Talouselämä 20 2015

Irtisanottu MTV-pomo: ”Potkut tuntuivat sähköšokilta.” S. 55 nro 20 | 22.5.2015 | 7,90€ | www.talouselama.fi

20

Sensei Suomesta Futuricen Tuomas Syrjänen lähti Japaniin opettamaan, miten uudet ideat syntyvät

S. 38

OPPOSITIO

HALLITUKSEN OSTOSLISTA

ANALYYSIT

Jutta Urpilainen haluaa varjohallituksen S. 14

10 miljardia hävittäjiin ja sotalaivoihin S. 24

ST1, Terveystalo, Meyer Turku, rakennusyhtiöt S. 33

PÄÄKIRJOITUS

Työpaikka meni, ammattitaito säilyy lopputilin saaneet kokivat olevansa polttomerkittyjä epäonnistujia. Mitä enemmän potkuja jaettiin, sitä vähemmän ne leimasivat.

Nyt johtajan potkutkin ovat niin tavallinen asia, ettei niitä tarvitse enää kaunistella. Vaikka pomo AMERIKKALAISILLA ON hieno ilmaisu potkujen jäl- tai asiantuntija saa lähtöpassit, hänen osaamisensa ei katoa mihinkään. keen uusia hommia etsivälle.

Clarisse Berggårdh on jo uuHän on between jobs eli kahden VAIKKA POMO sissa toimitusjohtajan hommistyötehtävän välissä. PankkialalTAI ASIANTUNTIJA sa. Heikki Rotko on jo saanut la on Suomessa kuultu myös ilhyviä työtarjouksia. maisua siirtyi kehittymään muuSAA LÄHTÖPASSIT, Suomessa on nyt palalle.

HÄNEN OSAAMISENSA jon kokeneita osaajia Vielä muutama vuosi sitten EI KATOA MIHINKÄÄN. vapailla markkinoilla. näille ilmaisuille hymähdeltiin Se on rekrytoijille oiva meillä pilkallisesti. Niin hymähdeltiin potkuillekin, kunhan eivät itselle osuneet. mahdollisuus. Toivottavasti he osaavat sen hyödyntää. ■ Ehkä aika on kypsä asennemuutokselle.

Talouselämän Päättäjänaiset-tapahtumassa viime vuonna kolme naisjohtajaa kertoi avoimesti potkuistaan seminaariyleisölle. Yksi heistä, Sanoma Magazines Finlandin toimitusjohtajan paikalta lähtöpassit saanut Clarisse Berggårdh päätti kertoa tuntemuk040 3424350 sistaan isommallekin yleisölle. Hänen haastattelunreijo.ruokanen@talentum.com sa julkaistiin Talouselämässä 13/2014. Julkaisemme @reijoruokanen jutun nyt uudestaan verkkosivuillamme.

Berggårdh kertoi potkujen olleen helpotus. Uusi konsernijohto toi mukanaan uuden strategian. Berggårdhin mielestä oli selvää, että vanhan strategian edustajan piti lähteä. ”MAAILMANLOPPU tämä tilanne ei missään nimessä ole.” Näin toteaa Heikki Rotko (s. 55). Hän sai potkut MTV:n toimitusjohtajan tehtävästä reilu viikko sitten.

NOUSUKAUDELLA LÄHTÖPASSEJA jaettiin harvemmin, ja silloin myös yt-neuvottelujen seurauksena

POMO & VÄISÄNEN

REIJO RUOKANEN päätoimittaja

KOMMENTTI

© PERTTI HÄMÄLÄINEN – PEKKA SEPPÄNEN

PERTTI KURIKAN MARKKINAT PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT -punkyhtye ei päässyt Euroviisu-finaaliin, mutta Suomi-kuvaa bändi kiillotti.

Maailma näki Suomen, joka on suvaitsevainen ja rento.

Mielikuva on paljon todellisuutta parempi.

Tällaista markkinointitempausta ei Team Finland olisi voinut koskaan suunnitella.

MIRVA HEISKANEN

Talouselämä 20/2015

3

VOLVO V40 D2 120 HV 82 G 3,2 L VOLVO V60 T4 190 HV 135 G 5,8 L

VOLVO S60 D4 190 HV 99 G 3,8 L

VOLVO XC60 D5 AWD 220 HV 137 G 5,2 L

VOLVO V70 D3 150 HV 113 G 4,3 L

VOLVO XC90 T8 AWD 407 HV 49 G 2,1 L

Kuvan autot erikoisvarustein.

Volvo V40 alkaen: autoveroton hinta 21 800 €, autovero 5 409,75 €, kokonaishinta 27 209,75 € + toimituskulut 600 €. EU-yhd. 3,2–5,9 l/100 km, CO2 82–137 g/km.

Volvo S60 alkaen: autoveroton hinta 27 600 €, autovero 7 328,46 €, kokonaishinta 34 928,46 € + toimituskulut 600 €. EU-yhd. 3,7–6,4 l/100 km, CO2 96–149 g/km.

Volvo V60 alkaen: autoveroton hinta 28 700 €, autovero 7 981,14 €, kokonaishinta 36 681,14 € + toimituskulut 600 €. EU-yhd. 3,7–6,7 l/100 km, CO2 98–157 g/km.

Volvo V70 alkaen: autoveroton hinta 34 700 €, autovero 7 534,12 €, kokonaishinta 42 234,12 € + toimituskulut 600 €. EU-yhd. 4,3–6,7 l/100 km, CO2 113–156 g/km.

Volvo XC60 alkaen: autoveroton hinta 38 700 €, autovero 8 798,25 €, kokonaishinta 47 498,25 € + toimituskulut 600 €. EU-yhd. 4,5–7,0 l/100 km, CO2 117–163 g/km.

Volvo XC90 alkaen: autoveroton hinta 61 300 €, autovero 20 476,47 €, kokonaishinta 81 776,47 € + toimituskulut 600 €. EU-yhd. 2,1–8,0 l/100 km, CO2 49–186 g/km.

volvossa on uusi

Uudistimme tärkeimmän. Volvojen uuden sukupolven ruotsalaisissa moottoreissa on nyt entistä pienemmät päästöt ja pienempi kulutus – sekä diesel- että bensiinimalleissa.

Niiden hyötysuhde on automaailman huippua: Volvossa sykkivän sydämen matalat päästöt tarkoittavat tästä lähtien enemmän tehoa ja ajonautintoa, kaikissa kokoluokissa.

KOEAJA MALLIVUOSI 2016 VOLVO -JÄLLEENMYYJILLÄ.

VOLVOCARS.FI

Valitse työoikeuspäivä jos aikasi on kortilla!

Työoikeuspäivä 2015 3.6. Ravintola Palace, Helsinki

Asianajaja ANU WAARALINNA, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy (pj.)

Valtakunnansovittelija MINNA HELLE, Valtakunnansovittelijan toimisto

Johtaja ELSE-MAI KIRVESNIEMI, Ammattiliitto Pro

Työoikeuspäivä kokoaa yhteen viimeaikaisen oikeuskäytännön ja lakimuutokset sekä ajankohtaisimmat aiheet ja asiantuntijat. Kurssipäivän päätteeksi on mahdollisuus osallistua vapaamuotoiseen verkostoitumistilaisuuteen.

Asiantuntijana myös: Työtuomioistuimen sihteeri, OTT Outi Anttila, Työtuomioistuin Ylitarkastaja Jenny Rintala, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Hallitusneuvos TARJA KRÖGER, työ- ja elinkeinoministeriö

Asianajaja PETTERI UOTI, Dittmar & Indrenius Asianajotoimisto Oy

Seminaarin ohjelmassa: • tilaajavastuulain muutokset • TSL 13:6:n väliaikainen muutos • uusi yhdenvertaisuuslaki ja kokemukset sen valvonnasta • alisuoriutuminen, epäasiallinen käytös tai epärehellisyys irtisanomisperusteena • ajankohtaiset oikeustapaukset työsyrjinnästä ja häirinnästä • kollektiivi-irtisanomisiin liittyvät ajankohtaiset kysymykset; muun työn tarjoamisvelvoite sekä vuokratyöhön ja kollektiivi-irtisanomisiin liittyvät tilanteet • valtakunnansovittelija Minna Helteen katsaus työriitoihin.

Julkinen sektori ja Lakimiesliiton jäsenet 547,50 € + alv 24 % (norm. 730 € + alv 24 %) Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi

Sisällys

KANNEN KUVA PETRI ARTTURI ASIKAINEN

22. TOUKOKUUTA 2015 | ILMESTYY PERJANTAISIN | 45 NUMEROA VUODESSA |

IRTONUMERO 7,50 EUROA | WWW.TALOUSELAMA.FI

RAKENTAVAA. Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd) odottaa rakentavaa vastakkainasettelua konservatiivisen oikeistohallituksen ja punavihreän oppositioblokin välillä. S. 14

SAMAT ONGELMAT. Japanilaisilta ja suomalaisilta yrityksillä puuttuvat ideat eikä uutta synny. Ohjelmistoyritys Futuricen konsultit lähtivät Tokioon neuvomaan. S. 38

POTKUT TULI. Työ MTV:n toimitusjohtajana meni, mutta uudet työpaikan tarjoajat kolkuttelevat jo Heikki Rotkon ovea. S. 55

Uutiset

Keskellä

Uratie

8 9

Ainakin kuusi vuotta Jäitä akkuun Amerikan herkut hyökkäävät monella rintamalla Venäläiset piipahtavat taas

10 12

HAASTATTELU ”Varjohallitus olisi hyvä ajatus”, Jutta Urpilainen sanoo

14

TALOUSARVIO Asunto on hintansa väärti

16

Yksityisten laskelma: Sote-säästöt ovat helppoja

17

VALTAVIRTA Smolnalogian lyhyt kurssi

18

YRITYSKAUPAT JA KASVUYRITYKSET Keskustan valtias Volyymista turvaa urheilukauppiaille Wulffin liikelahjat siirtyvät kilpailijalle Arctic Startup pinnisti uuteen kasvuun

19 20 21 22

TEKNIIKKALAJI Nokia rahastaa kun rauta on kuumaa

23

10 miljardin puolustuspotti Tohtori Miele tekee toisin Keikka Tokiossa

24 29 38

Analyysit Terveystalon karmea tulos näyttää hyvältä Öljy halpeni, mutta ST1:n öljykauppa kannattaa Perhe lopettaa Meyer Turun hurjat tappiot Rakennusyhtiöillä suo Suomessa ja vetelä Venäjällä

55 57 58 59

Tebatti 33 34 35 36

Sijoituselämä Sijoita, mutta älä innostu Vaikea valtaus Vaasassa Uuden Elektrobitin arvo selviää vasta vähitellen Osakkeet ovat kasvava lahja Pörssiviikko

Tämä ei ole maailmanloppu Ideat syntyvät lankkuasennossa Jonkun muun hautajaiset Finanssiosaamista kehtaa viedä maailmalle

48 49

Riskirahaa on, kohteita puuttuu Siirtoyhteyksien riittävyys on monopoleille yhdentekevää Asiakkaan arki on pankeille iso mahdollisuus Sote-palvelujen järjestämisvastuu valtiolle

61

KIRJAT

65

PELIN HENKI

66

63 63 64

50 51 52

Talouselämä 20/2015

7

Uutiset

Uutispäällikkö Risto Malin

SAKARI PIIPPO

HIKISTÄ.

Vaikeimmat ratkaisut ovat Alexander Stubbilla, Juha Sipilällä ja Timo Soinilla vielä edessä.

SUOMEN TALOUS

Ainakin kuusi vuotta

Hallitusneuvottelijat hakevat kymmenen miljardin euron sopeutusta ja säästöjä julkisen talouden menoihin. Temppu on vaikea tehdä tuhoamatta Suomen hentoa talouskasvua.

Teksti Matti Kankare KESKUSTAN Juha Sipilän hallitusneuvottelut kokoomuksen Alexander Stubbin ja perussuomalaisten Timo Soinin kanssa ovat tällä viikolla keskittyneet käytännössä yhteen asiaan: Suomen valtiontalouden tilaan, tarvittaviin julkisen hallinnon säästöihin ja rakennemuutoksiin, jotta kansantalous lähtisi uuteen nousuun.

Alkuviikosta Sipilä sanoi, että hallitusneuvottelijat yrittävät sopia neljän miljardin euron leikkauksista hallituskauden aikana. Loppuosa eli kuusi miljardia euroa

8

Talouselämä 20/2015

sopeutetaan. Sopeutussäästöt syntyisivät rakennemuutosten kautta ja niiden toteuttaminen kestäisi yli vaalikauden – ainakin kuusi vuotta.

Talouselämän painoon mennessä ei vielä ollut tiedossa, tarkoitetaanko säästöillä julkisten menojen jäädyttämistä nykytasolle vai todellisia vähennyksiä euroihin.

Sipilä sanoi Talouselämän (14/2015) haastattelussa ennen vaaleja, että ”velaksi me eletään koko seuraava vaalikausikin. Vaikka minkälainen hallitus on, niin tasapaino saavutetaan aikaisintaan seu-

raavan vaalikauden lopussa, ellei nyt sitten talouskasvussa tapahdu ihan ihmeitä”.

JULKISEN HALLINNON säästöjen vaikutus mitataan arkielämässä siinä, miten se näkyy Suomen tämän vuoden hennossa talouskasvussa. Kasvun vaihteluväli eri ennusteissa on -0,5:stä 1,0 prosenttiin. Ensi vuoden ennusteet povaavat 1–1,7 prosentin kasvua.

Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander pitää säästöjen jaksotusta eri vuosille erittäin tärkeänä. Olennaista häneen mukaansa on, ettei erityisesti Suomen kotitalouksi-

UUTISKOMMENTTI

KOHTA KUUSI VUOTTA AALLONPOHJAA Suomen tuotannon muutos 2003–2015, trendi

130

Tuotannon suhdekuvaaja Oletus suhdekuvaajaksi ilman finanssikriisiä1

120

2010=100

110 100 90

2003 1

2004

Matti Kankare

2005

2006

2007

2008

2009

Kasvu 2009–2015 = 2005–2008 keskimäärin.

en ostovoimaa hävitetä, koska se merkitsisi kansantalouden kasvulukujen pysymistä miinuksella. ”Jo Kataisen–Stubbin hallitus toteutti viimeisen kahden vuoden aikana veronkiristyksiä, jotka ovat johtaneet kotitalouksien reaalitulon vähenemiseen. Tämä on näkynyt niin palvelujen kuin kaupan myynnissä sekä kotimarkkinoilla yleensäkin. Jos tätä linjaa jatketaan, kotimarkkinat lamaantuvat lisää. Ne ovat kuitenkin erittäin tärkeät työllisyydelle, koska kauppa ja palvelut työllistävät selvästi enemmän kuin teollisuus.”

Kianderin mukaan nyt tarvittaisiin asteittain etenevä säästöohjelma. ”Sipiläkin esitti tällaista kuuden vuoden mallia.

Minusta säästämisen jaksottaminen voisi mennä sillä tavalla, että valtion menot eivät nimellisesti kasvaisi eli menot jäädytettäisiin tämänhetkiselle tasolle vuoden 2016 budjetista lähtien.” ”Osa menoista riippuu toki palkkakustannusten kehityksestä. Niiden nousutahti saisi olla 0–0,5 prosentin tasoa. Toinen puoli menosta on tulonsiirtomenoja. Niissä tarvitaan indeksileikkauksia, mitä on jo väläytelty. Tällä tavoin päästäisiin siihen, että valtiontalouden tasapaino paranisi noin miljardilla eurolla vuodessa. Kuudessa vuodessa se tarkoittaisi kuutta miljardia euroa eli päästäisiin tasapainoon.”

KIANDERIN MUKAAN tällainen säästämisen jaksottaminen olisi kohtuullinen tavoite, joka ”ei aiheuttaisi kenellekään varsinaista kertarysäystä”. ”Uskon, että tällainen menokuri panisi vauhtia niin sote-asiaan kuin kuntien tilanteeseen.”

Emeritusekonomisti Pertti Kukkonen laski uusimmassa Kanava-lehdessä, että Suomen kustannuskilpailukyky oli jo vuonna 2012 heikentynyt euromaihin ja

2010

2011

2012

2013

2014

2015

LÄHDE: VM, TILASTOKESKUS

Ruotsiin verrattuna 25 prosenttia pitkän ajan keskiarvon alapuolelle.

Kianderin mukaan Kukkosen laskemat ”eivät aivan pielessä ole”. ”Emme kuitenkaan pysty käytännössä nopeasti parantamaan kilpailukykyä.

Jos palkoissa päästäisiin lähelle nollalinjaa, kilpailukyky paranisi ehkä 1-2 prosenttia vuodessa.

SOSTEN ELI Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti Jussi Ahokas vaatii kylmää pragmaattisuutta säästöjen ja sopeutusten jaksotukseen. ”Selkeä indikaattori sopeutuksille on työttömyysaste ja työttömyyden kehitys ylipäätään. Meillä on työttömyys kasvanut vuodesta 2012 lähtien. Tällaisessa tilanteessa on aivan mieletöntä lähteä kiristämään valtion taloutta esimerkiksi 1,5 miljardilla eurolla vuodessa.” ”Jos pitkällä aikavälillä on tehtävä sopeutuksia, ne on tehtävä silloin kun talous on elpymässä. Kun yksityiset investoinnit kasvavat ja vienti vetää. Muussa tapauksessa me vain ankkuroimme työttömyysongelman Suomen talouteen.”

AHOKAS ON tyytyväinen siihen, että Sipilä on puhunut sopeutuksessa vaalikauden ylittävästä ohjelmasta. ”Se on ihan oikein, mutta korostan vielä, että pragmaattisuus on säästöjen jaksotuksessa valtavan tärkeää. Kun työttömyysaste on seitsemän prosentin tienoilla, sopeutus on hoidettavissa järkevästi. ” Maailmantalouden näkymät ovat Ahokkaan mielestä erittäin epävarmat. ”Kiinasta ja USA:sta tulee negatiivisia uutisia ja EU:n kasvu on orastavassa vaiheessa. Tällaisessa tilanteessa Suomen rankka säästökuuri vain vahvistaisi sitä yleistä kierrettä, joka maailmantaloudessa on tällä hetkellä menossa.” ■

Jäitä akkuun HATUNNOSTO PIENEHKÖN amerikkalaisen autonvalmistajan Teslan Motorsin pääomistajalle Elon Muskille.

Musk kertoi kolmisen viikkoa sitten paketoineensa perinteisen litium-akun kotitalouksille sopivaksi energiavarastoksi, jonka voi liittää kohtuullisen helposti ”jokakodin” aurinkopaneeleihin. Koko läntinen maailma kohahti – eivät vain aurinkoisen Kalifornian ongelmalliseen sähköverkkoon ja sähköyhtiöihin kyllästyneet.

Jossain julkaisuissa on kirjoitettu jopa fossiilisten kivihiilen ja maakaasun sekä ydinvoiman kuolemasta.

Totuus on jotain muuta. Litium on liian harvinainen mineraali maailmassa, eikä akuista voi koskaan saada irti sellaista tehoa, jota yritykset toimintaansa tarvitsevat.

Näin on todennut Aalto-yliopiston kemian professori Lasse Murtomäki esitelmässään energiajärjestö WEC:in tilaisuudessa.

Murtomäen mukaan akkumaailma voi olla vain osa monimutkaista energiakirjoa, jolla maailman energiannälkää yritetään hoitaa.

MUSKIN TUOTEUUTISELLA oli ainakin yksi tarkoitus: saada lisää halukkaita riskisijoittajia mukaan 4–5 miljardia dollaria maksavaan litium-tehtaaseen. Tehdas käyttäisi valmistuessaan vuonna 2020 lähes 17 prosenttia koko maailman litium-tuotannosta, ja sen kapasiteetti vastaisi koko maailman litiumkennotuotantoa vuonna 2013.

Tämä akkukapasiteetti käytettäisiin pääosin Teslan autoissa, mutta liiketoimintariskin jakamiseksi Musk kehitti energiavarastoidean kotitalouksille ja yrityksille.

Muskilla on menossa riskihanke, jolla on etiäinen Suomessakin. Varkauden litiumakkutehdas meni konkurssiin parisen vuotta sitten. Nyt konkurssipesä on löytänyt tehtaalle ostajan – European Battery Technologies Oy:n, jonka takana on yhdysvaltalainen it-alan toimija Arsen Khousnoutdinov. ■ Talouselämä 20/2015

9

Uutiset KAHVILAT JA RAVINTOLAT

Amerikan herkut hyökkäävät monella rintamalla Starbucks ja Burger King vyöryvät koko Suomeen. Yhtiöt panevat nopean syömisen ja kahvittelun markkinoita uusiksi kotimaisin investoinnein.

AMERIKKALAINEN kahvilaketju Starbucks laajentuu koko Suomeen. Amerikkalainen Burger King avaa kymmeniä hampurilaisravintoloita Suomessa. Kanadalainen kahvilaketju Cinnamon rantautuu Suomeen.

Jäävätkö kotimaiset yrittäjät jalkoihin ja lähtevätkö pikaruokaeuromme Atlantin yli, kysyy moni kuluttaja.

Yhden vastauksen antaa Burger Kingin Suomen ketjujohtaja Mikko Mollberg. ”Suomessa investoinnit tekee Restel, jolla on Burger Kingin master franchise -sopimus. Investoimme kotimaiseen henkilöstöön ja kalusteisiin. Ensimmäisenä vuonna meidän ravintoloistamme neljä kymmenestä teki positiivisen tuloksen. Vain muutamia prosentteja tuloksesta menee ulkomaille.”

BURGER KINGILLÄ tulee olemaan tänä kesänä Suomessa 16 ravintolaa. Vuoden 2015 liikevaihtoennuste on 20–25 miljoonaa euroa. Tavoite on kasvaa noin kymmenen ravintolan vuosivauhtia niin, että lopulta markkinaosuus pikaruokasegmentissä on 25 prosenttia.

Mollberg laskee pikaruokamarkkinoiden kooksi vajaat 700 miljoonaa euroa, jolloin

ISO VAIHDE. Starbuckskahvilat levittätyvät koko Suomeen.

KATARIINA SALMI

Teksti Olli Harma

liikevaihtotavoite on siis noin 170 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi noin 80:tä ravintolaa.

Vertailun vuoksi esimerkiksi McDonaldsilla on tällä hetkellä Suomessa 81 ravinto-

laa. Määrä on pienentynyt kolmella reilun vuoden takaisesta. ”Pikaruokaa myyviä toimipaikkoja oli tullut maaliskuussa lisää 3,3 prosenttia vuotta aiemmasta ja markkinan arvo oli

MITÄ NYT

VESIEN VETONAULAT VUOSIA JATKUNUT taantuma on iskenyt veneiden kauppaan Suomessa. Alan teollisuutta Suomessa on pitänyt hengissä lähinnä kasvanut venevienti – kotimaiset jälleenmyyjät ovat olleet tiukoilla.

Viime vuonna vähenivät niin veneiden, moottoreiden kuin varusteiden kaupat niin, että yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa painui alle 250 miljoonaan euroon. Poikkeus olivat palveluiden ja vesiskoottereiden myynti, jotka lisääntyivät.

Miten kauppa käy tänä keväänä?

ISMO VIRTA

10

Talouselämä 20/2015

VALTO RISTIMELLA Skandinavian myynti- ja markkinointijohtaja, BRP ”Viime vuona lanseerasimme uuden Sea-Doo Spark vesijetin, jonka ansiosta myynti tuplaantui. Tänä vuonnakin odotamme vielä 20-25 prosentin kasvua.

Kokonaismarkkinat Suomessa ovat noin 800 laitetta. Halusimme tehdä jetin, joka vastaisi markkinoiden kysyntään ja toisi ne useamman asiakkaan ulottuville.

Uudet jetit ovat entisiä kevyempiä ja hiljaisempia, niissä on pienempi muttaa riittävän tehokas moottori. Hinta on 6 490 euroa, kun aiemmin jetit maksoivat yli 10 000 euroa.”

PIKARUOKA TAAS PLUSSALLA

KUKKARO LUJILLA

Myynnin määrän kehitys, %

Pikaruoan hinnannousu, %

PIKARUOKARAVINTOLAT

2013

2012

-2,4

2014

0,5

2014

KAIKKI RAVINTOLAT

2013

3,8 1,3

LÄHDE: MARA RY

-2,5

2014

4,6

2013

-1,1

LÄHDE: MARA RY

noussut 3,6 prosenttia. Ehkä tässä Burger Kingin vaikutus näkyy. Mielestäni markkinassa on yhä kasvuvaraa, mutta kulutus ei voi kasvaa ikuisesti”, Mollberg sanoo.

MCDONALDSIN LISÄKSI toimipaikkojensa määrää on karsinut esimerkiksi kotimainen Kotipizza. Viime keväänä ketjulla oli 277 ravintolaa, tällä hetkellä 261. ”Ketju kasvoi välillä hyvin vauhdikkaasti. Erityisesti shop-in-shop-ravintoloita perustettiin niin paljon, että olemme karsineet niistä kannattamattomimpia”, kertoo Kotipizza Groupin toimitusjohtaja Tommi Tervanen.

Taustalla on kilpailun kiristyminen ja kustannusten nousu. MaRan mukaan pikaruoan tukkuhinnat nousivat vuonna 2013 jopa 4,3 prosenttia, vuokrat 3–4 prosenttia ja työvoimakustannukset 2,2 prosenttia.

Seurauksena kuluttajahinnat kohosivat tätäkin enemmän, ja kuluttajat säikähtivät: markkina kutistui 2,4 prosenttia. Viime vuonna kustannusten nousu laantui, pikaruokalat tinkivät hinnoissa ja markkina päätyi 0,5 prosenttia plussalle.

ALKUVUOSI 2015 näyttää jo lupaavalta: tukkuhinnat ovat laskeneet, ja ensimmäi-

MIKA KOUKI Toimitusjohtaja, Bike & Boat World

”Pienten veneiden kauppa elpyi jo viime vuonna. Tänä vuonna meillä näyttää siltä, että myynti kasvaa hiukan tai pysyy ennallaan. Kehitys on vähän hidas-

sellä neljänneksellä yhtiöt kirjasivat lähes neljän prosentin kasvuluvut. Ei ihme, että Kotipizzallakin on taas kasvusuunnitelmia. ”Kysyntä siirtyy teollisista pikaruokakonsepteista aidompaan, tuoreempaan ja vastuullisempaan fast casual -tarjontaan.

Siksi olemme käynnistämässä uutta meksikolaishenkistä Chalupa-ketjua. Kotipizzakin avaa tänä vuonna 20 uutta ravintolaa”, kertoo Tervanen.

Chalupa-konsepti tulee saamaan vastaansa ainakin Royal Ravintoloiden työstämän uuden meksikolaisen ruoan ketjun.

STARBUCKS-KAHVILAKETJU MIELII sekin valtakunnalliseksi. Se ilmoitti vastikään huomattavasta yhteistyöstään Ruokakeskon kanssa.

Tavoitteena on perustaa kymmeniä Starbuckseja kaikenlaisten K-ruokakauppojen yhteyteen, kertoo Ruokakeskon markkinoinnin ja konseptien johtaja Mika Rautiainen. ”Kysyntä yllätti meidätkin. Saamme kyselyjä ympäri Suomen, että milloin se tulee tänne. Meillä kauppiaat operoivat kahviloita ja investoinnit tehdään yhdessä”, Rautiainen sanoo.

tunut koleiden kelien vuoksi.

Isoja, yli 100 000 euron veneitä myymme vuodessa noin 30 kappaletta, niiden myynnin määrä on aika stabiili.

Keskikokoisten veneiden markkinat eivät hirveästi kasva, meidän liikevaihtomme tosin kasvaa 10-15 prosenttia, koska avasimme Turussa uuden liikkeen. Mökkikansa tarvitsee veneitä, trendi on kohti hyötykäyttöä.”

Toinen Starbucks-lisenssin haltija Suomessa on kansainvälinen SSP, joka perusti Starbucksin lippulaivakahvilan Helsingin Esplanadille. Jatkossa valtaosa kahviloista tulee olemaan Ruokakeskon pyörittämiä. ”Starbucks on kiinnostunut paikoista, joissa on isot asiakasvirrat. Suomessa juodaan paljon kahvia mutta lähinnä kotona ja työpaikalla. Kasvuvaraa on, kun suomalainen kahvilakulttuuri kehittyy. Starbucksissa erinomainen palvelu ratkaisee.”

SUOMESSA ISOT kahvilaketjut eivät ole toistaiseksi menestyneet. Kyse on volyymibisneksestä, jossa asiakasvirtojen pitää olla suuria. Esimerkiksi Cafe Picnic panosti jo aikaa sitten lounasruokailuun. Starbucks päässee K-kauppojen kyljessä helpommalla.

Miksei Ruokakesko ole itse kehittänyt vastaavaa kahvilakonseptia kauppojensa yhteyteen? ”Jokaisessa K-citymarketissa on kyllä kahvio, mutta se on ihan eri asia. Starbucks on maailmankuulu brändi. Sillä on brändiylivoimaa. En näe, että Starbucks veisi keneltäkään mitään. Meidän markettien kahviot muuttavat rooliaan enemmän lounaspaikoiksi”, kertoo Rautiainen. ■

TOMAS ENOKSSON Tuotepäällikkö, Yamaha Center Vantaa

”Vuoristorataa tämä on, mutta parempaan suuntaan mennään. Kaudessa on useita sesonkeja, välillä syksylläkin tehdään paljon kauppoja. Tavallisten

mökkiveneiden ja pikkukoneiden kauppa käy aina, mutta nyt myydään jo isompiakin veneitä huviveneilijöille.

Veneiden vaihtajat vaihtavat yleensä koko paketin, harvemmin uusivat vanhaan veneeseen moottoria. Koneita uusitaan silloin, jos joku on pöllinyt vanhan. Vesiskootterikausi ei ole vielä alkanut. Niitä myydään, kun on oikeasti lämmintä.”

Talouselämä 20/2015

11

Uutiset MATKAILU

Venäläiset piipahtavat taas Vahvistunut rupla on tuonut venäläisiä ostosmatkailijoita takaisin Itä-Suomeen, mutta yöpymiseen ruplat eivät vielä riitä.

RUPLAN ROMAHDUS vei vuodenvaihteen tienoilla Itä-Suomen kaupoista melkein puolet venäläisistä. Nyt ruplan vahvistuminen on taas kasvattanut ostosmatkailijoiden virtaa Suomeen. Alkuvuoden aikana matkamäärien miinusprosentit edelliseen vuoteen verrattuna ovat pienentyneet kuukausi kuukaudelta.

Huhtikuussa venäläisiä tuli Suomeen jo enemmän kuin joulukuussa, vaikka normaalisti juuri joulu–tammikuu ovat huippusesonkia. Huhtikuussa venäläiset tekivät Suomeen Kaakkois-Suomeen rajaasemien kautta 199 000 matkaa, kun joulukuussa määrä oli 176 000. Se oli 49 prosenttia vähemmän kuin toissa joulukuussa.

Suomalaisille kaupoille tärkeintä on, että venäläiset käyttävät taas rahaa Suomessa. Tutkimus ja analysointikeskus TAK haastattelee tulijoita, ja tuoreimpien tulosten mukaan rahankäyttö on palautunut ennalleen. Huhtikuussa venäläiset käyttivät matkallaan rahaa keskimäärin 247 euroa, euron enemmän kuin viime vuonna. Vielä tammikuussa summa oli 198 euroa, kun vuotta aiemmin se oli peräti 315 euroa.

ARI NAKARI

Teksti Ismo Virta

PITKÄKILPISIÄ.

Venäläiset autot ovat palanneet kauppojen parkkipaikoille ItäSuomessa ja tärkeintä on, että venäläiset käyttävät myös rahaa vanhaan malliin.

”Selkeä käänne on alkuvuoden aikana tapahtunut, positiiviseen suuntaan on menty”, tiivistää TAK:n toimitusjohtaja Pasi Nurkka. ”Eivät venäläiset ole Suomea hylänneet,

me olemme luottavaisin mielin. Suomen kilpailuetu on, että Suomi on lähellä”, toteaa Etelä-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Mika Peltonen.

Peltonen seuraa jatkuvasti arkista mit-

LYHYET

RAKENTAMINEN NOUSUUN

PANEELITEHDAS KÄYNTIIN

ÖLJY KUTISTI KEMIAA

MYÖNNETTYJEN rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä neljä prosenttia, kun se viime vuonna vastaavaan aikaan putosi 15,5 prosenttia.

Rakennushankkeita aloitettiin viisi prosenttia enemmän kuin vertailukaudella.

AURINKOPANEELIVALMISTAJA SaloSolar Oy on aloittanut tuotannon uudessa tehtaassaan Salossa. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen perusaurinkopaneeleita tuottava tehdas. Sen tuotanto on 90–100 paneelia päivässä.

KEMIANTEOLLISUUDEN liikevaihto putosi tammihelmikuussa 19 prosenttia.

Alan liikevaihdosta puolet tulee öljytuotteista, joten öljyn hinnan romahtaminen on saanut myös kemianteollisuuden viennin arvon romahtamaan.

12

Talouselämä 20/2015

VENÄLÄISTEN YÖPYMISET ROMAHTIVAT… Venäläisten yöpymiset Suomessa kuukausittain

300 000 200 000 100 000

…MUTTA RAHAA OSTOKSIIN RIITTÄÄ TAAS Venäläisten matkallaan käyttämät eurot

315 198

246

247

0 2010

2011

2012

2013

2014

2015 LÄHDE: VISIT FINLAND

taria: pitkäkilpisten eli venäläisten bussien määrää Prisman parkkipaikalla. Sekin mittari näyttää taas plussaa.

OVATKO PAKOTTEET ja vastapakotteet sekä Venäjän ja länsimaiden välien yleinen kiristyminen tehneet pysyvää haittaa ostosturismille? Lappeenrannan yliopiston Venäjä-toimintojen johtaja Katja Novikova arvioi, että parhaat päivät eivät palaa. ”Tuontia korvaavan tuotannon ansiosta Venäjällä voi nyt ostaa paremmin venäläistä tavaraa, laatukin on parantunut”, arvioi Novikova. Suomesta ei kannata hakea sellaista, jota saa myös Venäjältä. ”Moskovassa 125 grammaa lohen mätiä maksaa 185 ruplaa eli noin kolme euroa, Suomessa 250 grammaa maksaa 19 euroa”, vertailee Novikova.

Hän ei usko venäläisten karsastavan eri-

tyisesti Suomea, mutta Suomi on silti yksi pakotteita asettaneista länsimaista.

TAK:n haastattelujen mukaan Suomella on kuitenkin erityisasema. ”80 prosenttia haastatelluista valitsee väitteen: Rakastan tätä maata. Muista maista tällaisen arvion antaa yleensä vain noin 30 prosenttia vastaajista. Suomella on vahva asema luoteisvenäläisten keskuudessa. Jos on varaa, kyllä tänne mielellään tullaan”, sanoo Pasi Nurkka.

Venäjän pyrkimys hillitä ulkomaanmatkailua on johtanut siihen, että erityisesti toimihenkilöiden ja johtajien matkat Suomeen ovat vähentyneet. ”Tässä ei ole niinkään kyse isänmaallisuudesta vaan varovaisuudesta”, arvioi Nurkka.

VAIKKA OSTOSMATKAILU siis näyttää elpyvän, yöpymistilastot antavat yhä synkän

2014 2015 Tammikuu

2014 2015 Huhtikuu

LÄHDE: TAK OY

kuvan venäläisten Suomen-matkailusta.

Vielä maaliskuussakin venäläiset yöpyivät Suomessa vain puolet viime vuoden maaliskuun määristä. Tämä mittari on antanut koko alkuvuoden suunnilleen yhtä synkkiä tuloksia.

Majoituspalvelujen käyttöön ruplan vahvistuminen ei ole vielä ehtinyt kunnolla vaikuttaa. Jos rupla pysyy nykytasollaankin eli yksi euro on noin 55 ruplaa, elpynee myös majoituspalvelujen käyttö.

Heikoimmillaan yhden euron saadakseen piti maksaa joulukuussa yli 90 ruplaa. Silloin kun venäläisten matkailu Suomeen kasvoi rajusti, maksoi euro 40–50 ruplaa, eli se taso ei ole enää hirveän kaukana.

Yhden trendin suomalaiset kauppiaat ovat huomanneet. Vaatemyymälöiden ja muiden erikoisliikkeiden sijasta venäläiset käyttävät nyt rahojaan marketeissa. ■

Toimitusketjut ja laatu TEOLLINEN INTERNET -KOULUTUSOHJELMA 17.9.2015 - 9.12.2016 (23 PV) Palvelujen ja tuotteiden kytkeytyminen verkkoon muuttaa sekä yritysten tarjoomat että toiminnan organisoitumisen. Sinä ja yrityksesi voitte olla kehityksen kärjessä. Ensimmäinen uutta luova ohjelma käynnistyy nyt. www.aaltopro.fi/ti

"TEOLLISEN INTERNETIN SUURIN PULLONKAULA EI OLE TEKNOLOGIA VAAN LIIKETOIMINTAOSAAMINEN." Prof. Martti Mäntylä, Aalto-yliopisto Muita kouluttajia: tutkimusprofessori Jari Collin, tutkimuspäällikkö Jari Juhanko ja tutkijatohtori Timo Seppälä, Aalto-yliopisto.

www.aaltopro.fi Lisätietoja: Jenniliisa Särkkä-Blomberg Puh. 010 837 3873, jenniliisa.sarkka@aaltoee.fi Aalto PRO luo ammatillista etumatkaa asiantuntijoille ja organisaatioille.

Talouselämä 20/2015

13

Uutiset

KUKA

JUTTA URPILAINEN, 39 TYÖ Oppositiopuolue Sdp:n kansanedustaja URA Opettaja 1997–2003, Kokkolan kaupunginvaltuutettu 2001-, kansanedustaja 2003-, Sdp:n puheenjohtaja 2008-2014, valtiovarainministeri 2011–2014.

KOULUTUS Kasvatustieteiden maisteri PERHE Naimisissa HARRASTUKSET Musiikki, liikunta, järjestötoiminta

JUTTA URPILAISEN MUISTIO UUDELLE HALLITUKSELLE KASVU. Suomen talous on saatava nousuun toteuttamalla työntekoa lisäävät rakenneuudistukset.

14

Talouselämä 20/2015

TASAPAINO. Valtiontalous on tasapainotettava keinoilla, jotka kohtelevat kansalaisia oikeudenmukaisesti.

TURVALLISUUS. Euroopan unionin turvallisuuspolitiikkaa on vahvistettava ja Venäjä-suhteet on pidettävä kunnossa.

VÄLIMERI. EU:n tukitoimia Afrikassa on edistettävä ja laiton ihmissalakuljetus on torjuttava.

HAASTATELTAVANA JUTTA URPILAINEN

”Varjohallitus toisi uskottavuutta” Entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) odottaa rakentavaa vastakkainasettelua konservatiivisen oikeistohallituksen ja punavihreän oppositioblokin välillä.

Teksti Matti Virtanen Kuva Karoliina Paavilainen Millä mielellä olette seurannut hallitusneuvotteluja, kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd)? ”Odottavaisella mielellä. On asioita, jotka lupaavat hyvää – tilannekuva on aika lailla yhteinen. Mutta tietysti piru piilee yksityiskohdissa.”

Minkälaista oppositiopolitiikkaa Sdp aikoo harjoittaa? ”Vastuullista ja rakentavaa. Ehkä joissakin meidän ensikommenteissa heijastui pettymys oppositioon joutumisesta. Retoriikka oli ehkä sen takia hieman kovempaa.” ”Politiikka on nyt palaamassa politiikkaan: meille on tulossa konservatiivinen oikeistolainen hallitus ja sen vastapainona punavihreä arvoliberaali oppositio – tämä on aika herkullinen tilanne.”

Oppositio on hajanainen – onko mitään yhteistyömahdollisuuksia, kuten varjohallituksen perustaminen? ”Meillä on nyt vähän Ruotsin mallinen blokkitilanne, ja siksi kannattaisi miettiä uudenlaisia toimintatapoja oppositiopolitiikkaan. En sulkisi pois ajatusta varjohallituksesta. On ihan mielenkiintoinen ajatus, että olisi varjoministerit, ja että oppositio tekisi myös yhteisen budjettiesityksen ja tarjoaisi sitä kautta uskottavan vaihtoehdon.”

Pitäisikö Sdp:n olla mukana hallitusneuvotteluissa? ”Me olimme valmiita neuvottelemaan hallitukseen menosta. Neuvottelutulos olisi sitten alistettu puolueen päätettäväksi. Sipilä kuitenkin päätti, että hän etenee tällä omalla pohjallaan.”

Hyväksyttekö te hallitusneuvottelujen tilannekuvan, joka edellyttää kymmenen miljardin euron sopeutusta? ”Neljän miljardin euron sopeutukset tällä vaalikaudella olivat myös Sdp:n tavoitteissa jo ennen vaaleja. Mutta tarvitaan myös uudistuksia – Suomi ei nouse vain leikkauksilla.” ”Uskottavassa talousohjelmassa pitäisi olla kolme osaa: vahvistetaan kilpailukykyä, hillitään velkaantumista sekä sovitaan sotesta ja muista rakenneuudistuksista. Ne on myös pantava täytäntöön, toisin kuin viime vaalikauden lopussa. Hallituksen pitäisi tehdä uusi rakennepoliittinen ohjelma.”

EU:n komissio huomautti viime viikolla Suomea julkisen talouden ongelmista.

Mitä se merkitsee? ”Se vahvistaa viestiä, että Suomen talouden ongelmat eivät johdu suhdanteista vaan ensisijaisesti rakenteista. Meillä on julkisessa taloudessa nyt liian suuri alijäämä ja sitä on kurottava umpeen.

On epäilty, että komission huomautus oli tilaustyö, jonka komissaari Jyrki Katainen järjesti hallituksen leikkauspäätösten tueksi. ”En usko. Komissiolla on omat aikataulunsa. Kyse on sattumasta.”

Miten tärkeänä pidätte sitä, että Suomi noudattaa EMU-kriteereiden mukaista julkisen sektorin velkarajaa eli pitää velkojen kokonaismäärän alle 60 prosentissa suhteessa kansantuotteeseen? ”Tärkeintä on velkaantumisen suunta ja muutoksen nopeus – velan määrä ei saisi kasvaa liian nopeasti.”

Eli rajoja voidaan rikkoa, koska muutkin rikkovat? ”Ei. Suomen velkaantuminen on melkein nopeinta koko EU:ssa. Sopeutustoimia tarvitaan hillitsemään velkaantumisen tahtia.

Kun Suomi on halunnut profiloitua maana, joka vaatii muita noudattamaan sääntöjä, niin olisi hyvä jos niistä pidettäisiin itse kiinni.”

Mitä mieltä olette väitteestä: velkaa kannattaa ottaa kun korot ovat alhaalla? ”Minulla on ymmärrystä tälle, jos kyse on tulevaisuuden kannalta välttämättömistä investoinneista. Mutta juoksevia toimintamenoja tai budjettia ei voi kestävällä tavalla rahoittaa velalla.”

Sanoitte helmikuussa Ylen A-studiossa, että Kreikka pystyy maksamaan velkansa vaikka se eroaisi eurosta. Mihin tämä arvio perustui? ”Vielä silloin Kreikan talousnäkymät olivat positiiviset. Kreikalle ennustettiin jopa parempaa talouskasvua kuin Suomelle, mutta sen nykyinen hallitus on valitettavasti omilla toimillaan johtanut talouskehityksen jälleen alamäkeen.” ”Kreikan tilanne on nyt paljon huonompi kuin se oli helmikuussa, mutta silti olen optimistinen. Jos Kreikka sitoutuu taloutensa uudistamiseen niin sillä on edellytyksiä velkojensa takaisinmaksamiseen.

En kannata minkäänlaisia velkahuojennuksia Kreikalle, koska se johtaisi moraalikatoon Euroopassa, ja sen jälkeen olisi liuta muitakin maita vaatimassa itselleen helpotuksia.” ■

Talouselämä 20/2015

15

TALOUSARVIO

Asunto on hintansa väärti ASUNTOPOLITIIKASSA on ongelma. Se ongelma on sama kuin muussakin politiikassa. Poliittinen tahto ja markkinavoimat törmäävät.

Niin kauan kuin muistan, asuntopolitiikka on ollut vaikeaa. Työelämään tullessani vanhat muistelivat, miten verohuojennukset 1950-luvulla poistivat asuntopulan.

1970-luvulla rakennusaineteollisuuden korkea johtaja sanoi, ettei ole tervettä rakentaa vuodessa 70 000 asuntoa. Oli väärin tuhlata kansakunnan resursseja siinä määrin seiniin.

Vuorineuvos Armas Puolimatka huomautti, etteivät resurssit menneet hukkaan. Ihmiset saivat asuntoja ja seinät pysyvät siellä mihin ne pystytetään. Vahinko, että laatu ei kestänyt yhtä kauan kuin roomalaisten Pantheon, joka on 2000 vuoden jälkeenkin pystyssä.

Nyt 70-luvun taloja uhkaa purkutuomio tai vähintäänkin perusteellinen renovointi.

Kukaan ei tänään valita liian suurta asuntotuotantoa, vaan liian pientä. Varsinkin on puutetta ”kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista”.

UUDEN HALLITUKSEN asuntopolitiikkaryhmän vetäjäksi valittu Matti Vanhanen (kesk) on Nurmijärvi-liikkeen miehiä. Sen mukaan onnelliset perheet asuvat väljässä omakotitalossa ruusutarhan keskellä ympäri Uuttamaata ja pendelöivät sieltä Helsinkiin töihin.

Vallalle pääsi kuitenkin toinen suuntaus. Senkin puhemies on entinen puoluejohtaja Osmo Soininvaara (vihr), joka saarnaa tiiviin kaupunkirakenteen puolespuoles ta ilmastopolitiikan nimessä. Moottoriteiden varret ja lähiöiden väliset pusikot pitää rakentaa asunnoiksi.

Puolen viikon maissa ei ollut tiedossa, mitä Vanhasen ryhmä esittää. Helsinkiläiset pelkäävät, että heille Vanhasen esitykset eivät voi tarkoittaa mitään hyvää.

16

Talouselämä 20/2015

Teksti Esko Rantanen Keskusta haluaa hajakeskittää, kun markkinavoimat keskittävät. Hajakeskitys on omituinen käsitekonstruktio, joka sisältää sisäisen ristiriidan. Ehkä kaupunkipuolue kokoomus saa neuvotteluissa estetyksi keskustan kaikkein kiilusilmäisimmän hajakeskityksen.

Toki virastojen siirto pois Helsingistä saattaa saada Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella saada uutta vauhtia. Sen vuoksi muutama ihminen saattaa muuttaa Helsingistä työnsä perään.

ASUMISEN KALLEUTEEN on keksitty monta selitystä.

Epäilemättä on hallinnollista rasitusta ja kaavoitus voisi sujua liukkaammin. Valittajien mahdollisuuksiakin sopii kaventaa.

Yksinkertaisin selitys on kuitenkin tarjontaa suurempi kysyntä. Selvitysmies Lauri Tarasti sanoi maanantaina työryhmässä, etteivät rakennusliikkeet halua rakentaa vuokra-asuntoja, koska muista kohteista saa paremmat voitot.

Muutenkin rakennusliikkeet ovat varuillaan. Heti, kun ne aistivat kysynnän heikkoutta, ne rajoittavat tuotantoa. Alennusmyyntipainetta asuntoihin ei synny. Taantuman keskellä valmistuneiden talojen huoneistot näyttävät tyhjiltä. Hinnat pysyvät korkeina.

KOVASSA HUUDOSSA on nyt saneerata toimistotaloja asuntokäyttöön. Kaavamuutosta tämä tietysti vaatii.

Pelkän markkinavoiman avulla tästä ei ole ratkaisuksi. Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula muistutti, että pääkaupunkiseudulla on neljä miljoonaa neliötä tyhjää toimistotilaa.

Toimistoista saa asuntoja, mutta paha merkki on, että toimistotilat eivät tee kauppaansa. Kun talous lamaantuu, onko kenelläkään varaa asua enää missään. ■

JULKISET MENOT

Yksityisten laskelma: Sote-säästöt ovat helppoja Kunnat säästävät vanhusten hoivassa 400 miljoonaa euroa, jos vaihtavat julkisen tuotannon yksityiseen.

Teksti Seija Holtari

HOIVA-ALAN PALVELUNTUOTTAJIEN laskelmassa on käytetty maan kuuden suurimman kaupungin keräämiä vertailutietoja oman tuotannon ja ostopalvelujen kustannuksista vuonna 2013. Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu ostavat tehostettua palveluasumista useilta hoiva-alan yrityksiltä ja järjestöiltä.

Kaikissa kuudessa kaupungissa ostopalvelut ovat reilusti omaa tuotantoa halvempia. Vuorokausi hoivaa maksaa tällaisessa yksikössä 100–200 euroa, ja muutamankin euron erot kertautuvat nopeasti kymmeniksi miljooniksi euroiksi.

Pienin kustannusero kunnan tuottamien ja ostopalvelujen kesken oli Vantaalla, 39 euroa vuorokaudessa. Tällä erolla laskettuna kuntien kustannukset voisivat supistua koko maassa yhteensä lähes 400 miljoonaa euroa, jos kunnat käyttäi-

YKSITYINEN PEITTOAA JULKISEN

Tehostetun asumisen bruttokustannukset 2013 KAUPUNKI

Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu

KUNNAN OMA OSTOPALVELUT, TUOTANTO, EUROA/VRK EUROA/VRK

171 187 174 160 160 147

126 133 135 119 98 107

EEVA ANUNDI

TULEVA HALLITUS saisi kookkaan palikan säästöpakettiinsa helposti, väittävät yksityiset hoivapalvelujen tuottajat. Kuntien pitäisi vain ostaa nykyistä suurempi osa vanhusten tehostetusta palveluasumisesta yrityksiltä ja järjestöiltä.

Tehostettu palveluasuminen on järeää ja kallista hoivaa, jota käyttävät heikkokuntoisimmat ja pahasti muistisairaat henkilöt. Yksiköissä on hoitajia paikalla ympäri vuorokauden.

Noin 50 000 vanhusta käyttää nyt tehostettua palveluasumista. Heistä 28 000 asuu kuntien tai kuntayhtymien yksiköissä tai laitoshoidossa ja 22 000 hoivayritysten tai järjestöjen asunnoissa. ”Tässä olisi mahdollisuus satojen miljoonien eurojen kustannussäästöön. Kannattaisi poimia tällaiset helpot ja isot säästöt talteen”, huomauttaa Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni.

LÄHDE: KUUSIKKO-KAUPUNKIEN RAPORTTI

sivät pelkkiä ostopalveluja.

Lukuja ei voi suoraan soveltaa kaikkiin kuntiin, mutta ne kuvaavat tehokkaan toimintatavan hyötyjä. Todennäköisesti kustannushyöty olisi vielä reippaasti suurempi kuin mitä pienimmän eron Vantaavertailu näyttää.

JULKISEN JA yksityisen hoivan kustannuserojen suurin syy ovat henkilöstökustannukset. Lomat ovat kuntien työntekijöillä pidemmät kuin yrityksissä, minkä lisäksi kuntien väki sairastaa selvästi enemmän

HOIVA SIIRTYY YRITYKSILLE SOSIAALIPALVELUJEN ARVO Suomessa on reilut kymmenen miljardia euroa.

Tästä yritysten ja järjestöjen osuus oli 33 prosenttia vuonna 2012. Etenkin yritysten osuus on viime vuosina yhä kasvanut.

Lastensuojelun laitos- ja perhehoidossa yksityisten osuus on 67 prosenttia, päihdehuollossa 54 prosenttia ja vanhusten ja erityisryhmien palveluasumisessa 48 prosenttia.

kuin yritysten väki.

Hallintoa ja tukipalveluja on yrityksissä vähemmän kuin kuntapuolella. Lisäksi yritysten tilakustannukset ovat halvemmat kuin kunnilla, koska hoivayritykset ovat optimoineet myös rakentamista. Kuntien uudishankkeet ovat usein kalliita kertalaakeja.

Esimerkiksi Esperi Caren 30-paikkaisessa mallitalossa rakentamiskustannukset ovat 90 000 euroa asukaspaikkaa kohden.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran tukemissa hankkeissa kustannukset ovat 140 000–180 000 euroa per asukaspaikka – tosin huoneetkin ovat muutaman neliön suurempia.

Tehostettu palveluasuminen on kasvanut, sillä kunnat purkavat vimmaisesti laitoshoitoaan. Vuodesta 2020 eteenpäin tehostetun hoivan tarve kasvaa entisestään, kun muistisairaudet iskevät suuriin ikäluokkiin. Yli 85-vuotiaita on nyt 108 000, vuonna 2040 arviolta 325 000. ”Kunnat joutuvat laskelmiemme mukaan investoimaan noin kolme miljardia euroa uusiin hoivakoteihin seuraavien kymmenen vuoden aikana. Yksityissektori on valmis ottamaan tämän vastuun itselleen”, lupaa Aarnio-Isohanni. ■ Talouselämä 20/2015

17

VALTAVIRTA

Smolnalogian lyhyt kurssi

Teksti Matti Virtanen

NÄYTELMÄ TOISTUI taas tällä viikolla päivittäin: hallitusneuvottelujen kärkikolmikko asettui kello 16:30 Valtioneuvoston juhlahuoneiston Smolnan kakkoskerroksen Siniseen saliin ja esitteli työryhmissä saavutettuja tuloksia. Ensin puhui Juha Sipilä (kesk), sitten Timo Soini (ps) ja lopuksi Alexander Stubb (kok).

Esittelykierroksen jälkeen tiedotusvälineiden edustajat saivat esittää kysymyksiä, joihin kolmikko vastasi, yleensä vuoron perään samassa järjestyksessä kuin oli aloitettu.

Mitään kovin mielenkiintoista ässäkolmikko ei kuitenkaan sanonut. Leikkauslistoja ja muuta ikävää kärkkyneet toimittajat saivat pureskeltavakseen vain korkean hierarkiatason ongelmia kuten leikkausten, sopeutusten ja rakenneuudistusten laskennallisia suuruusluokkia ja ajoitusta.

Ehkä vaalikauden alussa leikataan kaksi tai kolme miljardia, ehkä jopa neljä. Sen jälkeen säästetään lisää kaksi, ja seuraavalla vaalikaudella, ehkä jopa sitä seuraavalla, rakenneuudistuksilla saavutetaan neljän miljardin laskennalliset säästöt. Siis onko sopeutusmalli 4+4+2, 3+1+6 vai jotain muuta?

Pitkästyttävää.

Ikään kuin näillä numeroilla olisi tavalliselle kansalaiselle merkitystä. Eihän jalkapallossakaan ole tärkeintä se, pelataanko systeemillä 4+4+2 vai 3+5+2, vaikka Martti Kuusela asiaa kuinka hehkuttaisi. Tärkeämpiä ovat tehtyjen maalien määrä, kaukolaukausten osumatarkkuus ja maalivahtien hienot torjunnat.

Kun neuvotteluista ei ole vuotanut kunnon uutisia, me toimittajat olemme keskittyneet pieniin inhimillisiin vivahduksiin neuvottelijoiden käytöksessä ja puheissa. Tiistaina panimme merkille, että Stubb oli oppinut käyttämään neuvottelujen pääinsinöörin Sipilän suosimaa iterointi-termiä. Hän tosin löi asian leikiksi kysymällä, että menikö se nyt oikein?

Monet kommentaattorit ovat kehuneet Juha Sipilän johtamistyyliä. Välillä tulee tunne, että eikö

18

Talouselämä 20/2015

vähempikin kehuminen riittäisi. Tyylipisteitä ropisee, mutta Janne Ahoselta voisi käydä kysymässä riittävätkö ne kilpailun voittoon.

Hallitusneuvottelujen on sanottu etenevän Sipilän laatiman ”prosessikaavion” mukaisesti. Kukaan ulkopuolinen ei ole sitä kaaviota nähnyt, mutta olettakaamme että se on olemassa.

VIIME PÄIVIEN tapahtumat antavat valitettavasti aiheen olettaa, ettei kaavio toimi yhtä hyvin kuin Sipilän yrittäjäuran liiketoimintasuunnitelmat.

Alun perinhän oli tarkoitus, että hallitusneuvotteluissa laaditaan vain noin viiden liuskan mittainen ”strateginen hallitusohjelma” ja se tarkentuu toteuttamisohjelmilla elokuuhun mennessä. Silloin hallitus hyväksyy ensimmäisen budjettinsa ja julkisen talouden suunnitelman vuosille 2016–2019.

Sitten kävikin niin, että tekstitavoite täyttyi heti neuvottelujen alussa: julkaistut EU-, maahanmuutto- ja ulkopolitiikan linjaukset olivat juuri viisi liuskaa.

Kun lähes sata neuvottelijaa ahkeroi muiden linjausten kanssa kaksi viikkoa, odotettavissa on pian yhtä paksu nivaska politiikkalinjauksia kuin Jyrki Kataisen (kok) hallituksen ohjelmassa vuodelta 2011.

Työryhmien määräkin on kasvanut neuvottelujen aikana. Ryhmiä on nyt ainakin 11, neljää eri sorttia: johtoryhmä, strategiset ryhmät, kivijalkaryhmät ja ad hoc -työryhmät. Niiden kokoonpanoista voi päätellä poliittisten tuulten suuntia: Matti Vanhanen (kesk) pääsi kääntämään asuntopoliikkaa Nurmijärven suuntaan, ja Toimi Kankaanniemi (ps) hävisi kuvioista kokonaan. ■ matti.virtanen@talentum.com Twitter: @MVirtanen

Yrityskaupat & kasvuyritykset

Toimittanut Elina Hakola

JAAKKO PURO OY/PUROPLAN OY

UUSIN JÄSEN. Elokuussa valmistuva Lilla Roberts -hotelli on yksi kolmesta Kämp Groupin ostamista hotelleista.

HOTELLIT

Keskustan valtias

Elämykset ja palvelut kiinnostavat kuluttajia, mikä kirittää luksus- ja lifestyle-hotelleja.

Kolmen hotellin osto ei vielä riitä täyttämään Kämp Groupin kasvutavoitteita.

Teksti Elina Hakola KÄMP GROUP kasvaa yhdeksän helsinkiläisen hotellin ja niiden yhteydessä toimivien ravintoloiden muodostamaksi kokonaisuudeksi, kun se ostaa Union Hotelsin Royal Ravintoloilta. Kauppaan sisältyvät hotellit Haven ja Fabian sekä elokuussa avattava Lilla Roberts. Kaikki ryhmään kuuluvat hotellit toimivat omilla luksustai lifestyle-konsepteillaan.

Royal Ravintolat aikoo keskittyä ravintolatoimintaan ja se lanseeraa valtakunnallisia ravintolakonsepteja, joista Talouselä-

mä kertoi aiemmin keväällä (TE17/2015). ”Hotellitoiminnassa ei ollut mahdollisuuksia markkinajohtajaksi. Päätös oli strategisen työn lopputulos, ja Kämp Group oli luonteva ostaja”, Royal Ravintoloiden toimitusjohtaja Aku Vikström kertoo.

NYT SYNTYNYT kauppa on jatkoa yritysjärjestelyketjulle, joka alkoi viime vuoden alussa. Sijoitusyhtiö CapMan osti hotelli Kämpin ja Glo-hotellit Berling Capitalilta.

Saman vuoden toukokuussa Klaus K -hotelli siirtyi Kämp Groupin omistukseen.

Tuolloin Capmanin toimitusjohtaja Ari

Tolppanen uskoi luksuksen ja lifestyletuotteiden kysynnän kasvavan ja työpaikkojen hotelli- ja ravintola-alalla yli tuplaantuvan.

Capmanin tavoitteena oli tuplata sen hetkinen 40 miljoonan euron liikevaihto.

Ennen tätä kauppaa Kämp Groupin liikevaihto oli noin 50 miljoonaa euroa. Kolme uutta tulokasta nostaa sen noin 65 miljoonaan euroon. ”Tähtäimessä on noin 80 miljoonan euron liikevaihto, eli siihen on vielä matkaa.

Tulevaista yrityskaupoista ei voi vielä puhua. Toki tavoittelemme kasvua myös Talouselämä 20/2015

19

Yrityskaupat URHEILUKAUPPA

Volyymista turvaa urheilukauppiaille TALOUSTILANNE EI välttämättä tue kuluttajien törsäämistä, mutta Kämp Group on pärjännyt kunniallisesti. ”Eihän kävijöiden houkutteleminen helppoa ole. Esimerkiksi venäläisten turistien kato näkyy siinä, että Venäjälle matkustavat liikemiehet eivät pysähdy enää Helsingissä. Joillekin asiakasryhmille on tärkeää kuitenkin tietty taso ja palvelut.

Vaikka käyttöasteissa on joustoa, hintataso ei ole tullut alas”, Tarkka sanoo.

Vaikka Suomen talous ei kasvaisi, hotellipalveluiden puolella kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut. Tarkan mukaan tavaran omistamisen tilalle on tullut elämykset ja palvelut. Samalla matkailu maailmalla kasvaa. Kämpissä yöpyvät pohjoismaalaiset, eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset turistit. Aasialaisetkin ovat vahva käyttäjäryhmä. Avainasemassa on Helsingin jatkuva kehittäminen houkuttelevana kohteena.

Yksi hotellien toimintakenttää vilkastuttava tekijä ovat tapahtumat. Ne toivat yhtiön kauppaa edeltäneestä 50 miljoonan euron liikevaihdosta jopa 20 miljoonaa euroa. Tarkan mukaan osuus on kasvussa. ■

SGN Groupista tulee Elmo Sport-, Sportia- ja ruotsalaisen Team Sportia -urheilukauppiaiden isäntä.

ERIKOISsä 165 kauppiaan vetämää OSAAMISTA. ”Sportia-kauppias voi lliikettä, joiden yhteenerikoistua esimerkiksi laskettu liikevaihto on Kiteellä pesäpalloon yli 250 miljoonaa euilman ketjuohjausta”, roa. Suomessa ryhmän Sam Nieminen markkinaosuus urheilum kertoo. kaupasta on vajaan kymkau menen prosentin luokkaa. ”Turvaamme tällä kaupalla kilpailukykymme, kun urheilukaupat keskittyvät ja isot kansainväliset tekijät valtaavat alaa.

Teksti Elina Hakola Olemme merkittävämpi kumppani tavaKAUPPIASVETOISEN, SUOMALAISEN Elmo rantoimittajillemme. Turvaamme myös Sport -urheilukauppaketjun osto- ja mark- toimintaedellytykset kauppiaillemme kinointiorganisaatio Sport Group Finland ja jatkon erikoisurheiluvälinekaupalle”, on siirtynyt SGN Groupin omistukseen. SGN Groupin toimitusjohtaja Sam NiemiSGN on kotimainen kaupan alan perheyri- nen sanoo.

Ketjujen kaupat erottautuvat muista tys, joka toimii monilla toimialoilla, muun muassa maatalouden, ympäristönhoidon, paikallistuntemuksellaan. Paikallinen yritbioenergian ja vapaa-ajan tuotteissa. Mer- täjä voi esimerkiksi erikoistua paikallisiin kittävä osa yhtiön toiminnasta on Venä- lajeihin ja tehdä yhteistyötä urheiluseurojen kanssa joustavammin kuin osana kesjällä.

SGN on omistanut ennestään myös kusohjattua ketjua. Verkkokauppakaan ei kauppiasomisteisen suomalaisen Sportia- syö täysin kivijalan liiketoimintaa. ”Meidän kauppojemme liikevaihdosta ketjun. Viime joulukuussa se hankki myös ruotsalaisen Team Sportian markkinointi- puolet tulee kovasta tavarasta, kuten suksista, luistimista ja polkupyöristä. Niissä ja yhteisosto-organisaation.

Nyt Sportia-, Team Sportia- ja Elmo-ket- asiantuntijapalveluita tarvitaan kivijalkajuilla on Suomessa ja Ruotsissa yhteen- kaupassa”, Nieminen sanoo. ■ JUHO KUVA VA

muilla keinoin”, Tarkka sanoo.

Yrityskauppojen ulkopuolella on esimerkiksi Maxim-elokuvateatterin yläpuolelle rakennettava hotelli. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle Kämp Group ei aio laajentua.

VIIKON KAUPAT

LEMMIKKIEN RUOKAA SIJOITTAJILLE

PALUU PERUSTAJILLE

KOTIMAINEN JÄTTI SYNTYY

PÄÄOSIN PK-YRITYKSIIN sijoittava sijoitusyhtiö WestStar on ostanut mikkeliläisen Rahulan Rehun, joka valmistaa muun muu m uu muassa ruokaa lemmikeille. Kasvuodotuksia uusi omistaja Heikki Savolainen odo odo od ei kommentoi, mutta uskoo yrityksen ei vielä v kasvumahdollisuuksiin. ”Eläinten omistajat kasv kas k asv asv haluavat tarjota lemmikeilleen hyvää ruokaa, halua h alua ja eläimilläkin on allergioita, joita pitää hoitaa”, Savolainen sanoo.

KEMINMAALAINEN teollisuuden sähköistyksen ja automaation palveluita tarjoava Polar-Automaatio siirtyy takaisin alkuperäiselle omistajalleen. Yritys oli kolme vuotta hollantilaisen Imtech & Infralla, joka keskittyy nyt liikenne- ja infra-alan teknisiin palveluihin.

GRAAFISEN ALAN kaksi jättiä, Granon emoyhtiö Digiprint sekä Multiprint, yhdistyvät. Koko alan liikevaihto on 800 mijloonaa euroa. Uudella yhtiöllä siitä on 90 miljoonaa. ”Globaalisti alalla on paljon kansainvälisiä ketjuja. Meillä on 80 toimipistettä, joten olemme kotimainen vaihtoehto”, Granon toimitusjohtaja Heimo Viinanen sanoo.

20

Talouselämä 20/2015

VIIKON KAUPAT

Kerro yrityskaupasta: yrityskaupat.talouselama@talentum.fi

Wulffin liikelahjat siirtyvät kilpailijalle Idé House of Brands ostaa kaipaamiaan lisäkäsiä. Kaksi toimijaa pystyy karsimaan päällekkäisiä kuluja ja tervehdyttämään tappiollisen Wulffin Liikelahjojen toimintaa.

12 ENEMMISTÖKAUPPAA OSTAJA

OSAKEOMISTUS, % ENNEN NYT

Continental AG, Saksa

-

Capman Oyj:n rahastot

0

Digiprint Finland Oy (Panostaja Oyj 65 % ja toimiva johto 35 %)

0

Helmet Business Mentors Oy (40 sijoittajan ryhmä 55 % ja toimiva johto 45 %)

OSTETTU YRITYS, TOIMIALA, KOTIPAIKKA

-

Elektrobit Oyj:n Automotive-liiketoiminta, autojen sisäiset ohjelmistot ja niiden tutkimus- ja tuotekehitys, Helsinki

29 Norvestia Oyj, sijoitustoiminta, Helsinki

LIIKEVAIHTO, HENKIMILJ. E. LÖSTÖ

171

MYYJÄ

1 431 Eletrobit Oyj

76

5 Kaupthing Bank h.f., Islanti

100 Multiprint Group Oy, graafisen alan palvelut, Helsinki

34

335 Turun Metsänkävijät 48 % ja toimiva johto 52 %

0

100 Mitta Oy, rakentamiseen liittyvät mittauksen asiantuntijapalvelut, Oulu

12

120 Jari Lappi

Kämp Group Oy (Capmanin rahastot 60 %, Berling Kapital Oy / Esa Karppinen perheineen, Rake Oy / Cederbergin suku 15 % ja toimiva johto)

0

100 Union Hotels Oy, hotellipalvelut, Helsinki

12

60 Royal Ravintolat Oy (Intera partnersin rahastot 60 %, Saaren ja Hynnisen perheet 30 % ja toimiva johto 10 %)

Dustin Group Ab, Ruotsi

0

100 Resolute ISMS Oy, julkisen ja yksityisen sektorin tietoverkkoratkaisut, Jyväskylä

12

17 toimitusjohtaja Kari Vähämäki sekä muu johto ja avainhenkilöt

Scandi Standard Abp, Suomi

-

- Huttulan Kukko Oy:n liiketoiminta, kananpoikien tuotanto

7

SGN Sportia Oy (SGN Group Finland Oy / Niemisen perhe)

-

-

Sport Group Finland Oy:n liiketiominta, Elmo Sport -kauppiaiden osto- ja markkinointiyhteistyö, Helsinki

5

Idé House of Brands Finland Oy (Idé Group A/S / Lauritzenin perhe, Norja)

-

-

Wulff liikelahjat Oy:n toiminta, liikelahjojen myynti, Vantaa

3

15 Wulff-Liikelahjat Oy (Wulff-Yhtiöt Oyj)

WestStar Oy (Heikki Savolainen 82 % ja Jarno Käyhkö 18 %)

0

100 Rahulan rehu Oy, lemmikkien ruoka ja tarvikkeiden valmistus, Mikkeli

2

16 Veijo Penttinen

Toimitusjohtaja Hannu Saloniemi ja 10 muuta avainhenkilöä

0

100 Polar-Automaatio Oy, teollisuuden sähköistyksen ja automaation palvelut, Keminmaa

2

16 Imtech Traffic & Infra (Royal Imtech N.V., Hollanti)

Mikeva Oy (G Squaren rahastot, Ranska ja toimiva johto)

0

100 Orimattilan Lepokoti Oy, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Orimattila

1

13 Aarne Viitasen kuolinpesä

42 Huttulan Kukko Oy (Marko ja Kirsi Nummela 40 %, Julia Jouhki, Jyrki Sukula, Ari Lahti + 13 sijoittajaa)

1 Sport Group Finland Oy (Elmo Sport -kauppiaat)

Talouselämä 20/2015

21

Kasvuyritykset

ARCTIC STARTUP

MEDIAYHTIÖT

Arctic Startup pinnisti uuteen kasvuun Kasvuyritysmedia sai uuden elämän, kun työntekijät ottivat vetovastuun. Arctic15 -tuo yrittäjät Kaapelitehtaalle.

rissa viikossa. ”Sen jälkeen saimme maksettua palkkamme, mutta ensimmäisenä vuonna olimme koko ajan kuilun reunalla”, Sarle muistelee.

Nyt yhtiö on päässyt taas hyvään kasvuun.

KAROLIINA PAAVILAINEN

MEDIAYRITTÄJÄT. Jan Ameri, Greg Anderson ja Dmitri Sarle pyörittävät Arctic Startup -yhtiötä.

Teksti Elina Lappalainen GREG ANDERSON ja Dmitri Sarle olivat työntekijöitä Arctic Startup -mediayhtiössä, kun sen perustaja Antti Vilpponen ilmoitti sulkevansa koko yhtiön.

Blogina alkanut startup-uutissivusto oli kasvanut, sen brändi oli tunnettu Pohjoismaissa ja Baltiassa – ja myös Piilaakson sijoittajat seurasivat sitä tarkkaan. Mutta sen jälkeen ei tapahtunut sellaista merkittävää kasvuloikkaa, jota Vilpponen olisi halunnut. Niinpä oli aika siirtyä eteenpäin.

Kun Vilpponen julkaisi Arctic Startupis-

UUTISSIVUSTO KERTOO startup-yrityksistä Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa.

NYKYISET YRITTÄJÄT ovat Greg Anderson, Dmitri Sarle ja Jan Ameri.

LIIKEVAIHTO vuonna 2014 oli 264 000 euroa ja yhtiö teki kannattavan tuloksen.

Arctic Startupilla on 7 työntekijää.

ARCTIC 15 on kasvuyritystapahtuma Helsingissä 26-27. toukokuuta.

sa uutisen sivuston lopettamisesta marraskuussa 2012, toimitus sai satoja yhteydenottoja, joissa luvattiin apua ja ehdotettiin yhteistyötä. ”Lopulta samalla toimistolla työskentelevä kaveri ehdotti Antille, että hän antaisi yrityksen meille työntekijöille”, nykyisin yhtiön toimitusjohtajana toimiva Dmitri Sarle kertoo.

Vanha yritys lopetettiin ja Sarle ja Anderson perustivat uuden. Vaikka Arctic Startupin brändi oli olemassa, uuden yhtiön pankkitilillä oli nolla euroa. Onneksi kaksikko sai tehtyä ensimmäiset kaupat jo pa-

ARCTIC STARTUP on omistajana myös uudessa CoFounder-lehdessä. Se on paperille painettu aikakauslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti keräsi huhtikuussa 16 000 euroa Indiegogo-palvelun joukkorahoituskampanjalla. Sen 10 000 kappaleen painosta jaetaan startup-tapahtumissa.

Itse sivuston tulot tulevat sponsoroiduista artikkeleista, mainosmyynnistä ja työpaikkailmoituksista. Yhtiön liikevaihdosta valtaosa kertyy kuitenkin tapahtumien järjestämisestä, kuten ensi viikolla Helsingissä pidettävästä Arctic15 -konferenssista.

Viime vuonna Arctic15 -tapahtumalla oli 8 000 rekisteröitynyttä kävijää. Järjestäjien arvion mukaan kävijämäärä ylittyy tänä vuonna noin tuhannella. Tavoitteena ei ole kasvaa Slushin kaltaiseksi jättitapahtumaksi. ”Tarkoitus on, että Arctic15 pysyy hallittavan kokoisena ja yrittäjät voivat keskittyä verkostoitumiseen ja sijoittajien tapaamiseen”, Sarle sanoo. ■

LYHYET

DRAAMAPELIEN KEHITTÄJÄ LÖYSI OSTAJAN BRITEISTÄ BRITTILÄINEN sovelluskehittäjä Palringo osti suomalaisen peliyhtiön Tribe Studiosin. Kauppasumma ei ole julkinen.

Tribe Studios tunnetaan sen patentoidusta Dramagame-teknologiasta, joka on kehitetty pelaajien väliseen vuorovaikutukseen esimerkiksi sosiaalisissa roolipeleissä. Yhtiö on käyttänyt teknologiaa muun

22

Talouselämä 20/2015

muassa Velvet Sundown -draamapelissään. Luksusjahdille sijoittuvan pelin tapahtumat etenevät pelaajan valintojen mukaan ja pelaajien välinen kommunikaatio luo jokaisesta pelikerrasta erilaisen.

Vuonna 2010 perustetun Tribe Studiosin liikevaihto oli viime vuonna noin 0,2 miljoonaa euroa.

Yhtiöllä on seitsemän työntekijää.

Nopeasti kasvaneen Palringon chat-sovellus on tarkoitettu ryhmien väliseen keskusteluun. Tavoitteena on, että ryhmät voivat pelata pelejä keskusteluryhmiensä sisällä. ”Vastaamme jatkossa Palringon sovelluksen sisäisten pelien kehityksestä”, Tribe Studiosin toimitusjohtaja Elina Arponen kertoo.

Elina Arponen

TEKNIIKKALAJJI

Nokia rahastaa kun rauta on kuumaa VIIME SYKSYNÄ Nokia ilmoitti, ettei sen karttayksikkö enää panosta kuluttajatuotteisiin. Yhtiö tunnusti näin tappionsa – Google Maps on karttojen ehdoton ykkösbrändi.

Vielä kännykät myytyään Nokia oli nähnyt kuluttajakartoissa suuria mahdollisuuksia. Karttayksikön johtaja Michael Halbherr kertoi syksyllä 2013 Nokian kehittävän navigaatiosovelluksia Windowsin lisäksi Applen ja Googlen käyttöjärjestelmille. Rajeev Surin toimitusjohtajakaudella nuo suunnitelmat haudattiin.

Kysyin Surilta pari viikkoa sitten, miksi Nokia käänsi kurssinsa. Hän kertoi tutustuneensa karttayksikön toimintaan ja pyytäneensä karttayksikön johtoa kertomaan, miten kuluttajaliiketoiminnassa menestyttäisiin kymmenen vuoden tähtäimellä. Suri ei tuota menestystä nähnyt. Hänestä Heren oli parempi laittaa kaikki panokset yritysasiakkaisiin.

Tämän jälkeen karttajohtaja Halbherr jätti yhtiön.

NOKIA JULKAISI kuitenkin työn alla olleet karttasovelluksensa Googlen Androidille ja Applen käyttöjärjestelmälle. Ja ne kartat toimivat varsin hyvin.

Ajelin Kristiinankaupungista Espooseen testaillen Googlen, Applen ja Nokian karttasovelluksia iPadilla.

Navigaattorit osasivat neuvoa tien moitteetta, mutta Nokian ohjelmisto tarjosi selkeimmän käyttöliittymän. Sen tärkein etu kilpailijoihin nähden on kuitenkin laitteen muistiin ladattavat kartat – Googlen ja Applen navigaattorit vaativat verkkoyhteyden.

Kotimaan valtaväylillä asialla ei ole suurta merkitystä, mutta ulkomaanmatkoilla Here on verraton.

Teksti Juha-Matti Mäntylä

Surin päätös on kuitenkin oikea. Ei Nokialla ole kykyä haastaa Googlea tai Applea kartoissa. Googlella on kymmenien ja Applella satojen miljardien eurojen kassa – ja lisäksi yhtiöt omistavat käyttöjärjestelmät, joiden päällä karttasovelluksia ajetaan.

Mikä edes olisi Nokian liiketoimintamalli ilmaisten karttojen kuluttajamarkkinoilla?

HUHTIKUUSSA NOKIA kertoi hakevansa ostajaa karttayksikölleen. Huhujen mukaan kartoista ovat kiinnostuneet niin perinteiset autovalmistajat, kiinalaiset nettiyhtiöt kuin robottiautoja tutkiva autopalvelu Uberkin.

Rajeev Surin mukaan syy myyntikaavailuihin on synergian puute. Toisaalta hän tietää, ettei otollisempaa myyntihetkeä ehkä koskaan tule.

Nokia osti kartat reilulla viidellä miljardilla eurolla vuonna 2007, koska yhtiön johto luuli, että sen on pakko. Nokia myi tuolloin satoja miljoonia puhelimia vuodessa ja tiesi, että pian niissä kaikissa olisi paikannusominaisuudet. Sitä Nokia ei tiennyt, että Google ajaisi nopeasti ohi Android-puhelimilla ja tarjoaisi vielä kartatkin ilmaiseksi.

Tänään autoteollisuus on vastaavassa tilanteessa.

Kartat ovat älyautoilun ytimessä, mutta automaailman Android saattaa olla jo kulman takana. Tuo vallankumouksellinen ei välttämättä ole Google, mutta se on varmaa, että Nokia se ei ainakaan ole.

Siksi Nokia ei halua jäädä karttojensa kanssa odottamaan. Parempi rahastaa kun rauta on vihdoin taas kuumaa. ■ VIIKON QR

VIIKON SITAATTI

VIIKON NUMERO

-4% MAKSUSIRU ON MENNYTTÄ. ”NFC:n kanssa puuhaavat keskittyvät viime vuosisadan ongelmiin”, sanoo Amazonin maksujohtaja Patrick Gauthier Mashablelle.

KIINA LASKI. Matkapuhelinmyynti Kiinassa laski ensimmäisellä vuosineljänneksellä neljä prosenttia, IDC kertoo.

MITÄ? OSTA! Wall Street Journalin mukaan Google aikoo liittää Osta-nappulan hakutuloksiin. http://bit.ly/Tekniikkalaji20

Seuraa kirjoittajaa Twitterissä: @juhku Talouselämä 20/2015

23

VIELÄ 10 VUOTTA. Vanhimmat Hornetit poistuvat Suomen ilmavoimien kalustosta 2025.

10

miljardin OSTOSLISTA

Juha Sipilän hallitus käynnistää lähes kymmenen miljardin euron hävittäjä- ja sota-alushankinnat. Summa on yhtä suuri kuin hallituksen säästötavoite seuraavalle kymmenelle vuodelle.

Teksti Matti Virtanen

H

allitusneuvottelijat etsivät parhaillaan keinoja julkisen talouden tasapainottamiseksi seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tavoitteena on yhteensä kymmenen miljardin euron kestävyysvajeen umpeen kurominen menoleikkauksilla, uudistuksilla tai uusilla tuloilla.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että Juha Sipilän (kesk), Timo Soinin (ps) ja Alexander Stubbin (kok) vetämissä hallitusneuvotteluissa on jo sovittu melkein yhtä suurista menolisäyksistä. Nämä miljardit menevät puolustusvoimien hankintoihin – ja melkein koko summa on tarkoitus saada vuotuisen, noin 2,8 miljardin euron puolustusbudjetin päälle.

Kyynikko voisi kiittää menolisäyksistä Venäjää. Ukrainan kriisin vuoksi asemenojen kasvattamisesta löytyi viime vuonna konsensus Ilkka Kanervan (kok) vetämässä parlamentaarisessa selvitysryhmässä. Vain vasemmistoliitto vastusti korotuksia, mutta se perustikin arvionsa aikaan ennen Ukrainan kriisiä.

Kanervan työryhmä esitti puolustusbudjettiin asteittain nousevaa korotusta, joka olisi ensin 50 miljoonaa vuodessa ja 150 miljoonaa euroa vaalikauden loppuun mennessä. Se ei tosin riitä alkuunkaan väistämättä edessä oleviin meri- ja ilmavoimien hankintoihin.

24

Talouselämä 20/2015

SOTALAIVOJA VELALLA? Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty ottaa vastaan työhuoneessaan Helsingin Kasarmitorilla.

Hänellä on hyvää sanottavaa hallitusneuvotteluista, joita on tullut seurattua ”positiivisin mielin”. ”Iso visio on kunnossa. Hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset näyttävät hyviltä ja minusta Suomen osalta keskeiset tavoitteet on sinne selkeästi kirjattu.”

Räty muistuttaa, että viime vaalikaudella puolustusministeriön hallinnonalalta leikattiin suhteellisesti eniten. Kasarmeja suljettiin, työpaikkoja vähennettiin yli 2 000 ja sodanajan vahvuutta laskettiin yli 100 000:lla. Ihan kaikkea ei tosin leikattu omasta tahdosta, vaan Jyrki Kataisen (kok) hallituksen säästöpolitiikan pakottamana.

Rakenneuudistukset oli Rädyn mukaan suunniteltu niin hyvin, että menoleikkaukset itse asiassa vain vauhdittivat niitä. Materiaalihankintojen ja toiminnan rahoitukseen jäi kuitenkin iso lovi. ”Puolustusvoimauudistuksen suunnittelu oli ammattimaista, ja prosessin mallia voisi hyödyntää muuallakin”, Räty neuvoo muiden hallinnonalojen uudistajia.

Nyt leikkausten aika on ohi, ja puolustusvoimat on saamassa Kanervan työryhmän esittämän tasoko-

Puolustusministeriön hankinnat 2015–2030

Sota-alukset merivoimille 1,2 miljardia euroa Hävittäjät ilmavoimille 8,5 miljardia euroa Kenttätykkejä, panssarin200–400 torjunta- ja ilmatorjunta- miljoonaa euroa aseita maavoimille Yhteensä noin 10 miljardia euroa Talouselämä 20/2015

25

MYYTÄVÄNÄ ILMA-ALUKSIA

JAS 39 GRIPEN. Valmistaja Saab, Ruotsi.

TYPHOON. Valmistaja Eurofighter, Saksa, Britannia, Espanja, Italia.

KAROLIINA PAAVILAINEN

OSTAJA. Kansliapäällikkö Arto Räty kiittelee Ilkka Kanervan työryhmää ja hallitusneuvottelijoita.

rotuksen. Edessä on myös kaksi suurta ”strategista hanketta”, joiden yhteinen lasku on nykyrahassa jopa kahdeksan miljardia euroa.

Niistä noin 1,2 miljardia olisi merivoimille ja loput ilmavoimille. Nämä rahat on löydettävä puolustusbudjetin ulkopuolelta.

Kiireellisin on merivoimien monitoimialusten han-

26

Talouselämä 20/2015

kinta. Merivoimilta poistuu käytöstä seitsemän taistelualusta ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Niiden korvaaminen on aloitettava jo tällä hallituskaudella. ”Merivoimien alushankinnan aikataulu on seuraava: 2015 tietopyyntö, 2016 tarjouspyyntö, 2018 hankintapäätös, 2019 ensimmäinen maksuerä”, Räty luettelee. Kaikki päätökset tekee nyt aloittava hallitus.

Pääministeri Sipilän ja hänen kabinettinsa on päätettävä, otetaanko laivahankintaa varten lisälainaa – vai leikataanko muita menoja.

Laivojen hankintaa helpottaa, että niiden tekeminen työllistää suomalaisia telakoita. Laivat rakennetaan todennäköisesti kotimaassa muun muassa siksi, että alusten on oltava kunnolla jäävahvistettuja.

Neljä monitoimialusta on kuitenkin merivoimien uusien hankintojen raja. Rädyn mukaan mistään sukellusveneistä tai muista kokonaan uusista alustyypeistä on turha puhua.

Laivakauppojen vanavedessä alkaa vielä isompi operaatio, ”ilmavoimien torjuntahävittäjien suorituskyvyn korvausprojekti”. Se ei ole yhtä kiireellinen kuin laivojen hankinta, mutta pitää aloittaa hyvissä ajoin.

Ostoprosessin alkamisen jälkeen kestää kymmenisen vuotta ennen kuin uudet hävittäjät ovat ilmassa.

Rädyllä on aikataulu myös hävittäjähankinnoille: Esiselvitys valmistuu tämän kesän alussa, tietopyyntö mahdollisille koneiden toimittajille lähtee ensi vuonna, tarjouspyyntö ”toivottavasti” jo 2018 ja koneiden toimitus Suomeen on 2025–2030, jolloin Hornetit poistuvat palveluksesta.

Hävittäjien tilaaminen jää siis seuraavalle hallitukselle, mutta tämän hallituksen on tehtävä periaatepäätös ja mietittävä rahoitusmalli.

Arto Räty ei suostu arvioimaan lentokonehankinnan hintaa, mutta totuus lienee nykyrahassa noin seitsemän miljardin tasolla. Sitä summaa tavoittelee käytännössä neljä lentokonevalmistajaa. Tapaamme niistä yhden.

HÄVITTÄJIEN MIELIKUVAMARKKINOINTIA Ruotsalaisen Saabin Suomen-johtaja Anders Gardberg ottaa vastaan pienessä toimistossa Espoon Sinimäessä. Kokoushuoneen pöydällä on JAS 39 Gripen -hävittäjän pienoismalli.

Muista myös tämä: Super Hornet, Boeing, USA

F-35. Valmistaja Lockheed Martin, USA.

RAFALE. Valmistaja Dassault, Ranska.

HALLITUSOHJELMAN LUPAUKSET PUOLUSTUSVOIMILLE ●

”Hallitus korottaa puolustusmäärärahoja parlamentaarisen selvitysryhmän raportin esityksen mukaisesti.” päättää merivoimien taistelukaluston suorituskyvyn korvaamisesta ja käynnistää Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisen.” ● ”Hallitus esittää säädösperustaa ulkomaantiedustelulle ja tietoliikennetiedustelulle.”

PUOLUSTUSVOIMAT

Gardberg on eläkkeellä oleva eversti, jonka viimeinen tehtävä vakituisessa palveluksessa oli toimia Suomen puolustusasiamiehenä Ruotsissa. Hän oli sattumalta paikalla Tukholmassa jo 1993, kun näytöslennolla ollut Gripenin prototyyppi putosi lähelle kaupungin keskustaa. Kukaan ei kuollut, mutta koneen maine sai kolauksen.

Gardberg näyttää odottaneen kysymystä Gripenin haavereista. Hänen mukaansa Tukholman onnettomuuden aiheutti koekäytössä olleen koneen ohjausjärjestelmän muisti, joka oli täyttynyt eikä reagoinut lentäjän oikaisuyrityksiin. ”Nyt ollaan aivan eri tilanteessa: uusi Gripen ei ole enää millään muotoa raakile”, Gardberg sanoo. Hän suostuu arvioimaan myös muita ehdokkaita, mutta korostaa, ettei halua sanoa pahaa kilpailijoiden tuotteista.

Otetaan ensin yhdysvaltalainen kandidaatti, Lockheed Martinin uusi F-35, jota mainostetaan ”viiden-

PIIRUSTUSPÖYDÄLLÄ.

Merivoimien alustava luonnos (taiteilijan näkemys) uudesta monitoimialuksesta. Seitsemän käytöstä poistuvaa vanhaa laivaa korvataan neljällä uudella.

JUSSI HELTTUNEN

● ”Hallitus

MYYJÄ. Suomen ja Ruotsin puolustuspoliittinen yhteistyö voi helpottaa Saabin Anders Gardbergin myyntityötä. Tai sitten ei.

nen sukupolven” hävittäjäksi pitkälle kehitetyn häiveominaisuutensa vuoksi.

Häive, englanniksi stealth, on sotilasilmailun taikasana: se tarkoittaa, ettei kone näy tutkassa. Mielikuvissa häivehävittäjä tuhoaa vihollisen kohteita ilman että kukaan ehtii nähdä siitä vilaustakaan.

Gardbergin mukaan täydellistä näkymättömyyttä ei voi saavuttaa, ja tutkatekniikan kehittyessä tämän päivän häivekone voi olla muutaman vuoden kuluttua jo hyvinkin haavoittuva. Saab on hänen mukaansa päättänyt jättäytyä tästä kilpavarustelusta. ”Jos keskittyy vain häiveteknologiaan, jää helposti jälkeen muiden ominaisuuksien kehittämisestä, koska ja siinä joutuu kilpajuoksuun pintamateriaalien ja tutkan ominaisuuksien välille. Voi käydä niin, että kustannukset karkaavat eikä lopulta saakaan parasta mahdollista. F-35 on kyllä hyvin näTalouselämä 20/2015

27

VILLE MULTANEN

NATO-KALUSTOA MAAVOIMILLE. Ensimmäiset Hollannista käytettynä hankitut Leopard 2A6 –panssarit saapuivat Suomeen viime viikolla.

kymätön edestä katsottaessa, mutta sivulta sekin jättää tutkaan jäljen”, Gardberg sanoo.

Hänen mukaansa Gripen on kehitetty alun perin Ruotsin uhkakuvia varten, ja se sopii siksi hyvin myös Suomelle. ”F-35 on suurvallan ilmavoimien käyttöön tehty pommikone, joka on tarkoitettu tunkeutumaan syvälle vihollisen alueelle.”

Entä muut eurooppalaiset vaihtoehdot, Eurofighterin Typhoon ja Dassaultin Rafale? Gardberg ei moiti kilpailijoiden teknisiä ominaisuuksia, mutta muistuttaa elinkaarikustannuksista. Eurofighterit ovat käytössä muun muassa Itävallassa, ja siellä niiden operointikustannukset ovat Saabin tietojen mukaan osoittautuneet odotettua suuremmiksi.

Rafale on Gardbergin mielestä myös ihan hyvä kone, mutta ruotsalainen Gripen sopii hänen mukaansa Suomeen paremmin kuin ranskalainen.

Ei kai tässä nyt pelata mielikuvilla? Poliitikot ovat viime aikoina kilvan ylistäneet Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön merkitystä, ja mikäpä sen paremmin kruunaisi kuin yhteinen torjuntahävittäjä.

Ranskalaisesta teknologiasta ja toimitusvarmuudesta suomalaisilla taas on tuoretta kokemusta Olkiluodon ydinvoimalatyömaalta.

Gardberg ottaa rinnastukset huumorilla. Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin puolustuspoliittinen veljeily ei ole haitaksi, mutta se ei voi olla myyntiargumentti.

RÄTY: KOLME VAIHTOEHTOA Palataan vielä puolustusministeriöön. Joko Saabin ja muiden asetehtaiden edustajat ovat alkaneet häiritä kansliapäällikkö Rädyn rauhaa? ”Lentokoneiden myyntityö on ollut kohtuullista.

Osaamme torjua liian päällekäyvän kaupankäynnin yritykset ja pystymme hankkimaan tietoa oma-aloitteisesti. Tavoitteenamme on hankkia maksimaalinen tietopohja tulevia päätöksiä varten. Kyseessä on kylmä

28

Talouselämä 20/2015

tietoon perustuva analyysi, jossa tuttavuudet ja hyvät suhteet eivät ole ratkaisevia,” Räty sanoo.

Räty kertoo, että valmistajille on annettu tasapuolisesti mahdollisuuksia esitellä koneitaan. Tilaisuutta ovat toistaiseksi käyttäneet hyväkseen Saab, Eurofighter, Lockheed Martin ja Boeing, jolla on tarjota Suomen nykyisen kaluston uusi versio Super Hornet.

Dassaultin Rafale on esittelyvuorossa kesällä. ”Tässä vaiheessa meillä ei ole suosikkia, vaan meille parhaiten sopiva kone selvitetään usean vuoden prosessissa”, Räty muotoilee. Päätöksenteon aika ei ole vielä, eikä nykyisen kansliapäällikön tehtävä ole panna ehdokkaita järjestykseen.

Entä ne paljon mainostetut häiveominaisuudet? Rädyn mukaan ”niiden merkitystä pitää tutkia ja kehitystä seurata. Tällä hetkellä ja myös lähitulevaisuudessa häiveominaisuuksilla on kuitenkin suuri merkitys.”

Brasilian tilaamat 36 uuden E-sukupolven Gripeniä maksavat yhteensä 4,5 miljardia euroa. Siitä voi laskea, että Suomelle hävittäjien hinta on enintään kahdeksan miljardia, jos koneita ostetaan sama määrä kuin Horneteja 90-luvun alussa eli 64 kappaletta.

Jos lasketaan yhteen puolustusvoimien strategisten hankintojen hinnat ja otetaan huomioon inflaatio, merkitsee se varautumista lähes kymmenen miljardin euron menoihin. Summasta noin seitsemän miljardia menee ilmavoimille ja 1,2 merivoimille. Muutama sata miljoonaa menee maavoimille, muun muassa uusien 155 mm kaliiperin kenttätykkien sekä panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseiden hankintaan.

Uskottavan puolustuksen hinta on siis samaa suuruusluokkaa kuin Suomen julkisen talouden sopeuttamistarve.

Arto Räty haluaakin vielä haastattelun jälkeen tekstiin lisäyksen: ”Asioita ei tulisi laittaa vastakkain. Valtion yksi perustehtävä on kansalaisten turvallisuus ja osana sitä on kansallinen sotilaallinen puolustuskyky.” ■

TOHTORI MIELE TEKEE TOISIN

Saksalainen kodinkoneyhtiö Miele valmistaa pesukoneiden piirilevyjä myöten kaiken itse. Yhtiö haluaa pitää tuotteiden laadun ja hinnan korkeina.

Teksti Kimmo Lundén Kuvat Antti Mannermaa

T

”

unnustan, meillä kotona siivoaa tavallisesti vaimoni. Toisinaan kokeilen jotain uutta imurin prototyyppiä kotona – ja onhan meillä robotti-imurikin!”

Tohtori Markus Miele tuntee kodintekniikan. Hänen johtamansa saksalainen perheyritys Miele on valmistanut ja myynyt premium-luokan kodinkoneita imureista pesukoneisiin jo vuodesta 1899.

Mielen liikevaihto on kasvanut jopa viime vuooNELJÄTTÄ sina, kun kodinkonemarkkinat ovat kutistuneet SUKUPOLVEA. Tohtori Markus Miele on – myös Suomessa. sukuyrityksen toimitusPerheyritys pärjää, koska se tekee kaiken toijohtaja neljännessä polsin kuin mitä bisneskonsultit yleensä neuvovat. vessa. Hän kävi keväällä Miele valmistaa kodinkoneensa edelleen pääVantaalla avaamassa Mielen laajennetut sääntöisesti Saksassa, omistaa itse tehtaat, kiinnäyttelytilat. teistöt, patentit – jopa piirilevytehtaankin. Näin n Miele haluaa varmistaa omavaraisuutensa ja riipiippumattomuutensa alihankkijoista. Hämmästyttävää kyllä, tämä taktiikka on pitänyt yllä yhtiön kilpailukyvyn äärimmäisen kilpailluilla kodinkonemarkkinoilla. päin, Carl Miele aloitti kehittämällä aiempaa toimiVaikka Mielen kodinkoneet ovat keskimäärin kal- vamman ja kestävämmän voiseparaattorin. Hän käytti liimpia kuin kilpailijoiden, yhtiön liikevaihto kasvoi separaattoriin tiheäsyisempää puuta, ja myi tuotteihitusen myös viime vuonna, 3,2 miljoonaan euroon. taan vastaavasti korkeampaan hintaan. Asiakkaat hySuomessa esimerkiksi Mielen pölynimureiden ar- väksyivät paremman laadun ja korkeamman hinnan vonlisäverolliset suositushinnat vaihtelevat 169 eu- yhdistelmän”, Markus Miele vastaa. ron ja 499 euron välillä.

Yli sata vuotta sitten Carl Miele ja myynnistä vastannut Reinhard Zinkann perustivat tehtaan GütersloÄLÄ KUUNTELE KONSULTTEJA hin lähistölle – paikkakunnalle, jossa Mielen tehtaat ja Jo neljännessä polvessa olevan perheyrityksen tun- pääkonttori sijaitsevat edelleen. nuslause on edelleen sama kuin yhtiötä perustet”Tunnuslause on ollut geeneissämme jo 116 vuottaessa: Immer besser – yhä paremmin. Miele testaa ta: tuotteemme ovat korkealaatuisia, ja ne tulee myös tuotteensa, jotta ne kestäisivät jopa 20 vuoden koti- hinnoitella sen mukaisesti”, Markus Miele sanoo. talouskäytön.

Hän kertoo, että yhtiön myynti piti myös talouden Maksaako laatu itsensä aina takaisin? sukeltaessa vuosien 2008–2009 finanssikriisissä. Vaik”Nopea vastaukseni on kyllä. Kun katsoo taakse- ka talous kutistui likipitäen kaikilla markkinoilla, Mie-

Talouselämä 20/2015

29

len liikevaihto pysyi lähes ennallaan. ”Pudotus oli vain jotain 1,2 prosenttia, siis ei käytännössä mitään. Filosofiamme toimii myös huonoina aikoina.”

Vuosikymmenten saatossa konsultit ovat neuvoneet Mieleäkin keskittymään ydinbisnekseensä, keventämään tasettaan ja siten parantamaan suhteellista kannattavuuttaan. ”Ei tarvitse tehdä kaikkea siten kuin konsultit neuvovat. Siksi he ovatkin konsultteja eivätkä yrittäjiä.

Investointimme ja tuotekehityksen rahoitamme itse.

Kannattavuudesta sanon, että olemme tuottaneet voittoa niin kauan kuin muistan, myös ennen kuin itse aloitin yhtiön palveluksessa.”

ASTIANPESUKONE LIIAN AIKAISIN Miele-konserni paljastaa suvun ulkopuolisille tunnusluvuistaan vain liikevaihdon ja työntekijöiden määrän sekä taseensa. Saksalaisena perheyhtiönä sen ei tarvitse paljastaa kannattavuuttaan edes kaupparekisteriin toimitettavin tiedoin, kuten Suomessa laki edellyttää. ”Sen voin sanoa, että viime vuosi oli hyvä vuosi. Se on rauhoittava sanoma sukukokouksellekin”, Markus Miele suostuu sanomaan.

Mielen yhtiökokouksena toimii 60-henkinen vuotuinen sukukokous, Familienrad. Markus Mielen mu-

30

Talouselämä 20/2015

kaan suvun jäsenille jaetut anteliaat osingot ovat pitäneet kaksi perustajasukua jälkeläisineen sopuisina.

Sukuriidat omaisuudesta eivät ole hajottaneet yhtiötä.

Miele valmistaa tuotteita kotitalouksille, suurtalouskäyttöön ja muun muassa sairaalainstrumenttien puhdistukseen ja hygienisointiin. Kodinkoneita on valikoimissa noin 400.

Yhtiö on pitkän historiansa aikana valmistanut myös polkupyöriä ja muutaman kymmenen autoakin. Nyt kivijalkana on puhdistusteknologia ja merkittävin tuoteryhmä pyykinhoitotuotteet.

Uusissa pesukoneissa on ylimääräinen kiertovesipumppu, pesuaineen oikein annosteleva automaatio, erikoiskapselit silkille ja villalle, Power Wash - ja Twin Dos -järjestelmät, 10 000 käyttötunnin testattu kestävyys. Esimerkiksi Miele Power Wash 2.0 on valmistettu Saksan Güterslohissa piirilevyjään myöten. Suomessa konetta myydään suositushintaan 2 595 euroa.

Yhtiön myyjät eivät enää puhu raudasta ja linkousnopeudesta, vaan pyykkärin tarpeisiin sopivista ominaisuuksista.

Astianpesukoneen Miele kehitti etuajassa, ennen kuin markkinat olivat niille kypsät. Mielen 1930-luvulla kehittämät tiskarit olivat tuolloin liian kalliita kuluttajille, niiden aika tuli vasta vuosikymmeniä myöhemmin.

KUKA

MIKÄ

MARKUS MIELE, 47

MIELE-KONSERNI

TYÖ Kodinkonevalmistaja Mielen toimitusjohtaja ja yksi omistajista URA Työskenteli autojen varaosia valmistavassa saksalaisessa Hella-yhtiössä ennen siirtymistään perheyrityksen johtotehtäviin vuonna 1999 KOULUTUS Tekniikan tohtori PERHE Naimisissa, kaksi lasta ja koira

MITÄ TEKEE Kodinkoneiden ja ammattilaitteiden valmistaja PERUSTETTU 1899, perustajat Carl Miele ja Reinhard Zinkann OMISTUS Perheomisteinen, ylintä päätösvaltaa käyttää 60-henkinen vuotuinen sukukokous, Familienrad PÄÄKONTTORI JA EMOTEHDAS Güterslohissa, Saksan Nordhein-Westfalenin osavaltiossa MYYNTIÄ yli sadassa maassa, oma myyntikonttori 47 maassa HENKILÖSTÖ 17 660, josta 10 411 Saksassa Liikevaihto, mrd. euroa

2011/2012

2012/2013

2013/2014

3,04

3,15

3,22

LÄHDE: MIELE GROUP

KODISSA ON JO KONEET Isojen kodinkoneiden1 myynti Suomessa, miljoonaa euroa

265,5

milj. euroa

300 250

Veroton myynti tukkukauppiaille, milj. euroa

200 150 100 50

SUOMI ON KESKISUURI MARKKINA MIELELLÄ ON oma myyntikonttori 47 maassa. Saksa tuo noin 30 prosenttia liikevaihdosta.

Suomi on saksalaismerkille keskisuuri markkina. Nykyisen toimitusjohtajan Markus Mielen isä käynnisti Suomen myyntiyhtiön 39 vuotta sitten, ja Markus kävi huhtikuussa avaamassa uudistuneen Experience Centerin Vantaan Porttipuistossa.

Kodinkonenäyttelyiden lisäksi Mielen järjestää tilan keittiössä siellä kuluttajille makuiltoja ja kouluttaa kodinkone- ja professional-asiakkaitaan. ”Jos toiminta ei olisi ollut kannattavaa myös Suomessa, emme investoisi tänne”, Markus Miele sanoo.

Suomessa isojen kodinkoneiden tukkumyynti ilman veroja on laskenut vuoden 2006 runsaasta 301 miljoonasta eurosta viime vuoden 265 miljoonaan euroa. ”Mielen isojen kodinkoneiden veroton tukkumyynti on samana aikana kasvanut 22 prosenttia”, Suomen Mielen toimitusjohtaja Esa Silver sanoo.

Kodinkonealan myynti kuluttajille Suomessa laski viime vuonna neljättä vuotta peräkkäin. Isojen kodinkoneiden kuten jääkaappien, pakastimien, pesukoneiden, astianpesukoneiden ja muun muassa liesien kokonaismyynti laski Kotekin tilastojen mukaan 1,2 prosenttia 423,5 miljoonaan euroon.

Mielen myynti Suomessa kasvoi hieman ja oli 29,3 miljoonaa euroa. Voimakkainta kasvu oli professional-puolella.

0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 1

Kylmälaitteet, pesukoneet, astianpesukoneet, liedet ja uunit

LÄHDE: ELEKTRONIIKAN TUKKUKAUPPIAAT RY

-12

% Kodinkonealan myynti Suomessa 2006–2014

+22

% Mielen myynti Suomessa 2006–2014

KEITTIÖÖN MAHTUU VIELÄ Mielen & Cie KG:n liikevaihdon jakautuminen tuoteryhmittäin 2013/2014, prosenttia

Palvelut ja muut Lattianhuolto Ammattilaiset

9

9 Keittiökoneet

43

13

Pyykinpesu

26

LÄHDE: MIELE

Talouselämä 20/2015

31

OMA TUOTANTO SAKSASSA KANNATTAA Saksalaiset perheyhtiöt tuntuvat pärjäävän vuodesta toiseen. Miele, Bosch, Meyer, Aldi, Lidl, Porsche, Daimler Benz – kaikki ovat perhe- tai sukutaustaisia ISOT KODINKONEET, joita Miele valmistaa, eivät kuulu saksalaisyrityksiä, jotka tunnetaan hyvin myös SuoEU:n tai USA:n Venäjän vientikiellon piiriin. Ruplan romahmessa. duksesta huolimatta kodinkonevalmistajan myynti kasvoi Mielen emotehdas ja pääkonttoritoiminnot siviime vuonna ja kuluvan vuoden alkukuukausina Venäjällä. jaitsevat 100 000 asukkaan keskikokoisessa, Nord”Ihmiset pyrkivät ostamaan korkealuokkaisia kestokulutushein-Westfalenin osavaltion Güterslohissa. Astianhyödykkeitä, kun eivät ole varmoja tulevaisuudesta. Ruplan pesukoneet ja muun muassa imurit Miele valmistaa heikkeneminen toi lisämyyntiä, joka ei ole kestävää”, Bielefeldin-tehtaillaan. toimitusjohtaja Markus Miele sanoo. Kun venäläiset nyt Saksassa reaalipalkat ovat finanssikriisin jälkeen ovat ostaneet uuninsa ja pesukoneensa, odotettavissa on nousseet jälleen yli vuoden 2000 ennätystason. myynnin hidastumista loppuvuonna.

Miten Miele pystyy toimimaan kilpailukykyisesti SakMiele myy Venäjällä jälleenmyyjiensä kautta ruplilla, san sydänmailla? mutta suojaa valuuttasaatavansa kurssimuutoksilta. ”Saksassa on korkeat palkat. Meidän tulee optimoiYhtiö tavoittelee orgaanista 2,5–10 prosentin kasvua, da tuotantoamme, investoida automaatioon ja robotmutta myynti Venäjällä ja Kiinassa on kasvanut nopeammin. teihin – myös laadun ylläpitämiseksi. Robotit tekevät toistuvaa tuotantoa tasaisella teholla, mutta silti tarvitsemme ihmisiä tuotannossa. Useimmat yli 17 000 työntekijästämme eli noin 10 000 työskentelee Saksassa, ja heistä suurin osa tehdastyössä.”

Tohtori Markus Miele sanoo, että ulkoistus ei onnistu tai maksaa liikaa, kun vaikkapa pesukoneen sähkömoottorin pitää kestää takuuajan eli 20 vuotta. ”Moottoritoimittajat sanovat pystyvänsä toimittamaan normaaleja sähkömoottoreita edullisemmin kuin mitä itse kokoamme. Mutta ne eivät kestäisi 20 vuotta. Kestävämmän moottorin valmistamisesta alihankkija haluaa veloittaa lisähinnan.” ”Oma tehtaamme on sisäistänyt laatuvaateemme, ja pystyy tekemään vaatimukset täyttävät mootttorit ja komponentit yhtä kustannustehokkaasti UUTTA SUOMESSA. kuin ulkopuolinen. Immer besser -pätee myös Tuotepäällikkö tehtaissamme – miten voimme koko ajan tehdä Tero Hannulan asioita paremmin ja tehokkaammin.” uuni kypsentää Yhtiö omistaa jopa oman valimon pesukohöyryllä. neiden vastapainoja varten. Muoviosia valmisn ttaa niinikään Mielen tehdas. Pysyäkseen hereillä Miele tilaa osia kuitenkin myös alihankkijoilta. Näin se voi vertailla omaa laatuaan ja kilpailukykyään kilMikä on se kodinkone, josta vielä ei ole tietoakaan, pailijoihin. mutta tulevina vuosina aivan välttämätön osa arkea?

ROBOTTI-IMURI ON KOIRAN KAVERI ”Älykkäästä kodintekniikasta olemme nähneet vasta pilkahduksen. Energian säästöön ja kodinkoneiden Vaikka Miele tekee yleensä kaiken itse piirilevyistä alkäyttöön liittyviä kytkentöjä on jo olemassa koneiden kaen, ei se kuitenkaan ryhtynyt kehittämään itse roja sähköyhtiöiden välillä. Kodinkone voi kommunikoi- botti-imureihin tarvittavia navigaattoreita. Siihen tarda vaikka Leipzigin sähköpörssin kanssa ja kytkeytyä vittiin yhteistyökumppani. Siksi Miele-konserni osti ladattuna päälle sopivasti edullisen sähkön aikaan”, huhtikuun alussa 8,6 prosentin osuuden eteläkorealaisesta navigaatioon ja robotiikkaan erikoistuneesta Markus Miele sanoo.

Liesi ja liesituuletin voivat olla keskenään kytketty- Yujin Robot -yhtiöstä. ”Miele toi kumppanuuteen tietämyksensä siivoamijä – tai vaikka espressokeitin, joka keittää kahvit kun ensimmäisenä aamulla herännyt nappaa keittiön va- sesta, ja Yujin Robot valmistaa Mielen robotti-imurit saksalaisella laatubrändillä.” lot päälle.

Markus Miele kertoi jännittäneensä, kuinka perheen Tuotekehitys ja kodinkoneiden testaus on Mielen ydinliiketoimintaa. Tuotteet yhtiö valmistaa yli koira pärjäisi robotti-imurin kanssa yksikseen kotosal90-prosenttisesti Saksassa. Kokoonpanoa yhtiöllä on la: ”He ovat nykyisin kaverit keskenään – eikä koiran myös Itävallassa, Kiinan Dongguanissa, Tšekissä ja karvanlähtökään ole enää niin ongelmallista. Mutta matoille suosittelen tehokasta käsi-imuria.” ■ elektroniikkakomponenttivalmistusta Romaniassa.

KIIVASTA PESUKONEKAUPPAA VENÄJÄLLÄ

32

Talouselämä 20/2015

Analyysi

TERVEYSTALO

5+

KRISTA KIERIKKA

Karmea tulos näyttää hyvältä Terveystalo pelastaa Suomen kansantalouden kestävyysvajetta pääomasijoittajan rahoilla.

TERVEYSTALO

Liikevaihto, milj. euroa Liikevaihdon muutos, % Investoinnit, milj.euroa Käyttökate, milj. euroa Liiketulos, milj.euroa Nettotulos, milj.euroa Kokonaistulos, milj.euroa Sijoitetun pääoman tuotto, % Nettorahoituskulut, % Omavaraisuusaste, % Gearing, % Henkilöstö TE-arvosana, asteikko 4-10

2010

2011

2012

2013

2014

213 3 27 25 6 -38 -38 2 20,2 -9 23 16 -

248 16 91 29 9 -37 -37 2 18,6 -12 2 346 -

306 23 27 44 18 -37 -37 4 17,4 -19 2 519 -

312 2 28 50 24 -30 -30 5 17,0 39 109 24 93 6,1

305 -2 15 49 -59 -84 -84 -10 8,0 32 140 24 01 5,1

Teksti Seija Holtari TERVEYSTALO uhkuu itsevarmuutta. Yritys ei esimerkiksi näe suuria uhkia liiketoiminnassa, vaikka suuri sote-uudistus on jälleen hapuiluvaiheessa. Suurimmat poliittiset riskit väistyivät yksityisten terveysyhtiöiden yltä, kun demarit kärsivät vaalitappion.

Yhtiö arvioi liikevaihtonsa kasvavan tänä vuonna 332 miljoonaan euroon. Jos yritykset alkavat palkata lisää väkeä, Terveystalo hyötyy siitä nopeasti. Yhtiö hoitaa joka neljännen työikäisen suomalaisen työterveyttä.

Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen maalailee yhtiön vuosikertomuksessa kuvaa Suomesta, jossa väki vanhenee ja toisaalta lääketiede ja hoidot kehittyvät. Tästä syntyy hänen mukaansa valtavia, vielä tunnistamattomia kustannus- ja kohdentamispaineita. Tämä saattaa merkitä yksityisten terveysyhtiöiden mojovaa kasvua – tätä johtopäätöstä Närhinen ei tosin sano ääneen.

TERVEYSTALON LUVUT ovat ensi katsomalta surkeat. Vaatii pääomasijoittajan hermoja näyttää vuosi toisensa jälkeen tappiota.

Terveystalon kokonaistulos on ollut voi-

tollinen viimeksi vuonna 2006 – juuri ennen kuin yhtiö hetkeksi listautui pörssiin.

Pääomasijoittaja lunastaa voittonsa, kun yhtiö siirtyy seuraavalle omistajalle. Näin kävi runsas vuosi sitten, kun Bridgepoint myi Terveystalon ruotsalaisen pääomasijoittajan EQT:n rahastolle.

KOKONAISTULOS OLI VIIMEKSI VOITOLLA VUONNA 2006.

Uusi omistaja pyörittää Terveystalon rahoitusta maltillisemmin kuin entinen. Velkaa on vain yhtä paljon kuin liikevaihtoa, ja raha on halvempaa. Yhtiö maksaa vieraasta pääomasta seitsemän prosentin korkoa, kun vielä edellisenä vuonna korkoprosentti oli kolmetoista.

Tulosta rumentavat roimat 68 miljoonan euron liikearvon alennukset. Ne kohdistuvat Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja PohjoisSuomen yksikköihin. Yhtiö on maksanut liikaa yritysostoistaan suhteessa niiden tulevaan tuottoarvioon. Alennusten jälkeenkin taseessa on liikearvoa vielä 409 miljoonaa.

HAASTE

OMAT KOIRAT PUREVAT TERVEYSTALON KATTEISIIN iskevät yhtiön entiset toimitusjohtajat uusine firmoineen. Terveystalon kymmenet yrityskaupat kokoon juossut Harri Aho rakentaa nyt Pohjolalle sairaalaketjua. Martti Kiuru taas romuttaa magneettikuvausten makeita katteita johtamansa Cityterveyden kautta.

TERVEYSPALVELUJEN KANNATTAVUUTTA kuvaa parhaiten käyttökate. Tämä luku paljastaa, että yhtiö pyörittää toimintaa hyvin kannattavasti jopa pitkään jatkuneessa taantumassa.

Terveystalo on niin iso, että sen toimilla työterveydessä on jo kansantaloudellista vaikutusta. On vinkeä ajatus, että juuri pääomasijoittajan omistama yhtiö pelastaa kansakunnan kestävyysvajetta.

Yhtiö on tuotteistanut liudan palveluja, joiden avulla eri alojen työnantajat voivat tarttua kansantauteihin ja ehkäistä ennalta työkyvyttömyyden riskejä. Yhtiön valtava kilpailuetu ovat tieto- ja seurantajärjestelmät, joista se voi jalostaa toimiala- ja sairauskohtaista dataa.

Yhtiö voitti viime vuonna ensimmäisen kuntaulkoistuksen. Terveystalo hoitaa pienen Rantasalmen kunnan sosiaalija terveyspalveluita vuoden 2020 loppuun.

Saalis on moneen muuhun terveysyhtiöön nähden vaatimaton, mutta eipä yritys ole näillä vesillä aiemmin kalastellutkaan.

Etelä-Karjalassa Terveystalo hoitaa silmätautien poliklinikan palvelut, jotka alueen sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ulkoisti, kun ei saanut niitä itse lääkäripulan vuoksi kunnolla toimimaan. Tämän sopimuksen halvan hinnan kilpailija Coranaria vei markkinaoikeuteen. ■ Talouselämä 20/2015

33

Analyysi

ST1 GROUP

9+

ST1 NORDIC

8-

Öljy halpeni, mutta öljykauppa kannattaa St1 sai rakenneremonttinsa valmiiksi ja paransi samalla kahden yhtiön voimin roimasti tulostaan.

2013

Liikevaihto, milj. euroa Liikevaihdon muutos, % Investoinnit, milj.euroa Käyttökate, milj. euroa Liiketulos, milj.euroa Nettotulos, milj.euroa Kokonaistulos, milj.euroa Sijoitetun pääoman tuotto, % Nettorahoituskulut, % Omavaraisuusaste, % Gearing, % Henkilöstö TE-arvosana, asteikko 4-10 1

ST1 GROUP*1

41 36 -18 ..

98 77 47 47 20 0,4 7 370 312 6,7

4 407 7 33 104 85 73 73 37 0,2 20 -14 297 9,1

ST1 NORDIC*1 2013 2014

2 499 53 13 66 41 31 33 23 0,1 25 30 193 8,8

3 848 54 78 103 73 61 61 24 0,2 28 121 286 7,9

HAASTE

VIINAKAUPPA EI KANNATA ST1:N TIEDOTTEISTA valtaosa keskittyy uusiutuvaan energiaan, mutta uusiutuvilla polttoaineilla on yhtiölle taloudellisesti vain marginaalinen merkitys.

Yhtiön omalla tekniikallaan Re85-polttoaineeseensa tekemä etanoli tuotti liikevaihtoa vain 36 miljoonaa euroa ja liiketappiota melkein viisi miljoonaa. Mika Anttosella (kuvassa) on tosin noihin tappioihin varaa.

Pro forma

Teksti Ismo Virta MIKA ANTTOSEN öljyimperiumi kasvaa vuosi vuodelta ja kaiken lisäksi se pystyy jopa parantamaan tulostaan. Kun ison suomalaisen Nesteen tulos viime vuonna pieneni, Anttosen pääomistamat St1 Nordic ja St1 Group kasvattivat reippaasti liikevaihtoaan ja tulostaan.

St1-yhtiöt tekivät yhteensä 134 miljoonan euron nettotuloksen, mikä on kova luku suhteutettuna yritysten henkilöstömääriin. Kun henkilöstöä on yhteensä vain 583, tuotti kokonaisuus nettotulosta 230 000 euroa jokaista palkollistaan kohden. Ei se ihan kannattavimmille peliyhtiöille pärjää, mutta perinteisellä toimialalla summa on kunnioitettava. Nesteellä on yli 5 000 henkeä töissä ja vertailukelpoista tulosta se tekee kolme tai neljä kertaa St1kokonaisuuden verran.

St1 on parin vuoden aikana järjestellyt palikkansa uusiksi. Nyt St1 Group on keskittynyt öljynjalostajaksi. Jakeluketjut Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa kuuluvat ST1 Nordiciin. Liiketoimintojen siirto yhtiöstä toiseen tarkoittaa, että yhtiöitä ei kannata arvioida erikseen vaan yhdessä.

34

2014

Talouselämä 20/2015

Helpoimmin se tietysti kävisi, jos Anttosen Keele Oy julkistaisi molemmat yhtiöt sisältävän konsernitilinpäätöksen. ÖLJYVARASTOJEN HURJA halpeneminen viime vuoden aikana olisi voinut tuottaa pienelle öljy-yhtiölle ongelmiakin, mutta St1 ei paljon hätkähtänyt. Se oli suojannut johdannaisilla Ruotsin jalostamonsa öljyvarastot. St1 omistaa Ruotsissa Shelliltä

MIKA ANTTONEN OTTAA ILON IRTI KAIKISTA MARKKINAOLOISTA. ostamansa jalostamon, joka joutuu ylläpitämään varmuusvarastoa samaan tapaan kuin Neste Suomessa. Jalostamo on pieni ja perinteinen, mutta ulkopuolisten ällistykseksi St1 pyörittää sitä kannattavasti.

Taitavana öljykauppiaana Anttonen osaa ottaa ilon irti kaikista markkinaolosuhteista. Hintaromahduksen aikana St1 osti öljyä halvalla varastoon ja myi sitä korkeammilla futuurihinnoilla eteenpäin. Kuulostaa yksinkertaiselta, ja tuloksen perusteella näyttää toimineen.

POLTTOAINEIDEN VÄHITTÄISKAUPASSA Nesteen tulos heikkeni, mutta St1 Nordicin tulos parani. St1 hävisi Suomessa hiukan markkinaosuutta Nesteelle ja S-ryhmän ABC:lle, mutta olennaisinta tuloksen kannalta ovat yhtiöiden muut markkinaalueet kuin Suomi.

St1 tekee liikevaihtoa enemmän Ruotsissa kuin Suomessa ja tuloksesta syntyy Ruotsissa vielä paljon isompi osa. Suomessa polttoaineiden jakelijoiden katteet ovat ohuet. Kilpailija Neste myy Suomen lisäksi polttoaineita Venäjällä ja Baltiassa, mutta Suomessa sen vähittäismyynti on melkein kolme kertaa niin suuri kuin ulkomailla.

St1 on jo iso Ruotsissa ja Suomessa, seuraavaksi se aikoo isoksi myös Norjassa. Yhtiö kasvatti loppuvuonna Norjan verkostoaan Shelliltä ostamillaan yli 400 asemalla, kun asemia on nyt eri maissa yhteensä 1 100. Kauppa vaatii vielä kilpailuviranomaisten hyväksynnän.

Toistaiseksi St1:n markkinaosuus Norjassa on vain muutama prosentti, kun Suomen ja Ruotsin bensasta se myy yli viidenneksen ja dieselistä alle kuudesosan.

Dieselin osuus myynnistä kasvaa, joten UPM:n valmistama Bio Verno -biokomponentti ST1:n dieselissä tulee tarpeeseen. ■

Analyysi

MEYER TURKU

6½

Perhe lopettaa hurjat tappiot Korealaiset eivät tehneet koskaan voittoa Suomen telakoilla, koska kustannuslaskenta petti aina.

MEYER TURKU

Liikevaihto, milj. euroa Liikevaihdon muutos, % Investoinnit, milj.euroa Käyttökate, milj. euroa Liiketulos, milj.euroa Nettotulos, milj.euroa Kokonaistulos, milj.euroa Sijoitetun pääoman tuotto, % Nettorahoituskulut, % Omavaraisuusaste, % Gearing, % Henkilöstö TE-arvosana, asteikko 4-10

2010

2011

2012

2013

2014

601 -36 ..

-15 -31 -51 -48 -8 3,2 37 -44 3 576 6,7

298 -50 5 7 -9 -10 1 -5 -0,2 44 26 2 897 6,4

341 14 5 -36 -49 -50 -48 -20 0,1 12 419 2 472 4,2

539 58 3 -44 -56 -61 -40 -19 0,9 24 163 2 310 4,8

469 -13 1 -15 -22 -29 -27 -8 1,7 46 12 1 760 6,6

Teksti Matti Kankare VUOSI 2007 muistetaan edelleen Turun telakalla, hyvässä ja pahassa. Silloinen Aker Yards oli Yrjö Julinin johdolla kahminut ahneesti enemmän alustilauksia kuin Turun, Helsingin ja Rauman telakat pystyivät alihankkijoineen toimittamaan.

Samalla kilpailu laivateollisuuden työvoimasta ja raaka-aineista ylikuumeni.

Laivatoimitukset myöhästyivät, ja sopimussakot nostivat Akerin Suomen telakoiden nettotappiot lähes 120 miljoonaan euroon.

Tästä tappiosta alkoi Suomen telakoiden alamäki, jonka seurauksena rakennemuutos pyyhkäisi Akerin Rauman telakan sivuun, Helsingin telakan venäläisille ja Turun telakan Saksan Meyer Werftille. Nykyisen Meyer Turun eli entisen STX Finlandin kumulatiivinen nettotappio nousi vuosina 2007–2014 yli 418 miljoonaan euroon.

JULIN SAI lähteä maaliskuussa 2008 ja elokuussa korealainen telakkajätti STX ilmoitti omistavansa jo yli 90 prosenttia norjalaisesta Aker Yards -telakkayhtiöstä.

Siitä alkoi Suomen telakoiden seitsemän vuotta kestänyt korealaiskausi. Sinä aika-

na telakat tekivät vain tappiota – valmistettiin Rauman telakalla sitten erikoisaluksia tai Turun telakka-altaassa maailman suurimpia risteilijöitä Oasis of the Seasia tai Allure of the Seasia.

Kalliita laivoja oli kallista rakentaa. Rakentamisen aikaisen rahoituksen järjestäminen söi suuren osan telakan johdon työajasta. Kalliiden laivojen rahoitusriskit ja

LAIVOJEN RAKENTAMISESSA OLENNAISTA ON KULUJEN HALLINTA. -kulut olivat Turussa erittäin merkittäviä, sillä varustamo maksaa tilauksen yhteydessä vain 10–20 prosenttia laivan hinnasta ja loput tuloutetaan vasta laivan valmistuessa. Pelkästään Oasis-luokan laivat maksoivat vajaat miljardi euroa kappale.

Ei ihme, että telakkayhtiö oli jo konkurssin partaalla, kun kustannuslaskenta petti jatkuvasti ja laivat myytiin tilaajille liian halvalla.

Edes tervehdyttäminen ei tuntunut te-

HAASTE

TULOSTA, PYYDÄN! TURUN TILAUSKIRJAT ovat täyttyneet TUICruisesin keskikokoisista 99 000 tonnin ristelijöistä, joista Mein Schiff 4 luovutettiin tilaajalle pari viikkoa sitten. Myös Tallinkin lautta-alus optioineen ja Carnival Cruisesin mahdolliset kaksi jättiristeilijää ovat tuomassa telakalle riittävän suuren tilauskannan vuosiksi. Nyt telakan on pakko tehdä tulosta, jos laivatilaukset on hankittu terveeseen hintaan.

lakkayhtiötä auttavan. Helsingin telakka siirtyi joulukuussa 2010 puoliksi venäläisomistukseen ja Rauman telakka päätettiin lopettaa vuonna 2013. Silti telakkayhtiön tappioputki oli ja pysyi, vaikka rautakourien määrä laski kahdeksassa vuodessa 4 145 henkilöstä 1 760 työntekijään.

STX Finlandin historia kertoo tiivistetysti sen, että laivanrakentamisessa olennaista on kulujen hallinta. Kun jättimäisten risteilijöiden laatuvaatimukset ovat lähes ydinvoimaloiden luokkaa, tappioputki alkaa siitä, että rosterikeittiöitä tai allasosastoja tehdään ja korjataan kahteen, jopa kolmeen kertaan. Hukkaan menee työtä, aikaa ja materiaaleja.

TURUN TELAKKA siirtyi runsaat pari viikkoa sitten kokonaan saksalaisen perheyhtiö Meyer Werftin haltuun. Telakan toimitusjohtaja Jan Meyer arvioi jo viime helmikuussa, että telakka voisi päästä tänä vuonna jo nollatulokseen.

Meyerin Papenburgin telakka on kuuluisa kulujen hallinnasta ja siitä, että yhtiö osaa pitää huolta työntekijöistään. Suomessa STX Finlandin perisynti oli kulujen hallinnan vaikeus. Ehkä Meyer tuo viimein kaivattua vakautta telakalle. ■ Talouselämä 20/2015

35

Analyysi RAKENNUSYHTIÖT

Suo Suomessa, vetelä Venäjällä Kotimaan rakentaminen kutistuu jo neljättä vuotta ja Venäjäkin muuttui ratkaisusta ongelmaksi. Rakentajia pitävät tolpillaan asuntosijoittajien hankkeet, korjaaminen ja kulusäästöt.

Teksti Pekka Lähteenmäki POHJOISMAISILLA rakennuskonserneilla Peabilla, Skanskalla ja NCC:llä oli viime vuonna yksi heikko markkina: Suomi. Rakentamismarkkina pieneni Suomessa viime vuonna kolmannen kerran peräkkäin ja sama meno jatkuu ennusteiden mukaan tänä vuonna.

Rakennusala ennustaa rakentamisen kokonaismäärän vähenevän Suomessa tänä vuonna vajaan prosentin. Talonrakentamisessa aloitukset kääntyvät ehkä kasvuun, mutta infrarakentaminen pysyy miinuksella.

Suomen heikko asunto-, toimitila- ja inframarkkina ei ole ruotsalaiskonserneille suuri ongelma, koska Suomen osuus niiden liikevaihdosta on pieni. Tärkein Suomi on NCC:lle, jolla sen osuus on 16 prosenttia.

Hankalampi tilanne on suomalaisyhtiöille. Suomalaisyhtiöt ovat hakeneet kasvua Venäjältä, mutta nyt sielläkin näyttää huonolta. Venäjällä ruplan romahdus sai venäläiset loppuvuonna laittamaan rahat kiinni asuntoihin. YIT ja Lemminkäinen kasvattivatkin vuoden lopulla liikevaihtoaan asuntokaupassa.

Tänä vuonna korkeat korot ja ostovoi-

man lasku jähmettävät Venäjän kiinteistömarkkinat ja asuntokaupan. YIT vähensi jo aloituksia Venäjällä ja irtisanoi 300 työntekijää. Lemminkäinen puolestaan perui suuren Ilmatar-asuntokohteen aloituksen Pietarin keskustassa.

Venäjältä kymmeneksen liikevaihdostaan saava SRV keskittyy idässä kauppakeskuksiin ja tasapainoilee riskin kanssa.

Yhtiön suurin hanke on Pietarissa vuoden päästä avautuva 225 miljoonan euron Okhta mall -kauppakeskus, josta SRV omistaa enemmistön suoraan ja venäläisyhtiön kautta. Vielä ei taantuma ole iskenyt pahasti SRV:n puoliksi omistamaan Pietarin Pearl Plazaan, jonka tiloista 97 prosenttia on vuokrattu.

Yhtiön suurhanke on kuitenkin Helsingissä Kalasataman alueen rakentaminen.

Se siirtyi uusiin käsiin, sillä SRV:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen väistyi viime vuonna ja tilalle tuli talon sisältä Juha Pekka Ojala.

RAKENNUSYHTIÖIDEN ARVOSANOJA laskee se, että monien gearing- eli nettovelkaantumisaste on korkea ja omavaraisuus heikko.

Poikkeuksia joukossa ovat Destia ja Isotalon perheen Lujatalo.

Lujatalolla meni muutenkin lujaa, sillä yhtiö teki yhden historiansa parhaista tuloksista. Tuloksenteossa auttoivat urakoiden hyvä hallinta, onnistuneet asuntokaupat, mutta myös yritysten harvemmin mainitsema syy: henkilöstön aktiivinen vire asioiden kehittämiseen ja tehostamiseen. Lujatalo esittelee vuosikertomuksessa henkilöstömittausten hyviä tuloksia ja oli kärkiyhtiöitä myös Ammattiliitto Pron työtyytyväisyystutkimuksessa yhdessä SRV:n kanssa.

Lujatalon liikevaihdosta kolme neljäsosaa tulee talonrakennuksesta, jonka vertailukelpoinen liikevaihto pysyi ennallaan.

Vähennys tuli Salpausselän Rakentajat Oy:n myymisestä. Suuri urakka oli muun muassa Valion Lapinlahden lastenruokatehdas.

Lujabetoni kasvoi hieman ja yhtiö yhdisti tehtaansa Venäjällä Ruduksen kanssa OOO LujaBetomix-yhtiöksi. Lujabetoni avasi elementtitehtaan Kärsämäellä ja valmisbetonitehtaan Nokialla.

TÄNÄ VUONNA Suomessa alkaa Rakennusteollisuus ry:n ennusteen mukaan 24 500

SUURIMMAT RAKENNUSYHTIÖT 2014 LIIKEVAIHTO, MILJ. EUROA

Lemminkäinen*1 YIT*1 Skanska* NCC Rakennus 2 SRV Yhtiöt*1 Lujatalo* Destia*1 Hartela* 2 Peab Consti Yhtiöt* 2 1

36

ifrs

2

ennakkotiedot

Talouselämä 20/2015

20 44 1 779 939 708 684 438 432 283 268 215

LIKKEVAIHDON MUUTOS, %

-8 2 1 -12 1 -4 -12 5 -12 25

LIIKETULOS, MILJ. EUROA

26 94 39 27 25 18 15 -11 .. ..

NETTOTULOS, SIJOITETUN MILJ. EUROA PÄÄOMAN TUOTTO, %

-13 56 ..

20 14 15 11 .. .. ..

4 6 ..

14 6 18 21 -3 .. ..

GEARING

138 130 ..

175 114 21 -41 .. .. ..

OMAVARAI- HENKILÖSTÖ SUUSASTE, %

25 29 ..

19 34 41 34 35 .. ..

5 646 61 16 2 505 1 814 937 1 390 15 02 907 550 797

TE-ARVOSANA, ASTEIKKO 4–10

5,4 6,4 ..

6,9 6,3 9,0 9,6 .. .. ..

KAROLIINA PAAVILAINEN

RAHAT TURVAAN. Lemminkäinen myi vauhdilla valtavan, 760 asunnon Tapiola-talon asuntoja Pietarissa. Venäläiset laittoivat rahojaan kiinni kiinteistöihin.

asunnon rakennus. Se on yhtä paljon kuin viime vuonna, mutta selvästi aiempia vuosia vähemmän.

Kaupaksi menevät nyt pienet asunnot.

Niihin panosti muun muassa NCC, joka onnistui kasvattamaan asuntomyyntiään. Markkinaa tukevat asuntosijoittajien hankkeet. Esimerkiksi LähiTapiolalle NCC rakentaa 140 vuokra-asuntoa Jyväskylään ja Espoon Suurpeltoon. NCC:n kehittämät kauppakeskukset valmistuivat viime vuonna Tampereen Lielahteen ja Hämeenlinnaan.

Hartelan suursopimus oli puolestaan yli 500 vuokra-asunnon rakentaminen VVO:lle yli 110 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2018.

Kun markkina ei kasva, yritykset trimmaavat toimintaansa. Lemminkäinen käänsi tuloksensa voitolliseksi säästöillä.

Peab kävi yt-neuvottelut, joiden tuloksena yhtiö vähensi 13 toimihenkilöä. Yhtiön

liikevaihtoa painoi heikko Suomen talonrakennusmarkkina.

Omat tehostamisohjelmansa on myös infrarakentamiseen erikoistuvalla Destialla, jonka Ahlströmin suvun sijoitusyhtiö Ahlström Capital osti viime vuonna Suomen valtiolta.

Viime vuonna Destian liikevaihto laski, koska yhtiö ei pärjännyt suururakoiden kilpailutuksissa vuonna 2013 ja vuoden 2014 alussa. Toisaalta ex-valtionyhtiön kannattavuus on parantunut toimitusjohtaja Hannu Leinosen kaudella.

VAIKEILLA MARKKINOILLA kysyntää ylläpitää korjausrakentaminen. Siihen erikoistuneen Constin liikevaihto harppasi neljänneksen ja kasvu tuli orgaanisesti kaikilta aloilta: korjausurakoinnista, julkisivuista, talotekniikasta ja huollosta. Toimitusjohtaja Marko Holopaisen mukaan yhtiön tavoitteena on kasvattaa liikevaihto viidessä

HAASTE

VENÄJÄ EI AUTA ENÄÄ RAKENNUSYHTIÖT OVAT tähän asti voineet paikata kotimarkkinoiden heikkoutta Venäjän kasvulla. Se onnistui jopa viime vuonna.

Tänä vuonna kaikki on toisin. Korkeat korot ja ostovoiman heikkeneminen jarruttavat Lemminkäisen ja YIT:n asuntokauppaa. SRV:n kauppakeskushankkeiden riskit kasvavat.

vuodessa 350 miljoonaan euron. Kuluvan vuoden kasvutavoite on 10 prosenttia.

Kuinka kauan uudisrakentamisen alakulo jatkuu? Rakennusteollisuus ennustaa ensi vuodelle kasvua, mutta perustelu on aika ikävä: ”Monilla osa-alueilla rakentaminen on painunut niin alas, ettei siitä käytännössä ole kuin yksi suunta eli ylöspäin.” ■ Talouselämä 20/2015

37

KEIKKA TOKIOSSA

UUDET JA VANHAT TAVAT. Futuricen toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen kuvaa, poseeraamassa Active Learningin omistaja Hane Takuya (takana) ja konsultti Eriko Tokuno (edessä) sekä Futuricen konsultit Mari Piirainen ja Risto Sarvas.

38

Talouselämä 20/2015

Japanilaisilla yhtiöillä on samat ongelmat kuin suomalaisilla: ideat puuttuvat eikä uutta synny. Ohjelmistoyhtiö Futuricen konsultit lähtivät Tokioon neuvomaan.

Teksti Mirva Heiskanen, Hakone ja Tokio, Japani Kuvat Petri Artturi Asikainen

Talouselämä 20/2015

39

SOPIVAN VARAUTUNUT. Hane Takuya ja Risto Sarvas kylpylän pienen pyhätön edessä. Harvardissa opettaneen Takuyan mielestä suomalainen konsultti sopii Japaniin. ”Amerikkalaiset tulevat liian lähelle ja ovat liian aggressiivisia.”

V

”

aihtakaa huoneissanne yukatat päälle ja sitten mennään”, sanoo Hane Takuya ja hymyilee. Viisikymppinen japanilaismies näyttää suomalaisvierailleen, miten paikallinen asu kuuluu pukea: takin oikea puoli alle, vasen päälle, naisten vyön rusetti taakse lantiolle.

Tuomas Syrjänen, Mari Piirainen ja Risto Sarvas kuuntelevat tarkkaan.

Syrjänen on ohjelmistoyhtiö Futuricen yksi perustaja ja toimitusjohtaja, Piirainen ja Sarvas Futuricen konsultteja.

”Vain kuolleet puetaan niin, että takin vasen lieve on alla”, Piirainen tietää. Japanilaisten tiukat säännöt huvittavat ja viehättävät samaan aikaan.

Olemme perinteisessä japanilaisessa kylpylässä eli onsenissa Hakonen kylässä, parin tunnin matkan päässä Tokiosta. Kylpylää reunustavat tiheän lehtipuumetsän täyttämät vehreät rinteet.

Alkamaisillaan on japanilaisten vuoden ainoa kokonainen lomaviikko, Golden week. Hakonen kylä ja sitä ympäröivät kylpylät täyttyvät perinteisiin asuihin sonnustautuneista tokiolaisperheistä, jotka rentoutuvat hetken lämpimissä altaissa kauniin maiseman keskellä.

Mutta miksi Futuricen kolmikko on matkannut kylpemään kauas Japaniin, jossa yhtiöllä ei edes ole yhtään asiakasta?

SUOMALAINEN ILMAPIIRI ON VIENTITUOTE Se alkoi marraskuun loskasta. Koulutusyrittäjä Hane Takuya oli tullut Suomeen startup-yhtiöiden Slushtapahtumaan ystävänsä Taizo Sonin kehotuksesta.

Son on japanilainen suurliikemies, miljonääri ja sijoittaja, joka Suomessa tunnetaan peliyhtiö SupercelLISÄÄ ROHKEUTTA. 5. toukokuuta on Japanissa perinteisesti poikien päivä. Sitä juhlistavat karppi-liput, jotka symboloivat voimaa ja menestystä.

40

Talouselämä 20/2015

TUOMAS SYRJÄNEN, 38 Yksi ohjelmistoyhtiö Futuricen perustajista ja yhtiön toimitusjohtaja

HANE TAKUYA, 49 Japanilaisen koulutusyritys Active Learningin perustaja ja omistaja, kouluttaa yrityksiä aktiiviseen oppimiseen ja innovointiin

OLKAA KUIN KOTONANNE. ”En yleensä tuo liiketuttavia kylpylään, jossa täytyy olla alasti. Suomalaiset tänne voi tuoda”, Hane Takuya sanoo.

lin yhtenä ostajana.

Takuyan pieni viiden hengen yritys Active Learning puolestaan kouluttaa muun muassa yrityksiä toimimaan uusilla tavoilla, innovatiivisemmin. Takuya kertoo konsultoineensa myös Kiinan kommunistista puoluetta. ”Kiinan hallitus toimii hyvin nopeasti, kun se niin päättää. Mutta usein Aasiassa ja etenkin Japanissa oppiminen ja liiketoiminta ovat hyvin passiivisia: kuunnellaan mitä opettaja tai pomo sanoo. Tämän minä haluan muuttaa”, Takuya sanoo.

Kun joku sitten suositteli Facebookissa Takuyalle tutustumista suomalaiseen ohjelmistoyhtiö Futuriceen, hän tarttui tilaisuuteen Suomen-matkallaan.

Tuomas Syrjänen perusti ohjelmistoyhtiö Futuricen kolmen kumppaninsa kanssa vuonna 2000. Ensivuotensa Nokian kyljessä kasvanut yhtiö on onnistunut laajentamaan asiakaskuntaansa ja kasvanut jo vuosia kannattavasti nykyiseen kokoonsa, noin 23 miljoonan euron liikevaihtoon. Digipalveluja tekevä yhtiö on myös saanut palkintoja hyvästä työilmapiiristä ja johtamisesta.

Futurice, Slush ja Suomi ylipäätään vakuuttivat myös Hane Takuyan. Hän kutsui Futuricen Japaniin levittämään ilosanomaa ketterästä startup-tyylisestä palvelukehityksestä, joka kulkee nimellä lean service creation. ”Ajattelin, että tällaisen ilmapiirin haluan tuoda Japaniin – suomalaisten keinot voivat auttaa japanilaisia suuryrityksiä muuttumaan”, Takuya sanoo.

Futuricelaisille kutsu tuli yllätyksenä, ja kolmikko lähti matkaan lähes hetken mielijohteesta. Japani on vaikea markkina, jonne ei noin vain loikata. ”Japani oli varmaan viimeisenä matkustuslistallamme. Tuskin tästä ihan pian mitään liiketoimintaa tulee, mutta mikään uusi ei ala ilman ensimmäistä askelta”, Tuomas Syrjänen tuumaa.

Nyt futulaiset ovat yukatat päällä Hakonessa. Kun on kylvetty, syöty ja kilistelty uusien tuttavien kanssa, Risto Sarvas ja Mari Piirainen viimeistelevät kuumeisesti työpaja-koulutustaan. Parin päivän päästä Tokiossa heidän pitäisi vakuuttaa japanilaiset siitä, että Futuricen lean-ajattelu auttaa kehittämään nopeammin ja parempia digipalveluja.

MIKÄ

VANHOJEN VALTAKUNTA

JAPANI BKT KASVU, %

1,5

Japanin väestö ikäryhmittäin, %

1,0

yli 80 v.

8

9

0,5

60–79 v.

26

26

0

40–59 v.

27

28

22

21

2012 13 14 15 e 16 e

20–39 v.

LÄHDE: OECD

Tokio

alle 20 v.

17

16

2015

2020

LÄHDE: OECD

VÄKILUKU 126 miljoonaa PÄÄKAUPUNKI Tokio KOTIMAISEN kulutuksen osuus bkt:sta noin 60 prosenttia JULKISEN VELAN koko suhteessa bkt:hen 227 prosenttia TYÖTTÖMYYS 3,5 prosenttia TÄRKEIMMÄT VIENTITUOTTEET Autot ja autonosat, puolijohteet, terästeollisuuden tuotteet, muovituotteet ja koneet

Talouselämä 20/2015

41

Ironista on, että alunperin lean on juuri japanilaisen autovalmistaja Toyotan kehittämä toimintatapa.

Sen ydin on asiakaskeskeisyys ja kaiken turhan karsiminen valmistusprosessista.

Nyt pieni suomalaisyritys vie japanilaisille takaisin heidän omia oppejaan, jotta nämä pärjäisivät uudessa digimaailmassa.

VAKAVA KANSA Juna palauttaa matkalaiset Hakonesta Tokion humuun. Vaunussa vallitsee kuri ja järjestys, täällä ei kukaan puhu kovaan ääneen matkapuhelimeensa, sillä se häiritsisi muita ja on siksi kielletty.

Pinta-alaltaan Suomen kokoisessa mutta 126 miljoonan asukkaan maassa yhteisten sääntöjen noudattaminen on ollut elintärkeää.

Tiukoilla säännöillä on varjopuolensa. ”Monissa yrityksissä uusia ideoita ei synny tarpeeksi nopeasti, koska niitä saavat esittää vain pomot tai tarpeeksi vanhat ihmiset – muut ovat hiljaa ja toteuttavat kun käsketään”, Hane Takuya kuvailee.

Tuotanto kyllä pelaa ja asiat tulevat tehdyksi. Työpäivät kestävät jopa kaksitoista tuntia, ja sähköposteihin japanilaiset vastaavat keskellä yötäkin. Siksi monet naiset joutuvat lapsia saatuaan jäämään pois työelämästä. Ulkomaalaisia ei juuri ole yhtiöiden johtotehtävissä. Asiat tehdään totuttuun tapaan.

Samalla väestö vanhenee hurjaa tahtia ja suuret kotimarkkinat kutistuvat. Japanilaisista jo neljännes on yli 65-vuotiaita. Yritysten pitäisi keksiä yhä lisää uusia tuotteita ja palveluja, jotka käyvät kaupaksi myös Japanin ulkopuolella.

42

Talouselämä 20/2015

49. KERROS. Näkymä Mori Towerista, jossa futuricelaiset pitivät työpajansa japanilaisille suuryrityksille.

MAHTAVA TOYOTA

Japanin suurimmat yritykset liikevaihdolla mitattuna YRITYS

LIIKETOIMINTA

LIIKEVAIHTO, MRD. EUROA

Toyota Motor Japan Post Holding Honda Motor JX Holdings Nippon T&T Nissan Motor Hitachi Sony Panasonic Mitsubishi

Autoteollisuus Rahoitus ja logistiikka Autoteollisuus Energia Tietoliikenne Autoteollisuus Moniala Elektroniikka Elektroniikka Moniala

228 135 105 98 97 93 85 69 69 67

LÄHDE: FORTUNE GLOBAL 500

Talouselämä 20/2015

43

”Maanjäristys kasvattaisi taloutta” TOKION GINZASSA Chuo Dori -kadulla ostoskassit heiluvat muotitietoisten tokiolaisten käsissä.

Japanin pörssin Nikkei-indeksi huitelee ennätyslukemissa. Maan talous on yhä maailman kolmanneksi suurin. Japanilaiset tavaratalot myyvät tavaraa Bangkokista Barcelonaan, suuri osa maailman autoista ja erilaisten laitteiden komponenteista on japanilaisten omistamien tehtaiden tekemiä.

Ihan kaikki ei voi olla pielessä japanilaisissa yrityksissä? ”Yritykset ovat parantaneet tuloksiaan kuluja karsimalla. Niillä on nyt paljon rahaa taseissaan, ja monet niistä haluavat muuttua innovatiivisemmaksi”, koulutusyrittäjä Hane Takuya sanoo. ”Monet suuret elektroniikkayritykset ovat hyvin vakavassa tilanteessa, esimerkiksi Fujitsu, Sony, Sharp, Panasonic. Autoyhtiöillä, etenkin Toyotalla menee hyvin, se on hyvin innovatiivinen yritys”, sanoo professori Hiroshi Deguchi Tokion teknillisestä instituutista. ”Suurin ongelma on johtamisessa. Yritysten on muututtava.”

Pörssikursseja ja vientiä ovat kasvattaneet etenkin pääministeri Shinzo Aben kevyt rahapolitiikka, alhainen jenin kurssi ja halpa öljy. Arvonlisäveron nosto on kuitenkin hidastanut kotimaista kulutusta, joka muodostaa 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Aben talousohjelman tavoitteena on saada 20 vuotta paikallaan polkenut talous kasvuun samalla, kun väestöstä jo neljännes on yli 65-vuotiaita. Abe haluaa myös kasvattaa Japanin poliittista painoa Itä-Aasiassa.

Vaikein pala on sama kuin Suomessa. Talouden rakenteita pitää muuttaa: sosiaaliturva uudistaa, avata maatalousmarkkinoita kilpailulle ja lisätä talouden dynaamisuutta.

Hallitus myös painostaa suuryrityksiä muutokseen. Niiden pitäisi lyhentää usein 12-tuntisiksi venyviä työpäiviä, jotta syntyvyys nousisi, korottaa palkkoja, kannustaa työntekijöitä pitämään lomansa sekä palkata lisää ulkomaisia johtajia.

Japanin julkinen talous on yhä alijäämäinen eikä bkt kasva.

Hane Takuyan mukaan japanilaiset ovat nyt varovaisen optimistia talouden suhteen.

Yksi pelko japanilaisilla on, jota suomalaisen ei tarvitse miettiä. Suuren maanjäristyksen todennäköisyys Tokiossa seuraavan 30 vuoden aikana on noin 70 prosenttia. ”Mutta siitäkin selviämme. Jälleenrakennus kasvattaa taloutta”, Takuya sanoo.

44

Talouselämä 20/2015

SUOMALAINEN VIENTITUOTE TÄMÄKIN. Hane Takuya ja Mari Piirainen Tokion Slush Asiassa. Takuya oli yksi järjestäjistä.

”Me japanilaiset olemme vakava kansa. Teemme tuotteistamme aina vain parempia, hiomme ne täydellisiksi. Tämä ei kuitenkaan enää riitä eikä toimi nykymaailmassa”, Hane Takuya sanoo.

Hän viittaa toimintatapaan, jolla japanilaiset kulutustavaroita valmistavat suuryritykset kuten Panasonic, Sony tai Canon kasvoivat nykyisiin mittoihinsa.

Toisen maailmansodan jälkeen japanilaiset hakivat ideoita maailmalta ja kehittivät sitten niistä kovalla työllä maailman parhaiten toimivat tuotteet. Suunnittelija suunnitteli laadukkaan auton, kameran tai cdsoittimen ensin huolella valmiiksi, jonka jälkeen tehtaan insinöörit ja työläiset valmistivat sen tehokkaasti.

Tämä malli on nyt liian hidas. Koko maailmaa nimittäin ravistelee toinenkin muutos, digitalisaatio. Ohjelmistojen maailmassa kaikki tapahtuu paljon nopeammin kuin ennen – ja ohjelmistot tunkevat kaikkialle, ilman niitä yksikään yritys ei pärjää.

Ohjelmistobisneksessä jyräävät suuret amerikkalaiset yhtiöt kuten Apple, Google ja Facebook. Toisaalta pienistäkin voi kasvaa isoja nopeasti, kun hyvän tuotteen voi monistaa miljooniksi maailmalle. Hyvä esimerkki on suomalainen Supercell, joka on lyhyessä ajassa valloittanut Japaninkin markkinat mobiilipeleillään.

Digitaalisuus vyöryy myös yrityspalveluihin ja perinteiseen teollisuuteen. ”Ohjelmistokehitys on nopeaa ja vaatii erilaisia työskentelytapoja kuin perinteinen tuotekehitys: jatkuvia, jopa päivittäisiä suunnanmuutoksia tuotekehityksessä, kokeiluja, omaperäistä ajattelua ja jatkuvaa yhteyttä asiakkaisiin”, Futuricen Risto Sarvas selittää. ”Siksi suurtenkin yhtiöiden pitäisi oppia toimimaan kuten startupit.”

Siis kehittää palvelua ensin hetki ja testattava nopeasti ja halvalla, tykkääkö asiakas. Jos ei, suuntaa on muutettava ja ideoitava lisää.

Ideointi kiinnostaa myös tokiolaisessa kiinteistövälitysyhtiö Nextissä, jonne Futuricen konsultit suuntavat seuraavaksi.

RAHAN VETOVOIMA. Startup-yrittäjät ja media rahamies Taizo Sonin ympärillä Slush Asia -tapahtumassa.

Son on yksi Japanin menestyneistä pelialan yrittäjistä.

KÄYNTIKORTIT JÄIVÄT KOTIIN Risto Sarvas on unohtanut käyntikorttinsa Suomeen.

Japanissa se on ikävä virhe, mutta onneksi Sarvas on myös ”kuuluisan” Aalto-yliopiston professori. Titteli herättää isännissä kunnioittavaa ihastusta.

Paikalla Nextin neuvotteluhuoneessa ovat johdon lisäksi kaksi nuorta naista, jotka ovat saaneet yhtiöltä rahoitusta omiin startup-yrityksiinsä. Mai Akiba on kehittänyt mobiilipalvelun, jonka avulla japanilaiset isät pitäisi saada osallistumaan enemmän perheen arkeen. Mobiilipalvelussa isä voi esimerkiksi kuvaketta painamalla lähettää äidille viestin, jonka sisältö on ”I love you”.

Next onkin hyvin edistyksellinen yhtiö. ”Suurin kasvun haasteemme on osallistaa henkilökuntamme tuotekehitykseen”, kertoo toimitusjohtaja-perustaja Takashi Inoue. 180 miljoonan dollarin liikevaihtoa tekevän Nextin pomolla on suuret suunnitelmat – hän haluaa kehittää yhtiöistään Virginin tapaisen monialayhtiön. ”Miten innovoitte?” Tuomas Syrjänen haluaa tietää. ”Insinöörimme käyttävät 10 prosenttia työajastaan ihan mihin haluavat”, Inoue sanoo.

Lyhyen vierailun jälkeen Hane Takuya vie futuricelaiset omaan yksityistoimistoonsa pilvenpiirtäjän huipulle. Huikean näkymän edessä suomalaiset ihmettelevät hiljaa, miten ihmeessä viiden hengen koulutusyrityksen omistajalla on varaa tällaiseen.

TAIZO SON:

Tarvitsemme uuden rodun ”SUURET PERINTEISET japanilaiset yhtiöt kuten Toshiba ja Sony ovat vaikeuksissa. Siksi meidän täytyy kehittää uusi yritysrotu, joka tuo lisää elinvoimaa Japaniin”, sanoo Talouselämälle Taizo Son, japanilaisen peliyhtiö GungHon perustaja ja suursijoittaja Tokiossa Aasian Slush-tapahtumassa huhtikuun lopussa.

Aalto-yliopiston opiskelijoiden perustama startup tapahtuma on Suomessa laajentunut jo 10 000 ihmisen festivaaliksi, Tokion Slushissa paikalla oli noin 3 000 henkeä.

Taizo Son oli Tokion Slushin yksi liikkeellepanija, ja myös sen loistavin tähti. Farkkuihin pukeutunutta miljonääriä ympäröivät lukuisat käyntikorttiaan tarjoavat ojennetut kädet: ”Taizo-san, saanko esitellä itseni...”

Taizo Son, olette luonut suuren omaisuuden muun muassa mobiilipeleillä. Mikä on seuraava iso juttu digitaalisessa liiketoiminnassa? ”Kyllä se on esineiden internet, internet of things.

Kaikki laitteet yhdistyvät internetiin. Tämä muuttaa elämäntapamme, koulutuksen, ihan kaiken. 10–20 vuoden päästä näemme, että kaikki vasta alkoi vuonna 2015.”

Talouselämä 20/2015

45

MARI PIIRAINEN, 38 Futuricen seniorikonsultti, aiemmin Nokiassa älypuhelinten strategiaja tuotepäällikkö, sitä ennen Telia-Sonerassa, Metsossa ja UPM:ssä

RISTO SARVAS, 39 Futuricen koulutusliiketoiminnan johtaja (hoitovapaalla syyskuuhun 2015 asti) ja Aalto-yliopiston dosentti, tekniikan tohtori

SENSEIT SUOMESTA. Mari Piirainen ja Risto Sarvas vetävät lean service creation –työpajaa Tokiossa.

No, Kiinan hallituksen lisäksi Takuyan asiakkaita ovat muun muassa teleoperaattori Softbank Mobile, elektroniikkavalmistaja Panasonic, kopiokoneita valmistava Konica-Minolta sekä sijoitusyritys Pimcon, Amazonin ja Microsoftin Japanin yhtiöt. Näiden yhtiöiden edustajille Piirainen ja Sarvas pitävät vihdoin myös oman koulutuksensa. Senhän takia Tokioon on tultu.

OK, LET’S GO Vihdoinkin se alkaa! Tokion Roppongin Mori Towerin 49. kerrokseen on kokoontunut noin 25 japanilaista koulutukseen, jonka nimi on Global innovation training. Suomalaisia komea nimi naurattaa. Käyntikortit vaihtuvat kiivaasti. Futuricen lisäksi kouluttajina ovat

MIKÄ

FUTURICE SUUNNITTELEE ja toteuttaa digitaalisia palveluja.

Lisäksi konsultoi yrityksiä toimintatavan ja yrityskulttuurin muutoksessa.

PERUSTETTU vuonna 2000, perustajat Hanno Nevanlinna, Tuomas Syrjänen, Markku Taulamo, Mikko Viikari HENKILÖSTÖ 250 henkeä, joista 40 Berliinissä ja 10 Lontoossa ja 5 Sveitsissä. Tänä vuonna avautuvat Münchenin ja Tukholman toimistot.

OMISTAJAT Vakuutusyhtiöt Elo ja Etera (yhteensä noin 35 %) ja henkilöstö (65 %)

46

2012

2013

2014

Liikevaihto, milj. euroa 14,5 Liikevoitto, milj. euroa (ebit) 1,2

19 2,0

23 2,2

Talouselämä 20/2015

yhtiön suomalainen kilpailija Reaktor – jolla on jo toimisto Tokiossa – ja ruotsalainen Ocean Observations sekä Japanin Accenture.

Sarvaksen ja Piiraisen workshopin vuoro on iltapäivällä. Heitä kuulemaan saapuu myös Japanin Forbeslehden uutispäällikkö Tomoyuki Yamamoto. Ketterä palvelukehitys kiinnostaa japanilaisia.

Sarvas keventää alkuun tunnelmaa: ”Lounaan jälkeenhän yleisö yleensä nukkuu”, hän sanoo englanniksi. Osa osallistujista nauraa vasta, kun tulkkina toimiva Antti Sonninen kääntää sanat japaniksi. Tokiossa asuva Sonninen on peliyhtiö Rovion entinen Japanintoimintojen vetäjä ja Aasian Slush-tapahtuman toimitusjohtaja.

Kielimuurista huolimatta Sarvaksen ja Piiraisen workshop etenee tiiviiseen tahtiin. Teemana on ”Miten tuoda asiakas mukaan innovaatioon”. ”Ok, let’s go!” Sarvas innostaa.

Kun suomalaiskonsultit kehottavat brainstormingiin, yleisö on hieman ymmällään. Mistä on kyse? ”Sata ideaa tunnissa on sopiva määrä”, Piirainen kannustaa.

Osallistujien joukossa on teleoperaattori Softbank Mobilen Nana Kusakabe, joka kertoo suunnittelevansa yhtiön nuorten johtajien koulutusohjelmia. ”Ehkä voin käyttää Futuricen koulutusta, Softbank toimii myös Euroopassa. Erityisen vaikutuksen minuun teki ajatus, että uudet ideat voivat tulla keneltä tahansa, eivät vain johtajilta”, Kusakabe sanoo. Softbank on yksi Japanin suurista globaaleista internetyrityksistä – löytyy niitä täältäkin.

Toimistohuonekaluja valmistavan Itokin uusista liiketoiminnoista vastaava Natsuko Fujita puolestaan kertoo hakevansa uusia tapoja ideoida, kun 2 000 hen-

KOHTI PROTOTYYPPIÄ. Mieti ensin, mikä on asiakkaan tärkein ongelma. SoftBank Mobilen Nana Kusakabe (keskellä) keskittyy.

keä työllistävä yritys joutuu muuttumaan. ”Japanin väkiluku laskee ja samalla työtavat muuttuvat. Työtä tehdään yhä useammin kahvilassa tai kotona, ei enää toimistossa”, Fujita kuvailee.

Koulutuksen lopuksi Sarvas ja Piirainen esittelevät osallistujille oman prototyyppinsä palvelusta, jota he ehdottaisivat esimerkkiasiakkaalle, tekstiilitaiteilija Aoille. Se on A4-paperille piirretty prototyyppi digisovelluksesta, jota Aoi voi käyttää omissa asiakastapaamisissaan.

Sarvas painottaa vauhdin merkitystä – tämä on nyt sitä leaniä palvelukehitystä, ketterää ja asiakkaan kanssa keskustelevaa. ”Käyttäkää puoli päivää ideointiin, menkää kotiin nukkumaan, analysoikaa ideat seuraavana päivänä ja rakentakaa prototyyppiä 1–4 päivää. Jos prototyyppi on paperinen, rakentakaa se aamupäivällä ja testatkaa asiakkaan kanssa iltapäivällä. Tätä toistamalla voitte saada hyvän idean kuukaudessa”, Sarvas sanoo. Japanilaiset taputtavat. ”TÄNNE ULKOMAALAISET EIVÄT PÄÄSE” Japanilaisten ja suomalaisten yhteistyö päättyy lahjoihin ja illalliseen. Japanilaiset saavat muumimukit, ja Hane Takuya puolestaan vie suomalaiset ravintolaan, johon mahtuu vain kourallinen väkeä.

”Tänne ulkomaalaiset eivät yleensä pääse”, Takuya sanoo.

Sarvas ja Piirainen miettivät, miten koulutusta voisi kehittää – ja ymmärsivätköhän japanilaiset kovinkaan paljon? Toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen suunnittelee jo seuraava matkaa. ”Meidän ei tarvitse yhtään hävetä, kun kerran panasonicit ja minoltat kokevat, että meillä on jotain annettavaa. Samat ongelmat täällä on kuin Suomessa, Saksassa tai Englannissakin.”

Hän laskeskelee, että ensi vuonna Futurice voisi järjestää muutaman päivän koulutuksen parin tunnin session sijaan. ”Ja Hanelle 20–30 prosenttia tuloista, kun hän järjestää asiakkaat.”

Risto Sarvas kysäisee vielä Hane Takuyalta selitystä siihen, miksi ihmeessä suomalaisten täytyy tuoda lean-ajattelu takaisin japanilaisille. ”Yhtiöt muuttuvat, ja sukupolvet unohtavat”, Takuya sanoo ja puhuu Sonystä, joka on hänen asiakkaansa.

1980-luvulla Sony keksi Walkmanin, jonka kaikki tunsivat. Kun yhtiö kasvoi, sen vastuulle lankesivat tuhansien työntekijöiden eläkkeet, työolot ja muut suuren yrityksen vastuut. ”Vaikka Japani on yhä täynnä lahjakkaita ihmisiä, ketteryys on kadonnut”, Hane Takuya sanoo.

Ehkä suomalaiset tuovat sen takaisin. ■

OPI, ÄLÄ TUHLAA MIKSI DIGITAALISEN liiketoiminnan rakentaminen on monelle suomalaisyrityksellekin niin vaikeaa, Futuricen toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen? ”Perinteinen investointi edellyttää tarkan suunnitelman takaisinmaksuajasta”, Syrjänen vastaa. Sellutehtaan voi suunnitella valmiiksi, laskea markkinat ja raaka-aineet – ja sitten päättää toteuttaa. Digipalvelun kehityk-

sessä keveys ja nopeus on tärkeää.

Ideaa pitää testata halvalla prototyypillä. Koko budjettia ei saa tyhjentää ensimmäiseen versioon.

Suurissa yhtiöissä johto saattaa myös ajatella, että uudelle tuotteelle pitää heti olla suuret markkinat. Silloin jää tekemättä pieni palvelu, joka voi kuitenkin hetkessä kasvaa suureksi. Toisaalta moni yhtiö skaalaa palve-

lunsa liian aikaisin suureksi uureksi u uur ureksi – ennen ennen kuin on testannut, haluavatko aluavatko a alu luavatk ko o asiasi asiiakkaat sitä. ”Harvemmin ensimmäinen mmäinen m mm mä äiin in ne e en n palp pal all-velu lyö läpi. Silloin moni moni ni yhtiö yhtiö ö luoluo llu uo u ovuttaa.”

Syrjänen ei kuitenkaan kaan k aan monen aan mo on n ne en muun tapaan hehkuta tta a epäonnisepäonnis ep ep pä äo ä o on nnis nn nistumista. ”Pitää maksimoida ssimoida sim im moiid da d a opop oppiminen, ei rahankäyttöä!” yttöä!” y tttttö öä! ö ä ä!” !”

Talouselämä 20/2015

47

Sijoituselämä

Toimittanut Merja Saarinen

KAROLIINA PAAVILAINEN

HANKALA VUOSI. ”Viime ajat ovat olleet sijoittajalle vaikeita, ei oikein tiedä, mitä voisi ostaa”, arvioi tohtori Merja Itävaara.

NÄIN MINÄ SIJOITAN

Sijoita, mutta älä innostu Merja Itävaara tutkii ja harkitsee ennen kuin sijoittaa.

Sijoittajan paras neuvo on: älä innostu.

Teksti Esko Rantanen MAA- JA METSÄTALOUSTIETEIDEN tohtori Merja Itävaara innostui sijoittamisesta Nokia-buumin huipussa vuosituhannen vaihteessa. Hän totesi, että Nokian osakkeen kurssivaihtelulla saattoi onnistuneella ajoituksella tienata. Itävaara teki lyhyttä kauppaa, ei kuitenkaan päiväkauppaa, vaan noin viikon sykkeellä.

Nokiasta hän onnekseen hyppäsi ulos ajoissa. Samoille vuosille osuu sijoitus FSecureen. Sen kanssa ei käynyt yhtä hyvin.

Yhdentoista euron hintainen osake ei kos-

48

Talouselämä 20/2015

kaan palautunut huippuhintoihin, vaan pyörii yhä alle kolmessa eurossa.

Mikrobiologi Itävaara on johtava tutkija VTT:ssä. Hänen tutkimusalaansa ovat teollinen biotekniikka ja ympäristöteknologia.

Ne hyödyntävät mikrobien dna-sekvensointia geokemiallisten prosessien tutkimuksessa. Mikrobien perimätietoa ja uusia aineenvaihduntareittejä voi hyödyntää myös uusien biomolekyylien kehitystyössä sekä ympäristödiagnostiikassa.

TIETEENTEKIJÄÄ KIINNOSTAVAT tieteen eturintamassa toimivat yritykset, esimer-

kiksi ne, jotka kehittävät uusia, nopeampia teknologioita ja laitteita genomin sekvenssointiin. Niillä tuotettu tieto on halvempaa. Ennen pitkää niitä pystyvät hankkimaan pienetkin laboratoriot.

Markkinajohtaja on amerikkalainen Illumina, johon Itävaara sijoitti kurssinousussa, mutta ”rikastumaan en päässyt, koska sijoitettu pääoma ei ollut suuri”.

Itävaara seuraa muitakin biotekniikkayrityksiä. ”Eräs sijoitussuosikkini on ThermoFisher Scientific, joka on globaali, vakavarainen ja hyvä yhtiö. Siinä tavoitteeni on pit-

SIJOITUSKOMMENTTI Merja Saarinen

TUTKIEN LÖYTYVÄT NOUSEVAT KURSSIT Esimerkkejä Merja Itävaaran osakesalkusta

Caverion

5.7.2013–18.5.2015

euroa 10,0

Illumina

18.5.2012–18.5.2015

2014

2015

Thermo Fisher

18.5.2012–18.5.2015

euroa 150

8,5

160

120

7,0

120

90

5,5

80

60

4,0 2013

euroa 200

2012

2013

2014

40 2015

2012

2013

2014

30 2015

LÄHDE: FACTSET

SIJOITTAMINEN ON Itävaaralle älyllinen tehtävä. Järki ja maltti on pidettävä tallella koko ajan.

Itävaara oli ennen EQ Onlinen asiakas.

Kun Nordnet osti kauppapaikan Itävaarasta tuli sen asiakas. ”EQ järjesti teknisen analyysin kursseja ja minäkin kävin sellaisen. En ole siinä kauhean hyvä mutta jotakin ymmärrän teknisestä analyysistäkin”, Itävaara sanoo.

Merkittävimmät oivallukset hän on saanut Seppo Saarion sijoitusoppaista. ”Ne tekivät suuren vaikutuksen ja tein itselBIOTEKNIIKKA ON Itävaaran arvopaperisal- leni listan, johon olen kiteyttänyt parhaat kussa olennainen osa, ehkä 30–40 prosent- ohjeet. Ensimmäinen niistä on stay cool, tia. Genomiikkayhtiöistä Itävaara on ollut älä innostu. Mutta se on vaikeata”, Itävaakiinnostunut vasta kymmenisen vuotta. ra hymähtää.

Toinen neuvo on, ettei tappioista saa Biotekniikkayritykset eivät ehkä ole sopivin kohde aloittelevalle sijoittajalle. Siihen masentua.

Tappiota on joskus tullut, mutta Itävaatarkoitukseen kotimaiset arvoyhtiöt sopira on voiton puovat paremmin. lella. Viime vuonna Valtaosa Itävaahänen sijoitustenrankin sijoituksista TERVEYSALALLA ON sa tuotto oli noin on suomalaisia ar20 prosenttia. Ei vo-osakkeita. ”NeNOUSUSSA MONIA kuulosta huonolhän ovat vakavaraiYRITYKSIÄ, JOISTA VOI mutta ”joinakin sia yhtiöitä, joiden TULLA MIELENKIINTOISIA ta, vuosina on mennyt oma pääoma on SIJOITUSKOHTEITA. huonommin”, Itäkunnossa ja ne makvaara sanoo vaatisavat isoja osinkomattomasti. ja”, Itävaara sanoo.

Velkarahaa Itävaara ei käytä. SijoitukSalkussa on tällä hetkellä muun muassa set hän on tehnyt palkkatuloistaan. Hän Konetta, Sampoa ja Caverionia. ”Viime ajat ovat olleet vaikeita sijoitta- ei sijoita vain kerätäkseen fyrkkaa fyrkan jalle. En oikein tiedä, mitä voisi ostaa”, Itä- päälle. ”Minulla on oma kahdeksanmetrinen vaara pohtii. Suomen surkea talous heikenpurjevene, jolla tykkään purjehtia ystätää tunnelmaa, vaikka yhtiöt menestyvät. ”Nyt Euroopan indeksirahastot kiinnos- vieni kanssa. Voi tietysti kysyä, onko se tavat, mutta en ole vielä tutkimuksissani järkevää, koska harrastus on kallista”, Itävaara sanoo. pitkällä”, hän sanoo. ”Tuhlaan myös lapsiin ja lapsenlapsiin, Sijoitusrahastoista hänellä on huonoja kokemuksia, ja mieleen ovat jääneet lähin- joille olen perustanut omat arvopaperisalnä korkeat palkkiot. Rahastoja hänen sal- kut. Joululahjojen asemesta ostan heille osakkeita”, Itävaara kertoo. ■ kussaan on alle viisi prosenttia. käaikainen sijoitus. Lääketieteen puolelta tanskalainen Novo Nordisk on kiinnostava kohde”, Itävaara kertoo. Viisi vuotta sitten ThermoFisher osti suomalaisen tehokkaita entsyymejä tuottavan Finnzymesin.

Helsingin pörssin lääke- ja biotekniikkayhtiöihin Itävaara ei ole riittävästi perehtynyt. Terveysalalla on Suomessa monia yrityksiä nousussa ja tulevaisuudessa siellä voi olla mielenkiintoisia sijoituskohteita.

Vaikea valtaus Vaasassa ELISA JA MUUT ISOT teleoperaattorit ovat jo pitkään ostaneet järjestelmällisesti maakuntien pienempiä operaattoreita ja sulauttaneet itseensä. Aina se ei onnistu helposti. Elisalla voi olla edessään jopa vuosien taistelu, kun se nyt yrittää ostaa pohjalaista Anviaa eli entistä Vaasan Läänin Puhelinta.

Menossa on vihamielinen valtaus, sillä Anvian hallitus ei halua yhtiön tulevan myydyksi.

Elisan huhtikuussa tekemä ostotarjous ei ole edennyt toivotusti ja alkuviikosta yhtiö jatkoi tarjousta kesäkuun 5. päivään asti.

Anvian hallitus ei edelleenkään suosita Elisan tarjouksen hyväksymistä omistajilleen kuten se ei tehnyt viime syksynäkään, kun Elisa edelliskerran yritti ostoa. Anvia pitää hintaa liian halpana.

Viime syksyn jälkeen Elisa on onnistunut nostamaan osuutensa Anviasta 26,8 prosenttiin. Kuluttaja- ja kilpailuviraston huhtikuussa antaman hyväksynnän mukaan Elisalla on jo kilpailuoikeudellinen määräysvalta Anviassa.

Silti Elisalla on edessään jättimäinen urakka, joka voi viedä vuosia. Anvialla on nimittäin omistajia kaikkiaan 40 000.

Sotaa käydäänkin monella rintamalla, muun muassa taistelussa hallintoneuvostoja hallituspaikoista. Anvia puolestaan järjesteli omistustaan myymällä pari tytäryhtiötään, minkä laillisuudesta kiistellään.

MISTÄ NÄIN kovassa taistelussa oikeasti on kyse?

Pelkkä hinta ei välttämättä selitä kaikkea.

Elisa tarjoaa 2 000 euroa osakkeelta, mutta Anvian alkuviikosta julkistaman arvion mukaan oikeampi hinta olisi 2 400 euroa.

Vastarinnan taustalla on myös pelkoa palveluiden heikkenemisestä, hintojen noususta ja työpaikoista – onhan valtaosa Anvian omistajista myös sen asiakkaita.

He haluavat katsoa pelin loppuun asti. ■ Talouselämä 20/2015

49

Sijoituselämä VIIKON OSAKE

Uuden Elektrobitin arvo selviää vasta vähitellen Auto-ohjelmistot myyneen Elektrobitin jäljelle jäävän bisneksen arvo on vielä hakusessa. Skaalautuva tuoteliiketoiminta tarjoaa mahdollisuuden kasvuun.

Teksti Mikael Sjöström OULULAINEN ELEKTROBIT myy herkkupalana pidetyt auto-ohjelmistot lähinnä rengasvalmistajana tunnetulle saksalaiselle Continentalille. Kauppahinta on hurjat 600 miljoonaa euroa.

Se sisältää myös e.solutions-yhtiön, joka on Elektrobitin 51-prosenttisesti omistama yhteisyritys Audin kanssa. Audi kuuluu VW-konserniin.

Kauppasumma kertoo, että Continental arvostaa Elektrobitin osaamista ja asiakassuhteita. Volyyminsä ansiosta se pystyy myymään tekniikkaa laajalti. Kauppa on todennäköisesti voitto molemmille.

Elektrobitin jäljelle jäävä liiketoiminta jatkaa Helsingin pörssissä Bittium-nimisenä yhtiönä. Alun perin tämä Wirelessyksikkönä tunnettu Bittium piti erottaa Elektrobitistä, mutta Automotiven myynti teki jakautumisen tarpeettomaksi.

AUTOMOTIVE-KAUPAN JULKISTUS nosti Elektrobitin osakekurssia ”vain” runsaat 20 prosenttia vajaaseen viiteen euroon ja markkina-arvon karkeasti 650 miljoonaan euroon. Se on arviolta 30–40 miljoonaa enemmän kuin Elektrobitin kassa ja tulos-

HERKKUPALA MENI. Elektrobitin pois myymien auto-ohjelmistojen tulevaisuudennäkymät ovat hohdokkaat.

Yhtiöön jäävät verkkotekniikat kuulostavat niiden rinnalla tylsiltä.

sa oleva kauppasumma yhteensä.

Mistä tämä kertoo? ”Se kertoo siitä, että markkinoilla ei anneta kovin suurta arvoa Bittiumille”, sanoo Inderesin analyytikko Juha Kinnunen.

Yksi syy aliarvostukseen voi olla se,

että sijoittajia kiinnosti nimenomaan suurella kasvulupauksella lastattu autoohjelmistojen kehitys. Bittiumin langattomiin verkkotekniikoihin ja tuotealustoihin perustuva liiketoiminta kuulostaa tylsältä verrattuna saksalaisten premium-

LYHYET

50

Talouselämä 20/2015

ERKKI ETOLA TANKKASI SRV:TÄ

JOUKKORAHOITUSLAKI ETENEE

SUURSIJOITTAJA Erkki Etola (kuvassa) kaksinkertaisti omistuksensa rakennusyhtiö SRV:ssä. Rahaa osakehankintaan paloi lähes neljä miljoonaa euroa. Kaupan myötä Etolan hallitsema Tiiviste-Group nousi 5,51 prosentin osuudella SRV:n neljänneksi suurimmaksi omistajaksi Ilpo ja Timo Kokkilan jälkeen.

VALTIOVARAINMINISTERIÖ julkaisi luonnoksen joukkorahoituslaiksi, ja lakiesityksen pitäisi valmistua syksyllä. Joukkorahoitusta ei ole määritelty aiemmassa lainsäädännössä. Suomen joukkorahoitusmarkkinat ovat muutamia kymmeniä miljoonia euroja vuodessa, mutta ala kasvaa nopeasti.

NORVESTIASTA CAPMANIN OSAKKUUSYHTIÖ PÄÄOMASIJOITUSYHTIÖ Capman ostaa 28,7 prosenttia Norvestian osakkeista Kaupthingilta. Norvestia on pörssinoteerattu sijoitusyhtiö, josta tulee kaupan myötä Capmanin osakkuusyhtiö. Norvestian pääomistaja Kaupthing on selvitystilassa oleva islantilainen pankki.

ENSIMMÄISET SIJOITUKSET

ELEKTROBIT

euroa 4,5

18.5.2012–18.5.2015

3,5 2,5 1,5 2012

2013

TUNNUSLUVUT

Liikevaihto, milj. euroa Tulos/osake, euroa Oma pääoma/osake, euroa

0,5 2014

2014 1–3/2014

1–3/2015

51,7 0,01 0,71

64,0 0,02 0,73 LÄHDE: FACTSET

autojen ohjelmistotekniikkaan.

Odotukset välittyivät arvostukseen: tämän vuoden tulosennusteella Elektrobitin voittokerroin eli p/e-luku nousi yli 30:n.

KINNUSEN ARVIO Bittiumin arvosta liikkuu 100 miljoonan euron molemmin puolin.

Osakekurssina se vastaa noin 0,75 euroa. ”Se ei perustu vuoden 2015 tulosodotuksiin vaan pidemmän tähtäimen näkymiin ja siihen, että yhtiö onnistuu skaalaamaan tuoteliiketoimintaansa”, Kinnunen sanoo.

Tähän päästäkseen Elektrobit on viime vuosina konseptoinut langatonta liiketoimintaansa. Asiakaskohtaisen tutkimuksen ja tuotekehityksen tekemistä on vähennetty ja kehitetty omia tuotealustoja.

Niiden päälle yhtiö rakentaa asiakaskohtaisia toteutuksia. Yksi esimerkki on saksalaiselle Adidakselle vuosi sitten suunniteltu urheilukellon ja sykemittarin yhdistelmä.

Toinen suuri tuotealue ovat viranomaisille kehitettävät viestintäjärjestelmät. Pari viikkoa sitten Elektrobit kertoi tehneensä noin 19,5 miljoonan euron sopimuksen kolmen satelliittipuhelimen kehittämisestä Meksikon viestintä- ja liikenneministeriölle. ”Tämä on hyvä merkki, mutta on tärkeää huomata että Wireless-liiketoiminnan eli Bittiumin kansainvälinen tuoteliiketoiminta on vielä startup-vaiheessa”, Kinnunen sanoo.

Bittiumin omistajaksi pääsee nyt halvalla. Näkemystä ottamalla sijoittaja voi hyötyä liiketoiminnan mahdollisesta arvonnoususta. ■

Osakkeet ovat kasvava lahja Oikein poimitut osakkeet ovat setelinippua arvokkaampi lahja. Tärkeintä on sijoituksen pitkä horisontti.

Teksti Merja Saarinen PITKÄ AIKAHORISONTTI. Se on tärkeä johtotähti, kun isovanhemmat tai kummit antavat lahjaksi osakkeita tai rahastoosuuksia kevään ylioppilaalle tai muulle valmistujalle. ”Kun kyse on pitkästä, kymmenienkin vuosien sijoituksesta, ovat osakkeet varteenotettavin vaihtoehto. Ne ovat kustannustehokkaampia kuin rahastot, joissa kulujen osuus korostuu pitkällä ajanjaksolla”, arvioi osakestrategi Jukka Oksaharju osake- ja rahastovälittäjä Nordnetista.

Osakesijoitukset tarjoavat hänen mukaansa myös paremman mahdollisuuden oppimiseen. ”Pelkän osakekurssin sijasta lahjan saaja oppii seuraamaan yrityksen kehitystä ja ymmärtää, että sijoitustuotto on yrityksen liiketoimintariskien kantamista eikä spekulointia pörssikurssien liikkeellä.”

TÄRKEIMMÄT KRITEERIT lahjaosakkeiden valinnassa ovat Oksaharjun mukaan sijoituskohteena olevan yrityksen laatu ja toimialan kysyntänäkymät. ”Pitkän aikavälin sijoituksissa ne ovat tärkeämpiä kuin arvostuskertoimet eli se, mikä osake on milläkin tunnusluvulla toista halvempi. Arvostuskertoimella on merkitystä lyhyellä aikavälillä, mutta kun sijoitushorisontti on 20–30 vuotta, sitä ei kannata miettiä”, Oksaharju neuvoo.

Toimialaa valitessa on syytä miettiä, onko yrityksen tuotteilla kysyntää vielä viiden tai 20 vuoden päästä. Kohtuullisen varmoiksi toimialoiksi Oksaharju arvioi pankki- ja vakuutusalan, lääketeollisuuden ja kuluttajatuotteita edustavat yritykset Laadusta kertoo yrityksen osinkohistoria. Se, että yhtiö on pystynyt asteittain kasvattamaan osinkoaan, kertoo toimivasta ansaintamallista ja suhdannekestävyydestä.

Omille, alle kouluikäisille lapsilleen Oksaharju on ostanut muun muassa Nordeaa, Sampoa, Elisaa, Nokian Renkaita ja Tikkurilaa.

VAIKKA OKSAHARJU ei mieluusti rahastoja suosittelekaan, ne voivat olla kätevämpiä sijoituksen jaksottamiseen. Sijoituksen tekeminen useassa erässä voi olla tarpeen, kun suhdannetilanne ei nyt suosi kertasijoitusta – onhan osakkeissa menossa jo seitsemäs peräkkäinen nousuvuosi.

Kulujen minimoimiseksi Oksaharju suosittaa indeksirahastoa tai muuta matalan kulutason osakerahastoa. Korkorahastot ja muut korkosijoitukset kannattaa hänen mukaansa nyt unohtaa. ”Tärkeää on myös laaja kansainvälinen hajautus. Pelkästään Suomi-rahastoon ei rahoja kannata laittaa, sillä Suomi-painoa meillä on elämässä ihan tarpeeksi muutenkin”, hän neuvoo.

Edullisimmiksi kansainväliset sijoitukset tulevat etf:ien eli pörssinoteerattujen indeksiosuusrahastojen kautta. Hyvän hajautuksen tarjoavat hänen mukaansa esimerkiksi globaalit 500 suurinta yritystä tai 100 suurinta kuluttajatuoteyritystä sisältävät etf:t. ■

NÄIN LAHJOITAT ILMAN VEROSEURAAMUKSIA yksi lahjoittaja voi antaa enimmillään 3 999 euroa kolmessa vuodessa.

OSAKKEITA ja etf:iä varten lahjan saajalle on avattava arvo-osuustili, mikä vaatii suostumuksen alaikäisen saajan vanhemmilta. Rahastoissa suostumuksen tarve vaihtelee.

VEROVAPAASTA lahjasta ei tarvitse tehdä lahjaveroilmoitusta. Lahjakirja on hyvä tehdä omia arkistoja varten.

Talouselämä 20/2015

51

Sijoituselämä PÖRSSIVIIKKO

Piensijoittajat kotiuttivat voittoja Nokian Renkaista Suomalaiset piensijoittajat uskalsivat ostaa Nokian Renkaita Venäjä-pelkojen keskellä. Nyt heidän riskinottonsa palkittiin.

NOKIAN RENKAIDEN osake on noussut alkuvuoden aikana lähes 60 prosenttia, mikä on saanut monet piensijoittajat siirtymään myyntilaidalle.

Vielä vuodenvaihteessa Nokian Renkaat oli neljänneksi omistetuin osake Nordnet Pankin suomalaisasiakkaiden keskuudessa. Nyt se ei mahdu enää edes kymmenen omistetuimman listalle.

Nokian Renkaat nousi viime vuonna todelliseksi kansanosakkeeksi, kun sen kurssia poljettiin Venäjä-pelkojen vuoksi. Viime aikoina tilanne on kuitenkin hieman stabiloitunut, mikä on hälventänyt suurimpia pelkoja.

Lisäksi yhtiö on osoittanut pystyvänsä ylläpitämään kohtuullista kannattavuustasoa vaikeassa markkinatilanteessa. Sijoittajat ilahtuivat myös yhtiön suunnitelmista rakentaa kolmas tehdas. ■

OSAKKEET 18.5.2015 Talouselämän pörssitaulukon luvut pohjautuvat mediaanilukuihin, jotka tietopalveluyritys Factset on laskenut kymmeniltä eurooppalaisilta pankkiiriliikkeiltä keräämistään luvuista. ▲ = ennuste nousi ▼ = ennuste laski

52

Talouselämä 20/2015

HINTA, EUROA

Affecto Ahlstrom Aktia Alma Media Amer Sports Apetit Aspo Atria Basware Capman Cargotec Caverion Citycon Comptel Cramo Digia Elektrobit Elisa Etteplan Finnair Fiskars Fortum F-Secure HKScan Huhtamäki Kemira Kesko Kone Konecranes Lassila&Tikanoja Lemminkäinen Marimekko Metso Metsä Board Munksjö Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Nordea Okmetic Olvi Oriola-KD Orion Outokumpu Outotec

3,35 8,04 11,45 3,01 23,25 13,66 7,32 9,47 38,65 1,08 36,50 8,77 2,78 1,14 18,89 4,16 4,08 27,53 4,15 2,98 19,25 17,75 2,74 5,91 30,32 10,58 35,56 39,21 29,49 16,84 11,25 10,34 26,52 5,55 10,34 22,34 6,09 31,38 11,65 7,14 25,61 4,04 29,52 5,22 6,14

KURSSIMUUTOS, % 1KK 1V

-4 5 5 0 10 -2 0 -5 -8 10 13 -2 -8 9 11 5 3 7 3 -5 9 -5 1 16 0 -7 -8 -7 -3 -8 1 0 -3 -7 -9 -10 -15 11 2 -1 0 4 8 -26 1

14 3 29 11 59 -26 23 35 12 2 23 16 8 90 23 7 57 25 32 1 11 0 18 81 56 -7 15 27 30 19 -17 7 -7 67 56 49 15 9 11 65 9 84 30 -13 -27

2014

NETTOTULOS, MILJ. EUROA 2015E 2016E

-2 9 9 24 ▼ -10 15 ▲ 53 55 66 15 15 18 55 130 163 -8 3 7 18 22 20 26 23 26 3 7 17 ▲ 3 6 8 72 166 187 88 ▲ 28 61 ▼ 90 113 114 5 6 7 16 57 65 3 5 8 12 15 23 225 236 242 5 6 7 -83 59 50 64 ▲ 773 59 ▲ 3 154 5 208 ▲ 834 ▲ 18 ▼ 16 15 ▲ 57 19 22 137 159 183 90 109 128 96 62 219 756 905 ▼ 984 ▼ 75 84 ▼ 116 ▲ 18 42 44 -16 18 27 5▼ 4 4▼ 189 229 ▼ 245 ▼ 69 131 146 8 42 50 57 501 ▼ 504 ▼ 1 149 1 092 1 226 ▼ 208 320 ▲ 250 ▲ 3 334 3 784 ▲ 3 845 ▲ 5 8 9 33 33 36 46 43 47 211 192 ▲ 189 ▲ -438 -53 ▲ 188 ▲ 54 ▲ 0 29 ▼

HINTA/TULOS (P/E) 2015E 2016E

8 27 14 15 21 26 11 12 75 16 14 17 15 21 14 17 33 19 14 18 27 19 31 17 20 15 18 23 18 15 18 20 17 16 12 12 21 20 13 15 16 17 22 ..

28

8 17 11 13 17 13 11 10 30 12 13 13 15 18 12 11 24 18 12 8 25 19 23 15 17 13 16 21 15 15 11 16 16 14 10 12 18 17 12 14 15 15 23 12 20

OSINKOTUOTTO, % 2015E 2016E

5,4 3,7 5,7 5,0 2,3 4,2 5,7 4,2 0,4 6,7 2,8 3,9 5,4 1,8 3,2 2,4 1,3 4,9 3,8 0,0 3,6 7,3 4,0 2,5 2,4 5,0 4,6 3,4 3,8 5,0 1,3 3,4 4,1 2,3 3,4 3,1 2,6 4,6 6,0 5,1 2,9 3,0 4,2 0,0 1,6

6,0 3,7 7,0 5,5 2,8 5,3 5,9 4,7 0,9 7,2 3,1 5,0 5,4 2,6 3,7 2,4 2,1 5,1 4,1 0,0 3,6 6,2 3,1 3,4 2,6 5,2 4,9 3,6 4,1 5,5 2,7 4,1 4,3 2,8 4,7 3,2 2,9 4,7 6,4 5,6 3,1 3,7 4,1 0,9 2,4

HINTA/ MARKKINATASEARVO, ARVO MILJ. EUROA

1,2 1,2 1,2 2,4 3,3 0,7 2,2 0,7 3,9 1,4 1,9 4,6 1,1 3,7 1,8 2,4 5,8 5,0 3,0 0,7 1,4 1,5 5,4 0,8 3,6 1,4 1,6 10,0 3,8 3,2 0,6 2,9 3,3 2,2 1,3 2,2 2,7 3,5 1,6 1,9 2,8 6,7 8,1 1,0 2,5

75 375 783 227 2 756 86 227 268 550 93 2 352 1 101 1 647 122 835 87 540 4 607 84 382 1 577 15 769 435 325 3 267 1 644 3 462 20 596 1 866 653 261 84 3 987 1 986 528 5 728 22 383 4 188 47 183 123 532 731 4 167 2 169 1 124

MARISSA TAMMISALO

STOCKMANN. Kauppakonserni Stockmannin myynti suorastaan romahti huhtikuussa. Hyvä vertailukausi laski Stockmannin myyntiä peräti 26 prosenttia – Hullut Päivät pidettiin viime vuonna huhtikuussa. Myös Keskon myynti jäi huhtikuussa vuoden takaisesta pudoten seitsemän prosenttia, koska pääsiäisen tukkumyynti ajoittui tänä vuonna jo maaliskuulle.

HINTA, EUROA

PKC Ponsse Pöyry Raisio Ramirent Rapala Raute Restamax Revenio Group Sampo Sanoma Sponda SRV Yhtiöt SSAB Stockmann Stora Enso Talentum Technopolis Teleste TeliaSonera Tieto Tikkurila UPM Uponor Vaisala Valmet

22,71 15,15 3,95 4,21 6,46 5,16 11,62 4,48 21,10 43,82 4,55 3,78 3,73 5,53 7,13 9,26 1,20 3,87 7,05 5,50 21,49 18,90 15,90 13,51 23,55 10,46 Verkkokauppa.com 30,15 Wärtsilä 39,74 YIT 6,42

KURSSIMUUTOS, % 1KK 1V

10 -1 13 3 -11 1 -2 -5 7 -4 -14 -8 -3 15 -6 -12 0 -11 1 1 -1 0 -14 -19 -3 -9 1 -7 2

7 40 -2 1 -12 -3 57 5 43 23 -10 2 -5 -14 -29 26 -6 -13 52 1 9 0 28 -3 2 31 35 -1 -14

2014

NETTOTULOS, MILJ. EUROA 2015E 2016E

-29 28 42 30 33 37 -24 4 10 6 36 40 32 43 51 9 15 16 4 5 5 3 6 7 2 5 7 1 540 1 637 1 630 55 57 66 83 93 ▼ 101 ▲ 13 12 14 -139 101 ▼ 175 ▲ -100 -52 -5 99 550 586 3 4 5 53 ▼ -10 47 ▼ 8 11 13 1 531 1 774 1 876 35 85 110 48 47 49 512 656 692 37 54 66 22 20 26 46 100 112 5 4 12 371 472 ▲ 498 ▲ 69 ▲ 56 58 ▲

HINTA/TULOS (P/E) 2015E 2016E

18 13 66 18 16 13 10 14 34 15 14 11 12 25 ..

13 12 8 12 13 14 18 13 19 21 14 31 16 14

12 12 27 17 13 13 10 11 25 15 11 11 10 17 ..

13 11 8 10 13 13 17 13 15 17 13 20 16 12

VALOE. Pörssiyhtiö Cencorp myy elektroniikkateollisuuden automaatioliiketoimintansa Hong Kongiin. Samalla se sitoutui vaihtamaan nimeään.

Kaupan arvioidaan toteutuvan syyskuussa. Toiminimi vaihtui Valoeksi jo viime viikolla. Uuden nimen on tarkoitus kuvata yhtiön keskittymistä puhtaaseen energiaan ja erityisesti aurinkosähköön.

OSINKOTUOTTO, % 2015E 2016E

3,3 3,3 0,0 3,5 6,1 4,5 6,0 5,6 2,4 4,8 4,4 5,1 3,2 1,0 0,0 3,2 5,0 4,1 3,4 5,8 5,1 4,2 4,6 3,7 3,5 3,0 3,3 3,0 2,8

3,5 4,0 1,3 3,8 6,9 4,7 6,0 4,8 3,1 5,1 4,4 5,1 3,8 2,4 0,0 3,7 5,8 4,1 4,0 6,0 5,7 4,3 4,8 4,4 4,0 3,4 2,9 3,2 3,9

HINTA/ MARKKINATASEARVO, ARVO MILJ. EUROA

3,4 4,9 2,3 2,1 2,2 1,6 1,9 1,9 13,9 2,3 0,8 0,8 0,7 0,7 0,7 1,5 2,7 0,8 1,8 2,0 3,4 4,3 1,1 4,3 2,5 1,9 6,2 4,0 1,5

546 424 236 693 702 201 47 73 167 24 539 741 1 069 137 2 839 508 7 305 53 412 134 23 810 1 589 834 8 486 989 429 1 568 226 7 838 817

NOUSIJAT KURSSIMUUTOS 1 KK, %

Valoe Trainers’ House HKScan SSAB Cargotec Pöyry Wulff Ålandsbanken Cramo Nokian Renkaat

89 25 16 15 13 13 13 11 11 11 LÄHDE: FACTSET

LASKIJAT KURSSIMUUTOS 1 KK, %

Outokumpu Uponor Biotie Tulikivi Nokia UPM Sanoma Suominen Stora Enso Tecnotree

-26 -19 -19 -15 -15 -14 -14 -13 -12 -12 LÄHDE: FACTSET

LYHYET

NORDEALLE VAROITUS JA SAKKOJA

ILMARINEN JÄRJESTELEE KIINTEISTÖJÄÄN

TALOUSJOHTAJAT OPTIMISTISIA

RUOTSIN rahoitusvalvonta FI antoi Nordealle varoituksen ja 5,4 miljoonan euron sakkorangaistuksen rahanpesun estämisen laiminlyönnistä.

Nordea on saanut FI:ltä sakot rahanpesuun liittyen myös kaksi vuotta sitten. Nordean lisäksi varoituksen sai Handelsbanken. Sen sakot jäivät pienemmiksi.

ILMARINEN myy joukon kiinteistöjään yhteisyritykselle, jonka se perustaa ruotsalaisen eläkevakuuttajan AMF:n kanssa. Osapuolet perustavat yhteisyrityksen tasaosuuksin. Myyntiin menevät muun muassa Nokian ja Finnairin pääkonttorit. Vastaavasti Ilmarinen etsii ostokohteita ulkomailta.

SUOMALAISTEN talousjohtajien optimismi on korkeimmillaan neljään vuoteen, kertoo Deloitten ja SEB:n tuore kysely. Suomalaisjohtajat ovat myös eurooppalaiskollegojaan luottavaisempia ja odottavat kohennuksia käyttökatteisiin. Toisaalta neljännes suomalaisyrityksistä arvioi irtisanomisten jatkuvan.

Talouselämä 20/2015

53

Liuota siilot, opi molempikätiseksi Tunnista mahdollisuudet

Uutuus Timo Santalainen, Ram B. Baliga

Kun normibisnes ei riitä

Kestävä strategiointi Sumuisten haasteiden keskellä normibisnes ei riitä, vaan strategiatyön painopiste on siirrettävä mahdollisuuksien tunnistamiseen ja innovatiivisten liiketoimintamallien työstämiseen.

Kirja virittää lukijan strategiseen ajatteluun ja toimintaan tempaamalla hänet kummajaisten luo. Samalla se opastaa kehittämään molempikätistä toimintatapaa sekä näyttää, miten avointa strategointia voi käyttää siilojen liuottamiseksi ja verkostovoiman hyödyntämiseksi.

Esimerkit vahvistavat: organisaatioiden elinvoima – jopa elinvoimaetu – syntyy transformaation johtamisen ja henkilökohtaisen strategoinnin voimasta.

2015, 280 sivua, sh. 69 €

Tilaa nyt: talentumshop.fi

Uratie

Toimittanut Ninni Myllyoja

PÄIVÄKIRJA. Heikki Rotko on pitänyt liikuntapäiväkirjaa vuodesta 2004. ”Personal trainerini, jonka olen tavannut keskiviikkoisin kymmenen vuoden ajan, kuoli pääsiäisenä. Se on auttanut suhteuttamaan arjen pikku haasteet.

Tämä ei ole maailmanloppu Media-alan ahdinko ei saanut Heikki Rotkoa vaipumaan epätoivoon.

Siksi potkut MTV:stä tulivat yllätyksenä.

Teksti Jonna Vuokola Kuvat Katariina Salmi

Talouselämä 20/2015

55

Uratie

HEIKKI ROTKON VINKIT RENTOUTUMISEEN PERHE. Kiireisen arjen keskellä syömme lähes joka päivä päivällisen yhdessä italialaisittain noin kahdeksalta illalla.

LASKETTELU. Olennainen osa minua. Sukset jalkaan ja kalteville pinnoille.

Mitä isompi ja jyrkempi paikka, sen parempi.

MÖKKEILY. Analogista vastapainoa digitaaliselle työlle niin kesällä kuin talvella.

Tykkään visioida, rakentaa ja kehittää paikkoja.

URHEILU. Olipa kyseessä yksilötai joukkuelaji, rakastan hikoilua ja kilvoittelua.

Tärkeää on myös, että ”läppä lentää”.

LUKEMINEN. Bisnestarinat, elämäkerrat sekä Remes-tyyppiset jutut kuuluvat lukulistani kärkeen. Luen sängyssä ja lentokoneessa.

2

3

4

5

MTV:N EX-TOIMITUSJOHTAJA Heikki Rotko uskaltaa tunnustaa: potkut olivat järkytys, ja ne harmittavat. ”Tuntui kuin voimakas sähköšokki olisi kulkenut läpi kehon ja aivojen. Toisaalta, kun on kirjoittanut toimitusjohtajan sopimuksen, pitää niellä, että vastaan tulee tilanteita omasta mielestä väärään aikaan.

Tunnereaktio ei kannata, vaikka olen tunteella elävä ihminen”, toukokuun 13. päivänä irtisanottu Rotko kertoo.

Rotko tajusi heti, ettei tilanteesta voi neuvotella. Irtisanominen hoidettiin Rotkon mielestä ammattimaisesti, eikä siihen liittynyt kiistaa.

Ensimmäiseksi Rotko soitti vaimolleen Minna Korpelalle, joka ei yrittäjänä yllättynyt uutisesta. Kotona Rotko lähti pitkälle juoksulenkille, minkä jälkeen puhelin alkoi soida. Toimittajat, ystävät, kilpailijat ja työkaverit halusivat rohkaista ja kuulla, mitä oli tapahtunut. ”Lapseni luulivat aluksi, että vitsailen. Sitten he kysyivät, teinkö jotain väärin. Heti perään he alkoivat ehdotella minulle kiinnostavia yrityksiä.”

KUKA

HEIKKI ROTKO, 53 TYÖ MTV:n toimitusjohtaja toukokuuhun 2015 asti URA MTV3, Satama Interactive KOULUTUS Yo-merkonomi, MBA PERHE Uusperhe, johon kuuluu vaimo ja kolme lasta, sekä kaksi aikuista lasta HARRASTUKSET Lenkkeily, golf, tennis, hiihtäminen

56

Talouselämä 20/2015

Seuraava päivä oli helatorstai, ja Rotkot kutsuivat ystäviä luokseen kisastudioon katsomaan jääkiekon Suomi–Tšekki -ottelua. ”Aluksi puimme irtisanomista, mutta enimmäkseen grillasimme, katsoimme ottelua ja puhuimme ystävien merkityksestä elämässä.”

ALAN MURROS on kouraissut mediayhtiöt ennennäkemättömään ahdinkoon. Maikkarin viime vuosi oli vaikea. Yhtiö teki 237 miljoonan euron liikevaihdolla 10 miljoonan euron tappiot. Mediamainonnan luvut ovat vajonneet Suomessa samalle tasolle kuin viisitoista vuotta sitten.

Silti Rotko ei vaipunut hetkeksikään epätoivoon. ”Olemme tehneet pirusti muutoksia.

Kuluja on leikattu ja olemme rakentaneet missioita muuttuvan kuluttajakäyttäytymisen ympärille. Maikkarilla oli digitalisaatiosta näyttöjä. Minulla ei ollut kertaakaan sellainen tunne, että emme onnistuisi. Muutoksen läpivieminen vie aikansa.”

MTV:n omistava mediakonserni Bonnierin johto sanoo laveasti etsivänsä nyt MTV:lle uuden ajan johtajaa. Digitalisaation ymmärrystä Rotkolla on mielestään rutkasti. ”Olen seurannut digitalisaatiota laaja-alaisesti, todella ymmärrän, mitä se tarkoittaa. Uskon ja puhun siitä, olen ravannut Jenkeissä yrityksissä selvittämässä,

mitä kaikkea se mediataloille tarkoittaa.

Digi on ollut minulle intohimo.”

Rotko ei halua spekuloida yksityiskohtaisemmin irtisanomisensa syitä. Hänen toimitusjohtajakaudelleen mahtui kolmet isot yt-neuvottelut. Huhtikuussa yhtiö ilmoitti ulkoistavansa uutistuotantonsa ja irtisanovansa 95–125 henkilötyön verran.

Halusiko ruotsalaiskonserni kenties osoittaa henkilöstölle, että johtajakin saa kantaa vastuunsa tilanteessa, jossa henkilökunta joutuu kilometritehtaalle? ”En ole tulkinnut asiaa noin”, Rotko vastaa.

Kustannusrakennetta on ollut pakko pienentää. Rotko laskee, että kustannustaso yhtiössä on kuluvan vuoden lopussa 45 miljoonaa euroa matalampi kuin vuonna 2012.

ROTKO ON kuulunut viimeiset 13 vuotta MTV:n johtoryhmään ja matkan varrelle mahtuu lukuisia linjanvetoja ja pienempiä päätöksiä. ”Yksittäisiä virheitä on paljon ja tekisin joitakin asioita nykytiedon valossa toisin.

Johtajan pitää kuitenkin uskaltaa ottaa riskejä. Minua ei ole matkanvarrella pelottanut, olen ollut rohkea johtaja.”

Töihin lähteminen ei ole tuntunut koskaan pahalta. ”Aina olen lähtenyt innoissani, koskaan ei ole ottanut päähän.”

Yksi esimerkki asiasta, jonka Rotko tekisi nyt toisin, on MTV:n urheiluoikeuksista päättäminen. ”Nämä päätökset tehtiin jo ennen kuin olin toimitusjohtaja, mutta olin varatoimitusjohtajana sekä osana johtoryhmää niistä yhteisvastuussa. Nyt en maksaisi sellaisia summia, ehkä en hankkisi kaikkia niistä lainkaan.”

UUSI TYÖ

+ Maikkari yritti vuonna 2012 jääkiekon MM-oikeuksien ostamisella puskea maksu-tv-kanavansa läpi siinä onnistumatta.

Kauppasummaa ei ole kerrottu.

Kotimaista mediaa on pidetty liian kovassa ikeessä. ”Ulkomaisilla yrityksillä on jäällä yksi kenttäpelaaja enemmän”, Rotko laukoo.

Etenkin tv-puolella hän näkee liikaa erikoissäädöksiä. Yksi pahimmista takaiskuista oli mietojen alkoholijuomien tv-mainonnan kieltäminen ennen kello kymmentä. ”Seuraavaksi voivat tulla sipsit, karkit ja pullat. Kun niitä kerran saa myydä, miksi niitä ei saa mainostaa.”

Hänen mielestään on tekopyhää säädellä kotimaisia yhtiöitä, kun internet on täynnä asioita, joita kukaan ei pysty rajoittamaan. ”Ja miksi digi-alv on 24 prosenttia, kun digitaalisuuden pitäisi olla tulevaisuutta?”

VAJAA VIIKKO irtisanomisiskun jälkeen Rotkosta tuntuu jo paremmalta. Yhteydenottoja yrityksiltä ja headhuntereilta alkoi tulla heti. Yksi ehdotuksista kuulostaa erityisen kiinnostavalta. ”Haluan kuitenkin antaa höyryn laskeutua.”

Tunteet menevät edelleen vuoristorataa, Rotko yrittää löytää syitä irtisanomiseensa. Hän on keskustellut myös hr-ammattilaisten kanssa. Potkujen käsitteleminen on tärkeää eikä sitä tehdä hetkessä. ”Mutta vaikka kesä lähestyy, minulla ei ole mitään hinkua pitää sapattia. Aion mennä keskustelemaan.”

Seuraavan työn ei tarvitse liittyä millään lailla media-alaan. ”Maailmanloppu tämä tilanne ei missään nimessä ole. Funtsin huolella, mitä meikäläinen seuraavaksi tekee.” ■

Ideat syntyvät lankkuasennossa Kaisa Niemelä-Oksala kehittää Tori.fin autoliiketoimintaa.

ARTTU LAITALA

GRILLAUS. Pallogrillauksen SM-hopea velvoittaa. Erikokoiset hiiliWeberit ovat luottokavereitani. Viime joulun kinkkukin syntyi grillissäni.

KUKA

KAISA NIEMELÄ-OKSALA, 39 TYÖ Tori.fin autopuolen johtaja URA AlmaMedia, Omnitele, Digital Chocolate, TDC Song KOULUTUS Kauppatieteiden maisteri PERHE Aviomies ja kaksi lasta HARRASTUKSET Perheen kanssa puuhastelu sekä hyvä ruoka

Miten Mit käytettyjen autojen MILJOONA VIIKKOKÄVIJÄÄ. markkinat verkossa tällä m ”Tori.fi:ssa voi pääshetkellä kehittyvät? tä kosketuksiin myös ”Vaihtoautot ovat olleet sellaisten asiakkaiden esillä verkossa jo 15 vuotkanssa, jotka eivät käy muilla autosivustoilla”, ta, mutta kaupat tehdään Kaisa Niemeläedelleen kivijalassa. Tare Oksala sanoo. jonnan kartoittaminen on jo siirtynyt lähes täysin nettiin.

Teksti Jonna Vuokola ii t Osa asiakkaista haluaa ostaa auton autoSÄHKÖISELLÄ KAUPPAPAIKALLA Tori.fillä kauppiaalta, koska ne pystyvät tarjoamaan on tällä hetkellä eniten yksityisten ihmis- paremman kuluttajasuojan, osa taas ei haten jättämiä autoilmoituksia. Nettiauto on lua mukaan turhia välikäsiä. Meille on mokuitenkin kävijä- ja yhteydenottomäärillä lempi parempi.” sekä liikevaihdolla mitattuna Suomen suu- Tori.fin koko henkilökunta lankuttaa, eli rin autoportaali. Kaisa Niemelä-Oksalan tekee vatsalihasta vahvistavaa liikettä joka tehtävä on kasvattaa Tori.fi Nettiauton ohi. aamu minuutin ajan. Tekeekö tämä uudelle johtajalle tiukkaa?

Miten se tapahtuu? ”Olen ensimmäinen ihminen tässä tehtä- ”Minuutti kyllä menee, sen yli tekee tiukvässä. Aiemmin autopuoli on kasvanut or- kaa. Daily Stand on täällä hauska perinne, gaanisesti muun liiketoiminnan ohessa. jossa käymme yhdessä läpi eilisen päivän Tehtäväni on saada mukaan myös auto- kohokohdat ja tulevan päivän odotukset. kaupat ja selvittää, mitä uutta asiakkaat ja Tämän jälkeen on vuorossa minuutin lankauppiaat verkkopalvelulta haluavat. Ai- kutus. Henkilökunta tekee täällä paljon omme haastatella paljon ihmisiä näiden asioita yhdessä. Esimerkiksi maanantaisin syömme yhdessä aamiaista. Tänä aamuna kysymysten selvittämiseksi.” ”Esimerkiksi reaaliaikainen chatti asi- yksi devaajistamme eli sovelluskehittäjisakkaan ja autokauppiaan välillä on kai- tämme paistoi blinejä.” vattu ominaisuus, mutta vaatii myyjältä Pidätkö autoista? paljon, koska asiakkaat etsivät autoja ver- ”Olen aina tykännyt ajamisesta ja autoista, tekniset yksityiskohdat eivät kiinnosta.” ■ kosta yleensä iltaisin.”

Talouselämä 20/2015

57

Uratie TÄNÄÄN TÖISSÄ

Jonkun muun hautajaiset Kun työpaikan ”joku muu” kuopataan, on tartuttava itse toimeen.

Lorvailu on sitä vaikeampaa, mitä paremmin tuntee työkaverit.

Teksti Savanna Saarikko ”JONKUN PITÄISI täyttää nämä sideharsolaatikot.” ”Jonkun pitäisi siivota tyhjät pahvilaatikot nurkasta pois.” ”Jonkun pitäisi organisoida jotenkin paremmin nämä työtilat.”

Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ensiavussa työntekijät kokoontuivat viiden kuukauden ajan kaksi kertaa viikossa kehittämään työhyvinvointia. Yksi tärkeä oivallus oli, että työpaikalla ei työskennellyt yhtään Joku Muu -nimistä henkilöä, vaan vain ne henkilöt, jotka löytyivät työvuorolistasta. ”Yhden tapaamisen sivulauseena oli, että nyt vietämme jonkun muun hautajaisia”, kertoo tilaisuuksia vetänyt apulaisosastonhoitaja Sari Kaunisto.

HAUTAJAISET ONNISTUIVAT hyvin, sillä Kauniston mukaan nykyään työntekijät huolehtivat paremmin varastojen täydentämisestä ja työtehtävistä, joita ei ole nimetty kenellekään suoraan. ”Ennen laatikot ammottivat tyhjyyttään, mutta nyt kuuluu jo valituksia, että pitääkö laatikot aina täyttää niin täyteen”, Kaunisto kertoo.

Hautajaiset ei kuitenkaan ollut Kauniston mukaan ainoa syy, miksi työntekijät alkoivat tunnollisemmin huolehtia juoksevista asioista. Työhyvinvointipajoissa eli lataamoissa Kaunisto panosti erityisesti siihen, että työntekijät tutustuivat toisiinsa paremmin. Hän jakoi osallistujat sattumanvaraisesti ryhmiin niin, etteivät kaverukset ja tutut päässeet samaan ryhmään. Pienryhmissä oli aikaa keskustella yhdessä kahvin äärellä ja tutustua siihenkin työkaveriin, jonka kanssa ei ollut aiemmin keskustellut. ”Ensiavussa on töissä parisataa työntekijää, jotka tekevät eri vuoroja vaihtuvien työkavereiden kanssa. He eivät aiemmin kaikki tunteneet toisiaan.”

Kaunisto panosti myös siihen, että ihmiset tutustuisivat itse työssä. Ensimmäinen askel oli, kun työvuorosuunnittelijat alkoivat käsin täydentää työvuorolistaan jokaisen etunimen. Tietokoneohjelma antaa vain sukunimen eikä aina sitäkään kokonaan, mutta nimikylteissä lukee usein kuitenkin pelk-

kä etunimi. Nyt työntekijät pystyvät helpommin yhdistämään työvuorolistan Maija Meikäläisen oikeaan henkilöön.

Lisäksi viikkotiedotteessa esitellään uudet työntekijät valokuvan kera. ”MITÄ PAREMMIN tuntee omat työkaverinsa, sitä enemmän se velvoittaa tekemään oman osuutensa töistä”, työhyvinvoinnin dosentti Marja-Liisa Manka sanoo.

Kahden kolmen työntekijän kukkakaupassa tai viiden työntekijän mainostoimistossa muut työntekijät pystyvät pitämään

ESIMIES JA myös muut työntekijät näyttävät esimerkkiä. Lorvailijat huomaavat, että näin pitäisi toimia.

PUHUKAA PALAVEREISSA avoimesti siitä, että jokaisen pitää korjata huomaamansa epäkohdat työpaikalla.

KUN TUNTEE työkaverit paremmin, ei välttämättä kehtaa jättää sellaisia tehtäviä muiden hoidettavaksi, jotka voi hoitaa itse.

58

Talouselämä 20/2015

MEILLÄ ON taipumusta nähdä asiat kielteisessä valossa.

Ehkä et kuitenkaan joudu tekemään yhtään enempää kuin muutkaan.

TYÖPAIKAN MARTTYYRI hoitaa kaikki tehtävät muiden puolesta.

Jos hänen käytökseensä ei puututa, muut voivat jatka rutiinien välttelyä.

TOMI MALKKI

NÄIN KAIKKI MUKAAN TYÖPAIKAN RUTIINEIHIN

OIKEASSA IÄSSÄ

Finanssiosaamista kehtaa viedä maailmalle Peter Lindgren ajautui pankkialalle Yhdysvaltain viisumisääntöjen takia 30 vuotta sitten. lisäksi huolta, ettei kukaan pääse laiskottelemaan. ”Pienessä työyhteisössä ei ilkeä olla hoitamatta tekemättömiä tehtäviä. Isossa voi vähän lorvailla”, Manka kuvailee.

Myös hyvin hierarkkisessa työpaikassa ihminen passivoituu Mankan mukaan helposti. Hierarkian alemmilla tasoilla omaaloitteellisuutta ei arvosteta, joten monet tulevat töihin vain tekemään velvollisuutensa. ”Jos esimies ajattelee työntekijöiden puolesta, työntekijöistä tulee avuttomia.

He eivät huomaa eivätkä välitä tekemättömistä töistä ympärillään.”

Asiantuntijaorganisaatioissa hierarkian yläpäässä olevat jättävät hoitamatta juoksevia asioita, koska ne ovat liian rutiininomaisia toimenkuvaan nähden. Jos yhteisessä tulostimessa on tukos tai käytävän kahvikone piiputtaa, jonkun pitää korjata asia tai ilmoittaa asiasta korjaajalle. ”Olisihan se ihanaa, jos kaikilla olisi sihteerit, mutta se kuuluu menneeseen maailmaan.”

JOS ITSEÄ ärsyttää olla aina se, joka huolehtii varastojen täyttämisestä tai ilmoittaa huoltoon palaneista lampuista, Mankan mukaan kannattaa punnita kahta vaihtoehtoa.

Voi joko nostaa asian esille yhteisessä palaverissa nimeämättä ketään lorvailijaa.

Näin ehkä muut lopettavat tehtävien ulkoistamisen jollekin muulle. Tai sitten voi katsoa peiliin ja miettiä, onko asia oikeasti tärkeä.

Manka ei kannata sitä, että jokainen pieni tehtävä korvamerkitään jonkun vastuulle. ”Tarvitsemme työpaikoilla enemmän väljyyttä, ja jokainen voisi käyttää omia hoksottimiaan. Millään ei voi keksiä sääntöjä kaikkeen.” ■

Teksti Elina Hakola Olet Mandatum Lifen varainhoidon kansainvälisen myynnin johtaja. Mitä oikeastaan myyt? ”Mandatum Life on kasvanut siihen pisteeseen, että on aika lähteä myymään osaamistamme kansainvälisille markkinoille.

Suomen finanssialalla kotimaisuusaste on ollut korkea, mutta nyt on kääntymässä uusi sivu. Osaamista kehtaa viedä ulkomaille.” ”Aloitamme lähimarkkinoilta ja erikoisosaamisalueestamme Pohjoismaista parilla tuotteella ja etenemme valikoidusti muualle Eurooppaan. Yksi kiinnostava kohde on valtiolliset institutionaaliset rahastot ja kansainväliset säätiöt. Seuraava askel on eurooppalainen pk-yritysten osakerahasto ja sitten globaalien laatubrändien salkku.”

Sinulla on 30 vuoden kansainvälinen ura.

Miten päädyit suomalaiseen yritykseen? ”Opiskelin Yhdysvalloissa Bostonin yliopistossa. Aloitin urani Wall Streetilta ja jatkoin Lontooseen. Ura jatkui Euroopassa. Menin mukaan perustamaan pääomasijoitusyhtiö PIMCO:a Eurooppaan vuonna 1999. Sieltä siirryin Credit Suisseen, mutta vuonna 2008 tiimi hajosi ylintä johtoa myöten.”

KUKA

PETER LINDGREN, 56 TYÖ Mandatum Lifen kansainvälisestä myynnistä vastaava johtaja URA Amundi, Credit Suisse, PIMCO, Gartmore, Flemings, Salomon Brothers KOULUTUS BsBa, MBS, Investment Management Diploma PERHE Uusissa kihloissa ja kaksi aikuista lasta HARRASTUKSET Lenkkeily, ulkoilu, golf, kitaransoitto ja musiikki, autot

”Muutin perhesyistä Suomeen, mutta täällä oli vähän yrityksiä, jotka pystyisivät hyödyntää osaamistani ja joilla riittäisi rahkeet lähteä ulkomaille. Onneksi löytyi Mandatum.”

Missä iässä tällä alalla aletaan jäähdytellä tai uusia haasteita joutuu etsimään? ”Alallani me ihmiset olemme se bisnes, joten kokemus ja osaaminen on tärkeää.

Tottakai energialla on merkitystä. Omalla kohdallani huuma bisneksen tekemisestä, osaamisen levittämisestä ja onnistumisesta ei ole kadonnut minnekään. Minun sukupolveni on vielä täydessä vedossa. Joillekin 65-vuoden eläkeikä tulee liian aikaisin.”

Mikä olisi voinut olla vaihtoehtoinen urasi? ”Isäni toivoi minusta johtajaa perheyritykseemme. Hän kannusti minua opiskelemaan Yhdysvalloissa, koska eurooppalainen koulutus oli liian teoreettista.

Pääaineeni oli rahoitus, enkä saanut työviisumia työharjoitteluun, ellen työskennellyt pankissa. Lopulta perheyritys ajettiin hiljalleen alas ja minä pysyin pankkialalla.” ■

AUTOHARRASTAJA. ”Omistan BMW:n barokkienkelin eli 502-mallin sekä urheilumalli Z8:n, joita Suomessa on kai kolme. Ne ovat mielenkiintoisia kapistuksia”, Peter Lindgren kertoo.

ARTTU

LAITALA

Talouselämä 20/2015

59

Talouselämästä opit talouden elämään Talouselämä uusille ylioppilaille 100 eurolla vuodeksi tilaa.talouselama.fi/yo

Tebatti

MAXIM USIK

Toimittanut Juha Ruonala

Riskirahaa on, kohteita puuttuu Kasvun ydinongelma ei ole rahoitus, vaan kohteeksi sopivien yritysten vähäisyys.

Teksti Aapo Länsiluoto, Erkki Kytönen ja Juha Tall ILMA ON ollut sakeanaan erilaisia avauksia yritysten kasvun tukemiseksi. Keskeisenä

ajatuksena näissä avauksissa on, että kasvun kautta yritykset pystyvät lisäämään työpaikkoja. Kasvun suurimpana esteenä on pidetty rahoituksen saantiin liittyviä ongelmia.

Keskustan puheenjohtaja ja tuleva pääministeri Juha Sipilä esitti ennen vaaleja kasvurahastomallia, jossa lisärahaa suunnattaisiin esimerkiksi Teollisuussijoitukselle. Demareiden puheenjohtajan Antti Rinteen mielestä taas pankkitileillä makaavaa kotitalouksien rahaa voitaisiin ka-

Talouselämä 20/2015

61

Tebatti

Kirjoittajista Aapo Länsiluoto (vasemmalla) on laskentatoimen yliopettaja, Erkki KytÜnen rahoituksen yliopettaja ja Juha Tall (oikealla) projektitutkija Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.

Jakamo Oy:n tapaisia kasvuyrityksiä, jonka Talouselämä-lehden asiantuntijaraatikin nosti kahdenkymmenen lupaavimman startupin listalle. Yrityksiä, joissa on potentiaalia ja jotka suhtautuvat ennakkoluulottomasti pääomasijoittajien tarjoamaan risYRITYKSILLÄ on käytettävissään kolme erilaista ra- kirahoitukseen.

Talouskasvua edistävissä toimenpiteissä painohoitusmuotoa: tulorahoitus, vieraan pääoman ja pisteen pitäisi olla kasoman pääoman ehtoinen rahoivuyritysten luomiseen tus. Pääomarahoitukseen turliittyviä. Yritysten omivaudutaan, jos tulorahoitus ei riiVAIHDETAANKO en toimenpiteiden taas tä. Pääomarahoituksessa vieras HYVIN LYPSÄVÄ LEHMÄ pitäisi liittyä liiketoiminpääoma tulee yleensä kyseeseen MUUTAMAAN LUPAAVAAN taidean, tuotteen, palveennen omaa pääomaa (pecking lun ja strategian kehittäorder –teoria), koska se on vakaVASIKKAAN? miseen. varaisissa yrityksissä edullisemJoskus kasvu edellytpaa kuin oman pääoman ehtoitää johdon osaamisen ja nen rahoitus.

Rahoitusvaihtoehtojen pohdinta on vahvasti kyt- hallitustyĂśskentelyn kehittämistä, sekä markkinoinkĂśksissä erilaisten riskien analysointiin. Kasvuha- tiosaamisen lisäämistä ja ohjausjärjestelmien uudiskuisissa yrityksissä riskit ovat suuria kolmen sei- tamista. Esimerkkeinä näiden toimintojen kehittämiseen liittyvistä ratkaisuista ovat kauppakamarien kan takia: í˘ą Odotetun kasvun toteutumisesta ei ole takeita järjestämät Hyväksytty Hallituksen Jäsen - kurssit sekä Advisory board -toiminta. edes pitkällä aikavälillä. í˘˛ Vaikka kasvua saataisiinkin aikaiseksi, pitäisi sen EHDOTUKSIA JA suunnitelmia kasvuyritysten luoolla kannattavaa. í˘ł Johtuen vähäisistä omista pääomista, voi yrityk- miseksi on esitetty runsaasti, sen sijaan konkreettisen kokoon suhteutettuna suuri rahoitustarve olla set toimenpiteet odottavat edelleen toteuttamistaan.

Yritysten kasvua voitaisiin tukea esimerkiksi vevaikeasti tyydytettävissä. rotuksellisin keinoin. Ne voisivat olla esimerkiksi RAHOITUKSEN PUUTE voi syntyä siitä, että rahoittajat suurempia verotuksessa hyväksyttyjä maksimipoispitävät riskiä liian korkeana. Toisaalta rahoittajat voi- toprosentteja, matalampi yhteisÜvero ja pidempi vat pitää liikeideaa riskiin nähden heikosti kannatta- tappioiden lyhentämisaika.

Valtion kasvurahaston perustamiseen esimerkikvana. Kyse voi olla myÜs rahoittajan ja rahoitettavan kohtaanto-ongelmasta, jolloin rahoituksen tarjonta si myymällä Solidiumin omistusta liittyy riskejä. ja kysyntä eivät kohtaa. Kohtaanto-ongelman ratkai- Vaarana on, että kasvurahastolta rahoitusta hakevat sua on etsitty muun muassa erilaisten tapahtumien, yritykset ovat epäonnistuneet saamaan rahoitusta kuten Slushin tai Oulun Polar-bear Pitchingin avulla. muualta. Toisaalta syynä voi olla se, etteivät yksityiYritysten rahoitusta pitää tarkastella sekä tarjon- set rahoittajat ole vainunneet hyvää liikeideaa. Raanan että kysynnän kautta. Seinäjoen ammattikor- dollisempi selitys voi olla kuitenkin se, että rahoittakeakoulussa hiljattain valmistuneen tutkimuksen jat näkevät hankkeen liian riskipitoisena.

Kasvurahastosta rahoitusta hakevat yritykset Yksityinen riskipääoma pienten yritysten kasvun edistäjänä Etelä-Pohjanmaalla tavoitteena oli kartoittaa voivatkin pahimmassa tapauksessa olla vähiten lupääomasijoittamisen nykytilannetta ja esittää toi- paavia ja kaikkein riskisimpiä yrityksiä. Mikäli kasvurahastoja kuitenkin perustetaan, on tarkkaan menpide-ehdotuksia tilanteen parantamiseksi.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että keskeisin punnittava, vaihdetaanko hyvin lypsävä lehmä – esiongelma on riskirahoitukseen soveltuvien kasvuyri- merkiksi valtion TeliaSonera-omistus – muutamaan tysten vähäisyys. Tarvittaisiin enemmän vaikkapa lupaavaan vasikkaan. ■navoida yrityksille vaikkapa joukkorahoituksen keinoin. Euroopan tasolla vastaavaa tavoitellaan Jyrki Kataisen (kok) johtaman Euroopan kasvurahaston ja EKP:n setelielvytyksen keinoin.

62

Talouselämä 20/2015

Siirtoyhteyksien riittävyys on monopoleille yhdentekevää TALOUSELÄMÄSSÄ 18/2015 kirjoitettiin otsikolla ”Monopolit toivat rutkasti lisää tulosta” muun muassa, että ”kantaverkkoyhtiöt saavat pullonkaulatuloja sitä enemmän, mitä huonommin ne ovat hoitaneet rajasiirron”.

Huono on kovin suhteellista ja riippuu siitä kenen kannalta sitä katsoo. Taloudellisesti liian kalliit eli tarpeeseen nähden liian vahvat siirtojohdot ovat nekin kokonaiskustannusten ja kuluttajien näkökulmasta huono asia. Ylivahvojen siirtojohtojen eli ”tasaisen pelikentän” vaatiminen on poliittista puhetta, joka yleensä perustuu markkinaidealistiseen asiantuntemattomuuteen.

Vaatimus voi perustua myös EU:n keskieurooppalaisten hiilisähkömaiden haluun eliminoida Pohjoismaille vesi- ja ydinvoimasta koituva kilpailuetu vahvistamalla etelä-pohjoissuuntaisia siirtojohtoja.

Oikeasti kaukosiirron kustannukset ovat

niin suuret, että taloudellisesta näkökulmasta sähkö on ja pysyy puolipaikallisena palveluna (noin 1 000 kilometrin säteellä).

Siirron pullonkaulojen alueittainen vaikutus sähkömarkkinoihin riippuu paitsi siirto- myös tuotantokapasiteeteista.

MONOPOLI VOI RAHASTAA SEN VERRAN KUIN VIRANOMAINEN SALLII. JA SEHÄN SALLII. SUOMESSA SÄHKÖN spot-hinnat laskevat, mikä on hyvä asia kuluttajille mutta huono voimayhtiöille. Siirtorajoitukset Ruotsin rajalla pahenivat jokunen vuosi sitten, kun siirtoyhteyksiä Suomesta Viroon vahvistettiin.

Keskimäärin sähkön spot-hinta las-

ki Baltiassa, mutta nousi Suomessa. Voimayhtiöille se oli hyvä asia Suomessa, mutta huono Baltiassa. Kuluttajan näkökulmasta asia oli päinvastoin. Kun siirtojohto Ruotsista Liettuaan valmistuu, nousevat sähkön spot-hinnat Ruotsissa mutta laskevat Baltiassa ja hiukan Suomessakin.

Fingridin kaltaisille verkkoyhtiöille siirtoyhteyksien riittävyys tai riittämättömyys on taloudellisesti yhdentekevää. Monopoleina ne voivat harkita investointinsa omilla kriteereillään ja rahastaa sen verran kuin viranomainen sallii. Ja sehän sallii.

Maineen kannalta yli-investoinnit siirtoverkkoon ovat kuitenkin ali-investointeja parempia – sitä parempia mitä tasaisemmalta pelikenttä näyttää. Kustannus on sivuseikka, niin kuin EU:n ja Suomen sähköpolitiikassa muutenkin.

TIMO KORPELA tekniikan tohtori, professori emeritus, Espoo

Asiakkaan arki on pankeille iso mahdollisuus DANSKE BANKIN toimitusjohtaja Risto Tornivaara kirjoitti Tebatissa (Talouselämä 16/2015) pankkien digikehityksestä. Ajatus pankkien tarpeesta olla enemmän mukana asiakkaan arjessa on tärkeä, sillä siihen kätkeytyy todella iso mahdollisuus.

Kokemus ja tutkimukset nimittäin osoittavat, että suomalaiset kuluttajat ovat valmiimpia kutsumaan yritykset osaksi arkeansa kuin yritykset olettavat.

Raha-asioilla on kiistatta keskeinen rooli arjessamme, joten hetkiä joihin pankit voivat uudella tapaa tarttua, on lukuisia. Tulevaisuuden pankin digitaalinen palvelu voi olla vaikkapa luottotarjous tai muu tilanteeseen sopiva viesti asiakkaan ollessa esimerkiksi asuntonäytössä, autokaupassa tai ulkomailla. Pankeilla on kattavan asiakasdatan ansiosta edellytykset lähestyä asiakasta myös ennakoivasti.

SUOMESSA ON myös ymmärretty muita kokemusta keskeisenä kehitysalueena, Pohjoismaita paremmin pankkien ja va- erityisesti asiakaslojaliteetin kasvattamikuutusyhtiöiden yhteistyön merkitys. sessa. Parhaimmillaan digitaaliset ja fyysiToimiva ekosysteemi avaa mahdollisuuk- set kanavat ovat yhdessä mukana luomassia tulevaisuudessa uusille, integroiduille sa erinomaista asiakaskokemusta. palveluille. Esimerkki yhteisistä palveluista voisi olla näkymä, joka avaa asiakkaan MIKKO LEINONEN digitaalisen asiakaskokemuksen start-upin vetäjä, eteen kerralla kattavasti omat taloustiedot: Tieto Oyj eurot pankkitileillä, eläkekertymän, omaisuuden vakuusarvot sekä rahastotuotot.

Pankit ovat olleet monella tapaa digitaalisuudessa edelläkävijöitä. Tiedon teettämässä laajasMäntsälän Kapulin ovat valinneet jo Tokmanni, Rexam, Yandex, Comforta, Fixstone, Teollisuuden Vesi ja uusia tiloja Mäntsälään sa tutkimuksessa lärakentavat Pasi-Robot, Movenor ja Ekholm palvelut. hes kaikki vastanneet Kun Mäntsälä on mielessä, soita! alan päättäjät pitivät www.yrityskehitys.net digitaalista asiakasinfo@yrityskehitys.net puh. 0400 493008

Talouselämä 20/2015

63

Tebatti

Sote-palvelujen järjestämisvastuu valtiolle SOTE-RATKAISUN YDINKYSYMYKSIÄ ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja julkisen talouden tasapainottaminen.

Tuleva pääministeri Juha Sipilä (kesk) on vaatinut, että ratkaisu viedään läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena.

Perusteluja miksi näin pitäisi tehdä, ei ole esitetty.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut edellisten vaihtoehtojen ohella mahdolliseksi palvelujen järjestämisvastuun siirtämisen valtiolle. Näin olisi mahdollista saada aikaan miljardin euron säästöt. Tämä vastaa viittä prosenttia kuntien sote- kustannuksista.

NÄIN OLISI MAHDOLLISTA SAADA AIKAAN MILJARDIN EURON SÄÄSTÖT. Jo nyt eduskunta päättää lainsäädännöstä ja verotuksesta, ministeriö sosiaali- ja terveydenhuollon strategiasta ja ohjauksesta. Viime kädessä valtio vastaa myös perustuslain ja sopimusten mukaisesta tasa-arvon toteutumisesta. Vain valtiolla on käytettävissään sote- järjestämisvastuun edellyttämät valtuudet ja resurssit.

TÄRKEÄÄ ON myös palveluja tuottavien laitosten ja sairaaloiden organisaatio. Sen pitää kehittyä verkostoksi nykyiseltä pohjalta.

Palveluja tuottavat kunnat, kuntayhtymät ja niiden omistamat yhtiöt sekä yksityiset toimijat ja niin sanottu kolmas sektori. Yksityistä ja kolmatta sektoria tarvitaan täydentämään julkisen sektorin palveluita, alentamaan kustannuksia ja tasaamaan kysynnän vaihteluita.

Valtio ohjaa toimintaa päättämällä rahoituksesta ja tuotantorakenteesta. Kansainvälisesti valtioilla on ollut keskeinen rooli uusien teknologioiden ja innovaatioiden synnyttämisessä – ei kuitenkaan toimijana vaan rakenteiden luojana.

Muutos nykyiseen olisi se, että valtion ohjausvalta tuotantorakenteesta ja rahoituksen määrästä kasvaa. Rahoitus perustuisi valtion verotukseen ja se kohdennettaisiin väestön tarpeiden ja kilpailutuksen perusteella. Strateginen ohjaus ja rahoitus tulisivat selkeästi erotetuiksi palvelujen tuottamisesta.

MALLI EDISTÄISI kansalaisten valinnanvapautta, lisäisi toimijoiden välistä yhteistyötä sekä tervettä kilpailua. Ratkaisu olisi vaikutuksiltaan laaja-alainen. Esimerkiksi valtionverotuksen merkitys kasvaa, kun yli puolet kuntien menoista siirtyisi valtion vastuulle. Tällöin kuntaverotuksen tarve vähenisi ja veroasteen erot kuntien välillä tasoittuisivat, mikä lisäisi alueellista tasa-arvoa.

Valtion budjetin avulla on toteutettu kustannustehokkaasti puolustusvoimauudistus. Koordinoimalla kansallisella tasolla terveyspalveluiden tuottamista on

www.talouselama.fi Päätoimittaja Reijo Ruokanen Toimituspäällikkö Emilia Kullas Uutispäälliköt Mirva Heiskanen, Risto Malin, Henrik Muukkonen (Markkinointi&Mainonta), Ninni Myllyoja (Fakta), Merja Saarinen Ulkoasupäällikkö Laura Korkalainen Toimitussihteeri Eija Pöysä Yritystutkijat Erkka Felt, Anne Vanhanen Toimittajat Elina Hakola, Olli Harma, Seija Holtari, Matti Kankare, Mari Karjalainen, Saara Koho, Elina Lappalainen, Kimmo Lundén, Pekka Lähteenmäki, Antti Mikkonen, Juha-Matti Mäntylä, Sami Rainisto, Esko Rantanen, Irmeli Salo, Eeva-Riitta Seies, Taru Taipale, Ismo Virta, Matti Virtanen, Jonna Vuokola Tietoanalyytikko Marjut Nousiainen Graafikot Tiina Haavistola, Matti Lyytikkä / Faktor Oy Valokuvaajat Arttu Laitala, Antti Mannermaa, Karoliina Paavilainen Kuvatoimittaja Timo Pylvänäinen Kuvankäsittely Faktor Oy

64

Talouselämä 20/2015

YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite Itämerenkatu 23, Helsinki Postiosoite PL 920, 00101 Helsinki Puhelin 020 442 40 (vaihde) Sähköposti te@talentum.fi tai etunimi.sukunimi@talentum.fi KUVA- JA TIETOPALVELUT Johtaja Pirjo Valpas ILMOITUSMYYNTI Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333 ILMOITUSVARAUKSET Internet mediamyynti.talentum.fi Mediasuunnittelija Marja Saulo 020 442 4361 1

voitu vaikuttaa edullisesti sairaaloiden kustannuskehitykseen alueilla, missä vallitsee keskinäinen kilpailu.

Valtiokonttorin kilpailutuksen avulla on veteraanikuntoutuksen kustannustaso pystynyt maltillisena. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon kilpailutukset ovat tuoneet sekä kustannussäästöjä että poistaneet jonoja ja tuoneet palveluja sinne mistä ne puuttuvat. Kilpailun vallitessa kasvaa myös paine tuottavien teknologioiden ripeälle käyttöönotolle. ■ ARTO ALANKO professori, LKT, Helsinki SAKARI ALHOPURO lääkintöneuvos, LKT, Turku

OIKAISUT TALOUSELÄMÄ 19/2015 kertoi virheellisesti, että OP Ryhmän johto ja esikuntatoiminnot olisivat muuttamassa Vallilaan Helsingin keskustasta. Nämä toiminnot ovat olleet Vallilassa jo pitkään.

TALOUSELÄMÄSSÄ 19/2015 julkaistun rahastoraportin lyhyen koron rahastojen arvot olivat väärin. 12 kuukauden tuotolla mitattuna viisi parasta rahastoa olivat OPDollari 23,4 % , Aktia EM Local Currency T-Bill+ 13,4 %, Nordea Korkotuotto 1,8 %, Säästöpankki Lyhytkorko 1,5 % ja LähiTapiola Lyhytkorko 1,2%.

TOIMITUS

TILAUKSET Sähköposti tilaajapalvelu@talentum.fi Puhelin 020 442 41001 Osoite PL 920, 00101 Helsinki Kestotilaus 297 euroa (12 kk)2 Määräaikaistilaus 319 euroa (12 kk)2 OSOITTEENMUUTOKSET Tilaajat tilaajapalvelu@talentum.fi, 020 442 41001 Jäsentilaajat SEFE 020 693 200, TEK ry. 09 229 12291 Sopimusasiointi 030 514 100 (8,8 snt/min sis alv 24 %) PAINO Punamusta, 2015 KUSTANTAJA Talentum Media Oy ISSN 0356-5106

Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. Ulkomailta yritysnumeroon soittamisen hinnoittelee ulkomainen operaattori. 2 Tilaushinta sisältää alv:n. Hinta on voimassa 31.12.2015 asti ja koskee vain kotimaan toimituksia. Ulkomaille postimaksulisä. Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaaja voi halutessaan kieltää käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Talentum Media Oy:n asiakaspalveluun. Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää kaikissa lehden uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutus- ja jakelutavoista.

Kirjat HUOMIO. Suomen tehopula huutaa uutta voimalaitoskapasiteettia, joka toimii myös silloin kun ei tuule. Nyt Suomi tukeutuu vain naapureiden hyväntahtoisuuden varaan. Onko siinä järkeä? Kirjoittajan mielestä ei.

HYVÄÄ. Soveltuu alasta kiinnostuneille teoriat yhteen kokoavaksi perusteokseksi.

HUONOA. Teoksessa ei ole hakemistoa, eikä käytännöntason esimerkkejä.

HUONOA. Tuottajia on nykyisin kaikkialla – esimerkiksi printtilehtien tuottajat eivät päässeet mukaan.

Insinööri(e)n Fortum

Syväluotaus media- Unelmien kasvatukseen toteuttaja

Imatran Voimasta Fortumiksi 1932-2013. Asko Vuorinen Ekoenergo 2015 351 sivua, 37 euroa

Mediakasvatuksen perusteet Ritva-Sini Merilampi Avain 2014 197 sivua, 43 euroa

Tuottajan käsikirja Elina Saksala Like 2015 249 sivua, 29 euroa

Teksti Matti Kankare

Teksti Maija Tamminen

Teksti Markus Ånäs

MITÄ FORTUM olisi, jos tekniikan lisensiaatti Asko Vuorinen olisi saanut päättää?

Tai paremmin, missä tilanteessa Suomen sähkönhuolto olisi, jos Fortum olisi jatkanut Imatran Voiman (IVO) perinteitä, eikä yhtiöstä olisi tehty valtion osinkokonetta?

Vuorisella on vastaus valmiina. Entinen Loviisan ydinvoimaloiden suunnittelija, IVO:n Atomivoimaprojektin suunnitteluinsinööri ja Voimalaitososaston soveltuvuusselvitysten pääsuunnittelija sekä myöhemmin Wärtsilän tytäryhtiön Modigenin toimitusjohtaja ampuu täyslaidallisen Fortumin jo kuopatulle optio-ohjelmalle.

Osansa saa erityisesti diplomiekonomi Mikael Lilius, jonka syyksi Vuorinen tulkitsee sen, että lyhytaikaisten voittojen takia esimerkiksi yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminta joutui jalkoihin. Liian paljon Fortumille nyt taas tärkeitä toimintoja myytiin ulos yhtiöstä, eikä Fortumin hurja kasvu 2000-luvulla ollut muuta kuin seurausta Pohjolan sähkömarkkinoiden kasvusta ja sähkön hinnan noususta. Niihin liittyvät ratkaisut tehtiin jo IVO:n diplomi-insinöörien Kalevi Nummisen ja Kalervo Nurmimäen aikana.

Erityisesti Vuorista korpeaa se, että massiivisten optioiden vuoksi Lilius tienasi yhdessä vuodessa saman kuin IVO:a johtanut Kalevi Numminen 15 vuodessa. Vaikka optio-ohjelma kuopattiin jo vuosia sitten, Fortumin rooli pörssiyhtiönä painottuu liikaa puhtaaseen voittojen tavoitteluun. ”Fortumin intresseissä on ollut pitää yllä Suomen sähköpulaa, koska siten sähkön hinta on saatu korkeammaksi kuin muissa Pohjoismaissa. Valtiollinen Imatran Voima pyrki sen sijaan pitämään sähkön hinnan alhaisena ja voitot kohtuullisina. Tämä saatiin aikaan tekemällä runsaasti voimalaitoskapasiteettia.”

Voiko asiaa suoremmin sanoa. ■

MEDIA MUUTTUU ja muuttaa aivojamme, oppimistamme ja vapaa-aikaamme. Miten alati muuttuvassa mediaympäristössä pitäisi tottua toimimaan, ja kuinka väärä erotetaan oikeasta mediatodellisuudessa?

Mediakasvatuksen perusteet tarjoaa syvällekäyvän katsauksen mediakasvatuksen taustalla vaikuttavaan kulttuuriin, oppimiskäsityksiin ja teorioihin – ja esittää ideoita nuoren tieteenalan kehittämiseen.

Lisääntyvä mediankäyttö vaikuttaa niin oppijoihin kuin opettajiinkin. Mediakasvatus on kiinni suhtautumisesta mediamaiseman jatkuvaan muutokseen. Kirja esittelee kolme teesiä, jotka toimivat suomalaisen mediakasvatuksen tukipilareina: oppijaa kunnioittava vuorovaikutus, kriittisyyttä ja kommunikaatiota korostava opetuksen tutkimus sekä inhimillisyyttä liputtava uushumanismi.

Ritva-Sini Merilampi tarkastelee mediakasvatusta viestinnän teorioiden, opetusopillisten teorioiden ja oppimiskäsitysten avulla. Teos osoittaa, että mediakasvatus on enemmän kuin sanan osien summa – se on tieteenalana niin tuore, ettei käsitteen määrittelyyn ole yksioikoista ratkaisua. Mediakasvatus on monien tieteenalojen yhtymäkohta, eikä ”oikeaa” mediakasvatusta ole Suomessa olemassa. Kirjoittaja nostaa ansiokkaasti esiin nuoren tieteenalan puutteita ja ristiriitoja.

Teorioiden tykittämisen jälkeen Merilampi päättelee Suomen tarvitsevan kansallisen mediasivistysstrategian. Hän painottaa, että teknologiakeskittyneessä maailmassa tiedollisen kasvattamisen rinnalle tarvittaisiin enemmän eettistä ja esteettistä kasvattamista, joka keskittyisi mielikuvituksen ja herkkyyden ylläpitämiseen. Näin kehitettäisiin lasten ja nuorten havainto- ja ajattelukykyä mediamaailmassa selviytymiseen – aktiivisina mediatoimijoina. ■

TUOTTAJAN AMMATTI on Suomessa tuore tulokas, mutta tuottajan tekemä työ ei. Tuottajan käsikirjan kirjoittaneen Elina Saksalan oma ura on tästä esimerkki – hän aloitti tuottajana 1990 Espoo Ciné -elokuvajuhlilla, mutta tuolloin häntä ei vielä sellaiseksi kutsuttu, myöhemmin Yleisradiossa kyllä.

Tuottajan ammattinimikkeen tuoreutta kuvaa se, että tuottajaksi kutsutaan hyvin kirjavaa joukkoa eri ammattilaisia. Tuottajia työskentelee ”julkisyhteisöissä, kaupallisella alalla, järjestöissä, mediassa, kustannusalalla ja taiteilijayhteisöissä”. Ammattinimikkeen hämärtymistä edesauttaa erilaiset yhdistelmäroolit, esimerkiksi konserttisaleissa tekniset tuottajat.

Saksalan kirja auttaa terminologian selkiytymistä. Tuottajan käsikirja pystyy perkaamaan suurimman osan työnkuvan ilmenemismuodoista, ja perusteellisesti.

Yhteistä tuottajille on, että he eivät itse tuota taidetta, journalistisia teoksia tai kaupallisia tuotteita, vaan ”hän petaa otolliset olosuhteet muiden toiminnalle ja eliminoi esteitä”.

Tuottajan työ tulee joskus jokaista vastaan: juhannusjuhlat kyläläisille maalla, nuorten jalkapalloturnaus, suuret sukujuhlat. Ne kaikki noudattavat samaa logiikkaa kuin suuren televisiosarjan tuottaminen, tanssiryhmän Euroopan kiertue tai renkaidenvalmistajan talvitestien järjestäminen. ”Tuottaja on johtaja”, Saksala kirjoittaa, mutta nimenomaan johtaja hands-on.

Ja samalla lailla kuin junioriturnauksessa, tuottajan pitää pystyä järjestämään puitteet sille, että muut tekevät ne maalit. ”Tuottaja ei saa olla ego-pelaaja”, kertoo Risto Vuorensola, joka on yksi kahdeksasta kirjassa omalla minihenkilökuvalla esitellystä tuottajaveteraanista. ■

Toimittanut Eija Pöysä

Talouselämä 20/2015

65

PELIN HENKI

Häviämiskulttuuri murenee Teksti Pekka Lähteenmäki

SUOMEN VAHVUUKSIIN pelikentillä on kuulunut aina häviäminen.

Toistuvat tappiot ovat karaisseet meidät. Jääkiekon MM-kisoissa Suomi jäi ilman mitalia vuosina 1939– 1991. Neljättä sijaa ei noina vuosina tarvinnut selitellä.

Jalkapallossa tappioilla on vielä vahvempi perinne.

Suomen miesten maajoukkue ei ole selviytynyt EMtai MM-lopputurnaukseen kertaakaan. Paras saavutus on olympialaisten neljäs sija vuonna 1912. Pronssi ei tosin ollut ihan hilkulla, kun Hollanti voitti 9–0.

Aluksi häviäminen oli hankalaa. Suomen jalkapallomaajoukkueen historiasta kertovan Punapaidoista huuhkajiksi teoksen mukaan Palloliitto selitti tappiota Virolle 1920-luvulla epätasaisella kentällä, kuumalla ilmalla ja meren pahalla löyhkällä.

Kun Suomi hävisi Pohjois-Irlannille maaliskuussa, valmentaja Mixu Paatelaisen selitykset olivat suorempia. Puolustaminen oli löysää. Maaleja ei tullut, koska ei lauottu.

Tällainen kertoo vahvasta ja terveestä häviämiskulttuurista.

JÄÄKIEKOSSA SUOMI on nyt erikoisessa murrosvaiheessa. Emme enää ole tottuneet häviämään, mutta emme vielä osaa voittaakaan.

Tuskinpa suomalaiset ovat missään kisoissa mussuttaneet tuomaripelistä niin paljon kuin Tšekin MM-kisoissa. Suomi kaatoi hienosti Venäjän, mutta jäivätkö pelistä päällimmäisenä mieleen Aleksander Barkovin ja Joonas Donskoin maalit? Eivät, vaan suomalaiset juuttuivat muistelemaan Leo Komarovin väärää viitosta. Onko sillä mitään väliä? Suomihan voitti.

Hankalaa oli hävitäkin. Tšekki-tappion jälkeen kuului rutinaa vääristä jäähyistä ja hylätystä maalista. Tulokseen vaikutti kyllä sekin, että Tšekki oli kentällä paljon parempi.

66

Talouselämä 20/2015

Onneksi Suomi ei ollut turnauksen heikoin häviäjä.

Kanadan loistavan voiton lisäksi kisoista jäi mieleen Venäjän huono häviö. Joukkue pakeni pukukoppiin kesken loppuseremonian. Hopeasta tuli häpeä, vaikka ei Venäjä koko finaalia surkeasti pelannut.

VOITON JA TAPPION hetket paljastavat paljon. Vahvuutensa näytti jalkapallon MM-kisoissa Saksa. Vaikka joukkue murskasi kentällä Brasilian, se käyttäytyi tyylikkäästi. Samoin toimi lätkässä Kanada.

Venäjän kansallinen itsetunto saattaa olla nousussa, mutta ei se jääkiekon perusteella kunnossa ole. MMfinaalin alla Venäjän presidentti Vladimir Putin teki Sotšissa näytösottelussa kahdeksan maalia. Kankeasti luisteleva Putin seisoi lapa jäässä luukulla, jonne ex-tähdet jakoivat namupasseja. Maalivahti hidasteli.

Häviötä ei voi sallia kentällä eikä vaaleissa.

Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman laji on koripallo. Edellisvuonna Obama heitti perinteisessä koripallotapahtumassa ilman häirintää 22 kertaa ja niistä 20 ohi. Presidentti on valinnut lajinsa huonosti: tyhjästä korista on helpompi laittaa ohi kuin tyhjästä maalista.

USA:ssa tappio voi tulla niin pelissä kuin politiikassa. ■ Kirjoittaja ei muistaakseen ole hävinnyt juuri koskaan.

Lue uusi Arvopaperi

USA:n suhdannek채채nne uhkaa osakemarkkinoita.

T&B Capital poimii parhaat osakkeet.

Tutustu Arvopaperiin - Osta Lehtipisteist채 - Tilaa lehti www.arvopaperi.fi/lehti/tilaa - Lue digitaalisesti osoitteessa summa.arvopaperi.fi

WELCOME TO MY WORLD

In the lead role: John Travolta, movie legend and aviation aďŹ cionado.

Guest star: the legendary North American X-15 that has smashed all speed and altitude records and opened the gateway to space.

Production: Breitling, the privileged partner of aviation thanks to its reliable, accurate and innovative instruments – such as the famous Chronomat, the ultimate chronograph. Welcome to a world of legends, feats and performance.

BREITLING.COM

CHRONOMAT 44