.

TEK:n keulahahmo kaivaakin eläkekeskustelulle motiiveja muualta.

– Todellinen syy asian esille pitämiselle saattaa olla se, että elinkeinoelämän etujärjestöt haluavat pienentää yritysten eläkekuluja.

Työnantajat maksavat eläkkeistä 80 prosenttia. Jos eläköitymisikä nousee, niiden kulut pienenevät.

Uudistus 2017 ■ Valtio ja työmarkkinajärjestöt asettivat vuonna 2009 tavoitteeksi 25 vuotta täyttäneen eläkkeellesiirtymisiän odotteen nostamisen vähintään 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2012 odote oli 60,9 vuotta.

■ Ylijohtaja Jukka Pekkarinen valtiovarainministeriöstä vetää parhaillaan työeläkejärjestelmän uudistamistyöryhmää, jonka selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä.

■ Sen pohjalta tehdään päätökset muun muassa ikärajoista, varhais- ja perhe-eläkkeistä sekä eläkkeen määräytymisen yksityiskohdista.

■ Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2017.

Hyviä esimerkkejä on Kaupin mukaan yritysten asennemuutos olisi eläkeiän nostoa nopeavaikutteisempi ja halvempi keino.

– Asennemuutoksella on saatu hämmästyttäviä tuloksia. Esimerkiksi Bernerissä eläköitymisiät nousivat muutamassa vuodessa selvästi. Hyviä tuloksia ovat saaneet myös Saarioinen, Abloy sekä eräät kemianteollisuuden yritykset.

Fyysisillä apuvälineillä ja joustavilla työaikaratkaisuilla saadaan paljon aikaan.

Eivätkä järjestelyt edes välttämättä maksa mitään.

Kauppi kaivaa käytännön esimerkin TEK:n omasta toimistosta.

RISTIRIITA. – Eläkeiän nostaminen on onttoa puhetta, jos samaan aikaan kuitenkin eläkejärjestelyt ovat normaali tapa työntää väkeä ulos, sanoo Heikki Kauppi.

–Meillä on 60-vuotias, joka halusi jäädä eläkkeelle saadakseen aikaa läheisen henkilön tukemiseen. Hänelle järjestettiin lyhennetty työaika sekä liukuma, jotta hän voi sovitella työaikaansa.

Kaikki olivat järjestelyyn erittäin tyytyväisiä.

Kauppi uskoo vakaasti, että jatkossa yhä useampi suomalainen haluaa työskennellä pidempään.

– Koulutustaso nousee jatkuvasti ja on vaan niin, että henkiset

työt ovat usein mielenkiintoisempia ja vähemmän kuluttavia kuin fyysiset työt.

Pitkät opiskeluajat myytti Työurien pidentämisen toinen iskusana on ollut opiskeluaikojen lyhentäminen. Seminaareissa puhuja toisensa jälkeen on todistanut, kuinka Suomessa opiskellaan tolkuttoman pitkään.

Kaupin mukaan ilmiötä kannat-

taa perata hieman tarkemmin.

– Suomalaisopiskelijat käyvät usein töissä opintojen ohessa ja tämä pitkittää opintoja. Toisaalta suomalaiset pääsevät opintojaan vastaaviin töihin kansainvälisesti vertaillen huomattavan ketterästi ja nopeasti. Valmistumisen jälkeinen harjoitteluaika jää heillä vähiin, ja tämä on työssä käynnin ansiota.

Opiskelun ongelmana onkin Kaupin mukaan enemmänkin se,

että ylioppilastutkinnon ja opintojen alun välinen aika venyy liian pitkäksi.

– Kannattaa lähteä opiskelemaan, vaikkei olisikaan ihan varma alanvalinnastaan. Työelämässä voi tehdä monenlaisia asioita erilaisilla tutkinnoilla. Yhteishaun parantamisella asiaa voitaisiin kenties myös auttaa. & HARRI REPO

@talentum.fi

Gasum jaetaan jopa kolmeen yhtiöön OMISTUSJÄRJESTELYT

TOIMINNOT ERILLEEN. Gasumin omistusrakenne muuttuu vuoteen 2015 mennessä.

/ Muut omistajat ovat venäläinen

Maakaasuyhtiö Gasum jaetaan kahdeksi, ehkä jopa kolmeksi yhtiöksi. Yritysrakenne pitää muuttaa, koska Gasumin toiminta laajentuu nesteytettyyn maakaasuun.

Myös omistuspohja muuttuu, sillä Suomen valtio on ostamassa saksalaisen Eonin omistusosuuden.

– Omistusjärjestelyt voivat kestää pitkään, jopa vuoteen 2015, sanoo valtion omistajaohjausyksikön päällikkö Eero Heliövaara.

Gasumin suurin omistaja on Fortum 31 prosentin osuudella.

Gazprom (25 %), Suomen valtio (24 %) ja Eon (20 %). Eon on lopettamassa liiketoimintansa Suomessa.

– Budjetissa on varauduttu jo siihen, että järjestelyt etenevät. Tärkeätä on kokonaisratkaisun löytyminen, Heliövaara lisää.

Heliövaara myöntää, että kuka tahansa ei voi omistaa Gasumia, sillä siitä on olemassa tarkat osakassopimukset.

Suomen valtion intressi asiassa on huoltovarmuus, mitä nesteytetyn maakaasun (lng) käyttö antaa.

Euroopan unionin energiamarkkinadirektiivin mukaan energiakauppa eli kaasun myynti on oltava eri yhtiössä kuin jakelu eli verkkoliiketoiminta kaasuputkineen. Samaan tapaan kantaverkon omistus on sähköyhtiöistä erillään Finngridissä.

Ei vaihtoehtoa Kuinka eriyttäminen tehdään, on vielä valmisteltavana. Vaihtoehtoa Gasumin jakamiselle ei kuitenkaan ole.

Mahdollista on myös, että järjestelyn seurauksena muodostetaan

vielä kolmas yhtiö, jonka tehtävänä on terminaalien ja maakaasuinfran rakentaminen Itämeren alueelle. Tässä yhtiössä voisi olla mukana myös Baltian maita.

– EU-komission Suomelle myöntämä poikkeuslupa on voimassa ainoastaan niin kauan kuin Gasumilla on kaasulle vain yksi hankintalähde. Lng:n myötä toiminnot on eriytettävä, selvittää ylijohtaja Esa Härmälä työ- ja elinkeinoministeriöstä. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

23.8.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

V

Kumman käsiin luotat tuotannon? www.siemens.fi /ipc Toimisto-PC • Kuin humanisti • Luonteikas ja monivivahteinen • Viihtyy toimistossa • Tykkää siisteydestä • Ohjelmistot asennettava itse • Vaihdettavissa usein • Täynnä yllätyksiä

Siemens teollisuus-PC • Kuin insinööri • Vahva, väkevä ja luotettava • Kotonaan teollisuudessa • Ei allerginen pölylle tai tärinälle • Teollisuusohjelmistot valmiina • Velvollisuudentuntoinen, pitää tuotannon käynnissä • Osaa ennakoida mahdolliset häiriöt

Rakastu insinööriin – teollisuus-PC ilmaiseen testiin kolmeksi kuukaudeksi ja selvitys laitekannasta.

Lisätietoja. www.siemens.fi/ipc

Industry Sector

5

6 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.8.2013

Uutiset JÄLKIVIISAS

Tekniikka&Taloutta voit lukea Te

Palsta selvittää, kuinka vanhat väitteet toteutuivat.

Lähetä vinkki tektal@talentum.fi

Gsm-lähetin seuraa pakettia Suomalaisyhtiön seurantalaite on kuin halpakännykkä ilman näyttöä

ANTTI KÄNSÄLÄ

SEURANTA / Suomalainen ViTekniikka&Talous 9.3.2006

Huipputekniikan vienti vajosi 1990-luvulle

S

uomi ylvästeli pitkään sillä, että huipputekniikan osuus viennistä oli maailmanennätystasoa. Korkeimmillaan se oli vuonna 2000 yli 23 prosenttia.

Mitkä ovat tuoreimmat tiedot, tulliylitarkastaja Matti Heiniemi?

Vuonna 2012 huipputekniikan osuus oli enää 7,5 prosenttia ja tämän vuoden tammi-toukokuussa 5,8 prosenttia.

Huipputekniikan viennin paras vuosi oli 2007, jolloin sen arvo oli 11,7 miljardia euroa. Paljonko vientiä kertyy tänä vuonna?

Alkuvuonna vienti on vähentynyt 30 prosenttia. Jos sama kehitys jatkuisi koko vuoden, jäätäisiin kolmeen miljardiin euroon. Loppuvuodesta lasku ei kuitenkaan ole yhtä jyrkkää, sillä matkapuhelinvienti romahti jo viime vuoden syksyllä.

Vertailun vuoksi voi todeta, että vuonna 1995 vientiä kertyi 3,5 miljardia euroa.

Aikoinaan huipputekniikan osuus viennistä oli Suomessa maailmanennätysluokkaa. Kuinka Suomi sijoittuu nyt kansainvälisissä vertailuissa?

Tuoreimmat vertailutiedot ovat vuodelta 2011, jolloin Suomen edellä on yli 40 maata.

Minä vuonna matkapuhelimia vietiin Suomesta eniten?

Huippuvuosi oli 2007, jolloin viennin arvo lähes 6,9 miljardia euroa.

Matkapuhelinten valmistus loppui Suomessa vuosi sitten, mutta tilastojen mukaan Suomesta viedään edelleen kännyköitä. Miten tämä selittyy?

Matkapuhelinviennistä osa on aina ollut osa muualla valmistettujen puhelimien jälleenvientiä. Huippuvuosina Suomeen tuotiin vuosittain toistakymmentä miljoonaa puhelinta, vaikka kotimainen kysyntä jäi alle kahteen miljoonaan puhelimeen. Tästä on nytkin kysymys.

Onko mikään huipputekniikan tuoteryhmä onnistunut merkittävästi kasvattamaan vientiään 2000-luvulla?

Vahvin kasvuala on ollut lääkevienti. Siinä on kuitenkin ollut suureksi osaksi kysymys muualla valmistettujen lääkkeiden jälleenviennistä Venäjälle, joten sitä ei voi täysin pitää kotimaisena kasvualana.

Laskeeko huipputekniikan vientiosuus jatkossakin?

Kun tärkein sektori eli matkapuhelinvienti on nollautunut, osuus ei välttämättä enää tämän vuoden jälkeen laske, sillä jäljelle jääneessä huipputekniikassa on myös kasvualoja. &

Huipputekniikan osuus viennistä on enää alle kuusi prosenttia.

JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

KATKENNUT TUKIJALKA. Viimeinen Suomessa valmistettu kännykkä tehtiin Salossa viime vuonna.

lant Systems tuo syyskuussa markkinoille gsm-signaaliin perustuvan lähetysten seurantalaitteen. Sen avulla lähetyksiä voi myös silloin, kun paketti on sisätiloissa. Samalla käyttökustannukset ovat gps-jäljitintä alhaisemmat.

Laite on suunnattu kuljetusliikkeille ja valmistavalle teollisuudelle. Varsinkin huoltosektorilla lähetettävä tavara ei välttämättä ole arvokas, mutta sillä on kiire.

Kämmeneen mahtuvassa laitteessa on gsm-lähetin, kiihtyvyysanturi, valoanturi ja ohjelmisto.

Sitä on kehitetty yhdessä Sveitsin postin ja Swisscomin kanssa. Pilottikäyttäjiä on ollut parikymmentä, Suomesta esimerkiksi ABB. Laite käy tasaisin väliajoin päällä ja kertoo sijaintinsa teleoperaattorille. Swisscom on Vilant Systemsin osaomistaja ja saa roaming-sopimuskumppaneiltaan tiedot laitteen verkkovierailuista 190 maasta.

– Laitteemme on gps-pohjaisia laitteita yksinkertaisempi. Gpslaitteen sijaintitieto pitää lähettää eteenpäin gsm-verkossa, josta kertyy roaming-maksuja useita kymppejä kuussa per seurantalaite. Meillä näitä kustannuksia ei ole, tuotepäällikkö Antti Känsälä kertoo.

Muutaman kympin hintainen laite on kuin halpiskännykkä neljällä taajuudella ilman näyttöä ja näppäimistöä. Sim-kortti on integroitu piirilevylle.

Seuraa lähetystä kartalla Käyttö on yksinkertaista. Ennen lähetystä sarjanumero kirjataan ylös käsin tai viivakoodilla webpohjaiseen palveluun ja laite kyt-

VALOTUNNISTUS. Lähetyksen etenemistä voi seurata selainkäyttöliittymästä. Lisäpalveluna jäljitin lähettää sijaintiviestin, mikäli pakkaus on avattu.

ketään päälle.

Vastaanottaja voi seurantakoodin avulla seurata lähetyksen etenemistä selainkäyttöliittymästä.

Laite palautuu kiertoon lähetyksen vastaanottamisen jälkeen. Kuljetusliikkeet voivat liittää seurannan omiin tietojärjestelmiin rajapinnan kautta.

Paikoitustarkkuus riippuu tukiasemien läheisyydestä. Kaupungissa se on kortteleiden luokkaa, maaseudulla muutamia kilometrejä. Useimpiin käyttötarkoituksiin tämä riittää.

– Voimme tarjota lisäksi rfid-tunnistusta. Tärkeintä on tulla markkinoille kustannustehokkaasti.

Gps-paikannuksen liittäminen laitteeseen ei ole poissuljettua, Känsälä kertoo.

Lisäpalveluna laitteeseen saa valotunnistuksen, jolloin se lähettää viestin, kun paketti avataan.

Hävikkitapauksissa kuljettaja on usein ajanut ohjeiden vastaista reittiä tai pysähtynyt kielletyssä paikassa.

Pöly- ja roiskevesisuojatusta laitteesta on kolme eri versiota.

Merikuljetusversion akku kestää 100 päivää, lentomallin 30 ja maantieversion 20 päivää.

Laite on myös hyväksytty lentorahtitoimintaan. Se tunnistaa tietyn taajuiset tärinät ja kytkee itsensä pois päältä ennen kuin lentokone alkaa liikkua omin moottoreiden voimin. & JANNE TERVOLA

@talentum.fi

Cencorp myi ensimmäisen aurinkopaneelinsa AURINKOSÄHKÖ / Mikkeliläinen Cencorp uskoo valmistavansa ensi vuonna 500 000 aurinkopaneelia uudessa tehtaassaan.

Nyt kaupungissa on saatu pystyyn koelinja, jonka kapasiteetti on 100 000 paneelia vuodessa. Ensimmäinen kauppa on tehty Kap Verdelle.

– Rautoja on tulessa ja uskon, että tämän vuoden puolella saamme vielä lisää tiedotettavaa, sanoo Cencorpin toimitusjohtaja Iikka Savisalo.

Täysikokoinen paneelitehdas on Savisalon mukaan 10–15 miljoonan euron investointi.

EU:n ja Kiinan paneelisopu käänsi hinnat EU:n ja Kiinan kauppasota aurinkopaneeleista päättyi kesällä sopuun.

– Se on meidän kannaltamme hyvä juttu, koska riitely saa asiakkaat varovaisiksi.

– Sopimus on jo johtanut siihen, että paneelien hintataso on taittunut nousuun. Se myös rajoittaa kiinalaistuontia ja antaa lisää tilaa meidän kaltaisellemme pelurille.

Savisalo muistuttaa, että suunnitellun täysimittaisen tuotannonkin käynnistyttyä Cencorp on pieni valmistaja. Maailman suurimmat valmistajat syöksevät linjoiltaan kymmenen miljoonaa paneelia vuodessa.

– Kymmenenneksi suurinkin valmistaja on meihin verrattuna kooltaan moninkertainen.

Cencorp aikoo menestyä kilpailussa omalla laserporausta käyttävällä valmistusteknologiallaan.

Nykyisissä paneeleissa on run-

saasti kiinalaiskäsin tehtyjä juotoksia ja johdot kulkevat pinnassa.

Paneelit vikaantuvat helposti, ja tehovaihtelu paneelien välillä on suurta.

– Tavoitteenamme on myydä paitsi paneeleja myös tuotantoteknologiaa. Uskon, että ensi vuonna maailmalla on jo tehtaita, jotka käyttävät meidän teknologiaamme.

Savisalo arvioi, että tehtaan pyörittämiseen tarvitaan maksimissaan runsaat 20 henkeä.

Ensimmäinen paneelikauppa on arvoltaan 150 000 euroa.

– Kauppa on vielä pieni, mutta se saatiin nopeasti mikä kertoo että alalla on hytinää. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

23.8.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

1. Etsi Tekniikka&Talous-sovellus App Storesta ja asenna se 2. Tunnistaudu tilaajaksi tai osta irtonumero 3. Lue!

myรถs iPadissa!

High-tech -tuote

9HVL 6H PLWHQ MlUYHVWl RWHWWX UDDNDYHVL PXXWWXX MXRPDYHGHNVL WDL YDLNNDSD VDLUDDODYlOLQHLGHQ SXKGLVWXVDLQHHNVL YDDWLL OXNXLVLD MD PRQLPXWNDLVLD NlVLWWHO\Ml 7RLVDDOWD SDOYHOWXDDQ WHROOLVXXGHQ SURVHVVHLVVD YHGHQ WXOHH ROOD NLHUUlWHWWlYLV Vl MD MlOOHHQ SXKGDVWD XXWHHQ Nl\WW||Q 9HVL RQ VDDWX SDOYHOHPDDQ K\YLQ HULODLVLD WDUSHLWD 6H RQ HKNl PDDLOPDQ SLVLPSllQ MDWNXQHHQ WXRWHNHKLWWHO\Q WXORV

.DLNR PXNDQD NHKLWWlPlVVl YHWWl MR \OL YXRWWD

.DLNR 2\ WDUMRDD YHVLDODQ ODDGXNNDLWD WXRWWHLWD MD UDWNDLVXMD (GXVWDPPH PDDLOPDQ MRKWDYLHQ YHGHQNlVLWWHO\ODLWWHLGHQ YDOPLVWDMLHQ KXLSSXWXRWWHLWD ยฒ OXRWHW WDYLD YHGHQNlVLWWHO\ YHGHQPLWWDXV MD DQQRVWHOXWHNQLLNNDODLWWHLWD MD MlUMHVWHOPLl ยฒ VDLUDDORLOOH NXQQLOOH WHROOLVXXGHOOH MD WDORWHNQLLNDQ UDNHQWDMLOOH

2OHPPH \OSHLWl OXRWHWWDYLVWD SllPLHKLVWlPPH MD YDDWLYLVWD DVLDNNDLVWDP PH 2PD RVDDPLVHPPH SHUXVWXX SLWNllQ NRNHPXNVHHQ MDWNXYDDQ WLHGRQKDQ NLQWDDQ VHNl KHGHOPlOOLVHHQ \KWHLVW\|K|Q YDDWLYLHQ SURMHNWLHQ SDULVVD .HKLW\V MDWNXX

6DLUDDORLOOH

7HROOLVXXWHHQ

9HVLKXROWRRQ

/9, UDNHQWDPLVHHQ

5DWNDLVXMD YHVLDODQ WDUSHLVLLQ 3XKHOLQ

+HQU\ )RUGLQ NDWX & +HOVLQNL ZZZ NDLNR IL

9HGHQ SXROHVWD

S A I R A A L O I D E N V ร L I N E H U O LT O t A N N O S T E L U T E K N I I K K A t V E D E N K ร S I T T E LY t V E D E N M I T T A U S t J ร ร H D Y T Y S T O R N I T

7

8 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.8.2013

Uutiset

Verkossa nyt tekniikkatalous.fi

Lumia 925 on sulava mekaniikkapäivitys

JANNE TERVOLA

Nokia tuo uusvanhan huippumallinsa myöhässä Suomeen TESTI / Ensi viikolla Suomessa laajempaan myyntiin tuleva Lumia 925 antaa laadukkaan vaikutelman. Alumiinirunko tuntuu hyvältä kädessä. Puhelin on lähes 50 grammaa edeltäjäänsä, Lumia 920:tä, kevyempi.

Laite on myös pari millimetriä edeltäjäänsä ohuempi, kiitos pois jätetyn mahdollisuuden langattomaan lataukseen. Halutessaan langattoman latauksen saa lisävarusteena olevalla takakannella.

Näyttökoko on pysynyt samana, mutta ips-paneelin sijaan 925:ssa on amoled-näyttö. Kosketusnäytön toiminta on ennallaan ja se toimii hanskallakin.

Suoritin ja akkukapasiteetti ovat samat. Sen sijaan sisäistä muistia on vain puolet edeltäjästä, 16 gigatavua, eikä muistikorttipaikkaakaan ole. Muutoksella puhelimen omistajat ajetaan Skydrive-pilvitallennuspalvelun käyttäjäksi.

WP8-käyttöjärjestelmä on saanut Amber-päivityksen. Nyt lukitusnäytössä näkyy kellonaika ja se aukeaa tuplanäpäyttämällä. Samoin FM-radion viritin on otettu käyttöön. Päivitys tulee myöhemmin saataville muihinkin Lumiamalleihin.

Lukitusnäytön näkymästä jää kaipaamaan symboleita vastaamattomista puheluista ja saapuneista viesteistä. Kalenterissa ei ole edelleenkään viikkonäkymää, vain päivä- ja kuukausinäkymät.

Amber tuo mukanaan myös uusia kameraohjelmia. Smart Camera ottaa kerrallaan kymmenen kuvaa, joista voi valita onnistuneimmat tai yhdistellä eri kuvien parhaista paloista yksi otos.

Huippumalleihin saa Nokia Pro Camera -sovelluksen, joka mahdollistaa kameran käsisäädöt. Valotusaikaa voi säätää 1/600–4 sekunnin välillä. Myös tarkennuksen voi asettaa käsin.

Hämärässä otetut kuvat eivät ole yhtä ylioptimistisia kuin 920-mallissa. Kuvanvakaimella varustetussa kamerassa on nyt kuusi linssielementtiä, kun edeltäjässä niitä oli viisi. Kamera piirtää tarkemmin eivätkä yksityiskohdat pala puhki yhtä helposti kuin edeltäjässä.

Here-paikannuspalvelut tekevät erillisen navigaattorin ja reittioppaat tarpeettomiksi. Akku kestää juuri ja juuri työpäivän.

925 on tasapainoinen ja viimeistelty puhelin, jonka suurimmat puutteet johtuvat hitaasti paranevasta käyttöjärjestelmästä.

Suomeen malli tulee myyntiin myöhässä. Tekniikkafriikit odottavat jo heinäkuussa esitellyn huippumalli 1020:n myynnin alkamista. Tästä päivämäärästä Nokia on hiirenhiljaa. & JANNE TERVOLA

@talentum.fi

KÄSISÄÄDÖT. Nokia Pro Camera -sovelluksen avulla kameran asetukset voi säätää käsin.

Nokia Lumia 925

Kenelle: Hyvin muotoiltua älypuhelinta arvostaville Hinta: 469 euroa, musta, valkoinen ja harmaa ■ Muotoilu ■ Kameran ominaisuudet PAMAUTA. Puhelinta on kolautettava lataavaan autotelineeseen, jota se tunnistaa puhelimen. Tunnistuksen jälkeen navigaattorin käyttöliittymä muuttuu yksinkertaisemmaksi.

HANKEN EXECUTIVE MBA » Gain a comprehensive view on business through our internationally acclaimed research » Learn from experts and peers in small, interactive groups » Specialise in Finance, International Management, or Service and Relationship Marketing » Ensure a good work-life balance with our unique programme design

NEXT INFORMATION SESSION: 18 SEPTEMBER 2013 APPLICATION DEADLINE: 31 OCTOBER 2013 HANKEN.FI/MBA

■ Kalenterin kuukausinäkymä on lukukelvoton ■ Akun kesto

23.8.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

SKANNAA KOODI ÄLYPUHELIMESI QR-SOVELLUKSELLA TAI KATSO WWW.TEKTAL.FI/P/11

Lappeenrannan professoreilla yhä parhaat palkat

Jäteliemissä muhii arvokas fosforivarasto Yrityksiä kiinnostaa lietteiden käyttö kasvien lannoitteena KEMIA / Neitseellisen fosforin hinnannousu ja vesistöjen rehevöityminen ovat saaneet tutkijat ja yritykset kiinnostumaan fosforin kierrätyksestä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) tutkii parhaillaan kenttäkokein eri jätevedenpuhdistamoilta saatujen lietteiden käyttökelpoisuutta kasveille.

Fosforipula uhkaa ■ Tutkijat arvioivat, että maailman fosforivarannot on louhittu loppuun noin 50–100 vuodessa.

■ Maailman suurimmat fosforintuottajat ovat Kiina, USA ja Marokko.

■ Suomessa fosforia louhitaan Siilinjärvellä. Lisäksi Itä-Lappiin Sokliin on tulossa fosforikaivos.

– Nykyisin vain pieni osa puhdistamolietteistä hyödynnetään lannoitteena. Suuri osa käytetään maanrakennuksessa täyteaineena.

Sieltä fosfori todennäköisesti palautuu pikku hiljaa kiertoon ja rasittamaan vesistöjä, sanoo tutkija Helena Kahiluoto.

Kahiluodon mukaan jätelietteiden käyttö olisi kannattavaa, sillä kasvit pystyvät tutkimusten perusteella hyödyntämään eloperäistä fosforia hyvin eikä puhdistamolietteissä enää ole yhtä paljon raskasmetalleja kuin menneinä vuosikymmeninä.

Tulevaisuuden tekniikkaa Myös yritykset uskovat, että fosforin kierrätys on tulevaisuutta.

Kemira osallistuu MTT:n tutkimukseen. Alustavien tulosten perusteella yhtiön kehittämä KemiCond-lietteenkäsittelymenetelmä tuottaa hyvin kasvien käyttöön sopivaa fosforipitoista lietettä.

– Voimme hyödyntää tuloksia asiakkaidemme kanssa. Lisäk-

si voimme lisätä yleistä tietoutta lietteen fosforin hyödynnettävyydestä sekä jakaa tietoa fosforikysymyksiä pohtivassa Euroopan unionissa, kertoo vanhempi tutkija Outi Grönfors Kemiralta.

Jotta lietettä voidaan käyttää pelloilla, siinä ei saa olla tautia aiheuttavia bakteereita. KemiCond hygienisoi lietteen. Lisäksi se parantaa vedenerotusta, jolloin lietetilavuus pienenee.

Ylihärmäläinen Pellon Group on puolestaan kehittänyt yhteistyössä MTT:n kanssa sikalalietteen käsittelyyn BioSampo-järjestelmän.

Siinä erotellaan ensin lietelannasta fraktiointikontissa kiintoaine ja fosfori. Fosfori pelletöidään ja voidaan edelleen käyttää orgaanisena lannoitteena. Lietteen nesteosa käsitellään mikrobiologisesti, minkä jälkeen se ei enää haise ja neste voidaan käyttää typpipitoisena lannoitteena. & MARI HEIKKILÄ

@talentum.fi

ÄLÄ UHKAPELAA TALOLLASI

A RT A! E S ÄK S YL ULO T

VALITSE ERISTYKSEN VALTTIKORTIT

Vettymätön routaeriste Routaeristeen tulee toim ia luotettavasti vuosikymmeniä. Jo varsin pien i määrä kosteutta routaeristeessä puolittaa sen eristyskyvyn.

Vaadi routaeristeeltä luot ettavuutta!

Valitse Testivoittaja! .DWVR DVHQQXVDQLPDDWLR R ZZ ZZZ Z ¿Q ¿QQI QIRD RDP P ¿ ¿

CW-300 kellarier isteet

Yhdellä asennuksel la lämmöneristys. Fin ”patolevy” ja vesitiivis nfoam-kellarinsein optimoi sokkelin äeriste ko den fysiikan lakien steusteknisen toimivuumukaiseksi.

.DWVR DVHQQXVDQ

LPDDWLR ZZZ ¿

QQIRDP ¿

www.finnfoam.fi CE-merkityt eristeet jo vuodesta 2004

Finnfoam antura muo ottttii

Routaeriste tulisi tänä päivänä asenta aa myös anturan all e, jotta kylmäsilta a saa aa katkaistua. Finnfo amin anturamuo daan tilllaa saat muotin hinnalla my joka helpottaa ja ös lämmöneristykkse n,, nopeuttaa antur sen avalua merkittävästi. .DWVR DVHQQXVD

QLPDDWLR ZZZ ¿QQIRDP ¿

Tulppa® elmä ilajärjest vy, -märkät ärkätilaleev ettava m

nveden n asenn ynä että n vaakaa nien Tulppa® o sekä rakennuslev rakentaa sein it ii joka toim Tulppa®-levyillä vo sti ja edullisesti o eristeenä. ksen lisäksi help iintokalusteeett.. ty k vedeneris kuseinät, tasot ja ¿ myös suih ® ZZZ WXOSSD ää Tulppa Lue lis

iaeriste Painumaton latt luja,

si on oltava tarpeek kun Lämmöneristeen anaikaisesti Sam n. saa ka inu ttakin ettei se pa svatetaan on lujuu inueristepaksuutta ka llimääräiset pa mi tan laa tai a kasvatettav erittäin luja aa. Finnfoam on mat kasvavat liik ös suuret kuormat, my tta ma inu pa ja kestää väliseinien alla. kuten takkojen ja Z ¿QQIRDP ¿ LPDDWLR ZZ

.DWVR DVHQQXVDQ

9

10 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.8.2013

Uutiset

VerkossaUutta nyt T&T:n tekniikkatalous.fi toimitukselta

Kovakromausta turvallisemmin Kuopiolainen teknologiayritys saa potkua EU:n tiukoista ympäristölaeista VIIKON STARTUP

MATERIAALIT / Kuopiolaisella Savrocilla on käsissään kaikki eväät menestykseen. Se on kehittänyt oman teknologian, joka auttaa teollisuutta säästämään.

Yrityksen tuote on uusi kromipinnoitusmenetelmä. Kovakromausta käytetään laajasti useissa teollisuuden komponenteissa moottorien vaihteista teollisuusventtiileihin.

Teollisuuden nykyisin käyttämä kromityyppi 6 aiheuttaa kuitenkin syöpää ja on vaarallinen ympäristölle. Siksi EU aikoo rajoittaa kromi 6:n käyttöä vuonna 2017.

Savrocin menetelmä perustuu perinteisiin elektrolyyttisiin ja kemiallisiin kastopinnoitusmenetelmiin, mutta käyttää turvallisempia kromi-3 -prosessikemikaaleja.

Teknologiajohtaja Juha Miettisen mukaan yhtiön teknologian avulla myös pinnoitusten mekaaniset ominaisuudet saadaan kestävimmiksi.

– Säästöjä syntyy pienemmistä materiaalikuluista. Myös jätekulut pienenevät, kun myrkkyjä on vähemmän. Uskon, että pinnoitusala saa tästä uutta vauhtia myös Suomessa, Miettinen kertoo.

■ Mitä tekee: Uuden sukupolven kromipinnoitusmenetelmä ■ Perustettu: 2012 ■ Työntekijöitä: 3 ■ Liikevaihto: 100 000 euroa vuonna 2013 (arvio)

Savroc

Luovuus ja sattuma tarvitsevat tilaa Idea uudesta kromipinnoituksesta syntyi pari vuotta sitten, kun Miettinen löysi työparikseen Jussi Räisän.

– Menetelmä sai alkunsa kokeilun ja sattuman kautta. Ennakkoluuloton kokeilu voi tuottaa mukavia löydöksiä. Yritysten kannattaisi laajemminkin antaa tilaa luovuudelle, Miettinen kehottaa.

Savroc pyrkii hyvin voimakkaaseen kasvuun maailmanlaajuises-

Vuoden päästä yrityksessä on jo kiire.

Mahdollisuudet: EU:n tiukkenevat lait luovat markkinoita Uhat: Kilpailevat menetelmät.

Tavanomaiset teknologiariskit. ti. Tilanne näyttää lupaavalta, sillä myös Aasiassa ja Yhdysvalloissa ympäristökysymykset ovat pinnalla.

Savroc lisensioi kehittämäänsä teknologiaa kromipinnoitusta käyttäville yrityksille.

Tänä vuonna Savrocin liikevaihto jää 100 000 euroon. Ensi vuonna

Miettinen arvioi sen lähtevän voimakkaaseen kasvuun.

– Vuoden päästä voi olla jo kova kiire, siihen varaudumme. Vuosi 2017 on äkkiä ovella, hän sanoo.

Viime talvena yritys sai miljoonan euroa rahoitusta Finnveralta, Tekesiltä ja yksityisiltä sijoittajilta. Sen turvin yritys pärjää ensi

kevääseen asti.

Ennen muuta sillä on vielä etumatkaa kilpailijoihin. Yrityksen tekemän markkinatutkimuksen mukaan kilpailevia teknologioita ei ole vielä ilmaantunut. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

Messe rschm itt oli

KAR

U SO

TAKO

23.8.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS NE

11

1 / 20 13

TOUK 8,90 O–KESÄ EURO KUU A

Ensimmäinen Tekniikan historia -lehti ilmestyy 9. lokakuuta.

Kuum

SOLIFapäinen ER

Citym AIK an

CIA

LEGEANSA NDA

Keksintösäätiön kello tikittää INNOVAATIOT / Jatkaako Keksintösäätiö toimintaansa vielä ensi vuonna? Vastaus selviää pikapuoliin.

Keksintösäätiön tilanne muuttui täysin, kun työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti yllättäen lopettavansa säätiön rahoittamisen valtion budjetista ensi vuoden alusta lukien. Vielä tänä vuonna säätiö sai lähes kymmenen miljoonaa euroa.

Säätiön hallituksella ja valtuus-

LYHYET Outotec modernisoi Filippiineillä OUTOTEC MODERNISOI Philippine Associated Smelting and Refining Companyn kuparisulaton Filippiineillä. Tilauksen arvo on 12 miljoonaa euroa. Se sisältää rikasteen syöttöjärjestelmän, rikastepolttimen, prosessinohjausja uunin jäähdytysjärjestelmän lisäksi anodivalimon ja asennusvalvontapalveluja.

Tiedossa taas yt:t TIETO ALOITTAA yt-neuvottelut Suomessa 135 henkilön vähentämiseksi. Neuvottelujen piirissä ovat jatkuvat palvelut, tuotekehitystoiminta sekä hallintoyksikkö.

Suomen lisäksi vähennykset ovat käynnissä muissa maissa.

Ruotsissa vähennystarve on 35 henkilöä ja Kiinassa, Tšekeissä sekä Puolassa yhteensä 100 henkilön verran. Toukokuussa aloitetut yt-neuvottelut konsultointi ja integraatiopalvelut -alueella 300 henkilön vähentämiseksi globaalisti ovat edelleen käynnissä.

Mikkeli muuttuu interaktiiviseksi pelikentäksi ENSI VIIKON maanantaina Mikkelissä käynnistyy nuorille suunnattu Digitaalinen kaupunkiseikkailu. Osallistujien tehtävänä on löytää viikon aikana keskustassa olevia tehtävärasteja. Mobiilisovelluksella toimiva peli tutustuttaa pelaajat kaupungin palveluihin, samalla pelaajat oppivat tekemään muun muassa ansioluettelon. Eniten pisteitä keränneet palkitaan, voittaja pääsee New Yorkiin.

Korhonen osti muut ulos Sisu Autosta SISU AUTON toimitusjohtaja Timo Korhonen on lunastanut Olof ja Maija Eleniuksen omistusosuudet ja omistaa nyt yksin koko konsernin.

Korhosen tavoitteena on kasvattaa Sisun kuorma-autojen vientiä. Kilpailuvaltteina ovat lyhyet toimitusajat ja avaimet käteen -toimitukset. Kuorma-autojen tuotekehitys ja valmistus pysyvät Suomessa.

Yhtiön kolme viimeistä vuotta ovat olleet voitollisia. Viime vuonna liikevaihto oli 23 miljoonaa euroa. &

kunnalla on vielä muutama kuukausi aikaa päättää, miten jatkon käy.

– Selvittelytyö on meneillään, ja monenlaisia ajatuksia on heitetty, sanoo hallituksen jäsen Jari Romanainen Tekesistä. Esillä on ollut neuvonta- ja koulutuspalvelujen tarjoaminen.

Säätiön päätoimintaa on ollut Tuoteväylä-palvelu, joka on tarjonnut yksityishenkilöiden keksin-

nöille arvioinnin ja mahdollisuuden jatkokehittämiseen. Palvelu siirtyy vuoden alussa Uudenmaan ely-keskukseen.

Protopaja siirtyy Lohjalle Työ- ja elinkeinoministeriön edustajana säätiön hallituksessa istuva Elise Pekkala pesee kätensä toiminnan jatkosta.

– Kun meidän rahoituksemme loppuu, myös meidän intressimme säätiöön loppuu, hän sanoo.

Säätiön tulevaisuus on nyt sen valtuuskunnassa edustettuina olevien korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden käsissä.

– Nämä taustatahot eivät ole tähän saakka rahoittaneet säätiön toimintaa. Tässä taloustilanteessa se voi olla vaikeaa jatkossakin, Ro-

Kontakteja yli toimialarajojen 3.–5.9.2013

Helsingin Messukeskus Päivitä tietosi, verkostoidu ja katsasta kiinnostavimmat uutuudet PacTec, FoodTec, GrafTec ja PlasTec 2013 -messuilla!

Kesän aikana uudistuneesta Messukeskuksesta löydät PacTec, GrafTec, FoodTec ja PlasTec 2013 -messut ja tuote-, palvelu- ja ohjelmasisällön lisäksi ajankohtaista tietoa ja verkottumismahdollisuuden alan ammattilaisille.

Messuilla on mukana koko arvoketju saman katon alla, pakkaamisen ja materiaalinkäsittelyn koko tuotantoketju suunnittelusta käyttöön ja raaka-aineisiin sekä painokoneista markkinointiin. Neljän ammattitapahtuman samanaikaisuus tarjoaa tilaisuuden luoda asiakas ja kumppanuussuhteita yli toimialarajojen. Tapahtumakokonaisuus on vuoden suurin ja tärkein tapahtuma Itämeren alueella.

Ohjelmassa mm. 3D-tulostamisen erikoisohjelma, konferenssi ”Suomalaisen pakkaus- ja muoviteollisuuden tutkimus, kehitys ja aikaansaannokset”, Pakkausyhdistyksen avajaisseminaari, ”Energiatehokkuutta elintarviketuotantoon”. Lisäksi mielenkiintoisia tietoiskuja ja kilpailuja mm. Toyota GP Trukkikisa ja Optiscan demoalue.

Tule katsomaan uusittuja tiloja ja ravintolamaailmaa!

Pakkaaminen ja materiaalinkäsittely Elintarviketeknologia Graafinen teollisuus, painoviestintä ja markkinointi Muoviteollisuus

Ilmoittaudu kävijäksi ennakkoon ja vältä jonot sisäänkäynneillä!

www.pactec.fi | www.foodtechelsinki.fi | www.graftec.fi | www.plastec.fi

manainen arvioi.

Toimintojen siirtyminen elykeskukseen aiheuttaa säätiön toiminnassa muitakin muutoksia.

Keksintöjen prototyyppejä valmistaneen Protopajan toiminta siirtyy Espoon Innopolista Lohjalle kehitysyhtiö Novagolle. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

12 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.8.2013

Uutiset

Verkossa nyt tekniikkatalous.fi

Nämä 23 DLR

Detektor upptäcker osynliga luftgropar Varningssystem för klarluftsturbulens FLYGSÄKERHET / Klarluftsturbulens som uppstår utan föregående varning förorsakar höga kostnader för flygbolagen och obehag för passagerarna. Ett europeiskt konsortium utvecklar som bäst en laserdetektor som ska varna piloterna för oväntad turbulens.

Fenomenet Clear Air Turbulence (CAT) på hög höjd är omöjligt att upptäcka med blotta ögat.

De snabba förändringarna i luftströmmarnas hastighet är oberäkneliga. Det finns ingen tid för besättningen att varna passagerarna.

Klarluftsturbulensen förorsakar höga kostnader för flyget. Passagerare och besättning kan skadas illa då föremål plötsligt kastas omkring i kabinen. Oväntade luftströmmar höjer dessutom bränsleförbrukningen.

Flygindustrin efterlyser verktyg som varnar för klarluftsturbulens. Diverse rapporteringssystem för piloter har införts men

den enda möjligheten till ett komplett skydd är effektiva varnare i cockpit.

Laser skannar luftskiktet Det europeiska forskningsprojektet Delicat med tolv partner i sju länder har utvecklat en laserdetektor som beräknar förändringar i luftströmmarnas täthet och hastighet. Därigenom är det möjligt att förutse osynlig turbulens.

Tekniken har utvecklats av det tyska rymd- och luftfartscentrumet DLR. En lidar-laserradar sänder ut kortvågiga UV-laserstrålar i flygriktningen. Instrumentet beräknar luftens täthet på basen av reflekterade spridningsvärden från syre och kväve.

Instrumentet beräknar luftens täthet.

Utrustningen skannar det luftskikt som planet kommer att flyga igenom.

Förändringar i luftens täthet avslöjar turbulens i färdriktningen.

Faran kan upptäckas i tillräckligt god tid för att passagerarna ska hinna spänna fast sig.

Testfasen har börjat Projektet startade för fyra år sedan. En prototyp har nu installerats i en modifierad Cessna Citation som tillhör Nederländernas luft- och rymdfartslaboratorium NLR. I början av augusti startade ett program med dagliga testflygningar från Amsterdam över hela Europa.

Efter testfasen följer en utvärdering av mätresultaten. De ska ge forskarna nya informationer om de atmosfäriska processer som framkallar turbulens. Det övergripande målet är att utveckla en pålitlig turbulensdetektor.

I konsortiet deltar bland annat den europeiska luftfartskoncer-

Kaivosteollisuuden uudet kansainväliset ammattimessut Tampereella

PROTOTYP. Turbulensdetektorn provkörs sedan början av augusti i ett testplan som flyger igenom potentiella turbulensområden över Europa.

nen EADS, franska Thales Avionics och Météo France. I USA testar rymdstyrelsen NASA ett liknande lasersystem som reagerar

på mycket små partiklars rörelser i luften. & PETER KARLBERG

Yli 180 n kymme äytteilleaset ta nestä m aasta! jaa Lähes 5 600 m 2 näytte lytilaa

Euroopan johtavat kaivosteknologiamessut

Kansainvälinen kaivosteknologian ammattimessutapahtuma EuroMining kokoaa kaivos- ja louhintateollisuuden, geologian, rikastus- ja prosessiteollisuuden sekä metallurgian ammattilaiset ensimmäistä kertaa Tampereelle 11.–12.9.2013.

EuroMining-messut toteuttaa Tampereen Messut Oy yhteistyössä Vuorimiesyhdistyksen sekä Tekesin Green Mining-ohjelman kanssa.

Esillä ajankohtaiset teemat Suomi on yksi johtavista maista kaivosteknologiassa ja kansainvälisen kaivosteollisuuden arvioinneissa maailman kiinnostavin kaivosalue.

EuroMining-messujen monipuolisissa, maksuttomissa seminaareissa keskitytään mm. uusien teknologioiden käyttöönottoon, rahoitukseen sekä sosiaalisen toimiluvan edellytyksiin.

Opening Seminar

11.-12.9.2013 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

ke 11.9.2013 klo 11.00

työssä:

Yhteis

Puhujina mm. » Mari Pantsar-Kallio Ministry of Employment and the Economy

» Pekka Perä Talvivaara

» Alp Malazgirt Yildirim Holding Inc.

» Robin Batterham University of Melbourne

» Tim Lilley Pall Corporation

» Taina Heimonen Sandvik Mining and Construction Oy

Rekisteröidy kävijäksi veloituksetta: www.euromining.fi/register

23.8.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

13

SKANNAA KOODI ÄLYPUHELIMESI QR-SOVELLUKSELLA TAI KATSO WWW.TEKTAL.FI/P/12

kohtaa pitäisi saada viralliseen sähköpostietikettiin.

220 kilowattia aurinkovoimaa Lappeenrantaan SÄHKÖNTUOTANTO / Lap-

TEEMU LEINONEN

peenrannan teknillinen yliopisto rakentaa Suomen suurimman aurinkovoimalan. Yhteensä 220 kilowattia sähköä tuova voimala rakennetaan kolmessa osassa.

Ensimmäisessä osassa yliopiston tasakatolle asennetaan 220 aurinkopaneelia tukitelineiden päälle. Yhteensä 50 kilowatin paneelit mahtuvat 300 neliön alueelle.

Pannelit ja niiden telineet ei-

vät vaadi kattorakenteisiin vahvistuksia, sillä ne tuovat lisäpainoa katolle vain noin 20–40 kiloa neliömetriä kohden. Telineitä ei kiinnitetä kattoon, vaan ne ankkuroidaan paikoilleen kivitasojen jäännöspaloilla. Talvella suuremMAAN SUURIN. Tutkimusavustaja Miguel Lavado asentaa paneeleita LUT:n katolle.

mat lumikuormat pitää puhdistaa paneelien päältä pois.

Katolle tulevat paneelit kytketään 17 paneelin sarjoiksi ja kytketään yhteensä kuuteen invertteriin. Ajatuksena on, että kun kaikki paneelit eivät ole yhdessä invertterissä, vika osassa voimalaa ei pysäytä koko sähköntuotantoa.

Lisäksi yliopisto rakentaa parhaillaan uusia autokatoksia, joiden katoille tulee 600 neliötä aurinko-

paneeleja. Näistä kertyy sähköä 108 kilowattia. Loput suunnitellusta voimalasta valmistuu ensi vuoden puolella.

Tasakatolle tulevan, autokatoksiin rakennettavan ja jo aiemmin rakennetun, kääntölaitteella varustetun voimalan sähkötuottoja seurataan kaikkia erikseen. Näin eri paikoissa ja eri tavalla asennettujen paneelien tuottoa voidaan vertailla. &

Akuton kännykkä tulee MOBIILI / Washingtonin yliopiston tutkijat Yhdysvalloissa ovat onnistuneet valmistamaan pieniä mobiililaitteita (kuvassa), jotka eivät tarvitse lainkaan verkkovirtaa tai akkuja.

The Trusted Leader for Any Measurement

Kehitetyt laitteet hyödyntävät virtalähteenään lisensoimattomia radiotaajuuksia, jotka valtio on varannut julkiseen käyttöön.

Radioaaltoja pystyttiin hyödyntämään uuteen tarkoitukseen tutkijoiden kehittämän erikoissirun avulla. Samalla laitteet tarjoavat langattoman yhteyden internetiin hyödyntämällä muilta käyttämättä jääneitä taajuuksia.

Tutkijoiden mukaan keksintö voi merkittävästi edistää niin kutsuttua esineiden internetiä, jossa vaikkapa vaatteet, avaimet, lompakko ja aurinkolasit voivat olla tarvittaessa verkkoyhteydessä toisiinsa. & SOFIA VIRTANEN

@talentum.fi

Oikeat vastaukset Kysymykset sivulla 25

NI data acquisition products are the most trusted computer-based measurement devices available, offering superior accuracy and maximum performance.

NI CompactDAQ systems feature more than 50 measurement-specific modules and complete breadth and depth of I/O. Coupled with the analysis and signal processing capabilities of NI LabVIEW software, this platform puts the power of graphical system design at your command so you can build any measurement system faster.

>> Accelerate your productivity at ni.com/measurements-platform

(09) 725 72511 National Instruments Finland Oy Q Y-tunnus: 0901604-1 Q Sinikalliontie 9 Q 02630 Espoo n Finland Q Tel +358 9 725 725 11 Q Fax +358 9 725 725 55 Patentti- ja rekisterihallitus: 547.856 Q Kotipaikka: Helsinki, Finland ©2013 National Instruments. All rights reserved. LabVIEW, National Instruments, NI, and ni.com are trademarks of National Instruments.

Other product and company names listed are trademarks or trade names of their respective companies. 13021

LabVIEW offers powerful erful analysis functions forr sensor and signal data, simplifies GUI development, and helps elps you program the wayy you think–graphically. y.

Pähkinä: Purjehduspähkinän kysymys on kompa, sillä veneet purjehtivat nopeammin aamupäivän erässä, jolloin ei tuule. Iltapäivällä vesi ja ilma liikkuvat kumpikin samalla nopeudella 20 km tunnissa, ja veneiden purjeet roikkuvat löysinä. Aamupäivän erän aikana maalla ei tuule.

Vene lipuu kohti itää veden mukana 20 km:n tuntinopeudella, jolloin sen purjeisiin kohdistuu vastatuuli, jonka nopeus on 20 km tunnissa. Tätä tuulta vastaan veneet voivat luovia.

Purjehtimisen fysiikasta enemmän australialaisen New South Walesin yliopiston nettisivulla, http://www. phys.unsw.edu.au/~jw/sailing.html 3 kysymystä: 1. b) Platinan hinta on kivunnut ohi kullan. Unssi (31,1 grammaa) platinaa maksaa nyt lähes 1200 euroa, kun kultaunssin saa hieman yli tuhannella eurolla.

2. a) Litium on kevein metalli. Se kelluu vedessä, koska sen tiheys on vain 0,5 kg/dm3.

3. b) Ihmisen painosta happea on 65 prosenttia, hiiltä 18 prosenttia.

14 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.8.2013

Tänään NÄIN

PÄÄTOIMITTAJA Jyrki Alkio @talentum.fi 040 342 4476

Tekniikka&Talous myös iPadissa!

23.8.2013

PÄÄKIRJOITUS

Supersankarin puolustuspuhe

S

uomen taloushistorian odotetuin elämäkerta ilmestyy lokakuussa, kun Otava julkaisee Jorma Ollilasta kertovan Mahdoton menestys – Kasvun paikkana Nokia -teoksen. Ollila on kirjoittanut teoksen yhdessä viestintäyrittäjä Harri Saukkomaan kanssa.

Toimittajapiireissä kirjahankkeesta on huhuttu jo vuosien ajan. Edelleen on epäselvää, miksi elämäkertaa ei julkaistu Nokian suuruuden päivinä. Aikoinaan liikkui tietoja, joiden mukaan kirjaa oli tarjottu kansainväliselle kustantajalle. Tarinan mukaan kustantaja ei innostunut kirjan esitystavasta.

TODENNÄKÖISESTI OLLILASTA piirtyi kirjan varhaisissa versioissa todellinen supersankari – eikä ihan ilman perusteita.

Kun Ollila vuonna 2006 luopui Nokian pääjohtajan tehtävistä, häntä olisi huoleti voinut kuvailla suomalaisen yrityselämän ykkösjohtajaksi.

Mutta nyt kaikki on toisin. Nokian viime vuosien syöksykierre on vienyt Ollilalta sädekehän.

LUKIJAN KANNALTA julkaisuajankohta on hyvä. Menestyksen vuosien lisäksi Ollilan on pakko käsitellä kirjassa myös Nokian kriisiä.

Nokian noususta ja tuhosta on kirjoitettu paljon, mutta yhä on mysteeri, miten nopeasti kännykkämaailman ykkösen valta-asema mureni.

Mikä Ollilan mielestä meni pieleen? Näkeekö hän virheitä omissa ratkaisuissaan vai sysääkö hän mokat muiden vastuulle? Todennäköisesti hän esimerkiksi kertoo, ettei ei ollut päättämässä Olli-Pekka Kallasvuon valinnasta.

Sysääkö Ollila virheet muiden vastuulle?

ENSIMMÄISENÄ KIRJASTA epäilemättä etsitään paljastukset.

Ennakkotietojen mukaan Ollila lupaa kertoa paljon asioita, joita ei koskaan aiemmin ole kerrottu Nokian sisältä. Aika näyttää, mitä lupaus pitää sisällään. Ollila on nähnyt ja kuullut paljon, mutta kaikkea hän ei kerro.

Skuuppien metsästäjät saattavat pettyä, mutta syksyn puheenaihe elämäkerta taatusti on. & JYRKI ALKIO

@talentum.fi

41 numeroa vuodessa / Perustettu 1961 / Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 186 000 (KMT 2012) / Kustantaja Talentum Media Oy / FI ISSN 0785-997X / Itämerenkatu 23 PL 920 00101 Helsinki / Puh. 020 442 40 / Päätoimittaja Jyrki Alkio / Tilaajapalvelu tilpal@talentum.fi 020 442 4100 / Myynti- ja markkinointijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen / Ilmoitusvaraukset mediamyynti. talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356 / Kestotilaus 157 euroa (41 numeroa, hinta voimassa toistaiseksi) / Osoitteenmuutokset 020 442 4100, IOL 020 1801 864, TEK 09 2291 2291, TFIF 09 4767 7330

Uusiutuvan tuki kiristää pinnaa

U

usiutuvan energian ylenpalttinen tuki saa konservatiivisen energiateollisuuden äänenpainot nousemaan sekä puolesta että vastaan.

Alkuviikon jyrkimmät energiapuheet kuultiin Saksasta, missä Eon uhkaili vetäytyvänsä kotimaastaan ja muuttavansa Turkkiin.

Syynä toimitusjohtaja Johannes Teyssenin puheisiin on Saksan energiapolitiikan viime vuosien täyskäännös. Vaikka uhkailut lienevät vain sapelinkalistelua Saksan syyskuisten liittopäivävaalien alla, on niiden taustalla todellinen ongelma.

Saksa tukee uusiutuvaa energiaa voimakkaasti syöttötariffeilla ja uusiutuvan energian etuoikeutetulla pääsyllä verkkoon. Tämän seurauksena fossiilisia polttoaineita käyttävien voimaloiden kannattavuus on romahtanut.

Vaalien jälkeen Saksa laittanee linjauksensa uusiksi. Liittokansleri Angela Merkel on luvannut laittaa uusiutuvan energian tuet remonttiin, mikäli tulee valituksi uudelleen. Myös muilla puolueilla on suunnitelmia energiapolitiikan uudistamisesta.

Massiiviset tuet ovat lisänneet aurinko- ja tuulivoimakapasiteettia Saksassa paljon parin viime vuoden aikana. Samalla sähkön hinta on noussut voimakkaasti, mikä on raivostuttanut kotitaloudet ja yritykset. Vaikeuksissa olevat fossiilisähkön tuottajat vaativat puolestaan erillistä tukea säätökapasiteetin säilyttämiseksi.

VASTAAVIA UUTISIA kuuluu muualtakin Euroopasta.

Espanja asetti kuluttajien aurinkovoimalla itselleen tuottamalle sähkölle veron, jolla se yrittää paikata talouttaan. Lisäverosta hermostuneet kuluttajat repivät paneeleitaan irti – maassa, jossa olosuhteet aurinkosähkön tuotannolle ovat parhaat mahdolliset.

Tsekissä joukko sijoittajia on nostamassa kannetta maan hallitusta vastaan, kun aurinkosähkötuotannolle määrättiin erityisvero.

Samaan joukkoon kuuluu myös Euroopan komission suunnitelma leikata EU:n päästökaupan piirissä olevien päästöoikeuksien määrää, jotta päästöoikeuksien hinnat kohoaisivat. Suunnitelman lievennetty versio hyväksyttiin heinäkuun alussa.

Pitkällä tähtäyksellä uusiutuvan energian on pärjättävä ilman tukia.

UUSIUTUVIEN TUET ovat monessa suhteessa toimineet niin kuin niiden on pitänytkin. Kapasiteetti on kasvanut ja samalla teknologia on päässyt kehittymään. Aurinkopaneelien hyötysuhteet ovat parantuneet ja niiden hinnat ovat laskeneet merkittävästi parin viime vuo-

den aikana.

Pitkällä tähtäyksellä uusiutuvan energian on pärjättävä ilman tukia. Samalla energiatuotannon sääntelyä ja tukijärjestelmiä on yksinkertaistettava.

Saksan päätöksiä seurataan herkällä korvalla koko mantereella. & HEIKKI SILJAMÄKI

@talentum.fi

MIELIPIDE

Fennovoimauutisointi kirvoitti kommentteja ÄRe: Rosatomin tulo ei vaikuta – Fennovoimalla yhä laaja tuki eduskunnassa 16.8.2013 13:02 Koko Fennovoima-hanke pitäisi arvioida uudelleen, riippumatta siitä, onko Rosatom mukana vai ei.

Ydinvoiman lisääminen ei vaikuta lainkaan järkevältä tilanteessa, jossa energiankulutus ei kasva siihen tahtiin kuin alkuperäistä päätöstä tehdessä oletettiin. Myös uusiutuvan energian teknologia on tehnyt aimo harppauksia viime vuosina, ja tällainen investointi olisi niiden kehittämisestä auttamatta poissa.

Kun tuohon vielä lisätään ydinvoiman riskit ja otetaan huomioon tuleville sukupolville lankeavat kustannukset tuotannon aikanaan loputtua, järkevintä olisi pysäyttää

Innostuitko? Suutuitko? Lähetä mielipiteesi tektal@talentum.fi

hanke ajoissa.

Ongelmana asiassa on lähinnä se, että valitettavasti kansanedustajilla yleisesti ottaen ei juurikaan ole käsitystä asian kaikista puolista. Ja siksi erityisintressien lobbarit kuljettavat heitä helposti kuin pässejä narussa.

TEUVO ANDERSSON

Totta kai energiakulutuksen kasvu on pysähtynyt ja laskemassa, kun teollisuus siirtyy halvemman energian maihin. Rautaruukki Raahessa ja Outokumpu Torniossa tarvitsevat energiaa, mieluummin päästötöntä ydinenergiaa kuin hiilivoimaa.

Uusiutuvan energian ”harppauksista” olisi kiva saada edes yksikin (mielellään vielä toimiva) käytännön esimerkki.

Suomi on ydinvoiman riskien osalta parhaita paikkoja rakentaa ydinvoimaa. Maankuori on stabiili, ei äärisääilmiöitä ja yhteiskunta kohtuullisen vakaa. Ydinvoiman ja

energiahuollon rakentamista tulisi ajatella globaalisti, koska seurauksetkin ovat globaaleja. Olemmeko mieluummin ostoenergian varassa, joka on tuotettu naapurimaissa suuremmalla riskillä ja ympäristökuormituksella?

Tälläkin hetkellä olemme syyllisiä Kiinan ympäristöongelmiin ostamalla hiilivoimalla tuotettua roinaa.

INSSINÖÖRI

Ei Pyhäjoen ydinvoimalaitosta Rautaruukkia, Outokumpua ja muuta Suomen teollisuutta varten rakenneta, vaan pelkästään sähkön ulos vientiä varten.

FENNOVOIMA ON TÄYS KUPLA

Suomi on viime vuodet tuonut jatkuvasti sähköä lähinnä Ruotsista yhden – kahden ydinvoimalaitoksen tehon verran. Tälläkin hetkellä Suomeen tuodaan 2 400 MW:n teholla sähköä.

23.8.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Mietin kovasti, vaadinko ihmisiltä liikaa ja olenko teettänyt liikaa töitä.”

KESKUSTAN PUHEENJOHTAJA JUHA SIPILÄ ILTALEHDESSÄ 19.8.2013

”Mitä enemmän johtaja alkaa kontrolloida ihmisiä, sitä enemmän ihmiset tekevät vain sen, mitä käsketään.”

”Aina ei jaksa ja kaikki ei toimi, sekin kuuluu asiaan.”

ONNELLISUUSFILOSOFI, DIPLOMI-INSINÖÖRI FRANK MARTELA HELSINGIN SANOMISSA 18.8.2013

LUOVA JOHTAJA SAKU TUOMINEN FAKTA 14.3.2013

15

YRITTÄJÄ JA SIJOITTAJA / TIMO AHOPELTO Kirjoittaja on Lifeline Ventures -rahaston perustaja, CRF Health Oy:n perustaja-toimitusjohtaja ja toimii monissa aikaisen vaiheen yrityksissä bioteknologiasta kännykkäsovelluksiin.

Vähemmän veroja, enemmän toimintaa

HALLITUKSEN YKKÖSTAVOITE on luoda pitkäjänteistä omistajuutta ja lisätä yritysten riskinottoa. Voittopääomat pitää jättää kasvattamaan yrityksiä sen sijaan, että omistajat nostavat ne osinkoina itselleen.

Jos yli 150 000 euron osinkoa verotetaan tuloverona, niin Suomen kasvuyritysten omistajien rationaalisin vaihtoehto on myydä yrityksensä nopeasti. Tällöin korkean ansiotuloveron sijaan voi kerralla napata voitot alhaisemman pääomatuloveron prosenteilla.

Perustelen asian pyöreillä luvuilla.

Oletetaan, että yrityksesi saattaa pystyä jakamaan seuraavat kymmenen vuotta osinkoa miljoona euroa vuodessa, mikäli kaikki menee kuin elokuvissa ja kannat-

Ruotsissahan ydinsähkön tuotannon teho on noin kolminkertainen Suomen ydinsähkön tuotannon tehoon verrattuna. Tämä huolimatta siitä, että Ruotsi jo 1980-luvulla päätti luopua ydinsähkön tuotannosta. Miksiköhän muuten Eon keskitti pohjoismaisen toimintansa Ruotsiin ?

MARKKU MATIAS

On syytäkin olla laaja tuki. Jo sähkön perushinta on 40–80 prosenttia kalliimpi Suomessa kuin naapurimaissa, päälle sitten vielä maailman kovimmat verot!

Ydinvoimaa ja hemmetin äkkiä tänne. Pois lähtenyt teollisuus ei tänne enää palaa.

ARI KUKKONEN

Tietenkin täytyy arvioida uudestaan, ja monelta kantilta. Kolmannen ydinvoimatoimijan syntyminen kolmannelle paikkakunnalle ilman loppusijoituksen ratkaisua ei ole nykymaailmasta.

Alkuperäisen luvan perusteista ei

ole enää paljon jäljellä. Sen sijaan on pelko yhä kasvavasta energiariippuvuudesta Venäjästä ja pelko venäläisen teknologian ja toimintakulttuurin luotettavuudesta.

Rosatomilla on vahva kytkentä Venäjän valtioon ja puolustusteollisuuteen. Kytkentä karkottaa helposti vielä jäljellä olevat suomalaiset omistajat tai ainakin näiden suomalaisten osapuolten asiakkaat.

On huono yhtälö, että laitoksen omistajana ja toimittajana on sama taho. Kuka silloin valvoo toimituksen laatua?

Mikä intressi venäläisellä toimijalla on huolehtia suomalaisen ympäristön turvallisuudesta vuosikymmeniä ja -satoja eteenpäin yhtään paremmin kuin Sosnovyborissa, Kaliningradissa tai Kuolan niemimaalla?

Mikä intressi venäläisellä osapuolella on myydä sähköä suomalaiselle teollisuudelle yhtään markkinahintaa halvemmalla?

tava kasvu jatkuu. Tämä on hyvin epävarmaa, koska yrittämisessä on aina valtava riski.

Hallituksen ehdotuksen mukaan maksat tästä veroa noin puolet, eli kymmenessä vuodessa viisi miljoonaa. Jos nyt myyt yrityksesi kymmenellä miljoonalla heti, maksat veroa vain kolme miljoonaa ja lisäksi sinulla on riskittä kaikki tämä raha heti käytössäsi.

Kumman vaihtoehdon sinä valitsisit? Kyllä – juuri siten minäkin valitsisin. Hallituksen ehdotus tarkoittaa kannattavien kasvuyritysten aikaista myyntiä ulkomaille.

Arvaan, että moni lukija jo miettii vastauksena pääomatuloveron nostoa. Se ei ole valitettavasti mahdollista, koska silloin kasvuyrityksiä ei enää edes perusteta Suomeen.

Valitettavasti hallituksen ehdotus ei vaikuta näihin ryhmiin. Kun ensin omasta firmasta kustantaa työsuhdeasunnon, työsuhdeauton, puolisolle vähän palkkaa hanttihommista ja nipun vakuutuksia, on 150 000 euroa osinkoa sen päälle enemmän kuin suurin osa tuosta porukasta koskaan tienaa tai tarvitsee muuhun elämiseen. Ja jos tienaa, voi rahan jättää yrityksen taseeseen ja nostaa sitä rauhassa vuosittain 150 000 euroa vaikka kuolemaansa saakka.

Hallituksen ehdotus ei vaikuta tämän ryhmän verotukseen mitenkään.

”Sekavat viestit maan hallitukselta eivät ainakaan lisää Suomen houkuttelevuutta sijoituskohteena.”

HALLITUKSEN TOINEN päätavoite on estää juristien ja lääkäreiden kikkailu, jossa tulot nostetaan osinkoina ja vältetään ansiotulovero.

tantoa, on kallis sähkön hinta. Sähkön hintaa pitää saada ehdottomasti alas.

LOPUKSI VIELÄ yksi varma asia: näin sekavat viestit maan hallitukselta eivät ainakaan lisää Suomen houkuttelevuutta sijoituskohteena. Ulkomainen raha, jota Suomeen tarvitsemme, arvostaa vakautta.

Uskon ja toivon koko sydämestäni, että loppuen lopuksi pakon edessä järkevä päätös syntyy. &

JUHA S. KALLIOLAHTI

K

asvuyrittäjät ovat tänä vuonna jo kolme kertaa vetäneet kahvit väärään kurkkuun. Syynä ovat olleet hallituksen osinkoveron uudistamista koskevat sekavat ehdotukset, jotka seilaavat äärilaidasta toiseen.

Kerron seuraavassa oman kantani, miksi viimeisinkin ehdotus, jonka mukaan yli 150 000 euron osinko on aina ansiotuloveron alaista, on järjetön. Tämä ehdotus ei edistä yhtään hallituksen omaa tavoitetta.

JUISSI

”Areva tarkentaa myöhästymisaikataulua – Olkiluoto 3 myöhästyy lähes kymmenen vuotta.”

Tarvitaanko näitä iisakinkirkkoja enempää? Tuolla aikataululla ja siihen laitetuilla miljardeilla pyörisi jo tuhansia tuulivoimaloita joka niemessä ja notkossa täysin päästöttömällä energialla, joka ei lankea maksettavaksi tuleville sukupolville.

PIENTÄ JÄRKEÄ

PUHEENVUORO

Eipä ole sijoituksena kovinkaan kummoinen. Mihin muuhun sijoitukseen menee niin kauan kuin ydinvoimasijoitukseen ennen kuin rahaa alkaa sataa takaisin laariin? Ensin pitkä rakennusvaihe, sitten menee vuosia ennen kuin laitos on maksettu ja vasta tämän jälkeen sijoitus alkaa tuottaa takaisin.

Yksi syy, että Suomesta on lähtenyt tuo-

MIELIPIDE TÄMÄKIN

”Haluan, että Finnair on notkea ja mukautuu ympärillä tapahtuviin muutoksiin.”

FINNAIRIN TOIMITUSJOHTAJA PEKKA VAURAMO KAUPPALEHDESSÄ 19.8.2013

16 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.8.2013

Supergraafi p g

Paikannus yrittää sis Puhelimen sisätilapaikannuksen avulla ravintola tai pankkiautomaatti löytyy tulevaisuudessa helposti isostakin ostoskeskuksesta.

Teksti TOMI SAVOLAINEN Kuva TIMO PYLVÄNÄINEN Grafiikka TIMO PENNANEN

1023 Hpa alt. 12m

N

Kompassi näyttää sisätiloissa väärin rakennuksen magneettikentän takia.

■ Mikäli tukiasema tai muu lähetinvastaanotin mittaa saapuvan signaalin kulman, tarkkuus paranee kertaluokalla. Nokia kehitteli vuosia ajatusta ja nyt työtä jatkaa Nokiataustainen startup-yritys Quuppa.

■ Lupauksena on asteen tarkkuus eli kymmenen metrin päässä antennista virheeksi tulisi 30 senttiä. Kolmiulotteinen sijainti selviää kahdella antennilla, joiden paikka tunnetaan.

■ Tekniikka vaatii uusia antenneja bluetooth- tai wlan-majakoihin.

100 m

WC

Anttila

KAIVOPIHA

■ Pelkällä radiosignaalin viiveellä paikannuksen tarkkuus jää parhaimmillaankin muutamaan metriin.

€

RAUTATIENTORI

Signaalin tulokulma paljastaa sijainnin tarkasti

McDonald’s

Asema 200 m Ravintola

Liikkeen seuranta auttaa katveessa ■ Kiihtyvyys- ja asentoanturit auttavat, kun kännykkä on radiosignaalien katveessa.

■ Kiihtyvyysanturilla puhelin selvittää nopeuden ja sen muutokset ihmisen liikkuessa.

Asentoanturi tunnistaa käännökset.

■ Kun lähtöpiste tiedetään tarkasti, kertoo

anturien keräämä data ihmisen sijainnin kohtuullisella tarkkuudella ainakin minuutin ajan.

Ohjelmistojen kehitystyö on vielä kesken.

■ Paikannus paranee, kun data yhdistetään pohjapiirrokseen. Ohjelmisto voi arvata ihmisen liikkuvan käytävällä eikä sitä reunustavan seinän läpi.

23.8.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

90 prosenttia Vietämme valtaosan ajastamme sisätiloissa.

ätilaan

17

Sisäpaikannuksen anturit ovat jo puhelimessa.

Karttatiedot ja ohjelmistot ovat vielä kesken.

Sisällä gps ei auta

Summittaiset tukiasemat

■ Gps paikantaa matkapuhelimen ulkona alle kymmenen metrin tarkkuudella.

Paikannus vaatii esteettömän yhteyden vähintään neljään satelliittiin.

■ Matkapuhelimen epätarkan sijainnin voi laskea kännykkäverkon tukiasemien avulla. Paikannus kertoo alueen, mutta ei tarkkaa rakennusta.

■ Sisätilapaikannuksessa tekniikasta ei ole avuksi: signaali läpäisee ikkunan, mutta ei seinää.

■ Signaaliviiveeseen perustuva laskenta vaatii vähintään kolme tukiasemaa. Kaupungeissa ja sisätiloissa paikannuksen tarkkuutta heikentävät radiosignaaleja heijastavat pinnat.

Wlanilla alkuun ■ Ainakin aluksi sisätilapaikannus nojannee langattomaan lähiverkkoon eli wlaniin.

■ Kännykän pitää saada yhteys neljään tukiasemaan. Wlan-tukiasemien sijainti pitää tietää etukäteen.

■ Paikannustarkkuus on kymmenen metrin kieppeillä. Wlan-paikannus syö kosolti kännykän akkua, koska radiomajakoiden haku on jatkuvaa.

■ Paikannus vaatii sokkeloisessa Itäkeskuksessa satoja sijainniltaan tunnettuja tukiasemia.

Selkeämuotoisessa ostoskeskuksessa riittäisi kaksinumeroinen määrä.

Mahdoton wlan-kartta?

■ Wlan-lähettimien paikannus on valtava, keskeneräinen ja haastava työ. Helpoiten työ hoituisi, jos karttatietojen kerääjä saisi esimerkiksi rakennuksen omistajalta pohjapiirroksen lisäksi tukiasemien tarkat sijainnit.

Tällaista tietoa on harvoin saatavilla.

■ Tukiaseman summittainen sijainti selviää kännykän paikannukseen nähden käänteisillä mittauksilla.

Bluetooth vaatii majakat

Ilmanpainemittari paljastaa korkeuden, kunhan sään vaikutus ilmanpaineeseen on tiedossa.

■ Neljällä Bluetooth-majakalla voidaan paikantaa vastaavaan tapaan kuin wlan-tukiasemilla. Bluetooth-signaalin kaistanleveys on pieni, joten valon nopeudella kulkevan radioaallon etenemiseen perustuva paikannustulos on epätarkka.

■ Kulkuohjeet kaupan hyllyillä olevien tuotteiden luo voivat silti syntyä tiheällä Bluetooth 4.0 -majakoiden verkolla. Ideana on havaita, minkä majakoiden lähellä kännykkä on.

■ Majakoiden sijainnin pitää olla ennalta tiedossa.

Rakennuksen magneettikentästä paikka selville?

■ Rakennusten metallisista rakenteista syntyvät magneettiset kuvat ovat riittävän yksilöllisiä paikannukseen, lupaavat tekniikan kehittäjät.

■ Magneettikenttään pohjautuva paikannus ei vaadi rakennukseen asennettavaa laitteistoa. Suomalainen IndoorAtlas arvioi paikannuksen tarkkuudeksi rakennuksesta riippuen 0,1–2 metriä.

■ Paikannus vaatii tietokantaa, jossa on rakennuksen pohjapiirustus ryyditettynä magneettikenttätiedoilla.

■ Tekniikka on vielä kehitysvaiheessa.

Rakennusten pohjapiirrosten määrä eri palveluissa Nokia 50 000

Micello 15 000*

Google 10 000 *15 000 KOHDETTA, JOISTA OSASSA USEITA RAKENNUKSIA

CONVERSATIONS BY NOKIA

18 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.8.2013

Reportaasit

200

testattavien laitekaappien määrä

YDINVOIMA

Arevan akilleen kantapää

Digitaalisen automaatiojärjestelmän valmistuminen ratkaisee, milloin Olkiluoto 3 tuottaa sähköä. Saksalainen ydinvoimaekspertti moittii jyrkästi Arevan toimintaa.

Teksti JORMA MATTILA T&T Berliini

noo Stukin ydinvoimalaitosten valvontaosaston johtaja Petteri Tiippana. Tiippana aloittaa syyskuun alussa viraston pääjohtajana.

ättihallin testikentällä seisoo suorissa riveissä 200 laitekaappia. Ne ovat Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan suurin ongelma.

Erlangenissa Saksan kaakkoiskulmalla sijaitsevassa energiayhtiö Arevan suunnittelukeskuksessa ponnistellaan, jotta reaktorin automaatio- ja ohjausjärjestelmä valmistuisi.

Testit viipyvät, koska ydinvoimalan automaation suunnittelu on yhä pahasti kesken.

Ohjaus- ja kontrollilaitteistot on Erlangenissa testattu vasta alustavasti.

Osapuolet syyttävät viivästyksistä toisiaan.

– Lopullisia testejä valmistellaan sen mukaan miten suomalaiselta lupaviranomaiselta saadaan turvallisuusohjeet, joiden mukaan testaus voidaan suorittaa loppuun, sanoo Arevan Suomen-johtaja Virginie Moucquot-Laiho.

– Eri automaatiojärjestelmien riippumattomuus toisistaan on Arevan taholta yhä osoittamatta, sa-

Kovat testit

J

Olkiluodon laitekaappien testaamisesta Erlangenin testikentillä vastaa vanhempi insinööri Christian Hessler. Kokeissa voimalan ohjauslaitteita ei altisteta ainoastaan ohjelmistojen tarkistuksiin.

Laitteiden fyysinen kestävys joutuu myös koville.

Suomeen tuotavat säätökaapit pannaan uuniin ja lämmitetään 55-asteisiksi.

– Sitten jäähdytämme automaatiolaitteet nollaan asteeseen, minkä jälkeen ne toimivat edelleen moitteetta. Pakkasen puolella arvioin, että –20 asteessa eivät säätölaiteet eivät enää toimi, Hessler pohtii.

Tärinäpöydillä laitteita ravistellaan rankimmillaan viiden G-voiman testeissä, jotka kertovat ohjauskaappien kestävän maanjäristyksen rasitukset sekä suurimpien kaupallisessa liikenteessä olevien lentokoneiden törmäykset voimalaitokseen.

Areva ei ole saanut Olkiluodon hanketta hallintaansa.

JORMA MATTILA

Kaikilla ohjauskaapeilla on sama tietokantaohjelmisto. Sen ansiosta automaation saa välittömästi virhetilanteen jälkeen kytkettyä uudelleen päälle, koska yhdenkään tietokoneen buuttaamiseen tai toisen uudelleen lataamiseen ei kulu aikaa.

– Vaihtoehtoiset ja täydentävät toimintatavat valvontajärjestelmässä synkronisoivat toisiaan samanaikaisesti, sanoo testikentän päällikkö Johannes Grabinski.

Epäilyksen varjo

KAAPIT KOVILLE. Testikentällä simuloidaan esimerkiksi maanjäristyksen vaikutuksia.

Pääkaupunki Berliinissä Olkiluoto 3:n turvallisuutta ja varsinkin Arevan toimintaa tarkastellaan paljon kriittisemmässä valossa.

Euroopan atomienergiayhteisön Euratomin tieteellis-teknisen komitean jäsen Michael Sailer korostaa Stukin tapaan, että digitaalisen ohjausjärjestelmän eri turvatasot on pidettävä tiukasti erossa toisistaan.

– Ongelma on sinä, että puhtaasti digitaalisessa järjestelmässä tämä erillisyys on erittäin vaikeasti osoitettavissa, sanoo Sailer.

Saksassa kaksi vanhaa, Loviisan voimalan ikäluokan ydinlaitosta on hakenut lupaa digitaalisen ohjaustekniikan käyttöönottoa varten. Ydinturvallisuusviranomaiset eivät ole muutosta vielä toistaiseksi sallineet.

Michael Sailer on myös Saksan reaktoriturvallisuuskomission jäsen ja sen entinen puheenjohtaja.

23.8.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

5G

suurin laitteisiin kohdistuvat kiihtyvyys testeissä

+55

korkein lämpötila, johon säätökaapit lämmitetään

2016

19

tämänhetkinen arvio Olkiluoto 3:n valmistumisesta

CHRISTIAN T JØRGENSEN / EUP-BERLIN.COM

PUIKOISSA. Testikentän päällikkö Johannes Grabinski esittelee automaatiolaitteistoa.

Tuhansia prosessoreita ■ Olkiluodon automaatiojärjestelmä koostuu kahdesta alustasta: ■ TELEPERM XS on ydinvoimateollisuuteen suunniteltu järjestelmä, joka suojaa reaktoria häiriö- ja onnettomuustilanteissa ■ TELEPERM XP (SPPA-T2000) ohjaa ydinvoimalan normaalitoimintaa. Yleisesti teollisuudessa käytetty järjestelmä.

■ Ohjauskaappeja tulee noin Olkiluotoon 200 kpl, joista kukin sisältää 250 prosessoria.

JORMA MATTILA

– Periaatteessa Olkiluodossa on kyseessä ydinvoimala, jolle voi sattua samanlainen vakava onnettomuus kuin Fukushimassa kävi. Kaikki riippuu turvallisuusjärjestelmistä.

Systeemin täytyy varmuudella kyetä tunnistamaan milloin on kyse hätätilanteesta. Jos ohjaus- ja automaatiosysteemi ei toimi ehdottomasti oikein, koko turvajärjestelmä ei toimi lainkaan.

Arevalle risuja

VUODEN TYÖ. Christian Hessler vastaa Olkiluodon laitekaappien testaamisesta.

– Olemme komissiossa tehneet ydinvoimaloiden digitalisoinnin kanssa paljon töitä. Hakijoiden suunnitelmissa voimalan käyttö- ja turvallisuusjärjestelmien erottelu ei ole ollut vielä riittävän luotettavalla pohjalla.

Sailer muistaa hyvin millainen vaikutus Fukushiman onnettomuudella oli eurooppalaiseen ja varsinkin saksalaiseen ydinvoimapolitiikkaan.

Arevan toiminta Olkiluoto 3:n suunnittelussa ja rakentamisessa saa saksalaisasiantuntijalta murskaavan arvion.

– Kun puhutaan Olkiluodon riskeistä, kannattaa muistaa, että Areva ei ole koskaan rakentanut ydinvoimalaitosta, Sailer muistuttaa.

Esimerkiksi Ranskan voimalaitoksia rakennettaessa projektit johti Ranskan valtiollinen energiayhtiö EDF. Se tilasi voimalan osia Arevalta tai sen edeltäjältä Framatomelta.

Sailer arvioi, ettei Areva ole saanut Olkiluodon suurhanketta lainkaan hallintaansa.

– Kaikki alkoi mennä pieneen jo vuosia sitten muun muassa betonivalujen osalta. Jo silloin nähtiin, ettei projektijohto osannut sovittaa yhteen aivan perustason asioitakaan.

Olkiluoto 3:n viivästyksiä on usein selitetty sillä, että nyt rakennetaan ensimmäistä epr-tyyppistä painevesireaktoria. Sailerin mukaan selitys kattaa

Kaikilla ohjauskaapeilla on sama ohjelmisto.

vain osan vaikeuksista.

– Totta kai taitamattomalle projektijohdolle olisi avuksi, jos saisi neuvoja henkilöiltä, joilla olisi kokemusta epr-tekniikasta. Mutta kun on samaan aikaan huono projektijohto ja tekeillä uusi reaktorityppi, vaikeudet moninkertaistuvat.

Miten pitkään vielä?

Areva alkoi rakentaa Olkiluoto 3 -laitosta vuonna 2005. Teollisuuden Voiman kanssa tehdyn avaimet käteen -sopimuksen mukaan 1 600 megawatin ydinvoimalan piti olla valmis vuonna 2009. Nyt laitoksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 paikkeilla.

Reaktorin automaatiojärjestelmän valmistuminen on ratkaisevaa sen kannalta, milloin laitos voidaan ottaa käyttöön.

Valvova viranomainen muistuttaa, että Erlangenissa odottaviin laitoskaappeihin voi tulla vielä myös teknisiä muutoksia.

– Meille ei ole vielä toimitettu kaikkia ohjausautomaatiota koskevia suunnitelmia, sanoo Olkiluoto 3:een erikoistunut Stukin projektipäällikkö Tapani Virolainen.

Stuk haluaa ennen kaikkea varmistua siitä, että voimalan käyttöautomaatiojärjestelmä ei voi aiheuttaa sellaisia vikoja, jotka estävät jonkin turvallisuustoimen toteutumisen.

Kokonaan digitaalisessa systeemissä voidaan järjestelmien välillä siirtää helposti suuria Ä

20 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.8.2013

Reportaasit JORMA MATTILA

Ä määriä tietoa. Ongelma syntyy, jos eri systeemien välillä liikkuva tieto onkin väärää. Siksi on tärkeää, että viimeinen suojaussysteemi toimii itsenäisesti.

Käytännössä Arevan ja TVO:n pitää lähettää Stukille vielä satoja dokumentteja hyväksyttäväksi.

– Aika iso määrä työtä on edessä, Virolainen huokaa.

Erlangenista ei ole Stukiin toistaiseksi kuulunut dokumentteja edes siitä, millä tavalla ohjauskaapit tullaan testaamaan: kaikki yhdessä vai eri järjestelmät erikseen.

KAHDET TESTIT. Arevan omien testien jälkeen laitekaapit testataan uudestaan Olkiluodossa.

Tiukka Stuk saa kiitosta ■

Suomen Säteilyturvakeskus on esiintynyt Olkiluoto 3 -hankkeessa varsin tarkkana ja vaativana viranomaisena. Stuk niittää kiitosta EU-maiden atomienergiayhteisön asiantuntijalta.

– Stuk tekee maailmanlaajuisessa vertailussa erittäin tunnollista työtä. Se on sanonut alusta lähtien, että olkaa hyvä, toimittakaa meille puhdas dokumentaatio, jonka voimme testata ja tarkastaa, Euratomin teknis-tieMichael teellisen komitean jäsen Michael Sailer Sailer kehuu virkaveljiään.

Euratomissa on pantu merkille, että Stuk on vaatinut optimaalista suunnittelua ja yksityiskohtaista turvallisuustarkastusta jokaisessa projektin vaiheessa. Se on myös huolehtinut siitä, että työmaalla tapahtuneet aikataulujen ylitykset eivät ole päässeet vaikuttamaan voimalan turvallisuuteen.

Maailmassa on noin 30 maata, joissa rakennetaan ja käytetään ydinvoimalaitoksia.

– Suomen Stuk sijoittuu tunnollisuudessaan ehdottomasti kymmenen parhaan viranomaisen joukkoon. Suomalainen tyyli mennä kysymään jokaisen yksityiskohdan suunnittelua ja myös konkreettista toteutusta on mielestäni aivan oikein, Sailer pohtii. &

Vielä parin vuoden testit Petteri Tiippanan mielestä Olkiluodon tilanne ei suinkaan ole epätoivoinen.

– Vastikään Stuk hyväksyi esimerkiksi laiteautomaatioalustat ydinvoimalaitoskäyttöön soveltuviksi. Viime vuoden lopulla hyväksyttiin jatkotöiden perusedellytys eli ohjelmoitavan automaation suunnitteluprosessi, hän listaa.

Mutta automaatioarkkitehtuurin teknisen toteutuksen turvallisuus on edelleen osoittamatta. Vasta sen jälkeen voidaan laatia kaikkien – Arevan, TVO:n ja Stukin – yhteisesti hyväksymät suunnitelmat voimalan automaatiosta.

Kun suunnitelmat valmistuvat, päästään käynnistämään Erlangenissa itse ohjauslaitteiden tehdastestit. Niiden ajaminen kestää Erlangenin insinöörien arvion mukaan noin vuoden.

Sen jälkeen kaapit voidaan kuljettaa ja asentaa Olkiluotoon. Siellä odottavat laitospaikalla suoritettavat testit.

Valistunut arvaus on, että Olkiluoto 3:n automaatio- ja säätölaiteiden valmistuminen kestää vielä ainakin pari vuotta. Vuosi 2016 tulee nopeasti vastaan. &

Hallitsetko liike-elämän sopimusprosessien erityiskysymykset käytännössä?

ja Asianaja ittinen, Mika Pu imisto to jo Asiana Oy s ru ge Kro

”

Päivitä osaamisesi ajan tasalle!

ja Asianaja lonen, a Sakari H drenius & In Dittmar Oy toimisto Asianajo

nsel Legal Cou nttinen, Ko Miikka il Oyj Neste O

ja Asianaja urila, Hanna La drenius In & r a tm Dit Oy toimisto Asianajo

ja Asianaja nonen, o Marko M toimisto Asianajo y Juridia O

Liike-elämän sopimusten erityiskysymyksiä käytännössä 22.10. Helsinki Seminaarista saat käytännön työkaluja pitkäkestoisten sopimusten, jälleenmyynti- ja edustussopimusten sekä projektisopimusten erityispiirteiden huomioon ottamiseen ja hyödyntämiseen. Päivän aikana käsitellään myös irtaimen kauppaa koskevien sopimusten sekä aiesopimusten ja esisopimusten keskeisiä piirteitä. Seminaarin aluksi luodaan katsaus useimmissa sopimustyypeissä toistuviin ehtoihin, vastuunrajoituksiin, salassapitoon ja riidanratkaisuun.

Hinta 730 € + alv 24 % (Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 € + alv 24 %) Seminaarin hintaan sisältyy uutuuskirja Hietala, Järvensivu, Kaivanto, Kyläkallio: Yrityksen asiakirja- ja sopimusopas (arvo 170 €).

» Ilmoittaudu

lakikoulutus@talentum.fi, 020 442 4100 Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Talentumlakikoulutus.fi

23.8.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

21

22 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.8.2013

Reportaasit ENERGIA

K

yläallas

Teksti JUKKA LUKKARI

Sähköä kilometrin syvyydestä ANTTI MANNERMAA ERMAA

putouskorkeus 1 400 m

painekuilu

hissikuilu

un Suomessa joku saa idean uudesta suurhankkeesta, homma käynnistyy yleensä matkustelulla ympäri maapallon tutustumassa muualla tehtyihin toteutuksiin.

Pyhäsalmen kaivokseen suunnitellun sähkövaraston tapauksessa menetelmä ei toimi. Maailmassa ei ole vielä rakennettu yhtään vastaavaa laitosta. Pumppuvoimaloita maailmalla toki on pilvin pimein, mutta ne perustuvat kahden maan päällä olevan altaan korkeuseroon.

Pyhäsalmen suunnitelmassa yläaltaana toimisi kaivoksen avolouhos ja ala-allas olisi 1400 metrin syvyydessä. Vesi pumpataan alhaalta ylös sähkön ollessa halpaa, tyypillisesti yöllä, ja pudotetaan turpiinien läpi alas, kun kysyntä on suurta.

Idea kaivokseen rakennetusta sähkövarastosta ei sinänsä ole upouusi. Vanhoihin suolakaivoksiin on rakennettu kaksi sähkövarastoa, mutta niiden kuiluissa ei loiski vesi vaan puhkuu paineistettu ilma.

Nämä caes-laitokset (compressed air energy storage) ovat Saksassa ja Yhdysvalloissa. Saksassa olevan suuremman laitoksen teho on 290 megawattia.

Pyhäsalmen kaivoksenkin soveltuvuutta caeslaitoksen rakentamiseen selvitettiin 1990-luvulla.

Tuolloin todettiin, että maaperä ei kestäisi vaadittua painetta.

Tekniikka toimii, talous ratkaisee

ala-allas 1 400 m syvyydessä

LOUHOKSESTA JÄRVEKSI. Pyhäsalmen kaivoksen avolouhos täyttyy vedellä, mikäli energiayhtiöiden suunnitelmat toteutuvat.

luolavoimala

– Ei Pyhäsalmen pumppuvoimalalle mitään teknisiä esteitä ole. Viime kädessä kyse on raa’asta bisneksestä eli onko hanke taloudellisesti kannattava, muistuttaa professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Säätövoiman tarve sinänsä kasvaa Suomessakin koko ajan, kun tuulivoimaloita rakennetaan lisää.

Suomi ei kuitenkaan ole välttämättä paras paikka varastoida sähköä vettä pumppaamalla.

– Esimerkiksi Norjassa on runsaasti pumppuvoimaloille luontaisesti hyvin sopivia paikkoja.

Vaikka vesivarastoita kaivoksissa ei vielä ole-

W W W.TEKNOLOGIAYRITTA JY YSPAIVAT.FI

INNOSTU, V ERKOSTOIDU, SY T Y! 1.–2.10.2013 TAMPERE V älk y mpää y r it t äj y y t t ä.

October 1–3rd Tampere, Finland f e s t i v a l 2 0 1 3 // D i s c o v e r i n g T o m o r r o w

www.mindtrek.org

23.8.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

2,7 kWh

VESIKUUTIOMETRIN TUOTTAMA SĂ„HKĂ– KILOMETRIN PUDOTUKSESSA

3000 MW

80 %

MAAILMAN SUURIMMAN PUMPPUVOIMALAN TEHO

kaan, suunnitelmia on muuallakin kuin Suomessa.

Kanadalainen Northern Power tutkii parhaillaan, voitaisiinko Toronton lähellä sijaitsevaan Bethlehem Steelin vanhaan rautakaivokseen rakentaa 400 megawatin pumppuvoimala.

Tuuli ja aurinko lisäävät varastojen tarvetta Pumppuvoimala on maailmalla ylivoimaisesti käytetyin tapa varastoida sähkÜä. Kapasiteettia on rakennettu runsaat 100 000 megawattia, josta noin puolet Euroopassa. Suurimpien voimaloiden teho on yli 3 000 megawattia.

Suomessa pumppuvoimaloita ei ole, vaan täällä asia on hoidettu Lokan ja Porttipahdan tapaisilla tekoaltailla.

SähkÜn varastoimismenetelmät ovat kiivaan tutkimuksen kohteena. Aurinko- ja tuulisähkÜn lisääminen on ongelmallista, ellei käytÜn kannalta väärään aikaan syntyvää sähkÜä onnistuta varastoimaan järkevin kustannuksin. – Nyt tutkitaan hyvin paljon esimerkiksi synteettisen metaanin käyttÜä, Partanen sanoo.

PUMPPUVOIMALAN TYYPILLINEN HYĂ–TYSUHDE

Menetelmä ei ole hyÜtysuhteeltaan kummoinen, mutta se sopisi tilanteisiin, joissa sähkÜä syntyy ajoittain ylenmäärin kuten vaikkapa Saharan aurinkopaneeleissa.

Vesi hajotetaan elektrolyysissä ja syntyneeseen vetyyn lisätään hiilidioksidia, jolloin syntyy metaania. Se varastoidaan ja muunnetaan tarvittaessa sähkÜksi.

Akku hajauttaa varastoinnin Metaanivarastot ovat vielä tutkimusvaiheessa, mutta sähkÜn varastoiminen akkuihin on koeteltua tekniikkaa.

Akut ovatkin lähivuosien ykkÜsvaihtoehto. – Akkuvarastot eivät niinkään ole suuria kymmenien tai satojen megawattien ratkaisuja, vaan pienempiä varastoja sijoitellaan tasaisesti. Kun sähkÜn tuotanto hajautuu, myÜs varastointi hajautuu, Partanen selvittää.

Akkuteknologian kehitys on saanut lisävauhtia sähkÜautoista.

Suomen mittavin akustohanke on Helsingin Kalasatamaan rakennettavassa kaupunginosassa.

AUTOMAATIO

23

170

PUMPPUVOIMALOIDEN LUKUMĂ„Ă„RĂ„ EUROOPASSA

Pyhäsalmen sähkÜvarasto ■Suunniteltu teho: 200 MW/yksikkÜ, mahdollisuus rakentaa useampia yksikÜitä ■Aikataulu: esiselvitys tänä vuonna. Kaivostoiminta loppunee vuoteen 2020 mennessä. ■Taustavoimat: Oulun Energia, Oulun Seudun SähkÜ, Turku Energia, Vantaan Energia, Pyhäsalmi Mine Sinne on tulossa Suomen ensimmäinen megawattiluokan varasto, joka koostuu 10 000 litium-ioniakusta.

Vielä 1990-luvulla uskottiin, että suprajohtava rengas eli smes (superconducting magnetic energy storage) voisi olla lopullinen ratkaisu varastointiongelmaan. Smes-varastossa sähkÜ kulkee ilman vastusta, mutta järjestelmän vaatima jäähdytys vähintään 160 asteen pakkaseen on kallista.

Mikäli tutkijat onnistuisivat lÜytämään korkean lämpÜtilan suprajohteen, se olisi mullistava juttu. &

CAD- / PLM-JĂ„RJESTELMĂ„T

Tuotteet ja palvelut Varaa nyt ilmoituspaikkasi Suoramarkkinointi Mega Oy 0204 424 600

ENERGIATEHOKKUUS

KONEISTUS

LĂ„MMĂ–NVAIHTIMET/ -SIIRTIMET

TEKOPA OY TEOLLISUUDEN KONEISTUSPALVELU

Valtatie 26, 03600 Karkkila Puh. 09-225 2280

MONIPUOLISUUTTA z NOPEUTTA z LAATUA z

LĂ„MMITYS JĂ„Ă„HDYTYS

HVAC Hydrauliikat Kuuma- Kylmä- PolttoÜljyt Pesukeskukset Tislaimet Kosteudenpoisto Kylmäjärjestelmät Muut Asiakassovellukset Trouble-Shooting

www.tekopa.fi LĂ„MPĂ–TEKNISET LAITTEET

MAALAUSLAITTEET

SPRAYTEC

PUHALTIMET

RISKIANALYYSIT

TEOLLISUUSPUHALTIMET SUORAAN VALMISTAJALTA

MAALAUSLAITTEET MAALAUSLINJAT

s Keskipakoispuhaltimet s Aksiaalipuhaltimet s Sivukanavapuhaltimet s *Ă‹REĂ‹T TEOLLISUUSMALLIT s -YĂšS ASIAKASKOHTAISET SARJAT EDULLISESTI s ATEX s -UOVI 234 (34

Finland Oy Ab PUH. 0207 851 900

0UH

&AX

info@ventur.ďŹ

WWW.SPRAYTEC.FI

TEKNISET HARJAT

SĂ„HKĂ–NJAKELU

Varaa paikkasi

PUISTOMUUNTAMOT 1 kV/0,4kV Tehot 30 ja 50 kVA

Teemme järjestelmille ja tuotteille: 5 5 5 5

/XRWHWWDYXXVDQDO\\VLW )0($ 5$0 /&& 5&0 5LVNLDQDO\\VLW +D]RS 6,/ /23$ 5LVNLWDVRW 3URVHVVL )0($ 2KMHOPRLWDYDW ODLWWHHW 07%) 6,/ (1 GRNXPHQWRLQWL <ULW\VNXUVVLW www.reliabilityacademy.ďŹ AL Safety Design, Yläportti 1 B, 02210 ESPOO tel: +358-9-884 3066, info@alsafety.com, www.alsafety.com

TYHJIĂ&#x2013;PUMPUT JA KOMPRESSORIT

²HFUR=L=EP= PUDFEĂ&#x152;LQILLQF= F= GKILNAO OKNAEP= OAGÂź G==OQEHHA APPÂź JAOPAEHHA

Pyydä lisätietoja myynnistämme.

4EOLLISUUDEN %RIKOISHARJAT Tuotekatu 15, 21200 Raisio Puh. 02 437 5000 www.trafomic.ďŹ , info@trafomic.ďŹ

5 .RNHQXW ULVNLDVLDQWXQWLMD VXXQQLWWHOXSURMHNWHLKLQQH 5 3XROXHHWWRPDW RVDSXROHQ ULVNLDQDO\\VLW MlUMHVWHOPLOOH 5 &( VHUWLILRLQQLQ WXNL YDDWLPXNVHQPXNDLVXXV

$NDDQ +DUMDYDOPLVWH 2\

Toimitamme myĂśs Ăśljyeristeisiä Kolektor Etra tehomuuntajia tehoalue 5â&#x20AC;&#x201C;500 MVA

045-7731 3723

Luotettavuustekniikka ja riskienhallinta:

6XXQQLWWHOX 7RWHXWXV 7XRWHNHKLW\V 5XOOD /LVWD 7HOD MD 1XRKRXVKDUMDW !LHONTIE 4OIJALA 0UH &AX ZZZ DNDDQKDUMDYDOPLVWH Âż

MyÜs: x ATEX-versiot x Harjattomat moottorit x Kemiallisesti kestävät x Asiakassovitteiset ratkaisut

(+# +AQ>ANCAN Â&#x160; 1AH

( +# +AQ>ANCAN Â&#x160; 1AH

EJBKĤGJB OA Â&#x160; SSS GJB OA

24 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.8.2013

VOLVO BUSINESS

Ettei autoilu kävisi työstä Volvon uusi business-mallisto on tehty helpottamaan elämääsi, on kyse sitten työstä tai vapaa-ajasta.

VOLVO XC60 BUSINESS Business-mallissa vakiona mm. @ Aktiiviset Xenon-ajovalot ja kulmavalot @ Alumiinivanteet 17” @ Audio High Performance (USB, AUX ja Bluetooth) @ Kääntyvät ulkopeilit maavaloilla @ Polttoainetoiminen lisälämmitin (diesel-moottorit) @ Pysäköintiapu taakse @ Sadetunnistin

ALK.

46 490 €

HUOLTOLEASING ALK. 766 €/KK* 36 kk, 60 tkm *Volvo Car Financial Services

High Tech -paketti uudistuneeseen Volvo XC60 –malliin nyt alk. 777 €* @ @ @ @

Volvo on Call Navigointijärjestelmä Euroopan kartoilla Audio High Performance Multi Media 7” värinäytöllä Digitaalimittaristo kolmella näyttögrafiikalla.

*Autoveroton hinta 600 €, autovero alk. 177 €, kokonaishinta alk. 777 €.

Volvocars.fi Volvo XC60 Business -mallisto alkaen: autoveroton hinta 36 000 €, autovero 10 489,50 €, kokonaishinta 46 489,50 € + toimituskulut 600 €.

Autoetu alkaen: vapaa 885 €/kk, käyttöetu 690 €/kk. EU-yhd. 5,3−6,4 l/100 km, CO2 139−169 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein.

23.8.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

Perjantai PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN

1. Kullan hinta on ollut tänä vuonna laskusuunnassa. Se on menettänyt asemansa maailman kalleimpana metallina. Mikä on tällä hetkellä kallein metalli? a) sähköautojen kasvavan kysynnän myötä menekkiään lisännyt rodium b) tablettitietokoneiden näytöissä tarvittava rutenium c) kullan ohella arvostetuin korumateriaali platina d) harvinaisiin maametalleihin lukeutuva lantanium

P

ALOITIN

Veijo tarinoi myös Facebookissa facebook.com/perusveijo

3 KYSYMYSTÄ

Amazon tuhoaa kivijalkakaupat erheen nuoriso kävi kesällä kanssani kehityskeskustelun ja totesi: – Faija, maailman muutoksen herätyskello on soinut sulle jo monta kertaa, mutta sinä reagoit aina vain painamalla torkkunappia. Ihan niin kuin Suomen hallitus on tehnyt jo vuoden 2008 äkkisyöksystä lähtien.

Nuoriso suoritti pakollista kaupallisen toiminnan peruskurssia paiskimalla kesätöitä torilla, siellähän parhaiten oppii kaupallisen pelin säännöt, lainalaisuudet ja laittomuudet. Häkellyttävintä oli logistiikka, hintakartellit, salaiset työnjakosopimukset, asiakkaiden jujuttamistavat ja aamuherääminen.

Muutama viikko ”suolakaivoksessa” opetti, että koulunkäyntiin ja opiskeluun saattaa löytyä motivaatio, koska heinäkuu torilla antaa vain aavistuksen, millaista siellä on marraskuusta huhtikuuhun.

Torilla vallitsee sama laki kuin megaluokan yhtiöissä. Kate revitään yleensä asiakkaiden lompakosta, työntekijöiden palkoista, tavarantoimittajien hinnoista ja verottajan välttelystä.

25

2. Suomeenkin puuhataan litiumkaivosta. Mitä erikoista metalliin liittyy? a) se on metalleista kaikkein kevein b) litiumia käytetään sydän- ja verisuonitautien lääkkeenä c) litium on myrkyllisin metalli d) antiikin Roomassa litium oli rahoissa käytetyin metalli

”Valtion ensimmäisenä säästötoimena

3. Maailmankaikkeuden yleisin alkuaine on vety. Jos ihminen puretaan alkuaineisiin, painosta suurin osa on happea.

Mikä on toiseksi yleisin ihmisen rakennusaine? a) vety b) hiili c) kalsium d) typpi

koko ulkoministeriö ja kehitysapu tulisi lopettaa.”

JATKO-OPISKELUN

maailman muutoksesta perehtymällä maailman ykkösjohtajaksi nimetyn Jeff Bezosin maailmaan. Olen ollut vuosia Amazonin asiakas, mutta vasta nyt alan ymmärtää kuinka megalomaaninen kokonaisuus tuosta kirjojen verkkokaupasta on tullut.

Suomessa ei tajuta eikä huomata miten Amazon on laajentunut aina kenkäja vaippakauppiaaksi asti. Yhtiö toimii useiden eri sektoritoimijoiden jakelijana, testaa jopa tuoretavaroiden vähittäiskauppaa ja pikajakelua sekä erilaisia vip-asiakasjärjestelmiä. Yhtiö ohittaa kylmästi verottajan, tekijänoikeudet ja ay-liikkeen.

Amazon on luonut mallit, joilla kadunvarsien kivijalkakauppa tuhotaan.

Yhä useammin vähittäiskaupan liike on showroom, jossa käydään katsomassa tai sovittamassa tuote, joka sitten hankitaan suoraan kotiin verkkokaupasta. Älypuhelimet ja tabletit tulevat viimeistelemään Amazonin aloittaman maanvyöryn, johon kotimaiset yritykset ovat pääsemässä mukaan vasta pahalla viiveellä.

Amazoniin liittyy yksi puhutuimpia yritysjohtajia, Amazonin ostaman Zapposin perustaja Tony Hsieh. Hän kirjoitti kirjan, jossa nostetaaan menestys-

Oikeat vastaukset sivulla 13

PÄHKINÄ

Purjehtijan pulma asiaksi yrityskulttuuri. Siinä yhtyvät hauskuus, erinomainen asiakaspalvelu ja kolme peetä: profits, passion, purpose to deliver happiness.

Kun seuraa suomalaista politiikkaa ja monia yritysjohtajiakin, niin pomoporras valittaa: – Johtamisessa joudut olemaan isä, äiti, kaveri, pomo, sielunhoitaja sekä kusiputka. Siis kusiputka, koska olet yleensä tekemisessä mulkkujen kanssa.

Vanha totuus on, että jos sinulla on myönteinen suhde alaisiisi, he tekevät asiat hyvin ja itsenäisesti parhaan järkensä mukaan. Jos alaiset kokevat negatiivisuutta, he tekevät vain sen, mitä on käsketty ja lukee manuaaleissa.

MATKUSTIN KESÄLLÄ sekä Lapissa että Afrikassa. Afrikan matkalla opin, että valtion ensimmäisenä säästötoimena koko ulkoministeriö ja kehitysapu tulisi lopettaa.

EU-aikana nykyinen UM on turha. En ole kohdannut missään niin kamalaa välinpitämättömyyttä ja väärinkäytösten

sumaa, mitä virkamiehet ja kehitysapuloiset osaavat. Konsulttien ja tyhjäntoimittajien verkosto ruokkii toisiaan ja vaikenee kaikesta, koska muuten menisi työ, konsulttipalkkiot ja matkustusmahdollisuus alta.

Afrikka on täynnä todellisia mahdollisuuksia, mutta aasialaiset ja skandinaavit ovat tehneet jo oharit.

LAPISSA AJELIMME lohijoelle, ja edessä tiellä jolkotti ajokoira. Kartanlukija valisti minua: – Varo tuota koiraa, sillä on panta. Se on tämän kylän ainoa veronmaksaja.

HYVÄÄ JA positiivista syksyä. Suomalainen insinööri osaa innovoida ja toteuttaa toimivia asioita.

Hallituksen pitäisi vihdoinkin vastata DI Kari Stadighin viisaaseen puheenvuoroon nimittää DI Jorma Eloranta takaisin nuoruuden virkaansa kauppa- ja teollisuusministerin avustajaksi. DI Juha Sipilä saa virkansa vasta vaalivoiton jälkeen. &

Ä Yleisurheilukisat ovat ohi, mutta purjehduskausi jatkuu. Jokimaassa on suuri purjehduskelpoinen joki, joka virtaa suoraan lännestä itään 20 kilometriä tunnissa.

Joella järjestettiin purjehduskilpailu, joka käytiin kahdessa erässä. Ensimmäinen erä oli aamulla, jolloin oli aivan tyyntä. Veneet palasivat lähtöpisteeseen moottorivoimin ja starttasivat iltapäivällä toiseen erään, jolloin tuuli oli jo virinnyt ja puhalsi suoraan lännestä 20 kilometriä tunnissa.

Kuinka paljon nopeampia aikoja veneet saavuttivat tässä toisessa erässä ensimmäiseen erään verrattuna? &

Oikea vastaus sivulla 13

26 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.8.2013

Perjantai W W W. T E K TA L . F I

OMG

Rotat rikkoivat Espoon jäteimurin Ä Espoon Suurpellossa sekajätteen imu ei enää toimi joka jätepisteellä, ja ihmiset ovat joutuneet jättämään roskapussinsa putken syöttöaukon viereen, kirjoittaa Länsiväylä-lehti.

Syynä ovat rotat, joille maittavat erityisesti imujärjestelmän ohjausjohtojen kaapelit. Rotat ovat järsineet kaapeleita poikki ja pysäyttäneet näin koko järjestelmän.

Suurpellossa jätteet tuodaan keruupisteisiin, josta ne imaistaan maan alle sijoitettua putkistoa pitkin jäteterminaaliin.

www.tektal.fi/p/1 W W W. T E K TA L . F I

KLIKKLIKKLIKKLIK KKL LIKKLIKK

TEKNIIKKA&TALOUS 19.8.

Facebook syö onnellisuutta kuin rotta Ä Facebook auttaa ihmisiä verkostoitumaan ja pitämään yhteyttä, mutta se ei tee välttämättä onnelliseksi. Itse asiassa Facebookin käyttö ennustaa hyvinvoinnin vähenemistä, selviää Michiganin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Tutkimus on tiettävästi ensimmäinen tieteellinen selvitys Facebookin vaikutuksesta onnellisuuteen ja yleiseen tyytyväisyyteen.

Pintatasolta tarkasteltuna Facebook tarjoaa todella arvokkaan resurssin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteen täyttämiseksi. Mutta sen sijaan, että Facebook lisäisi hyvinvointia, se vähentää sitä.

Tutkimukseen osallistui 82 nuorta aikuista. &

www.tektal.fi/p/2 W W W. T E K TA L . F I

Laivan automaattiohjaus suistettiin huomaamatta kurssiltaan – Näin gpspaikannusta huijataan www.tektal.fi/p/3

Huipputekniikan vienti kasvaa kovaa vauhtia

1993

VEIJON MAAILMA

Ä Huipputekniikan tuotteiden osuus Suomen viennistä kipuaa kohti 20 prosenttia, mikä on kansainvälisesti kova luku.

Vienti on alkuvuonna kasvanut 23 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkatuotteiden vienti on räjähtänyt peräti yli 60 prosentin kasvuun. Alan vienti oli tammi–kesäkuussa 9,7 miljardia markkaa, mikä on jo 15 prosenttia Suomen koko viennistä.

Valtaosa muodostuu Nokian matkapuhelinten, puhelinkeskusten ja muiden tietoliikennetuotteiden viennistä. &

Palsta paljastaa paikkoja, jonne kannattaa mennä.

Kerro oma tarinasi kuvien kera tektal@talentum.fi

Teksti HARRI REPO Kuva COLOURBOX

Kaliningradia ihastelemassa ULKOMUSEOSSA / Kaliningrad on kiehtova paikka jo kartalta katsoen.

Pala Venäjää, joka sijaitsee eristyksissä muusta Äiti-Venäjästä. Kaliningrad on Liettuan, Puolan ja Itämeren piirittämä.

Kaliningradiin pääsee näppärimmin Riiasta bussilla. Autoja lähtee useampi päivässä. Matka kestää vajaat kymmenen tuntia, ja kyyti maksaa kymmenisen euroa.

Rajan ylittämiseen vaaditaan Venäjän viisumi.

Maisemat Kaliningradin maaseudulla eivät juuri eroa Puolasta tai Liettuasta. Paikan ainutlaatuisuus lävähtää silmille vasta Kaliningradin kaupungissa.

Esikaupungin rähjäiset elementtitalot ja takkuiset kulkukoirat luovat mielikuvan vanhan Neuvostoliiton ulkomuseosta.

400 000 asukkaan kaupungin keskusta on taas toiselta planeetalta. Se vilisee kansainvälisiä luksus- ja merkkimyymälöitä.

Kaduilla tungeksivat ökyautot.

nähdä. Keskustassa syö maukkaasti, joskaan ei kovin edullisesti.

Rikollisuutta Kaliningradissa ei ole, kuten ei ollut vanhassa Neuvostoliitossakaan. Kaahailevat autot ovat matkailijan kannalta suurin riski. &

Kaliningrad

ÄLÄ MISSAA TÄTÄ. Kaliningradin joen ranta tarjoaa mielenkiintoista nähtävää niillekin, joita sukellusveneet ja taistelulaivat eivät kiinnosta.

Kaliningradin keskustan miellyttävin nähtävyys on joenranta, jossa on runsaasti mielenkiintoisia laivoja.

Myös itsetietoisten ihmisten katselu puistonpenkillä istuen on hauskaa huvia.

Yöpymiseen voi suositella ho-

telli Kaliningradia. Majatalossa on siistit huoneet ja palvelussa häivähdys vanhaa neuvostokulttuuria.

Yhden hengen huone irtoaa 70 eurolla. Tinkiminen kannattaa.

Nälkää vanhassa hansakaupungissa ei myöskään tarvitse

■ Kenelle: Niille, joita Lontoo ja Berliini kyllästyttävät ■ Mitä maksaa: Bussitiketti Riiasta kymmenen euroa ynnä viisumi

FIILIS

HINTA

23.8.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

27

Tällä kuitattiin velat*

*

Yhdysvallat, 1846: köyhä mekaanikko Walter Hunt tuskailee yömyöhällä – 15 dollarin velka erääntyy huomenna!

Hän vääntelee hermostuksissaan rautalankaa. Kuluu kolme tuntia, ja hän on huomaamattaan taivutellut hakaneulan.

Hunt myy keksintönsä 400 dollarilla ja kuittaa velkansa. Hakaneula patentoidaan 1849.

vain a o r n 4

90

19

5,60 3 . m r No

% 4 4 i s Etu

Ällisty tekniikan historiasta – tilaa uusi lehti!

1. Lähetä ilmainen tekstiviesti numeroon 18303. Kirjoita viesti: TEHI Etunimi Sukunimi osoite, Esim. TEHI Matti Mallikas Mallikatu 56 Helsinki 00120 2. Netistä tarjous.tekniikanhistoria.fi

3. Sähköpostitse: lehtikampanja@ talentum.fi. Kirjoita tilaukseesi tunnus TEHI sekä nimi- ja yhteystietosi.

4. Puhelimitse numerosta 020 442 4100, ma–pe klo 8.15–16.30.

Tekniikan Historia 1/2013 ilmestyy 9.10.2013

Kestotilaus, joka jatkuu automaattisesti hinnaston mukaisella kestotilaajan etuhinnalla. Tilauksen voi peruuttaa milloin vain. Tarjous voimassa 30.9.2013 saakka ja se koskee vain tilauksia Suomeen.

Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Voit kieltää tietojesi käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Talentum Median asiakaspalveluun: PL 920, 00101 Helsinki, puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101. Puhelujen hinnat (sis. alv 24%): Lankapuhelin 8,35 snt/puhelu + 3,2 snt/min. Matkapuhelin: 19,2 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

25 23.8.2013

PYSYTÄÄN YHTEYDESSÄ!

Murrelektronik Power Oy Palttinakatu 2 | 15230 Lahti

NORD EI PYSÄHDY. Aina lähellä: 35 NORD-yhtiötä kautta maailman.

sales@murrelektronik.fi

Ô www.murrelektronik.fi

www.nordgear.fi

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI TIMO PYLVÄNÄINEN

HYÖDYKEPÖRSSI

LME käteis USD/tonni

Puu käy syksyllä kaupaksi MARKKINOILLA / Kesälomakausi hiljensi tilapäisesti puukauppaa. Syksyllä puukaupan odotetaan jälleen vilkastuvan.

Metsäntutkimuslaitoksen mukaan esimerkiksi mäntytukista maksettiin heinäkuun pystykaupoissa 54,40 euroa kuutiometriltä ja kuitupuusta 15,57 euroa.

Puun hintakehitys on kuluvana vuonna ollut hyvin vakaa aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Kaikkien puutavaralajien keskimääräiset kantohinnat laskivat kuitenkin kesäkuusta heinäkuuhun 2–3 prosenttia. Tarjonta oli kesällä puun kysyntää suurempaa.

Puun markkinahinnan ratkaisevat metsänomistajien puun tarjonta ja teollisuuden puun kysyntä.

Markkinahakkuut olivat tammikesäkuussa kaikkien aikojen suurimmat siitä lähtien kun tilastointi on alkanut vuonna 1982.

Teollisuus osti tammi–heinäkuussa puuta 17,5 miljoonaa kuutiota eli 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Kaikkien puutava-

+2,2% +5,6%

Alumiini

1 vko

1 kk

2 600 2 300 2 000 1 700

maalis huhti touko kesä

ralajien yhteenlaskettu kantohintaindeksi on noussut vastaavana ajanjaksona kolme prosenttia.

– Loppuvuoden puukauppavauhti riippuu lopputuotemarkkinoiden kehityksestä. Syksystä tulee kohtalaisen vilkas puumarkkinoilla, uskoo MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen.

Hän korostaa, että puun hintakehitys Suomessa on ollut äärimmäisen maltillista esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna.

–Kilpailijamaihin nähden ja suhteessa lopputuotteiden markkinahintoihin raaka-ainekustannukset ovat olleet Suomessa koko vuoden korkealla tasolla, mikä on rajoittanut teollisuuden toimintaa ja ostomääriä, sanoo puolestaan metsäasiantuntija Anu Islander Metsäteollisuus ry:stä.

–Hyvälaatuisille päätehakkuuleimikoille on aina kysyntää, mutta metsänomistajien kannattaa tarjota harvennuksiakin. &

”Hintakehitys on ollut maltillista.”

HELENA RAUNIO

@talentum.fi

heinä elo

+0,5% +5,3%

Kupari

LME käteis USD/tonni

1 vko

1 kk

9 000 8 000 7 000

TUKKIA SAHOILLE. Merkittävä puun hintatasoon vaikuttava tekijä on sahatavaran hinta ja sahateollisuuden kilpailukyky vientimarkkinoilla.

6 000 maalis huhti touko kesä

Raakaöljy +0,9% +1,7% Brent ICE USD/tynnyri

1 vko

1 kk

Sinkki

LME käteis USD/tonni

+2,5% +6,6% 1 vko

1 kk

2 400

Raaka-aineet

120

2 200

Muutos %

110

2 000

100

1 800

Kulta Lyijy Nikkeli Tina Puuvilla Maissi Soija Sokeri Vehnä

130

90 maalis huhti touko kesä

Sähkö

HELYR-2014 EUR/MWh

heinä elo

1 600 maalis huhti touko kesä

-0,1% -0,9% 1 vko

1 kk

50

Teräs

LME käteis USD/tonni

heinä elo

+5,6% +20,0% 1 vko

1 kk

400

45

300

40

200

35 maalis huhti touko kesä

heinä elo

heinä elo

100 maalis huhti touko kesä

1 vko

+3,7% +6,9% +2,7% +9,9% –0,8% +4,8% –1,2% +11,5% +3,1% +7,8% +4,6% –3,0% +6,4% +2,3% –3,7% +1,5% +2,9% –1,7%

heinä elo

Lähteet: Vattenfall, Factset. Kulta, lyijy, nikkeli ja tina London Metal Exchange, hinnat käteishintoja, USD/tonni, paitsi kulta USD/troy-unssi.

Maissi, soija ja vehnä USD/busheli, Chicago Board of Trade, seuraava futuuri. Puuvilla #2 ja sokeri #11 NYF, USD/naula.

Lyhenteet: troy-unssi=31,1 grammaa, naula (pauna)=453,6 grammaa, tynnyri=159 litraa, busheli=35,24 litraa.

Hiffar du TFiF? Är du fem-före-färdig diplomingenjör, arkitekt eller t.o.m. redan utexaminerad men

du har ännu inte upptäckt TFiF? /lV PHUD Sn ZZZ W¿¿¿ HOOHU NRQWDNWD RVV Sn DGUHVVHQ NDQVOL#W¿I ¿ Via TFiF kan du även ansluta dig till TEK/IAET som ger dig arbetstrygghetstjänster.

TFiF - Tekniska Föreningen i Finland r.f. - är den riksomfattande, svenskspråkiga intresseföreningen för dig som vill bygga upp ett nätverk både inom och utanför din intressesfär. Utöver ett nätverk som omfattar mer än 4000 medlemmar erbjuder vi både evenemang och information samt jobbar för att övervaka våra medlemmars intressen på arbetsmarknaden.

1 kk