Talentum_sidosryhmalehti_1_2009

Talentumin

1/09

sidosryhm채lehti

Pentti Syd채nmaanlakka ja Heidi Hammarsten:

vallankumous jalostetaan menestykseksi

Talentum toteuttaa strategiaansa määrätietoisesti Liikevaihto* milj. euroa

Vuonna 2008 Talentum-konserni lehden levikki kasvoi yli 14 prosenttoteutti strategiaansa määrätietoitia. Koulutus- ja seminaaritoiminta sesti. Talentum myi vuoden aikana laajeni ja menestyi edellisvuotta sekä tv-sisällöntuotannon että loput paremmin. Ruotsissa vuonna 2007 premedialiiketoiminnasta. Tämän ostettujen yhtiöiden integraatio saaansiosta kaikki voimavarat voidaan tiin pääosin valmiiksi. jatkossa keskittää kustannustoiminMediamainonnan kannalta vuosi nan kehittämiseen.

2008 käynnistyi hyvin. MediamainonTalentum-konsernin jatkuvien toinan kasvu kääntyi kuitenkin laskuun mintojen liikevaihto vuonna 2008 vuoden lopulla sekä Suomessa oli 93,4 miljoonaa euroa (89,1 milj. että Ruotsissa. Talentumin mediaeuroa). Liikevoittoa tuli 11,5 miljoomyynti menestyi Suomessa yleistä naa euroa (13,9 milj. euroa), joka on aikakauslehtien markkinakehitystä 12,3 prosenttia liikevaihdosta. Konparemmin vaikka kärsi erityisesti toisernin osakekohtainen tulos oli 0,12 mipaikkailmoittelun vähenemisestä euroa osaketta kohden. Talentuyleisen taloudellisen tilanteen seurauksena. min hallitus ehdottaa yhtiökoTalentumin koukselle, että Keskittyminen sähköisen liikeo sin koa (0,04) liikekustannustoimintaan ja toiminnan ja pääomanpavaihto kasvoi lautusta (0,06) vahva tase antavat kon- 70 prosenttia jaetaan yhteennousten 11 milsernille hyvät lähtökoh- joonaan sä 0,10 euroa euroon osaketta koh- dat strategian toteutta- ( 6 , 5 m i l j . e u den eli 4,4 milroa). Sähköismiseen vuonna 2009. ten joonaa euroa. medioiden Kustannusja pal velujen toiminnan liikevaihto kasvoi vuokehittämiseen panostettiin vahvasden aikana 5 prosenttia ja oli 87,7 ti. Yhteensä yhdeksän mediabrändin miljoonaa euroa (83,8 milj. euroa). verkkopalvelut uudistettiin SuomesRuotsissa vuonna 2007 hankittujen sa ja Ruotsissa, ja myös sivustojen liiketoimintojen integrointikulut ja kävijämäärät kasvoivat. Uudistukset perustettu lehti heikensivät tulosta jatkuvat tämän vuoden puolella.

1,5 miljoonaa euroa.

Keskittyminen kustannustoiminTalentumin vuosi 2008 oli moneltaan ja vahva tase antavat konserla tavalla hyvä. Yhtiön lehdet menille hyvät lähtökohdat strategian nestyivät ja lehtien levikit säilyivät toteuttamiseen vuonna 2009. hyvällä tasolla. Lisäksi Arvopaperi-

35 30

2007

25

2008

20 15 10 5 0 Q1

Q2

Q3

Q4

*jatkuvat toiminnot (IFRS)

Liikevoitto* milj. euroa 7 6

2007

5

2008

4 3 2 1 0 Q1

Q2

Q3

Q4

*jatkuvat toiminnot (IFRS)

Sidosryhmälehti on suunnattu Talen-

tumin osakkeenomistajille, sijoittajille ja muille Talentumista yrityksenä kiinnostuneille. Lehti julkaistaan myös internetissä osoitteessa www.talentum.fi/ sidosryhmalehti.

Julkaisija: Talentum Oyj

Annankatu 34 - 36 B 00100 Helsinki p. 020 442 40 www.talentum.fi etunimi.sukunimi@talentum.fi

Toimitus: Talentum Oyj

Raija Palomäki raija.palomaki@talentum.fi p. 020 442 4221 ja Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy Kaisa Pennanen kaisa.pennanen@pohjoisranta.fi p. 010 424 5900

Graafinen suunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Huvila Oy p. (09) 611 811

2 Talentumin sidosryhmälehti

Vakuuttavuutta esiintymiseen Viestintä- ja esiintymistaitojen merkitys työelämässä on kasvanut entisestään viime vuosina. Niitä voi ja kannattaa opetella samalla tavalla kuin muitakin työelämässä tarvittavia taitoja. Talentumin vain naisille tarkoitetut esiintymiskoulutukset ovat saaneet suuren suosion.

Teksti: Kaisa Pennanen Viestintävalmentaja Ismo Jokinen

Yllättävät esiintymistilanteet, erilaiset haastattelut tai esimerkiksi koulutustilaisuudet voivat aiheuttaa jopa esiintymistä haittaavaa jännitystä. Vakuuttavuutta ja vaikuttavuutta esiintymiseen saa ammattilaisten järjestämästä esiintymiskoulutuksesta. Talentum järjesti vuonna 2008 neljä pelkästään naisille tarkoitettua esiintymiskoulutusta.

– Esiintymistaidot ovat samanlaisia työelämässä tarvittavia taitoja kuin esimerkiksi kieli- tai tietotekniikkataidot, ja niiden kehittämiseen kannattaa panostaa samalla tavalla.

Jostain syystä suomalaiset usein kuitenkin ajattelevat, että esiintymisen pitäisi sujua luonnostaan, eikä kou-

lutukseen osallistumista välttämättä haluta myöntää, kertoo retoriikkakouluttaja Pirjo Huttunen.

Pirjo Huttusen aisaparina Talentumin kurssilla toimii pitkään mediassa työskennellyt viestintävalmentaja Ismo Jokinen, jonka mukaan yrityksissä on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota viestintätaitoihin ja esiintymiskoulutukseen.

– Ulkopuolisen kouluttajan näkökulmasta on hyötyä kokeneillekin puhujille, sillä omia maneereja on vaikea havaita. Esiintymisten katsominen jälkikäteen nauhalta on tehokasta, sillä koulutettavat huomaavat yleensä itsekin omat virheensä, sanoo Jokinen.

Lisätietoja Talentumin koulutuksista: www.talentumshop.fi.

Merja Viinikkala osallistui marraskuussa 2008 Talentumin ”Esiinny vakuuttavasti tiukoissa tilanteissa – ladies only” -koulutukseen.

Retoriikkakouluttaja Pirjo Huttunen

Merja Viinikkala toimii markkinoinnin suunnittelupäällikkönä TammerTukussa Tampereella. Viinikkalan työnkuvaan kuuluu sisäisissä markkinointitilaisuuksissa esiintyminen ja henkilöstön kouluttaminen.

– Kärsin todella pahasta esiintymisjännityksestä. Esiintymistilanteessa tuntuu siltä, että pääni tyhjenee ja menetän tilanteen hallinnan. Välillä tärkeitä asioita jää sanomatta jännityksen vuoksi, hän kertoo.

Viinikkala kuuli Talentumin esiintymiskoulutuksesta esimieheltään, ja osallistui marraskuussa 2008 järjestettyyn koulutukseen.

– Sain koulutuksesta konkreettisia vinkkejä esiintymiseeni. Harjoittelimme esiintymistä myös käytännössä. Molemmat kouluttajat olivat erittäin kannustavia ja pieni ryhmäkoko teki koulutuksesta henkilökohtaisen ja intiimin tilaisuuden, Viinikkala jatkaa.

Talentumin

Johtamisen vallankumous Luovuuden ja innovatiivisuuden jalostaminen menestykseksi edellyttää, että organisaatiot siirtyvät alistavasta valistavaan johtamiseen.

Teksti: Jukka Holopainen

Esimiestyön perusasiat on alun perin kehitetty teolliseen tuotantoon, jossa ihmiset seisovat liukuhihnan jatkeena ja heitä komennetaan toimimaan mahdollisimman tehokkaasti. Luovuutta vaativan tietotyön yleistyessä on kuitenkin käynyt selväksi, että asiantuntijoita ei voi johtaa samalla tavalla kuin liukuhihnatyöntekijöitä.

Johtamiskonsultti, kirjailija Pentti Sydänmaanlakan mukaan johtamisen paradigma onkin muuttumassa.

– Perinteisessä johtamisessa on vallinnut kolmen K:n johtamisprinsiippi: käske, kontrolloi, korjaa. Se oli ja on edelleen tehokas tapa johtaa silloin, kun toimintaympäristö on vakaa ja asioita voi suunnitella pitkälle eteenpäin. Nykyisin useimpien organisaatioiden toimintaympäristö kuitenkin muuttuu jatkuvasti. Siksi ne ovat vähitellen siirtymässä kohti kolmen I:n prinsiippiä – hyvä johtaja innostuu itse, innostaa muita ja innovoi, Sydänmaanlakka kertoo.

Toinen aikakaudellemme olennainen johtamisen trendi on hänen mukaansa se, että organisaatiot siirtyvät yksilökeskeisestä johtamisesta 4 Talentumin sidosryhmälehti

kohti yhteistoimintaa. Aikaisemmin vain johtajilla oli käytettävissään johtamiseen tarvittavat verkostot ja tiedot. Tietotekniikan kehittyessä tiedot ovat muuttuneet avoimiksi ja päätöksenteossa tarvittava asiantuntemus on hajautunut monelle taholle.

– Ennen ajateltiin, että osaaminen ja luovuus löytyvät yksilöistä. Nyt monet organisaatiot ovat ikään kuin ulkoistaneet luovuuden sosiaalisiin ja teknologisiin verkostoihin.

Sydänmaanlakka korostaa asiantuntijaverkostojen johtamisen vaativan esimiehiltä uudenlaisia taitoja.

– Luovien verkostojen johtaminen edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä jakaa omaa tietoaan.

Olemme keskellä murrosta, jossa siirrytään perinteisestä alistavasta johtamisesta kohti valistavaa johtamista. Käsillä ei ole enempää eikä vähempää kuin johtamisen vallankumous.

Sukupolvet törmäyskurssilla Asiantuntijaverkostojen johtaminen edellyttää isoa asenteellista muutosta etenkin monilta varttuneem-

milta esimiehiltä.

– Vanhat kunnon kuuliaiset ikäluokat ovat tehneet mitä käsketään sen kummemmin kyseenalaistamatta.

Nettisukupolvi tuo yrityksiin ihmisiä, jotka eivät toimi perinteisellä tavalla. He ovat lapsesta asti tottuneet yhteisöllisyyteen, hallitsevat verkostot eivätkä alistu vanhaan johtamiskäytäntöön, muistuttaa Faktalehden vastaava päätoimittaja Heidi Hammarsten, joka Sydänmaanlakan tapaan kirjoittaa työkseen johtamiseen liittyvistä kysymyksistä.

Jatkossa vahvoilla ovat esimiehet, jotka osaavat johtaa verkosto-organisaatiota. Hammarsten kuitenkin epäilee, että monet vanhemman polven johtajat haluavat toimia perinteisin opein uransa loppuun asti.

Vasta heidän seuraajansa ottavat uudet ajatukset käytäntöön.

– Nykyisen siirtymäkauden aikana on epäilemättä jo syntynyt mielenkiintoisia tilanteita vanhan ja uuden liiton esimiesten välille. Paljon puhuttu työelämän pahoinvointi voikin johtua pitkälti siitä, että tietotyöläisiä yritetään johtaa kuin koneen osia.

Kuuliaiset ikäluokat ovat tehneet mitä käsketään sen kummemmin kyseenalaistamatta, kun taas nettisukupolvi tuo yrityksiin ihmisiä, jotka ovat tottuneet yhteisöllisyyteen, hallitsevat verkostot eivätkä alistu vanhaan johtamiskäytäntöön.

– Heidi Hammarsten Lisää vaikeusastetta johtamiseen tuovat kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus.

– Tänä päivänä esimiestyö on entistä enemmän tiimijohtamista, mikä taas on entistä enemmän virtuaalijohtamista. Tiimin jäsenet istuvat eri paikoissa, työ on liikkuvaa ja perinteisiä kokoushuoneita tarvitaan harvoin, Sydänmaanlakka pohtii.

Hammarsten kuvailee hyvän johtamisen olevan yhä enemmän viestintää, jonka tehtävänä on muuttua toiminnaksi.

– Johdon pitää muotoilla yhteinen tavoite, johon kaikki tarvittavat henkilöt voivat sitoutua, ja saada verkosto liikkumaan haluttuun suuntaan.

Jotta näin tapahtuisi, ydinasiat täytyy jaksaa kertoa johdonmukaisesti, konkreettisesti ja uskottavasti yhä uudestaan ja uudestaan.

Luovuus on raakaa työtä Kun Sydänmaanlakka kertoo johtajuuden muutoksesta, hän viittaa toistuvasti innovatiivisuuteen ja luo-

vuuteen. Ne ovat yritys- ja poliittisen johdon tämän hetken ykkösmantroja, joiden nimiin vannovat niin juhlapuhujat kuin uudet yliopistotkin. Mutta mitä organisaation luovuus lopulta oikein tarkoittaa? Ja mitä hyötyä siitä on?

– Sanoina luovuus ja innovatiivisuus kärsivät ehkä jo liikakäytöstä, mutta niiden vieminen käytännön tasolle on toistaiseksi jäänyt yrityksissä turhan vähälle huomiolle – siitä huolimatta, että jatkuvasta uudistumisesta on tullut yrityksille elämän ja kuoleman kysymys. Menestyvä organisaatio kykenee ennakoimaan muutoksia ja oppimaan nopeasti.

Näihin molempiin tarvitaan luovuutta, Sydänmaanlakka painottaa.

– Mielestäni luovuus ja innovatiivisuus tarkoittavat käytännössä samaa. Molempien käsitteiden ytimessä on kyky innostua, kyseenalaistaa, nähdä asioita uusista näkökulmista ja rakentaa uudenlaisia ratkaisuja.

Yritys hyötyy luovuudesta silloin, kun sen tuloksena on jokin lopputulos,

joka on tavalla tai toisella uutta ja ainutlaatuista.

Jotta parhaat ideat vietäisiin myös käytäntöön, luovaa prosessia pitää johtaa – aivan kuin mitä tahansa yrityksen ydinprosessia. Lisäksi sitä pitää mitata. Hammarsten korostaa luovuuden olevan 90-prosenttisesti raakaa duunia ja vain 10-prosenttisesti oivallusta.

– Raja-aitoja voi lähteä murtamaan vasta, kun oppirahat on maksettu.

Esimerkiksi Bill Gatesin piti ennen maailmanlaajuista menestystään istua kymmeniä tuhansia tunteja koodaamassa.

Pentti Sydänmaanlakan kirja Jatkuva uudistuminen – luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen ilmestyy huhtikuussa.

Marko Erolan (oik.) sijoitusopas kiinnosti yleisöä.

Tammikuussa julkaistu Paras sijoitus, itsepuolustusopas sijoittajille (Talentum) ottaa rohkeasti kantaa sijoitusmaailman koukeroihin. Kirjan kirjoittaja, Talouselämä-lehden toimittaja Marko Erola kohdistaa kritiikkinsä ensisijaisesti rahastoihin, joiden mahdolliset tuotot pääasiassa hupenevat hallinnointikuluihin.

Vuodesta 1972 sijoitusoppaita kirjoittanut Seppo Saario kehui kirjan sujuvuutta ja uudenlaista tulokulmaa julkistamistilaisuudessa.

Saario jopa mainitsi muuttaneensa kirjan vaikutuksesta lastensa ja lastenlastensa sijoitussalkkujen koostumusta.

Talentumin

Jatkuvasti uusiutuva verkko Nopeatempoisessa verkossa on kyettävä aktiivisesti reagoimaan lukijoiden käyttäytymiseen ja tarpeisiin. Talentum on uudistanut vuoden sisällä usean mediabrändinsä verkkopalvelut.

Teksti: Riikka Vuokila

Talentumissa siirryttiin viime vuonna Escenic-julkaisujärjestelmään, joka on suunniteltu nimenomaan verkkojulkaisemista varten. Samalla uudistettiin yhteensä kymmenen mediabrändin verkkopalvelut Suomessa ja Ruotsissa. Uudistukset jatkuvat tämän vuoden puolella. Parhaillaan menossa on MikroPC:n uudistus.

Jatkuva uudistuminen on tärkeä menestystekijä mediabrändien verkkopalveluissa. Toimitusten tulisi itse pystyä kehittämään verkkomedioitaan sekä poistamaan ja luomaan sisältöelementtejä ilman, että kyseessä olisi joka kerta IT-projekti.

– Sisältöelementtien orkestrointi on nykyään jatkuvaa. Verkkojulkaisujen kohdalla saadaan paljon tietoa lukijoiden käyttäytymisestä, kuten esimerkiksi juttujen latauskerroista tai etenemispoluista jutuista ja palveluista toiseen. Tähän analytiikkaan on reagoitava ajoissa. Uuden järjestelmän ansiosta eri medioidemme toimitukset voivat uudistaa verkkopalvelujaan tarpeen mukaan entistä joustavammin ja itsenäisemmin, toteaa Talentumin sisältöjohtaja Antti Oksanen.

Sama aihe eri paketissa Verkkomedia on tällä hetkellä alan ainoa kunnolla kasvava markkinaalue ja sen kehittämiseen keskitytään niin täällä kuin maailmallakin.

Printti ja media täydentävät toisiaan, ja systemaattisella työllä voidaan yhteispeliä parantaa entisestään.

Verkon kautta on mahdollista löytää tilaajia printillekin, sillä varsinkin nuorempi lukijakunta tutustuu uusiin medioihin verkossa.

6 Talentumin sidosryhmälehti

– Nettimedia on oma lajityyppinsä. ”Lehti verkossa” -ajattelusta on päästävä eroon, vaikka aiheet pyörisivätkin saman teeman ympärillä, Oksanen toteaa.

Verkkomedioissa ollaan menossa koko ajan entistä räätälöidympään suuntaan. Verkossa julkaistujen artikkeleiden taustalla saattavat olla samat aineistot kuin printissäkin, mutta ne on tuotava verkossa esiin erilailla. Tämä on lukijoita ajatellen tärkeää, sillä verkkoyleisöllä on omat odotuksensa.

– Verkkomedioissa voidaan hyödyntää erilaisia kerrontatapoja.

Esimerkiksi kiinteistöjen arvojen kehitystä voi verkossa kuvata pelkällä interaktiivisella kartalla, mutta paperilla pelkällä kartalla tuskin selvittäisiin. Verkossa myös tarinoiden kerronta esimerkiksi pelkkien kuvagallerioiden avulla on helpompaa, Oksanen kuvailee.

Uudistukset tuoneet tuloksia Verkolle on tyypillistä, että lukijat päätyvät hakukoneen tai syötteen kautta yhteen juttuun. Tämän hetken haasteena on saada lukija jäämään Talentumin medioiden sivuille lisätiedon pariin.

– Verkossa pystytään tarjoamaan paremmin paketoitua tietoa. Sivulla tarjotaan uutisen lisäksi muita houkuttelevia ja relevantteja juttuja.

Tarjontaan panostamalla haluamme tehdä satunnaisista kävijöistä uskollisia lukijoita, Oksanen kertoo.

Hyvänä esimerkkinä mahdollisuuksista ovat verkkovideot, joiden

Talentumin sisältöjohtaja Antti Oksanen

Verkkomedioissa julkaistujen artikkeleiden taustalla ovat usein samat aineistot kuin printissäkin. Esitystapa on kuitenkin erilainen.

tarjontaa lisätään jatkuvasti. Tietoviikko-lehden sivuilta voi käydä katsomassa syyskuussa startannutta Tivi-tv:tä. Arvopaperi puolestaan aloitti lokakuussa vain verkossa ilmestyvän Rahan jäljillä -ohjelman välittämisen. Marraskuussa aloitettiin myös lisäpalveluna Talentumin kaikkien medioiden uutiskommenteista koostuvat audiolähetykset, podcastit, joita voi kuunnella esimerkiksi omalta MP3-soittimelta.

– Videoita ladataan viikoittain 1 000 – 10 000 kertaa. Oksanen toteaa olevansa tyytyväinen näihin lukuihin, kun huomioidaan, että puhutaan verkossa olevista asiaohjelmista.

Erityisen tyytyväisiä olemme Talentumin mediabrändien verkkouudistuksiin, sillä palveluiden käyttö- ja kävijämäärät ovat kasvaneet.

Panostus verkkoon toi meille viime vuoden aikana 70 000 viikkolukijaa lisää, Oksanen lopettaa.

Arvopaperi.fi uudisti palvelujaan Arvopaperin verkkopalvelu siirrettiin muiden Talentumin verkkopalvelujen ohella uudelle Escenic-julkaisualustalle. Samalla uudistettiin sivuston ulkoasua ja rakennetta.

– Uudistus oli tarpeen, sillä Arvopaperin aikaisemmin käyttämä järjestelmä tuli käyttöominaisuuksiltaan tiensä päähän. Nyt käytämme koko konsernissa kaikki samaa järjestelmää. Uudistuksen myötä Arvopaperi. fi:n uutiset saadaan aikaisempaa paremmin, näyttävämmin ja kattavammin esille. Myös kuvien käyttömahdollisuudet ovat paremmat, kertoo Arvopaperin päätoimittaja Eljas Repo.

– Verkkopalvelun viikoittaiset kävijämäärät ovat nousseet yli 20 000:lla uudistuksen jälkeen. Se on parasta palautetta, mitä tekijät voivat saada, Repo toteaa.

Arvopaperin päätoimittaja Eljas Repo

Uudistetut sivustot www.tekniikkatalous.fi www.duuniauto.fi www.arvopaperi.fi www.marmai.fi www.tivi.fi www.talouselama.fi www.affarsvarlden.se www.nyteknik.se www.mikropc.net www.talentumshop.fi

Fakta-lehti on kehittänyt uuden aamuseminaarikonseptin esimiestehtävissä toimiville ja henkilöstöhallinnon ammattilaisille. Seminaarien tarkoituksena on tarjota esimiehille ajankohtaista tietoa sekä keinoja kehittyä omassa työssään.

Seminaarit järjestetään vaihtuvan kumppanin kanssa siten, että kumppani tuottaa omaan erikoisalaansa liittyvän sisällön seminaariin. Fakta järjestää Esimiesaamuja noin neljä kertaa vuodessa.

Uuden verkkojournalismin erikoisyksikön Talentum Net Hubin toiminta käynnistyi vuoden 2009 alussa. Uusi yksikkö tuottaa yksinomaan digitaalista sisältöä kaikkiin Talentumin suomalaisten lehtien verkkopalveluihin.

Yksikön tarkoituksena on koota verkon sisältö-, teknologia-, ja analytiikkaosaaminen yhteen tiimiin. Hub keskittyy erikoistuotantoihin, kuten videoon ja tietokantapohjaisiin sisältöihin. Hub palvelee verkkoyleisöä verkon lainalaisuuksien mukaan ja nopeuttaa siten Talentumin sähköisen liiketoiminnan kasvua.

Talentumin