Talentum Sidosryhmälehti 4/2010

4/10

Ilmoitus

[ nimi ]

talentum

SIDOSRYHMÄLEHTI

Talentum Events tavoittaa enemmän ja paremmin Kiinnostaako asiajournalismi? talentum  x

[ kolumni ] TEKSTI: Veli-Pekka Matilainen // KUVA: Tomi Parkkonen

Sähkökirja nyt

”Tänä syksynä ollaan viimein pääsemässä sanoista tekoihin.”

Veli-Pekka Matilainen Päällikkö Myynti ja markkinointi Talentumin kirja­ liiketoiminta ja lakikoulutus

talentum  2

Sähköiset kirjat ovat olleet yksi vuoden puhutuimmista aiheista kirjamaailmassa. Olemme kuulleet puheenvuoroja, tunteikkaitakin, sähkökirjan puolesta ja sitä vastaan. Pelokkaimmissa ennustuksissa sähkökirjan arvellaan romauttavan täysin perinteisten kirjojen markkinat. Toiset taas uskovat, ettei sähkökirja tule vielä pitkään aikaan syrjäyttämään painettua kirjaa kirjanystävien kädestä. Yksi huolen­aiheista on myös kirjapiratismi ja sen myötä sisällöntuottajien pelko kirjatulojen menetyksestä.

Toisaalta sähkökirjojen odotetaan maksavan perinteistä kirjaa vähemmän.

Kirjapiratismilta suojautumiseen on olemassa keinonsa, mutta sähköisten kirjojen hinta tuskin tulee olemaan painettua halvempi. Sähkökirjan saattamisessa käsikirjoituksesta valmiiksi tuotteeksi tehdään sama toimitusprosessi kuin painetussa, kirjapainovaihetta lukuun ottamatta. Kirjan hinnasta osansa saavat tekijän ja kustantajan lisäksi myös jälleenmyyjät.

Suomessa viimeistään valtio takaa arvonlisäverotuksellaan, että sähkökirjan lopullinen hinta asettuu lähelle painetun kirjan hintaa.

Ne asiat, joita julkisuudessa on nyt pohdittu, ovat olleet tapetilla kustantamoiden fasadien takana jo kymmenen vuotta.

Tänä syksynä ollaan viimein pääsemässä sanoista tekoihin.

Markkinoille on tullut uusia kuluttajaa miellyttäviä lukulaitteita.

Yksinkertaisten, painetun kirjan lukukokemusta mukailevien lukulaitteiden lisäksi markkinoille tulevat iPadin kaltaiset tablettiPC:t, jotka sopivat kirjojen lukemiseen ja mullistavat myös tavan nauttia aikakauslehdistä, musiikista ja muusta viihteestä.

Ensimmäiset suomalaiset sähkökirjojen latauskaupat on avattu, ja kustantamoilla on listat valmiina syöksemään ensimmäiset sähkökirjat markkinoille. Talentum julkaisee loppuvuodesta 27 ammattikirjan valikoiman sähköisenä.

Periaatteessa sähkökirjan lukemiseen ei tarvita mitään uutta ja mullistavaa laitetta. Kaikki, joilla on käytössään tietokone, voivat jo nyt tilata kirjoja koneelleen ja lukea niitä sieltä. Eri asia sitten on, missä sähköisen kirjansa haluaa lukea. Tietokoneen näyttö tai läppäri sängyssä ei ole houkutteleva vaihtoehto. Paljon liikkuvat ihmiset haluavat lukea kirjansa ajasta ja paikasta riippumatta.

Itse lukeudun painettujen kirjojen ystäviin. Entisen divari­ kauppiaan poikana rakkaus kirjoihin on syttynyt jo varhain.

Uuden kirjan tuoksu ja tuntu kädessä jaksaa aina sykähdyttää.

Sen huomaa myös kotikirjastosta, joka uhkaa koko ajan paisua yli äyräiden. Tähän saakka ratkaisu ongelmaan on ollut vierailu ruotsalaisen huonekalujätin liikkeessä. Jatkossa tulen käytännön syistä ostamaan yhä useammin kirjat lukulaitteeseen, mutta varmasti myös painetut kirjat löytävät edelleen tiensä kotiini.

Kirjaa valitessani ratkaiseva tekijä on loppujen lopuksi sisältö, ei se, missä muodossa sen nauttii. 

[ haastattelu ] TEKSTI: Kyösti Knuuttila // KUVA: Matti Immonen

Kiinnostaako asia­ journalismi vielä lukijoita?

Mediaa on viime vuosina syytetty mainostulojen perässä juoksemisesta ja henkilökeskeisyydestä. Talouselämän tuore päätoimittaja Reijo Ruokanen ei näe median muuttuneen viihteellisemmäksi.

– En kutsuisi mediaa muuttavia ilmiöitä viihteellistymiseksi. Mediatarjonta on kasvanut ja samalla kilpailu lukijoiden ajankäytöstä on koventunut. Lisäksi lukijoiden koulutustaso on noussut huomattavasti ja heistä on tullut valikoivampia. Tämä on pakottanut tekemään kiinnostavampaa journalismia, Ruokanen toteaa.

Ruokanen ei niele väitteitä viihteellistyvästä mediasta.

– Kiinnostavuus ja ymmärrettävyys eivät ole synonyymeja viihteelle. Kiinnostavissa jutuissa on usein sellaisia elementtejä, joita olemme tottuneet näkemään viihdejournalismissa. Hyvänä esimerkkinä henkilöuutisointi, sanoo Ruokanen.

Onko politiikka viihteellistynyt?

Lehtijuttujen henkilöitymisen ja tarinallisuuden katsotaan sysäävän asiasisällöt syrjään politiikasta. Syyttävää sormea ovat heristelleet sekä toimittajat että poliitikot. Toimittajien mielestä poliitikot haluavat itse kertoa yhä enemmän yksityiselämästään, kun taas monet poliitikot kokevat jääneensä viihdelööppejä janoavan median uhreiksi.

– Median tehtävä on tarkastella päättäjiä, kuten pääministeriä, myös henkilönä. Eduskuntavaalit ovat myös pääministerivaalit, ja puoluejohtajalla on keskeinen rooli puolueessa. Mielestäni ihmisestä kertoo paljon, jos tämä valehtelee muistelmissaan peitelläkseen asioita, joissa ei ole peiteltävää, Ruokanen toteaa viitaten pääministeri Vanhasen naissuhteiden käsittelyyn.

Ruokasen mukaan samankaltaistuvat puolueet ja ideologioiden häviäminen tekevät

politiikasta väritöntä. Media hakee jännitteitä ja ristiriitoja yksittäisistä henkilöistä ja mielikuvista. Ruokanen ei odota kevään eduskuntavaalien asiasisällöistä paljoakaan, mutta uskoo vaaleista tulevan silti mielenkiintoiset.

– Tulevat eduskuntavaalit ovat kiinnostavat, mutta mielenkiinto on prosenteissa eikä asiassa. Suomessa on pelkästään samaa keskiluokkaa hiukan eri tavoin palvelevia puolueita, ja sitten perussuomalaiset. Perussuomalaisista ei tiedetä muuta, kuin että Soini ei pidä EU:sta. Soini puhuu kieltä, jota ihmiset haluavat kuulla. Se, että hän ei sano mitään, on eri asia. Toimittajien tehtävä on näyttää vain, mitä hän sanoo, Ruokanen sanoo.

Ruokanen uskoo, että media on valmis tarttumaan kiinnostavampaan politiikkaan, jos sellaista vain on tarjolla.

Taloutta ja elämää Talouselämä-lehden päätoimittajaksi Ruokanen siirtyi Ilta-Sanomien päätoimittajan paikalta.

– Iltapäivälehti on hieno väline, koska sille kuuluvat kaikki asiat maailmassa, mutta sillä ei ole velvollisuutta kirjoittaa mistään, paitsi urheilusta. Aikakauslehdessä on selkeämpi fokus, meillä talous, Ruokanen sanoo Päätoimittaja Ruokasen mukaan talous on läsnä kaikkialla ja kaikessa. Sen takia kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita taloudesta.

– Taloudesta tehdään kiinnostavaa samalla tavoin kuin mistä tahansa muusta aiheesta. Hyvä toimittaja ja lehti tekevät kiinnostavan jutun aiheesta kuin aiheesta. Pitää osata poimia oleellinen ja pukea se kiinnostavaan tarinaan, kertoo Ruokanen.

– Journalismi on aina journalismia välineestä riippumatta. Vaihdetaan vähän väriä kahviin ja taas mennään. Joka maassa logiikka on ihan sama. Resurssit ja tapa tarjoilla voivat olla erilaisia, mutta viime kädessä ollaan samalla asialla, Ruokanen jatkaa. 

”Kiinnostavuus ja ymmärrettävyys eivät ole synonyymeja viihteelle.”

talentum  3

Talentum Events tavoittaa

enemmän ja pare TEKSTI: Maija Laakso // KUVA: Matti Immonen

Talentum osti syyskuussa Suomen johtavan liikkeenjohdon ajankohtaisseminaareja ja koulutusta järjestävän IIR Finland Oy:n.

Talentumin tapahtumaliiketoiminta toimii nyt Talentum Events -nimisenä.

Yrityskaupan myötä Talentum tarjoaa ammattilaiskohderyhmälleen entistä parempaa palvelua. Vahvempi tapahtumaosaaminen on tärkeä lisäkanava. IIR Finlandin vahvat prosessit ja hyviksi todetut toimintatavat vahvistavat Talentumin aikaisempaa tapahtumaosaamista. Kohdennettujen tilaisuuksien järjestäminen, ja kosketuspinta-ala eri alojen ammattilaisiin laajenee ja paranee.

Yhteisestä aloitteesta alkanut prosessi tukee molempien yritysten strategioita.

– IIR Finlandin tapahtumat ja asiakastietokanta edustavat monia toimialoja, ammattiryhmiä ja kohderyhmiä. Näkemyksemme mukaan nämä sopivat hyvin täydentämään Talentumin ammattikirja- ja lehtiliiketoimintaa, kertoo Talentum Events Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Airisto.

Talentumin tavoite on palvella ammattilaiskohderyhmiään entistä paremmin ja vahvistaa suhdannevaihteluista riippumatonta liiketoimintaa.

– Kohdennetun ja tarpeellisen tiedon tarve kasvaa, ja samalla ihmisten huomion kiinnittäminen on koko ajan haastavampaa. Tapahtumat toimivat hyvänä korkean vaikuttamisen mediana. Strategiaamme istuu hyvin myös IIR Finlandin malli, jossa tuotosta pääosa syntyy kävijätuloista ja loppu on kumppanituottoa, toteaa Talentumin yrityskehityksestä vastaava johtaja Mika Malin.

talentum  4

Tapahtuma vahvistaa muistijälkeä Sekä Airisto että Malin korostavat ajankohtaisten aiheiden käsittelyä kokonaisuutena.

Elinkaariajattelu ja trendien tunnistaminen on Talentum Eventsille tärkeää.

– Tapahtuma ei ole yksittäinen tilanne, vaan kokonaisuus aiheen ympärillä pitää nähdä laajemmin. Sille pitää tuottaa arvoa ja informaatiota ennen ja jälkeen tapahtuman. Aiheen pitäminen tapetilla vahvistaa muistijälkeä, ja näin uskomme, että osallistujat saavat tapahtumistamme aidosti oppia arkeensa, Airisto huomauttaa.

Arvokkaat kohtaamiset tilaisuuksissa saavat tukea media­näkyvyydestä.

– Näemme tässä loistavan mahdolli­ suuden medioiden ja tapahtumien saumattomaan yhdistämiseen. Tapahtumia järjestetään median käsittelemistä ajankohtaisista aiheista. Tapahtumissa syvennetään tietämystä ja usein media jatkaa vielä asian käsittelyä niiden jälkeenkin.

Tapahtuma- ja koulutusala nähdään tällä hetkellä melko pirstaleisena ja monimuotoisena.

Järjestäviä osapuolia on paljon, kun yritykset, ammattijärjestöt ja liitot tuottavat omille kohderyhmilleen erilaisia tilaisuuksia. Talentum Events on täysin objektiivinen koulutusten tuotanto-, myynti- ja markkinointi­yritys, jonka palkkalistoilla ei ole yhtään kouluttajaa. Oikeat puhujat löytyvät kohderyhmätutkimusten kautta.

[ teema ]

emmin – Jokainen tapahtuma on tutkittu, ja hyvät kouluttajat löytyvät tietokannan ja tutkimusten avulla. Projektipäällikkömme prospektoivat jatkuvasti uusia potentiaalisia puhujia ja aiheita. Näin tuotamme korkealaatuista sisältöä asiakkaillemme, Airisto sanoo.

Tapahtumaliiketoiminnassa tavataan kahta ansaintalogiikkaa. Alalla on yrityksiä, joiden liiketoiminta perustuu yhteistyökumppaneihin ja kutsuvierastapahtumiin ja toisaalta maksulliseen sisältöön. Talentum Eventsillä on sekä täysin osallistujamaksuihin perustuvia tapahtumia että yhteistyökumppanuuksiin perustuvia tapahtumia ja näiden kahden hybridejä.

– Tapahtumien luonne riippuu myös aihe­piirin kypsyydestä: uusista asioista ihmiset ovat valmiimpia maksamaan, ja myöhemmin, aiheen kypsyessä järjestetään kattavampia kutsuvierastilaisuuksia. Tällaiset asiat täytyy tunnistaa, ja uskon, että olemme siinä hyviä, kertoo Malin.

Tapahtumien rooli mediakentässä kasvaa Hieman yli 40 ihmistä työllistävä Talentum Events järjestää vuodessa noin 300 tapahtumaa, joissa on yhteensä noin 10 000 osallistujaa. Ammattilaisiin keskittyvän media- ja informaatioyhtiön yksi selkeimmistä kilpailueduista on Suomen parhaimmistoon laskettava b2b- ja päättäjärekisteri.

Lisäksi Talentum Eventsin mahdollisuudet vaikuttaa kohderyhmään ennen ja jälkeen tapahtuman sekä toimituksellinen, tutkittu ja arvokas sisältö muodostavat yhdessä vahvan pelaajan tapahtumajärjestäjien kentälle.

– Toivoisin, että mediatoimistot käsittäisivät tapahtumat entistä vahvemmin osaksi mediamixiä. Tapahtuma on kustannus­ tehokas ja helposti mitattava kanava, Airisto muistuttaa.

Vahvat lehtibrändit ja vuosien kuluessa toimiviksi hioutuneet prosessit ovat myös Malinin mukaan Talentum Eventsin vahvoja kilpailuetuja.

”Tapahtuma on kustannus­ tehokas ja helposti mitattava kanava.”

Meidän on oltava markkinajohtaja.

Uskon, että saumattomalla yhteistyöllä tämä konaisuus auttaa meitä vastaamaan sekä sisältö- että media-asiakkaiden muuttuviin vaatimuksiin, Malin arvioi. 

Tuomas Airisto (vas.) ja Mika Malin luottavat tapahtumien merkitykseen markkinoinnissa.

talentum  5

[ hetkessä ]

Halutaan hyvä lääkäri Mediuutiset kokoaa töitä etsivät lääketieteen opiskelijat kaksi kertaa vuodessa saman katon alle. Lokakuun alussa järjestetyssä syksyn Medi-Rekryssä toista sataa loppuvaiheen opiskelijaa ja työpaikan vaihtoa mielivää lääkäriä pääsi tutustumaan työnantaja-ehdokkaisiin.

Medi-Rekryä vauhdittivat neljän kaupungin esitykset omista terveyspalveluistaan. Opiskelijoita houkuteltiin joustavilla työajoilla, tutoroinnilla ja reippailla vapaaajan mahdollisuuksilla.

Terveystalon Juha Tuominen kertoi värikkäästä urastaan, joka on vienyt nykyistä hallintomiestä ympäri Suomen mitä kummallisimpiin työtehtäviin. 

3.

1.

1. Vantaan terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö hauskutti yleisöä kalajutuilla.

2. Kati Myllymäki rekrytoi opiskelijoita Kouvolaan.

2.

Kuvat: Kimmo Seppälä

Talouselämä Platinum starttaa Talouselämän rinnalla julkaistaan jatkossa neljännesvuosittain lifestyle-lehti Talouselämä Platinum. Lehden ensimmäinen numero ilmestyy 10.12.2010.

– Platinum on elämään keskittyvä lehti. Jos runkolehdessä korostetaan sanaa talous, tässä paino on sanalla elämä. Lehti kertoo taloudessa toimivien ihmisten elämästä. Liikumme samalla kentällä kuin Talouselämässä, mutta tulemme eri ovesta sisään. Ei numeroiden ja organisaatioiden kautta, vaan ihmisten ja heidän arvojensa kautta, päätoimittaja Reijo Ruokanen kertoo uudesta Talouselämä Platinumista.

Talouselämä Platinumin kohderyhmän ydintä ovat emolehti Talouselämän sekä Arvopaperi-lehden korkeasti koulutetut, hyvin toimeentulevat ja kulutuskykyiset lukijat, naiset ja miehet. 

talentum  6

Talentumin toimituksia yhteen Talentumin kustantamien lehtien toimituksia on tänä syksynä yhdistetty. Muutoksilla halutaan kehittää palveluja ja uudenaikaistaa toimintatapoja.

Talouselämän ja Markkinointi & Mainonnan toimitukset yhdistyivät syyskuussa ja Reijo Ruokanen toimii jatkossa molempien päätoimittajana. Yhdistämisellä halutaan parantaa lehtien ja verkkopalveluiden sisältöä sekä uudistaa toimintatapoja.

Myös Talentumin tekniikkalehtien, Tekniikka & Talouden, Metallitekniikan ja Energian, toimitukset yhdistyivät. Metallitekniikka jatkaa ilmestymistään itsenäisenä lehtenä.

Energia puolestaan ilmestyy vuoden 2011 alusta Tekniikka & Talouden erikoislehtenä.

Timo Tolsa jatkaa Tekniikka & Talouden vastaavana päätoimittajana 28.2.2011 saakka, jonka jälkeen tekniikan lehtien päätoimittajuus siirtyy Terho Puustiselle. Toimitusten yhdistämisellä halutaan varmistaa lukijoiden sekä teollisuuden ilmoittaja-asiakkaiden palvelun jatkuva kehittäminen. 

[ talouskatsaus ]

Talentumin talouskatsaus:

AKTIIVINEN AIKA Talentumille kolmas vuosineljännes oli aktiivista aikaa. Saimme päätökseen useita tärkeitä projekteja. Syyskuussa Talentum vahvisti koulutus- ja tapahtumaliiketoimintaansa ostamalla Suomessa alan johtavan toimijan IIR Finland Oy:n. Yhtiö toimii nyt nimellä Talentum Events Oy, ja järjestää tapahtumia tuotemerkillä FYI sekä tekee yhteistyötä Talentumin muiden brändien kanssa. Strategisena tavoitteenamme on vähentää riippuvuutta suhdanneherkästä mainonnasta, mitä tämä yrityskauppa omalta osaltaan tukee.

Talentumin asiakkaiden liiketoiminta alkoi piristyä loppuvuonna 2009. Aktiivisuus on jatkanut verkkaista kasvua koko vuoden.

Talentumissa tämä näkyi erityisesti Ruotsissa ilmoitusmyynnin parantuneina lukuina.

Myös Suomen kustannustoiminnan kehitys on ollut positiivista, mutta edelleen vaimeaa eikä nopeaa elpymistä ole näköpiirissä.

Mediamainonnan määrä on lisääntynyt vuoden aikana sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa mainonnan lasku alkoi aikaisemmin kuin Suomessa ja toipuminen on ollut nopeampaa. Talentumissa ilmoitustuotot kasvoivat tammi-syyskuussa edellisestä vuodesta, Suomessa 3 prosenttia ja Ruotsissa 63 prosenttia, mikä on markkinakasvua enemmän. Suomessa positiivisempi kehitys alkoi syyskuun puolivälissä.

Talentum-konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 20 prosenttia ja kustannustoiminnan liikevaihto 21 prosenttia.

Konsernin liikevaihto kasvoi 3 prosenttia vertailukelpoisin valuuttakurssein ilman vuoden 2009 lopussa hankittuja Sverige Bygger ja Norge Bygges -liiketoimintoja ja syyskuussa hankittua IIR Finland -liiketoimintaa.

Suomessa kustannustoiminnan liikevaihto pysyi tammi-syyskuussa edellisen vuoden tasolla, kun taas Ruotsissa liikevaihto kasvoi 56 prosenttia. Sähköinen liiketoiminta kasvoi tammi-syyskuussa 89 prosenttia. Sen osuus kustannustoiminnan liikevaihdosta on 21 prosenttia. Ruotsissa ja Norjassa toimivien rakennusalan informaatioyritysten tuotot kertyvät pääosin sähköisestä sisältömyynnistä.

Olemme tehneet myös sisäisiä järjestelyjä. Talentum siirtyi aiemmasta matriisiorganisaatiosta tulosyksikköorganisaatioon sekä Suomessa että Ruotsissa. Yhdistimme niin Talouselämän ja Markkinointi & Mainonnan toimitukset kuin Tekniikka & Talous, Energia ja Metallitekniikka -lehtien toimitukset.

Olemme aktiivisesti edistäneet sisäisiä innovaatioita. Lehdet julkistivat useita uusia tuotteita, muun muassa Talouselämä julkaisee korkeatasoisen lifestyle-liitteen ensimmäisen numeron vielä kuluvana vuonna ja neljä kertaa ensi vuonna. Lisäksi olemme kehittäneet lukijoille verkkoympäristöä

Tammi-syyskuu 2010

lyhyesti

oa) j. euroa (46,9 milj. eur - Liikevaihto 56,2 mil eriä ia eis ont talu ker - Liiketulos ilman j. euroa) 0,5 milj. euroa (-2,4 mil j. euroa mil -0,8 - Liiketulos (EBIT) oa) eur j. mil (-4,4 s -0,01 euroa - Osakekohtainen tulo oa) eur (-0,08 rta -0,4 milj. euroa - Liiketoiminnan rahavi (-6,9 milj. euroa) j. euroa - Nettovelat 15,3 mil j. euroa) mil 2 12, 09: .20 .12 (31 Finland -yrityshan­ IIR ja - Sverige Bygger oikeuksien poistot kintojen aineettomien j. euroa) mil (0,0 0,4 milj. euroa

hyödyntäviä palveluita mm. ainutlaatuiseen tietokantaan pohjautuvan Talouselämän Yrityskaupat, johon ulkopuolinen alan asiantuntija tuo omalla palstallaan perustietoa yrityskaupoista.

Kuluvan vuoden tärkein tavoitteemme on kannattavuuden parantaminen. Konsernin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä tammisyyskuussa oli 0,5 miljoonaa euroa, jossa on parannusta edellisestä vuodesta lähes 3 miljoonaa euroa. Tulos ei edelleenkään ole tyydyttävä, mutta uskon että tehdyillä rakenteellisilla muutoksilla ja tuotekehityksellä tavoitteen saavuttaminen onnistuu aiempaa paremmin. Myös kasvu sekä orgaanisesti että yritysostoin on tärkeää, mutta ei kannattavuuden kustannuksella.  Juha Blomster toimitusjohtaja

OP-Pohjola Talouselämän uuden verkkopalvelun pääkumppani Talouselämä tarjoaa lukijoilleen uuden laajan yrityskauppapalvelun, josta löytyy viimeisimmät yrityskauppauutiset ja aihetta käsittelevät blogit. Lisäksi palvelu tarjoaa viikoittain lähetettävän uutiskirjeen.

OP-Pohjola on mukana yrityskauppojen asiantuntijana ja tarjoaa omalla palstallaan perustietoa yrityskaupoista, kuten yritysostajan ja -myyjän oppaan. OP-Pohjolan

yrityskauppa-asiantuntijat vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin.

Yrityskauppapalvelun tietokannassa voi tehdä mielenkiintoisia hakuja tehdyistä kaupoista. Tietokanta perustuu Talouselämän vuodesta 1987 saakka kokoamiin tietoihin suomalaisten yritysten yrityskaupoista, ostajista ja myyjistä, yrityksen liikevaihdosta sekä henkilöstömäärästä. 

Sidosryhmälehti on suunnattu Talentumin osakkeenomistajille, sijoittajille ja muille Talentumista yrityksenä kiinnostuneille. Lehti julkaistaan myös internetissä osoitteessa www.talentum.fi/sidosryhmalehti. Julkaisija: Talentum Oyj, Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki, p. 020 442 40, www.talentum.fi, etunimi.sukunimi@ talentum.fi Toimitus: Talentum Oyj, Raija Palomäki, raija.palomaki@talentum.fi, p. 020 442 4221 ja Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy, Riikka Vuokila, riikka.vuokila@pohjoisranta.fi, p. 010 424 5900. Graafinen suunnittelu ja taitto: Pohjoisranta Oy, Kirsi Blom, kirsi.blom@pohjoisranta.fi, p. 010 424 5900.

talentum  7

[ kysymyksiä ]

Vaarallisia ideoita Todellinen luovuus on ärsyttävää ja vaikeasti hyväksyttävää, toteaa liiketalouden professori Alf Rehn teoksessaan Vaaralliset ideat. Yritysmaailman kauhukakaraksi tituleerattu Rehn rohkaisee ajattelemaan sopimattomasti ja astumaan epämukavuusalueelle. Vain näin voidaan aidosti uudistua.

Miten organisaation voi haastaa ymmärtämään luovuutta?

Katsotaan, mitä organisaatio ei oikeasti halua katsoa, eli pistetään kohtaamaan ne asiat, jotka ovat hankalia ja vaikeita. Jokaisessa organisaatiossa on hirveästi tietotaitoa ja juuri siihen on investoitu. Mutta tämä tarkoittaa myös sitä, että organisaatiot haluavat pitäytyä juuri siinä. Johtajan on silloin kyettävä näkemään ne asiat, jotka kyseenalaistavat tai jopa uhkaavat tätä tietotaitoa. Näin organisaatio voi jatkuvasti kehittyä, eikä vain toistaa itseään.

Miten luovuus voi luoda yritykselle arvoa?

Luovuushan on oikeastaan vain toinen sana muutokselle. Jokaisessa yrityksessä on arvoa luovia prosesseja, mutta jokainen niistä myös syö itseään. Tarvitaan jatkuvaa uudistumista ja itsetutkiskelua, jossa käydään läpi millä tavalla organisaatio tuottaa arvoa.

Tästä luovuudessa on kyse. Siitä, ettei jäädä kiinni yhden tyyppiseen arvon luontiin, vaan yritetään löytää keinoja joiden kautta organisaatio voi jatkuvasti uusia arvonluontitapojaan.

Olet todennut, että luovuus esitetään nykyään jazzina: mukavaa kuunnella, vähän yllättävää, mutta ei mitenkään järkyttävää. Itse peräänkuulutat luovuutta, joka on punkia, gangsta rapia tai death metallia. Mistä saataisiin tällaista esiin?

Täytyy muistaa, että organisaatiot luodaan, jotta meillä olisi järjestys ja vähän helpompi elämä. Organisaatio ja luovuus ovat aina jollain tavalla vähän tukkanuottasilla, se on luonnollista. Mutta ero erinomaisen ja ihan ok -organisaation välillä on siinä, miten koukussa ollaan turvallisuuteen. Moni organisaatio harrastaa feikki-luovuutta. Puhutaan luovuudesta, mutta ei oikeasti tehdä mitään. Pidetään kivoja konferensseja, mutta ei oikeasti kiinnitetä huomiota organisaatiossa junnaaviin asioihin. Olen aina ollut kiinnostunut siitä, miten pääsemme pois tältä mukavuusalueelta. Miten äkkiä olemmekaan valmiita kertomaan tarinoita, jotta meidän ei tarvitsisi kohdata oikeasti epämukavia asioita. Kuvaan tulevat vielä luovuuskonsultit, vähän niin kuin jazz-improvisaationa päälle. Täytyisi päästä pois kaikesta pikkusievästä, tekopyhästä jopa, ja keksiä ne jutut, jotka oikeasti saavat ihmiset liekkeihin.

Kaikki organisaatiot kohtaavat jossakin vaiheessa pahimman pelkonsa. Kysymys on siitä, halutaanko, että joku kilpailija tulee ja saa kiinni housut nilkoissa: ”Oho! Nuo veivät meidän markkinamme.” Vai halutaanko organisaation sisällä sanoa suoraan: ”Tämä tulee vaikuttamaan meihin ennemmin tai myöhemmin. Me voimme tarttua tähän nyt tai jäädä kiinni pöksyt kintuissa.” Tämä on lyhyellä tähtäimellä epämukavampaa, koska hankalat jutut on kivaa tunkea tulevaisuuteen. Mutta pitkällä tähtäimellä ennakointi on ainoa oikea keino.  Alf Rehn on Åbo Akademin johtamisen ja organisaation professori.

Tunnettu kirjoittaja ja puhuja on saanut kansainvälistä tunnustusta Thinkers 50 -listalla, jossa hänen sijoituksensa oli 13.

talentum  8

TEKSTI: Tommi Melajoki // KUVA: Juho Kuva

”Ero erinomaisen ja ihan ok -organisaation välillä on siinä, miten koukussa ollaan turvallisuuteen."