PUOLUSTUSMINISTERIÖ
Muistio
Neuvotteleva virkamies Jari Takanen
16.2.2012
PUOLUSTUSVOIMIEN HANKINTA / PITKÄN KANTAMAN ILMASTAMAAHAN OHJUSJÄRJESTELMÄ
1. Hankinnan kohde ja käyttötarkoitus Puolustusvoimat on yhdessä puolustusministeriön kanssa valmistellut kauaskantoisen ilmasta-maahan -täsmäasejärjestelmän hankintaa Ilmavoimien F-18 Hornet -kalustoon. Hankittavaksi esitetään yhdysvaltalaista AGM-158 JASSM (Joint Air-to-Surface Standoff Missile) -ohjusta. Yhdysvaltain puolustusministeriö on hyväksynyt kaupan, samoin Yhdysvaltain kongressi, jonka notifikaatioaika päättyi 28.11.2011. JASSM -hankinta toteutettaisiin Suomen ja Yhdysvaltain hallitusten välisenä kauppana siten, että Ilmavoimat hankkisi ohjusjärjestelmän tarvittavine tukipalveluineen Yhd ysvaltain ilmavoimilta. Tarvittavat muutokset Hornet -lentokoneen ohjelmistoon on jo hankittu olemassa olevan Hornetin elinjaksopäivityksen hankintasopimuksen muutoksella Yhdysvaltain merivoimilta. Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa valmisteltuun hankintaan kuuluu Yhdysvaltojen edellyttämä minimimäärä JASSM -ohjuksia, lentokoneen ohjelmistointegroinnin edellyttämät testiohjukset ja -laitteet, tehtävänvalmistelun ja ohjusten evästyksen edellyttämät tukijärjestelmät, ohjustyypille spesifiset tukeutumis- ja testivälineet, tekninen dokumentaatio, koulutus sekä Yhdysvaltain ilmavoimien sekä ohjusjärjestelmän valmistajan Lockheed Martinin tuki hankinnalle ja lentokoneen ohjelmistointegraatiolle. JASSM -hankinnalla toteutettaisiin vuosien 2004 ja 2009 selontekojen ohjaus hankkia Ilmavoimien Hornet -kalustoon kauaskantoinen ilmasta-maahan -täsmäasejärjestelmä, jolla vaikutetaan vastustajan avaintoimintoihin ja kohteisiin. Valtioneuvoston vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon ohjeistamana puolustusvoimissa tehtiin vuoden 2004 selonteon pohjaksi laaja selvitys tehokkaimpien asejärjestelmien tulevien hankintojen perusteista (iskukykytutkimus). Kahden vuoden työn tuloksena päädyttiin suosittamaan ensi sijassa raskaiden raketinheittimien, tykistön erikoisammusten ja Hornet -kaluston ilmasta-maahan aseiden hankintaa. Tutkimuksen tuloksia käytettiin laadittaessa Valtioneuvoston vuosien 2004 ja 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisia selontekoja. AGM-158 JASSM on yhdysvaltalainen Lockheed-Martin -yhtiön valmistama pitkän kantaman ilmasta-maahan -ohjus. Se on ainoa iskukykytutkimuksessa tunnistetut vaatimukset täyttävä ohjus, joka on integroitavissa Hornet -kalustoon. JASSM on vaikeasti tutkassa havaittava (”stealth”) ohjus, jossa on yksi noin 500 kg taisteluosa. Ohjuksen kantama on yli 350 km ja se voidaan laukaista modernien kauaskantoisten ilmatorjuntajärjestelmien kantaman ulkopuolelta. Ohjus hakeutuu maaliin
inertia- ja satelliittipaikannuksen avulla ja suorittaa loppulähestymisen optisen hakupään ohjaamana. Ohjuksen tarkkuus on muutamien metrien luokkaa. 2. Hankinnan tausta ja aikataulu Ohjusjärjestelmän hankinnan käytännön toteutus on sidoksissa Hornet -kaluston ohjelmistojen kehitysaikatauluun. Hornet -kaluston ohjelmistoja kehitetään noin kahden vuoden välein alkavissa sykleissä. Yhden ohjelmistosyklin kehittäminen palveluskäyttöön vie noin viisi vuotta. Suomella ei ole ohjelmiston kehittämiskykyä, vaan Yhdysvaltain merivoimat tuottaa Suomen Hornet -kaluston ohjelmistot. Ohjelmisto kehitetään samaan aikaan kaikille käyttäjämaille. Suomi ei voi vaikuttaa ohjelmistokehityksen aikatauluihin. Pääosa Hornet -kaluston käyttäjämaista lopettaa koneen kehittämisen vuoden 2016 lopussa valmistuvaan ohjelmistoversioon. Tämän ohjelmistoversion toteuttaminen on alkanut kesällä 2011. Tämä ohjelmistoversio saattaa jäädä viimeiseksi, jossa koneeseen liitetään merkittäviä uusia suorituskykyjä. Tässä ohjelmistossa on varauduttu JASSM ohjuksen integrointiin Ilmavoimien kalustoon. Ohjelmistokehityksen aikataulujen vuoksi tulisi JASSM -hankintaa koskeva sopimus Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa tehdä viimeistään vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Yhdysvaltain asevientiä koskevan lainsäädännön mukaan ulkomaille myytävän asejärjestelmän sisältämälle teknologialle on myönnettävä vapautus, minkä lisäksi kongressin on hyväksyttävä kauppa. JASSM -ohjuksen teknologiavapautusta pyydettiin ensimmäisen kerran vuonna 2002. Pyyntö uudistettiin vuosina 2005 ja 2007. Teknologiavapautuspäätöksen käsittely kesti Yhdysvaltain hallinnossa useita vuosia. Ohjus on aiemmin vapautettu vain Australialle. Yhdysvaltain puolustusministeri ilmoitti Suomen puolustusministerille 29.12.2010, että Yhdysvaltain puolustusministeriö on myöntänyt Suomelle JASSM -ohjuksen teknologiavapautuksen ja että se puoltaa järjestelmän myyntiä. Vapautus saatiin yllättäen eikä päätöksentekohetkeä voitu ennakoida. Hankintaa ei ole voitu valmistella ennen vapautuspäätöstä Yhdysvaltain asevientilainsäädännössä olevien tiedonsaantirajoitusten vuoksi. Vapautuspäätös Yhdysvaltain hallinnossa tehtiin poikkeuksellisilla menettelyillä, minkä seurauksena kaikkien myynnin edellytysten selvittäminen sekä tarjouksen laatiminen on vienyt heillä huomattavan paljon aikaa. Asia on ratkaistava viipymättä, jotta ohjuksen käytön edellyttämät muutokset ehditään vielä toteuttaa Hornet -koneen ohjelmistoon. Yhdysvaltain hallituksen antama tarjous on voimassa 8.3.2012 saakka. 3. Taloudelliset vaikutukset 3.1. Hankinnan rahoitus ja kustannukset Hinta: Kiinteä hinta Valuuttakurssiin 1 € = 1,2935 USD Arvonlisävero 23 % Yhteensä
187.716.979,00 USD 145.123.292,62 € 33.378.357,30 € 178.501.649,92 €
Muuntokurssina on käytetty vuoden 2012 talo usarvion voimaanastumispäivän 2.1.2012 euron ja Yhdysvaltain dollarin välistä virallista noteerausta.
Sopimus sisältää budjetointia varten laaditun maksuaikataulun 2012: 38,593 milj. USD 2013: 38,593 milj. USD 2014: 55,079 milj. USD 2015: 49,459 milj. USD 2016: 3,747 milj. USD 2017: 2,246 milj. USD Maksut maksetaan kuitenkin Special Billing Arrangement -järjestelyllä (SBA). Yhdysvaltain puolustushallinnon ja Puolustusministeriön välisen SBA -sopimuksen mukaan puolustusvoimien FMS -sopimuksia laskutetaan kuukausittain käyttäen tavoitteena toisaalta yhdysvaltalaisessa Federal Reserve Bankissa olevan FMS -tilin mahdollisimman alhaista tasoa ja toisaalta sopimusten todellisten rahoitustarpeiden täyttämistä. Hankinta perustuu valtion vuoden 2012 talousarvion momentin 27.10.18 perusteluissa olevaan tilausvaltuuteen, jonka perusteella saa tehdä uusia sopimuksia sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2012 (PVKEH2012)). Varat: 27.10.18.1.05.3 2012/2012 36.523.292,62 € 27.10.18.1.05.3 2012/2013 27.900.000,00 € 27.10.18.1.05.3 2012/2014 40.700.000,00 € 27.10.18.1.05.3 2012/2015 40.000.000,00 € Nimi: Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH2012) 27.01.29 2012/2012 6.862.303,47 € 27.01.29 2013/2013 6.862.303,47 € 27.01.29 2014/2014 9.793.772,87 € 27.01.29 2015/2015 8.794.408,38 € 27.01.29 2016/2016 666.243,06 € 27.01.29 2017/2017 399.326,05 € Nimi: Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot Arvonlisäverolaskelma on tehty hankintasopimuksen budjetäärisen maksuaikataulun vuosijaon mukaan. Valuuttakurssimuutoksista aiheutuvat mahdolliset erillisistä, tarkoitukseen kohdistetuista varoista.
maksut
esitetään
maksettavaksi
3.2. Taloudelliset seurannaisvaikutukset Lentokoneohjelmiston testaus edellyttää kahden Ilmavoimien Hornet -koneen siirtämistä Naval Air Warfare Centeriin China Lakeen 10 kuukauden ajaksi vuosina 2014–2015, mikä aiheuttaa kuluja arviolta 2,8 milj. €.
Operatiivisen valmiuden saavuttaminen edellyttää ohjusten maakäsittelyvarustuksen sekä lentokoneen siipiripustimien hankintaa, josta aiheutuu kustannuksia noin 13,8 milj. €. Edellä kuvatut kustannusarviot (yhteensä noin 16,6 milj. €) on esitetty rahoitettavaksi vuonna 2013 alkavaksi suunnitellulla tilausvaltuudella.