Talentum sidosryhmälehti 1/2010

1/10

Ilmoitus

[ nimi ]

talentum

SIDOSRYHMÄLEHTI

Haastattelussa Talentumin toimitusjohtaja Juha Blomster Kolumni: Mitä se laatujournalismi on

Uusi sijoitusopas kotiäideille talentum  x

[ kolumni ]

TEKSTI: Elina Yrjölä // KUVA: Jukka Mykkänen

Mitä se laatujournalismi on

Elina Yrjölä on Talentumin lehtiliiketoiminnan johtaja. Hän on toiminut päätoimittajana Mediuutisissa sekä toimittajana muun muassa Talouselämässä, Taloussanomissa ja YLEn tv-uutisissa.

talentum  2

Arvon lukija, satutko tuntemaan ketään toimittajaa? Jos satut, kysypä kurillasi, millaista journalismia toimittaja haluaa tehdä.

Jos pääset kysymään monelta toimittajalta, huomaat, että vastaukset vaihtelevat kovasti. Todennäköisesti vastauksia kuitenkin yhdistää yksi asia. Kaikki me toimittajat haluamme tehdä laadukasta journalismia.

Kuulostaa hyvältä, eikö vain? Tuskin sinäkään lukijana haluat kärsiä heikkolaatuisesta journalismista. Tämähän kuulostaa niin hyvältä, että voin lopettaa kolumnini tähän. Asia tuli selväksi.

Vai tuliko sittenkään?

Laatu ei journalismia arvioitaessa ole aivan yksiselitteinen käsite. Minulla oli muutaman vuoden ajan ilo olla aivan kirjai­ mellisesti naimisissa kohderyhmäni kanssa. Toimitin Talen­ tumin puoliksi omistamaa terveydenhuollon ammattilaisten uutislehteä Mediuutisia, ja puolisoni – samoin kuin suuri osa hänen kavereistaan – oli lääkärinä kohderyhmän ydintä.

Kotikriitikon ja hänen kollegoidensa kanssa seurustel­ lessani huomasin usein, että lukijat määrittelivät laadun eri tavalla kuin minä omine kollegoineni. Journalistille laatu on hyvää käsityöläisyyttä: taitavaa kirjoittamista, johdonmukaista rakennetta, perinpohjaista lähteiden tuntemusta, oivaltavaa älyn juoksua, erinomaisia ilmaisukeinoja.

Lääkärilukijoita ei tuntunut kiinnostavan journalistinen eleganssi vaan aiheen olennaisuus heidän omalta kannal­ taan. Onko tämä ajankohtaista minulle? Arvelenko, että työni helpottuu, kun kollegat lukevat tämän? Hyödynkö tästä, tai huvitunko?

Toki tekijöillä ja lukijoilla on myös yhteisiä laadun kriteerei­ tä. Jutuntekijän olisi syytä ymmärtää se kokonaisuus, jonka osa hänen juttunsa kohde on. Tietojen olisi oltava oikein. Nä­ kökulmien olisi oltava olennaisia. Jutun pitäisi antaa lukijalle jotakin uutta: tietoa, näkökulmia, ymmärrystä, inspiraatiota…

Mutta eivät nämäkään kriteerit aina ole yksiselitteisiä. Jos kirjoittaa vaikkapa ydinvoimasta, onko Teollisuuden Voimalla ja Greenpeacella sama käsitys olennaisista näkökulmista? Tai edes Teollisuuden Voimalla ja Fennovoimalla?

Kun journalismi on käsityöläisyyttä – joskus jopa taidekä­ sityöläisyyttä – laatu saattaa jäädä ikuisesti jossain määrin makuasiaksi.

Talentum tekee lehtiä ammattilaisille, ja luotamme omien taitavien journalistiemme arvioihin siitä, millaista laatua te lukijat haluatte saada. Vellovien tietomassojen ja ryöppyävien faktasirpaleiden maailmassa haluamme edustaa luotettavuut­ ta ja suhteellisuudentajua.

Samaan aikaan koetamme sekä systemaattisin että epäsystemaattisin keinoin hankkia tietoa siitä, mistä te lukijat pidätte ja mitä haluatte. Muistakaa antaa palautetta Talentu­ min tuotteiden laadusta, sillä ilman sitä emme pärjää. 

[ haastattelu ] TEKSTI: Sara Lindström // KANNEN KUVITUS: Lapine Oy

Sijoittakaa ja vaurastukaa SISKOT Uusi sijoitusopas rohkaisee kotiäitejä ottamaan rahaasiat haltuun ja vaurastumaan rohkeasti sijoittamalla.

Rahasta puhuminen ei enää ole tabu eikä menestyvä sijoittaja ole ahne keinottelija.

Naisen euro on 80 senttiä. Naisten palk­ kakehitys jää miesten jälkeen. Raskaus on naiselle taloudellinen riski. Siinä muutamia karuja ja tuttuja tosiasioita, jotka liian moni nainen hiljaisesti hyväksyy.

Taloustoimittajat Emilia Kullas ja Ninni Myllyoja kehottavat naisia uimaan vastavir­ taan. Kaksikko julkaisi tammikuussa kirjan Mitä jokaisen kotiäidin (ja muidenkin naisten) tulee tietää sijoittamisesta, jossa kannuste­ taan naisia ottamaan ohjat omiin käsiinsä rahankäytön ja vaurastumisen suhteen.

Selkeä ja helppolukuinen kirja opastaa, miksi ja miten naisen kannattaa sijoittaa.

Peruskäsitteiden ja ohjeiden lisäksi mukana on taloussanastoa ja paljon konkreettisia esimerkkejä. Teos on silmiä avaavaa luetta­ vaa: raha-asiat ovat vahvasti sukupuolittu­

neita ja naisten syyt jättää sijoittamatta surullisen huonoja.

Ennakkoluuloille kenkää Tilaus kirjalle tuntuu ilmeiseltä, ja tekijät ker­ tovat, että kohderyhmä onkin ottanut teoksen innostuneesti vastaan. Sen sijaan jotkut ovat rohjenneet epäillä sitä, tarvitsevatko naiset ylipäätään oman sijoitusoppaan.

– Meidän vastauksemme on, että tarvit­ sevat. Koska vaikka sijoitustietoa on kaikille tarjolla, sitä käyttävät näemmä vain miehet, koska suurin osa sijoittajista on miehiä.

Vaurastuminen ei ole pelkästään miesten yksinoikeus, Kullas ja Myllyoja sanovat.

Naisten intoa sijoittamiseen syövät erityi­ sesti itsevarmuuden puute ja ennakkoluulot – sijoittamisen kuvitellaan olevan vaikeaa, ahnetta ja keinottelua. Paras keino näiden syiden selättämiseen on hankkia tietoa.

Kullas ja Myllyoja vertaavat tilannetta autolla ajoon: liikenne voi aluksi hirvittää, mutta tottumus tuo otteisiin varmuutta.

– Samalla tavalla ensimmäisen sijoituk­ sen tekeminenkin voi hirvittää. Jos ostaa osakkeita, sitä seuraa aluksi tarkkaan, miten kurssi kehittyy. Kun kokemusta ja sijoituksia tulee enemmän, salkun voi unohtaa pitkäksi­ kin aikaa, he kuvailevat.

Ajatuksista sanoihin, sanoista kirjaksi Idea naisten sijoituskirjasta kypsyi molem­ pien mielessä lähes yhtä aikaa vuosi sitten, kun Talouselämässä työskentelevä Kullas oli lastensa kotiäitinä Brysselissä ja Myl­ lyoja oli vastikään palannut äitiyslomalta Tekniikka&Talous -lehden toimitukseen. Mo­ lemmat olivat jo pitkään tarkkailleet lähipiiri­ ään ja miettineet, miksi niin monet älykkäät ja hyväpalkkaiset naiset eivät sijoittaneet, vaikka rahaa jäi yli.

Naisten kollegan Marko Erolan viime vuonna julkaisema Paras sijoitus -kirja oli lopullinen sysäys idealle.

– Mietin, että Erolan teoksessa käsitelty indeksisijoittaminen sopisi periaatteessa juuri naisille, mutta ei ole kyllä niin ”helppoa”, kuin mitä kirjasta voisi päätellä. Miten kummas­ sa varsinkin naisilla riittää aikaa ottaa siitä selvää, saati muustakaan sijoitustoiminnasta, Myllyoja kertoo kirjan alkutaipaleesta.

Kun sanoista siirryttiin tekoihin, kirjoi­ tusprosessi sujui vauhdilla. Työssäkäyvät pienten lasten äidit Kullas ja Myllyoja osoittivat esimerkillään olevansa ajanhallin­ nan mestareita; ominaisuus jonka kumpikin uskoo olevan naisten valtti, myös sijoitus­ maailmassa. 

talentum  3

Ilmoitus

[ nimi ] ] teema

Talentumin strategian keskiössä vuodelle 2010 on ammattilaiskohderyhmien palveleminen entistäkin paremmin. Vaikka tavoitteena on myös laajentua ja kasvaa, on ensisijaisena tehtävänä laittaa perusasiat parempaan kuntoon. Talentumin toimitusjohtajan Juha Blomsterin mukaan kasvu on mahdollista vain, jos olemassa oleva bisnes on kunnossa.

TEKSTI: Antti Routto // KUVA: Nina Kaverinen

TALENTUM

VAHVANA MUUTOKSESSA Talentumin ydinosaamista on muun muassa talouden, tekniikan, juridiikan, mainonnan ja markkinoinnin sekä henkilöstöhallinnon ammattilaisille suunnattu kustannustoimin­ ta. Asiantuntijakohderyhmät on määritelty tarkkaan.

– Meillä on hyvät, eri alojen ammatti­ laisista koostuvat kohderyhmät. He ovat strategiamme keskiössä, kertoo Talentumin toimitusjohtaja Juha Blomster.

– Meidän on opittava tuntemaan kohde­ ryhmämme entistä paremmin, jotta voimme myös palvella heitä aikaisempaa moni­

talentum  4

puolisemmin. Tämä tarkoittaa pidemmällä aikavälillä siirtymää tuotelähtöisestä toimin­ nasta kohti kohderyhmien omista tarpeista syntyvää toimintaa.

– Ensisijainen painopisteemme on kui­ tenkin nyt tuloksen ja kassavirran synnyttä­ minen, Blomster sanoo viitaten taantuman aikana syntyneeseen notkahdukseen.

Paremmin eväin tulevaisuuteen Taantumasta on otettu oppia, ja Blomster uskoo seuraavien laskusuhdanteiden tulles­ sa yhtiön olevan huomattavasti paremmin

varautunut. Vuonna 2008 ennen taantumaa Talentum myi kustannustoiminnan ulkopuo­ lista liiketoimintaa, ja yhtiön sisäinen rakenne muuttui merkittävästi. Blomsterin mukaan Talentum on nyt puhtaasti media- ja infor­ maatioyhtiö.

– Taantumassa näimme, että olemme suhdanteille herkkiä. Jatkossa sisällöntuo­ tanto tulee olemaan entistä suuremmassa osassa Talentumin toimintaa. Se on myös stabiloiva tekijä tulevissa laskusuhdanteissa, Blomster sanoo.

[ teema ]

Suhdanneherkkyys johtuu muun muassa riippuvuudesta ilmoitustuloista, ja erityisesti rekrytointi-ilmoittelusta.

– Uskon, että suhdanteet tulevat olemaan jatkossa entistä syklisempiä ja muutokset tapahtuvat jatkossa nopeammin.

Siksi myös organisaatiomme on kyettävä reagoimaan jatkossa muutoksiin entistä nopeammin, hän jatkaa.

Kansainvälistyminen elinehto mediayhtiöille Talentumin tytäryhtiö Talentum Sweden tarjoaa Ruotsissa eri alojen ammattilaisille suunnattuja lehtiä, tapahtumia ja verkkopal­ veluita. Blomster viettää työviikostaan kaksi päivää Helsingissä ja kolme Tukholmassa.

– Ruotsin tulos sukelsi taantumassa kaik­ kein eniten, joten siihen panostettava, myös koko yrityksen menestyksen takia. Haluan henkilökohtaisesti varmistaa, että Ruotsin yksikkö toimii kannattavasti. Sen tulee tehdä positiivista tulosta myös huonossa suhdan­ teessa.

Talentumin strategisena tavoitteena on kasvattaa ulkomaisen liikevaihdon osuutta kymmenellä prosenttiyksiköllä viiteen­ kymmeneen prosenttiin. Kasvua haetaan Pohjoismaiden lisäksi muilta lähellä olevilta markkina-alueilta.

– Rajojemme ulkopuolella on yksinker­ taisesti enemmän kasvun mahdollisuuksia.

Tämä ei tarkoita, että kotimaan toimintojen merkitys vähenisi. Nyt laitamme olemassa olevat toiminnot kuntoon, ja seuraava askel katsotaan sen jälkeen, Blomster sanoo.

– Kansainvälistyminen on tärkeää kaikille suomalaisille yrityksille. Se on suorastaan elinehto, jos haluaa kehittyä ja toimia media­ bisneksessä.

Pitkä etsintä kannatti Kansainvälistymisen lisäksi Talentumin tavoitteena on laajentua sekä omaa liike­ toimintaa kasvattamalla että yritysostojen avulla. Vuoden 2009 lopussa Talentum osti informaatio- ja markkinointipalveluja rakennusteollisuudelle tarjoavat ruotsalaisen Sverige Bygger AB:n ja norjalaisen Norge Bygges AS:n. Yhtiöt toimivat vastaperustetun ruotsalaisen tytäryhtiön, Talentum Business Information Groupin (TBIG) alaisuudessa.

– Kävimme läpi erilaisia kohteita huo­ lellisesti. Hankinnat ovat mielestäni hyviä: kohteilla on lyhyt takaisinmaksuaika ja niillä on vahvat kohderyhmät, joille on selkeää hyötyä tarjoamastamme informaatiosta.Tästä liiketoiminnasta 90 prosenttia on digitaalista.

Blomster korostaa, että yritysostot vah­ vistavat Talentumin osaamista informaatio­ palvelujen alueella, ja siten tukevat erinomai­ sesti Talentumin strategiaa.

– Bulkki-informaatiota on jo nyt niin pal­ jon, että oikein kohdennetun ja hyödyllisen informaation merkitys vain kasvaa. Olemme tässä muutoksessa vahvoilla.

Talentum jatkaa strategiaan sopivien yritysostokohteiden kartoittamista myös tulevaisuudessa.

– Uskon, että muutamien vuosien kulues­ sa saavutamme olemassa olevat tavoitteem­ me, ja Talentum on kannattavin pohjois­ mainen ammattilaisiin keskittyvä media- ja informaatioyhtiö, Blomster summaa. 

”Jatkossa sisällöntuotanto tulee olemaan entistä suuremmassa osassa Talentumin toimintaa.”

talentum  5

[ hetkessä ]

Talentumille nimikkosali Helsingin yliopistoon Suomen Laki -teosta kustantava Talentum ja Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ovat solmineet kolmivuotisen, yliopiston ensimmäinen nimikkosalisopi­ muksen. Vuoden 2010 alusta lähtien Porthanian sali PIV on ollut Suomen Laki -sali (Suomen Laki-auditorium). Yhteistyösopimuksen mukaisesti Talentum tukee oikeustieteellisen tiedekunnan opetusta monin eri tavoin.

Suomen Laki -salin avajaisia juhlistettiin 11. helmikuuta 2010. Tilaisuudessa juhlapuheen piti korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo. Talentumin kirja- ja koulutusliiketoiminnan johtaja Katja Hollmén uskoo, että entistä tiiviimpi yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa on kannattava investointi tulevai­ suuteen. Suomen Laki -salisopimus oli luonteva osa tätä strategiaa. ”Haluamme olla mukana oikeustieteen opiskelijoiden arjessa”, Hollmén sanoo. 

1.

3.

1. Professori Kari-Pekka Tiitinen,Työtuomioistuimen presidentti Pekka Orasmaa ja Katja Hollmén 2. HY:n kansleri Ilkka Niiniluoto, KKO:n presidentti Pauline Koskelo, OTDK:n dekaani Kimmo Nuotio, Katja Hollmén 3. Professorit Vesa Majamaa ja Urpo Kangas

2.

Kuvat: Sakari Hollmén

Korkean profiilin seminaari ydinvoimasta Tekniikka&Talous ja Energia -lehdet järjesti­ vät Ydinvoima 2010 -seminaarin Finlandiatalolla 18. helmikuuta 2010. Ajankohtaisesta aiheesta väittelivät loppuunmyydyssä tapah­ tumassa teollisuuden energiayhtiöiden, sätei­ lyturvakeskuksen ja valtiovallan keskeiset vaikuttajat sekä muut asiantuntijat.

Tekniikka&Talous -lehden päätoimittaja Timo Tolsan luotsaama seminaari oli jak­ sotettu neljän paneelikeskustelun ympärille, joista kullakin oli oma alustajansa. Seminaa­

rissa kuultiin muun muassa Fortumin johtaja Anne Brunilaa, Posivan toimitusjohtaja Reijo Sundellia ja hallituksen ilmastopoliittista asiantuntijaa Oras Tynkkystä (vihr.)

Ensimmäisen paneelikeskustelun aiheena oli ”Sähkön tarve tulevaisuudessa”.

Päivän toinen keskustelu käsitteli sähkön hintaa, kilpailua ja energiamarkkinoita. Se­ minaarin kaksi viimeistä paneelia käsittelivät ydinvoimaloiden turvallisuutta ja ydinjätteen loppusijoitusta. 

T&T:n toimittaja Marko Laitala (vas.) luotsasi pa­ neelikeskustelua ydinvoi­ maloiden turvallisuudesta.

Keskustelijoina kansan­ edustaja Jouko Skinnari (sd.); pääjohtaja Jukka Laaksonen Säteilyturvakes­ kuksesta; asiakasjohtaja Rauno Rintamaa VTT:stä ja ydinturvallisuuspäällikkö Marjo Mustonen Teollisuu­ den Voimasta.

Kuva: Antti Mannermaa

talentum  6

Talentumin lehdet kasvattivat lukijamääriään Talentumin lehdet Talouselämä, Arvopa­ 4. peri sekä Tekniikka&Talous kasvattivat lukijamääriään merkittävästi vuoden 2009 aikana. Talouselämän lukijamäärä nousi 14,2 prosenttia, ja lehdellä on nyt 193 000 lukijaa. Arvopaperin lukijamäärä nousi 12,5 prosenttia 90 000 lukijaan sekä Tekniikka&Talouden lukijamäärä 8 prosent­ tia 122 000 lukijaan. Lukijamäärien kasvu osoittaa, että laadukkaan ja taustoittavan journalismin kysyntä lisääntyy.  Lähde: Kansallinen Mediatutkimus KMT

Ilmoitus

[ talouskatsaus ]

Talentumin talouskatsaus:

KUVA: Antti Mannermaa

AMMATTILAISTEN TIEDONTARVE

SÄILYY KORKEALLA Kulujen sopeuttaminen ja vuoden 2009 lopussa toteutuneet yrityskaupat antavat Talentumille hyvän lähtökohdan vuodelle 2010.

Vuonna 2009 Talentumin liikevaihto laski 66,8 miljoonaan euroon edellisen vuoden 93,4 miljoonasta eurosta. Konsernin liiketu­ los ilman kertaluonteisia eriä oli 0,9 miljoo­ naa euroa negatiivinen. Kustannustoiminnan liikevaihto väheni 30,6 prosenttia, ja oli 60,8 miljoonaa euroa.

Vuonna 2009 yleisen taloudellisen tilan­ teen heikentyessä mediamainonnan määrä sekä Suomessa että Ruotsissa väheni romahdusmaisesti. Rekrytointi-ilmoittelu loppui lähes kokonaan. Suomessa TNS Media Intelligencen mukaan mediamainonta väheni tammi-joulukuussa 17,5 prosenttia ja erikseen aikakauslehdissä 21,3 prosenttia.

Mainonta verkossa väheni 3,7 prosenttia.

Ruotsissa tammi-joulukuussa koko media­ mainonta väheni 17 prosenttia ja erikseen ammattilehdissä 36 prosenttia (Sveriges Mediebyråer).

Ruotsissa pudotus tapahtui hieman Suomea aikaisemmin, ja Ruotsi näyttäisi myös toipuvan nopeammin.

– Asiakkaiden päätöksentekojänne on kuitenkin edelleen hyvin lyhyt, ja siksi ennus­ tettavuus on haasteellista, sanoo talousjoh­ taja Kaisa Kokkonen.

Talentum sopeutti vuonna 2009 kuluja ja toimintaansa vastaamaan markkinatilannet­ ta, ja se antoi hyvän lähtökohdan vuodelle 2010.

Talentumin ammattilaiskohderyhmi en tiedon tarve säilyy Talentumin arvion mu­ kaan korkealla taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Ammattilaisten tiedonhaun kanavavalinnat – kirjat, koulutus, seminaarit, lehdet, sähköiset palvelut – saattavat muut­ tua. Talentum tuottaa laadukasta sisältöä niihin kanaviin, joissa se parhaiten palvelee asiakkaitaan.

– Talouselämä-lehden levikki nousi yli 80 000 kappaleeseen, ja lukijamäärä lisääntyi 14 prosentilla. Sitä voidaan pitää erinomaisena suorituksena erityisesti tässä markkinatilanteessa, Kokkonen kertoo.

Vuoden 2009 aikana Talentum tutki usei­ ta yritysostokohteita, ja osti vuoden lopussa rakennusalan bisnesinformaatioon keskitty­ vän Sverige Bygger AB:n Ruotsissa ja Norge Bygges AS:n Norjassa. Ruotsiin perustettiin Talentum Business Information Group, jonka tavoitteena on kasvattaa bisnesinformaatio­ liiketoimintaa myös muille toimialoille. Tällä kaupalla konserni vähentää riippuvuuttaan mainostuotoista, mikä on eräs sen strategi­ sista tavoitteista. 

”Asiakkaiden päätöksentekojänne on edelleen hyvin lyhyt, ja siksi ennustettavuus on haasteellista.”

Yhtiökokous Talentumin varsinainen yhtiökokous pidetään 31.3.2010 kello 14.00 Radisson Blu Royal Hotellissa Helsingissä. Ilmoittautumisaika päättyy 26.3.2010 kello 16.00.

Yhtiökokouskutsu on julkaistu Tekniikka&Talous ja Talouselämä-lehdissä sekä pörssitiedotteella 5.3.2010. Kokous­ kutsu on nähtävissä myös yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.talentum.fi.

Talentumin osakkeenomistajat, jotka edustavat yhteensä noin 47 prosenttia (yhtiöjärjestyksen äänestysrajoitusmääräys huomioituna noin 31 prosenttia) yhtiön osak­ keiden tuottamista äänistä, ovat ilmoittaneet ehdottavansa 31.3.2010 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että nykyiset hallituksen jäsenet Harri Kainulainen, Eero Lehti, Atte Palomäki ja Merja Strengell valitaan uudelleen, ja että uusiksi jäseniksi valitaan Joachim Berner, MBA, BBA sekä Alma Media Oyj:n toimitusjohtaja Kai Telanne. He ehdottavat myös, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Merja Strengell ja hallituksen varapuheenjohtajaksi valitaan Kai Telanne.

Sidosryhmälehti on suunnattu Talentumin osakkeenomistajille, sijoittajille ja muille Talentumista yrityksenä kiinnostuneille. Lehti julkaistaan myös internetissä osoitteessa www.talentum.fi/sidosryhmalehti. Julkaisija: Talentum Oyj, Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki, p. 020 442 40, www.talentum.fi, etunimi.sukunimi@ talentum.fi Toimitus: Talentum Oyj, Raija Palomäki, raija.palomaki@talentum.fi, p. 020 442 4221 ja Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy, Kaisa Pennanen, kaisa.pennanen@pohjoisranta.fi, p. 010 424 5900. Graafinen suunnittelu ja taitto: Pohjoisranta Oy, Kirsi Blom, kirsi.blom@pohjoisranta.fi, p. 010 424 5900.

talentum  7

[ kysymyksiä ]

MIELI JA MAINE VERKOSSA Professori Pekka Aulan johtama tutkimusryhmä pyrkii maineen ytimeen uraa uurtavassa digitaalisen maineen tutkimushankkeessa yhteistyössä alojensa johtavien yritysten kanssa.

TEKSTI: Antti Routto // KUVA: Johanna Kannasmaa Maineriskien merkitys yritysten riskiportfolioissa on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Internetin kehitys on tuonut yrityksille nyt uusia mainehaasteita.

– Internetin toisen tulemisen paineessa yritykset tarvitsevat uutta tietämystä ja tarkempia, nopeampia ja herkempiä työkaluja. Digitaalisen maineen tutkimus­ hankkeemme tavoitteena on vastata tähän tarpeeseen, ja ennen kaikkea sukeltaa syvemmälle maineeseen kuin koskaan aikaisemmin, Helsingin viestinnän laitoksen professori Pekka Aula kertoo Digital Reputation -tutkimushankkeen lähtökohdista.

Mainetutkimuksen kannalta uutta on, että hanke tutkii psykofysiologisin kokein mitä ihminen kokee, kun hän kohtaa hyvä- tai huonomaineisen yrityksen digitaalisen julkisuuden kautta.

– Emootiot, motivationaaliset ja kognitiiviset prosessit ovat maineen ytimessä.

Tutkimme myös, miten ja minkälaisissa paikoissa maineriskit digitaalisessa julkisuu­ dessa rakentuvat, jotta niihin voidaan reagoida nopeammin, tarkemmin ja ennakoi­ den. Voimme siis puhua neuromaineesta ja maine 2.0:sta, Aula sanoo.

Yhteistyötä huippujen kanssa Hanke toteutetaan yhteistyössä alojensa parhaiden organisaatioiden ja yritysten kanssa. Yrityksiä edustavat Talentum, Nordea, Nokia, Wärtsilä, Viestintätoimisto Pohjoisranta ja Sensitiva.

– Yritysten edustajista muodostuva johtoryhmä on meille kentän ääni, Aula kertoo.

Tutkimusprojekti on Helsingin kauppakorkeakoulun sekä Turun ja Helsingin yli­ opistojen asiaan erikoistuneiden yksiköiden yhteishanke. Tammikuussa startanneen ja puolitoista vuotta kestävän projektin rahoittaa Tekes.

– Luomme hankkeen kautta synteesiä tavalla, jota ei ole tehty koskaan aikai­ semmin.

Kielen hallinta on mielenhallintaa Tavoitteet ovat korkealla: – Hankkeen kautta meillä on mahdollisuus saada uutta tietoa, uusia konsepteja ja keinoja seurata herkemmin digitaalista julkisuutta. Mitä pidemmälle projekti ete­ nee, sitä mahdollisemmiksi käytännön sovellukset tulevat.

Hankkeen keskiössä on tutkimuksen ja käytännön yhdistäminen.

– Haluamme vahvistaa hankkeemme liitoksia käytännön liike-elä­mään. Yrityksille hankkeesta saatava tieto auttaa suunnittelemaan ja kehittämään tapoja, joilla yritykset kohtaavat ihmisiä ja asiakkaita eri tilanteissa. Tavoitteena on esimerkiksi kyetä tunnistamaan digitaalisen julkisuuden sisältöjä, jotka ovat yrityksen maineen kannalta emotionaalisesti herkkiä. Nämä sisällöt voivat motivoida ihmisiä tarttumaan johonkin verkkopalveluun tavalla, jolla voi olla kyseessä olevalle yritykselle mainevaikutuksia. Näillä mainevaikutuksilla voi olla yrityksille suoria taloudellisia seuraamuksia, jotka voivat olla positiivisia tai negatiivisia tapauksesta riippuen, Aula summaa. 

talentum  8

”Haluamme vahvistaa hankkeemme liitoksia käytännön liike-elämään.”