Talentumin idosryhmälehti 2/2011

2/11

Ilmoitus

[ nimi ]

talentum

SIDOSRYHMÄLEHTI

Suomalaisesta johtajuudesta

vientituote Talentumin uusi talousjohtaja: ”Uskon vahvoihin brändeihin”

talentum  x

[ näkökulma ]

TEKSTI: Fredrik Svedjetun

kauppa käy

Ruotsin mainos­markkinoilla

Kirjoittaja on Dagens Media -lehden pää­ toimittaja.

talentum  2

Hämmästyn joka kerta katsoessani ruotsalaisten yritysten mainospanostusten kehitystä. Vuoden 2009 finanssikriisin myötä tapahtunut romahdus oli yllättävän suuri, 13 prosenttia. Vielä yllättävämpää oli vahva nousu vuonna 2010, jolloin Ruotsin mainos- ja mediamarkkina kasvoi jopa yhdeksän prosenttia.

Vuonna 2011 kasvu on jatkunut selvästi muita Pohjoismaita vauhdikkaampana. IRM (Institutet för reklam- och mediestatistik) ennustaa, että Ruotsin markkina tulee kasvamaan seitsemän prosenttia tänä vuonna.

Vahvan kasvun taustalla on Ruotsin talouden hyvä tilanne: BKT:n arvioidaan kasvavan tänä vuonna 4,7 prosenttia.

Mutta niin iloisina kuin ruotsalainen mainos- ja mediaväki lähtikin lomalle alkukesästä, niin yhtä huolestuneina he palasivat työpaikoilleen kesän loputtua.

Kohtaan päivittäin samoja kysymyksiä ja huolestuneisuutta kuin kolme vuotta sitten ennen finanssikriisiä. Kaikki mainostilaa tai viestintäpalveluita myyvät haluavat tietää, kuinka kesän loppua kohti noussut uusi tumma pilvi tulee vaikuttamaan juuri heidän toimialaansa syksyn edetessä ja tulevana vuonna.

Valitettavasti en ole osannut vastata kysyjille. Vastaukseni on, että tiedän yhtä vähän kuin IRM ja Ruotsin valtiovarainministeri Anders Borg.

On aivan liian aikaista sanoa, mihin taloudellinen kehitys johtaa, ja toisaalta mainos- ja mediamarkkina reagoi melko suurella viiveellä talouden muutoksiin. Näin oli ainakin minun kokemukseni mukaan myös vuosina 2008–2009.

Kestää aina aikansa, ennen kuin ruotsalaiset konsultit ja mediayhtiöt tunnustavat julkisesti, että ajat alkavat olla hankalampia. Ennen kaikkea ehkä pelätään yleisen levottomuuden herättämistä, mutta syyt ovat myös turhamaisempia: ei haluta näyttää huonoilta. Suurin osa mainostajista haluaa myös toimia edellisvuonna päätetyn suunnitelman mukaan. Investointeja supistetaan vasta, kun maailmantalouden epävarmuus vaikuttaa kouriin­tuntuvasti yrityksen liiketoimintaan, tai kun ollaan talouden näkymiltään epä­varmassa tilanteessa tekemässä päätöstä seuraavan vuoden budjeteista.

On kuitenkin useita merkkejä siitä, että pörssikriisi, hutera maailmantalous ja hallituksen puolittama ennuste ruotsalaisten kuluttamisesta ovat toistaiseksi vaikuttaneet vain vähän Ruotsin mainos- ja mediamarkkinaan.

Mediayhtiöt esimerkiksi etsivät edelleen aktiivisesti palvelukseensa mediamyyjiä, mikä viittaa siihen, että mediatoimistoilla ja asiakkailla on käytössään rahaa enemmän – ei vähemmän.

Toinen merkki on, että yksikään niistä monista mediatoimistoista, joiden kanssa Dagens Media on ollut yhteydessä viime viikkoina, ei ole peruuttanut ilmoitusvarauksia nopeasti huononevaan taloustilanteeseen vedoten.

On kuitenkin selvää, että vuodesta 2012 tulee selvästi tiukempi kuin aikaisemmin uskoimme. Ruotsin hallitus ennusti aiemmin BKT:n kasvavan ensi vuonna 3,8 prosenttia. Nyt ennustetta on alennettu 1,3 prosenttiin.

Ruotsalaiset mediayhtiöt ovat jo alkaneet valmistautua huonompiin aikoihin. Muutaman päivän sisällä sekä Aftonbladet, Sydsvenskan että TV4 ovat ilmoittaneet huomattavista henkilöstövähennyksistä.

Taustaksi on hyvä tietää, että kuusi Ruotsin suurinta mediataloa ovat vähentäneet vuosina 2008–2010 kymmenen prosenttia työvoimastaan – ja samaan aikaan kasvattaneet liikevaihtoaan 2,2 miljardia kruunua. 

[ haastattelu ]

TEKSTI: Jarno Forssell // KUVA: Matti Immonen

Talousosaaja palasi mediataloon Talentumin uusi talousjohtaja Niclas Köhler uskoo vahvoihin brändeihin ja ketterään organisaatioon.

Vastausta ei tarvitse odottaa, kun Niclas Köhleriltä kysyy, mitkä ovat Talentumin vahvuuksia: – Vahvat brändit tietysti. Niiden ympärille pystyy rakentamaan paljon laadukasta, talousjohtaja sanoo ja kertoo aluksi kokemuksistaan Ruotsista.

– Ruotsalaisille nimi Talentum ei vielä sano mitään, mutta kun mainitsee muutaman brändeistämme, tilanne muuttuu.

Affärs­världen ja Ny Teknik ovat siellä todella merkittäviä mediabrändejä.

Toukokuussa talousjohtajana aloittaneella Köhlerillä, 44, on itselläänkin vuosikymmenten suhde Talentumin lehtiin. SEFEn ja Helsingin Ekonomien jäsenenä Talouselämä on tullut hänelle ”aina” kotiin. Kotikielenään ruotsia puhuvalle Köhlerille lukemistoon on kuulunut myös Affärsvärlden.

– Vuosien mittaan olen tietysti lukenut myös paljon Talentumin kustantamia kirjoja, käyttänyt verkkopalveluita, käynyt erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa sekä lukenut lehtibrändien uutiskirjeitä.

Suojaa suhdanteista Laskusuhdanteen vaikeiden vuosien jälkeen Talentumilla näyttää nyt paremmalta, ja Köhler uskoo pääsevänsä mukaan rakentamaan uutta kasvua. Eväät siihen ovat olemassa: vahvat brändit ja ketterä organisaatio. Ne luovat edellytykset kasvulle, jota haetaan erityisesti Pohjoismaista.

Talousjohtajan tehtävänä on tukea valittua liiketoimintastrategiaa ja varmistaa, että taloustoiminnon järjestelmät ovat sellaisessa kunnossa, että ne mahdollistavat yhtenäiset ja tehokkaat prosessit. Kolmas kulmakivi on talousorganisaatio ja sen kehittäminen.

– Perusasiat sujuvat Talentumissa jo nyt melko hyvin, mutta vielä on tekemistä siinä,

että pystytään paremmin ymmärtämään liiketoiminnan syy- ja seuraussuhteita.

Talentumin haasteena on ollut riippuvaisuus suhdanneherkistä ilmoitustuloista.

Yrityksen tavoitteena onkin jo pidempään ollut vähentää syklisyyttä ja löytää lehtikustantamisen rinnalle toinen, tasapainottava tukijalka. Tuore talousjohtaja uskoo, että tilannetta voi parantaa myös kehittämällä yrityksen riskienhallintaa.

– Aivan kaikkea ei voi ennakoida, mutta jos olemme varautuneet monenlaisiin muutoksiin ja osaamme reagoida niihin hyvissä ajoin, se on iso etu. Silloin emme menetä arvokasta aikaa, kun laskusuhdanne tulee taas vastaan.

”Kasvu, kannattavuus ja vaka­varai­suus.

Talousjohtaja pyörittää ja optimoi tätä kolmiota.”

Talousjohtajan kolmio Niclas Köhler on työskennellyt talousjohtajana perheyhtiössä, pääomasijoittajan omistamassa yhtiössä ja pörssiyhtiössä. Toimialat ovat vaihdelleet paperiteollisuudesta mediaalaan ja rakentamisesta terveydenhuoltoon.

Erityispiirteistään huolimatta talousjohtajan perusasiat ovat kaikissa samat.

– Kasvu, kannattavuus ja vakavaraisuus. Talousjohtaja pyörittää ja optimoi tätä kolmiota.

Eniten Köhler kokee oppineensa työstään pääomasijoitusyhtiössä, joissa on koko ajan läsnä ”sense of urgency”.

– Lyhyessä ajassa tehdään paljon, pienillä henkilöresursseilla. Kassavirralla on tässä todella keskeinen merkitys. Se kehittää ihmistä.

Köhler tulee taloon terveydenhuoltoalan tuotteiden myyntiin ja markkinointiin keskittyneestä OneMed-konsernista, jossa hän talous- ja henkilöstöjohtajana sai keväällä päätökseen yrityksen myynnin brittiläiselle pääomasijoittajalle 3i:lle. Ennen OneMediä Köhler toimi Alma Mediassa Kauppalehti-ryhmän talousjohtajana, joten Talentumissa hän palaa jo ennestään tutulle media-alalle.

– Edellinen mediakokemukseni oli lyhyt, alle kolme vuotta, mutta minulla oli koko ajan tunne, että palaan vielä alalle. Nyt tuntuu, että tein oikean päätöksen. 

”Ihmisten käytettävissä oleva aika on Talentumin pahin kilpailija. Käyttävätkö he aikaa lukemiseen vai johonkin muuhun?” kysyy talousjohtaja Niclas Köhler.

talentum  3

[ teema ]

Suomalainen matalan hierarkian johtajuus voisi olla seuraava kansainvälinen vienti­valtti, uskovat Lasse Kurkilahti ja Toivo Äijö. Johtamismallissa työntekijöitä innos­tetaan käskyttämisen sijaan.

Uudessa kirjassaan Selviydy tai sukella – kriisistä kilpailuetuun suomalaisella johtamis­mallilla Lasse Kurkilahti ja Toivo Äijö pohtivat yritysesimerkkien kautta, miten menestyksen kirous voitaisiin välttää ja minkälainen kilpailuetu suomalainen johtajuus voisi olla. Kirjoittajat pureutuvat kriisin kaavaan ja esittelevät mallin sen murtamiseksi.

Myös hallituksen ja omistajien vastuu kriisien torjunnassa käsitellään kattavasti.

– Iso menestys sokaisee yrityksiä. Kun on mennyt monta vuotta hyvin, yritykset ajattelevat menestyksen tulevan jatkossakin itsestään, Kurkilahti sanoo.

Esimerkkiyritykseksi Kurkilahti nimeää General Motorsin, jonka sokeus kesti 30 vuotta. Yrityksen markkinaosuus pieneni pie-

talentum  4

TEKSTI: Jenni Jusslin // KUVAT: Matti Immonen

Suomalaisesta

uusi vienti t nenemistään, kunnes yritys päätyi konkurssiin. Kotimainen esimerkki on Nokia, joka eli 10 vuotta sitten aallonhuippua. Senkin markkinaosuus on pienentynyt huomattavasti.

– Menestyville yrityksille voi kehittyä arroganssi, omahyväinen ja itsetietoinen usko omaan erinomaisuuteen ja erehtymättömyyteen. Kun suuret yritykset joutuvat kriisiin ja jopa konkurssiin, kyse ei voi olla osaamisen tai rahan puutteesta, vaan yrityskulttuurista ja johdon asenteesta, Äijö toteaa.

Johtajuus yhteydessä strategiaan Yksi kirjan keskeisistä kysymyksistä on, miten alallaan maailman parhaat ja suurimmat yritykset kuten General Motors ja Nokia saattavat yllättäen kriisiytyä ja joutua tuhon

partaalle. Miksi muutoksia ja ongelmia ei nähdä ajoissa ja miksi niihin ei reagoida ajoissa?

Kriisin siemenet kylvetään kirjoittajien mukaan usein jo paljon ennen kuin ongelmia on näkyvissä.

– Kriisiin joutuvat myös maailman parhaat yritykset, joilla on asiantuntijoita ja varaa ostaa osaamista. Johtopäätöksenä tästä seuraa: jos kriisin välttäminen ei ole osaamisesta tai rahasta kiinni, sen täytyy olla kiinni asenteista ja ajattelutavoista, Äijö sanoo.

Kirjoittajat analysoivat yksityiskohtaisesti, mitkä asiat yrityksen strategisessa johtamisjärjestelmässä ja -kulttuurissa ovat pielessä ja tarjoavat ratkaisuksi voiton kaavaa checklistojen muodossa.

[ teema ]

Monipuolista kokemusta johtajuudesta Ekonomi, vuorineuvos Lasse Kurkilahti (vas.) on työskennellyt toimitusjohtajana Kemiralla, Elcoteqilla, Nokian Renkaissa ja Raisiossa ja toimii ny­kyään useissa hallitustehtävissä.

Hän on kokenut muutosjohtaja etenkin tilanteissa, joissa liiketoimintaa on suunnattu uusille raiteille.

Tohtori Toivo Äijö (oik.) johtaa Top Trainer Groupia ja keskittyy yritysten johdon ja henkilöstön valmennukseen sekä konsultointiin. Hän on toiminut kansainvälisen liiketoiminnan professorina useissa yliopistoissa Yhdysvalloissa ja Suomessa.

johtajuudesta

tuote

Kriittisiä asioita ovat uusi, käskyttämisestä vapaa suomalainen johtajuusmalli, herkkyys reagoida ympäristön muutoksiin jo ennen kuin kriisi iskee, innovatiivinen strategiaprosessi, uniikki, terävä ja kirkas strategia sekä sen täytäntöönpanon seuranta ja kontrolli.

Korvat herkällä muuttuvassa toiminta­ympäristössä On myös tärkeää pitää yrityksen johto ajan tasalla. Globaali talous muuttuu nopeasti, ja yritysten on kuultava tätä herkällä korvalla.

– Yritysten tulisi koko ajan seurata, mitä toimintaympäristössä, asiakas- ja kilpailijakentässä ja muualla tapahtuu, ettei sieltä tule yllätyksiä. Joka yrityksen pitäisi järjestää

antennit sille tasolle, että herkkyys ja kuuntelukyky säilyvät, Äijö kannustaa.

Suomalainen yhteiskunta on Äijön ja Kurkilahden mukaan rakentunut tasavertaisuuden ajatukselle. Suomalainen johtaja kohtelee työntekijöitä tasa-arvoisesti ja johtajaa käskyttämättä. Tämä eroaa amerikkalaisesta ja länsieurooppalaisesta hierarkkisesta johtamiskulttuurista. Kansainvälisesti johdetut yritykset voisivat Kurkilahden ja Äijön mielestä oppia paljon suomalaisilta.

– Tärkeää on, että tasavertaisuus kytketään hyvin tehtyyn strategiaan, jossa työntekijät otetaan mukaan päätöksentekoon. Kun kaikki työntekijät tehtaan hihnan vierestä johtotasolle kokevat olevansa tärkeitä osia kokonaisuudessa, näkyy se kautta yrityksen, Kurkilahti kertoo. 

Selviydy tai Sukella – Kriisistä kilpailuetuun suomalaisella johtamismallilla.

Saatavilla mm. Talentum Shopista.

talentum  5

[ hetkessä ]

T&T vahvana uudessa kilpailutilanteessa Uusi Insinööriliitto lopettaa jäsenilleen tarjoamansa Tekniikka&Talous-lehtiedun vuoden lopussa. Lehti menettää insinöörien 40 000 kappaleen ryhmätilauksen, mutta pyrkii säilyttämään lukijoiden määrän entisellään.

Tekniikka&Talouden päätoimittaja Terho Puustinen uskoo, että T&T:llä on hyvät mahdollisuudet vahvojen asemien säilyttämiseen.

– Toteutimme Tekniikka&Taloudessa talvella täydellisen muodonmuutoksen, ja uudistimme kerralla lehden ulkoasun, rakenteen sekä sisällön. Uskon, että lehtiuudistuksen ja kokeneen tekijäjoukon avulla T&T kehittyy voimakkaasti ja pitää asemansa tekniikan tärkeimpänä uutismediana, Puustinen kertoo.

Tekniikka&Talouden koko levikki on noin 96 000 kappaletta. Talentum lähestyy Uuden Insinööriliiton jäseniä syksyn aikana houkuttelevilla lehtitilaustarjouksilla. Uuden Insinööriliiton ja Talentumin välisen sopimuksen päättyminen ei vaikuta muiden liittojen, kuten Tekniikan Akateemisten tai Suomen Ekonomiliiton, jäsentilauksiin. 

Talentumin toimitusjohtaja vaihtuu Talentumin toimitusjohtaja Juha Blomster siirtyy A-lehdet Oy:n toimitusjohtajaksi syksyn kuluessa. Talentum on käynnistänyt uuden toimitusjohtajan hakuprosessin.

– Olen ollut Talentumissa lähes viisi vuotta. Keskittymällä ydinliiketoimintaan, kustantamiseen, yhtiö on laman jälkeen päässyt kasvu-uralle ja kannattavuus on

parantumaan päin. Yhtiössä on osaava henkilökunta, vahvat brändit ja hyvä henki, kertoo vuodesta 2006 toimitusjohtajana toiminut Blomster.

– Olen ollut etuoikeutetussa asemassa saadessani tehdä töitä talentumilaisten kanssa. Nyt on sopiva taitekohta siirtyä rauhallisin mielin uudenlaisiin haasteisiin, hän jatkaa. 

Petri Ha nkiola pe rusti Alumnito iminnasta vierintävastusla bo saa iloa ja hyötyä / ratorion / 16 Uratie

Riskipel työpaik iä alla

Metalli ho alaa huon itaa työsuojelua vain puoleommin. Vaarat siansa jopa rak en selvitetä ssa yrityk än kunnollnussistä. a

11

Lähdes &Mäkelämäki Lyhyitä inen ty uria, kiitoös / 13

/2

Esa Härm älä haluaa biokaasu verkosto n /8 Superg Aalto m raafi ah Otaniem tuu een / 14

Erikoisr pettivätakenteetkin Japaniss /6 a JUHO KUVA

Veijo Mi ettinen Kataisen lyhyt ma tikkapää / 20

Syksyn halutuimmat bisneskirjat

25.3.2011 LEVIKKI 95 690 HINTA 4,90 EUROA

+77% kävijöiden tekniikkat määrä* alous.fi * VIIKKO

11/2011

(11/2010)

TNS METRIX

1. André Chaker: The Finnish Miracle – Ihanuuksien ihmemaa Kirjoittaja esittää, että suomalainen elämäntyyli on tie henkilökohtaiseen ja liike-elämän menestykseen ja esittelee mahdollisuusmallin menestyksen kartaksi.

2. Philip Kotler: Markkinointi 3.0 Maailman tunnetuimman markkinointigurun kirjasta selviää mitä on markkinoinnin tulevaisuus.

3. Jukka-Pekka Vuori: Kasvun paikka Vuori kertoo miten intohimo, uskallus ja itsensä likoon laittaminen luovat kestävän kasvun kulttuurin.

4. Jarkko Rantanen: Tunteella Tunteilla tuloksiin. Kirja auttaa ymmärtämään omaa ja muiden käytöstä konkreettisella tavalla ja tasolla.

5. Tapio Aaltonen: Johda ihmistä – teologiaa johtajille Miten teologia liittyy johtamiseen ja liikeelämään?

talentum  6

[ talouskatsaus ]

Talentum paransi tulostaan Liikevaihto ja liiketulos kasvoivat vuoden ensimmäisellä puoliskolla – Yleinen eurooppalainen taloustilanne on luonut epävarmuutta ja hermostuneisuutta myös mediatoimialalla. Epävarmuutta on lisännyt Suomen hallituksen päätös nostaa tilattavien lehtien arvonlisäveroa, sanoi toimitusjohtaja Juha Blomster tammi-kesäkuun tuloksen julkistamisen yhteydessä heinäkuussa.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Talentum-konsernin liikevaihto kasvoi 17,4 prosenttia ja kustannustoiminnan liikevaihto 20,6 prosenttia. Ilman syyskuussa 2010 hankittua tapahtumaliiketoimintaa ja vertailukelpoisin valuuttakurssein mitattuna konsernin liikevaihto kasvoi 2 prosenttia. Konsernin liiketulos oli 1,8 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa).

Talentumin lehtiliiketoiminta kehittyi edelleen suotuisasti sekä Suomessa että Ruotsissa, samoin rakennusalan bisnesinformaatioliiketoiminta. Tammi-kesäkuussa Talentumin ilmoitustuotot kasvoivat edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta 26 prosenttia. Kasvua toi erityisesti toimipaikkailmoittelu. Levikkituotot kasvoivat 6 prosenttia. Muut sisältötuotot kasvoivat 31 prosenttia, ja kasvu tuli kokonaan viime vuonna hankitusta tapahtumaliiketoiminnasta. Muihin sisältötuottoihin Talentumissa kuuluvat kirjat, koulutus, tapahtumat sekä bisnesinformaatio.

– Alan tutkimukset kertovat, että Talentumin suurimpien medioiden asema on vahva sekä painettuna että verkossa. Myös pienemmillä lehdillä on vahva asema omas-

sa kohderyhmässään. Vahvojen brändien kehittämiseen panostetaan edelleen, sanoo Blomster.

Sverige Bygger ja Norge Bygges -kaupasta myyntivoittoa Elokuun alussa Talentum myi Ruotsissa ja Norjassa toimivat rakennusalan bisnesinformaatioon keskittyvät yhtiöt Sverige Bygger ja Norge Bygges. Kauppaan sisältyi Ruotsissa ilmestyvä Byggvärlden-lehti.

Kaupan yritysarvo (Enterprise Value) oli noin 12 miljoonaa euroa, ja yhtiöiden osakkeista käteisellä maksettu kauppahinta noin 15,2 miljoonaa euroa. Kaupasta syntyi Talentumille noin 7 miljoonan euron myyntivoitto vuoden 2011 kolmannelle neljännekselle.

Kaupan seurauksena Talentum-konsernin vuoden 2011 liikevaihdon arvioidaan laskevan noin 3,6 miljoonaa euroa loppuvuoden aikana. Myyntivoiton lisäksi kaupalla ei ole merkittävää vaikutusta loppuvuoden liike­ tulokseen.

”Vahvojen brändien kehittämiseen panostetaan edelleen.”

– Talentum hankki rakennusalan bisnesinformaatioon keskittyvän Sverige Bygger AB:n strategiaan sopivana liiketoimintana vuoden 2009 lopussa. Sverige Bygger ja Norge Bygges ovat kehittyneet suotuisasti ja menestyneet jopa odotuksia paremmin, mutta hyvän tarjouksen saatuamme päädyimme kuitenkin myymään yhtiöt.

– Myös verkossa julkaistava bisnesinformaatio on edelleen Talentumin ydinliiketoimintaa, korostaa Blomster. 

Avainluvut tammi-kesäkuu 2011 • • • • • •

Talentum-konsernin liikevaihto kasvoi 17,4 % ja oli 47,5 milj. euroa (40,5 milj. euroa) Kustannustoiminnan liikevaihto kasvoi 20,6 % ja oli 44,9 milj. euroa (37,2 milj. euroa) Liiketulos (EBIT) 1,8 milj. euroa (0,5) Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 2,0 milj. euroa (0,5) Osakekohtainen tulos 0,03 euroa (0,01) Nettovelat 10,0 milj. euroa (31.12.2010: 12,4)

Sidosryhmälehti on suunnattu Talentumin osakkeenomistajille, sijoittajille ja muille Talentumista yrityksenä kiinnostuneille. Lehti julkaistaan myös internetissä osoitteessa www.talentum.fi/sidosryhmalehti. Julkaisija: Talentum Oyj, Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki, p. 020 442 40, www.talentum.fi, etunimi.sukunimi@ talentum.fi Toimitus: Talentum Oyj, Raija Palomäki, raija.palomaki@talentum.fi, p. 020 442 4221 ja Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy, Kaisa Pennanen, kaisa.pennanen@pohjoisranta.fi, p. 010 424 5900. Graafinen suunnittelu: Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy, Kirsi Blom, kirsi.blom@pohjoisranta.fi, p. 010 424 5900.

talentum  7

[ kysymyksiä ]

TEKSTI: Katri Koskela // KUVA: Jakke Nikkarinen

Epäjohtamisen aika Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professorit Janne Tienari ja Rebecca Piekkari muovaavat keväällä ilmestyneessä kirjassaan ”Z ja epä­ johtaminen” kuvan uuden ajan johtamisesta, joka ei johtamista oikeastaan olekaan – ainakaan näkyvästi. Mistä on kyse, Janne Tienari?

Mitä ”Z” tarkoittaa?

Aluksi se tarkoitti niin kutsuttua Z-sukupolvea, eli 90-luvulla syntyneitä, jotka ovat tuloillaan työelämään. Kirjaa tehtäessä ikäsidonnaisen sukupolven ajatus alkoi hävitä taustalle ja Z:sta tuli ennemmin symboli kaikelle uudelle, jännittävälle ja vähän pelottavalle. Sitä uudet sukupolvet monille perinteisille johtajille edustavatkin. Toisaalta kirjain edustaa tässä myös Z-sukupolveen liittyvien turhien myyttien murtamista.

Mikä Z-sukupolvessa on erilaista johtamisen näkö­kulmasta?

Ihmiset ovat aina toivoneet johtajilta arvostusta, vapautta, kuuntelua ja palautetta. Uusi sukupolvi eroaa siinä, että he uskaltavat suoremmin vaatia itselleen näitä asioita. Tämä johtuu vuorovaikutuksen tavoista, jotka ovat syntyneet uusien viestintävälineiden, esimerkiksi sosiaalisen median myötä. Nuoret ovat tottuneet yksilöllisyyteen, nopeaan kommunikointiin sekä jatkuvaan palautteeseen puolin ja toisin. Se on vierasta vanhalle ”pönötyssysteemille” – vaikkakaan matalan hierarkian Suomessa törmäys ei ole niin raju kuin se jossain muualla saattaa olla.

Miten uusiin vaateisiin pitäisi vastata?

Nuorten asenteessa ei ole kyse itsekkyydestä, vaan heillä on tervettä itseluottamusta, ja he uskaltavat avata suunsa ja ovat liikkuneet maailmalla. Nämä ihmiset ovat yritykselle rikkaus.

Uudenlaiseen asenteeseen suhtautuminen on johtamishaaste, jota fiksut johtajat eivät väheksy, vaan kääntävät vahvuudeksi.

Tässä epäjohtaminen astuu kuvaan. Tärkeintä ei enää olekaan, onko olkapäillä natsat, vaan onko kykyä innostaa, ottaa mukaan ja luoda mahdollisuuksia.

”Johtajuus pitää piilottaa – haaste on, milloin.”

Mitä epäjohtaminen on käytännössä?

Epäjohtajalla on valmentava ote: hän seuraa peliä sivusta niin kauan kuin se sujuu, mutta puuttuu tarvittaessa. Yksi suurimpia haasteita onkin, milloin johtaminen pitää piilottaa ja milloin ei: johtajan vastuu ei kuitenkaan katoa minnekään.

Työn syvempi merkitys on Z-sukupolven ihmisille yhä tärkeämpää, ja siksi epäjohtajuudessa korostuu kyky rakentaa tarina, joka innostaa ihmisiä. Sosiaalinen media on hyvä esimerkki siitä, kuinka kiinnostuksen nappaaminen hyvillä tarinoilla korostuu nykyajan tietovirrassa. Lisäksi on kyse myös erilaisuuksien sietämisestä; sen ymmärtämisestä, että hyvään lopputulokseen on monta tietä.

Näen, että meillä on Suomessa tämän tyyppiseen johtamiseen hyvät edellytykset. Loppujen lopuksi kyse ei ole suuresta muutoksesta. Hyvän ihmisten johtamisen periaatteet ovat ikuisia, ja niitä kannattaa välillä palauttaa mieleen ihan jokaisen. 

Janne Tienari toimii organisaatioiden ja johtamisen professorina Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa. Tienari tutkii globaalia taloutta johtamisen, kulttuureiden, kielen, median ja sukupuolen näkökulmista. Hän työskentelee päivittäin uusien sukupolvien kanssa tutkimuksen ja opetuksen yhteydessä.

talentum  8