Talouselämä 32 2015

Juha Sipilä voi kaataa ay-fuusion S. 6

Julia Jouhki kuuluu Tesla-klaaniin S. 44

nro 32 | 25.9.2015 | 7,90€ | www.talouselama.fi

Ilmestyykö 32 Suomessa yhtään lehteä kymmenen vuoden kuluttua?

Kuoleeko media?

Onko täällä enää kotimaista televisiota?

S. 22 – 43

YNNRTNQYF [TNXN UZMZF UNYPnnSPNS RZYYF YTIJYFFS XJ JYYn ^Mn YZWGZQJSYNRRFPXN RZZYYZ[FXXF RFFNQRFXXF TQJRRJ XJ [FWFNSMTNYFOF OTQYF Q~^Y^^ SnPJR^XYn SNNS RNPWT PZNS RFPWTYFQTZIJXYFPNS

9ZSYN JN TQJ FNPF JNPn RNPnnS XNQQTNS PZS UZMZYFFS UNYPnFNPFNXJXYF [FWFNSMTNITXYF 2JNInS YJMYn[nSnRRJ TS TQQF XJQ[NQQn OTPF MJYPN XNNYn RNYn RFFNQRFQQF YFUFMYZZ 8NSnPNS [TNY TQQF XNNYn PNNSSTXYZSZY RZYYF ^MYn M^[NS [TNY TQQF PNNSSTXYZRFYYF 9nWPJNSYn XNSZQQJ TS YNJYnn JYYn [FWFXN T[FY RJNQQn UFWMFNXXF PnXNXXn

/F YnRnS PFNPJS RJ YTYJZYFRRJ ^QN[JWYFNXJQQF SnPJR^PXJQQn 5TXYJQOTTSNFPNS ZZYYJWFRRFQQF OFQPFY^~QQn XNOTNYZXPTMYJNXXF +.2NQnNXJQQn NSYTMNRTQQF 2FFNQRFQQFPNS UFQPNYZQQF TXFFRNXJQQF 9JW[JYZQTF

ямБm.com

Private banking & Instituutiot

puh. (09) 6134 6250

Palveluntarjoajat: FIM Sijoituspalvelut Oy ja FIM Varainhoito Oy

PÄÄKIRJOITUS

Outokummun etsikkoaika kuluu loppuun OUTOKUMMUN TULOSVAROITUS ja kurssiromahMarkkinoille on syntynyt turhan positiivinen kuva dus tulivat yllätyksenä, kuten odotetut huonot uu- yhtiön näkymistä. Tosiasiat korjasivat mielikuvan. tiset aina tulevat. Se tarkoittaa, että sekä yhtiön joh- Outokummun tulosvaroituksen seurauksena kursto että sijoittajat ovat halunneet si putosi neljänneksen. Moni sijoituskoa hyvää, mikä on näkynyt taja heitti lopullisesti pyyhkeen keyrityksen viestinnässä ja osakehään.

JOSKUS PIILOSTA kurssissa. Ruusunpunaisten silPITÄÄ mälasien ongelma on, että ne piOUTOKUMMUSSA ON paljon hyvää tää joskus riisua. Outokummun osaamista. Tornion tehdas on aluTULLA ESILLE. kohdalla se aika on nyt. eellisesti ja valtakunnallisestikin iso työllistäjä. Veronmaksajat MARKKINA ON vaikea. Nikkelin omistavat Outokummusta hinta on alhaalla. Tukkurit purkavat varastojaan ei- neljänneksen. Suomalaisilla eläkevakuutvätkä osta. Kiina polkee hintoja. Outokummun sur- tajilla on yhtiön osakkeista liki kolmannes. kealle tilanteelle on monta ulkoista syytä. Niiden Jokaisen suomalaisen etu on, että Outotaakse olisi helppo piiloutua, mutta joskus piilosta kumpu pannaan kuntoon. Omistajan pitää pitää tulla esille. miettiä, pitääkö yhtiötä järjestellä uudelOutokummulla on omia rasitteita, jotka sen on leen, ja millainen johto siihen parhaiten korjattava, ennen kuin menestys on mahdollinen. sopisi. ■ Outokumpu on erittäin velkainen. Se syö tulosta mutta vaikeuttaa myös operatiivista toimintaa. Liiketulos pysyy miinuksella vuodesta toiseen. Koko040 3424350 naistulos on vielä paljon rumempi.

Outokumpu on kirjannut pahimmaksi kilpailijak- reijo.ruokanen@talentum.com seen espanjalaisen Acerinoxin. Sen liikevaihto on @reijoruokanen kolmanneksen pienempi kuin Outokummun, mutta markkina-arvo on kaksinkertainen. Se ei ole ihme.

Acerinox tekee vuodesta toiseen positiivista tulosta.

Nykyjohto on toimitusjohtaja Mika Seitovirran johdolla remontoinut Outokumpua ahkerasti. Tuloksiakin se on luvannut ehkä liiankin ahkerasti ja REIJO RUOKANEN päätoimittaja optimistisesti.

POMO & VÄISÄNEN

KOMMENTTI

© PERTTI HÄMÄLÄINEN – PEKKA SEPPÄNEN

HERLIN LÖYSI SANEERAAJAN LÄHELTÄ SANOMAN SUUROMISTAJA ja hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin nappasi yhden pallon ilmasta, kun hän pikavauhtia nimitti Sanomalle uuden toimitusjohtajan keskiviikkona. Sanoman hallituksesta löytyi hollantilainen Susan Duinhoven, jolla on edessään raskas tehtävä Suomessa. Tämän lehden sivuilla 22–43 Talouselämä kertoo, miksi.

Edeltäjä Harri-Pekka Kaukonen myi kaiken myytävissä olevan, mutta saneeraus jäi kesken. Duinhovenin tehtävänä on viiltää Sanoman kotimaan toiminnoista syvältä.

EMILIA KULLAS

Talouselämä 32/2015

3

ALD Matrix

Autoleasing, jossa maksat vain ajetuista kilometreistä.

ALD Automotiven joustava leasingmalli ALD Matrix on uusi kustannustehokas tapa hallita yritysautoilun kustannuksia.

Lue lisää: aldautomotive.fi

Sisällys

25. SYYSKUUTA 2015 | ILMESTYY PERJANTAISIN | 45 NUMEROA VUODESSA |

IRTONUMERO 7,50 EUROA | WWW.TALOUSELAMA.FI

LIIOITTELUA. Irakilaispakolaiset Hader ja Omar (oikealla) matkalla pohjoiseen. ”Ulkomaille lähteneiden irakilaisten määriä on liioiteltu”, sanoo Irakin Suomen-suurlähettiläs Saad A. W. Jawad Kindeel. S. 12

TÄYSI MURROS. Susan Duinhoven aloittaa Sanoman toimitusjohtajana lokakuussa. Suurin kuihtui kauheimmin, mutta koko mediaala on ennennäkemättömässä kierteessä.

Media 2015 S. 22–43

Uutiset

Keskellä

Ryppyjä ay-rakkauteen Tule apuun, Angela!

Kreikan kansa pakon edessä Espoon ainoa halal-kauppias pärjää Lähikauppojen kisa kuumenee, kun S-ryhmä ottaa omansa Lidlin laariin

6 7 8 9 10 11

HAASTATTELU Nämä ihmiset ovat terrorismin uhreja, sanoo suurlähettiläs Saad A. W. Jawad Kindeel irakilaispakolaisista

12

TALOUSARVIO Varo, huijareita liikkeellä

14

Älyttömät huhut Ruotsin huoli

15

VALTAVIRTA Sika LSD-pilvessä

16

YRITYSKAUPAT JA KASVUYRITYKSET Test World kaasuttaa Navi Group ottaa uuden suunnan Kymppi Group tekee sukupolvenvaihdoksen Kiihdyttämö opettaa kokeilemaan TEKNIIKKALAJI Ennustamisen vaikeus

17 18

MEDIA 2015

Uratie

MEDIA 2015 Suurin kuihtui kauheimmin ”Tämä ei ole hyväntekeväisyyttä” Edessä hieno tulevaisuus Enemmän säästöjä, vähemmän aiheita Rääpäle pärjäilee Radio on lama-ajan media Gloria romahti, Eeva voi hyvin

22 31 32 34 39 40 42

Teslan viemät Sähköauto on vaihtoehto – vuonna 2025

44 51

Sijoituselämä Kuinka Nokian käy?

Neste ponnistaa uuteen bioloikkaan Kuka johtaa Konecranesia?

Pörssiviikko

ETEENPÄIN. Haaga-Helian uusi rehtori Teemu Kokko uskoo, että maailmalla on suomalaisen ammattikorkeakouluopetuksen kokoinen aukko. S. 61

54 56 57 58

Vuorovedoin eteenpäin Voisitko työllistää osatyökykyisen?

Oikea aika viedä kello maailmalle Hissipuhe: lisää bittejä, lisää kaasua Toisiin tehtäviin Johtaja, haluan keskustella kanssasi

61 63 64 65 66 67

Tebatti Hukassa Big Datan keskellä Siitä puhe, mistä puute Alaskan sulavat jäätiköt paljastavat salaisuuksia

69 71

KIRJAT

73

PELIN HENKI

74

72

19 20 21 Talouselämä 32/2015

5

Uutiset

Uutispäällikkö Risto Malin

KAROLIINA PAAVILAINEN

VAIHDOS. Lauri Lyly (vasemmalla) on jäämässä eläkkeelle. Kiinnostaako Riku Aaltoa enemmän uuden suurliiton vai SAK:n puheenjohtajuus?

AMMATTIYHDISTYSLIIKE

Ryppyjä ay-rakkauteen Pääministerin tarjous paljasti keskusjärjestöjen eripuran.

Selvitysmies varoittaa jakamasta johtopaikkoja liian aikaisin.

Teksti Matti Virtanen PALKANSAAJIEN ammattiliittojen hanke uuden keskusjärjestön perustamiseksi sai pahan kolauksen viime viikolla, kun SAK, STTK ja Akava eivät pystyneet yhdessä sopimaan vastaustaan pääministeri Juha Sipilän (kesk) neuvottelutarjoukseen.

Duunariliittojen SAK:ssa monet tyrmistyvät siitä, että toimihenkilöiden STTK ja akateemisten keskusjärjestö Akava ilmoittivat neuvottelevansa Sipilän tarjouksesta ensin kahdestaan. SAK ei ollut siihen valmis, koska sen työvaliokunta ja hallitus

6

Talouselämä 32/2015

olivat koolla vasta tällä viikolla. ”Tuliko tässä nyt ryppyjä rakkauteen?

Tätä ihmiset kyselevät”, kertoo Uusi keskusjärjestö -hankkeen projektipäällikkö Juha Heikkala. ”Ryppyjä tuli, se on tunnustettu tosiasia. Totta kai tilanne mietityttää, ja varmaan osin jopa hämmentää ihmisiä.”

HEIKKALA ei kuitenkaan heitä pyyhettä kehään, vaikka SAK:ssa jotkut jo puhuvat siitä, että uusi keskusjärjestöhanke on nyt haudattu. ”Olen vastannut kysyjille, että tämä jos

mikä on testi sille, onko meillä yhteistä tahtoa ja onko meillä yhteisiä intressejä”, Heikkala kertoo. Hän sanoo vievänsä hanketta eteenpäin sovittua latua pitkin, sovitussa aikataulussa.

Keskusjärjestöhanketta valmistelevien työryhmien pitäisi saada esityksiä valmiiksi marraskuussa. Mukana olevien 49 liiton yhteinen kokous on määrä pitää 30. marraskuuta. ”Silloin me nähdään aika hyvin, missä mennään”, Heikkala sanoo.

Hän toivoo kaikkien keskittyvän pääasiaan eli siihen, mitkä ovat ay-liikkeen yhteisiä asioita, ja miten uusi järjestö voisi edis-

UUTISKOMMENTTI Ismo Virta

”TÄMÄ JOS MIKÄ ON TESTI SILLE, ONKO MEILLÄ YHTEISTÄ TAHTOA JA ONKO MEILLÄ YHTEISIÄ INTRESSEJÄ.”

Tule apuun, Angela!

Juha Heikkala Ay-fuusion selvitysmies

LIISA VALONEN

LISÄÄ MUTKIA MATKAAN voi tulla uuden järjestön puheenjohtajakysymyksestä.

SAK:ssa ei ole pidetty siitäkään, että jotkut STTK:n edustajat ovat alkaneet puhua omaa puheenjohtajaansa Antti Palolaa, 56, uuden järjestön puheenjohtajaksi.

Palola ei itse myönnä mitään. Huomiota kuitenkin herätti viikko sitten Helsingin Rautatientorilla, kun hän nousi järjestöjen yhteisessä mielenosoituksessa yksin lavalle taputtamaan ja innostamaan joukkoja.

SAK:laisen logiikan mukaan 600 000 jäsenen STTK ei voi kiilata miljoonan jäsenen SAK:n edelle. Duunariliittojen ehdokas uuden järjestön puheenjohtajaksi voi olla vaikutusvaltaisen Metalliliiton nykyinen puheenjohtaja Riku Aalto, 50.

Aallon urasuunnitelmissa voi kuitenkin olla ykkössijalla SAK:n puheenjohtajuus, joka on katkolla liittokokouksessa ensi kesänä. SAK:n nykyinen puheenjohtaja Lauri Lyly, 62, on jo eläkeiässä. Lyly ei ole ilmoittanut aikeistaan julkisesti, mut-

ta hänen jatkoaan pidetään epätodennäköisenä.

AKAVA JÄÄNEE soittamaan uuden järjestön puheenjohtajakisassa kolmatta viulua. Keskusjärjestöhankkeessa aktiivinen insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari, 51, joutuu mittauttamaan omansa ja samalla myös järjestöhankkeen kannatuksen insinöörien liittokokouksessa marraskuussa. Hän saattaa hyvinkin hävitä kisan jo omiensa joukossa.

Ay-liikkeen naiset saattavat nostaa puheenjohtajakilpaan myös oman ehdokkaansa. Yksi mahdollinen nimi on SAK:laisen Teollisuusalojen ammattiliiton TEAMin puheenjohtaja, 49-vuotias juristi Heli Puura.

Myös Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selin, 55, on näissä yhteyksissä usein mainittu nimi, mutta hänellä saattaa olla sama ongelma kuin Palolalla: liikaa julkisuutta liian aikaisin.

Juha Hiekkala muistuttaa, ettei uuden keskusjärjestön johtopaikkoja kannata vielä jakaa, koska niitä ei ole olemassakaan: ”Minun toivomukseni on tietysti, että puheenjohtajakysymys jätettäisiin vähän myöhemmäksi. Toivon, että keskusjärjestöhanke ei jää tämän päivän turbulenttien tilanteiden jalkoihin.” ■ tilan

ETUAJASSA? Antti Palola ja Ann Selin saattoivat nostaa profiiliaan turhan aikaisin.

MIKKO STIG

tää palkansaajien sekä itsensä työllistäjien asiaa paremmin kuin nykyisin eripuraiset kolme järjestöä. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, uusi keskusjärjestö voisi aloittaa toimintansa kesällä 2017.

VOLKSWAGENIN dieselmoottorit ovat autoilijan kannalta loistavia: tehokkaita, vääntäviä, taloudellisia ja alittavat kovimmatkin päästörajat. Tai niin luultiin viime viikonloppuun asti. Kaikki muu pitää yhä paikkansa, mutta terveydelle haitallisten päästöjen tiukentuneista rajoista yhtiö yritti selvitä autoteollisuuden historian härskeimmällä doping-huijauksella.

Edes saksalaisen autoinsinöörin ei uskoisi olevan niin ylimielinen, että kokeilee moista juristien luvatussa maassa USA:ssa.

VW kokeili ja jäi kiinni. Nyt maailman suurin autofirma huojuu ja skandaali paisuu.

Ongelman ytimessä olevat typpioksidipäästöt liittyvät moottorin muihin ominaisuuksiin. Typpipäästöjen leikkaus on mahdollista, mutta se heikentää tyypillisesti moottorin tehoa ja lisää kulutusta tai vaatii ureaneutraloinnin.

Näppärä VW keksi syödä sekä rusinan että pullan: autossa oli yksi moottorisäätöjen ohjelma testitilannetta varten ja toinen tavallista ajoa varten. Testiohjelma tuotti sallitut päästöt ja tavallisen ajon ohjelma erinomaiset käyttöominaisuudet. Ja niillä VW on jyrännyt markkinoilla.

USA:n ja Euroopan päästörajat typpioksidipäästöille ovat lähellä toisiaan. USA:n raja on 70 ja Euro 6-autojen raja 80 milligrammaa kilometrille. Volkswagenin ”tavallisen ajon” ohjelmalla ei siis pääse Euro 6 -normiinkaan.

Vielä ei tiedetä, ovatko muutkin autofirmat keplotelleet rajoista samoin konstein.

VW on kulkenut viime vuodet skandaalista toiseen: liian suuressa osassa autoista dsg-vaihteistot hajoavat, jakoketjut venyvät tai autot ahmivat litratolkulla moottoriöljyä.

Skandaaleja yhdistää vimmainen halu tuottaa halvalla taloudellisia autoja.

Autoteollisuus on Saksalle niin tärkeä, että Angela Merkel saattaa tavalla tai toisella pelastaa VW:n Euroopassa. Mutta Amerikassa ei auta edes Angela. ■ Talouselämä 32/2015

7

Uutiset KREIKAN VAALIT

Kreikan kansa taipui pakon edessä Vaalitulos kertoo, että kreikkalaiset suostuvat nyt uudistuksiin ja talouskuriin.

Niiden toteutus on tuskin mutkatonta.

KREIKAN SUNNUNTAIN parlamenttivaalien tulos oli hämmentävä. Pääministeri Alexis Tsipras pysyi vallan kahvassa ja hänen Syriza-puolueensa menetti vain prosenttiyksikön kannatuksestaan.

Kansa ei rankaissut hallitusta, vaikka pankit menivät kesällä kiinni. Ei, vaikka hallitus käänsi takkinsa ja nieli velkojien tiukat ehdot. ”Tsipras voitti, koska monet julkisen sektorin työntekijät ja pienituloiset kannattavat häntä. Toinen syy on, että hänellä ei ole todellista kilpailijaa”, sanoo mediatutkija ja kolumnisti George Tzogopoulos riippumattomasta Eliamep-tutkimuslaitoksesta Ateenasta.

Vasemmistolainen Syriza kahmi 35,5 prosenttia äänistä. Kakkonen, Uusi Demokratia jämähti 28 prosenttiin. Tsipras jatkaa samalla hallituspohjalla yhdessä kansallismielisen Itsenäiset kreikkalaiset -oikeistopuolueen kanssa.

HEINÄKUUN KANSANÄÄNESTYKSESSÄ Kreikka sanoi selvin luvuin ”ei” troikan eli Euroopan unionin, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahas-

VOITTAJAT. s Vaikka jotkut Syrizassa äänestäisivät set.

Pääministeri niitä vastaan, menevät lait läpi opposiAlexis Tsipras ja talouskuri selvisivät tion tuella. ”Mielipide parlamentissa on uudisvoittajina Kreikan vaaleista. ttusten puolella. Se on hyvä asia tulevaisu suuden kannalta. Drakmaan siirtymisen kannattajat ovat nyt ulkona parlamentista”, Tzogopoulos sanoo.

Talouskuria vastustava Kreikan entinen valtiovarainministeri Gianis Varoufakis harmittelikin Guardian-lehdessä troikan eli velkojien olevan vaalien suurin voittaja. ton tukipaketin ehdoille. Näissä vaaleissa Kreikan uudistukset ovat takkuilleet kreikkalaiset näyttävät sanoneen ”kyllä” vuosia. Tutkija Tzogopoulos ennustaa niisamalle tukipaketille. den nopeutuvan. Hän myös uskoo, että ”Useimmat eivät tienneet, miksi äänes- Kreikka neuvottelee lainoilleen pidennyktivät ’ei’ kansanäänestyksessä, mutta nyt siä, sillä muuta ei euromailta heru. he halusivat antaa mandaatin Tsiprasille ”Tästä tulee ihmisille kovaa, koska heieikä vanhanaikaisille poliitikoille”, Tzo- dän täytyy maksaa lisää veroja ja kärsiä gopoulos sanoo. säästöistä. Mutta ihmiset tietävät, että Syrizan edustajajoukko muuttui vaaleis- Kreikalla ei ole vaihtoehtoja”, Tzogopousa talouskurille myötämielisemmäksi. los sanoo. ”Useimmat Syrizan jäsenet kannattavat Siirtolaiskriisistä huolimatta natsihennyt tukipaketin ehtoja ja sitä vastustaneet kinen Kultainen aamunkoitto ei kasvanut ovat ulkona parlamentista”, Tzogopoulos vaaleissa. Tzogopouloksen mukaan puosanoo. lue on saavuttanut kannatuksensa rajat.

Saadakseen euromailta uutta tukilainaa ”Puolue on hyvin väkivaltainen ja fasisti86 miljardin euron paketista, Syrizan pi- nen. Se on erilainen kuin muut Euroopan tää viedä läpi esimerkiksi eläkeleikkauk- oikeistopuolueet.” ■ PANAYIOTIS TZAMAROS

Teksti Pekka Lähteenmäki

MITÄ NYT

ONKO VENÄJÄ VIELÄ MAHDOLLISUUS

KARI LEHTINEN Toimitusjohtaja, Paroc

VENÄJÄN TALOUS jatkaa vapaata pudotusta. Uusimmassa ennusteessaan Danske Bank arvioi, että Venäjän bruttokansantuote putosi huhti–kesäkuussa jo 4,6 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikana.

Venäjän kasvuun on sijoittanut lukuisia suomalaisyrityksiä. Onko niiden tarkoitus edelleen pitää kiinni tehdyistä investoinneista, lisätä investointeja tai vetäytyä kokonaan maasta?

MATTI KANKARE

8

Talouselämä 32/2015

”Teimme investointipäätöksen Tverin noin 60 miljoonan euron kivivillatehtaaseen vuonna 2011. Tehdas valmistui ennen kuin suuremmat talousongelmat Venäjällä alkoivat. Paikallinen

tehdas on ainoa mahdollisuus pysyä kilpailussa mukana.

Rakentamisen tahti on Venäjällä hiipunut ruplan reaaliarvon pudotuksessa. Venäjä on kuitenkin edelleen Euroopan suurin lämpöeristemarkkina, siksi olemme vahvasti mukana Venäjällä. Toki jatkuvasti arvioimme tilannetta. Lisäinvestoinnit on nyt pantu hyllylle odottamaan selkeämpiä aikoja.”

ULKOMAALAISTEN YRITYKSET

Espoon ainoa halal-kauppias pärjää Teksti Elina Lappalainen LEPPÄVAARAN Dunia-kaupassa lihamestari Aso Qader leikkaa halal-teurastettua lammasta. Tämä on koko Espoossa ainoa halallihaa myyvä kauppa, joten kauppias Hamid Tilo Abdullahilla ei ole juuri kilpailua. ”Pärjään hyvin, asiakkaita on tarpeeksi”, Abdullah sanoo. Kauppa on ollut samalla paikalla jo 11 vuotta. Abdullah osti kaupan palestiinalaiselta yrittäjältä kaksi ja puoli vuotta sitten. ”Olen Irakin kurdi. Lähdin poliittisista syistä, sillä kotimaassani oli kurdeille vaarallista sekä Saddam Husseinin että myöhemmän hallinnon aikaan”, Abdullah kertoo.

Irakissa hänellä ja hänen perheellään oli broilerikasvattamo ja asuntojen rakennusbisnes. Abdullah tuli Suomeen jo seitsemän vuotta sitten.

TUORETTA VALTAKUNNALLISTA tilastoa ulkomaalaisten Suomeen perustamista yrityksistä ei ole. Tilastokeskuksen vuonna 2013 julkaiseman katsauksen mukaan ulkomaalaistaustaisia yrityksiä oli Suomessa 6 321. Kasvua oli vuodesta 2008 ollut 25 prosenttia.

PEKKA SAVELA Toimitusjohtaja, Myllyn Paras

”Teimme investointipäätöksen hiutalemyllystä jo aiemmin, koska vienti Venäjälle olisi muuttunut kannattamattomaksi. Kuluttajat ovat siirtyneet halvempiin elintarvikkeisiin. Meidänkin koh-

Ulkomaalaisten perustamien yritysten määrän kasvu näyttää jatkuneen ainakin pääkaupunkiseudulla. Helsingin alueella Nordea-pankin uusista yritysasiakkaista ulkomaalaisten perustamia on jo kaksi kolmasosaa. ”Valtakunnallisesti Nordean uusista yritysasiakkaista lähes puolet on ulkomaalaistaustaisia”, kertoo Nordean Kanta-Helsingin yrityskonttorin johtaja Vesa Riihimäki.

Ulkomaalaistaustaiset yrittäjät siis ylläpitävät Suomen yrityskantaa, kun yritysten määrä muutoin on pysynyt varsin tasaisena. Sillä on jo merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus työllistämisessä, Riihimäki korostaa.

Suuri osa ulkomaalaisista yrittäjistä on ravintola- ja palvelualoilla. Toimialajakauma on vuosien varrella kuitenkin laajentunut. Tyypillisimpiä lähtömaita yrittäjille ovat Viro, Venäjä ja Kiina.

Helsingin uusyrityskeskuksen noin 4 000 asiakkaasta ulkomaalaistaustaisten osuus on 35 prosenttia, palvelupäällikkö Toivo Utso kertoo. Vantaalla ja Espoossa osuus on 20 prosentin tuntumassa.

Vaikka yleisimmät lähtömaat ovat Venäjä ja Viro, Utson mukaan paljon yrittä-

deryhmämme on supistunut 50 miljoonasta 30 miljoonaan venäläiseen. Sekin on paljon väkeä.

Lihasta on siirrytty puurojen syömiseen ja puurojen kulutus on kokonaisuutena Venäjällä kasvanut. Ruplan devalvoituminen on auttanut meitä myös viennissä. Kiina ja Venäjä ovat maailman suurimmat puuromarkkinat. Uskon lujasti tähän markkinaan.”

ANTTI MANNERMAA

Helsingissä uusista yrityksistä on ulkomaalaisten perustamia jopa kaksi kolmasosaa. Kasvuyrittäjissä ei ulkomaalaisia juuri ole.

KAUPPIAS. Kauppias Hamid Tilo Abdullah pitää yrittämistä Suomessa melko helppona. Taustalla lihamestari Aso Qader.

jiä tulee myös Pohjois-Afrikan alueelta ja Lähi-Idästä. Kurditaustaisia yrittäjiä tulee kaikilta kurdialueilta. ”Myös Afganistanista ja Irakista tulee yrittäjiä. Monella on kotimaassa kokemusta yrittäjyydestä ja yrittäjyys on siellä arvostettua. Osalle yrittäjyys on ainut mahdollisuus työllistyä, mutta se ei ole ainoa syy yrityksen perustamiseen”, Utso kommentoi.

Todellisten kasvuyrittäjien joukosta ei ulkomaalaistaustaisia juuri löydy. ■

SAMPO AHONEN Toimitusjohtaja, Beneq

”Epävarmuus lisääntyy. Näyttää siltä, että meidänkin kasvutavoitteemme jäävät saavuttamatta. Jatkamme tuotekehitysyhteistyötä Pietarin sähköteknisen yliopiston kanssa, mutta tämän

yhteistyön laajentamishankkeet on siirretty tulevaisuuteen.

On syy sitten pakotteissa, halvassa öljyn hinnassa tai ruplan kurssissa taikka kaikissa näissä, kesän aikana hyytyminen on näkynyt selvästi. Kauppoja syntyy vähemmän ja kauppoja hierotaan paljon kauemmin. Emme poistu Venäjältä, mutta nyt talouden epävarmuus on leimallista.”

Talouselämä 32/2015

9

Uutiset KAUPPA

Lähikauppojen kisa kuumenee, kun S-ryhmä ottaa omansa Keskusliikkeet kasvattavat lähikauppojen ketjuja.

Myynnin kasvuun tarvitaan enää uusi nousukausi.

Teksti Ilkka Jauhiainen

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN myynnin lasku on tänä vuonna kolhaissut pahiten pieniä ja keskikokoisia liikkeitä (taulukko sivulla 11). Suurimpien liikkeiden myynti

KATARIINA SALMI

KILPAILU PIENTEN markettien eli Siwojen, Alepojen ja K-markettien välillä kiristyy.

Suomen Lähikauppa menettää vuokrasopimusten päättyessä vuodenvaihteessa 16 Siwan ja neljän Valintatalon liiketilat HOKElannolle.

Näistä 14 muuttuu ensi vuonna Alepoiksi. Joissakin tapauksissa siirtymä kestää pidempään, sillä nykyiset tilat pitää rakentaa kokonaan uudelleen. ”Emme onnistuneet uusimaan näitä vuokrasopimuksia”, sanoo Suomen Lähikaupan toimitusjohtaja Ralf Holmlund.

Yhtiö hakee uusia liikehuoneistoja ja samoin tekevät S-Ryhmä ja Kesko. ”Tutkimme kymmeniä ja kymmeniä sijainteja”, sanoo HOK-Elannon varatoimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen.

Kesko on puolestaan ilmoittanut uudistavansa kaikki K-marketit ja perustaa sen lisäksi sata uutta lähikauppaa.

Miksi ihmeessä?

VIIMEINEN SYKSY. Mannerheimintie 152:ssa sijaitsevan Siwan liiketila siirtyy HOK-Elannolle. Jenni Närvä on menossa ostamaan vessapaperia.

pysyi ennallaan. Menettäjinä ovat pintaalaltaan alle tuhannen neliön kaupat. Niiden alvillisesta myynnistä katosi neljä prosenttia, 143 miljoonaa euroa.

Osa myynnin laskusta johtuu S-ryhmästä, joka on markkinoinut hintojen laskua halpuuttamisena. ”Suomi on ollut taantumassa jo pitkään

ja hinnan merkitys on korostunut. Muut trendit puhuvat lähikaupan puolesta: Suomi kaupungistuu, väestö ikääntyy ja kotitaloudet pienenevät. Emme me odota räjähdysmäistä kasvua, mutta alle 400-neliöisten kauppojen myynti on yli 22 prosenttia päivittäistavarakaupasta. Siellä on kasvun varaa”, sanoo Holmlund.

LUISTAA

10

Talouselämä 32/2015

RAKSALLA PARANEE

PALUU ELÄMÄÄN

JÄTTITEHTAALTA SUURTILAUS

RAKENNUSALAN ALKUVUOSI on mennyt hyvin erityisesti maaja vesirakentamisessa, kertoo valtiovarainministeriö. Alan suhdannetilanne on kohenemassa rakentamisen kokonaismäärän supistuttua yhtäjaksoisesti kolme vuotta.

ENTINEN FINNPROTEININ soijatehdas Uudessakaupungissa herää henkiin ensi vuoden alkupuolella - Nordic Soya Oy:n pyörittämänä.

Toissa vuonna käynnistynyt tehdas kaatui konkurssiin alkutaipaleellaan palkkakiistojen ja lakkojen jälkeen.

PARMA TOIMITTAA Metsä Groupin tulevan biotuotetehtaan kaustisointilaitoksen, meesauunin, haihduttamon ja kuorimon rakennusten betonielementit. Toimitukset Äänekosken miljarditehtaalle alkavat marraskuussa.

MYYNTI ALAMÄESSÄ

TOIMITTAJAN N KOMMENTTI Ilkka Jauhiainen en

Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten myynti 2015 (sisältää alv:n) TAMMI-HEINÄKUU

Suurmyymälät > 2500 m2 Supermarketit > 1000 m2 Supermarketit < 1000 m2 Valintamyymälät < 400 m2 Pienmyymälät < 100 m2 Yhteensä

MILJ. EUROA

MUUTOS %

3 045 2 989 1 495 1 651 329 9 509

1,0 0,1 -4,9 -3,8 -0,2 -1,1

SIWOJA ON PALJON, K-MARKET MYY ENITEN Myynti ketjuittain 2014 (sisältää alv:n)

MILJ. EUROA MYYMÄLÖITÄ

K-market Alepa + Sale Siwa

LÄHDE: PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA RY.

Viime vuonna Suomen Lähikauppa modernisoi kauppaverkkoaan 29 miljoonalla eurolla. Yhtiön tulos oli tappiollinen.

Myymälöiden remppaamisen lisäksi tulosta painoi Pins-kortin käyttöönotto. ”En kerro lukuja, mutta investointiohjelmaa on tarkoitus jatkaa kiihtyvällä vauhdilla. Uusimme kauppaverkkomme niin nopeasti kuin mahdollista. Tänä vuonna meille tulee 13 uutta kauppaa ja ensi vuodelle on katsottuna aikamoinen määrä varmoja kohteita”, sanoo Holmlund.

Osa Siwoista on päässyt pahasti nuhjaantumaan. ”Uudistetut liikkeet kestävät hyvin vertailun kilpailijoidemme uusien liikkeiden kanssa”, sanoo Holmlund.

Siwoissa toimii 170 postin jakelupistettä. Lisäksi Suomen Lähikauppa tekee pakettijakelussa yhteistyötä Matkahuollon kanssa.

ALEPAT TOIMIVAT osana laajempaa ketjustrategiaa. ”Ostokäyttäytymisen ymmärtäminen ratkaisee lähikauppojen välisen kisan. Kuluttajan ostotarpeissa näkyy, että he käyttävät hypermarkettia ja lähikauppaa. Me rakennamme myymäläverkkoa kokonai-

1 373 1 215 768

445 397 516

LÄHDE: PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA RY.

suutena, jossa Alepa on vain yksi osa”, sanoo Liimatainen.

Merkittävä osa Keskon K-marketeista avataan kaupunkien keskustoihin ja kasvukeskuksiin. Johtaja Jesper Åbergin mukaan K-markettien toiminta on kannattavaa. ”Uskon, että investoinnit näkyvät markkinaosuutemme kasvuna jo ensi vuonna.

Koko markkina ei todennäköisesti lähde kasvuun ennen taloustilanteen vahvistumista”, sanoo Åberg.

Kesko ei lähde aggressiiviseen hintakilpailuun. ”Meillä täytyy olla kilpailukykyiset hinnat, mutta olemme nostaneet esiin myös palvelun sekä tuotteiden laadun ja kotimaisuusasteen. Niillä on jokin arvo kuluttajalle”, sanoo Åberg.

Valtio suunnittelee sunnuntailisien leikkaamista sekä yli 400 neliön kauppojen aukioloaikojen vapauttamista. Uudistukset saattavat helpottaa uusien kauppapaikkojen avaamista. ”Meillä on lukuisia Alepoita, joissa osa tiloista on tyhjillään. Jos aukioloajat vapautuvat voimme laajentaa myymäläpinta-alaa yli 400 neliön”, sanoo Liimatainen. ■

Lidlin laariin ISOT PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN toimijat uskovat lähikauppoihin. Väestö vanhenee ja pakkautuu kasvukeskuksiin. Yhä useampi asuu kävelymatkan päässä kaupasta.

Mutta kannattavatko investoinnit? Lähikauppojen myynnin kasvu ei ole mikään selvyys vaikka nousukausi lisäisi kulutusta.

Keskusliikkeet ovat huomanneet muitakin trendejä.

Ihmiset pyrkivät yhä tarkemmin kuluttamaan ostamansa ruuan. Kotitalouksien hävikki on Kuluttajaliiton mukaan kuusi prosenttia ostetusta ruuasta. Jos hävikki saataisiin puolitettua, mikä olisi vastuullista ja säästäväistä, katoaisi pt-kaupasta yli 350 miljoonaa euroa.

Lama on totuttanut ihmiset ostamaan Lidlistä. Moni on huomannut, ettei niin hyviä tarjouksia kannata jättää käyttämättä, vaikka rahaa olisi enemmänkin. Tätä tukee sekin trendi, että ihmiset eivät ole, kuten tapahtui aiemmissa taantumissa, vähentäneet kaupassakäyntien määrää. Sen sijaan ostokset pilkotaan entistä suunnitelmallisemmin eri kokoisiin ja tyyppisiin liikkeisiin.

Lisäksi tuottavuusloikka nakertaa ostovoimaa. Hinnasta tulee entistä merkittävämpi ostokäyttäytymistä ohjaava tekijä. ■

LIPSUU

TEHDAS KIINNI

ALMA IRTISANOO

TYÖTTÖMYYS KASVAA

ERISTEVALMISTAJA Paroc Group vahvistaa, että se lopettaa Lappeenrannan tehtaan toiminnan ensi vuoden huhtikuussa. Sulkemisen syy on tontin vuokrasopimuksen päättyminen vuonna 2019. Tehdas työllistää sata ihmistä.

ALMA MEDIAN alue- ja paikallislehtiyksikkö Alma Aluemedia aloittaa yt-neuvottelut, joiden jälkeen henkilökunnan määrä saattaa vähentyä enimmillään 85 henkilötyövuodella. Neuvottelujen piirissä on noin 500 henkilöä.

TYÖTTÖMYYS NOUSI Suomessa elokuussa 8,3 prosenttiin, kertoo Tilastokeskus. Sen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli elokuussa 222 000, mikä oli 26 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömistä oli miehiä 119 000 ja naisia 104 000.

Talouselämä 32/2015

11

Uutiset

KUKA

SAAD A.W. JAWAD KINDEEL, 60 TYÖ Irakin suurlähettiläs Suomessa ja Virossa URA Suurlähettiläs Puolassa 2010-2013, Irakin varapresidentin neuvonantaja 2006-2009, kansanedustaja 2005-2006, yliopistonlehtori Hertfordshiressa Englannissa 1990-2005 KOULUTUS Tekniikan tohtori, Brunelin yliopisto, Iso-Britannia PERHE Vaimo ja neljä lasta

IRAKIN TUSKIEN VUOSIKYMMENET 1980 -luku

SOTA. Vallankaappauksella 1979 presidentiksi noussut Saddam Hussein aloittaa sodan Irania vastaan 1980.

Sota päättyy ratkaisemattomasti 1988.

12

Talouselämä 32/2015

1990 -luku

SADDAM. Hyökkäys Kuwaitiin 1990.

USA:n johtama koalitio vapauttaa Kuwaitin 1991.

Kapinoita eri puolilla Irakia, Saddam tukahduttaa ne väkivalloin.

2000 -luku

AL QAIDA. USA:n ja Britannian johtama koalitio miehittää Irakin 2003 ja syrjäyttää Saddamin.

Al-Qaida aloittaa terrorismin uutta hallintoa vastaan.

Saddam hirtetään 2006.

2010 -luku

ISIS. USA:n miehitys päättyy 2011.

Al-Qaidan tilalle nousee ”Islamilainen valtio” ISIS (arabiaksi Daesh), joka valtaa suuria osia maan länsi- ja pohjoisosista. Yli kolme miljoonaa irakilaista pakenee kodeistaan.

HAASTATELTAVANA IRAKIN SUURLÄHETTILÄS SAAD A. W. JAWAD KINDEEL

”Nämä ihmiset ovat terrorismin uhreja” ”Irakissa on kolme miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Ulkomaille on lähteneiden määriä on liioiteltu”, sanoo Irakin Suomen-suurlähettiläs Saad A. W. Jawad Kindeel.

Teksti Matti Virtanen Kuva Katariina Salmi Irakin Suomen-suurlähettiläs, tohtori Saad A. W. Jawad Kindeel, mitä ajattelitte, kun näitte ensimmäiset uutiset irakilaisten turvapaikanhakijoiden ryntäyksestä Pohjois-Suomeen? ”En yllättynyt. Turvallisuustilanne suuressa osassa Irakia on heikentynyt, koska hallituksen joukot ovat ryhtyneet vastahyökkäykseen Daeshia (ISIS) vastaan. Suuri osa Eurooppaan lähteneistä on kotoisin alueilta, jotka ovat terroristien hallussa.”

että he ovat sunnimuslimeina joutuneet maan shiamuslimien johtaman hallituksen vainoamaksi? ”Pakolaiset kärsivät psykologisesta stressistä, ja salakuljettajat käyttävät heidän tilaansa hyväkseen. Heille tarjotaan ruusuisia kuvitelmia ja heidän päähänsä istutetaan outoja ajatuksia. Irakissa ei vainota shioja – meillä on kansallisen yhtenäisyyden hallitus, jossa kaikki kansanryhmät ovat edustettuina.”

Miksi näin moni on lähtenyt juuri parin viime kuukauden aikana? ”On muistettava, että Irakissa on kolme miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Ulkomaille lähteneiden määrää on liioiteltu.

Virallisesti heitä on 250 000, mutta korkeintaan puoli miljoonaa, joista suurin osa naapurimaissa. Irak tarvitsee kansainvälisen yhteisön apua sisäisen pakolaisongelman hoitamiseksi.”

Mistä tällaiset syytökset sitten ovat peräisin? ”Irakin Al-Qaidan johtaja Abu Mus’ab alZarqawi lietsoi vihaa shioja vastaan. AlQaida jopa murhasi sunneja ja syytti iskuista shioja. Kun Zarqawi tapettiin 2006, hänen jäämistöstään löytyi papereita, jotka osoittivat Al-Qaidan tarvitsevan sisällissotaa Irakissa.”

Mikä merkitys on ihmissalakuljettajien toiminnalla? ”Kyllä silläkin on merkitystä. Irak on kärsinyt salakuljettajien toiminnasta etenkin pohjoisella, Turkin-vastaisella raja-alueella. Me haluaisimme lopettaa tämän toiminnan.”

Onko Daesh (ISIS) mukana salakuljetusbisneksessä? ”He ovat todistetusti onnistuneet salakuljettamaan öljyä, muinaismuistoja ja myös ihmisiä. He käyvät ihmiskauppaa eri suuntiin, sekä ulos Irakista että takaisin maamme alueelle.”

Miksi jotkut Irakin pakolaiset sanovat,

Keitä sitten ovat Daeshin taistelijat Irakissa? ”Järjestö tuli meille Syyriasta, ja heidän joukkonsa ovat yhdistelmä erilaisia ryhmittymiä. Mukana on Irakin Al-Qaidan jäänteitä, Saddam Husseinin Baath-puolueen rippeitä ja paljon ulkomaalaisia eri puolilta; saudeja, tunisialaisia, muita pohjoisafrikkalaisia.”

Mitä haluatte sanoa suomalaisille, jotka ihmettelevät näin monien irakilaisten tuloa? ”Viestini Suomelle ja kaikille avustusjärjestöille on, että toivomme, että auttaisitte heitä, antaisitte suojaa. He ovat terrorismin uhreja.”

Entä mitä sanotte maanmiehillenne, jotka ovat viime päivinä tulleet Suomeen

hakemaan turvapaikkaa? ”Sanon heille, että selvittäkää oikeutenne. Me suurlähetystössä annamme apua myös siinä tapauksessa, että joku ei sopeudu tänne. Juuri tänä aamuna luonani kävi viisi pakolaista, jotka halusivat tietää, miten he voisivat palata Irakiin. Me autamme heitä lähtemään.” ”Hallituksemme ei yllytä ketään lähtemään Irakista. Mutta me tarvitsemme apua maan sisäisten pakolaisten auttamiseksi, jotta kenenkään ei tarvitsisi lähteä.”

Onko turvapaikanhakijoiden joukossa elintasopakolaisia? ”Joku on voinut lähteä myös tavoittelemaan parempaa elämää, mutta valtaosa pakenee henkensä edestä. Tunnen myös rikkaita irakilaisia, jotka ovat jättäneet talonsa, työnsä ja omaisuutensa ja lähteneet pakoon vain vaatteet päällään.”

Kuinka kauan sota Daeshia vastaan vielä jatkuu? ”Vaikea sanoa, koska Syyrian tilanne heijastuu Irakiin ja terroristit saavat apua ulkomailta. Jos me saamme kansainvälistä apua, terroristit voidaan lyödä muutamassa kuukaudessa. Jos jäämme yksin, taistelu voi kestää vielä vuosia. Daeshin tarina ei kuitenkaan valitettavasti lopu siihen, kun heidät lyödään Irakissa. Heillä on paljon vihollisia, joita vastaan he voivat jatkaa sotaansa: Syyrian lisäksi Saudi-Arabia, Jordania, Egypti.”

Arvoisa suurlähettiläs, mihin kansanryhmään itse kuulutte? ”Jos sallitte, jätän vastaamatta tähän kysymykseen. Me suurlähetystössä edustamme kaikkia irakilaisia.” ■ Talouselämä 32/2015

13

TALOUSARVIO

Varo, huijareita liikkeellä

Teksti Seija Holtari

VIHERPESULLA ON nyt hintalappu. Se on 6,5 miljardia euroa ja 40 prosenttia yhtiön pörssiarvosta – noin aluksi. Volkswagen varasi nämä miljardit autojen korjauksiin heti, kun moottoreiden päästökikkailu Yhdysvalloissa paljastui. Sijoittajat tekivät pika-arvion myös mahdollisista ryhmäkanteiden korvausvastuista ja markkina-aseman menetyksistä.

Yritykset ovat saaneet aika vapaasti käyttää hyödykseen ympäristöön ja yritysvastuuseen liittyviä mielikuvia. Yhtiöt pyrkivät aluksi erottumaan kilpailijoista vihreiden ja vastuullisten väitteiden avulla. Vähitellen väitteistä on kuitenkin tullut osa röyhkeää kauppapolitiikkaa. Ympäristönormien avulla yritykset luovat globaalia kilpailuetua.

Suomalaiset vientiyritykset ovat ryhmittyneet markkinoiden valtaukseen cleantech-brändin alle.

Tämä brändi perustuu OECD:n määrittelyyn ympäristövaikutusten kannalta parhaista käytettävissä olevista teknologioista. Brändi on rajoiltaan ja määrittelyltään niin pehmeä, että sen perusteella kärähtäminen on lähes mahdotonta.

Harvassa ovat toimialat, joilla markkinoinnin väitteet vaativat puolueetonta ja vankkumatonta todennusta. Terveysväittämien todentaminen on vuosien tieteellinen urakka, jossa tehdään potilaskokeita ja pitkäaikaista seurantaa. Valion ja Raision innovaatiot ovat läpäisseet mankelin, johon Volkswagenin ohjelmanpätkät olisivat todennäköisesti jumittuneet.

POHJIMMILTAAN KYSE on siitä, kuinka paljon ostajaa ja omistajaa saa vedättää ja suorastaan vetää höplästä. Yritysvastuussa ostajan suoja on tiukempi kuin sijoittajan suoja. Niinpä auton ostajan turva on parem-

14

Talouselämä 32/2015

pi kuin autofirman osakkeiden ostajan suoja.

Volkswagenin suurin puhallus kohdistuukin osakkeenomistajiin. Yhtiö tärveli monta sijoitussalkkua, mutta autojen omistajat pystyvät käyttämään autojaan niin kuin ennenkin. Kyse ei ole teknisestä viasta, joka tekisi autosta käyttökelvottomia tai vaarallisia.

Yritysvastuuseen kärähtivät myös TeliaSoneran omistajien kädet. Heillä tosin oli runsaasti aikaa irrottautua yhtiöstä, joka vuosikausia on tutkinut toimiaan Azerbaidžanissa ja Uzbekistanissa. Kun yhtiö vetäytyy korruption värittämistä maista, se menettää suuren osan paksua osinkovirtaa tuottavasta liiketoiminnastaan.

Monet sijoittajat olettivat TeliaSoneran pysyvän Euraasiassa, koska selvitykset kerta toisensa jälkeen totesivat, ettei yhtiön johto ole siellä syyllistynyt suoranaiseen rikolliseen toimintaan. Nyt yhtiö teki äkkikäännöksen ja ryhtyi yritysvastuulliseksi.

YHÄ USEAMPI pörssiyhtiö levittää pontevasti yhteiskuntavastuuta osaksi yhtiön markkina-arvoa. Ihmiset ja instituutiot haluavat sijoittaa rahojaan vastuullisesti, joten lupauksille on kysyntää.

Tämä kehitys luo uusia riskejä osakkeenomistajille.

Huijareita on liikkeellä.

Volkswagenin tapaus osoittaa, ettei koskaan voi tietää, noudattaako yhtiö vastuullisuuslupauksiaan vai ei. Yhtenä päivänä lupaukset luovat valtavaa kilpailuetua, toisena dramaattisia menetyksiä. Liiketoiminnassa raha, kasvu ja kilpailijoiden murskaaminen houkuttavat aina, eivätkä yritysvastuun lupaukset tätä muuksi muuta. ■

TURVAPAIKANHAKIJAT

”Älyttömät huhut” Ruotsin huoli Suurlähettiläs Anders Lidén kiistää Ruotsin ohjaavan turvapaikanhakijoita Suomeen.

AVOIN RAJA. Suurlähettiläs Anders Lidén korostaa ihmisten päättävän itse, haluavatko he rekisteröityä Ruotsissa vai Suomessa.

RUOTSIN SUURLÄHETTILÄS Anders Lidén on huolissaan huhuista, jotka liittyvät turvapaikanhakijoiden virtaan Ruotsista Suomeen. Hänen mukaansa Ruotsin valtion rautatieyhtiö SJ ei ole tehnyt mitään väärää kuljettaessaan turvapaikanhakijoita Suomeen, eikä yhtiö ota vastaan ohjeita hallitukselta tai viranomaisilta. ”En tiedä mistä tällaiset väitteet ovat peräisin. SJ harjoittaa liiketoimintaa. Jos joku haluaa matkustaa junalla, niin se on heidän asiansa”, Lidén sanoi Talouselämän haastattelussa keskiviikkona. Hänen mukaansa on ikävää, että turvapaikanhakijoiden virta on saanut liikkellee myös paljon ”älyttömiä huhuja”. ”Olen huolissani huhuista, joiden mukaan SJ tai Ruotsin hallitus haluavat kuljettaa pakolaisia Suomeen, koska heitä ei haluta Ruotsiin. Nämä älyttömät huhut voivat johtaa siihen, että yleisön keskuudessa leviää käsityksiä siitä, ettei Ruotsiin muka voi luottaa. Se olisi tietysti vahingollista suhteillemme.”

LIDÉN KIISTÄÄ myös väitteet, että Suomen ulkoministeri Timo Soini (ps) olisi arvostellut erityisesti Ruotsia tiistaina antamassaan haastattelussa, ja että siitä olisi syntynyt maidemme välille ongelmia.

Soini sanoi Ilta-Sanomissa, että ”annetaan ihmissalakuljettajille ja terrorismia rahoittaville ketjuille tällainen bisnes ja todetaan, että ei tälle mitään voi, että näitä nyt sitten tulee... Tämä on saatava poikki.” Jutun otsikossa luki, että ”Ruotsi mahdollistaa ihmissalakuljetuksen ja terrorismin”. ”Lehti on kärjistänyt Soinin sanomaa.

Otsikosta saa vaikutelman, että hän syyttää Ruotsia ihmissalakuljettajien ja terroristien tai rikollisten auttamisesta, mutta jos lukee itse jutun, niin käy ilmi että hän

ARTTU LAITALA

Teksti Matti Virtanen

arvostelee useita EU-maita siitä, että ne eivät pysäytä maahantulijoita rajalla ja rekisteröi heitä. Hän sanoo myös, että tämä ’edesauttaa’ ihmissalakuljettajien toimintaa. Ei siis ole oikein väittää, että hän olisi osoittanut sormella Ruotsia.” ”Pidän onnettomana, että media yrittää tahallaan luoda konfliktia maidemme välille. Tässä tilanteessa meidän pitäisi pysyä EU:ssa yhtenäisinä eikä syytellä toisiamme. Tämä on valitettavaa, samoin kuin kaikenlaisten huhujen levittäminen”, Lidén harmitteli.

Hänen mukaansa Schengenin ja Dublinin sopimukset eivät velvoita Ruotsin viranomaisia ottamaan kiinni ja rekisteröimään kaikkia maahantulijoita. ”On otettava huomioon, että monet välttelevät rekisteröintiä, koska he ovat ehkä jo alun perin päättäneet jatkaa matkaa eteenpäin. Olen ymmärtänyt, että Ruotsin kautta tulee nyt henkilöitä, jotka ovat päättäneet mennä Suomeen. He uskovat, että on helpompi saada turvapaikka Suomesta kuin Ruotsista. Ehkä heillä on jo sukulaisia Suomessa, ja siksi he haluavat väl-

tellä Ruotsin viranomaisia. Tätä samaahan tapahtuu oikeastaan kaikilla Euroopan rajoilla.”

SUOMEN SISÄMINISTERI Petteri Orpo (kok) on väläyttänyt mahdollisuutta, että Suomi sulkee Ruotsin-vastaisen rajansa, jos maahantulijoiden määrää ei muuten saada hallintaan. Lidénin mielestä se olisi ikävää. ”Jokaisella EU-maalla on oikeus sulkea rajansa tilapäisesti hätätilanteessa, Suomella myös. Mutta olisi tosi ikävää, jos siihen mentäisiin. Ruotsilla ei ole mitään suunnitelmia sulkea Suomen-vastaista rajaansa. Monet Suomeen menneet ovat itse asiassa tulleet takaisin, emmekä aio estää heitä.”

Eli kaikki, jotka haluavat palata Ruotsiin, ovat tervetulleita? ”He pääsevät maahan, koska meillä on avoin raja.”

Houkutteleeko Ruotsi heitä takaisin? ”Ei meillä ole linjaa tässä asiassa. Ihmiset tekevät päätöksensä itsenäisesti. Jos he haluavat rekisteröityä Ruotsissa, niin heistä pidetään huolta.” ■ Talouselämä 32/2015

15

VALTAVIRTA

Sika LSD-pilvessä KIINAN OSAKEMARKKINAT ovat kaaoksessa. Olemme saaneet lukea lehdistä ja nähdä televisiosta juttuja tavallisista kiinalaisista, jotka ovat menettäneet miljoonia.

Tätä draamaa on luvassa vielä pitkään. Hedge-rahasto Kynikos Associatesin johtaja Jim Chanos sanoi tällä viikolla Bloombergin haastattelussa, että Kiinan hallitus on ottanut harha-askelia pörssikaaoksen hoidossa, eikä kukaan osaa arvioida seurauksia. ”Markkina on äärimmäisen spekulatiivinen. Se käyttäytyy kuin sika LSD-pilvessä. Kukaan ei tiedä minne se juoksee seuraavaksi”, Chanos sanoi.

Samantapainen tilanne on Kiinan kiinteistömarkkinoilla, kuitenkin sillä erotuksella, että siellä sika voi juosta vain yhteen suuntaan: alaspäin. Kupla uhkaa puhjeta.

TOISAALTA, KUKA nyt jaksaisi huolestua kiinalaisten keinottelijoiden kohtaloista. Mutta miettikääpä tätä: Kiinan talous on viime vuosikymmeninä kasvanut kymmenen prosentin vuosivauhtia, mutta 2010-luvulla kasvu on vajonnut seitsemään prosenttiin. Aasian keskuspankin ja muiden ennustelijoiden konsensus on, että se vajoaa edelleen.

Toistaiseksi voimme olla rauhassa, koska noin seitsemän prosentin kasvua on pidetty riittävänä Kiinan vakaudelle. Ja kaikki tietävät, että jos oikein pahaksi menee, Kiinan kapitalistinen – anteeksi kommunistinen – puolue pystyy varmasti käynnistämään toimenpiteitä kasvun vauhdittamiseksi.

Vai pystyykö? Mitä jos Kiinan viralliset tilastot valehtelevat?

Tutkimuslaitos Oxford Economics julkisti keväällä oman arvionsa Kiinan kasvusta. Se ei perustu kommunistien virallisiin tilastoihin vaan niin sanottuun Li-indeksiin, joka mittaa Kiinan taloutta muun muassa sähköntuotannon, luottojen määrän ja rautatiekuljetusten perusteella.

16

Talouselämä 32/2015

Teksti Matti Virtanen

Li-indeksi kertoo, että Kiinan kasvu on taapertanut viime aikoina viidessä prosentissa ja hidastunut entisestään tänä vuonna. Itse asiassa se voi olla vain kolmesta neljään prosenttia.

Jos arvio pitää paikkansa, se leikkaa huomattavasti myös koko maailmantalouden kasvua.

Ei ihme, että Kiinassa käynnistellään mittavia elvytystoimenpiteitä. Onnea puolueelle.

KIINALAISET KUTSUVAT maataan ”Keskustan valtakunnaksi”. Sillä on akuuttien talousongelmien lisäksi toinen pulma: väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Tämä ei välttämättä ole huono asia. Halpatyövoiman saatavuus vähenee, elinkeinorakenne muuttuu, muuttoliike kaupunkeihin hidastuu.

Kiina ei voi käyttää väestöpyramidinsa oikaisemiseen samaa keinoa kuin Euroopan maat – työikäisiä maahanmuuttajia ei ole saatavissa riittävästi muualle kuin talouselämän huipputehtäviin.

Myös muissa BRIC-maissa on ongelmia. Brasilia on vajoamassa korruptioskandaalin myötä: talous kutistuu ja työttömyys kasvaa vauhdilla. Venäjän tilanne on tunnetusti surkea. Kohta Intia on maailmantalouden ainoa valopilkku. Äkkiä näyttääkin siltä, että Pohjolan keskustan valtakunta Suomi on suhteellisen hyvässä tilanteessa.

Meillä talous ei sentään tänä vuonna supistu kuten Brasiliassa. Nollakasvulla voimme ehkä juuri ja juuri välttää vallankumouksen, jos hallitus ja työmarkkinajärjestöt eivät onnistu sotkemaan asioita muilla keinoin. ■ matti.virtanen@talentum.com twitter: @MVirtanen

Yrityskaupat & kasvuyritykset

Toimittanut Saara Koho

LAAJA VAIKUTUS. Rengasvalmistajien testaustiimit viipyvät Ivalossa tyypillisesti viikon. Test World tuo asiakkaita paikallisille hotelleille ja ravintoloille.

TALVITESTAUS

Test World kaasuttaa Ivalolainen rengastestaaja haluaa rakentaa ison sisäradan. Ympärivuotiseen testaamiseen uskoo myös sen englantilainen kumppani Millbrook.

Teksti Saara Koho IVALOLAISEN TEST Worldin toimitusjohtajalla Turo Tiililällä on vahva näkemys siitä, mihin autojen ja renkaiden testaus on menossa. ”Ajoneuvojen tuotekehityssyklit tiivistyvät koko ajan. Ne pitää saada kehityspöydältä valmistukseen entistä nopeammin. Testauksesta tulee ympärivuotista.”

Talvitestaus on olennainen osa autojen ja renkaiden tuotekehitysprosessia. Sen kausi on tähän asti ollut pohjoisessa viisi

kuukautta ja eteläisellä pallonpuoliskolla pari kuukautta vuodessa. ”Eli jatkuvaa paikasta toiseen siirtymistä ja odottelua, jotta maailman suurin teollisuudenala pystyisi tuottamaan uusia ja parempia autoja”, Tiililä kuvailee.

Tämän vuoksi Test World on rakentanut sisäratoja, joilla voi testata ympäri vuoden kiihdytyksiä, jarrutuksia ja renkaiden ominaisuuksia eri olosuhteissa. Suunnitelmissa on myös merkittävästi nykyistä suurempi halli, johon saisi rakennettua mutkaradan. Se palvelisi erityisesti auto-

teollisuutta.

Uuden sisähallin rakentamisella alkaa olla kiire, sillä kilpailijamaassa Ruotsissa on suunnitteilla samanlaisia hankkeita.

Mutta 40 000 neliömetrin hallilla on kova hintalappu: noin 40 miljoonaa euroa. ”Olemme herättäneet nukkuvan karhun.

Neljä tyhjätaskuinsinööriä ei saa tällaista projektia pystyyn tarpeeksi nopeasti.

Siksi tarvitsemme ison kumppanin”, Tiililä kertoo.

Kahden vuoden etsinnän jälkeen teollinen kumppani löytyi englantilaisesta

Talouselämä 32/2015

17

Yrityskaupat SIJOITUSPALVELUT Millbrookista. Se on entinen General Motorsin Euroopan-tuotekehitysyksikkö, jonka omistaa nykyään pääomasijoittaja Rutland. Millbrook ostaa Test Worldin koko osakekannan. ”Jos saamme asiakkaat sitoutumaan sisähalliprojektiin, Millbrookilta löytyy sille rahoitus. Se oli meille kynnyskysymys.”

Uusi halli voisi olla valmis aikaisintaan vuonna 2018.

TEST WORLDIN perustivat vuonna 1992 Tekniikan Maailman toimituspäällikkö Martti Merilinna ja toimittaja Timo Mäkelä. Rengasvalmistajat olivat osoittaneet kiinnostusta talvitestaukseen, ja Ivalon lentokentän käyttämättömälle sivukiitotielle etsittiin uutta tarkoitusta. Yritys myytiin vuonna 2005 A-Katsastukselle.

Tiililä oli perustanut 1990-luvulla Test Center Tiililän, joka sekin myytiin A-Katsastukselle. Yritys halusi kuitenkin vuonna 2011 keskittyä ydinliiketoimintaansa. Tiililä ja Harri Eskelinen ostivat Test Worldin. ”Johtoajatuksemme on koko ajan ollut se, että meidän täytyy pystyä tarjoamaan samassa paikassa kaikki teollisuuden tarvitsemat olosuhteet.”

Test World teki viime tilikaudella 5,5 miljoonan euron liikevaihdon ja nettotulosta yli kaksi miljoonaa euroa.

Tiililän mukaan Test Worldin valttikortteja on Ivalon sijainti. Ruotsalaiset kilpailijat ovat hiukan etelämpänä, joten yritys pystyy tarjoamaan pidempää ja varmempaa ja talvea. Test Worldille tuo kilpailuetua myös se, että puolet yrityksen liikevaihdosta tulee omasta testauksesta. ”Puhumme rengasvalmistajien kanssa samaa kieltä. Ymmärrämme heidän murheensa ja pystymme rakentamaan oikeanlaiset radat. Se on iso vahvuus.” ■

Navi Group ottaa uuden suunnan Fivan hampaisiin joutunut Navi Group muutti toimintamalliaan ja ostaa enemmistön Privanetistä.

Teksti Saara Koho SIJOITUSPALVELUYHTIÖ Navi Group on ostanut osake-enemmistön Privanet Pankkiiriliikkeestä, joka tunnetaan listaamattomien yhtiöiden markkinapaikastaan.

Kaupassa yhtiöistä muodostuu Privanet Group.

Privanetissa käydään kauppaa esimerkiksi Anvian, Saton ja Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan osakkeilla. ”Olemme Navissa keskittyneet kaksi viime vuotta listaamattomien yritysten rahoitusjärjestelyihin. Kaupan kautta saimme lisää mielenkiintoisia kohdeyhtiöitä”, entisen Navi Groupin toimitusjohtaja Roy Harju kertoo.

Finanssivalvonta antoi vuonna 2014 Navi Groupille 100 000 euron seuraamusmaksun useista rikkomuksista. Fivan mukaan yhtiö oli rikkonut sijoituspalvelulain säännöksiä vuosina 2011–2013. Harju vakuuttaa, että vanhoista virheistä on otettu opiksi.

”Väänsimme Fivan kanssa kättä siitä, oliko omaisuudenhoidon toimintamallimme soveltuva vai ei. Se oli aika kompleksinen malli, ja pari vuotta sitten päätimme purkaa koko omaisuudenhoidon liiketoimintayksikön”, Harju sanoo.

Harjun mielestä suomalaiset listaamattomat yritykset ovat erittäin kiinnostava omaisuusluokka. ”Yritysten korkopaperit ovat erityisen kiinnostavia, niitä kysellään aika paljon.”

Suomessa surkutellaan usein kasvurahan puutetta.

Harjun mukaan yrityksen rahoituksen saaminen helpottuu heti, kun sillä on muutama ehjä tilikausi takana. ”Silloin on pystytty osoittamaan, että strategia toimii.”

Privanet Groupista on tehty julkinen osakeyhtiö.

Taustalla on ajatus pörssiin listautumisesta. Harjun mukaan listautuminen ei kuitenkaan ole ajankohtaista vielä tänä vuonna. ■

VIIKON KAUPAT

PANIMOISSA KUOHUU

JOHTO OSTAA ÄMMÄN

KUMPPANI KIINASTA

MAAILMAN SUURIN olutpanimo Anheuser-Busch InBev NV valmistelee ostotarjousta SABMilleristä.

Syntyvän panimoyhtiön markkinaarvo nousisi arviolta 244 miljardiin euroon. AB InBev omistaa muun muassa Budweiser-, Stella Artoisja Corona -brändit. SABMiller panee esimerkiksi Peronia.

SUOMUSSALMELAISEN Ämmän Betonin toimiva johto ostaa vähemmistöosuuden yhtiöstä. Kaupassa on sovittu, että yhtiön omistus siirtyy myöhemmin kokonaan johdolle.

Toimitusjohtajaksi nimitetty Jukka Kyllönen on aiemmin vastannut Starkin Kajaanin- ja Oulun-toimipisteistä.

ROVANIEMELÄINEN NORRHYDRO myy enemmistön Kiinan-tytäryhtiöstään kiinalaiselle kumppanilleen. Kaupan tarkoitus on tuoda tehtaalle kiinalaisen toimintaympäristön tuntemusta.

Yhtiöt haluavat vahvistaa Norrhydro Hydraulic Systemsin kansainvälistä markkina-asemaa. Yritys valmistaa hydraulisylintereitä.

18

Talouselämä 32/2015

VIIKON KAUPAT

Kerro yrityskaupasta: yrityskaupat.talouselama@talentum.fi

Kymppi Group tekee sukupolvenvaihdoksen

Johanna Koskelainen

Eristysyhtiö Kymppi Groupin perustaja Eero Koskelainen luopuu osakkeistaan. Hänen lapsensa Johanna ja Janne Koskelainen lyöttäytyvät yhteen Sponsor Capitalin kanssa.

8 ENEMMISTÖKAUPPAA OSTAJA

OSAKEOMISTUS, % ENNEN NYT

Uusi yhtiö: Sponten Oy (Sponsor Capitalin rahasto 60 %, Johanna Koskelainen 13 %, Janne Koskelainen 13 % ja Hannu Koret 13 %

0

100

TLT-Connection Oy (TLT-Group Oy / Miika Tuominen)

0

65

Millbrook Proving Ground Ltd. (Rutland Partnersin rahasto), Iso-Britannia

0

100

Qingdao Feng Guang Precision Machinery Co. Ltd., Kiina

0

51

KPA Unicon Oy (Kovasen perhe 60 %, Canelco Capitalin rahasto 37 %, avainhenkilöt 3 %)

-

-

Elgood Oy (Addtech AB, Ruotsi)

0

3 Step IT Group Oy (Jarkko Veijalainen perheineen, Marko Sjöman perheineen ja Conny Halvardsson yht.

55 %, Elo, Etera ja Suomen Teollisuussijoitus Oy 31 % ja työntekijät 14 %) Navi Group Oy (NGH Invest Oy / Roy Harju, Sami Järvinen ja Matti Heiskala)

OSTETTU YRITYS, TOIMIALA, KOTIPAIKKA

Kymppi Group Oy, teollisuuden eristysprojektit, Oulu

LIIKEVAIHTO, HENKIMILJ. E. LÖSTÖ

MYYJÄ

40

200

Eero Koskelaisen perhe ja Hannu Koret

Voiman Oy, sähköverkkojen rakentaminen, ylläpito ja huolto, Karstula

6

40

Juha Halmila, Arsi Krook ja Jani Ruuska

Test World Oy, ajoneuvojen ja renkaiden testaus ja ratavuokraus, Inari

5

7

Turo Tiirilä, Harri Eskelinen, Jukka Antila ja Susan Vuoriaho

Norrhydro Hydraulic Systems Co. Ltd, hydraulisylinterien valmistus, Kiina

4

80

Norrhydro Oy (Yrjö Trög 60 %, Juhani Kangas 23 %, henkilöstö)

Kanteleen Voima Oy:n käyttö- ja kunnossapitoliiketoiminta, Haapaveden voimalaitoksen toiminta, Pietarsaari

2

18

Kanteleen Voima Oy (26 yksityis- ja kuntaomisteista energiayhtiötä)

100

Partco Oy, elektroniikan tukkukauppa, Helsinki

2

12

Anja Honkanen ja Matti Kuvaja

0

100

IT Move AS, it-laitteiden logistiikka ja kokoonpano, Norja

2

10

MBC Investin ja TLC Investin rahastot

0

55

Privanet Pankkiiriliike Oy, arvopapereiden ja raaka-ainesopimusten välitys, Helsinki

1

7

Investo Omaisuudenhoito Oy (Rauno Mattila 66 %, pienosakkaita)

1 VÄHEMMISTÖKAUPPA OSTAJA

Jukka Kyllönen, Rauno Kinnunen, Harri Kinnunen ja Mika Olkkonen

OSAKEOMISTUS, % ENNEN NYT

0

45

OSTETTU YRITYS, TOIMIALA, KOTIPAIKKA

Ämmän Betoni Oy, betonielementtien valmistus, Suomussalmi

LIIKEVAIHTO, HENKIMILJ. E. LÖSTÖ

12

84

MYYJÄ

Ämmän Kuljetus Oy (Vesa Piiparinen perheineen)

Talouselämä 32/2015

19

Kasvuyritykset

FIFTH CORNER

KIIHDYTTÄMÖT

HYVINVOINNIN edistämissovellus YOUappin kehittäjä. Vuonna 2014 perustetulla yhtiöllä on 10 työntekijää.

PERUSTAJAT Nelli Lähteenmäki, Nora Rosendahl, Aleksi Hoffman, Jaakko Hyvärinen ja Toni Sallinen.

YHTIÖLLÄ ei ollut vielä viime vuonna liikevaihtoa. Se on kerännyt 450 000 euron siemenrahoituksen brittiläiseltä Wellington Partnersilta ja Pihlajalinnan varatoimitusjohtajalta Leena Niemistöltä.

Kiihdyttämö opettaa kokeilemaan Yhdysvaltalainen 500 startups -kiihdyttämö ottaa siivun yrityksistä. Nelli Lähteenmäen mielestä se on hyvä diili.

Teksti Elina Lappalainen HEINÄKUUSTA LÄHTIEN Nelli Lähteenmäki on paiskinut töitä 500 startups -kiihdyttämössä Yhdysvaltojen San Franciscossa. Lähteenmäki tiimeineen hakee sieltä vauhtia viime vuonna perustetulle Fifth Corner-yhtiölle. ”Ohjelma kannustaa ottamaan kokeilemisen kulttuurin vakavasti. Meidän täytyy kokeilla joka viikko viittä uutta asiaa. Suuri osa niistä menee mönkään, mutta kyse on kasvun prosessin opettelemisesta”, Lähteenmäki kertoo.

Fifth Corner julkaisi hyvinvointivinkkejä jakavan YOU-app sovelluksensa huhtikuussa.

500 Startups on yksi Yhdysvaltojen arvostetuimmista alkuvaiheen yritysten kiihdyttämöohjelmista. Fifth Corner on ensimmäinen mukaan hyväksytty suomalaisyhtiö ohjelman viisivuotisen historian aikana. Neljän kuukauden ohjelma päättyy lokakuussa.

Maailmalla on tyypillistä, että kiihdyttämöt antavat rahaa mukaan valituille yrityksille, mutta ottavat niistä omistusosuutta vastineeksi. Näin toimii myös 500 startups, joka sijoitti Fifth Corneriin

100 000 dollaria ja otti yhtiön osakkeista viisi prosenttia. ”Se on ihan hyvä diili koska sijoitus sitouttaa molempia osapuolia. Harva hakee ohjelmaan rahan takia, vaan sen tuomien verkostojen ja nopeamman oppimisen vuoksi”, Lähteenmäki sanoo.

SOVELLUKSEN JULKAISU sai vauhtia kumppaniksi lähteneeltä julkkiskokki Jamie Oliverilta. Jamie Oliverin sisältötiimi on mukana tuottamassa ruokaan liittyviä tehtäviä.

Sovelluksen käyttäjät saavat päivittäin erilaisia tehtäviä esimerkiksi ruokaan ja liikkumiseen liittyen. Käyttäjät muodostavat yhteisön, joka jakaa kuvia suorittamistaan tehtävistä ja voi kommentoida toistensa kuvia kannustaen.

Lähteenmäen mukaan YOU-appilla on jo satojatuhansia rekisteröityneitä käyttäjiä, joista suuri osa tulee

Britanniasta, Yhdysvalloista ja Australiassa. Sovelluksella ei ole vielä toiminnassa olevaa ansaintamallia. ”Suomessa yrityksiltä kysytään nopeammin liikevaihdon kehityksestä. Jenkeissä keskitytään alkuvaiheessa käyttäjämäärien kasvattamiseen.

Ansaintamalli tulee sitten myöhemmin”, Lähteenmäki sanoo.

Ennen Fifth Corneria Lähteenmäki yrityskumppaneineen kehitti toisenlaista terveyssovellusta Health Puzzle -yhtiön perustajina. Palvelu ei kuitenkaan lähtenyt lentoon, ja nyt yhtiö on välivaiheessa eikä sillä t ole työntekijöitä. ”Aika ei vielä ollut PERUSTAJA. s sille kypsä, mutta Nelli Lähteenmäelle Fifth Corner opimme paljon on jo toinen terveyskuluttajille suunsovellusta kehittävä natuista mobiilistartup jota hän on terveyspalveluisollut perustamassa. ta ■ ta.”

KASVUYRITYSSIJOITUKSET RAHAA ALKUUN JA KASVUUN. Talouselämä seuraa alkuvaiheen yrityksiin tehtyjä sijoituksia eli venture-rahoitusta.

Keräämme tiedot järjestelyistä, joissa kohdeyhtiö saa oman pääoman ehtoista rahoitusta vähintään 100 000 euroa.

SIJOITTAJA

20

RAHOITUS, MILJ. E.

SIJOITUSKOHDE, TOIMIALA, KOTIPAIKKA, PER. VUOSI

LIIKEVAIHTO 2014, MILJ. E.

HENKILÖSTÖ

15

Visionplus Oy

0,5

Gamerefinery Oy, mobiilipelien analytiikkapalvelun kehitys, Helsinki, 2014

0

Jonver Capital Oy (Timo Leivo)

0,1

CAP-Koulutus Oy, kuljettajakoulutuksen järjestäjä, Hämeenlinna, 2009

6

Talouselämä 32/2015

72

OMISTAJAT

Refinery Group Oy

Grow Capital Oy (Pekka Kari), Pasi Paakkari, Mika Pamilo ja Timo Rantanen

TEKNIIKKALAJI

Ennustamisen vaikeus Teksti Saara Koho

KASVUYRITYSTAPAHTUMA SLUSH mainostaa itseään pieleen menneillä ennustuksilla. ”Matkapuhelimet eivät todellakaan korvaa lankapuhelimia”, kännyköiden keksijän Martin Cooperin kerrotaan sanoneen vuonna 1981.

Slushin mainos kehottaa osallistumaan teknologiatapahtumaan, jotta tietäisimme, mistä seuraavaksi puhutaan.

Tulevaisuuden tutkimuksen professorin Markku Wileniuksen mukaan kukaan ei voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Hänen mukaansa tulevaisuutta voi kuitenkin käsitellä ja ennakoida. Se ei ole pelkästään satunnaisten tapahtumien vyyhti, vaan monimutkainen palapeli, jonka pystyy hahmottamaan, kun tunnistaa riittävän määrän palapelin osia.

Wileniuksen Tulevaisuuskirja esittää valistuneen näkemyksen siitä, millainen tulevaisuus voi olla. Hänen mukaansa seuraavia vuosikymmeniä leimaavat ilmastonmuutos ja raaka-aineiden sekä energian niukkuus.

Materiaalien kulutusta on leikattava 80 prosenttia.

Airbnb:n tapaiset jakamispalvelut kukoistavat.

Euroopassa väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Se on myrkkyä talouskasvulle. Teknologiaa on paitsi ihon päällä myös sen alla. Kaikkia uusia keksintöjä ensin kauhistellaan ja niiden vaikutuksia vähätellään.

Maailmanpolitiikassa Yhdysvaltain hegemonia jatkuu, koska Kiinasta ei ole sille haastajaksi.

WILENIUS USKOO, että ihminen alkaa rationaalisena olentona kiinnittää kasvavaa huomiota ympäristö-

ongelmien laajuuteen.

Toivotaan niin. Mutta onko ihminen lopulta toiminnassaan kovin looginen?

Taloustieteen Nobel-palkinnon voittaneen Daniel Kahnemanin uran keskeisiä teemoja on ihmisen irrationaalisuus.

Psykologi Kahnemanin kenties kuuluisin todiste ajattelumme värittyneisyydestä on niin kutsuttu Linda-ongelma, jonka hän esitteli jatko-opiskelijoilleen Stanfordin yliopistossa.

Testin lähtöasetelma on tämä: Linda on 31-vuotias älykäs ja puhelias nainen. Hän opiskeli filosofiaa ja oli nuorena syvästi huolestunut syrjinnästä ja sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta.

Kumpi on siis todennäköisempää: 1) Linda on pankkivirkailija 2) Linda on pankkivirkailija, joka on aktiivinen feministisessä liikkeessä.

Peräti 85 prosenttia opiskelijoista piti jälkimmäistä vaihtoehtoa todennäköisempänä. He reputtivat kokeen.

Oikea vastaus on, että jokainen feministinen pankkivirkailija on pankkivirkailija, ja feminismin lisämäärite voi vain pienentää skenaarion todennäköisyyttä.

Kahneman kirjoittaa kirjassaan Thinking, Fast and Slow, että ihmisillä on taipumus yliarvioida omaa ymmärrystään maailman menosta. Wileniuskin huomauttaa, että aliarvioimme muutosten nopeuden ja niiden vaikutusten laajuuden.

Toisaalta Linda-ongelma kertoo senkin, että ihmisellä on halu ottaa moninaiset taustamuuttujat huomioon ja löytää syy-seuraussuhteita. Ehkä meillä kuitenkin on toivoa. ■ VIIKON QR

VIIKON SITAATTI

TUNNUSTUSTA. ”Innovatiivisuus ei ole tekosyy olla noudattamatta samoja sääntöjä kuin muut”, Yhdysvaltojen futuurikauppaa valvovan viranomaisen CFTC:n johtaja Aitan Goelman totesi bitcoinista. CFTC totesi, että virtuaalivaluutat ovat virallisesti hyödykkeitä.

VIIKON TUOTE

NOUSUSSA. Facebookin uusi työkalu Signal kertoo toimittajille, mitkä aiheet ovat nousussa sosiaalisessa mediassa.

ÄLÄ PILKKAA. New York Timesin teknologiakolumnistin Farhad Manjoon mukaan meillä kaikilla on opittavaa pettämissivusto Ashley Madisonin tietomurrosta. Lue kolumni osoitteesta bit.ly/Tekniikkalaji32

Seuraa kirjoittajaa twitterissä @SaaraKoho Talouselämä 32/2015

21

Kaikilla Suomen mediayhtiöillä on kovat ajat, mutta Sanoma romahti nopeimmin huipulta kriisiin.

Teksti Ismo Virta Kuva Antti Mannermaa Grafiikka Matti Lyytikkä

SUURIN KUIHTUI 22

Talouselämä 32/2015

PALJON VARTIJA. Toimitusjohtaja Pia Kalstan pitää kääntää Sanoma Media Finland taas kannattavaksi. ”Toimimme liian raskaalla kulurakenteella suhteessa siihen, paljonko Suomen markkinasta on mahdollista saada tuloja irti.”

KAUHEIMMIN Talouselämä 32/2015

23

Potkut sain

Heikki Rotko MTV:n toimitusjohtaja.

Ulos keväällä 2015.

Minna Juti Glorian päätoimittaja.

Ulos keväällä 2015.

Minna Nissinen Alma Diverson johtaja.

Ulos kesällä 2015.

M

”

edia-alalla on nyt niin monta palloa ilmassa, että hetki ei ole sopiva haastattelulle”, torjui Suomen suurimman mediayhtiön Sanoman hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin Talouselämän haastattelupyynnön syyskuussa.

Yhden pallon ilmasta Herlin pudotti viikko sitten antamalla Sanoman toimitusjohtajalle Harri-Pekka Kaukoselle potkut. Mutta ei Sanoman ja koko Suomen median myllerrys siihen jää, palloja riittää.

Koko alalla on luvassa lisää potkuja, lehtien lopetuksia tai myyntejä.

Viimeksi maanantaina Alma Media kertoi 85 hengen vähennystarpeesta maakuntalehtiä julkaisevassa Aluemediassa. Ennen Kaukosta mediajohtajista ovat tänä vuonna potkut saaneet esimerkiksi MTV:n Heikki Rotko, Sanoma Media Finlandin Pekka Soini ja Alma Diverson Minna Nissinen. Viime tai toissa vuonna joutuivat lähtemään muun muassa Etelä Suomen Sanomien päätoimittaja Heikki Hakala ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen.

Sanomalla on edessään todennäköisesti myös osakeanti. Yhtiö kaipaa vahvistusta taseeseensa viimeistään vuonna 2017, jolloin erääntyy iso kasa joukkovelkakirjoja ja pankkilainoja.

Mediamainonta kutistuu yhä. Painettujen lehtien levikit ropisevat alaspäin, eikä verkko tuota rahaa läheskään niin paljon kuin sitä painetulta puolelta katoaa.

Kaiken lisäksi verkkomainonnan kakkua jakaa paljon useampi yrittäjä kuin perinteisessä mediassa, pelottavimpina Google ja Facebook. Ne rohmuavat Suomen verkkomainonnasta melkein puolet.

24

Talouselämä 32/2015

Mikael Pentikäinen Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja.

Ulos keväällä 2013.

Alkuvuoden aikana esimerkiksi Iltalehden verkkomainosten myynti pieneni – ja iltapäivälehdet ovat tähän asti onnistuneet digitaalisessa mediassa paremmin kuin muut.

Maan talous on surkeassa jamassa. Yritykset vähentävät mainontaa ja kuluttajat säästävät. Siksi on oikeastaan yllätys, että läheskään kaikki Suomen mediayhtiöt eivät ole kriisissä. Useimmilla menee olosuhteisiin nähden siedettävästi – tai jopa hyvin. Yksi näistä on sukuyhtiö Otava. ”Otavan myynti on heinäkuun loppuun mennessä viime vuoden tasolla ja tulos on kasvanut 13 prosenttia”, kertoo Otavan toimitusjohtaja Alexander Lindholm. Otava teki kelpo tuloksen jo viime vuonna, liikevoitto oli 11 prosenttia liikevaihdosta. ”Aloitimme muutostyön aikaisin ja se vietiin loppuun. Myynnistä ei ole leikattu”, Lindholm kuvailee.

Tolpillaan ovat vaikeuksien jälkeen myös Alma Media, TS-Yhtymä ja Keskisuomalainen. Suorastaan huipputuloksen teki Maaseudun Tulevaisuuden kustantaja Viestilehdet.

Menestyjätkin kärvistelevät pienenevien printtilevikkien ja useimmat myös laskevan liikevaihdon kanssa. Ne kuitenkin ovat sopeutuneet, vaikka se on tehnyt kipeää etenkin yritysten henkilöstölle. ”Kiinteät kulumme olivat viime vuonna 42 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna 2008. Olemme myös lopettaneet kannattamattomia tuotteita ja panostaneet niihin, joissa näemme tulevaisuutta. Ilman näitä muutoksia konserni olisi tappiollinen”, Otavan Alexander Lindholm sanoo.

Otava on maksanut velat pois tuloksillaan ja kassassa on liki 40 miljoonaa rahaa. Niillä voi investoi-

Pekka Soini Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja. Sivuun keväällä 2015.

Anu Nissinen Sanoma Media Finlandin johtaja. Ulos vuoden 2014 alussa.

Harri-Pekka Kaukonen Sanoman toimitusjohtaja.

Ulos syksyllä 2015.

Heikki Hakala Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja.

Ulos syksyllä 2014.

Clarisse Berggårdh Sanoma Magazines Finlandin toimitusjohtaja. Ulos keväällä 2013.

20 MEDIAYHTIÖTÄ *=KONSERNI

LIIKEVAIHTO, MILJ. EUROA 2005 2014

Sanoma*

2 622

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO, % 2005 2014

INVESTOINNIT 2005-2014 YHTEENSÄ, MILJ. EUROA

HENKILÖSTÖ 2005

HENKILÖSTÖ 2014

1 902

264

-25

14

-1

2845

14 256

8 259

473

1

-36

2

-5

..

..

307

3 891

3 586

Yleisradio*

375

Otava*

233

296

21

32

14

19

85

927

1 082

Alma Media*

286

295

41

18

25

10

282

2 708

2 124

MTV Sisällöt

172

237

14

-10

13

-5

73

418

373

TS-Yhtymä*

309

171

37

15

16

9

234

2 078

1 193

Keskisuomalainen*

98

158

19

14

32

10

124

847

1 210

A-lehdet*

90

108

0

5

-2

24

44

581

491

Pohjois-Karjalan Kirjapaino*

65

96

7

7

39

9

87

384

489

103

72

8

3

16

17

66

1 202

721

Kaleva*

55

57

10

1

26

-12

91

485

475

Aller Media*

49

47

3

-1

23

-194

22

268

268

Länsi-Savo*

56

46

2

-2

9

-1

31

338

382

Ilkka-Yhtymä*

54

42

9

5

29

10

189

410

311

Esan Kirjapaino*

48

36

4

-1

17

-3

31

836

438

Bauer Media*4

15

35

-2

-2

..

4

6

124

158

Viestilehdet

20

28

5

5

116

56

3

91

103

Keski-Pohjanmaan Kirjapaino*

28

27

1

2

5

6

42

242

192

..

27

..

-7

..

-578

8

..

246

17

22

1

0

9

9

7

243

224

3

Talentum*

KSF Media Hämeen Sanomat* 1

LIIKETULOS, MILJ. EUROA 2005 2014

MENESTYVÄ MAALAINEN SUOMEN KANNATTAVIN mediayhtiö on Viestilehdet, jonka päätuote on Maaseudun Tulevaisuus. Sen lukijamäärät kasvavat ja levikki pitää pintansa.

Miten ihmeessä se on mahdollista? ”Lehti on hyödyllinen sen lukijoille, lehden lukeminen on samalla identiteettikysymys. Lehteä lukemalla kuulutaan joukkoon”, selittää päätoimittaja Mikael Pentikäinen. ”Olemme valinneet oman tiemme, tarjoamme sisältöä jota ei saa muualta.

Haluamme olla koko biotalouden päääänenkannattaja.”

Maaseudun Tulevaisuuskin oli vaikeuksissa 2000-luvun alussa, mutta Pentikäisen edeltäjän Lauri Kontron aikana alkoi nousu.

Olennaista lehden tervehdyttämisessä oli ilmestymispäivien muuttaminen, mikä säästi paljon rahaa. Myös sisältö monipuolistui, mutta MT ei silti yritäkään olla täyden palvelun sanomalehti. Lehden tilaa on myös kasvattanut se, että maakuntalehdet ovat keskittyneet keskuskaupunkeihinsa. ”Syvä maaseutu jää silloin helposti katveeseen”, sanoo Pentikäinen.

Ylen budjetti koostuu pääosin Yle-veron nettotuotosta, 2 liiketoiminnan alijäämä, 3 entinen MTV, 4 entinen SBS Discovery

Talouselämä 32/2015

25

HESARIN LEVIKISTÄ LÄHTI YLI KOLMANNES Suomen suurimpien sanomalehtien levikkikehitys 2004–2014 400 000 350 000 1. Helsingin Sanomat

300 000

2. Ilta-Sanomat 3. Aamulehti

250 000

4. Turun Sanomat 5. Maaseudun Tulevaisuus

200 000

6. Iltalehti 7. Kaleva

150 000

8. Keskisuomalainen

100 000

9. Savon Sanomat 10. Kauppalehti

50 000 0 2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

da myös vanhaan liiketoimintaan, jos esimerkiksi sopivia aikakauslehtiä tulee kaupan.

VÄÄRIN TIENATTU Sanoma sen sijaan antoi kesällä tulosvaroituksen ja aloitti elokuussa jälleen uuden säästöohjelman ja ytneuvottelut. Tulostavoitteet karkaavat tänäkin vuonna, tappiota tulee ja kassavirta on negatiivinen.

Kymmenen vuotta sitten Sanoma oli täysin ylivoimainen Suomen mediamarkkinoilla ja tienasi hurjasti rahaa. Miksi Sanoma ei ole pystynyt sopeutumaan pienempien yhtiöiden tapaan? ”Muutos media-alalla koskee kaikkia, mutta portfolio vaikuttaa siihen, miten se kuhunkin osuu. Sanoma on merkittävästi vahvemmin mainostuloista riippuvainen kuin muut mediayhtiöt Suomessa. Kun eletään suhdanteen aallonpohjassa – mainosmarkki-

2011

2012

2013

LÄHDE: MEDIA AUDIT FINLAND, 2015

2014

nat ovat laskeneet kolmetoista kvartaalia peräkkäin – se satuttaa erityisesti mainosrahoitteista liiketoimintaa”, selittää Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta.

Helsingin Sanomat on saanut parhaina päivinään yli kaksi kolmannesta tuloistaan mainonnasta. Kun mainosmarkkinoiden alamäkeen liittyy luokiteltujen ilmoitusten kato verkkoon, on jälki HS:n tuloslaskelmassa karua. Sanoma Digitalin tulot luokitelluista ovat sentään kasvaneet.

Sanoma ei itse raportoi tuotekohtaisia tuloksia, mutta Talouselämän tietojen mukaan Helsingin Sanomat tekee vielä niukasti liikevoittoa. Suunta alaspäin on kuitenkin jyrkkä.

Helsingin Sanomien levikkikehityskin on ollut kymmenen viime vuoden aikana murheellinen. Tarkastettu levikki on pudonnut yli kolmanneksen, mikä

Nettotulos 2005–2014, milj. euroa PUOLET MAKSAA. Pia Kalstan mielestä Helsingin Sanomat on onnistunut hyvin verkossa, koska puolet tilaajista maksaa jo digisisällöstä. Lehden tulosongelmat johtuvat mainonnasta.

Sanoma

300 200 100

Otava

0 -100 -200 -300 2005

26

Talouselämä 32/2015

2008

2011

2014

LÄHDE: TILINPÄÄTÖKSET, OIKAISU TALOUSELÄMÄ

SANOMA KÄVI POHJALLA

AKU ANKKAKIN ROMAHTI

Suomen suurimpien aikakauslehtien levikkikehitys (ei sisällä asiakas- tai järjestölehtiä)

300 000

1. Aku Ankka

250 000

2. ET-lehti 3. TV-Maailma

200 000

4. Apu 5. Seura

150 000

6. Kodin Kuvalehti 7. Valitut Palat

100 000

8. Hyvä Terveys

50 000

10. Moottori

9. Tekniikan Maailma

0 2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

on suurten sanomalehtien joukossa suhteellisesti pahin romahdus. ”Viime 12 kuukauden aikana olemme olleet hirveän tyytyväisiä siihen, että trendiä on saatu käännettyä. Ja puolet tilaajista maksaa jo HS:n digitaalisesta versiosta”, kehuu Kalsta. Mitattu lukijatyytyväisyys on parantunut ja levikki pieneni viime tarkastuksessa vähän aiempaa hitaammin.

Sanoman sanomalehdistä Ilta-Sanomat on nykyisinkin rahakone. Se on ottanut niskalenkin pääkilpailijastaan Iltalehdestä niin supistuvassa printissä kuin kasvavassa verkossa.

KARMEA YLIHINTA Hesarin syöksyn lisäksi Sanoman toinen iso murheen aihe Suomessa ovat aikakauslehdet. Tätä ei voi panna edes portfolion piikkiin. Muut suomalaiset aika-

Elokuva 0,4 Ulkomainonta Radio 5 4 Kaupunki- ja noutolehdet 6 Aikakaus6 lehdet 553 milj. euroa Televisio

24

DIGIMAINONNAN OSUUS KASVAA

Mediamainonnan panostukset, tammi–kesäkuu 2015, prosenttia

28

25

Sanomalehdet

Digimainonta LÄHDE: TNS AD INTELLIGENCE KUUKAUSISEURANTA JA IAB FINLAND KVARTAALISEURANTA

2011

2012

2013

2014

LÄHDE: MEDIA AUDIT FINLAND, 2015

kauslehtitalot toimivat yhä voitollisesti ja Sanomakin tienasi aikakauslehdillä vielä ennen Clarisse Berggårdhin kautta Sanoma Magazines Finlandin toimitusjohtajana. Berggårdh sai potkut keväällä 2013.

Suomen tienestien katoaminen on ankea paikka Sanoma-konsernille. Viime vuosikymmenellä Sanoma saattoi kasvaa ja ottaa yritysostoissa riskiäkin, koska Suomessa oli varma rahakone. Viime vuosikymmenellä yhtiö myös onnistui yrityskaupoissaan, mikä loi vaarallista itseluottamusta.

Sanoman viime vuosien surkeuden sinetöi posketon ylihinta, jonka yhtiö maksoi tv-ostoksistaan Belgiassa ja Hollannissa.

Ylihinnan myönsi lopulta jopa toimitusjohtaja Kaukonen, jonka ensimmäisinä kuukausina toimitusjohtajana vuonna 2011 kaupat lyötiin lukkoon. Päävastuussa virheestä tosin oli Sanoman hallituksen

TELEVISIOMAINONTA PUTOSI KOLMOSEKSI MEDIAMAINONNASSA sanomalehdet ovat perinteisesti olleet suurin väline ja televisio toiseksi suurin. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla digimainonta kuitenkin nousi tv-mainontaa suuremmaksi. Digimainonnan määrä oli 139 miljoonaa euroa, kun tv-mainonnan arvo oli 135 miljoonaa euroa.

Tv-toiminta on vielä riippuvaisempi mainostuloista kuin sanomalehdet. MTV:n tappiot ja rajut saneeraukset johtuvat muun muassa mainoskadosta (lisää MTV:stä sivulla 34).

Videomainonta verkossa sen sijaan kasvaa kovaa.

Talouselämä 32/2015

27

KAROLIINA PAAVILAINEN

VOITTAJA. Alexander Lindholmin johtama Otava on maksanut velat pois ja kohentanut tulostaan. ”Terveellä maalaisjärjellä ja perustekemisellä pärjää yllättävän pitkälle.”

28

Talouselämä 32/2015

LOHDUTON ALAMÄKI

KULUTTAJAN AIKA JAKAUTUI UUSIKSI

Mediamainonnan määrän kehitys 2005–2014, mrd. euroa

Medioiden päivittäiseen seuraamiseen käytetty aika 2004 ja 2014, minuuttia

1,5

Internet TV 1,0

Radio Sanomalehdet Kirjallisuus

2004, yhteensä 9 h 18 min 2014, yhteensä 8 h 20 min

Äänitallenteet

0,5

Aikakauslehdet DVD/video Kaupunki- ja noutolehdet

0 0

25

50

75

100

125

150

175

200

2005

LÄHDE: TNS GALLUP

tuolloinen puheenjohtaja Jaakko Rauramo. Hänet syrjäytettiin jo aiemmin.

Yritysosto tärveli taseen ja kun rahahanat tyrehtyivät kaikkialla, Sanoma myi paniikissa kaiken minkä kaupaksi sai, hinnalla millä hyvänsä. Monet Sanoman myymät bisnekset kukoistavat uuden omistajan alaisuudessa, kuten Finnkino ja R-kioskit.

Kaukonen on useiden todistusten mukaan älykäs, mutta ihmisten johtajana konsulttikieltä puhuva mies epäonnistui. Kun Sanomat alkoi nopean kutistumisensa, Kaukonen jätti konsernihallinnon saneeraamatta, mikä myrkytti ilmapiirin. Hyvien vuosien peruina Sanomassa on ollut paitsi hyvät henkilöstöedut, myös suuret määrät toisilleen raportoivia paperinpyörittäjiä. Kun rahaa tuottava liiketoiminta supistuu, oikeaoppinen kirveen heilutus pitäisi aloittaa juuri tässä joukossa.

Sanomalla on suuren kokonsa ja monien välineidensä ansiosta mahdollisuudet skaalaetuihin esimerkiksi digitaalisten järjestelmien kehittämisestä. Osa tästä edusta kuitenkin hukkuu raskaaseen ja kalliiseen organisaation.

2008

2011

2014 LÄHDE: TNS GALLUP

”Tässä on totta toinen puoli. Varmasti on mahdollisuus tehdä asioita kevyemminkin, sehän on meille mahdollisuus”, myöntää Pia Kalsta.

YHTEINEN RINTAMA Kaikki media-alan ihmiset ovat melko yhtä mieltä siitä, että printin supistuminen ja toiminnan siirtyminen verkkoon supistaa lehtitalojen liikevaihtoa. Se ei väistämättä heikennä kannattavuutta, teoriassa voi käydä myös päinvastoin.

Perinteisen printtimedian iso kuluerä on paperi, ja paperikustannuksetkin vähenevät printin hiipumisen tahdissa. Myös printtimedian jakelun kulut hiipuvat, mutta eivät samassa suhteessa kuin jakelu vähenee.

Esimerkiksi Posti on nostanut rajusti hintoja korvatakseen pienenevää volyymia. Painoinvestointien poistoista taas ei vapaudu millään. Onnellisia ovat ne, jotka ostavat painopalvelunsa.

Siitä harhaluulosta mediayhtiöt ovat vapautuneet, että verkkomediassa pärjää pienillä investoinneilla. ”Joka viides digitaalinen euro käytetään suoraan teknologiaan. Kukaan ei voi toimia, ellei panosta

VERKKOMAINONTA HALPENEE YKSI SYY median ahdinkoon on se, että kovimmat odotukset verkkomainonnasta eivät toteudu, koska kansainväliset kilpailijat Google ja Facebook sekä verkkomainonnan uudet ostotavat, etenkin ohjelmallinen ostaminen johtavat verkkomainonnan hintojen rapautumiseen.

Ohjelmallinen ostaminen tarkoittaa parhaimmillaan täysin automaattista huutokauppaa medianäytöistä. Automatiikka mahdollistaa reaaliaikaiset hintavertailut, mikä painaa mainos-

näyttöjen hintoja alaspäin. ”Koneet ostavat koneilta, kauppa perustuu algoritmeihin”, selittää Iltalehden kustantaja Kari Kivelä.

Kivelän mukaan Iltalehden verkkomainonnan pieneneminen alkuvuoden akana johtui osittain siitä, että investoinnit järjestelmiin olivat kesken. ”Investoinnit ovat isoja ja päätökset vaativia.

Teknologioita on useita ja on päätettävä mihin uskoo. Pyrimme olemaan valinnassa huolellisia.”

Kari Kivelä

Talouselämä 32/2015

29

”Ylen tarkoitus on olla markkinajohtaja kaikessa mitä se tekee. Pitääkö veronmaksajan rahoittaa se?”

Sanoman markkina-arvo on nyt alle 600 miljoonaa euroa, kun parhaimmillaan se oli lähellä neljää miljardia euroa. Melkein yhtä kaukana omasta huipustaan on Alma Median osake.

teknologiaan riittävästi”, sanoo Iltalehden kustantaja Kari Kivelä.

Iltapäivälehdet menevät kovimmalla vauhdilla verkkoon. Kivelä arvioi, että alle viiden vuoden kuluessa tulee vastaan painetun Iltalehden ”nykyisten volyymien kriittinen tarkastelu”. Käytännössä arkipäivien ilmestymiset ovat silloin uhattuna.

Pia Kalstan mielestä heikkoa kannattavuutta selittää osittain juuri välivaihe, jossa rahaa kuluu kahteen jakelutapaan. Tämä ongelma tosin jatkuu useimmilla lehdillä vielä pitkään. ”Toimialana meidän pitää pystyä tekemään enemmän yhteistyötä”, sanoo Kalsta.

Nykyinen Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Mikael Pentikäinen kaipaa esimerkiksi yhtä kansallista jakelijaa. ”Lehtiyhtiöiden ja Postin pitäisi istua saman pöydän ääreen”, sanoo Pentikäinen. Hänen mielestään myös Yleisradion verorahoilla tuotetut sisällöt pitäisi avata muiden yhtiöiden käyttöön. Kaikkiaan verorahoituksella suojattu Ylen lintukoto ärsyttää kaupallista mediaa. ”Meidän näkemyksemme mukaan Ylellä on selvä markkinajohtajuusstrategia, sen tarkoitus on olla markkinajohtaja kaikessa mitä se tekee. Pitääkö veronmaksajien rahoittaa se, kun julkisella palvelulla voisi olla muitakin tavoitteita”, ihmettelee Kalsta.

Mediayhtiöiden ankean markkinatilanteen vuoksi yhtiöiden markkina-arvot ovat tulleet roimasti alas.

”OLEN LUOTTAVAINEN” Suomen rikkaimmat miehet ovat kuitenkin innostuneet mediasijoituksista. Koneen pääomistajan Antti Herlinin mediasijoitusten arvo on nykyisilläkin pörssikursseilla 63 miljoonaa euroa ja Niklas Herlinin noin 37 miljoonaa euroa. Summat kuulostavat suurilta, mutta ovat Herlinien koko omaisuuteen verrattuna pieniä.

Antti Herlin on Sanoman isoin henkilöomistaja. Niklas Herlin taas omistaa verkkolehti Uuden Suomen kokonaan ja 16 prosenttia Alma Mediasta. Tämän vuoden aikana hän on ostanut itsensä myös Sanoman 20 suurimman omistajan joukkoon.

Herlinit ovat myös vanhaa kulttuurisukua Vilkunoita, mikä selittää ainakin osan rahamiesten mediaharrastuksista. Mutta kyllä kärsivällinen sijoittaja voi saada tuottoakin. ”Sanoma on käymässä läpi historiansa suurinta muutosprosessia. Tulokset arvioidaan myöhemmin.

Itse olen luottavainen”, tiivisti sähköpostiviestissä Antti Herlin näkemyksensä Sanomasta.

Jos Herlin onnistuu toimitusjohtajan palkkaamisessa yhtä hyvin kuin Koneessa, voivat sijoittajat päästä joskus voitollekin. ■

LEHTIYHTIÖT RISTIINOMISTAVAT TOISIAAN Lehtiyhtiöiden omistusrakenne ja yhtiöiden tuoreimmat vuosiliikevaihdot Kaleva 56 milj. euroa

Talentum 72 milj. euroa Keski-Pohjanmaan Kirjapaino 27 milj. euroa

Länsi-Savo 46 milj. euroa

8%

32 %

15 %

Alma Media 295 milj. euroa

1%

Keskisuomalainen 158 milj. euroa

30 %

6%

19 %

Ilkka 42 milj. euroa

38 %

Mediatalo Esa 36 milj. euroa

Sanoma 1 902 milj. euroa Suurimmat omistajat ● Jane ja Aatos Erkon säätiö 23,2 % ● Antti Herlin 10,8 % ● Robin Langenskiöld 7,5 %

3%

TS-yhtymä 171 milj. euroa

8%

38 %

10 %

8%

Arena Partners Sähköisen liiketoiminnan kehitysyhtiö

8%

●

Ketoset

Pohjois-Karjalan Kirjapaino 96 milj. euroa LÄHDE: TOM JA KIM LINDSTRÖM, TALOUSELÄMÄ

30

Talouselämä 32/2015

PRINTTI JÄÄ. ”Totta kai painettu media pysyy elossa, mutta sen ilmestymistiheys harvenee. Lehden pitää vaan pystyä palvelemaan omaa porukkaansa”, sanoo Niklas Herlin.

KUKA

NIKLAS HERLIN, 51

KAROLIINA PAAVILAINEN

OMISTAA Koneen, Cargotecin ja Alma Median suuromistaja ja yhtiön hallituksen jäsen. Omistaa myös verkkolehti Uuden Suomen ja parin miljoonan euron potin Sanomaa.

URA Toimittaja ja uutispäällikkö Kauppalehdessä 1987– 1996, 1997–2001 toimittaja Ilta-Sanomissa.

”Tämä ei ole hyväntekeväisyyttä” Mediasijoittaja Niklas Herlinin mielestä toimittajien pitää opetella sietämään lukijoita.

HERLININ RAHASUKUUN kuuluva Niklas Herlin on yksi Suomen rikkaimmista miehistä. Hänen osakevarallisuutensa on pääosin Koneen ja Cargotecin osakkeita. Työuransa Herlin on tehnyt toimittajana ja uutispäällikkönä Kauppalehdessä ja Ilta-Sanomissa. Vuodesta 2007 hän on ollut verkkolehti Uuden Suomen omistaja. Alma Mediasta Herlin omistaa 16 prosenttia ja kuuluu myös yhtiön hallitukseen. Sanomasta hän omistaa 0,4 prosenttia.

Miksi olet sijoittanut kymmeniä miljoonia euroja mediayhtiöihin, Niklas Herlin? ”Kerrankin voi sijoittaa johonkin, josta tietää edes jotain.

Ja kun toisaalta on omistuksia kansainvälisissä bisneksissä, on hyvä olla jotain kotimarkkinoillakin.”

Odotatko mediasijoituksista tuottoa vai sijoitatko aatteen vuoksi ja rakkaudesta lajiin? ”Kaikkea tätä. Idealismi ja rakkaus lajiin eivät sulje pois sitä, etteikö tämä voisi olla myös tuottavaa toimintaa. Eihän tuollaisia summia tietenkään siksi sijoiteta, että häviäisi rahansa. Tämä ei ole hyväntekeväisyyttä.”

Mistä median ongelmat johtuvat? ”Suurin ongelma on karmea suhdanne ja se, että vanhalla pohjalla tehty kulurakenne ei kuulu tähän päivään. Ja mediamainonnan kakkua jakavat eri firmat kuin ennen.”

Miten media voi nousta kurimuksestaan? ”Pitää olla uusia ideoita ja toteuttaa ne hyvin. Jos joku älypää tulee sanomaan, että kun Amerikassakin tehdään näin niin Suomessakin pitää tehdä samalla lailla, niin ei kannata uskoa. Suomalainen median käyttäjä haluaa käyttää suomalaista mediaa. Media on kulttuurisidon-

naista. Kuvioita ei voi kopioida ulkomailta.”

Millaisia uusia ideoita pitäisi löytyä? ”Verkossa täytyy opetella sietämään sitä, että lukija on mukana prosessissa enemmän kuin aiemmin. Jos media pysyy norsunluutornissa ja kieltää esimerkiksi kommentoinnin, silloinhan ei välitetä lukijasta ollenkaan.” ”Kaikkien pitää olla mukana tekemässä lukijalähtöisyyttä. Se ei ole sivuduuni, johon voi ottaa opiskelijan puolipäiväisesti moderoimaan. Se on koko toimituksen työtä, jatkuvaa kommunikointia lukijoiden kanssa.” ”Kun painan kolumnin jälkeen enteriä, pidän puolen tunnin tauon, käyn kahvilla tai kaljalla ja vedän pari röökiä. Varsinainen työ alkaa sitten, kun osallistun keskusteluun. Nykyaikainen verkko ja perinteinen printti tehdään eri tavoilla.”

Eikö silloin jää aika moni juttu kirjoittamatta ja klikki saamatta? ”Jos me kaikki lähdemme yksissä tuumin vain amppariklikkejä metsästämään, silloin juoksemme sen saman farkkupepun ja tissin perässä. Siitä ei hyvää seuraa. Kohta me kilpailemme MV(Mitä Vittua)-sivuston kanssa ja siinä vasta vähän järkeä onkin.” ”Talouselämänkin verkkolehdessä on juttuja, jotka voivat vaarantaa brändinne. Kuuluuko Talouselämään esimerkiksi Yleltä lainattu uutinen siitä, että Lapin hotelleissa on luteita?” ”Suomalaiset ovat valmiita maksamaan hyvästä sisällöistä. Kauppalehti on onnistunut, ei se voi olla ainoa.”

ISMO VIRTA

Talouselämä 32/2015

31

MEDIA 2015

S

EDESSÄ HIENO TULEVAISUUS

yyskuussa 1993 istuin piiritetyssä Sarajevossa lehdistötilaisuuden jälkeen kahvilla.

Pöydässä oli liuta journalisteja. Puhe kääntyi palkkoihin.

Joel Brand, Newsweekin 23-vuotias avustaja, kertoi tienaavansa dollarin sanalta julkaistusta jutusta. Newsweekin jutuissa harvoin oli alle tuhat sanaa. Joel sai myytyä keskimäärin jutun viikossa.

Omat ansioni Iltalehden kallispalkkaisena Berliinin kirjeenvaihtajana olivat paljon pienemmät.

Newsweekillä oli varaa maksaa. Sen levikki oli 3,5 miljoonaa kappaletta, Iltalehden alle sata tuhatta. ”Sinullahan on pienemmät kulutkin”, Joel lohdutti. ”Olethan perheellinen mies.”

Washington Postin omistaman Newsweekin palkkalistoilla oli noin 300 vakituista journalistia. Hyvin palkattuja avustajia oli heitäkin satakunta. Lehden liikevaihto oli parhaimmillaan yli 400 miljoonaa dollaria vuodessa. Se teki voittoa 50 miljoonaa dollaria vuodessa.

Tulevaisuus näytti hyvältä. Sitten maailma muuttui.

K

aupallinen media oli yksinkertaista liiketoimintaa 2000-luvun alkuun saakka. Maksullinen lehdistö myi lukijoille lehtiä ja mainostajille ilmoitustilaa. Radio, tv ja ilmaisjakelulehdet elivät pelkästä mainosrahasta.

Perusasetelma pätee yhä, mutta maailma on muuttunut. Mainosrahan perässä on nyt muitakin. Uusia media-alan toimijoita on verkkolehdistä keskustelufoorumeihin ja videobloggareista Facebookiin. Mainostajat rakentavat itsestäänkin mediaa.

Puhtaasti mainosrahoitteiselle medialle tilanne kuulostaa mahdottomalta. Uudet toimijat tekevät halvemmalla sisältöä ja myyvät kontaktinsa mainostajille halvemmalla.

Ei kuulosta hyvältä tilausmaksuja perivälle lehdistöllekään. Senkin mainostulot ovat pudonneet. Ja

32

Talouselämä 32/2015

miksi kukaan maksaisi sisällöstä, kun kaikkea saa verkosta ilmaiseksi?

Mainosrahoitteisesta mediasta kaikkein uhatuimmaksi on nimetty perinteinen lineaarinen televisio.

Siinä ohjelmat tulevat tv-kanavan päättämään aikaan.

Netissä voi katsoa mitä haluaa, milloin haluaa.

Silti Britanniassa paikallinen Maikkari, ITV, kasvattaa liikevaihtoaan ja tulostaan kovaa vauhtia. Raha tulee nimenomaan lineaarisen tv:n mainosmyynnistä.

ITV on karsinut kulujaan rajusti vuodesta toiseen tinkimättä ohjelmistonsa, uutisten ja viihteen laadusta. Downton Abbeyn ystävät kiittävät.

Kaupallinen televisio on hyvin kannattavaa liiketoimintaa useimmissa muissakin maissa, vaikka huippuvuosien liikevaihtoon se ei enää ylläkään.

Entä se maksullinen sisältö, ne lehdet? Perinteisen sanomalehdistön tila on usein huono. Levikit kasvavat vain Aasiassa ja Afrikassa. Muualla pitää sopeutua laskeviin tilaajatuottoihin. Mainosmyynti takkuaa.

Aikakauslehtien tilanne on hieman parempi. Pudotuspeli on käynnissä ylitarjonnan vuoksi, mutta osa aikakauslehdistöstä pärjää nyt paremmin kuin koskaan. Vanha, arvostettu The Atlantic palasi voitolliseksi 2010 vuosikymmenien tappioputken jälkeen.

The Economist on tehnyt levikkiennätyksiä vuodesta toiseen. Tuore Politico leviää nopeasti Yhdysvalloista Eurooppaan.

M

iten Suomessa? Mainosmyynnistä on kadonnut neljännes, noin 350 miljoonaa euroa viisi vuotta kestäneen talouskurimuksen aikana.

Se on rahaa, jota ei enää mainostamiseen käytetä. Sen lisäksi uudet toimijat kuten Google ja Facebook ovat vieneet satoja miljoonia, jotka ennen tulivat suomalaisen median yläriville.

Osalla tilattavaa mediaa myös levikkituotot hiipuvat. Eniten kärsivät lehdet, joiden toiminnan oikeutus on katoamassa. Se, että ilmestyy tietyllä alueella,

Median menestys ei riipu olosuhteista vaan järjestä ja intohimosta.

Teksti Reijo Ruokanen

iin Suomessa kuin maailmallakin media eli oligopolissa vuosikymmenet. Uusien yrittäjien pääsy alalle oli liki mahdotonta. Perustamiskustannukset olivat liian suuria. Sähköistä toimintaa rajoitettiin toimiluvilla. Rahaa tuli helposti. Mediayhtiöt unohtivat asiakkaansa ja pöhöttyivät.

Digimurroksen ansiosta uusien toimijoiden oli suhteellisen helppo tulla markkinoille, jolla vanhat toimijat olivat nukahtaneet kuvitelmiinsa kaiken muuttumattomuudesta.

Analogia löytyy esimerkiksi lentoliikenteestä. Lentoyhtiöiden asema oli hyvin suojattu 1990-luvulle asti. Ne tekivät kehnoa tulosta, koska niitä hoidettiin niin huonosti. Sitten markkinat avautuivat, ja möhkäleet joutuivat kilpailemaan sutjakkaiden tulokkaiden kanssa.

Aika moni möhkäle meni nurin. Loput ovat jatkuvalla kehityskuurilla, kuten pitääkin.

Median menestys on kiinni kyvystä tehdä hyvää sisältöä sellaisilla kustannuksilla, jotka sisältö kykenee kattamaan. Se edellyttää vielä rakennemuutoksia ja uudenlaisten toimintatapojen jatkuvaa omaksumista.

Entiset liikevaihdot eivät enää palaa, mutta pienempienkin turvin voi tehdä kunnollista mediaa ja asiallista tuottoa sijoitetulle pääomalle.

N

oel Brand lähti Sarajevosta 1995. Hän palasi Yhdysvaltoihin, teki kai tutkintonsa loppuun, perusti perheen ja jossain jokivarressa lie lossivahtina.

Newsweek kääntyi tappiolle 2009. Washington Post myi sen 2010. Kaksi vuotta myöhemmin uusi omistaja lakkautti painetun lehden kokonaan. 2013 Newsweek vaihtoi taas omistajaa. 2014 helmikuussa uusi omistaja aloitti painetun lehden julkaisemisen uudelleen. Lokakuu 2014 oli uuden Newsweekin ensimmäinen voitollinen kuukausi. Levikki mitataan nyt sadoissa tuhansissa. Kulut ovat kurissa.

En ihmettelisi, jos vielä törmäisimme Joel Brandin nimeen Newsweekin sivuilla. Uudella tavalla toimiva, sutjakka ja arvostettu media houkuttelee riveihinsä tekijöitä, joiden intohimo on aina ollut selvittää asioita ja kertoa niistä lukijoille, katsojille ja kuulijoille. Siitä intohimosta media elää. ■

J

JAMES MASON

ei enää riitä. Ongelma korostuu muuttotappioalueilla.

Perustilanne ei silti ole muuttunut medialle huonoon suuntaan.

Suomalaisten vapaa-aika kasvaa. Jokaisella on käytössään useita välineitä, joilla kuluttaa ja tehdä mediaa. Maailma on monimutkaisempi kuin ennen. Jokainen meistä saa enemmän informaatiota kuin koskaan.

Tiedon ja punnittujen näkemysten kysyntä kasvaa. Ihmiset kaipaavat yhä elämyksiä, hyvää viihdettä.

Vaikuttaa siltä, että koko ajan nouseva koulutustaso ei korota suomalaisten sivistystasoa samassa tahdissa.

Sekin laajentaa median tehtäväkenttää ja samalla luo lisää mahdollisuuksia menestyä.

UUTISEN METSÄSTÄJÄ. Newsweekin avustaja Joel Brand vuonna 1993 Sarajevossa.

Talouselämä 32/2015

33

SERMIT NURIN. MTV:n uutistoimituksessa toimittajat siirtyvät joustavasti tehtävästä toiseen. Ison osan työstä tekevät vuokratyöntekijät.

Teksti Pekka Lähteenmäki Kuvat Antti Mannermaa

ENEMMÄN SÄÄSTÖJÄ, MTV vähensi väkeä kolmanneksen, mutta yrittää pitää uutistuotannon ennallaan.

M

TV:n toimittaja Jouni Sipilä lyö luurin kiinni ja huikkaa uutiset lähellä istuvalle uutistuottaja Mona Haapsaarelle. ”Arhinmäeltä ja Kaikkoselta kommentit tulossa”, Sipilä sanoo. Kommentit tulevat eduskunnasta, jossa politiikan toimittajat ovat tallentaneet haastatteluja illan tv-uutisiin. Netissä julkaisua ei iltaan asti odotella. ”He kertovat meille mitä kamaa on tulossa, niin pystymme purkamaan sitä netin tarpeisiin lähes reaaliajassa”, uutistuottaja Haapsaari sanoo.

Kello on puoli kaksi iltapäivällä ja MTV3:n uutistoimituksessa on rauhallinen tunnelma. Tosiasiassa toimitus on vasta toipunut tai toipumassa kesän rajuista henkilöstöleikkauksista. Uutis- ja ajankohtaistoimituksen 132 työntekijästä vähenee kesän päätöksillä noin kolmannes. Neljässä vuodessa henkilöstömäärä on pudonnut puoleen.

34

Talouselämä 32/2015

Viime vuonna lähes kaiken yhtiön toiminnan kattanut MTV Sisällöt Oy teki noin 10 miljoonan euron liiketappion, kun tv-mainonta kutistui yhä. Tappioita toi myös jääkiekon vuoden 2012 MM-kisojen lähetysoikeuksien osto kalliilla hinnalla, jota maksu-tv-sopimusten myynti ei tuonut takaisin.

Myös MTV:ssä 20 vuotta työskennellyt toimitusjohtaja Heikki Rotko sai potkut keväällä. Uusi toimitusjohtaja, Universal-musiikkiyhtiöstä tuleva Jarkko Nordlund aloittaa ensi tammikuussa.

Koska väkeä on uutistoimituksessa aiempaa vähemmän, pitää MTV:n tarkemmin miettiä mihin uutisissa keskitytään. Isot uutistapahtumat uutisoidaan näyttävästi ja kattavasti. Samaan aikaan pitäisi tuottaa entistä enemmän uutisklippejä ja tekstejä nettiin, kun niiden kysyntä kasvaa.

Viime viikolla uutistoimitus valmistautui suurponnistukseen, perjantain lakon ja mielenosoituksen uu-

MEDIA 2015

VÄHEMMÄN AIHEITA Seuraavaksi yhtiö hakee uutta liiketoimintaa myymällä sisältöä muille. tisointiin. MTV:n uutistuotannosta vastaava Tomi Einonen valmisteli lakon ja pääministeri Juha Sipilän puheen uutisointia. ”Päätimme tehdä vähintään kolme tuntia livenä nettiin lähetystä. Tuomme 5–10 vierasta studioon ja olemme paikalla Rautatientorilla”, Einonen sanoo.

Perjantaita suunnittelevat myös toimituspäällikkö Ilkka Ahtiainen, toimittaja Aaro Kajaste ja tuottaja Hanna Takala, jotka ovat siirtäneet tuolinsa lähekkäin. ”Voit delegoida erilaisia osajuttuja ja keskittyä siihen isoon kuvaan. Kuitenkin meidän työvoimasta on iso osa kiinni siinä”, Ahtiainen sanoo Kajastelle. ”Juu. Saara kerää kuitenkin sitä perusmatskua fiilisjuttuun, mikäli sellaista ollaan tekemässä”, Kajaste sanoo. ”Kenen oli nyt tarkoitus mennä helikopteriin?”, Ahtiainen varmistaa vielä.

MTV:n pitää pystyä tuottamaan nettiin mielenosoituksesta suoraa lähetystä maasta ja ilmasta. Studioon marssitetaan vieraita analysoimaan livenä tilannetta.

Väkeä on kuitenkin toimituksessa kolmannes vähemmän kuin ennen kesää. ”Joudumme entistä tarkemmin suunnittelemaan, mitä kukin ehtii vuoron aikana tekemään”, Ahtiainen sanoo palaverin jälkeen.

Mikä on toimituksen ilmapiiri? ”Me tehdään töitä”, sanoo tuottaja Hanna Takala vakavana.

KASVUA KANAVAN ULKOPUOLELTA Vielä New Yorkin terrori-iskun aikaan vuonna 2001 MTV:n uutis- ja ajankohtaisohjelmista vastaavan päätoimittajan Merja Ylä-Anttilan huoneesta näki suoraan toimitukseen. Sitten alkoi yt-kierrosten putki ja ikkunoihin ilmestyivät säleverhot – työntekijöiden

Talouselämä 32/2015

35

TIUKKA TILANNE. ”Meidän pitää lopettaa voivotteleminen ja nähdä digitaalisuus mahdollisuutena eikä koko ajan uhkana. Pitää nähdä uusia mahdollisuuksia, vaikka ne ovat aluksi pieniä”, MTV:n uutis- ja ajankohtaisohjelmista vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila sanoo.

pyynnöstä. Kolmessa vuodessa on toimituksessa käyty neljät yt-neuvottelut. ”Kesän yt:t päättyivät torstaina. Seuraavana maanantaina piti olla uudet toimenkuvat kaikilla. Rakensimme toimittajapoolin, jossa kaikki tekevät kaikkea”, Ylä-Anttila sanoo.

Toimittajat voivat yhä olla erikoistuneita, mutta erikoistoimituksista jäljellä ovat enää politiikka, talous ja rikos. Seitsemän ja Kymmenen uutiset sekä verkkouutisoinnin kattavuus pysyivät samoina. Tutkivan 45 minuuttia -ohjelman MTV lopetti jo vuoden 2013 leikkauksissa.

MIKÄ

MTV SISÄLLÖT OY MITÄ TEKEE MTV:n TV-kanavia ovat MTV3, Sub ja Ava, yhtiöllä on radiokanava Nova, Maksukanava MTV Total, sekä nettipalvelut Katsomo ja MTV.fi LIIKEVAIHTO 2014 237 miljoonaa euroa, liiketulos -10 miljoonaa euroa OMISTAJA Bonnier AB, Ruotsi HENKILÖSTÖ noin 300 TOIMITUSJOHTAJA Jani Koskinen, tammikuusta 2016 alkaen Jarkko Nordlund

36

Talouselämä 32/2015

”Meitä katsotaan enemmän kuin vuonna 2007 ja Seitsemän uutisten katsojamäärä on kasvanut 16 prosenttia tänä vuonna. Ihmiset ovat kiinnostuneita uutisista”, Ylä-Anttila sanoo.

Säästöjä tuo se, että Huomenta Suomi -ohjelma syntyy alihankintana, jonka hoitaa toimittaja Tapio Nurmisen puolisoineen omistama Nouhau Productions -yhtiö. Lisäksi MTV:n uutisia tekee tällä hetkellä yhdeksän tarvittaessa töihin tulevaa vuokratyöntekijää Nouhau Professionals -yhtiöstä. Urheilupuolella tuntityöntekijöitä on Onnellinen Oskari -yhtiöstä, jonka omistaa Tero Koivula.

Miksi nollatyösopimuksia tarvitaan? ”Se on tämän päivän mediassa välttämätöntä. Luulen, että kaikki mediatalot tämän allekirjoittavat. En ole kuullut hirveästi negatiivista. Monet tuntityöntekijät ovat saaneet määräaikaisuuksia tai vakinaistettu”, Ylä-Anttila sanoo.

MTV:n uutistoiminnan vakituinen ja osa-aikainen väki siirtyi kevään yt-neuvottelujen yhteydessä uuteen Mediahub Helsinki -yhtiöön. Uusissa työsopimuksissa kesälomat lyhenivät viikolla – samaahan hallitus esitti nyt muille pitkien lomien ammattiryhmille. Uudet sopimukset heikensivät iltalisiä ja leikkasivat palkallista sairaslomaa alle 6 vuoden työsuhteissa.

MIKÄ VETÄÄ NETISSÄ? ”Kadonnut nainen kiinnostaa edelleen. Se on ylivoimaisesti myös eilisen luetuin juttu, 100 000 lukijaa”, kertoo toimittaja Mikko Kormilainen (vasemmalla) uutistuotantojohtaja Tomi Einoselle. Taustalla uutispäällikkö Tapani Pohjala ja toimittaja Jaakko Loikkanen (oikealla).

Mediahub Helsinki on vielä MTV:n kokonaan omistama, mutta keskustelu muiden omistajien mukaantulosta on käynnissä.

Ideana on, että tuotantoyhtiö saattaa tehdä videoita, tapahtumatuotantoa ja muuta sisältöä MTV:n ulkopuolisille asiakkaille. ”Olemme juuri hakemassa liiketoimintajohtajaa. Alamme miettiä uusia bisnesideoita ja tehdä myyntityötä. Se on uutta meidän sisällön tekemiseen tottuneille ihmisille”, Ylä-Anttila sanoo.

Uutistoimittajat tekisivät jatkossakin MTV:n uutisia, mutta oikeuksia, tuotantokoneistoa ja kuvamateriaalia voitaisiin hyödyntää myös uusissa bisneksissä. Ulkopuolisille yrityksille tehtävä materiaali voisi liittyä lifestyleen tai urheiluun. ”Mediasta tulee nettikauppaa ja nettikaupasta mediaa”, Ylä-Anttila kuvaa alan muutosta.

Juuri nyt MTV:n pitää kuitenkin pärjätä vanhoissa bisneksissä kuten uutisissa. Leikkausten jälkeen voitollinen tulos on uutisyhtiö Mediahub Helsingissä YläAnttilan mukaan ensi vuonna mahdollinen. Säästöistä huolimatta pitäisi suoltaa jatkuvaa uutisvirtaa netissä. ”Teemme pitkin päivää videoita. Ihmiset on koulutettu mobiilijournalismiin eli he kuvaavat ja editoivat juttuja puhelimella nettipalveluun. Se on sitä nopeaa uutistuotantoa. Olemme koko ajan online”, Ylä-Anttila sanoo.

UUTISTOIMITUKSESSA ON MONTA YHTIÖTÄ Mediahub Helsinki on MTV:n omistama tuotantoyhtiö. Tekee uutisia ja urheilua noin 90 työntekijän voimin.

Nouhau Professionalsin noin kymmenen vuokratyöntekijää tuovat joustoa uutisten tekemiseen.

Nouhau Productions on vuodesta 2014 lähtien vastannut Huomenta Suomi -aamuohjelman tuottamisesta 18 hengen voimin.

Onnellinen Oskari -yhtiön 9 vuokratyöntekijää tekee MTV:lle pääasiassa urheilu-uutisia.

Talouselämä 32/2015

37

KEIKALLE. Toimittaja Tanja Huutonen ja ulkomaanreissua suunnitteleva kollega Kalle-Ville Lahtinen tutkivat uusia kameralaitteita. MTV:n uutistoimittajan pitää osata myös kuvata ja editoida juttunsa.

Hänen mukaansa TV-uutisten rooli tulee olemaan kokoava, isoja aiheita palasteleva ja analysoiva. Vuosien varrella MTV on myös laskenut millä kustannuksilla se voisi lähettää jatkuvaa tv-uutisten virtaa nettiin.

Hinta oli sen verran kova, että ihan pian sitä ei nähdä. ”PITÄÄ OSATA VÄHÄN KAIKKEA” ”Kaatosateet iskevät lakkopäivänä”, lukee MTV:n nettiuutisten etusivulla. Se on Mikko Kormilaisen valinta ykkösuutiseksi. Hänen työnään on valikoida ja muokata vetävimpiä juttuja, terävöittää otsikoita ja valita kuvia nettiin.

Kakkosuutinen koskee työmarkkinaneuvotteluja.

Myös Kormilaisen oma asema työmarkkinoilla on kiinnostava. Hän tekee tunteja sopimuksen mukaan, joustavasti. Niin sanottu nollatuntisopimus tarkoittaa, että työn määrä voi vaihdella paljon.

Kormilainen on tullut MTV:hen töihin vuonna 2008 ja on ollut lähes koko ajan Nouhau Professionalsin palveluksessa. Hänen mukaansa toimituksessa ei ole monen kerroksen väkeä: vakituisia ja niitä muita. ”Ei, kyllä olen ihan samalla viivalla. Ja työtehtävät ovat samanlaisia”, Kormilainen sanoo. Ero on kuitenkin, että Kormilainen tietää työtilanteensa varmuudella vain muutamiksi viikoiksi eteenpäin.

38

Talouselämä 32/2015

”Minulla on ollut hyvin tunteja. Mutta kun listat kolmen viikon jaksoissa tulevat julki, niin onhan siinä aina pelko, että paljonko niitä töitä onkaan”, Kormilainen sanoo.

Tuntityöläisillä on paine ottaa vastaan kaikki tarjotut työt. Kormilainen on juuri lupautunut tekemään seuraavalla viikolla yksittäisen yövuoron radioon. ”Jos tunnit jäävät alle tavoitteen, niin se on kaikki tuloista pois ja on kuitenkin asuntolainat ja muut menot. Kyllähän vakituinen työ toisi tietyn turvan. Mutta ei sitä tällaisessa tilanteessa heti ole tarjolla”, Kormilainen sanoo.

Toisaalta potkuja on jaettu MTV:ssä vakituiselle väelle. Vuokratyöntekijöillä on hommia riittänyt, vaikka epävarmuus onkin jatkuvaa. Avainsana on monipuolisuus. ”Pitää osata vähän kaikkea. Ei voi olla pelkkä kirjoittava toimittaja, vaan pitää osata esimerkiksi kuvaamista sekä kuvan- ja videon käsittelyä.” ”Yt:t olivat aika raskaat. Siihen nähden tunnelma on yllättävän hyvä. Mutta yleisesti alaa leimaa epävarmuus”, Kormilainen sanoo.

Sitten hän siirtyy tekemään viimeisiä muutoksia sivuille ennen työvuoron päättymistä. Juuri nyt suomalaisia kiinnostaa Nuuksioon kadonnut Nela. ■

MEDIA 2015

Rääpäle pärjäilee Talouselämää kustantavan Talentumin Suomen lehtien valopilkkuna on levikkituottojen kasvu.

S

uomen lehtiliiketoiminnot kannattelevat Talentumia. Siinä syy Talentum-konsernin kohtalaiseen menestykseen tänä vuonna.

Tämän vuoden tammi–kesäkuussa Talentum teki 37 miljoonaa liikevaihtoa. Siitä Suomen lehtiliiketoiminnan osuus on kolmannes.

Talentum-konsernin liikevoitto ensimmäisellä puolivuotiskaudella taas on yhtä suuri kuin yhtiön Suomen lehtiliiketoiminnan tulos, 1,7 miljoonaa euroa.

Konsernin liikevoitto (ebit) on yhä pieni, mutta yli kolminkertaistunut viime vuoden 0,5 miljoonasta.

Noin 72 miljoonan euron vuosiliikevaihdolla Talentum on Suomessa mediayhtiöiden rääpäle, ja sen ongelma on olematon kasvu. Mutta yhtiö on kannattava ja vähävelkainen. Se on loistosuoritus tässä markkinatilanteessa.

Syy Talentumin Suomen lehtien hyvään tuloskuntoon on yksinkertainen: levikkituottojen kasvu.

Menneinä vuosikymmeninä Talentumin strategiana oli myydä mahdollisimman paljon lehtiä eli maksimoida niiden painosmäärä. Strategia toimi muun muassa ekonomi- ja insinööriliittojen pitkien tilausten ansiosta. Kun levikkiä oli tarpeeksi, ilmoittajat halusivat mainostaa lehdissä. Bisnes syntyi mainosmyynnistä.

Nyt tärkeintä on levikkituotto. Suomessa levikkituottojen osuus lehtiliiketoiminnan liikevaihdosta on jo 67 prosenttia, Ruotsissa vasta 50 prosenttia.

Talentumin Ruotsin lehtiliiketoiminta on kärsinyt printtimainonnan eroosiosta Suomea enemmän, vaikka Ruotsin taloudella menee Suomea paremmin. ”Liikevaihtomielessä Ruotsin lehtiemme levikkien suunta on edelleen laskeva, mutta tulosmielessä siel-

lä on mahdollista ottaa mallia Suomesta ja kasvattaa levikkituottoja”, toimitusjohtaja Aarne Aktan sanoo.

Tavoite on, että levikkituottojen osuus liikevaihdosta on noin 75 prosenttia.

VAIN OSTAJA PUUTTUU Talentumissa ei ole enää vuosiin ollut tuhlaajakulttuuria. Hallinto on supistunut, pieniä lehtiä on yhdistetty suurempiin toimituksiin. Samalla logiikalla Talentum on tehnyt viimeisimmät yrityshankintansa.

Viime vuonna Talentum osti SanomaProlta B2B-liiketoiminnan ja Sanomalta Tietokone-lehden. Tänä vuonna haaviin tarttui mB-lehti eli entinen MikroBitti. Nyt Talentum tavoittaa yksillä kuluilla kahden lehden asiakkaat.

Talentumin polku on selvä: medioita, jotka pystyvät selittämään maailmaa, on vain vähän. Talentum pyrkii tähän asiantuntevaan rakoon.

Digitaalinen liiketoiminta kasvaa. Aktan uskoo, että jo 3–5 vuoden päästä moni tilaa mediansa vain diginä.

Printtilehti säilyy rinnalla, luksustuotteena.

Lehtibrändien ympärille Talentum rakentaa tapahtumia, verkkoyhteisöjä, kirjasarjoja.

Pieni ja timmi Talentum olisi hyvissä keleissä herkullinen ostokohde suurelle mediatalolle. Ostajat vain ovat vähissä.

Alma-Media on omistanut Talentumista kolmanneksen jo vuodesta 2001. Viime ajat ovat olleet Almalle raskaita, mutta nyt se on nousemassa jaloilleen.

Joko Alman olisi aika saattaa loppuun se, mitä se yritti viimeksi vuonna 2009, eli lunastaa Talentum kokonaan itselleen?

NINNI MYLLYOJA

MIKÄ

TALENTUM OYJ TEKEE Lehtiliiketoiminta Suomessa ja Ruotsissa (mm. Talouselämä, Tekniikka & Talous, Markkinointi & Mainonta, Affärsvärlden), lakikoulutus ja kirjojen kustantaminen (liike-elämän kirjallisuus ja Suomen laki) sekä tapahtumien järjestäminen. Suoramarkkinointiyhtiö Mega on Talentumin tytäryhtiö. Talentum omistaa Mediuutiset -lehden puoleksi Bonnierin Medicine Today Internationalin kanssa.

TOIMITUSJOHTAJA Aarne Aktan HENKILÖSTÖ 339 (ilman suoramarkkinointia) Liikevaihto, milj. euroa Liiketulos, milj. euroa

1–6/2014

1–6/2015

37 0,5

37 1,7

UUDISTUNUT. Tällä viikolla ilmestyi ensi kertaa Talentumin kustantama uusi Mikrobitti.

Talouselämä 32/2015

39

MEDIA 2015

RADIO ON lama-ajan media

Radion mainosaika menee kaupaksi paremmin kuin koskaan.

Autoteollisuus voi romuttaa radion valoisan tulevaisuuden.

Teksti Ilkka Jauhiainen Kuva Karoliina Paavilainen

V

uoden 2010 jälkeen kaupalliset radiot Suomessa ovat myyneet mainontaa enemmän kuin koskaan. Viime vuonna niiden yhteenlaskettu myynti nousi 57 miljoonaan euroon.

Bauer Media Oy:n toimitusjohtajan Leena Puntilan mukaan radio on lama-ajan media. ”Lehdet menettävät lukijoita mutta radion päivittäinen kuunteluaika ei juurikaan ole laskenut 25 vuoden aikana. Radio tavoittaa viikossa 94 prosenttia suomalaisista.”

Historiallisesti radioyhtiöt ovat tehneet vaatimatonta tulosta, ja niiden omistajat ovat vaihtuneet tiuhaan. Saksalainen mediajätti Bauer Media Group osti SBS Discovery Median radiotoiminnan huhtikuussa.

Bauerin kanavia ovat muun muassa kolmikymppisille naisille suunnattu The Voice, Iskelmä ja aikuisten miesten rokkia soittava Radio City.

MIKÄ

BAUER MEDIA OY TEKEE Kuusi radiokanavaa, mm. The Voice, Iskelmä ja Radio City LIIKEVAIHTO 2014 (Radio) 16,3 miljoonaa euroa, käyttökate 1,0 miljoonaa euroa TOIMITUSJOHTAJA Leena Puntila HENKILÖSTÖ 135 LADY RADIO. Leena Puntila on johtanut samaa radioyhtiötä vuodesta 1996, omistajat vain ovat vaihtuneet. Bauer Median alkuperäinen ydin on legendaarinen helsinkiläinen paikallisradio Radio City.

40

Talouselämä 32/2015

”Discoveryn aikana olimme koko ajan myynnissä.

Suunnittelin jo management buy outia”, sanoo Puntila.

YLE KASVATTAA KAUPALLISIA RADIOITA Radio hyötyy printtimedian ja television ahdingosta. Mainostajat tarvitsevat yhä massamedioita tavoittaakseen kuluttajat. Kun yritykset leikkaavat mainosbudjettejaan, osa mainosrahasta siirtyy radioon, jossa mainosajan hinta suhteessa kuulijamääriin on alhainen, ja mainonnan tuotantokustannukset ovat televisioon verrattuna mitättömiä.

Lisäksi kaupalliset radiot saavat vetoapua Yleisradiolta, sillä Ylen paikallinen uutistuotanto vie lukijoita maakuntalehdiltä. Tämä ohjaa mainontaa radiokanaville. ”Me emme kilpaile Ylen kanssa kuuntelijoista. He ovat meille hyvä yhteistyökumppani”, sanoo Puntila.

Mainostajia kiinnostavat 25–54-vuotiaat. Tässä ikäryhmässä kaupallisilla kanavilla on yli puolet radion kuunteluun käytetystä ajasta. Alle 44-vuotiaiden ryhmässä kaupallisilla kanavilla on peräti 75 prosentin osuus kuuntelusta.

Sanoma on suurin kaupallisen radion toimija. Sanoman kanavia ovat muun muassa Suomipop, Radio Rock ja alunperin naisille suunnattu Aalto. Kakkosena tulee Bauer Media ja kolmantena MTV:n Radio Nova.

Bauerin osuus radion mainoseuroista on kuitenkin suurempi kuin sen osuus kuuntelusta. ”Se johtuu siitä, että meillä on paikallista mainontaa ja Sanomalla vain valtakunnallista”, sanoo Puntila.

TÄHTI TUO KUULIJAT Kuulijamääriltään suurin kaupallinen radiokanava on Sanoman Suomipop. Se tavoittaa päivässä 600 000 suomalaista. Suosio johtuu Aamulypsy-ohjelmaa juontavasta Jaajo Linnonmaasta. ”Jaajo on kaupallisen radion suurin persoona. Olen iloinen hänen menestyksestään. Se osoittaa kuinka vetovoimainen media radio voi olla. Olisi tosin vielä hienompaa, jos hän olisi meillä ”, sanoo Puntila.

Puntila näyttää käppyrää. Viime vuoden lopulla Linnonmaa oli lomalla ja sai kaksoset. Suomipop romahti, ja hetken aikaa Sanomalla ja Bauerilla oli yhtä suuri osuus kuuntelusta.

MTV JA BAUER MYYVÄT Radiomainonnan jakautuminen 2014, %

21

19 10

57

milj. euroa

19

Kaupallisten radioiden osuudet kaupallisen radion kuuntelusta1, %

28 yhteensä

9

SANOMA KUUNTELUSSA SUURIN

24

21

Sanoma

yhteensä

97

MTV

min/vrk

14

Bauer Media

NRJ

36

Muut

1

Asemaryhmien kuuntelun suhteellinen osuus kaikesta kohderyhmän radionkuunteluun käyttämästä ajasta. Touko–heinäkuu 2015 kohderyhmä +9 v.

LÄHDE: TNS GALLUP / RADIOMEDIA, KANSALLINEN RADIOTUTKIMUS

Radio ei kasva loputtomiin. Nyt radiolla on viiden prosentin osuus 1,2 miljardin euron mainosmarkkinoista. Se on jo varsin lähellä kansainvälistä tasoa. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on useita vahvoja kaupallisia kanavia, ja siellä radion markkinaosuus on 6,6 prosenttia.

Nousukauden koittaessa mainostajat saattavat jättää radion. Tätä radiokanavat torjuvat luomalla verkkopalveluita, joihin ne myyvät mainontaa. Suomessa Bauerin myynnistä vajaa viidennes tulee jo netistä.

Radiolla on kaksi suurta tulevaisuuden uhkaa: autot ja poliitikot.

Kaupallinen radiolähetys tarvitsee toimiluvan, ja nykyiset toimiluvat päättyvät 2019. Sen jälkeen luvat saatetaan myydä huutokaupalla. ”Tähän asti toimilupapolitiikka on ollut pitkäjänteistä. Jos taajuudet jaetaan huutokaupalla, niin taajuuden haltijalla tulee olla täysi vapaus lähettää millaista ohjelmaa haluaa”, sanoo Puntila. Nyt toimiluvat säätelevät minkälaisia sisältöjä valtakunnalliset kanavat saavat lähettää.

Mutta entä ne autot? ”Autossa tapahtuva radion kuuntelu on mainosmyynnille tärkeää. Tulevaisuudessa autoissa voi olla radion sijasta selain. Tällöin mikä tahansa ohjelma, palvelu tai soittolista kilpailee perinteisten radiokanavien kanssa kuuntelijoista”, sanoo Puntila. ■

Talouselämä 32/2015

41

MIKÄ

EEVA LUKIJAMÄÄRÄ 375 000 (KMT kevät 2015) TYYPILLINEN LUKIJA Ammattikoulun, ammattikorkeakoulun tai yliopiston käynyt yli 45-vuotias nainen, talouden tulot alle 75 000 euroa TYYPILLINEN KANSI Tunnettu nainen kertoo ihmissuhteista TÄRKEIMMÄT MAINOSTAJARYHMÄT Kosmetiikka, matkailu ja luontaistuotteet PERUSTETTU 1934

GLORIA LUKIJAMÄÄRÄ 156 000 (KMT kevät 2015) TYYPILLINEN LUKIJA Hyvätuloinen, yli 45-vuotias korkeakoulun tai ammattikorkeakoulun käynyt nainen, talouden tulot yli 75 000 euroa TYYPILLINEN KANSI Valokuvamalli poseeraa TÄRKEIMMÄT MAINOSTAJARYHMÄT Kosmetiikka, muoti, matkailu, elintarvikkeet, autot PERUSTETTU 1987

MEDIA 2015

Gloria romahti, EEVA VOI HYVIN Gloria karistaa juppimainetta harteiltaan, Eevalle kelpaavat kaikenikäiset naiset.

U

seimpien aikakauslehtien levikit ja lukijamäärät laskevat. Yhä useampi kuluttaa aikaansa netissä. Taloudellinen tilanne pakottaa ihmiset harkitsemaan tarkemmin lehtien tilauksia.

Vaikeat ajat kuitenkin kohtelevat lehtibrändejä hyvin eri tavoin. A-lehtien Eeva on pitänyt pintansa, mutta Sanoman Gloria romahti.

Kuusi vuotta sitten Glorialla oli 300 000 lukijaa, nyt enää 156 000. Liiketoiminnalle tämä on myrkkyä. Eevan pudotus on ollut paljon vähäisempi, 50 000. Ee-

42

Talouselämä 32/2015

Teksti Ilkka Jauhiainen

valla on nyt 375 000 lukijaa. Vertailua vaikeuttaa, että lukijamäärien mittaustavassa on tapahtunut muutoksia. Eeva on pitänyt levikkinsä lähes ennallaan, Glorian levikki on syöksynyt (katso graafi).

Gloria on koettanut korjata surkeutta vaihtamalla päätoimittajia. Elokuussa aloittanut Saila-Mari Kohtala on aloittanut lehden uudistamisen. ”Glorian brändi on erittäin vahva. Tästä on hyötyä mutta myös haittaa”, Kohtala sanoo.

Glorian Ruoka ja Viini sekä Glorian Koti on eriytetty omiksi yksiköikseen. Fokus Media osti viime vuonna Glorian Antiikin.

KAUNIS, KYLMÄ JA ETÄINEN Vahvan brändin uudistaminen vaatii rohkeutta ja taitoa. ”Gloria on kansainvälinen, tyylikäs ja hienostunut. Siitä ei luovuta, mutta lukijat kaipaavat enemmän lämpöä ja rakkaudellisuutta”, sanoo Kohtala.

No, voisi sen sanoa tylymminkin: Gloria on kaunis mutta kylmä ja etäinen. Se tarjoaa lukijoilleen unelmia loistokkaasta elämästä: hienoja koruja, huippumuotia ja virheettömiä matkoja luksuskohteisiin. Glorian loi legendaarinen päätoimittaja Riitta Lindegren 1980-luvulla. Silloin oli hienoa olla juppi. ”Nyt luksukseksi ymmärretään monet muutkin asiat, kuten erilaiset elämykset ja oma aika”, sanoo Kohtala.

Heikko lukijasuhde lyhentää Glorian lukemiseen käytettyä aikaa. Keskimäärin naisten lehtiä luetaan noin 66 minuuttia, Gloriaa vain 55.

Glorian lukijakunta on kaventunut. Seitsemässä vuodessa lehti on menettänyt paljon lukijoita, joiden kotitalouden tulot ovat alle 75 000 euroa. Niiden naisten osuus, joiden kotitalouden tulot ovat yli 75 000 euroa on lähes kaksinkertaistunut. Väestöön nähden yliedustettuina ovat myös yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet naiset.

Gloria on loistava lehti, jos mainostaja haluaa tavoittaa varakkaita, koulutettuja naisia. Nykyisellä vauhdilla Gloria tosin kutistuu olemattomiin muutamassa vuodessa. ”Tarvitaan tarinallisuutta, laajempi aihekirjo, enemmän eri ikäisiä ja eri tyyppisiä ihmisiä – rouheutta. Tämän pitää näkyä kantta myöten lehden kuvissa”, sanoo Kohtala.

Tilanne on vaikea. Raju uudistus voi karkottaa lukijoita. Hienovarainen puleeraus taas näkyy hitaasti levikissä ja lukijamäärissä. ”Aikaa ei ole paljon. Lukijamäärien ja levikin lasku pitää saada loppumaan ensi vuonna”, sanoo Kohtala.

Myös Eeva on kuukausilehti. Tuoreimmassa Kansal-

EEVA PITÄÄ PINTANSA Eevan ja Glorian levikit, kpl

100 000 Eeva

75 000

Gloria

50 000 25 000 0 2010

2011

2012

2013

2014

LÄHDE: MEDIA AUDIT FINLAND

lisen mediatutkimuksen mittauksessa sen lukijamäärä nousi roimasti. Nousuun kannattaa tosin suhtautua varoen, sillä kaunistuneiden lukujen takana saattaa olla mittaustavan muutos.

EI KANNATA JAHDATA NUORIA NAISIA Eevan lukija muistuttaa niin kutsuttua tavallista suomalaista naista. Korkeasti koulutetut ja hyvin tienaavat eivät ole yliedustettuina. Eeva vetoaa paljon laajempaan lukijakuntaan kuin Gloria.

Lehden kannessa on aina julkisuuden henkilö. Tuoreimman numeron kannessa oli näyttelijä Maria Sid. Historioitsija Laura Kolbe kertoi äidistään Pirkko Kolbesta, jolla oli alkoholiongelma. ”Meillä pääosassa on aina ihminen: ajatukset, tunteet ja elämänkokemukset. Aitous koskettaa lukijoita, tästä syntyvät ainutlaatuiset henkilöhaastattelut.

Elämässä on muitakin kuin onnellisia tarinoita”, sanoo päätoimittaja Riitta Nykänen.

Lukijoista 87 prosenttia on yli 45-vuotiaita. Nykäsen mukaan Eevan sisältö ei rakennu minkään ikäryhmän ympärille. ”Lukijakunnan ikääntyminen ei ole ongelma. Nykypäivän 70-vuotiaat ovat kuin viisikymppisiä. Koska käsittelemme elämänkokemuksia, on selvää, että me emme erityisesti tavoittele 20–30-vuotiaita”, sanoo Nykänen.

Eevaan palataan harvemmin kuin naistenlehtiin keskimäärin – mutta keskimäärin Eevaa luetaan 71 minuuttia. ”Pitkiin juttuihin uppoudutaan. Lehden odotusarvosta kertoo sekin, että yksi luetuimmista ja kiinnostavimmista jutuista on ’Eeva ensi numerossa’. Lehteä todella odotetaan”, sanoo markkinointipäällikkö Maarit Kivilahti.

A-lehdet ei kerro Eevan ilmoitusmyynnin lukuja.

Nykäsen mukaan kauppa käy hyvin. ”Tähän vaikuttaa sekin, että moni kilpailija, kuten Sanoman Iiris ja Sara on lopetettu. Bonnierin Olivia on enää vain netissä. Mainostajat ovat myös ymmärtäneet, kenelle ilmoitusmyyntiä kannattaa kohdistaa. Alle 30-vuotiaat eivät ole kovin suuria kuluttajia”.

Tosin ne, joilla rahaa on, eli yli 45-vuotiaat naiset, eivät kovin herkästi muuta ostotottumuksiaan tai luo uusia trendejä.

Nykäsen mukaan Eeva on kulkenut äidiltä tyttärille.

Tulevaisuudessa tämä edellyttää lehdeltä vahvaa läsnäoloa myös netissä. ”Meille on tulossa uudet verkkosivut. Nykyiset ovat vuodelta 2009”, sanoo Nykänen.

Gloria on osa Me Naisten verkkopalvelua. Sivusto uusitaan.

Jatkuvasti elävä verkkopalvelu edellyttää täysin erilaista tuotantoprosessia kuin kuukausilehden tekeminen. ”Verkossa on helpompi luoda yhteisöllisyyttä.

Glorian brändiin kuuluvat lehden lisäksi netti ja tapahtumat”, sanoo Kohtala. ■ Talouselämä 32/2015

43

TESLAN VIEMÄT Amerikkalainen sähköauto Tesla on kuin satatonnia maksava karkki. Julia Jouhki ja muut Teslaan hurahtaneet kertovat, miksi se oli pakko saada.

Teksti Mirva Heiskanen Kuva Antti Mannermaa

44

Talouselämä 32/2015

AVAUS.”Uusia teknisiä keksintöjä käyttää aina ensin pieni pioneerien porukka, joka nauttii siitä, että saa olla kehittämässä uusia asioita. Pikkuhiljaa sähköautojen kysyntä kasvaa”, Julia Jouhki uskoo.

Talouselämä 32/2015

45

KAROLIINA PAAVILAINEN

SAMAA ROTUA. Tesla-kuskit kokoontuvat joka kuussa. Viimeksi joukko tapasi Tesla Motorsin tiloissa Vantaalla.

P

arkkipaikalle valuu tyylikkäitä autoja, mutta silti on hiirenhiljaista. Moottorit eivät hyrrää, koska autot ovat äänettömästi liikkuvia Tesla-sähköautoja. ”Kuskin pitää olla tarkkana ja muistaa, että muut eivät kuule autoa. Kun sähköautot yleistyvät, äänettömyys ei enää ole ongelma. Melun ja muun saasteen väheneminen on tavoite, ei huono asia”, sanoo Kari Kallonen. Muoviyhtiö Orthexin perustajasukuun kuuluva Kallonen on yksi Suomen ensimmäisistä Tesla-kuskeista. Hän on myös perustanut Suomen Tesla-klubin, joka on kokoontunut syyspäivänä Vantaan Vetokujalle Tesla Motorsin tiloihin.

Klubilaiset tapaavat toisiaan kerran kuukaudessa.

Facebook-ryhmässä vaihdetaan kokemuksia Teslan ajamisesta, lataamisesta ja auton sisältämästä tietotekniikasta. Jos lataamisessa tai käytössä on ongelma, vertaistuki löytyy netistä.

Tällä kertaa kokoontumiseen on saapunut nelisenkymmentä ihmistä, suurin osa miehiä. Se on aika hyvä edustus, sillä kaiken kaikkiaan Suomessa on vasta parisataa Teslaa.

Noin satatuhatta euroa maksavan amerikkalaisen sähköauton ympärille on syntynyt pieni, mutta sitäkin innostuneempi autoilijoiden klaani. ”SE AUTO ON ABSURDI” Petteri Aula kertoo ajaneensa Teslallaan pitkiäkin matkoja, aina Ylläkselle asti. ”Ennen Teslaa ajoin E4-tietä pitkin, nyt menen Pohjanmaan kautta.” Reittiä piti vaihtaa, jotta sen varrella olisi tarpeeksi sähköauton latauspisteitä. Ylläksen reissulla Aula piti kolme lataustaukoa: ensin puoli

46

Talouselämä 32/2015

tuntia Teslan omalla latauspisteellä Akaassa, sitten pidempi lounas Ala-Härmän Powerparkissa. Oulussa Aula otti tunnin tirsat kun auto latautui. Mallista riippuen Tesla kulkee akun täyttämisen jälkeen noin 400 tai jopa 500 kilometriä, jos kelit ovat kesäisen hyvät ja tahti rauhallinen, maantiellä 90 kilometriä tunnissa.

Aula on automiehiä, sillä kotoa löytyy Teslan lisäksi kaksi moottoripyörää ja kaksi polttomoottoriautoa.

Teslan hän sai allensa juhannuksena. ”Tuli autokuume. Kehtaanko tätä sanoakaan, mutta ensin huomasin punaisen värin ja ajattelin, että piru kun on hyvännäköinen. Sisustakin oli hyvä. Myyjä törkkäsi ajamaan, ja kun kehäkolmosella nostin vauhdin parissa sekunnissa kasikympistä sataseen, niin se oli siinä”, Aula kertoo. Polttomoottoriauto tuntuu jo vanhanaikaiselta vehkeeltä.

Iso osa Tesla-kuskeista innostuukin Teslan nopeasta kiihtyvyydestä, ja sitä Tesla myös korostaa mainonnassaan. ”Se auto on häiriintynyt, absurdi! Päätös syntyi viidessä sekunnissa, kun ekaa kertaa kiihdytin. Sen kokemuksen jälkeen aloin miettiä sopivia faktoja, joilla voisin perustella itselleni kalliin auton hankinnan”, kertoo eräs tuore työsuhde-Teslan kuski, joka haluaa pysyä nimettömänä.

Tesla ei ole köyhän miehen tai naisen auto. Esimerkiksi nelivetoinen, 85 kWh akustolla varustettu Tesla S P85D maksaa veroineen vakiovarusteilla noin 125 000 euroa.

Leasing-täyssähköautoon, johon asennetaan työ- ja elinkeinoministeriön seurantalaitteisto, on viime vuodet saanut valtion energiatukea enimmillään bruttona jopa 18 000 euroa. Siksi lähes kaikki Teslat ovatkin yrityksen liisaamia. Nyt nämä tukirahat tosin ovat loppuneet.

ETÄAVATTAVA AUTO Moni Tesla-mies on yrittäjä, kuten Jorma Rinkinen.

Hän on muutenkin hyvä esimerkki Tesla-kuumeen saaneesta suomalaismiehestä. Rinkisellä on tietotekniikka-alan yritys, ja hän on osakas myös tuulivoimayhtiö Lumituuli Oy:ssä. ”Sähköni on tuulivoimasta, eli hiilidioksidivapaata. Kun sain Teslan, tajusin että ajamiseni CO2-päästöt ovat tasan nolla!” Rinkinen sanoo.

Häntä ja muita Teslaan retkahtaneita viehättää, että auton toiminta perustuu ohjelmistoihin, joita Tesla päivittää jatkuvasti Hollannin ohjelmointikeskuksesta. Auton voi etäavata netin kautta, varsinaisia avaimia ei ole, vain pieni muoviläpyskä. Moottori käynnistyy jarrupoljinta painamalla. ”Kaikki täällä ovat innostuneita teknologiasta ja hyvin aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Tesla on autojen iPhone”, sanoo turkulainen Max Johansson.

Tesla Motorsin Mia Pelttari esittelee klubilaisille huoltotiloja. Teslan Suomen huoltopiste avautui heinäkuussa 2015. Sitä ennen auto piti lähettää Tukholmaan, jos siinä oli vikaa, jota ei voinut etäohjelmoinnilla Hollannista korjata.

Klubilaiset pasteeraavat parkkipaikalla ihailemassa toistensa autoja. Tuomas Rasila on tuonut muka-

KAROLIINA PAAVILAINEN

TEKNIIKKA KIEHTOO. Tuomas Rasila esittelee Tesla-kuskeille yhtiönsä tekeillä olevaa karttasovellusta. ”Jos koira unohtuu autoon, sovellus piippaa ja muistuttaa”, Rasila selittää.

naan kauko-ohjattavan pienoiskopterin, joka videoi tapahtuman. Oikeastaan Rasila on paikalla esittelemässä uutta sovellusta Tesloihin, jonka hänen yhtiönsä Haave Oy aikoo julkaista lokakuussa. ”Sovellus sulkee auton kattoluukun automaattisesti, jos alkaa sataa. Tai jos koira unohtuu takapenkille, sovellus hälyttää ja käynnistää ilmastoinnin”, Rasila selittää. Paikalla on myös nuori startup-yrittäjä, jonka yhtiö kehittää teknologiaa, jossa kauko-ohjattavat lennokit keräävät tuulivoimaa. Mikä olisikaan parempi paikka verkottua teknologiasta innostuneiden potentiaalisten sijoittajien kanssa!

Muutaman tunnin jälkeen Teslat suhahtavat pois yhtä äänettömästi kuin ne tulivat paikalle. Kari Kallosen mielestä sähköautoihin ei pidä lisätä keinotekoisesti ääntä liikenneturvallisuuden vuoksi. Hän on kuitenkin asentanut Teslansa konepeltiin rautakaupasta ostamansa ovikellon. ”Sen ääni on iloinen, sellainen joka ei ärsytä ihmisiä tarpeettomasti.”

Kallonen tietää olevansa hyväosainen, jonka auto saattaa myös ärsyttää köyhempiä kanssakulkijoita.

Myös siksi hän haluaa tehdä asiat tyylikkäästi. ”Tähän mennessä reaktiot ovat olleet pelkästään positiivisia. Moni pysäyttää ja haluaa jutella sekä ottaa kuf van autosta.” ■

MIKÄ

TESLA MIKÄ Amerikkalaisen Tesla Motorsin kehittämä täyssähköauto. Yhtiön suuri omistaja ja toimitusjohtaja on sijoittaja, teknologiayrittäjä Elon Musk.

HINTA Esim. Tesla Model S 85 D maksaa veroineen noin 100 000 euroa (Tesla Motors), saman mallin vapaan autoedun arvo/kk 1 500 euroa LEASING-TESLAAN on saanut valtiolta energiainvestointitukea 500 euroa kuus-

sa enintään 36 kk ajan, mutta nämä rahat ovat nyt loppuneet.

TESLA MOTORSIN 1–6/2015 liikevaihto 1,9 miljardia dollaria (1,7 mrd. euroa), nettotappio 340 miljoonaa dollaria (301 milj. euroa). Yhtiö ennakoi ensimmäistä voitollista vuotta 2020-luvulle. Autojen tuotanto Kaliforniassa, kokoonpanoa myös Hollannissa.

MAAILMASSA on noin 50 000 Teslaa, Suomessa noin 200.

Talouselämä 32/2015

47

KUKA

JULIA JOUHKI, 44

ANTTI MANNERMAA

NÖRTTIEN PELI. ”Se on vähän niin kuin tietokone.

Jos systeemi kaatuu, niin auto kaatuu”, Julia Jouhki sanoo.

TYÖ Sijoitusyhtiö Goliath Oy:n toimitusjohtaja, hallituksen jäsen perheen sijoitusyhtiöissä Thominvestissä ja Dreadnought Financessa URA Lakimies Roschier Asianajotoimistossa 1999–2008 KOULUTUS Oikeustieteen maisteri PERHE Puoliso ja neljä lasta HARRASTUKSET Liikunta, ulkoilu, lukeminen, metsästys

”Autolla pitää päästä eteenpäin” Julia Jouhkille tärkeintä on Teslan ympäristöystävällisyys.

JULIA JOUHKI tykkää ajaa. ”Jotkut tykkäävät pelata nettipelejä, minä tykkään ajaa autoa”, Jouhki sanoo.

Vieressä on musta sähköauto, Tesla S P 85. Maaliskuussa 2014 hankittu auto on Jouhkin pääasiallinen kulkuneuvo. ”Autossa toiminnallisuus on tärkeää. En hurjastele, mutta maantiellä menen reipasta tahtia. Teholla on merkitystä – on tärkeää, että autolla pääsee eteenpäin.” ”Tesla reagoi heti, polttomoottorissa on aina viive.

Lisäksi auto on hyvännäköinen ja siihen mahtuu paljon porukkaa ja tavaraa”, Jouhki sanoo.

Julia Jouhki on hallituksen jäsen Jouhkien sukuyhtiössä Thominvestissä ja Julian ja hänen sisarustensa Dreadnought Financessa sekä sijoitusyhtiö Goliathin toimitusjohtaja. Jouhkien varallisuus on peräisin muun muassa kauppahuonetoiminnasta, mutta jo vuosia perilliset ovat keskittyneet sijoitustoimintaan. ”Ammattilaiset tekevät suurimman osan päivittäisestä työstä Thominvestissä, minä ja sisarukset vastaamme strategiasta ja teemme töitä omien mielenkiinnon kohteiden mukaan, sijoitamme muun muassa pieniin startup-yrityksiin”, Jouhki kertoo.

Häntä itseään kiinnostaa etenkin terveyteen ja ympäristöön liittyvät liiketoiminta. Sijoituskohteita ovat muun muassa kahvilaketju SIS Deli&Cafe, pöytäpuutarhojen valmistaja TreGren, juoksutapahtumien koordinointia helpottava MyNextRun ja joogapelin kehittänyt Gajatri Studios. ”Tesla sopii hyvin tähän kuvaan. Mutta tärkein syy

48

Talouselämä 32/2015

autovalintaani on ympäristö ja terveys”, Jouhki sanoo. ”Sähköauton puhtaus ja hiilidioksidipäästöt riippuvat tietysti siitä, miten sähkö tuotetaan – mutta kyllä dieselin ja bensan tuotantokin aiheuttaa päästöjä.”

Aiemmin Jouhki on ajanut isoilla dieselautoilla, ja sellainen löytyy vieläkin pihalta, Landrover Defender. Se on kakkosauto, jolla perhe korkeintaan ajaa paikkoihin, jossa sähköauton latauspaikkoja ei löydy. ”Halusin sähköauton nimenomaan kaikkeen perusajoon, en vain pieneksi kauppakassiksi, jolla pääsee vain lyhyitä matkoja. Automme on hankittu yrityksen kautta leasing-mallilla, jolloin pystymme hyödyntämään täysin valtion energiatuen.”

Jouhkin puoliso on Henri Österlund, Accendo Capital -rahaston perustajaosakas, joka on myös Talouselämää kustantavan Talentumin hallituksessa. Luxemburgissa arkisin asuva Österlund on automiehiä ja harrastaa rata-autoilua muun muassa Saksan Nürburgringillä, ei tosin Teslalla. Ratatiimin tunnuksessa on Suomen leijona, joka on myös Teslan kyljessä.

Jouhkin mielestä hienoa on sekin, että ohjelmistoja täynnä oleva Tesla on täysin uusi tuote. Siksi lastentaudit eivät harmita hirveästi. Alussa huoltoa ei ollut Suomessa, ja auto piti lähettää Tukholmaan huollettavaksi. ”Se on vähän niin kuin tietokone. Jos systeemi kaatuu, niin auto kaatuu.” ”Kaiken kaikkiaan sähköautolla ajaminen vaatii asennemuutosta. Täytyy suunnitella pidempiä matkoja latausten mukaan ja muistaa, että jalankulkijat ja pyöräilijät eivät välttämättä kuule autoa.” ■

”Koko maailma pimeni” Teollisuusneuvos Kari Kallonen tilasi valkoisen Teslan, jotta voisi koristella sen näköisekseen. ”Verotuet sähköauton hankintaan pitäisi lopettaa ja panostaa latausverkostoon”, sanoo sähköautoilun äänekäs puolustaja. össä ennen kuin hän ja hänen vaimonsa myivät enemmistön yhtiöstä pääomasijoittajalle vuonna 2008. ”Rahaa tuli paljon ja minulla on hyvät varainhoitajat. Enää ei tarvitse tehdä oikeita töitä”, Kallonen sanoo. Hän on Orthexin hallituksen jäsen ja myös muutaman startup-yhtiön hallituksessa tai neuvonantajana, mutta sanoo keskittyvänsä nyt päätoimisesti laulamiseen.

SÄÄSTÖÄ. Kari Kallosen mielestä Tesla on pihin miehen valinta. ”Kun Porsche olisi maksanut 200 000 euroa plus käyttökulut, on Teslan hinta vain noin 120 000. Rahan tuhlaaminen tuntuu hölmöltä. Ja tämä on tulevaisuuden auto.”

Talouselämä 32/2015

ANTTI MANNERMAA

”KOKO MAAILMA pimeni. Mieleeni tuli flash back nuoruudesta, kun 16- vuotiaana ajettiin kesätöissä kavereiden kanssa salaa kilpaa sähkötrukeilla Orthexin varastossa”, kuvailee Kari Kallonen ensimmäistä kokemustaan sähköauto Teslan ratissa. 54-vuotias teollisuusneuvos on yksi muovituoteyhtiö Orthexin omistajista. Yhtiön perusti Kallosen isä Aulis 1950-luvulla.

Kari Kallonen itse ehti tehdä 30-vuotisen työuran yhti-

49

KUKA

KARI KALLONEN, 54

TRIBAALI TEKNOFRIIKKI. ”Onnennumeroni on seiska”, sanoo Kari Kallonen.

ANTTI MANNERMAA

TEKEE Laulaa kansanlauluja Onnelliset ja Uudisraivaajat -yhtyeissä, Orthexin hallituksen jäsen ja vähemmistöomistaja, toimii startup-yritysten hallituksissa ja neuvonantajana URA 30-vuotta Orthexissa omistaja-yrittäjänä yhtiön eri tehtävissä, lukuisia elinkeinoelämän luottamustehtäviä, saanut teollisuusneuvoksen arvonimen vuonna 2011 KOULUTUS Merkonomi HARRASTUKSET Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, maanpuolustus, graffiti, autot, tekniikka PERHE Vaimo ja tytär

”Kansanlaulut on mun juttu!”, Kallonen huudahtaa. Hän esiintyy kahdessa kokoonpanossa: Onnelliset esittää lauluja muun muassa vanhainkodeissa, Uudisraivaajat taas tekee eräänlaista lauluteatteria, jossa puolet esityksestä on laulua ja toinen puoli historiallisia tarinoita kerrottuna.

Kallonen on myös maanpuolustusaktiivi ja lobbaa aktiivisesti sähköautoilun puolesta. ”Olen oikeistopoliittisesti kantaa ottava yhteiskunnallinen taiteilija”, Kallonen sanoo ja nauraa. Hän on koristautunut valtaviin intiaanikorvakoruihin, sormissa luikertelevat käärmeen muotoiset sormukset.

Ei uskoisi, että tämä mies on ollut aikoinaan myös kemian- ja muoviteollisuuden työmarkkinaneuvottelija. ”Nämä korut ovat vain erikoisuuden tavoittelua, ihan niin kuin tämä autokin!”

Kallonen tekee myös graffiteja, mutta lähinnä tietokoneen ruudulla. Eihän se kävisi, että teollisuusneuvos pidätettäisiin sotkemisesta. Myös Kallosen Tesla on koristeltu. Hän kertoo tilanneensa valkoisen auton, jotta voisi teipata sen näköisekseen.

Ensimmäisen Tesla-kokemuksen Kalloselle tarjosi Ålandsbankenin varainhoito. Tuolloin oli saatavilla vain kahden istuttavia Tesla Roadstereita, mikä ei sopinut perheenisälle.

Oman Teslansa, Suomen kolmannen, Kallonen sai tammikuussa 2014. Kallosta viehättää sähköautossa ajokokemus – ympäristöystävällisyys tulee sitten

50

Talouselämä 32/2015

kaupan päälle. Sähköauto reagoi kuskin jalan liikkeeseen vailla viivettä. Kun kaasun painaa pohjaan, Tesla kiihtyy sataseen kolmessa–kuudessa sekunnissa.

Kallosen mielestä tosin Teslan kiihtyvyys korostuu jo liikaakin. Kaahaaminen kuuluu Kallosen mielestä radalle, jolla hän on myös ajanut. Pariisi-Dakar -välinkin hän on ajanut, mutta Toyotan maasturilla. ”Minulla on myös ollut neljä Porschea ennen tätä, mutta kun en ole mikään rakentelija. Tämä Tesla on henkilökohtainen käyttöautoni.”

EI TUKEA TESLAN HANKINTAAN! Kallonen on teknofriikki, niin kuin monet muutkin Tesla-kuskit. Auto on täynnä ohjelmistoja, joita Tesla Motorsin insinöörit päivittävät jatkuvasti. Ratin vieressä on 17-tuumainen näyttö, joka helpottaa navigointia. Kun Kallonen peruuttaa, ultraääni HD-kamera kuvaa näytölle näkymää auton takaa.

Suomen Teslojen ohjelmointikeskus on Hollannissa. Jos autoon tulee vikaa, kuski soittaa Hollantiin ja pyytää apua, englanniksi. Jos se ei auta, perinteistä huoltoa saa nykyisin Vantaan Tesla-keskuksesta.

Bisnesmiestä viehättää myös Teslan koko liiketoiminta. ”Tesla on täysin uusi tuote, pieni toimija joka hyökkää isojen hallitsemalle toimialalle. Pidän myös siitä, että Teslan toimitusjohtaja ja suuromistaja Elon Musk on antanut kaikki Teslan patentit vapaaseen käyttöön. Monella Tesla-kuskilla on myös Teslan osakkeita”, Kallonen kuvailee.

Hän on Suomen Tesla-klubin perustaja ja myös Sähköautoilijat ry:n perustaja. ”Valtiovallan pitäisi tukea sähköautoilua panostamalla latauspisteiden infrastruktuuriin. Kaikenlaiset verotuet auton hankintaan sen sijaan pitäisi lopettaa.

Yhteiskunnan kannalta on ihan hölmöä, että valtio tukee jonkun tietyn tuotteen hankintaa tiettynä aikana, siitä hyötyy vain pieni porukka”, Kallonen sanoo.

Mitä huonoa Teslassa on? ”Toimintasäde voisi tietysti olla parempi. Mutta en enää vaihtaisi tavalliseen autoon. Varsinkin jos vielä tähän saisi vetokoukun.” ■

AKKU TÄYTEEN. Sähköautot yleistyvät vasta, jos niiden latauspisteverkosto on tarpeeksi kattava ja hinta sopiva.

Sähköauto on vaihtoehto

– VUONNA 2025

Suomessa on vasta viitisensataa täyssähköautoa. Ne eivät ole ratkaisu tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen alentamiseen.

Teksti Matti Kankare Kuva Arttu Laitala

S

ähköautot valtaavat maantiet nopeammin kuin autoteollisuus väittää, ennusti Talouselämä runsas viisi vuotta sitten (TE 3/2010).

Metsään meni ja pahasti.

Vuosina 2008–2010 usko sähköautojen nopeaan yleistymiseen oli vahva. Uudenkaupungin autotehdas oli juuri tehnyt sopimuksen luksushybridi Fisker Karman valmistuksesta. Vuoden 2009 Helsingin sähköautomessujen yhteydessä jopa silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk) otti innostuneesti kantaa sähköautoihin.

Sitten hype hyytyi, ja realismi alkoi nostaa päätään.

Miten latausta vaativa sähköauto pärjää maassa, jossa on pitkät etäisyydet ja kylmä talvi?

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin tilaston mukaan Suomeen teillä liikkuu nyt noin 500 täyssähköautoa ja noin 800 ladattavaa hybridiautoa. Kaikkiaan liikennekäytössä on 2,67 miljoonaa henkilöautoa. Yli 99 prosenttia niistä on bensiini- tai dieselautoja.

Sähköautot ovat vielä pienen piirin harrastus, mutta liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) yrittää saada nostetta sähköautojen myyntiin. Pari viikkoa sitten sähköautopäivänä Berner sanoi, että valtiolla pitäisi olla virallinen tavoite sähköautojen määrälle.

Berner kannattaa Hollannin mallia, jossa työsuhdeautoilijoille on luotu kannustinjärjestelmä sähköauton hankintaan. Käytännössä valtiovalta antaisi siis ylimääräisen veroedun hyvätuloisille työsuhdeau-

Talouselämä 32/2015

51

KULUTTAJIA ARVELUTTAA MYÖS SÄHKÖAUTON JÄLLEENMYYNTIARVO. toilijoille. Tällainen, sähköauton tai ladattavan hybridin väliaikainen energiatuki on jo ollutkin Suomessa käytössä leasing-autoille. Tuki on voimassa vuoden 2017 loppuun saakka, mutta siihen varatut rahat ovat loppuneet, eikä uudesta rahasta ole tietoa.

Täyssähköautojen myyntiä on kasvattanut ennen kaikkea yli 90 000 euroa maksava Tesla, josta on tullut hipsteri-sukupolven johtajien ja yrittäjien must-auto. (Lue juttu sivulta 44). Kohtuullisemman hintainen Nissan Leaf ei ole sytyttänyt samalla tavalla – vaikka Leaf onkin vielä eniten myyty sähköauto Suomessa.

Entä ladattavat hybridit? Jotain auton ostajista kertoo, että alkuvuoden suosituin hybridi on Porschen Cayenne-malli, jonka hinta on 100 000 euroa.

Porschen suosio päihittää jopa saman konsernin edullisemman, hieman yli 40 000 euroa maksavan Golfin GTE-mallin. Tammi–kesäkuussa hybridi-Golfeja rekisteröitiin 49 kappaletta, Cayenneja 54.

Hybridi-Golf ei kiinnosta kuluttajaa, vaikka vastaavalla moottoriteholla varustetun polttomoottori-Golfin hinta on lähes sama, noin 38 000 euroa.

MIKÄ ON KÄYTETYN HINTA? Kuluttajia arveluttaa latausta vaativan hybridiauton huolto-ja korjaus ja se, onko latauspistokkeita riittävästi ympäri maata – sekä ennen kaikkea auton jälleenmyyntiarvo.

Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa sanoo asian ääneen. ”Miten vaikkapa neljä vuotta käytössä ollut sähköauto arvotetaan, kun se palaa markkinoille esimerkiksi leasingistä? Löytyykö autolle markkinoita vai jäävätkö ne varastoon? Miten akut kestävät kuuden–kahdeksan vuoden jälkeen?”

Vastauksia Rissalla tai kenelläkään muullakaan ei vielä ole. ”Lähden juuri Norjaan selvittämään asiaa. Siellä markkinoille on alkanut tulla kolme vuotta vanhoja sähköautoja. Niiden arvottaminen kiinnostaa meitä-

kin”, Rissa sanoo. Asialla voi olla suuri merkitys autokaupan kannattavuudelle, joka on yhä surkea. ”Esimerkiksi uusien akkujen osuus voi olla hurja sähköauton kokonaishinnassa. Akut voivat muodostaa autokaupalle myös kannattavuusuhan”, Rissa sanoo.

EDELLEEN PROMILLESARJASSA Suomessa myytiin viime vuonna 106 000 henkilöautoa. Niistä 183 oli täyssähköautoa ja 256 ladattavia hybridejä – yhteensä tämä on vain neljä promillea myydyistä henkilöautoista.

Tänä vuonna myynti kasvaa enemmän. Täyssähköautoja on rekisteröity puolen vuoden aikana 173 kappaletta ja ladattavia hybridejä 215 kappaletta. Prosenteissa nousu on huima verrattuna viime vuoteen.

Mutta vaikka autojen myynti tuplaantuisi tänä vuonna noin 800 autoon, se olisi vain seitsemän promillea henkilöautojen arvioidusta 109 000 myyntimäärästä.

Myynti Suomessa vastaa tilannetta maailmalla.

Maailman energiajärjestön IEA:n uusimman tilaston mukaan maailmalla viime vuonna myydyistä yli 80 miljoonasta autosta vain neljä promillea oli sähköautoja. Toki viime vuonna myytiin jo 300 000 sähköautoa, ja globaali sähköautokanta on jo 700 000 autoa.

Määrä on silti rikka rokassa maailman 900–1 000 miljoonan auton joukossa.

Liikenneministeri Berner onkin vaikean paikan edessä. Suomen tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

VTT:n laaja, yli 300-sivuinen tutkimusraportti aiheesta ei usko sähköautojen olevan ratkaisu. ”Sähköautojen laajamittainen käyttöönotto kannattaa vasta, kun autojen hinta on teknologian kehityksen vuoksi merkittävästi alentunut. Tämä voi tapahtua ehkä kymmenen vuoden päästä.”

Työryhmän mielestä valtion kannattaisi aktiivisesti tukea sähköautojen hankintaa vasta vuoden 2025

MIKÄ

TÄYSSÄHKÖAUTO = Auton voimanlähteenä tteenä eenä on sähkömoottori ja siihen liittyvä akusto. ssto. tto o.

HYBRIDIAUTO = Auton voimanlähteenä on sähkömoottori ja polttomoottori, joka lataa myös akustoa.

LADATTAVA HYBRIDI = Voimanlähteenä on yleensä sähkömoottori ja polttomoottori, joka myös lataa akkua..

Akuston voi ladata myös pistorasiasta.

PIENI PIE P IE HILJAISTEN JOUKKO Täyssähköautojen Täyss Täy T äyss äys myynti Suomessa, kpl

200

183

Talouselämä 32/2015

150 100

30 2011 2 20 0

52

173

51

50

2012

2013

50 0 2014

2015

tammi-kesäkuu

LÄHDE: TRAFI

PIENI SANASTO

KAROLIINA PAAVILAINEN

NAAPURI MENI JO. Norjan valtio alkaa jo purkaa runsaita sähköautoilun kannustimiaan. Kannustimet ovat toimineet, sillä tänä vuonna noin joka viides ostettu uusi auto Norjassa on sähköauto.

jälkeen. Raportti arvioi, että vuonna 2030 Suomessa voisi olla 100 000–200 000 sähköautoa. Silti sähköautot olisivat edelleen marginaalissa.

VTT päätyykin siihen, että päästöjä pitäisi vähentää ennen kaikkea laajentamalla suomalaisten biopolttoaineiden valmistusta ja jakelua. Tämä on myös Juha Sipilän (kesk) hallituksen kärkihankkeita.

TARVITAAN SUURTEN USKO Onko arvio sähköautojen yleistymisestä kuitenkin liian varovainen? Usein uudet keksinnöt yleistyvät ensin varsin hitaasti ja sitten vauhdilla.

Ongelmia ovat infran rakentaminen, riittävän halvan ja hyvän akuston kehittäminen sekä kilpailevat voimanlähteet.

Kaikkia vaihtoehtoisia voimanlähteitä kehitetään samalla innolla kuin sähköautoja. Vety, maakaasu, biokaasu ja erilaiset biopolttoaineet ovat kaikki hyviä polttoaineita, jotka saastuttavat vähemmän kuin bensiini ja diesel. Autoteollisuus on myös parantanut huimasti nykyisten polttomoottoreiden tehokkuutta ja vähentänyt näiden päästöjä. Eikä tämä kehitys ole vielä loppunut.

LänsiAuto on myynyt erilaisia sähköautoja jo useita vuosia. Toimitusjohtaja Tommi Köninki ei usko suu-

reen buumiin lähivuosina. ”Kysymys on hankala, koska autojen tekniikkaa harppaa vauhdilla eteenpäin 5–7 vuodessa. Niin se on tehnyt viiden viime vuoden aikana polttomoottoreidenkin kohdalla.” Köninki uskoo, että uudella autolla liikkuminen on jatkuvasti energiatehokkaampaa riippumatta siitä, minkälainen voimanlähde on auton sisällä. Mitä uudempi auto, sitä vähemmän päästöjä.

Köninki nostaa silti hattua Teslan innovatiivisuudelle. Hän odottaa, että myös suuret valmistajat lisäävät uusien sähköautomallien määrää. Tämä nähtiin jo Frankfurtin automessuilla viime viikolla.

Muutos ei ole kevyt autojen myyjillekään. ”Kun Audi lanseerasi uutta eTron-mallistoa, niiden myynnistä ja huollosta tehtiin erilliset paperit – vaikka olimme jo valmiiksi Audin valtuutettu myynti- ja huoltoedustaja. Tämä vaati meiltä merkittäviä investointeja ja koulutusta. Saksalaiset ottavat sähköautot tosissaan, jotta palvelu toimii vuosikymmenienkin kuluttua”, Köninki sanoo. ■ Jutussa on käytetty lähteenä VTT:n tutkimusraporttia: Tieliikenteen 40%:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Käyttövoimavaihtoehdot ja niiden kansantaloudelliset vaikutukset

KULLANARVOINEN LATAUSVERKKO SÄHKÖAUTOJEN YLEISTYMINEN vaatii laajaa latauspisteiden verkostoa. Suomessa latausverkostoa ovat rakentaneet muun muassa useiden sähköyhtiöiden omistama Liikennevirta ja Fortum.

EU suosittelee vähintään yhtä latauspistettä kymmentä sähköistä ajoneuvoa kohden. Esimerkiksi Liikennevirran Virtapiste-verkostossa on nyt noin 60 latauspistettä 13 paikkakunnalla. Latauspisteiden

tiheys ratkaisee pitkälti, kuinka suosittuja sähköautoista tulee. Tesla voi kulkea optimioloissa kesällä lähes 500 kilometriä yhdellä latauksessa, mutta suurimmalla osalla muista täyssähköautoista ja ladattavista hybrideistä toimintasäde vaihtelee 50 vajaaseen 200 kilometriin. Parinkymmenen asteen pakkasella toimintasäde on liki 40 prosenttia pienempi.

Käytännössä latauspisteitä pitäisi olla

tulevaisuudessa lähes yhtä paljon kuin huoltoasemia on nyt – lähes 1 900.

Latausverkoston investointikustannuksiksi VTT laskee 1 700–5 500 euroa per sähköauto. 10 000 sähköauton vaatima jakeluinfra maksaisi tällä hetkellä 17–55 miljoonaa euroa. Kymmenen vuoden päästä latauspisteen hinta autoa kohden olisi vain puolet nykyisestä, kun materiaalien hinta laskee.

Talouselämä 32/2015

53

Sijoituselämä

Toimittanut Emilia Kullas

BITTIVIIDAKKO. Nokian ostama ranskalaisyhtiö on parempi teknologisesti kuin taloudellisesti.

VERKKOJÄTTI

Kuinka Nokian käy?

Langattomien 4g-verkkojen kysyntä laskee ja tuleva fuusio Alcatel-Lucentin kanssa pelottaa. Sijoittajien luottamus Nokiaan on heikompi kuin analyytikoilla.

Teksti Erkka Felt NOKIAN OSAKE on halventunut keväisen Alcatel-Lucent -kaupan jälkeen reilusti analyytikoiden tavoitehinnan alapuolelle. Edes karttapalvelu Heren myynti ei ole tuonut kurssiin pysyvää nostetta. Osake on nyt 1,3 euroa tavoitehintojen mediaanin alapuolelle.

Miksi kurssi mataa? ”Markkinat hinnoittelevat nyt riskiä ja epävarmuutta aggressiivisemmin kuin aiemmin”, sanoo Inderesin analyytikko Mikael Rautanen.

54

Talouselämä 32/2015

Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajat myyvät herkemmin ja ostavat nihkeämmin Nokian kaltaisia osakkeita, joihin liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.

Rautasen mukaan langattomien 4g-verkkojen kysyntä on aiemmin tänä vuonna kääntynyt laskuun ja nyt verkkoinvestointien pelätään supistuvan myös Kiinassa.

Talousvaikeuksia on myös muilla suurilla markkinoilla, kuten Brasiliassa.

Osakekurssi hinnoittelee myös AlcatelLucent -kaupan riskejä. Nokia on aiemmin arvioinut yhdistymisen maksavan yhteensä lähes miljardi euroa erilaisina

uudelleenjärjestelykustannuksina. Saman suuruisten pitäisi olla myös vuosittaiset synergiahyödyt.

MONET ANALYYSIYHTIÖT katsovat Nokian silti olevan roimasti arvokkaampi kuin nykykurssi antaa odottaa.

Ruusuisimman kuvan antaa investointipankki Goldman Sachs, joka uskoo myös suuriin pääomanpalautuksiin jo ensi vuonna, kun fuusio on toteutunut. Pankki arvioi osakkeen hinnaksi 8,70 euroa ja ripittää sijoittajia liiasta pessimismistä verkkolaitemarkkinoiden tulevaisuuden suhteen.

ERICSSONIN NOKKA ON ALASPÄIN Nokia

euroa 9

18.9.2012–18.9.2015

Ericsson

SEK 120

18.9.2012–18.9.2015

2014

euroa 4

18.9.2012–18.9.2015

7

100

3

5

80

2

3

60

1

1 2013

Alcatel-Lucent

40

2015

2013

2014

0

2015

2013

2014

2015 LÄHDE: FACTSET

NOKIA & ALCATEL-LUCENT OHITTAA ERICSSONIN Analyytikoiden ennusteet verkkoyhtiöille Nokia & Alcatel Lucent1

Liikevaihto, milj. euroa Liiketulos (ifrs), milj. euroa Tulos/osake, euroa 1

LM Ericsson

2015E

2016E

2015E

2016E

27 821 2 490 0,45

28 553 2 845 0,59

26 439 2 165 0,61

27 118 2 933 0,72

pro forma, Nokian ja Alcatel-Lucentin tulosennusteet yhteenlaskettuina

Investointipankin näkemys perustuu siihen, että Nokia ja Alcatel Lucent ovat yhdessä heti kilpailukykyisempi kuin omillaan.

Inderesin Rautanen antoi heinäkuun lopussa tavoitehinnaksi 6,20 euroa, jolloin Nokian kurssi oli 6,43 euroa. Rautasen mukaan Nokian voi olla vaikeaa kasvattaa tulostaan lähivuosina nykytasolta.

Verkkoyhtiöitä riippumattomana analyytikkona seuraava Tero Kuittinen ei myöskään usko Nokian tuloskasvuun. ”Fuusioiden jälkeen on harvoin tullut positiivisia yllätyksiä. Sen sijaan tilausten peruutuksia voidaan nähdä jo syksyllä verkkoyhtiöiden kolmannen neljänneksen raporteissa”, sanoo Kuittinen.

Operaattorien investoinnit 5g-verkkoihin alkavat vasta vuosien päästä. Makrotalouden kasvun hidastuminen leikkaa myös verkkoyhtiöiden rahavirtoja. ”Ericssonin ja myös Nokian on välivuosina myytävä niin sanotusti hömppää eli lisäarvopalveluita”, Kuittinen sanoo. ”Hömppä” on useimmiten musiikki- ja pelisovelluskauppaa tai mobiilimainonnan pyörittämistä. Palveluiden kysyntä on kuitenkin verkkolaitteita syklisempää. ”Jos makrotalous hidastuu, lisäarvopalveluiden kysyntä putoaa ensimmäisenä”, ennustaa Kuittinen.

ENTÄ ALCATEL-LUCENT? Ranskalaisjätti ei ole maksanut osinkoa ikinä eikä osinkoja yhtiöltä lähivuosina odotettukaan. Tänä

LÄHDE: FACTSET

keväänä kassavirta oli positiivinen, ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.

Analyytikoiden konsensus on silti optimistinen.

Factsetin kokoaman mediaaniennusteen mukaan Alcatel-Lucent kääntyy tänä vuonna nettotulokseltaan voitolliseksi. Raportoidun liikevoiton pitäisi olla ensi vuonna jo 8 prosenttia liikevaihdosta ja paranevan tasaisesti. Ranskalaisyhtiön reilun kolmen euron hintainen osake on Nokian tapaan reilusti tavoitehinnan alapuolella.

Nokia käyttää Heren myynnistä saamansa 2,8 miljardia taseensa vahvistamiseen.

Nokia varautuu Alcatel-Lucentin vastuisiin, sillä ranskalaisyhtiön omavaraisuusaste on vain 14 prosenttia.

Ensi vuonna yhdistyvällä verkkojätillä on edessään mittava kulukuuri ja toimin-

tojen uudelleenjärjestelyt. Nämä kutistavat uuden kokonaisuuden tulosta. Järjestelyt maksavat oikeaa rahaa ja tämä pitää osinkovirran kapeana. Analyysiyhtiö S&P Capital IQ arvioi yhdistymisen kasvattavan Nokian tulosta vasta vuonna 2017. Nokian osinkoennusteen mediaani on ensi keväälle 0,16 senttiä ja seuraavalle 0,17 euroa.

ALCATEL-LUCENT ON silti Nokialle parempi ostos kuin moni vielä keväällä arvasikaan.

Teknologisesti ehkä tärkein etu on AlcatelLucentin osaaminen pilvipohjaisten ohjelmoitavien operaattoriverkkojen kehittämisessä. Ohjelmistot ovat lähivuosina verkkolaitteita tärkeämpi kilpailuetu. Lisäksi Nokia sai kaupassa laajakaista- ja runkoverkkoja, joita sillä ei ennestään ollut.

Fuusio tuo kokoa ja puskuria markkinoiden taantuman varalta. Runkoverkkojen markkinat ovat myös vähemmän syklisiä kuin langattomien laitteiden.

Lisäksi ranskalaisyhtiön liikevaihdosta lähes puolet tulee Yhdysvalloista, jossa Nokialla on ollut aina vaikeaa. Pohjois-Amerikassa talous voi pirteästi, joten vahva asema siellä on sitäkin hyödyllisempi.

Fuusion on määrä toteutua vuoden 2016 tammi-kesäkuun aikana. ■

TOIMITTAJAN KOMMENTTI

SIJOITTAJAT ARPOVAT NOKIAA NOKIAN OSAKEKURSSI on keväästä lähtien seurannut Ericssonin Erics Er iccssso sonin n kurssia kuin hai laivaa, koska yhtiöt uivat samassa liemessä. sssä. sä.

Mobiiliverkoissa nykyisen 4g-tekniikan investointikysyntä yntä y yn ntä uunnittelu u unn nnit nittte e elu luvähenee, mutta mullistavaksi kehuttu 5g toimii vasta suunnitteluvoi odottaa vo odotttttaa aa aa pöydällä. Jos vielä maailmantalous heikkenee, tuottoa voi vain pitkään salkkuun. uneet uneet un Mobiiliteknologian askeleiden väliin ovat aiemmin osuneet myös pörssiromahdukset 2001 ja 2008. Tähän ansaan ou outua. ou utu tua. tua teknologiasijoittajat eivät enää halua kolmatta kertaa joutua.

ERKKA F FELT ELT

Talouselämä 32/2015

55

Sijoituselämä VIIKON OSAKE

Neste ponnistaa uuteen bioloikkaan Uusiutuvalla dieselillä ratsastava Neste on jättänyt verrokkinsa selvästi taakseen osaketuotoissa. Lähivuosien kasvu on biotuotteissa.

Teksti Tommi Melender NESTE PUDOTTI viime keväänä nimestään pois loppuosan Oil. Yhtiön pääkonttorissa Espoon Keilaniemessä vanhentunut nimilogo otettiin uusiokäyttöön: tuloaulaa koristaa Oilista väsätty kirjainsommitelma Ilo. Ilon aihetta on ollut yhtiön omistajillakin, sillä vuoden 2013 alusta osake on 2,3-kertaistanut arvonsa. Länsimaisista öljynjalostajista koostuvan vertailuryhmän arvonnousu jää samalla ajanjaksolla 40 prosentin seutuville.

Nesteen pörssimenestystä selittää sama asia kuin nimenmuutosta: yhtiö ei enää kytkeydy leimallisesti fossiiliseen öljyyn.

Suurten investointiensa jälkeen Neste sai uusiutuvien polttoaineiden liiketoimintansa reippaasti voitolliseksi toissa vuonna. Viime vuonna uusiutuvat toivat vertailukelpoisesta liikevoitosta 40 prosenttia.

Neste on maailman suurin uusiutuvan dieselin valmistaja, mitä toki selittää se, että öljyteollisuuden jätit eivät ole lähteneet laajassa mitassa satsaamaan biopolttoaineisiin.

JOS TAKAVUOSINA Nesteen liiketoiminta keskittyi Itämeren alueelle, bioloikkansa

JENKKIJAKELIJA. Propel Fuels myy kuluttajille Nesteen uusiutuvaa dieseliä Kaliforniassa.

myötä yhtiö toimii kansainvälisesti.

Toisella vuosineljänneksellä Neste myi uusiutuvaa dieseliä 554 000 tonnia. Siitä Eurooppaan meni 64 prosenttia ja loput Pohjois-Amerikkaan sekä Aasian ja Tyynenmeren alueelle.

Euroopan ulkopuolisista markkinoista tärkein on Yhdysvallat, jossa ympäristövirasto EPA on linjannut biopolttoaineiden velvoitteisiin tasaista kasvua lähivuosille. Vanhalla mantereella EU-maat pyrkivät nostamaan uusiutuvien raaka-aineiden

LYHYET

VILPPI KOSTAUTUI

NOLLALINJA JATKUU

SOTABONDILLA RAHAA

VOLKSWAGENIN osake rojahti rajuun alamäkeen alkuviikosta, kun autovalmistaja myönsi peukaloineensa autojensa päästölukemia Yhdysvalloissa. Yhtiötä uhkaa jopa 18 miljardin dollarin sakko. Skandaali saattaa vielä laajentua, sillä muun muassa Etelä-Korean viranomaiset ilmoittivat uusivansa Volkswagenin autojen päästötestit.

YHDYSVALTAIN keskuspankki Fed piti ohjauskorkonsa nollassa. Päätös oli odotettu, mutta Fedin pääjohtaja Janet Yellenin sanamuodot olivat yllättävän varovaisia. Fedin ohjauskorko on pysynyt nollatasolla finanssikriisistä lähtien. Sijoittajat odottavat Fedin nostavan ohjauskorkoa vielä loppuvuoden aikana.

IRON SKY UNIVERSE kerää rahoitusta uuteen elokuvaan joukkolainalla. Yhtiö laskee liikkeelle lainan joukkorahoitusalusta Invesdorin kautta. Elokuvantekijät tavoittelevat bondilla 50 000 – 250 000 euroa. Tämä on pieni osa elokuvan 17 miljoonan euron kokonaisbudjetista.

56

Talouselämä 32/2015

euroa 25

21.9.2012–21.9.2015

21 17 13 9 2013 TUNNUSLUVUT

Liikevaihto, milj. euroa Tulos/osake, euroa Oma pääoma/osake, euroa

2014

2015 1–6/2014

1–6/2015

7 613 0,25 10,84

5 348 0,87 10,67 LÄHDE: FACTSET

osuuden liikennepolttoaineista kymmeneen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Samaan aikaan Neste laajentaa uusiutuvien bisnestään polttoainetankkien ulkopuolelle. Syyskuun pääomamarkkinapäivässä yhtiön johto kertoi, että uusiutuvien myynnistä on tarkoitus kerätä vuosikymmenen loppuun mennessä viidennes muualta kuin liikenteestä. Tuotepalettiin kuuluu biopohjaisia muoveja, kemikaaleja ja tisleitä.

Vanhan ydinbisneksen öljytuotteiden vertailukelpoinen liikevoitto nousi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 65 miljoonasta 170 miljoonaan euroon. Jalostusmarginaaleja on pönkittänyt poikkeuksellisen vahva polttoaineiden kysyntä ja raakaöljyn hinnanlasku.

IRANIN PALUU öljymarkkinoille saattaa antaa Nesteelle lisäpuhuria.

Niin käy, jos iranilainen öljy painaa alas venäläisen Urals-öljyn hintaa. Urals on Pohjanmeren Brentiä heikompilaatuista ja halvempaa, mutta Neste pystyy valmistamaan siitä hyväkatteisia polttoaineita ja hyötyy hintaerosta.

Nesteen osake laski pääomamarkkinapäivän jälkeen, koska sijoittajat uumoilivat positiivista tulosvaroitusta. Sitä ei tullut, mutta yhtiön johto puhui luottavaisesti markkinatilanteesta. Osakkeen arvostuskertoimet liikkuvat viiden vuoden keskiarvojensa tuntumassa. Hinnoittelu ei kiristä, mutta epävarmuutta kurssiin aiheuttaa se, miten öljytuotteiden tuloskunnon käy jalostusmarginaalien tasaantuessa huipputasoiltaan. ■

Kuka johtaa Konecranesia?

Soitamme salkunhoitajalle

”En oikein tiedä, kuka uutta yhtiötä johtaa”, sanoo Seligsonin Anders Oldenburg.

Teksti Mirko Hurmerinta NOSTOLAITEVALMISTAJA Konecranes kertoi kesällä yhdistyvänsä amerikkalaiskilpailijansa Terexin kanssa. Syyskuun puolivälissä yhtiö järkytti omistajiaan tulosvaroituksella.

Tuliko tulosvaroitus yllätyksenä, Seligson Phoebus -rahaston salkunhoitaja Anders Oldenburg? ”Osakemarkkinat ovat syksyllä reagoineet Kiina-uutisiin voimakkaasti. Siinä mielessä oli siis odotettavissa, että investointitavarayhtiöillä tulee olemaan vaikeaa Kiinassa.”

Pitäisikö Kiinan tilanteesta huolestua? l”Vaikea sanoa. Kukaan ei tiedä, miten sielet lä todellisuudessa menee, koska viralliset sluvut ovat ihan sekaisin. Talous on hidasotunut reippaasti jo parin vuoden ajan, joio ten en ole varma, kertooko devalvaatio ä, välttämättä mistään äkkipysähtymisestä, aa vai oliko se vain reaktio jo jonkin aikaa nähtyyn hidastumiseen.”

Oliko yhdistyminen Terexin kanssa järkevä liike? ”Yhdistyminen on varmasti järkevää, jos os joku vain on selvästi ohjaajan paikalla. a. n Itse en ole vielä vakuuttunut siitä, kenen projekti tämä tulee olemaan. Hallitus- ja kjohtajapaikkoja on jaettu omistusosuukrsien mukaan, kun yleensä tällaisissa järijestelyissä on selvä johtaja. Onnistumile nen vaatii selkeän suunnitelman ja sille toteuttajan.”

Kenen pitäisi johtaa uutta yhtiötä? ”Terex on suurempi ja sen omistajat saa-vat enemmistön yhtiöstä, mutta Konecranesin omistus on keskittyneempi.

Siellä on Hartwallit ja Stig Gustavson sel-svinä pääomistajina. Voi olla, että he pysn tyvät omistusosuudellaan hallitsemaan n yhtiötä. Silloin tilanne olisi parempi kuin miltä se nyt näyttää.”

Nostolaitteet ovat vain osa Terexin liiketoimintaa. Pysyykö uusi yhtiö monialatoimijana? ”Konecranes halusi nimenomaan nostolaitteet ja mikäli se olisi ollut kaupassa selvä ostaja, divestointeja tapahtuisi varmasti. Rönsyjen karsiminen olisi kuitenkin luontevaa joka tapauksessa, sillä uuden yhtiön velkaantuneisuus kasvaa merkittävästi.”

Kerroit blogissasi harkitsevasi Konecranesin osakkeiden myyntiä Phoebus-rahastosta. Onko sormi vielä myyntinappulalla? ”Keventäminen olisi pitänyt toteuttaa silloin, kun osake nousi fuusiouutisen myötä yli 30 euroon. Se tilaisuus meni jo. Näillä hintatasoilla en viitsi enää myydä, joten aion katsoa rauhassa, miten tilanne tulee kehittymään.” ■

Anders Oldenburg

VESA LAITINEN

NESTE

Talouselämä 32/2015

57

TIMO PYLVÄNÄINEN

Sijoituselämä PÖRSSIVIIKKO

Hintelä teräsjätti käy pohjalla Outokumpu on kasvanut uudeksi kansanosakkeeksi.

Tulosvaroitus painoi osakkeen lamahintaan.

TERÄSYHTIÖ Outokumpu antoi tiistaina tulosvaroituksen. Ruostumattoman teräksen toimitusmäärät jäävät kolmannella vuosineljänneksellä odotuksista ja tappio syvenee. Osakekurssi romahti samana päivänä 15 prosenttia. Yhtiöllä on takana jo seitsemän vuoden tappioputki, eikä muutosta ole näköpiirissä.

Surkean Outokummun ulkomaalaisomistus on laskenut kesän aikana alle 30 prosenttiin. Osakkeista jo viidennes, liki 70 000, on suomalaisilla kotitalouksilla. Kevään jälkeen alkanut kurssilasku sai myös analyytikot innostumaan osakkeesta.

Ennen tiistain tulosvaroitusta enemmistö yhtiötä seuraavista analyytikoista suositti ostamaan osaketta.

Ei kannattanut ostaa, mutta kannattaako nyt? Outokummun osakkeen hinta per tasearvo painui tulosvaroituksen jälkeen alle 0,6:een. Lukema oli viimeksi yhtä alhaalla maaliskuussa 2009. ■

OSAKKEET 21.9.2015 Talouselämän pörssitaulukon luvut pohjautuvat mediaanilukuihin, jotka tietopalveluyritys Factset on laskenut kymmeniltä eurooppalaisilta pankkiiriliikkeiltä keräämistään luvuista. ▲ = ennuste nousi ▼ = ennuste laski

58

Talouselämä 32/2015

HINTA, EUROA

Affecto Ahlstrom Aktia Alma Media Amer Sports Apetit Aspo Atria Basware Bittium Capman Cargotec Caverion Citycon Comptel Cramo Digia Elisa Etteplan Finnair Fiskars Fortum F-Secure HKScan Huhtamäki Kemira Kesko Kone Konecranes Lassila&Tikanoja Lemminkäinen Marimekko Metso Metsä Board Munksjö Neste Nokia Nokian Renkaat Nordea Okmetic Olvi Oriola-KD Orion Outokumpu Outotec

2,81 7,69 10,80 2,71 23,26 13,80 6,48 8,57 42,00 5,05 1,00 25,54 8,90 2,28 1,18 20,68 5,33 30,18 4,22 2,97 18,36 14,23 2,33 4,13 27,50 10,97 31,81 35,13 23,67 17,88 11,80 9,20 19,54 5,96 7,96 23,60 5,97 27,63 10,46 6,98 22,17 4,42 36,07 3,22 4,24

KURSSIMUUTOS, % 1KK 1V

-6 -9 -2 0 3 9 -5 -7 -2 40 1 -17 -2 3 -1 21 7 9 5 74 1 -1 -13 -5 -1 44 -3 -4 2 84 10 72 5 57 4 44 7 30 2 19 1 4 -3 -25 -1 -8 -2 29 -6 32 2 2 -1 13 0 9 -17 7 5 32 -2 -1 -1 -8 -16 -36 -1 81 -11 4 1 50 8 -12 16 13 2 3 0 62 -11 -10 5 106 5 20 -11 -47 -21 -38

2014

-2 -10 53 15 55 -8 18 26 3 12 3 72 28 88 5 16 3 225 5 -83 773 3 154 16 57 137 90 96 756 75 18 -16 4 189 69 8 57 1 149 208 3 334 5 33 46 211 -438 0

NETTOTULOS, MILJ. EUROA 2015E 2016E

8 9 29 23 54 60 16 18 129 ▼ 162 ▲ 2 6 20 19 22 25 4 15 6 9 6 8 156 ▼ 173 ▼ 58 86 132 ▼ 160 ▲ 6 8 57 66 5 8 238 ▼ 246 ▼ 7 7 19 49 101 77 5 106 709 ▼ 17 17 17 20 149 ▼ 186 ▼ 104 ▼ 130 ▼ 145 210 928 ▼ 978 ▼ 95 ▼ 57 ▼ 42 45 16 29 5▼ 3▼ 463 ▼ 216 ▼ 145 151 34 49 544 ▲ 536 ▲ 1 177 ▲ 1 214 ▲ 306 233 3 895 ▲ 3 794 ▲ 8 9 27 35 ▼ 48 ▲ 43 ▼ 214 204 -163 109 49 ▼ 27 ▼

HINTA/TULOS (P/E) 2015E 2016E

OSINKOTUOTTO, % 2015E 2016E

8 14 13 14 20 83 11 12 128 1 17 10 19 13 23 16 21 20 13 33 18 17 21 13 17 14 17 19 17 16 19 23 13 16 12 11 19 18 11 16 18 18 23 ..

19

6,1 3,9 6,1 5,3 2,4 4,0 6,2 4,7 0,2 89,7 7,3 4,0 3,6 6,6 2,1 3,0 1,9 4,5 3,8 0,0 3,8 9,2 3,4 3,6 2,7 4,9 6,1 3,9 4,5 4,8 1,2 3,8 5,7 2,3 4,1 3,2 2,7 5,3 6,7 5,1 3,3 2,8 3,7 0,0 2,4

7 15 12 11 17 14 10 10 39 72 12 9 13 13 16 13 14 20 12 8 20 17 20 11 15 13 15 19 14 16 10 16 13 14 8 11 18 16 11 14 13 17 24 9 16

7,2 3,9 7,0 6,2 2,8 5,1 6,5 5,3 0,5 0,6 7,8 4,5 4,9 6,6 2,5 3,4 1,9 4,6 4,0 0,0 3,8 7,8 4,3 4,8 2,9 5,0 5,5 4,2 4,7 5,2 2,7 4,3 5,9 2,7 5,6 3,4 2,9 5,5 7,4 5,7 3,6 3,4 3,5 0,0 2,9

HINTA/ MARKKINATASEARVO, ARVO MILJ. EUROA

1,0 1,1 1,1 2,2 3,2 0,7 1,9 0,6 4,2 7,1 1,3 1,3 4,6 0,9 3,8 2,0 3,0 5,5 3,0 0,7 1,3 1,2 4,6 0,5 3,3 1,4 1,4 8,9 3,0 3,3 0,7 2,6 2,4 2,4 1,0 2,3 2,5 3,0 1,4 2,0 2,5 7,3 9,6 0,5 1,7

63 359 730 205 2 757 87 201 242 597 671 86 1 652 1 118 2 027 127 920 111 5 050 85 381 1 504 12 641 370 227 2 963 1 704 3 100 18 457 1 498 694 274 74 2 938 2 113 406 6 051 21 961 3 722 42 364 121 460 790 5 091 1 339 776

FORTUM. Japanin epäonnisen Fukushiman Daichi-ydinvoimalaitoksen radioaktiiviset vedet puhdistuvat Fortumin ioninvaihtomateriaaleilla. Nyt Fortum sai Fukushimaan mittavan lisätilauksen. Fortumin osake on vuoden alusta lähtien halventunut yli viidenneksen.

HINTA, EUROA

PKC 16,81 Ponsse 15,19 Pöyry 3,52 Raisio 4,32 Ramirent 7,65 Rapala 4,93 Raute 13,10 Restamax 4,25 Revenio Group 23,80 Sampo 44,23 Sanoma 3,94 Sponda 3,64 SRV Yhtiöt 2,62 SSAB 3,27 Stockmann 7,46 Stora Enso 7,16 Talentum 1,14 Technopolis 3,49 Teleste 7,69 TeliaSonera 4,96 Tieto 23,55 Tikkurila 14,80 UPM 14,02 Uponor 13,63 Vaisala 23,80 Valmet 9,05 Verkkokauppa.com 6,51 Wärtsilä 36,72 YIT 5,57

KURSSIMUUTOS, % 1KK 1V

-6 0 -7 1 4 -3 0 0 4 2 16 -2 -6 -14 -4 -9 0 -3 -3 0 8 -5 -8 -1 -4 -5 13 -2 10

-8 27 6 14 19 -4 64 -2 66 15 -27 -2 -15 -54 -16 8 1 -13 58 -9 16 -17 20 17 13 11 28 0 -16

2014

NETTOTULOS, MILJ. EUROA 2015E 2016E

-29 16 37 30 35 36 -24 5 10 6 36 38 32 44 53 9 11 14 4 6 5 3 5 6 2 5 7 1 540 1 696 1 622 55 ▼ 55 11 ▼ 83 102 ▼ 105 11 6 17 -139 59 159 -100 -51 -2 99 497 ▼ 542 ▼ 3 4 5 -10 44 ▲ 52 8 11 13 1 531 1 691 ▼ 1 793 ▼ 35 86 ▲ 111 ▼ 48 47 47 512 646 676 62 ▼ 37 47 ▼ 22 21 27 46 99 115 5 4 11 371 467 ▲ 497 ▼ 56 44 62

HINTA/TULOS (P/E) 2015E 2016E

17 12 88 19 19 18 9 14 37 15 19 10 24 24 ..

11 12 8 13 12 15 14 11 21 20 12 44 15 16

10 12 20 17 15 13 11 12 28 15 11 10 9 11 ..

10 11 8 11 12 14 14 11 16 16 11 27 14 11

SAGA FURS. Turkisvälittäjä Saga Fursin välitysmyynnin arvo jäi syyskuun huutokaupassa selvästi viime vuoden vastaavaa huutokauppaa pienemmäksi.

Tuleva talvi näyttää, mikä on turkisten kysynnän taso Kiinassa. Sagan osake on laskenut rajusti vuoden 2013 huipputasosta, jolloin osake maksoi yli 47 euroa.

OSINKOTUOTTO, % 2015E 2016E

4,2 3,3 0,0 3,5 5,2 4,5 5,3 5,3 2,2 4,9 4,0 5,2 2,1 1,7 0,0 4,3 5,1 4,6 3,0 6,5 5,5 5,4 5,3 3,7 3,9 4,0 2,1 3,3 3,3

4,7 4,0 1,4 3,7 5,9 4,9 5,3 5,1 2,8 5,2 5,3 5,4 5,2 3,7 0,0 5,0 5,9 4,6 3,7 6,5 5,8 5,7 5,5 4,4 4,2 4,2 2,1 3,6 4,0

HINTA/ MARKKINATASEARVO, ARVO MILJ. EUROA

2,6 4,9 2,1 2,1 2,5 1,5 2,2 1,8 15,7 2,3 0,7 0,7 0,6 0,4 0,7 1,1 2,6 0,7 2,0 1,8 3,6 3,4 1,0 4,3 2,5 1,6 8,2 3,7 1,3

404 425 210 711 832 192 53 70 189 24 769 641 1 032 159 1 693 528 5 654 50 372 146 21 485 1 742 653 7 483 998 434 1 356 293 7 243 709

NOUSIJAT KURSSIMUUTOS 1 KK, %

Ixonos Incap Nokian Renkaat Sanoma Investors House Verkkokauppa.com Elecster Cramo YIT Siili

54 24 16 16 13 13 12 10 10 10 LÄHDE: FACTSET

LASKIJAT KURSSIMUUTOS 1 KK, %

Outotec Konecranes Finnlines Metso SSAB Cargotec Olvi Outokumpu Munksjö Soprano

-21 -17 -16 -16 -14 -13 -11 -11 -11 -11 LÄHDE: FACTSET

JUHO PAAVOLA

ALIARVOSTUS LUPASI NOUSUA KUN AUTOMAATIOALAN yrittäjä Samuli Pänttäjä viimeksi päätti sijoittaa rahojaan, sijoituskohteeksi löytyi langatonta tietoliikennettä ja automaatio-ohjelmistoja tarjoava Bittium. ”Se oli mielestäni hyvin aliarvostettu osake, joten arvelin yhtiössä olevan nousumahdollisuuksia”, Pänttäjä sanoo.

n Miheiksi viimitit? sijo

Hän sijoittaa varansa vain osakkeisiin.

Niitä on Pänttäjän mielestä helpompi ymmärtää kuin rahastoja. Kun nuorena aloittaa, riskit eivät riskit pelota, sillä pitkä sijoitusaika ehtii tasata kupruja. ”Mielelläni pidän, mitä ostan, vaikka olen kyllä sijoituksiani myynytkin. Taitaisin tosin olla nykyistä vauraampi, jos olisin malttanut pitää ne.”

JUHO PAAVOLA

Talouselämä 32/2015

59

Asiakkaamme on perinteikäs toimialansa johtaviin yrityksiin kuuluva toimija. Yritys toimii valmistavan teollisuuden parissa ja työllistää yli 100 työntekijää eteläisellä Pirkanmaalla. Kotimaisuus on tärkeää yritykselle ja sen tuotanto on kokonaisuudessaan Suomessa. Menestyksen pohjana ovat jatkuvasti kehittyvä korkealaatuinen valikoima, erinomainen palvelu, asiakaslähtöisyys sekä motivoitunut ja osaava henkilökunta.

Haemme asiakkaallemme

TOIMITUSJOHTAJAA ottamaan kokonaisvastuun yrityksen toiminnasta edeltäjän jäädessä eläkkeelle. Vastaat myynnin ja markkinoinnin johtamisesta, asiakkuuksien hyvästä hoidosta ja olet myös mukana tuotannon kehittämisessä. Toimit aktiivisella ja tavoitehakuisella otteella asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vastaat työstäsi yhtiön hallitukselle ja yhteistyö hallituksen kanssa on aktiivista.

Sinulla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä useamman vuoden kokemus toimitusjohtajan tehtävästä tai vastaavasta itsenäisen tulosyksikön johtamisesta. Arvostamme näyttöjä menestyksekkäästä johtamisesta ja myynnistä sekä kokonaisvastuullisesta asiakkuuksien hoitamisesta. Talousosaamisesi on tehtävän vaatimalla tasolla. Ruotsinkielen taito on tehtävässä eduksi ja tulet toimeen myös englannin kielellä.

Toimintaotteeltasi olet tavoitteellinen, sitoutuva ja itsesi likoon pistävä johtaja. Motivoidut toiminnasta operatiivisella ja käytännönläheisellä tasolla, mutta hahmotat asioita myös strategisesti ja kokonaisvaltaisesti. Olet yhteistyökykyinen, asiakaslähtöinen ja myynnillinen. Kommunikoit sujuvasti, innostat organisaatiota ja osaat myös kuunnella. Olet valmis matkustamaan työn puitteissa kotimaassa.

Lisätietoja tehtävästä antaa Personnel Groupin henkilöhakukonsultti Tuija Pulkkinen, puh. 03 3138 0488 tai toimitusjohtaja Ari Juvonen, puh.

03 3138 0444. Lähetä hakemuksesi ja CV:si palkkatoivomuksineen 11.10.2015 mennessä Personnel Groupin kotisivujen kautta www.personnel.fi

Opi hallitsemaan stressiä.

Marja-Liisa Manka

Stressikirja

Mistä virtaa Stressi tarttuu ihmisestä toiseen. Siksi johdon ja esimiesten kannattaa kiinnittää huomiota positiiviseen ilmapiiriin. Ja myös siksi, että hyvinvoiva ihminen on onnellisempi ja terveempi.

Kirja kertoo, miten stressi vaikuttaa elämääsi. Saat konkreettisia keinoja stressin selättämiseksi ja opit ammentamaan voimaa pysähtymisestä ja palautumisesta: raivaamaan aikaa itsellesi.

2015, 242 sivua, sh. 55 €

Tilaa nyt: talentumshop.fi

Uratie

Toimittanut Ninni Myllyoja

YLÖS. Patikoinnista innostunut Teemu Kokko nousi syyskuussa Puolan korkeimman vuoren, Rysyn, huipuille.

Vuorovedoin eteenpäin

Maailmalla voi olla suomalaisen ammattikorkeakouluopetuksen kokoinen aukko. Näin uskoo Haaga-Helian tuore rehtori Teemu Kokko.

Teksti Maija Tamminen Kuvat Vesa Laitinen

Talouselämä 32/2015

61

Uratie

TEEMU KOKON VINKIT ULKOMAILLE MUUTTAJALLE OTA SELVÄÄ.

Tutustu ennalta maan historiaan ja kulttuuriin. Helpoin tapa on tehdä se kirjojen, elokuvien ja musiikin kautta.

PANOSTA KIELEEN. Aloita opiskelu Suomessa ja jatka sitä kohdemaassa. Ajattelen, että on olemassa A- ja B-luokan muuttajia. A-luokan muuttajat opettelevat kielen edes auttavasti, B-luokan turvautuvat tulkkiin.

2 ”KAIKKIEN JOHTAJIEN pitäisi viettää pidempi jakso ulkomailla. Se olisi erittäin terveellistä, lisäisi avarakatseisuutta.”

Näin ajattelee Teemu Kokko, joka siirtyi kesäkuussa Suomen suurimman ammattikorkeakoulun rehtoriksi ja toimitusjohtajaksi koulun vararehtorin paikalta.

Koulutusalalla lähes 30 vuotta työskennellyt Kokko tuo Haaga-Helian johtoon ripauksen kansainvälisyyttä, kiitos poikkeuksellisen urapolun, jota on muovannut elämä diplomaatin, suurlähettiläs Maimo Henrikssonin rinnalla.

Kokon eteneminen on sujunut johdonmukaisesti. Ensin tuli markkinoinnin lehtorin pesti vastavalmistuneena kauppatieteiden maisterina Haaga-Helian edeltäjästä, Haaga Instituutista, myöhemmin nousu koko koulutusohjelman johtajaksi.

Lopulta jalassa olivat vararehtorin ja nyt rehtorin saappaat.

Paperilla urapolku näyttää Kokon omin sanoin jopa ”pelottavan selkeältä”. Kahden uraa luovan ihmisen haaveiden n yhteensovittaminen on tuonut särmää ä suoraviivaiseen ansioluetteloon.

Vaimon työ on saanut Kokon koukkaakkaaKUKA

TEEMU KOKKO, 54 TYÖ Haaga-Helia ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja URA Haaga-Helia, Haaga Instituutti, Hertfordshire University, Savoy-hotelli lii KOULUTUS Markkinoinnin dosentti, kauppatieteiden tohtori PERHE Vaimo ja kaksi poikaa HARRASTUKSET Vuorivaellukset, salibandy, kuntosali, Helsingin IFK:n fanittaminen

62

Talouselämä 32/2015

ETSI YSTÄVIÄ.

Hanki jo Suomessa kyseiseen maahan liittyviä kontakteja.

TEE PAPERITYÖ.

Hoida ajoissa kuntoon lähtöön liittyvät sopimusmuutokset, rokotukset ja reseptit lääkkeisiin. Dokumentoi ne.

Muuttaessa puhutaan jopa 70-80 sopimusmuutoksesta.

VALMISTA LAPSIA. Kommunikoi avoimesti lasten kanssa. Hyväksy muuton aiheuttama mielipaha. Kun teini-ikäinen repäistään ulkomaille, se on rajua. Toisaalta myös muutto takaisin Suomeen saattaa aiheuttaa surua.

4

5

3 maan kolmesti vieraalle maaperälle: Moskovaan markkinointitöihin Savoy-hotelliin, apulaisprofessoriksi Budabestiin Hertfordshire Universityyn sekä Norjaan tutkimustöihin. ”Erilaiset kulttuurit ovat kehittäneet minusta joustavamman johtajan, olen saanut valmiuksia eri kulttuurien kanssa toimimiseen”, Kokko arvioi. ”Maailmalta on tullut myös yksi merkittävä oppi: se on täynnä fantastisia ihmisiä.”

Perheen ja uran yhdistämisessä on auttanut vaimon ja miehen yhteinen filosofia: vuorovedolla eteneminen. ”Uran rakentaminen on perheessä tiimityötä. Ennen kuin toinen ottaa ratkaisevan askeleen, hän kommunikoi toisen kanssa.”

Ulkomaanvuodet ovat toistaiseksi takanapäin: Kokko aikoo luotsata tulevat vuodet Haaga-Heliaa, Henriksson nimi-

tettiin vastikään ulkoministeriön protokollapäälliköksi.

Maailmalta kerätyt kokemukset eivät silti unohdu uudessa tehtävässä. Yli 11 000 opiskelijan Haaga-Helialla on 200 kansainvälistä korkeakoulukumppania ja tuhatkunta kansainvälistä opiskelijaa.

YDINSANOJA OVAT yrittäjyys, palvelu ja myynti. Ne tuore rehtori on nostanut Haaga-Helian uuden strategian keskiöön, ja niihin koulu paneutuu tulevina vuosina.

Tulevaisuuden koulusta on jo viitteitä Haaga-Heliassa: Kokon johdolla ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat on muutettu osaamissuunnitelmiksi. Koska koulu keskittyy työelämään valmentamiseen, kurssivaatimukset laaditaan yhdessä yritysten kanssa.

Korkeakouluilla on tulevaisuudessa yhä suurempi tarve löytää oma niche koulutuskentästä.

Nyt käynnissä on erilaistumiskilpailu, jossa avainroolia näyttelee myös digitalisoituminen. Digiopetuksen kehittämisessä onnistuminen on tärkeää Haaga-Helialle ja muille korkeakouluille.

Kiristyvästä kilpailusta huolimatta Kokko sanoo tyrmäävänsä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vastakkainasettelun.

Hänen mielestään koulutusväylien vertailussa ei ole mieltä, sillä eri koulut ja koulutusohjelmat on suunniteltu eri tarpeisiin. ”Ne ovat vain kaksi eri väylää korkeakoulutukseen. Tehotonta koulutusta löytyy kummankin korkeakoulutyypin katon alta.”

MYÖS KOULUTUKSEN vienti tulee muovaamaan Suomen korkeakouluja, kunhan tutkintojen myynti vain mahdollistetaan lainsäädännöllisesti. Hän kaavailee kou-

UUSI TYÖ

+ lutusmyynnistä pientä rahoitusväylää yksityiselle Haaga-Helialle. ”Voisimme toteuttaa ulkomaisissa yliopistoissa tiettyjä kokonaisuuksia. Ei ole myöskään poissuljettua, että jonkin ajan kuluttua perustaisimme toimipisteen ulkomaille.”

Koulutusmyynti ei silti olisi mikään kultakaivos kouluille tai Suomelle. Markkina on erittäin kilpailtu. Kokko kannustaa päättäjiä koulutusmyynnin mahdollistamiseen, epäonnistumisen uhallakin. ”Koulutus on kuitenkin sellainen alue, josta Suomi erityisesti tunnetaan. On tyhmää, jos mahdollisuutta ei käytetä.”

KOKKO ON tällä hetkellä hieman huolissaan opiskelijoilta vaadittavasta 55 opintopisteen vuosittaisesta suorituskiintiöstä.

Se vaikuttaa koulujen rahoitukseen sekä työelämän ja opiskelun joustavaan yhdistämiseen. ”Se panee pääkaupunkiseudulla opiskelevat nuoret eriarvoiseen asemaan muualla opiskelevien nuorten kanssa: useiden pitää käydä opiskelun ohella töissä, ja he ovat tärkeä työvoimareservi alueen yrityksille.”

Korkeakoulujen rahoitusuudistuksen myötä leijonanosa koulujen rahoista tulee nyt valtiolta. Rahoituksen määrää säätelevät opintojen suoritusvauhdin lisäksi esimerkiksi opiskelijoiden valmistuminen.

Kokko toivoisi, että rahoituksessa huomioitaisiin nykyistä voimakkaammin myös koulutuksen työllistävyys. Tällä hetkellä opiskelijoiden työllistymisen vaikutus on minimaalinen, se heijastuu rahoitukseen vain kolmen prosentin verran. ”Uusi tulospohjainen rahoitusmalli on hyvä, muttei vielä täysin vastaa työelämän tarpeita.” ■

Jaana Pakarisen tehtävänä on edistää 65 000 ihmisen työllistymistä.

Teksti Eeva-Riitta Seies

ESIMERKKINÄ. ”Kiinteistöhuollossa on jo paljon osatyöMiksi halusit töihin vammaisten kykyisiä, ja he ovat ja osatyökykyisten työllistymistä hyvin pidettyjä työnedistävään Vates-säätiöön? tekijöitä”, Jaana Pakarinen sanoo. ”Minulla on pitkä työhistoria kunntapuolella. Nastolan ja Iitin kuntien ien perusturvajohtajana työllistämisasiat kuuluivat tehtäviini. Silloin minulle aukeni, mitä on osatyökykyisten työllistäminen. Kun näin, että Vatesin toimitusjohtajan paikka oli haettavana, totesin, että minulla on hyvät taustatiedot tähän tehtävään.”

Miksi osatyökykyiset ja vammaiset pitäisi saada töihin? ”Miksi ihmisen pitäisi olla työttömänä, jos hänellä on kykyä ja halua töihin? Miksi työelämä on ollut sellaista, että vammaiset ja osatyökykyiset eivät työllisty?

KUKA Työllistymisen esteitä on raivattava pois JAANA PAKARINEN, 52 ja tarjottava kaikille yhdenvertaiset mahTYÖ Vates-säätiön toimitusjohtaja dollisuudet.” ”Suomessa on työelämän ulkopuolella URA Nastolan ja Iitin kunnat, 200 000 ihmistä, joiden sairaus tai vamma Päijät-Hämeen liitto vaikeuttaa työn tekoa. Heistä 65 000 haluai- KOULUTUS Hallintotieteiden lisensiaatti si työskennellä ja arvioi kykenevänsä te- PERHE Mies, 3 omaa lasta, uusperheessä yhteensä 7 lasta kemään työtä.” ”Avustavissa tehtävissä voisi työsken- HARRASTUKSET Liikunta ja puutarhanhoito

nellä paljon nykyistä enemmän osatyökykyisiä. Työtehtäviä voi räätälöidä, esimerkiksi toimistoissa joku osatyökykyinen voisi ottaa kopioita ja keittää kahvia, ja vapauttaa siten muiden työntekijöiden aikaa muuhun.”

Mitä odotat uudelta työltäsi? ”Odotan mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, että osatyökykyiset pääsisivät työelämään. Haluan muokata asenteita ja levittää hyviä käytäntöjä kuntiin ja yrityksiin.

Meillä on useita hyviä malleja, esimerkiksi kierrätyskeskukset, joissa voi saada henkilökohtaista työhönvalmennusta. Viemme eteenpäin tietoa palkkatuista ja muista

KAROLIINA PAAVILAINEN

OLE JOUSTAVA JA POSITIIVINEN.

Voisitko työllistää osatyökykyisen?

työllistämisen tukimuodoista.” ”Kohtasin vähän aikaa sitten kaupan kassalla osatyökykyisen, joka oli erittäin ystävällinen, tarkka ja asiantunteva. Kohtaamisesta tuli hyvä mieli.” ”Kannustan kaikkia työnantajia miettimään oman organisaation valmiuksia työllistää osatyökykyisiä. Yhteiskunnallisesti on merkittävää, että saamme ihmiset tekemään tuottavaa työtä. Jos 30 miljardin julkisten hankintojen kilpailutuksissa käytettäisiin useammin sosiaalisia kriteereitä, saataisiin monta osatyökykyistä työllistettyä.” ■ Talouselämä 32/2015

63

Uratie UUSI TYÖ

Oikea aika viedä kello maailmalle Maria Lavonen etsii turvakellolle hyviä jakelijoita.

”TERVEYSTEKNOLOGIASSA tuotteistaminen ja markkinointi vievät aikaa, ja Vivago on ollut edellä aikaansa. Mutta nyt on oikea aika lähteä viemään Vivago-kello maailmalle”, sanoo Maria Lavonen.

Sporttikellon näköinen turvakello seuraa käyttäjänsä vuorokausirytmiä ja hälyttää apua silloinkin, kun henkilö ei itse pysty painamaan nappia. Kello huomaa sen, että ihminen makaa toimintakyvyttömänä lattialla kaatumisen jälkeen. Hoitaja näkee kännykästään, ketkä hoivakodin potilaista valvovat ja keiden luona on mentävä käymään. ”Juuri se, että kello hälyttää automaattisesti, tekee siitä uniikin”, Lavonen kertoo.

Vivagon turvaratkaisuja käytetään hoivakodeissa ja sairaaloissa. Kellolla on yhteensä 60 000 käyttäjää. Kotipalvelu voi käyttää sitä muistisairaan parempaan seurantaan, kun lyhyen kotikäynnin aikana ei ehdi huomata kaikkea. ”Kello hälyttää silloinkin, kun sen ottaa pois ranteesta tai kun menee se kädessä ulos.”

Syyskuun alussa Vivagon toimitusjohtajana aloittanut Lavonen lähtee kiertä-

mään Eurooppaa, ensimmäisinä vuorossa ovat Hollanti ja Saksa. ”Tunnettuutemme ei ole si vielä suuri, mutta esimerkiksi ake Ranskassa meillä on vahva jakelija. Minun tehtäväni on ymmärtää jakeluverkoston toimintaa ja etsiä yritykselle riittävän hyvät kumppanit.”

Lavonen toimi viimeksi liiketoimintajohtajana hammaskuvauslaitteistoja valmistavassa Palodexissa. Tuolloin hän tunsi monta jakelijaa henkilökohtaisesti, aina Ecuadorista asti. ”Lähtö Palodexista oli haikea, mutta halusin kehittää itseäni ja päästä kehittämään pienempää yritystä.”

Vivagon liikevaihto oli viime vuonna 3,6 miljoonaa euroa ja liikevoittoa kertyi yli satatuhatta euroa. Viennin osuus on nyt 35 prosenttia, ja tavoitteena on kaksinkertaistaa se seuraavien kolmen vuoden aikana.

Liiketoimintaoppia Lavonen sai jo uransa alussa, kun hän kaupallisti Fortumin ydinjätteen käsittelyjärjestelmiä.

Kodin tuki on ollut hänelle tärkeä. ”Menestyvän naisen takana on mies. Yhdessä olemme jakaneet vastuut.” Vapaa-ai-

KATARIINA SALMI

Teksti Eeva-Riitta Seies

HYVÄ SOTE. Maria Lavonen uskoo sote-uudistuksen tuovan Vivago-turvakellolle lisää asiakkaita, koska sen avulla hoidon voi kohdentaa tehokkaasti.

KUKA

MARIA LAVONEN, 43 TYÖ Vivagon toimitusjohtaja URA Palodex Group, GE Healthcare, SSH Communications Security, Fortum KOULUTUS Diplomi-insinööri PERHE Aviomies ja 17-, 15- ja 12-vuotiaat lapset HARRASTUKSET Koripallo ja musiikin kuuntelu

kanaan Lavonen pelaa koripalloa ja valmentaa Tapiolan Hongan 12-vuotiaita tyttöjä. ”Lapsetkin pelaavat koripalloa. Laji tukee fyysistä ja henkistä kehitystä, kehittää ryhmätyötaitoja ja nopeata päätöksentekoa.” ■

KUKA

TYÖTÄ 25 MINUUTIN PÄTKISSÄ AJATTELUTYÖN KÄÄNTÖPUOLI: työ keskeytyy, kiire vaivaa, mutta mitään ei saa aikaan. Mitä jos pirstaleista työtä pilkkoisi hallitusti?

Tätä kokeiltiin viime kesänä Suomenlinnassa, jossa järjestettiin kaksi työretriittiä.

Tapahtumat ovat osa Työterveyslaitoksen AikaJärjestys asiantuntijatyössä -tutkimushanketta.

64

Talouselämä 32/2015

Työretriitissä 25 toisilleen vierasta ihmistä keskittyvät hiljaisuudessa omiin töihin yhdessä muiden kanssa. Tilaisuudessa työskenneltiin ajanhallinnan tehostamiseen tarkoitetulla Pomodoro-tekniikalla, jossa työ jaetaan 25 minuutin pätkiin. Jokaista tiivistä työnteon jaksoa seuraa viiden minuutin tauko. Tauolla työasioita ei ole tarkoitus ajatella ollenkaan.

Työsuojelurahaston Tiedon Silta -julkaisun mukaan liki kaikki tapahtumaan osallistuneet ilmoittivat työhön keskittymisen onnistuneen hyvin, ja 84 prosenttia koki työnteon olleen tavallista tehokkaampaa. Lehden mukaan työretriittipäivä vastasi tulokseltaan lähes puoltatoista tavanomaista työpäivää. Retriitissä tehokas työaika oli noin viisi tuntia.

HISSIPUHE

Lisää bittejä, lisää kaasua

Mikä on Formula 1 -kisojen suurin tietoturvauhka, Graeme Hackland?

”

JUHO PAAVOLA

Digitalisaatio on muuttanut Formula 1 -tallien toimintaa merkittävästi. Kun astuin F1-maailmaan 1997, yhden kisaviikonlopun aikana keräämämme data mahtui yhdelle disketille. Nyt keräämme Williamsilla pelkästään perjantain harjoituksissa jokaisesta autostamme 200 sensorilla kymmenen gigatavua tietoa.

Mittaamme kaikkea, mikä autossa on mitattavissa, kuten aerodynamiikkaa, jarrujen kuumenemista ja renkaiden kulumista. Kisassa yksi insinööreistämme ohjeistaa kuljettajaa, jotta tämä tietää, missä vaiheessa voi antaa palaa täysillä ilman pelkoa renkaiden hajoamisesta.

KUKA Keräämme tietoa tehdäkGRAEME HACKLAND, 48 semme autostamme seuTYÖ Williams F1 -tallin raavalle kaudelle yhä tietohallintojohtaja (CIO) paremman.

URA Lotus-tallin tietoMäärää oleellisempaa hallintojohtajana on tiedon mahdollisimKOULUTUS Sähköinsinööri man nopea ja tehokas PERHE Vaimo ja kaksi analysointi, sillä ajostratytärtä tegiaan vaikuttavat pääHARRASTUKSET Ultratökset on tehtävä yhden maraton-juoksu kierroksen aikana. Teknikkojen määrä kilpailun aikana on rajoitettu 42 hengen tiimiin, mutta reaaliaikainen yhteys tehtaallemme antaa meille 10–15 käsiparia lisää. Voisimme ajaa tietotekniikan pettäessäkin, mutta kisan voittaminen ilman sitä olisi mahdotonta.

Asioiden internetiin ja langattomaan tiedonsiirtoon liittyy riskinsä, jotka on otettava vakavasti. Moderneja henkilöautojahan on kaapattu koemielessä langattoman verkon avulla. En ole huolissani hakkeroinnista tai esimerkiksi muiden tiimien digitaalisesta vakoilusta. Yhden tiimin teknisesti saavuttama etumatka kestää vain 2–3 kisaa. Sen jälkeen muut keksivät saman.

F1-tallissa suurin tietoturvauhka on ihmisen käytös.

Matkustamme jatkuvasti ympäri maapalloa ja kaiken tiedon on silti oltava käsissämme jatkuvasti. Siksi toimintakulttuurimme tiedon käsittelemiseen ja tallentamiseen pitää olla ehdottoman selkeä ja tiukka.”

JUHO PAAVOLA

Talouselämä 32/2015

65

Uratie TĂ&#x201E;NĂ&#x201E;Ă&#x201E;N TĂ&#x2013;ISSĂ&#x201E;

Toisiin tehtäviin TyÜtä hakevan osaaminen tai persoona eivät aina osu haussa olevaan paikkaan. Hakemus voi silti poikia tyÜpaikan.

OHJELMISTOSUUNNITTELIJAN paikkaa havitteleva palkataan projektipäällikÜksi tai robottiguruksi, myyjän tehtävää hakenut assistentiksi ja kuljettajaksi aikova varastotyÜntekijäksi. Moni tyÜnhakija on tyÜnhakuprosessin päätyttyä huomannut tulleensa palkatuksi aivan toiseen tehtävään kuin mihin alun perin haki.

It-johdon konsultointi- ja ohjelmistotalo Gofore painottaa rekrytoinnissaan kulttuurillista yhteensopivuutta. Mikäli hakijalla ei ole riittävää osaamista hakemaansa tehtävään, arvioidaan myĂśs hakijan halua ja kykyä kehittyä tehtävään. Asiakasprojekteissa toimimisen kannalta on tärkeää, että goforelainen on sosiaalisesti kyvykäs. â&#x20AC;?Haastattelemme kaikki hakijat vähintään kaksi kertaa ja haastattelijoina toimivat rekrytoinnista vastaavien lisäksi hakijan mahdolliset tulevat kollegat â&#x20AC;&#x201C; vieläpä eri henkilĂśt eri kerroilla. Haemme kulttuuriimme yhteensopivia henkilĂśitä, eli innostuneita, älykkäitä ja luoviaâ&#x20AC;?, kertoo Gofore Crew Recruiter Mari Wuoti.

Vaikka ensisijaisesti haetun

tehtävän kriteerit eivät sillä hetkellä täyttyisikään, tyÜnhakijalle saatetaan tarjota muuta tyÜtä, jos hänessä nähdään poten-

TOMI MALKKI

Teksti Henna Ikävalko

NAPPAA TYĂ&#x2013;NTEKIJĂ&#x201E; IJĂ&#x201E; IIJ JĂ&#x201E; VĂ&#x201E;Ă&#x201E;N VĂ&#x201E; Ă&#x201E;Ă&#x201E;N SOPIVAAN TEHTĂ&#x201E;VĂ&#x201E;Ă&#x201E;N í˘ą MĂ&#x201E;Ă&#x201E;RITĂ&#x201E; valintakriteerit huolellisesti. í˘˛ OTA asiantuntijat tai kollegat mukaan arvioimaan hakijan osaamisen tasoa sekä soveltuvuutta tyĂśtehtävään ja tiimiin. Testaa hakijan soveltuvuus myĂśs erilaisin tehtävin.

66

Talouselämä 32/2015

í˘ł VĂ&#x201E;LTĂ&#x201E; etsimästä vain persoonaa, jonka kanssa tulet parhaiten juttuun.

Mieti kuinka henkilĂś soveltuu yrityskulttuuriin ja tuleviin tyĂśtehtäviinsä. í˘´ KOMMUNIKOI avoimesti ja kohtele hakijaa arvokkaasti. Selvitä hakijan kiinnostus ja sitoutuminen yritykseen.

tiaalia. Samalla mietitään kasvupolku tavoitetyÜhÜn.

Projekteissa alan juniorit pääsevät kehittymään kokeneempien kollegoiden avulla.

Ikärajaa tyÜhÜn ei ole, ja innokkaat oppijat toivotetaan tervetulleiksi, sillä Wuotin mukaan kaikki uudet tyÜntekijät tuovat yritykseen mukanaan jotain uutta.

KAIKISSA TEHTĂ&#x201E;VISSĂ&#x201E; hakijan osaamistasossa ei voida joustaa. Esimerkiksi kosketusnäytĂśllisten tuotteiden testaukseen ja konenäkĂśratkaisuihin keskittyneessä OptoFidelityssä asiantuntijarooliin pyrkivän täytyy pystyä tekemään tuottavaa tyĂśtä heti, vaikka osan tyĂśajasta opiskelisi tehtävään vaadittuja taitoja. â&#x20AC;?Jos hakijalla ei ole tarvittavaa osaamista, kokemusta ja intohimoa, ei sosiaalinen kyvykkyys pelasta tyĂśnhakua. Toisinpäin harkitsemme â&#x20AC;&#x201C; jos kyseessä on kova tekijä, voidaan hänen palkkaamistaan miettiä, vaikkei hän ihan kaikille vitseille nauraisikaanâ&#x20AC;?, kertoo OptoFidelityn kehityspäällikkĂś Karoliina Hälli.

Intohimoa testataan OptoFidelityn haastatteluissa esimerkiksi kysymällä, miten hakija toimisi voitettuaan lotossa. Mikäli vastaus on, että hän kehittäisi omia projektejaan tai perustaisi yrityksen osaamisensa ympärille, Hällin mielestä käsissä on jotain arvokasta.

NIIN WUOTI, Hälli kuin Yrityspalvelu Voimassa tyÜskentelevä tyÜ- ja organisaatiopsykologi Marianne Vendell kehottavat tyÜtä tarvitsevia laittamaan rohkeasti hakemuksia vaikkeivät kaikki tyÜpaikkailmoituksessa luetellut kriteerit täyty. Jos-

OIKEASSA IÄSSÄ

Johtaja, haluan keskustella kanssasi Petteri Kolinen opettaa yrityksille palvelumuotoilun tärkeyttä. kus yritykset ovat valmiita joustamaan joidenkin ominaisuuksien kohdalla. ”Jos ilmoituksessa edellytetään erinomaista ruotsin kielen taitoa, jotkut laittavat hakemuksen, jossa kertovat, etteivät osaa ollenkaan ruotsia. Se välillä ihmetyttää. Toisinaan kannattaa kuitenkin kokeilla kepillä jäätä”, Vendell sanoo.

Koska henkilöstövuokrauksessa ja suorarekrytoinnissa tarvitaan suuri valikoima työntekijäkandidaatteja, Yrityspalvelu Voima kerää hakijoiden tiedot tietokantaan.

Avainsanojen avulla kannasta voidaan löytää sopivia ehdokkaita eri tehtäviin. Vaikka juuri sillä hetkellä sopivaa työtä ei olisikaan, voi tilanne muuttua.

INTOHIMOA TESTATAAN KYSYMÄLLÄ, MITEN HAKIJA TOIMISI VOITETTUAAN LOTOSSA. WUOTI KERTOO, että Goforella tulevat kollegat tai työtehtävässä tarvittavan osaamisen asiantuntijat ovat mukana jo hakemusten ja ansioluetteloiden karsimisvaiheessa. ”Viimeistään haastatteluvaiheessa selvitämme hakijan motivaation ja tahtotilan avoimella viestinnällä. On sekä työnantajan että työntekijän etu, että ihminen saa tehdä sitä mitä haluaa. Kerromme mitä meillä on tarjolla nyt ja mitä kohti tulevaisuudessa menemme”, Wuoti sanoo.

Vaikka hakijan motivaatio askarruttaisi, jotkut asiantuntijaorganisaatiot ottavat ajoittain tietoisia riskejä palkatessaan työntekijän. ”Joissakin tilanteissa on tärkeää saada asiantuntija edes lyhyeksikin aikaa, jotta työt saadaan kerta kaikkiaan tehdyksi”, Vendell toteaa. ■

Teksti Eeva-Riitta Seies

listolle punainen lanka. Miksi jätit Nanson? ”Enemmän oli vetoa kuin työntöä. Minä menin sinne rakentamaan identiteettiä.

Saimme valmiiksi brändikonseptit. Noora Niinikoski tuli Nanson pääsuunnittelijaksi rakentamaan mallistoa.”

Nanso aloitti juuri yt-neuvottelut yhtenä vaihtoehtona sulkea Nokian ja Tornion tehtaat. ”Kustannustehokkuuden saaminen on haasteellista. Brändin pitää olla hyvin suosittu, jotta saa paremman hintatason. Toisaalta kustannusrakenteen keventäminen vaikuttaa nopeasti.”

Mitä olet itse muotoillut viimeksi? ”Muotoilin Nokiassa vuonna 2002 sporttikuulokesarjan ja juuri sitä ennen Nokia 5110 -puhelimen. Kädenjälkeni olen jättänyt Martelan ja Nanson brändiuudistuksiin.”

Olet muotoillut muun muassa yli 20 Nokian puhelinta. Oletko rikas? ”En, ei ole tullut rojalteja. Työsopimukseni oli sellainen, että design-patentit kuuluivat työnkuvaan.” ■

Olet ollut sekä Nanson että Martelan luova johtaja ja suunnitellut Nokian matkapuhelimia. Miksi halusit suomalaista muotoilua edistävän Design Forum -organisaation toimitusjohtajaksi? ”Minulla on pitkäaikainen intohimo tuoda asiakaskeskeisyyttä yritysten johtoryhmiin. Sekä Martelassa että Nansossa olin johtoryhmän jäsen. Design Forumin uusi strategia on skarppi ja selkeä. Haluamme saada yritysjohtajat ymmärtämään strategisen muotoilujohtamisen ja yrityksen menestymisen yhteyden.”

Miten Design Forum voi auttaa yritysjohtajaa? ”Autamme muodostamaan näkemyksen, miten muotoilu tukee yritystä. Meiltä saa muotoilujohtamisen eri osa-alueille työkalupakin. Käyn keskusteluja yritysten johtoryhmien ja hallitusten kanssa. Olen ollut jo konsulttiyritysten hallituksissa puhumassa asiakaskokemuksesta ja palvelumuotoilusta. Konsulttiyritykset ovat löytäneet palvelumuotoilun, esimerkiksi Accenture on ostanut itselleen pienen palvelumuotoiluyksikön.”

Nansossa olit vain alle kaksi vuotta.

Nanson uusi pääsuunnittelija sanoi Talouselämässä 23/2015, että yhtiön haaste on löytää malMYYMÄLÄ KIINNI. ”Design Forumin strategiaan ei enää kuulu KUKA oman näyttelyn eikä kaupan pitämistä”, sanoo PETTERI KOLINEN, 52 Kolinen. Erottajan TYÖ Design Forum Finlandin myymälä meni kiinni toimitusjohtaja jo vuosi sitten.

URA Nanso, Martela, Nokia KOULUTUS Teollinen muotoilija, MA Design Leadership PERHE Uusperhe, jossa puoliso ja kolme lasta HARRASTUKSET Merellä liikkuminen, mökkeily, urheilu MARCO ME

LANDER

Talouselämä 32/2015

67

Tidningarna Hufvudstadsbladet, Västra Nyland, Ă&#x2013;stnyland, Loviisan Sanomat och HangĂśtidningenHangon lehti ingĂĽr alla i KSF Media-gruppen. KSF Media är det ledande svensksprĂĽkiga mediefĂśretaget i Finland som sysselsätter omkring 200 personer och har en omsättning pĂĽ cirka 27 miljoner euro.

VI SĂ&#x2013;KER NU EN

HR-CHEF Ă&#x201E;r du ett affärsdrivet HR-proffs? Har du en bred erfarenhet av kompetensutveckling? Trivs du med att jobba i en bransch som genomgĂĽr stora fĂśrändringar? Har du ett coachande grepp? Ă&#x201E;r du villig att systematiskt utveckla en agil HR-verksamhet? Ă&#x201E;r du en god kommunikatĂśr? Vill du jobba i en missionsdriven organisation med starkt fokus pĂĽ framtiden? Om du svarar ja pĂĽ alla de här frĂĽgorna är kanske du den person vi sĂśker!

Som chef fĂśr vĂĽr HR-verksamhet: t BOTWBSBS EV GĂ&#x161;S TĂ&#x152;WĂ&#x160;M VUWFDLMJOH TPN TZTUFNBUJL PDI BENJOJTUSBUJPO t ESJWFS EV LPNQFUFOTVUWFDLMJOHFO NFE ,4' .FEJBT NJTTJPO TPN VUHĂ&#x152;OHTQVOLU t LBSUMĂ&#x160;HHFS PDI KPCCBS EV J CĂ&#x152;EF JOUFSOB PDI FYUFSOB OĂ&#x160;UWFSL t GVOHFSBS EV TPN TFLSFUFSBSF J MFEOJOHTHSVQQFO t BOTWBSBS EV GĂ&#x161;S EFO JOUFSOB PDI FYUFSOB JOGPSNBUJPOFO 'Ă&#x161;S BUU GSBNHĂ&#x152;OHTSJLU TLĂ&#x161;UB KPCCFU LSĂ&#x160;WT EFU BUU EV t IBS FSGBSFOIFU BW BUU MFEB LSĂ&#x160;WBOEF GĂ&#x161;SĂ&#x160;OESJOHTQSPDFTTFS JOPN )3 TFLUPSO t IBS FO SFMFWBOU VUCJMEOJOH QĂ&#x152; IĂ&#x161;HTLPMFOJWĂ&#x152; t LBO LPNNVOJDFSB Ă˝ZUBOEF QĂ&#x152; TWFOTLB PDI ĂĽOTLB t IBS FUU BLUJWU DPBDIBOEF USBOTQBSFOU PDI JOTQJSFSBOEF HSFQQ t USJWT NFE BUU KPCCB QĂ&#x152; FUU CĂ&#x152;EF TUSBUFHJTLU PDI QSBLUJTLU QMBO 'SĂ&#x152;HPS 3JOH SFLSZUFSJOHTLPOTVMU 3BJKB ,FNJMĂ&#x160;JOFO -FBEFS 1PJOU QĂ&#x152; NĂ&#x152;OEBH LM o QĂ&#x152; &MMFS TLJDLB F QPTU SBJKB LFNJMBJOFO!MFBEFSQPJOU ĂĽ "OTĂ&#x161;LOJOHBS NFE DW PDI MĂ&#x161;OFBOTQSĂ&#x152;L TLJDLBT UJMM IBLFNVLTFU!MFBEFSQPJOU ĂĽ senast 6.10 (F CSFWFU UJUFMO w)3 DIFG ,4' .FEJBw

Tebatti

MAXIM USIK

Toimittanut Juha Ruonala

Hukassa Big Datan keskellä Ihminen putoaa kyydistä. Valtaosa yrityksistäkään ei hallitse tietovyöryä.

Teksti Oula Maijala ja Ossi Kuittinen DIGITALISAATIO ETENEE mutta yritykset eivät tiedä, miten pysyisivät kelkassa. Digitaaliseen maailmaan syntyneet kulutta-

jat esittävät yrityksille aivan uudenlaisia vaatimuksia, joihin vanhat vastaukset eivät enää kelpaa.

Tämä tuli konkreettisesti esille it-talo EMC:n ja Institute For The Future -tut-

kimusyhtiön maailmanlaajuisessa Information Generation -tutkimuksessa, jossa luodattiin sitä, miten digitalisoituva ympäristö vaikuttaa kuluttajien elämään ja yritysten toimintaan.

Tutkimukseen vastasi 3 600 yritysjohtajaa 18 eri maasta. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei heidän yrityksensä osaa hyödyntää uutta tekniikkaa ja käytössä

Talouselämä 32/2015

69

Tebatti

Kirjoittajista Oula Maijala (vasemmalla) on pilvi- ja tallennusratkaisuja tarjoavan EMC:n Suomen maajohtaja.

Ossi Kuittinen on datasta analytiikan avulla näkemyksiä luovan SimAnalyticsin hallituksen puheenjohtaja.

olevaa dataa riittävän hyvin. Digitalisaation aiheut- suuden kehittää uusia sovelluksia ja palveluja elätama muutosvauhti on ollut niin nopea, että yrityk- määmme helpottamaan. set kaikilla toimialoilla ovat eksyksissä sen suhteen, TĂ&#x201E;LLĂ&#x201E; HETKELLĂ&#x201E; tietoa hallitsevat yhdysvaltalaiset mitä kannattaa tehdä.

Mistä tämä johtuu? Monet yritykset tekevät kaksi Google ja Facebook alustoineen. Ei pidä kuitenkaan perusvirhettä suhtautumisessaan sekä dataan että luulla, että tilanne pysyy muuttumattomana. Kehityssyklit ovat niin nopeita, että toimintaympäristĂśmtekniikkaan. í˘ą Yritykset pitävät hallussaan olevasta tiedosta me mullistuu jo muutaman vuoden välein.

Seuraava digitaalisen tiedonvälityksen mullistakynsin ja hampain kiinni, jotta muut eivät pääsisi sitä heiltä viemään. Tästä ajatusmallista pitää pääs- va alusta voi aivan hyvin tulla Suomesta. Niin Googtä eroon. Tieto on valtaa vasta silloin, kun sitä jae- le kuin Facebook saivat alkunsa yliopisto-opistaan. Uusi ajattelu synnyttää uusia palveluja ja uu- kelijoiden projekteista. Niiden taustalla ei ollut pohjattomalla kassalla det palvelut luovat lisää varustettua megayritysvaihdantaa. Tuloksena tä, vaan into kokeilla â&#x20AC;&#x201C; ja syntyy lisää jaettavaa IHMINEN ON IHMINEN ennen kaikkea uusi idea. kaikille.

Jotta voisi onnistua, í˘˛ Uusia tekniikoita piMYĂ&#x2013;S pitää olla uskallusta kodetään itseisarvona, DIGITALISOITUVASSA keilla erilaisia asioita ja vaikka hienokin teknoMAAILMASSA. myĂśs uskallusta epäonlogia on vain väline. Jos nistua. Jos me suomaväline ei tuota ihmisiä laiset emme itse ota hoihyĂśdyttäviä ja elämää parantavia asioita, sillä ei ole todellista arvoa. Ihmi- taaksemme omia digitaalisia palvelujamme, muut nen on ihminen myĂśs digitalisoituvassa maailmassa. hoitavat ne.

Pohjoismaiset toimijat kehittivät aikanaan yhteisUUTTA TIETOA tuotetaan koko ajan aivan käsittämät- tyÜssä matkapuhelinliikenteen nmt-standardin, joka tÜmiä määriä. Digitaaliset laitteet ja anturit mittaavat lÜi alkutahdit mobiilin läpimurrolle. YhteistyÜn avuljatkuvasti ympäristÜämme ja sitä, mitä me teemme. la myÜs tulevaisuuden liiketoiminnan digitaalinen Yritykset, joiden kanssa olemme kanssakäymisis- alusta voi tulla pienestä maasta. sä, keräävät koko ajan dataa meistä ja kulutustottumuksistamme.

BIG DATA, digitalisaatio ja esineiden internet ovat Tiedosta on sanottu, että se on nykyajan Ăśljyä. Ver- komeilta kalskahtavia iskusanoja. Ilman konkreettauskuva on harvinaisen onnistunut, sillä nykypäivä- tisia ajatuksia siitä, miten niitä hyĂśdynnetään, jäänä juuri data pitää talouden pyĂśrät pyĂśrimässä ja on vät ne kuitenkin pelkäksi sanahelinäksi. Digiteleviyritysten arvokkainta omaisuutta. Data muistuttaa siosta ja 3G:stä lähtien olemme saaneet kuunnella Ăśljyä myĂśs siinä, että sitäkin on jalostettava. tyhjää hokemista ilman kunnollista visiota siitä, Information Generation -tutkimuksen mukaan ku- miten uudet tekniikat oikeasti vaikuttavat ihmisluttajat odottavat yrityksiltä läpinäkyvyyttä ja yksi- ten elämään. lĂśityjä palveluja. Mikä olisikaan tälle informaatiosuInsinÜÜrikansana lähdemme helposti edistämään kupolvelle mieluisampaa kuin suosia yritystä, joka asioita tekniikka edellä, vaikka kaiken lähtĂśkohtana sekä avaa tietojaan että mahdollistaa äärimmäisen pitäisi olla ihminen: se, millä tavalla tekniikkaa käypitkälle yksilĂśllistettyjä palveluja? tetään tekemään elämästämme parempaa. AsiakkaaHenry Ford saattoi olla sitä mieltä, että musta auto na ja kansalaisena. kelpaa kaikille, mutta nykyajan kuluttajan maailKesti kauan ennen kuin hĂśyryvoima saatiin valmaan kuuluu värien koko kirjo. Tulevaisuuden yri- jastettua ihmisen hyĂśdyksi. Lopulta se kuitenkin tys voi menestyä tarjoamalla asiakkaidensa käyttÜÜn mullisti täysin yhteiskuntamme rakenteet. Tietotekjuuri heitä koskevan tiedon. Luomalla tietoon avoi- niikan valjastamisessa olemme ottaneet vasta ensimmia rajapintoja avaavat yritykset kaikille mahdolli- mäiset askeleet. Jatko on nyt omissa käsissämme. â&#x2013;

70

Talouselämä 32/2015

Siitä puhe, mistä puute VALTIOTIETEIDEN MAISTERI Sami Rainisto kirjoittaa hauskassa Pelin henki -kolumnissaan (Talouselämä 31/2015) tähtija taloustieteilijöistä. Taloustieteilijät (sekä poliitikot ja media) hahmottavat taloutta bruttokansantuotteen kautta ja jättävät pimentoon esimerkiksi tuloerot, terveyden, tasa-arvon ja ympäristön tuhoutumisen.

Bkt:ta voidaan verrata merellä seilaavan laivan moottoriin. Laivan juhlakansilla tuskin puhutaan alhaalla jyskyttävästä dieselistä, mutta kun moottori alkaa yskiä, muuttuu puheenaihe. Ensin laivan päällystöllä ja sitten vähitellen matkustajilla.

Kaikki puhuvat siitä miksi moottori yskii, ja sammuuko se kohta.

EI HYVINÄ AIKOINA PUHUTTU PALJON BRUTTOKANSANTUOTTEESTA. KANSANTALOUDESSA ON sama juttu. Kun bruttokansantuote kasvaa naapurien tahdissa, voidaan hoitaa sairaat ja ympäristö. Uutisissa tuskin mainitaan sanaa bkt.

Meillä oli takana 14 hyvää vuotta ennen vuotta 2009. Kansanedustajat puhuivat siitä, miten rahaa pitää lisätä sinne ja tänne. Ja sitä myös lisättiin. Ei hyvinä aikoina puhuttu paljon bruttokansantuotteesta.

Aurinko kiertää kuvainnollisesti yksik-

kötyökustannuksia, koska vientituotteen hinnassa ei ole muita kuluja kuin palkkakuluja, yrittäjätuloja ja veroja. Kulut kertyvät viuhkamaisesti alkutuotannosta lopputuotteeseen. Raaka-aineet ovat ilmaisia niin kauan kun ensimmäinen ihmiskäsi tai koneenkoura on niihin koskenut.

Bruttokansantuotteen kasvun pysähtyminen näkyy ensin työttömyydessä, sitten terveydenhoidossa ja koulutuksessa.

Työttömyys näkyy puolestaan tuloeroissa. Työttömän maisterin ja työssä olevan maisterin tuloero on huikea.

EERO MÄNTYLÄ dipl.ins., tuotantotalous, Jyväskylä

Osallistu keskusteluun #yitkehitys

KESTÄVÄT KAUPUNKIYMPÄRISTÖT 2015 25.11.2015 – Royal at Crowne Plaza, Helsinki

Millainen on työn ja tilan tulevaisuus? Entä saako rahalla enää laatua?

Vahvista veloitukseton paikkasi nyt: talentumevents.fi/kestavakaupunki Talouselämä 32/2015

71

Tebatti

Alaskan sulavat jäätiköt paljastavat salaisuuksia KAHDEKSAN MAAN ulkoministerit pitivät elokuun lopussa Alaskassa kokouksen ilmastonmuutoksen torjunnasta. Yhteistä kannanottoa ei kuitenkaan saatu aikaan, koska Kanada ja Venäjä vastustivat sitä.

Media uutisoi mielenosoittajien esityksistä, joissa oltiin huolissaan jääkarhujen selviytymisestä ja jäätiköiden sulamisesta. Medialle olisi voitu esittää myös niitä näkymiä, joita Alaskan sulavat jäätiköt ovat paljastaneet. Samanlaisia löytöjä on tehty ainakin Alaskan suurimman jäätikön Bearingin liepeiltä sekä Mendenhall-jäätikön alueelta läheltä eteläistä Juneaun kaupunkia.

Molemmissa paikoissa on paljastunut jäätikön alta muinaisten metsien hyvin säilyneitä jäänteitä. On löytynyt halkaisijaltaan jopa 1,6 metrisiä pystyssä olevia kantoja juurineen sekä puunrunkoja, joissa on vielä kaarnaa tallella. Alustavat ikämääritykset osoittavat puiden kasvaneen vuosien 600 ja 1000 välisenä aikana.

JÄÄTIKÖN ALTA PALJASTUU MUINAISTEN METSIEN HYVIN SÄILYNEITÄ JÄÄNTEITÄ.

SILLE RYHMÄLLE ilmastonmuutoksen tutkijoita, jotka selvittävät erilaisilla tutkimusmenetelmillä maapallon lämpötilamuutoksia ajanlaskumme alusta lähtien, ei tämä tullut yllätyksenä. Oheisessa graafissa on ruotsalaisen tutkijan Fredrik Ljungqvistin tekemä ana-

www.talouselama.fi Päätoimittaja Reijo Ruokanen Toimituspäällikkö Emilia Kullas Uutispäälliköt Mirva Heiskanen, Risto Malin, Henrik Muukkonen (Markkinointi&Mainonta), Ninni Myllyoja (Fakta), Merja Saarinen Ulkoasupäällikkö Laura Korkalainen Toimitussihteeri Eija Pöysä Yritystutkijat Erkka Felt, Anne Vanhanen Toimittajat Elina Hakola, Olli Harma, Seija Holtari, Ilkka Jauhiainen, Matti Kankare, Mari Karjalainen, Saara Koho, Elina Lappalainen, Kimmo Lundén, Pekka Lähteenmäki, Antti Mikkonen, Juha-Matti Mäntylä, Sami Rainisto, Irmeli Salo, Eeva-Riitta Seies, Ismo Virta, Matti Virtanen, Jonna Vuokola Tietoanalyytikko Marjut Nousiainen Graafikot Tiina Haavistola, Matti Lyytikkä / Faktor Oy Valokuvaajat Arttu Laitala, Antti Mannermaa, Karoliina Paavilainen Kuvatoimittaja Timo Pylvänäinen Kuvankäsittely Faktor Oy

72

Talouselämä 32/2015

NOUSEE JA LASKEE Pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilatrendi

Lämpötilan poikkeama, °C 0,2 0 -0,2 -0,4 -0,6 -0,8

1 Vuosi

400

800

1200

1600

2000

LÄHDE: PERUSTUU 30 ERILLISEEN TUTKIMUKSEEN (LJUNGQVIST, 2010)

lyysi 30 yksittäisestä lämpötilatutkimuksesta, joissa on käytetty yhdeksää eri menetelmää.

Jäätiköiden paljastamat muinaiset metsiköt sattuvat kauniisti sille lämpimälle jaksolle, joka tunnetaan nimellä keskiajan lämmin kausi tai viikinkiajan lämmin kausi.

HALLITUSTENVÄLISELLE ilmastonmuutospaneelille IPCC:lle tämä ei tietenkään ole hyvä uutinen, koska se osoittaa että nykyisiä lämpötiloja löytyy noin 1000 vuoden jaksoissa. Muutamat tutkimukset arvioivat vuoden 1000 vaiheilta löytyvän korkeampia lämpötiloja kuin nykyiset.

Useat tutkimukset osoittavat, että on ”syytä epäillä” aurinkoa, josta tulee yli 99,9 prosenttia maapallon energiasta.

YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite Itämerenkatu 23, Helsinki Postiosoite PL 920, 00101 Helsinki Puhelin 020 442 40 (vaihde) Sähköposti te@talentum.fi tai etunimi.sukunimi@talentum.fi KUVA- JA TIETOPALVELUT Johtaja Pirjo Valpas ILMOITUSMYYNTI Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333 ILMOITUSVARAUKSET Internet mediamyynti.talentum.fi Mediasuunnittelija Marja Saulo 020 442 4361

ANTERO OLLILA tekniikan tohtori, dosentti (emer.)

Porvoo

TILAUKSET Sähköposti tilaajapalvelu@talentum.fi Puhelin 020 442 41001 Osoite PL 920, 00101 Helsinki Kestotilaus 297 euroa (12 kk)2 Määräaikaistilaus 319 euroa (12 kk)2 OSOITTEENMUUTOKSET Tilaajat tilaajapalvelu@talentum.fi, 020 442 41001 Jäsentilaajat SEFE 020 693 200, TEK ry. 09 229 12291 Sopimusasiointi 030 514 100 (8,8 snt/min sis alv 24 %) PAINO Punamusta, 2015 KUSTANTAJA Talentum Media Oy ISSN 0356-5106

1 Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. Ulkomailta yritysnumeroon soittamisen hinnoittelee ulkomainen operaattori. 2 Tilaushinta sisältää alv:n. Hinta on voimassa 31.12.2015 asti ja koskee vain kotimaan toimituksia. Ulkomaille postimaksulisä. Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaaja voi halutessaan kieltää käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Talentum Media Oy:n asiakaspalveluun. Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää kaikissa lehden uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutus- ja jakelutavoista.

Kirjat HYVÄÄ. Kirja on selkeä ja helppolukuinen.

HUONOA. Johtajan työn kokonaisuutta selventävät graafit puuttuvat.

HYVÄÄ. Selvä näkökulma: Suomi Natoon.

HUONOA. Yli 20 vuoden lähihistoriaa käsittelevässä kirjassa saisi olla kuvaliite.

HYVÄÄ. Tyylikäs kieli ja ulkoasu sekä hieno kuvitus.

HUONOA. Tämän päivän Citroënitt ohitetaan kirjassa luvattoman nopeasti ja ylimalkaisesti.

Toimittanut Eija Pöysä

Tätä mediajohtajalta Väärässä vaaditaan viiteryhmässä

Klusteri siivitti Citroënia

Mediajohtaminen Toimittaneet Nando Malmelin ja Mikko Villi. Gaudeamus 2015 187 sivua, 34 euroa

Venäjän vieressä Jukka Tarkka Otava 2015 350 sivua, 37 euroa

Citroën– The complete story Lance Cole The Crowood Press Ltd 2014 272 sivua, 25 euroa

Teksti Elina Hakola

Teksti Matti Virtanen

Teksti Reima Suomi

MEDIA-ALAN NOPEA muutos vaatii mediaalan johtotehtävissä toimivilta ihmisiltä paljon. Ei riitä, että on kokemusta ja näkemystä sisällöistä ja niiden tuottamisen organisoinnista. Ei riitä myöskään yleinen liikkeenjohdon kokemus ja monialaosaaminen. Media-alan johtajan tulee ymmärtää oman alansa jo itsessään sirpaloitunutta ja nopeasti muuttuvaa ympäristöä sekä laajasti muuta ympäröivää maailmaa.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Nando Malmelinin ja Helsingin yliopiston lehtori ja Viestinnän tutkimuskeskus CRC:n tutkimusjohtaja Mikko Villin toimittama teos tarjoaa näkökulmia muuttuvaan media-alaan sekä muutosten vaikutuksiin mediajohtajien työssä.

Kirja pohtii johtajien suhdetta alaisiin, freelancereihin ja tuottajayhteisöihin, joille tehtäviä ulkoistetaan. Lisäksi mediajohtajat hoitavat suhteita yleisöihin, hallinnoivat brändejä ja kehittelevät uusia tuotteita vastatakseen muuttuvaan kilpailuun.

Ketterä yhteistyö verkostojen kanssa on vaikeaa, koska perinteisten mediayhtiöden organisaatiorakenteet eivät tue verkostomaista toimintatapaa.

Helppoja eivät ole johdettavatkaan. Journalistit pitävät kiinni ammatin periaatteesta olla riippumattomia markkinointi- ja myyntiyksiköiden tavoitteista. Mediayritysten johtajien sekaantumista toimitustyöhön ei katsota hyvällä. Kaupallisuus on punainen vaate journalisteille, mutta mediajohtajien täytyy löytää tapoja pärjätä kaupallisessa kilpailussa.

Kirjoittajat viittaavat Robert Picardiin, jonka mielestä media-ala on johtamisen näkökulmasta erityinen toimiala, johon on vaikea pätevöityä muilla toimialoilla. Picardin mukaan mediajohtaminen on enemmän epäonnistumisten välttämistä kuin menestyksen tavoittelua. ■

TOHTORI Jukka Tarkka pahoittelee kirjansa saatesanoissa, että on ryhtynyt kirjoittamaan Suomen lähihistoriaa ennen kuin ensikäden lähteitä on saatu julkiseksi. ”Tutkijan ei pitäisi lähteä näin heikoille jäille, mutta kiusaus kävi ylivoimaiseksi”, tekijä kertoo esipuheessaan. Lukija antaa anteeksi – vuosiin 1990–2012 keskittyvä kirja on hyvä pohjustus tulevien vuosien ulkopoliittiseen keskusteluun.

Kysymys on Natosta, johon liittymistä Tarkka on kannattanut jo pitkään. PohjoisAtlantin puolustusliitto mainitaan kirjassa yli 80 sivulla, Venäjä vain 60:llä.

Teoksen dramaturgia on melko selkeä: konnan roolissa ovat ”raukeaa pasifismia” edustavat demarijohtajat sekä ”rituaaliseen pysähtyneisyyteen” juuttuneet keskustalaiset ulkopolitiikan tekijät.

Sankareiksi nousevat ministeri Max Jakobson, kolumnisti Olli Kivinen ja presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantajana toiminut Alpo Rusi, mutta eturivin poliitikot hoipertelevat.

Tarkka on tarkimmillaan kuvatessaan Suomen EU-jäsenyyden alkutaivalta 1995– 99, jolloin hän oli itse nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja. Hänellä onkin ensikäden lähde: omat päiväkirjat EU-asioita käsitelleestä suuresta valiokunnasta.

Avainhenkilöiden kuten silloisen pääministeri Paavo Lipposen haastattelu olisi tehnyt tarinasta vielä mielenkiintoisemman.

Ehkä paras mahdollisuus liittyä Natoon meni ohi 1996, kun Boris Jeltsinin johtama Venäjä oli heikko ja Nato tiedusteli rauhankumppaneiltaan liittymishaluja. Muut lähtivät, Suomi vierasti ”väärää viiteryhmää”.

Sitten tuli Vladimir Putin. Tarkan mielestä Suomen johto ei tajunnut Venäjän muutosta ”militaristiseksi poliisivaltioksi”, jonka tavoitteena oli palauttaa Neuvostoliiton tuhoama Venäjän kunnia. ■

CITROËNIN AUTOMERKIN tarina on maailmalla vähän tunnettu ja ymmärretty. Sääli – tunnetustihan tavarat, myös autot, saavat lisäarvoa vasta, kun niillä on tarina taustallaan, kirjoittaa autoiluun ja designiin erikoistunut toimittaja Lance Cole.

Kilpailu käynnistyvillä automarkkinoilla oli ankaraa. Mitkä menestystekijät kantoivat yrityksiä markkinoilla?

Citroënin kohdalla avainsanoja ovat klusteri, ilmailu ja mainonta. Peugeot, Renault, Citroën ja kymmenet muut merkit virittelivät tuotantoaan ja merkkiään samoihin aikoihin. Kilpailu oli armotonta, mutta yhteistyötäkin tehtiin. Ihmiset ja ideat liikkuivat sujuvasti yrityksestä toiseen. Citroën teki yhteistyötä Fordin ja General Motorsin kanssa tuoden monia ideoita USA:sta Eurooppaan. Monet ilmailualan teknisistä innovaatioista löysivät tiensä Citroënin autoihin. Harva tietänee, että esimerkiksi Michelin valmisti ensimmäisen maailmansodan aikana suuren määrän lentokoneita sotilaskäyttöön.

Citroën vei toimittajia milloin Saharan poikki, milloin Himalajalle. Maine kasvoi, kun autot kestivät hyvin matkojen rasitukset. Filunkikaan ei ollut vierasta. Kun Australiassa ranskalainen auto ei olisi kelvannut, markkinoi maahantuoja Citroënia siellä englantilaisena autona, ja kauppa kävi.

Alkuperäinen Citroën kaatui 1934 liian nopeaan kasvuun ja liian suureen tuotevalikoimaan. Lähes jokainen auto oli erikseen räätälöity, ja varaosa- ja muu huolto osoittautui painajaismaiseksi sekasotkuksi.

Nykyään Citroën voi hyvin, kiitos ranskalaisen autoklusterin. Michelin otti Citroënin huomaansa, ja vähitellen pala palalta myi koko tuotemerkin Peugeotille.

Peugeot ymmärsi vaalia tuotemerkkiä.

Nykyään Citroën on keskeisessä asemassa PSA-yhtymän tuotemerkkien joukossa. ■ Talouselämä 32/2015

73

PELIN HENKI

Talouskuri palaa kotiin

Teksti Pekka Lähteenmäki

SUOMESSA ON menossa ideointitalkoot. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on toivonut vaihtoehtoja hallituksen kipeille säästöille, jotka tuottavat tuskaa keskiluokalle ja haavoittavat heikoimpia.

Alexander Stubbin (kok) pääministerikaudella Suomi pyysi neuvoa talouskasvun luomiseen Ruotsin exvaltiovarainministeriltä Anders Borgilta. Nyt pitäisi kuitenkin löytää esimerkkejä kansaa kurittavista leikkauksista. Niistä on kokemusta talouskriisin pahiten runtelemissa Euroopan maissa.

Mallia voisi ottaa ensinnäkin tavoitteista. Pääministeri Sipilä on puhunut viiden prosentin tuottavuusloikasta. Vaatimatonta. Kreikan kuriohjelman tavoite oli parantaa kilpailukykyä peräti 20–30 prosentilla.

Suomessa kansa suuttui, kun hallitus kajosi lomiin ja sunnuntailisiin. Irlantilaisille tuo olisi leikkiä. Saarivaltion julkisen sektorin työntekijät leikkasivat palkkojaan keskimäärin 15 prosentilla vuonna 2008. Siinäpä vasta kipeä säästötoimi.

Palkanleikkauksia on tehty kaikissa kriisimaissa. Keinot tuntuvat nyt suomalaisista liian raaoilta.

Voi olla, mutta näitä leikkauksia Suomi on ollut EUpöydissä pakkosyöttämässä kriisimaiden tuhlareille.

Muut ovat kokeilleet talouskuripolitiikkaamme vuosien ajan. Nyt olemme itse kriisimaa, joten voimme ottaa omat neuvot käyttöön.

Tervetuloa kotiin talouskuri!

EHKÄ SUOMEN olisi aika kokeilla radikaalia verouudistusta. Mallia voisi hakea vaikka Kreikasta, joka kahdeksankertaisti kiinteistöveronsa tuotot muutamassa vuodessa. Vuonna 2014 valtion kassaan tipahtikin jo mukavat neljä miljardia euroa.

Suomi yrittää lypsää rahaa myös tiedotusvälineiltä.

Edellisen hallituksen lehdille määräämän arvonlisäveron tuotto jäi heikoksi. Hallituksen tuorein päätös oli jäädyttää Yle-veron indeksikorotukset.

74

Talouselämä 32/2015

Kreikka ei tyytynyt viilaamaan median indeksejä, vaan maan edellinen hallitus lakkautti koko Yleisradioyhtiö ERT:n ja antoi potkut 2 600 työntekijälle.

Media-ala on jo Suomessa syöksykierteessä. Nykyhallitus voisi seuraavaksi lakkauttaa koko ”Etelän Median” säästötoimena.

SÄÄSTÖPOLITIIKASSA ON tärkeintä, että jotain näyttää luottoluokittajien mielestä tapahtuvan. Esimerkiksi Kreikan nykyinen hallitus päätti jo käynnistää ERT:n uudelleen. Leikkauspolitiikan ei tarvitse olla loogista.

Esimerkiksi pääministeri Sipilä suostutteli televisiopuheessaan ammattiliittoja sopimaan lomarahojen leikkauksista. Sipilä siis vetosi ay-liikkeeseen, jotta se saisi peruttua Sipilän hallituksen epäreilut leikkaukset.

Kreikassa epäloogisuuskin on suurempaa. Pääministeri Alexis Tsipras kehotti kesällä kansaa hylkäämään tukipaketin ehtona olevan talouskurin ja kansa äänesti ”ei”. Sen jälkeen Tsipras käänsi takkinsa ja sanoi ”kyllä” talouskuripaketille. Viime viikonloppuna myös kansa sanoi käytännössä ”kyllä”, kun se äänesti Tsiprasin jatkokaudelle.

Sipiläkin voisi yrittää ratkaista pattitilanteen kansanäänestyksellä. Kysymyksestä riippumatta ei-puoli voittaisi varmasti. ■ Kirjoittaja ei luota talouskuriin, vaan talouden vapaaseen kasvatukseen.

Ford Finland

Älykäs AWD-neliveto ja Premium-varustelu

FORD KUGA Titanium Business Kuga on täynnä tyylikkäitä yksityiskohtia, jotka hivelevät silmää. Ajonautintoa täydentää älykäs AWD-nelivetotekniikka, joka analysoi olosuhteet ja jakaa vääntövoiman eri pyörille.

Vakiovarusteina mm. Korinmuotoilusarja · Bi-Xenon-ajovalot · 18” kevytmetallivanteet · Hopeanväriset kattokaiteet · Aktiivinen pysäköintiavustin · Parkkitutkat edessä ja takana · Tummennetut takalasit · Lämmitettävä tuulilasi · Osittainen nahkaverhoilu · Kaksoisautomaattinen ilmastointi (DEATC) · Ford SYNC2 Hätäaputoiminnolla · Bluetooth handsfree

FORD KUGA -MALLISTO EU-YHD. KULUTUS

C0 2

4,7–7,4 l/100 km

120–171 g/km

Ford Kuga Titanium Business AWD alk. 42.441,82 € (autoveroton hinta 32.830 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 140 g/km 9.611,82 €).

FWD-mallisto alk. 29.999,48 € (autoveroton hinta 23.050 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 143 g/km 6.949,48 €). AWD-nelivetomallisto alk.

36.655,49 €(autoveroton hinta 28.680 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 135 g/km 7.975,49 €).

FORD KUGA Titanium Business AWD alk.

42.44182 €

Ford Kuga FWD-mallisto alk. 29.999,48 € Ford Kuga AWD-mallisto alk. 36.655,49 € (Hintoihin lisätään toimituskulut 600 €)

205.05 2626<2:,5 =60 1f91,:;ff @33f;;f=f5 :<1<=(:;0 9LZ[LSPU RVRV\ZOV[LSSP[ ;HWHO[\THYH]PU[VSH[ QH ,SpT`ZHYLLUH[ [HYQVH]H[ ZPU\SSL LYPSHPZPPU [HYWLPZPPU TVUPW\VSPZL[ QH ]PYRPZ[p]p[ [PSH[ [HZVRRHHU RVRV\Z[LRUPPRHU QH [PL[`Z[P OLYR\SSPZL[ W `KpU HU[PTL[ 2LYYV ]HPU TP[p [PSHPZ\\KLS[HZP [VP]V[ TLPKpU HTTH[[P[HP[VPULU OLURPS R\U[HTTL OVP[HH RHPRLU T\\U

Mitä enemmän ostat, sitä kingimpi olet!

2\U RLZRP[p[ `YP[`RZLZP [HWHO[\TH[ 9LZ[LSPU [PSVPOPU WHSRP[ZLTTL ZPU\[ Y\UZHZRp[PZLZ[P LYPSHPZPSSH QVWH Á!U HY]VPZPSSH YH]PU[VSH QH OV[LSSPSHOQHRVY[LPSSH 1H R\U VZ[H[ WHS]LS\QHTTL Á!SSH ZHH[ /HY[^HSS (YLUHU HP[PVU Rp`[[ ZP 2/3 V[[LS\\U OLUNLSSL Kampanjan lisätiedot osoitteessa Uestel ð kingikokoXs