Te23 07062013 lowres

Esa Härmälä, TEM: EU:n energia- ja ilmastopolitiikka uusiksi

S.12

nro 23 | 7.6.2013 | 7,50€ | www.talouselama.fi

23

RUOSTUNUT

teräsjätti

Jorma Ollil Ollilalla ll jja Mika ik S Seitovirralla i on kiire kiskoa Outokumpu kuiville MUSIIKKIJUHLA

Hanna Kuosmasen tavoitteena pitää Tuska pinnalla S. 61

YRITYSJÄRJESTELY

...JA IK U LUPAU ISET KSET

S. 39

S. 28

Metson jakautumisessa vain Metso voittaa S. 8

500+ UUDET TÄHDE T

TIIVISTYVÄ EUROLIITTO

Suomi on kyttäysasemissa S. 24

Paljon.

Enemmän.

24 H AVOKAUPPA

24 H AVOKAUPPA

LIPPU MUUTETTAVISSA

LIPPU MUUTETTAVISSA, TAKAISINMAKSU MAHDOLLINEN

LAPSIALENNUS LÄHTÖSELVITYS NETISSÄ SAS.FI, TEKSTIVIESTILLÄ, LENTOASEMALLA TAI SAS-SOVELLUKSELLA 1 MATKALAUKKU À 23 KG / HENKILÖ BOARDINGKORTTI MATKAPUHELIMEEN JA PORTTITIEDOT TEKSTIVIESTILLÄ MAKSUTON ISTUINPAIKAN VALINTA (MATKUSTAMON TAKAOSASTA) PÄIVÄN LEHDET, KAHVIA JA TEETÄ MAKSUTON AAMIAINEN ENNEN KLO 9.00 LÄHTEVILLÄ KOTIMAAN LENNOILLA MAHDOLLISUUS OSTAA ATERIOITA JA JUOMIA 100% EUROBONUS-PISTEITÄ

LAPSIALENNUS LÄHTÖSELVITYS NETISSÄ SAS.FI, TEKSTIVIESTILLÄ, LENTOASEMALLA TAI SAS-SOVELLUKSELLA 2 MATKALAUKKUA À 23 KG / HENKILÖ BOARDINGKORTTI MATKAPUHELIMEEN JA PORTTITIEDOT TEKSTIVIESTILLÄ MAKSUTON ISTUINPAIKAN VALINTA (MATKUSTAMON ETUOSASTA) PÄIVÄN LEHDET, KAHVIA JA TEETÄ MAKSUTON AAMIAINEN ENNEN KLO 9.00 LÄHTEVILLÄ KOTIMAAN LENNOILLA MAKSUTON ATERIA- JA JUOMATARJOILU 200% EUROBONUS-PISTEITÄ FAST TRACK -TURVATARKASTUSPALVELU PÄÄSY LOUNGEEN

VALITSE PALJON TAI ENEMMÄN. Mielestämme matkanteon tulisi olla mahdollisimman huoletonta ja helppoa. Kesäkuusta alkaen valittavanasi on vain kaksi lipputyyppiä. SAS GO tuo sinulle runsaasti etuja. Voit valita toivomasi istuinpaikan, tehdä lähtöselvityksen tekstiviestillä, saada boardingkortin matkapuhelimeesi, hyödyntää SAS-sovelluksen palveluja, nauttia maksuttomasta kahvi- ja teetarjoilusta sekä lukea päivän lehdet lennolla. Kun haluat vieläkin enemmän etuja, kuten reilusti jalkatilaa, maksuttomat ateriat, Fast Track -turvatarkastuspalvelun ja pääsyn Loungeen, valitse SAS PLUS. Näin helppoa se on.

SAS GO ja SAS PLUS lanseerataan 9. kesäkuuta kaikilla Euroopan sisäisillä reiteillämme. Liput ovat varattavissa 1. kesäkuuta alkaen. Lue lisää netistä sas.fi. Tervetuloa lennoillemme!

MAKES YOUR TRAVEL EASIER.

PÄÄKIRJOITUS

Opetettu jäniskoira pärjää johtajana ”EINARI SANOI, että kun ei valehtele, niin ei myöhemmin tarvitse miettiä, mitä tuli puhuttua.” Näin kertoi, savolaismurteella tosin, Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela viime viikon torstaina Talouselämä 500 -seminaarissa Finlandia-talossa.

Siinä on hyvä neuvo paitsi yritystoimintaan niin elämään yleensäkin. Neuvoja tästä maasta ei ole koskaan puuttunut. Hyvistä neuvoista on ollut pulaa.

Juho Nummelan siteeraama Einari on tietysti Einari Vidgren, Ponssen edesmennyt perustaja ja maineikas johtaja, jonka arvomaailmaan tukeutuen Ponssesta on kasvanut menestyvä kansainvälinen huipputekniikan yritys.

Ponsse huolehtii asiakkaistaan ja työntekijöistään hyvin, arvojensa mukaisesti.

jon enemmän kuin Suomessa, ja tulosta syntyy.

Saksassa joustavuus ja paikallinen sopiminen perustuu vahvaan luottamukseen ja lujiin arvoihin.

Joustojen vastapainona työntekijät voivat luottaa siihen, että yrityksessä henkilökuntaa ei käsitellä kuluna vaan resurssina, josta huolehtimalla yrityksen toimintaa ja tulosta voidaan kasvattaa.

Opetettu jäniskoirakin kykenee johtajana parantamaan yrityksen tulosta hetkellisesti kuluja radikaalisti leikkaamalla.

Pysyvä menestys edellyttää yritykseltä vahvaa arvopohjaa ja yritysjohdolta niiden arvojen oikeaa sisäistämistä. Tällaisia yrityksiä Suomessa on vähän. ■

NEUVOJA TÄSTÄ MAASTA EI OLE KOSKAAN PUUTTUNUT. HYVISTÄ NEUVOISTA ON OLLUT PULAA.

REHELLISYYDEN MERKITYSTÄ korosti myös toinen seminaaripuhuja, Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen. Hän kertoi, että Supercell ja sen omistajat maksoivat mielellään 25 miljoonaa euroa veroja viime talvena, vaikka valtaosan veroista olisikin voinut helposti välttää tehokkaan verosuunnittelun avulla. Paanasen mukaan Supercellin menestys perustuu siihen, että yhtiöllä on parhaat työntekijät tekemässä juuri sitä, mitä he haluavat, ja johto luo sille työlle edellytykset.

SUOMALAISET TYÖNANTAJAT haikailevat Saksan mallin perään. Siellä työajat ja palkat joustavat pal-

POMO & VÄISÄNEN

REIJO RUOKANEN päätoimittaja

KOMMENTTI

© PERTTI HÄMÄLÄINEN – PEKKA SEPPÄNEN

PIPO LIIAN KIREÄLLÄ ON HURJA juttu, jos energian hinta menee Euroopassa ja Yhdysvalloissa eri suuntiin. Kyllä se meitä haittaa.

Näin sanoo ylin energiavirkamies Esa Härmälä (s. 12).

Fossiiliset polttoaineet eivät olekaan kallistuneet, minkä vuoksi uusiutuva energia ei kannata. EU:n politiikka uhkaa johtaa komeaan konkurssiin.

Nyt olisi oikea hetki ottaa kireä pipo pois päästä ja heittää sillä vesilintua. Energiapolitiikan veturiksi on nostettava myös kilpailukyky.

OLLI AINOLA

Talouselämä 23/2013

3

Sisällys

KANSIKUVAN OTTI TIMO PYLVÄNÄINEN LONTOOSSA, JOSSA JORMA OLLILA JA MIKA SEITOVIRTA KOSISKELIVAT RAHAPIIREJÄ SIJOITTAMAAN OUTOKUMPUUN.

7. KESÄKUUTA 2013 | ILMESTYY PERJANTAISIN | 46 NUMEROA VUODESSA |

IRTONUMERO 7,50 EUROA | WWW.TALOUSELAMA.FI

ENERGIAN HINTA. Energiavirkamies Esa Härmälän mielestä Suomelle on huono juttu, jos energian hinta menee eri suuntiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. S. 12

RAHAN TURVASATAMA. Euroopan unioni on Lontoon Citylle – Euroopan rahoituskeskukselle – välttämätön, sanoo Cityn pormestari Roger Gifford. S. 50

ÄIJIEN JUTTU. Hanna Kuosmanen pyörittää Suomen merkittävintä metallimusiikin festivaalia. Tuskan yleisöstä 70 prosenttia on miehiä. S. 61

Uutiset

Keskellä

Uratie

Heinäluoma kitkisi ikärasismia eläkemaksuilla 6 Kuin Kreikan vakuus 7 Metsosta tulee vahva, Valmetista heikompi 8 Lisää arvoa, Valmet 9 Uusi asfalttikilpailija painaa hintoja 10 Rillikauppaan iski optinen harha 11

EU hidastaa kävelyvauhtiin Teräsjätin taistelu Markkinajuhlien loppu häämöttää

HAASTATTELU ”Energian tuet ovat karanneet käsistä”, sanoo Suomen ylin energiavirkamies Esa Härmälä

12

TALOUSARVIO Juhana ja Eesaun kädet

14

Nokian sitouttamisohjelma jäi tavoitteesta 15 Tuulivoima ei kannata ehkä koskaan 16 VALTAVIRTA Etusivu uusiksi: Meitä on jymäytetty!

17

YRITYSKAUPAT JA KASVUYRITYKSET Ulkomaiset sijoittajat hylkivät Suomea Autoalalla jättikauppa Brändit menevät yhteen nippuun Lisää sisältöä Lumiaan

19 20 21 22

TEKNIIKKALAJI Tavisten internet

23

HAASTAJAT Divarista nousee tähtiä

Lontoo on rahan turvasatama

24 28 36

39

Työ on yhtä Tuskaa Bensaa suonissa Auta kesäapulaista ”Tärkeimmät asiat ovat kotona” Kalamies vaihtaa apajaa Pienestä flunssasta ei sitten valiteta Mainosmies muuraa nyt takkoja

50

Tebatti

Sijoituselämä Miljardit halki, poikki ja pinoon Tuottojahdissa Huhtamäki ja Olvi Koska kello lyö SSH tavoittelee miljardimarkkinoita Lukuja, ei lupauksia!

Pörssiviikko

53 55 55 56 57 58

61 63 63 64 65 66 67

Sähköviha tulee kalliiksi Vauvat eivät kuulu firman piikkiin Aurinkosähkö on jo kannattavaa kiinteistöissä Tuotekeskeisen ajattelun aika on ohi

69 71

KIRJAT

73

PELIN HENKI

74

71 72

Talouselämä 23/2013

5

Uutiset TYÖURAT

Heinäluoma kitkisi ikärasismia eläkemaksuilla

Työnantajien ikärasismi johtuu pitkälti vanhojen työntekijöiden työkyvyttömyysriskistä.

Puhemies Eero Heinäluoma alentaisi senioreiden eläkemaksuja.

KAROLIINA PAAVILAINEN

VANHOILLE TÖITÄ.

Puhemies Eero Heinäluoman mukaan työnantajien omavastuut työkyvyttömyyseläkkeistä eivät toimi oikein, jos niiden vuoksi vanhoja työntekijöitä ei palkata.

Teksti Ismo Virta HAAVEET TYÖURIEN pidentämisestä loppupäästä kariutuvat siihen, että etenkin isojen yritysten saneerauksissa työnantajat pyrkivät yleensä eroon vanhemmasta väestään.

Ja kerran työttömäksi jäänyt viisikymppinen työllistyy uudestaan hyvin huonosti.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd) esitti viime viikolla, että senioreiden työuria voisi tukea työeläkemaksuilla, laskemalla 60 vuotta täyttäneiden maksuja. ”Tällä olisi dynaamisia vaikutuksia, kuus-

6

Talouselämä 23/2013

kymppisten pitäminen töissä olisi houkuttelevaa”, sanoo Heinäluoma.

Työnantajien ikärasismi ei johdu ilkeydestä vaan vanhojen työntekijöiden työnantajille tuomista riskeistä. Työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen riski kasvaa rajusti 50 ikävuoden jälkeen, ja työnantajat maksavat osittain tai kokonaan työntekijöidensä työkyvyttömyyseläkkeiden eläkekulut.

Mitä isompi työnantaja, sitä isompi on eläkekulujen vaikutus eläkemaksuun. Eli erityisen iso riskisijoitus vanha työntekijä on isolle yritykselle.

VUOTEEN 2005 asti järjestelmä oli yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä. Pian työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen isolle työnantajalle pamahti iso kertalasku.

50-vuotiaana 1 000 euron eläkkeelle jääneestä lasku oli noin 125 000 euroa.

Sitten järjestelmä uudistui maksuluokkiin perustuvaksi ja erittäin vaikeasti ymmärrettäväksi, mutta periaate säilyi. ”Maksuluokkamalli ei muuttanut omavastuun osalta tilannetta merkittävästi. Suuri työnantaja kantaa edelleen täyden vastuun, mutta maksut määräytyvät eri tavalla.

VANHA TYÖNTEKIJÄ VOI KÄYDÄ KALLIIKSI

% palkoista 40

Kokonaiseläkemaksu työntekijän iän ja yrityksen maksuluokan mukaan 2013 Korkein maksuluokka1

30 20 Perusluokan mukainen maksuprosentti 23,8

Alin maksuluokka

1

10 0

18 1

23

28

33

Maksuluokkia on kaikkiaan yksitoista.

TOIMITTAJAN KOMMENTTI

38 43 48 Työntekijän ikä

53

58

63

68 LÄHDE: ILMARINEN

Kuin Kreikan vakuus Ismo Virta

Maksuluokkiin vaikuttavat kahden edellisen vuoden eläkepäätökset. Suurelle työnantajalle ikääntynyt työntekijä on edelleen riski”, tulkitsee EK:n asiantuntija Vesa Rantahalvari.

Eläketurvakeskuksen matemaatikko Eeva Poutiainen tosin muistuttaa, että alimmissa maksuluokissa vanhat työntekijät ovat työnantajille jopa halvempia kuin nuoret.

Ja alimpiin maksuluokkiin yritys siis pääsee, jos sen työntekijät jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle harvemmin kuin saman ikäiset keskimäärin.

Jos työnantaja on pieni eli palkkasumma on alle 1,9 miljoonaa euroa vuodessa, sillä ei ole omavastuuta eläkkeistä lainkaan. Nämä yritykset maksavat työeläkemaksuja aina perusmaksun mukaan. Työnantajan omien eläketapausten vaikutus työeläkemaksuun kasvaa portaittain niin, että täysi omavastuu eläkkeistä on yrityksillä, joiden palkkasumma on yli 30 miljoonaa euroa.

SUURTEN TYÖNANTAJIEN omavastuulle niiden työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeistä on sinänsä järkevä peruste. Omavastuu kannustaa työnantajia järjestämään työolot sellaiseksi, että työkyvyttömiksi ajautuu mahdollisimman harva.

Hyviäkin esimerkkejä löytyy. Esimerkiksi Lassila & Tikanoja ja perheyhtiö Berner ovat onnistuneet myöhentämään olennaisesti keskimääräistä eläkkeelle jäännin ikää.

Samalla ne ovat säästäneet eläkemaksuistaan suuria summia.

Toinen riskinhallinnan tapa on pyrkiä eroon vanhenevista työntekijöistä ja rekrytoida uusiksi työntekijöiksi vain nuoria, joiden työkyvyttömyyden riski lähivuosina on käytännössä olematon. Jos toisaalta nuoren työntekijän lähes olematon työkyvyttömyysriski toteutuu, se käy työnantajalle todella kalliiksi.

Työkyvyttömyysriskit eivät kaiken lisäksi rajoitu eläkepäätöksiin. Työkyvyttömyyseläkettä edeltävät yleensä pitkät sai-

rauslomat, jotka aiheuttavat työnantajalle palkka- ja sijaistuskustannuksia.

Yksilölliset erot ovat suuria, mutta tilastot kuvaavat työkyvyttömyysriskin ja iän yhteyden. Kelan vuonna 2011 julkistaman selvityksen mukaan vain 19 prosenttia työkyvyttömyyseläkkelle jääneistä oli alle 45vuotiaita. 34 prosenttia työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneista kuului ikäryhmään 45–54 vuotta ja 47 prosenttia kuului ikäryhmään 55–64 vuotta. ”Omavastuut työkyvyttömyyseläkkeistä ja työttömyyseläkkeistä ovat yksi tekijä, joka vaikuttaa siihen, ketä palkataan”, sanoo Vesa Rantahalvari.

EERO HEINÄLUOMAN mielestä työnantajien eläkekustannukset ja työkyvyttömyyseläkkaieden omavastuut kannattaa käydä läpi. ”Jos omavastuut johtavat siihen, ettei ikääntyneitä palkata, ne eivät toimi oikein”, Heinäluoma sanoo.

Nykyisin korkein mahdollinen työeläkemaksu maksetaan 57-vuotiaasta työntekijästä isossa yrityksessä, joka kuuluu korkeimpaan maksuluokkaan. Tällöin eläkemaksu on peräti 33,34 prosenttia, kun perusmaksu on 23,8 prosenttia. Ero johtuu käytännössä työkyvyttömyysmaksusta.

Työntekijä oma osuus kokonaismaksusta on 5,15 prosenttia, 53 ikävuodesta alkaen 6,5 prosenttia.

Heinäluoman mielestä eduskunta ei voi päättää kaikkea. Pääkysymys on työpaikan toimintojen kehittäminen niin, että myös 60-vuotiaat jaksavat töissä. Bernerin esimerkki osoittaa, että yritys voi vaikuttaa paljon työkyvyttömyyseläkkeelle jääntiin. ”Kuuskymppiset eivät tee kaikkea ihan yhtä nopeasti kuin nuoremmat, mutta toisaalta heille on kertynyt paljon osaamista ja kokemusta, jonka avulla voi vähentää turhia askeleita”, perustelee Heinäluoma vanhojen työntekijöiden arvoa. ”Nyt on tosin ongelma, etteivät töihin tahdo kelvata nuoret eivätkä vanhat.” ■

TYÖNANTAJIEN OMAVASTUU työntekijöidensä työkyvyttömyyseläkkeistä toteutuu järjestelmällä, joka on melkein yhtä helppo ymmärtää kuin Suomen Kreikalta saamat vakuudet. Siis ei ihan helppo.

Koko työeläkejärjestelmä on sekoitus vakuutusmatematiikkaa, työmarkkinapolitiikkaa ja puoluepolitiikkaa. Maallikon on vain uskottava asiantuntijoita esimerkiksi siitä, miten työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuut vaikuttavat. Tai opiskeltava aktuaariksi.

Kun EK tulkitsee järjestelmän lisäävän vanhojen työntekijöiden riskiä työnantajille, se on yritysten työvoimapolitiikkaan vaikuttava fakta. Ikääntyneet eivät näytäkään olevan isojen työnantajien suosiossa, vaikka arkikokemus työpaikoilta kertoo, että moni vanha työntekijä on äärimmäisen tuottava työssään.

Tilastoille ei silti voi mitään. Ikä lisää dramaattisesti työkyvyttömyyden riskiä.

JOS SIIS TYÖURIA on oikeasti tarkoitus pidentää lopusta, se vaatii työnantajille porkkanoita, jotka kumoavat viisi- ja kuusikymppisten lisäriskit ja lisäkulut työnantajilleen. Työnantajat ymmärtävät yleensä paremmin rahaa kuin kestävyysvajeesta johdettuja hurskaita toivomuksia.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd) esittää toiveiden lisäksi myös rahapalkintoja vanhojen työllistäjille. Työeläkemaksun alennus kuusikymppisille voisi tepsiäkin.

Työkyvyttömyysmaksut vaihtelevat hurjasti.

Jos yrityksen palkkasumma on 60 miljoonaa euroa vuodessa, sen työkyvyttömyysmaksu niin sanotussa perusluokassa on 540 000 euroa vuodessa, mutta kalleimmassa luokassa melkein kolme miljoonaa.

Eroa on siis 2,5 miljoonaa euroa, jonka luulisi kannustavan työhyvinvoinnin kohentamiseen.

Siirtymät halvempiin luokkiin vaativat yritykseltä pitkäjänteistä työtä, jonka huono tuuri voi tehdä tyhjäksi. Sairaus voi kuitenkin johtua muustakin syystä kuin huonoista työoloista. ■

Talouselämä 23/2013

7

Uutiset YRITYSJÄRJESTELYT

KAROLIINA PAAVILAINEN

Omistajat jakavat Metson, koska 14 fuusiovuoden hyödyt on syöty.

Teksti Matti Kankare VALMET-RAUMA VALMISTAUTUU uuteen iskuun! Aasiassa ja Etelä-Amerikassa asiakkaat suosivat isoja kokonaisuuksia! Isoista pitävät myös metallille nirsot sijoittajat!

Talouselämän positiiviset arviot 14 vuoden takaa kertovat, millaisin odotuksin silloisten suurten konepajojen Valmetin ja Rauman fuusio Metsoksi otettiin markkinoilla vastaan.

Metson hallitus kertoi viikko sitten, että yhtiö jaetaan taas kahtia. Metson massa-, paperi- ja voimantuotanto-liiketoimintojen uusi emoyhtiö nimetään uudestaan Valmet Oyj:ksi. Metsoon jäävät kaivos- ja maarakennus sekä automaatio -liiketoiminnat.

Mikä siis meni mynkään? ”Mikään ei mennyt metsään, sillä Metso oli yhtiönä vuonna 1999 erilainen kuin se on nyt vuonna 2013”, vastaa Metson toimitusjohtaja Matti Kähkönen.

Kähkönen on osin oikeassa. Valmet tarkoitti silloin vain paperikonevalmistusta, johon pienempänä osana yhdistettiin Rauman sellukonevalmistusta. ”Vuonna 2006 ostettiin kuitenkin silloisen Akerin sellu- ja power-toiminnat ja myöhemmin ostettiin Tamfelt huollon puolelle.

Nehän ovat kaikki vahvistaneet hurjasti Val-

METSO LENTÄÄ VALMETIN OHI Avainluvut 1-3/2013

629

Liikevaihto, milj. euroa Liiketulos, milj. euroa Liiketulos, % Nettovelka, milj.euroa Oma pääoma

19 100 3 10,4 -80

961

Valmet Metso

357 886

1165

metia, joka oli kuitenkin silloin vain paperikoneiden toimittaja.” ”Vastaavasti kaivos- ja maarakennuspuolella vuosituhannen vaihteessa meillä oli vain 500–600 miljoonan euron liikevaihtoa tehneet Nordbergin murskaimet. Svedalan osto teki meistä suuren kaivos-ja maarakennusalan toimijan”, Kähkönen sanoo.

VALMETILTA ALUNPERIN tullutta automaatiota Metso on kehittänyt pienemmin askelin ja rauhalliseen tahtiin. ”Nykytilannetta voisi ajatella toisinkin päin: Metso on näiden vuosien aikana poistanut heikkouksia, jonka seurauksena pystymme nyt jakamaan yhden vahvan yrityksen kahteen vahvaan yritykseen.”

Ehkä suurin päätös Metsolle onkin ollut se, että konserni myi kohtuullisen nopeasti metsäkoneita valmistavan Timberjackin amerikkalaiselle John Deerelle.

Näin yhtiö pääsi paremmin fokusoimaan toimintaansa paperiin ja selluun, kaivostoimintaan sekä kumpaakin toimialaa yhdistävään automaatioon.

Kähkönen korostaa, että molemmat toimialat pystyivät juuri Metsossa kasvamaan riittävän kokoisiksi, jotta nyt tapahtuva yhtiön jakaminen on järkevää. ”Nyt jakautuminen tarjoaa liiketoimin-

LÄHDE: METSO

MITÄ NYT

KAUANKO ON AIKAA HIOA KESKITETTYÄ TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖT OVAT välillä luopuneet yrittämästä keskitettyä palkkaratkaisua ja taas nostaneet sen uudelleen keskusteltavaksi. Viimeksi Elinkeinoelämän keskusliitto piti keskustelua yhä mahdollisena – jos maan hallitus sitä vielä haluaa.

Kauanko on vielä aikaa hioa keskitettyä ennenkuin on selvää, että neuvotellaan liittokohtaisesti?

KIMMO LUNDÉN

8

Talouselämä 23/2013

RIITTA VARPE Toimitusjohtaja, Palvelualojen työnantajat PALTA ry ”Tällä hetkellä PALTA valmistautuu EK:n hallituksen päätöksen mukaisesti liittokohtaiseen kierrokseen. Liittokohtaisuus sopii meille erittäin hyvin, koska meillä on paljon yritys- ja alakohtaisia

kehittämistarpeita työehtosopimuksissa. PALTA on aina korostanut, että muoto ei ole tärkein, vaan tavoitteet ja sisällöt.

PALTAlla on lukumääräisesti ylivoimaisesti eniten työehtosopimuksia EK:ssa, yli 140. Me valmistaudumme liittokohtaisuuteen niin kauan, kunnes toisin päätetään.”

KAHDEN KAUPPA METSON JA TULEVAN uuden Valmetin suuromistajat ovat valtion omistajayhtiö Solidium 11,1 prosentin osuudella sekä ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö Cevian 8,3 prosentin osuudella. Cevian omistaa Metsoa hallintarekisterin kautta.

Varma, Nordea-rahastot, Ilmarinen, Valtion Eläkerahasto, OP-rahastot, Mandatum, Keva, Svenska Litteratursällskapet i Finland Danske Invest-rahastot

noille parhaat mahdollisuudet hyödyntää niiden omia vahvuuksia asiakasteollisuudessa nopeammin ja tehokkaammin”, Kähkönen sanoo.

Epäselväksi jää, miten nykyinen Metso estää toimimasta näin, sillä siksi kaukana metsä-ja kaivospuolen liiketoiminnat ovat toisistaan. Liiketoiminnallisesti asiat eivät Metsossa ole nimittäin muuttuneet paljoakaan yli kymmenen vuoden aikana.

Jo aikanaan Matti Sundbergin lähdön Metson pääjohtajan pallilta tulkittiin merkitsevän sitä, että Valmetin tiukka yhden alan strategia on todettu yhtiössä vaarallisen suhdanneherkäksi.

Rauma-peräinen, moneen asiakastoimialaan nojaava strategia voitti, vaikkakin rönsyjä Metso myi – Kähkösen sanoin – ”vahvistaakseen Metsoa taas jakautumiseen”.

ONKO PAPERIKONEIDEN myynnin suhdanneherkkyys jotenkin vuosien aikana muuttunut? Ei ole.

Tulevan Valmetin akilleen kantapää on paperiteollisuuden rakennemuutos, joka syö paperikoneiden kysyntää jatkuvasti. Toisaalta vanhojen koneiden huollontarve on jatkuvaa ja palveluliiketoiminnan osuus on jo 38 prosenttia tulevan Valmetin liikevaihdosta.

Sellunkeitto ja biovoimalat ovat Valmetin

MIKKO MÄENPÄÄ Puheenjohtaja, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK

”Suhtaudun siihen (neuvotteluihin keskitetystä tuloratkaisusta) hieman skeptisesti. Tänään ei ole elinkeinoelämän puolella vahvaa tahtoa keskitettyyn. Palkansaajapuolen ei kannata lähteä yri-

TOIMITTAJAN KOMMENTTI

Kaksikon muita suuria omistajia ovat:

1,9 % 1,7 % 1,7 % 1,4 % 1,1 % 1,1 % 1,0 % 0,8 % 0,7 %

Lisää arvoa, Valmet!

syömähammas. Uusia aietilauksia yhtiölle tuli juuri Brasiliasta, ja Aasiassa pehmopapereiden tarve on on huutava. Biovoimaloita yhtiö myynyt tasaiseen tahtiin ympäri Eurooppa ja maailmaa.

USA:n liuskekaasuboomi häilyy kuitenkin biovoimaloiden uhkana, sillä kaasu on selvä vaihtoehto puupohjaisille polttoaineille.

Metso arvioi itse, että uusi Valmet toimii noin 13 miljardin euron markkinoilla, joilla suurin kasvupotentiaali on huollossa. Ongelma on, että alan vuosittainen 1–2 prosentin kasvupotentiaali ei ole kummoinen.

Uuteen Metsoon jäävän kaivos- ja maarakennusbisneksen kasvunäkymät ovat paremmat. Markkinoiden koko on automaatio mukaan lukien lähes 40 miljardia euroa ja vuosittainen kasvupotentiaali 5–9 prosenttia. Metson osuus tästä markkinasta on kaiken lisäksi selvästi pienempi kuin Valmetilla omasta markkinastaan.

Tämä antaa Metsolle selvästi Valmetia paremmat lähtökohdat kasvulle. Ei ihme, että uusi Metso ottaakin vastuulleen suurimman osan nyky-Metson vastuista ja veloista.

Valmetin tasetta velka ei paina – ainakaan vielä. Velattomuus on hyvä myyntivaltti, kun yhtiö listataan pörssiin ensi vuoden alussa. ■ Lisää Metsosta sivulla 53.

tykseen, jollei tahto ole kunnossa myös siellä puolen. Kun olemme maan hallituksen budjettiriihessä elokuun loppupuolella, silloin kaikkien osapuolten kannalta pitäisi olla selvillä, missä työmarkkinakierros viedään. Se on tärkeää liitoille – palkansaaja- ja työnantajapuolella – ja työmarkkinakeskusjärjestöille ja maan hallitukselle. Tämä kesä tässä on oikeasti aikaa.”

Matti Kankare METSON JAKAUTUMISEN pääarkkitehdit ovat Suomen valtio ja ruotsalainen pääomasijoittaja Christer Gardell, joka omistaa pääomasijoitusyhtiö Cevian Capitalin. Gardell vaati Metson pilkkomista kahtia jo kahdeksan vuotta sitten.

Pilkkomisen tarvetta Gardell perusteli aikanaan lähes samoin ajatuksin, kuin Valmetin ja Rauman yhdistämistä perusteltiin vuonna 1998: heikot markkinat ja huono pörssimenestys vaativat yhtiöiltä suurempaa muskelia. Muskelia yhdistäminen toki toi – arvoa vähemmän kuin omistajat toivoivat.

Riittävätkö kahden yhtiön erilliset muskelit tulevaisuudessa nostamaan Metson nykyistä runsaan 4,3 miljardin euron markkinaarvoa? Erityisesti uudelle Valmetille arvon kasvattaminen on kova paikka. Kilpailu Andritzia ja Voithia vastaan ei ole hiipunut vähääkään.

Mutta Valmet ei ole myöskään kilpailussa vastaantulija. Velattomuus ja kevyt pääomarakenne antavat yhtiölle voimaa rahoittaa niin sellu- kuin erilaisia paperikonehankkeita. Haasteet eivät tällä vuosituhannella ole muuttuneet mihinkään: tehdashankkeiden maksuaikataulut ovat yhä takapainotteisempia, jolloin laitetoimittajien rahoitusvoima on koko ajan tärkeämpää. ■

ILPO KOKKILA Puheenjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto

Helsingin Sanomien (30.5.) tietojen mukaan EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila piti vielä EK:n kevätseminaarin yhteydessä mahdollisena keskustella keskitetystä palkkaratkaisusta ennen syk-

syn työmarkkinaneuvotteluja, jos maan hallitus sitä vielä haluaa.

Talouselämälle hän vastasi tiistaina ykskantaan näin: ”EK:ssa valmistaudutaan liittokierrokseen, koska yhteistä pohjaa keskitetylle ratkaisulle ei keväällä löydetty.”

Talouselämä 23/2013

9

Uutiset linnon hankinnan asiantuntija Katri Eskola.

Huonommin asiat ovat esimerkiksi Kajaanissa, jossa kaupunki sai tarjoukset vain NCC:ltä ja Skanskalta. ”Tarjoushintojen nousu noin 30 prosenttia vuodessa tuntui aika hurjalta. Asfaltoimme siksi tänä kesänä vain täysin välttämättömät kohteet, 20 prosenttia aiotusta.

Tulevina kesinä on samalla rahalla pakko saada enemmän”, kertoo kaupungininsinööri Matti Nousiainen.

Lemminkäinen ei Kajaanissa edes tarjonnut. Lemminkäinen ostaa Kajaanissa päällystystöihinsä massat NCC:ltä.

PÄÄLLYSTYS

Uusi asfalttikilpailija painaa hintoja TIMO PYLVÄNÄINEN

Vanhat päällystäjät nostavat rajusti urakkatarjousten hintoja siellä, missä Asfalttikallio ei häiritse niitä.

Teksti Ismo Virta PÄÄLLYSTYSMARKKINOILLA ON erikoinen tilanne: urakoiden hinnat sekä nousevat että laskevat.

Urakkatarjousten hinnat ovat pudonneet siellä, missä tänä vuonna ensimmäisen kerran päällystävä Asfalttikallio on kilpailussa mukana – siis lähinnä pääkaupunkiseudulla. Muualla maassa vanhat pääpelurit Lemminkäinen, NCC Roads, SL-Asfaltti ja Skans-

PÄÄLLYSTÄJIEN SÄVYISÄÄ kilpailua pääkaupunkiseudulla häiritsevän Asfalttikallion toimitusjohtaja ja osakas on Antti Kalliomaa, joka sai pari vuotta sitten potkut Lemminkäiseltä. ”Olemme saaneet tänä vuonna tilauskantaa jo lähes 30 miljoonan euron verran. Pyrimme erilaiseen toimintaa kuin muut. Uskon vain asiakastyytyväisyyteen ja ihan kivasti asiakkaat ovat ottanee meidät vastaan”, sanoo Kalliomaa. ”Me olemme yksityinen yritys, emme voi ta tarjota tappiolla.

Kustannusrakenteemme on kyllä kevyt”, toteaa Kalliomaa.

Kymmenen miljoonan euron inKILPAILU PUREE. Pääkaupunkiseuvestoinnit koneisiin ja Tuusulan dulla päällystämikiinteään asfalttiasemaan Asfaltnen on halventunut tikalliokin on tehnyt. Maakunnistänä kesänä uuden sa Asfalttikallio toimii liikkuvien kilpailijan ansiosta. ka Asfaltti yrittävät ottaa vahingon n a asemien avulla, mutta kaikkialle takaisin ja tarjoavat urakoita viime me se ei ehdi. vuotta kovemmilla hinnoilla. Bitumi on Viime vuonna päällystystöiden hinnat kyllä halvempaa kuin vuosi sitten. pääkaupunkiseudulla vielä nousivat. ”Hintataso tänä vuonna kilpailutetuissa ”En tiedä, mikä hintoja viime vuonna nosELY-keskusten tienpäällystysurakoissa on ti, koska olin viime vuonna kotona”, sanoo pysynyt viime vuoden tasolla tai noussut Kalliomaa. muutaman prosentin. Etelä-Suomessa joisVuonna 2009 Lemminkäisen johtama assakin yksittäisissä urakkakilpailuissa hinnat falttikartelli sai huikeat, 82,5 miljoonan eulaskivat kymmenen prosenttia. Uusi kilpaili- ron kartellisakot. Vahingonkorvausoikeuja on piristänyt hintakilpailua”, arvioi tiehal- denkäynnit ovat edelleen käynnissä. ■

LUISTAA

10

Talouselämä 23/2013

PAHIN HELLITTÄÄ AUTOKAUPASSA

UUNIELEMENTTEJÄ RUOTSIIN

KAUPPA KASVAA ESPOOSSA

TOUKOKUUSSA SUOMESSA rekisteröitiin 10 228 uutta henkilöautoa, mikä oli 39,8 prosenttia vuoden takaista enemmän. Luku hämää, sillä viime vuoden keväällä autokaupassa koettiin veronkorotuksen takia huima pudotus.

Alamäki kuitenkin loiveni tämän vuoden toisella neljänneksellä.

YLITORNIOLAINEN betonielementtiyritys YBT teki historiansa toiseksi suurimman kaupan, kun se sopi SCA:n kanssa meesauusilaajennuksesta Ruotsissa. 4,5 miljoonan euron arvoinen kauppa sisältää muuun muassa runkoelementtejä, pilareita, palkkeja ja lattiarännejä.

KAUPPA ETENEE Espoossa monella jalalla. Byggmax avaa heinäkuussa uuden myymälän, kauppakeskus Lippulaivan laajennushanke eteni kaupunginhallituksessa ja kauppakeskus Ison Omenan lisärakentamisesta syntyi sopimus. Citycon ja NCC investoivat Isoon Omenaan 175 miljoonaa euroa.

OPTIIKKA-ALA

Rillikauppaan iski optinen harha Suomalaisen optikkobisneksen romahdus ei olekaan niin paha kuin miltä se näyttää.

KUN ERIKOISKAUPAN toimialalta häviää yhtäkkiä kymmeniä miljoonia euroja, hälytyskellot soivat. Suomen optiikka-vähittäiskaupan yhteenlaskettu liikevaihto oli vielä toissa vuonna 341,5 miljoonaa euroa, mutta viime vuonna enää 297 miljoonaa.

Mitä on tapahtunut? Onko perinteinen lupa painaa rahaa -bisnes kriisissä?

Suomen Optinen Toimiala -liiton toimitusjohtaja Panu Tast tyrmää kriisipuheet, mutta jotain hän myöntää: ”On totta, että historiallisesti toimialan liikevaihto ja volyymit laskivat, ja nyt taloudellinen epävarmuus siirtää optikkotuotteiden hankintoja.”

Liikevaihtojen laskun yksi syy on optikkoliikkeiden määrän väheneminen. Liikkeiden lukumäärä väheni viime vuonna 80 myymälällä eli yhdeksällä prosentilla. ”Suurin osa vähenemisestä johtuu alalta vetäytymisestä, kun eläkkeelle siirtyvän optikkoyrittäjän työlle ei löydy jatkajaa”, Tast sanoo.

KYNNYSTÄ SILMÄLASIEN ja piilolinssien hankintaan ovat viime vuosina madaltaneet kilpailun kiihdyttämät tarjoukset ja alennusmyynnit. Silmälaseista on tullut investoinnin sijasta asusteita.

ANNAMARI TOLONEN

Teksti Irmeli Salo

HARVENEE. Optikkoyrittäjiä on vuosi vuodelta vähemmän, Panu Tast kertoo.

”Jo vuonna 2011 markkinoilla saavutettiin jonkinlainen hetkellinen saturaatiopiste. Kuluttajatutkimuksen mukaan enemmistöllä silmälasien käyttäjistä on käytössä kahdet tai useammat lasit ja lisäksi lasit olivat alle kaksi vuotta vanhat. Tämä vaikuttaa kysyntään vieläkin”, Tast sanoo.

Suurin syy toimialan liikevaihtomiljoonien katoamiseen on kuitenkin laskennallinen.

”Toimialan kokonaismarkkinoiden mitt mittasi ennen Tilastokeskus, joka keräsi tiedot kaikilta, joiden toimialaksi oli merkitty optiikka. Silloin yhteissummaan tuli paljon sellaistakin liiketoimintaa, joka ei kuulu mukaan – vaikkapa muuta tavarakauppaa tai sijoitustoimintaa”, Tast sanoo.

Nyt toimialan mittaajana on saksalainen GFK-tutkimuslaitos, joka perustaa laskurinsa optikkoliikkeiden kassatapahtumiin. ”GFK:n mukaan vuoden 2011 yhteenlaskettu liikevaihto oli 341,5 miljoonan euron sijasta 315,5 miljoonaa euroa.”

Kuluttajat näkevät optikkoliikkeiden kilpailun jatkuvana tarjoushinnoitteluna: osta yhdet, saat kahdet, osta linssit, saat kehykset kaupan päälle. Tastin mukaan hintahulluttelussakin on näköharhaa. ”Hintakilpailu näyttää siltä kuin silmälasien keskihinta olisi romahtanut, mutta Taloustutkimuksen kyselytutkimuksen mukaan euromääräinen keskiostos on jokseenkin ennallaan.”

Suomalaista optikkoalaa eivät Tastin mukaan uhkaa piilolinssien verkkokauppa, Viron läheisyys eikä silmäkirurgia. ”Piilolinssikauppa on valtaosin kotimaisilla alan liikkeillä, Viron osuus silmälasikaupasta on alle prosentin ja silmäleikkaukset johtavat harvoin täyteen lasittomuuteen.” ■

LIPSUU

ORIONISTA LÄHTEE 80

INKOON VOIMALA VAAKALAUDALLA

VTT VÄHENTÄÄ 160

ORION DIAGNOSTICA irtisanoo yt-neuvottelujen päätteeksi 80 työntekijää ja 20:n työsuhde päättyy muuten. Irtisanomisista noin 40 toteutuu Turussa, jossa yrityksen toiminta loppuu. Muut henkilöstövähennykset tapahtuvat Espoossa ja Oulussa.

FORTUM SELVITTÄÄ Inkoon hiilivoimalaitoksen osittaista sulkemista ja jopa koko tuotantotoiminnan lopettamista. Samalla Fortum käynnistää voimalaitoksen koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Laitos työllistää 90 ihmistä.

VTT:N YT-NEUVOTTELUT päättyivät henkilöstön kannalta karusti. Tutkimuskeskus antaa potkut runsaalle sadalle ihmiselle, ja 60 lähtee eläköitymisen tai määräaikaisuuden päättymisen takia.

Lisäksi osa johtajista ja päälliköistä joutuu hakemaan työtään uudestaan.

Talouselämä 23/2013

11

Uutiset KILPAILUKYKY KATOAA? “On hurja juttu, jos energian hinta menee Euroopassa ja Yhdysvalloissa eri suuntiin.

Kyllä se meitä haittaa.”

KUKA

ESA HÄRMÄLÄ, 58 TYÖ Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja URA Toimi laman aikana pääministeri Esko Ahon (kesk) talousavustajana.

Vastasi maataloudesta EU-jäsenyysneuvotteluissa. Oli MTK:n puheenjohtaja 1994–2006 ja Euroopan lannoiteteollisuusyhdistyksen toimitusjohtaja 2006–2010.

KOULUTUS Agronomi PERHE Puoliso ja kolme aikuista lasta HARRASTUKSET Metsästys, polttopuiden teko ja muu maalaiselämä mökillä Lohjalla ja metsätilalla Paimiossa

TAANTUMA YLLÄTTI EU:N ILMASTOPOLITIIKAN

12

2007

2008

2015

2020

SUURET SUUNNITELMAT. EU päättää vähentää päästöjä, tehostaa ja lisätä uusiutuvien käyttöä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

KRIISI ISKEE VÄLIIN. Taantuma pudottaa päästöoikeuksien ja fossiilisten polttoaineiden hintaa. Uusiutuvien tukeminen kallistuu.

KUKA LÄHTEE MUKAAN? Vuoteen 2015 mennessä pitäisi syntyä maailman kaikkia maita sitova uusi ilmastosopimus.

Kiristääkö EU päästövähennyksiään, vaikka sopimusta ei syntyisi?

UUDET TAVOITTEET. Taantuma on auttanut EU:ta saavuttamaan vuoden 2020 päästötavoitteet. Seuraava tavoite on hurja: päästöjä pitäisi leikata yli 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Talouselämä 23/2013

HAASTATELTAVANA ESA HÄRMÄLÄ

”Energian tuet ovat karanneet käsistä” Energian tuet uhkaavat levitä perinteiseenkin voimantuotantoon.

Euroopan energia- ja ilmastopolitiikassa on harkinnan paikka, sanoo Suomen ylin energiavirkamies Esa Härmälä.

Teksti Pekka Lähteenmäki kuva Karoliina Paavilainen Europarlamentti päätti keväällä, ettei päästöoikeuksia siirretä tulevaisuuteen.

Siirto olisi nostanut oikeuksien ja sähkön hintaa. Nyt oikeuksien hinta on romahtanut.

Onko EU:n päästökauppa jo historiaa, työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä? ”Ei päästökauppa historiaa ole, mutta se on kriisissä. Markkina toimii, mutta eri tavalla kuin järjestelmästä päätettäessä oletettiin.

Päästökauppa ei nyt ohjaa energiajärjestelmän kehittämistä. Siinä mielessä alhainen päästöoikeuden hinta on ongelma.”

listuneet ja tehneet uusiutuvasta energiasta kannattavaa.”

Saksan liittokansleri Angela Merkel on sanonut, että haluaisi päästöoikeuksien hinnan nousevan. Runnooko Saksa lykkäyksen läpi uudessa käsittelyssä? ”Jos asia menee Euroopan parlamenttiin uudestaan, voisi arvioida, että läpimeno on varmistettu. Suomihan hyväksyi päästöoikeuksien lykkäämisesityksen ja Suomen hallituksen kanta on minun tietojeni mukaan muuttumaton. Ellei tämänkokoista korjausliikettä voi tehdä, on päästökauppa suurissa vaikeuksissa.”

Mitä pitäisi ottaa uudelleen harkintaan? ”Vaihteleva aurinko- ja tuulivoiman määrä sekoittaa energiamarkkinoita. Ala ei uskalla investoida polttoainevoimaloihin. Siksi moni maa aikoo tukea perinteistä voimantuotantoa. Tämä tarkoittaa, että tukipolitiikka leviää uusiutuvista perinteiseen voimantuotantoon.” ”Nyt kannattaa pysähtyä ja miettiä. Niin se toimii maataloudessakin: jos tukee lehmää pitää tukea sikaakin. Muuten tasapaino ei järjestelmissä säily. Sitten on tietysti kilpailukykykysymys. Ja kaiken taustalla se, että ilmaston lämpenemistä pitäisi pystyä jarruttamaan.”

Yhdysvallat hyötyy halvasta ja vähäpäästöisemmästä kaasusta.

Mitä me Euroopassa teemme väärin? ”Kysymys on perusteltu. EU:n energia- ja ilmastopäätösten jälkeen hyvin moni asia on mennyt eri tavalla kuin luultiin. Ei ole syntynyt kansainvälisesti sitovaa ilmastosopimusta, vaan Eurooppa toimii yksipuolisesti, vaikka on syvässä rakenteellisessa lamassa.” ”Uusiutuva energia on edennyt, mutta tukikustannukset ovat EU:ssa karanneet käsistä. Päästökauppa ei toimi. Ehkä suurin asia on, että fossiiliset polttoaineet eivät ole kal-

Onko iso käänne EU:n energiapolitiikassa mahdollinen? ”EU ei minun tietojeni mukaan ole luopumassa ilmastotavoitteistaan. Moni fundamentti on muuttunut niin paljon, että on välttämätöntä arvioida energia-asioita. Tästä keskustellaan Suomessa pian, kun ryhdytään tekemään energia- ja ilmastostrategiaa vuoteen 2050.”

Miten suureksi tukilasku vielä kasvaa? ”Riippuu paljon siitä, asetetaanko uusiutuvan määrän lisäämiselle sitova velvoite myös vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Halvinta olisi, jos päästöjen vähentäminen olisi ainoa sitova velvoite.”

Halpojen päästöoikeuksien takia energian tuottaminen kivihiilellä on Euroopassa nyt halvempaa kuin puhtaammalla kaasulla.

Mitä järkeä tässä on? ”Ei siinä muuta järkeä ole kuin taloudellinen järki. Yleensä halvin raaka-aine voittaa. Mutta kyllähän se on iso takaisku eurooppalaiselle politiikalle, että hiili elää renessanssia.”

EU aikoo leikata päästöjä 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja Suomen pitäisi olla silloin hallituksen linjauksen mukaan hiilineutraali. Mitä tämä meiltä vaatii? ”Tämä tarkoittaa, että koko energiajärjestelmästä pitäisi tulla hiilineutraali. Taloushistoriallisesti se tulee olemaan valtava prosessi. Kustannukset riippuvat siitä, tehdäänkö oikeita investointeja.”

Mitä ne oikeat investoinnit ovat? ”Suomessa on viime vuosina purettu ihan kelpoa kaasuvoimalakapasiteettia, mikä huolestuttaa. Maat, jotka lisäävät hiilivoimaa – tuella tai ilman – eivät voi olla kestävällä tiellä.” ”Ydinvoiman lisärakentamisen tökkääminen olisi paha takaisku päästötavoitteelle. Uudet ydinvoimalat ovat tervetulleita.”

Tuleeko meistä pysyvä ydinvoiman viejä? ”Kun ottaa huomioon kuinka paljon esimerkiksi hiilikapasiteettia vanhenee, ei kaikkien voimaloiden nousu tekisi Suomesta nettoviejää.”

Energiajärjestö IEA arvioi keväällä, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen näyttää mahdottomalta.

Onko näin? ”Tietysti maalaisjärjellä ajateltuna hyvin haasteelliselta se tavoite näyttää. Kivihiilen kulutus lisääntyy hurjaa vauhtia.” ■

Talouselämä 23/2013

13

TALOUSARVIO

Juhana ja Eesaun kädet VALTION TALOUDELLINEN tutkimuskeskus Vatt julkisti keskiviikkona Hyvän veropolitiikan periaatteet.

Tutkimus- ja kirjoitustyötä johti tutkimusjohtaja Seppo Kari. Lisäksi oli viisi muuta kirjoittajaa ja toimittajana mukana myös Helinä Hirvikorpi, Talouselämässäkin työskennellyt kirjoittaja.

Tutkielmaa lukiessa tuli mieleen Ensimmäisen Mooseksen kirjan 27. luvun 22. jae, jossa patriarkka Iisak sanoo: ”Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Eesaun kädet”. Äitinsä Rebekan vaatimuksesta Jaakob yritti ja onnistui petkuttamaan sokeaa isää niin, että tämä antoi siunauksensa nuorelle Jaakobille vanhemman veljen Eesaun asemesta.

VANHAN TESTAMENTIN kertomus pälkähti päähän sen vuoksi, että olen kaikessa kuulevinani Vattin johtajan Juhana Vartiaisen äänen. Vartiainen nimittäin on julkisten puheenvuorojensa takia joutunut usein puolustamaan näkemyksiään taloustieteellisin perustein.

Se on demaritaustaisen Vartiaisen vastaus niille, jotka epäilevät häntä oikeistoliberalistiseksi takinkääntäjäksi.

Mielestäni ekonomisti Vartiaisen ääni soi läpi Vattin tutkielman.

Hyvän veropolitiikan perusteissa Vattin tutkijat esittelevät näkemyksiään useimmista verolajeista, kuten kulutus- ja tuloverosta, asumisen verottamisesta, kiinteistöverosta ja yhteisöverosta kansainvälisessä kilpailutaloudessa.

Verokannanotot perustuvat taloustieteelliseen tutkimukseen. Tiede voi ottaa haltuunsa myös asioita, joihin ihmiset ottavat kantaa tunteella.

TIETEELLINEN TIETO tekisi hyvää poliittisille päättäjille. Veropolitiikka on ollut epäjohdonmukaista. Lainsäätäjät ovat luoneet uusia verotukia samalla kun ovat nostaneet veroasteita. Lakimuutoksia on pitänyt peruuttaa pian voimaantulon jälkeen. Verolakien valmistelu on hätäistä ja pinnallista.

14

Talouselämä 23/2013

Teksti Esko Rantanen Viimeksi hallitus sotkeentui askelissaan kevään kehysriihessä osinkoverotusta muuttaessaan. Vaikutelmaksi jäi tunarointi ja tunteena päällimmäiseksi myötähäpeä amatöörimäisen valmistelun vuoksi.

Veropolitiikan pitäisi olla johdonmukaista ja ennustettavaa, koska ihmiset ja firmat tekevät sen perusteella pitkävaikutteisia valintoja.

Niin kuin Vattin tutkijat kirjoittavat, verojärjestelmän tehtävä on rahoittaa julkiset palvelut ja tulonsiirrot. ”Tämä täytyy tehdä oikeudenmukaisesti”, he julistavat. Ja nyt tulee se tiedeosuus: verotus on hyvää vain silloin, kun sen haitat ovat mahdollisimman pienet.

Yritysten väki muistaa puhua voittojen kaksinkertaisesta verotuksesta: Ensin yritys maksaa voitostaan veroa, sitten osingonsaaja maksaa pääomatuloveron.

Kadunmies ajattelee, että yritystenkin on maksettava veroa ja kannettava yhteiskunnallinen vastuunsa.

HÖLYNPÖLYÄ. Vattin ekonomisti muistuttaa, että yhteisöveron rasitus siirtyy aina kotitalouksille. Yksityishenkilöt kantavat yritysten verorasituksen joko alentuneina palkkoina tai nousseina hintoina ja yrittäjät pienentyneinä yrittäjätuloina.

Yritysveron nousu yhdellä eurolla alentaa yrityksen palkkasummaa 49 sentillä, sanoo empiirinen tutkimus. Palkansaajat saavat siis maksaa yritysveron korotuksen.

Mikä olisi hyvää yritysveropolitiikkaa?

Kahdenkertaisella verotuksella on kielteisiä hyvinvointivaikutuksia, joten mitä järkeä on erillisessä yritysten verotuksessa? Tämä on hyvä kysymys, mutta taloustiede ei anna selvää vastausta, ei ainakaan Vattin tekstissä.

Kun yritysverotuksessa ei näytä olevan järkeä, sen voi lopettaa. ■

HENKILÖSTÖEDUT

Nokian sitouttamisohjelma jäi tavoitteesta TIMO PYLVÄNÄINEN

Vain neljännes Nokian kaikista työntekijöistä tarttui yhtiön osakesäästöjärjestelmään – suomalaisista sentään 60 prosenttia.

OSTAN TYÖNANTAJAA. ”Ei tarvinnut pitkään miettiä, ehdot ovat hyvät”, sanoo Nokian osakesäästöohjelmaan tarttunut Markku Lamberg.

Teksti Mirva Heiskanen ”YHTIÖN OSAKEKURSSI ei vastaa omaa käsitystäni Nokian tilasta ja olen harkinnut osakkeiden ostamista jo aiemmin. Tämä on aika helppo tapa ostaa ja Nokian tarjouksen ehdot ovat kilpailukykyiset”, sanoo Markku Lamberg, 41. Lumia-näyttöjen kehityksestä vastaava Lamberg on yksi Nokian osakesäästöohjelmaan osallistuneista Nokian työntekijöistä.

Henkilöstön sitouttamiseksi tarkoitettu osakesäästöohjelma pyörähtää käyntiin kesäkuussa, jolloin ohjelmaan osallistuvien työntekijöiden kuukausipalkasta pieni osa – heidän itse valitsemansa summa – menee Nokian osakkeiden ostoon.

Kun Nokia julkisti osakesäästöohjelman tammikuussa, se arvioi työntekijöiden säästöjen kokonaismääräksi enimmillään noin 22 miljoonaa euroa. ”Nyt arvioimme, että säästöjen kokonaismäärä tulee olemaan noin puolet tästä”, toteaa Nokian viestintäpäällikkö Eija-Riitta Huovinen.

Oliko vähäinen osallistumisaste pettymys? ”Ei, päinvastoin. Vertailujemme mukaan yli 15 prosentin osallistuminen tämän tyyppiseen ohjelmaan, joka on tarjolla ensimmäistä kertaa, on jo hyvä. 20–25 prosenttia on erinomainen tulos.” ”Täytyy muistaa, että tämä on ensimmäistä kertaa tarjolle tullut globaali ohjelma. Se tuli tarjolle 27 maassa ja kattoi 98 prosenttia noin 38 000 työntekijästä”, Huovinen sanoo. ”Muiden suomalaisten yritysten vastaavissa ohjelmissa skaala on jo maantieteelliseltä mitaltaan todennäköisesti paljon pienempi. Joukossa oli myös maita, joissa osallistumisprosentti oli huomattavasti suurempi kuin 25.” Suomessa työskentelevistä nokialaisista 60 prosenttia on päättänyt osallistua ohjelmaan.

KÄYTÄNNÖSSÄ PANKKIIRILIIKE ostaa osakkeet markkinahintaan työntekijöiden arvoosuustileille. Ensimmäiset ostot tapahtuvat heinäkuussa ja sen jälkeen kerran kuussa vuoden ajan.

Jokaista kahta ostamaansa osaketta kohden työntekijä saa Nokialta yhden bonusosakkeen. Näin yhtiö yrittää sitouttaa henkilöstön parempiin tuloksiin.

Bonus-osakkeen saaminen edellyttää, että työntekijä ei myy osakkeita ennen kesäkuun loppua 2014. Lisäksi kolmen kuukauden osakeostojen jälkeen Nokia antaa ohjelmaan osallistuville 20 ylimääräistä osaketta.

Viestintäpäällikkö Huovisen mukaan osakeohjelma koskee Nokian matkapuhelinliiketoiminnan työntekijöitä, ei Nokia Siemens Networksin työntekijöitä.

Nokialaisten kuukausittainen sijoitussumma yhtiön säästöohjelmaan vaihtelee 5–100 euron välillä. Tiistaina Nokian osake maksoi noin 2,70 euroa, joten viidellä eurolla olisi saanut melkein kaksi osaketta.

Vuosittain työntekijä voi siis sijoittaa ohjelmaan vähintään 60 euroa ja enimmillään 1 200 euroa. Kerralla osakkeita ei voi ostaa, vaan ostot jakautuvat 12 kuukaudelle ja ostopäivä on kuukauden 16. päivä tai osavuosikatsauksen jälkeinen päivä.

NELJÄNNES 3 000 työntekijästä on 9 500 työntekijää. Jos nämä kaikki ostavat osakkeita maksimimäärän eli satasella kuussa, merkitsisi se vaatimatonta 950 000 euron sijoitusta Nokiaan joka kuukausi.

Helsingin pörssissä Nokian osakkeita ostetaan ja myydään joka päivä paljon suuremmilla summilla: esimerkiksi toukokuussa päivittäin tehtyjen Nokia-kauppojen arvo vaihteli 20–155 miljoonan euron välillä.

Nokian henkilökunnalleen piffaamat bonus-osakkeet ovat yhtiön hallussa jo olevia osakkeita, jotka se antaa työntekijöilleen.

Markku Lamberg omisti Nokian osakkeita jo aiemminkin. Niitä on kertynyt salkkuun aiemmista palkitsemisohjelmista ja myös omista suorista osakekaupoista.

Millaista kurssikehitystä odotat vuoden sisällä, Markku Lamberg? ”Odotan positiivista trendiä.” ■

Talouselämä 23/2013

15

Uutiset ENERGIAPOLITIIKKA

Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi EU:n energiapolitiikan kriitikon opastamaan vuoden 2050 ilmastotiekartan piirtämisessä.

Teksti Kimmo Lundén ”TUULIVOIMA ON hyvin tehoton ja kallis tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä.”

Kritiikin esittää Oxfordin yliopiston energiapolitiikan professori Dieter Helm, jonka työ- ja elinkeinoministeriö kutsui puhumaan Suomen vuoden 2050 energia- ja ilmastotiekarttaa suunnitteleville päättäjille.

Suomi arvioi saavuttavansa hyvinkin uusiutuvan energian lisäämistavoitteensa vuoteen 2020 mennessä. Siitä eteenpäin uusiutuvien piti tulla hinnaltaan kilpailukykyisiksi, kun fossiilisten polttoaineiden hinnat nousevat markkinoilla.

Väärin oletettu. Sen jälkeen kun liuskekaasu ja -öljy tulivat markkinoille, tuulivoimapuistot ovat osoittautuneet taloudellisesti järjettömiksi investoinneiksi: ”Absolutely wrong. Niin pitkälle kuin pystyy ennustamaan, uusiutuvat energiat eivät tule taloudellisesti kannattaviksi”, professori Helm viittaa erityisesti tuuli- ja aurinkovoimaan.

Suomen uusiutuvan energian perustana on 80-prosenttisesti metsähake. Tuulivoiman rakentamiseksi hallitus on sitoutunut moninkertaistamaan nykyisten myllyjen ja tuulipuistojen sähköntuotannon.

Brittiprofessorin mukaan EU:n ilmasto-

TALOUSLUKUTAIDOTTOMIEN VIKA

samsonite.fi

COSMOLITE C OSMOLITE WITH CURV

®

TECHNOLOGY

THE STRONGEST AND LIGHTEST SAMSONITE EVER Curv® is a registered US trademark of Propex Operating Company, LLC. ©2013 Samsonite.

16 Talouselämä 23/2013

BRITTIPROFESSORI Dieter Helm suosittaa hyödyntämään maakaasun lisätarjontaa markkinoilla, korvaamaan hiilivoimaa kaasuvoimaloilla.

UUSIUTUVAA energiaa ajavia Euroopan vihreitä puolueita professori nimittää kirjassaan The Carbon Crunch ”taloudellisesti lukutaidottomiksi”.

SAKSASSA verkko-operaattoreiden arvion mukaan vihreän sähkön tukimaksua kerätään kuluttajilta vuodessa yli 20 miljardia euroa. Saksassa ydinvoimaloiden ennenaikainen sulkeminen, tuuli- ja aurinkovoiman rakentaminen ja ylenmääräinen tukeminen hintatariffein ovat johtaneet tehomäärältään 7–8 gigawatin uuden hiilivoiman rakentamiseen.

HIILIDIOKSIDIN päästöt ovat Saksassa kolminkertaiset Suomeen verrattuna.

politiikka ja YK:n alaisen Kioton sopimus ovat epäonnistuneet pyrkimyksissään vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Unionin nykyisen ilmastopolitiikan teilaava Helm kuuluu EU:n energiakomission käyttämään asiantuntijaryhmään. Hänen näkemyksiään on kuultu, kun unioni nyt valitsee energiapolitiikkansa tavoitteet vuoteen 2050.

SUOMESSA RAKENNETTUA tuulivoimakapasiteettia on noin 200 megawattia. Tänä vuonna arvioidaan rakennettavan uusia myllyjä sadan megawatin tehojen verran. Vuoteen 2020 Suomi on sitoutunut lisäämään tuulivoimaa aina 2 500 megawattiin ja kuuden terawatin vuotuiseen tuotantoon.

Ympäri maailmaa, Suomessakin, vietetään Maailman Tuulipäivää 15.kesäkuuta kampanjoin ja tapahtumin.

Teknologiateollisuuden energia-ja ympäristöliiketoiminnasta vastaava ryhmäpäällikkö Martti Kätkä arvioi, että toisin kuin Saksassa Suomessa ei pääse syntymään samoja tuulivoiman tuotannon aiheuttamia ja koko sähköjärjestelmää ravisuttavia häiriöitä. ”Meillä jokaisen sähkön tuottajan tulee myydä sähkönsä ja tarvittaessa myös vastata myydyn sähkön hankinnasta. Kauppa on kauppa – vaikka tuuli tyyntyisi, tuulivoiman myyjän on jostain hankittava myymänsä sähkö.”

Tämä tasevastaavuus puuttuu Saksassa.

Kun tuulee hyvin, tuulella tuotettu sähkö on työntänyt kaiken muun tieltään. Se on johtanut muiden voimantuotantomuotojen alasajoihin.

Sähkö noudattaa galvaanisia lakeja, ja liiketoiminnalliset lait ovat saaneet väistyä.

Keski-Euroopassa sähkö siirtyy luuppivirtoina Hollannin, Tsekin ja Puolan verkkojen kautta eteläisen Saksan teollisuudelle.

EU-maat ohjaavat energia- ja ilmastopolitiikkaa myös veroilla. Suomessa maakaasun ja turpeen veronkorotusten toinen osa tulee voimaan vuoden 2015 alusta. ■

KIMMO LUNDÉN

Professori: Tuulivoima ei kannata ehkä koskaan

VALTAVIRTA

Etusivu uusiksi: Meitä on jymäytetty!

Teksti Olli Ainola

SAMPO KORHONEN

SUOMEN PANKIN pääjohtajana Risto Ryti piti kynsin ustoimittaja Sajarille tekisi hyvää lukaista valtio-opin hampain kiinni siitä, että Suomi ei kuolettanut ennen peruskoulukurssi. Jos niikseen tulee, eduskunta voi aikojaan niin kutsuttua Amerikan sotavelkaa vaikka val- lahjoittaa pois vaikka koko kansallisvarallisuutemme. tion kassakirstu tursusi rahaa.

Parlamentti saa tehdä ihan mitä lystää.

Sääliksi käy valtiosihteeri Martti Hetemäkeä.

Sotavelka oli propagandavelkaa. Jokainen hoitoerä noteerattiin isosti rapakon takana, mikä toi Suomelle valtavasti goodwillia. Nykyisin tuollaista vehkeilyä kut- VAKUUSJÄRJESTELY ON ollut järjetön alusta lähtien. Pääsuttaisiin mediapeliksi, mutta tätä sanaa ei vielä silloin tavoitehan oli euron ongelmien hoitaminen. Vakuusvänollut olemassa. kääminen ei tätä edesauttanut, MOMENTTI vaan pitkitti, syvensi ja teki siiKREIKAN LAINAOHJELMAKIN on tä kalliimman. mennyt ihan mediapeliksi.

Vakuudet tulivat hallitusTaloussanomien Jan Hurri, ohjelmaan Jutta Urpilaisen ja Helsingin Sanomien Petri Sajari Sdp:n vaatimuksesta. Siksi on sekä Financial Timesin kieli posoikein, että Urpilainen kantaa kella kynäilevä verkkobloggari vastuun tästäkin, nyt kotimaiJoseph Cotterill ovat kaivelleet sesta sekoilusta. totuutta esiin. He ovat löytäneet Kuvio on sitä paitsi juuri selperunakattilasta tillinlehden. lainen, jota Sdp vastustaa: paha Tällä hiekkalaatikolla nousja monimutkainen rahoitusjärseen pölymyrskyn takaa hyökjestely. Ties vaikka ketjun pääskäsi Timo Soini (ps). Hän ostaa tä löytyisi veroparatiisi. räväytti etusivun Hesarista, vieOn tietysti jännittävää mietrastamillaan puoluetukiaisilla. tiä, mihin osaan Kreikan tuleEtusivun ilmoitus on inno- HEUKERA! Insinööri Juha Sipilällä (kesk) on va velkajärjestely kohdistuu: vaatio suomalaisessa politiikas- välähtänyt. Hän puhua pälättää nyt ”uuden vakuudelliseen (Urpilaisen) vai sa. Soini kiittää lehtimiehiä ja kasvun rahastosta” eli herättelee kuolleista vakuudettomaan (keskustan henkiin Keraa, Kepun rakasta kehitysaluenauraa perään.

Matti Vanhasen ja Mari Kivirahastoa. Sipilän raha-apaja olisi mahtijako Varmasti tässä on jotain mä- pohjalaiseen tyyliin: 15 000 euroa per työniemen) velkaan. tää, kun on niin mahdottoman paikka. Mistä rahat? Työeläkelaitosten emuKriisinhoidossa tällä ei ole tuon taivaallista väliä. Euroaluvaikeaa ja maan päälehtikin to- puskureista totta kai. een päättäjät parantadistaa. Aika moni ajattelee näin. vat akuutit vammat Mikä oli journalistien päälöydös? Tämä: Jos Suomen eduskunta päättää antaa Kreikal- vakiolääkkein: maksuaikoja pidentäen, kola velat anteeksi, emme saa vakuuspantista senttiäkään. roista tinkien ja EKP:n erityisjärjestelyin.

Yhä syvemmälle selitysten suolla uppoavalle taloAika hoitaa velat. ■

ÄLLIKÄLLÄ LYÖTY TORJUNTAVOITTO. Suomen ja Ruotsin sotareissu kovat piipussa Islannin ilmatilaa valvomaan meni pipariksi. Venäjäkin tunki mukaan sillä perusteella, että USA ujuttaa Natoon kuulumattomille liittokunnan puolustusvastuita.

Puna-armeijaa vähiten kaivattiin. Jotta Helsinki ja Tukholma eivät olisi menettäneet kasvojaan, suunnitelmaa piti muuttaa. Islantiin mennään ”vain harjoittelemaan”. Kalliiksi kävi, mutta rahaa se vain on.

Eversti Juha-Pekka Keränen kertoi eduskunnalle, että koneita ja sotilaita tarvitaan enemmän, koska ilmavoimilla on ”vakiintunut käytäntö lentoharjoitusten toteuttamiseksi”. Keflavikiin lentää kaksi isoa harjoitteluyhtymää ja neljä Hornetia räkäpäät piipuissa. Tämä matsi meni Venäjälle.

Talouselämä 23/2013

17

Avarra aja eluasi, Pohjjois-Karjalassa a on tilaa hyville ideoille.

Pohjois-Karjala Senaatintorilla 13.–15.6.2013 visitkarelia.fi/senaatintori

Entä jos töihin olisikin kiva mennä? Ja sinne pääsisi vartissa. Joensuussa se onnistuu. Idän ICT-menestyjät tarvitsevat jatkuvasti uusia tietotekniikan ammattilaisia. Ne pitävät työntekijöistään hyvää huolta. Tule tapaamaan ICT-menestyjiä Senaatintorille 13.–15. kesäkuuta. Suunnitellaan Sinulle hyvä elämä Pohjois-Karjalassa.

ICT-menestyjät Idästä:

M A K E S S T R AT E G I E S M E A S U R A B L E

Kerro yrityskaupasta: yrityskaupat.talouselama@talentum.fi

Ulkomaiset sijoittajat hylkivät Suomea

Toimittanut Heikki Nivaro

NOIDANKEHÄ. ”Tuottavuuden pitäisi kasvaa, kun työväestö supistuu”, sanoo LähiTapiolan ekonomisti Timo Vesala.

MARISSA TAMMISALO

Pienet markkinat, vanheneva väestö ja aneeminen talous pitävät ulkomaisen rahan poissa Suomesta.

Teksti Heikki Nivaro SUOMEN TALOUDEN viime aikojen heikohko menestys, väestön nopeasti muuttuva ikäjakauma ja pienet markkinat ovat pitäneet ulkomaiset investoijat kaukana Suomesta. ”Tämä on tietynlainen noidankehä: firmat eivät investoi, kun kasvunäkymät ovat huonot, toisaalta talouskasvu on hidasta, koska yritykset eivät investoi”, sanoo ekonomisti Timo Vesala LähiTapiolasta.

Lähivuodet ovat hänen mukaansa ongelmallisia Suomelle. Seuraavat kymme-

nen vuotta talous voi kasvaa lähes yksinomaan tuottavuuden kasvun kautta, koska työikäisten määrä supistuu. ”Ikääntymisen tuomia ongelmia voisi kyllä kompensoida sillä, että työllisyysaste nousisi”, Vesala sanoo.

Iso syy Suomen houkuttelevuuden katoamiseen on hänen mukaansa se, että teollisuuden pohja on hyvin kapea. Jos avainalueilla menee hyvin, Suomellakin menee hyvin. Ruotsissa teollisuuden kirjo on laajempi. ”Viime vuosina esimerkiksi Nokia ja met-

säyhtiöt ovat menettäneet asemiaan. Suomelle olisi tärkeää, että meille syntyy laajaalaisemmin laadukasta teollisuustuotantoa, jolle on kysyntää maailmanmarkkinoilla.”

Myös euroalueen ongelmat heijastuvat Suomen houkuttelevuuteen sijoittajien silmissä. Euroopan keskuspankin politiikkakaan ei ole pitkän päälle riskitöntä. ”Kun EKP on painanut korot lähes nollaan, niin myös tehottomat yritykset voivat säilyä markkinoilla ja tuotantorakenteen uusiutuminen hidastuu. Se tekee myös sijoittajat varovaisemmiksi”, Vesala sanoo.

Talouselämä 23/2013

19

Yrityskaupat

AUTOKAUPPA

Autoalalla jättikauppa Laakkonen osti SOK:lta sadan miljoonan euron liikevaihtoa tahkoavan autokauppaketjun.

VUODEN 1990-LUVUN lamassa työllisyys heikkeni rajusti. Nyt massatyöttömyydeltä on säästytty. ”Se oli inhimillinen tragedia, tottakai.

Mutta sen jälkeen muun muassa Nokia ja ICT työllistivät suomalaisia. Viimeiset viisi vuotta työllisyys on pysynyt yllättävän hyvänä. Toisaalta uutta dynamiikkaa talouteen ei ole syntynyt”, Vesala sanoo.

Työttömyys ei ole purkautunut käsiin, vaikka ulkomaiset sijoittajat ovat loistaneet poissaolollaan. ”Mutta onko se pommi, joka ei ole vielä purkautunut”, Vesala miettii.

Työikäisten määrän kasvu on alentunut Suomessa jatkuvasti. ”Demograafisilla tekijöillä on erittäin suuri merkitys. Työikäisten määrä supistuu Suomessa nopeammin kuin muualla.”

Vaisuille tuottavuusmarkkinoille sijoittajat eivät hingu. Paitsi yksi ala kiinnostaa ulkomaisiakin sijoittajia: terveydenhoito. ■

MERKKEJÄ RIITTÄÄ.

Laakkonen edustaa nyt peräti 20 merkkiä Suomessa.

KAROLIINA PAAVILAINEN

Yksi markkinoita sekoittava asia on ollut myös julkisen talouden rooli ostajana, esimerkiksi terveydenhuollon ostopalvelujen hankkijana. ”Palveluiden tarjonnan suunnittelu ei aina toimi markkinaehtoisesti kysynnän mukaan, vaan viranomaiset päättävät, mitä palveluita ostetaan”, Vesala arvioi.

Teksti Heikki Nivaro KUN SOK myi viime viikolla sadan miljoonan euron liikevaihtoa tekevät autokauppansa Laakkosten autokonsernille, jopa Financial Times noteerasi asian.

Kauppaan kuuluvat liikkeet Helsingissä, Espoossa, Raisiossa, Turussa ja Vantaalla.

Miten tulette toimeen nyt 20 eri automerkin edustuksen kanssa? ”Olemme nyt Suomen laajin autoliikeverkosto. Kauppa on itse asiassa isompia viime aikoina koko Euroopan autokaupassa,” autokonserni Laakkosen toimitusjohtaja Timo Yli-Salomäki kertoo.

Hänen mukaansa jokaiselle merkille on oma varaosapalvelunsa ja huoltonsa. ”Sama asentaja ei voi tietenkään hallita kaikkia automerkkejä eikä edes myyjä voi

tuntea kaikkia. Siksi ihmiset ovat erikoistuneet omiin merkkeihinsä. Mutta hyvin näiden kaikkien kanssa tulemme toimeen”, YliSalomäki sanoo.

Heinäkuun alusta voimaan tuleva kauppa vaatii vielä kilpailuviranomaisten hyväksynnän.

Kaupan jälkeen uusi omistaja jatkaa Ford-, Hyundai-, Renault-, Suzuki-, Dacia- ja Isuzumerkkien myyntiä ja huoltoa. Kuuden toimipaikan koko henkilöstö, noin 180 henkeä, siirtyy Laakkoselle vanhoina työntekijöinä.

SOK:n liiketoiminnan toimitusjohtaja Antti Sippola sanoo, että autokaupan jatkaminen olisi vaatinut niin paljon työtä ja pääomia, että lisäsijoitukset eivät alan heikon kannattavuuden takia olisivat olleet järkeviä.

Kaupalla ei ole vaikutusta alueosuuskauppojen harjoittamaan liiketoimintaan. ■

VIIKON KAUPAT

TOP-SPORT TÄHTÄÄ HUIPULLE VUONNA 1974 perustettu urheilu- ja vapaa-ajan tuotteita myyvä liikeketju laajenee, kun kemiläislähtöisen City Sportin omistaja vaihtuu.

Uusitalon perhe myy omistuksensa valtakunnalliselle Top-Sport Oy:lle. Aloite yrityskauppaan tuli ostajan taholta.

20

Talouselämä 23/2013

TULISIJAT PELIIN

MARKKINOINTIA VAAJAKOSKELTA

VIITASAARELLA toimiva Pisla laajentaa toimintaansa jälleen kerran yrityskaupalla. Yhtiö on sopinut Kotakeittiö-liiketoiminnan ostamisesta joensuulaiselta Rakennustemmolta.

Kotakeittiö on kaksikymmentä vuotta vanha liiketoiminta, johon kuuluu laaja valikoima erilaisia tulisijatuotteita huvimajoihin, grillikatoksiin ja terasseihin.

NELOSTUOTTEEN Markku Heljakka ja Brand ID:n Juha Heljakka ostavat Vaajakoskella toimivan Printcenterin liiketoiminnan.

Yrityksen päätuotteet ovat esimerkiksi myymälätelineet.

Aiemmin yritys kuului Sanoma-konserniin, joka osti Printcenterin muutama vuosi sitten.

Uudet omistajat kertovat palauttavansa Printcenterin nimen.

Nelostuotteen liikevaihdosta tulee suurin osa peliliiketoiminnasta. Se on tunnettu muun muassa Kimble-pelistään, josta yritys alkoi 1967.

VIIKON KAUPAT

Brändit menevät yhteen nippuun Autojen ja urheiluasusteiden kauppa keskittyy yrityskauppojen takia.

7 ENEMMISTÖKAUPPAA OSTAJA

OSAKEOMISTUS, % ENNEN NYT

LIIKEVAIHTO, HENKIMILJ. E. LÖSTÖ

OSTETTU YRITYS, TOIMIALA, KOTIPAIKKA

Veljekset Laakkonen Oy (Jyrki, Reetta ja Yrjö Laakkonen)

-

-

City Sport Oy (Ulla, Joko, Miika ja Mikko Uusitalo)

0

Nelostuote, Brand ID (Markku Heljakka, Juha Heljakka)

-

Sari Isotalo (60 %) Harri Saukkomaa (40 %)

0

Protacon Oy (pääomistaja Timo Akselin)

-

-

Pisla Oy (Midinvest Management Oy:n hallinnoima rahasto ja Pekka Kuivalainen)

-

-

Hogrefe AG, Sveitsi (Hogrefen perhe)

0

SOK Autokauppa Oy:n autokauppaliiketoiminta

MYYJÄ

100

180

8

40

Top Sport Oy (Orange Company Oy)

Printcenter, markkinointimateriaalien tuottaminen, Vaajakoski

5

40

Printcenter

100 Susamuru, televisio-ohjelmien tuottaminen, Helsinki

4

20

OTW Media, Ruotsi

Eneris Solution Oy:n liiketoiminta, toiminnanohjausjärjestelmien suunnittelu ja toteutus, Oulu.

1

12

Eneris Solution Oy (Pääomistaja Tuomas Fabritius)

Rakennustempo Oy:n Kotakeittiö liiketoiminta, tulisijat, Joensuu

1

12

Rakennustempo Oy (Turusen ja Päivänurmen suvut)

1

6

100 Top Sport Oy, urheiluvälineiden kauppa, Kemi -

100 Psykogien Kustannus Oy, psykologisten testien tuottaminen, Helsinki

SOK

Suomen Psykologiliitto ry, Helsinki

1 VÄHEMMISTÖKAUPPA OSTAJA

Expert AS (Awilhelmsen AS 50 % ja Dolphin Invest AS 50 %), Norja

OSAKEOMISTUS, % ENNEN NYT

51

OSTETTU YRITYS, TOIMIALA, KOTIPAIKKA

100 Expert ASA Oy, kodinkoneketju, Helsinki

LIIKEVAIHTO, HENKIMILJ. E. LÖSTÖ

196

400

MYYJÄ

Mika Aro ja yhtiön muu johto

BIOTIE OSTAA YHDYSVALLOISTA TURKULAINEN BIOTIE THERAPIES on ostamassa epilepsialääkettä kehittävän Naurelis Inc -yhtiön.

Biotie on tässä vaiheessa hankkinut vasta option San Diegossa sijaitsevan Neurelisin osakekannan hankintaan. Neurelis on yksityisessä omistuksessa oleva, epilepsian ja tiettyjen muiden keskushermostosairauksien lääkehoitojen kehittämiseen keskittynyt yhtiö.

Neurelisin kärkihanke, NRL-1, on Biotien mukaan patentoitu lääke, joka annostellaan nenäsuihkeena

jo kaupallisessa käytössä olevalla annostelulaitteella. Tuotetta kehitetään epilepsiapotilaiden hoitoon, jotka säännöllisen lääkityksensä lisäksi tarvitsevat ajoittain diatsepaamia kohtaustensa hallitsemiseen. ”Kiinnostuksemme Neurelisiin liittyy käynnissä olevaan tuotekehityssalkkumme arviointiin. Arvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että lääkekandidaattimme vastaavat merkittävään lääketieteelliseen tarpeeseen omien hankkeidemme ohella”, sanoo Biotien toimitusjohtaja Timo Veromaa.

Talouselämä 23/2013

21

Kasvuyritykset

SOVELLUSTEN HAUTOMO

SOVELLUSEKOSYSTEEMI

NOKIA ja Microsoft rahoittavat Aalto-yliopiston AppCampus-ohjelmaa, joka tukee Windows-puhelimien sovelluskehitystä.

WINDOWS-PUHELIMET ovat kärsineet siitä, että monet sovelluskehittäjät eivät ole kiinnostuneet tekemään sille erillisiä versioita ohjelmistaan.

KOLMEVUOTINEN AppCampus-hanke tarjoaa sovelluskehittäjille rahoitusta, tukea, koulutusta ja verkostoja.

TIIMIT voivat raada rahoitusta 20 000– 70 000 euroa.

Lisää sisältöä Lumiaan ANNAMARI TOLONEN

Windows-puhelinten sovelluskehitystä tukeva AppCampus jakoi ensimmäisenä vuotenaan viisi miljoonaa euroa.

HAUTOMOSSA. Kimo Boissonnier (oikealla) esittelee Haunted-peliään AppCampuksen leiriltä oppia hakevalle Gyle Iversonille, joka kehittää sovellusta salasanojen hallintaan.

Teksti Elina Lappalainen NOKIAN JA Microsoftin rahoittama AppCampus-ohjelma on synnyttänyt tähän mennessä 14 Windows-puhelimille julkaistua sovellusta.

Vuoden käynnissä ollut ohjelma on jakanut rahaa yhteensä 160 tiimille. Vuoden loppuun mennessä julkaistuja sovelluksia pitäi-

si olla jo 150, kertoo AppCampuksen vetäjä Pekka Sivonen.

Mukaan on hakenut 2 678 tiimiä ympäri maailmaa. Hankkeessa on rahaa jaossa yhteensä 18 miljoonaa euroa, josta tiimeille on nyt jaettu viiden miljoonan potti.

Sivonen ja Microsoftin teknisistä yleisöistä vastaava johtaja Mika Okkola ovat tyytyväisiä, vaikka useimmat sovellukset ei-

vät ole olleet kovin suosittuja. Keskimäärin AppCampus-tiimien sovelluksia on ladattu muutamista tuhansista kymmeniin tuhansiin kertoihin. ”Nämä ovat hyvin aikaisen vaiheen yrityksiä. Meillä on ollut myös suuri rooli myös uusien yritysten perustamisessa”, Sivonen sanoo. ”Tavoitteena ei ole, että AppCampus täyttäisi Windows-kaupan sovelluksilla. Tavoitteena on kehittäjäyhteisön kiinnostuksen herättäminen ja uusien sovellusideoiden löytäminen”, Okkola kertoo.

Parhaillaan Otaniemessä on käynnissä kolmas AppCademy-leiri, jolla 21 tiimiä 13 maasta saa intensiiviopetusta muun muassa Windows 8:n erityispiirteistä ja käytettävyydestä.

APPCAMPUKSEN PUTKESTA syntyneistä sovelluksista ylivoimaisesti menestynein on tamperelaisen Tuliotuksen peli Haunted. Joulukuussa julkaistun pelin on ladannut tähän mennessä 220 000 ihmistä.

Yrittäjä Kimo Boissonier haki ohjelmaan heti, kun se oli mahdollista ja osallistui leirille viime syksynä. Hän perusti opiskelukavereidensa kanssa yrityksen, ja nyt Tuliotuksessa on yhdeksän työntekijää. ”Nokian ja Microsoftin markkinointituki on ollut merkittävää”, Boissonier sanoo. ■

KASVUYRITYSSIJOITUKSET

KEVÄÄN SUURIN KASVUPOTTI KORVAVALOLLE KIRKASVALOKUULOKKEITA valmistava oululainen Valkee keräsi 7,4 miljoonan euron rahoituksen.

Sijoittajina on ryhmä yhtiön entisiä omistajia ja uusia pääomasijoitusrahastoja. ”Olemme sopineet, että he ovat taka-alalla emmekä julkaise nimiä”, toimitusjohtaja Pekka Somerto sanoo.

22

Talouselämä 23/2013

Rahoituskierros on Talouselämän tietojen mukaan kevään 2013 suurin alkuvaiheen yritykseen tehty pääomasijoitus.

Valkeen korvavaloa käytetään muun muassa kaamoksesta aiheutuvan väsymyksen ja masennusoireiden hoitoon.

Valkeen vanhoja omistajia ovat suomalainen Lifeline Ventures,

Finnvera ja joukko yksityissijoittajia, joiden joukossa ovat muun muassa Anssi Vanjoki ja Esther Dyson.

Yhtiö on perustettu vuonna 2007 ja sen tuote tuli myyntiin vuonna 2010.

Viime vuonna Valkee teki 2,5 miljoonan euron liikevaihdon.

Myynti kasvoi edellisvuodesta

merkittävästi, vuonna 2011 Valkee teki 1,5 miljoonan liikevahdon. Tuore tilikausi päättyi helmikuussa eikä tilinpäätös ole vielä kaupparekisterissä. Somerto ei kerro, millaisen tuloksen yhtiö teki. Valkeella on 15 työntekijää.

TEKNIIKKALAJI

Tavisten internet KUN TEKNOLOGIATOIMITTAJAT, nörttipiirit tai teknologia-hipsterit vouhottavat uusista sosiaalisen median trendeistä, samalla voi unohtua, että valtaosa suomalaisista puuhaa netissä jotain aivan muuta.

Pinterest, Instagram, Tumblr ja Vine – mistä näistä olet edes kuullut saati käyttänyt? Äitini tunnisti Instagramin liittyvän jotenkin valokuvaamiseen, muita hän ei tiennyt.

Tällä viikolla ulkomaiset teknologiasivustot hehkuttivat, että supersuosittu Vine-sovellus tulee lopulta myös Android-puhelimille (Windows-puhelimille sitä ei saa vieläkään).

Vineä käytetään kuuden sekunnin mittaisten videoiden ottamiseen ja niiden jakamiseen Twitterissä. Tammikuussa Applen puhelimille tulleella kuumalla sovelluksella on nyt 13 miljoonaa aktiivista käyttäjää.

Pari viikkoa sitten Yahoo puolestaan käytti 1,1 miljardia dollaria sosiaalisen median palvelu Tumblrin ostamiseen.

Ketä kiinnostaa?

SUOMALAISTEN VERKKOSIVUJEN kävijäliikennettä mittaava TNS-Metrix kertoo, että suosituimpia sivustoja ovat nyt Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat, verkkoyhteisö Suomi24, sääpalvelu Foreca.fi ja verkkokauppasivusto NettiX nettiautoineen ja nettiasuntoineen.

Siis ihan tavallisia asioita: ihmiset lukevat uutisia, tarkistavat säätiedot, keskustelevat, myyvät ja ostavat tavaroita.

Mutta mitä netissä keskustellaan?

Suomi24-sivuston katsaus Mistä Suomi puhui 2012 on paljastava. Suosituimpia puheenaiheita olivat muun muassa: ”Nämä miestyypit eivät löydä naista” ja ”Voiko

Teksti Elina Lappalainen

naisella olla liian suuret rinnat”.

Moni seuraa päivän uutisvirtaa Ampparit.com-uutisportaalin otsikoiden kautta. Maanantaina vuorokauden suosituimpien uutisten joukossa olivat muun muassa nämä journalismin helmet: ”Nyt löytyy kokoa! Tässäkö on Angelina Jolien uusi povi?” ja ”Hui, mikä näky: Wolverine-tähden vartalo suorastaan pelottava”.

Mutta ei siellä kuumissa sosiaalisen medioiden palveluissa maailmalla sen kummempaa ole. Bloombergin mukaan 22 prosenttia Tumblrin liikenteestä tulee pornosaittien kautta.

Eikä Yahoolla ole aikomusta rajoittaa sisältöjä, koska ”sellaista käyttäjien itse luoma sisältö netissä vain on”.

NETISSÄ ON HELPPO ympäröidä itsensä kaltaisillaan.

Kaverini Facebookissa ovat enimmäkseen muita toimittajia, seuraan Twitterissä muita samoista aiheista kiinnostuneita ihmisiä, luen blogeja joiden kirjoittajia arvostan... Näin päätyy kuplaan jossa saa vahvistusta omille mielipiteilleen mutta myös kuva todellisuudesta voi vinoutua.

Joskus on terveellistä piipahtaa internetin toisella laidalla. Esimerkiksi iltapäivälehtien uutisten kommentoinnin lukeminen nostaa verenpainetta tehokkaasti.

Pelottavimmilaan netti on myös täynnä vihaa, suvaitsemattomuutta, törkyä ja uhkailua. Viimeksi suomenruotsalaiset ovat joutuneet uhkailun ja nettivihan kohteeksi.

Sellaiseen ei voi suhtautua olankohautuksella kuten Tumblrin aikuissisältöön tai viihdejuttujen otsikoihin.

Se millaista vihapuhetta suomalaisilla verkkosivuilla lietsotaan, ei ole ”vain internet”. ■ VIIKON QR

VIIKON SITAATTI

VIIKON NUMERO

520 ”KUULIN FACEBOOKISTA saaneeni potkut ja että @OMGPOP on suljettu. Kiitos @Zynga muistutuksesta miten bisnestä ei pidä hoitaa”, twiittasi peliyhtiön työntekijä. Zynga lopetti OMGPOP:in, josta se maksoi vain vuosi sitten 180 miljoonaa dollaria.

POTKUT. Farmvillestä tunnettu peliyhtiö Zynga vähentää 18 prosenttia henkilöstöstään.

Pörssilistautuminen ei sujunut, Facebook-pelimarkkina supistuu ja yhtiö suuntaa mobiiliin.

VERKKOLUKUTAITO. Avoimen lähdekoodin kehitysyhtiö Mozilla haluaa määritellä aktiivisen verkkolukutaidon ja sen vaatimat taidot.

Voit osallistua määrittelyyn avoimessa MozillaWikissä.

EU HIDASTAA KÄVELY Euro pysyi kitisten kasassa ja EU sai hengähdystauon. Se kuluu Saksan vaalien odotteluun. Päätökset euroliiton tiivistämiseksi venyvät.

Teksti Pekka Lähteenmäki

”

24

E

uron hajoamisuhka on väistynyt”, Euroopan talouskomissaari Olli Rehn totesi viikko sitten.

Se ei ollut mikään mahtipontinen julistus.

Rehn totesi asian lehdistötilaisuudessa ohimennen kuin itsestäänselvyyden.

Ilmapiiri on muuttunut nopeasti. Vasta puolitoista vuotta sitten Rehn varoitti euroalueella olevan edessä ”hidas hajoaminen” ellei rahaliittoa vahvisteta uusilla sopimuksilla. Moni muu uskoi rahaliiton nopeaan hajoamiseen.

Vielä tämän vuoden maaliskuussa Rehn varoitti Kyproksen voivan joutua lähtemään eurosta ellei se saa pelastuspakettia.

Talouselämä 23/2013

Kyproskin pysyi eurossa, mutta nyt Euroopalla on uusi uhka. Päätöksenteko hidastuu tai pysähtyy, koska talouskriisi ei pakota ratkaisuihin ja Saksa haluaa lykätä ratkaisuja yli syyskuun liittopäivävaalien.

Itse asiassa moni toivookin yhdentymisen pysähtyvän. Keskeneräinen rahaliitto kuitenkin vaatii korjausta, minkä kriisi on tylysti osoittanut.

Euromaiden velat kasvavat yhä ja budjettivajeet ovat vasta alkaneet pienentyä. Lisäaikaa päätöksiin on vain niin kauan kun rahoitusmarkkinoiden usko kestää. ”Edelleen tälläkin kvartaalilla ilmeisesti euroalueen talous supistuu. Jonkin verran toivoa on paremmasta, mutta elleivät toiveet toteudu, voivat kriisimaiden

VELKAANTUMINEN HIDASTUU

JOTAIN PUUTTUU. Espanjalainen Jaenin kaupunki investoi uuteen raitiotieverkkoon 120 miljoonaa euroa. Kaksi vuotta sitten valmistuneet kiskot ovat yhä käyttämättömät, sillä kaupungilla ei ole varaa kustantaa ratikoiden kulkua.

Es p

an ja Kr ei kk a Br ita nn ia Ra ns ka Su om i Ru ot si Sa ks a

EU-maiden budjettivajeita, osuus BKT:sta

■ 2012 ■ 2013 Euromaiden sopima raja budjettivajeille

1% -1 % -3 % -5 % -7 % -9 %

LÄHDE: EUROOPAN KOMISSIO

PABLO BLAZQUEZ DOMINGUEZ

VAUHTIIN velkatasot saada eri tavalla huomiota”, sanoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Lisähuomio tarkoittaisi kriisimaille lainakorkojen nousua ja pahimmillaan paniikin paluuta. ”TÄSSÄ OLLAAN KYTTÄYSASEMISSA” ”Paljon odotuksia liittyy kesäkuun huippukokoukseen, koska aiempi suunnitelma oli, että silloin rahaliiton kehittämiselle lyödään jo aikataulutettuja suunnitelmia.

En usko, että niin suuria askeleita otetaan kuin oli ajatus ottaa”, sanoo SDP:n kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, joka johtaa eduskunnan EU-asioita käsittelevää suurta valiokuntaa.

-11 %

Odotetusta kesäkuun lopun EU-huippukokouksesta on tihkunut tietoja Kumpula-Natrin mukaan vähän, ja se on päätöksentekijöille ongelma. ”Pidän Suomen kannalta hankalana, että asioita ei ole voitu käydä hyvin läpi. Kai tässä ollaan jo kyttäysasemissa... Inhorealistisesti voisi sanoa, että katsotaanko sitten Saksan vaalien jälkeen lisää”, Kumpula-Natri sanoo.

EU-päätöksentekoa alkavat kangistaa myös vuoden päästä pidettävät europarlamenttivaalit. ”Brysselissä alkaa olla eurovaalikuumetta”, Kumpula-Natri sanoo.

Kesäkuun huippukokouksessa pitäisi viimeistellä päätökset ensi vuonna alkavasta EU:n yhteisestä pankkivalvonnasta. Vaikeampi päätös on luoda yhteinen kriisinhallintajärjestelmä, johon kuuluu pankkikriisejä ratkova viranomaiselin ja ehkä myös talletussuojarahasto.

Kokonaisuutta kutsutaan pankkiunioniksi, joka on yksi askel kohti liittovaltiota. Pankkiunionin pitäisi estää yksittäistä euromaata joutumasta syviin ongelmiin, jos maassa pääkonttoria pitävä jättipankki kaatuu. Komission pitäisi antaa asiasta esitys pian.

Jaossa on paljon mahtia: ketkä saavat vallan päättää mitkä pankit suljetaan ja mitkä pääomitetaan? Ja kuka maksaa?

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti François Hollande ehtivät ennen komissiota ja Rehniä. Ne esittivät viikko sitten, että ongelmapankkien alasajosta pitäisi päättää kriisinhallintaelimessä, joka koostuisi kansallisista viranomaisista. Taustalla on se, että Saksan mielestä pankkivallan siirto Brysseliin vaatisi aikaavievän perussopimuksen muutoksen. ”ANTAA PÖLYN LASKEUTUA” ”Näissä Saksan ja Ranskan yhteisesityksissä on usein sellainen piirre, että kannattaa antaa pölyn laskeutua ja katsoa mitä siitä jää jäljelle”, talouskomissaari Rehn sanoi komission tilaisuudessa Helsingissä viikko sitten.

Vieressä nyökytteli pääministeri Jyrki Katainen (kok).

Kommentti oli vastaus Nordean von Gerichin kysymykseen siitä, vesittääkö Saksan ja Ranskan esitys pankkiunionin tai siirtää sen tulevaisuuteen.

Rehn muistutti, että komissio tekee aloitteet asiassa. ”Lakiesitys ei tule olemaan sellainen, että siinä jä-

Talouselämä 23/2013

25

ANTOINE ANTONIOL

Kreikka-tappio häämöttää

KUULETKO MITÄ SANON? Saksan liittokansleri Angela Merkel sai toukokuun lopussa Ranskan presidentiltä François Hollandelta lupauksen, että Ranska uudistaa talouden rakenteitaan.

tetään kansallisille viranomaisille kaikkea lopullista päätösvaltaa... Tarvitsemme yhteisen eurooppalaisen kriisinratkaisumekanismin, jotta voimme välttää sen finanssinationalismin, joka esimerkiksi saastutti pankkien stressitestejä”, Rehn sanoi. Hän vertasi tulevaa esitystään eurojärjestelmään, jonka muodostavat EKP ja kansalliset keskuspankit. Siinä valta ei ole kansallisissa käsissä.

Tällä viikolla The Financial Times kertoi, että komissio aikoo esittää kriisinhallintaelintä, jonka jäsenet olisivat komissiosta ja EKP:sta. Näyttää siltä, että komissio on eri mieltä kuin Saksa ja Ranska tämän hetken tärkeimmässä EU-hankkeessa.

Eikä kriisinhallintaelimen kokoonpano ole ainoa kiistanaihe. Kuka maksaa? ”Kuinka vahvasti bail-in eli sijoittajavastuu on pankkirakennelmassa mukana. On kova työ vääntää tilanne siihen suuntaan, että bail-in olisi mahdollisimman laaja...

Jos halutaan suojella veronmaksajaa, silloin pitää tämä linjaus tehdä”, pääministeri Katainen sanoi.

Komissio aikoo ottaa mallia Amerikasta, kun se määrittää missä järjestyksessä kriisipankkien omistajat ja tallettajat menettävät rahojaan. Ensin kärsivät joukkovelkakirjojen omistajat. ”Yli 100 000 euron meneviin talletuksin puututaan vasta viimeisenä”, Rehn sanoi. Alle 100 000 euron tilit jäisivät rauhaan pankkien kaatuessakin.

Suunnitteilla on myös yhteinen talletussuojarahasto. Suomen kanta on, että kansallisesti kerätyt talletussuojavarat myös käytetään kansallisesti. Jos taas varoja kerätään yhteisesti eurooppalaisilta pankeilta, niitä voi yhteisesti käyttääkin.

26

Talouselämä 23/2013

KAIKILLE ALKAA jo varmaankin olla selvää, että Suomella on osalle Kreikka-lainoista vakuudet. Kyse on mutkikkaasta johdannaissopimuksesta, kuten valtiovarainministeriö kertoi jo lokakuussa 2011. Vakuudet ne ovat silti.

Vaikeampi on sanoa, paljonko vakuuksista on hyötyä. Suomi voisi pitää vakuuksistaan kiinni, vaikka eurokumppanit armahtaisivat velkoja. Jos Kreikka ajautuisi ulos eurosta, pitäisi velkoja-Suomen ehkä perätä saataviaan oikeudessa pitkään.

Vakuudet kuitenkin koskevat vain Kreikan toista lainapakettia, joka on annettu ERVV-lainaohjelman kautta, sekä Espanjalle annettuja EVM-lainoja.

Aiemmin Suomi on lainannut Kreikalle suoraan yli miljardin ilman vakuuksia. Korkotuottoja lainasta on tullut yli 50 miljoonaa euroa, mutta enemmän taitaa tulla tappioita.

Euromaat sopivat viime joulukuussa, että Kreikan velka on painettava 124 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä.

Tavoite ei toteudu ilman uutta velkajärjestelyä. Suomi on jo suostunut Kreikan korkojen pienennykseen ja laina-ajan pidennykseen. Saksan vaalien jälkeen alkaa kipeämpi keskustelu: paljonko pääomia leikataan?

Jos haluamme Kreikan pääsevän jaloilleen, vaihtoehtoja on vähän.

Suoraan veronmaksajat voivat joutua tukemaan pankkeja EVM-rahaston kautta, mikäli euromaat antavat sille oikeuden pääomittaa pankkeja. Toistaiseksi EVM antaa kriisilainaa jäsenmaille, jotka pääomittavat itse pankkejaan. ”PÖYTÄ PITÄISI PUHDISTAA” Kriisin aikana EU teki uusia sopimuksia kovalla kiireellä. Pankkiunioniin kuuluva yhteinen pankkivalvontakin on edennyt erittäin nopeasti.

Nyt on periaatteessa mahdollisuus tehdä päätöksiä huolella ja varmistaa, että suomalaispankit eivät joudu Euroopan pankkiongelmien maksajiksi. ”Pöytä pitäisi puhdistaa olemassaolevista ongelmista. Pitäisi laittaa eri maiden pankkijärjestelmät ja talletussuojajärjestelmät yhdenmukaiseen kuntoon”, sanoo Finanssialan keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Kuluneen sanonnan mukaan EU uudistuu aina kriisien kautta. ”Kriisipaine on vähän helpottanut ja kauaskantoisempiin kysymyksiin ei välttämättä ole halukkuutta juuri nyt puuttua”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Suuri ratkaisua odottava kysymys on Jokelan mukaan esimerkiksi se, onko euroryhmälle tarpeen rakentaa omia päätöksentekojärjestelmiä. ”Toinen kysymys on, kuinka pitkälle voidaan uudistusten kanssa mennä ennen kuin on tarve muuttaa perussopimuksia”, Jokela sanoo.

Hänen mukaansa nämäkin asiat palaavat EU-pöytiin, kunhan Saksan vaalit ovat ohi. ■

TERÄSJÄTIN TAISTELU

Jättimäisen yrityskaupan jälkeen Outokumpu pyristelee irti Eurooppa-riippuvuudesta. Yhtiöllä on kiire. Onnistuuko Mika Seitovirta vakuuttamaan sijoittajat?

Teksti Esko Rantanen Kuvat Timo Pylvänäinen

28

Talouselämä 23/2013

KOHTA SE ALKAA. Mika Seitovirta avaa pian yhtiön asiakastilaisuuden Lontoossa.

Talouselämä 23/2013

29

OUTOKUMPU HÄVISI KAIKILLE 28.5.2011=100

YKKÖNEN VIELÄ HETKEN

Maailman suurimmat ruostumattoman teräksen tuottajat

120 100

1000 tonnia 3 500 2 500

80

1 500

60

500

40

0

20 2011

2012

Acerinox

2013

Outo- Shanxi Posco kumpu Tisco

Yusco Baosteel Acerinox Aperam Tsings- Jisco Jindal Stainless han LÄHDE: OUTOKUMPU

Commodity- nikkelin hinta Outokummun osakekurssi Aperam

PALAVER ON PÄÄTTYNYT. Outokummun johtajat vastasivat asiakkaiden ja analyytikoiden kysymyksiin pääomamarkkinapäivässä. Vasemmalta lukien toimitusjohtaja Mika Seitovirta, Pohjois-Amerikan liiketoimintojen johtaja Kari Parvento, erikoisterästen johtaja Jarmo Tonteri, Euroopan liiketoimintajohtaja Ulrich Albrecht-Früh ja Aasian toimintojen johtaja Austin Lu.

O

n keskiviikkoaamu, 22. toukokuuta Lontoossa Thamesin rannalla. Osoitteessa One Billingsgate, vanhan kalamarkkinan paikalla, sijaitsee suuri viktoriaaninen rakennus. Rakennuksessa suuren salin istumapaikat täyttyvät nopeasti.

Pompöösi musiikki soi, kun Outokummun toimitusjohtaja Mika Seitovirta astuu lavalle. Seitovirta puhuu sujuvasti ja sanoo, että ruostumaton teräs on kestävä ratkaisu. On syytä ollakin, sillä asiakkaan buddhalaistemppeli vaatii materiaalilta tuhatvuotista kestävyyttä. Salissa istuvat sijoittajat ja asiakkaat taputtavat kohteliaasti.

Seuraava puhuja on Lausannen yliopiston professori ja IMD-liikkeenjohtokoulun johtaja Stéphane Garelli, joka villitsee yleisön. Vieressäni istuva kipa-päähineeseen sonnustautunut harmaapartainen juutalainen hytkyy naurusta, vaikka Garelli puhuu globaalien yritysten kilpailukyvystä. Garelli heittelee ironisia havaintoja yleisölle kuin herkkupaloja. Hän antaa ymmärtää, että kyllä tästäkin taantumasta ja viranomaissäätelyn mielettömyydestä selvitään.

Olemme Outokummun pääomamarkkinapäivässä, jossa yli 70 analyytikkoa, salkunhoitajaa ja pankkiiria arvioi uutta Outokumpua, toistaiseksi maailman suurinta jaloteräsyhtiötä. Se syntyi runsas vuosi sitten, kun Outokumpu kertoi ostavansa ThyssenKruppilta sen jaloterästoiminnot.

30

Talouselämä 23/2013

Mika Seitovirran ja yhtiön muun johdon pitäisi vakuuttaa Lontooseen kokoontuneet liituraitaherrat ja -rouvat siitä, että Outokumpuun kannattaa sijoittaa. ”OUTOKUMPU VOI OLLA VALTAUSKOHDE” ”En haluaisi olla Mikan housuissa”, sanoo itävaltalainen rosteriguru Markus Moll. Moll on ruostumattoman teräksen markkinoiden ylivertainen tietäjä ja johtaa SMRtutkimusyhtiötä. Hän on seurannut alaa parikymmentä vuotta.

Mollia huolettaa ruostumattoman teräksen kysyntä ja Outokummun Ternin yksikön myyntihinta.

Ruostumattoman teräksen hinta on yhä heikko, sillä Euroopassa vallitsee julmettu ylitarjonta. Vain kymmenessä vuodessa Euroopan ruostumattoman teräksen markkinat ovat pyllähtäneet päälaelleen. Kahden miljoonan tonnin vienti on kääntynyt kahden miljoonan tonnin tuonniksi. Kiinalaiset ovat investoineet valtavasti terästuotantoon, mutta niin ovat tehneet Euroopassa myös Outokumpu ja miljardööri Lakshmi Mittalin 40-prosenttisesti hallitsema Aperam.

Terni taas on Outokummun erinomaisen tehokas yksikkö Italiassa. Euroopan komissio kuitenkin pakottaa Outokummun myymään Ternin, jotta se hyväksyisi lopullisesti Outokummun ja ThyssenKruppin jaloterästoimintojen yhdistymisen.

Mittalin Aperam on kahden italialaisliittolaisen kanssa

YLI ESTEIDEN? ”Markkinatilanne ja EU:n komissio hidastavat Outokummun nousua”, Markus Moll sanoo.

jättänyt tarjouksen Ternistä. Outokumpu taas on ilmoittanut, etteivät Ternistä tehdyt tarjoukset tyydytä sitä.

Ternin laitoksen arvo Outokummun taseessa on 560 miljoonaa euroa. Jos yhtiön on pakkoraossa myytävä Terni pilkkahintaan kilpailijalle, yhtiölle tulee alaskirjaustappioita.

Lontoossa Markus Moll ihmettelee komission toimia. ”Mika tekee kaikki oikeat asiat, mutta markkinatilanne ja EU:n komissio hidastavat muutosta”, hän sanoo.

Muut alan yhtiöt Euroopassa ovat espanjalainen Acerinox ja Turkkiin suuren laitoksen rakentanut korealainen Posco. ”Rosteriteollisuus tarvitsee uusia toimialajärjestelyjä, mutta Euroopassa eivät uudet fuusiot ole mahdollisia”, Moll arvioi.

Voivatko Euroopan yhtiöt osallistua fuusioihin, joista toinen osapuoli on Aasiasta? ”Se on aina mahdollista. Markkina-arvoilla mitaten Outokumpu voi olla valtauskohde. Valtion Solidium on suuri omistaja, mutta kuka tietää, jos se jonakin päivänä myy osakkeensa. Pörssissä Outokummun arvo on paljon alle kirjanpitoarvon. No, ei Solidium sitä tähän hintaan myy”, Moll tuumaa.

Outokummun suurin omistaja on saksalainen ThyssenKrupp. Sille Outokumpu on finanssisijoitus, joka joskus menee myyntiin.

Mika Seitovirralla alkaa olla kiire.

MIKÄ

OUTOKUMPU TUOTTEET Päätuote on ruostumaton teräs. Commodity-laatujen lisäksi Outokumpu tekee erikoismetallituotteita ja ferrokromia.

Viime vuonna ThyssenKrupp ja Outokumpu yhdistivät jaloteräksen tuotannot, jonka jälkeen yhdistynyt yritys on tuotantomäärältään maailman suurin.

HENKILÖSTÖ 2012 7 853 SUURIMMAT OMISTAJAT ThyssenKrupp (29,90 %), Solidium (21,84), Kela (3,01), Ilmarinen (2,77), Varma (1,65), Valtion eläkerahasto (1,29) TULOS Liikevaihto, milj. euroa 4229

KILPAILIJAT ÄLYSIVÄT AIEMMIN Outokummun tilanne on huono. Viime vuonna liikevaihdosta katosi puoli miljardia, nettotulos heikkeni selvästi ja nettovelkaisuusaste nousi sadasta prosentista 146 prosenttiin. Sama tahti on jatkunut tammi–maaliskuussa: liikevaihto kutistui, toimituksia oli vähemmän kuin vuosi sitten. Kassavirtakin on kääntynyt miinukselle, koska parhaillaan käyntiin ajettava Alabaman uusi laitos nielee käyttöpääomaa.

Markus Moll kysyy, olenko kristitty ja tunnenko Raamatun kertomuksen seitsemästä laihasta ja seitsemästä lihavasta vuodesta. ”Menossa on ruostumattoman teräksen käyttäjien viides ali-investointien vuosi. Uskon, että 2014 on käännevuosi ja vuosina 2015–2016 on jo nousua”, Moll arvioi. Hänen mukaansa synkässä sentimentissä on nytkin valopilkkuja. ”Elintarviketeollisuudessa panimot ovat buukanneet tilauksia vuosiksi eteenpäin. Toinen hyvä ala on ilmai-

luteollisuus. Myös öljy- ja kaasuteollisuus investoi.”

Kirkastuvaa suhdannetta Outokumpu voi odotella aikaisintaan loppuvuodesta.

Tuloksen yhtiö odottaa parantuvan vuonna 2014, kun Kemin ferrokromituotanto kaksinkertaistuu ja Alabaman laitos pääsee täyteen vauhtiin. Tehdyt säästötkin alkavat vaikuttaa täydellä teholla.

Mutta riittääkö Outokummulla aika pelastaa itsensä? ”Kyllä meillä on ratkaisut siihen ja askelmerkit asetettu. Ei aika lopu. Toimenpiteiden oikeellisuudesta ei ole kyse”, Mika Seitovirta vakuuttaa.

Outokummun tulos on heikompi kuin sen eurooppalaisten kilpailijoiden Aperamin ja Acerinoxin. Niiden osakekurssi on pudonnut suhteellisesti vähemmän X

5009

4538

2010 2011 2012

Nettotulos, milj. euroa 2010 2011 2012

-167

-401 -460

MUUTOSTEN AIKA 2011

17.2.2011 UUSI POMO. Mika Seitovirta Outokummun toimitusjohtajaksi.

2013

2012

20.11.2011

14.12.2011

LISÄÄ POMOJA. Seitovirta nimittää uuden johtoryhmän.

VÄHEMMÄN DUUNAREITA. Suomessa alkavat ytneuvottelut 400 henkilön vähentämiseksi.

1.2.2012 SUURKAUPPA. Outokumpu ilmoittaa ostavansa ThyssenKruppin ruostumattoman teräksen liiketoiminnan.

Maaliskuu 2012

18.3.2013

LISÄÄ RAHAA. Outokumpu kerää osakeannilla miljardi euroa.

UUSI PUHEENJOHTAJA. Jorma Ollila hallituksen puheenjohtajaksi.

Talouselämä 23/2013

31

kuin Outokummun. ”Totuus on, etteivät kustannuksemme ole riittävän alhaiset. Kaverit ovat edellä”, Seitovirta sanoo. ”Kilpailijat ovat globalisoituneet aikaisemmin. Aperamin tulos tulee Brasiliasta, Acerinoxin Pohjois-Amerikasta. Euroopassa kaikki tekevät tappiota. Isolla järjestelyllä meidän on tarkoitus kerralla saada useampi asia kuntoon.” Tämä tarkoittaa kahden suuren jaloteräsyhtiön yhdistämistä: liian tuotantokapasiteetin sulkemista ja lisätehojen hakemista niissä yksiköissä, joihin yhtiö panostaa. ”Alabaman Calvertin avulla pääsemme Yhdysvaltain ja Nafta-alueen markkinoille ihan eri tavalla kuin ennen.

Tiedämme, että olemme myöhässä. Emme ole päässeet Eurooppa-riippuvaisuudesta eroon. Olemme keskellä mylläkkää, siksi tämä vuosi on meille kova”, Seitovirta sanoo.

VELKA LISÄÄ KUSTANNUKSIA Ranskalaisen pankin BNP Paribas Exanen analyytikko Luc Pez tutkii tauolla muistiinpanoja lehtiöstään. Monsieur Pez kohauttelee olkapäitään ja mutisee, ettei tässä oikein uutta ole selvinnyt. Uutta numerotietoakaan Outokumpu ei anna.

UBS:n Carsten Riek, Deutsche Bankin Bastian Synagowitz ja IHS Global Insightin Jason Kaplan seisoskelevat yhdessä esitysten välisellä tauolla ja pohtivat kuulemaansa. Herrat ovat yhtä mieltä siitä, että Outokummulla on ylitarjonnan ja Ternin myyntivaatimuksen lisäksi kolmaskin iso murhe, suuri velka. Yhtiön nettovelkaantumisaste maaliskuun lopussa oli 103 prosenttia.

Velkaantumisaste ei ole supistunut, vaan kasvanut.

Siksi Outokummun talousjohtaja Esa Lager joutuu neuvottelemaan lainaehdot uusiksi. Hän puhuu parhaillaan Outokummulle lainoja myöntäneiden pankkien kanssa 750 miljoonan euron lainan uusimisesta. Neuvotteluja sentään helpottaa, että Lager on ollut Outokummun talousjohtajana 23 vuotta ja toiminut yhteistyössä rahoittajien kanssa pitkään.

Pankit eivät taatusti jätä Outokumpua rahapulaan.

Mutta ”on selvä, että näissä oloissa Outokummun lainakulut nousevat ja pankkien tuotto kasvaa”, Lager myöntää.

Samalla Outokumpu miettii, myykö se kannattavimman liiketoimintansa. Kysymys on erikoismetalliseoksista, jotka tulivat Outokummun osaksi Thyssen-kaupassa. Nikkeli-, titaani-, koboltti- ja zirkoniumseosteräkset ovat liikevaihdoltaan 1,3 miljardin bisnes. Näitä terässeoksia käytetään vaativissa kohteissa, kuten suihkumoottorien turbiineissa. Liiketoiminta oli voitollinen läpi finanssikriisinkin. Voitollisia yksiköitä Outokummussa ovat myös erikoisteräsyksikkö ja ferrokromituotanto.

Analyytikot supisevat, että huonossa suhdanteessa myös erikoismetalleista on vaikea saada hyvää hintaa.

Omaisuuden myynti on keino keventää tasetta ja parantaa kannattavuutta. Eri asia on, tuottavatko erikoismetalleista saatavat eurot paremmin ruostumattoman teräksen massatuotannossa. Tuskin, mutta hätä ei lue lakia. ”Erikoismetalliseoksilla ja ruostumattomalla teräksellä on vain vähän synergiaa”, sanoo Outokummun erikoismetalliliiketoimintaa vetävä Jarmo Tonteri. Sen X

32

Talouselämä 23/2013

”Suuruus ei ole itseisarvo” Outokummun on päästävä eroon liiasta tuotannosta, sanoo Mika Seitovirta.

KUKA

MIKA SEITOVIRTA, 51

TYÖ Outokummun toimitusjohtaja KOULUTUS kauppatieteiden maisteri Helsingin kauppakorkeakoulusta 1985 URA Ennen Outokumpua toimitusjohtaja Volvo-Autossa, Hartwallissa ja Glastonissa PERHE Naimisissa, kolme lasta

Outokummusta tuli maailman suurin ruostumattoman teräksen tuottaja, kun se osti ThyssenKruppilta sen vastaavan liiketoiminnan. Kaksi aasialaisyhtiötä, korealainen Posco ja kiinalainen Tisco nousevat kuitenkin pian suuremmiksi. Eikö siinä mene suurimman yhtiön hinnoitteluvoima, toimitusjohtaja Mika Seitovirta? ”Kylmävalssauskapasiteetilla mitaten olemme nyt suurin. Suuruus ei ole itseisarvo. Rakennejärjestely on tehty, jotta pääsemme jossakin vaiheessa takaisin kannattavaksi.” ”Sopeutamme itseämme markkinoihin.

Päätökset Krefeldin ja Bochumin sulattojen

sulkemisesta on tehty. Jos tarve vaatii, suljemme myös kylmävalssauskapasiteettia.

Haluamme hyvät käyttöasteet ja hyvän tuotemiksin. Niillä saamme tuottoa pääomille, jotka ovat kiinni näissä laitoksissa.”

Euroopassa yhtiön markkinaosuus on 40 prosenttia ja koko maailmassa 12 prosenttia. Seitovirran mukaan Euroopan markkinaosuus pysyy, vaikka aasialaiset tekevät uusia laitoksia Aasiaan.

Outokummun Aasian toimintojen johtaja Austin Lu lupaa, että Outokumpu pian kaksinkertaistaa liikevaihtonsa Aasiassa. Analyytikot epäilevät tätä.

”Aiemmin meillä oli Kiinassa kahdeksan myyjää ja Euroopassa myyjiä oli 300. Nyt myyjiä on Kiinassa 30–40. Asemia saa jalkatyöllä ja siirtämällä Kiinaan tuotekehittäjiä, jotka tekevät yhdessä asiakkaiden kanssa sovelluksia. Emme ryhdy Aasiassa yhteisyrityksiin, vaan keskitymme orgaaniseen kasvuun. Sen saavutamme oikealla resurssoinnilla.”

Markkinaennusteissa Euroopan alueen ruostumattoman teräksen tuotannon ja kysynnän ero pysyy, vaikka ajat paranisivatkin. Mitä paraneva kysyntä auttaa, kun kuilu kysynnän ja tuotannon välillä pysyy entisellään? ”Tuo on kunkin valmistajan oma ongelma.

Ei ole mitään yhteistä kapasiteettia. Kilpailijoille saa meidän puolesta jäädä vaikka kuinka paljon ylikapasiteettia, kunhan me saamme sulkemisilla oman sisäisen ylikapasiteettimme pois.”

Euroopan johtaja Ulrich Albrecht-Früh kehuu Tornion tehtaiden tehokkuutta. Käyttöaste on noussut noin 75 prosentista 92 prosenttiin. Milloin tämä tehokkuus näkyy osakkeenomistajien kukkarossa? ”Tornio on ratkaiseva koko Outokummun kannattavuudelle. Kymmenen vuotta sitten Tornio vei Kiinaan, nyt kiinalaiset tuovat terästä Eurooppaan. Euroopassa investoinnit eivät ole palanneet. Ylikapasiteetti vei myös Tornion kannattavuuden. Yritysjärjestelyn kautta pystymme palauttamaan Tornion sille käyttöastetasolle, jolla sen pitää olla.”

Tornio yksin ei riitä palauttamaan Outokumpua voitolliseksi. Lisäksi voiton avaimia pitää hakea Amerikoista. ThyssenKruppin perintönä Outokummulla on Alabaman Calvertissa suuri sulatto-, kuuma- ja kylmävalssausintegraatti käynnistysvaiheessa. Täydellinen käynnistyminen vienee tämän vuoden. ”Calvertissa on vielä matkaa. Kun se on saatu oikeille raiteille, meidän tuloskunto paranee oleellisesti”, Seitovirta sanoo.

Entä onko on Outokummun tosiaan pakko myydä omaisuutta? Kirpaiseeko velka näillä koroilla Outokumpua niin pahasti? ”Vanha Outokumpu saavutti positiivisen kassavirran, kun harjoitteli sitä vuoden.

Tämä uusi yhtiö on viisi kuukautta vanha.

Käyttöpääoman hallinta ei ole vielä maailmanluokkaa. Pitää opetella uusi malli.” ”Ei riitä, että sanotaan, että pankaas pojat varastot alas. On löydettävä liiketoimintamalli, jossa olemme kannattavia, oli nikkelin hinta mikä tahansa.” ■ Talouselämä 23/2013

33

ROSTERIA BETONIIN. ”Ruostumaton teräs pidentää betonirakenteiden ikää muun muassa silloissa”, toteaa Jarmo Tonteri.

POMO JA ALAINEN. Jorma Ollila (vasemmalla) puhui Outokummun asiakastilaisuudessa energiasta.

puoleen liiketoiminta joutaa myyntiin ja helpottamaan yhtiön velkataakkaa.

Kasvukykyiselle kilpailijalle liiketoiminta olisi namupala, sillä Outokummun tämä liiketoiminta on sarjassaan maailman toiseksi suurin amerikkalaisen Special Metals-yhtiön jälkeen. ”TULOSKULTTUURI PÄÄSI HÄVIÄMÄÄN” Uusi yhdistynyt Outokumpu esittäytyy Lontoossa myös asiakkailleen yhtenä yhtiönä. ”Haluamme pitää asiakkaista huolta. Olet nähnyt, että asiakkaita meillä on”, Mika Seitovirta sanoo.

Totta sekin. Lounasjonossa pakistanilainen Ramzan Khawaja Dubaista on tyytyväinen siitä, että Outokumpu haluaa esittäytyä sekä omille vanhoille että ThyssenKruppin asiakkaille. Khawajan edustama jakeluyhtiö Mideast Metals on Persian lahden alueen toiseksi

suurin terästukkuri. Khawaja on ostanut terästä aikaisemmin sekä Torniosta, Ruotsin Avestasta että Saksan tehtailta.

Kaikki asiakkaat eivät ole kannattavia. Kun erikoisteräsliiketoimintaa johtava Tonteri tuli yhtiöön kaksi vuotta sitten, hän antoi Seitovirralla alkajaisiksi ohjeen, että tappiolliset asiakkaat on hylättävä. Niin tapahtui ja kannattavuus parani. ”Sekä meidän että asiakkaan on tehtävä voittoa”, Tonteri ja Seitovirta sanovat. ”Meiltä pääsi tuloskulttuuri häviämään”, Seitovirta myöntää. ”Kun tulin yhtiöön, kukaan ei puhunut hinnoista, vaan tonneista”, Tonteri tuhahtaa.

Outokummun asiakastilaisuudessa puhuu ensimmäistä kertaa myös yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi keväällä valittu Jorma Ollila.

AMERIKAN APU ON TARPEEN POHJOIS-AMERIKAN markkinat avautuvat Outokummulle uudella tavalla, kun Alabaman Calvertissa sijaitseva tehdas päässee täyteen tuotantoon vuoden vaihteeseen mennessä.

Outokummun Pohjois-Amerikan bisnestä johtaa diplomi-insinööri Kari Parvento, asemapaikkana Chicago. ”Teitä me olemme tänne odottaneetkin.

Näin ovat Outokummun asiakkaat tervehtineet uutta tuotantolaitosta”, Parvento sa-

34

Talouselämä 23/2013

noo. Outokummun jättimylly terästää Yhdysvaltain markkinoiden kilpailua, jossa suurin peluri Yhdysvalloissa on Acerinoxin tytäryhtiö North American Stainless. Outokummulla on silti kelpo markkinaosuus, 22–24 prosenttia Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueella.

Nyt Outokumpu tuo Amerikkaan terästä Euroopasta. Oma tuotantolaitos Alabamassa korvaa tätä tuontia. ”Lisäarvotuotteita tuomme Amerikkaan silti edelleen Euroopasta”, Parvento sanoo.

Muutto Amerikkaan on avannut silmiä.

Pääosa teräsasiakkaista on viidensadan mailin säteellä Chicagosta, vaikka teollisuus on paljolti muuttanut keskilännestä etelään. ”Ihmiset Amerikassa luottavat tulevaisuuteen. Meidän asiakasteollisuutemme menevät eteenpäin”, Parvento sanoo.

Mutta ensin tuotanto ajettava ylös ja saatava laatu korkeaksi. Calvertin menestys on Outokummulle ratkaiseva tekijä kannattavuuden palauttamiseksi.

Valitse pätevin OSA AMISEN K EH IT TÄ JÄ

Kattavin tarjonta.

Suoraan arkityöhön ja tuloksentekoon kytkeytyvät valmennukset.

Ollila varoo astumasta Seitovirran tontille. Hän ei kommentoi Outokumpua ja esiintyy Shellin hallituksen puheenjohtajana.

Energia kiinnostaa, koska se on suuri kustannus useimmille Outokummun asiakkaille. Yleisö toivoo Ollilan ottavan kantaa ydinvoimaan, onhan Outokumpu myös ydinvoimayhtiö Fennovoiman suuri osakas, ainakin toistaiseksi. ”Sitäkin tarvitaan vielä pitkään”, Ollila sanoo.

Onnistuvatko Ollila ja Seitovirta viemään läpi Outokummun suuren muutoksen tarpeeksi rivakasti?

Pääomamarkkinapäivän jälkeen tuntuu siltä, että työ on vaikea, muttei toivoton.

Mika Seitovirta kyllä tietää, että Outokumpu on myöhässä: ”Yksi arvoistamme on nopeus. Olemme nopeita, mutta toivon vähän kunnioitusta sille, että tekeillä ovat isot teolliset muutokset”, Seitovirta sanoo. ■

HAUSKA TAVATA. Toimitusjohtaja Mika Seitovirta tervehtii Nomuran analyytikkoa Neil Sampatia.

Skaalautuva palvelu eri maihin.

Työskentelemme yli 30 000 tulevaisuuteen katsovan asiakkaan kanssa vuosittain. Asiantuntijasta toimitusjohtajaan. Yli 50 maassa. www.mif.fi/palvelut

Kysy lisää: info@mif.fi p. + 358 10 7555 500

NÄMÄ ON PAKKO SAADA

OUTOKUMPU ON vaikeassa siirtymävaiheessa ja markkinatilanne on vaikea.

Yhtiön neljä tärkeintä tavoitetta ovat: Uusien tuotantolaitosten ylösajot, Asiakkaista on joista Yhdysvaltain Calvert on ratpidettävä kiinni. kaisevin, koska sen tappiot ovat juuri nyt suurimmat, kun ylösajo vaatii käyttöpääomaa. Toinen on Kemin ferrokromituotannon Synergioiden Outokummun ja Thyslaajennus. senKruppin jaloterästuotannon yhdistämisestä täytyy toteutua: 200 Kassavirta on hallittava muutosvaimiljoonan synergiasäästöt ja 300 miljoonan heessa, jotta yhtiö ei vuoda kuiviin. käyttöpääoman pienennys 2012–2014.

1

2

3

4

Johtamistaidon opisto JTO, Fintra ja Infor yhdistyivät Suomen monipuolisimmaksi työyhteisöjen kehittäjäksi.

MARKKINAJUHLIEN LOPPU HÄÄMÖTTÄÄ Yhdysvaltain velkakriisiin tulee uusi aikalisä, mutta setelivetoinen kasvu päättyy, kun keskuspankin rahapolitiikka muuttuu.

Teksti Dan Steinbock

Y

hdysvaltain keskuspankki Fed on marraskuusta 2008 lähtien tukenut elpymistä käyttämällä epäortodoksisia menetelmiä. Se on ostanut joukkovelkakirjoja ja muita arvopapereita markkinoilta painaakseen pitkiä korkoja yhä alemmas ja lisätäkseen likviditeettiä markkinoilla.

Tätä kevyttä rahapolitiikkaa kutsutaan määrälliseksi keventämiseksi.

Keskuspankki on nyt vihjaissut, että tämän setelielvytyksen loppu häämöttää. Irtautuminen ei käy kuiten-

36

Talouselämä 23/2013

kaan käden käänteessä.

Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Ben Bernanke on varoittanut, että mikäli korot ovat liian alhaalla ja liian pitkään, riskit kasvavat. Hän on ehdottanut, että Fed hidastaisi joukkovelkakirjojen ostamista.

Bernanken puheiden seuraukset olivat odotetut. Osakemarkkinoita rokotettiin. Dollarin arvo nousi. Öljy laski alle 94 dollarin, kun taasen kulta nousi enemmän kuin viikkoihin. Aasian nousumarkkinoilla kuohui.

Mutta tämä on vasta alkua. Sitten kun Fed siirtyy

TOISTAISEKSI WASHINGTONISSA EI OLE MINKÄÄNLAISTA MUKAUTUSOHJELMAA RAHAPOLITIIKAN MUUTTUMISEN VARALLE.

puheista tekoihin ja todella alkaa ruuvata likviditeettihanoja pienemmälle, seuraukset ovat maailmanlaajuiset. Paine tähän kasvaa seuraavien 6-12 kuukauden aikana.

SETELIKASVU TUKEE MARKKINASPEKULAATIOITA Ennen Bernanken puheita Yhdysvaltain osakemarkkinoilla on tänä keväänä rikottu ennätyksiä.

Sijoittajille tämä on ollut ilouutinen, jonka takana vaikuttavat keskuspankin määrällisen keventämisen ohjelmat. Markkinoilla on juhlittu niin New Yorkissa, europääkaupungeissa kuin myös Tokiossa.

Samalla tuloerot ovat syventyneet, kun yhteisen hyvän nimessä on pedattu jättimäistä varallisuuden siirtoa.

Kun Dow Jones –indeksi tavoitti lakikohtansa ennen globaalia taantumaa vuonna 2008, Baltic Dry-indeksi (BDI) - joka heijastelee kansainvälistä hyödykekauppaa - nousi sekin 11 793 pisteen huippuun, kunnes se romahti 94 prosenttia 663 pisteeseen joulukuussa 2008.

Nyt kun sekä Dow- että Standard &Poors -indeksit rikkovat ennätyksiä, voisi kuvitella, että myös Baltic Dry kipuaisi ylöspäin.

Näin ei kuitenkaan ole käynyt. BDI pysyy liki lamanumeroissa 900 pisteen pinnassa. Maailmantalous ei kehity samaan tahtiin kaikkialla, vaan se alueellistuu ja kehittyy eri tahtiin. Globalisaatio kituu.

Markkinajuhliin tuli ensimmäinen korjaus toukokuun lopulla, kun Japanin Nikkei putosi peräti 7,3 prosenttia.

Ulkomaiset sijoittajat olivat pumpanneet Japaniin yli 60 miljardia dollaria vain neljän kuukauden aikana. Nyt osa tästä ”nopeasta rahasta” pakeni ylikuumentuneesta taloudesta (vrt. aiempi arvioni: ”Japanin rahapolitiikan uhkapeli”, Talouselämä 16/2013). Kun lähikuukausina riski kasvaa, epävarmuus voi vahvistua yli rajojen.

MITEN MARKKINAT PAISUIVAT Globaalin kriisin alkaessa Yhdysvaltain keskuspankki laski lyhyen aikavälin korot liki nollaan. Kun se ei riittänyt elvyttämään kasvua, Fedin pääjohtaja Bernanke turvautui määrällisen keventämisen politiikkaan ja aloitti pitkäaikaisten obligaatioiden ostot.

Maaliskuun 2008 jälkeen yksin Fedin hallussa olevien obligaatioiden määrä on kolminkertaistunut.

Kun määrällisen keventämisen kierrokset ovat painaneet nimelliskorot alle inflaation, toivottiin, että negatiiviset reaalikorot rohkaisevat lainanottoa ja siten stimuloivat taloutta.

Talouskasvu onkin elpynyt, mutta vain 2,2 prosentin keskimääräistä tahtia sitten laman päättymisen kesäkuussa 2009.

Niin kauan kuin Yhdysvaltain talouskasvu jää merkittävästi jälkeen potentiaalista, inflaation riski on al-

hainen, mikä toimii lisäperusteena pitää korot alhaalla.

Massiivinen likviditeetti elvyttää Yhdysvaltain kasvua näin yhä edelleen. Reaalitalous on viimein elpymässä, ja se voisi vahvistua seuraavan vuoden parin aikana, jos ja kun kiinteistömarkkinoiden kasvu vakautuu.

MILLOIN FED ALKAA IRTAUTUA SETELIKASVUSTA? Fedin tehtävä on tukea vakaita hintoja ja työllisyyttä.

Kuitenkin työttömyys on yhä merkittävästi korkeampi kuin mihin keskuspankki tähtää ja työmarkkinoiden osallistumisaste on dramaattisesti pudonnut.

Tammikuussa 2009 ennustin, että Yhdysvaltain työttömyys ei palaa kriisiä edeltäneisiin numeroihin ennen kuin aikaisintaan 2014–2015. Vielä tuolloin ani harva otti tuollaiset skenaariot vakavasti. Nyt on toisin.

Bernanke on tällä hetkellä sitä mieltä, että Fed ei korjaa rahapolitiikkaa ennenkuin työttömyys laskee 6,5 prosenttiin. Kun inflaatio on yhä Fedin kattorajan 2–2,5 prosentin alla, Bernanke todennäköisesti jatkaa obligaatioiden ostoja vielä joitakin kuukausia, mutta sen jälkeen pankki alkaa pikku hiljaa vähentää ostojaan.

Fedin linjausta tukee sekin, että talouspolitiikan kiristyminen – kuten muun muassa päätös verohuojennuksista tammikuussa ja liittovaltion automaattiset budjettileikkaukset maaliskuussa – toimii rahapolitiikkaa vastaan. Samalla tummat pilvet alkavat varjostaa Japania ja Eurooppa.

Mutta jotkut Fedin jäsenet napisevat jo, niin oikealla kuin vasemmalla. Ajan myötä määrällisen keventämisen vaikutus maan talouteen vähenee, ja samalla irtautuminen setelikasvusta käy entistä haasteellisemmaksi.

KUINKA JUHLAT PÄÄTTYVÄT Sitten kun USA:n keskuspankki viimein alkaa korjata rahapolitiikkaa, se mitä ilmeisimmin tapahtuu kolmella tavalla.

Toimintatavat eivät ole toisiaan poissulkevia. Mutta kussakin tapauksessa pieninkin harha-askel voi johtaa suureen markkinakuohuntaan.

Ensinnäkin Fed voi päättää, että se ei enää jälleensijoita pääomia niistä arvopapereista, joiden juoksuaika päättyy ja joista velan liikkeellelaskija maksaa velkapääoman pois. Tässä tapauksessa haasteena on se, että passiivinen strategia vaatisi aikaa, jota ei ehkä ole tarpeeksi, jos setelikasvun haitat kärjistyvät.

Toiseksi Fed saattaa nostaa lyhyen aikavälin korkoja.

Tämä hillitsisi mahdollisia inflaatiopaineita.

Tämä toimintamuoto ei tuota toivottua tulosta niin kauan kuin kasvu hiipuu ja haasteena on disinflaatio eli erittäin matala inflaatio.

Kolmanneksi Fed voi ryhtyä vähitellen myymään arvopapereita. Tässä tapauksessa liian nopeat tai hitaat liikkeet voivat vakavasti häiritä haurasta elpymistä ja

Talouselämä 23/2013

37

ajaa talouden uuteen lamaan. Kun Bernanke hiljattain vain vihjaisi tästä kolmannesta vaihtoehdosta, markkinat kuohahtivat.

Silti setelikasvun loppu on väistämätön. Enää on kyse vain ajoituksesta ja valittavista toimintamalleista.

VELKA-AIKALISÄ SYYSKUUHUN Kun markkinoilla on rikottu ennätyksiä, Yhdysvaltain julkinen velka on kasvanut entisestään.

Mikä pahempaa: toistaiseksi Washingtonissa ei ole minkäänlaista mukautusohjelmaa rahapolitiikan muuttumisen varalle.

Epävarmuutta lisää se, että keskuspankin päätös määrällisen keventämisen alasajosta ja liittovaltion velan mukautus ovat alkamassa samaan aikaan.

Yhdysvaltain edellinen velkaraja 16,4 biljoonaa dollaria ylittyi vuoden 2012 viimeisenä päivänä. Uudenvuoden jälkeen Washington sopi ”mini-diilistä”, joka pääosin siirsi vaikeat päätökset eteenpäin.

Samalla valtiovarainministeriö turvautui poikkeustoimiin muun muassa maksuaikataulujen siirroin, millä taattiin liittovaltion toimintojen jatkuvuus ja noin 6–8 viikon aikalisä. Lisäksi kongressi siirsi aikarajaa lailla, joka sulkeisti velkarajan toukokuun 18. päivään asti.

Tuolloin taas odotettiin uutta 6–8 viikon aikalisää.

Mutta nousevien verotulojen, julkisen sektorin menojen kiristämisen ja vuoden 2008 pelastusoperaatioiden

takaisinmaksujen seurauksena velkakriisin aikataulu on hiukan siirtynyt eteenpäin. Niinpä uutta velkarajaa ei tarvita ennen kuin vasta syyskuun tai jopa lokakuun alussa.

Washingtonilla ei vieläkään ole minkäänlaista sopimusta velkamukautuksesta. Eikä yksimielisyyttä kannata odottaa syys-lokakuun aikarajaan mennessä.

Tästä seuraa se, että Yhdysvalloissa alkaa velkakeskustelu samalla kun Saksan vaalit ovat loppusuoralle ja Italian poliittinen kriisi syventyy. Samaan aikaan Japanin ylikuumentuva talous luo uuden riskitekijän Aasian kasvuun, joka on kriittinen globaalin kasvun kannalta.

Washington tarvitsee kipeästi uskottavaa keskipitkän aikavälin talouspoliittista mukautusta. Ilman sellaista markkinoiden tuleva volatiliteetti voi johtaa tartuntoihin – ja myrskyyn, joka tuntuisi maailmanlaajuisesti.

Kun Bernanke aloittaa tositoimet, muut keskuspankit seuraavat perässä tai ajautuvat uusiin ahdinkoihin.

Silloin naamiaiset ovat ohi. ■

Kirjoittaja dosentti Dan Steinbock edustaa Intia Kiina ja Amerikka instituuttia (USA) ja toimii lisäksi Shanghain kansainvälisten opintojen instituutissa (Kiina) ja EUkeskuksessa (Singapore).

ahtuma p a t s ö k k y n o n in Taloushall ssa! tulossa syyskuu

38

Talouselämä 23/2013

VESA SAMMALISTO

+ DIVARISTA NOUSEE TÄHTIÄ Mitä kuuluu yhtiöille, jotka eivät aivan yllä Talouselämä 500 -listalle?

Ikuisten lupausten ja entisten suuruuksien joukosta löytyy tähtiä – sellaisia kuin Avant Tecno ja Mediverkko.

Teksti Juha-Matti Mäntylä Talouselämä 23/2013

39

HAASTAJAT

A

vant Tecnon toimitusjohtaja Risto Käkelä astelee tehtaassaan ja esittelee tiloja. Ylöjärveläisyhtiöllä on 25 000 neliötä halleja, joissa leikataan, hitsataan, maalataan ja kootaan kirkkaanvihreitä pienkuormaajia.

Tuotannon alkupäässä on raakaa teräslevyä, loppupäässä valmis ajopeli. Yhtiö valmistaa noin 4 000 konetta vuodessa ja haastattelupäivänäkin työn alla on kymmeniä kirkkaan vihreitä Avanteja. ”Tämä menee Kanadaan, tämä Puolaan ja tämä Islantiin”, Käkelä sanoo.

Jokaiseen kuormaajaan on merkitty kaupunki, johon laite toimitetaan, mutta ei maata, jossa kyseinen kaupunki sijaitsee. Täällä jokainen voi siis testata maantietoaan.

Yli 20 vuotta koneita myynyt Risto Käkelä on tunnistamisessa etevä. Hän tuntee Puolan kaupungit ja tietää Bakun olevan Azerbaidžanin pääkaupunki. Strumicaan toimitettavan laitteen kohdalla hänkin joutuu nostamaan kädet pystyyn. ”Aina joskus käy yhä niin, ettei paikan nimi kerro mitään”, Käkelä myöntää.

Wikipedia tietää Strumican olevan kaupunki Makedoniassa – yhdessä niistä 40 maasta, joissa Avant Tecno myy tuotteitaan. Kolme neljäsosaa yhtiön tuotannosta menee vientiin.

Avanteja käytetään viherrakentamisessa, kiinteistönhoidossa, rakennustöissä ja maataloudessa. Käkelä kehuu yhtiötään alle kaksi tuhatta kiloa painavien kuormaajien markkinajohtajaksi. Menestyksen salaisuus löytyy hänen mukaansa monipuolisuudesta – virolainen alihankkija valmistaa laitteisiin 150 erilaista työvälinettä. Tarjolla on erilaisia kauhoja ja kaivureita sekä kymmenittäin erikoistyökaluja, kuten maneesilana, rehunsiirtoruuvi, reunakivinostin ja purkusakset. ”Segmentoinnissa on se voima. Meidän tuotekehityksemme lähtee siitä, että kehitämme kuhunkin asiakasryhmään niin hyvät työlaitteet, että heidän kannattaa tämä kone ostaa.”

Toinen menestystekijä on Käkelän mukaan tuotannon modulaarisuus. Tehtaalla päästään tekemään pitkiä sarjoja, kun koneet kootaan pitkälti samalle rungolle.

tulle Talouselämä 500 -listalle, mutta on jo toista kertaa haastajien joukossa.

Yhtiön liikevaihto kasvoi viime vuonna 12 prosenttia. Se on selvästi vähemmän kuin parin aiemman vuoden yli 30 prosentin kasvu, mutta yhtä kaikki selvästi ylöspäin.

Viime vuosien kasvutahdilla yhtiö ei kauaa viihdy haastajien listalla. ”Jaa, että milloin olemme viidensadan joukossa?

Teimme vuonna 2010 sellaisen tavoitteen, että viiden kuuden vuoden sisällä meillä olisi sadan miljoonan euron liikevaihto. Omavaraisuusasteen pitää kuitenkin jatkossakin olla vähintään 50 prosenttia. Ei tässä ihan kuinka vaan voi hullutella”, Käkelä sanoo.

Perheyrittäjä on oppinut arvostamaan vakavaraisuutta. Hän perusti yhtiönsä Ylö-tehtaat Oy:n konkurssipesän raunioille vuonna 1991. Lama oli tuolloin jo päällä, mutta Avant Tecno ehti kuin ehtikin ottaa riesakseen kalliit ulkomaiset valuuttalainat. Seuraavat vuodet yhtiö taisteli kassan kanssa.

Viime vuodet Käkelän perheyhtiö on ollut paitsi vakavarainen, myös kannattava. Yhtiö ei tehnyt tappiota edes vuonna 2009, jolloin liikevaihto notkahti 36 prosenttia.

Käkelä selittää, että samalla kun tuotannon määrä putoaa, pienenee myös siihen sidottu pääoma.

Jatkosta yrittäjä on huolissaan. Vaikka Avant Tecnolla on takanaan kolme vahvan kasvun vuotta, eurooppalainen talouskriisi ei ole väistynyt. ”Pelkäänpä, että tämä tilanne vielä pahenee tässä Suomen, Ruotsin ja Saksan akselilla. Siksi me päätimme reilu vuosi sitten satsata yhä enemmän vientiin Euroopan ulkopuolelle. Ei me oikein muita keinoja tiedetä kuin tuotekehitys ja markkinointi.”

Avant Tecnolla on suuria tavoitteita esimerkiksi Yhdysvalloissa, jonne se perusti kuluvan vuoden alus- X

KOKO POHJOISAMERIKKA ON YLÖJÄRVELÄISTEN KÄSISSÄ.

LAMASTA LAMAAN Avant Tecno oli viime vuonna 78 miljoonan euron liikevaihdolla Suomen suurimpien yritysten listan sijalla 543. Yhtiö ei siis aivan mahtunut viime viikolla julkais-

40

Talouselämä 23/2013

KUKA

RISTO KÄKELÄ, 60 TYÖ Ylöjärveläisen Avant Tecnon toimitusjohtaja ja pääomistaja URA Ennen Avant Tecnoa palkkatöissä Ylö-Tehtaat Oy:ssä TAUSTA Maanviljelijän poika Kurikasta KOULUTUS Diplomi-insinööri PERHE Vaimo, tytär ja poika.

HARRASTUKSET Laskettelu, moottoripyörät ja muut ajoneuvot. Vanhan kartanon kunnostaminen.

Talouselämä 23/2013

JYRKI LUUKKONEN

MARKKINAJOHTAJA. ”Menestymisen edellytys on, että kaikki on viimeisen päälle – mahdollisimman tehokkaat työkalut ja tuotannonohjaus kunnossa”, Avant Tecnon toimitusjohtaja Risto Käkelä sanoo.

41

HAASTAJAT

TALOUSELÄMÄ 500 +

SUOMEN SUURIN HIEKKALAATIKKO. ”Kun Italialaiset diilerit tulevat, niin eivät ne halua mennä räntäsateeseen testaamaan”, Avant Tecnon toimitusjohtaja Risto Käkelä sanoo. sa oman myyntiyhtiön. Aiemmin maa oli kanadalaisen maahantuojan vastuulla, nyt koko Pohjois-Amerikka on ylöjärveläisten käsissä.

Kaiken kaikkiaan vuodesta 2013 on tulossa nihkeä. ”Liikevaihto ei tänä vuonna juuri kasva. Mutta se sadan miljoonan euron saavuttaminen muutaman vuoden kuluttua on edelleen mycke möjligt”, Risto Käkelä sanoo.

HAASTAJAT JA HAASKAT Talouselämän haastajalistan tunnusomainen piirre on suuri vaihtuvuus. Viimevuoden listan yrityksistä 21 on tänä vuonna kiivennyt päälistalle. Viikko sitten julkaistulla Talouselämä 500 -listalla esiintyivät viime vuoden haastajista esimerkiksi Angry Birds -yhtiö Rovio, autokauppias Kamux sekä rautakauppa Isojoen Konehalli.

Toisaalta ohjelmistoyhtiöt Ixonos ja Aldata sekä rakennusten katteita valmistava Icopal ovat esimerkkejä yhtiöistä, jotka viime vuonna olivat 500+-haastajalistalla, mutta eivät tänä vuonna enää ole joukossa.

Listalla on niitäkin, jotka näyttävät jumiutuneen haastajayritysten liikevaihtoluokkaan pysyvästi. Hyvä esimerkki on operaattoreille analytiikka kehittävä Comptel. Yhtiö käväisi 500 suurimman suomalaisyhtiön joukossa vuonna 2006, mutta on sen jälkeen alittanut riman vuosi toisensa jälkeen. Teknologiayhtiöiltä on tapana odottaa kasvua.

Comptelin tuloskin oli pettymys – yhtiö teki 82 miljoonan euron liikevaihdolla lähes 18 miljoonan euron tappion.

42

Talouselämä 23/2013

JYRKI LUUKKONEN

SIJA 2012

YRITYS *KONSERNI

SIJAT 501.–535.

TOIMIALA

501.

Turva*

Vakuutus

502.

TA-Yhtymä*

Kuluttajapalvelut

503.

Stalatube*

Metalli

504.

Mercantile*

Tukkukauppa

505.

Canon

Tukkukauppa

506.

JYSK

Vähittäiskauppa

507.

Novart

Huonekalu

508.

Helectron*

Elektroniikka

509.

Nynas

Tukkukauppa

510.

Kymppivoima*

Energia

511.

Felix Abba

Elintarvike

512.

Mediverkko*

Kuluttajapalvelut

513.

Insta Group*

Moniala ja muut

514.

Sampo-Rosenlew*

Metalli Vähittäiskauppa

515.

Koillismaan Osuuskauppa

516.

Duo Henkivakuutus

Vakuutus

517.

Ernst & Young

Yrityspalvelut

518.

Pekkaniska*

Yrityspalvelut

519.

Okmetic*

Elektroniikka

520.

Meira*

Elintarvike

521.

SCA Hygiene Products

Tukkukauppa

522.

Tornator Timberland*

Metsä

523.

Jujo Thermal

Metsä

524.

Comptel*

Tietotekniikka

525.

YH Kodit*

Kuluttajapalvelut

526.

Eka Synthomer

Kemia ja muovi

527.

Leiras Finland

Tukkukauppa

528.

Machinery*

Tukkukauppa

529.

Anglo-Nordic

Tukkukauppa

530.

Delete Group*

Yrityspalvelut

531.

Folksam Vahinkovakuutus

Vakuutus

532.

Philips

Moniala ja muut

533.

Pyroll Group*

Metsä

534.

Sähköpeko*

Yrityspalvelut

535.

Romukeskus

Tukkukauppa

NÄIN TEIMME

TÄMÄ ON 500+ TALOUSELÄMÄ 500+ -joukkoon kuuluvat yritykset, jotka ovat Suomen suurimpien yritysten joukossa sijoilla 501–600 liikevaihdolla mitattuna.

Nämä Talouselämä 500 -yritysten haastajat keräsivät viimeksi päättyneellä tilikaudella liikevaihtoa yhteensä 7 771 miljoonaa euroa. Joukon mediaaniliikevaihto oli 76,5 miljoonaa euroa. Listan suurin oli Tampereella pääkonttoriaan pitävä vakuutusyhtiö Turva, pienin taas Hämeenlinnan Osuusmeijeri.

TAULUKKO ANNE VANHANEN JA ERKKA FELT

PÄÄKONTTORI

OMISTUSPOHJA1

LIIKEVAIHTO, MILJ. EUROA

LIIKEVAIHDON, MUUTOS, %

NETTOTULOS, MILJ. EUROA

KOKONAISTULOS, MILJ. EUROA

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO, %

OMAVARAISUUSASTE, %

HENKILÖSTÖ

TEHUOMAUTUS ARVOSANA, 4-10

Tampere

88,3

1

1,4

1

..

..

241

..

Espoo

88,0

21

..

..

..

..

96

..

Lahti

S

88,0

2

0,0

0,3

2

36

123

5,7

Espoo

S

87,8

0

1,3

1,6

4

80

389

7,9

Helsinki

U

87,1

-5

2,6

2,6

12

46

370

9,0

ennakkotiedot

Vantaa

U

87,0

8

..

..

..

..

437

8,5

tk 2012/8

Nastola

U

86,9

1

5,5

5,5

30

46

448

9,0

Helsinki

S

86,4

1

0,7

0,7

8

48

453

8,4

Helsinki

U

86,0

4

1,5

1,5

85

82

5

10,0

85,3

-14

10,2

10,2

5

52

..

7,6

84,9

-3

2,9

3,3

5

31

195

6,3

84,6

31

-0,1

-0,2

4

39

987

7,3

Helsinki Turku

U

Helsinki Tampere

S

84,4

2

2,9

3,8

14

57

705

9,4

Pori

S

84,4

3

2,0

2,0

7

57

539

7,9

Kuusamo

O

84,0

3

-0,8

-0,8

0

30

206

5,1

83,5

87

6,6

6,6

..

..

27

U

83,5

3

4,6

4,6

114

18

583

9,0

Espoo Helsinki

ennakkotiedot, ifrs

tk 2012/9

.. tk 2012/6

Vantaa

S

83,4

12

13,1

13,4

20

45

327

8,4

Vantaa

N, P

83,1

0

6,0

5,8

13

72

368

9,1

Helsinki

U

83,0

-5

..

..

..

..

156

..

ennakkotiedot

Espoo

U

83,0

4

..

..

..

..

64

..

ennakkotiedot

82,9

7

44,1

-0,9

8

39

211

7,0

Imatra Eura

U

82,5

-9

-7,5

-7,5

-9

20

210

4,6

Helsinki

N

82,4

7

-17,7

-17,7

-32

41

700

6,4 4,9

Tampere

ifrs

ifrs

ifrs

82,1

13

6,7

6,7

3

15

110

Oulu

U

81,7

-17

3,7

3,7

37

35

44

9,6

Helsinki

U

81,6

-1

19,0

10,7

49

70

61

9,9

Vantaa

S

81,3

-15

..

..

..

..

150

..

Espoo

S

81,1

-14

-1,0

-1,0

-5

48

64

5,8

Helsinki

P

81,0

59

..

..

..

..

650

..

Talouselämän arvio

Helsinki

U

81,0

5

3

3

..

..

186

..

ent. Aktia Vahinkovakuutus

Vantaa

U

81,0

-10

..

..

..

..

200

..

ennakkotiedot

Pyhtää

S

81,0

-2

..

..

..

..

..

..

Tampere

S

80,3

20

..

..

..

..

357

80,2

-12

0,2

0,2

27

16

6

Helsinki

1

Tämän vuotisen haastajalistan erikoisuus on Supercell, joka on jo käytännössä varmistanut paikkansa ensi vuoden viidensadan suurimman yhtiön listalla. Yhtiö teki nimittäin jo tammi-maaliskuussa liikevaihtoa 136 miljoonaa euroa. Supercell on ensi vuonna kirkkaasti Talouselämä 500 -listalla, vaikka se olisi jo huhtikuussa kiskaissut pelipalvelimistaan töpselit irti.

On haastajien listalla muitakin näyttäviä kasvajia.

Tällainen on terveyspalveluiden tuottaja Mediverkko.

TERVEYS ON KASVUBISNES Mediverkon toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää kipuaa Espoon Keskuksessa sijaitsevan virastotalon vii-

..

tk 2012/3, tk 15 kk

ennakkotiedot

8,4

X

K=KUNTA, N=PÖRSSIYHTIÖ, O=OSUUSKUNTA, P=PÄÄOMASIJOITTAJA, S=SUKUYRITYS, U=ULKOMAALAISOMISTUS, V=VALTIO

denteen kerrokseen. Katutasossa on Terveystalon yksityinen lääkäriasema, täällä yläkerrassa Mediverkko pyörittää julkista palvelua.

Oma Lääkärisi Espoontori on ensimmäinen pääkaupunkiseudulla toimiva yksityinen terveysasema. Se on siis osa kunnan järjestämää terveysasemaverkostoa.

Tämä on Mediverkolta jälleen uusi aluevaltaus.

Mediverkon juuret ovat lääkärivuokrauksessa. Yhtiö myy kunnille yksittäisen lääkärin palvelua – tai ottaa vastuulleen esimerkiksi viikonloppupäivystykset. Tämän kannattavan liiketoiminnan varaan yhtiö on voinut rakentaa uutta liiketoimintaa esimerkiksi hammashoitoon ja hoivapalveluihin.

X

Talouselämä 23/2013

43

HAASTAJAT

TALOUSELÄMÄ 500 + SIJA 2012

JYRKI LUUKKONEN

MADE IN FINLAND. Tuotantolinjan toisessa päässä laserleikkuri työstää raakaa terästä ja toisesta päästä ulos rullaa valmiita kuormaajia.

Järvenpää puhuu sisäisestä sarjayrittäjyydestä. ”Olemme kolmessa vuodessa rakentaneet seitsemän uutta liiketoiminta aluetta. Olemme esimerkiksi luoneet Suomen toiseksi suurimman hammaslääkäriketjun, kasvaneet suurimmaksi hammaslaboratoriopalveluiden tarjoajaksi ja käynnistäneet hoivaliiketoiminnoissamme lastensuojelupalvelut ja kotihoidon palvelut”, hän sanoo.

Reilussa kymmenessä vuodessa Mediverkon liikevaihto on kasvanut tyhjästä lähes 85 miljoonaan euroon.

Kolmen viimeksi kuluneen vuoden ajan liiketoiminta on kasvanut yli 30 prosentilla vuosittain. Tästä huolimatta Järvenpää ei pidä liikevaihtoa hyvänä mittarina eri toimialojen yritysten vertailuun. ”Supercell voi skaalautua määrättömästi, mutta meidän kasvumme vaatii työntekijöitä”, hän vertaa.

Kun kaikki työsuhteet lasketaan yhteen, Mediverkko työllisti viime vuonna jo lähes tuhannen henkilötyövuoden verran. Järvenpään mukaan yhtiö nousee pian Suomen sadan suurimman työllistäjän listalle. ”Se on aika hyvin yhtiöltä, jolla oli kymmenen vuotta sitten vain yksi työntekijä.”

KATSE KANNATTAVUUTEEN Tänä vuonna Mediverkon hurja kasvu hidastuu. Liiketoiminta kasvaa Järvenpään mukaan lähelle sadan miljoonan euron rajaa, mutta ei vielä ylitä sitä.

Ensisijaista johdolle on kannattavuuden parantaminen. Mediverkon tulos on pyörinyt vuodesta toiseen X

44

Talouselämä 23/2013

YRITYS *KONSERNI

SIJAT 536.–555.

TOIMIALA

536.

Nordic Waterproofing*

Rakennus

537.

Bemis Valkeakoski*

Kemia ja muovi

538.

Cabb Finland*

Kemia ja muovi

539.

Tibnor

Tukkukauppa

540.

Mondi Lohja

Metsä

541.

Nurminen Logistics*

Kuljetus ja huolinta

542.

Supercell*

Tietotekniikka

543.

Avant Tecno*

Metalli

544.

Efore*

Elektroniikka

545.

Lumon*

Rakennusaine

546.

Transtech

Metalli Autokauppa

547.

Hämeen Autovaruste*

548.

Almaco Group*

Metalli

549.

Talentum*

Viestintä

550.

Järvelä & Ståhlberg*

Autokauppa

551.

Polarteknik PMC

Metalli

552.

VAV Asunnot

Kuluttajapalvelut

553.

Kumera*

Metalli

554.

Kuhmo

Puutuote

555.

Exel Composites*

Kemia ja muovi

Naurettavaa kasvua HAASTAJAYHTIÖIDEN hurjin kasvaja on peliyhtiö Supercell. Oheisella listalla sen ohi lennähtää LSG Sky Chefs Finland – mutta vain siksi, että yhtiö aloitti nollasta. Finnair Catering yhtiöitettiin viime vuonna omaksi erilliseksi yhtiökseen.

Supercell sen sijaan oli olemassa jo vuonna 2011. Viime vuonna yhtiön liikevaihto kasvoi 150 000 eurosta 78,4 miljoonaan euroon.

Yhtiön liikevaihto kasvoi siis 51 930 prosenttia. Oheiseen taulukkoon ei tätä lukua ole kirjattu, koska liikevaihdon muutos ei ole konsernirakenteen muutoksen vuoksi täsmälleen ottaen vertailukelpoinen edelliseen vuoteen nähden.

Muita viime vuoden huippukasvajia olivat Duo Henkivakuutus, teollisuuden ja rakennusalan ympäristöpalveluihin keskittynyt Delete Group sekä konserttijärjestäjä ja laitevuokraaja Bright Group – entinen Eastway.

Kaksi viimeksi mainittua yritystä ovat tehneet viime vuosina aktiivisesti yrityskauppoja.

Muilta osin Talouselämän 500+ -lista on alakuloinen. Koko joukon liikevaihto kasvoi viime vuonna 110 miljoonalla eurolla 7,8 miljardiin euroon.

Se on yhä noin neljännesmiljardi euroa alle vuoden 2008 tason.

Samaan aikaan Talouselämä 500 -päälistalla Suomen viisisataa suurinta yritystä ovat jo lähes saavuttaneet vuoden 2008 liikevaihtotason.

Suurimpien putoajien kärjessä on autoyhtiö General Motors, jonka Suomen yhtiön liikevaihdosta katosi vuodessa peräti 27 prosenttia.

Lääkeyhtiö Astra Zeneca sekä junanvaunuja valmistava Transtech kutistuivat nekin yli viidenneksen.

Transtechin raiteet näyttävät kuitenkin kääntyvän oikeaan suuntaan. Huhtikuussa VR ilmoitti tilaavansa yhtiöstä 13 ohjausvaunua ja 11 ravintolavaunua.

Usealle vuodelle tilittyvien tilausten kokonaisarvo noin 55 miljoonaa euroa. ■

TAULUKKO ANNE VANHANEN JA ERKKA FELT

PÄÄKONTTORI

OMISTUSPOHJA1

LIIKEVAIHTO, MILJ. EUROA

LIIKEVAIHDON, MUUTOS, %

NETTOTULOS, MILJ. EUROA

KOKONAISTULOS, MILJ. EUROA

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO, %

OMAVARAISUUSASTE, %

HENKILÖSTÖ

TEHUOMAUTUS ARVOSANA, 4-10

Vantaa

U

80,1

4

..

..

..

..

492

..

Valkeakoski

U

80,0

-7

..

..

..

..

293

..

Helsinki

U

80,0

-4

..

..

..

..

185

..

Espoo

U

79,0

-14

0,6

0,6

7

41

54

7,5

Lohja

U

78,5

2

..

..

..

..

200

..

S, N

78,4

2

2,2

2,6

9

43

342

7,3

Helsinki

pro forma

Talouselämän arvio

ifrs

Helsinki

P

78,4

-

30,0

30,0

173

72

52

10,0

Ylöjärvi

S

78,1

12

4,5

4,5

19

65

192

9,4

tk 2012/9

Espoo

S, N

78,1

-11

-3,0

-3,2

-9

48

888

6,9

tk 2012/10, ifrs

Kouvola Oulu Jyväskylä

78,0

5

..

..

..

..

612

..

S, P

78,0

-21

..

..

..

..

431

..

S

78,0

-6

-1,1

-1,1

-4

26

168

5,2

77,8

13

0,9

0,9

42

15

105

8,8

Turku

ennakkotiedot

Helsinki

N

77,2

-8

-1,2

-1,2

-2

49

754

6,7

ifrs

Jämsä

S

77,2

5

1,5

1,5

10

72

184

8,8

tk 2012/10

Vantaa

U, P

76,5

-13

-0,7

-0,7

1

20

308

4,9

76,4

5

..

..

..

..

40

..

Vantaa Riihimäki

S

76,3

8

-1,3

-1,3

-2

55

564

6,9

Kuhmo

S

76,3

8

-0,5

-0,5

1

37

144

5,1

N, P

76,0

-11

1,2

1,2

8

61

431

8,8

Mäntyharju

1

KOVIMMAT KASVAJAT SIJA 2012

YRITYS *KONSERNI

593.

542.

516.

530.

559.

556.

512.

562.

586.

502.

587.

534.

572.

576.

548.

525.

543.

518.

597.

591.

1

Talouselämän arvio

ifrs

X

K=KUNTA, N=PÖRSSIYHTIÖ, O=OSUUSKUNTA, P=PÄÄOMASIJOITTAJA, S=SUKUYRITYS, U=ULKOMAALAISOMISTUS, V=VALTIO

PAHIMMAT KUTISTUJAT

LIIKEVAIHDON TEMUUTOS ARVOSANA % 4-10

LSG Sky Chefs Finland* Supercell* Duo Henkivakuutus Delete Group*1 Bright Group* Future Group* Mediverkko* Arctia Shipping* Esperi Care Group* TA-Yhtymä* Microsoft* Sähköpeko* Tecnotree* VEO* Almaco Group* YH Kodit* Avant Tecno* Pekkaniska* Terra Patris* Lenovo Technology B.V sivuliike Suomessa 573. Diacor Terveyspalvelut 600. Hämeenlinnan Osuusmeijeri

ennakkotiedot

..

87 59 58 32 31 27 22 21 20 20 18 13 13 13 12 12 12

..

10,0 .. ..

6,9 10,0 7,3 10,0 .. ..

9,7 ..

6,1 5,8 8,8 4,9 9,4 8,4 7,2

10 10 9

7,5 9,7 ..

SIJA 2012

YRITYS *KONSERNI

LIIKEVAIHDON TEMUUTOS ARVOSANA % 4-10

574.

571.

546.

569.

526.

568.

528.

599.

595.

539.

510.

529.

551.

535.

544.

555.

532.

598.

523.

578.

590.

549.

537.

General Motors Finland Astra Zeneca Transtech Kontino Eka Synthomer Head Invest* Machinery* Aina* Exxonmobil Finland Tibnor Kymppivoima* Anglo-Nordic Polarteknik PMC Romukeskus Efore* Exel Composites* Philips Paperinkeräys* Jujo Thermal Pohjolan Design-Talo Honda Motor Europe Finland Talentum* Bemis Valkeakoski*

-27 -21 -21 -18 -17 -17 -15 -14 -14 -14 -14 -14 -13 -12 -11 -11 -10 -9 -9 -8 -8 -8 -7

..

9,1 ..

6,7 9,6 .. ..

7,3 ..

7,5 7,6 5,8 4,9 8,4 6,9 8,8 ..

6,6 4,6 10,0 ..

6,7 ..

SUPERCELLIN LIIKEVAIHTO KASVOI 51 930 PROSENTTIA.

Talouselämä 23/2013

45

HAASTAJAT

TALOUSELÄMÄ 500 +

RAJA-AIDAT NURIN. ”Julkisesta terveydenhuollosta iso osa on yksityisesti tuotettua – ja yksityisestä terveydenhuollosta iso osa on Kelan kautta julkisesti rahoitettua”, Mediverkon Janne-Olli Järvenpää sanoo.

KUKA

JANNE-OLLI JÄRVENPÄÄ, 41 TYÖ Terveydenhoito- ja hoivayhtiö Mediverkon toimitusjohtaja URA Konsulttina Bain & Companyssä Tukholmassa, San Franciscossa ja Lontoossa. Sen jälkeen Cisco Systemsillä mm Baltian alueen maajohtajana. Mediverkossa vuodessa 2006.

TAUSTA Oululaisen ravintolayrittäjäperheen kasvatti KOULUTUS Helsingin Ekonomi ja Inseadin MBA PERHE Vaimo Johanna Järvenpää toimii yhtiössä hammaslääkärinä. Perheessä myös 12-, 11- ja 5-vuotiaat pojat.

HARRASTUKSET Purjehdus, telemark-hiihto ja kuntoilu

kannattavuuden rajamailla vaikka parhaat kilpailijat tekevät voittoa reilusti yli 10 vuotta liikevaihdostaan. ”Kun yrittää kasvaa, pitää antaa ihmisille vapauksia, kannustaa ja delegoida. Nyt on kiinnitettävä huomiota kustannuskuriin ja silloin kontrolleja on vedettävä vähän tiukemmalle ja asetettava rajoja”, Järvenpää sanoo.

Työntekijöille ja eläkevakuuttajille suunnattujen antien jälkeen Mediverkolla ei ole rahoitushuolia. Perustajat ja työntekijät omistavat yhä yli puolet Mediverkon osakekannasta. ”TÄMÄ ON TULEVAISUUS” Järvenpää uskoo, että Oma Lääkärisi Espoontori on julkisen terveydenhuollon tulevaisuus.

Mediverkon ylläpitämä asema palvelee alkuvai- X

46

Talouselämä 23/2013

MARISSA TAMMISALO

SIJA 2012

SIJAT 556.–600.

YRITYS *KONSERNI

TOIMIALA

556.

Future Group*

Tietotekniikka

557.

Oilon*

Metalli

558.

Relacom Finland

Yrityspalvelut

559.

Bright Group*

Yrityspalvelut

560.

Sanofi-Aventis

Tukkukauppa Rahoitus ja sijoitus

561.

Santander

562.

Arctia Shipping*

Kuljetus ja huolinta

563.

Philip Morris Finland

Tukkukauppa

564.

Sita Finland

Yrityspalvelut

565.

Chips

Elintarvike

566.

Aro Yhtiöt*

Yrityspalvelut Tukkukauppa

567.

Mondelez Finland

568.

Head Invest*

Moniala ja muut

569.

Kontino

Tukkukauppa

570.

Schneider Electric*

Elektroniikka

571.

Astra Zeneca

Tukkukauppa

572.

Tecnotree*

Tietotekniikka

573.

Diacor Terveyspalvelut

Kuluttajapalvelut

574.

General Motors Finland

Autokauppa

575.

Sonoco Alcore

Metsä

576.

VEO*

Elektroniikka

577.

Bestseller Wholesale Finland

Tukkukauppa

578.

Pohjolan Design-Talo

Puutuote

579.

Royal Ravintolat*

Kuluttajapalvelut

580.

Euroports*

Kuljetus ja huolinta

581.

Tekla*

Tietotekniikka

582.

Atos It Solutions And Services

Tietotekniikka

583.

Kuopion Energia

Energia

584.

Suomen Lehtiyhtymä*

Viestintä

585.

Carlson*

Vähittäiskauppa

586.

Esperi Care Group*

Kuluttajapalvelut

587.

Microsoft*

Tietotekniikka

588.

Robert Bosch

Tukkukauppa

589.

Pankaboard*

Metsä

590.

Honda Motor Europe Finland

Autokauppa

591.

Lenovo Technology B.V sivuliike Suomessa Tietotekniikka

592.

Forssan Kirjapaino*

Viestintä

593.

LSG Sky Chefs Finland*

Yrityspalvelut

594.

Tammer-Tukku*

Tukkukauppa

595.

Exxonmobil Finland

Öljykauppa

596.

Otto Brandt*

Tukkukauppa

597.

Terra Patris*

Metalli

598.

Paperinkeräys*

Yrityspalvelut

599.

Aina*

Telepalvelu

600.

Hämeenlinnan Osuusmeijeri

Elintarvike

TAULUKKO ANNE VANHANEN JA ERKKA FELT

PÄÄKONTTORI

OMISTUSPOHJA1

LIIKEVAIHTO, MILJ. EUROA

LIIKEVAIHDON, MUUTOS, %

NETTOTULOS, MILJ. EUROA

KOKONAISTULOS, MILJ. EUROA

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO, %

OMAVARAISUUSASTE, %

HENKILÖSTÖ

TEHUOMAUTUS ARVOSANA, 4-10

Tampere

S

76,0

32

5,0

5,0

22

60

47

10,0

Lahti

S

75,5

8

3,3

2,9

17

46

351

9,4

U, P

75,5

-3

..

..

..

..

704

..

Vantaa

ennakkotiedot, tk 2013/1

ennakkotiedot

Espoo

P

75,4

58

-1,4

-1,0

4

44

237

6,9

ent. Eastavab Group

Helsinki

U

75,4

-5

2,1

2,1

7

53

78

7,5

ennakkotiedot

Helsinki

U

75,4

-1

..

..

..

..

152

..

ennakkotiedot

10,0

Espoo

V

75,3

27

41,5

42,2

32

69

324

Helsinki

U

75,0

-5

..

..

..

..

45

..

Talouselämän arvio

Vantaa

U

75,0

2

..

..

..

..

367

..

ennakkotiedot

Finström

U

74,9

7

..

..

..

..

152

..

Helsinki

S

74,9

5

0,1

0,1

11

56

469

9,1

Vantaa

U

74,7

7

..

..

..

..

26

..

ent. Kraft Foods Finland ennakkotiedot

Oulu

S

74,5

-17

..

..

..

..

409

..

Vantaa

S

74,5

-18

-1,4

-1,4

-4

67

120

6,7

Espoo

U

74,0

8

..

..

..

..

122

..

ennakkotiedot

Espoo

U

73,7

-21

1,8

1,8

12

69

49

9,1

ennakkotiedot

Espoo

N

73,4

18

-17,6

-18,0

-15

42

1 070

6,1

ifrs

73,3

10

4,6

4,6

54

47

683

9,7

Vantaa

U

73,0

-27

..

..

..

..

26

..

ennakkotiedot

Kotka

U

73,0

6

..

..

..

..

..

..

ennakkotiedot

72,7

13

-1,1

0,8

-2

33

417

5,8

Helsinki

Vaasa Helsinki

U

72,6

3

2,8

2,5

25

50

60

10,0

Oulunsalo

P

72,6

-8

8,6

4,2

104

59

127

10,0

Helsinki

S, P

72,6

5

..

..

..

..

545

..

Rauma

U

72,5

-1

..

..

..

..

630

..

Espoo

U

72,4

8

..

..

..

..

540

..

Espoo

U

72,4

0

0,1

0,1

3

6

425

4,6

72,1

6

0,8

0,8

5

11

113

5,1

Kuopio Tuusula

S

72,0

6

0,0

0,1

6

36

512

6,9

Kuopio

S

71,8

-2

..

..

..

..

312

..

Helsinki

P

71,6

22

..

..

..

..

1 482

..

Espoo

U

71,6

20

10,9

10,9

121

38

237

9,7

Vantaa

U

71,5

-3

1,3

1,3

21

42

88

9,4

Helsinki

U, P

71,3

-4

4,9

4,9

20

12

171

7,2

Helsinki

U

71,0

-8

..

..

..

..

..

Espoo

U

70,9

10

0,3

0,3

24

17

Forssa

S

70,9

-5

..

..

..

Vantaa

U

70,9

..

..

..

Tampere

S

70,8

7

2,2

Espoo

U

70,8

-14

..

Vantaa

S

70,8

-2

0,9

Helsinki

70,6

12

Helsinki

70,5

-9

Hämeenlinna

70,3 70,2

Hämeenlinna

O

ent. Vaasa Engineering tk 2012/7

Talouselämän arvio, ifrs

ifrs tk 2012/6

..

tk 2012/3

18

7,5

tk 2012/3

..

445

..

..

..

503

..

2,3

9

49

162

7,6

..

..

..

103

..

0,9

5

59

218

7,2

ennakkotiedot, tk 2012/9, tk 9 kk

3,8

5,3

13

37

402

7,2

tk 2012/6, ifrs

0,1

0,4

2

47

289

6,6

-14

0,4

0,4

3

47

390

7,3

9

..

..

..

..

78

..

1

ent. Finnair Catering

ifrs

K=KUNTA, N=PÖRSSIYHTIÖ, O=OSUUSKUNTA, P=PÄÄOMASIJOITTAJA, S=SUKUYRITYS, U=ULKOMAALAISOMISTUS, V=VALTIO

Talouselämä 23/2013

47

HAASTAJAT

Tilintarkastus Veropalvelut Sisäinen tarkastus Konsultointi Koulutus ICT-palvelut Yritysjärjestelyt IFRS-neuvonanto Taloushallinnon palvelut

”VALINNANVAPAUS ON TULEVAISUUTTA.” Janne-Olli Järvenpää Mediverkko

heessa 14 000 espoolaista, ja kaupunki maksaa yhtiölle korvauksen, joka on sama kuin julkisen puolen perusterveydenhuollon kustannus – noin sata euroa per aseman vastuulla oleva kuntalainen. Jos käyttäjiä on enemmän, Mediverkko tienaa enemmän. Jos taas espoolaiset äänestävät jaloillaan ja hakevat hoitonsa muualta, Mediverkko saa vähemmän. Asukas kun voi valita, mitä terveysasemaa hän käyttää.

Tämä valinnanvapaus on Janne-Olli Järvenpään mukaan tulevaisuuden toimintamalli. ”Perinteisesti meidän hintatasomme on pitänyt olla ulkoistussopimuksissa viidenneksen alhaisempi kuin kunnan omassa palvelutuotannossa – ja vaatimustaso on siitä huolimatta ollut korkeampi. Nyt hyvä palvelutaso nousee kaikista tärkeimmäksi, kun raha kulkee asiakkaan mukana”, hän sanoo.

Vastaavia kokeiluja Mediverkolla ja sen kilpailijoilla on käynnissä myös Tampereella, Oulussa ja Turussa, mutta Espoossa tuotteistus on pisimmällä. ”Meillä on oma brändi, omat webbisivut ja logot.

Olemme rakentaneet yksityisen lääkäriaseman näköistä, tasoista ja henkistä toimintamallia”, Järvenpää esittelee.

Kokeilu on kolmivuotinen, mutta toimitusjohtaja uskoo, että terveysasemasta tulee pysyvä. ”Jatkopäätöstä ei tehdä enää ideologisin perustein vaan kolmen vuoden kuluttua voidaan katsoa tuloksia.

Jos palvelu toimii ja kuntalaiset haluavat käydä täällä, minkä ihmeen takia tätä ei jatkettaisi?” ■

YRITYKSET AAKKOSITTAIN YRITYS

BDO tarjoaa laadukkaita asiantuntijapalveluita sekä yrityksille että julkiselle sektorille.

BDO Oy KHT-yhteisö ZZZ EGR À BDO Audiator Oy JHTT-yhteisö ZZZ DXGLDWRU À 48

Talouselämä 23/2013

SIJA 2012

Aina* ......................................599.

Almaco Group* ........................548.

Anglo-Nordic ...........................529.

Arctia Shipping* ......................562.

Aro Yhtiöt* .............................566.

Astra Zeneca ...........................571.

Atos It Solutions And Services ...582.

Avant Tecno*...........................543.

Bemis Valkeakoski* ..................537.

Bestseller Wholesale Finland .....577.

Robert Bosch ..........................588.

Otto Brandt* ...........................596.

Bright Group* .........................559.

Cabb Finland* .........................538.

Canon .....................................505.

Carlson*..................................585.

Chips.......................................565.

Comptel* ................................524.

Delete Group* ........................530.

Diacor Terveyspalvelut .............573.

Duo Henkivakuutus .................516.

Efore*.....................................544.

Eka Synthomer ........................526.

Ernst & Young ..........................517.

Esperi Care Group* ..................586.

Euroports* ..............................580.

Exel Composites*.....................555.

Exxonmobil Finland..................595.

Felix Abba ...............................511.

Folksam Vahinkovakuutus.........531.

Forssan Kirjapaino*..................592.

Future Group* ........................556.

General Motors Finland ............574.

Head Invest* ...........................568.

Helectron* ..............................508.

Honda Motor Europe Finland.....590.

Hämeen Autovaruste* ..............547.

Hämeenlinnan Osuusmeijeri .....600.

Insta Group*............................513.

Jujo Thermal ...........................523.

JYSK .......................................506.

Järvelä & Ståhlberg* ................550.

Koillismaan Osuuskauppa .........515.

Kontino ...................................569.

Kuhmo ....................................554.

Kumera* .................................553.

Kuopion Energia.......................583.

Kymppivoima* ........................510.

Leiras Finland ..........................527.

Lenovo Technology B.V sivuliike Suomessa ...................591.

LSG Sky Chefs Finland* ............593.

Lumon* ..................................545.

Machinery* .............................528.

Mediverkko* ...........................512.

Meira* ....................................520.

Mercantile* .............................504.

Microsoft* ..............................587.

Mondelez Finland ...................567.

Mondi Lohja.............................540.

Nordic Waterproofing* ............536.

Novart ....................................507.

Nurminen Logistics* ................541.

Nynas......................................509.

Oilon* .....................................557.

Okmetic* ................................519.

Pankaboard* ...........................589.

Paperinkeräys* ........................598.

Pekkaniska* ............................518.

Philip Morris Finland ................563.

Philips ....................................532.

Pohjolan Design-Talo................578.

Polarteknik PMC ......................551.

Pyroll Group* .........................533.

Relacom Finland ......................558.

Romukeskus ............................535.

Royal Ravintolat* ....................579.

Sampo-Rosenlew* ...................514.

Sanofi-Aventis ........................560.

Santander ...............................561.

SCA Hygiene Products .............521.

Schneider Electric* ..................570.

Sita Finland ............................564.

Sonoco Alcore .........................575.

Stalatube* ..............................503.

Suomen Lehtiyhtymä* .............584.

Supercell* ..............................542.

Sähköpeko*.............................534.

Talentum*...............................549.

Tammer-Tukku* ......................594.

TA-Yhtymä* ............................502.

Tecnotree* ..............................572.

Tekla* ....................................581.

Terra Patris* ............................597.

Tibnor .....................................539.

Tornator Timberland* .............522.

Transtech ................................546.

Turva* ....................................501.

VAV Asunnot ...........................552.

VEO* ......................................576.

YH Kodit* ................................525.

Kontakteja yli toimialarajojen 3.–5.9.2013

Helsingin Messukeskus Päivitä tietosi, verkostoidu ja katsasta kiinnostavimmat uutuudet PacTec, FoodTec, GrafTec ja PlasTec 2013 -messuilla!

Helsingin Messukeskukseen kokoontuu koko arvoketju saman katon alle, pakkaamisen ja materiaalinkäsittelyn koko tuotantoketju suunnittelusta käyttöön ja raaka-aineisiin sekä painokoneista markkinointiin. Neljän ammattitapahtuman samanaikaisuus tarjoaa tilaisuuden luoda asiakas ja kumppanuussuhteita yli toimialarajojen.

Kestävä kehitys, pakkauksen tehtävät ja pakkaus mediana ovat tapahtuman pääteemat.

Tapahtumakokonaisuus on vuoden suurin ja tärkein tapahtuma Itämeren alueella. Se esittelee herkullisen kattauksen alan viimeisimpiä uutuuksia, parhaita käytäntöjä ja innovatiivisimpia markkinointiratkaisuja.

Ohjelmassa mm. konferenssi ”Suomalaisen pakkaus- ja muoviteollisuuden tutkimus, kehitys ja aikaansaannokset”, Pakkausyhdistyksen avajaisseminaari, ”Energiatehokkuutta elintarviketuotantoon”. Lisäksi ajankohtaisia tietoiskuja ja kilpailuja mm. Toyota GP Trukkikisa.

Pakkaaminen ja materiaalinkäsittely Elintarviketeknologia Graafinen teollisuus, painoviestintä ja markkinointi Muoviteollisuus

Varaa aika kalenteristasi, ilmoittaudu kävijäksi ennakkoon ja vältä jonot sisäänkäynneillä! Maksuton sisäänpääsy.

www.pactec.fi | www.foodtechelsinki.fi | www.graftec.fi | www.plastec.fi

MATKUSTAA, PUHUU, LOBBAA. ”Työni on oikein mukava sekoitus talouden tulokulmia”, sanoo Cityn pormestari Roger Gifford.

Lontoo on RAHAN TURVASATAMA

Euroopan unioni on Lontoon Citylle välttämätön, sanoo Cityn pormestari Roger Gifford.

Teksti Esko Rantanen Kuvat Marissa Tammisalo

I

son-Britannian pääministeri David Cameron aikoo järjestää kansanäänestyksen Britannian EU-jäsenyydestä lähivuosina. Jotkut britit uskovat, että Euroopan rahoituskeskus, Lontoon City, voi menestyä myös Euroopan unionin ulkopuolella. ”En ole lainkaan samaa mieltä. Lontoo kukoistaa muun muassa sen vuoksi, että Euroopan ulkopuolisille yrityksille se on portti Euroopan unioniin. Monet amerikkalais- ja japanilaisyritykset tulevat Lontooseen sen erinomaisen sijainnin vuoksi”, Roger Gifford sanoo. Hän on Cityn tuore Lord Mayor, pormestari.

Gifford hallitsee Lontoon keskustassa sijaitsevaa 1,2 neliömailin eli noin 3,6 neliökilometrin kokoista aluet-

50

Talouselämä 23/2013

ta. Siellä sijaitsevat lähes kaikki Ison-Britannian rahoitusalan yritykset. Niiden osuus Britannian kansantuotteesta on jopa puolet. Kun toimiala, joka edustaa puolta brittien kansantuotteesta, on EU-jäsenyyden puolella, ei ole luultavaa, että Iso-Britannia eroaisi EU:sta.

Lord Mayorin asema on 800 vuotta vanha. Siihen liittyy vieläkin muodollista edustamista. ”Pääministeri Margaret Thatcherin hautajaisissa otin vastaan kuningattaren ja seisoin seremoniassa miekka tanassa”, Gifford kertoo. Thatcherin hautajaiset pidettiin St. Paulin katedraalissa, joka sijaitsee keskellä Cityä.

Giffordin City ei työskentele vain siellä toimivien yritysten hyväksi. ”Yhtä paljon edustamme varainhoi-

ETUNA SILKKINEN HIRTTOKÖYSI CITY OF LONDON on eri asia kuin Lontoon kaupunki, jonka pormestari on Boris Johnson. Lontoossa on yli seitsemän miljoonaa asukasta, Lontoon Cityssä 12 000. Itsehallintonsa vuoksi City on arvostelijoiden mukaan puoliksi ulkomaa.

Pormestarin valitsevat Cityn valtuutetut (alderman), jotka edustavat vanhoja, keskiajalla perustettuja kiltoja. Ne ovat eräänlaisia kauppakamareita.

Riippumattomuus brittihallituksesta johtuu siitä, että lainansaantia vastaan Englannin kruunu on vuosisatojen mittaan myöntänyt erioikeuksia Citylle.

Roger Gifford on Cityn 685. pormestari eli Lord Mayor.

Päästäkseen Cityn pormestariksi on ensin palveltava muissa Cityn virkatehtävissä. Menestynyt pormestari saa usein aatelisarvon.

Kunnostautuneet henkilöt voivat saada Cityn Freemanin (kunniakansalainen) aseman.

Heillä on tiettyjä etuoikeuksia. He saavat kävellä kadulla juovuksissa ja poliisin tehtävä on saattaa heidät kotiin.

Jos Freeman hirtetään, hirttoköyden tulee olla silkkiä. Tämän arvonimen ovat saaneet muun muassa Suomen entinen Lontoon suurlähettiläs Pertti Salolainen ja lehdistöneuvoksena lähetystössä työskennellyt Lasse Lehtinen.

KUKA

ROGER GIFFORD, 57 TYÖ Lontoon finanssikeskus Cityn pormestari, Lord Mayor URA Tehnyt pitkän uran SEBin palveluksessa KOULUTUS Master of Arts, Oxfordin yliopiston Trinity College PERHE Vaimo Clare, uusperheessä kuusi 16–26-vuotiasta lasta

toyrityksiä Edinburghista ja Glasgow’sta tai varustamoyrityksiä Liverpoolista. Itse asiassa City on Britannian finanssipalvelubrändi, jota voivat käyttää hyväkseen muutkin toimialat”, Gifford selittää.

Gifford kävi äskettäin Suomessa, jonka hän SEB:n pankkiirina tuntee vuosikymmenien varrelta erinomaisesti. Helsingissä hän tapasi muun muassa Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen, valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen ja työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren. ”VERO LISÄÄ YRITYSTEN LAINAKUSTANNUKSIA” Euroopan finanssiteollisuus on parhaillaan kasvavan vi-

ranomaissäätelyn kourissa. Pankkisääntely etenee usealla rintamalla, toisaalta Euroopan unionissa on hankkeita finanssipalvelujen transaktioveron säätämiseksi.

Roger Giffordilla on pankkisääntelyyn käytännöllinen brittikanta. ”Suurimpaan osaan säätelystä olemme tyytyväisiä.

Basel-vakavaraisuusmääräykset ja Mifid-sijoituspalveludirektiivi ovat hyvät, sillä ne synnyttävät yhteismarkkinoita. Osa pankkisääntelystä on mennyt liian pitkälle.

Tulosraportoinnissa vaaditaan sellaistakin tietoa, jonka hyödyllisyyttä epäilemme. Olennaista olisi säätelyssäkin käyttää tervettä järkeä”, Gifford sanoo.

Ankarinta vastustusta Cityssä nostattaa rahoitusmarkkinavero (financial transaction tax). City on teettänyt asiasta runsaasti selvityksiä ja antanut useita virallisia lausuntoja. ”Joka kerta, kun arvopaperi vaihtaa omistajaa, on maksettava verottajalle. Sekä valtioiden että yritysten lainakustannukset nousevat. Se ei ole hyvä juttu. Se vähentää kaupankäyntiä, mikä vähentää työpaikkoja”, Gifford luettelee. Yritysten rahoituksen saanti vaikeutuisi ja eläkerahastojen tuotot alenisivat.

VEROPARATIISIN JA TURVASATAMAN ERO? Lontoon City on säilyttänyt kilpailukykynsä euron syntymisen jälkeenkin. Aikanaan ajateltiin, että Frankfurt eurokeskuksena nousee Cityn kovaksi kilpailijaksi. ”Valuutta ei ole keskeinen tekijä eikä Frankfurt ole yhteisvaluutan vuoksi hyötynyt mitään. Toki se on suuri finanssikeskus. Sillä on monia vahvuuksia ja työskentelemme yhdessä sen kanssa. Frankfurt on vahva johdannaiskaupan keskus”, Gifford sanoo. ”Lontoo on sekä poliittisesti että taloudellisesti turvallinen ympäristö. Se on turvasatama. Koska sinne hakeutuu pääomaa, varallisuushinnoilla on taipumus nousta, niin osakkeiden kuin kiinteistöjen”, Gifford sanoo. Pääomaa Lontooseen tulee epävarmoista paikoista kuten Kyprokselta, Kreikasta, Venäjältä, Qatarista, Abu Dhabista ja Dubaista.

Mikä ero on turvasataman (safe haven) ja veroparatiisin (tax haven) välillä?

Tässä kohtaa Giffordin ääni aavistuksen verran terästyy. ”Suuri ero. Lontoo ei ole veroparatiisi. Se on järkevä veroympäristö. Se ei ole veroparatiisi sen enempää kuin Irlanti.” ”Edullinen verotus jossakin paikassa ei tee siitä veroparatiisia. Kuten teillä Suomessa, myös Britanniassa keskustellaan siitä, maksavatko yritykset verot oikein niissä maissa, joissa ne tekevät liiketoimintaa”, Gifford sanoo. ■

Talouselämä 23/2013

51

Aktia Pankissa varallisuutesi hoitoon ja kasvattamiseen on paljon hyviä vaihtoehtoja. Talletustarjous on voimassa, kun yhdistät talletuksen Aktian muihin säästämisen tuotteisiin.

Kysy lisää talletustarjouksistamme ja varaa aika rahaa säästävään tapaamiseen www.aktia.fi tai puh. 0800 0 2470.

Tervetuloa Aktiaan!

Sijoituselämä

Toimittanut Emilia Kullas

Miljardit halki, poikki ja pinoon Metso, YIT ja Ahlstrom halkeavat kahteen osaan. Sijoittaja voi kohdentaa euronsa entistä tarkemmin.

Teksti Esko Rantanen VALMET TULEE pörssiin toisen kerran. Ensimmäinen kerta 25 vuotta sitten meni vähän plörinäksi, sillä viidesosa annista jäi merkitsemättä ahneen hinnoittelun vuoksi.

Tästä alkoi tapahtumaketju, jonka tuloksena Metsoon sulautunut paperikoneryhmä palaa listalle itsenäisenä pörssiyhtiönä, jolla on tukenaan 57 190 Metson osakasta.

Metso on iso firma, josta riittää aineksia kahteen yhtiöön. Ensimmäisen neljänneksen lukujen perusteella uusi Valmet on lii-

kevaihdoltaan 40 prosenttia koko Metson liikevaihdosta.

Kaksi kertaa pörssiin on tullut myös ensin Fortumiin upotettu ja sitten sieltä irrotettu Neste Oil. JAKAUTUMINEN on viime vuodet ollut ensisijainen tapa tulla pörssiin. Tai rinnakkaislistaus Tukholmasta, kuten viimeksi kaivosyhtiö Endomines.

Jakautumalla tulevat myös YIT:stä irtoava kiinteistötekniikkayhtiön Caverion ja Ahlstromista osittaisjakautumisen kautta tä-

LISA BJORNER/FOLIO

ERIKOISPAPERIT KAUPAN. Tapetintekijä tarvitsee Munksjön erikoispapereita.

Perjantaina käynnistyy kauppa Munksjön osakkeilla.

nään ensi kertaa Helsingin pörssissä noteerattava Munksjö.

Sijoittajien määrä ei tällä tavalla tosin kasva. Vanhojen omistajien omaisuus jakaantuu vain kahteen koriin. YIT:llä on osakkaita 37 953 ja Ahlstromilla 12 336.

Mahdollinen jakautuja on myös Nokia.

Vielä pari vuotta sitten sijoittajat odottivat, että heikosti menestyvä verkko-Nokia irtoaisi rasittamasta känny-Nokiaa. Nyt osat ovat vaihtuneet ja sijoittajan silmissä voitollinen verkko-Nokia on arvokkaampi kuin känny-Nokia.

Talouselämä 23/2013

53

Sijoituselämä

METSO

28.5.2010–30.5.2013

euroa 44

YIT

28.5.2010–30.5.2013

euroa 22

2011

2012

28.5.2010–30.5.2013

euroa 18

38

19

16

32

16

14

26

13

12

20 2010

AHLSTROM

2013

2010

2011

2012

10 2013

10 2010

2011

2012

2013 LÄHDE: FACTSET

KOLME ISOJAKOA

TALOUSELÄMÄ (38/2011) tutki vajaa kaksi vuotta sitten, miten emo ja irrokki menestyvät pörssissä. Viidestä 2000-luvun jakautujasta vanhan emon osakekurssi oli yleensä kestänyt paremmin kuin nuoren irrokin.

Irrokeista vain Outotec päihitti emo-Outokummun. Tänään ero Outotecin hyväksi osakekurssissa on vieläkin dramaattisempi.

Kemiran kurssi päihitti Tikkurilan, Koneen kurssi Cargotecin, Orionin kurssi Oriola-KD:n, Fortum Neste Oilin ja Scanfil Sievi Capitalin. Pääpiirteissään tilanne on sama.

Viime aikoina Neste Oil on petrannut vanhaan emoonsa Fortumiin nähden.

Tämän perusteella voi veikata, että YIT:stä irtoavan Caverionin, Metsosta irtaantuvan Valmetin ja Munksjön kurssit eivät pysy emojensa tahdissa.

Ahlstrom ja uusi Munksjö olivat pro forma-lukujen perusteella viime vuonna käyttökatteeltaan 7–8 prosentin tasolla. Munksjö on asettanut lähivuosien tavoitteeksi 12 prosentin käyttökatteen. Synergiaedut ja kustannussäästöt ovat tässä jo mukana.

Ahlstromin erikoispaperien yhdistäminen Munksjöhön on Brasilian osalta vielä kesken.

54

Talouselämä 23/2013

Metson, YIT:n ja Ahlstromin jakautumiset Liikevaihto, mrd euroa Metso

4,5

Valmet

3,0

YIT

2,9

Caverion

2,8

Ahlstrom 1,0 Munksjö

1,2

HARVA IRROKKI PÄIHITTÄÄ EMONSA.

ANNIINA SÄILYNOJA

SEINIÄ PYSTYYN. Puhtaasti rakennusliikkeeksi karsiutunut YIT on Euroopan kannattavimpia rakennusyhtiöitä.

net, Inderes arvioi. Tämä ei ole sijoittajalle ollenkaan hassumpi uutinen.

METSON PÄÄBISNEKSET ovat olleet kaivoskoneet ja paperikoneet plus höysteenä automaatio sekä Uudenkaupungin autotehdas Valmet Automotive.

Varsinkin painopaperiteollisuuden taantuminen syö uuden Valmetin markkinoita. Painopaperikoneen tilaukset ovat harvinaisia.

Kuin sattumalta toukokuussa juuri ennen jakautumispäätöksen julkistusta Metsolle sateli tilauksia massa- ja paperiteollisuudesta ympäri maailmaa. Yhtiö julkisti vain Brasiliaan tulevan sellutehtaan tilauksen arvon, joka olikin sitä muhkeampi, lähes puoli miljardia euroa.

Asiakkaiden tiukkaa tilaa kuvastaa paperikoneryhmän liikevoittoprosentti. Se oli ensi kvartaalilla vain 4,5, mikä on vain noin kolmannes kaivosdivisioonan vastaavasta luvusta. Liikevoitto oli tuntuvasti heikompi kuin vuotta aikaisemmin. Saksalaisen Voithin paperikonedivisioonalla oli sama kohtalo.

Analyysitalo Inderes ennustaa emo-Metsolle ja Valmetille hyvin erilaisia profiileja.

Metso kasvaa, mutta Valmet vaalii kassavirtaa ja pyrkii pitämään vahvan markkinaaseman. Valtaosan voitoista Valmet jakanee osinkoina, sillä investointitarpeet ovat pie-

YIT JATKAA pörssissä puhtaasti rakennusliikkeenä, kun kiinteistötekniikkaosa irtoaa erilliseksi pörssiyhtiöksi Caverion Oy:ksi.

Uuden yhtiön osake tulee listalle todennäköisesti 1. heinäkuuta. Toimitusjohtajaksi tuli koko YIT:tä johtanut Juhani Pitkäkoski, jolla on tuloksellinen ura takanaan YIT:ssä.

Tämä antaa toiveita siitä, ettei Caverion kehityksessään jää mehuasemalle huilaamaan.

Caverionin ensimmäisessä omassa tiedotustilaisuudessa Pitkäkoski moneen kertaan vakuutti, että Caverion on kassavirtayhtiö.

Huollon ja kunnossapidon osuus liikevaihdosta on 55 prosenttia ja sen osuutta Pitkäkoski lupaa kasvattaa merkittävästi. Tämä lisää vakautta suhdannevaihteluja vastaan.

Yhtiö tavoittelee kymmenen prosentin vuosikasvua. Puolet siitä tulee yritysostoista, puolet orgaanisesti. Caverion on jättänyt tarjouksen saksalaisen rakennusyhtiö Hochtiefin toimitila- ja energiapalveluliiketoiminnasta. Jos tarjous menee läpi, yhtiölle tulee lisäliikevaihtoa 700 miljoonaa euroa.

Saksankielinen Eurooppa pysyy strategiakiikarissa. Ala on pirstaloitunut ja isojenkin pelurien kuten Caverionin markkinaosuudet ovat vain muutamia prosentteja. Caverion ei tässä vaiheessa hajota voimiaan maantieteellisen painopisteen ulkopuolelle.

Tekniikan osuus taloissa on kymmenessä vuodessa noussut kymmenestä prosentista 40 prosenttiin. Tämä on megatrendi ja se on Caverionin puolella, mainostaa yhtiö.

Käyttökatetavoite on kuusi prosenttia vuoteen 2016 mennessä. ”Vaatimatonhan se on”, Pitkäkoski sanoi. Mutta on se kaksi kertaa suurempi kuin viime vuoden toteuma.

Omistajille Caverion jakaa yli 50 prosenttia voitoista.

Analyysitalo Inderes uskoo rakentajaYIT:n markkina-arvon kestävän paremmin kuin Caverionin. Caverionin tuloskuntoa on vaikea arvioida, Inderes valittaa. ■

SIJOITUSKOMMENTTI

Tuottojahdissa Huhtamäki ja Olvi

Koska kello lyö?

LähiTapiola etsii yhtiöitä, jotka eivät vie sijoittajan yöunia.

Emilia Kullas

TUOTTO RATKAISEE

LähiTapiolan osakepoiminnat, toukokuu 2013

TULOKSEN TEKIJÄ.

Huhtamäen alhainen arvostus ja tasainen tulos sopivat varovaiselle sijoittajalle.

Teksti Emilia Kullas LÄHITAPIOLA pisti suosikki- ja inhokkilistansa uusiksi toukokuun lopulla.

Ulos 10 osakkeen suosituslistalta lensivät Amer Sports, Lassila & Tikanoja, Nordea, Aktia ja TeliaSonera. Kärjessä ovat Huhtamäki, Metso, Nokian Renkaat, Technopolis ja Tikkurila. ”Haemme yhtiöitä, joilla on hyvä tuottoodotus, ennustettavaa liiketoimintaa ja maltillinen arvostus”, LähiTapiolan pääanalyytikko Kim Gorschelnik sanoo.

Mummo-osakkeita siis, varovaiselle sijoittajalle, joka ei halua menettää yöuniaan sijoitustensa tähden. Toiselle listalle LähiTapiola kerää yhtiöitä, jotka eivät täytä edellä mainittuja kriteereitä millään tasolla.

Basware on mainio it-yhtiö, mutta keskellä muodonmuutosta lisenssimyyjästä palvelutoimittajaksi. Osake on melko kallis ja tuloskehitys alkuvuonna pettymys. Outokumpu ja Talvivaara tekevät todennäköisesti tappiota, Rautaruukki nollatuloksen.

Ennustettavuus ei ole kovin kehuttavaa Stockmannin tai Marimekon kohdallakaan

SUOSIKIT

INHOKIT

● Huhtamäki

● Basware

● Metso

● Metsä Board

● Nokian Renkaat

● Outokumpu

● Technopolis

● Rautaruukki

● Tikkurila

● Talvivaara

● Citycon

● Ahlstrom

● F-Secure

● Lemminkäinen

● Olvi

● Marimekko

● Outotec

● Nokia

● PKC

● Stockmann

viime tulosvaroitusten jälkeen.

Huhtamäki nousi tuottolistan kärkeen jo toistamiseen. Osakkeen arvostustaso on alhainen ja analyytikot nostavat kilvan suosituksiaan. Lisäbonuksena yhtiön tulosennusteriski on pieni. Tämä on paljon entiseltä krooniselta varoittajalta.

Metso jatkaa myös listalla. LähiTapiola arvioi Metson Eurooppa-riippuvuuden kohtuullisen pieneksi ja kasvunäkymät kohtuullisen hyviksi. ”Matalan kasvun ympäristössä yhtiökohtainen kasvu on arvokasta”, Gorschelnik sanoo.

Suosikkilistalla jatkaa myös kiinteistösijoitusyhtiö Technopolis, joka nosti viime viikolla koko vuoden tulosarviotaan. Technopolis hankki Liettuasta Vilnasta täyteen vuokratun toimistokampuksen.

Osakemarkkinoilla on ollut hyvä alkuvuosi, vaikka euroalue rypee taantumassa. ”Kaikki pyörii edelleen keskuspankkien elvytyksen ympärillä. Osakemarkkinat näyttävät houkuttelevilta mataliin korkoihin verrattuna, mutta kesällä hermostuneisuus voi kasvaa”, Gorschelnik pohtii. ■

HELSINGIN PÖRSSIN yleisindeksi on vuoden alusta noussut lähes seitsemän prosenttia. Viime vuodesta nousua on kertynyt lähes 30 prosenttia.

Ei lainkaan hullummin. Pienen reunapörssin tuotto päihittää mennen tullen Saksan valtion pitkän koron tuoton, joka on 0,3 prosenttia.

Siinä menee riskittömän tuoton raja.

Mutta osakemarkkinoiden ja reaalitalouden välille revennyt juopa huolestuttaa markkinakommentaattoreita.

Viimeksi Tuhkimo-efektistä puhui Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen. ”Kun kello lyö, osakemarkkinat heräävät todellisuuteen ja kysyvät, mikä on yritysten todellinen kyky tehdä tulosta tässä tilanteessa”, Tyrväinen sanoi Aktian tiedotustilaisuudessa.

OSAKEMARKKINOIDEN tunnelma on edelleen keskuspankkien päätöksistä kiinni.

Elvytys luo löysää rahaa, joka etsiytyy osakemarkkinoille. Mitä kauemmin elvytys jatkuu, sitä isommaksi osakemarkkinoiden kupla pullistuu.

Siksi Yhdysvaltain keskuspankin vihjailut elvytyksen vähentämisestä ehtivät jo kääntää kurssit hetkellisesti laskuun Helsingissä ja maailmalla. Paradoksaalisesti heikot talousluvut nostavat nyt osakekursseja, koska sijoittajat odottavat Fedin jatkavan elvytystä.

Yhdysvaltain talous elää liuskekaasubuumin harjalla. Talous toipuu jo vähitellen. Jossain vaiheessa Fed ryhtyy ruuvaamaan korkoja ylöspäin.

MUTTA MILLOIN kello lyö?

Vaikeinta sijoittamisessa on ajoitus. Etenkin ammatikseen sijoittavien on tanssittava niin kauan kuin musiikki soi. Muutoin omat tuotot jäävät kilpailijoista jälkeen.

Nordnetin tilastojen mukaan suomalaiset piensijoittajat myivät jo toukokuussa enemmän kuin ostivat. Eniten myyntiin meni Stora Ensoa ja Sampoa, ostolistan kärjessä olivat Outotec ja Nordea. ■

Talouselämä 23/2013

55

Sijoituselämä

SSH tavoittelee miljardimarkkinoita Stonesoftin myynti lähes kaksinkertaisti SSH:n markkina-arvon.

Sijoittajat odottavat kieli pitkällä ostotarjousta myös SSH:sta.

Teksti Mirko Hurmerinta

”SSH-TIETOLIIKENNEPROTOKOLLALLA salattuja tiedostoja pääsee hallinnoimaan eri palvelimilla niin kutsutuilla avaimilla, jotka ovat ikään kuin salasanoja. Yrityksellä voi olla satoja, ellei tuhansia palvelimia ja jopa miljoonia avaimia. Ongelma on siinä, ettei yrityksillä ole aina edes tietoa kenellä näitä avaimia on ja mihin kaikkeen niillä pääsee käsiksi”, SSH:n perustaja ja toimitusjohtaja Tatu Ylönen kertoo.

Palvelu auttaa yrityksiä hallinnoimaan näitä avaimia ja siten esimerkiksi rajaamaan mahdollisen verkkohyökkäyksen vain muu-

JUSSI HELTTUNEN

TIETOTURVAYHTIÖ SSH Communications Securityn osakekurssi liki kaksinkertaistui toukokuussa. Pääsyy tähän oli Stonesoftista tehty ostotarjous, joka laukaisi ostoaallon Helsingin pörssin pienissä teknoyhtiöissä.

Mutta vaikka SSH saakin ratsastaa hetken kollegansa nostamalla aallonharjalla, löytyy potentiaalia myös omasta takaa.

Pelkästään tänä vuona yhtiö on julkistanut jo kaksi merkittävää miljoonaluokan sopimusta liittyen uuteen Universal SSH Key Manager –palveluun. Palvelun asiakkaina ovat usein suuret informaatiointensiiviset yritykset kuten pankit ja vakuutusyhtiöt.

tamaan palvelimeen satojen sijasta. SSH:n kehittämä palvelu on siitä ainutlaatuinen, että vastaavanlaisia SSH-protokollalle tehtyjä avaimenhallintapalveluita ei vielä ole.

Yhtiö on etulyöntiasemassa, sillä koko SSHprotokolla on Tatu Ylösen itse vuonna 1995 kehittämä. ”Meillä on noin vuoden etumatka kilpai-

LYHYET

ISON RAHAN ASUNTORAHASTO ASUNTORAHASTOMARKKINOILLE on tunkua. Uusin tulokas on S-Pankin ostama FIM, joka käynnisti nyt pienten ja keskisuurten vuokra-asuntojen rahastonsa. Kilpailijoiden Osuuspankin ja Ålandsbankenin asuntorahastoihin pääsee kiinni muutamalla kympillä tai satasilla, FIM:n Asuntorahaston minimisijoitus on 100 000 euroa. Pesämunana rahastossa on 41 asuntoa Lahdessa.

56

Talouselämä 23/2013

HINTA NOUSEE. Suuromistajat eivät tarttuneet perustaja Tatu Ylösen viime vuotiseen ostotarjoukseen.

Siitä osakkeen hinta on yli kaksinkertaistunut.

OSTA HYVÄ SUKUK ISTANBUL on yksi tulevaisuuden finanssikeskuksista Lontoon, New Yorkin ja Frankfurtin rinnalla. Näin uskoo Taaleritehtaan toimitusjohtaja Juhani Elomaa, joka hiljattain avasi Taaleritehtaan toimiston Istanbulissa.

Taaleritehdas kauppaa varainhoitoa ja avaa ensi talvena rahastosupermarketin. Harkinnassa on oman sukuk-rahaston perustaminen. Sukuk on sharia-lain mukainen sijoitustuote, josta ei saa periä korkoa.

lijoihin”, Ylönen arvioi.

Tämän etumatkan yhtiö aikoo käyttää tehokkaasti ja napata seuraavan parin vuoden aikana haaviinsa mahdollisimman monta suurta asiakasta. Kysyntää riittää, sillä tietoturvan kysyntä kasvaa jatkuvasti. Tämä johtuu muun muassa hakkerijärjestöjen lisääntyneistä verkkohyökkäyksis-

28.5.2010–30.5.2013 SSH

Suomalaiset osakkeet keskimäärin

euroa 1,5 1,3 1,1 0,9 0,7

2010

2011

TUNNUSLUVUT

Liikevaihto, milj. euroa Tulos/osake, euroa Oma pääoma/osake, euroa

2012

2013

1–3/2012

1–3/2013

2,6 0,01 0,05

2,9 0 0,21

LÄHDE: FACTSET

tä suurten yritysten palvelimille. ”Puhutaan miljardiluokan bisneksestä. Lähes jokaisella Fortune 500 –yrityksellä SSH-protokollaan liittyvä tietoturva on noussut huolenaiheeksi”, Ylönen sanoo.

YLÖNEN PALASI takaisin yhtiönsä toimitusjohtajaksi vuonna 2011, jonka jälkeen hän on laittanut tuulemaan.

Koko johto hallitusta myöten vaihtui, samoin yhtiön strategia. Tämä on kannattanut, sillä tappiollisten vuosien jälkeen SSH:lla on nyt takana jo viisi voitollista neljännestä putkeen.

Viime vuonna Ylönen yritti ostaa koko yhtiön itselleen tehostaakseen kasvua. Muut suuromistajat eivät kuitenkaan lämmenneet 0,50 euron ostotarjoukselle. Kieltäytyminen oli viisas päätös, sillä nyt osakkeesta saa maksaa jo lähemmäs kaksi euroa.

Olisitko halukas myymään, mikäli joku suuri taho tekisi SSH:sta ostotarjouksen? ”Yhteydenottoja saattaa hyvinkin tulla, mutta se vaatisi sellaisen tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä”, Ylönen myhäilee, muttei suostu arvioimaan summia. ■

EPÄVARMAA, OUTOTEC TARJOUKSIA PYYDETÄÄN ja töitä riittää, vakuutti Outotecin johto vastaillessaan viime viikolla analyytikoiden kysymyksiin. Mutta maailmantalouden epävarmuus näkyy siellä täällä.

Rautamalmin ja kivihiilen kaivoshankkeet hidastuvat Australiassa ja Brasiliassa. Myös kultakaivosten johtajat ovat kovin varovaisia.

Lukuja, ei lupauksia!

Soitamme salku hoitajanll-e

Evlin numeroniilo Hans-Kristian Sjöholm löytää Tokion pörssistä tuottoisia osakkeita.

Teksti Tommi Melender HANS-KRISTIAN SJÖHOLMIN hoitama Evli Japani -rahasto on tehnyt omintakeisella sijoitustyylillä vuodessa 30 prosentin tuotot.

Japanissa on ollut alkuvuoden kuumimmat osakemarkkinat. Vieläkö sinne kannattaa sijoittaa? ”Millekään osakemarkkinoille ei kannata sijoittaa siksi, että se on menestynyt hyvin. Vahva kurssinousu pikemminkin vähentää minkä tahansa sijoituskohteen kiinnostavuutta. Jos on kiinnostunut Japanista puhtaasti osakeindeksimielessä, kannattaa etsiä esimerkiksi sopiva etf. Rahastomme soveltuu huonosti Japani-indeksiriskin ottamiseen, koska aktiiviosuutemme on yli 90 prosenttia [nollassa salkku on täysin indeksinmukainen, sadassa täysin indeksistä poikkeava].”

Miten kuvailisit sijoitustyyliänne? ”Olemme osakepoimijoita eli valitsemme sellaisia yhtiöitä, jotka täyttävät kriteerimme. Emme osaa emmekä edes yritä ennustaa lyhyen ajan kurssiliikkeitä. Tutkimme tarkasti tilinpäätöksiä ja teemme osakevalinnat tiettyjen tunnuslukujen pohjalta.”

Mitkä ovat tärkeimmät kriteerit? ”Etsimme järkevästi arvostettuja yhtiöitä, joilla on vahva kassavirta ja hyvä velanhoitokyky. Tilinpäätöshistoriaa pitää olla vähintään noin vuosikymmenen verran, jotta voimme varmistua, ettei yritysjohto ole kaunistellut lukuja lyhytaikaisilla konsteilla.

Historiallisten tunnuslukujen perusteella arvioimme yhtiöiden kykyä tehdä rahaa tulevaisuudessa. Olemme arvioissamme lähtökohtaisesti aika pessimistisiä, koska emme

halua osakkeita, joiden hinta rakentuu ruusuisten odotusten varaan.”

Salkussanne on runsaasti kulutustavara- ja it-yhtiöitä. Miksi? ”Emme mieti toimialapainotuksia. On siis tavallaan sattumaa, että juuri nuo sektorit ovat vahvasti edustettuina salkussamme.

Pankki- ja vakuutusalan yhtiöitä meillä taas ei ole lainkaan. Niiden analysoiminen vaatisi tarkkaa taseiden tutkimista eivätkä metodimme sovellu siihen.”

Miten Japani-salkun hoitaminen onnistuu Helsingistä? ”Minulle sijoittajana tärkeintä ovat luvut, ja tilinpäätöksiä lukemalla saa kyllä käsityksen yrityksen rahantekokyvystä, olipa se japanilainen, eurooppalainen tai amerikkalainen. Netin kautta on useimmiten vaivatonta seurata ulkomaisten yhtiöiden tiedotustilaisuuksia ja esityksiä, mutta aika vähän tulee niitä seurattua. Vuosituhannen vaihteen itkuplan aikana kuljin paljon erilaisissa tapaamisissa ja huomasin, kuinka taitavia toimitusjohtajat ovat kertomaan tarinoita. Minä keskityn mieluummin lukuihin kuin lupauksiin.” ■

KAROLIINA PAAVILAINEN

SSH

Hans-Kristian Sjöholm

ENTINEN HYLKIÖ YLLÄTTI Evlin Japani-rahasto huhtikuussa 2013 TUOTTO 12 KK 3 V, P.A.

Evli Japani * MSCI Japan -indeksi

38 23

10 7

RISKI % 12 KK

KULUT %

14 18

1,6 ..

PÄÄOMIA, OMISTAJIA MILJ. EUROA

47 ..

751 ..

MINIMISIJOITUS, EUROA

1 000 ..

LÄHDE: FACTSET

Talouselämä 23/2013

57

Sijoituselämä

PÖRSSIVIIKKO

Sampo on täyteen hinnoiteltu, väittää bloggaaja Jukka Oksaharju. Oston paikka osinkosijoittajalle, väittää Inderes.

SIJOITTAJA JA sijoituskirjailija Jukka Oksaharju on tehnyt omaisuutensa Sammon ja Nordean osakkeilla, kuten Talouselämä 19/2013 kertoi. Vuodessa Sammon osake on kallistunut yli 70 prosenttia, eikä Oksaharju näe mitään syytä ostaa Björn Wahlroosin hallitsemaa yhtiötä nykyhinnoilla. ”Jatkossa Nallen tulee vetää esiin yritysjärjestelyiden taikasauva, jotta yhtiö voisi luoda vielä nykyhinnan päälle merkittävästi osakekannan markkinaarvoa”, Oksaharju kirjoittaa.

Analyysitalo Inderes näkee Sammossa edelleen mahtavan osinkokoneen. ”If:n nykytuloskunnon kestävyys yhdessä Nordean kasvavan tuloksen kanssa takaa sen, että Sampo pystyy kasvattamaan osinkoaan ilman yritysjärjestelyjä lähivuosina”, Inderes väittää.

Inderes arvioi Sammon nostavan osinkoaan noin kymmenen prosenttia vuodessa seuraavan kolmen vuoden ajan. Ensi vuoden osinkoennuste on viisi prosenttia, keskitasoa Helsingin pörssissä. ■

OSAKKEET 3.5.2013 Talouselämän pörssitaulukon luvut pohjautuvat mediaanilukuihin, jotka tietopalveluyritys Factset on laskenut kymmeniltä eurooppalaisilta pankkiiriliikkeiltä keräämistään luvuista. ▲ = ennuste nousi ▼ = ennuste laski

58

Talouselämä 23/2013

HINTA, EUROA

Affecto Ahlstrom Aktia Alma Media Amer Sports Apetit Aspo Atria Basware Capman Cargotec Citycon Componenta Comptel Cramo Digia Elektrobit Elisa Etteplan Finnair Fiskars Fortum F-Secure HKScan Huhtamäki Kemira Kesko Kone Konecranes Lassila&Tikanoja Lemminkäinen Marimekko Metso Metsä Board Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Nordea Okmetic Olvi Oriola-KD Orion Outokumpu Outotec PKC

4,30 11,44 6,90 3,15 13,85 16,39 5,55 6,31 19,67 0,81 23,29 2,42 1,60 0,46 9,26 3,07 0,93 14,71 3,07 2,75 18,13 14,28 1,95 3,81 14,57 11,92 23,16 67,90 26,67 14,02 15,80 10,48 29,27 2,57 11,17 2,64 32,17 9,46 4,47 23,84 2,30 19,04 0,53 10,04 19,26

KURSSIMUUTOS, % 1KK 1V

11 7 6 -7 1 2 0 -3 4 -5 2 -2 2 7 -11 2 11 2 2 8 7 -2 20 -2 2 3 1 2 -4 3 5 1 -6 7 -6 4 -2 3 2 3 -2 -13 -5 -9 4

2012

NETTOTULOS, MILJ. EUROA 2013E 2014E

73 8 9 11 22 -1 -15 11 ▲ 44 49 48 51 -37 17 20 25 55 58 107 128 28 7 8 8 -10 11 8 14 26 10 18 22 -11 6 7 13 -8 2 6 8 18 89 95 121 22 77 90 88 -50 -24 -5 4 -4 -13 2 5 6 39 36 43 31 4 5 8 39 2 16 8 -6 209 196 208 27 6 5 7 46 12 29 41 34 135 98 108 -1 1 409 1 157 1 124 43 14 21 24 13 15 14 28 36 124 123 138 45 17 106 147 18 136 161 187 57 601 733 822 45 84 92 120 56 35 36 42 ▲ -7 40 18 27 -15 1 1 3 15 372 390 ▼ 393 ▼ 56 49 173 47 ▲ 53 160 271 ▼ 302 26 -3 106 -352 ▼ 276 ▼ 12 331 349 393 ▲ 61 3 119 3 259 3 662 0 5 4 7 27 26 35 38 31 17 21 34 39 209 196 176 18 ▲ -33 -533 -331 ▼ 27 128 147 150 ▼ 39 ▼ 49 24 29 ▼

ANTTI MANNERMAA

Heilauta taikasauvaa ja osta jotain, Nalle Björn Wahlroos

HINTA/TULOS (P/E) 2013E 2014E

10 127 10 12 15 14 21 10 35 14 15 13 ..

19 10 13 7 12 11 15 15 11 15 15 12 14 14 24 16 15 17 81 11 20 10 299 12 12 18 14 16 14 ..

12 13

9 34 9 10 13 12 12 8 21 11 12 12 8 10 8 8 16 11 9 8 14 11 13 7 11 12 12 21 13 13 11 26 11 15 9 20 11 10 11 13 9 15 53 12 10

OSINKOTUOTTO, % 2013E 2014E

4,7 4,4 5,8 3,2 2,9 5,8 7,6 4,0 1,6 3,1 3,2 6,2 0,0 2,2 4,9 3,3 3,8 8,8 4,6 3,6 3,9 7,0 3,4 3,7 4,1 4,6 5,4 2,8 4,1 4,6 4,0 2,4 6,3 2,5 3,6 0,0 5,3 4,2 4,5 2,7 4,3 6,3 0,0 3,3 4,2

5,6 4,4 6,3 7,9 3,6 6,1 7,6 4,8 2,5 7,2 3,9 6,2 0,0 5,4 5,4 4,4 3,8 8,8 5,5 3,6 4,1 7,0 3,6 4,7 4,4 5,0 5,6 3,1 4,5 5,2 5,1 3,2 6,5 3,1 4,5 0,0 6,2 4,8 6,7 2,9 5,2 5,8 0,0 3,4 4,9

HINTA/ MARKKINATASEARVO, ARVO MILJ. EUROA

1,4 1,0 0,7 2,9 2,2 0,7 1,9 0,4 2,5 1,0 1,2 0,8 ..

1,8 0,7 1,5 1,8 2,7 2,5 0,4 2,4 1,2 4,8 0,5 1,7 1,4 1,0 9,3 3,4 2,3 0,7 2,8 2,0 1,0 1,1 1,2 3,0 1,4 1,2 3,4 1,1 5,3 0,4 3,8 2,5

93 534 473 238 1 641 104 172 178 254 68 1 498 1 068 36 49 394 64 120 2 459 62 352 1 485 12 686 310 210 1 564 1 852 2 327 17 699 1 687 544 310 85 4 401 842 2 864 9 887 4 266 38 307 77 495 344 2 693 1 109 1 839 417

Pohjola Pankki Ponsse Pöyry Raisio Ramirent Rapala Rautaruukki Raute Revenio Group Sampo Sanoma Sponda SRV Yhtiöt Stockmann Stonesoft Stora Enso Talentum Talvivaara Technopolis Teleste TeliaSonera Tieto Tikkurila UPM-Kymmene Uponor Vacon Vaisala Wärtsilä YIT

HINTA, EUROA

KURSSIMUUTOS, % 1KK 1V

12,47 6,04 4,25 3,50 7,41 4,80 5,02 8,75 7,77 31,38 6,39 3,94 3,06 11,52 4,46 5,55 1,00 0,17 4,57 4,22 5,16 15,89 17,29 8,23 12,32 52,99 19,67 36,13 14,99

-6 53 285 342 374 ▲ -1 -8 13 10 16 -5 -17 -24 11 19 0 58 12 31 35 -1 30 64 64 67 3 -6 10 14 15 3 -8 -116 3 43 2 13 3 4 3 14 122 5 5 6 1 73 1 404 1 374 ▼ 1 464 ▲ 5 0 143 71 111 -3 36 115 92 96 -7 -9 1 7 11 2 -15 54 37 62 126 298 1 4 10 3 31 481 205 402 -7 -28 -1 3 4 3 -61 -93 -53 22 9 51 27 41 41 2 15 7 8 11 -2 7 2 319 2 044 ▲ 2 160 ▲ -4 30 29 98 114 4 30 41 51 54 2 2 -1 254 384 ▼ 453 ▼ 7 58 33 38 51 -4 53 26 33 42 -7 32 22 23 26 -3 41 342 408 468 1 19 179 176 213

TILAA TALOUSELÄMÄ www.talouselama.fi lehtikampanja@talentum.fi (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi,myös laskutusosoite)

puhelin 020 442 4100 *)

2012

NETTOTULOS, MILJ. EUROA 2013E 2014E

HINTA/TULOS (P/E) 2013E 2014E

11 17 22 18 13 14 221 10 12 13 11 12 16 22 77 17 17 ..

10 9 11 11 15 10 24 25 16 18 11

11 11 13 16 12 13 16 10 11 12 9 12 10 14 31 11 10 17 9 7 10 10 14 10 18 20 14 15 9

OSINKOTUOTTO, % 2013E 2014E

4,5 4,3 1,2 3,7 4,7 5,2 4,0 5,7 5,1 4,8 7,8 4,6 3,3 4,3 0,0 5,4 4,5 0,0 4,6 4,7 6,8 5,7 4,6 7,3 3,4 2,3 4,6 3,0 5,3

4,9 5,0 2,4 4,0 4,9 5,3 4,0 5,7 6,4 5,1 7,8 4,8 3,9 5,2 1,6 5,4 6,0 0,0 4,8 6,2 6,8 6,3 4,9 7,3 3,9 2,6 4,7 3,3 6,0

STORA ENSO. Tuotot laskussa, kustannussäästöt eivät auta, eikä löydy edes osia myytäväksi, ainakaan helposti ja hyvään hintaan.

Handelsbanken laski Jouko Karvisen (kuvassa) johtaman Stora Enson suosituksen myy-tasolle ja leikkasi tavoitehinnan viiteen euroon.

HINTA/ MARKKINATASEARVO, ARVO MILJ. EUROA

1,4 2,1 1,7 1,7 2,2 1,5 0,7 1,5 4,1 1,7 0,8 0,8 0,5 0,9 59,6 0,8 2,2 0,6 0,9 1,2 1,8 2,1 3,7 0,7 4,3 7,6 1,9 4,0 1,8

3 985 169 254 578 805 189 704 35 61 17 573 1 040 1 115 113 838 286 4 461 44 319 347 79 22 355 1 162 763 4 346 902 810 358 7 126 1 907

ANTTI MANNERMAA

MISKA PUUMALA

TALVIVAARA. Uusi ympäristölupa on plakkarissa, mutta auttaako se Talvivaaraa?

Puhdistettujen jätevesien päästökiintiö poistui, mutta nyt Talvivaaran on tehtävä muutoksia vedenhallintasuunnitelmiinsa.

Ne maksavat, nikkelin hinta laskee, mutta tuotanto pysynee kuitenkin käynnissä.

NOUSIJAT KURSSIMUUTOS 1 KK, %

Stonesoft SSH Soprano Neo Industrial Incap Innofactor Honkarakenne F-Secure Solteq Glaston

126 59 38 38 36 32 20 20 18 17 LÄHDE: FACTSET

LASKIJAT KURSSIMUUTOS 1 KK, %

Tiimari Orion Finnlines Sotkamo Silver Cramo Yleiselektroniikka Trainers’ House Outotec Alma Media Turvatiimi

-18 -13 -12 -11 -11 -10 -10 -9 -7 -7 LÄHDE: FACTSET

OSOITTEENMUUTOS

ASIAKASPALVELU

Sähköposti tilpal@talentum.fi, puhelin 020 442 4100.

Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi.

Jos lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. liittoon.

Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30).

Vuodessa ilmestyy 46 Talouselämä-lehteä + 2 Talouselämä Platinum -lehteä.

Tilaushinnat (sis. alv): kestotilaus 279 €/12 kk, määräaikaistilaus 299 €/12 kk.

*) Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Ulkomailta soitettaessa lisäksi ko. maan ulkomaanpuhelumaksu.

Tällä kuitattiin velat* *

Yhdysvallat, 1846: köyhä mekaanikko Walter Hunt tuskailee yömyöhällä – 15 dollarin velka erääntyy huomenna!

Hän vääntelee hermostuksissaan rautalankaa. Kuluu kolme tuntia, ja hän on huomaamattaan taivutellut hakaneulan.

Hunt myy keksintönsä 400 dollarilla ja kuittaa velkansa. Hakaneula patentoidaan 1849.

vain a o r n 4

90

19 Norm.

35,60

4% 4 i s u t E

Ällisty tekniikan historiasta – tilaa uusi lehti!

1. Lähetä ilmainen tekstiviesti numeroon 18303. Kirjoita viesti: TEHI Etunimi Sukunimi osoite, Esim. TEHI Matti Mallikas Mallikatu 56 Helsinki 00120 2. Netistä tarjous.tekniikanhistoria.fi

3. Sähköpostitse: lehtikampanja@ talentum.fi. Kirjoita tilaukseesi tunnus TEHI sekä nimi- ja yhteystietosi.

4. Puhelimitse numerosta 020 442 4100, ma–pe klo 8.15–16.30.

Tekniikan Historia 1/2013 ilmestyy 9.10.2013

Kestotilaus, joka jatkuu automaattisesti hinnaston mukaisella kestotilaajan etuhinnalla. Tilauksen voi peruuttaa aa a mill m milloin illoin oin va vain. in. Ta Tarjo Tarjous rjous us voi voimas voimassa massa sa 30.

30.6.2 30.6.2013 6.2013 013 saakka ja se koskee vain tilauksia Suomeen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Voit kieltää tietojesi käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Talentum Median asiakaspalveluun: PL 920, 00101 Helsinki, puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101.

Puhelujen hinnat (sis. alv 24%): Lankapuhelin 8,35 snt/puhelu + 3,2 snt/min. Matkapuhelin: 19,2 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

Uratie

Toimittanut Ninni Myllyoja

FORMULAFANI. Hevimusiikki ei ole Hanna Kuosmaselle ykkösjuttu, vaan hän fanittaa F1-sarjaa. ”Kimi Räikkönen on aivan huikea persoona”, hän sanoo.

Työ on yhtä Tuskaa

ANNAMARI TOLONEN

Hanna Kuosmanen johtaa Finnish Metal Eventsiä, joka pyörittää Suomen merkittävintä metallimusiikin festivaalia.

Teksti Markus Ånäs ”METALLIMUSIIKKI ON äijien juttu”, toteaa Finnish Metal Eventsin toimitusjohtaja Hanna Kuosmanen. ”Tuska-festivaalin kävijätutkimukset vahvistavat tämän: yleisöstä noin 70 prosenttia on miehiä.”

Kesäkuun lopussa äijäenergia tiivistyy Helsingin Suvilahteen. Tuska, Suomen merkittävin metallimusiikin festivaali, kerää kolmen päivän aikana yhteen noin 30 000 alan harrastajaa.

Tuskan taustalla olevan Finnish Metal Eventsin perustajiin kuuluu suomalaisen musiikkialan keskeisiä vaikuttajia Kaapelitehtaan johtaja Stuba Nikulasta managerija ohjelmatoimisto King Foon Jouni Markkaseen.

Vaikka FME:n miehinen organisaatiokaavio heijastelee alan normaalia sukupuolijakaumaa, ovat äijät jo pitkään olleet naisten komennossa: 2009 toimitusjohtajaksi nimitetty Kuosmanen seurasi toimessaan nykyisin tapahtumatuotantoyhtiö Toteutuksen omistajaa ja johtajaa Outi Alanderia.

”En ole huomannut, että sukupuolella on tässä työssä merkitystä, ainakaan negatiivisessa mielessä”, Kuosmanen sanoo. ”Olen tehnyt suurimman osan työurastani erittäin miesvaltaisilla aloilla. Loppujen lopuksi merkitsevää on ainoastaan se, kuinka työsi teet, ei se, minkälaiset nyytit sinulla jalkojen välissä roikkuvat.”

KUOSMANEN ON hoitanut leiviskänsä mallikkaasti, vaikka tappioiltakaan yritys ei ole välttynyt. Pahin vuosi oli 2011, jolloin tappiota tuli 171 000 euroa. Viime vuonna Me-

Talouselämä 23/2013

61

Uratie

HANNA KUOSMANEN: TÄSSÄ TALOUDELLISESTI KIINNOSTAVIMMAT MUSIIKKIALAN YRITYKSET TIKETTI. Pienestä aloittanut lippukauppa on nostanut markkinaosuuttaan huikeasti.

Mirva Merimaa on tehnyt kovan työn ja haastaa nyt jätit, kuten Lippupisteen ja Lippupalvelun.

FULLSTEAM. He ovat saaneet maahan Princen, mutta isojen tapahtumien ohella heillä on aktiivinen pienklubitoiminta ja ennen kaikkea artistien kokonaisvaltainen hoitaminen.

2

tal Eventsin liikevaihto oli 1,8 miljoonaa euroa ja tulos 11 000 euroa tappiollinen.

Kuluvalla tilikaudella FME näyttäisi pinnistelevän taas pinnalle: valtaosan liikevaihdosta tuova Tuska on myynyt hyvin. ”Tänä keväänä tunnelmat ovat olleet positiiviset. Huolimatta koko ajan koventuvasta taloudellisesta ympäristöstä uskon, että pysymme kasvutavoitteessamme. Kaikki eivät tässä pelissä kestä”, Kuosmanen sanoo.

Suomessa perinteiset isot festivaalit voivat edelleen vähintäänkin kohtuullisesti ja pahimmat ongelmatapaukset ovat joko pudonneet pois tai saaneet asiansa kuntoon.

Tulevan festivaalikesän kaikki isoimmat tapahtumat tavoittelevat ennakkomyyntien perusteella suurin piirtein samaa kävijämäärää kuin edellisvuonna. Kuosmanen kertoo, että myös Tuskan lipunmyynti on sujunut hyvin, liki identtisesti viime vuoteen verrattuna.

Ruotsissa tilanne on toinen, sillä kaksi perinteistä festivaalia Siesta ja Piece and Love ajautuivat vastikään konkurssiin. Viime vuonna sama tapahtui Arvikafestivalenille.

Tuskan ohella Finnish Metal Events tuottaa isoja metallimusiikin tapahtumia, jotka

TUSKAN LIIKEVAIHTO on noudattanut metallimusiikin suosion linjaa. Vielä 2010-luvun puolivälissä hevimusiikki dominoi kaikkea musiikkia ja musiikkiliiketoimintaa. Jopa niin paljon, että useat kriitikot alkoivat penätä, että jotain muuta pitäisi saada tilalle jo taloudellisestikin ajatellen, sillä hevin dominanssi ei voi jatkua loputtomiin.

Suosion laantuminen onkin käynyt viime vuosian toteen – tosin tilalle ei ole tullut yhtä yy j ovat enisoa musiikkityyliä, vaan kuluttajat

HANNA KUOSMANEN, 39 TYÖ Finnish Metal Events Oy:n toimitusjohtaja.

URA Työskennellyt radiotoimittajana, mainoselokuvayriityksen tuotantopäällikkönä, musiikkitapahtumien tuottajana sekä markkinoinnin ja tuotannon tehtävissä tapahtumatuotantoyrityksessä.

KOULUTUS Audiovisuaalisen median tuottaja, Stadia AMK. MK. M K. HARRASTAA Astanga-joogaa ja keilausta. Seuraa aktiiviisesti F1-sarjaa.

Talouselämä 23/2013

3

KONEPAJAHALLI. Elmun uusi konserttitalo näyttäisi olevan käyttövalmis vuonna 2016. Suomeen saataisiin keskeiselle paikalle vihdoin noin 3 000 ihmistä vetävä sali. Tilassa voi pitää myös pieniä, intiimejä konsertteja.

järjestetään Hartwall Areenan ja Helsingin Jäähallin tapaisissa paikoissa. Klubipuolella se toimii muun muassa Nosturissa, Tavastialla ja Circuksessa. Alan liiketoimintavaikuttajille FME on järjestänyt seminaari- ja messutapahtumia. Silti Tuskan osuus on edelleen noin 80 prosenttia koko yrityksen liikevaihdosta. ”Rockfestivaalien kattojärjestössä SURFissa olemme laskeneet, että Suomessa lippujen hinnat laahaavat jäljessä esimerkiksi Keski-Euroopasta, vaikka kulut ovat täällä vähintään samat. Lippujen hintojen nostaminen on kuitenkin vaikea asia, emmekä ole siihen vielä lähteneet.”

KUKA

62

FLOW. Flow Festival Oy:n kasvuvauhti on liikevaihdollisesti ollut hurjaa. He ovat käsittääkseni tilanteessa, jossa he eivät ehdota yritysyhteistyösopimuksia, vaan kilpailuttavat tarjokkaiden välillä.

4

SCENE NATION. Nightwishin taustalla oleva osakeyhtiö tuotteistaa kansainväliseen tyyliin yhtyeen tuotenimen. Mielestäni liiketoiminnallisesti ajateltuna laadukkaimmin hoidettu kotimaisista yhtyeistä.

5

tistä enemmän sirpaloituneet eri genreihin.

Samalla FME:n liikevaihto on laskenut. ”Hevistä tuli salonkikelpoista. Alaa hyvin pitkään seurannut Jouni Markkanen on sanonut, että hevin elinvoima on aaltoliikettä.

Muutamana viime vuotena olemme olleet siellä aallonpohjassa – lähitulevaisuudessa näyttäisi olevan nousu edessä. Eniten alaa on viime vuosina vaivannut uusien isojen bändien puute.”

MUSIIKILLISESTI KUOSMANEN ei ole varsinaisesti hevimusiikkiharrastaja, vaikka kuulemma nykyisin hän on alkanut päästä enemmän sisälle genren saloihin. ”En ole pestissäni musiikillisten ambitioiden vuoksi, mutta kestän kyllä hyvin Tuskan vyörytyksen. Ja konttorissakaan en joudu sanomaan kuin ehkä kerran kuussa, että tätä ei pysty kuuntelemaan.”

Kuosmasen vahvuus onkin alan ilmiöiden viaton ihmettely. Naisnäkökulma ilmenee muun muassa siinä, että häntä ei niinkään säälitä raskaissa mustissa vaatteissaan ja paksussa tukassaan kesähelteellä hikisenä paarustavat miesfanit, vaan goottinaiset. y aina sitä, kuinka tytöt ”Olen ihmetellyt pukeutuvat festivaaleille ti tiukkoihin korsetteihin ja valtaviin hameisii hameisiin. Niiden pukejok tunti – ja miten miseen menee varmasti joku ihmeessä he pystyvät asioimaan bajamajasasioim ed bajamajan sisa? Eiväthän he mahdu edes sälle.” ■

SAM HOLMBERG, 43 TYÖ Neste Oilin Suomen Liikennepalvelun johtaja.

URA 19 vuotta Exxon Mobililla. USA:ssa Euroopan- ja Afrikan projektien johtaja, sitä ennen USA:ssa liiketoiminnan strategisena neuvonantajana sekä myynnin ja markkinoinnin tehtävissä Euroopassa.

KOULUTUS Diplomi-insinööri, TKK. PERHE Vaimo, kaksi poikaa ja koira.

HARRASTUKSET Lasten jääkiekko, maastopyöräily, koiran ulkoiluttaminen ja mökkeily.

Bensaa suonissa JUHO PAAVOLA

Huoltamoiden on kasvettava trimmaamalla palveluita ja polttoaineita, sanoo Sam Holmberg.

Teksti Juho Paavola ÖLJYN LOPPUMISESTA on puhuttu vuosikymmenet, mutta Sam Holmberg uskoo pysyvänsä kiireisenä eläkepäiviinsä asti. ”Öljyä etsitään ja porataan yhä kauempaa ja yhä vaikeammissa olosuhteissa. Kaikkien ennusteiden mukaan nykyiset polttoaineet ovat tulevillakin vuosikymmenillä keskeisiä”, Holmberg perustelee.

simme rakentaa heille suomalaisia juuria.”

Samalla Holmberg palasi juurilleen ja lähes maantieteelliseen lähtöpisteeseensä.

Ensimmäinen alan työpaikka sijaitsi Voutilan Essolla Kehä III:lla. ”Toimenkuvani sisälsi kaikkea mahdollista autoasentajasta kassaan ja siivouksesta ja liiketoimintasuunnitelman kehitykseen omistajakauppiaan kanssa.”

Sittemmin suomalainen bensa-asema on muuttunut autoverstaasta hampurilaisbaariks riksi. Holmbergin mielestä hyllystä pitää silti löytyä polttimot, pyyhkijänsulat ja laLÄTKÄTAKSI. Sam Holmberg au- sinpesunesteet. toilee taloudellisesti. ”Hyvä palveluasema tekee suurem”Suuri osa perheem- man osan tuloksestaan ruoka-, palveme ajoista syntyy lu- ja huoltomyynnillä kuin polttonespoikien jääkiekkottekaupalla.” harjoituksista.”

Suomessa ajetaan paljon ja välimatkat ovat pitkiä. Neste Oililla on maan laajin, noin Hän aloitti helmikuussa Neste Oilissa. Sa- 800 tankkauspisteen verkosto. Kun päälle vottaan kuuluu kehitys- ja tulosvastuu huol- lisätään kilpailijat, ei uusille asemille juutamoverkostosta sekä raskaan kaluston die- ri ole tilaa. Hiljattain ABC-ketju ilmoitti sulselpisteisteiden operointi ja myyntityö. kevansa asemia. Kasvua voi syntyä vain viHolmberg hyppäsi Neste Oiliin Exxon rittämällä omia palveluita.

Mobililta, missä viimeisin ulkomaan pesti ”Lanseerasimme viime vuonna kortittooli Yhdysvalloissa. Työt olisivat jatkuneet, man tankkaussysteemin ammattiliikenteelmutta Holmberg halusi kahden teini-ikäi- le. Se tunnistaa auton automaattisesti, eikä sen poikansa vuoksi Suomeen. kuljettajan tarvitse pelätä kortin tai sen tun”Pojat ovat syntyneet ulkomailla, ja halu- nusluvun kadottamista tai varastamista.” ■

LYHYET

AUTA KESÄAPULAISTA KESÄAPULAISEN ARKEA on, että hän joutuu tuuraamaan monia eri henkilöitä ja hyvin erilaisia tehtäväpalasia.

Parhaiten kesätyöntekijä selviää tästä, jos yrityksessä on selkeät perehdytysohjeet.

Ohjeisiin kannattaa kirjata yksityiskohtaiset tehtävät, pakolliset aikataulut, kuka perehdyttää mistä asiasta ja milloin.

Kesäapulaisen tuskaa helpottaa myös tieto siitä keneltä voi mihinkin aikaan kesästä yrittää saada apua.

Usein nuorta kesäapulaista askarruttavat monet asiat, jotka vuosien työkokemuksen jälkeen tuntuvat itsestäänselvyyksiltä.

Hiljainen tieto ei siirry äänettä, vaan totutuista tavoista ja hyvistä käytännöistä pitää puhua.

”Kesäapulaista kannattaa kuunnella. Parhaassa tapauksessa kesäapulainen voi tuoda tuoreita ja tehokkaita tuulahduksia työyhteisöön”, vinkkaa Eteran työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen.

Perehdyttäminen nopeuttaa työtehtävien omaksumista ja vähentää sähläystä. ”Työtapojen opettaminen on

myös työturvallisuutta”, Kostiainen sanoo.

Talouselämä 23/2013

63

Uratie

”Tärkeimmät asiat ovat kotona” Veuve Clicquot Business Woman Awardin pokannut Catharina Stackelberg osaa neuvoa yrityksille, miten rakennetaan vahva brändi.

MARISSA TAMMISALO

tytäryhtiöt kaikissa Pohjoismaissa. ”Suomessa usein kadehditaan Ru Ruotsia vahvoista brändeistä.

PALKITTU. S Siksi on hienoa, että suomaCatharina Stackelberg laisyhtiönä olemme pystyarvostaa saamaansa neet ottamaan jalansijaa palkintoa, koska kybrändnirakentamisen amseessä ei ollut pelkkä mattilaisena muissa Pohkauneuskilpailu, vaan valinnassa oli tiukat joismaissa. Brändin merkibisneskriteerit. t tys on yhä tärkeämpi myös ko kotimarkkinoilla”, Stackelberg sanoo.

Marketing Clinicin liikevaihto on seitsemän miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää 40 ihmistä. Suurimpia asiakkaita ovat Fazer, Wärtsilä ja Carlsberg.

Stackelberg on Veuve Clicquot Business Woman Award -palkinnon kahdeksas saaja Suomessa. Vuonna 1972 Ranskassa perustettu ja arvostettu palkinto – ”businesnaisten Oscar” – jaetaan nykyään jo 25 maassa ympäri maailmaa talouselämässä hyvin menestyneelle, rohkealle ja dynaamiselle naiselle. ”Arvostan kovasti palkintoa, koska kydon konsultointiyhtiönsä Marketing Clinic seessä ei ollut kauneuskilpailu, vaan vaauttaa yrityksiä brändinrakentamisessa ja linnassa oli tiukat bisneskriteerit”, Stackelmarkkinoinnin tehostamisessa. berg sanoo. Hän kiittelee ”keltaista leskeä” Marketing Clinicillä on Suomen lisäksi sen omasta vahvasta brändistä, joka on

Teksti Irmeli Salo CATHARINA STACKELBERG ryhtyi yrittäjäksi yhdeksän vuotta sitten. Hänen liikkeenjoh-

LYHYET

64

TÖITÄ TAAS 63 VUODEN PÄÄSTÄ

NETTIKAHVILAT KIELLETTIIN OHIOSSA

ITALIA KERTOI viime viikolla, että sen työttömyysaste on noussut korkeimmalle tasolleen vuoden 1977 jälkeen.

Elpymistä ei kannata odottaa pian, ainakin jos uskoo italialaista ammattiliitto CGIL:ää.

Ammattiliitto kertoo Quotidiano-lehden mukaan laskeneensa, että maan työllisyys

HYVÄSTI TYÖNTEKO muodikkaassa nettikahvilassa. Näin ainakin, jos asuu Ohiossa Yhdysvalloissa. Ohion osavaltio on kieltänyt nettikahvilat, kertoo Ars Technica -uutissivusto.

Viranomaisten mukaan nettikahvilat eivät ole nimensä mukaisesti nettiyhteyttä tarjoavia kahviloita, vaan laittomia sivu-

Talouselämä 23/2013

palaa talouskriisiä edeltäneelle tasolleen 63 vuoden kuluttua, eli vuonna 2076.

Bruttokansantuote puolestaan nousee ennusteen mukaan kriisiä edeltäneelle tasolle vuonna 2026. Reaalipalkat eivät ammattiliiton mukaan koskaan palaa entiselleen.

kasinoita, koska niissä voi pelata tietokonepelejä.

Viranomaisten mukaan uhkana on se, että köyhät, vähätuloiset ja vanhukset menettävät rahansa laitonta rahapelitoimintaa harjoittavissa nettikahviloissa. Kahviloiden omistajien mukaan kielto vie osavaltiosta jopa 6 000 työpaikkaa.

TYÖ Marketing Clinicin toimitusjohtaja.

URA Vuosina 1996–2004 Coca-Cocalla johtotehtävissä, kuten Coca-Cola Finlandin ja Coca-Cola Swedenin toimitusjohtajana. Perusti Marketing Clinicin vuonna 2004.

KOULUTUS Kauppatieteiden maisteri.

PERHE Puoliso Johan Hammarén ja 10-vuotias Alexander, 8-vuotias Fredrik ja 5-vuotias Otto.

HARRASTAA Tennistä ja saaristolaiselämää.

harkittu pakkausdesigniä myöten.

Kun Stackelberg ryhtyi yrittäjäksi, hänen ja Johan Hammarénin kolmesta pojasta vanhin oli vuoden ikäinen taapero. Sitten syntyi vielä kaksi, äidin mukaan vilkasta poikaa lisää. Stackelberg sanoo, ettei työn ja perheen yhdistäminen ole ollut raskasta. ”Se on asenne- ja energiakysymys. Tasapainoa elämään tuo se, että kaikki tärkeimmät asiat ovat kotona.”

Hän tekee normaalia työpäivää, mutta lasten mentyä nukkumaan tietokone avautuu uudelleen. ”Vältän turhia kissanristiäisiä”, Stackelberg sanoo, mutta on ottanut vastaan luottamustehtäviä muissa yrityksiä. Hän istuu Alma Median, Aktian ja Cisionin hallituksissa.

Veuve Clicquot -palkinnon ensimmäinen suomalaisvoittaja oli Skannon toimitusjohtaja Barbara Roos vuonna 2003.

Sen jälkeen on palkittu Hullu Poro Oy:n toimitusjohtaja Päivikki Palosaari (2004), Vallila Interiorin toimitusjohtaja Anne Berner (2006), Lappset Groupin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo (2007), Stala Oy:n toimitusjohtaja Tuija Rajamäki (2008), Dextran toimitusjohtaja Leena Niemistö (2009) ja Andiatan toimitusjohtaja Tarja Rantanen. ■

MARISSA TAMMISALO

CATHARINA STACKELBERG, 43

NAISET KALAAN! Tuomo Talvitie on Juhani Ahon kalastusperinneseuran puheenjohtaja. Seurassa on 70 jäsentä. ”Naisia ei ole yhtään, joten mukaan saa tulla”, Talvitie sanoo.

Kalamies vaihtaa apajaa Tuomo Talvitie on vaihtanut työtehtävää parin vuoden välein.

Teksti Ninni Myllyoja

TUOMO TALVITIE, 49

NOIN VUOSI sitten Tuomo Talvitielle tapahtui se, mikä tuhansille muillekin nokialaisille: hänelle tarjottiin lähtöpakettia 17 työvuoden jälkeen. ”Viimeiset ajat eivät olleet mitään herkkua. Päätin perustaa yrityksen, jota olin suunnitellut kahdeksan vuotta.”

Talvitie aloitti yhdessä vaimonsa, Helsingin yliopiston psykologian professorin Katri Räikkönen-Talvitien kanssa Pro-Test Consulting -yrityksen. Yritys tarjoaa psykologista kartoitusta työtä hakeville. ”Meillä on nyt kourallinen asiakkaita ja olen saanut yrityksen siihen pisteeseen, että DI-papereilla ei toistaiseksi voi tehdä enempää”, hän sanoo. Seuraava vaihe yrityksessä on psykologivaimosta kiinni.

Kun Talvitie sitten näki työelämän koulutus- ja valmennusyritys Rastorin ilmoituksen työpaikasta, hän haki. Työhaastattelujen edetessä hän vakuuttui: ”tänne haluan töihin!” Samoin ajateltiin Rastorissa ja niin Talvitie aloitti runsas kuukausi sitten työt.

Teetkö nyt uraloikan täysin toiselle alalle? ”Eivät työt niin erilaisia ole. Olin Nokiassa viimeiseksi kansainvälisessä smart devices -yksikössä, jossa työni sisälsi kouluttamista ja seurantatyökalujen organisointia. Nyt

TYÖ Asiakasratkaisupäällikkö Rastorissa.

URA Nokia, Viatek, Finnmap.

KOULUTUS DI. PERHE Vaimo Katri Räikkönen-Talvitie, kolme poikaa.

HARRASTAA Perhokalastusta, lätkää ja laskettelua.

tuon koulutusammattilaisten joukkoon liike-elämän osaamista.”

Talvitie on edelleen Pro-Test Consultingin toimitusjohtaja. ”Tästä on sovittu Rastorin kanssa. Näin minulla pysyy sormi pulssilla siinä mitä pienyrittäjyys on.”

Nokiassa Talvitie on muun muassa myynyt radioverkkojen suunnittelutyökaluja Kiinassa, rakentanut gsm-verkkoa Yhdysvaltoihin ja vetänyt Unkarissa tuotelinjaa.

Miten hyvin olet pystynyt komennuksilla harrastamaan lempilajiasi perhokalastusta? ”Hyvin. Pennsylvaniassa on maailmanluokan kalastusvedet, Unkarista pääsi helposti Sloveniaan ja Kiinassa asuessani olin viikon Mongoliaan, jossa kalastin Siperian jokilohia. Reissu oli aivan uskomaton kokemus!” ■

LYHYET

VUOKRATYÖSSÄ ON KOLME PUOLTA HENKILÖSTÖPALVELUYRITYSTEN liitto arvioi, että yli prosentti Suomessa tehtävästä työstä on vuokratyötä. Tilastokeskus ennakoi, että vuokratyön määrä lisääntyi selvästi viime vuonna.

Vuokratyössä on kolme osapuolta: vuokratyöntekijä, henkilöstöpalveluyritys ja käyttäjäyritys.

Tämä kolmikantaisuus hankaloittaa esimiestyötä ja työterveyshuollon

järjestämistä.

Kuntoutussäätiön projektipäällikkö Kimmo Terävä on koonnut Työkyvyn tuki vuokratyössä -oppaan, jonka avulla henkilöstöpalveluyritys voi kehittää omaa työkykyjohtamistaan.

Opas sisältää perusteet vuokratyön työterveyshuollosta ja työsuojelusta sekä asiakassopimuksen huomiot niistä. Opas kertoo saira-

uspoissaolojen ilmoitus- ja seurantakäytännöistä, ja siinä kerrotaan myös pitkän sairauspoissaolon jälkeisen työhön paluun tuesta ja tietosuoja-asioista.

Työkyvyn tuki vuokratyössä -opas löytyy Kuntoutussäätiön ja Henkilöpalveluyritysten liiton internetsivuilta.

Talouselämä 23/2013

65

Uratie

Pienestä flunssasta ei sitten valiteta Ammattikoululaiset valmistuvat raskaisiin töihin ja voivat huonommin kuin lukion käyneet. Ensimmäinen työpaikka saattaa antaa ratkaisevan mallin.

Teksti Terhi Hautamäki ”KUUMETTA EI ole, jos sitä ei mittaa.”

Päiväkodin henkilökunnan hokema kertoi lähihoitaja Viivi Vesalalle olennaisen hänen työpaikkansa kulttuurista. Omasta terveydestä ei ehdi huolehtia, eikä siihen kannusteta. ”Pienestä flunssasta ei paljon uskaltanut valittaa, kun ilmapiiri oli sellainen, että täällä ei sairastella”, Vesala kertoo.

Lappeenrantalainen Viivi Vesala, 19, pääsi espoolaiseen päiväkotiin töihin, kun hän valmistui lähihoitajaksi keväällä 2012. Kun työt alkoivat elokuussa, Vesala kaipasi perehdytystä, mutta ei saanut sitä lainkaan. Kaikki olisi pitänyt osata saman tien.

Työ uuvutti ja stressasi niin, että hän lopetti seitsemän kuukauden jälkeen.

HANS EISKONEN

VESALA KERTOO, että monet opiskelukaverit ovat kesätöissä aloittaessaan saaneet vain työlistan käteen: rupea tekemään tästä.

NÄIN OTAT NUOREN VASTAAN YRITYKSEESI PEREHDYTÄ HARJOITTELIJA. Lyhyelläkin työssäoppimisjaksolla on opiskelijalle iso merkitys. Harjoittelijasta voi myös tulla myöhemmin työntekijä.

2 66

MIETI TYÖPAIKAN KULTTUURIA. Rytmittävätkö päivää tupakan mittaiset tauot, vai onko aikaa terveelliseen lounaaseen ja palautumiseen?

Talouselämä 23/2013

3 4 5

OPASTA ERGONOMIAA. Sairauslomilta vältytään, kun työntekijä oppii alusta asti huolehtimaan työasennoista ja turvallisuudesta.

KYSY MIELIPIDETTÄ. Kuuntele työntekijän kokemuksia ja ehdotuksia työstä. Se lisää motivaatiota.

NOUDATA TYÖEHTOSOPIMUSTA JA TYÖAIKOJA. On työnantajan etu, että nuori viihtyy ammatissaan, eikä pala loppuun.

Koulun työharjoitteluissa on nimetty ohjaaja, mutta häntä ei välttämättä näe koko harjoittelun aikana. ”Se on aika raakaa. Vedotaan kiireeseen, sovitaan että käydään nämä asiat myöhemmin läpi, mutta niitä ei koskaan ehditä käydä. Enemmän pitäisi myös huomioida harjoittelijoita ihmisinä: kysyä, miltä työ tuntuu”, Vesala sanoo.

Nyt Vesala työskentelee kassahenkilönä lappeenrantalaisessa apteekissa, jossa hän teki töitä jo opiskeluaikanaan. Siellä toimitaan aivan toisin. Vesala on saanut perusteellisen opastuksen työhön, ja kaikesta on aikaa keskustella. ”Töitä on saanut harjoitella jonkun muun kanssa niin kauan, että on tuntunut siltä, että osaa tehdä yksin.”

ENSIMMÄISELLÄ TYÖPAIKALLA on suuri merkitys ammattiin valmistuvan hyvinvoinnille. Näin kertoo projektipäällikkö Merit Lindén Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:stä.

Järjestö kampanjoi ammattikoulusta valmistuvien terveyden ja työn arvostuksen puolesta. Ammattilainen-hanke jatkuu vuoden 2015 loppuun.

Taustalla on huoli siitä, että ammattikoululaiset voivat huonommin kuin lukiolaiset.

Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan ammattikoululaisista noin 40 prosenttia tupakoi, lukiolaisista 11 prosenttia. Ammattiin opiskelevat myös juovat useammin itsensä humalaan ja harrastavat vähemmän liikuntaa kuin lukiolaiset.

Terveystottumuksiin vaikuttavat yllättävänkin rajusti sosioekonomiset tekijät eli perhetausta, varsinkin äidin koulutus. Sekä koulutus että terveys periytyvät Suomessa voimakkaasti. Elämäntapoihin vaikuttaa myös koulun opiskelijoiden kulttuuri: kuuluuko välitunneilla sauhutella ja viikonloppuna vetää kännit.

Terveyskuilua akateemisiin ikätovereihin kasvattaa se, että moni ammattikoululainen valmistuu fyysisesti vaativaan työhön, jo-

Oikeassa iässä

AMMATTIKOULUN KÄYNEET ovat tietysti itsestään huolehtivia täysi-ikäisiä. Toisaalta moni on hyvin nuori siirtyessään oikeaan työelämään. Samanikäiset lukion käyneet jatkavat vielä turvallisessa opintoputkessa.

Lindénin mukaan työnantajien kannattaisi nuoria perehdyttäessään miettiä koko työpaikan tapoja.

Viivi Vesalan mainitsema ”täällä ei sairasteta” on hyvä esimerkki siitä, miten työympäristö siirtää kyseenalaista mallia nuorelle työntekijälle.

Vesalan mukaan ammattikoululaisten perehdyttäminen on tärkeää jo siksi, että monen ammattiin kuuluu fyysistä rasitusta ja loukkaantumisriskejä.

Hänellä on omista harjoittelupaikoistaan n vaihtelevia kokemuksia. Parhaimmillaan y työturvallisuus ja muut perusasiat on käyty heti ensimmäiseksi läpi. Sen sijaan vanhus-n ten kotihoidossa hän joutui tekemään yksin rkierroksia, jotka eivät olisi kuuluneet harjoittelijan itsekseen hoidettavaksi. n ”Joskus minulta kysyttiin vasta kolmen uviikon harjoittelun jälkeen, että oletko muut, ten lukenut perehdytyskansion. No en ollut, e koska en ollut saanut sitä”, Vesala mainitsee.

Merit Linden muistuttaa, että hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole pelkkää terveysvalistusta. Ammattilainen-hankkeella halutaan myös nostaa ammattiosaajien arvostusta ja ammattiylpeyttä. ”Kun löytää oman juttunsa ja intohimonsa, haluaa pysyä kunnossa ja mennä aamulla työpaikalle”, Lindén sanoo.

Vaikka Viivi Vesala pitää nykyisestä työstään, hänellä on muita suunnitelmia. Syksyllä hän jatkaa opiskelua terveydenhoitajaksi.

Vesalan mielestä tärkeää työssä jaksamiselle on se, että hän kokee olevansa hyödyllinen ja tarpeellinen. ”Odotan työtä, johon lähden joka aamu innolla ja josta kotiin tullessani en ole aina väsynyt. Toivon saavani tukea ja apua, jos sitä tarvitsen, hyvää palkkaa ja arvostusta”, Vesala summaa. ■

Mainosmies muuraa nyt takkoja Jukka Arangon työt vähenivät, mutta hän ei kangistunut, vaan lähti opiskelemaan.

Teksti Elina Hakola Olet toiminut yli 20 vuotta äänituotantoyrittäjänä. Mistä keksit ryhtyä takkamuurariksi? ”Olen aina ollut kiinnostanut tulisijoista ja puulla lämmittämisestä. Selkein sysäys tuli, kun luin Antti Hyryn Uuni-kirjan. Siinä leivinuunin syntymistä kuvaillaan tarkasti.

Tunnen vain muutaman ihmisen, joka olisi jaksanut lukea kirjan loppuun. Minusta kirja loppui kesken.”

Oliko urasiirto pelottava tai jännittävä? ”Tämä on ollut todella terapeuttista. Äänituotantotyöt kävivät vähiin ja minulla oli vähän mieli maassa. Kun aloitin Amiedun

OPPIA IKÄ KAIKKI. ”Suomessa on loistava koulutusjärjestelmä. Monet eivät tule ajatelleeksi kaikkia tarjolla olevia mahdollisuuksia”, Jukka Aranko sanoo.

muurarikoulutuksen, olin aivan innoissani haalareissa ja kypärä päässä tiilikasaa tuijottaessani. En ole koskaan ollut kouluihmisiä, mutta nyt tajusin kuinka hauskaa opiskelu voi olla.”

Elääkö takkojen muuraamisella? ”Viime vuodet ovat olleet uudisrakentamisessa lamavuosia. Kyselyitä tulee, mutta tilauksia harvemmin. Vuoden vaihteessa tuttuni alkoi tuoda maahan takkatuotteita. He pyysivät minut tulisijaedustajaksi.

Olen kiertänyt jälleenmyyjäverkostoa ympäri Suomea esittelemässä esimerkiksi keskuslämmitysliesiä, joka on suomessa uusi juttu.

Tykkään tehdä pioneerityötä.”

Miten lähipiirisi suhtautui alanvaihdokseesi? ”Innostuneesti ja kannustavasti, vaikka onhan se hämmentävääkin. Lähipiirissäni on muutama muukin, joka on vaihtanut uudelle alalle. Ei pidä kangistua siihen, että kerran mainosmies on aina mainosmies, vaikka ei olisi töitäkään.”

Kauanko koulutuksesi kesti? ”Neljä kuukautta. Kohdallani tehtiin vähän erikoisjärjestelyitä. Suomesta on poistunut muurarin tutkinto ja koulutus on osa rakennusalan perustutkintoa. Minä halusin oppia muuraamaan vain takkoja.” ■

JUKKA ARANKO, 58

MARISSA TAMMISALO

hon kuuluu usein vuorotyötä. Jos töissä on liian raskasta, elämäntavoista ei ehdi tai jaksa kantaa huolta. Tässä työuran alku usein ratkaisee suunnan. ”Ensimmäisellä työpaikalla nuori saa mallin siihen, miten töissä ollaan, miten töitä tauotetaan, miten ruokaillaan ja miten suhtaudutaan tupakointiin tai vaikka krapulassa töihin tulemiseen”, Lindén luettelee.

TYÖ Takkamuurari, Aronen J & K tulisijaedustaja. Äänimainosyhtiö Sheriffit Oy:n omistaja.

URA Toiminut vuodesta 1990 äänimainosyhtiö Sheriffeissä.

KOULUTUS Markkinointimerkonomi Suomen Liikemiesten kauppaopistosta.

PERHE Vaimo ja kaksi aikuista lasta.

HARRASTAA Moottoripyöräilyä, biljardia, mökkeilyä ja murtomaahiihtoa.

Talouselämä 23/2013

67

Siinä tärkeimmät VXmmD tDOentXm ȴ

Tebatti

Toimittanut Olli Ainola

Energialaskujen köyhdyttämät britit ovat polttaneet lämpimikseen kotikirjastojaan.

Tämäkö on Suomenkin tie?

MAXIM USIK

Sähköviha tulee kalliiksi

Teksti Martti Backman MITEN SÄHKÖSTÄ tuli haitake? Ennen sähkö oli edistyksen airut, nykyisin sähköä pidetään paheellisena verotuskohteena tupakan, alkoholin ja makeisten rinnalla. Siihen ei ole järkisyitä, vaan sähköviha on osa vihreää primitiivisyyden ihannointia.

Myös Jyrki Kataisen (kok) hallitus löysi

äskeisessä kehysriihessään veronkiristysten kohteeksi sähkön, epäterveellisten nautintoaineiden seuralaiseksi. Näin jälleen vahvistettiin mielikuvaa, että sähköstä nauttiminen on jotenkin syntistä piehtarointia.

Sähkövero on noussut Suomessa kymmenen vuoden aikana 150 prosenttia. Kehysriihessä päätetyn uuden korotuksen arvioidaan nostavan kotitalouksien ja pal-

veluelinkeinojen sähköveroa jälleen 12 prosenttia. Sähkölämmittäjän laskusta jo noin 40 prosenttia on veroja. Korotuksia kutsutaan ”vihreiksi verouudistuksiksi”.

KALLISTUVA SÄHKÖ rankaisee erityisen raskaasti niitä yli puolta miljoonaa omakotiasujaa, jotka valitsivat takavuosina talojensa lämmitysratkaisuksi sähkölämmityksen.

Talouselämä 23/2013

69

Tebatti

SÄHKÖVERON NOUSU JATKUU Kotitalouksien ja palvelualan sähköveron kehitys Suomessa (sis. alv:n), snt/kWh

0,86

0,91

2002

2003

2,10

2,11

2,36

2011

2013

2014e

1,10

2008

LÄHDE: WIKIPEDIA, STT

Silloin sähköä mainostettiin edullisena ja ympäristöystävällisenä lämmitystapana, haja-asutusalueiden omana kaukolämpönä.

Sen jälkeen on ääni muuttunut kellossa. Nyt sähkölämmitys leimataan pahimmaksi ilmastoa muuttavaksi lämmitystavaksi, josta talonomistajia yritetään vieroittaa veroruuvia kiristämällä.

Tosiasiat eivät kuitenkaan tue käsitystä, että sähkön tuottaminen voimalaitoksissa aiheuttaisi poikkeuksellisen runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2006 tehty eri lämmitysmuotojen vertailu osoitti, että sähkölämpö oli hiilidioksidipäästöissä puhtaampaa kuin öljy- tai kaukolämpö. Suora sähkölämmitys pattereilla kulutti vähiten energiaa, seuraavaksi vähiten sähkölattialämmitys.

Sen jälkeen tapahtunut energian tuotantorakenteen muutos puoltaa entistäkin selvemmin sähkölämmityksen puhtautta. Viime vuonna Suomen tuottamasta omasta sähköstä jo 73 prosenttia oli päästötöntä, ja pohjoismaisesta sähköpörssistä ostettava sähkö on lähes täysin päästötöntä.

Myös tulevaisuus on puhtaalle sähkölle valoisa. Fennovoiman ydinvoimalan valmistuttua on yksin hiilettömän ydinvoiman osuus verkon sähköstä noin puolet.

Sen päälle tulee päästötöntä vesi-, tuuli- ja biomassavoimaa noin 30 prosenttia.

Kirjoittaja Martti Backman on energia- ja ilmastoasioihin perehtynyt vapaa journalisti.

mitys, puulämmitys hyvä, ministeriössä yhä uskotaan.

Tämän ajattelun ajamana suomalaisia sähkölämmittäjiä ollaan rankaisemassa muillakin uusilla säädöksillä.

Myös vanhoilta omakotitaloilta vaadittavissa energiatodistuksissa energian käyttö todetaan teoreettisista laskelmista, ei energialaskusta, kuten voisi olettaa.

Kun öljylämmityksen kulutuskertoimeksi on määrätty luku 1, rangaistaan sähkölämmitystä mielivaltaisella kertoimella 1,7. Kun sähkömittarin lukema näyttää 20 000 kWh:n vuosikulutusta, voi energiatodistus kertoa pahimmillaan, että talo kuluttaa 60 000 kWh. Voi kuvitella, miten tällainen todistus vaikuttaa talon arvoon. Näin puolen miljoonan sähkölämmitteisen kodin arvoa leikataan raa’asti poliittisilla päätöksillä.

Kaikki nämä iskut kohdistuvat maaseudulla asuviin, ikääntyviin ihmisiin. Heillä ei yleensä ole taloudellisia mahdollisuuksia muuttaa talojensa lämmitysjärjestelmää radikaalisti uudeksi, esimerkiksi maalämmölle. Heidän on vain maksettava rakettimaisesti nousevat lämmityslaskut eläkkeistään. Tai poltettava lämpimikseen kotikirjastonsa, kuten Britannian energiaköyhät tekevät.

Kaupan päälle he saavat vielä kimppuunsa konsultit, jotka yrittävät tyrmäävien energiatodistusten kirjoittamisen siivellä myydä kalliita remonttipaketteja mökkien mummoille.

SÄHKÖLÄMMITYS ON PAHA LÄMMITYS, PUULÄMMITYS ON HYVÄ LÄMMITYS, MINISTERIÖSSÄ YHÄ USKOTAAN.

KUN TOSIASIAT ovat näin selkeästi sähkön ja sähkölämmityksen puolella, niin miten voidaan perustella sähkölämmityksen vainoamista veroilla?

Sähkövihan taustalla kummittelee kauan sitten omaksuttu ajatus: kun helmikuun pakkaset oikein paukuttavat pirtin nurkkia, niin lämmitykseen tarvittava lisäsähkö tuotetaan väistämättä heittämällä lisää hiiltä voimalaitoksen kattilan alle. Näin saattoi ollakin joskus vuosikymmeniä sitten, jolloin hiili hallitsi Suomen energiatuotantoa.

Sen jälkeen on kaikki muuttunut. 20 vuoteen ei Suomeen ole rakennettu uusia hiililauhdevoimaloita. TKK:n tarkastelu osoittaa, että kysyntäpiikkeihin tuotettavalla erillissähköllä ei ole yhteyttä lämmityssähkön kulutukseen.

Mutta vanha hokema siitä, että sähkö on liian jalostettu tuote lämmitykseen, on jäänyt päälle ympäristöministeriön virkamiehille. Sähkölämmitys paha läm-

70

Talouselämä 23/2013

TÄSSÄ KAIKESSA tikittää samanlainen maaseudun kapina, mikä syntyi viimeksi, kun haja-asutuksen ihmisiltä vaadittiin ylimitoitetuja jätevesi-investointeja. Tuo kapina johti osaltaan poliittiseen jytkyyn.

Sähköviha on yksi ilmentymä vihreään ajatteluun sisältyvästä primitiivisyyden ihannoinnista. Siitä on osuvana näyttönä EU:n energiapolitiikka.

Meille on luotu kuvaa, että Euroopassa toteutettava energiapolitiikka nojaisi kehittyneimpään high techiin, älyverkkoihin, aurinkopaneeleihin ja tuuligeneraattoreihin.

Todellisuus on kaikkea muuta. Euroopan ratkaisu on massiivinen paluu teollistumista edeltäneen ajan energialähteeseen, puuhun. Puuta polttamalla Eurooppa tuottaa tällä hetkellä 50 prosenttia uusiutuvasta energiastaan. Kun Euroopan metsävarat eivät siihen riitä, tuodaan puuhaketta laivalasteittain Amerikasta. ■

Vauvat eivät kuulu firman piikkiin TOIMITUSJOHTAJA Heidi Palm ruotii (Talouselämä 22/2013) Suomen Yrittäjänaisten kansalaisaloitetta. Yrittäjänaisten mielestä vauvat eivät kuulu firman piikkiin, siksi liitto vaatii eduskuntaa tasaamaan vanhemmuudenvapaan kulut laajalta veropohjalta.

Palm arvioi Yrittäjänaisten puurojen ja vellien sekoittuneen, mutta näinhän Yrittäjänaisten keitokset eivät suinkaan porise.

Liiton mielestä eduskunnan on puhallettava nykymeno poikki, koska tupo-pöydissä kana on jäänyt vuosien junnaamisesta huolimatta kynimättä.

Yrittäjänaisten vanhemmuudenkulujen laskelmat eivät ole liioin hatusta vedettyjä.

Päinvastoin, ne ovat kirjanpidon ammattilaisten tarkistamia.

Yrittäjänaiset tietävät siis visusti, että äidin työnantaja maksaa pääsääntöisesti ne perhevapaakulut, joita Kela ei korvaa. Niinpä yksi vauva maksaa yrittäjälle välittöminä kuluina yli 14 000 euroa, kun naisen kuukausipalkka on 2 800 euroa.

VAIKKA KOLMIKANTAPÖYDÄT ovat vuosien saatossa hitusen verran äitien työnantajan rokottamista höllänneet, Suomen työelä-

mä on eriytynyt yhä voimakkaasti naisten ja miesten töihin. Siksi naiset työllistävät yleensä naisia ja miehet miehiä, ja siksi äidin työnantajien hartioilla on yhä vanhana jäänteenä maksajan viitta.

Työnantajan suurimpia kuluja ovat palkka- ja lomapalkkakulut, raskausajan sairauskulut ja alle kymmenenvuotiaan sairaan lapsen hoitokulut. Äidin sairausajan palkkakuluja kertyy arviolta viideltä päivältä.

Alle kymmenvuotiaan lapsen sairaudesta johtuvat poissaolot ovat myös hanskassa: Suomen Yrittäjät ja Suomen Yrittäjänaiset tekivät viime syksynä selvitykset, joiden mukaan työntekijät ovat vuosittain keskimäärin viisi päivää poissa sairaan lapsen vuoksi. Uutta on nyt se, että myös isät hoitavat palkallisella vapaalla jälkikasvuaan.

YRITTÄJÄNAINEN-LEHDESSÄ haastatellun hoiva-alan yrittäjän Maarit Heikkisen huulia ei tuuli heiluttele. Hoiva-alalla työskentelevät äidit jäävät usein jo paljon ennen synnytystä sairauslomalle työn fyysisen raskauden vuoksi.

Totta on myös se, että 11 vuodessa Heikkinen on pulittanut 25 lapsesta peräti 350 000

euron vauvalaskun. Heikkisen lailla voikin kysyä, onko naisvaltaisten alojen yrittäjien isänmaallisena tehtävänä Suomen vauvalaskun maksaminen?

On kerrassaan merkillistä, että Yrittäjänaisten tasa-arvoon tähtäävä kansalaisaloite nostattaa yhä melkoisia tunnemyrskyjä, vaikka kulujen periminen työnantajilta sotii kansalaisten oikeustajua vastaan. Iloinen asia on kuitenkin se, että nyt aloitetta tukee jo yli sata kansanedustajaa kaikista eri puolueista.

Yrittäjänaisten mielestä nykysysteemi on perua ajalta, jolloin pesukone, jääkaappi ja pölynimuri odottelivat vielä läpimurtoaan.

Nyt Suomi elää nanojen aikaa ja tässä maailmassa äitiriski-ikäisten naisten on päästävä pätkätöiden sijasta pysyviin töihin. Lisäksi vaakakupissa painavat isot taloudelliset ja väestöpoliittiset perustelut.

Yrittäjänaiset painottaa vauvojen olevan iloinen asia ja tulevaisuuden turbulenssit selättääkseen Suomi tarvitsee kunnon vauvabuumin ja uuden, kaikkien kannalta oikeudenmukaisen maksujärjestelmän.

SEIJA ESTLANDER varapuheenjohtaja, Suomen Yrittäjänaiset

Aurinkosähkö on jo kannattavaa kiinteistöissä AURINKOSÄHKÖ on perinteisesti nähty ympäristöystävällisenä energiaratkaisuna tuuli- ja vesivoiman rinnalla, mutta taloudellisesta näkökulmasta sitä pidetään kalliina ja tehottomana.

Vaikka kantaverkkoon tuotettavassa sähkössä aurinkosähköllä on vielä kiinni kurottavaa, yksittäisten rakennusten kiinteistöteknisenä ratkaisuna se on nykyään kiinteistösijoittajalle tuottoisa ratkaisu. Silti aurinkosähköä käytetään Suomessa vähän suhteessa johtaviin maihin.

KIINTEISTÖSIJOITTAJAN TULISI päätöksissään ottaa huomioon tämän energiamuodon potentiaali. Ottaen huomioon kiinteistön aurinkosähköratkaisun hinta ja sen aikaansaamat säästöt sähkölaskuissa, kiinteistösijoittaja voi nykyään saada jopa 10 prosentin vuosituoton sijoitukselleen laitteiston elinkaaren ajaksi eli noin 20 vuodeksi.

Huomattavaa on, että tämä sijoitus on käytännössä verrattain vähäriskinen. Tämän luulisi lisäävän sen kiinnostavuutta etenkin taloudellisesti epävakaana aikana.

AURINKOSÄHKÖTEKNOLOGIA on kehittynyt ja kehittyy jatkuvasti erittäin nopeasti.

Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet 60 prosenttia viimeisten kuuden vuoden aikana. Tämä kehitys jatkuu ja tekee aurinkosähköstä entistä houkuttelevamman osan kiinteistötekniikkaa.

Aurinkosähkö ei ole enää vain vihreä ratkaisu, se on myös vähäriskinen tuottava sijoitus kiinteistösijoittajalle.

TOMI MÄKIPELTO kehitysjohtaja, YIT Oyj

Virheellisiä lehtiä osalle tilaajista

Oikaisu

OSA TALOUSELÄMÄN TILAAJISTA sai viime perjantaina lehden (Talouselämä 22/2013), joissa sivut ovat väärässä järjestyksessä.

Virhe on syntynyt käyttämässämme kirjapainossa. Pieni erä lehtiä jouduttiin sitomaan käsiavusteisesti. Tällöin osa sivuarkeista sidottiin vahingossa väärin.

Pyydämme virheellisen lehden saaneita lukijoita ottamaan yhteyttä asiakaspalve-

POLIITIKKORÄLSSIN PALKKIOITA käsittelevästä jutusta (Talouselämä 21/2013) sai käsityksen, että Patriassa – kuten Fortumissa ja Neste Oilissa – olisi siirrytty hallintoneuvostosta neuvottelukuntaan vuonna 2011.

Patriassa neuvottelukunta on ollut olemassa yhtiön toiminnan alkuvaiheista eli vuodesta 1997 alkaen. Neuvottelukunta perustuu Patrian yhtiöjärjestysmääräykseen.

luumme (tilpal@talentum.fi tai numeroon 020 442 4100), josta lähetetään uusi lehti.

Talouselämän toimitus pahoittelee tapahtunutta.

500 SUURINTA YRITYSTÄ -koosteessa (Talouselämä 22/2013) oli joitain virheitä. Korjaukset tulevat ensi viikon Talouselämään 24/2013.

Talouselämä 23/2013

71

Tebatti

Tuotekeskeisen ajattelun aika on ohi TIEDÄTKÖ, MIKÄ on kauppakeskusten istutuin penkki? Väittävät että se on kauppakeskuksen postitoimiston ulkopuolella. Kuluttajat kun sovittavat siellä verkkokaupoista tilaamiaan vaatteita ja lähettävät tuotepalautukset tarvittaessa heti takaisin.

Verkkokaupan kasvu on esimerkki siitä, että puhtaan tuotekeskeisen ajattelun aika on ohi. Palveluliiketoiminnat kasvavat ja perinteisissä tuoteliiketoiminnoissakin asiakkaan palvelukokemuksen merkitys korostuu.

Suomen Strategisen Johtamisen Seuran Round Table –työryhmä on pohtinut asiaa suomalaisen pk-sektorin uudistumisen näkökulmasta. Asiakkaiden käyttäytymisen muutos ravistelee kaikkia aloja. Ostokäyttäytyminen ohjautuu omien verkostojen suositusten ja kokonaisvaltaisen palvelukokemuksen perusteella.

Yritykseltä tämä edellyttää syvää asiakasymmärrystä ja kykyä uudistua sen mukaisesti. Jos yritys ei onnistu, asiakkaat synnyttävät tarvittaessa itse uusia toimintamalleja palvelutarpeidensa täyttämiseksi.

SYVÄ ASIAKASYMMÄRRYS, uudet ideat ja muutosvoima voivat syntyä myös suomalaisessa pk-yrityksessä. Asiakkaiden käyttäytymisen muutos mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja. Tuotteet ja palvelut ovat yhä tietointensiivisempiä, minkä varaan voi rakentaa uutta ansaintalogiikkaa. Suomessa on jo hienoja esimerkkejä yritysten aktiivisesta uudistumisesta.

Normet on alle vuosikymmenessä viisinkertaistanut liikevaihtonsa muuntautumalla laitekehittäjästä ja valmistajasta maanalaisen kaivostoiminnan ja tunnelirakennuksen globaaliksi palveluyritykseksi.

Barona on reilun kymmenen vuoden aikana kasvanut kahden opiskelijan liiketoiminnasta yli 150 miljoonan liikevaihtoa pyörittäväksi kuuden toimialan yritykseksi. Kasvun moottoreina ovat olleet muiden muassa jatkuva oppiminen ja palveluinnovaatiot.

Firan palvelulähtöisten rakennushankkeiden uudet toimintatavat, uudistunut liiketoimintamalli ja virtuaalisen rakentamisen konsepti ovat mahdollistaneet liikevaihdon kasvun alle 20 miljoonasta yli 50 miljoonaan euroon vain neljässä vuodessa.

SYVÄ ASIAKASYMMÄRRYS, UUDET IDEAT JA MUUTOSVOIMA VOIVAT SYNTYÄ MYÖS SUOMALAISESSA PK-YRITYKSESSÄ.

Venemyynti ei juurikaan enää kasva, joten Fiskarsin perinteinen Buster on vastikään alkanut panostaa entistä vahvemmin palveluihin: huoltopalveluihin, vakuutuksiin, kaluston etätarkkailuun, venepaikkoihin.

LIIKETOIMINTAMALLIN HALLITTU uudistaminen mahdollistaa jatkuvan menestyksen.

Kuten esimerkeissä edellä, ansaintamallia on muokattava uusiin mahdollisuuksiin sopiviksi: kuka maksaa ja mistä maksaa?

Uudistuminen vaatii myös uudenlaista johtamista ja yrityksen identiteetin ravistelua. Uudistusta kannattaa tietysti johtaa vanhaa kunnioittaen, sillä kestävä muutos syntyy aina ihmisten ja kulttuurin kaut-

Päätoimittaja Reijo Ruokanen Toimituspäällikkö Olli Ainola Uutispäälliköt Emilia Kullas, Risto Malin, Henrik Muukkonen

(Markkinointi&Mainonta)

Ulkoasupäällikkö Laura Korkalainen Toimitussihteeri Eija Pöysä Yritystutkijat Erkka Felt, Anne Vanhanen Toimittajat Elina Hakola, Mirva Heiskanen, Seija Holtari, Ilkka Jauhiainen, Matti Kankare, Elina Lappalainen, Kimmo Lundén, Pekka Lähteenmäki, Antti Mikkonen, Ninni Myllyoja, Juha-Matti Mäntylä, Heikki Nivaro, Sami Rainisto, Esko Rantanen, Irmeli Salo, Taru Taipale, Ismo Virta Graafikot Matti Lyytikkä, Tanja Maijanen / Faktor Oy Valokuvaajat Antti Mannermaa, Karoliina Paavilainen, Timo Pylvänäinen Kuvankäsittelijä Kalevi Karnijoki / Faktor Oy

ta. Vanhan identiteetin murtaminen ilman uutta suuntaa johtaa pahimmillaan anarkiaan. Edes karkea suunta on ensin kuvattava, mutta vasta liikkeelle laitetussa massassa on muutosvoimaa!

Pk-yritysten johtajilta kysytään rohkeutta.

Näkemys ja strategia eivät synny kulmahuoneissa eivätkä tehtaan lattiallakaan. Ne syntyvät siellä missä tapahtuu: verkossa, messuilla, asiakkailla, kumppaneilla, konsulteilla ja koulutuksissa, toimialojen risteyksissä.

Kaikkialla maailmassa. Aivan aluksi yritysjohdon pitää kuunnella: ideoita ja sparrausta saa kaikkialta, kun rohkenee kysyä.

Toimiva johto tarvitsee tuekseen myös kyvykkään hallituksen. Hallituksen täytyy kyseenalaistaa nykyistä ja edellyttää johdolta uudistumista. Hallitukselta itseltään pitää vaatia tätä aktiivisuutta.

PALATAAN VIELÄ kauppakeskuksen sovituspenkille. Tai mennään askel pidemmälle: pieniin suomalaisiin lähikauppoihin, joiden tiskin takana alkaa tila loppua. Ne kun lähitoimituspisteinä varastoivat kuluttajien verkosta tilaamia kenkäpaketteja niin, että Itellan ja Matkahuollon pakettijakelun volyymikin taitaa olla suurempi kuin koskaan.

Pitäisiköhän jonkun suomalaisen pk-yrityksen tunnistaa markkinan uudistuminen, tuotteistaa helposti koottava sovituspenkki ja kaupata se kaikille maailman lähitoimituspisteille? Tai tuottaa koko ratkaisu palveluna?

Suomen Strategisen Johtamisen Seuran Round Table –työryhmä VESA AUVINEN, HELI HOOKANA, HANNA KIVELÄ, HANNELE KALSKE, PANU KAUSE, HEIKKI LESKINEN

YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite Itämerenkatu 23, Helsinki 18 Postiosoite PL 920, 00101 Helsinki Puhelin 020 442 40 (vaihde) Sähköposti te@talentum.fi tai etunimi.sukunimi@talentum.f TIETOPALVELU Johtaja Pirjo Valpas ILMOITUSMYYNTI Myynti- ja markkinointijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen, puh. 040 342 4333 ILMOITUSVARAUKSET Internet mediamyynti.talentum.fi Mediasuunnittelija Marja Saulo, puh. 020 442 4361

MARKKU NIHTI, VILLE SAARIKOSKI, JUKKA VANHATALO

TILAUKSET Sähköposti tilpal@talentum.fi Puhelin 020 442 4100 Osoite PL 920, 00101 Helsinki Kestotilaus 279 euroa (12 kk)* Määräaikaistilaus 299 euroa (12 kk)* OSOITTEENMUUTOKSET Tilaajat puhelin 020 442 4100, tilpal@talentum.fi Jäsentilaajat SEFE puh. 020 693 200, TEK ry. puh. 09 229 12291 PAINO Hansaprint, 2013 KUSTANTAJA Talentum Media Oy ISSN 0356-5106

* Hinta sisältää alv:n. Hinta on voimassa 31.12.2013 asti ja koskee vain kotimaan toimituksia. Ulkomaille postimaksulisä. Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin.

Tilaaja voi halutessaan kieltää käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Talentum Media Oy:n tilaajapalveluun, PL 920, 00101 Helsinki, puhelin: 020 442 4100, fax: 020 442 4101. Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 19,2 snt/min. Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää kaikissa lehden uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutus- ja jakelutavoista.

72

Talouselämä 23/2013

Kirjat Toimittanut Eija Pöysä

Lisäturvaa vai pakkohuttua?

Ennakoi elämäsi suuntaa

Solidaarisuuskone – Elämän vakuuttaminen ja vastuuajattelun muutos Jyri Liukko, Gaudeamus 2013 315 sivua, 37 euroa

How Will You Measure Your life?

Clayton M. Christensen, James Allworth, Karen Dillon, Harper Business 2012, 240 sivua, 20 euroa

Teksti Pekka Wahlstedt

Teksti Petri Kajander

VAKUUTUS JA VAKUUTTAMINEN ovat yleisimpiä ja tavallisimpia asioita, joita ilman hyvin harva haluaa olla. Vakuutus on kuitenkin yhteiskunnallisena ilmiönä ainutlaatuinen ja erikoinen. Siinä kohtaavat ja kietoutuvat yhteen yksityinen yrittäminen ja yhteinen hyvä, liiketalous, markkinatalous ja hyvinvointivaltio.

Tämä tulee esiin Jyri Liukon väitöskirjassa Solidaarisuuskone, joka kartoittaa vakuuttamisen historiaa. Se paljastaa myös, että vakuuttamiseen on liittynyt avoin aatteellisuus ja kansan valistaminen.

Sekä sosiaalivakuutus että yksityinen vakuutus lähtivät periaatteesta ”kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta”. Sana keskinäinen viittasi siihen, että vakuutuksen ottajat omistivat keskenään yhtiön ja turvasivat toistensa elämän ja kuoleman.

Liukko painottaa, että yksityinen ja sosiaalinen vakuutus ovat kautta vakuutuksen historian vuorovaikuttaneet ja muokanneet toisiaan. Kun sosiaalivakuutus takasi perusturvan ja väestö vähitellen vaurastui, tämä kannusti ihmisiä ottamaan lisäturvaa yksityisiltä vakuutusyhtiöiltä.

80-luvulta lähtien sosiaalivakuutus ja yksityinen vakuutus ovat etääntyneet toisistaan. Etenkin tällä vuosituhannella yksityiseen on tullut enemmän sijoitustoimintaa ja muuta bisnestä. Myös yksilöllisiä riskitekijöitä seulotaan, ja esimerkiksi tupakoitsijat ja ylipainoiset joutuvat pulittamaan lisäperusturvastaan muita enemmän.

Toisin kuin Liukko ajattelee, tällä voi olla myös positiivisia vaikutuksia – korkeammat maksut saattavat kannustaa terveellisempään elämäntapaan.

Entä vakuutuksen tulevaisuus? Liukko ei anna yksiselitteistä vastausta. Vakuutuksen historia osoittaa kuitenkin, miten vahvasti eettinen, yhteistä hyvää korostava luonne myös yksityisellä vakuutuksella aikoinaan oli. ■

JOHTAVA INNOVAATIOGURU Clayton M. Christensen herättää mielenkiinnon heti kirjansa ensimmäisellä sivulla. Mitä tapahtui ammatillisesti hyvin menestyneille yliopistoaikojen kurssikavereille vuosikymmenten aikana?

Aluksi suurimmalla osalla näytti menevän hyvin, mutta pikku hiljaa alkaa ilmetä ongelmia elämän eri osa-alueilla. Joillakin on avioeroja, toiset ovat onnettomia urallaan tai välit lapsiin ovat poikki. Enronin toimitusjohtaja Jeffrey Skillingin tapauksessa ura katkeaa linnatuomioon.

Christensen esittelee Frederick Herzbergin kannustinteoriaa, joka jakaa työtyytyväisyyden kahteen osaan: hygienia- ja motivaatiofaktoreihin. Hygieniaan kuuluvat status, kompensaatio, työolot jne. Jos nämä eivät ole kohdillaan, niin seurauksena on epätyytyväisyyttä.

Mutta vastakohtana ei ole tyytyväisyys, vaan pelkästään tyytymättömyyden puute.

Motivaatiofaktorit sen sijaan tuovat sisältöä työhön ja elämään. Näitä ovat esimerkiksi työn haastavuus, vastuu, tunnustus ja henkilökohtainen kasvu.

Onko työni mielekästä vai ylläpidänkö sillä vain elintasoani?

Kirjan innostavan alun nostattamat korkeat odotukset eivät täyty loppua kohden.

Tosin Christensen käsittelee kirjan teemoja yritysesimerkkien kautta ja hänen esiin nostamansa yritystapaukset ovat erittäin mielenkiintoista luettavaa. Konkreettisista yritysesimerkeistä hän johtaa analogioita yksityiselämän puolelle.

Kirja on selkeästi suunnattu bisnesyleisölle – puhtaasti elämänhallintakirjaksi sitä on vaikea nimetä.

Bestseller-teokseen kannattaakin tarttua rennolla otteella. Sitä voi lukea johtamisoppaana ja keskittyä yritystapauksiin tai sitten ottaa pehmeän laskun elämänhallintaan liike-elämän näkökulmasta. ■

Aalto PRO Aalto-yliopiston täydennyskoulutusta

Tuoteideasta kaupalliseksi tuotteeksi

Ajoissa markkinoille oikein valituilla tuotteilla ja palveluilla!

Aalto PROn käytännönläheinen Tuoteideasta kaupalliseksi tuotteeksi -koulutus keskittyy potentiaalisimman menestysidean valintaan ja kehitettävän uuden tuotteen tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen.

Koulutusjaksot 25.–26.9.2013 Lupaavan tuoteidean seulonta 28.–29.10.2013 Liiketoimintamallit, tuotteistaminen ja kaupallistaminen 26.–27.11.2013 Asiakastiedon ja sosiaalisen median hyödyntäminen tuotekehityksessä 12.–13.12.2013 Vapaavalintainen lisäosio: moderni myynti- ja markkinointistrategia ja go-to-market

Klikkaa nettiin tai soita! aaltopro.fi/tuoteidea lisbeth.edlund@aalto.fi puh. 050 351 9058

aaltopro.fi

Talouselämä 23/2013

73

PELIN HENKI

Hyviä uutisia!

JOKU VOI muistaa vielä ajan, jolloin uutisen täytyi olla oikeasti hyvä, jotta sitä ilkesi kutsua hyväksi uutiseksi.

Suomi ja Eurooppa ovat rämpineet vaihtelevan syvässä taloussuossa kohta viisi vuotta. Jossain vaiheessa hyvän uutisen rimaa on selvästi laskettu.

Vanhassa maailmassa talouden esimerkiksi piti kasvaa, jotta se laskettaisiin hyväksi uutiseksi. Nyt hyväksi uutiseksi pääsee, jos talous supistuu hieman odotettua vähemmän tai jos ”vaiheittainen” elpyminen alkaa ensi vuonna.

Ennen hyvä uutinen oli, jos kuluttajat uskovat parempaan tulevaisuuteen. Viime viikolla tuuletettiin Euroopassa sitä, että kuluttajien ja yritysten alakulo ja pessimismi olivat hieman vähentyneet.

Samppanjat jäihin!

ON YMMÄRRETTÄVÄÄ, että hyvän uutisen rimaa pitää alentaa. Suomalaiset vanhenevat. Koko Eurooppa harmaantuu.

Kun ihminenkin vanhenee, sitä alkaa olla armollinen itselleen ja hyväksyä pikku epätäydellisyydet.

Nuorena hiusten harmaantuminen oli kauhistus. Kun vanhempana harmaita hiuksia alkaa tulla, hyvä uutinen on, että osa hiuksista on vielä jäljellä.

Vyötärölle vanhemmiten kertyvät lisäkilot ovatkin itse asiassa näppäriä kiinnipitokahvoja.

Syvenevät rypytkin ovat oikeastaan vain viisauden muodostamia kanavia kasvoilla.

HYVIEN TALOUSUUTISTEN pahnan pohjimmaisia on viime viikkoina kaivellut Danske Bankin neuvonantaja Lauri Uotila. Hän esitti uuden määritelmän hyvälle uutiselle lohduttamalla suomalaisia sillä, että Suomella on varaa velkaantua vielä 3–4 vuotta. Uotila on myös muistuttanut, että tutkimusten mukaan velkaisimmissa maissa asuvat onnellisimmat ihmiset!

Myös EU:n talouskomissaari Olli Rehn tarjosi viime viikolla Helsingissä uuden ajan hyvän uutisen: euron hajoamisen riski on väistynyt.

74

Talouselämä 23/2013

Teksti Sami Rainisto Se ei ole ainoa hyvä uutinen Euroopasta: EU-johtajat taputtelevat toisiaan selkään siitä, että vaikka työttömyys on korkeimmillaan miesmuistiin, joukkovelkakirjojen korkotaso on kääntynyt laskuun. Meiltähän tämä kriisinhoito käy!

Ennen hyvä uutinen oli, jos euromaan budjetti oli ylijäämäinen. Nyt hyväksi uutiseksi kelpaa se, jos jokin maa on saanut budjettivajettaan supistettua lähemmäs kolmea prosenttia. Laiva uppoaa, mutta onneksi hieman aiempaa hitaammin!

KUN ELÄMÄN ehtoo lähestyy, melkein mikä tahansa käy hyvästä uutisesta.

Virtsankarkailu yleistyy? Nykyään on aika pitäviä vaippoja. Korkea verenpaine? Parempi kuin ei verenpainetta ollenkaan.

Jos talouspäättäjien lupaama ”vaiheittainen” elpyminen ei kohta materialisoidu, tulevaisuudessa hyvien talousuutisten rimaa täytyy laskea vieläkin nykyistä reilusti alemmas.

Kaukana tuskin on aika, jolloin Suomen ammattiliitot iloitsevat siitä, että palkankorotukseksi saatiin pyöreä nolla ja lomasta leikattiin vain viikko.

Viime vuoden bruttokansantuotteesta on yhä jäljellä 97 prosenttia!

Ehkä joku keksii iloita siitäkin, että nyt kun euro on hajonnut, enää ei tarvitse murehtia siitä, hajoaako euro.

Ja jos raha loppuu kesken, aina voi laittaa tietokoneen louhimaan lisää bitcoineja. ■ Kolumnin kirjoittajan sanat eivät muodosta ajatuksia, mutta kirjaimet sentään muodostavat sanoja.

WLHWR ð /mobility

9DNXXWXVSDOYHOXMD XXGHOOD WDYDOOD

Kuinka sinä voisit hyödyntää mobiiliratkaisuja?

Vakuutusalan mobiiliratkaisut helpottavat asiakaspalvelua ja mahdollistavat yhä useammin avun suoraan paikan päällä. Raportointia ja vahinkojen selvitystyötä helpottavat toiminnot pienentävät kustannuksia ja parantavat asiakastyytyväisyyttä.

Mobiiliratkaisut ovat jo muuttaneet elämäntapaamme, ja ne muuttavat nyt myös W\ÓWDSRMDPPH 7LHGRQ PRELLOLUDWNDLVXW t \KGLVW\QHHQÁ V\YÁÁQ ĺ QDQVVLDODQ osaamiseen ja uusimpaan teknologiaan – avaavat aivan uusia mahdollisuuksia kehittää vakuutusalan toimintaa.

Kuinka sinä voit hyödyntää mobiliteetin tuomia mahdollisuuksia?

Ota yhteyttä jo tänään, niin kerromme lisää.

talouselama.fi

Uutiset, taustat, kommentit – Talouselämä viikon jokaisena päivänä Talouden elämästä ja elämän taloudesta Talouselämän maksuton päiväkirje ilmestyy joka arkipäivä. Päiväkirje uutisoi ja kommentoi päivän tärkeimmät talousaiheet ja puheenaiheet. Tilaa päiväkirje www.talouselama.fi/paivakirje, sähköpostilla asiakaspalvelu@talentum.com.