Talouselämä 25 / 2015 by Talentum Media

TYÖMINISTERI JARI LINDSTRÖM

Palkat voivat joustaa myös alaspäin S. 12

KREIKKA

Velkojat valitsevat ruton tai koleran S. 26

MARKKINOINTI

Teinit vaihtoivat YouTubeen S. 38

nro 25 | 7.8.2015 | 7,90€ | www.talouselama.fi

25 TE-SE LVITY S

100

SUU IT-YR RINTA ITYS UJON TÄ NÖRT IN AIKA ON O HI

S. 31

Valtion diili Elinkeinoministeri Olli Rehn väänsi Fortumin mukaan Fennovoimaan S. 6

Johda muita niin kuin muut haluavat tulla johdetuiksi

Minea Ahlroth, Risto Havunen

Kohti toimivia malleja!

Pomo puun ja kuoren välissä Pomo puun ja kuoren välissä on selviytymisopas tiiminvetäjille, työnjohtajille, toimistopäälliköille... Sen avulla selviät johtamisen päivittäisistä ongelmista ja siitä saat työhösi esimerkkejä ja ratkaisumalleja. Sisäistät esimiehen keskeiset velvollisuudet ja oikeudet ja saat asiakas- ja ratkaisukeskeisen näkökulman työsi kehittämiseen 2015, 184 sivua, 55 €

Päivi Mayor, Marjo Risku Opas yksilölliseen motivointiin 16 perustarvetta johtamisen apuna Kirjassa kerrotaan käytännön esimerkein, miten yksilöllistä motivaatio on ja miten eri asioista motivoituvia ihmisiä johdetaan parhaiten. Kirja pohjautuu Steven Reissin motivaatiotutkimukseen. 2015, 256 sivua, sh. 49 €

Marja-Liisa Manka Stressikirja Mistä virtaa? Miten stressi vaikuttaa elämääsi? Saat konkreettisia keinoja selättää stressi sekä opit ammentamaan voimaa pysähtymisestä ja palautumisesta: raivaamaan aikaa itsellesi. Kirjassa yhdistyvät viimeisin tutkimustieto ja kirjailijan omat kokemukset. 2015, 242 sivua, 55 €

Tilaa nyt: talentumshop.fi

PÄÄKIRJOITUS

Tuppisuu pakenee vastuuta ”ITSENÄINEN PÖRSSIYHTIÖ kommentoi itsenäisesti”. hanmuuttovastaisia mainoksia. ”Tanska on pieni maa, jonka hyvinvointi perustuu Näin vakuutteli elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) keskiviikkona esitellessään Fortumin mukaantuloa pitkälti sille, että olemme voineet toimia yhdessä muiden maiden asukkaiden kanssa. Pienet yritykset tarFennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Viime kuukausina itsenäiset pörssiyhtiöt, joita Fen- vitsevat isomman markkina-alueen kuin vain Tanskan”, hän perusteli. novoima eniten koskettaa, ovat olleet itsenäisesti hiljaa. FortuKUN YRITYSJOHTAJAT vaikenemin hallituksen puheenjohtaja YRITYSJOHTAJA ON vat, teot saavat valtavat mittaSari Baldauf ei ole lausunut julELÄKKEELLÄKIN suhteet. Yritysjohtajan vastuu ei kisesti sanaakaan Fortumin aikatoa eikä hän lakkaa olemasta keista Venäjällä tai Suomessa. OSA SUOMALAISTA osa suomalaista yhOutokummun hallituksen puYHTEISKUNTAA. teiskuntaa, vaikheenjohtaja Jorma Ollila on nouka eläke alkaisi jo dattanut samaa linjaa. juosta. AsuinMolempien yhtiöiden pienomistajat ovat saaneet päätellä ministeri Rehnin pu- paikan valinta on muutakin kuin heenvuoroista, miten valtionyhtiöiden tulevaisuuden henkilökohtainen ratkaisu. Siksi Portugaliin kirjansa siirtäkannalta keskeiset hankkeet etenevät. neiden vuorineuvosten oman taOUTOKUMPU JA FORTUM eivät ole ainoita yhtiöitä, joi- loudellisen hyödyn maksimointi den ylin johto välttelee yhteiskunnalliseen keskuste- näyttää pahalta, vaikka valtion kassan kannalta muutamien luun osallistumista kuin ruttoa. Perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen isopalkkaisten eläkkeiden rasistiset kommentit nostattivat myrskyn. Rasismin veroeurojen menetys on vastainen mielenosoitus Helsingissä ylitti uutiskyn- suuruusluokkaa mitätön. ■ nyksen useissa ulkomaisissa medioissa, jotka muu040 3424484 ten huomioivat Suomen ani harvoin. Missä olivat kansainvälistä liiketoimintaa ja hen- emilia.kullas@talentum.com kilöstöä johtavien yritysten ylimmän johdon kommentit? Tanskassa raskaan sarjan hallitusammattilainen Stine Bosse kirjoitti avoimen kirjeen Venstre-puolueen Inger Støjbergille, jonka puolue on ehdottanut maaPOMO & VÄISÄNEN

AS EMILIA KULLAS kö toimituspäällikkö

KOMMENTTI

BROILERI IMEE 80 MILJOONAA EUROA HK-SCAN INVESTOI 80 miljoonaa euroa uuteen tehtaaseen. Uusi broileria jalostava tehdas on monin tavoin fiksumpi ratkaisu kuin vanhan Eurassa sijaitsevan tehtaan korjailu ja laajennus. Ruokayhtiö juoksuttaa vielä Euran, Forssan, Rauman ja Säkylän päättäjiä ennen kuin lyö lukkoon uuden tehtaan sijainnin. Kauan eivät siis puolalaisen lihanjalostaja Sokolowin myynnistä saadut miljoonat kaunista pörssiyhtiön tasetta. HK-Scanin tuottaja-omistajat tykkäävät investoida isosti. SEIJA HOLTARI

Talouselämä 25/2015

Smarter Outsourcing 2015 2.9.2015 Finlandia-talo, Helsinki Mikä on ulkoistamisen kolmas aalto?

Yritysten kilpailukyky Suomessa – Miten sitä voidaan parantaa?

Taloushallinto kohtaa tietohallinnon, miten vastuu jaetaan? Mikä on tietohallinnon rooli liiketoimintaprosessien ulkoistuksessa? Miltä näyttää taloushallinto nyt ja tulevaisuudessa? Tapahtuma on suunnattu yritysten tietohallinto-, talous-, kehitysjohdolle sekä liiketoimintapäättäjille.

Juhana Vartiainen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja 2012–2015

Ilmoittaudu veloituksetta johdon huipputapahtumaan!

Järjestäjä:

Ilmoittaudu mukaan: talentumevents.com/smarter

Sisällys

KANNEN KUVA KATARIINA SALMI

7. ELOKUUTA 2015 | ILMESTYY PERJANTAISIN | 45 NUMEROA VUODESSA |

IRTONUMERO 7,50 EUROA | WWW.TALOUSELAMA.FI

HANKALA YHTEISKUNTASOPIMUS. ”Lyly, Palola ja Fjäder on valittu ajamaan oman porukan etuja”, sanoo oikeus- ja työministeri Jari Lindholm. S. 12

LÄHELLÄ AALLONPOHJAA. Suomen 100 suurinta it-yhtiötä työllistävät vähemmän kuin miesmuistiin. Vain Supercellin liikevaihto kaunistaa kasvulukuja. S. 31

PALVELUISSA PARANTAMISEN VARAA. Stockmannin Herkun ketjujohtaja Susanna Ottila haluaa ymmärtää ruoanostajan arkea. S. 51

Uutiset

Keskellä

Uratie

Valtio–Fortum 6–0 6 Dream team hoiti 7 Hyppy onnistuu ilman työajan pidennystäkin 8 Palkkio pani vauhtia romutukseen 10 Jokerien ongelmat eivät ainakaan vähene 11

Kreikkatuki on Euroopan valinta ruton ja koleran välillä 100 suurinta it-yritystä Tubetähdet tavoittavat teinit Talouselämän kesävisan voittajat

HAASTATTELU Työpaikoilla pitäisi voida sopia myös palkkojen joustamisesta alaspäin, sanoo oikeus- ja työministeri Jari Lindström

TALOUSARVIO Suomi elää ämpäreistä

Rovion uutuuspeli ylitti kehittäjien odotukset Nokian johto säilytti kasvonsa

15 16

VALTAVIRTA Ennustus menneisyydestä

YRITYSKAUPAT JA KASVUYRITYKSET Lisää muskelia PostNord kirittää pakettikisaa Amer vahvistuu fitness-välineissä Iskelmälaulajat samaan talliin Ötökkäpeli keräsi jättirahoituksen

18 19 20 22 24

TEKNIIKKALAJI Kerro, kerro kuvastin

26 31 38 43

Sijoituselämä Kesä toi pettymyksen Hylkiöstä sijoittajien lemmikiksi Miksi Kiinassa rytisee? Pörssiviikko

44 46 47 48

Suomen herkullisin työpaikka Yrittäjyys edistää omistautumista Afrikka aukeaa pehmopaperille Hissipuhe: Digiaihioita jätteestä Tallinnaan tositarkoituksella Nopea kuin meklari

51 53 54 55 56 57

Tebatti Tutkimisesta tuli rahan perässä hutkimista Sovittelulla voidaan ratkaista työyhteisön kipeätkin ongelmat Kouluttautuminen hallitustyöhön terävöittää strategista osaamista Tehokkain vaikuttaminen on avointa keskustelua Omistajanvaihdos on vaihtoehto yrityksen perustamiselle

KIRJAT

PELIN HENKI

61 61 62 63

Talouselämä 25/2015

Uutiset

Uutispäällikkö Merja Saarinen

KATARIINA SALMI

TAKAPIRU. Elinkeinoministeri Olli Rehn on tiukka neuvottelija. Takaraja Fennovoiman ydinvoimalahankkeen rakentamislupa-asiassa pakotti suomalaiset pörssiyritykset esille.

YDINVOIMA

Valtio–Fortum 6–0

Valtio näytti kaapin paikan pörssiyhtiö Fortumille, kun Fortum kaikista ennakkoehdoista poiketen osallistuu Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Teksti Matti Kankare FENNOVOIMAN ydinvoimalahanke sai tarvittavan yli 60 prosentin ”kotimaisen” omistajaosuuden, kun ensin rakennusyhtiö SRV, sitten teräsyhtiö Outokumpu ja lopulta Suomen energiajätti Fortum kertoivat tulevansa ja kasvattavansa omistustaan Fennovoimassa yhteensä 10,2 prosenttiyksiköllä. Outokumpu nostaa omistusosuutensa Fennovoimassa 1,8 prosentilla 14 prosenttiin, Fortum osallistuu hankkeeseen 6,6 prosentin osuudella ja SRV 1,8 prosentilla.

Talouselämä 25/2015

Näiden kolmen yhtiön avulla Fennovoima sai lisää kotimaista omistajuutta 10,2 prosenttiyksikön verran eli riittävästi, jotta valtiovallan vaatima 60 prosentin kotimaisuusaste täyttyy. Yhtiöt tekivät asiasta päätökset toisistaan ”riippumatta”, mutta kuitenkin sopivasti samaan aikaan Fennovoiman lupapäätöksen jatkokäsittelyä ajatellen. ERITYISESTI FORTUMIN mukaantulo hankkeeseen nosti esiin epäilyn, että energiayhtiö pakotettiin mukaan hankkeeseen, koska Fortumin asettamat ennakkoehdot

eivät ole toteutuneet. Fortumin väliaikainen toimitusjohtaja Timo Karttinen ei ehtinyt kommentoida asiaa Talouselämän painoon mennessä, mutta Ylelle hän korosti yhtiön tehneen asiassa itsenäisen oman ratkaisun. Vielä kesällä Karttinen sitoi Fennovoima-kytkyn tiukasti Fortumin vesivoimakauppaan eli siihen, että se saisi enemmistöosuuden energiayhtiö TGC-1 vesivoimaloista ja Fennovoiman osakas ja ydinvoimalan toimittaja Rosatom tulisi TGC:n vähemmistöosakkaaksi. Asiasta sovittiin alustavasti jo joulukuussa TGC-

OUTOKUMPU SUURIN SUOMALAISISTA

UUTISKOMMENTTI Ismo Virta

Fennovoiman suuria kotimaisia omistajia

%-OSUUS

Outokumpu Suomen Voima Fortum Vantaan Energia Voimajunkkarit Katternö Kärnkraft Rautaruukki (SSAB)

14,1 8,1 6,6 5,1 4,7 4,4 3,2

Turku Energia Majakka Voima Lahti Energia Rauman Energia SRV Kaakon Energia

1:n enemmistöomistajan Gazpromin, vähemmistöomistaja Fortumin ja Rosatomin kesken. Runsaassa kuukaudessa kaikki muuttui. Nyt Karttinen sanoo tiedotteessa, että ”osallistumisemme myötä Fennovoimahankkeessa voidaan hyödyntää Fortumin monipuolista ydinvoima-alan asiantuntemusta ja teknistä osaamista. Samalla Fortum saa jatkoa pitkäaikaiselle ja hyvälle yhteistyölle Rosatomin kanssa sekä voi kehittää edelleen myös omaa osaamistaan.” NÄYTTÄÄKIN SILTÄ, että venäläiset katsoivat Fortumin pelikortit ja tekivät oikean tilanneanalyysin. Fortumilla ei ole mahdollisuutta sanella kaupan ehtoja ja Fortum taas osoittaa venäläisille omaa hyvää tahtoaan, jotta neuvottelut edelleen jatkuisivat TGC-1 vesivoiman suhteen. Osallistuminen Fennovoima-hankkeeseen on Fortumille taloudellisesti pieni asia, kysymys on Suomessa ollut enemmänkin periaatteesta. Miksi yhtiö sitoi asian tiukasti TGC-1 vesivoiman hankintaan? TGC-1 on Venäjällä keskisuuri sähköja lämpöyhtiö noin miljardin euron liikevaihdolla. Viime vuonna yhtiö teki ruplan tämän hetken kurssilla noin 200 miljoonaa euroa käyttökatetta, ja jos summan kertoo esimerkiksi 15:llä, yhtiön arvoksi tulee kolme miljardia euroa. Yhtiön liikevaihdosta vajaat 60 prosenttia tulee sähkön myynnistä, josta pääosa tehdään vesivoimalla. YHTIÖ EI KERRO sitä, miten liiketulos ja käyttökate jakautuu lämmön- ja sähkönmyynnin kesken. Jos prosentteina käyttää karkeasti liikevaihdon jakautumista, niin Fortum olisi neuvottelemassa itselleen 75 prosentin enemmistöosuutta parin miljardin euron arvoisesta vesivoimaosuudesta. Venäläisillä on tosin varmasti eri käsitys

2,4 2,2 2,1 1,8 1,8 1,6 LÄHDE: VOIMAOSAKEYHTIÖ SF

yhtiön arvosta. Vielä vuonna 2013 ruplan kurssin ollessa nykyistä selvästi parempi TGC-1 teki käyttökatetta reippaasti yli 300 miljoonaa euroa. Ruplissa yhtiön tulos ei viime vuonna ollut lainkaan niin paljon huonompi verrattuna edelliseen vuoteen kuin se euroissa näyttää olevan. ENTÄ JOS Fortum ei olisi tehnyt päätöstä Fennovoiman hankkeeseen osallistumisesta? Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) totesi keskiviikkona, että siinä tapauksessa Fennovoiman kotimaisuusaste ei olisi täyttynyt ja kotimaisuusasteen täyttyminen olisi ollut torstaina valtioneuvoston käsittelyssä. Nyt Fennovoiman lupa-asia etenee normaaliin tahtiin ja hallitus tekee lopullisen päätöksen hankkeen rakentamislupahakemuksesta kahden vuoden eli vuoden 2017 aikana. Myös Olli Rehn kiisti, että Fortumin suurin omistaja Suomen valtio olisi pakottanut yhtiön mukaan Fennovoiman ydinvoimala-hankkeeseen. Rehn sanoi asiaa kysyttäessä Pohjantähti-kirjaa mukaellen, että ”on oltu asian vuoksi suhteessa”. Tällä Rehn tarkoitti sitä, että omistaja on asiasta käynyt keskusteluja Fortumin johdon kanssa. ”Mutta Fennovoiman osakkaaksi tulleet pörssiyhtiöt ovat tehneet asiassa itsenäisesti päätökset. Fortumia valtio ei ole tähän päätökseen pakottanut”, Rehn sanoi tiedotustilaisuudessa. Uskoako ministeriä vai ei, on toinen asia. Rehn ei tietenkään edes hygieniasyistä voinut sanoa, että pörssiyhtiön yksi osakkeenomistaja on painostanut Fortumia tekemään osallistumisesta myönteisen päätöksen. Sen sijaan keskustelujen sävystä ja sisällöstä Rehn ei sanonut sanaakaan. Valtiolle Fennovoiman uudet omistajat tulivatkin kuin kreivin aikaan ja tuskin pyytämättä ja yllätyksenä. ■

Dream team hoiti SUOMALAISISTA teollisuusyrityksistä Fennovoima on tärkein Outokummulle. Valtion osakkuusyhtiö on Suomen suurin sähkön netto-ostaja. Tornion teräsintegraatti on Suomen suurin yksittäinen sähkön käyttäjä. Oma ydinsähkö ei ole ehkä halvinta sähköä, mutta sen hinta on vakaa. Ja iso sähkömylly Suomessa pitää sähkön markkinahintaa kurissa sitten, kun ajat paranevat. Valtion pörssiyhtiö Fortumin liiketoiminnalle taas uusi peluri Suomen sähkömarkkinoille ei tee hyvää. Mitä enemmän sähkön hinta nousee, sitä parempi Fortumille. Muutaman prosentin osuus Fennovoimasta ei ikinä tuota Fortumille sitä rahaa, jonka se menettää uuden ydinmyllyn kotimaisten markkinavaikutusten seurauksena. Jos siis Fennovoima Fortumin ansiosta toteutuu. Fortumin kiinnostus Fennovoimaan perustui entisen toimitusjohtajan Tapio Kuulan junailemaan ovelaan koplaukseen. Jos Fortum saa Karjalasta herkkupalan eli isot vesivoimalat, se voi taipua pelastamaan vakaviin vaikeuksiin ajautuneen Fennovoiman. Tästä ehdosta Fortum väitti pitävänsä tiukasti kiinni, kunnes se keskiviikkona ilmoittikin päättäneensä päinvastoin. Ihan itsenäisesti tietenkin. Outokummun hallituksen puheenjohtaja on Jorma Ollila, Nokian takavuosien dream teamin kokoaja ja ankara käskyttäjä. Fortumin hallituksen puheenjohtaja taas on Sari Baldauf, joka kuului Ollilan unelmajoukkueeseen vuoteen 2005 asti. Kolmantena pyöränä Fortumin itsenäistä päätöksentekoa auttoi elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk). Voiko Fennovoimasta olla Fortumille mitään hyötyä? Voi. Jos Fortum olisi antanut Fennovoiman kaatua, olisi liiketoiminta Venäjällä ehkä käynyt vaikeaksi. Keskustalaiset osaavat idänkaupan. ■ Talouselämä 25/2015

Uutiset YHTEISKUNTASOPIMUS

Hyppy onnistuu ilman työajan pidennystäkin Kolmen vuoden palkkamaltti riittäisi tuomaan hallituksen kaipaaman kilpailukykyloikan, sanoo Ilmarisen Jaakko Kiander. HALLITUS TAVOITTELEE yhteiskuntasopimuksella nyt kilpailukykyhyppyä, jolla se tarkoittaa kilpailukyvyn parantamista pienentämällä yksikkötyökustannuksia vähintään viidellä prosentilla. Keinot tämän saavuttamiseksi hallitus jätti työmarkkinajärjestöjen keksittäväksi. Talouselämän haastattelemat ekonomistit esittävät omat keinonsa tavoitteen saavuttamiseksi. Työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander arvioi, että Suomen teollisuuden suhteellisen hintakilpailukyvyn parantaminen viidellä prosentilla onnistuu ilman työajan pidennystä ja palkanalennuksia. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Mika Maliranta epäilee kaavamaisten ratkaisujen toimivuutta koko yrityssektorilla. Työn tuntihintaa on mahdollista alentaa toimintaansa laajentavissa ja työntekijöitä lisäävissä yrityksissä. KIMMO LUNDÉN

JAAKKO KIANDER Työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja, entinen Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja

JOS SOPIMUKSELLA tavoitellaan viiden prosentin parannusta Suomen suhteelliseen hintakilpailukykyyn eli yksikkötyökustannuksiin suhteessa naapurimaiden keskiarvon kehitykseen, on tavoite saavutettavissa kolmessa vuodessa ilman työajan pidennystä ja palkanalennuksia. Riittää, että ansiotason vuosinousu rajataan alle yhteen prosenttiin. Tällöin sopimuskorotukset voisivat olla noin 0,5 prosenttia vuodessa. Tällainen sopimus voisi myös olla saavutettavissa. Tämä on myös ollut yleinen toimintamalli Euroopan kiinteiden valuuttakurssien (EMS) järjestelmään kuuluneissa maissa. Esimerkiksi Hollanti ja Tanska olivat 1980-luvulla samanlaisessa tai jopa huonommassa tilanteessa kuin Suomi tällä hetkellä (vaihtotaseen vaje, suuri julkinen velka, huono kilpailukyky, korkea työttömyys). Niiden reseptinä oli pitkä, vuosi-

”

Talouselämä 25/2015

kymmenen mittainen keskitetyillä sopimuksilla aikaansaatu palkkamaltti, jolla kilpailukyky vähitellen korjattiin. Irlanti toimi näin 1990-luvulla. Saksassa toimittiin samoin 2000-luvun alkuvuosina. Kiinteän kurssin järjestelmässä muutokset ovat väistämättä hitaita. Samalla kuitenkin luodaan vakautta ja ennustettavuutta.

”TYÖAJAN PIDENTÄMINEN OLISI ITÄEUROOPPALAINEN RATKAISU.” JOS TAAS tavoitteena on työvoimakustannusten tason alentaminen viidellä prosentilla, tehtävä on hyvin vaikea. Ilmeisin keino olisi nimellispalkkojen alentaminen, mutta se ei ole lainsäädännön puolesta mahdollista eikä toivottavaakaan, koska sen seurauksena yksityinen kulutus ja yhteiskunnan verotulot supistuisivat. Työllisyyden kannalta yksityisellä kulutuksella on suurempi merkitys kuin vientiteollisuudella. Vaihtoehtona on esitetty työajan pidennystä ilman palkankorotusta. Viiden pro-

sentin muutos vastaisi 80 tunnin lisäystä vuosityöaikaan kokopäivätyötä tekevillä. Käytännössä tämäkin on vaikeaa, koska työajoista säädetään kovin eri lailla eri alojen sopimuksissa. Työajan pidentäminen on ay-liikkeelle myrkkyä, koska nykyisten lomien saaminen on kestänyt sata vuotta ja on selvää, että työajan pidennyksestä tulisi nykymaailmassa peruuttamaton. Järkevämpää olisi hakea paikallistason joustoa työaikoihin. Suomalaisten työaika on nyt lähellä läntisiä kilpailijoita; tässä mielessä työajan pidentäminen olisi itäeurooppalainen ratkaisu, joka kertoisi siitä, ettei mitään järkevämpää tuottavuuden parantamiseksi ole keksitty. TYÖAJAN PIDENNYS alentaa työtunnin kustannusta, mutta ei lisää tuottavuutta (tuotos/tunti). Viiden prosentin pidennys johtaisi aluksi työvoiman tarpeen vastaavaan vähenemiseen, koska kysyntä ei kuitenkaan kasvaisi samanaikaisesti. Seurauksena voisi olla työllisyyden heikentyminen ja työttömyyden nousu. Hyötyjänä olisi vientiteollisuus, mutta kilpailukyvyn parantuminen ei saisi siellä aikaan suurta tai nopeaa työllisyyden kasvua, koska vientiteollisuus ei ole kovinkaan työvoimaintensiivistä. Työvoimakustannuksiin vaikuttavat myös työnantajien sivukulut. Voisiko valtio osallistua yhteiskuntasopimukseen maksamalla työttömyysvakuutusmaksuun tulevan prosenttiyksikön korotuksen? Kilpailukyvyn parantaminen mahdollistaa sen, että suomalaisyritykset voisivat alentaa tuotteidensa hintoja ja siten lisätä menekkiä. Toistaiseksi teollisuus ei ole käyttänyt liikkumavaraansa hintojen laskuun, vaan on pyrkinyt kannattavuutensa turvatakseen pitämään marginaalinsa ennallaan. ” ■

KATARIINA SALMI

TAVOITE PYSYY. Työmarkkinajärjestöillä on kaksi viikkoa aikaa sopia yhteiskuntasopimuksen asialistasta. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies (vasemmalta), Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kommentoivat hallituksen ehdotusta Kesärannassa maanantaina.

MIKA MALIRANTA Tutkimusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

”

TYÖN HINNAN alentaminen on hyvä tapa korjata kustannuskilpailukykyä kahdesta syystä: siihen voidaan vaikuttaa politiikalla, ja se vaikuttaa nopeasti. Silloin voisi puhua yhteiskuntasopimuksesta, jos valtio tulisi mukaan maksamaan työttömyysvakuutusmaksun korotusta. Kustannuskilpailukyvyn kehitystä on vaikea ennustaa. Tuottavuuden parantaminen on periaatteessa työn hintaa parempi keino parantaa kustannuskilpailukykyä, mutta sen parantamisesta ei voida suoraan sopia ja vaikka tuottavuutta voidaan parantaa, vaikutukset tulevat suhteellisen hitaasti. Yksi keino alentaa työn tuntihintaa on lisätä työaikaa, mutta pitää palkkasumma muuttumattomana. Keino sopii parhaiten sellaisiin yrityksiin, jotka ovat li-

säämässä henkilökuntaa. On hyvä muistaa että tällaisia yrityksiä on paljon. Työntekijöitä lisääviin yrityksiin syntyy vuosittain 100 000–200 000 työpaikkaa. Yksikkötyökustannus kertoo, mikä on työn hinta suhteessa työn tuottavuuteen. Työn tuottavuutta voidaan mitata arvolisäyksen ja työtunnin suhteella, ja työn hintaa työvoimakustannusten ja työtunnin hinnan välisellä suhteella. Kilpailullisilla markkinoilla hintaa voidaan kohottaa lähinnä laatua parantamalla. Tuottavuuden parantaminen perustuu innovaatioihin, eli tuotteiden ja tuotantotapojen kehittämiseen. Kannattavuudesta huolehtivat yritykset pyrkivät aina koko ajan parantamaan tuottavuuttaan. Tuottavuuden parantamisesta ei voida päättää järjestöjen välillä, vaan sitä tapahtuu yrityksissä. Tuottavuuteen vaikuttaa johtamisen laatu. Lisäämällä tuotemarkkinakilpailua ja vähentämällä työmarkkinajäykkyyksiä voi parantaa johtamisen laatua.” ■ Lisää ekonomistien näkemyksistä www.talouselama.fi

ASKELMERKIT 3.8.2015 Hallitus esittelee työmarkkinajärjestöille ehdotuksen yhteiskuntasopimusprosessin jatkosta. 21.8.2015 Varsinainen neuvotteluprosessi aloitetaan, mikäli työelämän osapuolet hyväksyvät asialistan ja käytännön keinot. 22.8.2015 – 31.1.2017 Työmarkkinaosapuolet EK, SAK, STTK, Akava ja Kuntatyönantajat neuvottelevat sopimuksen sisällöstä. Neuvottelutulos aikaisintaan syksyllä 2016. MAALISKUU 2017 Hallitus mittauttaa esitetyt toimet valtiovarainministeriössä. Mikäli sopimus on kyllin kattava ja toimenpiteet riittävät tavoitteeseen, hallitus luopuu yhteensä 1,5 miljardin ehdollisista säästöistä ja veronkorotuksista. Hallitus on varautunut tukemaan sopimusta tuloveron kevennyksin. ALKUVUOSI 2017 Ammatti- ja työnantajaliitot hyväksyvät tai hylkäävät yhteiskuntasopimuksen.

Talouselämä 25/2015

Uutiset AUTOT

Palkkio pani vauhtia romutukseen Kuusakoski sai heinäkuussa 50 prosenttia enemmän romuautoja kuin viime vuoden heinäkuussa. Autokauppa uskoo romutusinnon kasvattavan uusien autojen myyntiä. Teksti Matti Kankare

EDULLISTA. Kuusakosken Risto Pohjanpalon mukaan valtiolle romutuspalkkio tarkoittaa tuloja. Annetusta tuhannesta eurosta autoveroa tulee takaisin 5 000-6 000 euroa.

PEKKA NIEMI

HEINÄKUUN ALUSSA alkanut autojen romutuspalkkiokokeilu on innostanut suomalaiset romuttamaan. Kuusakoski Oy:n yhteiskuntasuhteiden johtaja Risto Pohjanpalo sanoo, että Kuusakoskelle toimitettiin heinäkuussa peräti 50 prosenttia enemmän romutettavia autoja kuin viime vuoden heinäkuussa. ”Romutuspalkkiokokeilu on näkynyt selvästi. Aivan suoraviivaisesti ei kuitenkaan kannata tulkita, että romutusmäärät jatkaisivat samalla tavalla kasvuaan. Heinäkuu on ylivoimaisesti meidän hiljaisin kuukautemme eli silloin toki prosenttimuutoksetkin ovat suuria”, Pohjanpalo sanoo. Kuusakoski kirjoitti heinäkuussa romutustodistuksia kaikkiaan nyt 3 500 kappaletta, kun viime vuonna vastaavaan aikaan niitä kirjoitettiin 2 200 kappaletta. ”Toinen asia on tietenkin se kuinka moni autojensa romuttajista on käyttänyt romutustodistusta uuden auton ostamiseen. Sitähän me emme voi tietää.” Keskimäärin Kuusakoski ottaa vuodessa vastaan noin 30 000 romutettavaa ajoneuvoa, joka on karkeasti laskien puolet Suomen kokonaismarkkinoista.

SUOMEN AUTOALAN Keskusliiton toimitusjohtajalla Pekka Rissalla on edessään uusin tilasto autojen rekisteröinneistä. ”Heinäkuussa uusia rekisteröintejä oli 8,8 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan”, Rissa iloitsee. Rekisteritiedot kuitenkin laahaavat aina toteutuneiden autokauppojen perässä. Vasta ensi viikolla tiedetään Rissan mukaan tarkasti, kuinka paljon romutuspalkkiot ovat oikeasti autokauppaan vaikuttaneet. Heinäkuun rekisteröinneissä näkyvät kaupat, jotka on tehty pääosin loppuke-

väällä huhti–toukokuun aikana ja pieneltä osin kesäkuun aikana. ”Uskon, että heinäkuun luvuissa näkyy ainakin autoverokeskustelun saldo, kun kuluttajat näkivät kuinka pieni autoveron aleneminen tulee olemaan, ja sekin tapahtuu vasta ensi vuoden alusta. Näin autokauppaa ei ole jarruteltu verokysymyksen vuoksi.” 1 500 EURON romutuspalkkion vaikutuksesta Rissalle on kuitenkin syntynyt jo vahva näkemys keskusteluista autokauppiaiden kanssa.

MITÄ NYT?

MITKÄ OVAT KOULULAISTEN ELEKTRONIIKKAHITIT? KOULUT ALKAVAT ensi viikolla. Koulustarttia edeltää varustehankinta, joka tuo kauppoihin tervetullutta kuhinaa. Vanhemmat ostavat jälkikasvulleen reppuja, kynäkoteloita, vaatteita ja kenkiä, mutta myös elektroniikkaa. Monissa perheissä lapsi saa ensimmäisen oman kännykän aloittaessaan ekaluokan. Yhä useamman koululaisen varusteisiin kuuluvat myös tietokoneet ja tabletit. Mikä elektroniikassa on nyt kuuminta hottia koululaisten parissa? IRMELI SALO

Talouselämä 25/2015

MIKA ARO Toimitusjohtaja Expert

”Back to School on meille korkeasesonkia. Valikoimat ovat nyt laajat. Ekaluokkalaisille vanhemmat valitsevat puhelimia etupäässä kiinniottoperiaatteella.

Yläasteikäisillä pitää olla älypuhelin. Samsung on merkeistä suosituin, eikä Nokiaakaan ole hylätty. Myös Apple, LG ja Huawei myyvät hyvin. Tietokoneissa koulukäyttöön ostetaan eniten kannettavia ja myyntihittejä ovat esimerkiksi Apple, Acer ja Asus. Tabletteja menee myös ja niitä ostavat myös meiltä koulut koko luokalle.”

MIKÄ ROMUTUSPALKKIO?

PAKOTTEET

SUOMESSA kokeillaan romutuspalkkiokampanjaa heinäkuun alusta joulukuun loppuun. Kuluttaja saa vanhan henkilöautonsa romutettuaan vähintään 1 500 euron alennuksen uuden auton oston yhteydessä. Summasta valtion osuus on 1 000 ja autokaupan 500 euroa. TAVOITTEENA on vähentää päästöjä. Uusi auto kuluttaa polttoainetta noin kolmanneksen vähemmän kuin 1990-luvun auto.

Jokerien ongelmat eivät ainakaan vähene

”Uskon, että saamme tänä vuonna myytyä 3 000 autoa enemmän, jonka arvion myös ministeriö on tehnyt. Määrä on merkittävä. Alun pitäen arvoimme kaupat syntyvän 106 000 uudesta autosta, mutta nyt uskon 109 000 autoon”, Rissa sanoo. Esimerkiksi Mikkelin seudulla osa merkkiliikkeistä on tehnyt näyttävästi niin sanottuja poistotarjouksia eli myynyt autoja alle 1 000 eurolla. Periaatteessa niitä voisi käyttää uuden auton ostossa ”maksuvälineenä” eli romutustodistuksen hankintaan. ”Tuntuu, että kyse on satunnaisesta asiasta, jossa joku on keksinyt markkinointikikan tällaisten autojen myymiseen. Autokauppias on aina kekseliäs”, Rissa toteaa. Uusia henkilö- ja matkailuautoja on tammi–heinäkuussa rekisteröity kaikkiaan 65 810 kappaletta eli kaksi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. ”Olemme enää jäljessä kaksi prosenttia, kun tammi-kesäkuussa olimme jäljessä viime vuoden rekisteröintejä 3,5 prosenttia. Muutos on merkittävä”, Rissa sanoo. Myös Pohjanpalo on yllättynyt kuinka hyvin suomalaiset näyttävät ottaneen romutuspalkkion vastaan. ■

Teksti Juha-Matti Mäntylä

JANI HÄMÄLÄINEN Myyntipäällikkö Gigantti

”Koulun alku näkyy Giganteissa monella tapaa ja olemme siihen varautuneet. Meillä on markkinoinnissa omat sivut, muun muassa sille, mihin kannattaa kiinnittää huomiota kun hankkii tietokoneen.

Venäjä-pakotteet voivat aiheuttaa Jokereille taas rahaliikenneongelmia.

VIIME KEVÄÄNÄ Venäjä-pakotteet kiusasivat jääkiekkojoukkue Jokereita. Toimitusjohtaja Jukka Kohonen joutui selittelemään, kun Nordea kieltäytyi siirtämästä yhtiön tilille rahaa ja pelaajien palkatkin viivästyivät. Uuden kauden alla tilanne näyttää yhä tukalalta. Yhdysvaltain uudelle pakotelistalle päätyivät Jokerien osaomistaja Roman Rotenberg sekä seuran hallituksen jäsen Kai Paananen. Listalla on myös Långvik Capital -yhtiö, joka omistaa noin puolet joukkueesta sekä seuran kotihallia pyörittävästä Arena Eventsistä. Toimitusjohtaja Jukka Kohonen, seuraako uusista Venäjä-pakotteista uusia ongelmia? ”Ei ole odotettavaa, että ne ainakaan vähenisivät.” ”Jokereihin ei kohdistu sanktioita, emmekä ole minkäänlaisella listalla. Mutta tiedämme, että yritykset, joilla on kiinteitä yhteyksiä Yhdysvaltoihin ja ovat sen viranomaisvalvonnan piirissä, noudattavat Yhdysvaltain asettamia pakotesäännöksiä. Meidän on aika vaikea arvailla, mitkä sellaisia tahoja ovat ja miten ne näitä pa-

2 in 1 -tuotteiden suosio kasvaa. Tabletin ja kannettavan yhdistelmän etuna on pitkä akun kesto ja hinnatkin lähtevät jo 350 eurosta. MacBook Airin suosio jatkuu ja Lenovon Yoga-sarja kiinnostaa. Puhelimissa Samsung Galaxy Jsarjassa on malleja jokaiselle kohderyhmälle ja lompakolle. Puhelimissa on myös prepaid-malleja, ettei isille ja äidille tule isoja yllätyksiä.”

kotteita soveltavat.” Tästkö oli kyse myös kevään rahaliikennejupakassa, joka vaikeutti palkkojen maksua? ”Nordea ei ole ilmaissut syitä. Me olemme suurten yritysten tekemien päätösten kohteina emmekä aina tiedä, mihin ne perustuvat.” Onko ongelma nyt hoidossa? ”Tilanne muuttuu koko ajan kaikkien osalta. Tällä hetkellä meillä on hyvät edellytykset menestyä sekä taloudellisesti että urheilullisesti.” Kohonen sanoo, ettei osaa arvioida, kärsiikö KHL-seura Jokerit poliittisesti enemmän kuin keskimääräinen Venäjällä toimiva suomalaisyhtiö. ”Meidän kansantaloudellinen merkityksemme on joka tapauksessa olematon. Yhteiskunnan kannalta toivoisi, että tilanne nopeasti palautuisi.” Paikka KHL-liigassa tuo muutakin kuin ongelmia. Kuluvalla viikolla Jokerit julkaisi yhteistyösopimukset sekä kiinalaisen tietoja viestintäjätti Huawein että kotimaisen ikkunavalmistaja Skaalan kanssa. Näkyvyys Venäjällä kiinnostaa yhä. ■

ESA HJERPPE Myynti- ja markkinointijohtaja Verkkokauppa. com ”Uskomme halpojen hintojen, laajan valikoiman sekä hyvän saatavuuden kiinnostavan kuluttajia myös tässä sesongissa. Tyypillinen koulujenaloittajaishankinta pienelle koulu-

laiselle on uusi matkapuhelin, ensimmäinen liittymä ja koulureppu. Opiskelijat hankkivat laitteita sekä opiskeluun, että itsenäiseen elämään vähän laajemmin. Kannettavat tietokoneet ja laskimet ovat tyypillisiä hankintoja opiskeluun mutta myös televisio, mikroaaltouuni, kahvinkeitin ja leivänpaahdin ovat monen opiskelijan ostoslistalla.” Talouselämä 25/2015

Uutiset

KUKA

JARI LINDSTRÖM, 50 TYÖ Oikeus- ja työministeri, kansanedustaja (ps) URA Työskennellyt UPM:n Voikkaan paperitehtaalla 22 vuotta, irtisanottiin vuonna 2006, toimi myös luottamusmiehenä. Sen jälkeen pätkätöissä metsäyhtiöissä KOULUTUS Kemian laborantti PERHE Vaimo, aikuinen tytär ja tyttärentytär HARRASTUKSET Kuntosali, lukeminen ja löhöily

TYÖMINISTERIN OPIT PAPERITEHTAALTA YHTEISTYÖ. ALOITTEELLISUUS. Oman homman lisäksi Aina ei tarvitse jonkun voi tehdä muutakin sanoa, mitä pitää tehdä – sen hommaa ja auttaa kaveria. voi tehdä ihan itsekin.

Talouselämä 25/2015

LUOTTAMUS. Se mitä puhutaan ja tehdään on luottamuksellista toimintaa.

VASTUUNKANTAMINEN. Kun joku homma annetaan, niin se viedään maaliin saakka.

TOISESTA VÄLITTÄMINEN. Jos kaverilla menee vähän huonosti, apua voi tarjota.

HAASTATELTAVANA JARI LINDSTRÖM

”Lyly, Palola ja Fjäder ajavat oman porukan etuja” Työpaikoilla pitäisi voida sopia myös palkkojen joustamisesta alaspäin, sanoo oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps). Teksti Mirva Heiskanen Kuva Karoliina Paavilainen Kuinka monta uutta työpaikkaa yhteiskuntasopimus tuo Suomeen, oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps)? ”Ei yhteiskuntasopimus ainoastaan niitä työpaikkoja tuo vaan koko hallitusohjelma. 110 000 työpaikkaa on kova tavoite vaalikauden aikana, mutta kyllä se voi onnistua.” Parantaako työajan pidentäminen Suomen kilpailukykyä? ”Jollain aloilla kyllä, vientiteollisuudessa. Mutta se on vain yksi keino, johon keskustelu on kulminoitunut. Tämä sata tuntia enemmän töitä sattuu vielä olemaan sama kuin niin sanottujen pekkaspäivien määrä.” Pitäisikö pekkaspäivistä luopua? ”Se on vain yksi keino. Katsotaan mikä on esitys kolmen viikon päästä.” Ay-liike tyrmää työajan pidentämisen. Uskotteko sopimuksen kuitenkin syntyvän? ”Jos tahtoa on, niin muitakin keinoja löytyy. Hankalaa se on, sillä työntekijät joutuvat antamaan enemmän kuin työnantajat. Lauri Lyly, Antti Palola ja Sture Fjäder on valittu ajamaan oman porukan etuja.” Pitäisikö paikallista sopimista lisätä? ”Pitäisi. Siihen suuntaan mennään ihan väkisinkin. Selvitysmies Harri Hietala selvittää nyt tätä. Paikallista sopimista on jo Suomessa työehtosopimusten puitteissa, mutta luottamusta osapuolten välille hallitus ei voi määrätä. Se kasvaa vain jos pidetään kiinni lupauksista, eikä vedetä mattoa jalkojen alta.” ”Entisessä elämässä työnantaja UPM ilmoitti meille 2005 elokuussa, että teillä on

vuosi aikaa näyttää mihin pystytte. Löysimme vaaditut säästöt ja lähetimme esityksen UPM:lle, mutta ikinä ei tullut vastausta. Vastaus tuli 8.3. 2006 kun ilmoitettiin että tehdas pannaan kiinni, eikä syy ollutkaan tappiollinen toiminta vaan ylikapasiteetti. Tätä kutsun huijaamiseksi.” Millaisissa asioissa paikallista sopimista voisi lisätä? ”Periaatteessa kaikessa: työajoissa, miten työ tehdään, työn sisällössä ja johtamisessa.” ”Yksi firma ihmetteli, kun yhteen aikaan vuodesta on kovasti sairaslomia. Ilmeni, että se oli hirvenmetsästysaika. Sen sijaan että johto olisi nostanut mekkalan, kaikki kävivät pöytään. He päätyivät siihen, että laitetaan metsästyksen ajaksi rojut stoppiin mutta tunnit tehdään takaisin ja kukaan ei häviä mitään. Näin voi tehdä, jos luottamus pelaa.” Voidaanko palkoista sopia enemmän paikallisesti? ”Nythän voi maksaa enemmän kuin työehtosopimus sanoo. Mutta iso ja vaikea kysymys on, että voitko maksaa alle sen. Se ei ole lainsäädännöllisesti lainkaan helppoa, olemme sen verran jo selvittäneet asiaa.” Pitäisikö voida joustaa myös alle TES:in? ”Tätä vastausta pitää miettiä kieli keskellä suuta. Nyt puhun omasta kokemuksesta: me olisimme olleet valmiita joustamaan palkoista, jos paikallisesti oltaisiin pystytty sopimaan. Pitkään leikkasimmekin palkkaa luopumalla kaikista lisistä. Mieluummin tingimme eduista kuin että työ loppuu kokonaan. Tämä on henkilökohtainen mielipiteeni.”

Miten työntekijöiden muutosturvaa pitäisi parantaa? ”Työstä työhön, uuteen ammattiin ja opiskeluun kannustaminen ja Nokian Silta-ohjelma ovat hyviä. Mutta tämä on vaikeaa, sillä usein muutosturva koskee vain isoja yrityksiä, joilla on varaa tällaiseen.” ”Nykyinen irtisanottujen takaisinottoturva voi myös passivoida. Olemme luoneet järjestelmän, jossa on helppo vähän aikaa katella kotona että mitähän alkais. Mutta siinä saattaa käydä niin, että siitä tulee viikko ja kuukausi – ja kohta on puoli vuotta maannut siellä sohvan pohjalla ja ihmetellyt että mitähän alkais. Mahdollisimman äkkiä pitää lähteä hakemaan töitä.” EU:n ulkopuolelta tuleva asiantuntija odottaa työlupaa keskimäärin puoli vuotta. Miten hallitus nopeuttaa prosessia? ”Me perussuomalaiset emme olisi halunneet luopua lainkaan tarveharkinnasta, kokoomus ja keskusta olisivat. Tämä johti siihen, että asiantuntijoiden kohdalla hallitus vie nopeutettua menettelyä eteenpäin.” Microsoft irtisanoo 2 300 Suomessa. Miten hallitus tukee irtisanottuja? ”Esitän lisäbudjetissa rahaa tähän ja työllisyysmäärärahoihin, sillä palkkatuki- ja starttirahat ovat loppu.” Hallituksen säästöistä moni kurjistaa perussuomalaisten äänestäjien elämää. Miten perustelette äänestäjillenne hallituksen toimet? ”On neljä vuotta aikaa. Jos ei maan suunta käänny, olemme epäonnistuneet. Sekin on realismia, että osa meidän kannattajista ei ole enää meidän kannattajia, sillä he ovat pettyneitä.” ■ Talouselämä 25/2015

TALOUSARVIO

Suomi elää ämpäreistä

Teksti Seija Holtari

ANTTILAT KURVASIVAT kesällä eläkeläisten taskuille. Anttiloiden entinen omistaja Kesko ei olisi keksinyt tai kehdannut toteuttaa kampanjaa, jossa eläkeläiset saavat joka kuukauden ensimmäinen tiistai 10–15 prosentin alennuksen tuotteista. Temppu on niin rahvaanomainen ja suoraviivainen, että sen saattoi ottaa käyttöön vain luxemburgilaissaksalainen pääomasijoittaja. 4K Invest osti Anttilat viime keväänä. Pääomasijoittaja epäilee eläkeläisten kärräävän koko suvulle pelikonsolit, sillä kodintekniikan alennusprosentti on pienempi kuin muun tavaran. Eivät pelkät eläkeläiskampanjat Anttiloita pelasta. Yli 60-vuotiaat ovat kuitenkin ikäryhmänä vakaa, hintatietoinen ja suuri. Ketjun ahdinkoa helpottaa, että uusi omistaja sai ketjun lähes ilmaiseksi ja että Kesko saneerasi pahimmat tappiot pois jo ennen yrityskauppaa. HELSINGIN KESKUSTAN Stockmannilla taas vaelteli viikonloppuna amerikkalaisia ja aasialaisia matkailijoita. Useimmat poistuivat risteilyaluksilleen ja hotelleihinsa ilman ostoksia. Ruotsalaiset käyvät jo Stockalla ihmettelemässä suomalaista kaupallis-historiallista muinaisjäännettä. Tällaisia kauppoja heilläkin oli viisitoista vuotta sitten. Stockmann rakensi kasvunsa venäläisten ja varakkaiden varaan. Ei tullut kasvua, vaan syöksykierre. Yhtiön tavaratalo- ja nettikaupan myynti putoaa aina vain: tammi–kesäkuussa se kutistui Suomessa lähes yhdeksän prosenttia ja ulkomailla liki 20 prosenttia. Ruotsalainen toimitusjohtaja Per Thelin on myynyt pois Stockmannin rönsyjä, noita aiemmin vankasti ydintoimintaan kuuluneita toimintoja. Ensin meni

Talouselämä 25/2015

Seppälä, kesällä Akateeminen kirjakauppa. Stockmann Beautyt sulkivat ovensa, kun venäläiset eivät enää kahmi kosmetiikkaa. KAUPPA EI käy, koska suomalaiset pelkäävät tulevaisuutta. Jos ylimääräistä rahaa on, se menee säästöön. Ei ole varmuutta omasta työpaikasta tai omien vanhempien hoivasta, ei eläkkeen riittävyydestä eikä asunnon arvosta. Kaupassa markkinaosuuksia voittavat ne, jotka tekivät oikeat johtopäätökset jo neljä vuotta sitten. Tai sitten yritykset myivät alun perinkin halvalla, kuten Tokmanni, Robin Hood, Lidl, Verkkokauppa.com,Tiger, Gigantti tai urheiluketjut Stadium ja XXL. Kaupan menestyjiä yhdistää virtaviivaisuus. Menettäjiä yhdistää pöhötauti. Kaupan alalta on parin viime vuoden aikana kadonnut 10 000 työpaikkaa, kymmenien isojen tehtaiden verran. Tästä asiasta poliitikot ovat olleet hissukseen. Ei ole näkynyt elinkeino- tai työministeriä lupailemassa muutosturvaa kassatyöntekijöille ja varastomiehille. Hallituksen lähiajan toimet kurjistavat kaupan näkymiä entisestään. Lisäksi kuluttajien päällä leijuu puolentoista miljardin euron kiristysuhka, jos yhteiskuntasopimusta ei synny. Jos sopimus syntyy, kauppa kouristelee pohjalukemat ensi vuonna. Jos sopua ei löydy, pohja häämöttää vasta vuonna 2017. Kaupan on pakko halpuuttaa lisää. Se tietää kustannusten leikkauksia, mikä taas tietää lisää potkuja. Väki vähenee ainakin 5 000 ihmisellä. Halpakaupan ja sirkusmeiningin menestykselle ei näy loppua. Tätä menoa Suomesta tulee Euroopan johtava ilmaisämpäritalous. ■

PELIKEHITYS

ROVIO

Rovion uutuuspeli ylitti kehittäjien odotukset Angry Birds 2 on Tukholman-studion ensimmäinen näytön paikka. ”Paineet olivat kovat”, luova johtaja myöntää. Teksti Elina Lappalainen MAAILMAN ENITEN ladattu mobiilipeli, Angry Birds, sai jatko-osan viime viikolla. Rovio julisti Angry Birds 2:n olevan klassikkopelin ensimmäinen todellinen jatkoosa, vaikka välissä on ilmestynyt 13 erilaista lintupeliä. Rovio on kärsinyt vaikeuksista jo parin vuoden ajan, sen tulos romahti viime vuonna ja yhtiö irtisanoi 110 työntekijää. Liiketoimintamallin murros kertamaksullisista peleistä mikromaksullisiin free-toplay -peleihin on ollut vaikea. Niinpä yhtiön uusiin peleihin on kohdistunut paljon odotuksia. Angry Birds 2 -pelin luvut ensimmäisen viikon jälkeen näyttävät rohkaisevilta. Se ylitti 10 miljoonaa latausta vain neljässä päivässä. ”Tavoitteemme oli 10 miljoonaa ensimmäisen kuukauden aikana. Peli ylitti ehdottomasti odotukset”, Rovion Tukholman-studion luova johtaja ja pelin pääsuunnittelija Patrick Liu kertoo. Tuottavimpien iPhone-pelien listalla peli on noussut sijalle 42 Yhdysvaltojen tärkeillä markkinoilla. Se on hyvä merkki, mutta vasta aika näyttää, miten peli on-

VUONNA 2003 perustettu peliyhtiö tunnetaan Angry Birds -mobiilipelisarjasta, jonka ensimmäinen osa ilmestyi syksyllä 2009. ROVION VUODEN 2014 liikevaihto laski yhdeksän prosenttia 158 miljoonaan euroon. Tulos kutistui 10 miljoonaan euroon, mikä on vain neljäsosa aiemmasta. YHTEENSÄ KAIKKIA Angry Birds -pelejä on ladattu jo kolme miljardia kertaa.

UUTTA. Pelin grafiikat ovat nyt useaa kertaluokkaa komeammat ja pelaaja voi valita korteista haluamansa linnun.

nistuu pitämään pelaajansa ja miten paljon pelaajat ovat halukkaita pelikokemuksestaan maksamaan. MUKANA ON nyt lukuisia maksumekanismeja, joilla pelaaja voi nopeuttaa ja helpottaa pelin etenemistä. Pelaajat ja pelikriitikot ovat arvostelleet etenkin sitä, että kentän läpäisy -yrityksessä epäonnistuminen kuluttaa nyt ”elämiä” eli pelaaja ei pysty yrittämään loputtomiin uudelleen. Elämät palautuvat odottamalla tai maksamalla. ”Käyttämämme maksumekanismit ovat yleisesti alalla käytössä. Mutta meillä on

tietty historian painolasti ja ihmiset ovat tottuneet tiettyyn pelimekaniikkaan. Siksi arvostelu on rankkaa. Mutta fanit eivät ole koskaan väärässä”, Liu toteaa. Angry Birds 2 on ensimmäinen Rovion Tukholman-studion tuottama oma peli. Angry Birds 2:n tekeminen kesti lähes kaksi vuotta ja sitä tekemässä oli noin 20 hengen ydintiimi. ”Paineet olivat kovat, mutta olemme iloisia luottamuksesta. Peli on niin monille tuttu, että tasapainon löytäminen tuttuuden ja tuoreuden välillä oli vaikeaa”, Liu huomauttaa. ■

ANTTI MANNERMAA

LYHYET LYH YH HY YET YE ET E T

Pekka Perä

TALVIVAARAN SOTKUT KÄRÄJILLÄ

TELAKKA TOI TILAUKSIA

VALOA VAIN RAKENTAMISESSA

TALVIVAARAN ympäristörikosoikeudenkäynti alkoi Kainuun käräjäoikeudessa. Perustajatoimitusjohtaja Pekka Perää ja yhtiön kolmea muuta johtohenkilöä syytetään törkeästä ympäristön turmelemisesta. Syyttäjä vaatii heiltä ja Talvivaara Sotkamon konkurssipesältä rikoshyötynä valtiolle 13,3 miljoonaa euroa.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN uudet tilaukset ja tilauskanta kasvoivat huhti-kesäkuussa. Kasvun takana ovat erityisesti Turun telakan laivatilaukset. Puolet yrityksistä kertoi tilauskantansa kasvaneen.

TEOLLISUUSYRITYKSET eivät usko tuotantonsa kasvavan lähikuukausina. Vain rakennusalan näkymät loppuvuodelle ovat kirkkaammat, kertoo EK:n tuore suhdannebarometri.

Talouselämä 25/2015

Uutiset YRITYSKAUPPA

Nokian johto säilytti kasvonsa Nokian karttayksikön hinta jäi odotuksista. Seuraavaksi yhtiö etsii kasvusiemeniä virtuaalitodellisuudesta. Teksti Juha-Matti Mäntylä NOKIA MYI karttansa Audille, BMW:lle ja Daimlerille. Toimitusjohtaja Rajeev Suri säilytti kasvonsa, sillä autovalmistajien maksama 2,8 miljardin euron kauppahinta on kulujen jälkeenkin hieman enemmän kuin Here-yksikön liikearvo Nokian taseessa. Entiset Nokia-johtajat saavat sen sijaan katsoa peiliin. He maksoivat kahdeksan vuotta sitten karttayhtiöstä peräti 5,7 miljardia euroa – kaksi kertaa enemmän kuin mitä Nokia siitä nyt saa. Tulevien vuosien itseohjautuvat autot tarvitsevat karttoja, ja Here on uskottavin haastaja karttajätti Googlelle. Nokian karttayksiköstä kilpailivat tiettävästi myös esimerkiksi yhdysvaltalainen kasvuyhtiö Uber ja kiinalainen hakukoneyhtiö Baidu. Microsoftkin oli huhujen mukaan kiinnostunut. Moni uskoi Nokian saavan kartoistaan enemmän. Citigroup arvioi keväällä Heren hinnaksi neljä miljardia euroa, suomalainen Inderes puhui jopa viidestä miljardista eurosta. Miksi huutokauppa hyytyi? Perinteisillä autovalmistajilla oli koko

ajan yliote. Ne tuovat yli puolet Heren liikevaihdosta. Jos Nokia olisi myynyt esimerkiksi kiinalaisille, autoteollisuus olisi saattanut loikata Googlen leiriin. Heressä työskentelee 6 500 00 työntekijää, jotka tuottivat viiUUSI KEKSINTÖ. Kolmikiloinen Ozo me vuonna noin miljardin eukuvaa kahdeksalla ron liikevaihdon ja vain muulinssillä 360 asteen taman kymmenen miljoonan videokuvaa. Hinta on euron tuloksen. Ilman autokuluttajan ulottumattomissa. teollisuutta kartat olisivat rankasti tappiolla. Heren kaltaista liiketoimintaa eii kannata pitää eikä ostaa sijoitusmielessä. ketoiminnan ydin oli Saksassa ja YhdysAudille, BMW:lle ja Daimlerille riittää nol- valloissa. latulos. Ozo-kamera osoittaa, että Nokia hakee uusia liiketoimintamahdollisuuksia. ToiNOKIA EI OLE mukana autoteollisuuden mitusjohtaja Rajeev Suri vihjasi Talouselämurroksessa. Yhtiö lähti elokuviin. mälle toukokuussa, että sellaisia voi löytyä Heinäkuun lopulla Nokia julkisti Hol- myös esimerkiksi terveysteknologiasta. lywoodissa virtuaalitodellisuuskamera Toisaalta karttojen myynti kertoo, ettei Ozon. Laite kuvaa kahdeksalla linssillään Nokia tule ottamaan näissä sivuliiketoivideota, joka vie virtuaalilaseja käyttävät minnoissaan taloudellisia riskejä. Nokia katsojat keskelle elokuvaa. Laitteen hin- on verkkoyhtiö, jonka tulevaisuus riipta noussee vähintään kymmeniin tuhan- puu siitä, miten 17 miljardin Alcatel-Lucent siin euroihin. Suomalaisittain on hienoa, -kauppa saatetaan kunnialla päätökseen. että Nokia kehittää tätä teknologiaa TamMolemmat yhtiöt julkistivat juuri erinpereella – siinä missä myydyn karttalii- omaiset osavuositulokset. ■

Talouselämä 25/2015

VIKING LINE TEKI ENNÄTYKSEN

OP PAUKUTTI TULOSTA

SKODA NAPPASI TRANSTECHIN

VIKING LINE teki heinäkuussa matkustajaennätyksen sen matkustajamäärän noustua 945 343:een, mikä on 20 000 enemmän kuin edellinen ennätys. Matkustajamäärä kasvoi Turku-Tukholma-reiteillä, mutta väheni hieman Helsinki-Tukholma-reitillä.

OP RYHMÄ teki historiansa parhaan puolivuosituloksen. Sen liikevoitto kasvoi 29 prosenttia 627 miljoonaan. Toinen neljännes ei ollut ihan yhtä hyvä kuin ensimmäinen. Pankin mukaan asuntolainan lyhennysvapaata on käyttänyt jo 100 000 asiakasta.

TŠEKKILÄINEN SKODA Transportation Group ostaa enemmistön suomalaisesta Transtechistä. Suomalainen Sinituote pysyy vähemmistöomistajana. Oulussa ja Otamäessa toimiva yhtiö on erikoistunut matalalattiaraitiovaunujen valmistamiseen.

ARTTU LAITALA

LYHYET

VALTAVIRTA

Ennustus menneisyydestä KEVÄÄLLÄ ARVELIN, että Suomi ja Britannia ajautuvat vaalien jälkeen samankaltaiseen sekavaan tilanteeseen: hallitus pitää koota suhteellisen voittajan ympärille takiaispuolueiden avulla. Molemmissa maissa voittajaksi nousi selvä ykkönen. Britanniassa konservatiivit nappasivat jopa yksinvallan. Suomessakin takiaisia tarvittiin vain kaksi, selvästi vähemmän kuin edellisellä vaalikaudella. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, joten kokeillaan menneisyydellä. OLIPA KERRAN maa, joka oli ajautunut pahoihin talousongelmiin. Teollisuuden kilpailukyky oli heikentynyt ylisuurten palkankorotusten vuoksi. Julkinen talous oli velkaantunut avokätisen sosiaali- ja aluepolitiikan vuoksi. Työttömyys kasvoi. Maata oli jo alettu nimitellä Euroopan sairaaksi mieheksi. Devalvaatio valuutan ulkoista arvoa leikkaamalla oli historiallisista syistä pois laskuista, joten hallitus päätti yrittää muita keinoja. Naapureiden kanssa perustettiin yhteinen rahaliitto ja ammattiyhdistysliike taivuteltiin erittäin maltillisiin palkankorotuksiin. Työmarkkinoiden sääntelyä purettiin. Maahan syntyi kymmenessä vuodessa yli miljoona uutta (huonosti palkattua) työpaikkaa. Ne pitivät yllä kokonaiskysyntää, jonka heikkous olisi muuten vetänyt maan lamaan. Vasta noin 15 vuoden kituuttamisen jälkeen huomattiin, että voisihan palkkoja vihdoin nostaakin, kun yrityksillä menee hyvin ja verotulotkin kasvavat huimasti. Tämä on Saksan talouskehitys yhdistymisen jälkeen. Onko Saksan tie meidänkin tiemme, nyt kun Juha Sipilän porvarihallitus yrittää yhteiskuntasopimusta? EI AINAKAAN ihan yksi yhteen. Sisäinen devalvaatio eli nollalinjan palkankorotukset sekä työmark-

Teksti Matti Virtanen

kinoiden liberalisointi aloitettiin Saksassa sosiaalidemokraattisen liittokanslerin Gerhard Schröderin johdolla. Se ei todennäköisesti olisi onnistunut porvarivetoisesti. Eikä taida onnistua Suomessakaan. Sipilä ei näytä tarttuvan puoluetoverinsa Olli Rehnin tarjoukseen, jolla lisättäisiin työntekijöiden vaikutusvaltaa yrityksissä. Siinä on yksi syy Saksan ja Ruotsin menestykseen: niin sanotun myötämääräämisen kautta työntekijöillä on omistamisen tunne yrityksen asioihin. Suomessa asiasta ei haluta edes keskustella, ilmeisesti siksi että Elinkeinoelämän keskusliitto EK pelkää sitä kuin ruttoa. Sipilä tarjoilee työntekijäpuolelle porkkanaksi edelleen vain hallitusohjelmaan kirjattua muutosturvaa. Pelkääkö Sipilä ay-liikettä? Ammattiliittojen valtaa horjuttanut Schröder on leimattu vasemmalla Saksan Thatcheriksi – Suomessa vastaavalle tittelille ei näytä olevan ottajia. SAKSAN AY-LIIKE nieli omalääkärinsä eli Schröderin määräämät myrkkypillerit vuodesta toiseen, koska valtaosa taloustieteilijöistä sanoi, että vain otettu lääke auttaa. Nyt kuuri on lopussa, työttömyys on lähes puolittunut ja kilpailukyky kunnossa. Yksi ongelma on vielä jäljellä: Saksan julkinen velka on yhä suurempi kuin mitä hallitus on luvannut. Onneksi markkinat eivät piittaa siitä, vaan luottokelpoisuus pysyy parhaana mahdollisena. Pystyykö Suomi samaan edes vuonna 2030? En löisi vetoa. ■

matti.virtanen@talentum.com Twitter: @MVirtanen

Talouselämä 25/2015

TUORETTA 0N. Func Foodin myyntijohtaja Kari Laitinen ja -päällikkö Johan Åhminne tutustuvat yhtiön ostamiin Celsius-juomiin.

LISÄRAVINTEET

Lisää muskelia

Toimittanut Olli Harma

JYRKI LUUKKONEN

Yrityskaupat & kasvuyritykset

Suomen urheiluravinteiden ykkösbrändin Fastin haltija Func Food tuplaa kokonsa ja laajentaa Ruotsiin. ”Ala konsolidoituu.” Teksti Olli Harma LISÄRAVINTEET EIVÄT ole Suomessa enää nappikauppaa. ”Markkinan koko oli viime vuonna noin 90 miljoonaa euroa, ja se kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhtia”, kertoo Suomen myydyintä urheiluravinnebrändiä Fastia valmistavan Func Foodin toimitusjohtaja Antti Pirinen. Silti Func Food hakee lisäkasvua ulkomailta. Tuoreessa yrityskaupassa se ostaa ruotsalaisen urheilujuomajakelijan People’s Choicen ja kaksinkertaistaa liikevaihtonsa arviolta 50 miljoonaan euroon.

Talouselämä 25/2015

KAUPAN YTIMESSÄ on People’s Choicen vahva päivittäistavarakaupan myyntiosaaminen. ”Ruotsissa päivittäistavarakaupassa ei vielä ole syntynyt isoa lisäravinnebrändiä vaan kauppa on keskittynyt verkkoon. Pääsemme samalle viivalle muiden brändien kanssa, mutta meillä on 40 hengen myyntiorganisaatio takanamme”, perustelee Func Foodin toimitusjohtaja Antti Pirinen. Suomi on lisäravinteissa poikkeusmarkkina siinä, että jakelu on keskittynyt ruokakauppoihin. Pirinen uskoo, että kuluttajakysyntä vetää tuotteet päivittäistavarakaupan hyllyille muuallakin.

People’s Choice jakelee Ruotsissa yksinoikeudella funktionaalista Celsius-juomaa sekä Freddy-urheiluvaatemerkkiä. Celsiuksen nousu urheilu- ja energiajuomien kakkosbrändiksi on nostanut yhtiön liikevaihdon hurjaan kasvuun: kuluvan vuoden arvio on liki 25 miljoonaa euroa, kun vuonna 2010 yhtiö vaihtoi alle puoli miljoonaa euroa. FUNC FOODIN laajentumisen rahoittajana toimii kotimainen pääomasijoittaja Sentica Partners, joka osti enemmistöosuuden Func Foodista vuosi sitten. Samantien se täydensi yhtiön tuotevalikoimaa kotimai-

LOGISTIIKKA

PostNord kirittää pakettikisaa sella CocoVi -superruokabrändillä. Sentican tavoitteena on rakentaa urheilullisen lifestylen monibränditalo, jonka tuotteilla on yhtenäiset kohderyhmät ja jakelukanavat. ”Liikevaihtotavoitteemme on sata miljoonaa euroa. Tutkimme jo esimerkiksi Norjan markkinaa. Kansainvälisesti ala on konsolidoitumassa. Todennäköisesti Func Food myydään lopulta isolle teolliselle toimijalle”, kertoo Sentican toimitusjohtaja Mika Uotila. MAAILMANLAAJUISESTI ALAN isoin brändi on irlantilaisen Glanbian valmistama Optimum nutrition. Urheilulisäravinteissa markkinajohtajat ovat kuitenkin tyypillisesti paikallisia. Suomessa markkinaykkönen on urheiluvalmentaja Veikko Vallinin perustama Func Foood ja kakkonen vitamiinivalmistaja Vermanin kehittämä Leader-tuotemerkki. Pirisen mukaan fitness- ja lisäravinnebuumi on yllättänyt myös Glanbian. ”Heidän tuotannossaan juusto on ollut ykkönen ja sivutuotteena on syntynyt heraa. Viimeksi kun tapasin Glanbian johtajia he kertoivat, että nyt näyttää kuin urheiluravinteet olisivat ykkönen, ja juustoa syntyisi siinä sivussa”, Pirinen kertoo. ■

Teksti Olli Harma RUOTSALAINEN LOGISTIIKKAYHTIÖ PostNord tekee ison peliliikkeen Suomen markkinoilla ostamalla 24 miljoonan euron liikevaihtoa tekevän Uudenmaan Pikakuljetuksen. Kaupan myötä PostNordin liikevaihto Suomessa nousee noin kolmanneksella 95 miljoonaan euroon, ja yhtiö pääsee kisaamaan muun muassa Postin kanssa isojen kansainvälisten verkkokauppojen pakettijakelusta. PostNord toimittaa Suomessa Zalandon ja Elloksen paketit Suomen Lähikaupan kautta. ”Kaupan myötä meidän pakettijakelumme tuplaantuu. Se tarkoittaa, että pystymme ostamaan kuljetusyrityksiltämme tehokkaammin ja kustannustehokkuutemme nousee. Tämä on volyymibisnestä ja marginaalit pieniä”, sanoo PostNordin Suomen maajohtaja Jari Rinnekoski. Verkkokauppa on kasvanut Euroopassa vuositasolla noin 15 prosentin vauhdilla, mutta Suomessa kasvu hyytyi viime vuonna kahdeksaan prosenttiin.

oman markkinatutkimuksen perusteella siitä tulee nyt Suomen toiseksi suurin yritys- ja kuluttajapakettien jakelija Postin jälkeen. Rinnekosken mukaan kilpailu Amazonin ja Alibaban kaltaisten verkkokauppojen toimituksista edellyttää kilpailukykyistä hintaa ja laatua. Alibaba on PostNordin asiakas jo Tanskassa. Uudenmaan Pikakuljetuksen asiakkaisiin kuuluu muun muassa yhdysvaltalainen kuriiriyhtiö FedEx. Lisäksi yritys on erikoistunut lämpösäädeltyihin kuljetuspalveluihin ja terveydenhuollon logistiikkaan. Yrityskauppa on PostNordille siis myös tie lääkejakeluun ja kauppakassipalveluihin. ■

POSTNORD SYNTYI Ruotsin ja Tanskan postien yhdistyttyä vuonna 2009. Yhtiön

JUHA RAHKONEN

Yhtiö ostaa Uudenmaan Pikakuljetuksen ja kiristää kilpailua verkkokaupan pakettikuljetuksista Suomessa.

HAASTAJA. Jari Rinnekosken PostNord nousee kakkoseksi pakettikuljetuksissa.

PATRIK LINDSTRÖM

VIIKON KAUPAT

HARKIMO KAAPPAA INFRONT MEDIAN

STORA ENSO MYY BARCELONASSA

URHEILUMARKKINOINNIN konkarit Harry Harkimo (kuvassa) ja Mika Sulin ostavat Infront Sports & Median Suomen ja Ruotsin toiminnot toistaiseksi nimeämättömään, Infront Finlandin korvaavaan yhtiöön. Siirtyvät sopimukset koskevat urheilu- ja viihdetapahtumien markkinointioikeuksien tuotteistamista ja myyntiä.

ENSIKUITUPOHJAISIIN kuluttajapakkauksiin keskittyvä Stora Enso myy Barcelonassa sijaitsevan kierrätyskartonkitehtaansa saksalaiselle Quantum Capitalin rahastolle. 117 miljoonan euron liikevaihtoa tekevän tehtaan alustava kauppahinta on kymmenen miljoonaa euroa. Talouselämä 25/2015

Yrityskaupat VIIKON KAUPAT

Kerro yrityskaupasta: yrityskaupat.talouselama@talentum.fi

Amer vahvistuu ﬁtness-välineissä Pienen italialaisen Queenaxin hankinta tuo Amer Sportsille lisää valikoimaa toiminnalliseen voimaharjoitteluun. 50 ENEMMISTÖKAUPPAA OSTAJA

OSAKEOMISTUS, % ENNEN NYT

OSTETTU YRITYS, TOIMIALA, KOTIPAIKKA

LIIKEVAIHTO, HENKIMILJ. E. LÖSTÖ

MYYJÄ

234 1379

Bure Equity AB ja AB Traction yht. 66 % sekä pienomistajia, Ruotsi

117

220

Stora Enso Ingerois Oy ja Merivienti Oy (Stora Enso)

100 Metsä Wood France SAS, sahatavaran, vanerin ja Kerto-tuotteiden jalostus- ja jakelutoiminta, Ranska

115

Metsäliitto Osuuskunta

100 AN Maskinteknik Ab, metsäkoneiden jälleenmyynti ja huolto, Ruotsi

PKC Group Oyj 50 %, Huakai Wire Harness Co. Ltd. 50 %, (Gun perhe, Kiina)

100

680

Gun perhe, Kiina

Tieto Oyj

100 Software Innovation AS, sisältöhallintaratkaisut, Norja

350

Atlantis Vest AS (Rieberin perhe) 43 %, Meteva AS (Trond Mohn) 43 %, sekä toimiva johto ja yhtiön työntekijöitä 14 %, Norja

Bonnier Books AB, Ruotsi (Bonnier)

135

Stockmann Oyj Abp

Solteq Oyj

100 Descom Group Oy, digitaalisen kaupankäynnin palvelut, Jyväskylä

220

Sentica Pertnersin rahastot 61 %, Corpinghouse Oy 12 %, Aidacom Partners Oy 6 % sekä henkilösijoittajia

Kingspan Plc, Irlanti

100 SPU Oy, polyuretaanieristeiden valmistus, Kankaanpää

Tapani Tuomisen kuolinpesä 43 %, Janne Jormalainen 37 % ja Ilkka Pohjoismäki

PostNord Oy (PostNord AB, Ruotsi)

100 Uudenmaan Pikakulj Pikakuljetus Oy, pakettikuljetuspalvelut, Vantaa pakettikuljetuspalvelut

DVS Road Oy (DVS A/S, Tanska)

Bravida Oy (Bravida AB, Ruotsi)

asennus- ja 100 Halmesvaara Oy, talotekniikan talotekn kiinteistöhuolto, Espoo

110

Vesa Lipsanen, Ariel Nemes, Poju Zabludowicz, Timo Savimäki, Peder Brese, Lauri Ratia, Heikki Lamminaho, Petri Nikula sekä Matti, Timo ja Ulla Halmesvaara

Falck Investments Finland Oy Ab (Falck Group A/S, Tanska / Lundberg Foundation 57 %, KIRKBI A/S 28 %, Trygheds Gruppen smba sekä yhtiön johto ja avainhenkilöt, Tanska)

300

Markus Ulfstedt ja Katariina Matveinen

Scanfil Oyj

Quantum Capital Partnersin rahasto, Saksa

100 Stora Enso Barcelona S.A., kierrätyskuitupohjaista kartonkia valmistava tehdas, Espanja

Mutares AG, Saksa

Ponsse AB, Ruotsi (Ponsse)

Talouselämä 25/2015

97 PartnerTech AB, energiateollisuuden sopimusvalmistus ja jälkimarkkinapalveluiden toimitus, Ruotsi

perustettava yhtiö: Jiangsu Huokai-PKC Wire Harness Co. Ltd., johdinjärjestelmien valmistus, Kiina

Stockmann Oyj Abp:n Akateemisen Kirjakaupan liiketoiminta, kirjakauppapalvelut, Helsinki

51 9Lives Group Oy, en ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut, Helsinki sairaankuljetus

Veli ja Kimmo Niskala

OSTAJA

OSAKEOMISTUS, % ENNEN NYT

OSTETTU YRITYS, TOIMIALA, KOTIPAIKKA

LIIKEVAIHTO, HENKIMILJ. E. LÖSTÖ

MYYJÄ

Andreas Celik 50 %, Magnus Fejerstram 50 %, Ruotsi

Kaivon Liha Kaunismaa Oy (Mika ja Juha Kaunismaa)

100 Clothing Plus Oy, älyvaatteiden valmistus, Kankaanpää

340

Akseli Reho 26 %, Pentti Hurmerinta 26 %, Jyrki Palojärvi 15 %, Mikko Paajasaari 10 %, Heikki Jaakkola 10 % sekä kaksi pienomistajaa

100 Transpoint International Kft, maantielogistiikan palvelut, Unkari

120

Transpoint International Oy (VR Transpoint Oy / VRYhtiöt)

Massimiliano Corsini srl:n Paper Machinery ja Focus Rewinding -liiketoiminta, pahmopaperien ja kuitukankaiden uudelleenrullainten valmistus, Italia

Massimiliano Corsini srl (Corsinin perhe)

100 Datawell Oy sekä sen ruotsalainen tytäryhtiö Datawell AB ja norjalainen tytäryhtiö Nivaco AS, ohjelmistokehitys, Espoo

Mikko Leino 60 %, Elisa Oyj 19 %, Marja Leino 8 %, toimiva johto 13 %

Comp Aid Group Oy (Sponsor Capitalin rahastot 56 %, Petteri Mäki 40 % ja toimiva johto 4 %)

100 Comp-Aid Oy ja sen tytäryhtiö PT Keskus Oy, apuvälineiden myynti ja maahantuonti, Vantaa

Petteri Mäki

Perustettava yhtiö (Harry Harkimo ja Mika Sulin)

Infront Sports & Media AG:n Suomen ja Ruotsin toiminnot, urheilutapahtumien markkinointi-, yritysrahoitus- ja hospitality-palvelut sekä tapahtumien tv-oikeuksia, Helsinki

Core Assets Group Ltd, Iso-Britannia

100 Neljä Astetta Oy, lastensuojelun palvelut, Lahti

100

Amer Sports Oyj

Queenax S.r.l.:n liiketoiminta, toiminnallisten voimaharjoitteluvälineiden brändit sekä immateriaali- ja jakeluoikeudet, Italia

Queenax S.r.l.,Italia (Functional Training Revolution S.r.l. / italialaisessa yksityisomistuksessa)

Seppo Laine Oy (Christoffer Sundman 17 %, Jari Lipsanen 17 %, Simo Hovi 17 %, Jarkko Tiilikainen 13 %, Tom-Erik Hagelberg 8 % sekä muuta henkilöstöä)

Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab:n n liiketoiminta, patenttitoimistopalvelut, Helsinki

Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (Eva Grew 27 %, Karin Slotte 24 %, Leena Karvinen 10 %, Juha-Matti Aalto 10 %, Mirja Matilainen 10 %, Tord Langenskiöld 9 %, Lena Pitkänen 6 %, Jukka Haimelin 4 %)

CompAid Group Oy (Sponsor Capitalin rahastot 56 %, Petteri Mäki 40 % ja toimiva johto 4 %)

100 Rehamed Oy, apuvälineiden ja hoitotarvikkeiden myynti ja maahantuonti, Espoo

Medi10 Oy (Antti Airasmaa)

Oy Carbonex Ab (Mats Grenner)

100 Nordic Medcom Ab, dialyysilaitteiden maahantuonti ja jälleenmyynti, Ruotsi

Anne Puhasmägi

Nebula Oy (Ratos AB 70 % ja Rite Ventures AB 15 %, Ruotsi, sekä henkilöstöä)

TelecityGroup Finland Oy (listattu Lontoon pörssiin)

SL Capital Partnersin rahastot, Skotlanti

Func Food Group Oy (Sentica partnersin rahastot 54 % , Andreas Celik 20 %, Antti Pirinen 10 % , Jani Uusi-Ristaniemi 6 % sekä pienosakkaita)

HKScan Finland Oy (HKScan)

Jabil Circuit Inc, USA

Trans-Sped Kft. (Delog Kft), Unkari

Valmet Oyj

FCG Finnish Consulting Group Oy (Kuntaliitto)

Gasum Oy:n paikallisjakeluverkostot, Gasum paikallisjakelu Oy ja Helsingin kaupunkikaasu Oy:n osakkeet, kaasun paikallisjakelu, Helsinki

100 People’s Choice AB, funktionaalisten elintarvikkeiden valmistus, Ruotsi

50 Paimion Teurastamo Oy, nautojen teurastus, Paimio

TelecityGroup Finland Oy:n datakeskuspalveluihin liittymätön liiketoiminta, tietoliikenne-, tuki- ja käyttöpalvelut, Helsinki

Gasum Oy (Suomen valtio 75 % ja OAO Gazprom 25 %, Venäjä)

Infront Sports & Media AG, Sveitsi (Bridgepointin rahasto, Iso-Britannia) Petri Sinisalo 50 % ja Mikko Meritie 50 %

Talouselämä 25/2015

Yrityskaupat OSAKEOMISTUS, % ENNEN NYT

OSTAJA

Turun Huvituottajat Oy 80 % (Henri ja Kalle Kulmala), Marko Nuutinen 20 %

Attendo Oy (IK Investment Partnersin rahastot, Ruotsi)

9Lives Group Oy (Markus Ulfstedt ja Katariina Matveinen)

Siparila Oy (Juha Sojakka)

Lassila & Tikanoja Oyj

LIIKEVAIHTO, HENKIMILJ. E. LÖSTÖ

OSTETTU YRITYS, TOIMIALA, KOTIPAIKKA

Polarartistit Oy:n liiketoiminta, ohjelmistotoimistopalvelut, Espoo

MYYJÄ

Juha Lindgren

Falck Ensihoito Oy (Falck Group A/S, Tanska / Lundberg Foundation 57 %, KIRKBI A/S 28 %, Trygheds Gruppen smba sekä yhtiön johto ja avainhenkilöt, Tanska)

100 Jannpuu Oy, huonekaluteollisuuden liimalevykomponenttien valmistus, Kajaani

Jouko Heikkinen 60 %, Aini Heikkinen 20 % ja Janne Heikkinen 20 %

100 Lakeuden Kylmäkeskus Oy, kaupan kylmälaitteiden asennukset, huolto ja ylläpito, Seinäjoki

Jukka Viitala ja Jani Mustapää

CompAid Group Oy (Sponsor Capitalin rahastot 56 %, Petteri Mäki 40 % ja toimiva johto 4 %)

100 Suomen Proteesipalvelut Oy, proteesien valmistus, Helsinki

Marco Storti, Pekka Paasivaara, Harri Oikarinen, Peter Kaske, Karl Lindfors ja Tarvo Ranta

Attendo Hammaslääkäripalvelut Oy (Attendo, Ruotsi / IK Investment Partners 77 % ja toimiva johto)

Hammaspeikko Oy:n liiketoiminnat, kolme hammaslääkäriasemaa, Helsinki, Loviisa ja Lapinjärvi

Hammaspeikko Oy (Jani Heikkilä ja Sanna Suominen)

Coronaria Hoitoketju Oy (Cor Group Oy 55 %, Norvestia Industries Oy 19 %, Suomen Teollisuussijoitus 7 % sekä avainhenkilöt 19 %)

Suomen Syöpäyhdistyksen Patologian laboratorio Oulu, seulontapalvelut ja patologian laboratoriopalvelut, Oulu

Suomen Syöpäyhdistys

Lassila & Tikanoja Oyj

100 Kuljetus J Hirvonen Oy, jätteiden kuljetus, Kitee

Haukiala Oy (Ilkka Kuuramaa 80 % ja Mikko Luukkainen 20 %)

Elisa Appelsiini Oy (Elisa)

Datawell Oy:n Codeserver-liiketoiminnat ja niiden oikeudet, tuotteistetun masterdatan hallintajärjestelmä, Helsinki

Datawell Oy (FCG Finnish Consulting Group Oy / Kuntaliitto)

Rahulan Rehu Oy (West Star Oy / Heikki Savolainen ja Jarno Käyhkö)

Itä-Suomen Lemmikkikeskus Oy:n kolmen myymälän liiketoiminta, lemmikkieläinten ja -tarvikkeiden vähittäismyynti ja maahantuonti, Joensuu

Itä-Suomen Lemmikkikeskus Oy (Jarkko Karttunen)

Delete Sweden Ab ( Delete Group Oy / Axcel AB:n rahasto, Ruotsi ja toimiva johto)

Åke Gustavsson 50 % ja Mathias Selg 50 %, Ruotsi

100 Curanda Terveyspalvelut Oy, hammaslääkäripalvelut, Turku -

Falck Ensihoito Oy:n liiketoiminta, ensihoitopalvelut, Helsinki

100 AB Sprangsotning, teollisuuskattiloiden puhdistus, Ruotsi

Polarartistit Oy (Ilkka Pensola)

VIIKON KAUPAT

ISKELMÄLAULAJAT SAMAAN TALLIIN

Frederik

Talouselämä 25/2015

TURKULAISEN OHJELMATOIMISTO Auraviihteen Sony Musicille myyneet Henri ja Kalle Kulmala ostavat 80 prosenttia saman alan Polarartistit -yhtiöstä. Loput 20 prosenttia ostaa Polarartistien liiketoimintajohtajana toiminut Marko Nuutinen, joka nousee toimitusjohtajaksi väistyvän Ilkka Pensolan tilalle. ”Meistä tulee ylivoimainen markkinajohtaja Suomessa. Jatkossa yrityksillä on enemmän artisteja tarjota”, Auraviihteen toimitusjohtajana vaikuttava Henri Kulmala perustelee. Viimeksi toukokuussa Kulmalat ostivat DBTL-festivaalin liiketoiminnan.

Auraviihde edustaa Suomen tangokuninkaallisia ja Polarartistit viihdemusiikin konkareita kuten Virve Rostia, Dannya, Frederikiä ja Tapani Kansaa. Itsenäisinä pysyvien yhtiöiden listoilla komeilevat pian sekä tangokuninkaalliset että ”junttidiskon kuninkaaksi” tituleerattu Frederik. Polarartistien liikevaihto putosi viime vuonna alle neljään miljoonaan euroon. Vuonna 2010 se oli 4,8 miljoonaa euroa. Auraviihteen liikevaihto on sekin kutistunut reilusta kymmenestä miljoonasta eurosta alle yhdeksään miljoonaan.

OSTAJA

OSAKEOMISTUS, % ENNEN NYT

OSTETTU YRITYS, TOIMIALA, KOTIPAIKKA

100 Kotihotelli Oy, hotellipalvelut, Helsinki

LIIKEVAIHTO, HENKIMILJ. E. LÖSTÖ

MYYJÄ

Hannu Junkkaala 45 %, Mikko Laine 45 % ja Timo Aarvala 10 %

Rasmira Oy (Jari Kumaja)

Majoituspalvelut Forenom Oy (Barona Group Oy / Markus Oksa ja muu johto 75 %, Elo ja Nordic Mezzanine 25 %)

MJS-Infra Oy (Mika Sundell)

- Rasmira Oy:n liiketoiminta, teiden kunnossapidon ja infrarakentamisen palvelut, Lohja

Perustettu yhtiö (Audi AG, BMW Group ja Daimler AG, Saksa)

Minna ja Janne Koivunen

100 Amado Hotels Oy, hotelli ja ravintola Amado Porissa, Harjavalta

Tuomo Sippo, Joonas Sippo, Henrik Sippo ja Samuel Sippo

Oral Hammaslääkärit Oy

100 Hammasasema Suusepät Oy, hammaslääkäripalvelut, Rovaniemi

Maarit Karaksela, Anneli Ahvenjärvi, Pertti Paloniemi

Oral Hammaslääkärit Oyj

100 Simodent Oy, hammaslääkäripalvelut, Helsinki

Plusterveys Oy (Birgitta Von Troil), Paroter Oy (Barbara Tervahartiala) sekä Hammas-Arcur Oy (Kirsi Viita) tasaosuuksin

PlusTerveys Oy (yli 300 yhtiössä työskentelevää henkilöä)

100 Kvalident Oy, hammaslaboratoriopalvelut, Helsinki

Harri Repo 50 % ja Mikko Kääriäinen 50 %

Serviini Oy (Timo Hyöppinen 31 %, Henrik Rajamäki 27 %, Mikko Ranta 27 % ja Juha Mäkelä 15 %)

Oxa Oy (Pertti Oksan perikunta)

Attendo Oy (IK Investment Partnersin rahastot, Ruotsi)

Harri Jokinen ja Dan Holmbäck

DBC Suomi Oy (Tutor Investin MedTECH -rahasto 75 %, toimitusjohtaja Vesa Puustinen 10 % sekä pienosakkaita)

Suomen Terveystalo Oy:n fysioterapiapalvelut Jyväskylässä, fysioterapiapalvelut, Jyväskylä

Suomen Terveystalo Oy (EQT:n rahasto, Varma ja toimiva johto)

Etteplan Oyj

Theseus Talking Image B.V.:n liiketoiminta, visuaalisten käyttöohjeiden ja teknisen kuvan tuottaminen, Hollanti

Theseus Talking Image B.V. (Leo Adank), Hollanti

Nokia Oyj:n HERE-liiketoiminta, kartta- ja sijaintipalvelut, Espoo

- Oxa Oy:n Ravintola Pitopadan, Ravintola Mikaelin sekä Suur-Savon Osuuspankin Mikkelin henkilöstöravintolan liiketoiminta, ravintolapalvelut, Mikkeli 100 Valtakadun Hammaslääkäriasema, hammaslääkäri- ja suukirurgiapalvelut, Rauma

1 100 1 6 454

Nokia Oyj

Te-arvio

5 VÄHEMMISTÖKAUPPAA OSTAJA

OSAKEOMISTUS, % ENNEN NYT

OSTETTU YRITYS, TOIMIALA, KOTIPAIKKA

LIIKEVAIHTO, MILJ. E.

HENKILÖSTÖ

MYYJÄ

GAE:n rahasto, Hong Kong

Silex Microsystems AB, MEMS-pohjaisten sensorien valmistus, Ruotsi

140

Bocap Oy:n rahastot

Greenled Oy, LED-valaistusratkaisut, Oulu

Matti Koskelo

Bocapin rahastot ja Veritas Eläkevakuutus

Ukkoverkot Oy, langattomien tietoliikennepalveluiden tuottaminen, Helsinki

Suunnattu anti perustajat Mikko Uusitalo, Antti Pullinen, Kari Lehtinen sekä yksityissijoittajia

Mustonen & Hakala Oy (Martin Mustonen ja Oskari Hakala)

suunnattu anti

Himoslomat Oy (Hannu Haljala) Helkama Emotor Oy (Satu Helkama 55 %, Outi Helkama 20 %, Saara Helkama 20 % ja Jukka Helkama 5 %)

100 Summer Up Oy, festivaali- ja tapahtumatuotanto, Lahti 18

Adwatec Oy, tehoelektroniikan vesijäähdytysmenetelmien valmistus, Kangasala

CapManin rahastot

Talouselämä 25/2015

Kasvuyritykset PÄÄOMASIJOITUKSET

SERIOUSLY

Ötökkäpeli keräsi jättirahoituksen

VUONNA 2013 perustettu Seriously julkaisi viime syksynä ensimmäisen pelinsä, Best Fiends -ötökkäpelin. PERUSTAJAT OVAT Roviolta lähteneet Petri Järvilehto ja Andrew Stalbow. Järvilehdolla on pitkä kokemus Remedyltä ennen Roviota, ja Stalbow työskenteli elokuvayhtiö 20th Century Foxissa. YHTIÖLLÄ ON nyt 28 työntekijää, joista kolme Yhdysvalloissa.

Kolmevuotiaan peliyhtiö Seriouslyn ensimmäinen peli Best Fiends vakuutti sijoittajat. Teksti Elina Lappalainen YKSI SUOMEN kuumimmista pelialan startup-yhtiöistä, Seriously, on kerännyt 16,4 miljoonan euron (18 miljoonan dollarin) rahoituksen kansainvälisiltä pääomasijoittajilta. Jos Rovion ja Supercellin tekemät osakekaupat jätetään laskuista ulos, Seriouslyn pääomasijoitus nousee Suomen pelialan historian suurimmaksi. Sijoittajina ovat Northzone sekä Korea Investment Partners sekä aiemmat sijoittajat Upfront Ventures, Sunstone Capital and Daher Capital. Uuden rahoituskierroksen myötä Seriouslyn tähän asti keräämä pääoma nousee jo lähes 25 miljoonaan euroon. ”Tulevien vuosien aikana isoimmat viihdebrändit nousevat mobiilipeleistä ja me haluamme olla siinä mukana”, Seriouslyn perustaja ja luova johtaja Petri Järvilehto sanoo. ”Olemme päässeet upeaan alkuun, mutta rahoitus antaa mahdollisuuden nostaa toiminta aivan eri tasolle.” Seriously julkaisi ensimmäisen mobiilipelinsä viime lokakuussa. Peliä on ladattu jo 15 miljoonaa kertaa ja sillä on 1,35 miljoonaa aiktiivista pelaajaa päivässä. Järvi-

lehdon mukaan peli on tuottanut tähän mennessä 11 miljoonaa dollaria. Summasta suurin osa on tullut tämän vuoden puolella. TAVOITTEENA ON rakentaa Best Fiendsistä kokonainen viihdebrändi ja rahoituskierros tukee tämän tavoitteen toteuttamista. Yhtiö on kasvattamassa tuotantotiimiään ja investoi markkinointiin. Se valmistelee myös lyhyiden animaatioiden tuotannon käynnistämistä ja muuta suoraan kuluttajille pelisovelluksen kautta jaettavaa maksullista sisältöä. Best Fiends -pelin toinen osa ilmestyy tänä vuonna ja yhtiö on aloitoittamassa myös kolmannen osan n tuotantoa. ÖTÖKÄT VASTAAN ETANAT. Seriously on myös yksi Best Fiends on pulmaensimmäisistä peliyhtiöispeli, jossa yhdistetään tä jotka pääsivät Applen älysamanlaisia kuvioita kellon sovellusmarkkinoille ly on lähiaikoina julkaisemassa toisiinsa. heti kellon tullessa myyntiin Best Fiendsiä Koreassa, paikalliB huhtikuussa 2015. Seriously teki nen rahoittaja avaa ovia. ki ne Applen kellolle Best Fiendsin maail”Korea Investments Partnersilla on maan sijoittuvan minipelin, joka täyden- Aasiassa suhteet kunnossa ja saamme sieltää varsinaisen pelin kokemusta. tä kerralla jalansijaa. He ovat mielenkiinRahoittajien mukana tulee myös suhtei- toinen partneri koko Aasian-markkinoiden ta ja osaamista. Esimerkiksi kun Serious- kannalta.” ■

KASVUYRITYSSIJOITUKSET SIJOITTAJA

RAHOITUS, MILJ. E.

SIJOITUSKOHDE, TOIMIALA, KOTIPAIKKA, PER. VUOSI

LIIKEVAIHTO 2014, MILJ. E.

HENKILÖSTÖ

OMISTAJAT

Northzone Ventures (Norja), Korea Investment Partners (Korea), Upfront Ventures (Yhdysvallat), Sunstone Capital (Tanska), Daher Capital (Libanon)

16,4

Seriously Digital Entertainment Oy, pelikehitys, Helsinki, 2013

1,6

Petri Järvilehto ja Andrew Stalbow, Upfront Ventures, Sunstone Capital, Daher Capital, Upfront Ventures

Bocap Oy, Veritas Eläkevakuutus ja Finnvera Oyj

4,5

Ukkoverkot Oy, mobiilidataverkkooperaattori, Helsinki, 2014

0,9

Mikko Uusitalo, Antti Pellinen, Kari Lehtinen

Cemron Ltd, Myinfomonitor -tilannenäkymien kehitys tuotannon tehostamiseen, Tampere, 2005

0,85

Anton Eriksson, Timo Pulkkinen

Jarl-Thure Eriksson, Kimmo Rasila, Mikko Pirinen, Vendep Oy, Viento Oy, Vincit Oy, Winterbackwoods Oy

Talouselämä 25/2015

0,135

TEKNIIKKALAJI

Kerro, kerro kuvastin

Teksti Saara Koho

MYYMÄLÄVARKAUDESTA TUOMITTU ihminen kävelee ruokakauppaan, kamerat skannaavat hänen kasvonsa ja vartija saa automaattisen hälytyksen. Suomalainen eläkeläinen saapuu portugalilaiseen autokauppaan, ja pian kauppiaan kännykässä pirisee ilahduttava tieto: Kas, asiakas onkin miljonääri. Kasvojentunnistuksessa tämä on pian teknisesti mahdollista. Onko se kuitenkaan laillista tai hyväksyttävää? Asiaa pohdittiin kesällä Yhdysvalloissa valtion vetämissä neuvotteluissa, joissa teknologiayritykset ja yksityisyydensuojaa puolustavat kansalaisjärjestöt yrittivät löytää yhteistä säveltä. Neuvottelut katkesivat järjestöjen ulosmarssiin. ”Kasvosi voidaan tunnistaa ilman suostumustasi. Voitko kuvitella, että joku ottaisi sormenjälkesi ilman lupaa?”, juristi Jennifer Lynch kysyi uutistoimisto Bloombergin haastattelussa. Kasvojentunnistuksen eturintamassa kulkee – nimensä mukaisesti – Facebook. Somejätin tekoäly-yksikön johtaja Yann LeCun on kertonut, että yhtiön algoritmit pystyvät tunnistamaan ihmisen 83 prosentin varmuudella, vaikka tämän kasvot eivät näkyisi kuvassa. Ohjelma tutkii esimerkiksi henkilön kampausta, vaatetusta, asentoa ja ruumiinrakennetta. Toisessa testissä algoritmit yrittivät selvittää, esittävätkö kaksi eri kuvaa samaa ihmistä. Onnistumisprosentti oli 97,25. Ihmiset osuivat samassa testissä oikeaan 97,5 prosentin tarkkuudella. Ohjelmistojätti Microsoft julkaisi keväällä suuren

suosion saaneen sivuston, joka väitti pystyvänsä tunnistamaan ihmisen iän ja sukupuolen yhden kuvan perusteella. Toiset ilahtuivat nuorekkuudestaan, toiset närkästyivät. Minua HowOldRobot luuli eräässä kuvassa 50-vuotiaaksi, mikä on reilusti yläkanttiin. Microsoft aikoo tuoda kasvojentunnistuksen myös Windows 10:een. Luottokorttiyhtiö MasterCard suunnittelee ”selfie-tunnistautumista” verkkomaksuihin. Yhtiöt kuitenkin lupaavat kerätä käyttäjiltä suostumuksen tunnistukseen. KASVOJENTUNNISTUS VOI tuoda paljon hyvää. Terroristien kiinni saaminen voi helpottua, kadonneet lapset tai muistisairaat vanhukset saatetaan löytää. Teknologia voi nopeuttaa tunnistautumista matkustaessa, virastoissa ja ostoksilla. Väärennökset vähenevät. Jaamme jo nyt paljon tietoa itsestämme vapaaehtoisesti sosiaaliseen mediaan. Annamme huolettomasti suostumuksen, kun kännykkäsovellus haluaa paikantaa sijaintimme. Sallimme tietokoneessa evästeet. Silti ajatus kasvojentunnistuksesta tuntuu erilaiselta. Ihan kuin isoveli valvoisi jokaista askelta. Kasvot ovat eri tavalla osa minuuttani kuin nimeni, allekirjoitukseni, luottokorttini tai Facebook-profiilini. Niitä kaikkia voisin halutessani muuttaa. Kasvotkin toki vanhenevat. Silti niissä on jotain pysyvää ja omaa, joka erottaa meidät muista. Kasvoihin liittyy myös valtava sosiaalinen lataus. Toisen ihmisen katse tuntuu katsojan autonomisessa hermostossa asti. ■ VIIKON QR

VIIKON SITAATTI

VAUVAUUTISIA. ”Priscillalla ja minulla on jännittäviä uutisia: Odotamme tyttövauvaa”, Facebookin perustaja Mark Zuckerberg paljasti päivityksessään. Hän ei yleensä puhu julkisuudessa yksityiselämästään.

VIIKON TUOTE

VIHDOIN. Ebolaan on kehitetty toimiva rokote, Maailman terveysjärjestö WHO kertoo. Guineassa tehtyjen kokeiden perusteella rokote antaa sataprosenttisen suojan tappavalta taudilta.

ROBOTTIPOLITIIKKAA. Uusin Foreign Affairs -lehti pohtii, kuinka robotiikka muuttaa arkea, politiikkaa ja sosiaaliturvaa. Lue lehden pääkirjoitus skannaamalla koodi puhelimellasi tai tästä linkistä: bit.ly/Tekniikkalaji25

Seuraa kirjoittajaa twitterissä @SaaraKoho Talouselämä 25/2015

RUTTO TAI KOLERA Kreikka tarvitsee kolmannen tukipaketin jälkeen varmasti myös neljännen, ehkä viidennenkin. Se on rutto. Vaihtoehto on, että velkojat kirjaavat isot tappiot heti. Se on kolera. Teksti Ismo Virta Kuva Yorgos Karahalis 26

Talouselämä 25/2015

RAHAA EI TIPU. Eurobank Ergasiasin konttori Ateenassa oli kiinni heinäkuun puolivälissä. Talletuspaon estämiseksi automaateilta sai nostaa vain 60 euroa päivässä.

Talouselämä 25/2015

RAHAA KIERTÄÄ KREIKKAAN JA TAKAISIN Kreikan tukipaketit

Kreikka I, 2010

110

mrd. euroa

KREIKKA II, 2012

130

mrd. euroa

KREIKKA III, 2015

mrd. euroa (arvio)

Pääosa euroista palaa velkojille 35 miljardia pankkien pääomittamiseen (palautuu EKP:lle) 28 miljardia valtion lainojen takaisin maksuun EKP:lle ja IMF:lle1 18 miljardia lainojen korkoihin

Suomen osuus 1,0 miljardia

Suomen osuus 2,5 miljardia

lkoministeri Timo Soinin (ps) henkilökohtainen valinta ruton ja koleran välillä päätyi ruttoon: Soini suostuu siihen, että EU voi alkaa jälleen neuvotella uutta tukipakettia Kreikalle. Oppositiossa Soini ja perussuomalaiset vastustivat kiihkeästi kaikkia Kreikka-paketteja, mutta vielä pelottavampi vaihtoehto oli se, että Kreikan rahoitus olisi lopetettu, jolloin Suomi olisi joutunut kirjaamaan Kreikasta massiiviset luottotappiot. Aiemmissa paketeissa euromaat, Euroopan keskuspankki EKP ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat ottaneet Kreikan rahoitettavakseen. Tämän jälkeen kukaan tervejärkinen tai vähän vinksahtanutkaan yksityinen rahoittaja ei anna Kreikalle lainaa, jolla se voisi lyhentää lainojaan näille julkisille rahoittajilleen tai maksaa lainojensa korkoja. Kreikka voi siis hoitaa vanhoja lainojaan vain ottamalla uutta lainaa vanhoilta velkojiltaan. ”Tämä on velkojien näkökulmasta tyypillinen tilanne. Velallinen ei pysty maksamaan sillä aikataululla kuin on sovittu. Velkojat miettivät, asetetaanko velallinen konkurssiin vai sovitaanko rahoitus uudelleen ja toivotaan, että velallinen maksaa joskus edes osan takaisin”, pelkistää Roger Wessman, entinen Nordean ja Evlin pääekonomisti, joka toimii nykyisin itsenäisenä konsulttina. Wessman esittää rautalankamallilla, kuinka tekeillä olevasta 86 miljardin euron kolmannesta tukipaketista valtaosa palautuu vanhoille velkojille. Kreikan kassan täytteeksi ja viime kuukausina kertyneisiin maksurästeihin jää vain muutama miljardi, jota Kreikan on tarkoitus täydentää yksityistämistuloillaan ja valtiontalouden primääriylijäämällään, siis tulojen ja menojen erotuksella ennen lainanhoitokuluja. Kreikka – toisin kuin esimerkiksi Suomi – sai viime vuonna valtiontaloudessa aikaan primääriylijäämän. Ongelma on jättimäinen, yli 300 miljardin euron vel-

Talouselämä 25/2015

81 miljardia tukilainasta palautuu velkojille

Loput 5 miljardia Kreikan maksurästeihin ja tyhjentyneen kassan täytteeksi 1 Summasta vähennetty 8 miljardia EKP:n voittoja Kreikan valtionlainoista.

LÄHTEET: VM JA ROGER WESSMAN

kalasti, jonka hoitoon ylijäämä ei alkuunkaan riitä. Siksi yksityiset rahoittajat kiertävät Kreikan kaukaa. Kolmannen tukipaketin synnyttämä poliittinen myrsky on iso siihen nähden, että se ei juuri lisää esimerkiksi Suomen tappioriskiä. Riskit on pääosin otettu jo aiemmissa paketeissa. Mutta vanhojen lainojen hoito siis vaatii aina vaan uusia paketteja. Kolmannen jälkeen pitää neuvotella vähintään neljäs, luultavasti viideskin paketti – tai sitten peli on vihellettävä poikki. ”OLEN ILOMIELELLÄ VÄÄRÄSSÄ” Peli olisi pitänyt viheltää poikki jo kauan sitten, arvioi entinen valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkö, talouskriisin hoitoon itsekin osallistunut Peter Nyberg. Wessmanin tapaan Nyberg on aktiivinen blogin kirjoittaja. Jos Wessman kannattaa ruttoa, Nyberg on enemmän koleramiehiä. Kumpikin ymmärtää myös toistensa näkemykset. ”Jo aluksi olisi pitänyt tehdä oikein kunnon velkaleikkaus. En näe mikä saisi tämän ohjelman onnistumaan paremmin kuin edellisetkään, varsinkin kun velkataakka näyttää vain kasvavan”, Nyberg sanoo. Hänen mielestään Kreikan voisi pelastaa ja euroalueellekin olisi parasta, jos Kreikka eroaisi eurosta. Velkaleikkauksen lisäksi maan pitäisi myös saada tilapäistä hätäapua. ”Sen jälkeen Kreikan valuutta devalvoitaisiin oikein kunnolla. Jonkin aikaa kestäisi kova sopeutuminen, valuuttasäännöstely olisi totaalinen”, Nyberg sanoo. ”Antaisin Kreikan elää omalla tavallaan, saisivat sitten ratkaista ongelmansa itse.” Hänen mielestään kilpailukykyisten tuotteiden puute ja uudistusten vastustus ovat velkataakan lisäksi Kreikan varsinaiset ongelmat. Uudet tukipaketit ovat mielekkäitä vain, jos uskoo niiden aikana tapahtuvan todellisia uudistuksia. ”Jos kreikkalaiset käytännössä toteuttavat sen, mitä on vaadittu ja talous lähtee kasvuun, olen ilomielellä väärässä”, Nyberg sanoo.

LAVRENTIS LAVRENTIADIS. Omasta mielestään superikkaiden sarjan nousukas joutui syntipukiksi Kreikan kriisissä. Oikeusjutut ovat kesken.

SPIROS LATSIS. Kreikan rikkain mies menetti talouskriisissä ison osan yli viiden miljardin euron omaisuudestaan.

Rahaakin löytyy Kreikan upporikkaita ei verotus yleensä paljon vaivaa. Osa oligarkeista on saanut syytteitä esimerkiksi korruptiosta. KREIKAN KURJUUDEN vastapainona on joukko superrikkaita oligarkkeja. Esimerkiksi laivanvarustuksesta ei paljon veroeuroja Kreikkaan heru, mutta omistajiaan laivat ovat rikastuttaneet. Tarkkaa tietoa Kreikan rikkaiden todellisesta varallisuudesta ei voi saada. Todennäköisesti Kreikan rikkain mies on kuitenkin Spiros Latsis, 68. Kuuluisaan laivanvarustajasukuun kuuluvan miehen tärkein yhtiö on Luxemburgissa sijaitseva investointipankki EFG Bank European Financial Group. Hänen muita omistuksiaan ovat esimerkiksi rakennusyhtiö Lamda, öljyyhtiö Hellenic Petroleum ja iso osuus Eurobankista. Voimansa päivinä Latsisin omaisuuden arvo oli yli viisi miljardia euroa, mutta sitten talouskriisi iski. Eurobank kuitenkin pelastettiin EU:n tukirahoilla. Latsisin opiskelukaveri oli muuten aikanaan José Manuel Barroso. Latsis poikkeaa monista Kreikan oligarkeista siinä, että häntä ei ole syytetty laittomuuksista. Hämmästyttävän kannattavia kiinteistökauppoja Eurobank tosin onnistui tekemään omaisuuttaan myyneen Kreikan valtion kanssa. TOISEEN ÄÄRIPÄÄHÄN oligarkeista kuuluu Lavrentis Lavrentiadis, 43. Hän on pysynyt otsikoissa rikosepäilyjen vuoksi koko talouskriisin ajan. Lavrentiadis on Piraeus-pankin suurin omistaja ja johtaja. Kreikan toisen tukipaketin korruptionvastaisten toimien osana hänet pidätettiin epäiltynä jopa 700 miljoonan euron väärinkäytöksistä. Mies oli tutkintavankeudessakin vuoden. Lavrentiadis väittää itse joutuneensa syntipukiksi. Oikeusjutut ovat kesken.

KREIKAN RAKENNUSALAN ykkösnimi on George Bobolas, 52. Hän johtaa ja omistaa Kreikan suurinta rakennusyhtiötä Ellaktoria, mutta Bobolas hallitsee myös useita muita yrityksiä. Bobolasinkin omaisuus on liki kaksi miljardia euroa. Bobolas on ollut pidätettynä veronkiertosyytösten vuoksi, mutta hän vapautui tehtyään sopimuksen 1,8 miljoonan euron verovelkojen maksusta. Bobolas kuuluu siihen joukkoon, joka narahti HSBC- pankin tietovuodossa. Telis Mistakidis, 53, on Forbesin listausten mukaan kerännyt noin kahden ja puolen miljardin euron omaisuuden. Tämä on nostanut miehen Kreikan kolmen rikkaimman kärkeen useina vuosina. Mistakidisin tärkein yhtiö on Glencore International, joka on yksi maailman suurimmista raaka-aineyhtiöistä. Mistakidis on Kreikan ja Britannian kaksoiskansalainen. Hänen kaltaisiaan kreikkalaistaustaisia emigranttimiljonäärejä on satoja. LAIVANVARUSTAJA Stavros Niarchosin poika Philip Niarchos kuuluu myös Kreikan superrikkaiden kolmen kärkeen. 2,5 miljardin euron omaisuus on tehnyt hänestä maan vaikutusvaltaisimman taidemesenaatin. Niarchos omistaa useita kymmenien miljoonien eurojen arvoisia tauluja, muun muassa Vincent van Goghin omakuvia. Niarchos on muutenkin erikoinen superrikas: häntä ei ole syytetty tai edes epäilty mistään talousrikoksista. MATTI VIRTANEN

Talouselämä 25/2015

”KREIKAN PITÄÄ LÄHTEÄ NIIN KAMALALLA TAVALLA, ETTÄ SEN JÄLKEEN KUKAAN MUU EI VARMASTI LÄHDE.” ONGELMA ON LUOTTAMUSPULA Myös Roger Wessmanin mukaan Kreikan pahin ongelma on, että kukaan ei enää luota kreikkalaisiin. ”Mitään rahaa ei anneta, ennen kuin Kreikka on ryhtynyt toimiin. Rahat korvamerkitään niin, että ne palautuvat varmasti velkojille”, sanoo Wessman. Senkin Wessman myöntää, että uudessa paketissa on riskinsä. ”Jos uskoo, että Tsipraksen lähtökohta on vielä kerran lypsää hiukan rahaa kreikkalaisille ja sen jälkeen laitetaan ranttaliksi, silloin uusi ohjelma ei kannata.” Lisärahaa Kreikkaan voi valua esimerkiksi EKP:n hätärahoituksen ja talletuspaon kautta. Enimmillään Kreikan pankkien keskuspankkirahoitus oli 109 miljardia. Viime vuonna se pieneni vain 30 miljardiin, mutta tänä vuonna summa on taas kasvanut 108 miljardiin. Siitä hätärahoitusta on 86 miljardia. ”Suurin ongelma on täydellinen luottamuspula. Muut euromaat eivät – perustellusti – luota Kreikkaan. Kreikkalaiset eivät – perustellusti – luota enää pankkijärjestelmäänsä. Pitäisi saada lisää investointeja, kuten on muissa kriisimaissa käynyt, mutta luottamuspula estää sen. On vaikea nähdä hyvää ratkaisua.” Kaikesta huolimatta Wessman pitää järkevänä kolmannen paketin yritystä. Niin kauan kuin rahoitus pyörii ja Kreikka maksaa korkonsa, ei takauksista tule kustannuksia esimerkiksi Suomelle. Jos rahoitus lopetettaisiin, realisoituisi Suomelle kaikkiaan noin viiden miljardin euron tappiot. Eri asia on, mikä Suomen Kreikka-saatavien todellinen ny-

Talouselämä 25/2015

VASTUU SIIRTYY Mikä selittää IMF:n ja euromaiden erilaiset linjat Kreikan kriisissä? IMF vaatii Nybergin tapaan kunnon velkaleikkausta, euromaat ovat nihkeämpiä. ”Euromailla ja IMF:llä on intressiristiriita. IMF on aina ensisijainen velkoja. Jos leikattaisiin, leikattaisiin euromaiden velkoja, jolloin IMF saisi varmemmin omansa pois”, kuvaa Wessman raadollisen asetelman. Euromaille taas on poliittisesti helpompaa antaa uusi paketti, käytännössä siis lisää maksuaikaa veloille. Euromaista tiukka linja leikkauksiin on etenkin Saksalla ja sen kyljessä Suomella. ”Kreikan pitää lähteä niin kamalalla tavalla, että sen jälkeen kukaan muu ei varmasti lähde. Saksa ei ole valmis rahoittamaan loputtomiin, mutta ei ole myöskään valmis antamaan mahdollisuutta onnistuneeseen lähtöön”, arvioi Nyberg saksalaisten motiivia. Saksan innolle pitää kiinni euroalueesta taas on yksinkertainen selitys. ”Euro on paljon heikompi kuin Saksan markka olisi. Se antaa Saksan viennille epäsuoran tuen.” Epäluottamuksesta johtuva Kreikan ankara holhous on Nybergille kauhistus. ”Nyt euroalue ottaa vastuun siitä mitä Kreikassa tapahtuu. Se on aika vaarallista.” ■

LUOVA RATKAISU. Suomen hallitus keksi sodan jälkeen ottaa kansalaisilta pakkolainan. Valtio maksoi pakkolainan takaisin jo vuonna 1949. OSVALD HEDENSTRÖM

SUOMI PUOLITTI SETELIT VALTIOVALTA VOI OTTAA myös pakkolainaa omilta kansalaisiltaan. Näin tehtiin Suomessa toisen maailmansodan jälkeen kun julkiset menot olivat huomattavasti suuremmat kuin tulot. Käytännössä J. K. Paasikiven kolmas hallitus määräsi juuri ennen vuoden 1946 alkua, että tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien 500, 1000 ja 5000 markan setelit menettävät puolet arvostaan. Toisen puolen valtio otti pakkolainaksi, jonka se maksoi takaisin kansalaisille vuoden 1949 loppuun mennessä. Lainasummaksi tuli 3,1 miljardia markkaa, josta valtio maksoi kaksi prosenttia korkoa. Kun inflaatio oli samaan aikaan lähes 20 prosenttia, lainaa voi pitää valtiolle edullisena.

kyarvo on. Pari miljardia Suomen tappioista kertyisi EKP-omistuksen kautta. Paljon puhutut vakuudet palauttaisivat Suomelle kuuden miljardin bruttotappiosta yhden miljardin.

Pakkolainan lisäksi hallitus halusi vähentää liikkeellä olevien setelien määrää. Määrä oli kasvanut vuosien 1938–1945 aikana kahdeksankertaiseksi, vaikka elinkustannusindeksi oli vain nelinkertaistunut. Näin Suomi taisteli myös inflaatiota vastaan. Hallituksen mielestä liika setelistö oli myös suurelta osin verottajalta salattua omaisuutta. Tätä

korosti se, että jos rahat olivat pankkitilillä, leikkausta ei tehty. Seteleiden puolittamisen teknisenä esimerkkinä toimi tuolloin Kreikka, ja Suomessa puhuttiinkin balkanilaisesta mallista. Nyt tilanne on toinen. Euroopan keskuspankki pelkää deflaatiota eikä inflaatiota, eikä Kreikalla ole omaa valuuttaa puolitettavaksi. MATTI KANKARE

Lähde: Helena Reponen, Setelinleikkaus Suomessa vuodenvaihteessa 1945–1946

100

suurinta

it-yritystä

UJON IT-NÖRTIN AIKA ON OHI Suomen 100 suurinta it-yhtiötä työllistävät vähemmän kuin miesmuistiin. Ne etsivät sosiaalisesti lahjakasta, tietotekniikkaa ja liiketoimintaa tulkkaavaa moniosaajaa. Teksti Juha-Matti Mäntylä Kuvitus Hans Eiskonen Talouselämä 25/2015

TYÖPAIKAT KATOAVAT

LISÄÄ TYÖPAIKKOJA

Suomalaiset it-yhtiöt, joiden työpaikkojen määrä väheni eniten vuodesta 2010 vuoteen 2014 YRITYS *=konserni

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 1

Tieto* Teliasonera 1 Ixonos* Digia* Also Nordic Holding* Siemens IBM Accenture Fujitsu Finland* Hewlett-Packard

HENKILÖSTÖN MUUTOS 2010–2014, HENKILÖÄ

-3 090 -951 -800 -573 -521 -363 -238 -213 -208 -166

Suomalaiset it-yhtiöt, joiden työpaikkojen määrä kasvoi eniten vuodesta 2010 vuoteen 2014

HENKILÖSTÖ 2014

NETTOTULOS 2014, MILJ. EUROA

14 007 3 650 320 935 204 582 884 1 183 2 586 558

35,0 .. -8,7 2,0 .. 9,9 12,1 8,8 9,5 15,3

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

Rovio Entertainment* DNA* Elisa* Basware* Elektrobit* CGI Suomi Innofactor* Siili* Tecnotree* Verkkokauppa.com

HENKILÖSTÖN MUUTOS 2010–2014, HENKILÖÄ

820 722 661 621 573 402 313 246 241 156

HENKILÖSTÖ 2014

848 1 656 4 138 1 466 2 080 3 400 421 328 1 038 470

NETTOTULOS 2014, MILJ. EUROA

7,2 15,4 219,3 3,2 10,8 .. 1,9 1,2 -8,7 4,3

pro forma

TYÖTÄ VAI EI? Vuosina 2010–2014 suomalaisista it-yhtiöistä katosi 11 000 työpaikkaa. Taulukoissa ei ole mukana Nokiaa tai Microsoft Mobilea, joista katosi samaan aikaan maailmanlaajuisesti noin 40 000 työntekijää.

ct-ala näyttää ponnistaneen taantuman pohjamudista mukavaan kasvuun. Talouselämän selvityksen mukaan Suomen 100 suurimman ityhtiön yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2014 huippulukemissa, samoin yhtiöiden nettotulos. Ovatko asiakkaat viimein ymmärtäneet, että it tuo säästöjä ja avaa uusia digitaalisia liiketoimintamahdollisuuksia? Kaikkea kanssa. Sivun 34 kaavioiden ylämäkeä selittää yksi ainut yhtiö, vuonna 2010 perustettu peliyhtiö Supercell. Ilman raketin lailla nousseen pelitalon liikevaihtoa ja kannattavuutta keltainen käyrä kyntäisi yhä lähellä aallonpohjaansa. Talouselämä on jo vuosien ajan erottanut Nokian luvut kaavioista, koska muun ict-toimialan kehitys jäisi muutoin täysin varjoon. Kenties jo ensi vuonna Supercell saa saman kohtelun.

SURKEAT LUVUT Jos iloiset uutiset ovatkin yhden yhtiön varassa, surkeus on koko alalle yhteistä. Suomen tietoja viestintäala työllistää vähemmän kuin kertaakaan vuoden 2005 jälkeen. Huippuvuonna 2009 ala työllisti yli 74 000 työntekijää, viime vuonna yli 11 000 vähemmän. Työpaikat ovat vähentyneet tavallisissa it-yhtiöissä, sellaisissa kuin Suomen suurin it-palveluyhtiö Tieto. Yhtiö on käynyt läpi noin kymmenet suuret yt-neuvottelut, ja myynyt liiketoimintayksiköitä Saksassa, Italiassa, Englannissa ja Ranskassa. Tiedon työntekijämäärä on pudonnut vuosien 2010–2014 aikana noin viidenneksen, yli 3 000 henkilöä. Henkilöstöjohtaja Hanna Reijosen mukaan Tie-

YRITYS *=konserni

Talouselämä 25/2015

to rekrytoi jatkuvasti kasvualueille, esimerkiksi uusiin asiakkuudenhallinnan ja teollisen internetin yksikköihinsä. Perinteisissä tietotekniikkapalveluissa se kuitenkin vähentää väkeä. ”Käytännön esimerkki on käyttäjien salasanojen vaihtaminen. Aiemmin tämän kaltaista manuaalista työtä oli järjestelmien ylläpitotoiminnassamme paljon”, Reijonen kuvaa. Myös Hewlett-Packardissa ja Fujitsussa automatisointi syö perus-tietotekniikan pyörittäjien työpaikkoja. ”Töitä on entistä vähemmän esimerkiksi tallennuslevyjärjestelmien hallinnoijille. Automatiikka ja työkalut ovat kehittyneet niin paljon, että yksi ihminen hallinnoi varmasti sata kertaa enemmän kuin aikaisemmin”, Hewlett-Packardin toimitusjohtaja Mika Sarhimaa sanoo. Suuri osa työstä on kadonnut kokonaan, ja jäljelle jääneet työtehtävät on helppo ulkoistaa. ”Tämän kaltainen rutiinityö ei edellytä paikallistuntemusta tai kielitaitoa”, Sarhimaa sanoo. AUTOMAATION VOIMA Sähköisen laskutuksen palveluita kehittävä Basware on tämän vuosikymmenen suurimpia työpaikkojen lisääjiä. Yhtiö on vuoden 2010 jälkeen muuttunut perinteisestä ohjelmistotuotteen kehittäjästä palveluntarjoajaksi, ja samalla yhtiön työntekijämäärä on kasvanut yli 70 prosenttia. Suuri osa työpaikoista on kuitenkin syntynyt alhaisemman kustannustason maihin. Toimitusjohtaja Esa Tihilän mukaan automaatio ei vähennä vain rutiinitöitä. ”Aiemmin meillä oli pieniä tiimejä, jotka analysoi-

kuvitus

ILMAN SUPERCELLIN LIIKEVAIHTOA JA KANNATTAVUUTTA IT-LISTA KYNTÄISI YHÄ LÄHELLÄ AALLONPOHJAANSA. vat tietovarastoja käytännössä käsipelillä. Se on hyvin vaativaa työtä”, hän sanoo. ”Uusilla työkaluilla voidaan tehdä – ei kymmenen prosenttia – vaan kymmenen kertaa enemmän.” Millaisia työtehtäviä Suomen it-alalle jää? Sellaisia töitä, jotka ovat lähellä asiakasta. Hewlett-Packardin Sarhimaa palaa aiempaan esimerkkiinsä tallennusjärjestelmien hallinnoijista. ”Miten tallennuslevyn käyttö suunnitellaan asiakkaan liiketoiminnan kannalta mahdollisimman hyvin? Onko muutokset toteutettava päivien vai sekuntien viiveellä? Tämä keskustelu käydään paikallisesti.” UUDET VAATIMUKSET Tuppisuulle it-nörtille on koittanut kovat ajat. ”Kun ohjelmistot ja pilvipalvelut kehittyvät, perinteisen koodausosaamisen ja asiakaskohtaisen virittämisen tarve vähenee koko ajan”, Microsoftin yritystuotteisiin erikoistuneen Innofactorin toimitusjohtaja Sami Ensio sanoo. Samoilla linjoilla on Digian henkilöstöjohtaja Tuula Haataja.”Introverttejä koodareita tarvitaan koko ajan vähemmän. Tärkeämpää on tulla toimeen tiimissä ja asiakkaiden kanssa.” Työpaikkoja siis on, mutta lähinnä niille, joilla on liiketoimintaosaamista ja sujuva supliikki. Elisan henkilöstöjohtaja Merja Ranta-Aho sanoo yhtiön etsivän vahvoja teknisiä osaajia, jotka ymmärtävät asiakasta. Samaa sanoo Minna Hurmalainen, kollega TeliaSonerasta. ”Painotamme it-osaamista yhdistettynä kaupalliseen osaamiseen.” It-palveluyhtiö Tieto on alan suurin irtisanoja, mutta sielläkin on työtä tarjolla. Henkilöstöjohtaja Reijosen vaatimukset ovat kovat. ”Etsimme erityisesti ihmisiä, jotka ovat kyvykkäitä kehittämään asiakkuuksia, päteviä data-analyytikkoja, uudistamispro-

jektien hankejohtajia ja kokonaisuuksia rakentavia arkkitehteja.” Kaiken osaamisen ei onneksi tarvitse yhdistyä samassa henkilössä. Kaikki Talouselämän tavoittamat rekrytoijat ja irtisanojat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että pelkkä teknologiaosaaminen ei jatkossa riitä. Sen lisäksi on ymmärrettävä liiketoimintaa ja asiakasta. HP:n Sarhimaan mukaan puhtaille teknologiaguruillekin löytyy töitä, jos osaaminen on globaalilla tasolla kilpailukykyistä. NOKIAN KUMPPANIT TOIPUVAT Tieto on menettänyt Nokia-töitä, Accenture myös. Mutta eniten kännykkä-Suomen romahduksesta kärsivät Ixonos ja Digia. ”Kun Nokia-asiakkuus loppui, jouduimme laittamaan noin 500 matkapuhelinohjelmistojen kehittäjää ulos”, Digian henkilöstöjohtaja Tuula Haataja kertoo. Digia on kuitenkin löytänyt kovaa maata jalkojensa alle. Jo vuonna 2005 se fuusioitui Sysopenin kanssa. Sen pohjalta urkeni uusi tulevaisuus yritysten tietojärjestelmätoimittajana. Viime vuonna yhtiön henkilöstömäärä pysyi jo kutakuinkin ennallaan. Paljon heikommin menee toisella entisellä Nokiakumppanilla, Ixonosilla. Vuoden 2010 työntekijämäärästä ja liikevaihdosta jäljellä on alle kolmannes. Vahvimmin entisistä Nokia-klusterin yhtiöistä on uuteen kasvuun ponnistanut Elektrobit, joka on tällä vuosikymmenellä kasvattanut työntekijämääräänsä noin 500 henkilöllä. Kyse on kuitenkin autoalan saksalaisesta ohjelmistoliiketoiminnasta, jonka Elektrobit päätti viime keväänä myydä pois. Ehkä 500-henkiseksi kutistuva, uudelta nimeltään Bittium keksii esineiden internetin parissa jotain, mikä lisää työpaikkoja Suomessa.

Talouselämä 25/2015

NOKIA PAINAA, LOPUT NOUSEVAT Suomen sadan suurimman it-yrityksen liikevaihto ja nettotulos vuosina 2005–2014, milj. euroa

100 suurinta it-yritystä yhteensä Nokia ja Microsoft Mobile 1100 suurinta ilman Nokiaa ja Microsoft Mobilea a 922

16 505

Liikevaihto

milj. euroa 100 000

14 934 2010

2012

2014

Nettotulos

milj. euroa 12 000

428 2010

80 000

2012

2014

9 000

60 000

6 000

40 000

3 000

20 000

0 -3 000

0 2006

2008

2010

2012

2014

2006 1

ONKO PEHMOLELU IT:TÄ? It-työpaikkojen lisääjien listan ykköspaikkaa pitää peliyhtiö Rovio. Sivun 32 taulukko kertoo yhtiön työllistäneen vuosina 2010–2014 noin 800 työntekijää. Toisaalta Rovio kävi talvella yt-neuvottelut ja irtisanoi noin sata henkilöä. Henkilöstöjohtaja Mikko Huttusen mukaan Rovio keskittyy nyt peleihin, mediaan sekä kuluttajatuotteisiin. Esimerkiksi sähköisen oppimisen yksikkö on pienentynyt. ”Alkuvuoden aikana lahjakkuuksien virta on kääntynyt takaisin taloon päin. Haemme uusia pelikehittäjiä ja esimerkiksi pilviteknologian osaajia koko ajan”, Huttunen sanoo. Mutta onko Rovio lopulta it- vai pehmoleluyhtiö? Huttusen mukaan yhtiön 700 työntekijästä noin kolmesataa koodaa pelejä sekä niihin liittyviä teknologiaalustoja, parisataa tekee animaatiota ja pitkää elokuvaa. Liiketoimintayksikössä ja johdossa työskentelee satakunta roviolaista. ”Tuotelisensioinnissa on vain 40 henkilöä.” Saman kysymyksen voi esittää myös työntekijöitä lisänneiden listan teleoperaattoreille. Ovatko ne it-yhtiöitä? ”Me olemme piilossa oleva it-yhtiö. Meillä on tällä hetkellä töissä 600–700 it-ammattilaista”, sanoo Elisan henkilöstöjohtaja Merja Ranta-Aho. Elisa on kasvattanut it-osaamistaan ostamalla esimerkiksi 150 työntekijän Appelsiinin ja 50-henkisen videoneuvotteluyhtiö Videran. Ranta-Ahon mukaan työpaikkojen määrä molemmissa yhtiöissä on kauppojen jälkeen kaksinkertaistunut. Kilpailija Telia-Sonera on suurimpien irtisanojien joukossa. Henkilöstöjohtaja Minna Hurmalaisen

Talouselämä 25/2015

2008

2010

2012

2014

Vuodelta 2014 ei ole tiedossa Microsoft Mobilen nettotappiota.

NÄIN TEIMME

100 SUURINTA IT-YRITYSTÄ TALOUSELÄMÄN 100 SUURINTA IT-YRITYSTÄ -selvitys perustuu yritysten 2014 tilinpäätöksiin. Mukana ovat suurimmat it-alan ja tietoliikenteen laitevalmistajat ja palveluyhtiöt, ohjelmistoyritykset sekä vähittäis- ja tukkukaupat. TE-arvosana (asteikko 4–10) luokittelee yrityksiä niiden taloudellisen menestyksen perusteella. Arvosana on kolmen tunnusluvun yhdistelmä: sijoitetun pääoman tuoton, omavaraisuusasteen ja nettovelkaantumisasteen. Arvot on pisteytetty ja niistä on laskettu painotettu keskiarvo. Laskelmassa sijoitetun pääoman tuoton paino on 2, muiden 1.

100 SUURINTA IT-YRITYSTÄ SIJA 2014 2013

YRITYS *=konserni

Sijat 1.–51. TOIMIALA

Taulukko Mikko Laaksonen ja Anne Vanhanen LIIKEVAIHTO, MILJ. MUUTOS, EUROA %

NETTOSIJOITETUN OMAVATULOS, PÄÄOMAN RAISUUSMILJ. EUROA TUOTTO, % ASTE, %

HENKILÖSTÖ

TEHUOMAUTUS ARVOSANA, u= ulkomaalaisomistus 4–10

1. Nokia*

Tietoliikennelaitteet

12 732

-611,0

57 566

7,0

2. Microsoft Mobile*

Tietoliikennelaitteet

7 100

-34

24 800

8. Supercell*

Ohjelmistot

1 545

198

426,4

222

148

10,0

4. Elisa*

Tietoliikennepalvelut

1 535

-1

219,3

4 138

7,9

3. Tieto*

IT-palvelut

1 523

-5

35,0

14 007

8,7

5. Teliasonera

Tietoliikennepalvelut

1 418

-3

3 650

7. DNA*

Tietoliikennepalvelut

834

15,4

1 656

5,8

11. 3 Step It*

IT-palvelut

503

11,6

244

9,7

12. CGI Suomi*

IT-palvelut

450

3 400

10.

10. Hewlett-Packard

IT-laitteet & palvelut

441

15,3

558

9,3

11.

9. Fujitsu Finland*

IT-laitteet & palvelut

438

-2

9,5

2 586

9,0

12.

6. Also Nordic Holding*

Tukkukauppa

419

204

ifrs u, pro forma, Talouselämän arvio u ifrs ifrs u, pro forma, sisältää DataInfon ja Cygaten ifrs

u, liikevaihto Talouselämän arvio, 2014/9 u, 2014/10 ifrs, u, 2015/3 u, ennakkotiedot

13.

15. Siemens

IT-laitteet & palvelut

306

9,9

582

9,0

u, 2014/9

14.

18. Tech Data Finland*

Tukkukauppa

286

-0,5

6,0

u, 2014/1

15.

14. IBM

IT-laitteet & palvelut

280

-5

12,1

884

8,4

16.

17. Verkkokauppa.com

Vähittäiskauppa

276

4,3

470

9,9

17.

13. Accenture

IT-palvelut

250

-26

8,8

1 183

8,4

u, 2014/8

18.

16. Eltel Networks

Tietoliikennepalvelut

246

-3

6,3

1 250

7,0

19.

19. Elektrobit*

Ohjelmistot

224

10,8

2 080

9,7

20.

22. L M Ericsson

Tietoliikennelaitteet

210

997

21.

23. Atea Finland

IT-palvelut

202

-1,8

-5

303

6,0

22.

21. Teleste*

Tietoliikennepalvelut

197

8,2

1 302

9,0

ifrs

23.

41. Tuike Finland

IT-palvelut

163

-2,2

4,6

9,1

ifrs u, ennakkotiedot u

24.

25. Rovio Entertainment*

Ohjelmistot

158

-9

7,2

848

25.

28. OpusCapita Group

IT-palvelut

158

9,0

653

9,1

26.

26. F-Secure*

Ohjelmistot

154

-1

13,3

937

10,0

27.

40. F9 Distribution

Tukkukauppa

150

1,0

28.

149

-10

5,8

1 133

9,7

u, 2014/3

29.

24. Broadcom Communications Finland Tietoliikennelaitteet Ohjelmistot 31. Airbus Defence And Space

145

6,6

270

6,6

30.

27. Enfo*

IT-palvelut

145

-4

5,4

775

8,1

ifrs

31.

20. Coriant

Tietoliikennelaitteet

132

-13

4,3

4,9

u, ent. Tellabs

32.

48. Businessforum

Vähittäiskauppa

131

5,2

10,0

33.

30. Basware*

Ohjelmistot

128

3,2

1 466

7,9

ifrs

34.

32. Eaton Power Quality*

IT-laitteet

127

-3,9

-7

344

4,6

35.

29. Affecto*

Ohjelmistot

123

-8

-1,7

1 041

7,2

36.

33. SAP Finland

IT-palvelut

121

117

u, ennakkotiedot

37.

35. Capgemini Finland

IT-palvelut

117

572

u, ennakkotiedot

38.

34. Anvia*

Tietoliikennepalvelut

106

-2

6,3

724

8,5

ifrs 2014/6

u, 2014/8

ifrs

39.

36. Digia*

IT-palvelut

-2

2,0

935

8,1

40.

37. Samlink*

IT-palvelut

3,1

525

9,9

41.

47. Lenovo Technology

IT-laitteet

0,4

7,2

42.

39. Canon

IT-palvelut

-2

43.

42. Comptel*

Ohjelmistot

6,7

665

9,9

44.

43. Efore*

IT-laitteet

-3,7

-6

914

6,6

45.

44. Gemalto

IT-palvelut

1,7

46.

45. Microsoft*

Ohjelmistot

15,5

112

252

9,9

47.

46. Tecnotree*

Ohjelmistot

-8,7

1 038

6,3

ifrs

48.

49. Future Group*

IT-palvelut

3,7

9,4

ennakkotiedot, 2015/1

49.

55. CRF Box*

Ohjelmistot

262

50.

60. Visma Ohjelmistoyhtiöt*

Ohjelmistot

16,5

8,7

51.

52. Tekla

Ohjelmistot

12,9

381

7,0

ifrs

u, 2014/3 u, ennakkotiedot ifrs ifrs u u, 2014/6

u, ennakkotiedot ennakkotiedot, pro forma u TAULUKKO JATKUU SIVULLA 37

Talouselämä 25/2015

Kovimmat kasvajat SIJA YRITYS 2014 *=konserni

Pahimmat kutistujat LIIKEVAIHDON, MUUTOS, %

3. Supercell* 80. Unity Technologies Finland* 99. Alcatel-Lucent Suomi 27. F9 Distribution 76. Siili* 58. Huawei Technologies 23. Tuike Finland 67. Kuntapro* 94. Soprano* 60. Innofactor* 32. Businessforum 41. Lenovo Technology 78. Kuntien Tiera 49. CRF Box* 44. Efore* 65. Solita 56. Arrow ECS Finland 97. Strålfors 92. Mobylife1 72. Reaktor Group*

SIJA YRITYS 2014 *=konserni

198 196 75 72 57 54 54 50 45 35 27 25 25 21 21 21 21 20 20 20

LIIKEVAIHDON, MUUTOS, %

2. Microsoft Mobile*1 -34 59. Atos IT Solutions -31 and Services 96. Ixonos* -28 17. Accenture -26 89. Xerox* -26 81. Insta Defsec -24 91. Ingram Micro -17 Mobility Finland1 88. Multitronic* -16 93. Espotel* -16 55. Aina* -15 31. Coriant -13 28. Broadcom -10 Communications Finland 54. Aditro -10 68. Descom Group* -10 24. Rovio Entertainment* -9 63. Oracle Finland -8 35. Affecto* -8 77. Santa Monica -7 1

Talouselämän arvio

Kannattavimmat kasvajat

Yritykset, joiden liikevaihdon kasvu ja sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2014 olivat suurempia kuin 10% SIJA 2014

8. 99. 74. 56. 32. 52. 82. 19. 75. 67. 41. 95. 72. 76. 65. 97. 3. 80. 87. 16. 50. 27. 1

YRITYS *=konserni

LIIKELIIKE- SIJOITETUN VAIHTO, VAIHDON PÄÄOMAN MILJ. EUROA MUUTOS, % TUOTTO, %

3 Step It* 503 Alcatel-Lucent Suomi 24 Anite Finland 32 Arrow ECS Finland 50 Businessforum 131 Crayon 59 Cybercom Finland 27 Elektrobit* 224 InfoCare 30 Kuntapro* 36 Lenovo Technology 88 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus 24 Reaktor Group* 33 Siili* 29 Solita 37 Strålfors 24 Supercell* 1 545 Unity Technologies Finland* 28 Verifone 26 Verkkokauppa.com 276 70 Visma Ohjelmistoyhtiöt*1 F9 Distribution 150

pro forma

Talouselämä 25/2015

15 75 12 21 27 14 15 13 12 50 25 11 20 57 21 20 198 196 16 16 11 72

47 41 31 25 57 91 28 16 44 43 16 17 26 21 59 62 222 68 15 28 62 11

”ASIAKKAAT EIVÄT MAKSA SIITÄ PERIAATTEESTA, ETTÄ TYÖT TEHTÄISIIN VAIN SUOMESSA.” mukaan leikkaukset ovat kohdistuneet niin perinteiseen operaattoritoimintaan kuin tietotekniikkaankin. ”Käänne kasvuun tapahtui kuitenkin vuoden 2014 aikana.” Hurmalaisen mukaan Soneralla on omissa it-yksiköissään sekä Cygate-tytäryhtiöissään yli 1 200 italan työntekijää. PALKKAAMME LISÄÄ Perinteisistä it-yhtiöistä työpaikkoja lisänneiden listalla ovat aiemmin Logicana tunnettu it-jätti CGI, Microsoftin tuotteisiin erikoistunut Innofactor sekä digipalveluiden kehittäjä Siili Solutions. Innofactorin toimitusjohtaja Sami Ensio sanoo yhtiön etsivän parhaillaan ostokohteita Pohjoismaista. Siili Solutionsin Seppo Kuulan mukaan yritys sulattelee parhaillaan edellistä yrityskauppaansa, mutta tavoittelee jatkossakin kannattavaa kasvua. It-palveluyhtiö CGI:n toimitusjohtaja Tapio Volanen sanoo yhtiön kasvattavan henkilöstömääräänsä jatkossakin. Mutta eikö yhtiö hiljattain irtisanonut lähes 300 työntekijäänsä? Volasen mukaan yt-neuvotteluissa oli kyse toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja myös töiden siirtymisestä. ”Asiakkaat eivät maksa siitä periaatteesta, että työt tehtäisiin vain Suomessa.” Mistä asiakkaat ovat valmiita maksamaan? ”Tyypillisesti siitä, minkä he itse näkevät ja mikä on rajapinta heidän suuntaansa. Mekin etsimme jatkuvasti hankejohtajia, projektipäälliköitä ja järjestelmäarkkitehteja, joilla on vahva ymmärrys liiketoiminnasta ja kyky tulkata liiketoimintatarpeita teknologiakielelle”, Volanen sanoo. ■

100 SUURINTA IT-YRITYSTÄ SIJA 2014 2013

Sijat 52.–100. TOIMIALA

LIIKEVAIHTO, MILJ. MUUTOS, EUROA %

52. 57. Crayon 53. 56. Lounea* 54. 53. Aditro 55. 51. Aina* 56. 61. Arrow ECS Finland 57. 62. Stonesoft* 58. 73. Huawei Technologies 59. 50. Atos IT Solutions and Services 60. 70. Innofactor* 61. 59. Computerlinks 62. 64. Solteq* 63. 58. Oracle Finland 64. 66. Cinia 65. 77. Solita 66. 68. Blue Lake Communications* 67. 90. Kuntapro* 68. 63. Descom Group* 69. 64. Tietokarhu 70. 74. Istekki 71. 71. Flexim Security 72. 83. Reaktor Group* 73. 75. CSC-Tieteen Tietotekniikan Keskus 74. 81. Anite Finland 75. 84. InfoCare 76. 113. Siili* 77. 72. Santa Monica 78. 97. Kuntien Tiera 79. 85. Nebula* 80. - Unity Technologies Finland* 81. 65. Insta Defsec 82. 96. Cybercom Finland 83. 82. Mikkelin Puhelin* 84. 86. Proact Finland 85. 102. eWork Nordic 86. 93. Exfo 87. 101. Verifone

Ohjelmistot Tietoliikennepalvelut IT-palvelut IT-palvelut Tukkukauppa Ohjelmistot IT-laitteet IT-palvelut Ohjelmistot Tukkukauppa Ohjelmistot Ohjelmistot IT-palvelut Ohjelmistot Tietoliikennepalvelut Ohjelmistot IT-palvelut Ohjelmistot IT-palvelut IT-laitteet IT-palvelut IT-palvelut Tietoliikennelaitteet IT-palvelut IT-palvelut IT-palvelut IT-palvelut IT-palvelut IT-palvelut Ohjelmistot Ohjelmistot Tietoliikennepalvelut IT-palvelut IT-palvelut Tietoliikennelaitteet IT-palvelut

58,6 57,1 56,0 55,0 50,4 50,0 48,6 45,1 44,1 44,0 40,9 40,1 37,9 36,8 36,6 36,4 35,2 34,9 34,1 33,7 33,3 32,7 31,6 30,3 29,5 29,5 29,4 28,6 28,2 27,9 27,3 26,4 26,4 26,3 26,1 26,1

14 2 -10 -15 21 17 54 -31 35 5 7 -8 6 21 6 50 -10 -6 9 6 20 5 12 12 57 -7 25 9 196 -24 15 -3 3 17 9 16

1,8 4,9 6,7 -5,0 1,0 .. 0,2 -3,6 1,9 .. 1,9 -0,1 -0,2 2,9 0,9 1,1 -2,2 3,6 -0,1 1,5 2,4 0,2 4,1 1,1 1,2 1,2 -7,9 6,4 2,1 0,6 1,0 0,2 0,6 -0,2 -4,2 2,9

91 7 18 -19 25 .. 4 -64 10 .. 16 5 0 59 5 43 -2 110 1 20 26 12 31 44 21 56 -50 10 68 5 28 0 35 -29 -50 15

21 90 64 68 16 .. 17 17 41 .. 48 13 81 30 70 36 28 44 30 66 25 79 45 48 16 59 23 62 51 79 31 9 18 41

36 197 446 356 61 300 49 332 421 20 281 200 154 278 233 261 222 276 266 218 271 266 70 334 328 61 135 117 50 229 253 108 45 15 104 136

9,1 8,5 9,7 7,0 9,0 .. 6,6 5,5 7,8 .. 9,3 6,7 7,0 9,4 8,2 9,6 .. 9,4 6,9 8,2 10,0 8,5 10,0 9,9 9,9 8,8 8,2 9,3 7,9 10,0 7,0 9,6 5,5 4,5 8,1

88. 89. 90. 91.

Tukkukauppa IT-palvelut IT-palvelut Tukkukauppa

26,0 26,0 25,8 25,0

-16 -26 2 -17

0,1 1,3 0,8 ..

12 5 31 ..

18 51 16 ..

21 139 240 15

8,1 6,7 8,8 ..

IT-palvelut

25,0

IT-palvelut IT-palvelut IT-palvelut

24,8 24,7 24,1

-16 45 11

-0,6 -2,5 0,2

3 -21 17

17 24 11

265 179 126

5,1 4,9 8,4

IT-palvelut IT-palvelut Tietoliikennepalvelut Tietoliikennepalvelut Tukkukauppa

23,9 23,8 23,7 23,7 23,3

-28 20 1 75 -3

-8,7 1,8 -1,0 0,5 0,5

-41 62 -1 41 8

19 63 13 86

320 62 159 10 47

.. 7,5 6,7 8,7 8,5

76. 67. 88. 79.

YRITYS *=konserni

Multitronic* Xerox* Symbio Finland* Ingram Micro Mobility Finland

92. 105. Mobylife 93. 87. Espotel* 94. 122. Soprano* 95. - Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus 96. 69. Ixonos* 97. 109. Strålfors 98. 98. Kainuun Puhelinosuuskunta* 99. 144. Alcatel-Lucent Suomi 100. 91. Rittal*

NETTOSIJOITETUN OMAVATULOS, PÄÄOMAN RAISUUSMILJ. EUROA TUOTTO, % ASTE, %

HENKILÖSTÖ

TEHUOMAUTUS ARVOSANA, u= ulkomaalaisomistus 4–10

u ent. Salon Seudun puhelin u

u u, Talouselämän arvio u u ifrs u, Talouselämän arvio ifrs u, 2014/5 ent. Corenet

2014/10

2014/4 u

ifrs, u ent. Applifier

u u u, 2014/8 u, 2014/10, ent. Point Transaction Systems u u u, ent. Brightpoint Finland, Talouselämän arvio ent. Optima Service, Talouselämän arvio ifrs

ifrs u

u u

Talouselämä 25/2015

TUBETÄHDET tavoittavat teinit KUKA

SONJA HÄMÄLÄINEN, 24 TYÖ Videobloggaaja ja mediapersoona Soikku KOULUTUS Merkonomi, Voionmaan opiston radio- ja tv-toimittajalinja HARRASTUKSET Kuntoilu, kanien ja koiran hoitaminen PERHE Poikaystävä, sisko ja vanhemmat

Talouselämä 25/2015

TUNNETTU VLOGGAAJA. Kesäkuussa Sonja Hämäläinen esiintyi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Inhimillisiä Uutisia -kanavan videoilla.

MAINOSKASVO. Sonja Hämäläinen eli Soikku esiintyi Pingviini-jäätelön kampanjassa Aku Hirviniemen kanssa.

Soikku ja Lakko ovat nuorisoidoleita, jotka tavoittavat kanavissaan satojen tuhansien yleisöt. Suomessa mainostajat vasta opettelevat tubettamista, mutta maailmalla YouTube-kanavat ovat jo miljardien liiketoimintaa. Teksti Elina Lappalainen

onja Hämäläisen YouTube-kanavalla on kuukaudessa keskimäärin puoli miljoonaa katselukertaa. Kun hän lataa itsestään kuvan Instagramiin, se saa hetkessä yli 16 000 tykkäystä. Hän on seurattu myös Facebookissa, Twitterissä ja Snapchatissa. Ei ihme, että Soikku-nimellä tunnettu videobloggaaja kutsuu itseään nykyisin mediapersoonaksi. Jo yli 1,2 miljoonaa suomalaista katselee YouTubesisältöjä päivittäin ja jopa 2,2 miljoonaa viikoittain. Ensi viikolla järjestettävä Tubecon-tapahtuma kerää toista kertaa suomalaiset tubettajat ja heidän faninsa yhteen. Tapahtuma on yksi osoitus siitä, miten isoja nuorisoidoleita tubettajista on tullut. Aikana jolloin teinit katsovat yhä vähemmän perinteistä televisiota tai lukevat lehtiä, Soikun kanavien tavoittavuus on arvokasta. Sen alkavat ymmärtää myös yritykset, jotka haluavat tubettajien kanssa kimppaan. Esimerkiksi tänä vuonna Soikku on esiintynyt Nestlén Pingviini-jäätelön mainoskampanjassa yhdessä Aku Hirviniemen kanssa. ”En ajattele tätä vieläkään ammattina, vaan pärjään tällä. Teen päivä kerrallaan”, Hämäläinen sanoo.

Opiskeluiden jälkeen hän on elänyt tubettamisella nyt vuoden ajan. Videoillaan Hämäläinen rupattelee arjestaan, kuten lemmikkipupujensa ja Spock-koiransa tekemisistä. Hänen suosionsa perustuu juuri tavallisuuteen, hän on samaistuttava ja positiivinen. ”Voi kuulostaa pieneltä työmäärältä, jos tekee yhden videon viikossa. Mutta jotta pysyy pinnalla, on oltava läsnä koko ajan. Vastaan kommentteihin, twiittaan ja olen Snapchatissa käytännössä koko ajan.” NYRKKISÄÄNTÖ ON, että YouTubessa miljoona katsojaa tuo tuhat euroa mainostuloja videon yhteydessä näytettävistä mainoksista. Hämäläinenkin tarvitsee siis mainostulojen rinnalle yrityskumppaneita ja esiintymiskeikkoja. Viimeksi hän esiintyi Lempäälän Ideaparkissa yhdessä Justimus-ryhmän ja muiden tubetähtien kanssa. Ideapark mainosti tapahtumaa Helsingin Sanomien etusivulla. Soikku kuuluu Splay Suomi -verkostoon, joka kokoaa suomalaisia tubettajia yhteen ja toimii näiden managerina sopimusneuvotteluissa. Splay rantautui Ruotsista Suomeen runsas vuosi sitten. Liiketoiminta on vielä melko vaatimatonta, mutta toimitusjoh-

Talouselämä 25/2015

PUPUJUTUT. Sonja Hämäläinen puhuu usein videoissa lemmikkiensä puuhista.

taja Stina Varsikon mukaan kasvuluvut ovat olleet tänä vuonna kovia. ”Luomme uutta markkinaa ja kaupallinen puoli on alkanut kehittyä vasta tämän vuoden aikana”, Varsikko sanoo. Yhteensä Splay Suomen verkostossa olevat kanavat keräävät kuukaudessa 25 miljoonaa katselukertaa. Se tekee siitä Suomen toiseksi suurimman nettivideopalvelun Yle Areenan jälkeen. Splayn verkostoon kuuluvista lähes 50 kanavasta kahdeksalla on yli 100 000 tilaajaa YouTubessa. Varsikon mukaan vasta kovimmat suomalaiset nimet saavat elantonsa tubettamisesta. Kanavaverkosto on kuin tuotantoyhtiö, joka markkinoi tekijöidensä videosisältöjä. Agentti hoitaa sopimusten tekemisen ja koulut-

KUKA

ERIC SAVOLAINEN, 22 TYÖ Videobloggaaja ja mediapersoona Lakko URA Rakentaja Sisu-savusauna-yhtiössä KOULUTUS Rakennusalan perustutkinto HARRASTUKSET Pelaaminen, YouTube PERHE Avopuoliso, vanhemmat ja kaksi pikkuveljeä

Talouselämä 25/2015

AUTOMAA. F-Securen kampanjakiertueella Eric Savolainen ja Juuso Karikuusi eli Lakko ja Herbalisti pöristelivät ympäri kaupunkia ja pelasivat Trackmaniarallipeliä.

taa julkisuuden hallinnassa. ”Nuoria tubettajia yritetään myös käyttää hyväksi, mutta pitää tuntea arvonsa. Esimerkiksi jos minulle lähetetään tavaraa ja pyydetään mainostamaan ilmaiseksi, en todellakaan lähde mukaan”, Hämäläinen sanoo. Maailmalla markkina kasvaa vauhdilla. Googlen mukaan mainostajien määrä sen omistamassa YouTube-videopalvelussa on kasvanut vuodessa 40 prosenttia. Yhdysvalloissa perinteiset televisio- ja viihdeyhtiöt ovat haistaneet uuden bisneksen mahdollisuudet. Esimerkiksi viime vuonna Disney osti YouTuben kolmanneksi suurimman kanavaverkoston Maker Studiosin puolella miljardilla dollarilla. Pelkästään Yhdysvalloissa nettivideoiden markkina

VERKOSTO ON TUBETTAJAN AGENTTI YouTube-verkostot

Aloittanut Kanavia Työntekijöitä Omistajat

Mainoskumppaneita

TÖTTÖRÖÖ NETWORK

SPLAY SUOMI

2014 elokuussa 12 5 Duudsonien tuotantoyhtiö Rabbit Films, Iiro Lahdenrannan Result Entertainment, Joona Haatainen, Kai Rinkinen Elisa, Samsung, Saarioinen, Cloetta, F-Secure

2014 huhtikuussa 46 5 Splay Networks (Ruotsi)

Tupla, Coca Cola, L’Oréal, Maybelline

KAUPALLINEN PUOLI ON ALKANUT KEHITTYÄ VASTA TÄMÄN VUODEN AIKANA.

on lähes kahdeksan miljardia dollaria. Siitä YouTuben osuus on noin viidennes. Kovia kilpailijoita ovat Facebook, Twitter ja Snapchat, jotka ovat kasvattaneet videoiden roolia palveluissaan. ERIC SAVOLAINEN eli Lakko on kiertänyt kesän aikana Espanjassa, Italiassa ja Britanniassa F-Securen Freedome-sovelluksen mainoskasvona. Kiertueella hän ja Juuso Karikuusi eli Herbalisti ovat tehneet matkavideoita, joissa he tutustuvat maahan ja pelaavat. Jokaisella videolla käytetään F-Securen sovellusta jossain oikeassa tilanteessa. Sovelluksen avulla matkapuhelimen käyttäjä voi suojata identiteettinsä esimerkiksi ulkomaisissa wifi-verkoissa. ”Olemme saaneet tehdä videoita omalla tyylilläm-

me. Tämä yhteistyö oli tosi hyvä kokemus ja ulkomaille lähteminen oli törkeen siistiä”, Savolainen sanoo. Kumppanuus F-Securen kanssa mahdollisti matkan, jolta voi tehdä kanavan katsojia kiinnostavia sisältöjä. Omalla tyylillä tekeminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Barcelonassa tehdyllä videolla Savolainen ja Karikuusi potkivat palloa ensin kaupungin kaduilla ja sitten siirtyvät pelaamaan Fifaa toisiaan vastaan. F-Securelle kampanja on ensimmäinen kokeilu yhteistyöstä tubettajien kanssa. Freedome-tuotteiden myynti- ja markkinointijohtaja Marita Markkula on tyytyväinen tähän asti saatuihin tuloksiin. Tuotteen sivuilla vierailuissa ja sovelluksen latauksissa on nähty reilu lisäys.

Talouselämä 25/2015

IMITOINTIVIDEOT. Eric Savolainen tekee myös suosittuja imitointivideoita. Partavideolla hän mainosti Philipsin parranajokonetta.

”Nuoret ja nuoret aikuiset ovat teknologian edelläkävijöitä ja digitaalisten kanavien käyttäjiä. Haluamme olla siellä, missä ihmiset ovat ja tubettaminen on tämän päivän juttu”, Markkula kommentoi. Yhteistyö jatkuu vielä Tubeconissa, missä Lakko ja Herbalisti esiintyvät F-Securen ständillä ja tapaavat fanejaan. Tubettaminen on ollut Savolaisen kokopäivätyö vuoden alusta lähtien, mutta ensimmäiset videot hän latasi YouTubeen neljä vuotta sitten. Hänen kanavallaan on 224 000 tilaajaa, mikä tekee hänestä yhden Suomen suosituimmista tubettajista. Savolainen on aktiivinen videotuottaja, joka julkaisee useita videoita viikossa. Videoilla hän pelaa Fifajalkapallopeliä ja pölisee humoristisia juttuja päälle. ”Lakko on hahmona helposti lähestyttävä ja aito, hän vastaa fanien kysymyksiin. Pelaaminen ja pelikulttuuri ovat nyt myös nousussa. Se että hän tulee Jämsästä eikä Helsingistä, lisää samaistuttavuutta monelle maakuntien teineille”, Töttöröö Networkin toimitusjohtaja Joona Haatainen arvioi. LAKKO KUULUU Töttöröö Network -verkostoon, joka tunnetaan ennen kaikkea siitä, että viihderyhmä Duudsonit kuuluvat yhtiön perustajien joukkoon. Vuosi sitten toimintansa aloittanut verkosto keskittyy vain ammattimaisesti toimiviin YouTube-kanaviin, joiden ympärille voidaan rakentaa kaupallisesti hyödynnettävä brändi. Haataisen mukaan Töttöröö Networkin ensimmäinen tilikausi ylittää odotukset. ”Mainostajat ovat heräämässä ja markkina kasvaa. Tämä on vielä pieni bisnes, mutta meille ihan kannattava”, Haatainen sanoo. ”On vaatinut paljon työtä, että olemme todistaneet tämän olevan tehokas tapa mainostaa ja tavoittaa yleisöä. YouTube on monelle isollekin mainostajalle vielä vieras maailma.” Englanninkielisillä markkinoilla monet YouTubetähdet rikastuvat pelkästään videoiden tuomilla mainostuloilla. Esimerkiksi YouTuben kuninkaaksikin kutsuttu pelivideoiden tekijä PewDiePie kerää jokai-

Talouselämä 25/2015

sella videollaan miljoonia katsojia. Suomen pienillä markkinoilla sellainen ei ole mahdollista, joten myös Töttöröö Network panostaa paljon esiintyjiensä keikkamyyntiin. ”Pärjääminen vaatii entistä enemmän monikanavaisuutta. Tubettajista on muodostunut web-ajan staroja, joiden on oltava muuntautumiskykyisiä”, Haatainen huomauttaa. Vuoden alussa Suomeen rantautui myös toinen ruotsalainen YouTube-verkosto, Bonnierin omistama United Screens. SONJA HÄMÄLÄINEN julkaisi ensimmäiset videonsa jo vuonna 2006. Ensimmäinen video oli kavereiden kanssa tehty tanssivideo. ”Kuulun sukupolveen, joka on kasvanut videokulttuuriin sisään. Videoiden tekeminen kuitenkin muuttui, kun seuraajia alkoi tulla enemmän. Kun yritykset alkoivat kiinnostua pari vuotta sitten, tajusin oman mainosarvoni ja että tällä voisi tienata”, Hämäläinen sanoo. Hän kertoo saaneensa joitakin työtarjouksia, mutta ainakin toistaiseksi hän haluaa tehdä omaa kanavaansa Soikkuna. ”Minulla on omat katsojani ja jos menisin muualle, juttu voisi mennä pilalle.” Vaikka Lakko on saanut F-Securen kanssa tehdyistä matkavideoistaan pääasiassa hyvää palautetta, aina löytyy joitakin jotka moittivat ”itsensä myymistä”. ”On aina riski, että sisältöyhteistyöstä tulee liian päälleliimattua. Jos mainostetaan tuotetta väärällä tavalla, porukka ei tykkää”, Savolainen sanoo. VUOSI SITTEN järjestetty ensimmäinen Tubecon oli iso elämys sekä Lakolle että Soikulle. Silloin YouTube-yhteisön livetapaamisessa oli yli 5 000 kävijää. Nyt luvassa on vielä suurempi tapahtuma. Hämäläiselle kyse on yhteisöllisyydestä. ”Toivon, että myös pienemmät kanavat pääsevät loistamaan. Idea on, että jokainen lipun ostaja voi olla myös itse tubettaja”, Hämäläinen sanoo. ■

Talouselämän kesävisa

AIKA MEHEVÄÄ OLI MÄMMI Talouselämän Kesävisa kirvoitti lukijoilta paljon ratkaisuehdotuksia, joista pieni osa osui oikeaan. R MARKKU ULANDE

Teksti Sami Rainisto

TÄYTYY NOSTAA hattua Talouselämän lukijoille. Kesä oli kylmin miesmuistiin, mutta monet kokosivat silti voimansa yrittäen ratkaista Talouselämän Kesävisan, joka ilmestyi numerossamme 24/2015. Ja vaikka moni jätti ratkaisu-urakan kesken, 132 ihmistä uskaltautui lähettämään vastauksensa Talouselämän toimitukseen. Enemmistö vastauksista oli toki väärin. Silti 35 oli onnistunut löytämään oikean rivin. Kesävisassa oli 19 kysymystä, jotka käsittelivät Suomen kriisejä kautta aikojen. Kysymykset oli muotoiltu niin, että yksinkertainen googlaaminen ei useimmissa tapauksissa paljastaisi oikeaa vastausta – tai vähintään lukijan pitäisi osata yhdistellä eri tietoja. Vastaukset muodostivat virkkeen, jossa vihjeen mukaan oli ”ainakin yksi virhe, ehkä kaksikin”.

jia, joiden vastausrivit olivat Tili tulijan oli mämmi ja Meni kriisit olo timmi. Sitten on vastauksia, jotka menevät lähemmäs, mutta eivät aivan osu: Moni ongelma ohi meloo, Moni kriisin ohi uinee ja Toki kriisiä oli Suomi. Hyvin lähelle osuivat seuraavat vastaukset: Muka kriisit ohi menee, Aina krgisit ohi msnee ja Juna kriisin ohi menee. Talouselämän verkkopalvelussa kerrotaan tarkemmin perusteluineen Kesävisan oikeat vastaukset. ■

MONI LUKIJA oli onnistunut saamaan aikaan ilahduttavan vääriä vastauksia. Vai mitä sanotte näistä: Nolo vastaus eli aikaa ja Toka ongelma oli silmä? Suomen tilannetta kuvasivat ansiokkaasti vastaukset Muka ongelma ohi, Suomi tai Meni onnelan ohi Suomi. Yhteiskuntasopimuksen synty lienee mietityttänyt vastaa-

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

ONNEKSI OLKOON! Kesävisan pääpalkinto eli Titleist 915D2 draiveri, arvo 465 euroa, toivottavasti lämmittää voittajan mieltä enemmän kuin kesäaurinko. Oikein vastanneiden 35 lukijan joukosta voittajaksi arvottiin Mari Sundell. Toisen palkinnon saajaksi arpaonni valitsi Antti Mikkilän, joka saa Titleistin vedenpitävän kärrybagin, arvo 279 euroa. Molemmat palkinnot ovat Golf Balancesta. Kirjapalkinnon Sinisen meren strategia voittajiksi onne-

I E

10.

11.

19.

tar arpoi seuraavat henkilöt: Hannu Heinonen, Risto Pihlainen, Kari Hyvärinen, Kaisu Annala, Helena Kyntölä, Jouko Hannukainen, Marjo Kauppi, Sissi Keränen, Juha Lindfors ja Kari Heikkilä. Talouselämän Yritysraportin saavat seuraavat henkilöt: Seppo Uimonen, Satu Katajamäki, Janne Paajanen, Antti Junttila, Antti Kankaanpää, Jarmo Keski-Säntti, Mauri Haikola, Ari Liimatainen, Jaakko Luomaranta ja K. Martikainen. Talouselämä 25/2015

Sijoituselämä

Toimittanut Merja Saarinen

LISÄÄ TAPPIOITA. Outokummun heikko tulos on yksi tuloskauden pahimmista pettymyksistä.

9 000

8 000

OMXH-yleisindeksi 1.8.2014–3.8.2015

1.8.2014

7 000 3.8.2015

TIMO PYLVÄNÄINEN

TULOSPETTYMYS EI NÄY PÖRSSISSÄ

OSAVUOSITULOKSET

Kesä toi pettymyksen Enää yritysten tulokset eivät parantuneet säästämällä – eivätkä muutenkaan. Tämä oli yllätys.

Teksti Merja Saarinen SIJOITTAJIEN NISKAAN on satanut kuluvalla tuloskaudella selvästi enemmän tulospettymyksiä kuin iloisia yllätyksiä. Suomalaisyritykset eivät ole enää pystyneet parantamaan tuloksiaan. Yli puolet eli 54 prosenttia huhti-kesäkuun tuloksista on ollut Nordean ja FIMin keräämien tietojen mukaan odotuksia heikompia, kun noin puolet pörssiyrityksistä on julkistanut osavuosituloksensa. Nokian ja Koneen ennätystulokset jäävät poikkeuksiksi.

Talouselämä 25/2015

”Tilanne ei nyt parantunutkaan. Yhteenlaskettuna liikevoitot ilman kertaeriä ovat odotusten mukaisia, mutta kappalemääräisesti tarkasteltuna kannattavuus on jäänyt odotuksista, eli pienemmillä yhtiöillä on ollut vaikeampaa kuin suurilla. Ehkä säästötoimien vaikutukset ovat hiipumassa”, arvioi FIMin pääanalyytikko Kim Gorschelnik. Vain noin 30 prosenttia yrityksistä on Nordean ja FIMin laskelmien mukaan raportoinut odotukset ylittävistä liikevoitoista ilman kertaeriä. Liikevaihdot ovat sen sijaan olleet linjassa odotusten kanssa.

Kaikkiaan kertaeristä putsatut liikevoitot ovat parantuneet vuodentakaisesta 12 prosenttia ja liikevaihdot kasvaneet kolme prosenttia, kertovat Nordean laskelmat. Mistä tulosten heikkous johtuu? ”Tulospettymyksille ei ole mitään yhteistä selitystä, mikä on poikkeuksellista. Niitä on tullut kautta linjan niin vientiteollisuudesta kuin kotimarkkinoiltakin. Samankin toimialan yrityksistä osa on menestynyt, osa kärsinyt, kuten konepajateollisuudessa”, Nordean osakestrategi Kristian Tammela pohtii. Poikkeuksellista on myös, että peräti lä-

KONE KAHMI TILAUKSIA, METSO MENETTI

YLLÄTTÄJÄT JA PETTÄJÄT

Liikevoitto 4–6/2015 ennen kertaeriä verrattuna konsensusodotukseen

Raute Suominen Alma Media Nokia Valmet Kemira Amer Sports

+59 % +33 % +32 % +30 % +16 % +13 % +11 %

Outokumpu SSH Basware Innofactor QPR Software Componenta SSAB

Konepajojen uudet tilaukset ja tilauskannat 4–6/2015

-216 % -190 % -80 % -61 % -59 % -51 % -43 % LÄHDE: FIM

UUDET TILAUKSET 4-6/2015 4-6/2014

Cargotec Kone Konecranes Metso Outotec Raute Valmet Wärtsilä

887 2 194 490 823 395 31 781 1 159

993 1 802 524 947 380 51 1 023 1 138

TILAUSKANTA, MILJ. EUROA 4-6/2015 4-6/2014

2 342 8 627 1 100 1 411 1 207 100 2 208 5 325

2 285 6 537 1 030 1 938 1 260 59 2 406 4 420 LÄHDE: YHTIÖT

hes neljännes tähänastisista tulosjulkistajista on heikentänyt näkymiään koko vuoden osalta jo tässä vaiheessa. Yleensä näin tehdään vasta kolmannen vuosineljänneksen lopulla. ”Tämä kertoo siitä, että tilanne on muuttunut aika lailla siitä, mitä yrityksissä alkuvuodesta uskottiin”, Tammela toteaa. PAHIMPIA PETTYMYKSIÄ ovat Tammelan mukaan olleet ainakin Outokummun, Metson, Stora Enson ja Cargotecin tulokset. Pitkään syvällä kyntäneen Outokummun operatiiviset tappiot vain syvenivät päinvastoin kuin odotettiin. Vielä isompi pettymys oli, kun yhtiö ennakoi myös seuraavan neljänneksen jäävän tappiolle, vaikka markkinoilla odotettiin jo voitollista tulosta. Samoin kävi Stora Ensolle, joka odotetun tulosparannuksen sijasta raportoi heikentyneestä operatiivisesta tuloksesta ja liikevaihdosta sekä odotettua huonommista näkymistä. Konepajat ovat tarjonneet sekä pettymyksiä että yllätyksiä niin tulosten kuin tilauskertymien suhteen. ”Konepajojen yhtiökohtaiset erot kertovat haastavasta markkinatilanteesta”, Tammela toteaa. Ääripäitä edustavat Metso ja Kone. Metson tulos jäi ennusteiden alalaitaan, kertaeristä putsattu tulos putosi ja tilaukset vähenivät. Kaiken lisäksi yhtiö joutui myös leikkaamaan koko vuoden tulosohjeistustaan alaspäin. Kaivosteollisuuden asiakkaat kärsivät metallien halpenemisesta. Samaan aikaan Kone ylitti odotukset, kasvatti selvästi tulostaan, liikevaihtoaan ja tilauksiaan peräti viidenneksellä. Hissiyhtiö myös nosti koko vuoden näkymiään. Myös Metsosta irtautunut Valmet kertoi

odotukset ylittävästä tulosparannuksesta. Outotec puolestaan yllätti odotettua suuremmalla tilauskertymällä. Tulostaan parantanut Konecranes sen sijaan jäi odotuksista. Cargotec ja Wärtsilä kärsivät offshoremarkkinan heikentymisestä öljyn halpenemisen takia. Molemmat paransivat odotetusti tulostaan, mutta varsinkin Cargotec kärsi uusien tilauksien vähenemisestä. UUTTA EPÄVARMUUTTA loppuvuoden näkymiin tuo Kiinan kasvun hidastuminen. ”Pahimmin vaikeudet iskisivät Kiinariippuvaiseen Koneeseen. Toistaiseksi se on kuitenkin voittanut lisää markkinaosuutta Kiinan hidastuvilla markkinoilla”, Tammela sanoo. Kiinan talouden hidastuminen painaa hyödykkeiden eli öljyn ja metallien hintoja alaspäin. Pitkien sopimusten ja suojausten ansiosta nämä vaikutukset näkyvät kuitenkin viiveellä. ”Kiinalla voi olla iso vaikutus yksittäisiin yhtiöihin, mutta Euroopan vähittäinen elpyminen ja Yhdysvaltain kasvu tasapainottavat tilannetta. Sitä paitsi Kiinalla on varaa elvyttää, jos kasvu tyssäisi rajusti”, Gorschelnik rauhoittelee.

HEIKENTYNEEN EURON vetoapua on odotettu, ja vihdoin se alkaa näkyä. Vuodessa euro on halventunut dollaria vastaan lähes viidenneksellä. Yksi hyötyjistä on optimistisimmatkin tulosodotukset ylittänyt Huhtamäki. (Lisää Huhtamäestä sivulla 46.) Myös UPM:n tulosparannus on valtaosin halvemman euron ansiota, ennen kaikkea selluteollisuuden kautta. Kemiran tulosyllätyksessä näkyy valuuttahyöty sekä lisäksi Yhdysvaltain markkinan veto. Vauhtia Yhdysvalloista ovat saaneet myös Uponor, Suominen ja Kone. Pientä vetoapua osa tuloksista on saanut myös vähitellen elpyvästä Euroopasta. Öljyn reipas hinnanlasku puolestaan voi avittaa Huhtamäen ja Suomisen kaltaisia jatkojalostajia sekä Finnairia, Lassila & Tikanojaa ja Nestettä. Kotimarkkinayrityksillä jyrkin lasku näyttäisi alkavan taittua. ”Muutokset eivät ole enää niin rajuja, koska vertailuluvut alkavat helpottaa. Se ei tarkoita, että oltaisiin menossa parempaan suuntaan”, Tammela huomauttaa. Esimerkiksi Kesko ylsi odotuksiin, mutta arvioi kehityksen pysyvän Suomessa edelleen heikkona. ■

TOIMITTAJAN KOMMENTTI

MIKÄ MÄTTÄÄ? TÄMÄN PITI OLLA se hetki, kun tulokset oikeasti alkavat parantua: ei vain säästämällä vaan liikevaihtojen kasvun kautta. Mutta toisin kävi. Näin siitä huolimatta, että heikko euro, halpenevat raakaaineet, Yhdysvaltain veto ja Euroopan orastava elpyminen antavat vetoapua. Miten käy, jos Kiinan kasvu tyssää äkisti? Nordea päätti, että varoitusmerkkejä on jo sen verran, että se pudotti kaksi vuotta jatkuneen osakkeiden ylipainonsa peruspainoon – osin Kiina-huolten takia. MERJA SAARINEN

Talouselämä 25/2015

Sijoituselämä VIIKON OSAKE

Hylkiöstä sijoittajien lemmikiksi Vahvistuneen dollarin siivittämällä Huhtamäellä menee lujempaa kuin koskaan. Menestys näkyy osakkeessa, joka hinnoitellaan järeämmillä kertoimilla kuin aikaisemmin.

TAKAVUOSINA SIJOITTAJAT suhtautuivat Huhtamäkeen kuin demarit kepuun: ”Pettää aina.” Nykyään sijoittajat pitävät Huhtamäkeä yhtenä Helsingin pörssin harvoista globaaleista laatuyhtiöistä. Nirsoimmat tosin muistuttavat, että pakkausbisnes on bulkkinen, matalakatteinen toimiala. Huhtamäen toisen vuosineljänneksen tulos oli yhtiön historian paras. Liikevaihto kasvoi 579 miljoonasta 714 miljoonaan euroon ja liikevoitto 51 miljoonasta 70 miljoonaan euroon. Valuuttakurssien muutokset lisäsivät liikevaihtoa 67 miljoonalla ja liikevoittoa kuudella miljoonalla eurolla. VAHVISTUNEELLA DOLLARILLA on tärkeä merkitys, koska suurin yksikkö PohjoisAmerikka muodostaa ylimmästä rivistä runsaan kolmanneksen. Amerikkalaiskuluttajien vahvistuneet ostohalut ruokkivat kevätneljänneksellä etenkin jäätelöpakkauksien kysyntää. Hyvässä markkinatilanteessa Huhtamäki karsi valikoimistaan halvimpia tuotteita hintavampien tieltä. Huhtamäen asiakaskunta koostuu Nest-

AMERIKANHERKKUA. Amerikkalaisten kasvanut jäätelönnälkä pulskisti Huhtamäen tulosta. Yhtiö tekee pakkauksia muun muassa Unileverin Ben & Jerry’sille.

RICHARD LEVINE

Teksti Tommi Melender

lén, Unileverin, McDonald' sin ja Coca-Colan kaltaisista maailmanjäteistä, mutta yhtiö on osoittanut osaavansa asioida itseään

monin verroin suurempien firmojen kanssa. Pohjois-Amerikan yksikön liikevoitto harppasi toisella vuosineljänneksellä 10,4

LYHYET

VENÄJÄ ROKOTTI TIKKURILAN TULOSTA

KURSSILASKU SÖI 2,4 MILJARDIA

ATEENAN PÖRSSI AVAUTUI JA ROMAHTI

MAALIYHTIÖ TIKKURILAN huhti-kesäkuun liikevaihto ja liikevoitto ilman kertaeriä laskivat vuotta aiemmasta odotettua enemmän. Yhtiön tilanne Venäjällä jatkui vaikeana. Kannattavuus oli silti hyvä, ja liikevoittoa kertyi 15,9 prosenttia liikevaihdosta. Tulos suisti yhtiön osakkeen alamäkeen.

SUOMEEN REKISTERÖITYJEN sijoitusrahastojen pääomat kasvoivat huhti-kesäkuussa 1,9 miljardilla eurolla 98,6 miljardiin. Nettomerkinnät olivat 4,3 miljardia, joista kuitenkin 2,5 miljardia oli toisten sijoitusrahastojen tekemiä. Kesän reipas kurssilasku söi rahastojen arvosta 2,4 miljardia euroa.

KAUPANKÄYNTI ATEENAN pörssissä alkoi maanantaina viiden viikon tauon jälkeen. Koko pörssiä kuvaava hintaindeksi laski 16,2 prosenttia. Eniten laskivat pankkien osakkeet. Niiden romahdusta rajoitti pörssin sääntöihin kirjattu päiväkohtainen 30 prosentin raja. Tiistaina pankkiosakkeiden syöksy jatkui lähes samaa tahtia.

Talouselämä 25/2015

3.8.2012–3.8.2015

euroa 34 28 22 16 10

2013 TUNNUSLUVUT

Liikevaihto, milj. euroa Tulos/osake, euroa Oma pääoma/osake, euroa

2014

2015

4–6/2014

4–6/2015

579 0,34 7,64

714 0,52 8,64 LÄHDE: FACTSET

prosenttiin vuodentakaisesta 6,4 prosentista, kun koko konsernin voittomarginaali jäi hieman alle kymmenen prosentin. Jäätelöpakkausten volyymikasvun lisäksi tuloskuntoa jenkkimarkkinoilla paransi logistiikkakustannusten aleneminen. KOLMESTA MUUSTA yksiköstä Flexible Packing eli joustopakkaukset menestyi myös hyvin, lähinnä Aasian kasvun ansiosta. Yksikön liikevaihto harppasi 48 prosenttia, mutta sitä selittää Positive Packakingin hankinta. Helmikuun alusta konserniin liitetty ostokohde vaikuttaa jo tulokseen myönteisesti. Suurin murheenkryyni Huhtamäelle, kuten monille sen asiakkaille, oli Kiina, jossa tarjoilupakkausten kysyntä jäi laimeaksi. Kiinan vuoksi Foodservice Europe-Asia-Oceania -yksikön tulos heikkeni. Myös neljäs ja pienin bisnes, kierrätyskuitupakkauksiin keskittyvä Molded Fibre menetti liikevoittoaan. Huhtamäen osake on vahvistunut kolmessa vuodessa 165 prosenttia. Halvaksi sitä ei voi väittää, sillä p/e-luku kipuaa tämän vuoden tulosennusteilla 19:sta. Pitkän ajan keskiarvo jää 11 tuntumaan. Toki Huhtamäki on kannattavuudeltaan ja pääoman tuotoltaan vahvempi kuin menneinä aikoina. Tulevaisuuden kasvutoiveet lepäävät kehittyvissä maissa, joista yhtiö kerää lähes 40 prosenttia liikevaihdostaan. Kaupungistuminen ja keskiluokkaistuminen pönkittävät kuluttajapakkausten kysyntää etenkin Aasiassa. Sen sijaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa markkinakasvu jää vaisuksi, jolloin olennaista on pitää liiketoiminta tehokkaana. ■

Miksi Kiinassa rytisee?

Soitamme salkunhoitajalle

Shanghain pörssissä rytisi taas. ”Keskushallinto ehkä kokeili, kestävätkö markkinat ilman sen tukiostoja.” Teksti Alex af Heurlin PAHIN SYÖKSYKIERRE Kiinan osakemarkkinoilla näyttää pysähtyneen ainakin toistaiseksi. Kiinan osakeindeksit ovat kuitenkin edelleen selvästi korkeammalla kuin vuosi sitten, vaikka Shanghain pörssin arvosta suli miltei kolmasosa vain muutaman viikon aikana kesä-heinäkuussa. Miten Kiinan osakekupla kehittyi, JOM Rahastoyhtiön salkunhoitaja Juuso Mykkänen? ”Kiinan keskushallinto kevensi markkinoiden sääntelyä ja promotoi vahvasti osakesijoittamista. Sen tavoitteena oli nostaa osakesijoittamisen kiinnostavuutta, jotta pörssilistautuminen kävisi houkuttelevammaksi. Kurssitasojen kohotessa spekulaattorit paisuttivat kuplaa entisestään.” Mistä kesällä nähty syöksykierre sai alkunsa? ”Kurssitasot olivat karanneet niin kauas reaalimaailmasta, että tiputus alaspäin oli aika luonnollista. Loppukevään aikana velkavivun käyttöä alettiin rajoittaa. Kurssien pudotessa keskushallinto lupasi tukea osakemarkkinaa niin kauan kunnes pudotus pysähtyy. Tässä se on osaksi onnistunut, eikä keskushallinto halua pettää lupaustaan kansan silmissä.” Toissaviikolla Shanghain pörssi putosi taas 8,5 prosenttia – mitä tapahtui? ”Se oli yllättävä pudotus hetkellisen nousun jälkeen. Jotkut ovat arvelleet, että keskushallinto olisi tuolloin kokeillut miten markkinat kestävät ilman sen tekemiä tukiostoja.” Miten Kiinan sisämarkkinoiden rytinä on heijastunut muualle Aasiaan? ”Heilunta tarttui selvästi Hongkongiin.

Myös Taiwanissa ja muilla Kiinaan vahvasti sidoksissa olevilla markkinoilla on ollut hermoilua. Viitteet Kiinan reaalitalouden heikkoudesta ovat lisänneet epävarmuutta.” Mikä selittää Kiinan reaalitalouden heikentyneitä näkymiä? ”Kiinan keskushallinto haluaa muuttaa Kiinan aiempaa kulutuspainoisemmaksi taloudeksi. Muutos näkyy teollisuuden ja rakentamisen lukemissa sekä raaka-aineiden hinnoissa. Virallinen kasvuennuste on silti edelleen seitsemässä prosentissa, mikä on kova vauhti verrattuna mihin tahansa maahan.” Miten olette ottaneet näkemystä kesän aikana? ”Vietnamin painoja olemme nostaneet strategisesti kesän aikana. Vietnamin rakenteelliset talousajurit ovat pitkälti kotimaisia ja viime kuukausien uutisvirta on ollut yllättävän positiivista. Indonesiaan olemme panostaneet jo pidemmän aikaa, mutta olemme siellä odottavalla kannalla kunnes Yhdysvaltain korkopäätös selviää.” ■

KATARIINA SALMI

HUHTAMÄKI

Juuso Mykkänen

Talouselämä 25/2015

Sijoituselämä PÖRSSIVIIKKO

I ARSLA

NOV

Kansa kahmii Fortumia KUTISTUVA liiketoiminta, epäselvä tulevaisuudenkuva, rahalle perso valtio-omistaja ja miljardien kassa. Lisänä yhä tiukkeneva sidos poliittisesti epävarmaan Venäjään. Siinä pikakuvaus Fortumista, joka kiinnostaa piensijoittajia. Heidän eniten käyttämiensä online-välittäjien kautta Fortumia netto-ostettiin heinäkuussa peräti 90 miljoonalla eurolla. Kun Helsingin pörssin yleisindeksi on tänä vuonna kivunnut reilut 10 prosenttia, Fortum on painunut saman verran. Samalla analyytikoiden myyntisuositukset ovat vähentyneet. Nyt kolmannes Fortum-suosituksista kehottaa myymään, kolmannes ostamaan ja kolmannes pitämään osaketta. Keskimääräinen tavoitehinta on 17 euroa, kun osakkeella käydään kauppaa reilulla 16 eurolla. Nykykurssilla yli seitsemään prosenttiin kurkottava osinkotuotto on täky, johon sijoittaja tarttuu. ■

OSAKKEET 3.8.2015 Talouselämän pörssitaulukon luvut pohjautuvat mediaanilukuihin, jotka tietopalveluyritys Factset on laskenut kymmeniltä eurooppalaisilta pankkiiriliikkeiltä keräämistään luvuista. ▲ = ennuste nousi ▼ = ennuste laski

Talouselämä 25/2015

HINTA, EUROA

Affecto Ahlstrom Aktia Alma Media Amer Sports Apetit Aspo Atria Basware Capman Cargotec Caverion Citycon Comptel Cramo Digia Elektrobit Elisa Etteplan Finnair Fiskars Fortum F-Secure HKScan Huhtamäki Kemira Kesko Kone Konecranes Lassila&Tikanoja Lemminkäinen Marimekko Metso Metsä Board Munksjö Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Nordea Okmetic Olvi Oriola-KD Orion Outokumpu Outotec

3,33 7,80 11,22 2,95 26,55 14,17 7,59 8,98 44,06 1,03 31,59 9,26 2,45 1,39 18,26 4,48 4,74 31,26 4,06 2,86 19,28 16,04 2,87 4,96 32,31 11,78 35,84 38,31 28,22 17,70 12,00 9,51 25,28 6,45 8,93 22,34 6,39 27,68 11,31 7,25 26,42 4,49 38,40 4,12 5,90

KURSSIMUUTOS, % 1KK 1V

7 8 1 0 6 22 -7 -4 10 81 4 -21 2 29 0 26 9 34 2 -6 -8 19 4 49 7 2 2 121 3 25 5 23 17 70 11 49 0 25 3 1 -5 22 -1 -15 -7 10 -4 44 16 65 17 16 14 27 7 23 7 16 6 31 8 -8 -1 -2 3 -16 15 89 -6 14 -10 49 6 9 -2 7 1 15 4 70 2 6 7 107 21 38 0 -31 3 -23

2014

-2 -10 53 15 55 -8 18 26 3 3 72 28 88 5 16 3 12 225 5 -83 773 3 154 16 57 137 90 96 756 75 18 -16 4 189 69 8 57 1 149 208 3 334 5 33 46 211 -438 0

NETTOTULOS, MILJ. EUROA 2015E 2016E

8 9▼ 22 ▼ 27 ▲ 63 ▲ 54 ▲ 16 18 131 ▲ 169 ▲ 3 7 22 20 25 ▼ 22 ▼ 4 15 8▼ 6▼ 156 ▼ 184 ▼ 59 86 132 ▲ 156 ▲ 7▼ 6▲ 57 65 5 8 15 22 238 246 6 7 52 54 74 ▼ 105 ▲ 5 160 752 17 17 21 ▼ 19 ▼ 149 188 104 ▲ 129 ▲ 151 210 934 ▲ 983 ▲ 81 ▼ 112 ▼ 42 44 29 ▲ 14 ▼ 4 5▼ 463 234 129 ▼ 151 34 47 501 ▲ 504 ▲ 1 168 ▲ 1 248 ▲ 313 ▼ 244 ▼ 3 884 ▼ 3 798 ▼ 8 9 31 35 43 48 214 198 ▼ -147 135 53 ▼ 29 ▼

JEVGEN

Suomalaiset ostivat suosituimpien online-välittäjien kautta Fortumia peräti 90 miljoonalla eurolla heinäkuussa. HINTA/TULOS (P/E) 2015E 2016E

9 18 14 15 23 28 12 12 135 16 13 19 15 24 14 18 37 21 13 20 19 18 26 14 20 16 19 21 18 16 18 19 17 19 13 12 21 18 12 16 18 19 25 .. 29

8 17 12 12 18 13 12 10 41 12 11 13 14 21 12 12 27 20 12 7 21 19 24 13 18 14 17 20 15 15 9 15 16 15 10 12 19 15 12 14 16 17 27 13 21

OSINKOTUOTTO, % 2015E 2016E

5,1 3,8 5,8 4,9 2,1 4,1 5,5 4,5 0,2 7,0 3,2 3,6 6,0 1,5 3,3 2,2 1,2 4,3 3,9 0,0 3,6 8,0 2,8 3,0 2,3 4,5 5,6 3,6 3,9 4,9 1,1 3,6 4,4 2,1 3,9 3,1 2,5 5,3 6,2 5,0 2,8 2,8 3,4 0,0 1,7

6,0 3,8 6,8 5,7 2,5 5,1 5,6 5,1 0,5 7,5 3,7 4,7 6,0 2,3 3,8 2,2 1,8 4,5 4,2 0,0 3,6 6,8 3,5 4,0 2,5 4,6 5,0 3,8 4,2 5,3 2,4 4,4 4,6 2,4 5,1 3,2 2,7 5,4 6,8 5,6 3,0 3,4 3,3 0,0 2,5

HINTA/ MARKKINATASEARVO, ARVO MILJ. EUROA

1,2 1,1 1,2 2,4 3,7 0,7 2,2 0,6 4,5 1,4 1,7 4,9 1,0 4,2 1,7 2,5 6,6 5,7 2,9 0,7 1,4 1,3 5,5 0,7 3,9 1,6 1,6 9,8 3,7 3,3 0,7 2,7 3,1 2,6 1,1 2,2 2,8 3,0 1,5 2,0 2,9 7,4 10,4 0,8 2,4

75 364 753 223 3 147 90 235 254 627 89 2 044 1 163 2 184 149 813 94 627 5 231 82 366 1 579 14 249 456 273 3 482 1 830 3 505 20 128 1 786 687 279 77 3 801 2 290 456 5 728 23 505 3 694 45 789 125 548 806 5 412 1 713 1 080

HINTA, EUROA

PKC 20,28 Ponsse 14,92 Pöyry 3,76 Raisio 4,19 Ramirent 7,24 Rapala 5,40 Raute 12,83 Restamax 4,46 Revenio Group 21,46 Sampo 45,51 Sanoma 3,34 Sponda 3,63 SRV Yhtiöt 3,68 SSAB 4,24 Stockmann 6,68 Stora Enso 8,72 Talentum 1,19 Technopolis 3,84 Teleste 7,43 TeliaSonera 5,56 Tieto 23,41 Tikkurila 17,60 UPM 16,86 Uponor 14,53 Vaisala 24,08 Valmet 11,02 Verkkokauppa.com 30,88 Wärtsilä 42,02 YIT 5,51

KURSSIMUUTOS, % 1KK 1V

1 6 3 2 8 4 5 1 7 6 -28 8 -1 -8 8 -4 2 5 0 7 12 1 7 10 4 12 0 2 -18

-1 26 -1 3 2 4 58 2 37 24 -45 -5 -8 -41 -36 31 3 -6 62 0 20 -5 40 29 11 36 29 13 -26

2014

NETTOTULOS, MILJ. EUROA 2015E 2016E

-29 26 42 32 ▼ 30 33 ▲ 10 ▲ -24 5▼ 40 ▼ 6 36 ▼ 32 41 51 9 11 14 5▼ 4 5▼ 3 5 6 2 5 5▼ 1 540 1 658 ▲ 1 622 ▲ 55 11 55 83 89 102 13 11 14 -139 67 173 -8 -100 -56 ▼ 99 500 562 3 4 5 -10 48 52 13 ▼ 8 12 ▲ 1 531 1 675 ▼ 1 774 ▼ 35 86 111 48 47 48 512 649 ▼ 676 37 47 62 22 21 27 46 99 ▼ 116 ▲ 5 5▲ 10 ▼ 371 466 ▼ 498 ▲ 62 ▼ 56 44 ▼

TOKMANNI. Ruotsalainen Nordic Capital harkitsee suomalaisen halpakauppaketju Tokmannin listaamista pörssiin. Uutistoimisto Reutersin mukaan reilun 700 miljoonan euron liikevaihtoa tekevän Tokmannin arvo saattaisi kohota jopa 900 miljoonaan euroon. Kari ja Kyösti Kakkosen perustama Tokmanni avasi keväällä 150. myymälänsä.

EEVA ANUNDI

ANTTI MANNERMAA

F-SECURE. Yhtiön perustaja, suurin omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa myi heinäkuussa runsaat 3,1 miljoonaa F-Securen osaketta. Arviolta 8,9 miljoonan euron kauppa vastasi kahta prosenttia koko F-Securen osakekannasta ja viittä prosenttia Siilasmaan F-Secure-salkusta. Siilasmaalle jäi edelleen lähes 38 prosenttia yhtiön osakkeista.

HINTA/TULOS (P/E) 2015E 2016E

17 13 94 18 18 19 10 14 37 15 17 11 12 28 .. 14 12 8 12 14 15 16 14 23 20 15 35 18 16

11 12 22 17 15 15 11 11 31 16 10 10 9 13 .. 12 11 8 11 14 14 16 13 17 16 14 23 17 11

OSINKOTUOTTO, % 2015E 2016E

3,5 3,3 0,0 3,6 5,5 4,1 5,3 5,7 2,1 4,7 4,4 5,1 3,3 1,2 0,0 3,4 5,0 4,1 3,3 5,7 5,5 4,6 4,3 3,5 3,8 3,2 4,9 2,9 3,3

4,0 3,9 1,3 3,8 6,2 4,5 5,3 4,9 2,5 4,9 5,9 5,1 3,9 2,7 0,0 4,0 5,9 4,1 3,8 5,9 5,3 4,7 4,5 4,1 4,1 3,3 3,9 3,1 4,2

HINTA/ MARKKINATASEARVO, ARVO MILJ. EUROA

3,1 4,9 2,2 2,0 2,4 1,6 2,2 1,9 14,2 2,3 0,6 0,7 0,7 0,5 0,6 1,4 2,6 0,8 1,9 2,0 3,6 4,0 1,2 4,6 2,6 2,1 6,3 4,2 1,3

488 418 225 690 787 211 52 73 170 25 486 544 1 028 135 2 205 471 6 884 53 409 141 24 067 1 732 776 8 999 1 064 439 1 652 232 8 288 701

NOUSIJAT KURSSIMUUTOS 1 KK, %

Orion Kemira Biohit Huhtamäki Metsä Board Tecnotree Neste Oil Suominen Yleiselektroniikka Kesko

21 17 17 16 15 15 15 15 14 14 LÄHDE: FACTSET

LASKIJAT KURSSIMUUTOS 1 KK, %

Sanoma YIT Nurminen Logistics Valoe Takoma Wulff Componenta Vaahto QPR Software SSAB

-28 -18 -13 -13 -11 -10 -9 -9 -8 -8 LÄHDE: FACTSET

PONSSE TAKOI VAHVAN TULOKSEN PONSSEN toinen neljännes sujui erinomaisesti ja alkuvuonna tulosta syöneet tuotelanseeraukset näyttävät onnistuneen. Yhtiön liikevaihto nousi 15 prosenttia ja osakekohtainen tulos 20 prosenttia vuoden takaisesta. Yhtiön tilauskanta paisui yli kolmanneksella 170 miljoonaan euroon. Konserni odottaa koko vuoden liikevoittonsa nousevan hieman viime vuodesta. Vahva tulos nosti osakekurssia.

KAROLIINA PAAVILAINEN

LYHYET

KONE HAMSTRASI OMIA OSAKKEITA

SPONDA YLITTI ODOTUKSET

KONE TEKI toisella neljänneksellä ennätystuloksen, mutta kurssikehitys on ollut vaisua. Yhtiö on käyttänyt tilaisuuden hyväkseen ja ostanut urakalla omia osakkeitaan. Kone osti heinäkuussa reilulla 71 miljoonalla eurolla 1,9 miljoonaa osaketta.

SPONDAN TULOS osui analyytikkoennusteiden ylälaitaan ja yhtiön osakekurssi nousi varovaisesti. Spondan osake arvostetaan tällä hetkellä selvästi alle osakekohtaisen nettovarallisuuden. Yhtiön liikevoitto kasvoi 43 prosenttia. Venäjän taloustilanne tuo kuitenkin epävarmuutta. Talouselämä 25/2015

Tunne ihminen, menesty paremmin

Laura Ah Ahonen, S Sampo LLuoto t

Laurii Hilli Hilliaho, h JJohanna h P Puolitaival lit i l

Markkinointi boksin ulkopuolelta

Ilmiön kaava

Markkinointi boksin ulkopuolelta on kirja ihmislähtöisestä markkinoinnista. Se avaa markkinoinnin tehokkuutta selittävät ilmiöt ja paljastaa, mitä sosiaalisen median vaateet avoimesta ja läpinäkyvästä viestinnästä oikein tarkoittavat. Käsittelyssä ovat niin henkilöbrändit, tarinallisuus kuin kuluttajaheimotkin. 2015, 218 sivua, sh. 62 €

Ilmiön kaava on käsikirja ilmiöiden ymmärtämiseen, luomiseen ja kaupalliseen hyödyntämiseen. Kirjan perustana on innovaatiokilpailun voittanut malli, ilmiön kaava, joka vaiheistaa ilmiöiden rakentumisen ja toimii työkaluna niiden luomisessa. 2015, 207 sivua, sh. 55 €

Tilaa nyt: talentumshop.fi

Uratie

Toimittanut Ninni Myllyoja

UUSI ASEMA. Susanna Ottilan johtaman Herkun rooli Stockmannissa korostuu.

Suomen herkullisin työpaikka Susanna Ottila haluaa ymmärtää ruoanostajan arkea. Palveluissa on parantamisen varaa. Teksti Merja Saarinen Kuvat Katariina Salmi

Talouselämä 25/2015

Uratie

KIINNOSTAVIMMAT RUOKAKAUPAT MAAILMALLA LE BON MARCHÉ JA GALERIES LAFAYETTE. Molemmissa pariisilaistavarataloissa voi sekä syödä että ostaa raakaaineita.

EATALY JA DEAN & DELUCA. Kauppa-ravintoladeli-yhdistelmiä New Yorkissa. Italialaisia ja muita herkkuja.

2 RUOKAA ON pakko ostaa melkein joka päivä toisin kuin kenkiä, vaatteita tai kahvinkeittimiä. Kun ahdingossa oleva tavaratalojätti Stockmann tajusi millainen valttikortti sen ruokaosastot ovat, se nimitti Herkuille ensimmäisen oman tulosvastuullisen johtajan, Susanna Ottilan. Ruoka nousee nyt Stockmannilla aivan uuteen arvoonsa. ”Asiakkaille Herkut ovat aina olleet tärkeitä, mutta uuden strategian myötä ruoka on nyt valikoitunut yhdeksi Stockmannin tärkeimmistä tuotekategorioista”, Ottila iloitsee. Hän ottaa vastuun kaikkien 16 Herkun myynnistä, ostoista ja markkinoinnista Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Herkuilla on hänen mukaansa tärkeä rooli koko Stockmannin tuloksentekijänä. Päivittäin ruokaostoksilla käyvät ihmiset tuovat asiakasvirtaa. Viime vuonna ruoankin myynti yynti väheni, mutta vähemmän kuin tavaratalojen avaratalojen keskimääräinen myynti, joka putosi kymmenen prosenttia. Osa Herkkujen ujen myynninpudotuksesta johtui Ottilan an mukaan kioskien ja delien vähentämisestä estä sekä EsKUKA

SUSANNA OTTILA, 46 TYÖ Stockmannin Herkun ketju-johtaja URA Herkun ostojohtaja, Vaasanin nin n in in bake off -markkinoinnin ja -tuotee-e kehityksen johtaja, Unileverin pohoh o hjoismainen markkinointipäällikkö ö KOULUTUS kauppatieteiden maisteri isst iisteri stte eri eri PERHE vanhemmat, ystävät ja sukulaiset HARRASTUKSET ruoka, matkus-taminen, golf, mökkeily

Talouselämä 25/2015

T2. Australialaisketjun liike New Yorkissa tarjoaa teetä kaikille aisteille.

KAUPPAHALLIT JA MARKKINAT. Östermalm Tukholmassa, Le Marché Raspail Pariisissa, Borough Market Lontoossa ja La Boqueria Barcelonassa.

3 poon Tapiolan alueen remontista. Sen tarkemmin Stockmann ei kerro Herkun taloudellisesta menestyksestä. Tuoretta tietoa myynnistä Stockmann kertoo ensi viikolla osavuosituloksessaan. Herkkujen roolin korostaminen ja Ottilan nimitys herättivät heti spekulaatiot siitä, voisiko Herkuista tulla jatkossa oma erillinen ruokakauppaketjunsa. Sen suuntaista nimittäin vihjaili yhtiön uusi toimitusjohtaja Per Thelin aiemmin tänä vuonna. Hänestä Herkuista tulisi fantastinen ketju. Onko tällaista suunnitteilla? ”Tällä hetkellä keskitymme niille paikkakunnille ja tavarataloihin, jotka meillä on. Mitään laajempia ketjusuunnitelmia ei ole”, Ottila sanoo. SUSANNA OTTILA aloitti uudessa tehtävässään toukokuun alussa ja talossa reilu myös hänen lähivuosi sitten. Herkku on my jonne hän suuntaa kauppansa, jonn päätteeksi. päivän päät ”Viikot elän e Meals-osaston valmis valmisruokatarjonnalla, mutta viikonloppuisin v kokkaan paljon. Illat luen p keittokirjoja”, hän kuvaikeittokirjoj lee ruokasuhdettaan. ruokasuh Ruoka on Ottilalle koko ura. ura Ennen nykyistä johtajapestiään j hän vastasi Herkun ostoista. Sitä ennen hän peen rehtyi kuluttare jien jie mielihaluihin Vaasanishi sa ja Unileverissä vastatessaan muun vastat muassa leivonnaismuass pakasteiden markkipakas

URBAN DELI. Tukholmalaisdelissä herkkuja voi nauttia paikankin päällä. Kaupunkilainen ja uusiutuva.

noinnista ja tuotekehityksestä sekä Floran ja Creme Bonjourin kaltaisista perhetuotteista. ”Uskon hiljaisiin signaaleihin ja havainnointiin. Kaikki lähtee siitä, että ymmärtää kuluttajan arkea. Ymmärryksestä syntyvät kultajyvät, joiden ympärille rakennetaan konsepteja”, hän sanoo. Stockmannin heikkous on ollut asiakkaan unohtaminen. Näin on uusi toimitusjohtaja Thelin arvioinut. ”Osaamme kyllä asiakkaiden henkilökohtaisen palvelun, se on huippuluokkaa, mutta meillä on kehitettävää palvelukonseptien tarjoamisessa”, Ottila arvioi.

”TUSKIN MEILLE HALPUUTTAMISKAMPANJOITA TULEE.” Juuri palvelukonsepteja Ottila aikoo Herkuille rakentaa. Ensimmäinen näyttö siitä oli kevään parsakampanja, jota varten Stockmann tutki kohderyhmiä aiempaa tarkemmin. Sen ansiosta parsaa osattiin myydä eri kohderyhmille eli niin hifistelijöille, tavallisille sunnuntaikokeille kuin kaikista kiireisimmillekin, joille esimerkiksi oli tarjolla valmiita parsakasseja tykötarpeineen. Lisää uusia kampanjoita ja konsepteja on Ottilan mukaan luvassa kesän jälkeen. Hän etsii ratkaisuja, joilla helpottaa kiireisten perheiden ruokkimista. Myös verkko pitää valjastaa paremmin käyttöön, niin että esimerkiksi perhejuhlat voisi suunnitella ja tarvikkeet tilata samalla kertaa verkkopalvelussa. Ruoan verkkokauppaakaan hän ei sulje pois – ruokaa Stockmann on tosin toimittanut kotiin jo pitkään.

NIMITYS

+ RUOASTA PUHUTAAN nyt enemmän kuin koskaan aiemmin: on kokkausbuumi trendikkäine ruokineen, mutta samaan aikaan halpuuttamiskampanjat ovat nostaneet ruoan hinnan keskiöön. Herkuilla on kalliin kaupan maine – samalla kun ne ovat kuuluja laajasta valikoimastaan, juustojakin on 400 lajia. ”Tuskin meille halpuuttamiskampanjoita tulee, mutta kallis mielikuva on väärä. Meilläkin on erihintaisia vaihtoehtoja. Tärkeintä on, että asiakas kokee saavansa vastinetta rahoilleen.” Edullisia vaihtoehtoja löytyy nimenomaan paljon ostetuista tuotteista, kuten sesongin vihanneksista, kahvista, leivästä ja jauhelihasta. Edullisempien tuotteiden määrää ei ole kuitenkaan lisätty. Tuloksen kannalta haasteellisinta Ottilan mielestä on ostojen oikea mitoittaminen – hävikki on kutistettava pieneksi. Tehokkuutta puolestaan lisätään tavarantoimittajien ehtoja tiukentamalla. Olisiko Stockmannilla jotain opittavaa markkinaosuuttaan vauhdilla kasvattavasta Lidlistä? ”He ovat onnistuneet loistavasti markkinoinnissaan”, hän tyytyy arvioimaan. Kotimaisten kilpailijoiden lisäksi Ottila seuraa tarkkaan kansainvälisiä trendejä. Hänelle lomareissutkin ovat aina ruokamatkoja. Uusia trendejä etsiessään hän haravoi kauppojen lisäksi ravintolat, sillä ne synnyttävät ruokakaupan trendit. Herkuissakin on jo nähty Aasian fusion ja street food -kampanjat. ”Meksikolainen ja latinalaisamerikkalainen ruoka ovat tehneet jo jonkin aikaa tuloaan, ja Aasiasta nousevat korealaiset ja muut rajatummat keittiöt. Trenditeemoja ovat myös aamupalat ja puurot”, Ottila tulkitsee tulevaisuutta. ■

Erkki Heikkisen mukaan vaikeinta asunnonvälityksessä on tasalaatuisen palvelun tarjoaminen. ARTTU LAITALA

SELFRIDGES. Lontoon tavaratalossa on ruokaa ja ravintoloita kaikkiin makuihin.

Yrittäjyys edistää omistautumista

Teksti Jonna Vuokola

KUKA

ERKKI HEIKKINEN, 51 TYÖ Kiinteistömaailman toimitusjohtaja URA Skanska Kodit KOULUTUS Rakennusinsinööri PERHE Vaimo, kaksi aikuista lasta, kolme kissaa ja koira HARRASTUKSET Motocross, Enduro, juokseminen

VAPAAEHTOISVOIMIN. Erkki Heikkinen on toiminut kahdeksan motocrossin MM-kilpailun johtajana Suomessa. ”Saan hurjat kiksit onnistuneista kisoista”, hän sanoo.

Erkki Heikkinen aloitti keväällä Kiinteistömaailman toimitusjohtajana. Asunnonvälitysketju kehittyy jatkossa entistä yrittäjävetoisempaan suuntaan. Miten yrittäjävetoinen malli sopii asunnonvälitykseen? ”Mielestäni erittäin hyvin. Malli saa ihmiset tekemään työtään sydämellään ja omistautumaan.” Kuinka suuria maantieteelliset erot ovat tällä hetkellä liiketoiminnassa? ”Vilkkaimmin kauppa käy kasvukeskuksissa, se on selvä asia. Muualla kysyntä ei ole samanlaista ja myyntiajat ovat pidemmät. Myös paikalliset erot esimerkiksi Helsingissä ovat suuria. Joskus yhden kahden vuoden ponnisteluistakaan huolimatta ostajaa ei löydy. Kaupungistuminen on yleinen globaali trendi, jota Suomi seuraa viiveellä.” Miten yrittäjien motivaatio ympäri Suomen säilyy? ”Kulut on pidettävät pieninä, toiminnassa pitää olla johdonmukainen ja asiakkaisiin pitää panostaa. Näin vähätkin kaupat

tulevat itselle. Meillä on tästä kokemusta esimerkiksi Sotkamossa.” Mikä on tänä päivänä vaikeinta asuntojen välittämisessä? ”Asunnonvälittäjän ammatissa ei ”A ole mitään ihmeellistä. Hyväksi välittäjäksi voi tulla kuka tahansa, joka on motivoitunut asiaan. Vaikeinta on tasalaatuisen palvelun tarjoaminen, kun alalle pääsyn kynnys on matala. Välittäjien intohimossa, sitoutumisessa ja omistautumisessa on suuria eroja.” Miten digitalisaatio näkyy Kiinteistömaailmassa? ”Olemme lähteneet voimakkaasti mukaan videoesittelyihin. Videon avulla asiakas pystyy hahmottamaan asunnon ja saa siitä selkeästi paremman mielikuvan. Kun asiakas kiinnostuu asunnosta videon perusteella, hänelle järjestetään yksityisnäyttö.” Harrastat moottoripyöräilyä. Mikä saa innostumaan lajista? ”Olen mukana kilpailutoiminnassa vapaaehtoistyöntekijänä ja vetänyt läpi motocrossissa kahdeksat MM-kilpailut. Saan hurjat kiksit siitä, kun saamme vietyä kisat onnistuneesti läpi, kaikki on toiminut, ja osallistujat ja katsojat ovat tyytyväisiä. Teen työtä palkatta, puhtaasta intohimosta lajiin ja samalla rentoudun.” ■ Talouselämä 25/2015

Uratie UUSI TYÖ

Afrikka aukeaa pehmopaperille Kulttuurierot ovat Valmetin emea-johtajan Vesa Simolan mielestä työn suola. Teksti Jonna Vuokola VALMETIN EMEA-ALUEEN johtajana elokuussa aloittava Vesa Simola osaa sanoa heti, mikä on hänen tähänastisen johtajanuransa kovin päätös: Stora Enson Karhulan muovipäällystyskoneen sulkeminen Kotkassa. Päätös tehtiin vuonna 2008, ja tehtaan ovet sulkeutuivat kaksi vuotta myöhemmin. ”Olen viettänyt lapsuuteni tehtaan juurella ja olin mukana päättämässä laitoksen sulkemisesta”, Simola kertoo. Hän on toiminut eri johtotehtävissä Stora Ensossa 1990-lopulta lähtien, viimeksi yhtiön Consumer Board -yksikön johtajana. ”Takanani on todella pitkä ura Stora Ensossa. Olen kiertänyt pääalueet yhtiössä ja johtanut yhtiön kruununjalokiveä. Halusin työelämässäni jotain muutakin kuin Stora Ensoa. Sitten tuli yhteydenotto, että Valmet etsii suurimmalle markkina-alueellensa johtajaa. Olin heti kiinnostunut.” Simolalle on kertynyt viime vuosina Stora Ensossa reilut sata matkustuspäivää. Hän uskoo määrän pysyvän ennallaan uudessa työssään. Reissaamiseen Simola ei leipäänny. Kulttuurierot kaupankäynnissä pitävät virkeänä.

KUKA

VESA SIMOLA, 47 TYÖ Valmetin EMEA-alueen johtaja URA Stora Enso KOULUTUS Diplomi-insinööri, AMP PERHE Vaimo ja kolme teini-ikäistä lasta HARRASTUKSET Laskettelu, golf, metsästys, juoksu

”Kulttuurierot eivät ole METSÄSTYS. olleet minulle koskaan ”Hankin metsästysvaikeus vaan työn suokortin kolme vuotla, jossa on aina oppita sitten. Rentoudun mista.” osallistumalla erilaiMuun muassa japa- siin metsästystapahtumiin”, Vesa Simonilaisten kanssa Simola kertoo. la on tehnyt yhteistyötä 15 vuotta. Äkkivoiton mahdollisuuksia japanilaisten kanssa ei koskaan ole. ”Heille pitkäaikaiset suhteet merkitsevät valtavasti. Jos niitä ei ole, luottamusta on alettava rakentaa. Ruotsalaistenkin bisneksenteko perustuu paljon enemmän pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin kuin suomalaisten”, Simola kertoo. Valmetin johtoryhmän keskusteluun hän aikoo tuoda ennen kaikkea asiakkaan äänen. Valmetin liikevaihto oli viime vuonna 2,5 miljardia euroa ja liikevoitto 72 miljoonaa euroa. Simola uskoo, että Afrikassa aukeaa tei Valmet valmista vain koneita, vaan tarpitkällä aikavälillä pehmopaperituotteil- joaa myös energiatehokkuutta ja erilaisia le isot markkinat. Digitalisaatio vähentää palveluita. ”Afrikka alkaa kasvaa, mutta tarkkaa sanomalehti- ja aikakauslehtipaperin kysyntää Euroopassa, mutta pakkausmateri- ajankohtaa buumille on vaikea ennustaa. aalien ja pehmopaperin kysyntä lisääntyy Valmetilla on hyvä tulevaisuus myös Euvanhalla mantereella. Simola korostaa, et- roopassa.” ■

LYHYET

UUSI UU U U VAARA: SEI SE S EI SEISOMINEN KAIKKI KAIK K AIK A IK TIETÄVÄT, että istumiIK nen n en töissä on vaaraksi terveydelUuden tutkimuksen mukaan lle. e. U myös myö m yö seisominen on vaarallista. yö Yhdysvaltalainen CBS-uutiskaYh Y h nava n ava kertoo uudesta tutkimuksesta, ssesta se essta es ta jonka mukaan seisominen viisi v iiisi si tuntia päivässä pahentaa selkäkipuja ja lisää tukielimien sselkä se ellkä elk kä

Talouselämä 25/2015

ongelmia. Tutkija Maria-Gabriela Garcia sanoo, että kahden tunnin pituinen seisominen ei vielä aiheuta ongelmia, mutta pidemmät jaksot vaikuttavat kielteisesti. Lähes puolet maailman työntekijöistä seisoo kolme neljäsosaa työpäivästään. Kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää taukoja pitämällä sekä työtehtävien vaihtelulla.

HAUKOTUS ONKIN KEMIALLISTA PALAVERIHAUKOTTELUN syynä ei välttämättä olekaan väsymys, tylsä aihe tai kuiva puhuja, vaan kokoustilan ilman kemikaalipitoisuudet. Mitä enemmän samassa tilassa on ihmisiä, sitä enemmän huoneen lämpötila nousee ja sisustus- ja rakennusmateriaaleista haihtuu kemikaaleja. Huomio on viherseiniä rakentavan NaturVentionin keväällä teettämästä Tuhat Tervettä työntekijää -tutkimushankkeesta.

HISSIPUHE

Digiaihioita jätteestä Mihin jäte- ja kiinteistöhuoltoyhtiö tarvitsee digimentalistia Ville Simola?

”

KATARIINA SALMI

Digitaalisuuden saralla Lassila & Tikanojassa ei oltu tehty vielä juuri mitään, mutta nyt digitaalisuus nähdään merkittävänä kasvun lähteenä. Monessa pörssiyhtiössä on palkattu digivisionäärejä ja digitaalisuus on tuotu yrityksiin strategiatasolle. Lassila & Tikanojakin haluaa uusiutua ja hakea kasvua yhtiön ulkopuolelta. Aluksi etsimme innovaatioita jotka tukevat perusbisnestä, mutta jatkossa myös kokonaan uusia tuotteita. Työnäni on haistella KUKA asiakkaidemme ongelmakohtia, eli potenVILLE SIMOLA, 30 tiaalisia tuoteaihioita TYÖ Digimentalisti, meille. Mietimme tiiLassila & Tikanoja mini kanssa mitä niistä URA Startup Sauna, voisi konseptoida ja Checkmylevel testata yhdessä asiakKOULUTUS Kauppakaiden kanssa. Tehtieteiden maisteri täväni on myydä case HARRASTUKSET Triathtalon sisällä ja pitää lon, juoksu huolta siitä, että tulokPERHE Avopuoliso ja sia syntyy. Esimerkiksi kaksi pientä lasta nyt pilottivaiheessa on itse kehittämämme mobiilisovellus rakennustyömaille, jolla rakennusmestarit voivat suorittaa palvelupyyntöjä digitaalisesti. Teemme myös yhteistyötä startup-yritysten kanssa, sillä kaikkea ei kannata rakentaa itse. Sitä varten järjestimme mukaan haluaville startup-yrityksille avoimen haun pitchaamaan ideoitaan meille kierrätystalouteen liittyen. 30 hakijasta kymmenen pääsi pitämään myyntipuheen ja niistä kolmen kanssa aloimme yhteistyön. Vaikka kaikki haluavat nyt digiä, moni tulee pettymään. Meillä tiimi on kasattu fiksusti poikki yrityksen kattamien toimialojen ja meillä on oma siemenrahoituksemme. Olemme kuin yrityksen sisäinen startup. Tärkeää on, että digikehitystä ei alisteta osaksi perinteistä it-osastoa vaan sitä tehdään muun liiketoiminnan rinnalla ja annetaan vapaus kokeilla.” ELINA LAPPALAINEN

Talouselämä 25/2015

Uratie

TÄNÄÄN TÖISSÄ

Tallinnaan tositarkoituksella Suomalaisia it-ammattilaisia houkutellaan nyt tosissaan Viroon töihin. 15 vuotta sitten Tallinnaan muuttaneen mielestä etelänaapuri ei ole parin vuoden keikkakohde. Teksti Mari Valkonen ALUKSI IT-KONSULTTI Aki Kupiaisen oli tarkoitus työskennellä Tallinnassa vain hetki. Oli vuosi 2000, kun Tieto-Enator lähetti hänet selvittämään, miten tukipalvelut saadaan toimimaan yhtiön Viron-yksikössä. ”Vauhti alalla oli nopeaa ja työnsä jäljet näki helposti. Viron hyvä puoli on yhä, että pystytään tekemään uutta, koska ’ei tätä voi tehdä’ -mentaliteetti puuttuu”, Kupiainen sanoo. Tänä keväänä Viro on tosissaan alkanut haalia riveihinsä lisää suomalaisia itosaajia. Huhtikuussa Viron elinkeinoelämää edistävä Enterprise Estonia julkaisi kyselytutkimuksen, jonka mukaan vironsuomalaiset pitävät arkeaan helpompana ja asumistaan mukavampana kuin Suomessa. Pari päivää julkaisun jälkeen lanseerattiin työnvälityssivusto, jonka kautta esimerkiksi Kupiaisen työnantaja Tieto, telekommunikaatioyhtiö Skype ja rahansiirtopalvelua tarjoava TransferWise etsivät ulkomaista työvoimaa erityisesti Suomesta. Siirtolaisuusinstituutin toukokuus-

sa eläköityneen johtajan Ismo Söderlingin mukaan rekrytointikampanja kertoo toisaalta suomalaisosaajien arvostuksesta, toisaalta Viron it-alan työvoimapulasta. Edullinen palkkataso ja yritysverotus ovat houkutelleet Viroon kansainvälisiä yrityksiä, jotka kaipaavat nyt tekijöitä. ”Suomessa on it-alan työnhakijoita, jotka joutuvat hakemaan Virosta töitä. Heitä headhuntataan parhaillaan myös Ruotsiin ja Norjaan.” Tähän saakka työn ja paremman palkan perässä on kuljettu Suomenlahtea etelästä pohjoiseen. Miksi suomalaisosaaja lähtisi töihin halvan palkkatason maahan?

soon nähden 2 000 euroa on paljon, sillä maan keskipalkka on puolet siitä. ”Palkalla elää ihan kivasti Tallinnassa, mutta ei Helsingissä”, Kupiainen sanoo. Edullisten elinkustannusten lisäksi Viroa markkinoidaan edullisella verotuksella. Kaikkien tulovero on 20 prosenttia. Todellisuudessa parin tuhannen euron kuukausiansioilla veroprosentti on Suomessa reilusti tätä pienempi, noin 15. Kupiainen laskee, että käytännössä Viron veroprosentti on 22 – 23, kun tuloveron lisäksi huomioi eläkkeeseen laitetun summan. Virolaisten kovaan työtahtiin on Kupiaisen mielestä yhtenä syynä tasavero.

KOKENUT OHJELMOIJA tienaa Virossa noin 1 800–2 000 euroa kuussa. Työviikko on 40 tuntia. Konsulttiasemaan ylennyt Kupiainen saa enemmän, mutta tarkkaa palkkaansa hän ei halua kertoa. Hän on työskennellyt Virossa aina paikallisella työsopimuksella ja palkalla. Viron palkkata-

TOISEEN EU-MAAHAN lähteminen on helppoa. Yleensä työlupaa ei tarvita, rekisteröityminen riittää. TYÖTTÖMYYSTUEN turvin töitä voi hakea ulkomailla asuen kolmen kuukauden ajan, jos työnhaku on kestänyt riittävän pitkään. MITÄ SUUREMPI ja tunnetumpi firma, sitä enemmän saa to-

Talouselämä 25/2015

dennäköisesti työnantajalta apua sopeutumiseen ja esimerkiksi asunnon löytämiseen. KÄY TYÖSOPIMUS tarkasti läpi ja pyydä tarvittaessa lakiapua sen tulkitsemisessa. SUURISSA KAUPUNGEISSA on ekspatriaattien yhteisöitä ja järjestöjä. Muista verkostoitua myös paikallisten asukkaiden kanssa.

TOMI MALKKI

LÄHTISINKÖ ULKOMAILLE TÖIHIN?

OIKEASSA IÄSSÄ

Nopea kuin meklari Julia Repo tiesi jo opiskeluaikana, että haluaa pörssisaliin sinne missä tapahtuu. ”Mitä enemmän tekee töitä, sitä enemmän rahaa jää käteen. Se motivoi tekemään enemmän ja toteuttamaan ideoitaan.” Kolme vuotta sitten Kupiainen harkitsi palaamista Helsinkiin ja laski, että palkan olisi pitänyt nousta kolmanneksella, jotta korvaus vastaisi Suomen palkkatasoa. ”Se olisi tarkoittanut asumista metron viimeisellä pysäkillä. Nyt asun Tallinnan keskustassa.”

TYÖTTÖMÄN JOENSUULAISEN KANNATTAISI HARKITA TALLINNAA HELSINGIN SIJAAN. TÄLLÄ HETKELLÄ Viroa pitää kotipaikkanaan reilut 6 000 suomalaista. Vuosittain uusia muuttajia on 1 500, ja määrä on kasvussa. Siirtolaisinstituutin Söderling ei kuitenkaan usko Viroon suuntautuvaan ryntäykseen. ”Jonkin verran työn perässä muuttaminen voi lisääntyä, mutta en näe Viroa Eldoradona. Palkkataso on sen verran alhainen.” Kupiaisen mielestä Viro ei ole vuoden eikä parin keikkakohde. ”Jos on henkisesti valmis muuttamaan pysyvästi, silloin taloudellinen yhtälö toimii. Työttömän joensuulaisen it-osaajan kannattaisi harkita Tallinnaa Helsingin sijaan. Vaikka euromäärä ei ole Helsingin tasolla, elämisen laatu on toinen.” Enää Kupiainen ei suunnittele palaamista Suomeen. Jos työskentely nykyisellä työnantajalla loppuisi, hän etsisi ensisijaisesti uutta työtä Virosta. ”15 vuoden jälkeen Suomeen muuttaminen ei olisi enää palaamista, vaan muuttamista uuteen maahan.” ■

Teksti Jonna Vuokola

pankit eivät samalla tavalla pysty rahoittamaan yrityksiä, ja ne joutuvat hakemaan velkapääomaa markkinoilta. Ilmiö on suurempi Norjassa ja Ruotsissa. Mutta myös Suomessa yhä pienemmät ja luottoluokitukseltaan riskialttiimmat yhtiöt hakevat joukkovelkakirjalainoilla rahaa sijoittajilta. Pareto toimii järjestäjänä jvk-lainoissa, ja minä yhdessä muiden meklareiden kanssa myyn näitä lainoja sijoittajille ympäri Eurooppaa.” Miten ruotsalainen työkulttuuri eroaa suomalaisesta? ”Ruotsalaiset osaavat olla positiivisia ja yhdessä tekemiseen panostetaan. Ruotsalainen työkulttuuri on keskustelevampi, mutta nopeita päätöksiäkin syntyy. Nuorena on hyvä työskennellä ulkomailla, oppia, laajentaa verkostoja ja saada kansainvälistä pääomaa. Siksi päädyin Ruotsiin.” ■

TUKHOLMASSA MEKLARINA työskentelevä Julia Repo valittiin keväällä Suomen Pörssimeklarit Ry:n puheenjohtajaksi. Miksi halusit pörssimeklariksi? ”Opiskelin kansantaloustiedettä ja olin aiemmin Danske Bankissa töissä eri tehtävissä. Minulle valkeni heti, että haluan tapahtumapaikalle eli trading-saliin. Oma luonne ja myyntihenkisyys vaikuttivat varmasti uravalintaani.” Mikä on työssäsi antoisinta? ”Markkinat saattavat muuttua nopeasti, emissioita eli arvopapereiden liikkeellelaskuja tehdään nopealla aikataululla, jolloin reagoinninkin pitää olla ketterää. Parasta on tämän kaiken tuoma jännittävyys ja haastavan kaupan klousaaminen. Jokainen päivä on erilainen, ajoittain hyvin hektinen mutta nautin siitä.” Mitä Pörssimeklariyhdistys tekee? ”Yhdistys on perustettu vuonna 1984 ja sen tarkoitus on edistää jäsenten ammattitaitoa, sijoitusammattilaisten välistä listä yhteistyötä ja järjestää erilaisia seeminaareja sekä juhlia. Minä aion LOMA. ”Vietin kesän edistää yhdistyksen kansainväsaaristossa, Ranskan lisyyttä.” länsirannikolla ja Olet bondimeklari, joka on pefestareilla”, Julia rehtynyt high yield -lainoihin. Repo kertoo. Miten selität ystävällesi kansankielellä sen, mitä teet työksesi? ”Yritysrahoitus on muuttunut. Enää KUKA

JULIA REPO, 26 TYÖ Bondimeklari Pareto Securitiesissa, Suomen Pörssimeklarit ry:n puheenjohtaja URA Danske Invest, Danske Bank KOULUTUS Kauppatieteiden maisteri HARRASTUKSET Matkustaminen, lenkkeily, lumilautailu

KATARIIN A SA

LMI

Talouselämä 25/2015

Mikä sijoitusmaailmaa puhuttaa tänä syksynä? Rahapäivä 2015 17.9.2015 – Messukeskus Kokoustamo, Helsinki Kuule rahanarvoiset vinkit! Arvopaperin Rahapäivä tarjoaa osallistujilleen ajankohtaisen katsauksen syksyn sijoitusnäkymiin ja sijoittamisen kuumimpiin trendeihin monipuolisella ohjelmallaan. Rahapäivän markkinakatsaukset ja asiantuntijapuheenvuorot takaavat tutustumisen entistäkin monipuolisempiin sijoitusvaihtoehtoihin. Tilaisuus on Arvopaperin tilaajille ja lukijoille veloitukseton. Ilmoittaudu mukaan: talentumevents.ﬁ/rahapaiva

Järjestäjä:

Yhteistyökumppanit:

Tebatti

MAXIM USIK

Toimittanut Juha Ruonala

Tutkimisesta tuli rahan perässä hutkimista Tieteen ”tuotantoprosessi” tökkii: rahaa kuluu, mutta laadukkaita tuotoksia ei synny.

Teksti Harri Laihonen ja Petri Virtanen SUOMEN AKATEMIAN tekemä Tieteen tila -raportti kertoo tieteen tason olevan meillä vakaa ja maailman keskitasoa parempi. Tämä

on kuitenkin vain toinen puoli totuudesta. Kääntöpuolena raportti toteaa, että tällä vuosituhannella Suomi on jäänyt jälkeen monista OECD-maista. Monet ovat lisäksi sitä mieltä, että Suomessa tehdään nykyisin valtava määrä tutkimusta, jolle ei ole kysyntää. Tieteen tuloksellisuuden ongelmat alkavat paljastua, kun katsotaan ulkoisten mittareiden, t&k-panostusten ja julkaisumäärien taakse. Oman arviomme mukaan tieteen ”tuotantoprosessi” sakkaa: rahaa kuluu,

Talouselämä 25/2015

Tebatti b tti batti

Kirjoittajista Harri Laihonen (vasemmalla) on kunnallistalouden professori Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Petri Virtanen on sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopiston Terveystieteiden yksikössä.

mutta laadukkaita tuotoksia ei synny, tutkimus on Tietysti on tärkeää, että tutkimusideat kilpailumuuttunut kaoottiseksi sätkimiseksi. tetaan ja vain laadukkaat rahoitetaan. KilpailutukYksi syy ongelmiin löytyy innovaatiojärjestelmäs- sen järjestämistapaa olisi kuitenkin syytä miettiä tämme. Kilpaillun rahoituksen merkittävä rooli on uudelleen. Nykyinen kuormittaa järjestelmää kohjohtanut siihen, että yliopistoissa käytetään valta- tuuttomasti. vasti aikaa myöhemmin hyPätkätyösuhteessa lätyksi joutuvien hankkeiden puun ja kuoren välissä suunnitteluun ja hakemusolevat tutkijat lupaavat YLIOPISTOJEN PITÄÄ ten kirjoittamiseen. hakemuksissaan helposti PÄÄSTÄ YHTEISTYÖSSÄ Kilpaillun rahoituksen kes”kuun ja tähdet” taivaalAIVAN UUDELLE keisyyden vuoksi monet tutta. Toisaalta tuloksellikijat rimpuilevat rahoituksen suus ja tilivelvollisuus TASOLLE. talutushihnassa. Pahimmiltoteutuvat huonosti – lulaan laadukkaan tieteen edelvatusta joutuu harvoin lyttämästä pitkäjänteisyydestä ei ole tietoakaan. tilille. Hieman kärjistäen tilanne on se, että tutkimuksen rahoitusjärjestelmä on kiinnostunut lähinTIETEEN TILA -raportin mukaan yliopistot kattavat nä rahan jakamisesta, ei niinkään siitä mitä rahalla kolmasosan (noin 430 miljoonaa euroa vuodessa) saadaan aikaan. kaikista tutkimusmenoistaan kilpaillulla rahoituksella. Tähän lasketaan mukaan Suomen Akatemian, AKATEEMISEN VUODEN aikana hakemuksia tehtailTekesin ja EU:n tutkimuksen puiteohjelman myön- laan sen eri vaiheissa. Jos tutkimusryhmän lahjaktämä rahoitus. kaimmilta menee suurin osa ajasta rahoituksen metRaportti kehottaa yliopistoja profiloitumaan ja sästämiseen, sopii kysyä, onko ihme että tieteelliset kehittämään työnjakoaan ja yhteistyötään. Maail- läpimurrot jäävät tekemättä. Yliopistohenkilöstön lisäksi tutkimusrahan hakuman mittakaavassa tieteen huipulle on vaikea kivuta ilman sitä. Kotimaista ja kansainvälistä yhteistyö- ruletti kuormittaa myös rahoituksen myöntäjiä ja yrityksiä. Innovaatiojärjestelmämme haaskaa valtavasti tä kaivataan myös rahoitukseen. Kilpailu tutkimusrahoituksesta on viime vuosina panoksia kilpaillun tutkimusrahoituksen hakurulekiristynyt, hakemusmäärät kasvaneet ja hakemusten tin pyörittämiseen. Mitä asialle pitäisi tehdä? Julkisessa keskustelusosumatarkkuus heikentynyt. Arviolta vain 10 - 15 prosenttia hankeaihioista rahoitetaan. Tutkijan näkökul- sa vaaditaan tutkimuksen tason nostoa. Samalla remasta panokset ovat kovat, sillä kyseessä on töiden surssit kuitenkin vähenevät, ilman että rahoitusjatkuvuus. Yhteistyön sijaan ohjaus synnyttää enem- systeemin toimintalogiikkaa muutetaan. On selvää, että yliopistojen pitää päästä yhteistyössä aivan uuminkin veristä kilpailua. Yliopistoilla ei ole välttämättä enää taloudellisia delle tasolle. Ajatus ketterästä organisaatiosta on lupaus, joka resursseja tutkimuksen tekemiseen. Yliopistot eivät solmi työsuhteita ennen kuin tutkija pystyy näyttä- tuo mukanaan tarpeen tutkimusresurssien uumään rahoituksensa olevan kunnossa. Työnantaja- delleen arvioimisesta ja kohdentamisesta valittutyöntekijä -suhde syntyy usein kolmannen osapuo- jen painopisteiden mukaan. Yliopistojen työnjaon miettiminen ja toimintojen yhdistäminen olisi yksi len päätöksen perusteella. ratkaisu. Jostain syystä sitä pelätään. Yhteistyö auttaa aivan varmasti näkemään uudenYLIOPISTOTYÖNANTAJAN JA TIETEEN tulevaisuuden näkökulmasta kysymys on siitä, miten voidaan laisia rajapintoja, joilta tieteellisiä innovaatioita on houkutella osaavia ja lahjakkaita nuoria tutkijoita lupa odottaa. Pelkillä rakenneuudistuksilla asiaa ei tieteen tekemisen pariin. Ei voi olla niin, että väit- kuitenkaan ratkaista. Tuottamattoman työn määrä televät akateemiset ”lapsitähdet” alkavat lähes- pitäisi minimoida ja toiminta muuttaa joustavamtyä 40 ikävuoden ikää ennen väitöskirjansa val- maksi sekä yliopistoissa että tutkimuksen rahoittajainstituutioissa. ■ mistumista.

Talouselämä 25/2015

Sovittelulla voidaan ratkaista työyhteisön kipeätkin ongelmat TYÖPAIKAN RISTIRIIDAT aiheuttavat psyykkistä ja sosiaalista kuormitusta, joka pitkittyessään syö työhyvinvointia ja tuottavuutta. Näkyväksi leimahtaessaan tämä työpaikan elefantti johtaa defensiiviseen yrityskulttuuriin, sairauslomiin, työn uudelleen järjestelyihin, ennenaikaiseen eläköitymiseen ja oikeusprosesseihin. Sovittelumenettely tarjoaa uudenlaisen ratkaisun tähän ongelmaan. Se on toimiva keino, joka aidosti rakentaa ja kehittää työyhteisöä. Onnistumisaste on korkea – 90 prosenttia tapauksista johtaa sovintoon, vaikka keinot ovat yksinkertaiset: osapuolet syventyvät sovittelijan ohjauksessa ongelman juurisyihin ja löytävät keinot ulospääsyyn. MIKSI TÄMÄ toimii? Kuvittelemme, että työ on rationaalista toimintaa, jonka tehokas ja vastuullinen suorittaminen edellyttää tunteiden jättämistä ”narikkaan”. Yksilö ei kuitenkaan kykene sulkemaan aivojen limbisen puolen toimintaa, tunneaivoja, ajattelun ulkopuolelle työpäivän ajaksi. Tiimityössä yksilö altistuu omille ja toisten tunnereaktioille. Jos työ-

kalut niiden käsittelyyn puuttuvat, kertyy niistä kuormaa. Sovittelutilanteissa on havaittu, että työntekijöiden mielipiteiden muuttaminen on hidasta ja haasteellista. Ihmiset eivät ahdistavissa tilanteissa halua keskustella avoimesti tai kuunnella toisten mielipiteitä. Ongelmana on, ettei yhteistyötä harjoitella niin kuin monia muita taitoja.

TUNTEITA EI VOIDA TYÖPAIKALLA JÄTTÄÄ ”NARIKKAAN”. Yksilön sulkeutuminen ahdistavilta asioilta on luonnollinen reaktio ja siksi yhteistyötaitoja tulisi harjoitella läpi elämän. Niitä ei opita päivän seminaarissa, eikä niiden soveltamisessa voi koskaan olla liian hyvä. Lohdullista kuitenkin on, että sosiaalisia taitoja voi oppia iästä riippumatta. SOVITTELU MAHDOLLISTAA tunnereaktioiden tunnistamisen, epäterveistä toi-

mintatavoista pois oppimisen ja synnyttää helpotuksen tunteen kun vuosien mielipahalle saa tunnustuksen. Pettymysten ja nöyryytysten analysointi avoimesti laajentaa osapuolten ymmärrystä kollegan kokemusmaailmasta ja lisää vastuullisuutta omassa viestinnässä. Kun työyhteisön tunnetaidot kasvavat, tulevat yhteiset käytännöt sujuvammiksi, konfliktien riski laskee ja ryhmä oppii auttamaan itseään mahdollisen uuden ongelman ilmaantuessa. Osallistuminen ja kollektiivinen vastuunotto edistävät merkittävästi muutosten toteutusta ja uuden kulttuurin rakentamista. Ennen kuin työyhteisöjen tunnereservi osataan ottaa hyötykäyttöön, tarvitaan kuitenkin sovittelua. Sovittelussa voi oppia uudenlaista ajattelua ja uusia työelämän taitoja samalla kun konfliktit ratkeavat. PIA LAPPALAINEN lehtori, sovittelija, Aalto-yliopisto TIMO PEHRMAN puheenjohtaja, Suomen Sovittelufoorumi ry

Kouluttautuminen hallitustyöhön terävöittää strategista osaamista TALOUSELÄMÄN TEBATISSA (TE 20/2015) pohdittiin yritysten kasvua ja sitä, kuinka hallitustyön kehittäminen saattaa olla tärkeä osatekijä kasvun kannalta. Esimerkkinä mainittiin kauppakamarien järjestämät Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -kurssit. Kauppakamarien PK-hallitusbarometriin vastasi tammikuussa 1 200 yritysjohtajaa ympäri Suomea. Tulokset osoittavat, että hallitustyöhön kouluttautuminen lisää merkittävästi hallituksen panostusta

strategiatyöhön. Barometrin mukaan hallituksen vuosittainen strategiapäivä pidetään kaksi kertaa todennäköisemmin niissä yrityksissä, joissa hallitustyöskentelyyn on kouluttauduttu. Hallitus myös osallistuu strategian laatimiseen muita yrityksiä useammin. Seuraajasuunnittelu on monessa hallituksessa laiminlyöty, eikä osa pk-yrityksistä ole pohtinut edes kriisitilanteiden järjestelyjä. PK-hallitusbarometrin mu-

kaan HHJ-koulutus lisää merkittävästi seuraajasuunnittelua yrityksissä. Hallituksen tärkein tehtävä on löytää yrityksen tulevaisuuden strategiset menestystekijät. Tämä näyttäisi onnistuvan parhaiten niiltä hallituksilta, joiden jäsenet ovat kouluttautuneet tehtäviinsä. LEENA LINNAINMAA varatoimitusjohtaja, Keskuskauppakamari

Talouselämä 25/2015

Tebatti

Tehokkain vaikuttaminen on avointa keskustelua VAIKUTTAJAVIESTINTĂ&#x201E; TAI tuttavallisemmin lobbaaminen nousee aika ajoin vahvasti esiin mediassa. Erityisesti nĂ¤in kĂ¤y vaalien alla â&#x20AC;&#x201C; nĂ¤in kĂ¤vi myĂśs kevĂ¤isten vaalien ja varsinkin uuden hallituksen ja hallitusohjelman synnyttĂ¤misen yhteydessĂ¤. Aiheen kĂ¤sittely herĂ¤ttĂ¤Ă¤ helposti mielikuvia hĂ¤mĂ¤rĂ¤miehistĂ¤ ja -naisista, jotka kuiskuttelevat poliitikkojen korviin lauseita, joita poliitikot sitten kuuliaisesti toistelevat perĂ¤ssĂ¤.

VAIKUTTAMISEEN TĂ&#x201E;HTĂ&#x201E;Ă&#x201E;VĂ&#x201E; VIESTINTĂ&#x201E; ON KESTĂ&#x201E;VYYSLAJI. On tietysti totta, ettĂ¤ kovin moni taho suomalaisessa yhteiskunnassa tahtoisi vaikuttaa siihen, mitĂ¤ maan hallitus tekee. Totta on myĂśs se, ettĂ¤ etujĂ¤rjestĂśt ja yritykset toivovat yhteiskunnan pĂ¤Ă¤ttĂ¤jien tekevĂ¤n niiden kannalta myĂśnteisiĂ¤ pĂ¤Ă¤tĂśksiĂ¤ â&#x20AC;&#x201C; tai ainakin ymmĂ¤rtĂ¤vĂ¤n niiden nĂ¤kĂśkantoja. Siksi vaikuttajia tavataan ja heille halutaan puhua asiat parhain pĂ¤in. TODELLINEN VIESTINNĂ&#x201E;N avulla vaikuttaminen on kuitenkin paljon laajempi juttu. On turha kuvitella, ettĂ¤ pĂ¤Ă¤ttĂ¤jĂ¤ edes kiinnostuu asiasta, joka on hĂ¤nelle yhdentekevĂ¤. Jotta yritys voi toivoa pĂ¤Ă¤ttĂ¤jĂ¤n lotkaut-

tavan korvaansa sen asialle, pitĂ¤Ă¤ asiasta tehdĂ¤ merkittĂ¤vĂ¤. í˘ą Aihe pitĂ¤Ă¤ nostaa yhteiskunnallisen keskustelun agendalle. í˘˛ SitĂ¤, mistĂ¤ ei puhuta ei nimittĂ¤in ole olemassa. í˘ł Kyse on yhteiskunnallisesta viestinnĂ¤stĂ¤ kokonaisuutena. í˘´ PĂ¤Ă¤ttĂ¤jien puheille on tunkua, mutta niin on myĂśs yhteiskunnallisen keskustelun eri foorumeilla. Kenen asia on tĂ¤rkein? MikĂ¤ aihe nousee muiden ylitse? Vaalien yhteydessĂ¤ asioiden merkittĂ¤vyydestĂ¤ kĂ¤ydĂ¤Ă¤n erityisen kovaa kisaa. Kuka saa oman viestinsĂ¤ osaksi keskustelua? Viime vaaleissa tĂ¤ssĂ¤ ei tainnut onnistua kovinkaan moni. Vaalikeskustelua hallitsivat valtiontalous ja leikkaukset. ViestinnĂ¤n voittajia olivat valtiovarainministeriĂśn virkamiehet. MEDIALLA JA toimittajilla on perinteisesti ollut iso rooli yhteiskunnallisen keskustelun mĂ¤Ă¤rittĂ¤jinĂ¤ ja niin on edelleenkin. Mutta yhĂ¤ enemmĂ¤n merkitsee kansalaisten kiinnostus. HyvĂ¤ yhteiskunnallinen viestintĂ¤ tai kampanja herĂ¤ttĂ¤Ă¤ keskustelua. SiinĂ¤ on jotain sellaista, mihin ihmiset haluavat osallistua ja ottaa kantaa. Nykyisin yhĂ¤ useammin myĂśs valita puolensa ja jakaa viestejĂ¤ sosiaalisessa mediassa. Jos todella tahdot vaikuttaa, sinun pitĂ¤Ă¤ ensin saada ihmiset puhumaan.

www.talouselama.fi PĂ¤Ă¤toimittaja Reijo Ruokanen ToimituspĂ¤Ă¤llikkĂś Emilia Kullas UutispĂ¤Ă¤llikĂśt Mirva Heiskanen, Risto Malin, Henrik Muukkonen (Markkinointi&Mainonta), Ninni Myllyoja (Fakta), Merja Saarinen UlkoasupĂ¤Ă¤llikkĂś Laura Korkalainen Toimitussihteeri Eija PĂśysĂ¤ Yritystutkijat Erkka Felt, Anne Vanhanen Toimittajat Elina Hakola, Olli Harma, Seija Holtari, Matti Kankare, Mari Karjalainen, Saara Koho, Elina Lappalainen, Kimmo LundĂŠn, Pekka LĂ¤hteenmĂ¤ki, Antti Mikkonen, Juha-Matti MĂ¤ntylĂ¤, Sami Rainisto, Irmeli Salo, Eeva-Riitta Seies, Taru Taipale, Ismo Virta, Matti Virtanen, Jonna Vuokola Tietoanalyytikko Marjut Nousiainen Graafikot Tiina Haavistola, Matti LyytikkĂ¤ / Faktor Oy Valokuvaajat Arttu Laitala, Antti Mannermaa, Karoliina Paavilainen Kuvatoimittaja Timo PylvĂ¤nĂ¤inen KuvankĂ¤sittely Faktor Oy

TalouselĂ¤mĂ¤ 25/2015

YHTEYSTIEDOT KĂ¤yntiosoite ItĂ¤merenkatu 23, Helsinki Postiosoite PL 920, 00101 Helsinki Puhelin 020 442 40 (vaihde) SĂ¤hkĂśposti te@talentum.fi tai etunimi.sukunimi@talentum.fi KUVA- JA TIETOPALVELUT Johtaja Pirjo Valpas ILMOITUSMYYNTI Myyntijohtaja Pia StrĂśmdahl-Koskinen 040 342 4333 ILMOITUSVARAUKSET Internet mediamyynti.talentum.fi Mediasuunnittelija Marja Saulo 020 442 4361 1

Usein voi tuntua siltĂ¤, ettĂ¤ asiat nousevat puheenaiheiksi itsestĂ¤Ă¤n. YleensĂ¤ sen eteen tehdĂ¤Ă¤n kuitenkin paljon tyĂśtĂ¤. Ei kabinettien kĂ¤tkĂśissĂ¤, vaan yhteiskunnallisen keskustelun eri foorumeilla, mediajulkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Vaikuttamiseen tĂ¤htĂ¤Ă¤vĂ¤ viestintĂ¤ on sitĂ¤ paitsi kestĂ¤vyyslaji â&#x20AC;&#x201C; mitĂ¤ aikaisemmin olet liikkeellĂ¤, sitĂ¤ parempi. Jos tahdot vaikuttaa itsellesi tĂ¤rkeĂ¤Ă¤n asiaan ja aloitat tapaamalla pĂ¤Ă¤ttĂ¤jĂ¤n kuukautta ennen vaaleja, aloitat vĂ¤Ă¤rĂ¤stĂ¤ paikasta ja vĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤n aikaan. MIKKO KOIVULEHTO partneri, yhteiskunnallinen viestintĂ¤, ViestintĂ¤toimisto Drum

DEBATOI TEBATISSA KIRJOITA napakasti. Tebatti-sivuilla julkaistavien kirjoitusten enimmĂ¤ispituus on 2 500 merkkiĂ¤ vĂ¤lilyĂśnteineen. LĂ¤hetĂ¤ kirjoituksen mukana yhteystietosi. TekstejĂ¤ voidaan muokata ja lyhentĂ¤Ă¤ tarvittaessa. Kirjoituksesi voit lĂ¤hettĂ¤Ă¤ sĂ¤hkĂśpostiosoitteeseen tebatti@talentum.com. VERKOSSA KESKUSTELU kĂ¤y nyt kuumana tyĂśn arvostuksesta. www.talouselama.fi/tebatti

TILAUKSET SĂ¤hkĂśposti tilaajapalvelu@talentum.fi Puhelin 020 442 41001 Osoite PL 920, 00101 Helsinki Kestotilaus 297 euroa (12 kk)2 MĂ¤Ă¤rĂ¤aikaistilaus 319 euroa (12 kk)2 OSOITTEENMUUTOKSET Tilaajat tilaajapalvelu@talentum.fi, 020 442 41001 JĂ¤sentilaajat SEFE 020 693 200, TEK ry. 09 229 12291 Sopimusasiointi 030 514 100 (8,8 snt/min sis alv 24 %) PAINO Punamusta, 2015 KUSTANTAJA Talentum Media Oy ISSN 0356-5106

Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. Ulkomailta yritysnumeroon soittamisen hinnoittelee ulkomainen operaattori. 2 Tilaushinta sisĂ¤ltĂ¤Ă¤ alv:n. Hinta on voimassa 31.12.2015 asti ja koskee vain kotimaan toimituksia. Ulkomaille postimaksulisĂ¤. Nimi- ja yhteystietoja voidaan kĂ¤yttĂ¤Ă¤ ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaaja voi halutessaan kieltĂ¤Ă¤ kĂ¤ytĂśn/luovutuksen ilmoittamalla siitĂ¤ Talentum Media Oy:n asiakaspalveluun. Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, ettĂ¤ aineistoa voidaan kĂ¤yttĂ¤Ă¤ kaikissa lehden uudelleenjulkaisuissa tai muussa kĂ¤ytĂśssĂ¤ riippumatta toteutus- ja jakelutavoista.

Omistajanvaihdos on vaihtoehto yrityksen perustamiselle VOIKO YRITTÄJÄKSI ryhtyä muuten kuin perustamalla yrityksen? Ensireaktio kysymykseen on todennäköisesti ”ei”. Yrityksen perustamiselle on kuitenkin olemassa vaihtoehto: omistajanvaihdos, jonka tunnettuus on jäänyt startup-huuman jalkoihin. Tällä hetkellä omistajanvaihdoksia tehdään noin pari tuhatta vuodessa, vaikka pelkästään yrittäjien ikääntymisestä johtuva todellinen tarve olisi yli kaksinkertainen. Seuraavan kymmenen vuoden aikana omistusjärjestelyt ovat edessä noin 50 000 suomalaisyrityksessä. Onnistunut omistajanvaihdos on niin kutsuttu win-win-tilanne; uusi yrittäjä saa valmiin asiakaskunnan ja toimivan liiketoimintakonseptin, lopettava yrittäjä rahallisen korvauksen työstään. Tästä vaihtoehdosta yrittäjäksi aikovien olisi hyvä tietää enemmän.

OLI YRITTÄJÄKSI ryhtymisen tapa kumpi tahansa – uuden yrityksen perustaminen tai omistajanvaihdos – yksi asia on varma: tukea yrittäjyyden aloittamiseen on saatavilla ja sitä kannattaa hyödyntää.

UUSI YRITTÄJÄ SAA VALMIIN ASIAKASKUNNAN. Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima Yritys-Suomi on valtakunnallinen yrittäjille suunnattu palvelu, joka tarjoaa tietoa, neuvontaa ja työkaluja niin verkossa, puhelimessa kuin kasvotusten kautta maan. Digitaalisessa Oma Yritys-Suomi -palvelussa yrittäjä voi tehdä esimerkiksi

liiketoimintasuunnitelman ja pyytää siihen yritysneuvojalta kommentteja. Verkoston auttajakunta on laaja; mukana ovat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi Finnvera, Finpro, Patentti- ja rekisterihallitus, Suomen Teollisuussijoitus, Tekes, ELY-keskukset ja TE-toimistot, Verohallinto sekä seudulliset yrityspalvelutoimijat ympäri Suomea. Suomi tarvitsee lisää uusia yrityksiä, mutta olisi harmillista, jos olemassa olevien yritysten liiketoiminta ei jatkuisi. Hallitusti tehty omistajanvaihdos takaa sen, että uudet yrittäjät pääsevät näyttämään kykynsä, eikä kertynyt tietotaito valu hukkaan. BENITA TROBERG hankepäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö

Talouselämä 25/2015

Miten käy ihmisen työn muuttaessa muotoaan? Ohjelmistorobotiikka ja tietotyön murros 17.9.2015 – Scandic Park, Helsinki Murros on jo alkanut Teknologiat ohjelmistorobotiikan käyttöön taloushallinnossa ovat olemassa, mutta tiedetäänkö millaisia riskejä ohjelmistorobotiikan käyttöön liittyy? Entä kuka on viime kädessä vastuussa, jos ohjelmistorobotti mokaa? Vastauksia kuulet Talouselämän Ohjelmistorobotiikka ja tietotyön murros -tilaisuudessa. Ilmoittaudu mukaan: talentumevents.ﬁ/te09

Järjestäjä:

Yhteistyössä:

Kirjat HUONOA. Palaiologos jättää käsittelemättä pankit ja armeijan.

HYVÄÄ. Analyyttinen arvio Turkin Lähi-idän politiikasta.

HYVÄÄ. Olennaiset tutkimustulokset tyylikkäässä paketissa. HUONOA. Kirja pursuaa yli äyräiden.

Herkuleelle töitä

Turkki vilauttaa jo osmani-korttia

Kannustakaa toisianne

The 13th Labour of Hercules. Inside the Greek Crisis. Yannis Palaiologos Granta Books 2015 288 sivua, 16 euroa

Suuruudenhullu Turkki Kristiina Koivunen Into 2015 206 sivua, 22 euroa

Stressikirja. Mistä virtaa? Marja-Liisa Manka Talentum 2015 242 sivua, 55 euroa

Teksti Emilia Kullas

Teksti Matti Kankare

Teksti Pekka Wahlstedt

PARI TILANNETTA Kreikasta viime vuosilta: Marxilaisen anarkistisiiven opiskelijat vetävät yliopiston tiloissa turpaan professoria, joka ei hyväksy oikeanlaista vallankumouspolitiikkaa. Manesiksen perheen omistama Halyvourgian teräsyhtiö saa väliaikaiset lomautukset läpi toisella tehtaallaan, mutta toisen tehtaan kaappaa työntekijäliiton marxilais-anarkistisiipi. Lakkojen ja mellakoiden jälkeen Halyvourgian tehtaista vain toinen jää pystyyn, lakkojen keskipisteenä ollut tehdas suljetaan. Verovirastoon palkattu akateemisesti ansioitunut uudistaja saa tulla työpaikalleen vain takaovesta ja niin, että kukaan ei näe. Uudistusehdotusten toteuttamisen sijaan ministeri antaa hänelle potkut. Miten Kreikka voi olla niin sekaisin? Kreikkalaisen Kathimerini-lehden toimittaja Yannis Palaiologos yrittää selittää, miten Kreikka saattoi päätyä osaksi euroaluetta, vaikka maan tilastot, veroja eläkejärjestelmä olivat lähinnä absurdi vitsi. Seitsemän prosenttia väestöstä nautti erinomaisista suojatuista eläkkeistä, muut kansalaiset vain maksoivat. Ilman korruptiota tavallinen kansalainen ei saanut kunnon koulutusta, lääkärinhoitoa tai hoidettua viranomaisasioitaan. Eikä saa edelleenkään. Palaiologos omistaa Kreikan kriisiä käsittelevän kirjansa ”niille, jotka joutuvat keräämään palaset”. He ovat Kreikan nuoriso, työttömyysaste 60 prosenttia. Kirja kuvaa myös äärioikeistolaisen Golden Dawnin nousua ja keskiluokkaistenkin nuorten luisumista anarkiaan. Kreikalla on pitkä historia erilaisten terroristiryhmien kanssa. Nuorille jää tehtäväksi Herkuleen kolmastoista urotyö: toimivan demokratian palautus. ■

HATUNNOSTO Kristiina Koivuselle. Valtiotieteiden tohtori ja Lähi-idän asiantuntija avaa Turkin, Syyrian, Irakin, Iranin ja koko Lähi-idän surkeaa tilannetta hienosti. Koivusen kirjan luettuaan Syyrian sota ja Turkin hyökkäykset erityisesti kurdeja vastaan avaavat silmät näkemään Turkin kaksinaamaisen roolin sodassa: ensin terrorijärjestö Isisin tukijana ja nyt viime päivät Isisin mahdollisena vihollisena. Koivusen mielestä Turkki on lähempänä maan sisäisen konfliktin puhkeamista kuin moni uskookaan. Kirja on kirjoitettu jo viime vuoden syksyllä. Eipä kirjoittaja olisi voinut olla enempää oikeassa. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganhan aloitti pari viikkoa sitten uudelleen sodan Turkin omia kurdeja vastaan hyökkäämällä Isisin varjolla kurdien taistelujärjestöä PKK:ta vastaan. Lähi-idän nykytilanteen perussyynä kirjoittaja pitää yksiselitteisesti Ison-Britannian ja Ranskan Sykes-Picot -sopimusta, jolla maat jakoivat silloisen Osmani-imperiumin jäämistöä eli Lähi-itää omiin etupiireihinsä. Tämä tapahtui 99 vuotta sitten – keskellä ensimmäistä maailmansotaa. Jaon hintaa maksetaan edelleen, kun alueen kansoja pirstottiin maailmansodan jälkeen keinotekoisesti luotuihin alueisiin. Koivusen mielestä tilanne ei Lähi-idässä rauhoitu ennen kuin alueen rajat vedetään uusiksi tai demokratia etenee. Kirjoittajan mukaan Syyria ja Irak ovat jo muuttumassa romahtaneiksi valtioiksi. Voiko Turkki ajautua vastaavaan kaaokseen vai pystyykö se laajentumaan entisiin alusmaihinsa? Turkin politiikkaa pitääkin kirjoittajan mukaan arvioida nimenomaan Osmanien imperiumin lähtökohdista. Turkin tavoitteena on imperiumin palauttaminen muodossa tai toisessa. ■

SAAKO stressistä enää irti mitään uutta? Työhyvinvoinnista lukuisia kirjoja kirjoittanut professori Marja-Liisa Mankakaan ei tässä täysin onnistu, vaikka puristaakin tutkimustulokset tyylikkääksi paketiksi. Havainnolliset esimerkit omasta stressistä ja sen ratkaisuista johdattavat lukijan uudella tavalla hankalaan sairauteen. Manka esittelee erilaisia stressiteorioita. Valaiseva on teoria, jonka mukaan stressi alkaa vaivata, kun työn vaatimukset ja omat voimavarat ovat epätasapainossa. Toisaalta stressi on kiinni yksilöstä ja hänen asenteistaan. Positiivisen elämänasenteen omaava tulkitsee asioita eri tavoin kuin pessimisti: mikä toiselle on ylitsepääsemätön este, saattaa toiselle merkitä kiintoisaa haastetta. Pieni stressi pistääkin ihmisen toimimaan ja tuottamaan. Evoluution alkutaipaleella stressi ja sen synnyttämä nopea reaktio varoitti ja pelasti uhkaavasta vaarasta. Vitamiiniteorian mukaan stressi onkin kuin A- ja D-vitamiini, joita ei saa olla liikaa eikä liian vähän. Työpaikalla esimiehen kannustus ja yleinen yhteisöllisyys ja tuki ennaltaehkäisevät kalliiksi tulevaa stressiä. Selkeät tavoitteet ja kokemus siitä, että pystyy itse vaikuttamaan työhönsä auttavat pitämään stressin loitolla. Kirjan huono puoli on, että se pursuaa yli äyräiden: kirjassa pohditaan paljon onnellisuutta, unelmia ja muita hyvään elämään liittyviä asioita. Sen sijaan työelämän stressaavia rakenteita olisi voinut analysoida enemmän. Manka tekee selväksi, että työtä tehdään yhä enemmän yhä pienemmällä porukalla – säästämiseen tähtäävät toimenpiteet tulevatkin pidemmällä tähtäyksellä kalliiksi työntekijöille henkisesti ja työnantajille taloudellisesti. ■

Toimittanut Eija Pöysä

Talouselämä 25/2015

PELIN HENKI

Aina tämä kotiolot voittaa TÖIHIN PALUU lomalta voi olla stressaava koettelemus. Testaa, kuinka pahasta lomaltapaluustressistä kärsit!

paa! Paitsi hetkinen… Mitä jos hän ei otakaan minua takaisin? Apua, mitä olen tehnyt! Jään ikuisesti yksin!”

1. Millainen on olotilasi ensimmäisenä päivänä kesälomasi jälkeen? A) Olen täynnä energiaa, intoa ja vaivoin kätkettyä itseinhoa! B) Oloni pysyy siedettävänä, kunhan en ole kosketuksissa tunteideni kanssa. C) Yritän vältellä peilejä, jotta en näkisi itseäni. Itse asiassa yritän vältellä samasta syystä kaikkia muitakin heijastavia pintoja, kuten ikkunoita, vesihanoja ja kyyneleitäni. Olen valmis ensimmäiseen palaveriin!

4. Mikä on töissäsi eniten stressiä aiheuttava asia? A) Epämiellyttävä aavistus siitä, että yritykseni tekee tuotetta, joita kukaan ei halua ja että kilpailijat tekevät sitä silti meitä paremmin. B) Kaikki menee hyvin, kunhan kukaan ei tule puhumaan minulle uudesta crossfit-harrastuksestaan. C) Mitä on tämä ”stressi”, josta te puhutte? Täällä Portugalissa on lämmintä, aurinko paistaa eikä tarvitse maksaa veroja! Terveisin veijari-vuorineuvokset. P.S. Onnea matkaan yhteiskuntasopimuksen kanssa. Näinä vaikeina aikoina kaikkien pitää uhrautua. Paitsi meidän! Hetkinen, olihan tämä off the record?

2. Millä keinoilla irrottauduit työnteosta kesäloman aikana? A) Blokkasin mielestäni kaiken työhön liittyvän, vähän samalla tavalla kuin silloinkin kun olen töissä. B) Aina kun sain sähköpostin työpaikalta, kuvittelin mielessäni, että se on viesti eksältäni, ja kylmät väreet vapisuttivat koko vartaloani. Onneksi se painajainen on ohi! En ikinä palaa hänen luokseen! C) Istuin järven rannassa laiturin nokassa ja laskin mielessäni yhdestä kymmeneen. Kun se ei toiminut, karjuin numeroita yhdestä kymmeneen saksaksi. 3. Millaisen automaattisen vastausviestin olit laittanut loman ajaksi sähköpostiisi? A) ”En voi vastata sähköpostiisi, koska vietän kesälomani pimeässä ja hiljaisessa paikassa verhojen takana vapisten sikiöasennossa. Vastaan sähköposteihin jälleen viikolla 33.” B) ”Uu, sähköpostia! Lisään tämän varastoihini. Minulla on enemmän sähköpostia kuin kenelläkään muulla! Olen sähköpostien kuningas!” C) ”En ikinä palaa yhteen eksäni kanssa! Olen va-

Teksti Sami Rainisto

Talouselämä 25/2015

5. Milloin olet töissä onnellisimmillasi? A) Aina kun keskeytän työnteon ja menen pätemään sosiaaliseen mediaan. B) Mikään ei ole mukavampaa kuin katsella muita ihmisiä tekemässä töitä. Voin tehdä sitä tuntikausia. C) Kuvittelen mielessäni, että töihin palaaminen on samanlaista kuin jos palaisi yhteen sen hirveän eksän kanssa. Elämästä tulee helvettiä ja kadun tätä jo nyt, mutta ainakin hän otti minut takaisin! ■ Kolumnin kirjoittaja keskeyttää kolumnin kirjoittamisen ja menee pätemään sosiaaliseen mediaan.

talentumshop.fi Menesty meidän kustannuksellamme. Talentumin ammattikirjallisuus pureutuu liike-elämän uusiin trendeihin ja ideoihin. Lukemalla avarrat ajatuksiasi ja kenties löydät rivien välistä aivan uusia markkinarakoja.

Johtaminen Esimiestyö ja HR Liiketoiminnan kehittäminen Markkinointi ja myynti Itsensä kehittäminen Taloushallinto Verotus Juridiikka

Autamme ammattilaisia menestymään.

WELCOME TO MY WORLD

In the lead role: John Travolta, movie legend and aviation aďŹ cionado. Guest star: the legendary North American X-15 that smashed all speed and altitude records and opened the gateway to space. Production: Breitling, the privileged partner of aviation thanks to its reliable, accurate and innovative instruments â&#x20AC;&#x201C; such as the famous Chronomat, the ultimate chronograph. Welcome to a world of legends, feats and performance.

BREITLING.COM

CHRONOMAT 44