Talentum_sidosryhmalehti_4_2009

4/09 [ nimi ]

talentum

SIDOSRYHMÄLEHTI

Hanna Rajalahti: Lehtikonseptit ovat lukijasuhteen reseptejä Kolumni: Iisakin eKirkko

talentum  x

[ kolumni ]

TEKSTI: Kauko Ollila // KUVA: Jari Tomminen

IISAKIN ekirkko

”Iisakin kirkko analogiana menettää kohta paikkansa kansalliselle terveysarkistolle.”

Kun kansallinen terveysarkisto joskus valmistuu, siitä odotetaan olevan suurta hyötyä niin kansalaisille kuin terveydenhuollon ammattilaisillekin. Sitten joskus.

Se, että Iisakin kirkko analogiana menettää kohta paikkansa kansalliselle terveysarkistolle, ei ole arkiston tekijöiden vika. Nämä jutut nyt vain ovat tällaisia. Ai niin, satuitteko olemaan selvillä siitä, että vaikka Suomessa on käytössä vain kahdeksan laajalle levinnyttä ja lukuisia pienempiä potilaskertomusjärjestelmiä, niin hoidon erillisjärjestelmiä onkin yli kuusikymmentä?

Terveysarkiston piti alun alkaen olla kaikkien käytössä viimeistään huhtikuussa 2011. Suomen suurimpiin kuuluvan, yli 20 miljoonan euron tietojärjestelmähankkeen tavoiteaikataulu on kuitenkin osoittautunut (kuten it-hankkeet lähes alinomaa) liian kiivaaksi.

Vuonna 2007 esitelty kansallinen terveysarkisto on käsittämättömän laaja hankkeiden laari. Se koskettaa perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa, apteekkeja, terveydenhuollon organisaatioita, useita teknologiatoimittajia sekä joka ainutta kansalaista.

Sähköisen reseptin yhteistestaukset ovat alkaneet syksyllä 2009 – tosin nekin myöhässä – sillä apteekkijärjestelmien valmistuminen on ollut hidasta varsinkin lääkkeiden uuden viitehintajärjestelmän käyttöönoton tähden.

Isoin ponnistus on sähköisen potilastiedon eArkisto, ja siksi se on päätetty toteuttaa vaiheittain. Ensimmäisenä on tarkoitus saada valmiiksi perustietosisältö, johon kuuluvat muun muassa jatkuva sairauskertomus, hoitotyön yhteenveto, radiologian pyynnöt ja lausunnot, lääkelista, lähete ja hoitopalaute, laboratoriotutkimukset sekä henkilötiedot.

Sosiaali- ja terveysministeriössä ei ole vielä asetettu uusia tavoiteaikatauluja eArkistolle, sillä ennen minkäänlaista arviota halutaan nähdä ensimmäisten järjestelmätestausten tulokset. Kelan eArkisto ja ensimmäisiä potilastietojärjestelmiä testaillaan talven aikana.

Kirjavat järjestelmät, kehno integroitavuus tai järjestelmien standardoimattomat rajapinnat ovat tietysti hidaste.

Mutta silti; tekniikka järjestyy kyllä aina. Esteet ovat muualla. Paljolti siellä, minne erään jättimäistä hanketta lähellä olevan ihmisen lausahdus viittaa – kuntien ja kaupunkien päätöksenteossa. ”On alueita, kuten esimerkiksi Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, joissa ymmärretään yhteistyön tuottamat säästöt. Sitten on niitä, joilla yhteistyöajattelu ei ole vielä mennyt läpi.”  Kauko Ollila on Tietoviikko ja MikroPC -lehtien päätoimittaja.

talentum  2

[ haastattelu ]

TEKSTI: Antti Routto // KUVA: Jukka Mykkänen

ASIAKKAALLE ON OLTAVA ARVOKAS Talentumin Suomen lehtiliiketoiminnan johtajaksi valittu Elina Yrjölä haluaa tarjota asiakkaille entistä enemmän. Haasteisiin vastataan pyrkimällä ymmärtämään asiakasta aina paremmin.

Uudeksi lehtiliiketoiminnanjohtajaksi valittu Elina Yrjölä on työskennellyt Talentumilla vuosituhannen alkupuoliskolta saakka. Talouselämän toimittajana talossa aloittanut Yrjölä ehti toimia myös Mediuutisten päätoimittajana ja toimitusjohtajana ennen uusinta nimitystään. Nyt Yrjölä näkee ensisijaiseksi tehtäväkseen lehtibrändeihin liittyvän liiketoiminnan kasvattamisen.

– Hyvän journalismin takana on myös toimivaa liiketoimintaa. Liiketaloudellinen näkökulma täytyy olla kunnossa, että voimme palvella kaikkia asiakkaitamme aina lukijoista ilmoitusasiakkaisiimme, linjaa pitkän toimittajauran tehnyt Yrjölä.

Journalismi säilyy Nykyinen taloussuhdanne tarjoaa omat haasteensa, ja samalla koko journalistinen toimintaympäristö on muutostilanteessa.

Perinteisen printtimedian rinnalle on tullut joukko sähköisiä haastajia, kuten sosiaalisia medioita ja kansalaisjournalismin eri muotoja. Vaikka muutoksen seurauksena printtilehtien merkitys ajan saatossa vähenisi, journalismi ei Yrjölän mukaan katoa minnekään.

– Muutos on todellinen, mutta uskon, että se on vähemmän dramaattinen kuin on luultu. Journalismille ja akreditoidulle tiedolle on aina kysyntää. Kustantaja tarjoaa tiedolle laatuleiman. Talentum on journalistisen sisällöntuotannon bisneksessä, ei printtilehtibisneksessä. Printtiin ei pidä suhtautua sentimentaalisesti, vaikka itse paperilehdistä pidänkin, Yrjölä sanoo.

Yrjölä näkee, että Talentumin kaltaiset kohderyhmämediat ovat muutoksen keskellä vahvoilla.

”Kustantaja tarjoaa journalismille ja akreditoidulle tiedolle laatuleiman.”

– Lehdillämme on luontaisesti jokin tehtävä ja selkeästi rajautuneet yleisöt.

Lehtemme tarjoavat yhdessä verkon ja tapahtumiemme kautta mahdollisuuden laajentaa sitä yhteisöä, johon asiakas ammatillisesti kuuluu.

On tarjottava enemmän Taantuman jälkeen jää nähtäväksi, kuinka paljon printtimedioiden karanneista ilmoitustuloista palaa takaisin. Perinteisen ilmoitusmyynnin lisäksi täytyy kehittää uusia liiketoiminnan muotoja.

– Meidän pitäisi pystyä tarjoamaan entistä enemmän, oli se sitten hyötyä, elämyksiä tai yhteisöllisyyttä. Meillä on valtavasti osaamista, tietoa ja näkemystä. Se pitää muuttaa tuotteeksi, joka kiinnostaa kaikkia asiakkaitamme.

Asiakkaat ovatkin Yrjölän suunnitelmissa keskeisellä sijalla.

– Meillä on upeat asiakkaat. Meidän tulee tehdä itsemme heille niin tärkeäksi, että he haluavat ottaa osaa kehitystyöhön. Asiakkaalle on oltava arvokas, se on lähtökohta kaikkeen, Yrjölä toteaa lopuksi. 

[ nimi ] ] teema

TEKSTI: Katariina Ahonen // KUVA: Matti Immonen

Lukijoilla on yhä enemmän mahdollisuuksia valita, milloin ja minkälaisia mediasisältöjä he käyttävät. Menestyäkseen niin mediatalojen kuin toimitusten on kuunneltava lukijaa yhä herkemmällä korvalla.

KESKIÖSSÄ LUKIJA Aiemmin ihmisten median seuraaminen oli riippuvaista siitä, mitä kustantajat halusivat myydä tai mitä radio ja televisio lähettivät. Nykyisin ihmiset rakentavat oman mediaympäristönsä. Esimerkiksi sosiaalisten medioiden suosio kertoo siitä, että ihmisillä on halu ja tarve osallistua viestintään. Tämä on osoitus yleisöjen lisääntyneestä aktiivisuudesta.

– Kun olin nuori, ainoa mahdollisuus oli katsoa uutisia puoli yhdeksältä. Nyt voin katsoa uutiset verkosta tai lukuisilta muilta kanavilta milloin tahansa. Lukijoilla on mahdollisuus valita, mistä ja minkälaista informaatiota he haluavat. Lehtikonseptit ovat lukijasuhteen reseptejä, joita luultavasti kirkastetaan tämän talouskriisin aikana monessa mediatalossa, Tampereen yliopiston vierailuprofessori Hanna Rajalahti sanoo.

Aikakauslehdet lukijalähtöisiä jo pitkään Aikakauslehdet ovat Rajalahden mukaan olleet edelläkävijöitä lukijasuhteen muutoksen

talentum  4

huomioimisessa. Sanomalehdet ovat olleet Suomessa pitkään tekijäkeskeisiä, kun taas aikakauslehdissä on kiinnitetty enemmän huomiota lukijaan.

– Syynä tähän on se, että ennen julkaisua aikakauslehden on pitänyt päättää mihin se keskittyy. Menestymistä ei voi estää, kun toimitus on löytänyt oman lukijajoukon, osaa puhutella sitä sekä ymmärtää sen tarpeita ja toiveita. Tämä ei tarkoita, että lehti käsittelisi vain helppoja aiheita, Rajalahti sanoo.

– Suomalaiset ovat perinteisesti kuuluneet lehtien uskollisiin lukijoihin. Viimeisimmän Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan 99 prosenttia suomalaista luki tutkituista 180 lehdestä keskimäärin jopa 7,3 painettua aikakauslehteä ja 2,4 painettua sanomalehteä.

– Hyvään kansalaisuuteen on Suomessa aina kuulunut se, että lukee vähintään yhtä sanomalehteä, ja perheessä on mielellään joku aikakauslehtitilauskin. Se on osa meidän kulttuuriamme, Rajalahti arvioi.

Suunnitteleva editointi rantautuu Suomeen Lukijalähtöisyyden myötä toimitustyö kehittyy yhä enemmän angloamerikkalaiseen suunnittelevaan editointiin. Suomessa on tehty pitkään valtaosa lehdistä niin, että toimittaja ideoi, hankkii aineiston ja kirjoittaa, jonka jälkeen graafikko taittaa jutun. Angloamerikkalaisessa ympäristössä reportterit kirjoittavat ja haastattelevat, mutta erillinen editoija kokoaa jutun. Siten artikkeli on varmasti lehden konseptin mukainen.

– Esimerkiksi The Economist -lehdessä ei koskaan tiedä, kuka juttuja on kirjoittanut.

Tekstit tulevat kaikki samalla äänellä. Tämä työkulttuuri on lisääntymässä Suomessa.

Tehdään ryhmätyötä, ja on erilaisia taitoja, jotka yhdistyvät. Jotkut ideoivat, toiset ajattelevat visuaalista puolta, yksi on hyvä kirjoittamaan ja yksi kokoaa lehden, Rajalahti luettelee.

– Talouselämässä on jo pitkään ollut vahva editoinnin perinne, ja juttuja tehdään yhdessä. Tämä ei ole siis täysin uutta, mutta

[ teema ]

TOIMITUKSESTA yliopistomaailmaan Hanna Rajalahti on siirtynyt Talouselämän toimituspäällikön tehtävistä hoitamaan vuoden vierailuprofessuuria Tampereen yliopistoon. Kyseessä on Helsingin Sanomain säätiön lahjoittama viisivuotinen vierailuprofessuuri tiedotusopin laitoksella. Tehtävään valitaan vuodeksi kerrallaan kentällä ansioitunut journalisti.

Rajalahden vierailuprofessuurin aikaisena teemana on journalismin yleisösuhde. Luentosarjan lisäksi Rajalahti tekee opiskelijaryhmän kanssa aikakauslehden alusta loppuun.

– On hyvä merkki, että opiskelijat ovat kiinnostuneita aikakauslehtijournalismista. Nuorten median käyttö on erilaista, esimerkiksi internet on erityisen keskeisessä asemassa. Vaikeasti ennustettava puoli on se, miten nuorison mediankäyttö muuttuu iän mukana, Rajalahti pohtii. 

tapa on trendin omaisesti lisääntymässä myös Suomessa, hän lisää.

– Rajalahti uskoo, että mediatalot tulevat entisestään kirkastamaan omaa merkitystään miettimällä millaisia sisältöjä ja brändejä ne tarjoavat, sekä missä määrin panostetaan printti- ja verkkosisältöihin.

– Paljon puhutaan journalismin kriisistä.

Minusta nyt journalismi on kuitenkin monin tavoin parempaa kuin ennen. Toimitukset osaavat ja haluavat kaivaa esiin tietoa, jota valtaapitävät eivät haluaisi kertoa. Löytyy kielitaitoa ja osataan yhdistellä aineistoja, Rajalahti summaa. 

”Menestymistä ei voi estää, kun toimitus on löytänyt oman lukijajoukon, osaa puhutella sitä sekä ymmärtää sen tarpeita ja toiveita.” talentum  5

[ hetkessä ]

Puttoselta uutuuskirja finanssikriisistä

1.

Professori, kolumnisti Vesa Puttosen uuden kirjan ilmestymistä juhlistettiin Talentum Cafessa 15. syyskuuta. Finanssikriisi, Elämää taantuman keskellä käsittelee finanssikriisin kehittymistä loppusyksystä 2008 kesään 2009. Paikalla oli muun muassa useita kirjassa esiintyviä henkilöitä, sijoittajia ja rahoitusalan väkeä.

Virallisesti Puttosen Finanssikriisi, Elämää taantuman keskellä ilmestyi seuraavana päivänä Arvopaperin Rahapäivässä Finlandiatalolla. 

Mediamyynnin ruoriin Markus Gotthardt

KUVAT: Jarmo Teinilä

2.

3.

4.

Talentumin suomalaisten lehtien ja verkkopalveluiden mediamyynnistä sekä markkinoinnista vastaa jatkossa Markus Gotthardt.

Hän aloitti pestissään 15. lokakuuta. Tehtävänsä myötä Gotthardtista tuli myös Suomen kustannustoiminnan johtoryhmän jäsen. − Suhde lukijaan ratkaisee mainostajan mielenkiinnon mediaa kohtaan. Tämä tarkoittaa, että lehden sisällön pitää olla kunnossa. Markkinoilla pärjää, kun brändit ovat kunnossa − kuten Talentumilla on, Gotthardt kommentoi tulevaa työkenttäänsä.

Talentumiin Gotthardt siirtyi Kärkimedia Oy:n markkinointijohtajan tehtävistä.

Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa myynti- ja markkinointijohtajana Meira Oy:ssä, kaupallisena johtajana Olvilla ja johtajana Buena Vista Home Entertainment Finlandissa. 

Mediuutisiin uusi päätoimittaja 5.

1. Vesa Puttonen 2. Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen 3. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas

talentum  6

4. Onvestin toimitusjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto 5. Jukka-Pekka Leppä, eQ Pankki, Ilmatar Asset Management Oy

Mediuutiset-lehden päätoimittajaksi Elina Yrjölän tilalle on nimitetty Kimmo Seppälä. Hän on aiemmin työskennellyt Talentumin kustantamassa MikroPC-lehdessä eri tehtävissä, viimeksi päätoimittajana.

Seppälällä on parinkymmenen vuoden kokemus journalismista ja verkkomedian kehittämisestä. Hän on myös lehteä kustantavan Oy Mediuutiset Ab:n toimitusjohtaja. 

[ talouskatsaus ]

Talentumin talouskatsaus:

TALENTUM ei tingi laatutavoitteista

Asiakkaiden muuttuneisiin tarpeisiin vastataan kehittä­mällä uusia palveluita ja tuotteita.

Kuluneen vuoden aikana asiakkaiden panostus mainontaan ja markkinointiin on ollut vähäistä ja päätökset tehdään lyhyellä aikajänteellä. Talentumin ilmoitustuotot vähenivät tammi-syyskuussa Suomessa ja Ruotsissa yhteensä 53 prosenttia. Toimipaikkailmoitteluun heikko yleinen taloudellinen tilanne vaikutti rankimmin.

Talentum-konsernin liikevaihto laski tammi-syyskuussa edellisestä vuodesta noin kolmanneksen ja oli 46,9 miljoonaa euroa.

Ruotsin kruunun heikentyminen euroon nähden pienensi liikevaihtoa lisäksi 2,2 miljoonaa euroa. Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä tammi-syyskuussa oli -2,4 (7,6) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli -4,4 (7,6) miljoonaa euroa. Konsernin kulut ennen kertaluonteisia eriä pienenivät tammi-syyskuussa viime vuoteen nähden 11,3 miljoonaa euroa eli 19 prosenttia sekä säästöohjelmien että pienentyneiden tuotannon kulujen seurauksena.

Tuloskehitykseen ei voi olla tyytyväinen, mutta olemme hallinneet toiminnan kuluja hyvin tinkimättä laatutavoitteista.

Kehitimme uusia palveluita ja tuotteita niin lukijoille kuin ilmoittajillekin vastatak-

semme asiakkaiden muuttuneisiin tarpeisiin.

Talentumin talouslehdet kiinnostivat entistä useampaa lukijaa ja lehtien lukijauskollisuus on erinomainen. Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan Arvopaperin lukijamäärä kasvoi peräti 12,2 prosenttia ja on nyt 83 000.

Tekniikka&Talous kasvatti lukijamääräänsä 12,0 prosenttia ja lukijoita on nyt 121 000. Talouselämä on lukijamäärältään Pohjoismaiden suurin talousviikkolehti. Sen lukijamäärä kasvoi 6,9 prosenttia ja on nyt 186 000. (Vertailuajanjakso on syksy 2007/ kevät 2008 ja syksy 2008/kevät 2009.)

Ammattilaisryhmille suunnattuun kustannustoimintaan keskittyminen sekä vahva tase antavat Talentum-konsernille hyvät lähtökohdat strategian toteuttamiseen. Haastavassa taloudellisessa tilanteessa Talentum on tarkistanut kasvutavoitettaan. Talentumin hallitus on asettanut tavoitteeksi, että konsernin liikevaihto on 140 miljoonaa euroa vuoden 2012 loppuun mennessä. Aiempi tavoite oli 140 miljoonaa euroa vuoden 2010 loppuun mennessä..  Juha Blomster toimitusjohtaja

Alma Media Oyj:n pakollinen julkinen ostotarjous Talentum Oyj:n osakkeista Alma Media Oyj teki 10.8.2009 pakollisen julkisen ostotarjouksen Talentumin osakkeista ja julkaisi tarjousasiakirjan 19.8.2009. Talentumin hallituksen arvopaperimarkkinalain mukainen lausunto ostotarjouksesta julkistettiin 4.9.2009 ja hallitus toteaa mm. seuraavaa: Talentumin hallitus on arvioinut pakollista ostotarjousta ja sen ehtoja. Talentumin hallitus pitää tarjousvastiketta liian alhaisena.

Hallitus ei voi suositella Talentumin osakkeenomistajille pakollisen ostotarjouk­sen hyväksymistä. Talentumin hallitus arvioi, että yhtiön strategian mukainen toiminta voisi tulevaisuudessa tuottaa tarjousvastiketta korkeamman arvon osakkeen­ omistajille.

Alma Media jatkoi ostotarjousta noin kuukaudella 14.9. ja 15.10. Kilpailuvirasto hyväksyi yrityskaupan 6.11.

Ostotarjous päättyi 16.11. Ostotarjouksen hyväksyivät osakkeenomistajat, jotka edustavat noin 1,49 prosenttia Talentumin kokonaisäänimäärästä. Nämä osakkeet huomioon ottaen Alma Media -konsernin omistus Talentumissa nousi noin 32,14 prosenttiin Talentumin kokonaisäänimäärästä ja 32,64 prosenttiin äänimäärästä, mikäli huomioon otetaan Talentumin omistuksessa olevat omat osakeet, joilla ei ole äänioikeutta. 

Sidosryhmälehti on suunnattu Talentumin osakkeenomistajille, sijoittajille ja muille Talentumista yrityksenä kiinnostuneille. Lehti julkaistaan myös internetissä osoitteessa www.talentum.fi/sidosryhmalehti. Julkaisija: Talentum Oyj, Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki, p. 020 442 40, www.talentum.fi, etunimi.sukunimi@ talentum.fi Toimitus: Talentum Oyj, Raija Palomäki, raija.palomaki@talentum.fi, p. 020 442 4221 ja Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy, Kaisa Pennanen, kaisa.pennanen@pohjoisranta.fi, p. 010 424 5900. Graafinen suunnittelu ja taitto: Pohjoisranta Oy, Kirsi Blom, kirsi.blom@pohjoisranta.fi, p. 010 424 5900.

talentum  7

[ kysymyksiä ]

TEKSTI: Mikael Jungner // KUVA: Seppo Sarkkinen, YLE Kuvapalvelu

MIKÄ MEDIAA MUUTTAA? Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner uskoo, että suomalaisen median status quo on murtumassa.

Yritysmaailman evoluutioon on rakennettu sisään ajoittainen revoluutio.

Logiikka kulkee seuraavasti. Yritys tavoittelee voittoa. Voitto on maksimaalinen, kun yritys pääsee portinvartijan rooliin. Avainaseman saatuaan yritys pyrkii säilyttämään tilanteen, koska muutos kannibalisoisi tuottoisan portinvartijuuden.

Muutoksen jäädytys ei kuitenkaan pysäytä muutosta. Se vain patoaa paineet odottamaan hetkeä, jolloin kasvava paine jaksaa murtaa status quon. Murtuminen on usein raju, koko toimialaa ravisuttava tapahtuma, jossa uudet toimijat ja strategiat anastavat aloitteen ja menestyksen.

Noin 10 vuoden välein menestyneetkin suuryritykset joko määrittelevät strategiansa uudelleen tai kuihtuvat. Samassa yhteydessä syntyy kuin tyhjästä Applen, Microsoftin tai Googlen kaltaisia menestystarinoita.

Status quo murtumassa Suomalaisen median status quo on kestänyt jo vuosikymmeniä. Alueelliset monopolit, eriytyneet jakelutiet ja kuluttajien vahvat käyttötottumukset ovat jäädyttäneet muutoksen. Tekijänoikeudet estävät uudet liiketoimintamallit ja betonoivat nykytilaa. Toimialan katteet ovat pitkään olleet huikeita. Lamankin keskellä moni mediatalo takoo merkittäviä voittoja. Tämä vie muutoshalut ja motivoi kampittamaan uusiutumisstrategiaa hakevat yhtiöt.

Paineet kuitenkin kasvavat. Netin logiikka perustuu avoimuuteen. ICT-sektori suoltaa uusia liiketoimintamalleja. Maailman­ luokan yritykset ovat onnistuneet iTuneseillaan, Huluillaan ja Kindleillään yhdistämään tekniset- ja tekijänoikeusinnovaatiot.

Youtube ja Facebook kanavoivat ihmisten itseilmaisun liiketoiminnaksi. Google käyttää tietokoneohjelmiston algoritmia tiedon jalostamiseen. Twitter luo käyttäjistään ihmishakukoneen. Kansakuntien kilpailu pakottaa Suomenkin valtion ajamaan muutosta. Käynnissä olevaa ketjureak­tiota ei näytä enää kykenevän pysäyttämään kukaan.

Tulevaisuus vielä auki Mitä seuraavaksi? Edessä on kutkuttava mahdollisuus pistää maailmaa uusiksi. Se, joka onnistuu käyttämään nettiä jakelutienä, keräämään sisältöjä, kanavoimaan kansalaisten itseilmaisun hedelmät sekä siivilöimään ja luokittelemaan kaiken tuon materiaalin ihmishakukonein, on voittaja.

Kumppanit kannattaa hakea telesektorilta, vähittäiskaupasta ja ohjelmistojäteistä. Liiketoimintamalli kannattaa suunnitella nopeasti Euroopan markkinoille skaalattavaksi. Yhdysvaltain markkinoilta kannattaa kopioida toimintamalleja, mutta sinne on turha mennä ottamaan turpiin, sen verran pitkällä Yhdysvaltain kehitys on. Mikä parasta, tämän kaiken voi saavuttaa vain muutaman intomielisen visionäärin voimin. Sisällöt, tekniikka ja jakelu löytyvät suhteellisen pienin pääomakustannuksin. Muutamana tulevana vuonna mediassa kaikki on mahdollista. 

talentum  8

”Tekijänoikeudet estävät uudet liiketoimintamallit ja betonoivat nykytilaa.”