Sidosryhmälehti

1/11

Ilmoitus

[ nimi ]

talentum

SIDOSRYHMÄLEHTI

Palveluista

kohti kokemusta Tekniikka&Talouden uusi päätoimittaja: ”Suomen tärkeimpien lukijoiden asialla” talentum  x

[ näkökulma ]

TEKSTI: Kyösti Knuuttila // KUVA: Matti Immonen

”Mainetta voi ja tulee johtaa.”

maine sosiaalisen median aikakaudella

Sosiaalisen median nousu haastaa yritykset arvioimaan suhteensa julkisuuteen. Yritysjohtaja ei voi sulkea silmiään sosiaaliselta medialta, mutta miten yritykset osallistuvat maineensa rakentumiseen sosiaalisessa mediassa?

– Sosiaalinen media ei ole sitä, mitä monet haluaisivat sen olevan.

Totuus on, että tuhansistakaan faneista ei ole iloa yritykselle, jos tuote tai palvelu ei saa nostetta – myynnistä puhumattakaan. Silti olisi virhe yritykseltä jättää sosiaalinen media huomiotta. Maineen näkökulmasta sosiaalinen media on osa menestyvän yrityksen olemassaolon oikeutusta ja luottamuksen rakentumista, sanoo verkkoviestinnän professori Pekka Aula Helsingin yliopistosta.

Aulan ja Viestintätoimisto Pohjoisrannan hallituksen puheenjohtaja Jouni Heinosen tuore kirja Maineen uusi aalto päivittää maineajattelua sosiaalisen median aikakauteen.

– Kasvavat läpinäkyvyys- ja avoimuusvaatimukset ovat todistaneet, että kannattava liiketoiminta ei ole mahdollista ilman luottamusta.

Mainetta rakennetaan keskustelun kautta muun muassa sosiaalisessa mediassa. Vaikka mainetta ei voi hallita, maineen johtamista ei pidä pelätä, korostaa Heinonen.

– Yrityksen on turha mennä sosiaaliseen mediaan, jos ei ole valmis keskustelemaan tai ei ole mitään sanottavaa. Yritysten näkökulmasta sosiaalisessa mediassa rakentuvan maineen edellytyksenä on hyvä toiminta offline, Heinonen jatkaa.

Hyvä maine tuo rahaa

Jouni Heinonen

talentum  2

Hyvän maineen peruspilareita ovat kestävä liiketoiminta, hyvä julkinen elämä, kirkas yrityksen tarkoitus ja yrityskulttuurin laajeneminen yrityksen ulkopuolelle. Hyvä maine tuo rahaa, sillä se ohjaa päätöksentekoa, kun asiakkaat ja muut sidosryhmät harkitsevat valintojaan.

– Kaikki yritysjohtajat tunnustavat maineen merkityksen, mutta silti vain harvat todella johtavat yrityksensä mainetta. Kun johto tuhoaa ison osan yrityksen markkina-arvosta esimerkiksi huonolla kriisiviestinnällä tai julkisuuteen nousseiden kiistakysymysten vähättelemisellä, hallitus ei voi katsoa vain sivusta. Hallitusten tulee kiinnittää huomiota maineen rakentumiseen, koska se tapahtuu kvartaaleja pidemmällä aikavälillä.

Mainetta voi ja tulee johtaa, Heinonen sanoo. 

TEKSTI: Jenni Jusslin // KUVAT: Janne Löytänän arkisto, Talentum

[ haastattelu ]

Asiakasko k – palvelub emus isneksest ä kokemusb isnekseen

• Kirjoitta jina Janne Löytänä ja Katleena Kortesuo • sisältää väittämiä , faktoja, mielipiteit ä sekä ko nkreettisia esimerkke jä yrityste n tavoista johtaa asia kaskokem usta • ilmestyy syyskuuss a 2011 Talentumin kustantam ana • aihetta käsittelevä blogi osoit teessa ww w.asiakas kokemus.f i

Palveluista

kohti kokemusta Asiakaspalvelun saralla ollaan siirtymässä yhä enemmän kohti kokemuksellisuutta.

Asiakaskokemus on palvelubisneksen tulevaisuutta, sanoo Janne Löytänä.

– Mitä enemmän arvoa yritykset pystyvät tuottamaan asiakkailleen, sitä suuremman hinnan asiakas on siitä valmis maksamaan.

Se taas parantaa yrityksen kannattavuutta ja tuottoa. Asiakaspalvelusta ollaan siirtymässä kohti asiakaskokemusta, sanoo Digiumin asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Janne Löytänä.

Asiakaskokemus on Löytänän määritelmän mukaan niiden kohtaamisten, mielikuvien ja tunteiden summa, jonka asiakas yrityksen toiminnasta muodostaa. Löytänä työstää parhaillaan yhdessä Katleena Kortesuon kanssa teosta asiakaskokemuksesta. Teoksen tueksi tehty kysely kertoo, että suomalaiset yritykset ovat omaksuneet ajatuksen asiakaskeskeisyydestä.

Monen yrityksen arvoihin ja strategiaan on kirjattu näkemys asiakaskeskeisyydestä ja toiminnasta asiakkaan näkökulmien, ajatusten ja mielipiteiden mukaan. Asiakaskeskeisyys ei usein kuitenkaan näy asiakaspalautteessa tai yrityksen toiminnassa mitenkään.

– Voisi sanoa, että yritykset ajattelevat asiakkaiden olevan edelleen heitä varten

Kokemusta päin

”Asiakaskokemuksen johtaminen tähtää oman yrityksen tuottavuuden parantamiseen.” eikä päinvastoin. Tavoitteet ovat juhlavia, mutta käytännön toiminta kertoo, että yritykset ajattelevat asiakasta vain tulolähteenä – annetaan palvelua ja otetaan rahat, Löytänä kärjistää.

Yritysten puhelinpalvelut ovat tästä pätevä esimerkki. Jos jonottaa puoli tuntia puhelinpalveluun, asiakas voi vilpittömästi kysyä, haluaako yritys todella palvella asiakkaita näin.

– Tarjoaako yritys näin palvelua vai luoko se jonotuskokemusta, kysyy Löytänä.

Yritykset ymmärtävät asiakaskokemuksen johtamisen mahdollisuudet hyvin. Tavoitteena kaikessa toiminnassa on saada enemmän viivan alle.

– Tiivistäen, asiakaskokemuksen johtaminen tähtää oman yrityksen tuottavuuden parantamiseen, Löytänä toteaa.

Kokemuksen luominen on tärkeää etenkin Suomessa, jossa toimialasta riippumatta käydään jatkuvaa kisaa asiakkaista. Kun kilpailijoista ei pystytä erottautumaan tuotteen tai palvelun samankaltaisuuden vuoksi, jää kilpailutekijäksi liian usein vain yksi vaihtoehto: hinta. Hinnalla kilpailu ei kuitenkaan johda toivottuihin tuloksiin.

– Kokemukset muodostuvat aina asiakkaan omista mielikuvista ja tunteista.

Ne ovat aina uniikkeja, ja erottautumismahdollisuudet ovat yrityksille valtavat. Myös yritysten välisessä kaupanteossa kokemukset ovat tärkeitä. Yritykset muistuttavat ostajina yhä enemmän tavallisia kuluttajia.

Ne kuluttajamaistuvat ja tekevät päätöksiä enemmän myös tunnepohjalta, Löytänä kertoo. 

talentum  3

Ilmoitus

[ teema ]

TEKSTI: Riikka Vuokila // KUVAT: Matti Immonen, Antti Mannermaa, Talentum

SUOMEN TÄRKEIMPIEN

lukiJoiden asialla 50-vuotias Tekniikka&Talous -lehti koki täydellisen muodonmuutoksen ulkoasun, rakenteen ja sisällön uudistuessa.

Veijo kuitenkin jäi.

Fortum Valais siirsi kesäha tus se koittaa rjoittelijaha un datasä hköä ko verkkoon / Ura tiverko issa / 22 tie

10

>100

18.3.201 1 LEVIKKI 95 690 HINTA 4,90 EUR OA

ydinvo tekniik imauutista katalo SEURAA us.fi TAPAHT VERKOSSA JAP UMIA

PÄIVIT

Risto E Suom .J. Penttilä i tansk muuttuu alaise ksi / 15

ANIN TÄIN

Voima väärä la paika ssä ssa

Risup a myö ketti uusiu hässä, tuville ei rah aa / 18 Superg Maail raafi t&k-h man uiput / 16

LEHTIKUVA

Fukush reakto iman katast rin rake ro ntamin fin perussyy Geologi en mer on en rann Suomeaan professo alle ri varo ydinjä it teratk aisust taa myös Veijo a

Tekniikka&Talous -lehden päätoimittaja Terho Puustinen kertoo, että puoli vuosisataa ilmestyneen lehden oli aika uudistua kerralla enemmän. Tekotapaa terävöitettiin, ja rakenne sekä ulkoasu uudistettiin kokonaan. Samassa yhteydessä myös uutishuoneessa kuhisi. Puustinen on lehden päätoimittajana uusi, samoin toimituspäällikkö ja AD. Toimitus jaettiin viiteen tiimiin, jotka erikoistuvat seuraamaan tärkeimpiä tekniikan toimialoja.

– Tekniikka&Talouden tyypillistä lukijaa voisi kuvailla 45-vuotiaaksi diplomi-insinööriksi, joka ajaa Volkswagenilla ja harrastaa mökkeilyä sekä lenkkeilyä. Solmiota hänellä ei useinkaan nähdä. Lehteä hän lukee sekä vapaa-ajalla että töissä, Puustinen kuvaa.

– Toisin sanoen suurin osa lukijoistamme on spesialisteja, joilla on korkeat odotukset sisällön suhteen. Jatkossa aihevalinnoissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota tekniikan näkökulmaan. Uskomme, että juttujen taso ja olennaisen löytäminen helpottuu, kun toimittajamme erikoistuvat nyt entistä enemmän tiettyihin aihealueisiin, hän jatkaa.

Enemmän uutisia, pidempiä reportaaseja Perusidea on Puustisen mukaan yksinkertainen. Pyritään palvelemaan tärkeintä lukijaryhmää eli insinöörejä entistä paremmin ja samaan aikaan tekemään jutut niin, että ne, jotka eivät ole insinöörejä, ymmärtävän jutun juuren.

– Rakenteen ja sisällön suhteen Tekniikka&Talous -lehdessä tehtiin selkeämpi jako reportaasien ja uutisten välillä.

Uutisia on napakoitettu, teknistä grafiikkaa lisätty ja reportaaseja syvennetty.

– Haluamme tarjota helpommin luettavia uutisia sekä perehtymistä ja syventymistä vaativaa sisältöä jokaisessa lehdessä, hän summaa.

talentum  4

Miettin en Her ätkää,

Nokian

osakke

enomis tajat / 24

JA

N PA

IN

IN YD

TU

Lehteä on kehitettävä jatkuvasti Lukijat muodostavat henkilökohtaisia suhteita lehtiin. Uudistuksiin reagoidaan voimakkaasti etenkin, jos niistä ei pidetä.

Puustisen mukaan spontaani palaute on ollut positiivista ja kannustavaa, uusia lukijoitakin on tullut ja ilmoitusmyynti vetää hyvin.

– Monet ovat kertoneet, että ovat uudistuksen myötä ensimmäistä kertaa ryhtyneet lukemaan lehteämme. Tarkempi lukijatutkimus aiheesta tehdään myöhemmin keväällä, jolloin saamme lisätietoa onnistumisestamme.

– Lehti ole koskaan valmis, ja jokainen numero on mietittävä uudestaan. Vielä on paljon potentiaalia ja tehtävää.

Tekniikka&Talouden online-puoli uudistetaan myöhemmin kokonaan. Jo nyt netissä on lisätty uutismääriä, Puustinen mainitsee.

Terävämmin ja paremmin Tekniikka&Talouden toimitus on asettanut itselleen rohkeasti kovat tavoitteet.

– Tavoitteena on uutisoida tekniikan asioista terävämmin ja paremmin kuin mikään muu lehti tässä maassa. Tavoittelemme korkeampaa profiilia, mutta emme toki hinnalla millä hyvänsä. Lukijakuntamme on poikkeuksellisen arvokas ja koulutettu. Ei meidän lukijoille voi tehdä muuta kuin hyvää sisältöä ja pyrkiä erinomaiseen.

– Haluamme herkistyä myös pienemmille asioille ja nostaa rohkeasti esiin pieniä ideoita, joista voi kasvaa jotain suurta. Meidän on panostettava jatkuvasti juttujen tekniikkanäkökulman terävöittämiseen ja etsiä isoja ja pieniä, inspiroivia ja yllättäviä innovaatioita, puheenaiheita ja uutisia, Puustinen kertoo. 

RM

AS

.2

-5

[ teema ]

”Lukijakuntamme on poikkeuksellisen arvokas ja koulutettu.”

Sidosryhmiltä kuultua Tekniikka&Talous järjesti ilmoittaja-asiakkailleen ja tärkeille sidosryhmilleen tammikuun lopussa Talentum Cafessa tilaisuuden, jossa esiteltiin tulevia uudistuksia.

– Oli inspiroivaa kuulla ja nähdä, että tätä lehteä tehdään intohimolla ja kunnianhimolla.

Rima on nostettava itse korkealle. Jos haluaa erottautua muusta mediasta, täytyy löytää oma ääni ja erilaista kerrottavaa, pohti tilaisuuteen osallistunut Dagmar Oy:n Planning Director Mari Riipinen tilaisuuden jälkeen.

Suomen Teknologiakeskusten liiton viestintäpäällikkö Pia Pere-Vanhanen oli samoilla linjoilla.

– Oli hirveän innostavaa kuulla, että jatkossa huomioidaan myös kasvavat potentiaaliset yritykset ja innovaatiot.

– Insinöörin tärkein lehti • Levikki 95 853 (LT 2009) • Lukijamäärä 125 000 (KMT Lukija Syksy 2009/Kevät 2010) • Päätöksentekoon osallistuvat lukijat 79 000 (TNS PäättäjäAtlas 2010)

Tsekkaa uusitusta lehdestä ainakin nämä: • • • •

Supergraafi Uudet kolumnistit Veijo – klassikko edelleen kehissä Ajankohtaiset ja inspiroivat tekniikan uutiset joka lehdessä • Uratie – insinöörien tärkein rekrytointikanava • T&T erikoislehdet: T&T Energia ja TT duuniauto

Kuvassa vasemmalta: Terho Puustinen, Mari Riipinen ja Pia Pere-Vanhanen.

Terho Puustinen

talentum  5

[ hetkessä ]

TEKSTI: Riikka Vuokila // KUVAT: Matti Immonen

”Onlineliiketoiminnan kasvattaminen on Talentumin tärkeimpiä kasvualueita.”

Henri Österlund

Aarne Aktan

Talentumilla

positiivinen näkymä vuoteen 2011

Talentumin yhtiökokous järjes­ tet­tiin perjantaina 1. huhtikuuta Radisson Blu Royal -hotellissa Helsingissä. Vuoden 2010 tulosta heikensi­vät organisaatiojärjestelyistä ja yrityskaupoista syntyneet kulut, mutta toimenpiteet olivat sijoi­tuksia tulevaisuuteen. Yhtiön arvion mukaan liikevaihto kasvaa ja liiketulos paranee vuonna 2011.

talentum  6

Hallituksen uudet jäsenet vahvistavat online- ja yrityskauppaosaamista.

Talentumin hallitusta vahvistettiin kahdella uudella jäsenellä. Aarne Aktan (s. 1973) on Quartal Oy:n toimitusjohtaja ja muun muassa Trainers’ Housen hallituksen puheenjohtaja.

– Talentumin sisäinen muutostila tekee siitä mielenkiintoisen pörssiyhtiön. Mielestäni online-liiketoiminnan kasvattaminen on Talentumin tärkeimpiä kasvualueita tulevaisuudessa, ja oman taustani puolesta

voin tuoda lisää osaamista tälle alueelle, hän sanoo.

Aktanin vuonna 1998 perustama it-yritys Quartal on kasvanut kansainväliseksi menestystarinaksi sekä orgaanisen kasvun että yritysostojen avulla.

– Lähtökohtana hallitustyöskentelylle on tietysti omistaja-arvon kasvattaminen. Se onnistuu vain, jos yhtiö ja sen tulos kasvavat, Aktan jatkaa.

[ hetkessä ]

Talentumin vahvuutena erikoistuminen Toinen uusi hallituksen jäsen, Henri Österlund (s. 1971), on Accendo Capital Partners Oy:n toimitusjohtaja sekä Okmetic Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.

– Talentumin ehdoton vahvuus on sen erikoistuminen ammattilaiskohderyhmiin. Yhtiö ei pyri tekemään kaikkea kaikille, vaan panostaa valittuihin ammattiryhmiin, Österlund kertoo. Österlund on työuransa aikana ollut mukana useissa yrityskaupoissa ja yritysjärjestelyissä työskennellessään pääomasijoitusrahastoissa Lontoossa ja Tukholmassa sekä toimiessaan osakkaana Conventum Corpora-

Uudet toimitilat Ruoholahteen 2013 Talentumin pääkonttori sijaitsee vuoden 2013 keväästä alkaen Helsingin Ruoholahdessa. Talentum Oyj ja Sponda Oyj solmivat sopimuksen Ruoholahteen toteutettavasta toimistotalosta, josta Talentum vuokraa tilat pääkonttorilleen. Toimistotalon rakentaminen alkaa elokuussa 2011, ja hankkeen arvioidaan valmistuvan huhtikuussa 2013.

Uuden rakennuksen suunnittelussa ja rakennuksessa keskitytään energiatehokkuuteen ja ympäristöä säästäviin ratkaisuihin.

Uusiin tiloihin muuttavat konsernitoiminnot sekä Suomen kustannus- ja tapahtumaliiketoiminta. Muuttoon saakka Talentum toimii nykyisessä osoitteessaan Helsingin Kampissa, Annankatu 34–36:ssa. 

Konkarisijoittaja Erkki Sinkko uskoo, että vuosi 2011 tulee olemaan Talentumille taloudellisesti menestyksekkäämpi. Sinkolla on positiiviset odotukset erityisesti Ruotsin liiketoiminnasta.

Airi Heinänen pitää sähköistä liiketoimintaa Talentumille jatkossa aiempaakin tärkeämpänä.

te Financessa. Tällä hetkellä hän vastaa erikoissijoitusrahasto Accendo Capitalin sijoituksista. Rahasto on Talentumin neljänneksi suurin omistaja, ja sen omistus on merkitty hallintarekisteriin.

– Uskon, että kokemuksestani on hyötyä Talentumin omistaja-arvon kehittämisessä.

Hallituksen jäseninä jatkavat edelleen Joachim Berner, viestintäjohtaja Atte Palomäki, toimitusjohtaja Kai Telanne ja diplomi-insinööri Merja Strengell. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Kai Telanne ja varapuheenjohtajaksi Merja Strengell. 

Bisneskirjoja sähköisesti Talentum toi ensimmäisenä suomalaisena ammattikirjakustantajana bisneskirjat sähköisenä lukijoiden ulottuville. Tammikuussa 2011 ensimmäiset e-kirjat olivat ladattavissa sähköisiin lukulaitteisiin. Tällä hetkellä kirjoja on yli 30. E-kirjoja voi ostaa Akateemisesta kirjakaupasta sekä Elisa Kirjasta ja NetAnttilasta.

– Nopeasti omaksuttaviin ammattikirjoihin sähköiseltä lukulaitteelta lukeminen sopii hyvin, kertoo kirjamyynnistä vastaava päällikkö Veli-Pekka Matilainen.

Jatkossa suurin osa bisneskirjoista julkaistaan perinteisen painetun kirjan lisäksi e-kirjana.

Kirjoja voi lukea useimmilla markkinoilla olevilla lukulaitteilla. 

Talentumille uusi talousjohtaja Kauppatieteiden maisteri Niclas Köhler aloittaa Talentum Oyj:n uutena talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 9.5.2011. Hän siirtyy Talentumiin OneMed Group Oy:stä, jossa hän on toiminut viimeiset neljä vuotta talous- ja henkilöstöjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Kauppalehti-ryhmän talousjohtajana. 

Sidosryhmälehti on suunnattu Talentumin osakkeenomistajille, sijoittajille ja muille Talentumista yrityksenä kiinnostuneille. Lehti julkaistaan myös internetissä osoitteessa www.talentum.fi/sidosryhmalehti. Julkaisija: Talentum Oyj, Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki, p. 020 442 40, www.talentum.fi, etunimi.sukunimi@ talentum.fi Toimitus: Talentum Oyj, Raija Palomäki, raija.palomaki@talentum.fi, p. 020 442 4221 ja Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy, Saija Serpola, saija.serpola@pohjoisranta.fi, p. 010 424 5900. Graafinen suunnittelu ja taitto: Pohjoisranta Oy, Kirsi Blom, kirsi.blom@pohjoisranta.fi, p. 010 424 5900.

talentum  7

[ kysymyksiä ]

TEKSTI: Riikka Vuokila // KUVA: Juha Kuva

”Yksi asia pysyy samana.

Tarinan on oltava hyvä.”

Dr. Mario R. Garcia auttaa mediataloja ympäri maailmaa kehittämään tuotteitaan niin, että ne selviytyisivät uudessa, monikanavaisessa ympäristössä. Garcia on uudistanut 40 vuoden aikana maailmanlaajuisesti yli 550 sanomalehteä, julkaisua ja nettisivustoa – muun muassa itävalta­lainen talouslehti Dailies Wirtschaftsblatt, The Wall Street Journal, Paris Match, L’Equipe ja La Tribune.

Tabletissa on

median tulevaisuus

– Halusit tai et, mediasi julkaisee lähitulevaisuudessa juttuja tabletissa. Siihen on valmistauduttava. Älä kuitenkaan unohda huolehtia printtimediasta. Printti on ikuista, toteaa Garcia Median perustaja Mario R. Garcia Media 2011 -seminaarissa maaliskuussa.

Miten tablettien tulo markkinoille muuttaa mediaa?

Tulemme elämään monikanavaisessa maailmassa, jossa informaatioita haetaan niin kännyköiden, netin, printin kuin tablettienkin välityksellä. Tulevaisuuden mediatalon täytyy hallita näiden kanavien muodostama kvartetti.

Tabletit pakottavat mediatalot myös miettimään tarinankerronnan tapoja uudestaan.

Käyttäjät on vieteltävä jatkamaan tarinan seuraamista ihan eri tavalla kuin muissa kanavissa. On kyettävä kirjoittamaan lyhyesti ja luotava pop-up-elämyksiä, jotka puhuttelevat silmiä, aivoja, korvia ja käsiä.

talentum  8

Uutishuoneiden on järjestäydyttävä uudestaan niin, että ne kykenevät kustannustehokkaasti puhuttelemaan ja tuottamaan uutisia ja juttuja eri kanaville.

Uskon, että jo ensi joulukuussa 40 prosenttia nykymedioista on tehnyt oman iPAD-versionsa. Viiden kuuden vuoden kuluessa meillä on todennäköisesti monia uusia medioita, joita julkaistaan ainoastaan tableteissa. Ne ovat täysin erilaisia kuin onlinemediat. Joukossa on mukana varmastikin ”aikakauslehtiä”, joissa on vain kuvaa, ääntä ja videota, ja vain hyvin vähän tekstiä.

Hyvän sisällön puolesta ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan. Yksi asia pysyy samana. Tarinan on oltava hyvä.

Mitä pitää huomioida tablettimediaa suunniteltaessa?

Informaatioarkkitehtuuri on erittäin tärkeää.

Navigaation on oltava helppoa ja tarinan kerronnan rikasta. Sormella napautettaessa on tapahduttava jotain.

Ensimmäiset käyttötutkimukset osoittavat, että tablettia käytetään silloin kun on aikaa, illemmalla. Sen sijaan verkossa päivitetään asioita päivän aikana. Tabletti kutsuu rentoutumaan. Tämä viittaisi siihen, että tablettimedioita ei tarvitse päivittää samaa tahtia kuin online-medioita.

iPADin merkitys? iPAD on tällä hetkellä ylivoimaisesti myydyin tabletti, jota käyttävät niin 11- kuin 70-vuotiaatkin. Tulevaisuudessa markkinoilla on todennäköisesti noin 10–20 varteenotettavaa, eri kokoista ja eri muotoista tablettia. Mutta jos nyt haluaa suunnitella tablettijulkaisua, kannattaa se tehdä iPADin näkökulmasta.

On turha yrittää tehdä jokaiseen eri tablettiin istuvaa formaattia.

Miltä uutishuone näyttää kymmenen vuoden päästä?

Ennustaminen on vaikeaa, mutta uskon, että kymmenen vuoden päästä keskitytään enemmän itse sisältöön, ei kanavaan, joka tällä hetkellä hallitsee keskustelua.

Koko nykyinen uutishuoneen infrasftruk­ tuuri muuttuu. Yhdessä isossa ryhmässä keitetään kasaan kaikki sisältö keskitetysti kaikkiin kanaviin jokaisen erityispiirteet huomioiden. Tähän pisteeseen pääsemiseen menee vuosia, ja se edellyttää sitä, että vanhempi journalistisukupolvi jää eläkkeelle ja puikkoihin astuu monikanavaisuuden luontevasti hallitseva sukupolvi. 