v o n k e k n i u a o l oE J u l a o s p tt p jak m U:n termit ja taustat E Luo M s a EK urojä V ksu IMF R u P rjest P K Js E E tas u t Alij eap u v i V ck ve ääm u a e lkar ä j p l i vi ajoitt M x i V i S t R R earv e E V Eur EV EMU ot -str ooppa ate 20 EVM gia 20
EU:n talouskriisi
Taloustermit tutuiksi Miten kriisistä selvitään
Kreikan kriisi käänsi vuonna 2009 alkaneen talouden elpymisen laskuun. Nyt Euroopan taantuman pelätään syvenevän lamaksi. Talouden epävarmuus näkyy sijoittajien levottomuutena ja kuluttajien luottamuksen heikkenemisenä. Euroopan komission julkistama bruttokansantuotteen ennuste on synkkä. Nykyisessä taloustilanteessa vuotta pidempien ennusteiden tekeminen on vaikeaa, ellei mahdotonta.
© Eurooppatiedotus, ulkoasiainministeriö 01/2011 Paino Vammalan Kirjapaino Oy Sastamala 2011
Herkät korkovaihtelut EU-maiden poliittiset toimet vaikuttavat herkästi valtionlainojen korkoihin. Luottamusta lisäävät päätökset – kuten EKP:n päätös lokakuussa 2011 ostaa kriisimaiden joukkovelkakirjalainoja – laskevat lainakorkoja. Huhut maiden maksukyvyttömyydestä taas kääntävät ne nousuun. Suomelle pieni valonpilkahdus on se, että samaan aikaan kun kriisimaiden lainakorot ovat kääntyneet nousuun, luotettavina pidettyjen maiden korot ovat kääntyneet laskuun. Ainakin vielä marraskuun lopulla 2011 Suomi nähdään Saksan tavoin ”euroalueen turvasatamana”. Kreikka on menettänyt markkinoiden luottamuksen, Italia ja Espanja ovat yhä suuremmissa vaikeuksissa omien valtionlainalyhennystensä kanssa. Kun korko nousee, yhä isompi osa valtion tuloista menee lainanlyhennyksiin. Kasvuun jää vastaavasti vähemmän rahaa. Tämä epäsuotuisa kierre voi johtaa tilanteeseen, jossa valtio ei enää itsenäisesti
selviä lyhennyksistään, vaan joutuu pyytämään apua muilta jäsenvaltioilta.
Kreikka ja Italia Perinteisesti puhuminen velkasaneerauksesta on euroalueella ollut tabu, mutta Kreikan tilanteessa siitä on kyse. Kreikan velkataakka on tällä hetkellä noin 360 miljardia euroa. Velasta 160 miljardia euroa on julkisilta tahoilta, kuten muilta euromailta, IMF:ltä ja EKP:ltä. Velkasaneerauksessa Kreikan velkaa kevennetään noin sadalla miljardilla eurolla. Tämä lyhennys kohdistuu yksityisiin eli käytännössä pankkien antamiin lainoihin. Hyvityksenä tästä leikkauksesta järjestelyyn osallistuville pankeille annetaan uusia, EU-maiden takaamia velkakirjoja. Suomen itselleen neuvottelema vakuusjärjestely liittyy tähän takaukseen. Italian tilanne on ainakin loppusyksyllä 2011 onneksi vielä kaukana Kreikasta. Italian työttömyys on jo pitkään ollut vähäisempää kuin EU:ssa keskimäärin ja maan talouden alijäämä on EU:n keskitasoa pienempi. Myös Italian velkakehi-
tys – vaikka velan osuus maan bruttokansantuotteesta onkin suuri – on seuraillut EU-alueen muuta kehitystä. Huolestuttavaa on silti Italian talouden pitkän aikavälin negatiivinen kasvutrendi: jättimäisen 1 900 miljardin euron valtionvelan vähentäminen vaatisi talouskasvua. Sitä ei ole näkyvissä, ja siksi Italian lainakorot nousevat. Italian velka on suurempi kuin Espanjan, Kreikan, Irlannin ja Portugalin velat yhteensä.
lainoille vain 20 prosentin tappiotakauksen, jolloin rahaa riittäisi teoriassa viisi kertaa enemmän. Tämän pitäisi vakuuttaa sijoittajat Italian ja Espanjan joukkovelkakirjalainojen kannattavuudesta. Toistaiseksi markkinat eivät ole ottaneet suunnitelmaa vastaan kovinkaan luottavaisesti.
ERVV ja vivutus Ongelmamaiden velkoja on erääntymässä pelkästään vuoden 2012 loppuun mennessä yhteensä 795 miljardia euroa, joten ERVV:n 400 miljardin kapasiteetilla ei kyetä takaamaan niitä kaikkia. Eurovaltioiden päättäjät – etunenässä Suomi, Saksa ja Hollanti – ovat tehneet selväksi, ettei takausten enimmäismäärää haluta enää nostaa. Raha on saatava riittämään muilla tavoin. Tässä kuvaan astuu niin sanottu vivutus. Jotta raha saataisiin riittämään, sitä käytetään ”ohuemmalla peitolla”: täyden takauksen sijaan EKP tarjoaisi jatkossa
Eurooppatiedotus / Peetu Toivonen
Artikkeli pohjautuu VM:n kansainvälisten ja EU-asioiden sihteeristön apulaispäällikön Martti Salmen luentoon 16.11.2011.
3
VELKAKRI I S I N • Alijäämä ja velkarajoitteet eli viitearvot Perussopimuksen mukaan julkisen talouden alijäämä ei saa olla suurempi kuin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta (3 % / BKT) eikä julkinen velka saa ylittää 60:tta prosenttia bruttokansantuotteesta (60 % / BKT). Jos jäsenmaassa on liiallinen alijäämä, neuvosto voi määrätä sen tekemään korottoman talletuksen tai maalle voidaan määrätä sakkoja. Yhdellekään maalle ei ole vielä määrätty näitä rangaistuksia.
• EKP Euroopan keskuspankki on euromaiden keskuspankki, joka perustettiin Frankfurtiin vuonna 1998. EKP:n tehtävä on varmistaa, että eurojärjestelmän tehtävät tulevat hoidetuiksi joko EKP:n oman tai kansallisten keskuspankkien toiminnan kautta. 4
KÄS I T T E I TÄ
• EKPJ
• ERVM
Euroopan keskuspankkijärjestelmä muodostuu EKP:stä ja kaikkien EUmaiden kansallisista keskuspankeista riippumatta siitä, ovatko jäsenmaat ottaneet euron käyttöön.
Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi perustettiin neuvoston asetuksella toukokuussa 2010. Enimmäispääoma on 60 miljardia euroa. Komissio hankkii pääoman markkinoilta ja siirtää varat erilliseen rahastoon. Neuvoston päätöksellä rahasto myöntää lainoja apua tarvitseville jäsenmaille. Jos rahaston varat eivät riitä sen kulujen kattamiseen, ne maksetaan EU:n vuotuisesta talousarviosta. Viime kädessä vastuu rahastosta on jäsenmailla niiden budjettiosuuksien mukaan. Suomen laskennallinen osuus on 1,60 prosenttia eli 960 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 loppuun mennessä lainaa on myönnetty Irlannille ja Portugalille.
• EMU Talous- ja rahaliitto (Economic and Monetary Union) perustettiin vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksella, jolla luotiin Euroopan unioni. Kaikki EUmaat kuuluvat EMUun. Jokainen jäsenmaa on edelleen vastuussa omasta julkisesta taloudestaan ja omista veloistaan. EU-maat sovittavat kuitenkin yhteen talouspolitiikkansa ja ovat sitoutuneet välttämään liiallista julkisen talouden alijäämää ja julkista velkaa.
Jean-Claude Trichet luovutti marraskuun alusta 2011 EKP:n pääjohtajan tehtävät Mario Draghille. Euroopan komissio
• ERVV Euroopan rahoitusvakausväline on euromaiden kesäkuussa 2010 perustama väliaikainen osakeyhtiö, joka voi myöntää lainoja kolmen vuoden ajan. ERVV hankkii rahoituksen markkinoilta ja euromaat takaavat lainat. Väline lainoittaa kriisiin ajautuneita euromaita ja laskee liikkeeseen joukkovelkakirjoja.
Heinäkuussa 2011 tehdyn päätöksen mukaan ERVV voi antaa lainaa kaikille euromaille, pääomittaa rahoituslaitoksia ja ostaa EKP:n arvion perusteella valtioiden joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta. ERVV:n tosiasiallinen lainanantokyky on 440 miljardia euroa. Suomen takausvastuu on 1,80 prosenttia ja perustuu EKP:n pääoma-avaimeen. Lainakapasiteettia korotettiin kesällä 2011, jolloin Suomen takausvastuu nousi 7,9 miljardista noin 17,2 miljardiin euroon korkoineen. Vuoden 2011 loppuun mennessä ERVV on myöntänyt lainaa Irlannille ja Portugalille. Suomi on ilmoittanut, ettei tämän jälkeen anna takauksia muuta kuin vakuuksia vastaan. Suomessa ERVV:n takauksen käytöstä päättää eduskunta tapauskohtaisesti hallituksen tiedonannon pohjalta.
• EU:n maksutaseapu EU voi myöntää maksutaseapua euroalueen ulkopuolisille EU-maille osana laajempaa EU:n ja IMF:n sopeutusohjelmaa. Komissio hankkii varat markkinoilta ja siirtää ne erilliseen, budjetin ulkopuoliseen rahastoon. Vastuu rahastosta on jäsenmailla niiden budjettiosuuksien mukaan. Suomen laskennallinen osuus on 1,60 prosenttia eli 233 milj. euroa. Maksutaseapua on vuodesta 2008 lähtien myönnetty Unkarille, Romanialle ja Latvialle.
5
VELKAKRI I S I N • EU:n makrotaloudellinen apu EU voi myöntää makrotaloudellista rahoitusapua tukikelpoisille kolmansille maille ja alueille. Apua voidaan antaa maille, joilla on vaikeuksia saada muuta rahoitusta. EU:n tuella edistetään maksutasevaikeuksien poistamiseen tähtäävien vankkojen sopeuttamis- ja rakenneuudistustoimien toteutusta.
• Euro Euro on 17:n EU-maan yhteinen valuutta, joka on maksuvälineenä Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Kyproksella, Luxemburgissa, Maltalla, Portugalissa, Ranskassa, Saksassa, Suomessa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Virossa. Euroalueesta päätettiin vuonna 1998, ja euro otettiin käteisrahana käyttöön vuoden 2002 alussa. 6
KÄS I T T E I TÄ
• Euroalue
• Eurobondi
Euroalue syntyi vuonna 1999, kun 11 EU-maata – mukana myös Suomi – siirsi rahapolitiikkansa kansallisilta keskuspankeilta EKP:lle. Euromailla on yhteinen rahapolitiikka ja yhteinen valuutta euro. Euroalue on Yhdysvaltain jälkeen suurin talousalue maailmassa.
Eurobondeilla tarkoitetaan euromaiden yhteisesti liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja, jotka tosiasiallisesti merkitsevät yhteisvastuuta veloista. Eurobondeja ei ole vielä ole olemassa, mutta niiden käyttöönottoa on esitetty. Suomi ei ole hyväksynyt ehdotuksia eurobondeista, koska jokaisen valtion tulee vastata omista veloistaan ja yhteisvastuu heikentäisi jäsenmaiden budjettikuria.
Euroalueeseen hyväksytään ne EU-maat, jotka täyttävät EU:n perussopimuksessa määritellyt taloudelliset ja oikeudelliset lähestymiskriteerit. Esimerkiksi Kreikka hyväksyttiin euromaaksi vuonna 2001. Yksikään maa ei ole eronnut eurosta eikä siitä, miten euroalueesta voitaisiin erota, ole olemassa säädöksiä.
VELKAKR I I S I N
KÄS I T T E I TÄ
• Eurojärjestelmä
• Eurooppa 2020 -strategia
Eurojärjestelmä on euroalueen rahaviranomainen. Sen muodostavat EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit, mukaan lukien Suomen Pankki. Eurojärjestelmä ylläpitää hintavakautta euroalueella. Se tukee toimillaan myös muita EU:n tavoitteita, mikäli tämä ei ole ristiriidassa hintatason vakauden tavoitteen kanssa. Lisäksi eurojärjestelmä turvaa rahoitusjärjestelmän vakauden euroalueella ja pyrkii edistämään Euroopan rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Hintavakauteen pyritään rahapolitiikalla, josta päättävät euromaiden keskuspankkien pääjohtajat. EKP:n johtokunta ei päätä rahapolitiikasta, vaan toimeenpanee pääjohtajien päättämän rahapolitiikan eurojärjestelmässä.
Eurooppa-neuvoston vuonna 2010 hyväksymässä kasvu- ja työllisyysstrategiassa on asetettu vuoteen 2020 ulottuvia EU-tason tavoitteita työllisyydelle, tutkimus- ja kehitysmenoille, ilmastolle, koulutukselle ja köyhyydelle. Jäsenmaat ovat asettaneet vastaavat kansalliset tavoitteet ja raportoivat niistä vuosittain.
• Eurooppalainen ohjausjakso Vuoden 2011 alusta lähtien EU-maiden talouspolitiikan koordinaatiota on tehostettu. Komissio ja neuvosto ohjaavat jäsenmaiden päätöksentekoa Eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Neuvosto antaa jokaiselle jäsenmaalle suosituksia kesä-heinäkuussa. Suositukset pitää ottaa huomioon kansallisessa päätöksenteossa.
7
VELKAKRI I S I N • EVM Euroopan vakausmekanismi on euromaiden perustama pysyvä kansainvälinen rahoituslaitos. Sen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2013 heinäkuun alussa, jolloin lopetetaan ERVM ja ERVV. Päätökset EVM:n perustamisesta tehdään vuoden 2011 aikana. EVM:n maksettu pääoma on 80 miljardia euroa ja takuupääoma 620
KÄS I T T E I TÄ
miljardia euroa Tosiasiallinen lainanantokyky on 500 miljardia euroa. Suomen osuus maksetusta pääomasta on 1,44 miljardia euroa ja takuupääomasta 11,14 miljardia euroa. Suomen kahdenväliset lainasitoumukset Latvialle, Islannille ja Kreikalle ovat yhteensä 2 124 miljoonaa euroa. Latvia ei ole nostanut lainaa, Islanti on nostanut 320 miljoonan lainasta 160 miljoonaa ja Kreikka 1 480 miljoonan
Rahoitusohjelmat EU- ja ETA-maihin vuosina 2008–2011, miljoonaa euroa
IMF
MP
ERVM
ERVV
EU-tuki
Suomen
Suomen
lainat
ERVVtakaus
Latvia
1 700
Islanti
1 491
400
3 100
324 320
Kreikka
30 000
Irlanti
22 500
22 500
17 700
760
Portugali
26 000
26 000
26 000
1070
8
80 000
1 480
lainasta 890 miljoonaa euroa. Suomen vastuiden laskennallinen kokonaismäärä EU:n, IMF:n ja Maailmanpankin hyväksytyistä ohjelmista on noin neljä miljardia euroa. Määrä heijastaa niistä aiheutuvia taloudellisia riskejä.
Olli Rehn on Euroopan unionin talouskomissaari toimikaudella 2010–2014. Vasemmalla EKP:n pääjohtaja Mario Draghi. Euroopan komissio
• IMF International Monetary Fund on vuonna 1944 perustettu kansainvälinen valuuttarahasto, jossa on 187 jäsenmaata. IMF valvoo maailmanlaajuista maksujärjestelmää ja tukee tilapäisiin vaikeuksiin joutuneita valtioita. Luoton saaja sitoutuu tiettyyn IMF:n kanssa sovittuun talous-
poliittiseen ohjelmaan, jolla pyritään tukemaan maan talouspolitiikkaa ja uudistuksia. Uudistusohjelmien edistymistä seurataan säännöllisin välein ja jokaisen luottoerän nostaminen edellyttää, että ohjelman ehdot on täytetty. Suomi on ollut IMF:n jäsen vuodesta 1948. Suomen kiintiö IMF:n lainoista on 0,53 prosenttia eli noin 1,4 miljardia euroa. Tämä sitoumus on jatkuvasti hyödynnettävissä IMF:n ohjelmiin. ERVM:n ja ERVV:n lisäksi IMF osallistuu Euroopan talouden vakauttamiseen enintään 250 miljardilla eurolla. Osuus perustuu eurooppalaisten maiden osuuteen IMF:n äänivallasta. Suomen Pankki on vuonna 2010 myöntänyt IMF:lle kahdenvälistä lainaa 3,5 miljardia euroa. Eduskunnan päätöksellä lainoille on myönnetty Suomen valtion takaus.
• Joukkovelkakirja Valtio tai yritys voi laskea liikkeelle joukkovelkakirjan, jonka joku ostaa eli lainaa rahaa joukkovelkakirjan antajalle. Joukkovelkakirjan liikkeelle laskija takaa ostajalle maksavansa lainan takaisin tiettyyn määräaikaan mennessä.
• Jälkimarkkinat Joukkovelkakirjan ostanut voi myydä ostamansa ja omistamansa joukkovelkakirjan eteenpäin. Kysynnän ja tarjonnan mukaan tällöin joukkovelkakirjalle määräytyy uusi arvo, joka voi olla erilainen kuin alkuperäinen arvo. Halvemmalla jälkimarkkinoilta ostettu joukkovelkakirja voi tuottaa siis voittoa. EKP voi ostaa velkakirjoja ainoastaan jälkimarkkinoilta.
9
• Luottoluokitus
• Maailmanpankki
Luottoluokitus tarkoittaa velanottajan takaisinmaksukyvyn arviointia. Jos oletus takaisinmaksukyvystä on hyvä, luottoluokitus on hyvä. Tällöin lainaa saa alhaisemmalla korolla. Luottoluokitus ilmoitetaan yleensä kirjainyhdistelmillä AAA, AA, A, BBB, BB, B ja niin edelleen. Luottoluokituksia määrittäviä merkittäviä kansainvälisiä yhtiöitä on kolme: Standard & Poor’s, Moody’s ja Fitch. Niiden samankaltaisilta vaikuttavat luottoluokituskoodit eivät ole verrattavissa toisiinsa. Standard & Poor’s luottoluokittelee yksityisten ja julkisten yritysten lisäksi osakkeita sekä valtioita ja joukkovelkakirjoja. Standard & Poor’sin ylin luottoluokitus on AAA.
Maailmanpankki (MP) perustettiin vuonna 1944 rahoittamaan Euroopan ja Japanin jälleenrakennusta. Toiminta painottuu kehitysmaiden pidemmän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin. Maailmanpankkiryhmään kuuluvat Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehityspankki IBRD, Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC, Monenkeskisten investointien takauslaitos MIGA ja kansainvälisiä investointikiistoja sovitteleva ICSID. Suomi liittyi Maailmanpankin jäseneksi vuonna 1948. Suomen äänivaltaosuus IBRD:ssä on 0,50 prosenttia ja Suomen kokonaispääomaosuus vuonna 2010 sovitun pääomakorotuksen jälkeen IBRD:n noin US$ 276,1 miljardin pääomasta on noin US$ 1,4 miljardia.
10
Inflaatio kiihtyy, kun hyödykkeiden hinnat nousevat. Kuluttajahintainflaation ennustetaan olevan keskimäärin lähes 3 prosenttia EU:ssa ja 2,5 prosenttia euroalueella vuonna 2011, mutta putoavan noin 2 prosenttiin EU:ssa ja 1¾ prosenttiin euroalueella vuonna 2012. YLE / Arja Lento
• Six-pack Talouspolitiikan valvontaa ja koordinaatiota tehostetaan edelleen vuoden 2012 alusta tiukentamalla vakaus- ja kasvusopimuksen asetuksia sekä hyväksymällä kolme uutta asetusta ja budjettikehyksiä koskeva direktiivi.
VELKAKR I I S I N Asetuksilla halutaan varmistaa, että jäsenmaat saavuttavat julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen. Tämä edellyttää, että julkiset menot kasvavat hitaammin kuin kokonaistuotanto, ellei samalla koroteta veroja. Niiden jäsenmaiden, joiden velkasuhde ylittää 60 prosenttia tai joilla on huomattavia kestävyysriskejä, tulee sopeuttaa julkista talouttaan muita nopeammin kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta. Velkaantuneiden maiden pitää leikata velkasuhdettaan vuosittain siten, että se alenee 1/20 eli viisi prosenttia todellisen velkasuhteen ja 60 prosentin viitearvon välisestä erosta. Jäsenmaiden talouskehitystä, makrovakautta ja kilpailukykyä seurataan indikaattoreista muodostuvalla tulostaululla. Tilannetta arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Euromaat voidaan jatkossa määrätä tekemään talletus tai maalle voidaan määrätä sakkoja. Sanktioiden määrääminen edellyttää, että euromaa ei saavuta keski-
KÄS I T T E I TÄ
pitkän aikavälin tavoitetta ja vaarana on liiallinen alijäämä, euromaassa on liiallinen alijäämä tai liiallinen makrotalouden epätasapaino eikä maa noudata sille annettuja suosituksia taikka euromaa vääristelee tahallisesti tilastotietoja. Sanktiot määrätään komission ehdotuksen mukaisesti, jos suurin osa jäsenmaista ei vastusta (niin sanottu käänteinen määräenemmistö). Jos jokin euromaa määrätään maksamaan sakkoja, sakot menevät ERVV:n ja EVM:n pääomaan. Budjettikehyksiä koskeva direktiivi velvoittaa jäsenmaat toimittamaan ajantasaista tietoa julkisen talouden tasapainosta ja parantamaan monivuotista budjettisuunnittelua kehyksillä. Direktiiviä on noudatettava viimeistään vuoden 2014 alusta.
• Talouspolitiikan ja työllisyyden suuntaviivat Perussopimuksen nojalla EU hyväksyy jäsenmaita velvoittavat talouspolitiikan ja työllisyyden suuntaviivat. Suuntaviivat ovat samat kaikille jäsenmaille. Euromaille voidaan myös hyväksyä omat suuntaviivat. Voimassa olevat suuntaviivat hyväksyttiin vuonna 2010. Jos jäsenmaa ei noudata suuntaviivoja, neuvosto voi antaa sille suosituksia. Vuoden 2012 alusta jäsenmaalle voidaan antaa myös varoitus ja euromaalle sanktioita.
• Talouspolitiikan koordinaation tehostaminen syksyllä 2011 Ks. Six-pack
11
VELKAKRI I S I N
KÄS I T T E I TÄ
• Vakausmaksut
• Vakuus, vakuudet
Suomen saaman vakuuden hinta:
Vakausmaksuilla pankit halutaan saada osallistumaan ennalta talouskriisien kustannuksiin.
Suomen lokakuussa 2011 saama vakuus Kreikalle heinäkuussa 2011 myönnetystä lainaerästä
1. Suomi luopuu ERVV:n mahdollisesta voitto-osuudesta.
• Vakaus- tai lähentymisohjelmat
Kreikan valtion velkakirjoja myydään noin 880 miljoonan euron arvosta ja saadut varat tallennetaan erilliselle tilille, josta ne sijoitetaan turvallisesti ylimmän AAA-luottoluokituksen joukkovelkakirjoihin. Vakuus ei kata ERVV-lainaa, joka käytetään EKP:n vakuuksien rahoittamiseen. Jos Kreikka ei maksa lainaa, vakuus korvaa Suomelle aiheutuneen tappion; 880 miljoonan euron sijoituksen arvioidaan tuottavan 30 vuoden aikana kolme prosenttia korkoa, jolloin pääoma nousee Suomen lainaa vastaavaan 2,2 miljardiin euroon.
Jokainen EU-maa raportoi vuosittain siitä, miten julkisen talouden tasapaino- ja kestävyystavoitteet tullaan saavuttamaan. Tätä tarkoitusta varten euromaat laativat vakausohjelman, muut EU-maat lähentymisohjelman.
12
2. Suomi saa vakuuden vasta sitten, kun ERVV-lainat erääntyvät eli 15–30 vuoden kuluttua, vaikka Suomi joutuisi takaajana maksamaan lainan aikaisemmin. 3. Suomi saa vakuudelle korkoa vasta sitten, kun takaus laukeaa. 4. Suomi maksaa EVM:n pääoman yhdessä erässä vuonna 2013 eikä viiden vuoden aikana vuosina 2013–2017. Suomelle ei aiheudu haittaa pääoman maksamisesta yhdellä kerralla, koska Suomi maksaa pääoman lainalla, jonka korko on samalla tasolla kuin EVM:n pääomalle maksettava tuotto. Jos EVM tarvitsee lisäpääomaa, muut maat joutuvat maksamaan puuttuvat pääomaosuudet ensin.
• Valuuttainterventio
• Vivutus, vivuttaminen
• VKS
Valuuttakurssit muodostuvat valuuttamarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan pohjalta. Kansalliset keskuspankit voivat kuitenkin yrittää muuttaa valuuttakursseja valuuttakaupoillaan. Tällaisia kauppoja kutsutaan valuuttainterventioiksi. Euroalueella eurojärjestelmä voi tarvittaessa pyrkiä vaimentamaan kurssivaihteluja ostamalla tai myymällä euroja muita valuuttoja vastaan. Jos eurojärjestelmä ostaa euroja markkinoilla, euron kurssi vahvistuu. Jos se myy euroja, euron kurssi heikkenee. Mahdolliset valuuttainterventiot toteutetaan hajautetusti kansallisissa keskuspankeissa valuuttakauppavastapuolten kanssa.
Vivutuksella tarkoitetaan sitä, että ERVV:n toiminta joukkovelkakirjamarkkinoilla olisi aiempaa laajempaa, mutta ohuemmalla panostuksella. Yksityisille sijoittajille annettaisiin mahdollisuus ostaa esimerkiksi 20 prosentin tappiotakaus sen sijaan, että ERVV ostaisi joukkovelkakirjalainan pois markkinoilta 100 prosentin hintaan. Tappiotakaus olisi tällöin mahdollista kohdistaa viisinkertaiseen määrään lainoja verrattuna niiden ostamiseen pois markkinoilta.
Vakaus- ja kasvusopimuksesta päätettiin vuonna 1997. Se koostuu Eurooppa-neuvoston päätelmästä ja kahdesta jäsenmaita suoraan sitovasta asetuksesta. Toinen asetus koskee jäsenmaiden raportointia ja valvontaa, toinen liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä. Asetus velvoittaa jäsenmaita pitämään julkisen talouden keskipitkällä aikavälillä lähellä tasapainoa tai ylijäämäisenä. Asetuksia muutettiin vuonna 2005 siten, että jäsenmaat määrittelevät itse kestävyyden turvaavan keskipitkän aikavälin tavoitteen ja sitoutuvat sen saavuttamiseen. Samalla sallittiin tietyissä tilanteissa poikkeaminen tavoitteesta.
13
Lehtikuva / Markku Ulander
Lehtikuva / Kimmo Mäntylä
Lehtikuva / AP Photo / Virginia Mayo
Talouskriisin ratkaisemisen vaiheita
2010
14
2011
2.5.
9.5.
10.5.
28.11.
14.2.
24.–25.3.
Euroryhmä hyväksyi Kreikalle laadittavan lainaja sopeutusohjelman.
Euroryhmä päätti perustaa euroalueen rahoitusmarkkinoiden vakautusjärjestelmän (Euroopan rahoitusvakausväline ERVV).
Euroopan keskuspankki käynnisti euromaiden joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelman ostaen erityisesti Kreikan joukkovelkakirjalainoja.
Euroryhmä hyväksyi Irlannin avunpyynnön ja maalle laadittavan lainoitusohjelman.
Euroryhmä sopi Euroopan vakausmekanismin perustamisesta ja uuden instrumentin yksityiskohdista.
Eurooppaneuvosto päätti Euroopan vakausmekanismin perustamisesta.
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
8.4.
Lehtikuva / AP Photo / Martin Meissner, File
16.5.
Euroryhmä hyEuroryhmä hyväksyi Portugalin väksyi Portugalin avunpyynnön ja lainoitusohjelman. aloitti asiaan liittyvät valmistelut.
Lehtikuva / Reuters / Tony Gentile
Lehtikuva / Reuters / Eric Vidal
21.7.
4.8.
16.9.
26.10.
Euroalueen päämiehet hyväksyivät laajan toimenpideohjelman euroalueen rahoitusmarkkinakriisin ratkaisemiseksi. Siihen sisältyivät muun muassa Kreikan uuden lainoitusohjelman yleisperiaatteet.
EKP käynnisti uudelleen euromaiden joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelman ostaen erityisesti Italian ja Espanjan joukkovelkakirjalainoja.
Euroryhmä hyväksyi Suomen vakuusjärjestelyn osaksi Kreikan uutta lainaohjelmaa.
Euroalueen päämiehet hyväksyivät uuden toimenpideohjelman euroalueen rahoitusmarkkinakriisin ratkaisemiseksi. Siihen sisältyivät muun muassa Kreikan yksityistä rahoitusta koskeva velkasaneeraus, rahoitusmekanismien tehostamisen periaatteet ja talouspolitiikan koordinaation kehittämistä pidemmällä aikavälillä koskevat periaatteet.
Kuluttajien luottamusindikaattori Suomessa (27.10.2011)
Yksityinen kulutus ja kuluttajien luottamus euroalueella (10.11.2011, ennuste)
20
20
3
Vuosimuutos %
Saldoluku
5 0
2
–5
saldoluku
* 10
10
–10
1
–15 –20
0 0
–25
0
–1 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
* keskiarvo 10/1995–10/2011
Lähde: Tilastokeskus
Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua
saldoluku
–30
Kuluttajien luottamus
–35
–2
–40 2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Vuosimuutos on indeksin suhteellinen muutos vuotta aikaisempaan vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Saldoluku voi vaihdella +100:n ja –100:n välillä. Positiivinen lukema tarkoittaa optimistista ja negatiivinen pessimististä näkemystä taloudesta.
(27.10.2011) 20
20
10
10
0
0
–10
–10
–2+
–20
–30
Oma talous Suomen talous –30 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
16
Kotitalouksien kulutus
Lähde: Tilastokeskus
Lähde: Euroopan komissio/ VM/M. Salmi
Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan keväällä kahdesti. Marraskuussa 2011 korko on 1.5 prosenttia. EKP:n arvioidaan pitävän ohjauskorkonsa samalla tasolla vuoden 2012 loppupuolelle asti. Euroalueen bkt:n arvioidaan kasvavan 1.5 prosenttia vuonna 2011. Vuonna 2012 kasvu hidastuisi prosenttiin, mutta elpyisi 2 prosenttiin vuonna 2013.
Velka on maailmanlaajuinen ongelma
Valtionlainojen korkoja euroalueella (10 vuoden lainat, %) 35
Suurvelalliset Valtionvelka vuonna 2010 miljardeina euroina
30
9 840
25
2 080
Japani
Saksa
10 040
1 843 Italia
USA
1 822 Brasilia Vertailun vuoksi: globaali bruttokansantuote (GDP) vuonna 2010
47 081 miljardia euroa
615
1 591
Kanada
639 Espanja
799 Kiina
900 Intia
1 351
Ranska
Iso-Britannia
Lähteet: Euroopan komissio, IMF/Der Spiegel/VM/M. Salmi
20
30 25 20
15
15
10
10
5
5
0
8 7 6
Euroalueen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että nykyisten kriisimaiden Kreikan, Portugalin ja Italian julkisen talouden rahoitus saadaan kestävälle pohjalle ja julkinen velka suhteessa bkt:hen alenemaan. Jos tässä onnistutaan, vuoden 2012 aikana ja vuonna 2013 on mahdollista päästä normaalitilaan.
35
Kreikka Irlanti Portugali Italia Espanja Belgia Ranska Suomi Saksa
Valtionlainojen2010 korkoja euroalueella (10 vuoden lainat, 2011 %)
0
8
Italia Espanja Belgia Ranska Suomi Saksa
Lähde: Reuters EcoWin/VM/M. Salmi
7 6
5
5
4
4
3
3
2
2
1
1 2010
2011 Lähde: Reuters EcoWin/VM/M. Salmi
Vuonna 2008 alkanut talouden yskiminen paheni talouskriisiksi, joka on osa maailmantalouden isoa murrosta – vastaavanlainen oli 200 vuoden aikana tapahtunut lännen teollistuminen. Finanssiturbulenssin taustalla kytenyt rahoituskriisi koskee maailmantaloutta, mutta erityisesti Eurooppaa.
Sixten Korkman: näkökulma
Talouskriisistä kuiville – miten?
Leif Weckström/HBL
18
– Laman oireet näkyvät niin sanotuissa lamaindikaattoreissa: kullan hinta nousee, raaka-aineiden hinnat kääntyvät laskuun. Vuonna 2009 elvytettiin huomattavalla finanssipolitiikalla, jolla lamaan ajautuminen tuolloin saatiin torjuttua. – Teollisella tuotannolla ja bruttokansantuotteella mitattuna koko maailma on nyt jo plussan puolella. Mutta se johtuu kehittyvistä talouksista, Euroopassa ja USA:ssa kasvu on hidasta. Kyse on isosta murroksesta, jossa Aasia panostaa muita enemmän myös korkeaan teknologiaan, tutkimukseen ja
kehitykseen sekä tieteeseen. Murroksessa myös sosiaalinen ja poliittinen koheesio yksittäisissä maissa sekä eteläisen ja pohjoisen Euroopan välillä on koetuksella tavalla, joka huolestuttaa Sixten Korkmania.
Euroalueen heikoksi rakennettu pohja Millaiset ovat näkymät talouskriisistä eteenpäin – mitä tulisi tehdä? Jatkossa ylivelkaantuminen rajoittaa niin yksityisen kuin julkisen sektorin haluja kulutukseen ja talouskasvu
säilyy hitaana. Rahoituskriisistä toipuminen kestää tutkijoiden mukaan keskimäärin neljä vuotta – vasta silloin kokonaistuotanto saavuttaa tason, josta lasku on alkanut. Myös kiinteistöjen hintojen lasku pysähtyy vasta usean vuoden kuluttua. Ajatus Kreikan lainojen leikkaamisesta eli niiden antamisesta anteeksi ei historian valossa ole Korkmanin mukaan mitenkään kummallista, päinvastoin: historiassa velkoja ei yleensä ole maksettu takaisin ylijäämien kautta. – Suomi on sitä tehnyt, mutta monissa maissa velat on vain jätetty maksamatta eli valtiolliset konkurssit ovat olleet tavallisia. Toisaalta inflaatio on syönyt velkojen reaaliarvoa. Jälkiviisaasti voi todeta, että kuten Yhdysvalloissa, Euroopassakin olisi pitänyt heti kriisin puhjettua 2008 ryhtyä parantamaan pankkijärjestelmää. Pankeille olisi pitänyt tehdä kunnolliset stressitestit ja pankkien olisi pitänyt alkaa hakea pääomia markkinoilta. Tai kuten Yhdysvalloissa, pääomia olisi
saanut myös valtiovarainministeriöltä, mutta hyvin ikävin ehdoin. Koska Euroopan pankkijärjestelmä oli heikossa tilassa, sen rahoitus- ja pääomarakennetta olisi tullut vahvistaa. Sixten Korkman näkee ongelmallisena Euroopan rahaliiton institutionaalisen pohjan ohuuden. – Euroopan keskuspankki EKP on ainutlaatuisen vahva, sen itsenäisyys on valettu betoniin. Mutta EU:n poliittislegaalinen säädöstö, siis vakaus- ja kasvusopimus, ei ole koskaan toiminut toivotusti vaan pettänyt täysin. Myöskään niin sanottua no bailout -sääntöä – siis että kukin maa vastaa itse omista veloistaan – ei ole koskaan otettu käytännöksi.
EMUn valuvika korjattava Nykyisestä kriisistä päästään ulos vain hitaasti. Jottei vastaavaan jouduttaisi, Euroopan päättäjien tulisi terävöittää talouspolitiikan päätöksentekoa.
Ensimmäinen perusasia olisi korjata talousja rahaliitto EMUn valuvika.
– Tulisi miettiä, mikä on valtiollisen maksukyvyttömyyden riski ja mitä tehdään, jos jokin maa siihen joutuu. Kuka turvaa viime kädessä valtion likviditeetin, maksuvalmiuden? Mikä tahansa maa voi joutua markkinoilla tapahtuvan keinottelun kohteeksi: korot nousevat pilviin, kun valtion uskotaan ajautuvan maksukyvyttömäksi, vaikka sen talous olisi perustaltaan kunnossa. Jos taas kaikki luottavat maahan, korot pysyvät matalina ja kaikki menee hyvin. – Esimerkiksi Yhdysvallat ei voi mennä konkurssiin, koska sillä on oma keskuspankki, joka tarvittaessa ostaa valtion lainoja markkinoilta. Viime kädessä sillä on setelipainokone. Euroalueella tilanne on toinen. Kun Kreikka ajautuu valtiolliseen maksukyvyttömyyteen, sillä ei ole avainta Frankfurtin setelipainokoneeseen. Tarvitaan siis myös valtiollisella tasolla 19
lender of last resort -päätös eli sopiminen siitä, kuka viime kädessä vastaa valtion maksukyvystä.
Valtionlaina ei ole riskitön On ollut yleisesti vallitseva käsitys, että valtion velka on aina riskitön, turvallinen kohde eikä sen suhteen tarvitse pitää omaa pääomaa pankeissa. Niinpä pankit sijoittavat runsaasti valtionlainoihin, ja niitä on voitu EKP:ssä käyttää täysimääräisesti pankkien lainanoton vakuuksina. Valtion papereilla on ollut hyvin keskeinen asema, erityisesti eurooppalaisessa järjestelmässä. Yhdysvalloissa osavaltion lainoja ei voi käyttää vakuutena kun lainataan USA:n keskuspankista. – Euroopassa pankki on voinut käyttää Kreikan valtionlainoja vakuutena ottaessaan lainaa EKP:sta. Tämä on normaalioloissa ollut omiaan tukahduttamaan maiden korkoeroja. Pankkijärjestelmän kannalta ongelma on aika syvällinen. Euroalueella ei ole myöskään ollut 20
pankkien sisämarkkinoita. Pankeille sisämarkkinat eivät tarkoita samaa kuin tavaroille ja palveluille – säännöstelyn purkamista ja kilpailun vapauttamista – vaan sitä, että on koordinoitu talletusvakuusjärjestelmä, yhteinen sääntely ja yhteinen tai ainakin vahvasti koordinoitu valvonta ja kriisien hallintajärjestelmä. – On oltava yhteinen sopimus siitä, miten vaikeuksiin ajautunut pankki laitetaan konkurssiin, pilkotaan tai myydään – mitä sille tehdäänkään – sillä rajat ylittävä pankkitoiminta on niin laajaa. Ei voida ajatella, että yli valtiorajojen toimiva pankki on too big to fail, liian iso kaatumaan. Eikä myöskään saa olla niin, että tällaisten ongelmapankkien tukemiseen automaattisesti kanavoidaan veronmaksajien rahoja.
Enemmän säätelyä – Voimakkaamman säätelyn tarve koskee koko maailmaa, myös Yhdysvaltoja. Voi olla, että se maksaa jonkin verran tehokkuudessa, mutta sen hyöty on
vakaus. Onhan Concordekin sofistikoiduin lentokone, jolla on koskaan lennetty. Mutta sitä ei käytetä enää, koska se ei ollut riittävän vakaa. Vahvempi valvonta tarkoittaa, että meillä olisi yhteinen hyvin koordinoitu talletusvakuusjärjestelmä ja vahvempi pankkien yhteinen, mieluiten ylikansallinen valvonta tai ainakin järjestelmä, jossa on ylikansallisia elementtejä. ESM, European stability mechanism, olisi ERVV:n jälkeen järjestelmä, jonka avulla IMF, EU:n komissio ja EKP voisivat arvioida konkurssin partaalle ajautuneen valtion ongelmia: onko kyse likviditeetistä, maksukyvystä vai solvenssista, vakavaraisuudesta. Ensin mainitussa markkinoiden luottamuspula ja keinottelu ei kyseisen maan talouden perusrakenteiden valossa ole perusteltua. Silloin maalle pitäisi lainata rahaa, turvata sen maksukyky ja vaatia siltä jonkinlaista sopeutumisohjelmaa. Jos kyse on vakavaraisuudesta eli maa
maa. Jos sen resurssit ovat vain noin 500 miljardia euroa, se ei ole riittävästi. Toinen ongelma tulee olemaan ESM:n päätöksenteko, jonka on kaavailtu tapahtuvan täyden yksimielisyyden pohjalta. Tämä herättää kysymyksen, onko se silloin päätöksentekokykyinen. ESM:n toiminta voisi auttaa moraalikato- eli moral hasard -ilmiöön. Pankkikriisin yhteydessä sillä tarkoitetaan, että riskisijoittaja on tehnyt ratkaisuja tietäen julkisen vallan takaavan rahalliset vahingot.
Kreikkalaiset sanomalehdet kirjoittivat pääministeri Georgios Papandreoun erosta 7. marraskuuta 2011. Lehtikuva / Jussi Nukari
on käytännössä konkurssissa eikä pysty koskaan selviämään velkataakastaan – kuten on Kreikan laita – ei ole järkevää lainata lisää rahaa. Silloin on tehtävä velkajärjestely ja kerrottava sijoittajille, että he ovat menettäneet suuren osan rahoistaan. Vasta velkajärjestelyn
jälkeen maa voisi saada tukirahoitusta, jotta se pääsisi nopeammin kasvun polulle. Ja tietysti maalta vaadittaisiin myös hevoskuuri, jota sen on noudatettava.
Eurobondit huono ratkaisu taloutensa hoitaneille Korkman näkee ESM:n hyvänä, mutta sen toiminnassa on myös pari ongel-
– Kun jäsenmailla on oikeat kannustimet, ne saavat motivaatiota kantaa huolta omasta talouspolitiikastaan. Se lisää toiminnan poliittista hyväksyttävyyttä: kansalaiset hyväksyvät sijoittajien vastuun holtittomasta lainanannosta, mutta heidän on vaikea hyväksyä, että tuemme pankkeja tai holtittomasti talouttaan hoitaneita valtioita. Tulisiko talous- ja rahaliiton olla myös poliittinen liitto, fiscal union – siitä on vuosien mittaan keskusteltu paljon. Muun muassa Saksan keskuspankissa 21
Bundesbankissa ollaan sitä mieltä, että oli erehdys synnyttää rahaliitto ennen kuin oli poliittinen liitto. Korkman ei näe perusteita talousliiton muuttamiselle poliittiseksi liitoksi. Kiistellyt eurobondit ovat poliittisen liiton toteuttamista takaportin kautta, kriisin varjolla. Tämä voi viime kädessä herättää hyvin voimakkaita vastareaktioita. – Eurobondien käyttöönotto on pulmallista demokratian kannalta, mutta se tarkoittaisi myös tulonsiirtounionia: me maksaisimme joka vuosi satoja miljardeja euroja maille, jotka harjoittavat holtitonta talouspolitiikkaa. Se poistaisi kannustimet niin luotonantajilta kuin kyseisiltä mailta kurinalaistaa talouspolitiikkaansa.
Euroopan jakautuminen tulisi estää Entä mitä Sixten Korkman tarkoittaa alussa mainitsemallaan huolella koheesiosta? Sitä, että globalisaatio on johtanut ulkoistamiseen, joka määrätyillä 22
alueilla ja paikkakunnilla aiheuttaa turvattomuutta. Uusia työpaikkoja on ehkä syntynyt yhtä paljon korvaamaan vanhoja, mutta perinteisten työpaikkojen katoaminen aiheuttaa silti pelkoa ja huolta kansalaisissa.
– Samat tahot, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa nykyisen kriisin syvyyteen, ovat saaneet veronmaksajien ja keskuspankkien tukea nollakorkoisella rahoituksella – ja maksavat johtajilleen silmittömiä bonuksia.
Euroopassa oma ongelmansa on siinä, että pohjoisen ja eteläisen Euroopan väliin on syntymässä juopa.
Korkman näkee, että niin Euroopalla kuin Yhdysvalloilla on edessään pakollinen talouden hevoskuuri. Näin ei ole niinkään talouskriisin kuin väestön ikääntymisen takia: edessä ovat menoleikkaukset ja verojen kiristäminen.
– Me miellämme, että kreikkalaiset ovat eläneet yli varojensa. Kreikkalaiset taas kokevat, että me Pohjois-Euroopassa ja Saksassa olemme vain puolustamassa saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja. Ja onhan myös perusteita ihmetellä sitä, miten päästään kestävälle polulle, jos kaikki vain kiristävät talouspolitiikkaansa – mistä kasvu silloin tulee? Korkman huomauttaa, että etenkin Britanniassa ja Yhdysvalloissa – missä Vallatkaa Wall Street -liike syntyi – myös rahoitusmarkkinoiden bonusjärjestelmä koetaan voimakkaasti epäoikeudenmukaiseksi.
Sixten Korkman on tunnustettu taloustieteilijä, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan toimitusjohtaja. Hän on toiminut kymmenen vuotta Brysselissä EU:n ministerineuvoston talouspoliittisen osaston Ecofinin pääjohtajana, sitä ennen Suomen Pankissa ja valtiovarainministeriössä. Tämä artikkeli perustuu hänen ulkoministeriön suurlähettiläspäivillä syyskuussa 2011 pitämäänsä puheenvuoroon.
Mitä mieltä olette eurobondeista eli euroalueen yhteisistä velkakirjoista? Ratkeaako velkakriisi näillä?
Vesa Puttonen: näkökulma
Euroopan keskuspankin roolin on muututtava
Lehtikuva / Pekka Sakki
– Vielä on epäselvää, millaisia eurobondit tulisivat olemaan. Uskon että ne ovat askel oikeaan suuntaan. Tämä kuitenkin edellyttää, että maat, joille pääomaa annetaan, ovat valmiita laittamaan taloutensa kestävälle pohjalle. Ymmärrän että erilaisista syistä joudutaan tasapainoilemaan ja tekemään kompromisseja, kun eurobondin lopullista muotoa haetaan. Mitä mutkikkaammaksi malli muodostuu, sitä vähemmän se houkuttelee sijoittajia. Todellisena vaarana on, ettei eurobondeille löydy ostajia. Mitä ajattelette näkemyksestä, että euromaiden päätösvaltaa voisi sitoa luottoluokituksiin. Pidättekö tällaista poliittisesti mahdollisena? Entä miten uskotte markkinoiden reagoivan tällaiseen ratkaisuun? – On tärkeää huomata, että luottoluokittajat, joiden toimintaa nyt halutaan eurooppatasolla rajoittaa, ovat yksityisiä
yrityksiä. Ne pyrkivät arvioimaan niin yrityksiä kuin valtioita parhaan kykynsä mukaan. Pitkällä tähtäimellä pidän kuitenkin kestämättömänä ajatusta, että eurotason toiminta kiinnitettäisiin yksityisten yritysten, kuten luottoluokitusyhtiöiden, arvioihin. On ilmeistä, että vahvat euromaat sanelevat jo nyt ehtoja heikkojen joutuessa tyytymään tehtyihin päätöksiin. Voi vain kuvitella, kuinka vaikeaa tällainen euromaiden luokittelu olisi saada poliittisesti läpi, enkä näe, että sille olisi edes tarvetta. Minkälaisena näette Euroopan keskuspankin roolin kriisin ratkaisussa? Pitäisikö EKP:n ottaa mallia esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Japanin keskuspankeista ja tehdä tukiostoja? – EKP tekee tukiostoja jo nyt eli sen virallinen linja – inflaation torjuminen – on jo vesittynyt. Jos tilannetta verrataan Yhdysvaltojen vuoden 2008 ja 2009 talouskriisiin, on ilmeistä, että juuri liittovaltion tukitoimien ansiosta talouden syöksykierre saatiin kuriin. Aivan keskeistä tässä operaatiossa oli keskuspankin aloitteellinen ja julkituo23
vuus heikkenee. Euroalueen yritysten rahoituksesta noin 75 prosenttia on pankeilta eli myös yritysten lainkulut nousevat. Näin tulee käymään myös yksityishenkilöiden lainakoroille.
tu rooli. Nyt Euroopassa, jonka talous on vielä pahemmassa tilanteessa, yritetään pitää keskuspankki sivussa. Ymmärrän että EKP haluaa pitää kiinni itsenäisyydestään, mutta en näe, että tilannetta kyettäisiin ratkaisemaan ilman EKP:n väliintuloa. Tähän asti pankit ovat voineet sijoittaa valtionobligaatioihin, koska niitä on pidetty riskittöminä sijoituskohteina. Nyt kun sijoitusten riski on tullut ilmi, pankit ovat alkaneet vetäytyä. Kun samaan aikaan pankkeja vielä vaaditaan nostamaan vakavaraisuusasteitaan – eli pankkien riskitasoa vaaditaan laskettavaksi – on pankeista tullut ostajien sijaan nettomyyjiä. Kun pankit myyvät kriisimaiden ja potentiaalisten kriisimaiden obligaatioita, valtioiden korot nousevat: Italiassa seitsemään, Espanjassa kuuteen ja puoleen prosenttiin. Viimeksi nousuun on lähtenyt Ranska. Meillä ei ole ostajia Euroopassa, mikä tarkoittaa, että ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto on EKP. Kun pankit joutuvat nostamaan omavaraisuusastettaan, lainarahan saata24
On pelätty, että jos EKP lähtee tekemään isoja ostoja, kriisimaiden päättäjien halukkuus ryhtyä tarvittaviin säästötoimiin hiipuu. Mitä mieltä olette?
Pelastakaa tulevaisuutemme eikä pankkeja, toivoi italialaisnuoriso Roomassa 14.10. Talouskriisin hoito ja paisuvat oikeusskandaalit johtivat pääministeri Berlusconin eroon 12.11.2011. Lehtikuva / AFP Photo / Filippo Monteforte
– Riski on olemassa, mutta se on ratkaistava poliittisesti. Meillä on Euroopassa pelkkiä huonoja vaihtoehtoja, nyt on päätettävä mikä niistä on vähiten epämiellyttävä. Marraskuun 2011 puolivälistä lähtien Euroopan talous on ollut veitsenterällä. Markkinoilta on kadonnut niin paljon ostajia – likviditeetti on heikentynyt niin paljon – että lähiviikkoina jonkin kriisimaan obligaatiomyynti voi tyrehtyä kokonaan. Jos Italia ei kykene rahoittamaan toimintaansa, talouskriisin spiraali voi kehittyä hallitsemattomaksi. Kysymys ei ole vain siitä, saako Italian hallitus läpi kovia säästöpäätöksiä. Tauti on tarttunut myös muihin eurovalti-
oihin. Vaikka yksi maa saisikin taloutensa kuntoon, toisissa maissa tulipalo roihuaa edelleen. Pelkät säästöt eivät riitä, tarvitaan myös talouskasvua. Jotta sijoittajat uskaltavat sijoittaa vaikkapa italialaisiin obligaatioihin, he haluavat odottaa muutaman vuoden nähdäkseen saadaanko säästötoimet läpi ja hyydyttävätkö ne talouden. Muutamassa vuodessa uuden kriisin riski kasvaa. Nyt sijoittajat hakevat turvaa sijoituksilleen yhä useammin euromaiden ulkopuolelta, siis Yhdysvalloista tai euron ulkopuolisista EU-maista. Jos katsotaan Ranskan ja Ison-Britannian valtionobligaatioiden viimeaikaista korkokehitystä, huomataan sijoittajien olevan valmiimpia sijoittamaan Ison-Britannian obligaatioihin, vaikka Britannialla on enemmän velkaa kuin Ranskalla ja sen inflaatioriski on korkeampi. Sijoittajat siis varautuvat euron hajoamiseen. Mistä mielestänne ERVV:n vivutuksissa on kyse? – Markkinoiden rauhoittamiseksi tar-
vittaisiin todella iso, kahden tuhannen miljardin euron moukari, jolla tarpeen tullen pystyttäisiin auttamaan ongelmiin joutuneita maita. Kun tämä ei ole poliittisesti mennyt läpi, on jouduttu turvautumaan kikkailuun: vivuttamiseen. Vivutetun rahaston oikean arvon määritteleminen on tavattoman vaikeata. On suuri riski, ettei rahastolle löydy sijoittajia. Sijoittajat arvostavat selkeyttä: jos sijoittaa rahaa jonnekin, haluaa tietää kuka ja missä järjestyksessä vastaa siitä, että raha maksetaan takaisin.
kin on vain yritetty kärvistellä. Euroopan nykyinen tilanne vaikuttaa aivan samanlaiselta. Mutta sillä erotuksella, että moni Euroopan maa lähtee taantumaan selvästi heikommista asemista ja eurooppatason päätöksentekoon osallistuu 27 eri linjoilla olevaa maata, joista 17 on euromaita. Jos Eurooppa ajautuu tielle, jolla Japani on ollut kaksi peräkkäistä vuosikymmentä, se voisi olla jopa positiivinen yllätys. On iso riski, että tilanne tulee olemaan vielä huonompi kuin Japanissa.
Miten vastaisitte kansalaisille, jotka ovat huolissaan Suomen tulevaisuudesta? Onko edessä samanlainen lama kuin 1990-luvun alussa? – Jokainen lama on erilainen. Sanoisin että suhtautumistavan muutos olisi tarpeen. Aikaisemmin on ajateltu, että maailman talouskasvu vetää meidät tästä taantumasta. Mielestäni terveempi suhtautumistapa olisi verrata tilannetta Japaniin. Aluksi Japanissa kiellettiin ongelmat, sitten niitä yritettiin lakaista maton alle ja sen jälkeen-
Vesa Puttonen on Aalto-yliopiston rahoituksen professori. Hän on aiemmin työskennellyt Vaasan ja Turun kauppakorkeakouluissa, Suomen Akatemiassa sekä yritysmaailman johtotehtävissä. Puttonen on yksi maamme tunnetuimmista sijoittamisen ja rahoitusmarkkinoiden asiantuntijoista. Tämä haastattelu on tehty 22.11.2011.
25
Miapetra Kumpula-Natri: näkökulma
Jäsenmaiden pysyttävä eurossa – Ei kannata puhua vain euron kriisistä, joutuihan Unkari marraskuun puolivälissä kääntymään IMF:n puoleen ja aiemmin saman teki Latvia – molemmat ovat EU-maita, mutteivät vielä euromaita, toteaa kansanedustaja, suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri. 26
Vaikka talouskriisi on vienyt mediahuomion, EU:n ja jäsenvaltioiden työskentely jatkuu muilla alueilla normaalisti.
olemasta, jos kaikki pyrkisivät sen ulkopuolelle. Euron tuoma vakaus ei tule ilmaiseksi.
– Tällä hetkellä neuvotellaan muun muassa EU:n budjetista ja unionin laajentumisesta.
– Esimerkiksi Ruotsi kykenee kyllä tekemään itsenäisempää talouspolitiikkaa, kuten devalvoimaan, mutta hyötyy samalla myös euron vakauttamista markkinoista.
Kumpula-Natrin johtama eduskunnan suuri valiokunta on keskeisessä roolissa muotoiltaessa Suomen kantoja EU:ssa käytäviin neuvotteluihin. Hallitus raportoi suurelle valiokunnalle ennakolta EU:ssa tehtävistä päätöksistä, ja suuren valiokunnan muotoilema kanta on ohjeellisena lähtökohtana hallituksen toiminnalle. EU-asioihin liittyneen yksimielisyyden vähittäinen purkautuminen on näkynyt suuren valiokunnan työskentelyssä: äänestyksiin on kuluvalla kaudella turvauduttu usein ja jakolinja on poikkeuksetta kulkenut hallituksen ja opposition välissä. Ajoittain esiin nousee ajatus, että Suomen olisi taloudellisesti kannattavaa irtautua eurosta. Kumpula-Natri ei ole samaa mieltä. Eurosta irtautuminen on teoreettista, koska euro lakkaisi
– Muistatte varmaan vielä, minkälaisia asuntolainakorkoja maksoitte ennen euroaikaa? Hyviäkin uutisia kriisimaista on loppusyksyllä tullut: Kreikan hallituspuolueet ovat sitoutuneet säästöohjelmaan, joten seuraava tukipaketti voidaan maalle maksaa. Irlannin toipuminen etenee suunnitelmien mukaisesti, sillä maa on saanut investoinneista kasvua talouteensa. Myös Portugalin ja Islannin taloustilanteet ovat tasautumassa.
Kuva: YLE / Jukka-Pekka Inkinen
Barentsinmeri
Toimitus Päivi Toivanen, Peetu Toivonen/ ulkoministeriön Eurooppatiedotus Kuvitus ja layout Mika Launis
Islanti Norjanmeri
Euroalue vuonna 2011
Ruotsi
Norja
Euron käyttöönsä ottaneet maat
Suomi
EU-jäsenvaltiot, jotka eivät osallistu euroalueeseen
Atlantti
Viro Pohjanmeri
POHJOIS-IRLANTI
Irlanti
Venäjä
Latvia
Tanska Itämeri
Iso-Britannia
Liettua
EU-jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä siirtyneet euroalueeseen
VENÄJÄ
Alankomaat
Valko-Venäjä Puola
Saksa Belgia LUXEMBURG
Tšekki
Ukraina Slovakia
LIECHTENSTEIN
Ranska
Moldova
Itävalta
Sveitsi
Unkari Slovenia
Italia Portugali
MONACO ANDORRA
Romania
Kroatia
Bosnia-Hertsegovina SAN MARINO
Armenia Montenegro Kosovo
Espanja
Georgia
Mustameri
Serbia
VATIKAANI
Albania
Bulgaria
Makedonia (FYROM)
Turkki
Kreikka
Syyria Marokko
Algeria
Tunisia
Malta
Välimeri
Kypros
Libanon
Irak
New Yorkin Vallatkaa Wall Street -mielenosoitukset levisivät syksyllä 2011 kaikkialle maailmaan. Rooma 15.10.2011. Lehtikuva / DPA / Oliver Blom Lehtikuva / Reuters / Stefano Rellandini
Etukansi: Vallatkaa Wall Street -mielenilmaus Ateenassa 15.10.2011. Lehtikuva / AFP / Louisa Gouliamaki
01|2011
Ulkoasiainministeriö Eurooppatiedotus PL 482, 00023 Valtioneuvosto Puh. (09) 1605 5905 Faksi (09) 1605 6477
Utrikesministeriet Europainformationen PB 482, 00023 Statsrådet Tfn (09) 1605 5905 Fax (09) 1605 6477
Asiakaspalvelut, Kundservice 010 3456 700