Talouselämä 28 2015

nro 28 | 28.8.2015 | 7,90€ | www.talouselama.fi

28

MARKKINAT

Fed pelkää korkovirhettä S. 29

▼

ELINTARVIKKEET

Anu Ora kääntää perunat kannattavaksi

N NORDEAN CASPER VON KOSKULL C

R Ruotsi pani asiansa kuntoon a – Suomi vasta puhuu p S. 24 S

S. 45

VALTAVIRTA V KESKON MIKKO HELANDER

Johtajien populismi pois S. 12

J Juha Sipilän h hallitus sselkosuomen kurssille k S. 18 S

Nokian lapset Suomeen syntyi Nokian tuella yli 400 yritystä.

Kuinka moni jäi henkiin? S. 31

Vauhdita myyntiä digitaalisin keinoin!

Myynnin johtaminen digiajassa 2015 26.11.2015 Pörssitalo, Helsinki Kuinka hyödyntää dataa relevanttien liidien löytämisessä?

CASE: Kuinka myyntiä johdetaan digiaikana?

Uudet työkalut tehostavat myyntiprosessia ja tuovat joustavuutta asiakkaiden palvelemiseen. Päivän aikana keskustelemme monipuolisesti myyntitiimin osaamisen johtamisesta muuttuneessa B2B-ympäristössä.

Johan Flykt, Director B2B sales, DNA Oy

Ilmoittaudu mukaan: talentumevents.fi/myyntidigiajassa

PÄÄKIRJOITUS

Seuraavaksi arkipyhien kimppuun KAUPPOJEN AUKIOLON vapauttaminen on hallitukselta hyvä päätös. Seuraavaksi kannattaa muuttaa arkipyhät tavallisiksi työpäiviksi.

la sektorilla tehdään kaksi päivää enemmän töitä vuodessa ilman, että sitä varten pitää investoida lisää kiinteistöihin ja koneisiin, se on jokaisen Suomessa asuvan etu. Vai onko joku ehkä PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM vastustaa sitä mieltä, että esimerkiksi terveysasemilla on luonnollisesti kauppojen jo niin lyhyet jonot, että auaukiolon vapauttamista. Liikioloa pidentämällä ei voitai”JOS SELIN ton puheenjohtaja Ann Sesi lainkaan parantaa palveON OIKEASSA, lin on sitä mieltä, että asilutasoa? akkaat eivät kaipaa nykyistä KAUPPOJEN väljempää sääntelyä. Jos MUUTOS EI OLE nopea. EnAUKIOLOAJAT EIVÄT Selin on oikeassa, kaupposin pitää muuttaa työMUUTU.” jen aukioloajat eivät muuaikalakia. Sen jälkeen tu, vaikka laki muuttuu. Ei täytyy sopia asiasta teskauppias niin tyhmä ole, että hän pitäisi liikkeen- neuvotteluissa. Valmista tulee aikaisintaan sä auki turhaan ja tappiolla vain siksi, että se on 2017, jos silloinkaan.

Se ei ole syy jättää muutos käynnistämätviimeinkin mahdollista. tä. Nyt on käännettävä jokainen kivi. ■ KUN AY-LIIKE torjui työajan pidennyksen yhteiskuntasopimusneuvotteluissa, hallituksen on seuraavaksi syytä tehdä se lakeja muuttamalla. Loppiaisen ja helatorstain muuttaminen työpäiviksi 040 3424350 pidentäisi vuotuista työaikaa ja vähentäisi rikko- reijo.ruokanen@talentum.com @reijoruokanen naisten työviikkojen määrää.

Arvostelijoiden mukaan muutoksesta ei olisi mitään hyötyä, koska a) kysyntää ei ole, b) työttömiä on ennestäänkin paljon, c) muutos lisäisi kustannuksia mm. julkisessa liikenteessä, d) kilpailukyky ei paranisi ja e) vaarinhousut.

Jos yritys voi ottaa investoinneistaan tehoja irti kaksi päivää vuodessa enemmän, se ilman muuREIJO RUOKANEN ta parantaa yrityksen kilpailukykyä. Jos julkiselpäätoimittaja

POMO & VÄISÄNEN

KOMMENTTI

© PERTTI HÄMÄLÄINEN – PEKKA SEPPÄNEN

KULUTTAJAN ONNI ON BUSSISSA KILPAILU ON ihmeellistä. Matka Turusta Helsinkiin maksaa nyt Expressbussissa 2–31 euroa. Murroksen toi OnniBus.com, joka tarjoaa samaa matkaa 3,5–8,5 eurolla. Kisa kiristyy, sillä OnniBus.com on tilannut 13 uutta bussia, jolloin armada kasvaa 48 autoon.

Sopii kuluttajalle, mutta bussiyhtiöillä on edessä lentoliikenteestä tuttu pudotuspeli. Kilpailu hyödyttää lähinnä kaupunkilaisia. Bussiyhtiöillä ei ole velvoitetta ajaa syrjäseuduilla. Bussit kulkevat siellä, missä se kannattaa. Isoin raha liikkuu silti lähiliikenteessä.

PEKKA LÄHTEENMÄKI

Talouselämä 28/2015

3

Työtehtävien laiminlyönti, poissaolot, epäasiallinen käytös...

Yksilöperusteinen irtisanominen – hallitsetko menettelyt?

Työsuhteen päättäminen individuaaliperusteella 22.10. Helsinki

Työmarkkinajohtaja ANNA LAVIKKALA, Kaupan liitto ry

Alisuoriutuminen, työtehtävien laiminlyönti, poissaolot, epärehellisyys tai epäasiallinen käytös voivat johtaa siihen, että työnantaja haluaa irtisanoa työntekijän. Lain mukaan työntekijä voidaan irtisanoa hänestä itsestään tai hänen henkilöönsä liittyvästä asiallisesta ja painavasta syystä, mutta lain tulkinta ja kokonaistilanteen arviointi on usein hankalaa.

Milloin ja miten työnantaja voi irtisanoa työntekijän? Mitkä ovat lainmukaisia irtisanomisperusteita? Milloin alisuoriutuminen tai epäasiallinen käytös oikeuttaa purkamaan tai

Asianajaja ANU WAARALINNA, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy

irtisanomaan työsopimuksen? Voiko sairaus olla päättämisperuste? Mitä työsopimuksen laiton päättäminen maksaa työnantajalle?

Seminaarissa asianajaja Anu Waaralinna ja työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala käsittelevät sitä, mitä tarkoitetaan irtisanomisperusteen kokonaisharkinnalla sekä sitä, miten lain säännöksiä ja työehtosopimusten määräyksiä käytännössä sovelletaan.

Julkinen sektori ja Lakimiesliiton jäsenet 547,50 € + alv 24 % (norm. 730 € + alv 24 %) Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi

Sisällys

28. ELOKUUTA 2015 | ILMESTYY PERJANTAISIN | 45 NUMEROA VUODESSA |

IRTONUMERO 7,50 EUROA | WWW.TALOUSELAMA.FI

YHTEISEEN TALLETUSSUOJAAN. Pankkiunioni syventyy, uskoo EU:n kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtaja Timo Löyttyniemi. S. 10

RUOTSISTA MALLIA. Eurooppaa uhkaa toinen menetetty vuosikymmen. ”Ruotsissa on tehty niitä asioita, joista Suomessa vasta puhutaan”, sanoo Nordean uusi konsernijohtaja Casper von Koskull. S. 24

PORKKANAT KANNATTAVIKSI. Apetitin ruokaliiketoiminnan johtajan Anu Oran tehtävä on kääntää ruokaympyrän kasvikset ja juurekset tuottavaksi liiketoiminnaksi. S. 45

Uutiset

Keskellä

Uratie

”Menetämmekö toisen vuosikymmenen?”, kysyy Nordean konsernijohtajaksi nouseva Casper von Koskull 24 Markkinat kiehuvat Fedin koronnoston edellä 29 Mitä tapahtui Nokian lapsille?

31

Keskellä ruokaympyrää Heppahullua puri ravikärpänen Digivelho kipuaa toimitusjohtajaksi Hissipuhe: Kasvu keski-ikäisistä Verkosto vahvistaa työminää Viimeinen mohikaani lähtee kohta

Sijoituselämä

Tebatti

Kiina kouraisee Ymmärrys auttaa Yleissitovuudelle uhkaa tulla loppu Suomi verottaa myös jääpaloja ”Yhteinen talletussuoja kuuluu pankkiunioniin”

6 7 8 9 10

HAASTATTELU ”Suomesta on tulossa pahoinvointivaltio”, sanoo Keskon pääjohtaja Mikko Helander 12 Katsastajien pudotuspeli alkoi

14

TALOUSARVIO Hetki ennen koomaa

16

Lukion alku on läppärikaupan joulu

17

VALTAVIRTA Hallitus selkokurssille

18

YRITYSKAUPAT JA KASVUYRITYKSET Pörhö valtaa pohjoista Viafin saa tutut omistajat Accountor tekee ison liikkeen Ruotsissa Joogastudio sai rahaa lähteä maailmalle

19 20 21 22

TEKNIIKKALAJI Koiran vuosia somessa

23

Kiinalainen juttu Amer on hyvä, mutta ei halpa Korkopiikki iski Varmaan Pörssiviikko

38 40 41 42

45 47 48 49 50 51

Suomalaiset startupit, ajatelkaa ISOMMIN! Muutoksen onnistuminen on kaikkien vastuulla Tuuli ja aurinko – sekundaenergiaa Pallo on hukassa hallitukselta, ja varsinkin ay-liikkeeltä

53

KIRJAT

57

PELIN HENKI

58

55 55 56

Talouselämä 28/2015

5

Uutiset

TEOLLISUUS

Kiina kouraisee

PAIKAN PÄÄLLÄ.

Suomalaiset konepajayhtiöt ovat korvanneet vientiä Kiinassa tehtävillä tuotteilla. Asentaja Liu Hejan kasaa nosturia Konecranesin omistamalla Sanman nosturitehtaalla Jingjiangissa.

Suomella on paljon menetettävää, jos Kiinan kasvu hyytyy, sillä suuryritysten kasvu on ollut Kiinan varassa. Jopa Äänekosken sellutehdashanke perustuu Kiinan kysyntään.

Teksti Ismo Virta OSAKEMARKKINAT ovat koko viikon panikoineet Kiinan vuoksi. Romahdus on ollut jyrkin Kiinan ohuilla ja omituisilla osakemarkkinoilla, mutta myös länsipörsseissä kurssit ovat sahanneet harvinaisen rajusti. Länsisijoittajat pelkäävät Kiinan kasvun hyytymistä ja kaikkea, mitä siitä seuraa.

Monet yritykset ovat pystyneet kasvamaan kunnolla vain Aasiassa.

Jos kasvu Kiinassa tyrehtyy, siitä voi seurata paljon pahaa myös suomalaisyhtiöille.

6

Talouselämä 28/2015

Mutta onko Kiinassa kyse vain markkinakuohunnasta vai onko myös reaalitalous todella ongelmissa? ”Elokuun ostopäälliköiden indeksi ja esimerkiksi asuinrakentamisen kasvun painuminen jo lähelle nollaa sekä tuonnin väheneminen kertovat siitä, että reaalitalouden kasvu Kiinassa on heikentynyt voimakkaammin kuin virallinen tilasto antaa ymmärtää”, sanoo Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas.

KIINAN KASVU pelasti Suomen konepajayhtiöt finanssikriisissä ja sen jälkeen.

Suomalaiset tekevät investointitavaroita, joille riitti kasvutaloudessa kysyntää. Siksi Suomessa Kiinan-viennin osuus on ollut suurempi kuin EU-maissa keskimäärin.

Konepajat ovat perustaneet tai ostaneet viime vuosina Kiinassa paljon tytäryhtiöitä. Vielä 1990-luvun lopulla teknologiateollisuuden vienti Suomesta Kiinaan kasvoi kovaa, mutta sen jälkeen tuotantoa on siirretty Kiinaan. Tänä vuonna vienti Kiinaan on vähentynyt lähes 10 prosenttia, Kiinan osuus koko alan viennistä on vajaat viisi prosenttia.

Teknologiateollisuuden kiinalaisissa ty-

QILAI SHEN

Uutispäällikkö Merja Saarinen

TOIMITTAJAN KOMMENTTI Ismo Virta

JÄTTILÄISEN TALOUSONGELMIA KIINA on ostovoimakorjattuna maailman suurin talous.

Se ohitti viime vuonna USA:n.

BKT/ASUKAS on kuitenkin melko pieni, 12 900 dollaria vuodessa.

KIINAN OSUUS maailmantalouden kasvusta on ollut noin kolmannes, osuus viennistä noin 10 prosenttia.

SYNTYVYYDEN säännöstelyn vuoksi Kiina on yksi maailman nopeimmin ikääntyvistä kansakunnista.

HUONON SOSIAALITURVAN vuoksi säästämisaste on korkea ja kansalaiset kuluttavat vähän.

TALOUDESSA on valtava velkakupla, joka on paisuttanut niin osakkeiden kuin kiinteistöjen hintoja. Tällä viikolla kupla on puhjennut ainakin osittain.

LÄHDE: CIA

täryhtiöissä on töissä 45 000 ihmistä. Seuraavaksi eniten on henkilöstöä Intiassa, 28 000 työntekijää. Esimerkiksi Kone on Kiinan hissimarkkinoiden markkinajohtaja ja sillä on Kiinassa väkeä enemmän kuin missään muussa maassa.

Vientimarkkinana suurin on Saksa. Mutta myös Saksan kysynnälle Kiina on tärkeä.

Jos Kiinan kasvu tökkää, vaikutus välittyy myös Suomen Saksan-vientiin. Kiinalaistunut tuotanto ei siis tarkoita, että suomalainen tuotanto olisi turvassa Kiinan kysynnän pienenemiseltä. ”Saksan koneteollisuuden vientitilaukset ovat alkuvuonna supistuneet”, Palokangas sanoo.

Kiinan markkinoiden kysynnän hidastuminen lisää painetta muille markkinoille.

Jos Kiinan kasvava terästuotanto ei mahdu Kiinaan, yrittävät kiinalaiset myydä sitä länsimarkkinoille. Ei ole sattumaa, että teräsyhtiöt Outokumpu ja SSAB ovat saaneet viime päivien pörssimyllerryksessä erityisen pahasti turpiinsa.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN lisäksi Kiina on tärkeä myös metsäteollisuudelle. Paperiteollisuuskin on konepajojen tapaan rakentanut tuotantoa Kiinaan, mutta kuidusta Kiinan markkinoilla on krooninen pula.

Sitä siis tuodaan myös Suomesta. Vuosikymmenen alussa Kiina kuului metsäteollisuuden vientitilastossa kohtaan ”muut”.

Viime vuonna Kiina oli alan kolmanneksi isoin vientimaa, sen osuus oli 5,4 prosenttia. ”Kiinaan viedään myös sahatavaraa, mutta se on selluun verrattuna aika pientä”, sanoo Metsäteollisuus ry:n kauppapolitiikasta vastaava päällikkö Jukka Halonen.

Kiinan kova kysyntä oli yksi peruste myös Äänekosken uuden sellutehtaan investointipäätökselle. Metsä Groupin pää-

johtaja Kari Jordan sanoi viime syksynä Talouselämän haastattelussa, että Kiinan kasvun hidastuminen ei pelota. ”Kohteet, joihin meidän tuotteitamme Kiinassa ennen kaikkea menee, ovat pakkaaminen ja pehmopaperituotanto. Pehmopaperituotanto on vakaata kaikkina aikoina, kotitalouksien kysyntä on suhdanteista riippumatta aika tasaista myös Kiinassa”, perusteli Jordan.

UPM:llä on Kiinassa useita paperikoneita. UPM:n Aasian papereiden liikevaihto euroissa kasvoi hiukan valuuttamuutosten ansiosta, mutta toimitukset vähenivät niukasti ja liikevoitto selvästi. Hienopaperin kysyntä on tasoittumassa ja toimistopapereiden kysynnän kasvu jatkuu. ”Kilpailu alueella on edelleen kovaa, sillä kaikissa paperilajeissa on ylikapasiteettia”, kertoi UPM:n osavuosikatsaus. Tämäkin on yksi todiste siitä, että reaalitalous yskii enemmän kuin virallinen tilasto kertoo. Kiinan taloushan kasvoi virallisesti alkuvuonnakin nopeasti.

Kiinan hidastuva kasvu välittyy myös muun maailman paperimarkkinoille, hintakisa kovenee. ”Kiina on ollut paperimarkkinoilla aiemminkin hankala ja kovaotteinen”, sanoo Jukka Halonen. EU on myös määrännyt rankaisutulleja kiinalaispapereille.

MITEN KIINAN uhkiin sitten pitäisi Suomessa varautua? ”Jos negatiivinen kierre maailmalla jatkuu, tilanne Suomessa on todella hankala”, sanoo Jukka Palokangas.

Hänen mukaansa Suomen ongelma ei ole kysyntäongelma vaan kilpailukykyongelma, koska Saksa ja Ruotsi ovat kyenneet lisäämään vientiään melko samanlaisella viennin rakenteella. ”Suomi ei ole päässyt mukaan. Ammattiyhdistysliikekin voisi herätä tähän.” ■

Ymmärrys auttaa KOKO VIIKON ekonomistit ja analyytikot ovat arvailleet, mihin Kiinan talousjäristys johtaa. Optimistit näkevät ohimenevän markkinahäiriön, pessimistit povaavat lähes maailmanloppua. Toistaiseksi kaikki ovat yhtä oikeassa, kukaan ei voi tietää varmasti.

Yritysjohtajien ja poliitikkojen viestit ovat yleensä rauhoittelevia, koska kummatkaan eivät halua lietsoa markkinoiden paniikkia.

Yritysjohtajat tuntuvat luottavan lujasti Kiinan kommunistisen puolueen johtoon ja sen kykyyn korjata Kiinan talous taas kunnon kasvuun. Toivottavasti he ovat oikeassa.

Kun finanssikriisi vyöryi päälle viime vuosikymmenellä, silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ei uskonut sen juuri Suomeen asti yltävän. Nyt poliitikotkaan eivät ihan yhtä hölmöjä puhu.

VAIKKA YRITYSJOHTAJAT eivät suostu spekuloimaan julkisesti, jokainen varautuu myös huonoimpiin vaihtoehtoihin.

Suomalaisista konepajayhtiöistä suuri ja mahtava Kone on siitä erikoinen, että se näyttää menestyvän Kiinassa aina, markkinaoloista riippumatta. Sijoittajat tosin ovat muuttuneet hiukan epäluuloisiksi, pitkä ja raju osakkeen nousuputki oli katkennut jo ennen tämän viikon rytinää.

Koneella on yksinkertaiselta kuulostava resepti, jolla se on ainakin toistaiseksi selättänyt uhat Kiinassa ja muuallakin: markkinat on ymmärrettävä mahdollisimman hienojakoisesti. Kiina on valtavan iso markkina-alue, jossa on paremmin ja huonommin kehittyviä maantieteellisiä tai tuotealueita. Kiinalaisittain pienikin alue voi olla meikäläisestä näkökulmasta valtava. Yrityksen kannattaa panna paukut niihin paremmin kehittyviin alueisiin.

Se vaatii oikeaa analyysiä ja ymmärrystä.

Ei ole yhtenäinen markkina-alue Eurooppakaan. Saman euroalueen sisällä on esimerkiksi Saksa ja Suomi. Näiden maiden taloudet ovat aika eri tilassa, valitettavasti. ■ Talouselämä 28/2015

7

Uutiset TYÖMARKKINAT

Yleissitovuudelle uhkaa tulla loppu Paikallisen sopimisen lisääminen voi merkitä loppua työehtosopimusten yleissitovuudelle. Kuorma-autoalaa voi uhata ”sota, meteli ja kapina”.

HALLITUS HALUAA edistää paikallista sopimista työpaikoilla. Se voi tarkoittaa yleissitovuuden romuttamista. Hallitus ei ole täsmentänyt aikeitaan, mutta selvyyttä odotetaan syyskuun lopulla. Tuolloin pääministeri Juha Sipilän (kesk) on määelärä antaa eduskunnalle tiedonanto työelämän uudistamisesta.

ODOTTELUA. Yleissitovuuden romuttamista on Hallitus lupasi ehdottanut muun muassa Valtion maanantaina kertoa taloudellisen tutkimuskeskuksen työelämän uudistuksista syyskuun johtaja Juhana Vartiainen, joka valopussa. littiin keväällä kokoomuksen listoil-yös ta eduskuntaan. Hän on toiminut myös valtiovarainministeri Alexander Stubbin hittää niin, että työehtosopimukset olisineuvonantajana. Vartiaisen mielestä yleisvat niin pitäviä kuin mahdollista. sitovuus on aikansa elänyt systeemi, joka Vielä 1990-luvulla työmarkkinajärjestöt rajoittaa paikallista sopimista. ja yritykset joutuivat riitelemään käräjilJos yleissitovuudesta luovutaan, liipalä siitä, mitkä työehtosopimukset ovat ns. simella on myös suomalainen erikoisuus, normaalisitovia eli vain allekirjoittajia kostyöehtosopimuksen yleissitovuuden vahkevia ja mitkä yleissitovia eli kaikkia velvistamislautakunta. voittavia.

Tiitisen idea oli, että yleissitovuuden TYÖOIKEUDEN EMERITUSPROFESSORI voisi ratkaista työmarkkinaosapuolista Kari-Pekka Tiitinen, 70, muistelee pohtiriippumattomien asiantuntijoiden muoneensa vuosituhannen vaihteessa, miten dostama elin. Sen päätöksiin olisi kaikkien suomalaista sopimusjärjestelmää voisi ke-

SAKARI PIIPPO

Teksti Matti Virtanen

tyytyminen. ”Siitä se lähti – ihan itse sen keksin”, Tiitinen muistelee innovaatiotaan. Laki työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamisesta hyväksyttiin vuonna 2001, ja sen nojalla perustettu vahvistamislautakunta on nyt toiminut 14 vuotta sosiaali- ja terveysministeriön alaisena.

Lautakunta on vakiinnuttanut asemansa.

Kritiikkiäkin on kuultu alusta asti. Jo lain valmisteluvaiheessa pienyritysten Suomen Yrittäjät oli ajatusta vastaan, mutta

MITÄ NYT

LÖYTYYKÖ OIKEAA TYÖVOIMAA? VAIKEASTI TÄYTETTÄVIEN työpaikkojen määrä kasvoi toisella vuosineljänneksellä. Avoimista työpaikoista oli työnantajien mukaan jopa 43 prosenttia vaikeasti täytettäviä.

Mistä kiikastaa, kun työttömyyskin on samanaikaisesti korkealla? Minkä tyyppisistä osaajista on pulaa työmarkkinoilla?

KIMMO LUNDÉN

8

Talouselämä 28/2015

MARJA-LEENA RINKINEVA Elinkeinojohtaja, Helsingin kaupunki

”Työlupien saanti EU:n ulkopuolelta tuleville kestää edelleen kohtuuttomasti, yli puoli vuotta. Olemme esittäneet elinkeinoministeri Olli Rehnille (kesk),

että otettaisiin käyttöön nopeutettu viisumien käsittely, mikä olisi startupien kannalta tarpeen. Yrityskiihdyttämössämme toimivat yritykset tarvitsevat osaamista ulkomailta. Avointen työpaikkojen määrä Helsingin kaupungin alueella on kasvanut, vaikka työttömyysaste onkin korkea, heinäkuussa 13,7 prosenttia.”

YLEISSITOVUUSLAUTAKUNNAN RATKAISUJA TIETOTEKNIIKKA-ALALLA oli viisi osittain päällekkäistä sopimusta, ja lautakunta hylkäsi kaikkien yleissitovuuden. Ratkaisu muuttui, kun sopimukset myöhemmin yhdistettiin.

KULJETUSALALLA noin 44 prosenttia työntekijöistä oli sopimuksen piirissä, mutta yleissitovuus vahvistettiin, koska 66 prosenttia työntekijöistä oli järjestäytyneitä.

elinkeinoelämän keskusjärjestö EK on sopeutunut lautakunnan valtaan hyvin.

LAUTAKUNTA on noudattanut työehtosopimuslain säädöstä, että yleissitovuus vahvistetaan, jos yli puolet alan työntekijöistä on sopimuksen piirissä. Käytännössä vähempikin riittää, jos lautakunta keksii muita yleissitovuutta tukevia seikkoja. Niitä ovat muun muassa alan työntekijäpuolen korkea järjestäytymisaste ja alan sopimuksen pitkäkestoisuus.

Yksi tulkinnanvaraisimpia on kuormaautoalan työehtosopimus. Lautakunta on vahvistanut sen toistuvasti yleissitovaksi, vaikka vain hieman yli 40 prosenttia työntekijöistä on paikallistettu sopimuksen piiriin kuuluviksi.

Lautakunnan työtä tunteva lähde vahvistaa, että lakkoherkän Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n uhkauksilla on merkitystä. Jos kuorma-autoalan sopimus poistettaisiin yleissitovien luettelosta, niin ”siitä voipi tulla sota, meteli ja kapina”.

MITÄ JOS yleissitovuudesta luovuttaisiin?

Tiitisen mukaan ”se aiheuttaisi aikamoisen sotkun ja riitoja, jotka maksavat paljon ja vievät kaikilta puhtia”. ■

TERO HEIKKILÄ Toimitusjohtaja, Isännöintiliitto

”Pitää paikkansa, isännöitsijätehtävät kuuluvat vaikeasti täytettäviin työpaikkoihin. Kaikki paikat ovat toki täyttyneet, ongelma on ollut suurempi pää-

VEROT

Suomi verottaa myös jääpaloja Jääpalayrittäjä joutuu maksamaan jääpaloista paitsi makeismyös rankaisuveroa siitä, että jääpaloja ei myydä pulloissa.

Teksti Matti Kankare SALOLAISEN JÄÄPALATEHTAAN Bloksin omistaja Arto Manninen on tuskastunut.

Jääpalayrittäjän bisneksestä valtaosa valuu sananmukaisesti valtion kukkaroon, kun yrittäjä maksaa normaalin arvonlisäveron lisäksi jokaisesta jääpalalitrasta makeisveroa 11 senttiä litralta valtiolle. ”Tämä ei ole suurin ongelma. Suurin ongelma on se, että jääpaloilla ei ole tullinimikkeissä omaa nimeä, vaan ne ovat ns. vettä.” ”Tämä tarkoittaa sitä, että verotuksellisesti jääpalat ovat automaattisesti juoma.

Ja suurin hulluus tulee tässä: koska teemme ns. juomaa, jota ei ole pakattu pantilliseen pulloon, tölkkiin tai nestekartonkipakkaukseen, jokaista tuotettua litraa kohden lätkäistään 51 sentin juomapakkausvero.” ”Minulla menee tuote samanlaiseen pakkauspussiin kuin leipomot pakkaavat leipää miljoonia kiloja vuodessa, mutta minä maksan jokaisesta pakkauksesta erillisen pakkausveron.”

KYSYMYS ON merkittävästä summasta parinsadantuhannen euron liikevaihtoa teke-

kaupunkiseudulla kuin maakunnissa. Tarvitsemme 200 ammattilaista joka vuosi, ja alalla työskentelevien keski-ikä on yli 50 vuotta. Ala kouluttaa itse, ja siihen se ongelma kiteytyy, kun isännöintialalle ei ole valmista koulutusta. Jotta hakijat ja alan yritykset kohtaisivat paremmin, olemme perustaneet isännöintialalle.fi-sivuston.”

välle pienyrittäjälle.

Bloksin 1,5 kilon jääpalapussin hinnassa on pelkkiä valmisteveroja 93 senttiä.

Kaupassa jääpalapussi maksaa vajaat neljä euroa, mutta siinä hinnassa on jo arvonlisävero sekä kaupan että yrittäjän kate mukana. ”Voin sanoa, että lähes puolet jääpalojen tehtaan hinnasta menee näihin välittömiin veroihin. Se on painajaismaista, jonka lisäksi byrokratia on uskomatonta.

Vähintään neljän arkipäivän välein raportoimme tuotantoluvut, maksamme verot 10 päivän maksuajalla ja saamme rahat kaupalta 40 päivän maksuajalla”, Manninen sanoo.

Manninen heittää nyt pallon Juha Sipilän (kesk) hallitukselle, joka on puheissa luvannut purkaa yrittämisen esteitä ja turhaa byrokratiaa. ”Olen keskustellut asiasta valtiovarainministeriön virkamiehen hallitusneuvos Merja Sandellin kanssa, joka on myös myöntänyt, että tilanne ei ole oikein. Ministeriössä odotetaan kuitenkin poliittista ohjausta siitä, muutetaanko tätä jään verottamista, vai eikö muuteta.”

Mannisen mukaan Suomi on ainoa Euroopan maa, joka kohtelee jäätä juomana. ■

TAIJA PAAVOLA Viestintäpäällikkö, SOL Palvelut Oy

”Siivouspalveluala on ollut tietyllä tavalla epäsuosittu, ja olemme halunneet puuttua vääriin uskomuksiin tuomalla työstä esille positiivisia asioita. Onhan

tämä haasteellista, mutta aina olemme saaneet hyviä työntekijöitä. Turvallisuuspuolelle on tulijoita. Palkkaamme yhteistyössä TE-keskusten kanssa. Siivoustyö voi olla myös monipuolista, ja uralla voi edetä. Yrityskulttuurilla voi vaikuttaa siihen, että työ on mielekästä.”

Talouselämä 28/2015

9

Uutiset PANKIT

”Yhteinen talletussuoja kuuluu pankkiunioniin” Pankkiunioni tulee syvenemään, uskoo EU:n kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtaja Timo Löyttyniemi. Hän pääsee pian päättämään, mitä ongelmapankeille tehdään.

Teksti Pekka Lähteenmäki

IKÄ PAINAA. ”Uskon, että Euroopan heikon talouskasvun takana on suuressa määrin väestön ikääntyminen”, sanoo EU:n kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtaja Timo Löyttyniemi.

KAROLIINA PAAVILAINEN

KIINAN OSAKEMARKKINOIDEN lasku ja siitä seurannut markkinamyllerrys ei aiheuta välittömiä ongelmia Euroopan pankkisektorille, uskoo EU:n kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtaja Timo Löyttyniemi. ”En näe tällä merkittäviä suoria tai välillisiä vaikutuksia Euroopan pankkijärjestelmälle”, sanoo Löyttyniemi, joka siirtyi alkuvuonna EU-virkaan Valtion eläkerahaston johdosta.

Hänen mukaansa Kiinan kuohunta vaikuttaa Euroopan pankkeihin, jos se alkaa aiheuttaa ongelmia maanosan vientiyrityksille ja kansantalouksille.

Euroopan pankit ovat Löyttyniemen päänvaiva, sillä vuodenvaihteesta alkaen hän on päättämässä, kuinka pankkikriisit ratkaistaan.

Löyttyniemi ja muut kriisinratkaisuneuvoston eli Single Resolution Boardin (SRB) viisi hallitusjäsentä päättävät, pilkotaanko ongelmapankki ja millaisia tappioita omistajat, sijoittajat ja suurtallettajat kärsivät.

Kriisinratkaisuneuvosto voi käyttää miljardirahastoaan pankkien pääomittamiseen.

Pankeilta – eli viime kädessä pankkiasiakkailta – myös Suomessa kerättävä rahasto

paisuu vuoteen 2023 mennessä 55 miljardiin euroon. Brysselissä sijaitsevan kriisinratkaisuelimen toimivaltuudet alkavat vuoden vaihteessa.

TIMO LÖYTTYNIEMI, 54

”EUROOPPALAINEN pankkijärjestelmä on nyt vakaammalla pohjalla kuin ennen finanssikriisiä”, Löyttyniemi sanoo.

Pankkiunioniin kuuluu Euroopan keskuspankin vastuulla oleva yhteinen pankkivalvonta. Toinen pilari on kriisinratkai-

TYÖ EU:n kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtaja URA Johtotehtävissä Merita-pankissa ja Mandatumissa, toimitusjohtajana Norvestiassa ja Valtion eläkerahastossa KOULUTUS kauppatieteiden tohtori

KUKA

LUISTAA

10

Talouselämä 28/2015

JOUTSEN AVAA UUDEN TEHTAAN

ABB:LLE JÄTTIKAUPPA ABU DHABIIN

JÄTEROBOTTEJA JAPANIIN

UNTUVATUOTEVALMISTAJA Joutsen avaa uuden vuodevaatteita valmistavan tehtaan Riihimäelle. Investoinnin on tarkoitus pitää tuotanto kilpailukykyisenä kotimaassa. Investoinnin arvo on kaksi miljoonaa euroa.

SUOMEN ABB sai lähes 30 miljoonan euron tilauksen erikoismuuntajien toimittamisesta öljyn- ja kaasuntuotantoon Arabiemiraatteihin. Kauppa on Vaasan tehtaan suurin ja osa ABB:n ja Hyundai Heavy Industriesin isompaa kauppaa.

ZENROBOTICS TOIMITTAA jätteenlajittelujärjestelmiä japanilaiselle Sun Earthille.

Kaupan myötä yhtiön tämän vuoden toimitusajat ovat täynnä. Sun Earth on Japanin jätealan johtavia laitetoimittajia.

SIJOITTAJAT JA PANKIT MAKSAMAAN YHTEINEN kriisinratkaisumekanismi koostuu neuvostosta ja -rahastosta. Kriisinratkaisuneuvosto työllistää nyt 70 henkeä ja kasvaa ensi vuonna noin 250 henkeen. Se voi mm. leikata kriisipankkien velkakirjojen ja suurten talletusten arvoa, asettaa pankin konkurssiin, perustaa roskapankin ja pääomittaa pankkia.

NEUVOSTON puheenjohtaja on saksalainen Elke König ja varapuheenjohtaja Timo Löyttyniemi, jäseniä on neljä.

MEKANISMISSA ovat mukana kaikki euromaat ja se käsittelee jäsenmaiden 130 suurinta pankkia EKP:n esityksestä.

Suomessa valvottavia ovat Nordea Pankki Suomi Oyj, OP-Pohjola-ryhmä ja Dans-

ke Bank Oyj. Loput ovat kansallisten valvojien vastuulla.

RAHASTOON kerätään 55 miljardia euroa pankeilta vuoteen 2023 mennessä. Suomen pankkien osuus rahastosta on 1,2 miljardia euroa. Siitä 170 miljoonaa on kerätty pankkiverolla ja loput kerätään vakausmaksulla.

sumekanismi, jonka keskeinen osa on Löyttyniemen edustama neuvosto.

Kolmas osa on yhteinen talletussuojarahasto, joka on toistaiseksi jäissä. Se tarkoittaisi, että suomalaisten keräämillä rahoilla voitaisiin korvata tallettajien menetyksiä muissa euromaissa ja päinvastoin. ”Yhteinen talletussuoja kuuluu pankkiunioniin yhtenä osana. Uskon, että se jonakin päivänä toteutuu”, Löyttyniemi sanoo.

Ensin pitää osoittaa epäileville maille, että pankkiunioni toimii. ”Kyse on aikatauluista. On luonnollista, että halutaan nähdä, että valvonta toimii ja vakavaraisuudet asettuvat korkeammalle tasolle”, Löyttyniemi sanoo.

Hallitus painotti ohjelmassaan, että jokainen jäsenmaa vastaa itse veloistaan. Rahasto on juuri tätä hallituksen karsastamaa yhteisvastuuta.

vuosittain. Tavoitesumma eli 55 miljardia euroa on prosentti taatuista talletuksista euroalueella.

Euroopanlaajuisen pankkikriisin hoito vaatisi eri arvioiden mukaan yli kymmenkertaisen summan. Rahaston kokoa on perusteltu sillä, että jatkossa pankkikriisien kustannukset lankeavat entistä vahvemmin pankkien omistajille, sijoittajille ja suurtallettajille.

Kun pankki on ongelmissa, EKP pankkivalvojana päättää, että se on otettava kriisinratkaisuneuvoston käsittelyyn. Myös neuvosto voi itse päättää ottaa pankin käsittelyyn.

Mutta hyväksyykö vaikkapa Ranska oman suurpankkinsa ottamisen alasajettavaksi? ”Lähden siitä, että jos pankki on ongelmissa, niin valtiokin on sitä mieltä, että kriisinratkaisu on kaikkien edun mukaista”, Löyttyniemi sanoo.

Monimutkaisessa päätöksenteossa ovat mukana myös EU:n komissio ja EU:n neuvosto eli jäsenmaat. Vasta ensimmäinen kriisi osoittaa järjestelmän toimivuuden.

keja 10–25 miljardilla eurolla.

Mutta Kreikan pankkien tukeminen tehdäänkin ennen uusia sääntöjä, joten kriisinratkaisurahastoa ei käytetä eivätkä pankkien omistajat ja tallettajat menetä varojaan. Eivät menetä, koska talletuspaon jälkeen pankkeihin on jäänyt lähinnä pk-yritysten varoja. Niiden leikkaaminen pahentaisi Kreikan talousahdinkoa.

Vuodenvaihteen jälkeen Kreikan pankkien ongelmat hoitaa Löyttyniemi kollegoineen. ”Kreikkahan hyväksyi juuri BRRD-direktiivin, joka tuo paljon työkaluja, joita voi käyttää kriisitilanteissa”, Löyttyniemi sanoo.

Direktiivin mukaan sijoittajat ja tallettajat joutuvat maksumiehiksi Kreikassakin. ”Varsinainen kriisinratkaisutoimintamme käynnistyy tammikuussa. Kaikkiin euroalueen suurimpiin 130 pankkiin teemme jo kriisinratkaisusuunnitelmia”, Löyttyniemi sanoo.

Miljardien kysymys kuuluu, missä kunnossa Kreikan pankit nyt ovat? ”Sanoisin, että pankkijärjestelmä, talouskasvu ja valtion kunto kaikki nivoutuvat toisiinsa. Toivottavasti kaikissa euromaissa pystytään tekemään oikeita ratkaisuja.” ■

RAHAT LÖYTTYNIEMEN ja hänen kollegojensa työkaluun eli kriisinratkaisurahastoon kerätään vähitellen. ”Ensi vuodesta alkaen keräämme 6–7 miljardin euron vuosimaksun kahdeksan vuoden ajan”, Löyttyniemi sanoo.

Suomen osuus on 150 miljoonaa euroa

OSANA KREIKAN uusinta tukipakettia euromaat ja EKP pääomittavat Kreikan pank-

LIPSUU

ROVIO JAKAA POTKUJA

LUVASSA NELJÄS TAANTUMAVUOSI

TYÖTTÖMYYSLUVUT RUMENIVAT

PELIYHTIÖ ROVIO aloittaa yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa jopa 260 irtisanomiseen maailmanlaajuisesti.

Suomessa vähennystarve on enintään 230. Roviolla on 700 työntekijää. Yhtiö harkitsee toimintojen karsimista, yhdistämistä ja ulkoistamista keskittyäkseen ydintoimintoihin.

SEKÄ OP että Aktia ovat synkentäneet näkymiään ja ennustavat Suomelle neljättä taantumavuotta. Aktia ennakoi bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 0,5 prosenttia ja OP 0,3 prosenttia. Ensi vuodelle ne ennustavat 0,5 ja 0,8 prosentin kasvua.

TYÖTTÖMYYSASTE NOUSI heinäkuussa 8,4 prosenttiin vuodentakaisesta 7,0 prosentista. Työttömiä oli 232 000 eli 38 000 enemmän.

Yli 50-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi.

Talouselämä 28/2015

11

Uutiset

KUKA

MIKKO HELANDER, 55 TYÖ Keskon pääjohtaja vuoden 2015 alusta lähtien URA Metsä Boardin toimitusjohtaja ja sitä ennen Metsä Tissuen toimitusjohtaja, aloitti uransa paperikoneyhtiö Valmetissa, jossa työskenteli myös Italiassa ja Isossa-Britanniassa.

KOULUTUS Diplomi-insinööri PERHE Vaimo ja kaksi tytärtä HARRASTUKSET Hyötyliikunta, ulkoilu, mökkeily

YHTEINEN SÄVEL PUUTTUU 27.5. 2015

TAVOITE. Juha Sipilän uusi hallitus julistaa, että vientiteollisuuden kilpailukykyä on parannettava yhteiskuntasopimuksella, mm. työaikaa on pidennettävä.

12

Talouselämä 28/2015

29.7.

9.8.

LÄHTIJÄT. Tunnelma kiristyy, kun HS kertoo, että kolme eläköitynyttä johtajaa – mm. Keskon ex-pääjohtaja Matti Halmesmäki – on siirtynyt kirjoille Portugaliin, jossa eläkkeitä ei veroteta.

TALKOISIIN. EK:n Matti Alahuhta, OP-ryhmän Reijo Karhinen ja suuromistaja Antti Herlin kehottavat yritysjohtajia tinkimään palkastaan.

21.8.

24.8.

NO DEAL. UUSI YRITYS. Työmarkkinajärjestöt Hallitus ilmoittaa eivät pääse sopimuketsivänsä itse seen yhteiskuntakeinot kilpailukyvyn sopimusneuvotteluista. parantamiseen ja Kantona kaskessa on lupaa kertoa niistä työajan pidentäminen. syyskuun lopussa.

HAASTATELTAVANA MIKKO HELANDER

”Suomesta on tulossa pahoinvointivaltio” Suomalaiset johtajat sortuvat populismiin sen sijaan että selittäisivät kansalle, että nyt asioiden on pakko muuttua, sanoo Keskon pääjohtaja Mikko Helander.

Teksti Mirva Heiskanen Kuva Arttu Laitala Maan hallitus yritti saada läpi yhteiskuntasopimuksen ja työajan pidentämisen, mutta ei onnistunut. Miksi ei, Keskon pääjohtaja Mikko Helander? ”Kyse oli Suomen kilpailukyvyn parantamisesta. Mutta toisin kuin Ruotsissa tai Saksassa, emme kykene tekemään muutoksia ilman, että olemme kriisissä. On kyse johtajuusvajeesta.”

Missä johtajuusvaje näkyy? ”Sitä löytyy monesta paikasta. Itse kunkin, joka on johtotehtävissä, on tervettä välillä tehdä itsetutkiskelua.” ”Suomi tarvitsee uudistumista. Meidän johtajien tehtävä on kertoa asioista kansantajuisesti ja näin edistää muutoksia.

Tässä ajassa varsinkaan johtajien populismille ei ole sijaa.”

Missä näette populismia? ”On turha lähteä ketään sormella osoittamaan. Mutta suomalainen yhteiskunta ja työmarkkinat eivät ole kyenneet uudistumaan toisin kuin kilpailijamme Saksa ja Ruotsi.” ”Ruotsi on tehnyt kymmenen viime vuoden aikana isot muutokset diskuteeraamalla, ilman mitään älämölöä. Siellä johtotehtävissä olevat ihmiset ovat vähemmän alttiita populismille.” ”Olen ollut sopimassa Saksassa ja Ruotsissa isojen tehtaiden järjestelyistä. Työntekijäpuoli on ymmärtänyt, että kaikki voittavat joustamalla. Kokonaisia tehtaita on pelastettu. Tällaista ei usein näe Suomessa.”

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) peräänkuulutti talkoohenkeä. Keneltä sitä puuttuu? ”Suurimmalta osalta suomalaisista talkoo-

henkeä löytyy. Ongelma on, että meillä on työmarkkinaosapuolia, joiden johdossa ei ollut sitä talkoohenkeä. On syytä pohtia, että toteutuiko tässä jäsenistön ja sitä kautta myös Suomen etu.”

Puuttuuko talkoohenkeä myös niiltä vuorineuvoksilta, jotka siirtyvät Portugaliin suurine eläkkeineen? ”EU:n keskeisiä periaatteita on kansalaisten vapaa liikkuvuus. Mutta ymmärrän myös moraaliset näkökulmat. Siitä olen yllättynyt, että tämä ei ole herättänyt keskustelua Suomen verotuksesta – siitä, miksi menestyneet yrittäjät ja palkkatyöllä hyvin pärjänneet lähtevät ulkomaille.”

Jopa tasavallan presidentti paheksui Portugalin eläkeläisiä. ”Ymmärrän keskustelun, mutta toivon, että tarkasteltaisiin syvällisemmin lähdön syitä. Onko meillä veroratkaisuja, jotka eivät enää tuo rahaa yhteiskunnan kassaan vaan pienentävät yhteiskunnan tuloja?”

Vienti on vaikeuksissa ja kotimarkkinat kituvat. Millaisessa liemessä Suomi oikeastaan on? ”Kyllä Suomi on aikamoisessa sopassa.

Tämä on pitkään jatkuneen kehityksen tulos. Suomesta on tulossa korkean verotuksen, yltiöpäisen sääntelyn ja järjettömän joustamattomien työmarkkinoiden seurauksena ensimmäinen pohjoismainen pahoinvointivaltio maailmassa.” ”Välillä tuntuu, että suurin liikkeelle paneva voima on kateus. Kun joku yrittämisellä tai työllään pärjää, niin verotuksella ja lisäsääntelyllä pyritään leikkaamaan tätä menestystä.” ”Kannustammeko nuoria opiskele-

maan? Innostammeko ihmisiä tekemään kymmeniä vuosia töitä ja vaurastumaan?

Tästä on kyse.”

Yksi maan hallituksen seuraavista rasteista on paikallisen sopimisen lisääminen työpaikoilla. Kuinka tärkeää tämä on? ”Tärkeäähän se on. Ruotsissa ja Saksassa paikallisen sopimisen kulttuuri on viety pitkälle. He pystyvät huomioimaan yrityskohtaiset erot kilpailutilanteessa, jopa tehdas- ja yksikkökohtaiset erot.”

Miksi Suomessa ei ole tällaista? ”Työntekijä- ja työnantajapuoli varsinkin yläpäässä on vuosien saatossa kaivautunut niin syvälle poteroihin, että enää ei vastapuolta näy, mutta kova ääni kuuluu kummaltakin puolelta.” ”Monista muista Länsi-Euroopan maista tämä vastakkainasettelu puuttuu. Myös Suomessa itse työpaikoilla vastakkainasettelua on vähemmän – sitä on enemmän näillä foorumeilla missä päätöksiä tehdään.” ”Ruotsissa ja Saksassa työntekijöiden edustajat ovat olleet jo kauan aktiivisesti mukana yritysten hallinnossa. Siksi myös työntekijöiden ymmärrys yritysten toiminnasta ja kriisitietoisuus ovat paremmalla tasolla kuin Suomessa. ” Teillä on mökki sekä Mikkelissä että Rivieralla Ranskassa. Kummassa paikassa aiotte itse viettää eläkepäivänne? ”Minä olen vielä nuori! Vietämme paljon aikaa Mikkelissä. Mutta kovin mielellään olemme myös Ranskan Rivieralla – olemme perheen kanssa eläneet kymmenen vuotta ulkomailla ja sinne on rakentunut vahvat siteet.” ■ Talouselämä 28/2015

13

Uutiset KATSASTUS

HINNAT KURIIIN

Katsastajien pudotuspeli alkoi

VIIME VUODEN heinäkuussa astui voimaan laki, joka helpotti uuden katsastusaseman perustamista.

UUDEN LAIN aikana on perustettu 58 uutta katsastustoimipaikkaa. Merkkiliikkeiden perustamia näistä on vain 11.

Markkinajohtaja A-katsastus on menettänyt roimasti markkinaosuutta alan pienille yrityksille. Katsastusten hinnat ovat taipuneet laskuun.

Katsastajillakin 50 aseman verkosto.

Kat Mutta pienet ja tehokkaat yrittäjävetoiset asemat ajavat isoja ahtaalle, vaikka helppoa ei ole kellään. Uusista asemista vahvimpia ovat ne, jotka ovat jo vakiinnuttaneet asemansa. Uusimpia yrittäjjiä rasittavat investoinnit. Yksikään yrittäjä ei ole ajautunut konkurssiin. yr ”Jos 2–3 ammatti-ihmistä pistää hynttyyt yhteen, ovat kulut pieniä verrattuna isoihin ketjuihin”, Hautaviita sanoo. Asemainvestoinnit maksavat kaikille, mutta yrittäjät ovat joustavia.

TIMO PYLVÄNÄINEN

SYYNISSÄ.

Katsastusinsinööri Juha Pekka Mannonen katsastaa Toyotan Helsingissä. Trafi taas valvoo katsastuksen laatua pistokokeilla ja hylkäystilastojen perusteella.

Teksti Ismo Virta VIIME VIIKOLLA A-Katsastus ilmoitti aloittavansa rajut yt-neuvottelut, jotka voivat leikata jopa 290 työpaikkaa ja samalla osa toimipaikoista uhkaa kadota.

Kaukana ovat ajat, jolloin yksityistetty viranomaistoiminta antoi entiselle monopolille ja harvoille muille yrittäjille mahdollisuuden tehdä muhkeita voittoja.

Viime vuosina alalle on tullut runsaasti uusia yrityksiä, hintakisa on kovaa ja katsastusten keskihinnat laskevat. Markkinajohtaja A-katsastus on menettänyt nopeasti markkinaosuuttaan. ”Vuonna 2008 A-Katsastuksen markkinaosuus oli 64 prosenttia, tällä hetkellä se on 37 prosenttia. Yrittäjävetoisten katsastusasemien markkinaosuus on vastaavasti noussut jo 47,6 prosenttiin” kuvaa markkinoiden uusjakoa Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liiton toiminnanjohtaja Jyrki Hautaviita.

14

Talouselämä 28/2015

A-Katsastuksen liikevaihto on sukeltanut 113 miljoonaan euroon ja yhtiö teki 15 miljoonan liikearvopoiston jälkeen 10 miljoonan euron tappion viime vuonna. ”Eivät nämä ole pelkät väenvähennystalkoot. Organisaatio ja toimintatavat menevät muutenkin uusiksi”, sanoo A-Katsastuksen toimitusjohtaja Kari Kivikoski.

Hän vakuuttaa, että toimet riittävät oikaisemaan yrityksen.

A-KATSASTUKSEN suurin omistaja on brittiläinen pääomasijoitusyhtiö Bridgepoint rahastojensa kautta. Myös markkinakakkosen paikkaa 14 prosentin osuudella hallussaan pitävä K1-katsastajat on ulkomaalaisomistuksessa, sen omistaa espanjalainen Applus.

Uusista yksityisistä suurimmiksi ovat kasvaneet Q-Katsastus, E. Valjakka ja Plus Katsastus, mutta ne ovat vielä pieniä. Qkatsastuksella on yli 15 asemaa, kun A-katsastuksella on 182 palvelupistettä ja K1-

KUN KATSASTUSTOIMINNAN yksityistämisestä vuonna 2003 seurasi hintojen raju nousu, autoilijat raivostuivat ja viranomaisetkin alkoivat syynätä tarkkaan hintoja. Viime vuoden heinäkuussa astui voimaan laki, joka helpotti katsastusasemien perustamista ja antoi myös merkkihuolloille luvan perustaa katsastusasemia. Aiemmin katsastajilta vaadittiin tiukkaa riippumattomuutta.

Uuden lain oli tarkoitus varmistaa kilpailu. Epäluuloja tosin herätti merkkikorjaamoiden oma katsastustoiminta.

Merkkiliikkeitä ei ole kuitenkaan katsastaminen paljon kiinnostanut. Uuden lain aikana on perustettu 58 uutta katsastustoimipaikkaa, joista vain 11 on niin sanottuja korjaamokatsastajia, kertoo liikenteen turvallisuusvirasto Trafin erityisasiantuntija Markku Kärkkäinen. ”Kun merkkiliikkeet ovat laskeskelleet katsastusvolyymeja, tarvittavia investointeja ja työvoimakustannuksia, ei katsastaminen olekaan näyttänyt niin hyvältä bisnekseltä”, Kärkkäinen arvioi. ”Uusi laki mahdollistaa myös meille palvelujen monipuolistamisen”, sanoo A-Katsastuksen Kari Kivikoski. A-Katsastus on jo aloittanut tarvikemyynnin. ■

LYHYET

BRUCE ORECK OPETTAJAKSI AALTOON

HIAB MYI 1 200 NOSTURIA INTIAAN

CAVERIONILTA TALOTEKNIIKKAA SAKSAAN

KAUPPOJEN AUKIOLO VAPAAKSI

YHDYSVALTAIN entinen Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck on nimitetty opettajaksi Aaltoyliopistoon. Oreck alkaa opettaa markkinointia, asiakaskokemuksen huomiointia ja tarinankerrontaa sekä kasvuyrittäjyysohjelmassa että kauppakorkean executive in residence -tehtävässä. Oreck on koulutukseltaan juristi.

CARGOTECIIN KUULUVA Hiab toimittaa tänä ja ensi vuonna yli 1 200 Hiab 088 -kuormausnosturia Tata Motorsille Intiaan. Se asentaa nosturit armeijalle toimitettaviin kuorma-autoihin ja nosturit muokataan armeijan vaatimusten mukaisiksi. Toimitukset alkavat tämän vuoden lopussa.

CAVERION TOIMITTAA 14,2 miljoonan euron arvoiset talotekniikkaratkaisut Dorotheenkortteliin Stuttgartissa, Saksassa. Sopimus kattaa lämmitys-, vesi- ja viemäri-, ilmanvaihtoja ilmastointi-, turvallisuus-, jäähdytys- ja automaatiojärjestelmät. Asennustyöt alkavat lokakuussa 2015.

HALLITUS AIKOO vapauttaa kaupan aukiolon. Jatkossa kaupat ja parturiliikkeet saavat päättää täysin vapaasti aukiolostaan. Lausuntokierroksella olevassa laissa taataan myös kauppakeskusten pienyrittäjille yksi vapaapäivä viikossa.

S I J O I TA S U O R A A N

H U I P U L L E. Tervetuloa rakentamaan tulevaisuuden kivijalkaa.

S R V: N M E R K I N TÄ O I K E U S A N T I 25.8–8.9.2015 Lisätietoja saat osoitteesta www.srv.fi/sijoittajat Talouselämä 28/2015

15

TALOUSARVIO

Hetki ennen koomaa

Teksti Seija Holtari

NYT ON UUDEN tilannearvion paikka. Arviota talouden kehityksestä tekevät niin yritykset kuin maan hallitus. Vielä on toivoa, että pohdintojen tuloksena syntyvät toimet eivät iske koko kansakuntaa koomaan.

Epävarmuus on kesän aikana kasvanut kotimaassa ja maailmalla. Kansantalouden kasvuluvut pettivät jälleen, vaikka ennusteet olivat äärimaltillisia. Uusi vallitseva näkemys on, ettei kasvua tänä vuonna tule eikä oikein ensi vuonnakaan. Sitä pidemmälle on turha edes arvioida, koska kaksi kuukauttakin toi yllätyksen ennusteisiin.

Kiinan kasvava keskiluokka on ahtanut mahansa täyteen terästä ja muita metalleja. Tästä kannattaa huolestua enemmän kuin pörssien syöksyilystä.

Moni kaivoshanke siirtyy, ja halpa öljy vähentää öljyteollisuuden investointeja. Moni suomalainen yritys on suoraan tai mutkan kautta kiinni kaivoksissa ja öljykentissä. Näitä ovat esimerkiksi Kemira, Outotec, Metso ja Rolls Royce.

Pikku hiljaa muodostuu myös käsitys valtavien Eurooppaan tulevien pakolaisvirtojen vaatimista toimista. Eikä Venäjän ja Ukrainan pattitilanne ole minnekään kadonnut. Suomen talous ei saa vetoapua itänaapurista.

TÄRKEIN KYSYMYS juuri nyt on tämä: Kuinka monta Sanomaa ja Postia meillä vielä on Suomessa? Kuinka monen yrityksen uusi toimintaympäristö ei enää kannattele vanhaa kulurakennetta? Jos näitä yrityksiä on kymmenittäin tai kokonaisia toimialoja vielä monta, työttömyys ryöpsähtää karkuun.

Toimialoista epäiltyjen penkillä on kauppa. Se on kyllä tehostanut toimintaansa, mutta uudet yt-kierrokset ovat todennäköisiä. Kaupan alalla monet työ-

16

Talouselämä 28/2015

suhteet tosin joustavat jo roimasti, sillä osa-aikaisten määrä on suuri. Työtunteja voi teettää aiempaa vähemmän.

Järjestöissä väki vähenee kun valtion, kuntien ja rahapelimonopolien avustukset vähenevät. Aatteellinen maailmanparannus ei ole tämän hallituksen mielestä valtion ydintoimintaa. Tämä linjaus näkyy potkujen aaltona erilaisissa sosiaali-, kehitys- ja tukijärjestöissä.

Julkisella puolella karsinta näkyy tutkimuslaitoksissa satojen työntekijöiden yt-kierroksina. Verotulojaan menettävät kunnat ovat perinteisesti karsineet menojaan lomautuksin. Ne uskovat yhä vankasti, että suhdanteet kääntyvät ja vanhat hyvät ajat palaavat. Kuntapäättäjien itsepetosta auttaa se, että puolet kuntien väestä siirtyy joka tapauksessa sote-uudistuksessa uuden työnantajan huoleksi.

JUHA SIPILÄN (kesk) hallitus laati hallitusohjelmansa synkissä tunnelmissa. Uusi tilannearvio vie valtion budjetinlaadinnasta lopunkin toiveikkuuden.

Samaan aikaan kansakunta varautuu uusiin leikkauksiin, kun yhteiskuntasopimusta ei syntynytkään.

Pelko vähentää tuotteiden ja palvelujen kysyntää entisestään, mikä heikentää erityisesti kaupan näkymiä. Ja kauppahan työllistää toimialana eniten väkeä.

Ekonomistien arvioilla on yritysten tilannearvioiden teossa merkitystä. Kansalaisten jarrutus näkyy myynnin vähenemisenä, ja rahaan uskovat kaikki yritysjohtajat. Eivät nämä yt-kierrokset teollisuuden rakennemuutokseen ja Microsoftiin päättyneet. ■

TIETOKONEKAUPPA

Lukion alku on läppärikaupan joulu Epäselvät vaatimukset hämmentävät lukiolaisten tietokonehankintoja. Osa kouluista tarjoaa oppilaille leasing-koneita.

OMALLA VASTUULLA YLIOPPILASKOE muuttuu sähköiseksi vaiheittain vuosina 2016–2019, ja jokaisella kokelaalla on oltava käytössä henkilökohtainen päätelaite.

YLIOPPILASLAUTAKUNTA päivitti viimeksi kesäkuussa koneille asetettuja vaatimuksia.

VASTUU koneen toimivuudesta ylioppilaskirjoituksissa on opiskelijalla itsellään.

”OLISKO SE sitten tämmöinen?”

Perheenisä kurottaa Verkkokauppa.comin Jätkäsaaren tavaratalossa kohti ruskeaa pahvilaatikkoa. Poika aloittaa lukion ja sinne vaaditaan oma kannettava – tässä röyköykkiössä niitä nyt olisi 299,90 euron kappLUKIOON. palehintaan.

Töölön Yhteiskoulun lukion aloittanut ”Ääh”, nuorimies murjottaa. Ilme Maana Arkko osti kertoo, että hän ottaisi mieluusti hie650 euroa maksaneen nomman ja kalliimman tietokoneen. sylimikronsa suomaPäätös on tehtävä pian, mutta tällä kerlaisesta verkkokaupasta. taa kaksikko poistuu vielä tyhjin käsin.

Elo-syyskuu on tietokonekaupassa sa vuoden huippukohta – toinen joulu, kuten Gigantin tuotepäällikkö Anssi Saari sanoo. Mainoslehtiset täyttyvät tarjouksista, mutta valinta ei ole helppo. Hinnat vaihtelevat 230 euron halpalaitteista tuhansien eurojen koneisiin, ja niiden erot ymmärtääkseen on tulkittava teknistä siansaksaa. kaan summalla saa riittävän kannettavan. ”Kannettavan ostaminen on perehty”Todella heikkolaatuinenkin kone kelmättömälle hankalaa. Erityisen hankalaa paa. Ei siinä tarvita hirveästi muistia tai se on alle 500 euron opiskelijabudjetilla. laskentatehoa”, hän sanoo.

Sillä rahalla ei saa liikuteltavuutta ja tehoAskolan lukio jakoi oppilaille ostamisen ja, pitää valita jompikumpi”, Verkkokaup- avuksi ylioppilastutkintolautakunnan kepa.comin tietokonemyynnistä vastaava sällä päivittämän ohjeistuksen: vähintään Vesa Järveläinen sanoo. yksiytiminen kahden gigahertsin x86-proJärveläinen tarkoittaa, että edullisessa sessori, kahden gigatavun keskusmuisti, koneessa on aina heikkouksia. Kone on 1024x768 pisteen näyttöresoluutio... Pejoko fyysisesti iso ja raskas, sen akku ku- lottavaa teknologiakieltä, joka ei edes raluu nopeasti loppuun tai sitten se hidaste- jaa sopivien valikoimaa. Markkinoilla ei lee tehokäytössä. Yli 800 euron koneissa nimittäin juuri ole koneita, jotka eivät ylitvastaavia kompromisseja ei tarvitse tehdä. täisi tuota vaatimustasoa.

Useimmat opiskelijat eivät kuitenkaan Toisaalta on hyvä uutinen, ettei absoniin paljon maksa. Verkkokauppa.com luuttisen väärää valintaa voi oikeastaan onkin nostanut kouluunpaluu-tiskeilleen edes tehdä – kunhan ostaa tavallisen Winesiin erityisesti 300–400 euron koneita. dows-, Linux- tai Apple Macintosh -tietokoneen eikä esimerkiksi tablet-laitetta tai SUURIN OSA Suomen uusista lukiolaisis- Chromebookia. ta maksaa tietokoneensa itse, mutta Askolan kunta jakaa opiskelijoille 350 euron VALKEAKOSKEN Tietotien lukiossa oppistipendit. Rehtori Esa Honkaniemen mu- laat säästyivät konevalinnan tuskalta. Kou-

TIMO PYLVÄNÄINEN

Teksti Juha-Matti Mäntylä

lu teki leasing-sopimuksen HP:n läppäreistä ja laskuttaa kultakin oppilaalta reilun kympin kuukaudessa. ”Meidän 133 uudesta oppilaastamme lähes 60 prosenttia otti leasing-vaihtoehdon.

Osasyy on varmasti se, että siihen kuuluu myös tietohallinnon tuki ja viruspäivitykset”, sanoo rehtori Jaana Leppä.

Aikaisemmin koulun oppilaat liisasivat iPadeja. Kannettaviin tietokoneisiin siirryttiin, koska niitä käytetään ylioppilaskirjoituksissa. Lepän mukaan pieni 13 tuuman näytöllä varustettu laite on ”mahdollisimman mobiili”.

Moni muukin haluaa pienen ja reppuun sopivan koneen. Edulliset 15-tuumaiset johtavat yhä koulujen alkaessa myyntitilastoja, mutta Gigantissa pienikokoisten kannettavien myynti on kaksinkertaistunut viime vuodesta. Verkkokauppa.comissa muutama 13-tuumainen malli on päässyt loppumaan. ■

Talouselämä 28/2015

17

VALTAVIRTA

Hallitus selkokurssille VALTIONEUVOSTON VIESTINTÄOSASTO lähetti viime viikolla tiedotusvälineille Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin tiedotteen. Siinä kerrottiin ilmastopolitiikan ja päästökaupan vaikuttaneen yritysten kilpailukykyyn ”korkeintaan lievästi”.

Tiedotteen mukaan ilmastopolitiikan ”lievät” vaikutukset oli havaittu ”arvioimalla kansainvälisiä tutkimuksia, joiden mukaan päästökauppa ei ole erityisemmin haitannut säädeltyjen yritysten kilpailukykyä”.

Siis selvitykseen oli valikoitu tutkimuksia, joiden mukaan päästökauppa ei ole erityisemmin haitannut.

Lopputulos tästä harjoituksesta oli, että päästökauppa ei ole erityisemmin haitannut.

Asiasta kysyttäessä VATTin edustaja myönsi reilusti, että tiedotteeseen oli lipsahtanut ”kämmi”, vaikka ”puolenkymmentä virkamiestä ja tiedottamisen ammattilaista on sitä käsitellyt”.

TÄLLÄ VIIKOLLA valtioneuvoston viestintäosasto lähestyi mediaa tiedotteella, jonka mukaan ”EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan lisäkustannukset ovat pieniä”. Tällä kertaa selvityksen oli tehnyt Teknologian tutkimuskeskus VTT. Tiedote kertoi, että EU-komissio on esittänyt vuoden 2030 tavoitteeksi 40 prosentin vähennystä kasvihuonekaasupäästöihin vuoden 1990 tasoon verrattuna. ”Tähän pyritään päästövähennysten lisäksi energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian lisäämisellä”, tiedote valaisi.

Siis tavoitteena on vähentää päästöjä ensisijaisesti päästövähennyksillä.

Omituinen lause kuvastaa EU:n ilmastopolitiikan sekavuutta: tavoitteena ei ole vain päästöjen vähentäminen vaan ”uusiutuvien” käytön lisääminen, vaikka se aiheuttaisi jopa lisäpäästöjä.

Sanavalinnoilla onnistutaan kätkemään myös se, että muista EU-maista poiketen Suomi vähentää päästöjä ydinvoimalla. Sanaa ”ydinvoima” on kuitenkin turha etsiä tiedotteesta. Pitää ymmärtää,

18

Talouselämä 28/2015

Teksti Matti Virtanen että sana päästövähennykset tarkoittaa käytännössä ydinvoimaa.

Lukija jää ihmettelemään valtion tiedotuksen logiikkaa: asioita ei sanota suoraan, vaan lukijan pitää tulkita tekstin merkityksiä suurennuslasin avulla.

MAANANTAINA HALLITUKSEN johtokolmikko – Juha Sipilä (kesk), Alexander Stubb (kok) ja Timo Soini (ps) – kutsui tiedotusvälineet valtioneuvoston linnaan kuulemaan, mitä yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta seuraa.

Hallituksella oli ollut kolme vuorokautta aikaa miettiä, miten se aikoo edistää Suomen kilpailukykyä.

Kaikki tietävät, että hallituksen käytettävissä on useita keinoja. Yksi niistä on ”paikallisen sopimisen edistäminen”, joka on mainittu myös hallitusohjelmassa.

Hallitusohjelman mukaan yrityksissä pitäisi voida sopia nykyistä laajemmin muun muassa työsuhteen ehdoista kuten palkoista ja työajoista. Mutta mitenkäs sovit, jos alalla on yleissitova työehtosopimus?

Yleissitovuudesta ei kuitenkaan ole hallituksessa keskusteltu, ministerit vakuuttivat. Uskokoon ken haluaa.

Sipilän hallitus ja valtioneuvoston viestintä ovat siirtyneet vaarallisille vesille: asioista puhutaan salakielellä, jossa tärkeimmät sanat on korvattu kiertoilmauksilla. Talouselämä suosittelee koko valtioneuvoston väelle tutustumismatkaa Ylen selkouutisten toimitukseen.

Selkouutisten mukaan yhteiskuntasopimus ”kaatui riitaan työn hinnan alentamisesta”. Ei sanaakaan mistään kilpailukyky- tai tuottavuusloikasta. ■ matti.virtanen@talentum.com Twitter: @MVirtanen

Yrityskaupat & kasvuyritykset

Toimittanut Olli Harma

JUHA SARKKINEN

LISÄÄ MYYNTIÄ.

Kauppaneuvos Matti Pörhö odottaa autokaupan virkoamista. ”Euroopassa kauppa on käynyt hyvin.

Suomen tilanne on poikkeuksellinen. Kuluttajat ovat hyvin varovaisia”, hän sanoo.

AUTOKAUPPA

Pörhö valtaa pohjoista Perheyhtiö Pörhö ostaa Laakkosen autoliikkeet Kajaanissa ja Iisalmessa. Ketju saa Volkswagenin, Škodan, Madzan ja Peugeotin edustukset. Niiden huolto tuo leivän.

Teksti Saara Koho AUTOKAUPAN MATOKUURI on saanut ketjut pohtimaan reviirejään. Oululaiselle Pörhön Autoliikkeelle se on tuonut oston paikkoja yhtiön kotikentällä Pohjois-Suomessa.

Alkuvuonna 59-vuotias perheyhtiö osti Delta Auton liiketoiminnan Rovaniemellä, Keminmaalla ja Kajaanissa. Nyt vuorossa ovat etelään keskittyvän Laakkosen Kajaanin ja Iisalmen toiminnot.

Kaupassa yhtiö saa itselleen Volkswagenin, Škodan, Mazdan ja Peugeotin edus-

tukset. Ostetut toimipisteet ovat myyneet vuosittain noin 2 000 uutta ja käytettyä autoa. Niiden liikevaihto on ollut noin 30 miljoonaa euroa. ”Strategiamme on, että meillä on jokaisessa kaupungissa Volkswagen-toiminnot. Škoda ja Peugeot ovat myös tärkeitä edustuksia”, toimitusjohtaja Matti Pörhö kertoo.

Autokaupassa liikevaihto syntyy uusien autojen kaupasta, mutta kate tulee käytetyistä autoista ja huoltotoiminnasta. Pörhön mukaan automerkin arvo kauppiaalle syntyy siitä, kuinka vahva autokanta sillä on.

”Pienen autokannan merkillä on vähemmän peltoa, jota niittää. Autokaupan tulot tulevat pääosin huollosta ja korjauksesta.”

Pörhön Autoliikkeen liikevaihto oli viime tilikaudella 145 miljoonan euroa, ja se teki miljoonan euron nettotuloksen. Matti Pörhön mukaan yhtiön kotikenttää on Jyväskylän pohjoispuolinen Suomi. Ketju toimii yhdeksällä paikkakunnalla. Pörhön mukaan sillä on noin 25 prosentin markkinaosuus alueen autokaupasta. ”Aika on nyt ajanut siihen, että osa toimijoista haluaa keskittyä Etelä-Suomeen.

Me taas haluamme kasvaa pohjoisessa.”

Talouselämä 28/2015

19

Yrityskaupat KONEPAJAT

AUTOKAUPPA ON elänyt hiljaiseloa vuodesta 2008 lähtien. Suomessa myydään 100 000–110 000 henkilöautoa vuodessa.

Suurin syy alakuloon on yleinen taloustilanne.

Tänä vuonna pientä piristystä voi tulla romutuspalkkiokokeilusta ja hallituksen lupaamasta autoveron alennuksesta, joka hellii erityisesti hybridiautojen ostajia. ”Autoveron alennus ei ole euroissa iso asia, mutta päätös rauhoittaa spekulaatiot siitä, että jotain verohuojennusta on tulossa. Epävarmuus on jarruttanut kauppaa.”

Pörhö sanoo, että edellytykset kaupan käymiselle ovat kohdallaan: autot ovat nyt halvimmillaan, korkotaso on matala ja polttoaineen hintakin on laskenut. Samalla Suomen autokanta vanhenee. ”Odotan, että viimeistään parin kolmen vuoden päästä kauppa lähtee käyntiin. Tilanne ei voi olla se, että autokanta vain rapistuu käsiin emmekä pääse normaaliin päiväjärjestykseen.”

Pörhö Kiinteistöt osti nyt tehdyssä kaupassa Laakkosen Iisalmen ja Kajaanin toimitilat. ”Olemme siinä mielessä oman tiemme kulkija, että pidämme kiinteistöt erillisessä yhtiössä. Autokauppa vaatii isot tilat, ja kiinteistöinvestoinnit ovat hyvin raskaita.”

Aikooko Pörhö laajentua vielä lisää pohjoisessa? ”Jos jotain kiintoisaa tulee kohdalle, olemme tietysti valmiita keskustelemaan.

Mutta on tämä niin vaativa ostos meille, että sen sulattelemiseen menee hetki.” ■

Viafin saa tutut omistajat Viafinin johto kasvattaa omistustaan, kun Vaaka Partners irtautuu teuvalaisesta konepajayhtiöstä.

Teksti Saara Koho KONEPAJAYHTIÖ VIAFININ toimitusjohtajalla Marko Sipolalla on uskoa suomalaiseen työhön. Hän ja yrityksen projektijohtaja Pekka Luhtala ostavat vat yhdessä suomalaisten piensijoit-RASKASTA. tajien kanssa Viafinin koko osaViafinin painekekannan. säiliöiden järeys panee kuljetusYhtiön enemmistöomistaja ”Uskomme, että suomalainen on vuodesta 2006 lähtien ollut kaluston koetukselle. yritys voi yhä pärjätä, kunhan puVaaka Partners. Pääomasijoitta-y hallamme kaikki yhteen hiileen.” ja pääsee nyt irtautumaan sijoitukk h ll Sipolan mukaan biotuote- ja selluteolsestaan. ”Me ostajat näimme tässä mielenkiintoi- lisuuden investoinnit ovat yhtiölle tärkeä sen mahdollisuuden. Viafin on pärjännyt mahdollisuus. Isoja hankkeita on käynnisvaikeassa taloustilanteessa hyvin”, Sipola sä Suomessa, Ruotsissa ja Brasiliassa. ”Asiakkaat ja henkilöstö ovat suhtautukertoo. Hän on ollut Viafinin toimitusjohneet myönteisesti omistajavaihdokseen. taja vuodesta 2008.

Vielä vuonna vuonna 2010 yhtiö teki Toimintamme jatkuu ja kehittyy pitkäjännoin 12 miljoonan euron liikevaihdon. teisesti.”

Suomen kilpailukykyvajeen Sipola näTuoreimmalla tilikaudella liikevaihto noukee haasteena. Viafinin toimialalla kilpaisi 55 miljoonaan euroon.

Viafinin asiakkaat ovat raskaassa pro- lee kymmenkunta yritystä. ”Useita yrityksiä tai niiden osia on sulsessi- ja energiateollisuudessa. Yhtiö valmistaa paineastioita, säiliöitä, massator- jettu viimeisen kahden vuoden aikana neja, keittimiä ja prosessiputkistoja. Sen Suomessa ja Ruotsissa. Viafinille se on tarkonepajat sijaitsevat Lappeenrannassa ja jonnut mahdollisuuden kasvaa, mutta on harmi, että Suomesta katoaa osaamista.” ■ Teuvalla.

VIIKON KAUPAT

JYNETILLE KASVUPANOS

VÄYRYNEN OSTAA VIROSTA

PAINOT YHTEEN

SÄHKÖ-, VESI- ja kaukolämpörakentamiseen erikoistunut jyväskyläläinen Jynet saa kasvurahoitusta pääomasijoittajilta Midinvestiltä ja Reef Rescuelta. Kasvumahdollisuuksia yhtiö näkee putkiremonteissa sekä sähköyhtiöiden investoinneissa keskijänniteverkkojen siirtämiseksi sähköpylväistä maan alaisiin kaapeleihin.

EUROPARLAMENTAARIKKO Paavo Väyrynen (kesk) ostaa Inge Villa -hotellin Pärnusta ja myy Ranualla sijaitsevaa Leirikeskus Portimoa.

Väyrysillä on lisäksi hotelli Pohjanranta Keminmaalla sekä lastenkotiyhtiö Temakodit. Inge Villan ja Pohjanrannan yhteenlaskettu liikevaihto nousee vajaaseen miljoonaan euroon.

OSIN KESKISUOMALAISEN omistaman ESA Printin Porvoon paperiarkkipaino yhdistyy Keskisuomalaisen kokonaan omistamaan Kirjapaino Uusimaahan. Fuusioyhtiö toimii toistaiseksi ESA Printin nimellä.

20

Talouselämä 28/2015

Paavo Väyrynen

VIIKON KAUPAT

Kerro yrityskaupasta: yrityskaupat.talouselama@talentum.fi

Accountor tekee ison liikkeen Ruotsissa Yli sata yritysostoa 2000-luvulla toteuttanut taloushallinnon yritys Accountor kasvaa Ruotsissa 18 miljoonalla eurolla.

Asko Schrey

9 ENEMMISTÖKAUPPAA OSTAJA

OSAKEOMISTUS, % ENNEN NYT

OSTETTU YRITYS, TOIMIALA, KOTIPAIKKA

LIIKEVAIHTO, HENKIMILJ. E. LÖSTÖ

MYYJÄ

Viafin Oy, massatornien, säiliöiden ja prosessiputkistojen valmistus, Teuva

55

300

Vaaka Partnersin rahasto 58 %, Pekka Luhtala 9 % , Marko Sipola 7 % ja piensijoittajia

Autotalo Laakkonen Oy:n ja Veljekset Laakkonen Oy:n Kajaanin ja Iisalmen autokauppaliiketoiminta, Kajaani ja Iisalmi

32

64

Autotalo Laakkonen Oy (Jyrki, Reetta ja Yrjö Laakkonen) ja Veljekset Laakkonen Oy (Laakkoset)

Matrisen AB, taloushallinnon palvelut, Ruotsi

18

200

PlusTerveys Oy:n hammaslääkäriaseman CityHammaslääkäreiden liiketoiminta, hammashoito, Helsinki

6

50

PlusTerveys Oy (yli 300 yhtiössä työskentelevää henkilöä)

Globben A/S, taloushallinnon palvelut, Norja

5

60

Jon Gimmelstadt

SLY-Lehtipainot Oy:n Porvoon kirjapainon liiketoiminta, arkkipaino, Porvoo

4

50

SLY-Lehtipainot Oy (Keskisuomalainen Oyj), joka saa suunnatussa annissa 60 % ESA Printin osakkeista

100

Noretron Audio Oy, ammattimaisten audiolaitteiden maahantuonti ja myynti, Helsinki

3

5

Jyrki Mäkinen sekä VeliHeikki Auvinen ja perheet

0

100

Lapin Sähköverkko Oy ja sen operoima sähkönsiirtoverkko, suurjänniteverkko Lapissa, Rovaniemi

2

-

Kemijoki Oy (Suomen valtio 50 %, Fortum Power and Heat Oy 18 % sekä pienosakkaita)

-

-

Pilvis Oy:n liiketoiminta ja Lähiapu Sillä Siisti Oy, kodinhoitopalvelut, Helsinki ja Vihti

1

25

Perustettu yhtiö: Viafin Group Oy (Marko Sipola 18 %, Pekka Luhtala 14 % ja piensijoittajia)

0

100

Pörhön Autoliike Oy (Matti Pörhö yli 50 %, Riitta Poikajärvi, Merja Tuomi-Nikula, Johannes Hanhirova, Nea Liikamaa)

-

-

Accountor Oy (Sponsor Capitalin rahasto 45 %, Asko Schrey 25 % ja yksityishenkilöitä)

0

100

Oral Hammaslääkärit Oyj

-

-

Accountor Oy (Sponsor Capitalin rahasto 45 %, Asko Schrey 25 % ja yksityishenkilöitä)

0

51

ESA Print Oy (Mediatalo ESA Oy / Kivekkään suku 75 %, Keskisuomalainen Oyj 25 %)

-

-

Bright Group Oy (CapManin rahasto sekä yksityishenkilöitä)

0

Caruna Oy (First State Investments 40 % Australia, Borealis Infrastructure Management 40 % Kanada, Keva 13 % ja Elo 8 %) Stella Oy (Intera Partnesin rahasto yli 50 %, Suomen Teollisuussijoitus Oy ja toimiva johto)

Robert Szabo, Ruotsi

Pilvis Oy (Pilvi Ala-Huikku) ja Lähiapu Sillä Siisti Oy (Pilvi Ala-Huikku)

2 VÄHEMMISTÖKAUPPAA OSTAJA

OSAKEOMISTUS, % ENNEN NYT

OSTETTU YRITYS, TOIMIALA, KOTIPAIKKA

LIIKEVAIHTO, HENKIMILJ. E. LÖSTÖ

MYYJÄ

Midinvest Oy sekä Reef Rescue Oy (Mika Kaukonen)

0

45

Jynet Oy, sähkö-, vesi ja kaukolämpöverkostojen rakentaminen ja ylläpito, Jyväskylä

18

100

Seppo Auvinen 42 %, Pentti Laaksonen 42 %, Mika Penttinen 16 %, suunnattu anti

Scandinavian Business Design Oy (Marketing Clinic Oy / Catharina Stackelberg 51 %, Antti Ujainen 25 %, Micke Nordman 25 %)

0

19

Proper Digital Marketing Agency Helsinki Oy, digitaalinen reaaliaikainen markkinointi, Helsinki

2

11

Anssi Peltokangas, Tuomas Tarvajärvi, Henri Mattila ja Marjo Himanen

Talouselämä 28/2015

21

Kasvuyritykset

PÄÄOMASIJOITUKSET

YOOGAIA

Joogastudio sai rahaa lähteä maailmalle

NETTIJOOGASTUDIO Yoogaia on perustettu vuonna 2013.

LIIKEVAIHTO vuonna 2014 oli 104 000 euroa ja tappio 384 000 euroa.

YHTIÖLLÄ on 12 työntekijää.

YOOGAIA oli yksi Talouselämän kuumimpien startup-yritysten listalle nostamista 20 yrityksestä tänä vuonna.

Virtuaalisia ryhmäliikuntatunteja tarjoava Yoogaia pääsee Sanoman siivellä lifestyle-brändien kylkeen.

JOOGAA. Yoogaia-yhtiön Katja Wickström, Tomi Mickelsson, Mikko Petäjä, Henriikka Raussi ja Piia Maaranen.

IDEA TUNTUU niin yksinkertaiselta, että on kumma, ettei siihen tarttunut aiemmin kukaan muu.

Nettijoogastudio Yoogaian palveillussa asiakkaat pääsevät virtuaalisille ryhmäliikuntatunneille: myös ohjaaja näkee asiakkaansa esimerkiksi läppärin kameran kautta ja voi antaa yksilöllistä ohjausta tunnin aikana. ”Moni joogaohjaaja on kokeillut Skypeä omien tuntiensa vetämisessä. Netistä löytyy myös erilaisia videoarkistoja, joiden mukaan voi tehdä kotona harjoituksia.

Mutta aidosti kaksisuuntaisessa yhteydessä olevaa brändättyä ja laadukasta palvelua ei ole ollut”, Yoogaian perustaja Mikko Petäjä sanoo.

Liiketoiminta on vielä pientä, mutta hyvässä alussa. Yoogaia tavoittaa 50 000 käyttäjää yli 50 maassa. Yhtiö avasi aiemmin tänä vuonna ensimmäiset studionsa Lontoossa ja Hongkongissa. Syyskuussa Yoogaia alkaa tarjota joogatunteja saksaksi.

Kansainvälisen kasvunsa vauhdittamiseen Yoogaia keräsi juuri 2,7 miljoonan euron pääomarahoituksen. Sijoittajina ovat

ANTTI MANNERMAA

Teksti Elina Lappalainen

Nokia Growth Partners, Inventure, SanomaVentures ja Point Nine Capital. ”Yoogaialla on paljon yhteistyömahdollisuuksia Sanoman lifestyle-brändien kanssa Suomessa ja muissa Sanoman toimintamaissa”, SanomaVenturesin sijoitusjohtaja Jussi Kallasvuo sanoo.

dotonta. Kasvu on ollut moninkertaista viime vuoteen nähden”, Petäjä kertoo.

Hän on muuttanut perheineen Lontooseen tukemaan palvelun lanseerausta siellä. ”Suomesta ei ole viety maailmalle kovin monia kuluttajapalveluita. Se on kiinnostavaa, mutta oikeanlaisen osaamisen löytäminen Suomesta on hankalampaa.

Myös hyvien koodarien löytäminen on ollut kimurantimpaa kuin ajattelimme”, Petäjä kertoo.

Varhaisessa kasvuvaiheessa Yoogaia ei edes tavoittele vielä kannattavuutta. Yhtiön liikevaihdosta vielä noin puolet tulee kotimaasta. ■

YOOGAIA KÄYTTÄÄ osan rahoituksesta mobiilikehitykseen. Yhtiö on julkaisemassa pian sovellukset sekä Applen iOS-järjestelmän laitteille että Android-laitteille. ”Tälle vuodelle toivomme miljoonan liikevaihtoa, mutta kausivaihtelu on niin voimakasta että tarkka arviointi on mah-

KASVUYRITYSSIJOITUKSET SIJOITTAJA

RAHOITUS, MILJ. E.

SIJOITUSKOHDE, TOIMIALA, KOTIPAIKKA, PER. VUOSI

Nokia Growth Partners, Inventure Oy, Sanoma Ventures ja Point Nine Capital (Saksa)

2,7

Yoogaia Oy, nettijoogasali, Espoo, 2013

KSV Finland Oy, Vladimir Ashurkov, Sasha Markvo, Otto Hilska, Timo Kiravuo, BuildIt (Viro)

1,2

Solu Oy, teknologiakehitys, Helsinki, 2014

Timo Ketonen, Rausanne Oy, Leena Niemistö, Tuomo Meretniemi

22

Talouselämä 28/2015

0,76

Plantui Oy, kasvatusmenetelmä yrttien ja kasvien sisäviljelyyn, Turku, 2012

LIIKEVAIHTO 2014, MILJ. E.

HENKILÖSTÖ

OMISTAJAT

0,1

12

Mikko Petäjä ja muu henkilökunta

-

12

Kristoffer Lawson, Javier Reyes, Pekka Nikander, Sonja London, Jyrki Kasvi, Taneli Tikka, Kaj Arnö, BuildIt

0,18

10

Mankala Holding (Janne Loiske) Mati Holding (Timo Hänninen), Suprakraft Oy (Kari Vuorinen), Luka Holding (Harri Lukander) Högen Oy (Timo Ketonen)

TEKNIIKKALAJI

Koiran vuosia somessa

Teksti Saara Koho

SUUNNITTELETKO KOSKAAN some-päivitystesi aiheita tai sanamuotoja etukäteen? Mietitkö kesken hauskaa tapahtumaa, että tästä on saatava kuva Facebookiin?

Tällainen käytös on tuoreen väitöstutkimuksen mukaan kolmas ja viimeinen vaihe niin kutsutun elämäjulkaisemisen omaksumisessa.

Digitaalisen kulttuurin tutkija Sari Östman selvitti, kuinka bloggaaminen ja Facebookin käyttäminen muuttavat ihmisten identiteettiä ja käytöstä. Östman havaitsi, että ensimmäisessä vaiheessa ihmiset harjoittelevat uuden palvelun teknistä käyttöä ja miettivät, miten ja mistä haluavat puhua. Kirjoittajat eivät vielä määritä itseään päivitystensä kautta.

Syvenevän omaksumisen vaiheessa somettaja alkaa pohtia, millaisia rajoja muut käyttäjät ovat itselleen asettaneet. Missä omat yksityisyyden rajat kulkevat?

Kun päivittämisestä tulee syvästi omaksuttua, ihmiselle on itsestään selvää mistä asioista hän kertoo ja miten. Omat säännöt tulevat selkärangasta. Päivitysten halutaan usein olevan nokkelia tai hauskoja.

Somettaja alkaa myös miettiä elämäänsä julkaisemisen kautta: millaisen päivityksen tästä tilanteesta saisi?

TUTKIJA Lisa Nakamuran mukaan internet vanhenee seitsemän kertaa nopeammin kuin fyysinen maailma.

Tietotulva on niin valtava, että tämän päivän uutinen tai statuspäivitys on huomenna jo painunut unholaan.

Facebookissa viettämäni seitsemän vuotta vastaisivat siis 49:ää vuotta analogisessa maailmassa. Tätä 11-vuotias kummityttöni ehkä tarkoitti sanoessaan,

että Facebookia käyttävät vain ”tosi vanhat ihmiset”. Östman olettaa, että vaikka nuoret omaksuvat some-identiteettinsä nopeammin, he käyvät kuitenkin läpi samat omaksumisen vaiheet kuin vanhempi some-kansa.

Ei oikeastaan ole ihme, että teinit pakenevat aikuisia Instagramiin ja Snapchatiin. Varhaisten Facebookkäyttäjienkin suurin pelko oli omalta äidiltä tai esimieheltä tuleva kaveripyyntö. Östmanin tutkimuksen mukaan pelko kuitenkin laimeni sitä mukaa kun äidit ja pomot oikeasti liittyivät palveluun.

KUN SOME-MINÄSTÄ on tullut osa identiteettiä, pääseekö siitä koskaan eroon? Kaikilla trendeillä on vastailmiönsä, joten alammeko kohta vetäytyä oman elämämme mikrojulkisuudesta? Östmanin mukaan elämäjulkaisijan identiteetti näyttää tällä hetkellä niin vahvalta, että ilmiö tuskin katoaa. Hänen tutkittavansa eivät vuosina 2008–2014 lopettaneet päivittämistä, mutta se muutti muotoaan: blogeja lopetettiin ja uusia perustettiin, teemat vaihtelivat ja käyttäjät siirtyivät uusiin palveluihin.

Kyynikkona ajattelen joskus, että historioitsijat muistavat 2010-luvun siitä, että julkkikseksi pääsi kertomalla lempijogurtistaan Youtubessa, ihmiset kuolivat ottaessaan selfieitä vaarallisissa paikoissa ja Kim Kardashianin takapuoli sai internetin sekaisin.

Mutta ei minunkaan käteni hapuile aamutuimaan venäläisiä klassikkoromaaneja. Se löytää kännykästä tutun sinivalkoisen f-painikkeen. ■ VIIKON QR

VIIKON SITAATTI

VIIKON LUKU

500 KAUHUJEN TYÖPAIKKA. ”Minä en tunnista tätä lehdissä kuvailtua sielutonta Amazonia ja toivon todella paljon, ettette tekään”, verkkokauppajätin toimitusjohtaja Jeff Bezos kirjoitti Amazonin työntekijöille. Julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan yhtiössä on julma työkulttuuri, johon kuuluu valtavasti ylitöitä ja kilpailua.

TIETOSUOJA KOETUKSELLA. EteläKarjalan sosiaali- ja terveyspiirin kesätyöntekijän epäillään katsoneen ilman lupaa yli 500 henkilön potilastietoja. Eksote on tehnyt poliisille tutkintapyynnön tapauksesta.

MAINOKSET SYYNIIN. EU syventää Googletutkintaansa. Euroopan komissio epäilee, että hakukonejätti väärinkäyttää määräävää markkina-asemaansa. Skannaa koodi puhelimellasi tai lue juttu osoitteessa bit.ly/Tekniikkalaji28

Talouselämä 28/2015

23

LÄHDE EHTYI. ”Nokia oli meidän öljy ja sitten se loppuikin. Meillä on ollut vähän huonoa onnea ja sen alla on rakennemuutos”, Nordean tuleva konsernijohtaja Casper von Koskull sanoo.

24

Talouselämä 28/2015

”Menetämmekö toisen VUOSIKYMMENEN?” Euroopassa ei ole pelkoa pankkikriisistä vaan toisesta menetetystä vuosikymmenestä, sanoo Nordean uusi konsernijohtaja Casper von Koskull. ”Ruotsissa on tehty niitä asioita, joista Suomessa vasta puhutaan”, hän sanoo.

Teksti Pekka Lähteenmäki Kuvat Antti Mannermaa

P

ohjoismaiden mahtavin pankinjohtaja Casper von Koskull astuu laukkuineen sisään Nordean Suomen pääkonttorin ovesta puoli yhdeksältä. Von Koskull on ottanut aamulennon asemapaikastaan Tukholmasta. Konsernin pääkonttorissa Ruotsissa von Koskull myös pysyy, kun hänestä tulee Nordean konsernijohtaja marraskuun alussa. Siihen saakka von Koskull vastaa Nordean suurasiakkaista. ”Iloinen ja innostunut. Ripaus ylpeyttä, mutta paljon nöyryyttä”, von Koskull kuvailee tunteitaan.

Valinnassa paljon valtaa oli Nordean hallituksen puheenjohtajalla Björn Wahlroosilla. Pian syntyy harvinainen tilanne, kun Pohjoismaiden suurimman pankin ylimpinä johtajina on kaksi suomalaista. En finne igen!

Von Koskull saa johtaakseen vakavaraisen ja ennätystuloksia tekevän pankin. Silti Euroopan ja etenkin Suomen talous saa leppoisan pankkiirin synkäksi. ”On kasvu lähivuodet mikä tahansa, niin todennäköisesti Suomen kansantuote on vuonna 2017 alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Moni varoitti, että meillä on edessä menetetty vuosikymmen.

Nyt sitä ei tarvitse enää arvailla. Yksi vuosikymmen tässä menee”, von Koskull sanoo.

Hän neuvoo poliitikkoja kysymään saman kysymyksen, kuin yritysjohtajat: mitä jos.

”Entä, jos kasvua ei tule? Jos Kiina ei enää toimikaan samalla tavalla veturina kuin viimeisen 10–15 vuoden aikana. Ja Amerikka yskii jotenkin eteenpäin.

Tämä ei ole minun ennusteeni, mutta mitä jos?”, Koskull sanoo.

Silloin säästöt ja sopeutukset, joita Suomen hallitus yrittää saada aikaan, eivät riitä alkuunkaan. Ehkä ne eivät nytkään riitä. ”Jos joku tekisi raa’an analyysin, niin voi olla, ettei kilpailukyvyn parantamisen tarve olisi 5 prosenttia, vaan 10–15 prosenttia. Ja sen jälkeen pitää kysyä, mitä on tehtävä, jos kasvu ei alakaan.”

Hänen mielestään ei pitäisi luottaa siihen, että laskukautta seuraa nousu, kuten ennenkin. ”Menetimme vuosikymmenen, mutta menetämmekö kaksi? Japani on menettänyt kaksi”, von Koskull sanoo.

PANKKIKRIISIN RISKI ON OHI Usein sanotaan, ettei pankilla voi mennä paremmin kuin sen asiakkailla. Nordea on kuitenkin parantanut tulostaan ja nostanut osinkojaan matalasuhdanteessa vuosi vuodelta. Samaan aikaan pankki on vahvistanut vakavaraisuuttaan.

Tulos on tullut säästämällä. Tuorein tehostuskierros vähensi Suomessa vuosi sitten noin sata työpaikkaa. Samalla uusi puhelinpalvelukeskus toi noin 60

Talouselämä 28/2015

25

PÄÄTTÄKÄÄ, PÄÄTTÄJÄT. ”Toimenpiteet, joita hallitus on kuuluttanut ovat oikeita, mutta pystytäänkö ne ajamaan läpi”, Casper von Koskull sanoo.

KUKA

CASPER VON KOSKULL, 54 TYÖ Nordean suurasiakkaista vastaava johtaja. Aloittaa marraskuun alussa Nordean konsernijohtajana.

URA Citibankin johtajana Helsingissä, Lontoossa, New Yorkissa ja Frankfurtissa 19841994, UBS:n investointipankin johtajana Pohjoismaissa, Goldman Sachsilla 1998-2010 Pohjoismaiden investointipankkitoiminnan johtajana ja osakkaana KOULUTUS Ekonomi Helsingin kauppakorkeakoulusta HARRASTUKSET Purjehdus ja golf PERHE Vaimo ja kaksi aikuista lasta

26

Talouselämä 28/2015

työpaikkaa. Työn alla on nyt miljardin maksava it-vetoinen hanke Simplification, jolla Nordean toimintaa pitäisi yhä tehostaa.

Nordean tuloksen ja yleisen taloustilanteen epäsuhta saa von Koskullin mietteliääksi. Hän selittää tilanteen sillä, että Nordean asiakkaiden talous on taantumasta huolimatta hyvässä kunnossa. ”Suomalaiset yritykset ja kotitaloudet ovat hoitaneet asiansa hyvin. Yritykset ovat vakavaraisia, taseet ovat hyvässä kunnossa ja kannattavuus on hyvä.”

1990-luvun laman opetukset ovat pitäneet kotitaloudet varovaisina. ”Se mikä ei ole kunnossa, on valtiontalous.” Von Koskullin toinen huolenaihe on, että yrityksiltä puuttuu kasvu. ”Ei ole luotu uutta.”

Finanssikriisistä lähtien Euroopassa on pelätty pankkikriisiä.

Nyt markkinaepävarmuus on takana. Von Koskullin mukaan enää ei ole pelkoa eurooppalaisesta pankkikriisistä. ”Eurooppalainen pankkisektori on paljon terveemmällä pohjalla. Se kriisi ja riski on ohi.” Pankit ovat vahvistaneet pääomiaan ja taseitaan. Euroopassa on nyt myös sovitut työkalut ja menettelyt kriisipankkien pääomittamiseen ja alasajoon. ”Turvamekanismit ovat olemassa. Voi olla vielä pankkeja, jotka tarvitsevat siivousta ja lisää pääomaa, mutta pankit ovat paremmassa kunnossa.” ”KOROT NOUSEVAT AIKAISINTAAN 2017” Von Koskull on tällä reissulla Helsingissä kaksi vuorokautta. Suomessa hän on tavallisesti kaksi työpäivää kuukaudessa. Maiden vertaaminen on tuttua. Seminaarissa neljä vuotta sitten von Koskull arvioi, että Ruotsi voittaa Suomen talousmaaottelussa 5–0. Tilanne on yhä sama.

Kyse ei ole vain siitä, että Ruotsin teollinen pohja on vahvempi. Von Koskull muistuttaa, että Ruotsin talous oli vuosikymmeniä sitten Kreikan tiellä. ”Sen jälkeen he ovat tehneet työmarkkina- ja eläkeuudistukset. Väestön ikärakenne on parempi ja lisäksi heillä on enemmän maahanmuuttoa. Ruotsissa on tehty niitä asioita, joista Suomessa vasta puhutaan.”

Myös yrittäjyyteen kannustaminen on Ruotsissa vahvaa. ”Sitä nostetaan esille ja kunnioitetaan.”

Jotkut uskovat myös, että Ruotsilla menee Suomea paremmin oman valuutan ansiosta. ”Siihen en usko. Vuosien 2007–2008 kriisin jälkeen siitä oli hyötyä, mutta sen jälkeen Ruotsin kruunu on ollut aika vahva ja tulee varmaan olemaankin”, von Koskull sanoo. Elintasossa hän uskoo Suomen jäävän yhä enemmän Ruotsista jälkeen.

Pankkiasiakkaiden suhtautuminen asuntolainaan

MIKÄ

NORDEA POHJOISMAIDEN ja Itämeren alueen suurin finanssipalvelukonserni.

HENKILÖSTÖ noin 29 700 KONSERNIJOHTAJA tanskalainen Christian Clausen, marraskuun alusta lähtien Casper von Koskull SUURIN OMISTAJA vakuutusyhtiö Sampo 20 prosentin osuudella 2012

Liiikevaihto, milj. euroa 17 5 50 Tilikauden tulos, milj. euroa 3 126

2013

2014

15 9 02 15 6 94 3 116 3 3 32

on hyvin erilainen Pohjanlahden vastarannoilla. Ruotsissa lainaa ei lyhennetä juuri ollenkaan. Suomalaiset ovat von Koskullin mukaan liiankin innokkaita lainanmaksajia. ”Oikea tasapaino on jossakin siellä välissä.”

Suomessa Nordean kilpailija OP-ryhmä alkoi kannustaa asiakkaita lyhennysvapaaseen. Von Koskull ei arvostele kilpailijan avausta. ”Mutta ellei lainaa lyhennä, pitäisi säästää. Jos pelkästään lyhentää, on kaikki varallisuus asunnossa.”

Suomalaisten omistusasuminen heikentää jopa työvoiman liikkuvuutta. ”Meillä on paljon varallisuutta seinissä ja alueilla, joissa tulevaisuudessa työmahdollisuudet voivat olla heikkoja. Työpaikat siirtyvät keskuksiin ja silloin oma kyky liikkua heikkenee.”

Suomalaisten asuntovelkaisten pelkona on korkojen nousu. Ennustaminen on vaikeaa, mutta silti: Milloin nousu alkaa? ”Korot nousevat aikaisintaan loppuvuonna 2017.

Ehkä jopa 2018 saakka menee, ennen kuin korot lähtevät nousuun.”

Yleensä korot nousevat, kun talous alkaa kasvaa ja inflaatio kiihtyy. ”On vaikea nähdä, että saamme sellaista kasvua ja inflaatiopainetta Euroopassa ja euroalueella ensi tai jopa seuraavan vuoden aikana. Moni tekijä voi lykätä korkojen nousua vielä pidemmälle.” ”BALKANISOITUUKO PANKKISÄÄNTELY? Nordea ilmoitti kesällä, että se aikoo muuttaa Suomen Nordean ja muutkin maayhtiöt Ruotsin sivuliikkeeksi. Nordea haluaa yksinkertaistaa rakennettaan. ”Nykyinen juridinen muoto lisää hallinnollista byrokratiaa. Kun pääsemme todelliseen pohjoismaiseen rakenteeseen, asiakas hyötyy”, von Koskull sanoo.

Tämä johtaa siihen, että Nordean pääasialliseksi

Talouselämä 28/2015

27

Von Konstailematon NORDEAN UUSI konsernijohtaja Casper von Koskull vaikuttaa maanläheiseltä, virolaisperäisestä aatelissukunimestä huolimatta. ”Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä”, von Koskull sanoo.

Vaikka kokoushuoneen astiastot ovat nyt hopeaa, ei von Koskull varsinaisesti syntynyt hopealusikka suussa.

Isä työskenteli teollisuudessa. ”Isä oli diplomi-insinööri, asuimme Karkkilassa, Tervakoskella ja Tampereella”, hän sanoo ja lisää saaneensa kotoa hyvän tuen. Von Koskullin hyvin tunteva johtaja kuvaa tätä hyväksi ihmisjohtajaksi ja tiiminrakentajaksi.

Von Koskullin kyvyistä selvä näyttö on menestyksekäs ura Lontoossa investointipankki Goldman Sachsilla , jossa hän kohosi osakkaaksi. Pankista ovat huipputehtäviin ponnistaneet muun muassa EKP:n pääjohtaja Mario

sääntelijäksi tulee Ruotsin Finanssivalvonta. Nordea ei siis enää kuuluisi EU:n yhteiseen pankkivalvontaan.

Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen arvioi Helsingin Sanomille, että Nordean muutos heikentää pankkivalvontaa Euroopassa ja Suomessa.

Von Koskull torjuu epäilyn, että Nordea olisi halunnut eroon EKP:n valvonnasta. Itse asiassa von Koskull toivoo, että Ruotsi ja Tanskakin menisivät mukaan pankkiunioniin, jolloin sääntely yhtenäistyisi. ”Tottakai. Yhteiset pelisäännöt, yhteinen tapa tehdä. Aina kun avoimilla markkinoilla syntyy erityyppisiä sääntöjä, se vääristää kilpailua. Se ei ole hyvä”, hän sanoo.

Von Koskullin mukaan pankkisäätelyn ”balkanisoituminen”, eli hajanaistuminen olisi vaarallista. Nordean säästö ei tule siitä, että Ruotsin valvonta olisi helpompaa, vaan siitä, että valvojien määrä ylipäätään vähenee. ”Meillä on nyt neljä valvojaa. Olemme jo nyt Ruotsin valvojan alla. Olisi helpompaa, jos olisi yksi valvoja ja yhteiset pelisäännöt”, hän sanoo.

Nordea on ollut Suomen valtiolle hyvä veronmaksaja, mutta onko jatkossa? ”Veronmaksuun ja työpaikkoihin muutoksella ei ole merkitystä”, von Koskull sanoo.

Ruotsinkaan sääntelyn noudattaminen ei ole ollut Nordealle mutkatonta. Nordea sai keväällä Ruotsin Finanssivalvonnalta 5,4 miljoonan euron sakon, koska pankki noudatti puutteellisesti rahanpesun estämistä koskevia vaatimuksia. Puutteet ovat olleet ”merkittäviä”. ”Vuoden 2013 jälkeen olemme tehneet paljon, mutta olemme toimialana aliarvioineet sen monimutkaisuuden, jota uudet säännöt tuovat tullessaan”, von Koskull sanoo.

28

Talouselämä 28/2015

Draghi ja Koneen toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth.

Von Koskull toimi Goldman Sachissa neuvonantajana pohjoismaisissa yritysjärjestelyissä, kenties Björn Wahlroosinkin kaupoissa. Julkisuudesta hän silti pysyi visusti poissa Goldman Sachsin vuosina. Poikkeus oli esiintyminen Boardmanin seminaarissa vuonna 2004. ”Moni, moni, moni suomalaisyhtiö siirtyy vielä ulkomaalaisomistukseen... Suomalaiset yritykset ovat haavoittuvaisia, koska ne ovat aliarvostettuja. Älkää antako niiden mennä halvalla hinnalla”, von Koskull varoitteli Talouselämän mukaan.

Nordeaan von Koskull siirtyi vuonna 2010 vastaamaan suurasiakkaista. Björn Wahlroos sanoi Helsingin Sanomille, että von Koskull on rakentanut Nordeasta Pohjoismaiden ylivoimaisesti vahvimman investointi- ja yrityspankin.

Erikoisemmaksi asian tekee se, että Nordea sai Ruotsissa sakot rahanpesun estämisen puutteista jo vuonna 2013. Kuka tästä kantaa vastuun? ”Otamme tämän erittäin vakavasti. Sääntelyn vaatimuksiin vastaaminen on uuden hatun alla yksi isoja vastuitani”, von Koskull sanoo.

RAHAT MIELUUMMIN OMISTAJILLE Nordean ongelmana on kasvun puute. Pankkien tärkeä tulonlähde, korkokate, on pitkään ollut ohut. Tulosparannukset ovat perustuneet säästöihin. Von Koskull ei aio väkisin etsiä kasvua. ”Ellei kasvu tule talouden ja asiakkaiden kysynnän kasvusta, silloin se on helkkarin vaarallista, koska silloin usein mennään uusille aloille ja usein lisätään riskinottoa huonommilla tuotoilla. Pankit ovat tehneet tätä historiassa”, von Koskull sanoo.

Toukokuussa Nordea korotti osingonjakotavoitteitaan. Nordean tavoitteena on vuosina 2016–2018 jakaa osinkoa vähintään 75 prosenttia tuloksesta. Aiemmin tavoite oli 70. Von Koskull jakaakin mieluummin rahat omistajille kuin käyttää ne jännittäviin kasvuhankkeisiin. ”On tärkeää, että emme hae kasvua kasvun takia.

Jos pankilla on ylimääräistä pääomaa, se joko käyttää sen kasvuun tai palauttaa omistajille. Jos käytät sen sellaiseen, joka ei ole ydintoimintaa eikä palvele asiakkaita, niin silloin käy yleensä huonosti. Jos kysyntää ei ole, silloin palautamme sen pääoman”, hän sanoo.

Tällainen puhe sopii Nordean hallituksen puheenjohtajalle Björn Wahlroosille, joka itsekin omistaa Nordeaa Sammon kautta ja myös suoraan.

Nyt Casper von Koskullin täytyy trimmata Nordea sellaiseen kuntoon, että osingot virtaavat myös kitukasvuisessa mitä jos -maailmassa. ■

WIN MCNAMEE

KURSSIEN LIIKUTTAJA. Fedin pääjohtaja Janet Yellenin korkopäätöksiin vaikuttaa myös Yhdysvaltain julkinen velka, jota on jo yli 18 biljoonaa dollaria.

Markkinat kiehuvat Fedin koronnoston edellä

Kun Yhdysvaltain keskuspankki Fed valmistautuu nostamaan korkoja syksyllä, maailmantaloudessa alkaa pääomavirtojen suurin muutos puoleen vuosikymmeneen. Kuohunta on jo alkanut.

Teksti Dan Steinbock

T

oistettu hokema kuuluu näin: Yhdysvaltain talous elpyy nopeammin kuin muut suuret länsitaloudet, talouden kasvupohja laajenee ja dollari vahvistuu.

Todellisuudessa markkinat kuohuvat, kun keskuspankki Federal Reserve valmistautuu ensimmäisiin koronnostoihinsa vuosikymmeneen. Tästä kertoo osakekurssien lasku Wall Streetillä. Myös markkinoiden pelkoja heijasteleva Vix-indeksi on tuplaantunut parissa viikossa ja ylitti maanantaina 40 pistettä.

Länsimainen media löysi kurssipudotuksen syntipukiksi Kiinan. Pekingin kasvumallin muutos etenee

kuitenkin jokseenkin odotetusti. Sekä talouskasvun hidastuminen että pörssikiehunta kuuluvat asiaan – joskin vielä alkuviikolla jatkunut paniikki vaikuttaa myös Yhdysvaltain ja muun maailman osakemarkkinoihin.

Wall Street on kuitenkin jo odottanut korjausta.

Osakekurssit ovat olleet korkeita suhteessa talouden fundamentteihin. Pörssin hinnoissa eivät juuri ole näkyneet öljynhinnan romahdus, Euroopan ja Japanin stagnaatio, kehittyvien talouksien kasvukivut, lähiidän kuohunta tai Venäjän sanktiot.

Yhdysvaltain talous on jo viitisen vuotta nauttiTalouselämä 28/2015

29

YKSIN NEW YORKISSA KODITTOMIEN MÄÄRÄ ON KAKSINKERTAISTUNUT YLI 60 000:EEN. nut alhaisista koroista ja liki 4,5 biljoonan dollarin arvoisesta rahapolitiikan määrällisestä keventämisestä.

Siksi osakkeet ovat olleet kalliita jo pitkään. Suhdanteisiin mukautettu voittokerroin (p/e-luku) on ollut yli 26, eli reippaasti yli historiallisen keskiarvonsa, joka on 15.

Wall Streetin osakehintojen laskuun on kotoisiakin syitä: nihkeä kasvu, hidas palkkakehitys ja kiristyvän rahapolitiikan odotus. Ja kun keskuspankin viestit ovat ristiriitaisia, sijoittajat eivät tiedä, mitä heidän kannattaisi tehdä.

FEDIN VUORISTORATA Janet Yellenin johtamassa Fedissä mieliala on kuluvana vuonna muuttunut ainakin kolmesti ja joka kerta natisten – aivan kuin vaunujen suunta Coney Islandin vanhoilla vuoristoradoilla.

Alkuvuonna sijoittajat odottivat, että Fed nostaisi korkoja jo syyskuussa. Nämä odotukset kuitenkin haihtuivat nihkeän alkuvuoden jälkeen.

Huhti–kesäkuussa Yhdysvaltain talouskasvu ylitti 2,3 prosenttia ja seuraaville neljänneksille ennustajat povasivat jo 3,5 prosentin kasvua. Jälleen kerran markkinoiden odotukset syyskuussa tapahtuvasta koronnostosta kasvoivat – kunnes Fedin johto julkisti heinäkuun lopulla käymänsä keskustelut. Niiden mukaan talouskasvu vahvistuu, mutta ajatus korkojen korotuksista olemattoman inflaation aikaan jakoi mielipiteet Fedin johtokunnan sisällä.

Päätöksen sanelee Fedin maltillisten enemmistö, erityisesti pääjohtaja Janet Yellen ja hänen oikea kätensä Stanley Fischer, sekä heidän tukijansa: William Dudley, Lael Brainard ja Daniel Tarullo. Johtokunnassa yksi kyyhky, Charles Evans, siirtäisi rahapolitiikan kiristyksen ensi vuoteen. Vastavoimana ovat Fedin haukat: Jeffrey Lacker, Dennis Lockhart, mahdollisesti myös Jerome Powell ja John Williams.

Korotus nyt vai myöhemmin? Vielä viisi vuotta sitten maailmantaloudessa oli vahvoja puskureita takaiskujen varalta. Nyt on toisin.

Ennen viime päivien markkinakuohuntaa Fedin uskottiin aloittavan korotukset syyskuussa. Nyt tulevaisuus on sumuisempi. Silti Fedin tehtävänä on tehdä päätöksensä ensisijassa työmarkkinoiden ja hintojen kehitykseen perustuen.

NOUSEVA TYÖLLISYYS, OLEMATON INFLAATIO Elokuun työllisyysraportti kertoi Yhdysvaltain talouden kasvun vahvistumisesta ja 215 000 uudesta työpaikasta. Työttömyys oli alhaisimmillaan seitsemään vuoteen, 5,3 prosentissa.

Työhönosallistumisen aste on yhä alle 63 prosenttia, eli 1970-luvun lopun tasolla. Tilannetta pahentaa pitkäaikaistyöttömyys, joka on viimeksi ollut näin

30

Talouselämä 28/2015

korkea 1940-luvulla. Yksin New Yorkissa kodittomien määrä on kaksinkertaistunut puolessa vuosikymmenessä yli 60 000:een.

Fedin inflaatiotavoite on 2 prosenttia. Mutta alkuneljänneksellä inflaatio oli vielä olematonta ja pysynee 0,1–1 prosentin tienoilla. Loppuvuoden inflaatiota hillinnee vahvistuva dollari ja energiahintojen lasku.

Fedin suuri huoli on, että se nostaa korkoja liian varhain kuten tapahtui euroalueella, Ruotsissa, Brasiliassa ja Australiassa. Tämä johtaisi uusiin koronlaskuihin. Tällainen heilunta murtaisi keskuspankin uskottavuutta.

Myös valuuttamarkkinoiden kiehunta hillitsee Fedin strategisia siirtoja. Heinäkuussa Englannin keskuspankin kuvernööri Mark Carney lupaili rahapolitiikan kiristämistä, mutta kun vahvistuva punta uhkasi pitää inflaation alhaisena odotettua pidempään, suunnitelmat siirtyivät.

Fed ja erityisesti sen haukat seuraavat tarkkaan myös Yhdysvaltain velkadebattia. Suuri julkinen velka rajoittaa keskuspankin strategista liikkumavaraa.

Yhdysvaltain velka on nykyisin liki 18,4 biljoonaa dollaria ja ylittää kansantalouden koon. Tilanteeseen ei odoteta olennaista muutosta lähivuosina.

Jos kongressi ei pääse yksimielisyyteen velkaratkaisusta syyskuun puoliväliin mennessä, liittovaltion ovet joudutaan taas sulkemaan väliaikaisesti – ja tätä riskiä ei Fed voi sivuuttaa.

Jos Fed aloittaa koronnostot syksyllä, sen uskotaan etenevän hitaasti ja varovaisesti. Tällöin Yhdysvaltain korot nousisivat vuonna 2016 liki 2 prosenttiin. Korotukset voivat myös päättyä alemmalle tasolle kuin mitä ne olivat ennen finanssikriisiä, jolloin korko oli 4 prosentissa.

Jos Fed ajoittaa ja mitoittaa korotukset oikein, ne vahvistavat markkinoita. Jos ajoitus tai mitoitus epäonnistuu, markkinoiden uskotaan vajoavan. Silloin korkoja on taas kevennettävä – missä tapauksessa keskuspankin liikkumavara on vähäinen. ■

WWW.TALOUSELAMA.FI Lue verkosta Dan Steinbockin kommentti: Valkoisen talon maraton lähtee käyntiin

Kirjoittaja dosentti Dan Steinbock on tutkimusjohtaja Intia, Kiina ja Amerikka -instituutissa Yhdysvalloissa ja toimii Shanghain kansainvälisten opintojen instituutissa sekä Singaporen EU-keskuksessa.

Nokian Bridge-ohjelma synnytti Suomeen yli 400 yritystä. Kuinka moni niistä jäi henkiin?

Mitä tapahtui Nokian lapsille?

Teksti Juha-Matti Mäntylä Kuvat Vesa-Matti Väärä

KAHVILAYRITTÄJÄ. ”En tainnut edes harkita sitä vaihtoehtoa, että lähtisimme Salosta”, Cafe Makun perustaja Tiina Leikko–Lahtinen sanoo.

Taustalla aviomies ja yhtiökumppani Marco Lahtinen.

Talouselämä 28/2015

31

YRITTÄJIÄ TULOSSA. Microsoft jatkaa Nokian tiellä ja irtisanoo Salossa jopa tuhat henkilöä. Kunnanisät pelkäävät työttömyysasteen nousevan 20 prosentin tuntumaan.

N

”

eljätoista, viisitoista, kuusitoista...”

Talvella 2012 Marco Lahtinen ja Tiina Leikko-Lahtinen istuivat autossa salolaisen kauppakadun varrella ja laskivat ohi kulkevia ihmisiä. Koulun penkiltä alkanut ura Nokiassa oli taakse jäänyttä elämää. Nyt kaksikko selvitti, missä kaupungin ihmiset liikkuvat ja mihin kannattaisi perustaa kahvila.

Aviopari teki markkinatutkimusta nokialaisella perinpohjaisuudella. He uskoivat ideaan sinisen meren strategiasta – vain erilainen pärjää. ”Kantavana ajatuksena meillä oli kahvila, jossa ei olisi vitriiniä. Tekisimme ruoan vasta tilauksesta ja tarjoilisimme sen pöytiin. Kyse ei ole vain palvelusta, vaan myös hävikin minimoinnista”, Tiina LeikkoLahtinen sanoo.

Oma kahvila ei ollut hetken päähänpisto. Ensimmäisen liiketoimintasuunnitelmansa aviopari oli kirjoittanut jo vuonna 2007.

Silloin rohkeus ei vielä riittänyt. Samoihin aikoihin perheeseen syntyi myös toinen lapsi. ”Sitten tuli vuosi 2011 ja Stephen Elopin visiot uudesta Nokiasta. Meille kerrottiin kolmesta mahdollisuudesta – voisimme lähteä opiskelemaan jotain, hakea paikkaa Nokialta tai ryhtyä yrittäjäksi. Ajattelimme, että nyt on se sauma. Ilmoitin esimiehelle, että en ole kiinnostunut vaikka tulisikin uusia tehtäviä”, Marco Lahtinen sanoo.

Lahtinen ja Leikko-Lahtinen ilmoittautuivat Nokian Bridge-ohjelman yrittäjäputkeen. Ravintolan avaa-

mista edeltänyt puoli vuotta opetti aiemmin projektipäällikkönä ja controllerina toimineelle pariskunnalle enemmän stressinhallinnasta ja priorisoinnista kuin koko edeltävä Nokia-ura.

Asiakkaat kävelivät sisään Cafe Makun ovesta lokakuun kymmenentenä vuonna 2012.

Raskaat alkuinvestoinnit painoivat kahvilan ensimmäisen tilikauden sata tuhatta euroa tappiolle. Ilman Nokiaa tällainen riskinotto ei olisi ollut mahdollista.

PEHMEÄ PAKETTI Marco Lahtinen ja Tiina Leikko-Lahtinen ovat niiden 500 entisen nokialaisen joukossa, jotka vuosina 2011– 2014 ryhtyivät yrittäjiksi. Kaiken kaikkiaan yrityksiä syntyi yli 400. Luvut ovat Nokian ja Aalto-yliopiston laskemia.

Suuria henkilöstövähennyksiä näinä vuosina tehnyt Nokia tuki yrittäjäksi ryhtyviä työntekijöitään 10 000– 25 000 euron Nokia Grant -avustuksella, joka oli korkeintaan 100 000 euroa kutakin uutta yritystä kohden.

Nokia takasi myös kymmenien tuhansien eurojen lainoja. Yrittäjiksi lähtevien päivittäinen toimeentulo oli turvattu, sillä Nokia maksoi työsuhteen pituudesta riippuen jopa 15 kuukauden erorahan.

Verottaja kohteli tukia ansiotulona. Kahdella pitkän linjan nokialaisella saattoi silti olla käytössään yli 150 000 euroa elämiseen ja yritystoiminnan aloittamiseen.

Cafe Makun yrittäjät eivät saamaansa rahasummaa paljasta. ”Saimme lähes täyden avustuksen ja takauksen. Olimme todella tyytyväisiä. Emme olisi uskal-

ANKARAT VUODET 2011

2012

2013

ULOS. Nokia aloittaa massiiviset irtisanomiset. Nokia Bridgeohjelma aloittaa.

APUA. Bridge-ohjelman ilmoittautuneiden huippuvuosi.

Cafe Maku avaa ovensa.

ALKUJA. Aalto Yliopiston Pienyrityskeskuksen tutkimus: Suomeen syntynyt 400 uutta yritystä, 90 prosenttia yrityksistä jatkaa.

32

Talouselämä 28/2015

2014

OHJELMA PÄÄTTYY. HRM Partnersin mukaan 80 prosenttia ex-nokialaista on töissä, yrittäjinä tai opiskelemassa.

ANALYTIIKKAA. Kassalaskenta, raaka-ainetilaukset ja työvuorosuunnittelu tehdään Cafe Makussa Googlen ilmaispalveluilla. ”Yrittäjät vihaavat piilokuluja – vähän tulee tietysti ikävä Nokian liiketoimintajärjestelmiä, joilla tietoja saattoi pyöritellä monessa ulottuvuudessa”, Marco Lahtinen sanoo.

taneet lähteä tähän, jos Nokia ei olisi lähtenyt tukemaan”, Tiina Leikko-Lahtinen kiittelee.

Hän kertoo olleensa aina ylpeä työpaikastaan, ja olevansa sitä yhä. ”En sulata sitä, kun ihmiset täällä väittävät, ettei Nokia kanna yhteiskuntavastuuta. En tiedä yhtään toista yritystä, joka olisi näin paljon työntekijöitään tukenut.”

Leikko-Lahtinen on oikeassa, Nokia Bridge oli poikkeuksellinen yritysvastuuohjelma, joka herätti kansainvälistä huomiota. Nokia-lähtöisiä startup-yhtiöitä ovat ihastelleet ainakin BBC, Wall Street Journal ja New York Times. Poikkeuksellisia olivat Nokian vähennyksetkin, vuosien 2010–2013 välillä yhtiö vähensi pelkästään Suomessa noin 7 500 työntekijää.

Suomessa Bridge on myös vertailukohta, kun Nokian puhelinliiketoiminnat ostanut Microsoft valmistautuu joukkoirtisanomisiinsa. Valtioneuvoston kanslian vetämä työryhmä on keväästä lähtien pohtinut, miten Nokian kokemuksia voitaisiin jalostaa muiden irtisanojien käyttöön.

Työnantajat pitävät Bridgestä, koska se on työnantajalle vapaaehtoinen. Työntekijäliitot tykkäävät siitä, koska tukien taso oli niin korkea. Ja media odottaa uusia tähtiyhtiöitä.

Nokian Bridge-ohjelmasta on tullut malliesimerkki siitä, miten tulee toimia.

KUKA

YRITTÄJÄT Tiina Leikko-Lahtinen, 44 ja Marco Lahtinen, 43, omistavat Cafe Maku -kahvilan sekä Ademorkonsulttitoimiston.

Leikko-Lahtisella on tietojenkäsittelyn AMKtutkinto sekä yliopisto-opintoja, Lahtinen on viittä vaille valmis diplomi-insinööri.

Molemmat aloittivat työt Nokiassa opiskelujen jälkeen 1990-luvun puolivälissä. Perheeseen kuuluvat pian 8- ja 12-vuotiaat pojat.

Miten ex-nokialaisten perustamille yli 400 yritykselle lopulta on käynyt? Jos yritysidea ei kanna, Nokian antamat tuet ovat lopussa viimeistään tänä syksynä. Kuinka monesta tuli elinkelpoinen yritys, kuinka moni on kolmen vuoden kuluessa luovuttanut?

MONI ON TIETÄVINÄÄN Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi kesällä Taloussanomissa, että Bridgeohjelman synnyttämästä 400:sta yrityksestä vain neljä on lopettanut.

Talouselämä 28/2015

33

MIKÄ

SILTA YLI TUMMAN VEEN ENNEN KUIN Nokia myi kännykkätoimintonsa Microsoftille, yhtiö ehti kolmessa vuodessa – 2010–2013 – vähentää Suomessa noin 7 500 työntekijää. Nokia Bridge oli yritysvastuuohjelma, joka tuki irtisanomisuhan alla olevia työntekijöitä. Nokia tarjosi tukea ja koulutusta muun muassa työ- ja opiskelupaikan valintaan sekä yrittäjyyteen.

Nokia tuki yrittäjäksi lähteviä 10 000– 25 000 euron Nokia Grant -avustuksilla, joita myönnettiin korkeintaan neljälle henkilölle per yritys. Keskimääräinen tuki oli 15 000 euroa, jota verotettiin ansiotulona. Yritykset olivat oikeutettuja myös Nokian lainatakaukseen. Lisäksi yrittäjiksi lähtevillä oli käytettävissään työsuhteen pituudesta riippuen jopa 15 kuukauden irtisanomispaketti.

Nokia Bridge -ohjelmaan oli oikeutettu yhteensä 18 000 yhtiön työntekijää, joista Suomessa oli 5 000. Suomessa syntyi yli 400 uutta yritystä.

VALMIINA PÄIVÄÄN. Cafe Makun lounashittejä ovat kuumat leivät, crêpesit ja vohvelit.

Nokia-yrittäjät alueittain

17 % 37 % 21 %

Pääkaupunkiseutu Oulun seutu Tampereen seutu Salon seutu

25 %

30 %

40 %

30 %

Nokia-yrittäjät toimialoittain Tieto- ja viestintätekniikka Asiantuntijapalvelut Muut

LÄHDE: AALTO-YLIOPISTON PIENYRITYSKESKUS

Tämä ei pidä paikkaansa. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan kymmenesosa yrityksistä oli lopettanut toimintansa jo toukokuuhun 2013 mennessä.

Sekin on hyvä tulos. On normaalia, että iso osa aloittelevista yrityksistä kaatuu jo ensivuosinaan.

Ohjelmistoyrittäjien puheenjohtaja Rasmus Roiha on laskenut, kuinka pitkään yritys voi elää Nokian tukipaketeilla ja Tekes-tuilla. Hän povaa Nokia Bridgeyritysten joukkokuolemaa tänä syksynä. ”Laskimme pari vuotta sitten, että mikäli liiketoiminta ei vedä, viimeistään vuoden 2015 syksyllä porukalta on fyrkat loppu.”

34

Talouselämä 28/2015

Roiha kertoo seuranneensa it-alan nousevia startup-yrityksiä ja havainneensa hyvin vähän Nokian Bridgestä ponnistaneita menestystarinoita. Sen sijaan hän kertoo tuntevansa monia ex-nokialaisia, jotka perustivat yrityksen saadakseen tuet sekä aikaa miettiä seuraavaa urasiirtoa. Tämäkin on arvokasta, mutta Bridge-toimintamalli ei ole Roihan mukaan mikään ihmelääke kasvuyhtiöiden synnyttämiseen. ”Malli toimii hyvin, jos halutaan antaa ihmisille aikaa löytää uusi työ tai opetella vaikka uusi ohjelmointikieli. Mutta luodaanko tällä tavoin yritysjoukko, joka viiden vuoden kuluttua on palkannut 10 000 ihmistä ja kasvaa kohisten? Toistaiseksi havainnot eivät tue tätä väitettä”, Roiha sanoo.

TUTKIMUKSET VANHENIVAT Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen mukaan Nokian Bridge oli menestys. Aallon tutkimukseen vastanneista parista sadasta yrittäjästä peräti 90 prosenttia jatkoi toukokuussa 2013 liiketoimintaansa.

Tutkimukseen vastanneet, yrittäjäksi ryhtyneet entiset nokialaiset odottivat liiketoimintansa kukoistavan. He arvioivat, että keskimääräinen työntekijämäärä kasvaisi vuoden 2015 loppuun mennessä hieman yli kahdesta seitsemään, ja yrityksen liikevaihto 132 000 eurosta 1,2 miljoonaan euroon. Jos yrityksiä on 400 kappaletta, tämä tarkoittaisi 2 500 työpaikkaa ja 420 miljoonan euron liikevaihtoa.

Aalto-yliopisto keräsi lähdemateriaalinsa yli kaksi vuotta sitten, jolloin suurin osa yrityksistä oli vuoden tai kahden ikäisiä. Sitä ei Aalto-yliopistossakaan tiedetä, mitä tälle yritysjoukolle kuuluu nyt. ”Tässä uhkaa käydä niin kuin hyville tutkimuksille lähes aina, seuranta unohtuu. Jatkotutkimus pitäisi ilman muuta tehdä”, tutkija Pertti Kiuru sanoo. Kiuru uskoo valtaosan yrityksistä jatkavan yhä toimintaansa. Pienyrityskeskukselta puuttuu rahoitus, jolla

”MITÄ SAISI OLLA?” Tiina Leikko-Lahtinen kirjaa Anna-Maija ja Timo Hammarin tilaukset iPadilleen.

asian voisi varmistaa. Tutkimuksen tekeminen kestäisi Kiurun mukaan muutaman kuukauden ja maksaisi 30 000 euroa.

Toinen Bridge-ohjelmaa tutkinut taho on konsulttiyhtiö HRM Partners. Sen kyselyyn vastanneista 75 Nokia-taustaisesta yrittäjästä kaksi kolmasosaa kertoi liiketoimintasuunnitelmansa toteutuneen melko tai erittäin hyvin. ”Se on selkeästi positiivinen merkki”, sanoo HRM Partnersin johtaja Elina Palmroth-Leino.

Tästäkin selvityksestä on jo puolitoista vuotta. ”Vaikea sitä lopullista totuutta on perata – yrityksiähän ei oikeasti lopeteta, ne vain lopettavat toimintansa. Minäkin tunnen monta, jotka ovat menneet muualle töi-

hin tai siirtyneet sivutoimisiksi yrittäjiksi”, PalmrothLeino sanoo.

YRITYKSET OMILLAAN Nokialla Bridge-ohjelmaa vetänyt Pekka Pesonen joutuu yhä vastailemaan Bridge-kyselyihin, vaikka kalenteri täyttyy Nokian yrityskulttuurin kehittämisellä ja Alcatel-Lucentin integraatiolla. Yhtiöllä ei hänen mukaansa ole lisätietoa Bridge-yritysten tilanteesta.

Lista yrityksistä ei Pesosen mukaan ole julkinen.

Siitä hän on kuitenkin varma, ettei suurta lopetusaaltoa ole tulossa. ”Nokia maksoi avustusta suhteessa investointitarpeisiin. Jos kassavirtaa ei ole syntynyt, tukirahat

MILJOONAN EURON PIENI BRIDGE-KERHO Nokian Bridge -ohjelmasta alkunsa saaneita, yli miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä suomalaisyrityksiä YRITYS

KOTIPAIKKA

PERUSTAMISVUOSI

MITÄ TEKEE/TOIMIALA

TOIMITUSJOHTAJA

LIIKEVAIHTO 2014, MILJ. EUROA

LIIKETULOS 2014, MILJ. EUROA

HENKILÖSTÖ 2015

Haltian Jolla Creoir Intopalo Bigdatapump AntCore

Oulu Helsinki Oulu Tampere Turku Oulu

2012 2011 2012 2012 2012 2012

Langattomat laitteet Käyttöjärjestelmäkehittäjä Langattomat laitteet Teollisuusohjelmistot Liiketoiminta-analytiikkaa Antennisuunnittelua

Pasi Leipälä Antti Saarnio Pekka Väyrynen Juha Latvala Martti Reilander Tatu Karvinen

7,8 4,1 2,2 1,1 1,1 1,0

0,6 -10,8 0,3 0,1 0,04 0,3

80 130 13 31 16 9

Talouselämä löysi kymmeniä Bridgeyhtiöitä, joista miljoonan euron liikevaihtoon ylsi vain kuusi.

Jos yrityksesi kuuluu listalle, ota yhteyttä: juhamatti.mantyla@ talentum.com

Talouselämä 28/2015

35

VESA RANTA

VAUHDIKAS LÄHTÖ. Creoirin Pekka Väyrynen (vasemmalta), Markku Heiskari ja Timo Kolehmainen toteuttivat ruotsalaisasiakkaan tilaaman Marshall London -älypuhelimen.

Intiasta on turha soitella ”OLEN NUKKUNUT paljon paremmin, kun saan murehtia omista asioistani”, oululaisen Creoirin toimitusjohtaja Pekka Väyrynen sanoo.

Useimmat Nokian Bridge-ohjelman synnyttämät uudet yhtiöt ovat liiketoimintansa alkumetreillä. Joukossa on kuitenkin muutamia useamman miljoonan euron liikevaihtoon yltäneitä. Oululainen Creoir on yksi niistä.

Vuonna 2012 perustettu yhtiö teki viime vuonna 2,2 miljoonan euron liikevaihdolla 260 000 euron tuloksen. Yhtiössä on 15 työntekijää. ”Porukka on pitkälti samaa, joka työskenteli Nokian tuotteistamisyksikössä täällä Oulussa”, Väyrynen sanoo.

Tuotteistamisyksikkö oli kuin yritys yrityksen sisällä. Siellä koottiin kaikki valmiiseen älypuhelimeen vaadittavat palaset. Tuoteohjelmien vetäjänä Väyrynen vastasi muun muassa markkinoinnista, tuotekehityksestä, komponenttien hintaneuvotteluista ja sertifikaateista.

Väyrysen viimeinen tuote Nokialla oli Meego-puhelin N9. Se projekti jatkui myöhemmin omassa yrityksessä, sillä Creoirin ensimmäinen asiakas oli Meegon pohjalta ponnistava Jolla. Myös Jolla on yksi Nokia

36

Talouselämä 28/2015

Bridge-rahoitusta saaneista yhtiöistä. ”Tärkeintä oli, että pääsimme heti vuoden 2013 alussa tekemään Jollan puhelinta. Jos uusien yrittäjien liiketoiminta ei lähde liikkeelle nopeasti, usko loppuu”, Väyrynen sanoo.

Tänään itseluottamus on Creoirissa korkealla. Väyrysen käsissä on ruotsalaisen Zound Industriesin tilaama Marshall-älypuhelin.

Marshall on tuttu vahvistinmerkki jokaiselle sähkökitaran soittajalle. Puhelimen suunnittelussa onkin kiinnitetty erityishuomiota äänipiiriin. Siinä on esimerkiksi yhden kuulokeliitännän sijasta kaksi äänilähtöä.

Pieni Creoir ei aio kasvattaa henkilöstöään holtittomasti. Yhtiö luottaa oululaiseen yritysverkostoon. ”Nokian tuotteistamisporukasta syntyi Oulun seudulle pieniä firmoja, joiden osaamista yhdistelemällä voit tehdä mitä vain langattomia laitteita piirustuspöydältä tuotantoon asti”, Väyrynen sanoo. ”Minullekin soitellaan viikoittain ja tarjotaan intialaista osaamista. Mutta jos tarvitset vaikka käyttöjärjestelmän kernelin puukottamista, täältä löytyvät siihen maailman parhaat kaverit.”

ovat loppuneet jo kauan sitten”, hän sanoo.

Vaikka Nokia ei entisten työntekijöidensä yritystoimintaa seuraakaan, eräs mittari Pesosella kuitenkin on. Nokia takasi noin 150 yrityksen luotot, ja näistä luotoista vain kymmenkunta on palannut Nokian maksettavaksi. Loput yrityksistä hoitavat velkaansa. ”Se on rohkaisevaa. Varmasti useampi kuin neljä yritystä on lopettanut. Mutta uskon, että toimintaa jatkavat yritykset työllistävät tänään reilusti enemmän kuin mitä tämä yritysjoukko työllisti perustamisvaiheessa”, Pesonen sanoo.

Pesonen arvioi, että todennäköisimmin yrittäjyydestä ovat luopuneet ne, jotka suuntasivat asiantuntijapalveluihin. Erilaisia konsultteja oli kaikista yrittäjistä lähes kolmannes. ”Moni asiantuntijapalveluilla itsensä elättänyt on myöhemmin siirtynyt tavalliseen palkkatyöhön. Mutta jos väliajan elätti itsensä freelancerina, niin silloinkin Bridge-ohjelma teki tehtävänsä ja auttoi yksilöä.”

Nokian yritysvastuun ja irtisanottavan työntekijän kannalta tilanne on juuri kuten Pesonen kuvaa. Tärkeintä on se, että ihmisellä on töitä. Yhteiskunnan kannalta on myös arvokasta, että yritys tukee irtisanottavia koulutuksella ja erilaisilla paketeilla. Irtisanomispaketin saanut ei nosta työttömyyskorvausta.

Mutta ajatus siitä, että Nokia Bridge -ohjelman avulla Suomeen on syntymässä kymmenien kansainväliseen menestykseen ponnistavia kasvurakettien jouk-

ko, on ylioptimistinen. Sivun 35 taulukkoon on koottu julkisuuteen tulleita Bridge-yrityksiä suuruusjärjestyksessä. Kasvuraketit ovat harvassa.

KATKERUUDELLE EI SIJAA Nokian runteleman Salon kaupunkikuvaan ilmestyi Cafe Makun lisäksi kaksi entisten nokialaisten perustamaa vaatekauppaa. Toinen on juuri sulkemassa oviaan kannattamattomana. LinkedIn-palvelun mukaan perustaja sai työpaikan Ericssonilta.

Kahvilayrittäjät eivät ole luovuttamassa.

Marco Lahtisen mukaan menestys edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Cafe Makussa otetaan tilaukset vastaan Applen iPadeilla, raportoidaan hankinnat, kassanlaskenta sekä työvuorot Googlen ilmaisilla verkkosovelluksilla ja keittiökin toimii japanilaisen lean -periaatteen mukaan. Iltapäivän hiljaisiin tunteihin yrittäjät lanseerasivat iltapäiväteen – ja parin viikon kuluttua esitellään uusi kahvijuomaperhe.

Tällä asenteella yritys yltää kolmannella tilikaudellaan vähintään nollatulokseen. Perustajien lisäksi Cafe Maku työllistää tällä hetkellä kaksi työntekijää.

Lounasaika lähestyy, ja Tiina Leikko-Lehtinen kantaa terassikalusteita ulos. ”Kertaakaan näitä ovia avatessa ei ole harmittanut”, hän sanoo. ”Kun näen, että asiakas tulee tänne, tiedän tehneeni jotain oikein. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? Se on niin erilaista kuin powerpointtien tekeminen.” ■

Opi hallitsemaan stressiä.

Marja-Liisa Manka

Stressikirja

Mistä virtaa Stressi tarttuu ihmisestä toiseen. Siksi johdon ja esimiesten kannattaa kiinnittää huomiota positiiviseen ilmapiiriin. Ja myös siksi, että hyvinvoiva ihminen on onnellisempi ja terveempi.

Kirja kertoo, miten stressi vaikuttaa elämääsi. Saat konkreettisia keinoja stressin selättämiseksi ja opit ammentamaan voimaa pysähtymisestä ja palautumisesta: raivaamaan aikaa itsellesi.

2015, 242 sivua, sh. 55 €

Tilaa nyt: talentumshop.fi Talouselämä 28/2015

37

Sijoituselämä

MARKKINOIDEN ARMOILLA. Volatiliteetti kasvaa, kun Kiinan keskusjohto koettaa koronlaskulla rauhoittaa sijoittajia.

MARKKINAT

JEROME FAVRE

Toimittanut Merja Saarinen

Kiinalainen juttu

Kurssit rytisivät alas ja ylös, kun sijoittajat justeerasivat Kiinan kasvuodotuksensa uudestaan. Mutta onko sykli kääntynyt?

Teksti Emilia Kullas HITAAMMAT SIJOITTAJAT hieraisivat silmiään maanantaina, kun Helsingin pörssi sukelsi muiden pörssien vanavedessä viiden prosentin alamäessä. Kiinasta ja Hongkongista viikko sitten alkanut markkinamyllerrys liikkui osakemarkkinoilla kuin taifuuni, sulattaen muutamissa tunneissa globaalien osakemarkkinoiden arvosta 2 700 miljardia dollaria.

Tiistaina Kiinan valtio reagoi liukkaasti ja alensi saman tien ohjauskorkoaan 0,25 prosenttia. Helsingissä, Lontoossa

38

Talouselämä 28/2015

ja New Yorkissa kurssit ottivat jo tiistaina lähes kokonaan kiinni maanantain rajun laskun.

Mitä oikein tapahtui? Oliko rytinä esimakua Kiinan talouskasvun hidastumisesta vai korjausliike? ”Sehän se onkin miljoonan taalan kysymys. Kreikan kriisi kesällä oli tähän verrattuna pelkkää sanahelinää. Kiina vastaa noin 40 prosentin osuudesta maailman markkinoiden kasvusta. Jos tämä kasvun moottori yskii, se on systeeminen riski”, eläkeyhtiö Veritaksen sijoitusjohtaja Niina Bergring sanoo.

KIINAN TALOUS on kasvanut viime vuonna 7–8 prosenttia. Tuore talousdata, esimerkiksi heinäkuun ostopäällikköindeksi, osoitti selvästi hiipuvaa toimeliaisuutta.

Ongelma on, että kukaan ei tiedä, mihin kasvu asettuu. ”Kiinan hallitus haluaa viedä maan teollisuuspainotteista taloutta palveluvetoiseen suuntaan, mutta osa palveluista ei näy virallisissa kansantuoteluvuissa. Katveisiin jää paljon nyansseja”, sanoo Hongkongissa vuoden vaihteesta asunut eläkeyhtiö Ilmarisen salkunhoitaja Anna Hyrske.

PELKOPIIKKI POMPAHTI, OSAKEINDEKSIT SUKELSIVAT OMX Helsinki -indeksi

CBOE Market Volatility -indeksi 24.8.2007–24.8.2015

80

25.8.2014–24.8.2015

10 000

60

9 000

40

8 000

20

7 000

0 2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

6 000 2014

2015

S&P 500 -indeksi Osakemarkkinoilla on kommunistisessa jättimaassa omat erikoispiirteensä, jotka osaltaan selittävät kurssien rajuja heilahteluja. Shanghain ja Hongkongin pörssit lähes kaksinkertaistuivat alkuvuodesta lähtien ilman kunnon perusteita.

Markkinoilla olevien sijoittajien määrä aaltoilee, mutta heistä noin 80 prosenttia on piensijoittajia. Isoja, vakaammin liikkuvia institutionaalisia sijoittajia on vähän.

Ulkomaalaiset sijoittavat kiinalaisyhtiöihin joko Shanghain tai Hongkongin pörssien kautta. Moni kiinalaisyhtiö on myös listautunut suoraan Yhdysvaltoihin, joko Nasdaqin tai Dow Jonesin listoille. ”Saman yhtiön osake voi olla listattuna sekä Manner-Kiinassa A-osakkeena että Hongkongin pörssissä H-osakkeena. Mutta näiden osakkeiden välinen hintaero voi olla useita kymmeniä prosentteja”, Hyrske sanoo.

MANNER-KIINASSA OSAKKEEN arvo voi päivän aikana nousta tai laskea maksimissaan 10 prosenttia suuntaansa, Hongkongissa osakkeen hinta määräytyy vapaasti.

Hongkongissa kaupankäyntiaika on myös pidempi. Manner-Kiinassa osakkeiden päiväkauppa tai shorttaus eli lyhyeksi myynti velaksi ei ole mahdollista.

Kaupankäynnin keskeytykset ovat hyvin tavallisia. Kauppa yhtiön osakkeella voi olla vuodenkin keskeytettynä, jos esimerkiksi yritysjärjestelyt ovat kesken.

Markkinapsykologialla on iso merkitys, kun piensijoittajat hamuavat maksimituottoa maksimiriskillä. ”Kiinan markkinat eivät ole fundamentti- vaan sentimenttivetoiset. Piensijoittajat haluavat halpoja osakkeita, mutta eivät suhteellisesti halpoja vaan absoluuttisesti halpoja. Senttiosakkeet ovat suosittuja.

Osa isoista valtionyhtiöistä splittaa osakkeensa, jotta hinta pysyy tarpeeksi piene-

nä”, Hyrske sanoo.

Säästäväisten kiinalaisten silmissä sijoitusasunnot ovat suosittuja, mutta asuntolainan saanti ja käsirahan suuruus on tarkkaan määritelty asuinpaikkakunnan mukaan. Useamman sijoitusasunnon osto vaatii tukevia säästöjä, koska kolmanteen asuntoon lainaa ei saa lainkaan. ”Periaatteessa yhdenkään pörssisijoittajan kodin ei pitäisi olla liipasimella, vaikka kurssit laskevatkin”, Hyrske sanoo.

KIINAN MYLLERRYS pompautti sijoittajien pelkokertoimena tunnetun Vix-indeksin neljän vuoden huippuunsa. ”Nyt on nähty terävä väristys, mutta tämä ei ole yhtä vaarallinen tilanne kuin finanssikriisin aikaan vuosina 2007 ja 2008.

Silloin kukaan ei tiennyt, mitä tapahtuu.

Nyt ei ole sitä vaaraa, että pankit kaatuisivat. Markkinat vain hinnoittelevat Kiinan heikentyneet kasvunäkymät uudestaan”, sijoituspalveluyritys IndexHelsingin toimitusjohtaja Esko Immonen sanoo.

Yhdysvaltain keskuspankin Federal Reserven koronnosto-odotukset ovat siirtyneet syksystä talveen. Se tukee osakemarkkinoita.

Mutta Helsingin isoille pörssiyhtiöille

USD 2 200

25.8.2014–24.8.2015

2 100 2 000 1 900 1 800 2014

2015

Hongkongin Hang Seng -indeksi 25.8.2014–24.8.2015

29 000 27 000 25 000 23 000 20 000

2014

2015

LÄHDE: FACTSET

Kiinan kasvun hidastuminen on ongelma, jota raaka-aineiden ja energian halventunut hinta ei ratkaise. ”Yleensä näin isoissa liikkeissä mietin, onko kyseessä niin iso muutos, että riskitasoa pitää dramaattisesti laskea ja pudottaa osakepainoa. Onko tämä Minsky moment, jossa Kiinan velkakupla puhkeaa? Jos on, riski pois. Jos ei, jäitä hattuun”, Veritaksen Niina Bergring pohdiskelee. ■

TOIMITTAJAN KOMMENTTI

ZENILÄISEN TYYNESTI EKONOMISTI Hyman Minsky uskoi markkinoiden olevan pohjimmiltaan epävakaita. Mitä pidempään kurssit nousevat, sitä enemmän sijoittajat iskevät niihin velkarahaa kiinni. Kun pudotus alkaa, jälki on rumaa. Mitä pidempi nousu, sitä karmeampi krapula.

Markkinamekanismien digitalisaatio eli velkasijoituksia ohjaavat algoritmit kärjistävät kurssien liikkeitä. Kun sijoittajien käyttämät riskimallit kehottavat yhtä aikaa keventämään tai lisäämään osakeriskiä, myynti- ja ostopiikit terävöityvät. Pitkäjänteisen sijoittajan ainut suoja on riittävä hajautus. Puskuria pitää olla EMILIA KULLAS niin, että pakkoraossa ei tarvitse myydä.

Talouselämä 28/2015

39

Sijoituselämä VIIKON OSAKE

Amer on hyvä, mutta ei halpa

AMER SPORTS 21.8.2012–21.8.2015

euroa 28 23 18 13

Amer ei ole tehnyt tulosta vain säästämällä – se on myös kasvanut. Lähes kaikki hyvä on jo osakkeen hinnassa.

8 2013 TUNNUSLUVUT

Liikevaihto, milj. euroa Tulos/osake, euroa Oma pääoma/osake, euroa

2014

2015 4–6/2014

376 -0,16 6,10

4–6/2015

461 -0,11 6,85

LÄHDE: FACTSET

ISO TEKIJÄ.

Amerikkalaisessa jalkapallossa Amerin Wilsonilla on peräti 70 prosentin markkinaosuus.

TOM PENNINGTON

prosenttiin, koripalloissa pariinkymmeneen.

Asusteiden ja jalkineiden markkinat ovat sirpaleisemmat, joten Amerin siivut jäävät pienemmiksi kuin välinepuolella. Positiivisesti ilmaistuna se tarkoittaa, että kasvunvaraa riittää. Amerin liikevaihdosta asusteet ja jalkineet tuovat yli kolmanneksen.

Teksti Tommi Melender AMER SPORTSIN osake on menestynyt Helsingin pörssin suurista yhtiöistä parhaiten viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tonnin sijoitus on nyt runsaan 1 600 euron arvoinen.

Osakkeen suosio ei yllätä. Toisin kuin useimmat suomalaisfirmat, Amer ei ole tehnyt tulosta kustannuksia karsimalla, vaan on pystynyt myös kasvamaan. Factsetin konsensusennuste odottaa ylimmän rivin tukevoituvan tänä vuonna kaksinumeroisin luvuin. Osaltaan Ameria vauhdittaa dollarin vahvistuminen.

Orgaanista kasvua täydentävät yritysostot. Amerin tuorein hankinta on paisuvalle fitness-harrastajien joukolle voimaharjoitteluvälineitä valmistava Queenax.

40

Talouselämä 28/2015

Aiemmin haaviin tarttui baseball-mailoistaan tunnettu Louisville Slugger.

TAKAVUOSINA SIJOITTAJAT tottuivat pitämään Ameria kroonisena alisuorittajana, mutta suunta muuttui viisi vuotta sitten, kun Heikki Takala tuli toimitusjohtajaksi Procter & Gamblesta. Hänen johdollaan yhtiö alkoi laajentaa välinepainotteista liiketoimintaansa asusteisiin ja jalkineisiin.

Perinteisissä ydintuotteissaan Amerin brändeillä on vahvat markkina-asemat.

Talviurheiluvälineissä Salomonin ja Atomicin markkinaosuudet liikkuvat 25 prosentissa. Tennismailoissa ja -palloissa Wilsonilla on 30 prosentin siivut ja amerikkalaisessa jalkapallossa jopa 70 prosenttia markkinoista. Golfvälineissä Wilsonin osuudet yltävät globaalisti noin viiteen

HEINÄKUUN LOPUSSA julkaistu toisen vuosineljänneksen tulosraportti ylitti analyytikoiden konsensusodotukset. Seurauksena oli tulosennusteiden ja tavoitehintojen nostoja.

Alkuvuoden myönteisimpänä yksityiskohtana nousee esiin Pallopelit-liiketoiminnan tuloksen paraneminen. Pitkälti Wilsonista muodostuva Pallopelit on ollut Amerin murheenkryyni, sillä kasvu on ollut tiukassa ja kilpailu kovaa. Uusi johto on saanut yksikköön eloa ankaralla tehostamisella.

Vastedes sijoittajat vahtivat tarkasti, onnistuuko Amer hilaamaan liikevoittomarginaalinsa kohti kymmentä prosenttia.

Viime vuosina se on liikkunut seitsemän tienoilla, tältä vuodelta konsensusennusteet odottavat yli kahdeksaa.

Osake hinnoittelee Amerille positiivista tuloskehitystä, sillä p/e-luku kurkottaa 20:n yläpuolelle. Historiallisesti osakkeen voittokerroin on ollut 15:n pinnassa, joten skeptinen sijoittaja voisi uumoilla, että vahvistuneet odotukset on leivottu kurssiin sisään jo täysimääräisesti. ■

ELÄKEYHTIÖT

Korkopiikki iski Varmaan

ANTTI MANNERMAA

TAKKIIN TULI. Sijoitusjohtaja Reima Rytsölä kaitsee Varman salkkua, josta korkojen osuus on kolmannes.

Eläkeyhtiöiden alkuvuoden tuotot painuivat toisella vuosineljänneksellä. Rohkea korkonäkemys tuli Varmalle kalliiksi.

Teksti Mikko Laitila KEVÄTKUUKAUDET eivät olleet hyvää aikaa eläkesijoittajille. Alkuvuoteen verrattuna sijoitustoiminnan nettotuotot ropisivat roimasti alas kaikilla muilla paitsi Veritaksella.

Veritas onnistui toisella neljänneksellä sekä korko- että osakesijoituksissaan, ja myös yhtiön kiinteistösijoitukset tuottivat keskimääräistä paremmin.

Toisen neljänneksen kurjin oli Valtion Eläkerahasto (VER), jonka sijoitukset tuottivat 1,9 prosenttia tappiota.

Pahiten eläkeyhtiöiden tuottoja painoivat korkosijoitukset, joiden tuotto valahti toisen vuosineljänneksen aikana.

Raskaimman iskun koki Varma. Yhtiön saama tuotto julkisyhteisöjen velkakirjoista, eli valtioiden lainapapereista, painui koko alkuvuodelta 1,3 prosenttia negatiiviseksi. Varman korkosijoitukset tuottivat kuudessa kuukaudessa vaivaiset 0,3 prosenttia, kun vielä maaliskuun lopussa tuotto oli 2,0 prosenttia.

Mikä tämän selittää, Varman sijoitusjohtaja Reima Rytsölä? ”Mitä pidempi duraatio (kassavirroilla painotettu korkosijoituksen takaisinmak-

suaika) korkosalkussa on, sitä herkempi salkku on korkotason liikkeille. Meillä on ollut kilpailijoita pidempi duraatio toisellä neljänneksellä, minkä johdosta korkojen nousun negatiivinen vaikutus on ollut suurempi.”

KEVÄÄLLÄ EUROOPAN keskuspankin velkakirjojen osto-ohjelma painoi valtionlainojen korkoja ja suunta näytti olevan alas.

Kun korkotaso laskee, pitkien korkopapereiden tuotto paranee ja päinvastoin. Varman sijoitusjohto päätteli, että korko laskee edelleen ja painotti salkussaan pitkiä korkoja.

Sitten tapahtui jotakin ikävää. Valtionlainojen äkillinen nousu saattoi tuntua keväällä pieneltä uutiselta, mutta suomalainen eläkejärjestelmä menetti sen seu-

rauksena satoja miljoonia euroja.

Varman koko 42 miljardin sijoitusvarallisuudesta korkosalkun osuus on kolmannes, joten korkotuoton romahdus nirhaisi yli 200 miljoonan euron tuotot. Myös Varman osakesijoitukset tuottivat selvästi eläkeyhtiöiden keskiarvoa heikommin.

Varman korkotuotto retkahti pahiten, toisaalta kaikilla muilla eläkeyhtiöillä korkojen osuus koko salkusta on selvästi korkeampi, Ilmarisella liki 50 prosenttia. Korkotappioita tuli valtionlainoista kaikille, vain Etera selvisi liki kuivin jaloin.

Eteran korkosalkussa valtionlainojen paino on kevyempi kuin kilpailijoilla, ja ne ovat lähes kokonaan euroalueen ulkopuolelta. Eteran strategian ydin on muiden yhteisöjen joukkolainoissa, kuten yrityslainoissa. ■

ELÄKEYHTIÖIDEN KOVA KEVÄT Elo

Sijoitustoiminnan nettotuotto 1-3/2015, % Sijoitustoiminnan nettotuotto 1-6/2015, %

Etera Ilmarinen

Varma

Veritas

Keva

VER

5,3

4,0

7,1

5,3

5,5

7,5

7,4

4,9

3,7

6,2

4,3

5,8

6,6

5,5

LÄHTEET: TELA JA VER

LYHYET

PÖRSSIIN RIITTÄÄ TULIJOITA

ROMAHDUS TOI OSTOPAIKAN

CITYCONIN KRUUNUVELKA KELPASI

NASDAQIN pohjoismaisiin pörsseihin listautui alkuvuonna 37 yhtiötä. Helsingissä uusia pörssiyhtiöitä on tänä vuonna kertynyt yhdeksän. Ne keräsivät anneillaan lähes 400 miljoonaa euroa. Suomessa listautumista ovat ilmoittaneet harkitsevansa ainakin Vincit, Tokmanni, Laitilan virvoitusjuomatehdas, GF Money, Elite Varainhoito, Cityvarasto ja jo muutaman vuoden takaa Mawson Resources.

KIINA SÄIKÄYTTI osakemarkkinat, mutta FIMin mielestä musta maanantai avasi hyviä ostopaikkoja. Etenkin yhtiöt, joiden liikevaihdosta valtaosa tulee länsimaista, laskivat pankin mielestä liikaa. Tällaisia ovat Aktia, Nordea, Neste, Sampo, Suominen ja Tieto.

KIINTEISTÖSIJOITTAMINEN on velkarahalla pelaamista. Citycon sai uusimman eränsä kunnialla päätökseen myymällä muutamassa tunnissa 2,65 miljardin Norjan kruunun eli noin 280 miljoonan euron joukkovelkakirjalainat. Varat kauppakiinteistöihin erikoistunut Citycon käyttää Sektor-yrityskaupan rahoitukseen.

Talouselämä 28/2015

41

Sijoituselämä

PÖRSSIVIIKKO

Nokian Renkaita saa nyt halvalla Nokian Renkaiden kurssi on painunut kuukaudessa jo 18 prosenttia. Venäjän markkina arveluttaa, mutta yhtiön myynti Pohjoismaihin ja Pohjois-Amerikkaan kasvaa.

OSAKKEET 24.8.2015

HINTA, EUROA

Talouselämän pörssitaulukon luvut pohjautuvat mediaanilukuihin, jotka tietopalveluyritys Factset on laskenut kymmeniltä eurooppalaisilta pankkiiriliikkeiltä keräämistään luvuista. ▲ = ennuste nousi ▼ = ennuste laski

ARVOKKAIMMAT MARKKINA- KURSSIARVO, MUUTOS MILJ. EUROA 1KK, %

Nordea Sampo TeliaSonera Nokia Kone Fortum UPM Wärtsilä Stora Enso Neste Orion Elisa Metso Nokian Renkaat Kesko Huhtamäki Amer Sports Metsä Board Citycon SSAB Cargotec Konecranes Kemira Tieto Fiskars Outokumpu Valmet Caverion Sponda Uponor

39 487 22 792 20 236 18 778 17 927 12 268 7 606 7 124 5 969 5 654 4 793 4 585 3 252 3 078 3 008 2 988 2 669 2 113 1 958 1 822 1 780 1 718 1 580 1 529 1 462 1 388 1 355 1 056 991 975

-14 -10 -16 -18 -9 -11 -11 -13 -10 -13 -10 -10 -11 -18 -12 -11 -11 -1 -10 -19 -14 -4 -13 -13 -13 -17 -11 -8 -3 -7

LÄHDE: FACTSET

42

Talouselämä 28/2015

Affecto Ahlstrom Aktia Alma Media Amer Sports Apetit Aspo Atria Basware Bittium Capman Cargotec Caverion Citycon Comptel Cramo Digia Elisa Etteplan Finnair Fiskars Fortum F-Secure HKScan Huhtamäki Kemira Kesko Kone Konecranes Lassila&Tikanoja Lemminkäinen Marimekko Metso Metsä Board Munksjö Neste Nokia Nokian Renkaat Nordea Okmetic Olvi Oriola-KD Orion Outokumpu Outotec

2,85 7,44 10,00 2,78 22,52 13,30 6,37 8,10 39,20 4,61 0,99 27,51 8,41 2,20 1,07 18,08 4,80 27,40 3,80 2,74 17,85 13,81 2,28 4,08 27,73 10,17 30,58 34,12 27,16 16,60 11,90 9,20 21,63 5,96 8,20 22,05 5,11 22,85 9,75 6,50 23,50 4,21 33,95 3,34 5,11

KURSSIMUUTOS, % 1KK 1V

-17 -4 -8 -7 -11 -5 -17 -11 -13 -2 -5 -14 -8 -10 -20 -4 8 -10 -7 -4 -13 -11 -30 -21 -11 -13 -12 -9 -4 -7 0 -5 -11 -1 -7 -13 -18 -18 -14 -10 -11 -6 -10 -17 -17

-10 -5 2 -4 52 -20 1 15 18 66 -4 -1 42 -8 73 32 28 32 18 9 17 -29 -13 19 37 -5 9 7 12 22 -6 -8 -31 81 1 50 -18 -9 -3 54 -6 95 16 -45 -25

2014

-2 -10 53 15 55 -8 18 26 3 12 3 72 28 88 5 16 3 225 5 -83 773 3 154 16 57 137 90 96 756 75 18 -16 4 189 69 8 57 1 149 208 3 334 5 33 46 211 -438 0

NETTOTULOS, MILJ. EUROA 2015E 2016E

8 9 29 23 54 63 16 18 131 ▼ 169 ▼ 2 7 20 19 22 25 4 15 7 9 6 8 156 184 86 ▼ 59 ▼ 132 156 6 8 57 66 5 8 238 246 6 7 19 51 ▲ 77 ▲ 101 ▼ 5 148 743 17 17 17 20 149 188 104 129 145 210 934 983 81 110 42 45 14 29 5▼ 4▼ 464 233 145 151 34 47 536 536 1 168 1 248 307 234 3 884 ▲ 3 798 ▲ 8 9 27 35 48 ▼ 43 ▲ 214 ▲ 204 ▲ -161 ▼ 127 ▼ 29 53

HINTA/TULOS (P/E) 2015E 2016E

8 13 13 14 20 43 11 11 122 ..

17 11 18 13 21 14 19 19 12 31 17 16 21 13 17 14 17 19 18 15 18 21 15 16 12 11 17 15 10 14 19 18 23 ..

25

7 14 11 12 16 13 10 9 37 66 12 10 12 12 14 12 12 18 12 7 19 17 20 11 15 12 14 18 14 15 9 16 14 14 9 11 15 13 11 13 14 16 24 11 18

OSINKOTUOTTO, % 2015E 2016E

5,9 4,1 6,3 5,2 2,4 4,3 6,4 4,9 0,3 0,3 7,3 3,6 3,8 6,8 2,3 3,3 2,1 4,9 4,2 0,0 4,0 9,3 3,4 3,6 2,7 5,1 6,3 4,0 4,0 5,1 1,2 3,8 5,0 2,3 4,3 3,4 3,1 6,2 7,1 5,5 3,1 2,9 3,8 0,0 1,9

6,9 4,1 7,3 6,1 2,9 5,5 6,7 5,5 0,6 0,5 7,8 4,2 5,0 6,8 2,8 3,8 2,1 5,1 4,5 0,0 4,0 7,8 4,3 4,8 2,9 5,2 5,7 4,2 4,3 5,6 2,5 4,6 5,3 2,7 5,5 3,6 3,3 6,5 7,7 6,1 3,3 3,5 3,6 0,0 2,9

HINTA/ MARKKINATASEARVO, ARVO MILJ. EUROA

1,0 1,1 1,1 2,2 3,2 0,7 1,8 0,6 4,0 6,6 1,3 1,5 4,5 0,9 3,4 1,7 2,7 5,0 2,7 0,7 1,3 1,1 4,6 0,5 3,3 1,4 1,4 8,8 3,6 3,1 0,7 2,6 2,7 2,4 1,0 2,2 2,2 2,6 1,3 1,8 2,6 7,0 9,4 0,7 2,1

64 347 696 210 2 669 84 197 229 557 611 85 1 780 1 056 1 958 115 805 100 4 585 77 351 1 462 12 268 362 225 2 988 1 580 3 008 17 927 1 718 644 276 74 3 252 2 113 419 5 654 18 778 3 078 39 487 112 488 753 4 793 1 388 936

SANOMA. Mediajätti uhmasi muuta a osakemarkkinaa ja nousi Kiina-lähtöisen öisen myyntirynnäkön ravistellessa Helsingin ingin pörssiä. Yhtiön bisnekset tuottavatt kuitenkin yhä tuskaa, minkä tuore tulosraportti vahvisti. Sijoittajat eivät yllättyneet, kun Sanoma kertoi uudesta 50 miljoonan euron säästöohjelmasta ja enintään 280 ihmisen irtisanomisesta Suomen-liiketoiminnoissa.

HINTA, EUROA

PKC 17,12 Ponsse 14,31 Pöyry 3,55 Raisio 4,19 Ramirent 7,06 Rapala 4,76 Raute 12,64 Restamax 4,00 Revenio Group 20,99 Sampo 40,70 Sanoma 3,46 Sponda 3,50 SRV Yhtiöt 2,70 SSAB 3,50 Stockmann 7,40 Stora Enso 7,52 Talentum 1,10 Technopolis 3,51 Teleste 7,54 TeliaSonera 4,67 Tieto 20,67 Tikkurila 15,34 UPM 14,25 Uponor 13,32 Vaisala 23,26 Valmet 9,04 Verkkokauppa.com 5,60 Wärtsilä 36,12 YIT 4,69

KURSSIMUUTOS, % 1KK 1V

-13 -3 -7 0 -3 -10 -5 -10 3 -10 -3 -3 -13 -19 14 -10 -7 -8 1 -16 -13 -11 -11 -7 -3 -11 9 -13 -31

-11 17 -1 7 4 -5 62 -13 46 9 -42 -10 -16 -50 -24 16 -4 -16 68 -16 -1 -15 28 15 -3 7 10 -4 -36

2014

NESTE. Yhtiö on saanut uusia patentteja omaan tuotekehitykseen perustuvalle Nexbtltekniikalleen Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Neste valmistaa Nexbtl-tekniikalla dieselöljyä kasviöljyistä ja jäterasvoista jalostamoillaan Porvoossa, Rotterdamissa Hollannissa ja Singaporessa.

NETTOTULOS, MILJ. EUROA 2015E 2016E

-29 19 38 30 35 36 -24 5 10 38 ▲ 6 36 ▲ 32 44 53 9 11 14 4 5 5 3 5 6 2 5 7 1 540 1 699 ▼ 1 621 ▼ 55 11 55 83 102 106 18 ▼ 11 6▼ -139 66 ▲ 162 ▼ -100 -50 -2 99 500 562 3 4 5 51 ▲ -10 44 ▼ 8 11 13 1 531 1 650 ▼ 1 757 ▼ 35 86 ▼ 111 ▲ 48 47 48 512 649 676 37 47 62 22 21 27 46 99 115 5 3▼ 11 ▼ 371 466 498 56 44 62

HINTA/TULOS (P/E) 2015E 2016E

17 12 88 18 18 17 9 13 34 14 19 10 21 24 ..

12 11 8 13 12 14 15 12 21 19 12 36 15 14

OSINKOTUOTTO, % 2015E 2016E

10 11 20 16 14 13 11 10 25 14 11 9 8 11 ..

11 10 8 11 12 13 14 11 16 16 11 22 14 10

4,0 3,4 0,0 3,6 5,7 4,5 5,6 5,8 2,4 5,2 4,1 5,4 2,2 1,5 0,0 4,0 5,5 4,5 3,0 6,5 6,1 5,1 5,1 3,8 4,0 3,8 2,6 3,3 3,7

4,5 4,1 1,4 3,9 6,4 4,9 5,6 5,5 3,0 5,5 5,5 5,7 4,7 3,2 0,0 4,6 6,4 4,5 3,7 6,7 6,3 5,3 5,4 4,5 4,3 4,0 2,6 3,6 4,7

HINTA/ MARKKINATASEARVO, ARVO MILJ. EUROA

2,7 4,7 2,1 2,0 2,3 1,5 2,1 1,6 14,1 2,1 0,7 0,7 0,6 0,4 0,7 1,2 2,4 0,7 2,0 1,8 3,3 3,6 1,0 4,2 2,5 1,7 6,8 3,7 1,1

412 401 212 687 767 186 51 66 167 22 792 563 991 165 1 822 530 5 969 49 374 143 20 236 1 529 677 7 606 975 424 1 355 252 7 124 596

NOUSIJAT KURSSIMUUTOS 1 KK, %

Incap Afarak Group Stockmann Nexstim Verkkokauppa.com Yleiselektroniikka Digia Turvatiimi Sievi Capital Siili

38 31 14 11 9 8 8 7 6 5 LÄHDE: FACTSET

LASKIJAT KURSSIMUUTOS 1 KK, %

YIT F-Secure HKScan Comptel QPR Software SSAB Tecnotree Aspocomp Nokia Nokian Renkaat

-31 -30 -21 -20 -19 -19 -18 -18 -18 -18 LÄHDE: FACTSET

LYHYET

BITTIUM OSTAA MELKEIN KAIKKI OSAKKEENSA

HONKARAKENNE LOMAUTTAA

FIM NAITTAA SUOMISTA

BITTIUMIN eli entisen Elektrobitin yhtiökokous päättänee ostaa 595 miljoonalla eurolla omia osakkeitaan vapaaehtoisella julkisella ostotarjouksella. Automotive-liiketoiminnan myynnistä saatu kassa riittää 94 prosenttiin osakekannasta ja markkinaarvosta. Ostot estävät Bittiumin osaketta vajoamasta senttiluokkaan.

HIRSITALOVALMISTAJA aloittaa yt-neuvottelut kotimaan työntekijöiden lomauttamiseksi enintään 90 päiväksi. Tavoitteena on turvata kilpailukyky. Honkarakenteen liikevaihto laski alkuvuonna 14 prosenttia ja tilauskanta oli kesäkuun lopussa 12 prosenttia vuodentakaista pienempi.

FIMIN MUKAAN yritysjärjestelyaktiviteetti on noussut Suomessa tänä vuonna. Pankin listalla todennäköisimpiin yritysjärjestelykohteisiin kuuluvat Suominen, Wärtsilä ja Caverion. Kolmikosta parhaat pisteet saa Suominen, joka on hyvissä asemissa niche-markkinassa sektorilla, jossa on myös erittäin isoja kilpailijoita.

Talouselämä 28/2015

43

Lue uusi Arvopaperi

Omistatko Wärtsilää tai Metsoa? Jos omistat, varaudu pahimpaan.

Kiinan energia-alan ja teollisuuden investointikysyntä hiipuu.

Tutustu Arvopaperiin - Osta Lehtipisteistä - Tilaa lehti www.arvopaperi.fi/lehti/tilaa - Lue digitaalisesti osoitteessa summa.arvopaperi.fi

Uratie

Toimittanut Ninni Myllyoja

Keskellä ruokaympyrää Anu Oran tehtävä on kääntää herneet, potut ja porkkanat kunnolla kannattaviksi.

Teksti Seija Holtari Kuvat Karoliina Paavilainen

TYÖ JA HARRASTUS. Kasvikset ja kala täyttävät Anu Oran työpäivät, vapaa-aikana hän harrastaa viljelyä.

Talouselämä 28/2015

45

Uratie

ANU ORAN TAVAT OTTAA HALTUUN UUDET TEHTÄVÄT TAPAA JA KUUNTELE. ”Työntekijöillä on aina valtavasti tietoa liiketoiminnasta. Kannattaa kuunnella ja oppia.”

KAIVA LUVUT ESIIN. ”Olennaiset luvut pitää omaksua.

Keksi uusia lukuja ja mittareita.”

TEE SYNTEESI. ”Tapaamisista ja numeroista syntyy ymmärrys toiminnan vahvuuksista ja heikkouksista.”

POHDI YHDESSÄ. ”Olettamuksia, suuntia ja ideoita pitää työstää yhdessä. Näin syntyy luottamus ja sitoutuminen.”

PRIORISOI VOIMAT. ”Valikoi kohteet, joissa on hyvä tuottojen ja panosten suhde. Mitä isompi mittakaava sen parempi.”

2

3

4

5

ANU ORA hypistelee ohrantähkiä Tuomarinkylän kartanon liepeillä Espoossa. Toisella puolella tietä kasvaa herneitä. Nämä ja monet muut kasvit täyttävät nyt hänen työpäivänsä. ”Säkylässä alkoi pari viikkoa sitten herneenpuinti. Herneen matka pellolta pakasteeksi kestää kaksi tuntia. Tämä oli ensimmäisiä asioita, joita olen uudessa työssäni oppinut”, hän kertoo.

Anu Ora aloitti elokuun puolivälissä Apetit-pörssiyhtiön ruokaliiketoiminnasta vastaavana johtajana. Keväällä yhtiön toimitusjohtajaksi tullut Juha Vanhainen halusi ruuan yhden johtajan vastuulle.

Apetit kerää liikevaihtonsa kasvis- ja ruokapakasteista, kalasta, tuoreista hedelmä- ja vihannestuotteista, viljakaupasta ja kasviöljyistä. Kalakauppa on viime vuodet kangerrellut pahasti, ja pakastekaapissa vyöryvät päälle tuontitavara ja kaupan omat merkit. ”Kannattavuus pitää ensin saada kuntoon, sitten vuorossa on kasvu. Tuoretuotuoretuot teiden kysyntä kasvaa, se on yksi vahvoista ruokatrendeistä”, Anu Ora sanoo. o.

KUKA

ANU ORA, 41 TYÖ Apetitin ruokaliiketoiminnan johtaja ohtaja o h htttaj aja aj URA Apetit, Suomen Lähikauppa, Boston Boston Consulting Group KOULUTUS Kauppatieteiden maisteri eri e rrii PERHE Mies ja 10-, 8- ja 6-vuotiaat lapset HARRASTUKSET Pienen maatilan hoitaminen Korialla, mökkeily Kemiön saaristossa, lukeminen, lenkkeily

46

Talouselämä 28/2015

Ora on Helsingin kauppakorkeakoulun kasvatti, joka työskenteli aluksi kymmenen vuotta vuotta konsulttina Boston Consulting Groupissa. Hän kävi läpi nelisenkymmentä liiketoiminnan kehityshanketta. Asiakkaina oli myös paljon kulutustavarayhtiöitä.

Viisi viime vuotta Anu Ora toimi Suomen Lähikaupassa eri tehtävissä. Hän vastasi kaupan vuosinaan esimerkiksi 800 miljoonan euron vuotuisista ostoista, hinnoittelusta ja esillepanosta, tuotehallinnasta, markkinoinnista ja logistiikasta. Tutuiksi tulivat tulosvastuu ja työ johtoryhmässä.

Apetitissa ruokaliiketoiminnan liikevaihto oli viime vuonna 171 miljoonaa euroa. Apetitin tarjous loikasta ruokateollisuuteen tuli otolliseen aikaan. ”Nuorin lapsi aloitti elokuussa koulun. Oma vapausaste kasvoi”, hän kuvaa elämänvaihettaan.

ANU ORA paljastaa olevansa pienimuotoinen viljelijä. Isovanhemmat tul tulivat evakkoina Karjalasta Karjala ja asettuivat KouvoKou lan kylkeen K Koriperua alle. Suvun pe on pieni maa maatila,

jossa hän kasvattaa heinää ja ohraa.

Tässähän meillä on juuri oikea henkilö vastaamaan kiivailuun, kuka on ruokaketjun roisto! Tätä nokittelua käyvät tulojaan menettäneet tuottajat ja kuluttajahintoja laskenut kauppa. ”Jokaisen osan ruokaketjussa pitää pystyä toimimaan terveesti. Taantuma on puristanut mehuja pois tuottajilta ja teollisuudesta. Tilallisilta ei voi enää lisää puristaa, teollisuus pystyy vielä kehittämään toimintansa tehokkuutta”, Ora arvioi.

Tuottajien asemaa heikentävät eurooppalainen ylituotanto ja Venäjän tuontikiellot. Teollisuuden raaka-aineissa suomalainen tuotanto kamppailee usein halpatuonnin kanssa. Suuri osa kuluttajista on hurahtanut halpoihin hintoihin.

Kauppa on Oran mukaan jo toteuttanut helpot tehostukset. Lisää tehoa löytyisi esimerkiksi varastoinnista ja keräilystä.

Automatisointi vaatii kuitenkin lisää investointeja. ”Olennaista on sinnikäs ja pitkäkestoinen kehittäminen. Se tuo kaikessa liiketoiminnassa aina tulosta. Yleisestä taloustilanteesta ei lähivuosina paljon apuja tule”, Ora korostaa.

SUOMALAISET OVAT kuluttajina yllättävän hitaita muutoksille. Monissa muissa Euroopan maissa kuluttajat ostavat vihanneksensa valmiiksi pilkottuina ja sopiviksi yhdistelmiksi pakkaukseen koottuina.

Suomalaiset haluavat pottunsa pesemättöminä ja kuorimattomina.

Kotimaisuus on valttia ruokakaupassa, mutta kuluttajan huomio vaatii päällekäyvän selviä merkintöjä. Niinpä Apetitin pakkaukset julistavat nykyään kotimaisuutta isosti.

NIMITYS

+ ”Vielä enemmän pitää nostaa esiin kasvisten terveellisyyttä ja maukkautta. Pakkausten pitää olla oikean kokoisia ja ostajalle pitää tarjota myös reseptejä. Pitää saada viestiä perille, että tässä on helppo ja terveellinen ratkaisu”, Ora sanoo.

Osa haastetta on kuluttajakunnan sirpaloituminen. On paljon yhden henkilön talouksia, mutta myös suurperheitä.

Osa hakee vain halpaa hintaa, toiset hakevat ennen muuta loistavaa laatua. Arkena ruuan pitää olla helppoa, viikonloppuna saisi olla kokille haastetta. ”Tässä on paljon mahdollisuuksia. Apetit on ruokaympyrän keskiössä, ja ravitsemussuositukset kehottavat syömään enemmän vihanneksia.”

KONSULTTIAJAN PERUA on systemaattinen tapa tutustua liiketoimintaan. Pitää tavata ja kuunnella ihmisiä ja poimia heiltä tietoa ja ideoita, joita raportit eivät välitä. Myös numerot on otettava haltuun. ”Helppoja ja nopeita muutoksia löytyy aina – näitä matalalla roikkuvia hedelmiä.

Uusi ihminen näkee usein parhaiten itsestäänselvyydet”, Anu Ora sanoo.

Ora piirtää myös laatikkoja, nuolia ja karttoja. Niiden avulla hän hahmottaa syitä ja seurauksia. Hän kirjaa hypoteesejaan etupainotteisesti, sillä ne edistävät ja kohdistavat keskustelua.

Liian kauan ei piirrosten ja oletusten äärellä kannata kuitenkaan viihtyä. Sata päivää riittää, sitten pitää jo panna toimeksi. ”Minuun on vahvasti juurtunut panos–tuotos-ajattelu, joka suhteuttaa investoinnin ja siitä syntyvät tuotot. Kaikkien kehitysideoiden toteuttamiseen ei ole millään yrityksellä rahaa eikä resursseja.” ■

KAKSI PÄIVÄÄ.

Suomessa on 43 ravirataa. ”Vain jouluaattona ja joulupäivänä Suomessa ei ajeta raveja”, Pia BlomJohansson sanoo.

Pia Blom-Johansson aikoo herätellä nuoria raviurheiluun.

Teksti Mari Karjalainen MIKSI LÄHDIT Tapiola-ryhmästä vuoden 2012 alussa? ”Henkilökohtaisista syistä. Mieheni sairastui vakavasti ja jäin hänen avukseen hoitamaan hänen konsulttiyritystään.”

Sinulla oli Tapiolassa vastuualueina eläinvakuutukset ja vastuullinen yritystoiminta.

Antoiko työ eväitä Vermon johtajaksi? ”Sain johtamiskokemusta, opin rekrytoinnista ja liiketoiminnan kehittämisestä ja tein yhteistyötä eläinalan järjestöjen kanssa. Sain koko hevosalan tuntemusta.”

Tulit raviradan johtajaksi alan ulkopuolelta. Miten valinta tapahtui? ”Tein Tapiolassa paljon yhteistyötä alan järjestöjen kanssa, kiersin isoimmat ravitapahtumat ja tunsin ravipuoltakin. Uskon, että ulkopuolisen silmin näkee vähän eri asioita ja sen, missä on kehittämistä. Headhunter otti minuun yhteyttä.”

Vermon Raviradan liikevaihto oli viime vuonna 7 miljoonaa euroa ja Toto-myynti 21 miljoonaa euroa. Mitä raviradan johtajan työhön kuuluu? ”Toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen myynnin, markkinoinnin, talous- ja henkilöstöhallinnon sekä kiinteistöhuollon lisäksi. Hoidan yhteistyökumppaniyhteydet alan järjestöjen, muiden raviratojen sekä Espoon ja Helsingin kaupungin kanssa. Lisäksi pelitoiminnan, ravitapahtumien ja muiden tapahtumien kehittäminen.”

Raviurheilu on pienten intohimoisten piirien harrastus. Miten nuoriso on kiinnostunut siitä? ”Se on jääkiekon jälkeen seuratuin laji Suomessa. Seuraajia on noin 700 000. Näköpiirissä on, että pikkuhiljaa nuoretkin rupeavat heräämään. Ravitapahtumista täytyy saada houkuttelevampia myös lajin ulkopuolelta tuleville.”

Olet itsekin intohimoinen ratsastaja. Kerro

KATARIINA SALMI

SATA PÄIVÄÄ RIITTÄÄ. ”Tässä ajassa ehtii syntyä kuva, mihin pitää ensiksi tarttua ja keskittyä muutoksessa.”

Heppahullua puri ravikärpänen

KUKA

PIA BLOM-JOHANSSON, 50 TYÖ Vermon Raviradan toimitusjohtaja URA Tapiola, Innostaff KOULUTUS KTM HARRASTAA Ratsastus, tanssi, veneily, lukeminen PERHE 16-vuotias poika ja 22-vuotias tytär sekä hevonen

harrastuksestasi? ”Olen ratsastanut pienestä pitäen. Olen myös pienimuotoisesti kasvattanut hevosia ja minulla on oma pieni talli. Tällä hetkellä minulla on vain yksi oma kasvatti.

Olen vuosia sitten kokeillut ravihevosen ohjastamista ja Vermossa pääsin ajamaan kaikki harjoituslenkit läpi sekä hiittisuoralla että varsinaisella raviradalla. Innostuin niin, että aion jatkaa sitä.” ■ Talouselämä 28/2015

47

Uratie UUSI TYÖ

Digivelho kipuaa toimitusjohtajaksi Online-johtaja Kati Riikonen jättää DNA:n ja siirtyy Isobar Finlandin johtoon.

KUKA

KATI RIIKONEN, 44 TYÖ Aloittaa Isobar Finlandin toimitusjohtajana.

URA DNA, Motorola, Nokia KOULUTUS Kauppatieteiden maisteri PERHE Puoliso ja kaksi kouluikäistä tytärtä HARRASTUKSET Monipuolinen urheilu ja lasten harrastusten tukeminen

Teksti Mari Karjalainen

jaksi markkinointi- ja verkkokauppajohtajaksi syyskuun alussa. ”Mitään erityistä syytä lähteä DNA:lta minulla ei ole, mutta haluan monipuolisempia toimialoja ja siirtyä toimitusjohtajatasoisiin tehtäviin. Minua motivoi johtaminen, kaupallisuus, myyminen ja yritysten sekä brändien kanssa yhteistyössä toimiminen. Isobarissa pääsen toteuttamaan näitä asioita”, Riikonen sanoo.

Riikonen on tehnyt pitkän uran markkinoinnin parissa ensin Nokiassa, Motorolassa ja sitten DNA:ssa. DNA:ssa hän oli ensin markkinointijohtajan ja myöhemmin online-johtajan pestissä. Motorolan ja DNA:n

KATARIINA SALMI

PÄÄMÄÄRÄTIETOISESTI URAANSA rakentanut DNA:n online-johtaja Kati Riikonen siirtyy lokakuun alussa digitoimisto Isosobar bar Finlandin toimitusjohtajaksi. Isobar nFinland on strategiseen, luovaan suunOHJENUORA. nitteluun ja tuotantoon erikoistunutt ”Sanon aina tyttärilleni, että tytöt ja pojat digitoimisto, ja se on osa globaalia voivat tehdä täysin saDentsu Aegis Network -konsernia. moja asioita. Jokainen Asiakkuuksina Isobarilla on muun nainen ja mies voisi muassa RAY, Coca-Cola, XXL ja Saamuistuttaa itseään samasta asiasta,” Kati rioinen. Isobarin edellinen toimitus-Riikonen sanoo. an johtaja Outi Ellilä taas siirtyy Anttilan välissä hän toimi myös viisi vuotta yksityisyrittäjänä, jolloin hän konsultoi yrityksiä digitaalisissa palveluissa. ”Olen aina ollut ennakkoluuloton ja halukas oppimaan uutta.”

Digitaalisten palveluiden kanssa Riikonen kertoo olleensa tekemisissä niin kauan kuin niitä on ollut olemassa. Merkittävimpänä saavutuksenaan hän pitää DNA:ssa juuri online-myynnin ja -markkinoinnin kehitystä.

Riikonen uskoo, että digitaalisuuden myötä myynnin, it-kehityksen ja markkinoinnin raja-aidat häviävät.

”Tarvitaan monipuolisia osaajia ja vähemmän siiloja. Isobarkin pyrkii jatkossa palvelemaan niin, että brändit pystyvät it:n, myynnin ja markkinoinnin välissä kasvattamaan liiketoimintaa”, hän sanoo.

Uudessa työssä Riikosen agendalla on Isobarin kasvustrategia, henkilöstön innovatiivisuuden jatkuva ruokkiminen ja asiakkaiden palveleminen. ”Toimitusjohtajan työ on ennen kaikkea palveluammatti. Toiminnan ydin on asiakkaan tilanne, haasteet, toiveet, tarpeet ja se, kuinka asiakkaille voidaan räätälöidä erilaisia ratkaisuja.” ■

ja kyky reagoida muutoksiin ovat tärkeimmät työelämätaidot tulevaisuudessa.

Finanssialan henkilöstöltä kysyttiin myös millaisia uusia tehtävänimikkeitä tai toimenkuvia he arvelevat pankki- ja vakuutusalalle syntyvän seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tehtävänimikkeiksi eh-

dotettiin muun muassa moniosaajaa, innovaattoria, omapankkiiria, nettipankkiiria, virtuaaliyhteyshenkilöä, varallisuus-/talousvalmentajaa, kybervahinkotutkijaa ja mobiiliasiantuntijaa.

Kyselyyn osallistui 17 finanssialan yhtiötä ja siihen vastasi 3 019 finanssialalla työskentelevää työntekijää.

LYHYET

LISÄÄ JOUSTAVUUTTA FINANSSIALALLE ETÄTYÖ YLEISTYY merkittävästi finanssialalla. Tämä selviää Finanssialan keskusliiton Muuttuva työ finanssialalla -kyselystä.

Etätyöhön uskovat erityisesti esimiehet ja vakuutusalalla työskentelevät. Myös joustavien työaikojen yleistymiseen uskoo lähes kaikki alan työntekijät.

Yli puolet on sitä mieltä, että joustavuus

48

Talouselämä 28/2015

HISSIPUHE

Kasvu keski-ikäisistä

Miten yli kolmekymppiset saadaan kuuntelemaan musiikkia digitaalisesti?

KAROLIINA PAAVILAINEN

”

Alle 27-vuotiaat kuluttavat 60 prosenttia kaikesta musiikista Spotifyn kaltaisissa suoratoistopalveluissa. Telflon Brothersin Pämppää -kappaletta on kuunneltu Spotifyssa 5,4 miljoonaa kertaa.

Jari Sillanpään uuden levyn isointa hittiä Sinä ansaitset kultaa on kuunneltu 2,4 miljoonaa kertaa. Universalissa olemme muuttaneet koko toimintatapamme.

Tarjoamme nuorille hittibiisejä sellaisissa jakeluteissä, joita nuoret käyttävät.

Emme enää välttämättä tee artistin kanssa sopimusta albumista, jonka jokainen raita maksaa tuhansia euroja. Teemme yksittäisiä hittejä, joiden luomiseen ja markkinointiin voimme sijoittaa entistä enemmän rahaa. Digitaalisessa jakelussa biisien ja artistien suosiota on helppo testata suoraan kuluttajilla. Suuret tuotantopäätökset perustuvat KUKA enemmän dataan kuin näkemykseen.

KIMMO VALTANEN, 47 TYÖ Universal Musicin Suomen Universal toimitusjohtaja Musicin liikevaihto on URA Sony Music, Elisa lähes 20 miljoonaa Viihde, markkinointijohtaja euroa ja liikevoitto on Universal Musicilla noin 20 prosenttia. On hienoa, että sisällöilKOULUTUS KTM Helsingin lä voi tehdä bisnesKauppakorkeakoulusta tä myös digitaalisessa PERHE Vaimo, kaksi lasta maailmassa.

HARRASTUKSET Triathlon, painonnosto ja populaariSuuri haasteemme kulttuuri on saada yli 27-vuotiaat kuluttamaan kuten nuoret. Siellä on valtava kasvupotentiaali. Facebook osoitti, että vanhempien ihmisten tottumukset muuttuvat vaikka se viekin vähän pidempään.

Applen puhelimia ja tabletteja on Suomessa valtavasti. Kun Apple saa oman musiikkipalvelunsa kuntoon ja ryhtyy sitä markkinoimaan, on sillä suuri merkitys. Suoratoiston kautta myös kaupallisesti vaikeammalla musiikilla, kuten klassisella ja jazzilla, on loistavat mahdollisuudet löytää uusia kuuntelijoita.”

ILKKA JAUHIAINEN

Talouselämä 28/2015

49

Uratie TĂ„NĂ„Ă„N TĂ–ISSĂ„

Verkosto vahvistaa tyÜminää Teksti Tiina Torppa LEIKKIÄ JA hyppyytystä. Sellaisia ryhmiä on kosolti tarjolla vauvaa tai taaperoa kotona hoitavalle. Maiju Palokangas kävi erilaisessa ryhmässä. Sinnekin sai ottaa vauvan mukaan. Toisinaan pienten huutokuoro peitti alleen luennoitsijan puheen.

Silti Mothers in Business -kokoontumisissa pääroolin saa äidin tyÜelämä.

Diplomi-insinÜÜri Palokangas tyÜskentelee tuotepäällikkÜnä kansainvälisessä Thermo Fisher Scientific -yrityksessä.

Perheen tytär syntyi vuonna 2013, ja Palokangas hoiti häntä vuoden kotona. Perhevapaallaan Palokangas kävi neljässä Mothers in Business -tapaamisessa, Espoossa ja Helsingissä. Yksi tapahtuma käsitteli arkisirkusta eli tyÜn ja arjen yhdistämistä, josta puhui monilapsisen perheen uraäiti. Kerran aiheena olivat naisten suorituspaineet. �Keskustellessa huomasimme, että monet paineet ovat itse luotuja. Kukaan ulkopuolinen ei aseta tavoitetta täydellisyyteen kotona tai tyÜssä�, Palokangas sanoo.

Palokangas palasi tÜihin tämän vuoden alussa. Ennen sitä hän mietti, kuinka suoriutuu arjesta pienen lapsen äitinä.

�Verkoston tapaamisissa amisissa sain purettua pelkojani jani tyÜhÜnpaluusta. Sain n kannustusta ja luotin, että onnistun�, Palokangas sanoo.

Paluu tyÜelämään suujui hyvin. Tosin monikanansallinen tiimi pitää usein sein palaverit kello 16–18. Huono aika perheelliselle! �Olen välillä sanonut, ut, ettei aika sovi, koska minun tarvitsee olla kotona�, �, Palokangas sanoo.

Tiimi on lÜytänyt ratkaisuja, tkaisuja, ja palaveri on voinut siirtyä tyä kello yh-deksän jälkeen illalla, jolloin olloin lapsi nuknuk kkuu. �Yhdysvaltalainen pomoni, omoni, kahden pienen lapsen äiti, on ymmärtänyt mmärtänyt hyvin tilannettani, vaikka siellä lä perhevapaat ovat kovin erilaisia�, Palokangas angas sanoo.

MOTHERS IN Businesss sai alkunsa kesälkesäl lä 2014. Espoolainen diplomi-insinÜÜri Emma Tullila oli puolivuotiaan vauvan äiti. Hän viihtyi kotona mutta jotakin puuttui.

PIKKULAPSEN VANHEMPI, HOIDA ITSEĂ„SI í˘ą PYSĂ„HDY. Vanhempainvapaa on mahdollisuus tutkailla omia odotuksia ja toiveita tyĂśelämältä. í˘˛ HAE RYHMĂ„T. Verkostoidu urasuuntautuneiden vanhempien kanssa. í˘ł KEKSI KĂ„YTĂ„NNĂ–N ratkaisuja. Monet keinot ovat pieniä ja ratkaisut räätälĂśitävissä: valmiit ostoslistat, vastavuoroinen lastenhoito ystävien kanssa, tyĂśajan jous-

50

Talouselämä 28/2015

tot, lasten hoitoon hakemisen ja viemisen suunnittelu etukäteen puolison kanssa. í˘´ VAADI ITSELLESI parasta ruuhkavuosina! Ă„lä tuudittaudu siihen, että perheellisenä tyĂśpaikkasi saa olla vähemmän palkitseva tai vaativa. í˘ľ NAPPAA ILO irti elämän ruuhkavuosista. Ne ovat ainutlaatuinen, täyteläinen ja henkisesti rikas elämänvaihe.

TOMI MALKKI

Mothers in Business kokoaa yhteen äitejä, jotka ka a. eivät perhevapaalla halua unohtaa tyÜuraansa.

�Kesän tullen muskarit ja muut päättyivät. Mietin, kaipaavatko toisetkin äidit omaa ammatti-identiteettiä ylläpitävää verkostoa, jonka tapahtumiin voisi ottaa lapsen mukaan�, Tullila kertoo.

Hän päätti kokeilla ja haki lapsen kanssa kotona olevia naisia Tekniikan Akateemisten Liiton naisverkoston, Napolin kautta.

Kuusi äitiä, Satu Manner, Maria Puotiniemi, Laura Sepponen, Heidi Roto, Maria Bregenhoj ja Riina Korpi, lähti kehittämään ideaa Tullilan kanssa. He järjestivät pääkaupunkiseudulle äiti-lapsitilaisuuksia, joita markkinoivat perustamassaan Mothers in Business -ryhmässä Facebookissa.

Nyt vuoden päästä ryhmän jäsenmäärä lähenee neljääsataa ja ryhmä vetää mu-

OIKEASSA IÄSSÄ

Viimeinen mohikaani lähtee kohta Kalevi Lepistö arvostaa sitä, että koko yhtiön johto tuli mukaan juhliin. kaansa äitejä muultakin Suomesta. Isätkin ovat tervetulleita MiB-tapaamisiin. Pääasiassa porukka on kuitenkin naisia. Verkosto on avoin urahenkisille äideille. Joukossa on diplomi-insinöörejä, kauppatieteilijöitä, juristeja, pappi, eläinlääkäri ja muita ammatteja.

MiB toimi ensin Aalto Women in Business -alumniverkostossa. Toiminnan vakiinnuttua naiset perustivat toukokuussa 2015 oman yhdistyksen, Mothers in Business ry:n. ”Saamme viralliset raamit ja yhdistys voi hakea rahoitusta ja yhteistyökumppaneita, jotta saa maksettua tilavuokria tilaisuuksistaan”, sanoo Tullila, josta tuli yhdistyksen puheenjohtaja.

TYÖ, PERHE, tulevaisuus, toiveet. Moni miettii näiden neljän yhdistämistä vanhempainvapaalla. ”Katsoin etäämmältä uraani ja rohkaistuin tekemään päätöksen, johon MiB-verkostokin vaikutti”, sanoo Tullila. Hän perusti yrityksen, Hajime Solutionsin, joka auttaa japanilaisia teknologiayrityksiä.

Vieläkin joku voi leimata pikkulasten vanhempien, etenkin äitien, uratietoisuuden itsekkyydeksi. Tullila sanoo, että äidin mahdollisuus nauttia ja iloita omasta työstään on tärkeää koko perheen hyvinvoinnille.

Maiju Palokankaalle nykyinen työnantaja on juuri nyt se oikea. ”Jaksan hyvin keskittyä työntekoon ja teen töitä sata lasissa. Yt-neuvottelut läpikäyneenä jo ennen lapsen syntymää tuntuu, että suurin terä pelkästä työn painamisesta hävisi. Ei elämä kaadu työpaikan menettämiseen. Lapsi ja perhe on tärkeintä, mutta työ tuo vastapainoa, on oma paikka haastaa itsensä ja työelämässä saan erilaisia saavuttamisen tunteita”, Palokangas sanoo. ■

Teksti Eeva-Riitta Seies

mitä heidän tuotteitaan olen myynyt.”

Mikä on saanut viihtymään samassa työpaikassa näin pitkään? ”Tämä on helppo kysymys. Meillä on mahtava työilmapiiri ja yhteishenki. Työtäni on arvostettu, ja se on antanut uskoa, että kannattaa jatkaa. On ollut paljon itsenäistä ja mielekästä työtä. Bonusjärjestelmä on ihan hyvä, mutta hyvä työilmapiiri välttämätön, ettei tarvitse olla kuuppa kireällä.”

Milloin aiot jäädä eläkkeelle? ”Vuoden vaihteessa lopetan. Täytyy saada nuorempia hommiin. En aio vain vetää henkeä. Minulla on talo, jota pidän kunnossa, jos ei muuta niin vaihdan valaistusta. Osallistun sähkö- ja radiomieskerhon toimintaan ja matkustelemme. Islannin lammaskoira Roopen kanssa teen pitkiä kävelylenkkejä. Se on sellainen pidempikarvainen ja punaruskea, tyylikäs ja mukava.” ■

SÄHKÖTARVIKETOIMITTAJA SLO:n myyntipäällikkö Kalevi Lepistö, olet työskennellyt samassa työpaikassa 50 vuotta. Miten se on mahdollista? ”Tulin 16-vuotiaana töihin SLO:hon. Ensimmäiset vuodet työskentelin konttorissa ja varaosamyynnissä. Armeijassa ilmeisesti kunnostauduin, koska sen jälkeen tuli kutsu valaisinosastolle. 45 vuotta olenkin ollut siellä ja mukana toteuttamassa valaistusta tuhansiin rakennuksiin. Koko ajan Suomea on rakennettu.” ”Työnantajan vaihtamisesta en ole keskustellut vakavasti. Joskus joku kilpailijan edustaja on sanonut, ettei viitsi sellaista edes ehdottaa, koska tietää minun olevan niin omistautunut SLO:lle.”

Miten juhlit merkkipäivää? ”Koko yhtiön johto tuli aamukahveille, arvostin sitä kovasti. Sain 50-vuotismitalin ja palvelusvuosiraha tulee pankkiin. Meillä palkitaan palvelusvuosista ihan kohtuullisella tavalla. Olen viimeinen mohikaani, viimeinen 1960-luvulla taloon tullut ja olen ollut töissä kaikkien toimitusjohtajien aikana. Keskustelimme siitä, miten firma on kasvanut. TavarantoiiESIMERKKI ERITYISESTÄ. mittajatkin haluavat muistaa, ”Lokakuussa valmistuva on tulossa muutamia kokkaKansalliskirjaston saneereita. Melkoinen potti se on, raus on valaistuksen eri-

KUKA

koisprojekti. Kaikilla valaisimilla ei ollut edes maahantuojaa”, Kalevi Lepistö kertoo.

KALEVI LEPISTÖ, 66 TYÖ SLO:n myyntipäällikkö URA 50 vuotta SLO:ssa KOULUTUS Keskikoulu PERHE Seurustelee vakavasti, aikuinen poika HARRASTUKSET Talon kunnossapito, matkailu, keilailu

KAROLI

INA PAAV

ILAINEN

Talouselämä 28/2015

51

Kauniainen on pääkaupunkiseutuun kuuluva 9200 asukkaan viihtyisä kaksikielinen huvilakaupunki, joka itse ja yhteistyössä naapurikuntiensa kanssa järjestää asukkailleen ajanmukaiset julkiset palvelut yhteisöllisessä toimintaympäristössä. Kaupungin vuosittaiset menot ovat noin 80 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on noin 650 henkilöä.

Kaupunginjohtajan viran vapautuessa vuoden vaihteessa haemme Kauniaisiin

KAUPUNGINJOHTAJAA

Kaupunginjohtajan tehtävänä on johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa, taloutta sekä kaupungin henkilökunnan ja kaupunkikonsernin toimintaa.

Tehtävään valittavalla tulee olla virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä käytännön kokemus kunnallishallinnosta sekä suomen ja ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.

Kaupunginjohtajalta edellytetään hyvää strategista kehittämisotetta sekä kokemusta vastuunkantamisesta ja johtamisesta. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen vaatii hyviä yhteistyö-, neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja. Arvostamme lisäksi laajaa verkostoa ja elinkeinoelämän tuntemusta.

Kaupunginjohtajana johdat mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa olevaa kokoaan suurempaa viihtyisää Kauniaista.

CV ja hakemus palkkatoivomuksineen tulee toimittaa viimeistään 15.9.2015 joko sähköpostitse kirjaamo@kauniainen.fi tai osoitteella Kauniaisten kaupunki, Kauniaistentie 10, 02700 Kauniainen. Lisätietoja tehtävästä antavat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Finn Berg, puh. 0400 434 788 ja seniorikonsultti Ari Pekka Kivinen, puh. 0207 420 545.

”YRITTÄJÄ.

ELÄKKEELLÄ?”

Koska yrittäjällä on vähän aikaa ja paljon kysymyksiä, ehdotamme, että sinä teet sitä mitä parhaiten osaat ja me huolehdimme tulevaisuuden turvastasi.

Kysy yrittäjän työeläkevakuuttamisesta – vastaamme tutkitusti erittäin ripeästi!

Soita numeroon 020 694 730 tai käy osoitteessa www.elo.fi/kysy Olemme Elo, Suomen suosituin työeläkevakuuttaja.

Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittäjistä yli 40 % hoitaa työeläkevakuutuksensa Elossa. Liity hyvinvoivien asiakkaidemme joukkoon. Elon vakuutukset saat myös kumppaniemme LähiTapiolan, Fennian ja Turvan kautta. Katso lisää www.elo.fi.

Tebatti

Suomalaiset startupit, ajatelkaa ISOMMIN! Pitää haluta muuttaa maailmaa. Ei pidä tyytyä mukautumaan tulevaisuuden maailmaan.

Teksti Sampo Parkkinen TESLA, UBER, SpaceX, AirBnB, PayPal. Mikä yhdistää näitä startupeja? Mikä on johtanut siihen, että nämä yritykset ovat kasvaneet, laajentuneet ja menestyneet?

MAXIM USIK

Toimittanut Juha Ruonala

Paitsi että nämä yritykset ovat kaikki lähtöisin Yhdysvalloista, jokainen niistä halusi alusta lähtien muuttaa maailmaa, ei ainoastaan mukautua mahdolliseen tulevaisuuden maailmaan.

Aloittaessaan toimintaansa näiden startupien perustajat eivät miettineet, miltä tulevaisuus näyttää, eivätkä pyrkineet muokkaamaan yritystään mahdollisen tulevaisuuden pohjalta. Päinvastoin, näiden yritysten perustajat päättivät itse toteuttaa sen tulevaisuuden, jonka ha-

Talouselämä 28/2015

53

Tebatti

Kirjoittaja Sampo Parkkinen on Chicagossa Yhdysvalloissa asuva yrittäjä, joka mentoroi suomalaisia ja amerikkalaisia startup-yrityksiä. Hänen perustamansa RapidBlue Solutions myytiin 2013 Yhdysvaltoihin.

luuloon, että sillä olisi arvoa. Täysin turhaa sekä hyvin turhauttavaa.

Juuri tämä vääristynyt ajattelutapa on johtanut siihen, ettei meille kasva miljardiluokan startupeja, eikä New Yorkin pörssissä näy suomalaisia start-up-menestystarinoita. Juuri tämä ajattelumatapa on johtanut siihen, että Series A -rahoituskierroksen kokoon NÄIDEN YRITYSTEN perustajat päättivät olla parhai- saavia startupeja on Suomessa valitettavan vähän. ta. He päättivät muokata toimialastaan ja maailmasPaikallisille enkelisijoittajille voi saada myytyä pieta sellaisen kuin itse halusivat. Vastapainoksi he sai- nen tai paikallisen ajattelumallin, mutta kansainvälivat aluksi vihaa ja hyljeksintää. siä pääomasijoittajia se ei kiinnosta. He ovat nähneet Heitä ei kuunneltu, eikä heihin sijoitettu. Heidän mistä menestystarinat koostuvat. luultiin olevan hulluja. Se ei kuitenkaan lannistaOn kovin vaikeaa yrittää myydä visiota 10 prosennut heitä, koska he olivat päättäneet millaisen tu- tin tehokkuusparannuksesta kanta-asiakasjärjestellevaisuuden he haluavat män toimivuuteen sellaiselle itse rakentaa ja tiesivät rapääomasijoittajalle, joka on kentavansa sen. He eivät ostanut vision globaalin vaHEITÄ EI KUUNNELTU, koskaan ajatelleet sanalluuttajärjestelmän täydellila ”jos”, vaan aina sanalsestä mullistamisesta.

EIKÄ HEIHIN SIJOITETTU. la ”kun”.

HEIDÄN LUULTIIN Edellä mainitut esimerTARVITSEMME LISÄÄ ”go big HULLUJA. OLEVAN kit eivät ole ainutlaatuior go home” -ajattelua. Tarsia. Niiden syntymisessä vitsemme startup-yrittäjiä, eivät vallinneet ainutlaajotka eivät tyydy olemassatuiset olosuhteet, joita on mahdotonta toistaa. Noi- olevan toimialan sisäiseen hienosäätöön ja pieneen den yritysten kasvu ei vaatinut keskimääräistä enem- tehokkuusparannukseen vaan yrittäjiä, jotka päätpää onnea tai sattumaa, eivätkä yrittäjät yritysten tävät miltä toimiala ja maailma näyttää viiden vuotakana olleet neroja syntyessään. den päästä.

Nämä yritykset ovat yksinkertaisuudessaan aiTarvitsemme lisää yrittäjiä, jotka eivät koe kotikamme versioita Fairchild Semiconductorista, Inte- markkinoikseen Suomea vaan maailman. Tarvitsemlistä tai myöhemmin Amazonista. Yrityksistä, jotka me lisää ajattelua, jossa ainoa hyväksyttävä tavoion rakennettu systemaattisesti alusta alkaen ”go big te on parantaa olemassaolevaa kymmenkertaisesti, or go home” -ajattelumallilla, kompromisseja kartta- kuten maksujenvälitysjärjestelmä PayPalin perusen ja katsomosta huutelijoista välittämättä. taja Peter Thiel sanoo. Tai että ainoat toiminnan rajoitteet perustuvat fysiikan lakeihin, kuten kantoMEISTÄ SUOMALAISISTA tuollainen ajattelutapa voi rakettien ja sähköautoyhtiö Teslan kehittäjä Elon tuntua röyhkeältä. Kuinka me voisimme olla parhai- Musk toteaa. ta, olla niitä, jotka muuttavat maailmaa mieleisekAinoa keino, jolla koskaan saamme aikaan yhteissemme, sen sijaan että pyrkisimme mukautumaan kunnallisesti merkittäviä tuloksia startupien avulla, tuleviin muutoksiin ja ennakoimaan niitä. Juuri tämä on muuttaa ajattelutapaamme. Lopputulokset, joierottaa suomalaiset startup-yritykset amerikkalaisis- hin pääsemme nykyisellä ajattelutavallamme voita. Eikä ero valitettavasti ole meidän eduksemme. vat olla yksilön ja pienen sijoittajajoukon kannalta Liian usein suomalaiset startupit nyhräävät omaa hyviä, mutta samalla yhteiskunnallisesti täysin merpaikallista versiotaan jo olemassa olevasta, muual- kityksettömiä. la maailmassa toimivasta palvelusta tai takertuvat Jos startupisi päämääränä on kasvaa paikalliseksi ajatuksissaan tuotteensa testaamiseen kotimarkki- Uberiksi tai Grouponiksi ja parantaa olemassaolevan noilla. Ajatellaan vaatimattomasti, että parannetaan palvelun toimivuutta hieman, lopeta se mitä olet tetoimialan X toimivuutta hieman. Uskotaan harha- kemässä ja aloita alusta. ■ luavat nähdä toteutuvan.

Samalla nämä yritykset muuttivat oman toimialansa rakenteen. Aivan kuten elektroniikkayhtiö Fairchild Semiconductor aikoinaan muutti käsityksemme tietokoneiden virtapiireistä, transistoreista ja niiden mahdollisuuksista.

54

Talouselämä 28/2015

Muutoksessa onnistuminen on kaikkien vastuulla ”MUUTOS EI synny pintaremontilla” otsikoivat Tebatti-kirjoituksensa (Talouselämä 26/2015) tutkijat Tea Lempiälä, Jaana Näsänen ja Outi Vanharanta Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitokselta.

Ansiokkaassa kirjoituksessaan he pureutuvat yrityksissä tarvittavan muutoksen syvyyteen ja merkitykseen.

Globalisaatio ja digitalisoituminen ravistelevat nyt monen magnitudin voimalla suomalaisia yrityksiä. Organisaatiot hakevat vimmaisesti uutta suhteessa asiakkaisiin, toimintatapoihin ja henkilöstöön.

Kirjoittajat toteavat, että organisaatiorakenteen muutoksilla, uusilla tapeteilla ja istumajärjestyksellä ei saavuteta riittävää muutosta. He kritisoivat nyt pinnalla olevaa ”Hei, me muututaan dynaamiseksi yritykseksi” -ajattelua. Perustellusti he tiivistävät kirjoituksensa kysymykseen: mikä muuttuu, miten ja kenen näkökulmasta?

VASTAUS ydinkysymykseen ”kenen näkökulmasta?” on selkeä: asiakkaiden (ja niiden sidosryhmien, jotka vaikuttavat organisaation taloudelliseen ja sosiaali-

seen menestykseen). Tämän määrittelyn jälkeen pitäisi vastata kysymyksiin ”mikä muuttuu ja miten muuttuu?”, sillä viisaus löytyy asiakkuuksista.

STRATEGIA ON STRATEGIA VASTA KUN SE NÄKYY JA TUNTUU YRITYKSEN TOIMINNASSA KAIKILLA TASOILLA. Kirjoituksen ydin on, että uuden strategian on myös tunnuttava ja näyttävä yrityksen arjessa. Tämä ”muutoksen näkyminen” on tutkimusten mukaan seikka, jossa ei yleensä onnistuta. Usein jopa johtoryhmässä on erilaisia tulkintoja yrityksen strategiasta.

Keskijohdon aseman heikkeneminen yrityksissä siirtää paineita operatiiviselle tasolle. Tämä korostaa entisestään strategiaa, jossa on oltava syvyyttä ja relevanttiutta siirtää se arkeen: käytäville ja työ-

maille. Strategia on strategia vasta kun se näkyy ja tuntuu yrityksen toiminnassa kaikilla tasoilla.

KIRJOITTAJAT PENÄÄVÄT pysyvien ja kestävien ratkaisujen perään. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan tulevaisuuden työn tekemisessä korostuvat uudenoppiminen, vuorovaikutteisuus ja luovuus.

Nyt kun olemme siirtymässä teollisen työn aikakaudesta tietotyön aikakauteen, tuotanto- ja tuotelähtöisestä ajattelusta markkinaorientaation suuntaan, on yhteispelin ja tiimityön kehittäminen keskeistä. Markkinoinnin, myynnin ja viestinnän näkökulma on yrityksen menestyksen kannalta keskeinen tekijä.

Yritykset ovat uusien haasteiden, mutta samalla myös uusien mahdollisuuksien edessä. Valtaosa yrityksistä myllää organisaatioitaan uusiksi. Siinä onnistumisessa on kauaskantoiset vaikutukset, viime kädessä kyse on myös hyvinvointivaltion hyvinvoinnista.

MARKKU VIERULA tietokirjailija, konsultti, Vierula Consulting Oy

Tuuli ja aurinko – sekundaenergiaa TALOUSELÄMÄN JUTTU ”Auringon varaan” (TE 24/2015) vahvisti käsitykseni aurinkosähköstä tuulivoiman tapaisena kalliina, tehottomana ja väärään aikaan tarjolla olevana energiantuotantomuotona Suomen oloissa.

Monista hyvistä syistä Suomessa tarvitaan varmaa ja hinnaltaan edullista energiaa. Minusta on myös epärealistista laskeskella aurinkosähkön tuotto-odotuksia vuosikymmeniksi nollakorolla paneelien ja sähkön merkittävien hintamuutosten varaan. Mahtavatko paneelit edes pysyä

ilman huoltokustannuksia toimintakuntoisina vuosikymmeniä?

Sekundaenergialle (tuuli, aurinko) on kyllä omat sopivat kohteensa. Sekundaenergian suurisuuntainen tuotanto käy kuitenkin satunnaisen luonteensa vuoksi kalliiksi.

Tilanne voi muuttua vasta kun sähkön varastoinnin ongelmaan keksitään luotettava ja edullinen ratkaisu. Sitä odotellessa onkin parempi jos ainakin näillä leveysasteilla aurinkosähkö pidetään harrastuksena. Harrastuksestahan ei yleensä talou-

dellisia tuottoja odoteta.

Tavallisen energiankuluttajan paras investointi on villasukat eli sisälämpötilan lasku. Lämmintä vettäkin voi säästää. Isommista energiainvestoinneista kannattavin on maalämpö, siellä missä lämmönjakojärjestelmä sen sallii. Sen takaisinmaksuaika on vain viitisen vuotta, ja energiaa tulee tasaisesti tyynellä ja tuulella, satoi tai paistoi.

HANNU UUSIKARTANO Valkeakoski

Talouselämä 28/2015

55

Tebatti

Pallo on hukassa hallitukselta, ja varsinkin ay-liikkeeltä JYRKI KATAISEN (kok) ja Alexander Stubbin (kok) hallitukset eivät tehneet oikeastaan mitään julkisen talouden saneeraamiseksi ja kansantalouden kääntämiseksi kasvukurssille. Pääpaino oli tulonjaon hienosäädössä ja uusien verotulolähteiden etsinnässä. Uudelle hallitukselle on ladattu paljon toiveita – ehkä vihdoinkin alkaa tapahtua.

Ensimmäiset konkreettiset askeleet eivät kuitenkaan oikein vakuuta. Valtion ensi vuoden budjetti on yhtä suuri kuin kuluvana vuonna ja yhtä alijäämäinen.

HAKANIEMESSÄ EI OLE HUOMATTU EDES SUOMEN OLEVAN LAMASSA. Valtiovarainministeriö kutsuu budjettiesitystään tiukaksi. Voiko budjettia todellakin kutsua tiukaksi, jos menot ovat 10 prosenttia suuremmat kuin tulot?

Onko sellainen kotitalous tiukka taloudenpitäjä, joka kuluttaa vuodesta toiseen enemmän kuin tienaa? Ensi vuoden luvut perustuvat kaiken lisäksi VM:n vakioennusteeseen, 1,4 prosentin bkt:n kasvuun.

Se on viimeiset viisi vuotta osunut harhaan. Asiaa ei paljoa auta se, että joskus tämäkin kasvuskenaario toteutuu.

MIKSI KASVUA ei synny? Siihen on yksinkertainen vastaus: vienti ei vedä. Kun Suomen kaltaisessa maassa vienti ei vedä, ei vedä mikään mukaan. Ei vientiä voi korvata kasvattamalla virkamieskuntaa tai jakamalla tuloja uudelleen. On vain yksi tapa saada vienti kasvamaan: laskea kustannustasoa.

Toki kirjaviisailta löytyy monta muutakin ratkaisua: keksitään uusia tuotteita, panostetaan luomuun, keskitytään high tech -tuotteisiin, korvataan huonot yritysjohtajat hyvillä, parannetaan tuottavuutta ja koulutusta. Kukaan ei kerro, mitkä ovat ne uudet tuotteet ja kuka ne keksii.

Kustannuksia on mahdotonta ajaa alas niin kauan kuin meillä on maailman suurin julkinen sektori – lähes 60 prosenttia suhteessa kokonaistuotannon arvoon.

Maailman suurin julkinen sektorin merkitsee pitkän päälle maailman ankarinta verotusta. Ylisuuri julkinen sektori syö myös työmarkkinoilla liikkumatilan yksityiseltä (vienti)sektorilta.

ASIAA EI yhtään avita se, että työmarkkinoilla valta on ammattiliitoilla, jotka ovat ottaneet asiakseen päättää paitsi palkoista, myös työttömyysturvasta, eläkejärjestelmästä ja työsuhteita koskevasta lainsäädännöstä. Jotain mätää on siinä, että suomalaisiin yrityksiin ei synny työpaikkoja.

www.talouselama.fi Päätoimittaja Reijo Ruokanen Toimituspäällikkö Emilia Kullas Uutispäälliköt Mirva Heiskanen, Risto Malin, Henrik Muukkonen (Markkinointi&Mainonta), Ninni Myllyoja (Fakta), Merja Saarinen Ulkoasupäällikkö Laura Korkalainen Toimitussihteeri Eija Pöysä Yritystutkijat Erkka Felt, Anne Vanhanen Toimittajat Elina Hakola, Olli Harma, Seija Holtari, Ilkka Jauhiainen, Matti Kankare, Mari Karjalainen, Saara Koho, Elina Lappalainen, Kimmo Lundén, Pekka Lähteenmäki, Antti Mikkonen, Juha-Matti Mäntylä, Sami Rainisto, Irmeli Salo, Eeva-Riitta Seies, Taru Taipale, Ismo Virta, Matti Virtanen, Jonna Vuokola Tietoanalyytikko Marjut Nousiainen Graafikot Tiina Haavistola, Matti Lyytikkä / Faktor Oy Valokuvaajat Arttu Laitala, Antti Mannermaa, Karoliina Paavilainen Kuvatoimittaja Timo Pylvänäinen Kuvankäsittely Faktor Oy

56

Talouselämä 28/2015

YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite Itämerenkatu 23, Helsinki Postiosoite PL 920, 00101 Helsinki Puhelin 020 442 40 (vaihde) Sähköposti te@talentum.fi tai etunimi.sukunimi@talentum.fi KUVA- JA TIETOPALVELUT Johtaja Pirjo Valpas ILMOITUSMYYNTI Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333 ILMOITUSVARAUKSET Internet mediamyynti.talentum.fi Mediasuunnittelija Marja Saulo 020 442 4361

OECD:n mukaan reilusti yli kolmannes suomalaista yrityksistä ei koskaan kasva yhtä työntekijää suuremmaksi. Tulos on ennätyksellisen heikko OECD-maiden joukossa. Pienyritykselle työntekijän palkkaaminen on liian kallista ja riskaabelia.

Neuvotelkoot työmarkkinaosapuolet kaikessa rauhassa palkoista. Useimmat muut asiat ovat kuitenkin sellaisia, että niistä päättäminen kuuluu hallitukselle.

Turha on odottaa, että ammattiliitot suostuisivat mihinkään joustoihin työmarkkinoilla. Oli turhaa odottaa että niin sanottu yhteiskuntasopimus olisi mennyt ammattiliitoille kaupaksi, jos Hakaniemessä ei ole huomattu edes Suomen olevan lamassa.

On korkea aika panna piste talouspolitiikan ulkoistamiselle keskusjärjestöille.

Nyt, ja nimenomaan nyt, tarvitaan päätöksiä. Suunnitelmia on tehty jo viisi vuotta.

MATTI VIREN taloustieteen professori, Turun yliopisto

Oikaisu TALOUSELÄMÄSSÄ 27/2015 olleessa artikkelissa MTV:n tulevasta toimitusjohtajasta oli nimivirheitä. Romaanin 1Q84 on kirjoittanut Haruki Murakami. Albumin 1989 on tehnyt Taylor Swift.

TOIMITUS

TILAUKSET Sähköposti tilaajapalvelu@talentum.fi Puhelin 020 442 41001 Osoite PL 920, 00101 Helsinki Kestotilaus 297 euroa (12 kk)2 Määräaikaistilaus 319 euroa (12 kk)2 OSOITTEENMUUTOKSET Tilaajat tilaajapalvelu@talentum.fi, 020 442 41001 Jäsentilaajat SEFE 020 693 200, TEK ry. 09 229 12291 Sopimusasiointi 030 514 100 (8,8 snt/min sis alv 24 %) PAINO Punamusta, 2015 KUSTANTAJA Talentum Media Oy ISSN 0356-5106

1 Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. Ulkomailta yritysnumeroon soittamisen hinnoittelee ulkomainen operaattori. 2 Tilaushinta sisältää alv:n. Hinta on voimassa 31.12.2015 asti ja koskee vain kotimaan toimituksia. Ulkomaille postimaksulisä. Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaaja voi halutessaan kieltää käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Talentum Media Oy:n asiakaspalveluun. Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää kaikissa lehden uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutus- ja jakelutavoista.

Kirjat HYVÄÄ. Vauhdikasta kerrontaa.

HUONOA. Tosi ja taru sekoittuvat.

HYVÄÄ. Ken Fisher kannustaa sijoittajia omaan ajatteluun.

HYVÄÄ. Jatkoa löytyy www.helloruby.fi -sivustolta.

HUONOA. Verkosta löytyvät lisätehtävät ovat vain englanniksi.

Toimittanut Eija Pöysä

Kauppa kaukana paratiisista

Kokemus on voimaa Maailman paras sijoittamisessa koodisatukirja

Stockmann Yard Antto Terras Like 2015 285 sivua, 25 euroa

Beat the Crowd Ken Fisher, Elisabeth Dellinger Wiley 2015 303 sivua, 27 euroa

Hello Ruby Linda Liukas. Suom. Kirsikka Myllyrinne. Otava 2015 111 sivua, 25 euroa

Teksti Irmeli Salo

Teksti Petri Kajander

Teksti Elina Lappalainen

STOCKMANNIN MYYMÄLÄETSIVÄNÄ 18 vuotta työskennellyt Antto Terras kokosi kokemuksensa teokseen, joka raastaa rehellisen, kassan kautta kulkevan asiakkaan ja osakkeenomistajan sydäntä.

Kyynisen myymäläkytän silmissä Stockmannilla mellastavat varkaat. Pitkäkyntiset edustavat useita kansalaisuuksia, he ovat kaikenikäisiä, taviksia ja julkkiksia, maistereita ja duunareita. Jotkut ovat kuin Robin Hoodeja, joille arvotavaraa täynnä oleva tavaratalo edustaa pahaa kapitalismia.

Voroja eivät pidättele turvakamerat tai hälytyslaitteet. Itäeurooppalaiset ryövärit tunkevat tavaraa foliokasseihin.

Tavarataloa tukkukauppana pitävät tekevät tilaustyötä isommille roistoille.

Usein kiinniotto menee kilpajuoksuksi ja päätyy painiotteluun. Vain joka kahdeskymmenes jää nalkkiin. Vaikka myymäläetsivä saisi varkaan kiinni rysän päältä ja varastettu omaisuus liiveissään, se ei merkitse, että lain koura heilahtaisi.

Voro vetoaa diplomaattistatukseensa, sukulaisuussuhteeseen tai koulukaveruuteen johdon tai hallituksen jäsenen kanssa. Näpistyksen arvo on liian pieni ja rosvo liian vanha tai sitten koko episodi on niin nolo, että asia on paras painaa villaisella.

Varkaiden lisäksi kassavirtaa syövät palautuksilla pelaavat petostentekijät ja ilkivallan tekijät. Jonkun mielestä on hyvä idea viillellä nahkatakkeja ja minkkiturkkeja tai pissata Herkun hedelmälaariin.

Samoilla kyynisillä silmillä Terras tarkastelee Stockmannia kokonaisuudessaan ja talon johtoa erityisesti. Laiskuuttaan tai julkisuuden pelossa johto ummistaa silmiään rötöstelyltä tai tekee sen päätöksillään entistä houkuttelevammaksi.

Likaako Terras omaa pesäänsä? Toisaalta velmuileva kirjoitustyyli à la Reijo Mäki heittää teoksen fiktion puolelle. ■

MILJARDÖÖRI ja yli 60 miljardin dollarin varallisuutta hallinnoivan yrityksen toimitusjohtaja Kenneth (Ken) Fisher on ollut talouslehti Forbesin kolumnisti 30 vuotta. Nyt hän avaa sijoittamisen saloja toisinajattelijan näkökulmasta.

Benjamin Grahamin jalanjäljissä kulkeva Fisher muistuttaa markkinoiden lyhytaikaisesta epäjohdonmukaisuudesta, mutta pidemmän aikavälin arviointikyvystä.

Tosin markkinoiden aikahorisontti yltää hänen mukaansa vain seuraavaan 30 kuukauteen asti.

Fisherin tärkein ohje sijoittajalle on muistaa, että jos useimmat odottavat jotain tapahtuvan markkinoilla, toisinajattelija uskoo jotain muuta tapahtuvan. Ei kuitenkaan välttämättä päinvastaista.

Kukaan ei ole aina oikeassa. Jo 70 prosentin osumatarkkuudella sijoittaja pääsee gurujen joukkoon.

Fisher käy läpi paljon toistettuja uhkakuvia ja myyttejä, jotka faktojen valossa eivät kuitenkaan näytä vaikuttavan osakemarkkinoihin.

Kovaa kritiikkiä hän antaa Yhdysvaltain keskuspankin FEDin entiselle pääjohtajalle Ben Bernankelle. Fed painoi poikkeuksellisesti pitkät korot alas ja esti samalla pankkien perusbisneksen eli antolainauksen pitkä- ja lyhytaikaisten korkojen marginaalilla.

Pääosa uutisista ja politiikasta on sijoittajan näkökulmasta irrelevanttia. Joko ne keskittyvät aivan lähihetkeen tai todella pitkälle aikavälille. Oma joukkokäyttäytyminen ja tunteiden kurissa pitäminen ovat sijoittajan suurin haaste.

Toisinajattelijan salaisia aseita ovat looginen ajattelu ja median kohinasta irtautuminen. Fisher uskoo kokemuksen voimaan yrityksen ja erehdyksen kautta teoreettisten spekulointien sijaan. ■

LINDA LIUKAS on tehnyt lapsille kirjan koodaamisesta. Tärkeästä aiheesta tehty kirja on yksi vuoden parhaista lastentietokirjoista.

Liukas sai Kickstarter-kampanjalla lähes 400 000 dollaria kirjan ennakkotilauksia. Hello Ruby -kirjalla on jo julkaisusopimukset muun muassa Ruotsiin, Hollantiin, Australiaan, Koreaan ja Japaniin. Yhdysvalloissa Hello Ruby ilmestyy 6. lokakuuta.

Tarina kertoo uteliaasta ja seikkailuhenkisestä Ruby-tytöstä, joka kohtaa arteenetsintäretkellään Django-pojan, pingviinejä, lumileopardin, robotteja ja kettuja. Hahmot kuvaavat oivaltavasti eri ohjelmointikieliä ja käyttöjärjestelmiä. Esimerkiksi Android-järjestelmää kuvaavia robotteja on paljon, ne tykkäävät tehdä asioita yhdessä mutta ne ovat vähän sotkuisia.

Tarinassa Ruby kohtaa ongelmia ja löytää ystäviä, jotka auttavat häntä niiden ratkaisemisessa. Kirjan ydin ovat kuitenkin tehtävät, joihin päästään käsiksi sadun jälkeen. Epäilin etukäteen, miten ohjelmointiin liittyviä asioita voi opettaa alakouluikäisille lapsille painetussa kirjassa. Eikö siihen tarvita interaktiivisuutta ja joku opetuspeli? Mutta Liukkaan suunnittelemat tehtävät toimivat yllättävän hyvin ja läpäisivät myös perheemme oikean koodarin hyväksynnän.

Liukas korostaa, että kirja ei opeta mitään tiettyä ohjelmointikieltä, vaan se avaa ohjelmoinnissakin tarvittavaa loogista ajattelua. Tehtävissä täytyy esimerkiksi rakentaa merkkijonoja (löytää kirjainjoukosta sanoja) ja oppia miten vaikka hampaiden harjauksen voi pilkkoa tehtäväjonoksi (mene vessaan, ota hammasharja käteen, laita siihen tahnaa...). Tehtäviä on hyvä tehdä yhdessä aikuisen kanssa.

Liukas on tehnyt itse myös kirjan hauskat ja värikylläiset kuvitukset. ■ Talouselämä 28/2015

57

PELIN HENKI

Kommunismin kosto

Teksti Pekka Lähteenmäki

MONET SUOMALAISET toivovat, että meillä olisi oma valuutta, jota voisimme devalvoida. Samaa suosittelemme Kreikalle.

Vihdoin devalvaatio tapahtui, mutta väärässä valuutassa. Kiina yrittää kasvattaa vientiään heikentämällä valuuttaansa pikkuisen, ja se sai markkinat suunniltaan.

Nytkö Kiinan talous sitten romahtaa ja sen mukana kaikki muukin? Moni panikoi, joten pelko voi toteuttaa itsensä.

Finanssikriisin, eurokriisin ja Venäjä-kriisin jälkeen saamme kenties Kiinan kriisin. China crises sointuu hyvin myös englanniksi, joten varautukaa pahimpaan.

Kiinan romahdusta oli povattu jo niin monta kertaa, että pelko katosi. Kommunistinen markkinadiktatuuri on ollut talousennusteissaan tarkka kuin Nokia aikoinaan, mikä on huolestuttavaa.

Kiina on pitänyt maailmantaloutta pystyssä, kun läntinen markkinatalous on tarponut kriisistä kriisiin.

Kiinan kasvun syy ja seuraus on kaikki nurkissa lojuva halpa tavara. Elvytysvaraa ei ole, sillä enää ei tule mieleen tuotetta, jonka valmistuksen voisi siirtää Kiinaan.

KRIISI LAUKAISEE ihmisissä ja markkinoissa stressitilan, niin sanotun taistele tai pakene -reaktion. Sydän hakkaa ja hengitys kiihtyy.

Jatkuvaa stressiä ei kestä ihminen eikä talousjärjestelmä, mutta kriisi silloin tällöin pitää markkinat sopivasti epätasapainossa.

Talousjärjestelmän kriisissä kaupankäynti kiihtyy, kurssit laskevat ja varallisuus jaetaan uusiksi. Pelokkaina ja varuillaan toimitusjohtajat, kuluttajat ja keskuspankkiirit ovat tuottavia ja kekseliäitä. Adrenaliiniruiske saa kansantalouden kehräämään ja EKP:n elvyttämään.

58

Talouselämä 28/2015

Organisaation saa stressitilaan tulosvaroitus tai ytneuvottelut. Osa työntekijöistä pakenee eli alkaa lähettää työhakemuksia ja päivittää cv:tään. Loput jäävät taistelemaan hupenevista töistä. Kun osa taistelee ja osa pakenee, organisaatiouudistus toteutuu melkein itsestään.

PITÄISIKÖ KIINAN kriisiä paeta vai kannattaako taistella?

Venäjän kohdalla olemme valinneet taistelun. Poliitikot ovat langettaneet itänaapurille sanktioita ja yritykset ovat taistelleet kutistuvista itämarkkinoista.

Kreikan kohdalla strategiana on ollut paeta todellisuutta. On luotu monimutkaisia lainajärjestelyjä, joiden avulla kriisiä on paettu kuukausi, vuosi ja lainaerä kerrallaan.

Kiina on niin suuri maa, että pakeneminen on hyödytöntä. On pakko taistella.

Jos Kiinan talous sakkaa, suomalaisyritykset valitsevat saman strategian kuin Venäjällä. Pysytään Kiinassa, ja jos muut yrittävät paeta, vallataan markkinaosuuksia.

Globaali markkinatalous on tullut Kiinasta riippuvaiseksi. Seuraavaksi edessä voi olla romahdus. Ehkä se on kommunismin kosto markkinoille. ■ Kirjoittaja esittää asiantuntijaa, vaikkei ikinä ole Kiinassa käynytkään.

Yli 80 vuotta ilmassa ”DC-3 suunniteltiin 1930-luvulla uudentyyppiseksi, mukavaksi matkustajakoneeksi. Se on osoittautunut myös erittäin sitkeähenkiseksi: yli 80-vuotiaita koneita on edelleen lentokuntoisina useita satoja.”

Lähde: Tekniikan Historia 4/2015

Tekniikan Historia -lehti kertoo keksintöjen kiehtovat ja jopa ällistyttävät syntytarinat Suomesta ja maailmalta ja siitä, miten koneet ja laitteet ovat muokanneet ihmisten elämää.

Tilaa nyt 3 numeroa vain 19,90 €

Ällisty tekniikan historiasta – tilaa lehti! tilaa.tekniikanhistoria.fi/lento