Talouselämä 33/2014 by Talentum Media

Lasse Laatunen: ”Sopimus tuo nuorille kohtuueläkkeet” S. 12 nro 33 | 26.9.2014 | 7,50€ | www.talouselama.fi

33 OLLI-PEKKA LYYTIKÄINEN:

HISSIPUHE

Miltä potkut tuntuivat, Anni Vepsäläinen? S. 55

FENNOVOIMA

OSAKAS SOPIMUS PALJASTAA T LA HINTATAKUUN SA

S. 6

Jokainen voitto tuo HJK:lle 200 000 euroa S. 35 WÄRTSILÄ

Wallenbergit nappasivat Ehrnroothien helmen S. 44

SEINÄÄ VASTEN

Pääministeri Alexander Stubb valmistautuu vaaleihin vaikeassa paikassa. Talous syöksyy ja hallituskumppanit puukottavat selkään. S. 24

i s k a j h a l i a t i s e l l e s t i Tilaa

in a v a o r 6n

€ 9 2 % 49 € . m r o N

1 4 i s u t E

Tekniikan Historia on mainio lehti leh hti tekniikasta, tekniika asta, historiasta, keksijöistä ja keksinnöistä kiinnostuneille kiinnostuneille. 11. Netistä Neti tilaa.tekniikanhistoria.fi, kirjoita tilaukseen tunnus 116L094A.

Tilaa heti!

3. Puhelimitse numerosta 020 442 4100, ma–pe klo 8.15–16.30.

2. Sähköpostitse: lehtikampanja@talentum.ﬁ. Kirjoita tilaukseesi tunnus 116L094A sekä nimi- ja yhteystietosi.

Kestotilaus, joka jatkuu tarjouksen jälkeen normaalihintaisena 12 kuukauden laskutusjaksoin. Tarjous voimassa 30.9.2014 saakka ja se koskee vain tilauksia Suomeen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Voit kieltää tietojesi käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Talentum Median asiakaspalveluun: PL 920, 00101 Helsinki, puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101. Puhelujen hinnat (sis. alv 24%): Lankapuhelin 8,35 snt/puhelu + 3,2 snt/min. Matkapuhelin: 19,2 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

PÄÄKIRJOITUS

Mörkö piiloon JHL:N LAKKO, jonka tarkoituksena oli pistää Helsinki sekaisin, on surullinen esimerkki todellisuudentajun puutteesta. JHL ei ole ainoa, joka kiistää tosiasiat. Suomessa on yhä laajasti vallalla käsitys, jonka mukaan maan talous saadaan kuntoon julkisia menoja lisäämällä. Olisipa se totta. Ei ole.

Jokainen, joka uskottelee kansalle, että mörkö katoaa, kun sen työntää sängyn alle, on joko pöljä tai valehtelija.

SUOMEN VALTIONVELKA on kasvanut lähes 70 prosenttia vuodesta 2008. Kaikki tämä raha on mennyt elvytykseen, tavalla tai toisella. Julkista sektoria on tehostettu viime vuosina, JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN liitto JHL haluaa, mutta menot kasvavat silettä kunnalliset palvelut tuoti ainakin seuraavat kolme tetaan kunnissa, joiden työnJULKISTEN JA vuotta. Tehostusta on tekijöistä iso osa on JHL:n jäHYVINVOINTIALOJEN pakko jatkaa. Se teseniä. Helsinki on menossa toiseen suuntaan. Sen JHL LIITTO EI OLE AINOA, JOKA kee monelle kipeää. Lainsäätäjän on haluaa estää, tarvittaessa lakKIISTÄÄ TOSIASIAT. huolehdittava siitä, koilemalla. että tuska jaetaan JHL:n jäsenten kannalta liiton vaatimus on järkevä, lyhyellä tähtäimellä. Edes mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja keskipitkällä sihdillä ei ole heidänkään etunsa, että tasaisesti. Suomen julkiset menot kasvavat, verotus kiristyy, ja HAMMASLÄÄKÄRISSÄKIN SATTUU aina, kansainvälinen kilpailukyky heikkenee. Se on väistämättä edessä, jos yhteiskunnan raken- mutta jälkeenpäin on helpompi purra kuivempaakin leipää. ■ teita ja toimintatapoja ei muuteta. Mitä lähemmäksi vaaleja mennään, sitä useampi poliitikko löytää silinteristään taikatemppuja, joiden reijo.ruokanen@talentum.com avulla Suomi saadaan nousuun ilman ainoatakaan @reijoruokanen 040 3424350 ikävää päätöstä. On helppo huudella elvytyksen perään, jos ei lainkaan ymmärrä taloutta – tai jos toimii omaa ymmärrystään vastaan. Suomi ei lähde nousuun kotimaisen kysynnän avulla, jos vientiä ei saada vetämään. Vienti ei korjaannu pelkästään hintakilpailukykyä lisäämällä, REIJO RUOKANEN päätoimittaja mutta se on välttämätön osa hoitokuuria.

POMO & VÄISÄNEN

KOMMENTTI

TALOUSKASVUKAAN EI AUTA HETI TALOUSKASVUSTAKAAN EI ole nopeaa apua kasvaneeseen työttömyyteen. Jos valtiovarainministeriön optimistinen 1,2 prosentin bkt:n kasvuennuste ensi vuonna toteutuu, vaikutus työllisyyteen näkyy vasta puolen vuoden viiveellä eli aikaisintaan ensi vuoden syksyllä. Alkuvaiheessa kasvu ei nimittäin leikkaa työttömyyttä juuri lainkaan, kun myös työvoiman tarjonta kasvaa. Työttömyyden kasvu johtuu ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisestä. Vaikeasti työllistyvien määrä kasvaa nopeasti. Yritysyhteistyötä lisätäkseen TE-toimistot jalkautuvatkin yhä laajemmin yrityksiin.

KIMMO LUNDÉN

Talouselämä 33/2014

Sisällys

26. SYYSKUUTA 2014 | ILMESTYY PERJANTAISIN | 46 NUMEROA VUODESSA |

ALARAJAKSI 65 VUOTTA. Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee ja superkarttuma poistuu. EK:n neuvottelija Lasse Laatunen on tyytyväinen uuden eläkejärjestelmän muutoksiin. S. 12

HERRA HJK. HJK:n vauhti parani, kun omistaja Olli-Pekka Lyytikäinen palkkasi oikeat ihmiset. Kuvassa Lyytikäinen kättelee Joevin Jonesta, keskellä Mika Lehkosuo. S. 35

ON VAIN KESTETTÄVÄ. Anni Vepsäläinen kertoo, miltä tuntuu saada potkut yrityksestä, joka menestyy hyvin. Hissipuhe s. 55

Uutiset

Keskellä

Uratie

Salattu hintatakuu Mahdoton yhtälö Olvi löysi kiertotien Lilius ruoskii vauhtia Ukrainan kriisi halventaa öljyä Venäläishankkeet tyssäsivät

6 7 8 9 10 11

Optimisti ansassa Putin-kapitalismi jähmetti Venäjän Herra HJK elää unelmaansa Öljy-yhtiö aloitti kulttuurikumouksen

HAASTATTELU Tuleva työeläkejärjestelmä antaa oikeutta nuorille ikäluokille, sanoo EK:n pääneuvottelija Lasse Laatunen

TALOUSARVIO Montreal sen teki

Lng poikii jätti-investoinnin Levykauppa Äx tekee myyntiennätyksiä Leka heiluu vanhojen kiinteistöjen yllä

15 16 17

Vain tähdet kelpaavat Verkon viemää Sopimusvalmistajakin voi tehdä rahaa Mikä Saksassa mättää? Pörssiviikko Ne hoitavat, jotka osaavat

VALTAVIRTA Keskustan nousu on tuulen tuomaa

KANNEN KUVA ANTTI MANNERMAA

YRITYSKAUPAT JA KASVUYRITYKSET Uusi isäntä Elosta Pienikin voi tehdä isot rahat Terveyden verkkomediat saavat oman mediatalon Kompassi osoittaa Kiinaan TEKNIIKKALAJI Nettitrolli tulee... Venäjältä?

IRTONUMERO 7,50 EUROA | WWW.TALOUSELAMA.FI

Talouselämä 33/2014

19 20 21 22 23

24 29 35 40

Sijoituselämä 44 45 46 47 48 49

Elina Engman yrittää koota Fennovoiman rahoituksesta puuttuvat 200 miljoonaa Läpi harmaan kiven Valtakieli helpottaa myyntiä Hissipuhe: Innostus näkyy tuloksessa Selätä ristiriita, löydä innostus Monitorit kelpaavat ulkomaille

51 53 54 55 56 57

Tebatti Huono kokemus leviää somessa kuin kulovalkea Mistä Kaskeala tietää, että Venäjä nielisi Nato-jäsenyytemme? Espoon väestökehitys on edelleen ripeää Vieläkö verotusta on varaa kiristää? Posti haluaa kehittyä asiakkaiden mukana Kunnilla on rahaa kiinni seinissä ja tyhjinä seisovissa tiloissa

59 62 62 63 63 64

KIRJAT

PELIN HENKI

Viivan alle ei jää numeroita. Sinne jää rahaa. Haluatko enemmän kannattavia asiakkaita, jotka tekevät isompia keskiostoksia? Vai oletko ennemminkin kiinnostunut rahankierron nopeuttamisesta, vuolaammasta kassavirrasta ja luottotappioiden pienentämisestä? Kiinnostaako kustannustehokkuus ja pääomien sekä resurssien vapautuminen liiketoimintaan? Vai sykkiikö sydämesi asiakaspalvelun parantamiselle ja asiakastyytyväisyyden kasvattamiselle?

Kyse on sinun rahoistasi

Ota yhteyttä • myynti.ﬁ@lindorff.com • puh. 010 2700 700 • www.lindorff.ﬁ

Uutiset

Uutispäällikkö Merja Saarinen

RISKIT TIETOON. Oulun Energian laatima lausunto paljastaa osakassopimukseen kirjatun hintatakuun pituuden ja rahoitusvastuun.

YDINVOIMA

Salattu hintatakuu Fennovoiman osakassopimus paljastaa, että Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaiden takuusähköhinta kestää vain 12 vuotta. Teksti Matti Kankare FENNOVOIMAN YDINVOIMALAN hintatakuu yhtiön toisen omistajan Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaille kestää 12 vuotta, eli vuoteen 2036 asti jos ydinvoimala valmistuu vuonna 2024. Hintatakuusta on sovittu Fennovoiman suurimman omistajan Voimaosakeyhtiö SF:n ja venäläisen Rusatom Overseas CJSC:n ja sen tytäryhtiön RAOS Voiman välisessä osakassopimuksessa, jonka mukaan ”Voimaosakeyhtiön osakkaille on kiinteä etukäteen sovittu omakustannus-

Talouselämä 33/2014

hinta laitoksen kaupallisen käytön alusta 12 vuodeksi eteenpäin.” Sähkön takuuhinnaksi on kirjattu enintään 50 euroa megawattitunnilta. Takuu ei ole kuitenkaan ehdoton. Sopimuksesta on rajattu pois eräitä laitostoimittajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevia kustannustekijöitä, eli tiukan paikan tullen Rosatom voisi saada muita osakkaita maksamaan ydinvoimalan tekemästä sähköstä kovempaa hintaa. Mahdollisia yllätyspiikkejä ja -kustannuksia vastaan osakkaat ovat sopineet, että Voimaosakeyhtiön osakkaiden vastuu

voimalaitoksen rakennusaikana rajoittuu vain yhtiön rahoittamiseen etukäteen sovitun rahoitussuunnitelman mukaisesti. OSAKASSOPIMUKSELLA ON suuri merkitys sekä hankkeen kannattavuus- että rahoituslaskelmissa. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ei kuitenkaan pyytänyt sopimusta nähtäväkseen, kun ministeriö teki ehdotuksensa Fennovoiman periaatepäätöksen täydentämisen hyväksymisestä. TEM:n ylijohtaja Jorma Aurela sanoo Talouselämälle, että ministeriöllä on ollut riittävät tiedot ja perustelut Fennovoiman

TOIMITTAJAN KOMMENTTI Ismo Virta

PÖYRY ENNUSTAA NOUSUA Sähkön reaalihintaennuste Suomessa, euroa/MWh (2012 hintataso) 82

2015 1

2017

2020

2023

Pöyry

56 45

2025

Fennovoiman ydinvoimalan omakustannushinta

hankkeesta ilman osakassopimustakin. Talouselämän saamien tietojen mukaan ministeriö oli vakuuttuneempi Fennovoiman Rosatom-vetoisesta rahoituksesta kuin TVO-leirin Olkiluoto 4 -rahoituksesta. Yhtiöiden esittämissä periaatepäätösten täydentämispapereissakaan Teollisuuden Voima ei avaa rahoituksen yksityiskohtia. Porilainen kansanedustaja Sampsa Kataja (kok) sanoo, että TVO:n Olkiluoto 3:n keskeneräisyys ja välimiesoikeudenkäynti Arevan kanssa ovat ilmeisesti vaikuttaneet rahoituksen yksityiskohtien avaamiseen. ”Toisaalta eikö juuri omistuksen ja näin ollen myös rahoituksen ehdollisuus liity myös Fennovoiman lupaan. Samankaltaisia ehtoja voisi liittää myös TVO:n lupaan.” HINTATAKUUN MÄÄRÄAIKAISUUDESTA ei ole Fennovoima-leiristä hihkuttu. Asiaan otti kantaa Oulun Energia -liikelaitoksen johtokunta. Sen mukaan kokonaiskustannukseltaan noin seitsemän miljardin euron investoinnin kannattavuuden kannalta keskeinen riski on sähkön hinnan ohella jälleenrahoituksen riski, kun 12 vuoden omakustannushintatakuu päättyy. ”Yhtiöllä on tuolloin merkittävästi pitkäaikaista velkaa, ja pääomakustannus vaikuttaa siten ratkaisevasti sähkön omakustannushintaan.” Ongelma on siis se, että Fennovoiman voimalan omakustannushinta voi nousta reippaasti ja selvästi sähkön markkinahintaa korkeammaksi 2030-luvulla. Tulevat kuntien päättäjät saavat tämän riskin vastaansa annettuna, koska sähkön tulevaa hintaa noin kaukaisessa tulevaisuudessa voidaan vain arvailla. Toisin päin arvioiden Rosatom ottaa 12 vuodeksi suurimman riskin Fennovoiman sähkön hinnoittelusta, koska venäläisyhtiö käytännössä takaa muille osakkaille tietyn sähkön hinnan näin pitkäksi ajaksi.

2030

Fennovoima1 35

2035 LÄHDE: PÖYRY

Fennovoiman takaamaa 50 euron hintaa on Suomessa pidetty epärealistisen alhaisena, mutta ainakin konsulttiyhtiö Pöyry uskoo omiin laskelmiinsa. (kts.taulukko) Näillä hintaeroilla on merkitystä, koska iso osa Fennovoiman nykyisistä osakkaista on kuntien suoraan omistamia sähköyhtiöitä, joiden loppumyyntituote on sähkö. Niille on valtava merkitys sillä, millä hinnalla yhtiöt pystyvät sähkönsä hankkimaan. Jos Fennovoiman voimalan omakustannushinta on korkeampi kuin markkinahinta, se tarkoittaa sähköyhtiöillä suoraa tappiota. VOIMAOSAKEYHTIÖN TEOLLISILLE omistajille SSAB:lle ja Outokummulle tilanne on toinen, koska yhtiöt ostaisivat Fennovoiman sähköä oman tuotannon pyörittämiseen. Fennovoiman 9,5 terawattitunnin tuotannosta vain osa menisi teräsjäteille. Vaikka Fennovoiman ydinsähkön hinta olisi markkinasähköä kalliimpaa, niin esimerkiksi elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok) käyttämissä VTT:n arviossa oletetaan, että ilman uutta ydinvoimaa sähkön Suomen aluehinta olisi vuoden 2035 tietämillä 8–14 euroa megawattitunnilta korkeampi kuin ilman ydinvoimaa. Esimerkiksi Outokummun Tornion terästehdas käyttää sähköä noin kaksi terawattituntia vuodessa. VTT:n arvioima korkeampi hinta tarkoittaa yhdessä terawattitunnissa laskennallisesti 8–14 miljoonan euron hintaeroa vuodessa. Outokummulle ja SSAB:lle markkinahinnan edellä mainittu lasku on siten kannattavaa, vaikka Fennovoima itsessään tuottaisi markkinoita kalliimpaa sähköä, koska yhtiöt ostavat sähköstään vain osan Fennovoiman voimalasta. Pahimmillaan tämä voi viedä tilanteeseen, jossa kuntien omistamat sähköyhtiöt tukevat teräsjättejä saamatta itse mitään tilalle. ■ Lisää Fennovoimasta sivuilla 51–53.

Mahdoton yhtälö KANNATTAAKO YDINSÄHKÖ? Koska uusi ydinvoimala alkaa tuottaa voittoa? Jotta kysymyksiin voi vastata, pitää ensin tietää ydinvoimalan hinta. Ydinsähkön kustannukset ratkaisee investoinnin suuruus. Se määrää rahoituskulut ja poistot. Polttoaine- ja muut käyttökulut ovat pieniä. Periaatteessa ydinsähkön omakustannushinta on siis yksinkertaista laskea. Olkiluoto 3:n tilaajan ja voimalatoimittajan miljardivaateet toisilleen tosin osoittavat, ettei sekään laskutoimitus ihan yksinkertainen ole. Mahdottomaksi yhtälö menee, kun yrittää suhteuttaa ydinsähkön omakustannushinnan tulevaan markkinahintaan. Sähkön markkinahinta riippuu poliittisista päätöksistä. Ja poliitikot voivat päättää mitä tahansa. Jos poliitikot päättävät vuoden 2020 jälkeen päästä hiilidioksidipäästöistä eroon vain päästöoikeuksien avulla, sähkön markkinahinta nousee rajusti. Jos päästöoikeus maksaa 20 euroa hiilidioksiditonnilta, se nostaa sähkön hintaa 13 euroa megawattitunnilta. Enimmillään päästöoikeudet ovat nostaneet megawattitunnin hintaa noin 20 euroa, vähimmillään pari euroa. Koko markkinahinta on nykyisin reilut 40 euroa. Jos taas poliitikot päättävät jakaa lisää avokätisiä tukia esimerkiksi uusille tuulivoimaloille, sähkön markkinahinnat laskevat. Tuulivoimayhtiö saa takuuhinnan veronmaksajilta varmasti, joten tuotannon voi aina myydä. Megawattitunnin 10 euron markkinahinta on tuulivoimayhtiölle yhtä hyvä kuin 80 euron markkinahinta.Vain veronmaksajan osuus vaihtelee. Takuuhinta on nyt tapauksesta riippuen 83,50 tai 105,30 euroa – yli kaksi kertaa markkinahinta. Yksi konsti nostaa roimasti markkinahintaa, toinen laskee sitä. Eikä kukaan tiedä, kumpi konsti on jatkossa käytössä vai ovatko molemmat. Ei ihme, ettei investointipäätöksiä 60 vuotta käyvään voimalaan tahdo syntyä. ■ Talouselämä 33/2014

Uutiset VENÄJÄ-PAKOTTEET

Olvi löysi kiertotien Olvin riskisijoitus Valko-Venäjälle tuottaa nyt hyvin. lometriä länteen sijaitselome van Lidan kaupungin Lidskoe Pivo -panimon vuonna 2008. Sen jälkeen se on in200 vestoinut uusiin täyttövest linjoihin, keitto- sekä käylinjo mistankkikapasiteettiin ja mist varastointiin lähes 40 miljoovaras naa euroa. ”Kun tehdas siirtyi Olvin ”K omistukseen, sen kapasiteetomi oli 85–86 miljoonaa litraa. ti o Tänä vuonna päästään 165 milTän joonaan”, Aho vertaa. joo

ARVOSTETTU BRÄNDI. Olvi vie Venäjälle omistamansa Lidskoe Pivo -panimon Lidskojeolutta.

Teksti Santeri Pakkanen VOIKO MIKÄÄN elintarvikealan yhtiö nykyisessä tilanteessa kasvattaa vientiä Venäjälle? Voi. Olvin toimitusjohtaja Lasse Aho kehuu, että yhtiön Venäjän-vienti on kasvanut tänä vuonna noin 38 prosenttia. Menestyksen salaisuus on siinä, että Olvin tuotteet matkaavat Venäjälle ValkoVenäjältä. Presidentti Vladimir Putin on ripittänyt Valko-Venäjän presidenttiä Alek-

sander Lukashenkaa siitä, että vastapakotelistalla olevia länsimaisia elintarvikkeita virtaa maan rajan yli Venäjälle. Olvin tapauksessa kyseessä on rehellinen Valko-Venäjän vienti. Venäjälle ei viedä Olvin omia brändituotteita vaan Olvin 95-prosenttisesti omistaman Lidskoje Pivo -panimon Lidskoje-olutta ja suomalaista kotikaljaa muistuttavaa kvassi-virvoitusjuomaa. Olvi osti Minskistä vajaat parisataa ki-

VENÄJÄN OSUUS Olvin tuotanVEN nosta on viime vuosina kasvanut nost voimakkaasti ja on tällä hetkellä voima noin 15 prosenttia. Yhtenä syynä on se, että Lidskoje Pivo on vanha ja Venäjällä hyvin arvostettu brändi. Vientimääriin vaikuttaa myös tuotantokapasiteetin kasvattaminen. Presidentti Lukashenkan itsevaltaisesti johtama Valko-Venäjä ei ole investoijien suosiossa, mutta nykyisessä tilanteessa sillä on selviä etuja, koska maa on Venäjän kanssa samassa tulliliitossa. ”EU-maista suurten volyymien vienti

MITÄ NYT

MILLOIN PÄÄSEE ENSILUMEN LADULLE? ENSILUMI ON jo satanut Lapin hiihtokeskuksiin. Pohjoisen ruska oli tavallistakin värikkäämpi kuluvana syksynä. Ruskamatkailua suosivat kotimaan matkailijat, mutta miten on käynyt venäläismatkailijoiden varauksille? Joko hiihtokeskukset aloittavat latujen ja rinteiden lumettamisen ja milloin pääsee ensilumen laduille? KIMMO LUNDÉN

Talouselämä 33/2014

TARJA MANNINEN Markkinointijohtaja, Saariselän Matkailu ”Viikonloppuna olin matkanjärjestäjien kanssa Nuorgamissa, ruska oli hurjan hieno. Jos venäläisistä puhutaan, he tulevat viikonlopun viettoon ja ostosmatkalle rajan takaa Ivaloon ja

Saariselälle. Viime vuoteen verrattuna tammi–heinäkuussa venäläisten yöpymiset olivat 6,3 prosenttia plussalla. Kaikkiaan yöpymisiä oli 7 408. Rinteitä ja latuja lumetamme heti, kun menee pysyvästi pakkasen puolelle. Veikkaan, että Saariselältä pääsee Laanilaan hiihtäen lokakuun loppupuolella.”

ANGRY BIRDS EI MAISTUNUT

TERVEYSPALVELUT

OLVI-KONSERNIN myynti putosi tammi–kesäkuussa 3,1 miljoonaa litraa eli 1,1 prosenttia. Kokonaismyynti oli 278 miljoonaa litraa. PUDOTUS johtui pääasiassa Angry Birds -virvoitusjuomien Venäjän-viennin voimakkaasta supistumisesta. Myös ruplan heikkeneminen vaikutti. VIIME VUONNA Olvin loppuvuoden tulosta nostivat Baltia ja Valko-Venäjä.

Venäjälle on haasteellista korkeiden tuontitullien vuoksi. Tuontituotteiden vähittäishinnat ovat lähes kaksinkertaisia paikallisiin verrattuna”, Aho kuvaa. TÄHÄN MENNESSÄ Venäjän ja Ukrainan kriisillä ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia Olvin Valko-Venäjän toimintoihin. Viime vuonna Valko-Venäjä ja Baltia nostivat Olvin loppuvuoden tulosta, ja Aho uskoo niiden imuun tänäkin vuonna. ”Kannattavuutemme on siellä parempi kuin kertaakaan näiden vuosien aikana. Viro on kruununjalokivemme ja puolivuotistulos kaikkien aikojen paras. Valko-Venäjä kuitenkin haastaa Viron. Olemme erittäin tyytyväisiä tämän vuoden tuloksiin siellä”. Kilpailu on Valko-Venäjällä yhtä kovaa kuin länsimarkkinoilla, sillä vastassa ovat Euroopan kovimmat pelurit kuten Heineken ja Carlsberg. Kummallakin on maassa omaa tuotantoa. Vienti Venäjälle ei jättejä kiinnosta, sillä niillä on tehtaita myös Venäjällä. Aho näkee Valko-Venäjällä kasvumahdollisuuksia, kun mietojen juomien osuus kasvaa perinteisellä vodka-alueella. Sama trendi on käynnissä Venäjällä. ■

JOUNI PALOSAARI Toimitusjohtaja, Levi Ski Resort

”Taloudellinen tilanne näkyy niin Venäjällä kuin kotimaassakin, kesä oli hivenen heikompi kuin edellinen vuosi. Ruska-aika ja syyskuu olivat hiljaisempia, kotimaiset firmat eivät liiku niin

Lilius ruoskii vauhtia Pääomasijoittaja haluaa kasvattaa omistuksensa arvoa. Mikael Lilius antoi Mehiläisen toimitusjohtajalle potkut. Teksti Seija Holtari HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Mikael Lilius perustelee toimitusjohtaja Matti Bergendahlin lähtöä sillä, että yhtiö tarvitsee uusia näkökulmia ja vahvaa uudenlaista johtajuutta. Hän toteaa potkutiedotteessa ympäripyöreästi, että sosiaali- ja terveyspalveluala on suurten muutosten keskellä. Mikä oikeasti mättää Mehiläisessä? Ei kannattavuus. ainakaan kanna liikeMehiläisen oli viime vaihto o vuonna 263 miljoonaa euroa, josta kertyi netke totulosta totulost 27 miljoonaa euroa. Keskeinen Keske potkujen syy liittyy yhtiön kykyyn tuottaa artuott vonnousua von pääomasipä joittajien jo rahoille. ra SijoittaS jien tarj

paljon. Pysyvien pakkasten tullessa, lokakuun puolessavälissä, perinteisesti aloitamme lumetuksen, ja avaamme sitten lokakuun jälkipuoliskolla rinteet ja ladut. Rakennamme käytännössä kokonaista uutta hiihtokeskusta etelärinteelle ja toivomme kovasti, että se tekee Levistä entistä vetovoimaisemman talvimatkailukohteen tuolihisseineen. Jouluksi avaamme.”

koitushan on myydä yhtiö eteenpäin rutkasti kalliimmalla kuin millä sijoittajat sen aikanaan ostivat. Arvonnousua ruokkii parhaiten kova kasvu, ja sitä ei nyt ole näköpiirissä. Yksityiseen terveydenhuoltoon sijoittaneiden suurin pettymys liittyy soteuudistukseen. Suomeen ei ole tulossa Ruotsin kaltaista valinnanvapautta perusterveydenhoidossa, minkä lisäksi lakiluonnos pönkittää julkisen sektorin palveluita. Tämä tukkii yritysten kasvuaikeita. Toinen sijoittajat varpailleen saanut muutos on vakuutusyhtiöiden tiukkeneva linja. Vakuutusyhtiöt rajaavat terveydenhoidon kumppaniensa määrää. Lisäksi työterveyspalvelujen ostajat pihistelevät. Mehiläinen kuuluu Ruotsissa pääkonttoriaan pitävään Ambeaan. Ambean omistavat kaksi suurta pääomasijoittajaa, KKR ja Triton. Lisäksi yhtiön toimivalla johdolla on omistusta yhtiössä, myös potkut saaneella Matti Bergendahlilla. Ambean tytäryhtiö Carema niitti Ruotsissa pari vuotta sitten kehnoa mainetta vanhustenhoidossa. Maine ja arvonnousu ryvettyivät niin pahasti, että yhtiö vaihtoi nimeä. Carema on viime lokakuusta lähtien toiminut nimellä Vardaga. ■

NINA FORSELL Toimitusjohtaja, Ylläksen Markkinointi, Ylläksen Matkailuyhdistys ”Tammi–heinäkuussa venäläisten yöpymiset kasvoivat 10 prosenttia viime vuodesta. Kun venäläisten matkailu painottuu uuteen vuoteen, muutokset

nähdään varmaan vasta myöhemmin. Ruskan aika oli vilkasta, ja keskittyi kotimaan matkailijoihin. Ensilumi satoi meillä viime sunnuntaina – ja pysyi vain päivän. Kyllä se talvi sieltä tulee. Lumetus alkaa kelien mukaan, perinteisesti rinteiden avaus on marras-joulukuussa. Latua saamme aiemmin käyttöön.” Talouselämä 33/2014

Uutiset ENERGIA

Ukrainan kriisi halventaa öljyä Öljyn hinta on laskenut jyrkästi kesäkuusta ta lähtien. Yksi selitys on Ukrainan kriisi.

TAKAISIN MARKKINOILLE. Libyan öljy melkein katosi sisällissodan vuoksi markkinoilta. Tänä vuonna Libyan öljynvienti on kasvanut.

si USA:n jatkuvasti kasvavasta liuskeöljyn tuotannosta. Sen ansiosta USA:n tuontiöljyn tarve vähenee ja se tuntuu öljymarkkinoiden tasapainossa.

SNOWBIRD PERUI LENTOJAAN

TALVIVAARALLE SYYTE YMPÄRISTÖRIKOKSESTA

VENÄLÄISEN MATKANJÄRJESTÄJÄN vetäytyminen sai kotimaisen lentoyhtiö Snowbirdin perumaan lentojaan jo ennen toimintansa aloittamista. Yhtiö peruu lokakuussa alkavaksi suunnitellut lennot Oulusta Lappeenrannan kautta Alicanteen. Myös Enontekiön lentoihin tulee muutoksia.

TOIMITUSJOHTAJA Pekka Perä ja kolme muuta Talvivaaran johtajaa saivat syytteen törkeästä ympäristön turmelemisesta. Syyttäjä esittää myös yhteisösakkoa ja rikoshyödyn korvaamista. Suuromistaja Solidiumin mukaan Perän asema johdossa ei silti ole uhattuna.

GORAN TOMASEVIC

Pakotteet ja vastapakotteet heikentävät sekä Venäjän että EU-maiden kasvua. Kun kasvu hiipuu, se leikkaa öljyn kysyntää. ”Kolmannella neljänneksellä öljyn kysyntä on ollut Euroopassa aika heikkoa. Jalostamoja on seisokissa, eli ne eivät tarvitse raakaöljyä”, selittää ST1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen. Öljymarkkinoille on myös palannut tänä vuonna esimerkiksi osa Libyan öljystä. Etlan tutkija Paavo Suni muistuttaa lisäk-

ÖLJYN HALPENEMINEN iskee lujaa Venäjään, joka saa puolet vientituloistaan öljystä. Suursijoittaja George Soros ehdotti keväällä, että Venäjän voisi laittaa ahtaalle vapauttamalla USA:n strategisista varannoista öljyä eli dumppaamalla öljyn hinnan alas. Voiko öljyn halpeneminen johtuakin dumppauksesta? ”Siihen salaliittoteoriaan en usko”, Anttonen sanoo. Öljymarkkinat ovat niin suuret, etteivät osapuolet voisi sopia yhteisestä linjasta. Venäjän budjetti on tasapainossa, jos öljy maksaa 115 dollaria barrelilta. Nykyhinnoilla tasapaino menee ja kasvu kääntyy alamäeksi, mutta Putinin suosio voi kestää senkin. ”Ja jos talouden paha kriisi johtaisi palatsivallankaappaukseen, voi valtaan tulla vielä kovemman linjan kaveri. Ei ongelma ole Putin vaan Venäjä”, muistuttaa Venäjäasiantuntija Pekka Sutela. ■ Lisää öljyn hinnasta ja Venäjästä sivuilla 29–34.

Teksti Ismo Virta ÖLJYBARRELIN HINTA on syöksynyt kesäkuusta lähtien melkein 20 dollaria, tällä viikolla hinta on ollut selvästi alle sata dollaria. Yleensä kansainväliset kriisit saavat öljyn hinnan lentoon, jos osallisena on iso öljyntuottaja. Ukrainan kriisin toisena osapuolena on maailman kolmanneksi isoin öljyntuottaja Venäjä, mutta kriisi näyttää vain alentavan öljyn hintaa. LYHYET

BIOLAN SIIRSI TUOTANTOA KIINASTA SUOMEEN BIOLAN ON siirtänyt tuotantoa Kiinasta Suomen Säkylään. Päätökseen vaikuttivat Kiinan kustannustason ja rahtikustannusten nousu sekä yhtiön kestävän kehityksen linjaukset. Jatkossa Kiinan-yksikkö keskittyy maan sisämarkkinoihin.

Talouselämä 33/2014

KONESALIT

TUHANSIA KONESALEJA

Venäläishankkeet tyssäsivät

SUOMESSA on noin 200 yli 100 kW:n konesalia. Kaikkiaan yksityisiä ja julkisia konesaleja on 2 700. KONESALIEN kokonaiskapasiteetti on noin 150 MW. UUSIA datakeskuksia on suunnitteilla tai rakenteilla yli 30. KONESALIMARKKINOIDEN koko on noin kolme miljardia euroa. Se on noin kolmannes ict-markkinasta.

Venäläisten konesalihankkeet Suomessa menivät jäihin. Uusia konesaleja nousee silti tiuhaan.

LÄHDE: INVEST IN FINLAND

TIMO PYLVÄNÄINEN

LISÄÄ TILAA. Ulvilassa toimiva datakeskus Ficolo ottaa jatkuvasti lisää luolastoa käyttöönsä. Toimitusjohtaja Seppo Ihalainen (vasemmalla) ja tekninen johtaja Vesa Lahti tutkailivat tiloja toiminnan alkaessa 2011.

Teksti Merja Saarinen VENÄLÄISTEN KIINNOSTUS pystyttää konesaleja Suomeen tai ostaa konesalipalveluita Suomesta on tyssännyt lähes täysin, vaikka tähän asti venäläiset ovat olleet kovasti kiinnostuneita tallentamaan tietojaan turvaan suomalaisillekin palvelimille. Mäntsälään noussut venäläisen hakukoneyhtiö Yandexin konesali aloittaa toimintansa vuodenvaihteessa. Muut venäläissuunnitelmat sen sijaan ovat jäissä. ”Viime kevääseen asti venäläisten kiinnostus ja kysyntä oli kovaa, uusia kyselyitä tuli viikoittain, mutta viime keväänä yhteydenotot loppuivat kuin seinään. Viimeiseen puoleen vuoteen sieltä ei ole kuulunut mitään”, kertoo Ulvilassa toimivan datakeskus Ficolon toimitusjohtaja Seppo Ihalainen. Myös Helsingissä ja Espoossa toimivan, konesalipalveluja tarjoavan DataCenter Finlandin toimitusjohtaja Ilmari Vallo kertoo, että kesän jälkeen venäläisten hankkeet eivät ole edenneet lainkaan. ”Selvästi venäläiset ovat jääneet odottavalle kannalle myös uusien konesalihank-

keiden suhteen”, arvioi konesaleja Suomeen houkuttelevan Invest in Finlandin johtaja Alpo Akujärvi. Syynä venäläisten kaikkoamiseen on paitsi Venäjän talouden hiipuminen ja Ukrainan kriisi, myös tulossa oleva lainsäädäntö, joka säätelee tietojen tallentamista. Se vaatii venäläisten henkilötietojen duplikointia Venäjällä sijaitseville palvelimille, mutta ei näillä näkymin estä niiden säilyttämistä myös ulkomailla. Lain tulkinnasta on vielä epävarmuutta. VENÄLÄISTEN KYSYNNÄN hiipumisesta huolimatta uusia konesaleja nousee Suomeen jatkuvasti lisää. Kysyntää riittää muualta. Viime keväänä konesaleille annettu sähköveron alennus ja päätös tietoliikennekaapelin rakentamisesta Suomesta suoraan Saksaan ovat lisänneet Akujärven mukaan kiinnostusta hyvinkin paljon. Esimerkiksi Ulvilassa, puolustusvoimien vanhoissa kallioluolissa toimiva Ficolo on kasvanut vauhdikkaasti. Se on laajentanut kapasiteettiaan tänä vuonna jo kaksi kertaa ja lisää on luvassa.

”Aiomme kasvattaa kapasiteettia jatkossa 1–2 megawattia vuosittain eli 1–2 laajennusta vuodessa”, toimitusjohtaja Seppo Ihalainen arvioi. Ficololle venäläiset ovat olleet iso asiakasryhmä. Kaikkiaan ulkomaalaiset muodostavat valtaosan sen asiakkaista ja tuovat liikevaihdostakin puolet. ”Markkina näyttää lupaavalta. Odotamme kasvun jatkuvan voimakkaana vielä ensi ja seuraavanakin vuonna”, Ihalainen kertoo. Hintakisa ja kilpailu asiakkaista on kuitenkin hänen mukaansa kovaa. KAIKKIAAN SUOMESSA on suunnitteilla, rakenteilla tai jo valmiina yli 30 uutta konesalikapasiteettia ja -palveluita tarjoavaa datakeskusta. Uusi datakeskus on suunnitteilla esimerkiksi Kotkaan. Kotkan Energia kertoi pari viikkoa sitten tehneensä aiesopimuksen ison kansainvälisen tietotekniikkayrityksen palvelinkeskuksen rakentamiseksi. Helsingin Roihupeltoon suunnitteilla oleva Pohjoismaiden suurin konesalikeskus on puolestaan viivästynyt hieman alkuperäisestä aikataulusta. Hankkeen takana oleva DC-ROI-Helsinki -yritys ennakoi tiedotettavaa olevan lokakuussa. Myös Microsoftin lupaamaa lähes 200 miljoonan euron konesalia odotetaan edelleen. Yhtiön elokuussa tiedottama, jonnekin pääkaupunkiseudulle sijoittunut, konesali tuskin on vielä se luvattu jättiinvestointi. 200 miljoonan investointi nimittäin tarkoittaisi paperitehtaan kokoluokkaa olevaa konesalia, eikä sellaisen perustaminen onnistu salassa. ■ Talouselämä 33/2014

Uutiset

KUKA

LASSE LAATUNEN, 63 TYÖ Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtaja URA Jää eläkkeelle joulukuun lopussa, koossa 41 vuoden ura työnantajajärjestöissä. HALLITUSPAIKAT Kela, Eläketurvakeskus ja Varma KOULUTUS Oikeustieteen kandidaatti PERHE Vaimo Anja Laatunen, yksi aikuinen poika HARRASTUKSET Metsänhoito, kalastus, maastohiihto, golf

LUJAT LUUT. ”Jos tämän päivän olettamukset pitävät paikkansa, uusi työeläkejärjestelmä kestää todella kauas tulevaisuuteen”, Lasse Laatunen sanoo.

UUSI ELÄKEJÄRJESTELMÄ TUO ISOJA MUUTOKSIA SUPERKARTTUMA. 63 vuotta täyttäneille työntekijöille maksettu 4,5 prosentin superkarttuma poistuu. Tilalle tulee vanhuuseläkkeen lykkäyskorotus, joka kasvattaa eläkettä noin 3 prosenttia vuodessa.

Talouselämä 33/2014

TYÖURAELÄKE. Pitkän ja raskaan työuran tehnyt voi päästä tulevaisuudessa 63-vuotiaana työuraeläkkeelle. Juridisesti tämä on työkyvyttömyyseläkkeen alalaji.

OSA-AIKAELÄKE. 62-vuotias voi päästä osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Uusi osa-aikaeläke on ottajalleen epäedullisempi kuin nykyinen, mutta ehdoiltaan joustava.

TYÖTTÖMYYSPUTKI. Putken alaikäraja nousee vuonna 1961 syntyneille 60 vuoteen 1 kuukauteen. Aiempi päätös nostaa putken alaikärajan 59 vuoteen 1 kuukauteen vuoden 2017 alussa.

HAASTATELTAVANA LASSE LAATUNEN

”Oikeutta nuorille ikäluokille” Työeläkejärjestelmästä tulee niin hyvä, että voin rauhallisin mielin suunnata kohti eläkepäiviä, sanoo EK:n pääneuvottelija Lasse Laatunen. Teksti Antti Mikkonen Kuva Sanna Liimatainen Lasse Laatunen, olette johtanut järjestöjen maaliviivalle ehtineitä eläkeneuvotteluja. Millaisen työeläkejärjestelmän suomalaiset saavat vuonna 2017? ”Varsin hyvän. Tuleva eläkejärjestelmä toteuttaa kaikki sille asetetut ennakkoehdot: suomalaisten keskimääräinen eläkeikä nousee vuoteen 2025 mennessä 62,4 vuoteen ja kestävyysvaje supistuu runsaalla prosenttiyksiköllä. Kolmas tärkeä saavutus on, ettei työeläkemaksua tarvitse nostaa nykytasosta.” Nouseeko vanhuuseläkkeen alaikäraja 63 vuodesta 65 vuoteen? ”Kyllä. Eläkeiän nosto tapahtuu kolmen kuukauden vuosikorotuksina vuodesta 2017 lähtien. Eläkeiän korottaminen alkaa vuonna 1955 syntyneiden ikäluokasta. Tämän ikäluokan eläkeiäksi tulee 63 vuotta 3 kuukautta, vuonna 1956 syntyneiden eläkeiäksi 63 vuotta 6 kuukautta ja niin edelleen.” Kestääkö uusi eläkejärjestelmä vuoteen 2030, jonka jälkeen järjestelmän maksupaineet alkavat hellittää? ”Varmasti kestää. Valtiovarainministeriössä ja Eläketurvakeskuksessa tehdyt laskelmat ulottuvat vuoteen 2040 ja ylikin. Eläkejärjestelmän alkuvuosiksi on sovittu varsin paljon uudistuksia, jotka parantavat järjestelmän kestävyyttä.” Onko uusi eläkejärjestelmä yhtä hyvä tai jopa parempi kuin vuonna 2005 voimaan tullut nykyinen järjestelmä? ”Kumpikin on oman aikansa lapsi, ja molemmissa on ollut tavoitteena kääntää ke-

hitys kestävämmälle uralle. Edellisessä uudistuksessa siirryttiin koko työhistorian eläkepalkkaan. Siinä eläkkeen karttumat painottuivat työuran loppuun. Nyt tätä jatketaan sillä ajatuksella, että järjestelmä tekisi oikeutta nimenomaan nuorille ikäluokille.” Ketkä ovat eläkeuudistuksen pääarkkitehdit? ”Ei ole oikeudenmukaista nimetä yhtä tai kahta henkilöä. Uudistus on työmarkkinajärjestöjen laajan neuvottelukoneiston aikaansaannos. Vesa Rantahalvarin johtama pieni neuvotteluryhmä teki erittäin hyvää pohjatyötä. Erityisen tunnustuksen antaisin valtiovarainministeriön Jukka Pekkariselle ja Eläketurvakeskuksen Jukka Rantalalle ja heidän taustajoukoilleen.” Mikä kohta eläkeuudistuksessa ilahduttaa eniten? ”Hyvällä omallatunnolla voin sanoa, että uusi eläkejärjestelmä pystyy takaamaan nuorille ikäluokille kohtuullisen eläketurvan niin hyvin kuin se nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa on mahdollista. Tämä on suuri asia, koska työeläkejärjestelmän kestävyyttä on epäilty eniten juuri nuorten ikäluokkien ryhmässä. Myös se ilahduttaa, että ilman muuta uusi järjestelmä tulee olemaan rahoituskestävyydeltään parempi kuin nykyinen.” Mitä pettymyksiä uudistukseen sisältyy? ”Ei oikeastaan mitään. Pahin pettymys liittyy pitkittyneeseen neuvotteluprosessiin. Akava on ollut karttuma-asiassa täysin eri

linjoilla kuin muut palkansaajajärjestöt. Pidän äärimmäisen huonona neuvottelutaktiikkana sitä, että on alun perin lyöty lukkoon vaatimus, josta ei ole valmiutta liikkua juuri lainkaan.” Miten kovaa järjestöpeli on ollut neuvottelujen loppusuoralla? ”Aivan normaalia. Kukaan ei ole huutanut tai pakannut salkkuaan. Ei ole ollut ulosmarsseja, eikä kukaan ole onnistunut lypsämään enemmän kuin muut. Maalivahtipeli on ollut puolin ja toisin niin hyvää, ettei sattumakiekkoja ole mennyt läpi.” Onko eläkesopimus kirjoitettu riittävän selvästi, ettei synny pahoja tulkintariitoja? ”Tästä ei tule ylivoimaista ongelmaa. Pääperiaatteet on kirjoitettu niin selkeiksi, että mahdolliset erimielisyydet pystytään sopimaan niiden pohjalta. Uudistus on tarkoitus kirjoittaa laiksi sellaisella aikataululla, että tuleva hallitus voi kirjata sen ohjelmaansa ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen.” Mitä eläkeiälle tapahtuu vuoden 2025 jälkeen? ”Lakiin kirjoitettava säännös varmistaa, että vuoden 2025 jälkeen ihmisten elinajan piteneminen vaikuttaa nostavasti eläkeikään. Jos eliniänodote pitenee kolme kuukautta, työssäoloaika pitenee eläkeiän noston kautta noin kaksi kuukautta. Tästä pääsäännöstä on mahdollista poiketa sopimalla, jos siitä ei aiheudu ongelmia työurasuhteelle, työeläkejärjestelmälle tai kestävyysvajeelle.” ■ Talouselämä 33/2014

TALOUSARVIO

Montreal sen teki RION PUITESOPIMUS 1992, Kioton pöytäkirja 1997, Kööpenhaminan päästötavoitteet 2009, Pariisin tuleva ilmastokokous joulukuussa 2015. Jokaisen kokouksen jälkeen ilmastofundamentalistit ovat huutaneet, että ei riitä. Eivät ne riittäneetkään, vaan valtiot jatkoivat neuvotteluja ja tekivät uusia sopimuksia. Noin 120 maan johtajat antoivat tällä viikolla New Yorkissa ilmastojulistuksia ja puhuivat mukavia, niin kuin poliitikkojen kuuluu tehdä. Poliitikot näyttävät kokouksissa naamaansa, jotta heidän nimensä ihmisten mielissä kytkeytyisi hyvään asiaan. Neuvottelutuloksen vääntävät kuitenkin virkamiehet. KASVIHUONEPÄÄSTÖT OVAT kasvaneet 40 prosenttia Kioton pöytäkirjan jälkeen. Kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut. Globaali ilmastopolitiikka on neljännesvuosisadan ikäinen. Kioton jälkeen päästösitoumusten piirissä oli kolmannes maailman maista. Kööpenhaminan kokouksen jälkeen päästörajoituksiin sitoutui 80 prosenttia maista. Edistys siis edistyy. Ilmasto on esiteollisesta ajasta lämmennyt 0,85 astetta. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan maapallon lämpötilan nousu yli kahdella asteella aiheuttaa valtamerien pinnan nousun, viljelykelpoisen maan häviämisen tropiikista, kasvi- ja eläinlajien ihmismassiivisen sukupuuton, satojen miljoonien ihmis ten muuttoaallon köyhistä maista rikkaisiin ja monia muita tuhoja. Kun lämpötila on noussut yli kaksi astetta, ilmasto ottaa ohjat omiin käsiinsä ja muuttuu oman dynamiikkansa mukaan eikä ihminen enää mahda mitään sille. Älykkäät tutkijat ovat näin tämän laskeneet. En kuitenkaan usko, että raja on 2,0 astetta, vaan se voi olla 1,95 astetta tai 2,4 astetta. Totta puhuen ei

Talouselämä 33/2014

Teksti Esko Rantanen

tätä kukaan voi tietää ja sen viisaimmat ilmastotutkijatkin myöntävät. ILMASTOKESKUSTELUA HALLITSEVAT ilmastoalarmistit. On tietenkin hyvä olla hereillä, mutta koko maailman politiikan ja tuotantorakenteiden muuttaminen on hidasta. Poliittisia päätöksiä voivat alarmistit ohjata. Sen sijaan tuotannollisia ja teknologiapäätöksiä ohjaavat taloudelliset intressit, eivät ikuisuusnäkymät. Tämä on pysyvä ristiriita. New Yorkin ilmastohuippukokouksessa tiistaina puhunut presidentti Sauli Niinistö kertoi, että suomalaisten ratkaisu on kansallinen cleantech- ja biotalousstrategia. ”Tavoitteemme on cleantech -liiketoiminnan kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä, mikä auttaa meitä myös ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemisessä. Biomassavaroja ja siihen liittyvää osaamista hyödyntämällä Suomi voi tarjota kestäviä ratkaisuja myös maailmanlaajuisiin ponnisteluihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi”, Niinistö sanoi. Hyvä ajatus, mutta pelottaa. Harvoin onnistuvat ne bisnesstrategiat, joihin poliitikot pistävät sormensa. Firmat vannovat niille uskollisuutta vain lypsääkseen tukiaisia veronmaksajilta. ILMASTOKESKUSTELU PYÖRII hiilidioksidipäästöissä. Myös muut teollisuuden ja maatalouden käyttämät kaasut lämmittävät ilmakehää. The Economistt kertoi viime numerossaan, että yliylivoimaisesti eniten päästökaasuja on vähentänyt Montrealin pöytäkirja vuodelta 1987. Siinä 50 maata päätti vähentää yläilmakehän otsonikerrosta tuhoavien kemiallisten aineiden käyttöä 50 prosentilla vuoteen 1999 mennessä. Otsonikato on kadonnut. ■

MERENKULKU

Lng poikii jättiinvestoinnin Containerships tekee satojen miljoonien eurojen satsauksen lng-tekniikkaan. Teksti Matti Kankare CONTAINERSHIPS tekee varustamon kokoon nähden hurjat investoinnit uuteen laiva-, kontti- ja rekkakalustoon. Yhtiö on tilannut kaksi uutta rahtilaivaa, joita yhtiö pystyy ajamaan nesteytetyllä maakaasulla eli lng:llä. Kaksi vastaavaa alusta yhtiö tilasi jo toukokuussa. Toimitusjohtaja Kari-Pekka Laaksosen mukaan Containershipsin tekemien investointien yhteenlaskettu arvo – ilman laivoja – voi nousta tilausten myötä 250–300 miljoonaan euroon. Rahaa palaa uusiin kontteihin ja uuteen tekniikkaan. Laivojen lisäksi Laaksonen miettii investoimista kaasulla käyviin rekkoihin. ”Suunnittelemme investointeja lng:tä hyödyntävään rekkakalustoon Suomessa, Venäjällä ja IsossaBritanniassa. Näin voisimme tarjota mahdollisimman kestävän kehityksen mukaisen logistiikkaketjun ovelta ovelle”, Laaksonen sanoo. Laaksosen mukaan uudet alukset eivät vain täytä, vaan ylittävät vaaditut ympäristöstandardit, joita on asetettu rikkipäästöjen erikoisalueella eli SECA-alueella toimiville rahtiyrityksille. SECA-alue tarkoittaa Euroopassa käytännössä Itämeren ja Pohjanmeren alueita. Nyt tilattuja kahta uutta alusta odotetaan liikenteeseen vuoden 2017 aikana. Kaksi aiemmin tilattua laivaa toimitetaan Containershipsille vuoden 2016 kuluessa. Containershipsille investoinnit ovat kova paikka, vaikka varustamo ei suoraan olekaan alusten tilaaja, vaan yhtiö vuokraa laivat pitkäaikaisella sopimuksella alusten omistajana ja teknisenä hallinnoijana toimivalta GNS Shipping-Nordic Hamburgilta. ”Vuokrauksen lisäksi harkitsemme paraikaa myös tilattujen alusten ostoa. Tämä merkitsisi merkittäviä lisäinvestointeja ja uusia uramahdollisuuksia suomalaisille alan ammattilaisille”, Laaksonen sanoo. Containershipsin liikevaihto oli viime vuonna 206 miljoonaa euroa. Suomen lama ja Euroopan taantuma ovat näkyneet selvästi varustamon tuloksessa. Yhtiön liiketappio oli viime vuonna 4,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 liiketappio oli miljoona euroa. ■

JOHAN ON

YRITYSMARKKINAT

HALUATKO OSTAA TAI MYYDÄ YRITYKSEN? TEE SE KOMIASTI. ETELÄ-POHJANMAAN YRITYSMARKKINAT KURIKASSA 4.10.2014 KOKOAA YHTEEN OSTAJAT, MYYJÄT, ASIANTUNTIJAT JA RAHOITTAJAT. TERVETULOA ONNISTUMAAN SUOMEN MENESTYNEIMMÄLLE SEUDULLE.

ILMOITTAUDU MUKAAN 26.9. MENNESSÄ: EPYRITYSMARKKINAT.FI

TAHTOMALLA SAA JA TEKEMÄLLÄ PÄRJÄÄ

ALAVUS KUORTANE

ILMAJOKI KURIKKA

JALASJÄRVI LAPUA

KAUHAVA SEINÄJOKI

Uutiset ÄÄNITEKAUPPA

MONINAINEN MAKU

Levykauppa Äx tekee myyntiennätyksiä

Viikon 37 myydyimmät albumit Suomessa

Keskellä alan syöksykierrettä äänilevyjen kauppa voi olla myös kannattavaa.

ARTISTI

ALBUMI

LEVY-YHTIÖ

In Flames Agents & Vesa Haaja Amadeus Lundberg Robert Plant Opeth

Siren Charms Sound On Sound

Razzia/Sony Sony

Vain Rakkaus

Magnum Music Nonesuch Roadrunner/ Warner

Lullaby And... Pale Communion

LÄHDE: MUSIIKKITUOTTAJAT RY

ti on puolitoistakertaistunut, ja niissä Levykauppa Äx on ollut aina vahva. ”On havaittavissa ilmiö, jossa tavalliset kuluttajat haluavat syventää musiikin kuunteluaan musiikin harrastamiseen, jolloin siitä tulee yksi ta vapaa-ajan harrastus muiden joukkoon. Silloin ei riitä, että musiikki on bitteinä, vaan punaviinilasin viereen tarvitaan myös vinyyliä hipelöitäväksi”, Lipponen uskoo.

ALEKSI POUTANEN

LISÄÄ MYYMÄLÖITÄ. Levykauppa Äx on onnistunut yhdistämään verkkokaupan ja myymälän. Toimitusjohtaja Jyri Lipposen mukaan hybridimallin suosio kasvaa.

Teksti Markus Ånäs ”NÄEN ÄÄNILEVYKAUPAN tulevaisuuden ihan hyvänä”, sanoo Levykauppa Äx:n toimitusjohtaja Jyri Lipponen. ”Teimme tänä vuonna yksittäisen levyn myyntiennätyksemme Stam1nan levyllä, viime vuonna tuli edellinen J. Karjalaisella.” Yleinen trendi on kuitenkin täysin toinen. Äänitemusiikin kokonaismyynti on kutistunut tänä vuonna 11 prosenttia. Merkittävää on, että Musiikkituottajat-IFPI:n tilastojen mukaan myös äänitteiden latauskauppa laski jo toisena vuonna peräkkäin. Samaan aikaan Levykauppa Äx lanseerasi viime vuonna kaksi uutta kivijalkaliikettä, joita on nyt yhteensä kymmenen eri puolilla Suomea. ”Nettikauppa on myös tärkeä osa kokonaisuuttamme. Myymälämyynnin lasku koko markkinoilla johtuu mielestäni siitä, että asiakkaat ovat joutuneet lähtemään liian usein kotiin tyhjin käsin, kun levyä ei ole löytynyt. Palvelukonseptissamme keskeistä on, että kuluttajat voivat varata le-

Talouselämä 33/2014

vyn netissä ja käydä noutamassa sen myymälästämme – tämä hybridimalli lisääntyy koko ajan”, Lipponen sanoo. ILMAN GENRERAJOJA musiikkia myyneistä yleislevykaupoista on kannattamattomana joutunut lopettamaan Stupido, joka ehti nousta ikoniseen asemaan. Levykauppa Äxän liikevaihto on kasvanut vuosi vuodelta jopa kaksinumeroisilla prosenttiluvuilla. Vuoden 2013 kesäkuussa päättyneellä edellisellä tilikaudella liikevaihto kipusi 7,1 miljoonaan euroon 6,6 miljoonasta. Tuorein tilikausi on vielä vahvistamatta, mutta nyt kasvu tyssäsi, tosin laskuakaan ei juuri tullut. Vuonna 2013 yhtiö kirjasi ensimmäisen tappiollisen tilikautensa. ”Viime kesä meni kaupoissa hyvin. Varsinkin kesäkuu oli Paikallisen musiikin viikot -kampanjamme ansiosta hyvä. Näyttää siltä, että pääsemme kuluvalla tilikaudella jälleen voitolliseksi”, Lipponen sanoo. Levykauppa Äx perustaa bisneksensä asiakastuntemukseen ja trendeihin reagoimiseen. Esimerkiksi vinyylilevyjen myyn-

MYÖS TIUKASTI profiloituneilla erikoislevykaupoilla menee laskevaan trendiin nähden hyvin. Mutta myynnin eteen on tehtävä töitä. Porilaisen Jungle Recordsin toimitusjohtaja Marko Hakala on ajanut Helsinkiin yhdysvaltalaisen psykobilly-yhtye Nekromantixin keikalle. 500 hengen klubiyleisö plärää alan levyjä Hakalan tiskillä. Jungle on myös järjestänyt ison Hellcat Recordsin artistin Suomen vierailun. ”Työtä saa tehdä enemmän, mutta toisaalta se myös palkitaan: tällä hetkellä meillä menee paremmin kuin koskaan”, sanoo Marko Hakala. Yhden myymälän Jungle Recordsin liikevaihto on pyörinyt tasaisesti hieman alle 300 000 eurossa, mutta nyt se on ylittynyt. Fyysisten äänitteiden myynti onkin Suomessa edelleen merkittävästi isompaa kuin vaikkapa lähimarkkinoilla Ruotsissa tai Norjassa, mikä näkyy varsinkin erikoistuneissa liikkeissä. ”Nekromatix, Mad Sin ja Meteors myyvät takuuvarmasti hyvin, mutta sitten tulee aina päälle erikoisuuksia, kuten nyt vaikkapa 69 Eyes -yhtyeen Jyrkin yhdysvaltalaisen rockabillybändin 69 Catsin levy. Se on nyt meidän myydyin”, Hakala sanoo. ■

RAKENTAMINEN

Leka heiluu vanhojen kiinteistöjen yllä Vanhojen toimitilojen ja teollisuuskiinteistöjen purkaminen voi olla korjaamista järkevämpää – ja halvempaa.

UUTTA TILALLE. Espoon Tapiolan uudistusprojekti jatkuu ainakin vuoteen 2018. Stockmannin tavaratalo siirtyy purettavan K-marketin talon paikalle.

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA ON käynnissä monia rakennushankkeita, joissa vanha kiinteistö puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Samalla kiinteistön käyttötarkoitusta usein muutetaan eli esimerkiksi toimistorakennuksen tilalle rakennetaan asuintalo tai vanhalle kauppapaikalle aiempaa laajempi kauppakeskus. YIT:n Lauttasaaren vanhan ostoskeskuksen paikalle rakentama uusi ostoskeskus on esimerkki yleistyneestä hybridiratkaisusta, jossa liiketilojen päälle rakennetaan asuntoja ja alle pysäköintilaitos. Tyypillistä on myös, että raideliikenteen varrella tonteille haetaan tehokkaampia ratkaisuja. Lauttasaaressa uudistusta vauhdittaa metron tulo. PURKAMISTRENDIIN VAIKUTTAVAT pääkaupunkiseudun nopea väestönkasvu ja yhdyskuntarakenteen muutos. Sijainti on entistä keskeisempi tekijä. ”Pohtiessamme kiinteistön hankintaa, katsomme sen sijaintia ja selvitämme, miten se istuu olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen sekä mille toiminnoille voisi olla kysyntää. Tutkimme voiko vanhaa kiinteistöä hyödyntää uuteen käyttötarkoitukseen”, kertoo YIT:n Korjausrakentamispalvelut-yksikön johtaja Timo Erkkilä. Jos käyttötarkoituksen muuttaminen on mahdollista, niin seuraavaksi ynnätään,

KAROLIINA PAAVILAINEN

Teksti Sanna Leskinen

onko se kannattavaa. ”Laskemme, onko taloudellisesti järkevää tehdä täysmittainen peruskorjaus ja käyttötarkoituksen muutos, ja voiko yhtälöstä saada taloudellisesti toimivan tulevan omistajan kannalta”, Erkkilä sanoo. Purkukustannukset ovat vain yksi muuttuja laskelmissa. ”Täysimittaisessa peruskorjauksessa kiinteistö puretaan sisäosiltaan ja rakennetaan täysin uudelleen. Se voi olla jopa kalliimpaa kuin uudisrakentaminen”, huomauttaa Erkkilä. Purkupäätöksessä huomioidaan myös talon rakenteeseen liittyvät ominaisuudet. ”Jos rakennuksen runkoratkaisun, kerroskorkeuksien ja muiden ominaisuuksien

ENSIN PURETAAN Uudelleen rakennettavia kohteita pääkaupunkiseudulla KOHDE

Lauttasaaren ostoskeskus, Helsinki Tapiolan keskusta, Espoo Larun portti, Lauttasaari, Helsinki Konalan Portti, Helsinki Vermo (entinen tehdasalue), Espoo

VALMISTUMIS- TOIMINNOT AIKA (ARVIO)

2017 2018 2015 avoin avoin

Liiketiloja, ravintoloita, asuntoja, pysäköintilaitos Liiketiloja, asuntoja, pysäköintilaitos, bussiterminaali Asuntoja Liiketiloja, huoltoasema, toimistoja Asuntoja, koulu, päiväkoti, liiketiloja

puolesta rakennus voidaan peruskorjata, saatetaan vähintäänkin runko ja julkisivut säilyttää. Mutta jos vanha rakennus ei palvele uutta käyttötarkoitusta, se puretaan uuden tieltä.” VAIKKA PURKAMINEN onnistuu muutamassa kuukaudessa, yhteisymmärryksen löytämiseen voi mennä vuosia. ”Surullisimpia ovat tapaukset, joissa rakennus on ajettu teknisesti loppuun mutta osakkaat eivät ymmärrä, että heidän omistuksensa arvo lähenee nollaa, ellei rakennukseen investoida ja sitä peruskorjata. Se voi puoltaa rakennuksen purkamista ja uuden rakentamista”, kiteyttää HOKin kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen. Kehittäminen kaavauudistuksen kautta saattaa kestää vuosia erityisesti hybridiratkaisuissa. ”Pohdintaa pitää tehdä koko ajan. Pitää etukäteen tietää milloin on se hetki, kun kiinteistöä ei enää ylläpidetä nykyisessä tasossa vaan ajetaan se loppuun. Kymmenen vuotta on perspektiivin minimiaika”, sanoo LähiTapiolan Kiinteistövarainhoidon johtaja Vesa Immonen. ■ Talouselämä 33/2014

VALTAVIRTA

Keskustan nousu on tuulen tuomaa ”NYT KOKOOMUS on tuliterä!”, hehkutti kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen viikonvaihteen Aamulehdessä. Arvio on oikeansuuntainen, mutta vähättelevä. Kokoomuksen ykköskaarti on tunarilauma, joka korvaa osaamattomuutensa rutinoidulla kopeudella. Jos Jyrki Katainen olisi kompuroinut yhtä pahasti kuin Alexander Stubb, KaMOMENTTI tainen olisi antanut itselleen potkut. Tujunen ei ole enää vastuussa puolueensa vaalimenestyksestä. Hän vetäytyy Kirsi Pihan viestintäfirman pomoksi. Samalla kokoomuksen voittoputki todennäköisesti katkeaa.

Teksti Olli Ainola

Kepun kasvustrategia on ällistyttävän yksinkertainen. Puolue nojaa windfalliin, tuulen tuomaan. Kun kokoomus tyrii, keskusta nousee. Kepulle melkein riittää, että Mauri Pekkariselle syötetään aamuisin rauhoittavia ja Kimmo Tiilikaiselle pannaan kapula suuhun. Kun nämä äärifanaatikot pitävät pienempää melua, äänestäjät lumoutuvat Juha Sipilän samettisista latteuksista.

MARKKU ULANDER

KESKUSTAN VAALIVOITON voi pilata vain surkea ehdokasasettelu. Riski on todellinen. Etelä-Hämeen keskustapiirin jäsenäänestyksen voitti suvereenisti Sirkka-Liisa Anttila, 71. Tässäpä tulevaisuuspuolue. Vaalit ratkaistaan UudellaKOKOOMUKSEN KANNATUS on maalla. Keskusta on paniikissa, lakipisteessä. Puolue on alkakoska Antti Kaikkosen lisäksi nut varovasti mukautua ajakeskustalla ei ole kasvu-Suotukseen, että ensi vaalikaudella messa muita vahvoja nimiä. sen pitää tyytyä kakkospuoluOlli Rehn haaveilee presieen asemaan. PASKALAKI JÄIHIN. Kokoomus nappasi vihdenttiehdokkuudesta, mutKuin oireena tästä puolue- reiltä vapautuneen ympäristöministerin saltei halua eduskuntaan. Vaimo johtaja Alexander Stubb tapai- kun. Forssalainen kansanedustaja Sanni lee uutta identiteettiä. Tämän Grahn-Laasonen, 31, sai salkun. Kokoomuksen Merja Rehn yrittää Kaakkoisensimmäisiä tehtäviä on lykätä jätevesiaseSuomesta ja ehkä valitaan. lehden haastattelussa (s. 24) tuksen voimaantulo hamaan tulevaisuuteen. Puheenjohtaja Sipilä on oshän puhuu melkein kuin jul- Kokoomus ei halua vaaleissa turpiinsa kuten tanut arvokkaan merenrantama valtiovarainministeri por- Kepu ja Paula Lehtomäki vuonna 2011. talon Sipoosta. Silti hänvarihallituksessa, jota johtaa kin jänisti ja valitsi keskustalainen pääministeri. Keskusta on ampaissut kokoomuksen ohitse. Kes- varman päälle Pohjois-Pohjanmaan ehdokustalla on kasvupotentiaalia, jota kokoomuksella ei kaslistan. Sipilän kantti ei kestä hävitä henkilökohenää ole. Äänestäjät ovat uteliaampia keskustaa kuin taisissa äänissä Stubbille ja Timo Soinille. ■ kokoomusta kohtaan. ÄLLIKÄLLÄ LYÖTY

VASTAPAKOTTEIDEN UHRI. Sanomalla on huonoa tuuria politiikan vuoksi jo toistamiseen. Vuosi sitten Viktor Orbánin oikeistohallitus kansallisti Sanoman Unkarin-bisneksiä. Nyt on vuorossa Venäjä, joka vastapakotteena kansallistaa lehtiyhtiöt. Vladimir Putinin apulaiset ovat iskeneet kyntensä ulkomaalaisten omistamiin liberaaleihin sanomalehtiin ja värikkäisiin naistenlehtiin, koska ne levittävät länsimaista hapatusta. Sanomalle isku tulee tosi ikävään aikaan. Yhtiö oli päättänyt lähteä Venäjältä ja kauppa oli tiettävästi allekirjoituksia vaille valmis. Nyt edessä häämöttää omistusten alaskirjaus.

Talouselämä 33/2014

Yrityskaupat & kasvuyritykset

Toimittanut Elina Hakola

ANTTI MANNERMAA

TASAISTA KASVUA. ”Markkinoilla on suuri tarve meidän tyyppiselle yritykselle. IT on noussut liiketoiminnan keskiöön”, Futuricen toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen sanoo.

OHJELMISTOTALOT

Uusi isäntä Elosta

Innofinance luopuu menestyksekkään Futuricen omistuksesta, vaikka se vähän kirpaisee. Uusi omistaja on työeläkevakuutusyhtiö Elo. Teksti Elina Hakola OHJELMISTOYHTIÖ FUTURICE saa uuden omistajan työeläkevakuutusyhtiö Elosta. Yhtiön pitkäaikainen omistaja Innofinance lopettaa Seedcap-rahastonsa, joka on ollut Futuricen omistaja vuodesta 2002. Nyt tuli aika päästää irti. ”Perustimme rahaston vuonna 2000. Olemme kolme kertaa jatkaneet sen elinaikaa, koska siinä on ollut hyvin kehittyviä yrityksiä. Rahaston sijoittajat halusivat jo irtaantua, joten päätimme tässä vaiheessa myydä osuutemme”, Innofinancen toimi-

tusjohtaja ja osakas Martti Hintikka sanoo. Hintikan äänestä paistaa pieni luopumisen tuska. Innofinance sijoitti Futuriceen, kun se oli neljän hengen tiimi. Nyt yritys on kasvanut 220 henkeä työllistäväksi kansainväliseksi yhtiöksi. Se on tehnyt vuodesta 2004 lähtien joka tilikausi positiivisen tuloksen, kasvanut 30–50 prosenttia vuodessa, pysynyt yhdeksän vuotta Deloitten Fast 50 -listalla ja voittanut kaksi kertaa Great Place to work -kilpailun Euroopan sarjan. Oikea mallioppilas siis! ”Pohdimme sitäkin vaihtoehtoa, että jakaisimme rahasto-osuudet omistajien

kesken, jolloin halukkaat voisivat jatkaa omistajina. Se ei kuitenkaan ollut vakava vaihtoehto”, Hintikka jatkaa. KESKUSTELUT UUDEN omistajan, tuolloin vielä Eläke-Fennian kanssa alkoivat viime vuoden lokakuussa. Vuoden vaihteessa se fuusioitui LähiTapiola eläkeyhtiön kanssa Työeläkeyhtiö Eloksi. Keväällä kauppa lyötiin lukkoon. ”Yritysrahoitus on yksi Elon toiminnan kulmakivi ja painopistealue. Elo pyrkii tekemään vähemmistösijoituksia lupaaviin listaamattomiin yrityksiin toimialas-

Talouselämä 33/2014

Yrityskaupat LED-VALAISTUS

Pienikin voi tehdä isot rahat

ta riippumatta”, sijoituspäällikkö Anssi Wright sanoo. Listaamattomien yritysten läpikäymi- Led-valaistuksia tekevät Greenlux sai raharuiskeen nen on työlästä, joten sijoituksia tullee raSaksasta. Investointi avaa ovia suureen kasvuun. joitetusti vuosittain. ”Eläkevakuutusyhtiöt ovat at perinteisesti sijoittaneet muun un LEDIT KATTOON. muassa valmistavaan teol-valaistukseen. Se on toimittanut esimerGreenlux on muutlisuuteen. Futurice on nyt kiksi Ikean kiinteistöjen valaistuksia useitanut kiinteistöjen uutta taloutta edustava kansiin maihin. valaistusratkaisuja nattavasti kasvanut yhtiö, ”Suurin mielenkiintomme on päästä moekologisempiin ledvalaistuksiin useissa joka toimii kasvavalla toinistamaan näitä olemassa olevia kumpmaissa. mialalla”, Wright perustelee panuuksia, kuten Ikeaa, jolla on maaile sijoitusta. manlaajuinen myymäläverkosto. Siihen tarvitsemme kontakteja Keski-EuroopFUTURICEN toimitusjohtaja Tuomas Syrjäpaan”, Greenluxin myynti- ja markkinoinnen uskoo, että yritys voi kasvaa tulevaitijohtaja Roope Ropponen sanoo. suudessakin tasaiseen tahtiin. LVS-Capitalin investointi luo odotuksia ”Olemme nähneet, että perinteisemSaksan markkinoiden avaamiseen. Suhteipi teollisuus on herännyt digitaalisuuden Teksti Elina Hakola den lisäksi ulkopuolinen raha helpottaa yhmahdollisuuksiin ja pakkoon uudistua. tiötä omistavien työntekijöiden taloudelYritykset miettivät, miten yhdistävät lii- SAKSALAINEN SIJOITUSYHTIÖ LVS-Capital lista painetta, sillä tähän asti kasvua on ketoiminnan, teknologian ja designin. It on investoinut 1,5 miljoonaa euroa suoma- rahoitettu omilla pääomilla. Paraskin tilion noussut yritysten kellareista liiketoi- laiseen led-valaistusratkaisuja tarjoavaan kausi on toistaiseksi yltänyt nollatulokseen. minnan keskiöön. Markkinassa on iso tar- Greenluxiin. Yritys ei kerro tarkkaa vähemValaistuksen markkinat ovat valtavat. ve meidän tyyppiselle yritykselle”, Syrjä- mistöomistusosuuttaan. Osakekaupan li- Pienellä Greenluxillakin on mahdollisuus nen sanoo. säksi LVS-Capital muun muassa pääomit- päästä kiinni isoon bisnekseen. Kysymyksiin pörssiin listautumisesta ti yhtiötä. ”Isot toimijat pitivät loisteputkiliiketoiSyrjänen vastaa ”ei ajankohtaista, ei mahSijoitus kirittää Greenluxin kansainvälis- minnoistaan kiinni pitkään, joten ne tudotonta”. Uusi omistaja antaa johdolle tymistä. Liikevaihdon yritys odottaa kas- levat jälkijunassa led-yleisvalaistukseen mahdollisuuden kehittää yritystä itsenäi- vavan viime vuoden reilusta 2,5 miljoo- mukaan. Valaistuksen markkinat ovat sesti ja pitkäjänteisesti. nasta reiluun neljään miljoonaan euroon. murroksessa, ja kaikkien toimijoiden en”Meillä ei ole akuutteja rahoitustarpeita, Yrityksen liikevaihdosta 80 prosenttia tu- nusteissa led-valaistusten osalta näköpiimutta tällainen taho pystyy auttaa sellai- lee nytkin viennistä. rissä on kasvua. Me tavoittelemme koko sessakin tilanteessa. Se tuo vakaata selkäGreenlux on erikoistunut yleisvalaistuk- markkinasta promilleja, mutta sekin on jo rankaa toimintaamme”, Syrjänen sanoo. ■ seen, kuten toimistojen ja parkkihallien isoa bisnestä”, Ropponen sanoo. ■ VIIKON KAUPAT

Talouselämä 33/2014

VALTA VAIHTUU KUHMOSSA

VACON OSTI TAAJUUSMUUTTAJIA

JOROISISSA KÄY KAUPPA

SAHAYRITYS KUHMON pääomistajista Lauri Nakari, Juha Virta ja Juhani Sirviö luopuvat 83 prosentin omistuksestaan. Uusiksi omistajiksi nousevat 82 prosentin omistusosuudella toimitusjohtaja Tommi Ruha, tuotantojohtaja Pertti Huotari, metsäpäällikkö Juhani Pääkkönen, myyntijohtaja Matti Sipiläinen, kunnossapitopäällikkö Heikki Soininen ja talousjohtaja Mikko Aikkila.

VACON SOLMI Aspon omistaman Kaukomarkkinoiden kanssa heinäkuussa sopimuksen, jonka mukaan Vacon ostaa Kaukomarkkinoiden taajuusmuuttajaliiketoiminnan Puolassa. Kauppa astui voimaan syyskuun alussa, juuri ennen kuin Danfoss osti Vaconin.

JOROISTEN kunta myy tappiollisen energialaitoksensa Savon Voimalle 11,5 miljoonalla eurolla. Joroisten Osuuspankki puolestaan liittyy Oma Säästöpankki -verkostoon.

VIIKON KAUPAT

Kerro yrityskaupasta: yrityskaupat.talouselama@talentum.fi

Terveyden verkkomediat saavat oman mediatalon A-Lehdet ja Terve Media perustavat yhteisyrityksen Oma Terveys Oy:n. Terveyden verkkopalveluita yhdistävä mediatalo havittelee kasvavia kävijämääriä ja mediamyyntiä. 5 ENEMMISTÖKAUPPAA OSTAJA

OSAKEOMISTUS, % ENNEN NYT

OSTETTU YRITYS, TOIMIALA, KOTIPAIKKA

82 Kuhmo Oy, sahatavaran tuotanto, Kuhmo

LIIKEVAIHTO, HENKIMILJ. E. LÖSTÖ

Tommi Ruha, Pertti Huotari, Juhani Pääkkönen, Matti Sipiläinen, Heikki Soininen ja Mikko Aikkila

Oma Säästöpankki Oy (Parkanon, Töysän, Hauhon, Rengon, Kuortaneen ja Suodenniemen Säästöpankkisäätiöt)

Savon Voima Oyj (Savon energiaholding Oy / 22 omistajakuntaa)

Vacon Oyj

Kaukomarkkinat Oy:n taajuusmuuttajaliiketoiminta Puolassa, Puola

Perustettava yhtiö: Oma Terveys Oy (Terve Media Oy / Cor Group Oy 50 % ja A-Lehdet / Lyytikäisen perhe 50 %)

Terve Media Oy:n Terve.fi- ja Tohtori.fi -verkkopalvelut sekää A-Lehdet Oy:n Kauneusjaterveys.fi-ja Voihyvin.filiiketoiminta, verkkomedioiden julkaiseminen, Helsinki

Joroisten Osuuspankki, pankkipalvelut, Joroinen

100 Joroisten energialaitos, energiantuotanto, Joroinen

MYYJÄ

147

101 Kaukomarkkinat Oy (Aspo Oyj) 3

Lauri Nakari, Juha Virta ja Juhani Sirviö

Fuusio

Joroisten kunta

A-Lehdet Oy 50 % ja Terve Media Oy 50 %

TE-arvio

2 VÄHEMMISTÖKAUPPAA OSTAJA

OSAKEOMISTUS, % ENNEN NYT

OSTETTU YRITYS, TOIMIALA, KOTIPAIKKA

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo (Eläke-Fennia ja Lähi-Tapiola)

Futurice Oy, ohjelmistojen kehittäminen, Helsinki

LVS-Capital GmbH, Saksa (Hans Von Staff-Reitzenstein ja muita)

0 alle 30 Greenlux Finland Oy, Led-valaisinratkaisut, Helsinki

LIIKEVAIHTO, HENKIMILJ. E. LÖSTÖ

MYYJÄ

220 Seedcap Ky (Suomen teollisuussijoitus 37 %, Spinnoseed Oy 25 %, Ilmarinen 19 %, Pohjola Vakuutus 13 %, Henkivakuutusyhtiö Suomi 6 %) 9

Support Group Oy (Mikael Broman ja 2 muuta sijoittajaa), GCB Investment Ab, Ruotsi (George Bichis) sekä Greenluxin henkilökuntaa Talouselämä 33/2014

Kasvuyritykset KARTTATEKNOLOGIA

INDOORATLAS

Kompassi osoittaa Kiinaan

KEHITTÄÄ teknologiaa, joka mahdollistaa karttapaikannuksen sisätiloissa. TAUSTA Oulun yliopistossa. Perustettu alkuvuonna 2012. SAI 7,6 miljoonan euron sijoituksen hakukoneyhtiö Baidulta. TYÖLLISTÄÄ 17 työntekijää pääosin Oulussa.

Sisätiloja paikantava IndoorAtlas sai miljoonasijoituksen hakukoneyhtiö Baidulta.

ARTTU LAITALA

sisätiloissa. Se on meille huikea mahsi ALUSTA. dollisuus”, hallituksen puheenjohta”Pienet sovelluskehittäjät voivat kokeilja Inka Mero sanoo. la paikannusteknoloMero on startup-sijoittaja ja perusgiaa ilmaiseksi”, Inka tajaosakas yrityskiihdyttämö KoppiMero ja Janne HaveCatchissa, joka on ollut vauhdittamasrinen kertovat. sa IndoorAtlaksen kasvua alusta asti.

Teksti Saara Koho KARTAT RAKENNUSTEN sisätiloista ovat meille pian arkea. Ne auttavat löytämään ystävän ostoskeskuksesta kännykällä. Ruokakaupassa on helppo suunnistaa oikean tuotteen luo. Sisätilapaikannus on jo mahdollista, ja siitä povataan isoa bisnestä. Oululainen IndoorAtlas on alan edelläkävijä, jolla on 17 patenttia Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Yhtiön paikannusteknologia perustuu siihen, että rakennuksissa oleva teräs vääristää maan magneettikenttää. Se luo jokai-

seen rakennukseen uniikin magneettisen ”maiseman”, josta voi mittaamalla muodostaa kartan. Yliopistosta ponnistavan yrityksen taustalla on vuosien tieteellinen tutkimus. ”Ajoituksemme on täydellinen, sillä sisätilapaikannus on vasta nyt lähtemässä lentoon”, yrityksen toimitusjohtaja Janne Haverinen sanoo. Toisin kuin wifiin ja bluetoothiin perustuvat sisäpaikannusteknologiat, IndoorAtlas ei tarvitse erillisiä lähettimiä tai tukiasemia rakennuksissa. Se toimii pilvipalveluna. ”Ihmiset viettävät 90 prosenttia ajastaan

INDOORATLAKSEN BISNESMALLI on lisensoida teknologiaansa isoille yrityksille, jotka tarvitsevat sisätilapaikannusta. Se avaa ovea myös Android- ja iOS-alustojen kehittäjille. Syyskuun alussa Kiinan suurin hakukoneyhtiö Baidu sijoitti yhtiöön 7,6 miljoonaa euroa. Kyse ei ole pelkästä sijoituksesta, vaan strategisesta yhteistyöstä. ”Meillä oli muitakin vaihtoehtoja, mutta Baidu sitoutui viemään teknologiamme oikeisiin sovelluksiin Kiinan markkinoilla. Se painoi vaakakupissa paljon”, Haverinen kertoo. Hän toivoo, että IndoorAtlas voi olla pieni veturi Oulussa, joka on kärsinyt isoista irtisanomisista. ”Yliopisto antoi tutkimukseni tekijänoikeudet meille ja sai sitä kautta yhtiön osakkeita. Näin se saa osansa menestyksestämme. Se voi luoda jotain hyvää.” ■

KASVUYRITYSSIJOITUKSET RAHAA ALKUUN JA KASVUUN. Talouselämä seuraa alkuvaiheen yrityksiin tehtyjä sijoituksia eli venture-rahoitusta. Keräämme tiedot järjestelyistä, joissa kohdeyhtiö saa oman pääoman ehtoista rahoitusta vähintään 100 000 euroa. SIJOITTAJA

RAHOITUS, MILJ. E.

SIJOITUSKOHDE, TOIMIALA, KOTIPAIKKA, PER. VUOSI

LIIKEVAIHTO 2013, MILJ. E.

HENKILÖSTÖ

OMISTAJA

Baidu Inc (Kiina)

7,6

IndoorAtlas Oy, sisätilapaikannuksen pilvipalvelu, Oulu, 2012

KoppiCatch Oy, Finnvera Oyj, Suomen RHYhtiö Oy, LifeLine Ventures Oy, Mobility Ventures, enkelisijoittajia

Silmälääkäreitä, optikoita ja muita yksityissijoittajia

0,3

Ocuspecto Oy, näköjärjestelmän tutkimuslaitteiden kehitys, Turku, 2012

Yrityksen avainhenkilöt, Mariachi Oy, ACI Holding Oy, Cochlea Oy, Lea Hyvärinen, Medaf Oy, Turun Silmäkirurgia Oy, Silmälääkäripalvelut Pöllönen & Timgren Oy

Talouselämä 33/2014

TEKNIIKKALAJI

Nettitrolli tulee... Venäjältä?

Teksti Sami Rainisto

”INTERNETISSÄ KUKAAN ei tiedä, että olet koira.” Näin sanoi tietokoneen ääressä oleva koira toiselle koiralle klassisessa The New Yorker -lehden pilapiirroksessa vuodelta 1993. Pilapiirroksesta on tullut lehden kaikkien aikojen uudelleenpainetuin pilapiirros – ehkä siksi, että se kertoo jotain olennaista internetin luonteesta. Koskaan ei voi varmasti tietää, kuka on toisessa päässä. Nyt sanonnan voi päivittää muotoon Internetissä kukaan ei tiedä, että olet venäläinen nettitrolli. VENÄJÄ KÄY parhaillaan monen rintaman varjosotaa. Yksi näistä rintamista on todellisuus: Venäjä käy informaatiosotaa lännen kanssa tavoilla, jotka eivät ennen ole olleet mahdollisia. Yksi konkreettinen ilmentymä: Tiedotusvälineet maailmalla ja Suomessakin ovat huomanneet, että konfliktin kärjistyttyä keskustelupalstoille on tulvinut tavallista enemmän Venäjä-myönteisiä tekstejä. Puolustusministeri Carl Haglund (r.) sanoi äskettäin, että Venäjän uutismediat syöttävät ilmeisesti valtionjohdon siunauksella maailmalle paikkaansapitämätöntä tietoa. Myös sosiaalisessa mediassa ja nettipalstoilla Venäjän kädenjälki näkyy. Todisteita ei kuitenkaan ole siitä, että Venäjän valtio olisi tämän takana. Täsmällisempiä epäilyjä esitti tutkija Saara Jantunen Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta, jonka mukaan on mahdollista, että kasvaneen viestimäärän takana on Pietarissa toimiva ”trollitehdas”, joka

tehtailee liukuhihnalta Venäjä-myönteisiä viestejä eri palstoille. (Trolli tarkoittaa nettihäirikköä.) Tiedot trollitehtaasta ovat taustaltaan epämääräisiä – niin kuin kaikki muukin tämän aiheen ympäriltä. Alunperin uutinen Pietarin trollitehtaasta nousi julkisuuteen heinäkuussa. Silloin venäläisjulkaisu kertoi saaneensa käsiinsä viestinvaihtoa, joka kuvaili Internet Research Agency -yrityksen toimintaa. Sen työntekijät tykittävät tietojen mukaan maailmalle eri kanavia kymmeniä, jopa satoja viestejä päivässä. Kulmakarvoja on Suomessa nostattanut myös muun muassa suhteellisen laajasti seurattu Eduskuntavaalitniminen Twitter-tili, joka ei millään tavalla liity Suomen eduskuntavaaleihin. Se näyttää olevan ei edes niin hyvin naamioitunut Venäjä-mielinen tili. PROPAGANDAN KÄYTÖLLÄ sodissa ja konflikteissa on pitkä historia. Uudet viestintäkanavat, sosiaalisen median yleistyminen ja internetin muuttuminen tärkeimmäksi ajanvietekanavaksi ovat johtaneet siihen, että propagandasotaa on mahdollista käydä uusilla, entistä tehokkaammilla ja salakavalimmilla tavoilla. Tällä hetkellä ei näytä siltä, että venäläiset nettitrollit toimisivat verkossa erityisen hienovaraisesti ja taitavasti. Päinvastoin: he toimivat usein kuin pahimmatkin trollaajat, verkkohäiriköt, jotka aiheuttavat viestilleen enemmän haittaa kuin hyötyä. Mutta kuten kaikki muutkin, venäläiset nettitrollitkin voivat oppia uusia temppuja. ■

VIIKON QR VIIKON KOODISANA

Suomi

”SUOMI”. Googlen hallituksen puheenjohtaja Eric Schmidt kuvaa uudessa kirjassaan, että yhtiön alkuaikoina johtajat käyttivät tärkeästä vihollisesta Microsoftista yllättävää koodinimeä: ”Suomi”.

VIIKON LUKU

10 000 000 10 MILJOONAA. Näin monta uutta iPhone 6 -puhelinta Apple kertoi myyneensä ensimmäisenä viikonloppuna. Vuonna 2007, kun iPhone esiteltiin, Applen tavoite oli myydä 10 miljoonaa iPhonea vuodessa.

KÄYTTÖ KIELLETTY. Onko älykellon käyttö autolla ajon aikana kiellettyä Suomessa? Talouselämä kirjoitti aiheesta viime viikolla Talentumin Summa-palvelussa.

Talouselämä 33/2014

Teksti Seija Holtari Kuvat Antti Mannermaa

OPTIMISTI AN 24

Talousel채m채 33/2014

LISÄÄ NOPEUTTA. ”Yksityiskohtaiset hallitusohjelmat ovat rajoite. Maailma politiikan ympärillä ei elä neljän vuoden sykleissä”, sanoo pääministeri Alexander Stubb Kesärannassa.

SASSA

Pääministeri Alexander Stubb valmistautuu kevään vaaleihin tukalassa tilanteessa: Suomen talous kurjistuu ja hallituskumppanit kampittavat kovaa. Talouselämä 33/2014

KUKA

ALEXANDER STUBB, 46

VANHA USKO. ”Liian moni pitää kansainvälistä politiikkaa vielä mustavalkoisena leirityksenä, jossa ollaan joko Yhdysvaltojen tai Venäjän liittolaisia”, sanoo Alexander Stubb.

ykyinen hallitusohjelma on kuin pakkopaita. Uutta näin kireää paitaa pääministeri Alexander Stubb (kok) ei halua enää pukea päälleen. ”Meillä pitää olla Suomessa luottamusyhteiskunta. Emme tarvitse hallitusohjelmaraamattuja, jossa jokainen desimaali määritellään seuraavalle neljälle vuodelle”, Stubb linjaa pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa. Suomen bruttokansantuote supistuu kolmatta vuotta peräkkäin. Valtion velkataakka kasvaa, asuntoloukut jumittavat työväen liikkuvuutta, kunnat urakoivat veronkorotuksia, perheiden ostovoima nahistuu. Hallituksessa auki olevia asioita on järkyttävän paljon. Ydinvoiman muutosluvat, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, kuntien tehtävien karsinta ja eläkeratkaisu ovat listan järeästä päästä. Stubbin mielestä on yllättävää, että maan hallitus on päässyt näinkin pitkälle. Jo lähtökohdat olivat vaikeat. ”Oma paineensietokyky kasvaa ja on koetuksella jatkuvasti. Hallituksessa on käsitelty yksi asia kerrallaan. Isot asiat on saatu eteenpäin ja lisää tulee”, Stubb vakuuttaa. JULKINEN SEKTORI ON LIIAN SUURI Pääministeri sanoo olevansa ikuinen optimisti. Senkin jälkeen, kun vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö avautui suomettumisesta Financial Timesissa,

Talouselämä 33/2014

TYÖ Suomen pääministeri, kokoomuksen puheenjohtaja URA Valtioneuvosto, Euroopan parlamentti, Euroopan komissio, Suomen EU-edustusto, Suomen Akatemia, ulkoministeriö. KOULUTUS Filosofian tohtori PERHE Vaimo Suzanne Innes-Stubb toimii Sanoma Groupin kilpailuasioista vastaavana lakimiehenä. Kaksi lasta. HARRASTUKSET Triathlon, lukeminen, blogi

ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) nikotteli Venäjän vastaisia talouspakotteita ja valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) suhmuroi omaa esitystä TVO:n ydinvoimalan jatkoajasta. Viime viikkojen irtiotot ovat esimakua tulevasta. Pääministerin poliittinen ahdinko vain syvenee, kun oppositio ja hallituskumppanit alkavat vaalitaiston. Stubb on näkyvä ja herkullinen kohde. Stubb nimittää Jyrki Kataiselta perimäänsä kokoonpanoa valtiontalouden sopeutushallitukseksi. Sen suurin saavutus on valtion tulojen ja menojen 6,5 miljardin euron sopeutus. Velkaa tulee silti ensi vuonnakin lisää miljarditolkulla. Milloin velka ei enää kasva suhteessa kokonaistuotantoon? ”Vuonna 2017 tai viimeistään 2018”, Stubb vastaa. Kokoomus aikoo pääministerin mukaan korostaa kevään vaaleissa vastuullista talouspolitiikkaa. Julkisen sektorin eli valtion ja kuntien koko on mietittävä uudestaan, sillä se on liian suuri suhteessa bruttokansantuotteeseen. Yllättäen Stubb myös lyö numeroita pöytään. ”Julkisen sektorin osuus bkt:sta on nyt 58 prosenttia. 50 prosenttia olisi aika hyvä. Tällainen suhde oli 1980-luvulla, mutta 1990-luvulla osuus ponnahti ylös”, hän sanoo. Myös kokonaisveroastetta pitäisi painaa alas. Suuntaus on ollut päinvastainen.

”MINUA SAA POTKAISTA POLVEEN, JOS RUPEAN HAUKKUMAAN TOISTA PUOLUETTA.” ”Vanhojen jäsenmaiden eli EU 15 -maiden kokonaisveroasteen keskiarvo on noin 40 prosenttia. Mitä lähemmäs tätä Suomi pääsee sitä parempi. Suomen kokonaisveroaste on nyt runsaat 44 prosenttia.” Sitten Stubb jarruttaa. ”Ei ole ollenkaan varma, pystymmekö tekemään nämä muutokset kansantaloudellisesti.” Kasvu näyttää kerta kaikkiaan karttavan Suomea. Valtiovarainministeriö ja muut talouden ennustajat ovat kerta toisensa jälkeen olleet liian hyväuskoisia. Pääministeri huomauttaa, etteivät poliitikot, valtio tai kunnat ole kasvun moottoreita. Nämä tahot pystyvät korkeintaan hieman auttamaan yritysten kasvua ja työpaikkojen syntyä. ”Tulemmeko näkemään hallituksen ansiosta vahvaa kasvua seitsemän kuukauden ajan? Ei missään nimessä. Sen illuusion voi jättää pois”, Stubb sanoo. TÄMÄ ON TEKNIIKKAA Tällä viikolla eduskunta hiillosti ensi kertaa Stubbin tynkähallitusta. Välikysymyksen aiheena oli eriarvoistuminen ja pienituloisten toimeentulo. Hallituspuolueilla on eduskunnassa vain yhden kansanedustajan enemmistö, kun vihreät lähti hallituksesta. Stubb pitää asiaa teknisenä kysymyksenä. Hallituksella on vielä puoli vuotta panna muutoksia toimeksi. Monen mielestä aikaa on aivan liian vähän. Onko tosiaan mahdollista, että viette kaikki 250 budjettilakia ja lukuisat muut lakihankkeet läpi eduskunnassa? ”En lähde katsomaan lukua. Pääasia on, että tärkeimmät lait saadaan hoidettua. Keskitymme oleelliseen. Jos tarve vaatii, lakiesitys juoksutetaan uudestaan suuren valiokunnan kautta.” ”Hallituksen luottamusäänestyksissä pitää olla tarkkana. Olisihan se mälsää, jos hallitus kaatuisi tekniseen kömmähdykseen. En usko, että näin tulee käymään.” Viekö tämä hallitus sote-lain eduskuntaan?

”Kyllä, ilman muuta. Seuraavan hallituksen kaudella päätetään sote-rahoituksesta.” Yksityiset palveluntuottajat ovat raivoissaan soteluonnoksesta. Yllättikö tämä? ”Minulle ei ole tärkeää, tuottaako sosiaali- ja terveyspalvelut julkinen sektori, yritykset vai järjestöt. Pääasia on, että ne tuotetaan hyvin ja kustannustehokkaasti. Liian monella ihmisellä on syvät ideologiset vallihaudat sen suhteen, kuka tuottaa palvelut parhaiten.” ”Olen itse asunut pidemmän aikaa Yhdysvalloissa, Britanniassa, Ranskassa ja Belgiassa. Parhaat sote-palvelut olivat maissa, jotka suhtautuvat terveyspalvelujen tuottamiseen epäideologisesti. Belgia oli paras.” Onko sadan kunnan tavoite pyyhitty jo kokonaan pois hallituksen asialistalta? ”On siirrytty määrästä laatuun – miten hyvin kunta pystyy tuottamaan palveluja asukkailleen. Tämä on ihan tervetullut muutos kuntauudistuksen kokonaistarkastelussa.” Olisiko tavoitteesta pitänyt luopua jo aikaisemmin? ”En ota tähän kantaa. Nyt eletään sen mukaan, ettei pakkoliitoksia tule.” VAARALLINEN LUPAUS Läpi Talouselämän haastattelun Alexander Stubb korostaa uutta tapaa tehdä politiikkaa. Siinä ei mätkitä kumppania julkisesti eikä selän takana, ei eduskunnan kyselytunnilla eikä sosiaalisessa mediassa. ”En ole koskaan nähnyt itseisarvoa siinä, että ihmisen ajatus tyrmätään, koska hän ei ole samassa puolueessa. Minua saa potkaista polveen, jos rupean haukkumaan toista puoluetta, toisen puolueen edustajaa tai oman puolueen edustajaa”, Stubb lupaa. Tämä on vaarallinen lupaus kokoomuksen puheenjohtajalta ennen ensi kevään raatelevia eduskuntavaaleja. Vaikka Stubb pitäisi lupauksensa, hallituskumppanit tai muut puolueet eivät siihen sitoudu.

ALEXANDER STUBBIN TRIATHLON LYHYT AIKA. Alexander Stubbilla (kok) on vain muutama kuukausi aikaa osoittaa kykynsä pääministerinä. Hän yrittää muuttaa tapaa tehdä politiikkaa ja välttää perinteistä muiden puolueiden haukkumista. Tämä tekee kokoomuksesta helpon maalitaulun.

TAKLAAVAT KILPAILIJAT. Vaalitaistelu rysähtää päälle viimeistään tammikuussa. Demarien puheenjohtaja Antti Rinne puskee julkisuuteen hallituskumppanit yllättäviä ehdotuksia jo nyt. Oppositio tekee kaikkensa sotkeakseen tynkähallituksen toimintaa.

KURJAT OLOT. Talouden näkymät pysyvät harmaina. Kansan ostovoima on kehno. Ukrainan kriisin vaikuttaa epäsuorasti investointihaluihin. Reipas veroelvytys piristäisi taloutta, mutta se tietäisi lisää velkaa valtiolle. Talouselämä 33/2014

”SUOMELLE ON TÄRKEÄÄ MAKSIMOIDA KUMPPANUUS NATON KANSSA.” Kokoomus ei aio asettaa kynnyskysymyksiä ensi kevään hallitusneuvotteluissa, jos ja kun se niihin suurena puolueena etenee. Kokoomus on puheenjohtajansa mukaan valmis tekemään yhteistyötä kaikkien halukkaiden ja kyvykkäiden puolueiden kanssa. Kumpi on tärkeämpää, hallituksen toimintakyky vai mahdollisimman leveät hartiat? ”Ilman muuta toimintakyky on 100–0 tärkeämpi”, Stubb vastaa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini esitti hiljattain kolmen suuren puolueen hallitusta. Takiaispuolueita ei silloin tarvittaisi. ”En lähde ennakoimaan hallituksen kokoonpanoa. Enkä lähde poliittisesti määrittelemään, mikä prosenttiluku erottaa takiaispuolueen ja suuren puolueen”, Stubb kuittaa. Jos Stubb saa päättää, seuraavalla hallituksella ei ole pilkuntarkkaa ohjelmaa, vaan viiden tai kymmenen sivun pituinen strateginen hallitusohjelma. Näin hallitus voisi reagoida muuttuvaan toimintaympäristöön nopeasti. Nykyinen hallitusohjelma on osoittautunut hankalaksi. ”Se on pakko myöntää. Hallitusohjelma on ollut eräänlainen pakkopaita. Pakkopaidan kanssa on eletty ja haettu luovia ratkaisuja matkan varrella”, Stubb arvostelee. NATO VÄRITTÄÄ VAALIT Sotilasliitto Naton jäsenyys nousee aiheeksi kevään eduskuntavaaleissa. Pääministeri toivoo maltillista, asiallista ja käytännönläheistä keskustelua. ”Miksi 22 maata EU:n yhteensä 28 jäsenmaasta on Naton jäseniä, mutta me emme? Pidän tärkeänä, ettei suljeta mitään vaihtoehtoja pois – ei seuraavalla vaalikaudella tai muutoin”, Stubb sanoo. Hän pitää Naton syyskyisen Walesin huippukokouksen lopputuloksia Suomen kannalta onnistuneina. ”Suomelle on tärkeää maksimoida kumppanuus Naton kanssa”, hän sanoo. Kun Nato muuttaa muotoaan pois kriisinhallinnasta kohti kovaa puolustusta, Suomen pitää Stubbin mielestä miettiä seurausvaikutuksia. ”Meidän pitää arvioida Natoa ihan yhtä rauhallisesti kuin YK:ta. Kylmän rationaalista ja rauhallista analyysiä Nato-jäsenyydestä, puolesta ja vastaan. Ei tämä voi olla vaikeaa vuonna 2015! Pitää voida keskustella ilman että ruvetaan pelottelemaan ja stigmatisoimaan ihmisiä tai syytetään Nato-intoilusta, Nato-kiihkosta tai Nato-kiimasta.”

Talouselämä 33/2014

HARMAA VYÖHYKE MENI JO Viime kuukausia on hallinnut Ukrainan kriisi. Stubb sanoo puhuneensa kymmenittäin puheluja eri maiden päättäjien kanssa. Henkilökohtainen yhteydenpito on pääministerin mielestä tärkeää, vaikka Suomi seisookin tiukasti EU-rintamassa eikä kahdenvälisten keskustelujen hyödyistä ole todisteita. Sotienjälkeisessä historiassa ei ole aiemmin ollut tilannetta, jossa Suomi on asettunut Venäjää vastaan. Stubbin mielestä Suomi astui kuitenkin uuteen aikakauteen jo kylmän sodan loputtua. Toinen virstanpylväs on EU-jäsenyys. Sen jälkeen Suomi ei enää ollut harmaalla vyöhykkeellä. ”Ehkä Suomessa on ihmisiä, jotka edelleen luulevat, että olisi ollut jonkinlainen valinta Venäjän ja EU:n välillä. Ei ole. Olemme osa Euroopan Unionin jalkapallojoukkuetta ja osa pakotepolitiikkaa.” Stubbin mukaan muut EU-maat eivät näe ristiriitaa siinä, että Suomi on pakoterintamassa ja silti hallitus tukee Rosatom-perustaista Fennovoiman lupamuutosta. Stubb kertoo, ettei ole saanut yhtäkään tämäntyyppistä palautetta. Kaikki EU-maat tekevät enemmän tai vähemmän kauppaa Venäjän kanssa. Voisiko Venäjä rakentaa ydinvoimalaa Nato-maalle? ”Ovat jo rakentaneet, esimerkiksi Unkari on Natossa. Rosatomin myllyjä on kuudessa EU-maassa. Ei tässä ole ongelmaa, pitää voida erottaa siviiliydinvoima muusta ydinvoimasta. Olemme energianälkäinen maapallo ja yhteiskunta riippumatta siitä olemmeko Natossa vai emme.” Jättisijoittaja Blackstone vetäytyy Venäjän-markkinoilta. Mistä tämä kertoo? ”Se kertoo pakotteiden epäsuorista vaikutuksista ja siitä, että tilanne on Ukrainassa ja Venäjällä epävakaa. Venäjän talous tosin lähti laskuun jo puolitoista vuotta sitten. Perusongelma on, että Venäjän talous nojautuu edelleen öljyyn ja kaasuun.” Pitäisikö uutisesta olla iloinen vai surullinen? ”Minun mielestäni surullinen. Toivottavasti pakotteet johtavat rauhanneuvotteluihin, tilanteen vakauttamiseen ja sitä kautta Venäjän talouden modernisointiin.” Itäblokin vanha maailma hävisi 6–0 jo kauan sitten. Milloin Venäjä oikein toipuu tästä? ”Se on pitkä tie. Poliittisen taloustieteen tutkija Francis Fukuyama ja monet muut olettivat, että kylmän sodan jälkeen maailman 200 kansallisvaltiota siirtyvät demokratiaan, oikeusvaltion ja markkinatalouden aikakauteen. Toisin kävi. Vain puolet maailman maista on demokratioita ja toinen puoli ei.” ■

MUUTOSTA. Tuhannet mielenosoittajat marssivat sunnuntaina Ukrainan sotaa ja presidentti Vladimir Putinia vastaan Moskovassa. Putinin suosio on silti mielipidemittausten mukaan noussut kriisissä ennätyskorkealle.

Putin-kapitalismi JÄHMETTI VENÄJÄN Venäjä unohti uudistukset, koska öljy toi rahaa valtiolle ja etenkin Putinin kavereille. Pakotekrapula tai öljyn halpeneminen voi palauttaa uudistushalun.

Teksti Pekka Lähteenmäki Kuva Nikolai Vinokurov

urun kauppakorkeakoulun luentosalissa puhuu rikas, mutta turhautunut mies. ”Mitä eurooppalaiset haluavat pakotteilla saada aikaan? Että liike-elämä pysähtyy ja alkaa kapinoida omaa hallitusta vastaan? Ei sellaista tapahdu. Onko se jotakin lapsellista naiiviutta?”, oligarkki Boris Mints sanoo. Kiinteistömiljonääri puhuu niin kiihkeästi, ettei Gai-

dar Readings -tapahtuman simultaanitulkkaus tahdo pysyä perässä. Mintsin kultakello ja suuret sormukset heiluvat. Mintsillä on pakotekriisissä paljon menetettävää, sillä Forbes-lehden mukaan O1-kiinteistöyhtiön omistajan varallisuus on 800 miljoonaa euroa. Yhtiön vuokralaisena on paljon länsiyhtiöitä, jotka nyt empivät Venäjä-strategiaansa.

Talouselämä 33/2014

Putinin aika Venäjän myymän Urals-öljyn tynnyrihinta, dollaria 2000−2014

Toukokuu 2000

Lokakuu 2003

VLADIMIR VALTAAN. Putin valitaan presidentiksi.

UHMAKAS OLIGARKKI. Putinia uhmannut Mihail Hodorkovski vangitaan.

2000

2001

2002

2003

Maaliskuu 2004

Toukokuu 2008

MEDIA KURIIN. Putin voittaa vaalit, joiden uutisointi on puolueellista.

USKOLLINEN MIES. Medvedev presidentiksi ja Putin pääministeriksi.

2004

2005

2006

2007

2008

”Miten Euroopan unioni tekee päätöksiä tällaisista sanktioista.... Mikä on se peruste? Yrityksissä pieni ihminen maksaa tämän kaiken... En löydä yhtään säädöstä, joka antaisi valtuudet hallituksille tehdä tällaista liike-elämää kohtaan”, Mints sanoo suomalaisvenäläiselle yleisölle. Gaidar Readings -tapahtuman järjestäjä on Venäjän uudistajapääministerin Jegor Gaidarin nimeä kantava säätiö. Seminaarin puuhamiehiin kuuluu Moskovassa asuva hallitusammattilainen Seppo Remes (Talouselämä 41/2013). Salissa pitäisi käydä hedelmällistä dialogia järkevästä talouspolitiikasta. Se on vaikeaa, kun Venäjän johdon politiikka on talouden näkökulmasta järjetöntä. Suuri kysymys on nyt, mitä tapahtuu kansallishurmoksen jälkeen? ”Talousmiehet ajattelivat, että Krimin valtaus oli laskelmoitu riski ja Krim saatiin halvalla. Kun kriisi on jatkunut, he ovat alkaneet pälyillä taakseen. Onko suunnitelmaa? Milloin päästään normaaliin?”, kuvaa Venäjä-tutkija Arto Luukkanen. ”Normaali” on kuitenkin hyvin kaukana. Venäjän johto voi syyttää lännen pakotteita maan talousongelmista, mutta todellisuudessa Putinin kapitalismi on jähmettänyt Venäjän taloutta jo vuosien ajan.

tys, epävakaa Kaukasia. Nämä ovat hyvin suuria ongelmia Venäjänkin kaltaiselle valtiolle.” Näin kirjoitti nykyinen pääministeri, silloinen presidentti Dmitri Medvedev elokuussa 2009 nettiartikkelissaan Eteenpäin Venäjä! Näiden ongelmien päälle tulevat nyt talouspakotteet, jotka lisäävät epävarmuutta ja vievät investointihaluja. Jotkut lännessä pelkäävät Venäjän jo käpertyvän kokonaan itseensä. Viikonloppuna Medvedev vakuutti, ettei Venäjä aio sulkea talouttaan lännen suuntaan, eikä suunnittele ”perusteellisia muutoksia talouskehityksensä malliin”. Parannuksia silti pitäisi tehdä. Öljyn hinta on nyt noin 95 dollaria barrelilta. Öljyriippuvaiselle Venäjälle tämä merkitsee, että talouskasvu on todennäköisesti nollassa tänä vuonna. Gaidar-instituutin arvioiden mukaan tilanne olisi yhtä huono ilman pakotteitakin. Parempi kasvu vaatisi markkinoiden vapauttamista, yksityistämistä, tehostamistoimia valtionyhtiöissä sekä hallinnossa. Venäjällä työttömyys on vain viisi prosenttia, mutta se ei ole hyvä uutinen. Kyse on työvoimapulasta, sillä vain siirtolaisuus estää väestön kutistumisen Venäjällä ja tilanne on pahenemassa.

ALHAINEN TYÖTTÖMYYS KERTOO ONGELMISTA ”Tehoton talous, puolineuvostolainen sosiaalitoimi, keskentekoinen demokratia, negatiivinen väestökehi-

”SKOLKOVO ON KUOPPIA TÄYNNÄ” Putin toteutti ensimmäisellä presidenttikaudellaan vuosina 2000–2008 uudistuksia, joita suosittelivat Je-

Talouselämä 33/2014

2009

”ISON TALON ISÄNTÄ ON NOUSUHUMALASSA. LASKUHUMALA EI OLE TULLUT, MUTTA JOSSAIN VAIHEESSA SE PUREE.”

140

120

100

Helmikuu 2014

kemusten määrä yli 20-kertaistui ja Intiassa yli kuusinkertaistui samassa ajassa. ”Venäjä on pudonnut kärryiltä”, Mykkänen sanoo. Parempaa ei ole luvassa. Tultuaan uudelleen presidentiksi Putin korotti ensimmäiseksi puolustusmenoja neljänneksen ja kertoi leikkauksista koulutus-, terveys-, ja kulttuurimenoihin. ”Se on ollut strateginen valinta”, Mykkänen sanoo.

80 8

KOVAT KEINOT. Venäjä valtaa Krimin. Toukokuu 2012

VAIHTO. Medvedev pääministeriksi s ja Putin presidentiksi.

Elokuu 2008

Joulukuu 2012

TOINEN ÄÄNI. Putinin vastaisia suurmielenosoituksia Moskovassa.

0 2010

2011

2012

2013

2014

LÄHDE: FACTSET

NAAPURISOTA. Venäjä sotii Georgiassa.

gor Gaidarin uudistusmieliset hengenheimolaiset. ”Silloin Venäjä siirtyi 13 prosentin tasaveroon ja uudisti yhtiöoikeutta sekä rahoitusmarkkinoita. Venäjä sai investointiluokituksen. Selvästi näkyy, että he ymmärsivät ettei öljyvetoinen kasvu ole pitkään mahdollista”, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton Venäjä-johtaja Kai Mykkänen. Marraskuussa 2009 Medvedev presidenttinä käynnisti Skolkovo-hankkeen. Moskovaan piti nousta Venäjän Piilaakso. ”Skolkovo on suurin näkemäni työmaa, joka on kaivureilta ja kuoppia täynnä. Mutta se oli jo neljä vuotta sitten tässä samassa tilassa. Se ei ole enää taloudellinen prioriteetti”, sanoo Skolkovossa kesäkuussa vieraillut Mykkänen. Hän uskoo, että kriisin seurauksena Venäjällä öljyja kaasusektorin merkitys kasvaa eli talous yksipuolistuu entisestään. Palattuaan presidentiksi vuonna 2012 Putin asetti tavoitteeksi puolitoistakertaistaa työn tehokkuus vuoteen 2018 mennessä. Liiketoimintaympäristöjen vertailussa Venäjän piti harpata sijalta 120. sijalle 20. Viime vuonna Venäjä nousikin sijalle 91, koska sähkönsaanti ja kiinteistöjen rekisteröinti helpottui. Myös infrastruktuuri on parantunut paljon. Silti kehitys on ollut surkeaa verrattuna muihin kehittyviin maihin. Esimerkiksi venäläisten patenttihakemusten määrä kasvoi neljänneksen vuosina 2000–2012. Kiinassa ha-

ELATUSLIENTÄ KORRUPTIOLLE Venäjän yritysjohtajilla on yhä päällä kansallishurmos, arvioi eräs tilanteen tunteva suomalaisjohtaja. Kriisin pahoihin vaikutuksiin havahdutaan joskus myöhemmin – kuin krapulaan. Samaa vertausta käyttää Venäjästä useita kirjoja tehnyt Arto Luukkanen. ”Ison talon isäntä on nousuhumalassa. Laskuhumala ei ole tullut, mutta jossain vaiheessa se puree”, tutkija Luukkanen sanoo. Luukkanen kirjoitti jo vuonna 2001, että Putin pyrkii sekurokratiaan, autoritaariseen harvainvaltaan. Vuonna 2009 Luukkanen arvioi, että Putin korosti ulkoisia uhkia ja siirsi strategisia omistuksia valtiolle, vaikka hän olisi voinut korkeiden öljyhintojen aikaan monipuolistaa taloutta ja moniarvoistaa demokratiaa. Luukkasen mukaan Putin teki 2000-luvun alussa merkittäviä uudistuksia. Sitten öljyrahan tulva sai entiset KGB-miehet ja muut Putinin ystävät tekemään vääriä päätelmiä. ”Ajateltiin, että uudistusta ei tarvita, koska menee niin hyvin. Sekurokratia otti kunnian voitoista. Tämä oli traaginen virhe”, Luukkanen sanoo. Putin on systemaattisesti laajentanut valtion omistusta strategisilla aloilla. ”On luotu yritysryppäitä ja annettu ne entisten KGBmiesten hallittavaksi. Tehtävä on ylittänyt heidän kykynsä moninkertaisesti ja tarjonnut elatusliemen korruptiolle”, Luukkanen sanoo. Uudistushankkeita huipputeknologiassa hän pitää kosmeettisina, kun oikeasti pitäisi pilkkoa valtion yritysryppäitä. ”Modernisaatio näyttää liittyvän ainoastaan sekurokratian automallien modernisointiin”, tiivistää Luukkanen. Hänen mielestään on luonnollista, että Venäjä haluaa lietsoa Krimiltä alkanutta kriisiä eteenpäin. ”Aika toimii nyt Putinia vastaan. Putinin hallinnon mahdollisuus on kaatua eteenpäin. Jos nyt ottaa askeleen taakse, ei pysy pystyssä.”

Talouselämä 33/2014

PUTININ KALLIS VALINTA. Pakotteet ja eristäytyminen läntisen maailman taloudesta romuttavat Venäjän jo ennestään heikkoa talouskehitystä. Separatistien sotilas seisoi vartiossa Ukrainan Donetskissa syyskuun alkupuolella.

Talouselämä 33/2014

SPENCER PLATT

Talousel채m채 33/2014

Vladimir Mau

Halvempi öljy pakottaisi muutokseen VENÄJÄLLÄ UUDISTUSTEN jatkuminen voi edellyttää talouskriisiä. Venäjällä se tulee nopeimmin öljyn hinnan kautta. ”Tärkeä modernisaatiotekijä olisi, että öljyn hinta laskisi. Vain se voisi pakottaa todellisiin uudistuksiin. Uudistusten määrä on Venäjällä aina lisääntynyt, kun öljyn hinta on laskenut”, sanoi Vladimir Mau Gaidar Readings -seminaarissa Turussa. Mau on Venäjän tunnetuimpia ekonomisteja. Hän johtaa presidentin alaista taloustieteiden akatemiaa ja vaikuttaa kaasujätti Gazpromin hallituksessa. Mau voi vilahtaa neuvonantajarivistössä, kun Putin puhuu talouspolitiikasta. Seminaarin tauolla Mau sanoo, että uudistukset pysyvät Venäjän johdon agendalla. ”Poliittisessa retoriikassa uudistukset ovat olleet hyvin tärkeitä. Mutta miksi muuttaisit jotain, jos sinulla on paljon öljyrahaa? Se, että uudistuksille on vähemmän kysyntää, ei ole seurausta viime kuukausien tapahtumista, vaan luonnonvaravetoisesta taloudesta”, Mau sanoo seminaarin tauolla. Uudistuksia on monenlaisia. Nyt ne tarkoittavat Venäjällä investointeja puolustusvoimiin ja öljysekä kaasuteollisuuteen. Myös poliittisen järjestelmän ja oikeusjärjestelmän pitäisi muuttua. Varsinkin omaisuudenturvaa ja oikeusjärjestelmää on parannettava. Venäjän valtiolla on elvytysvaraa, koska maalla on vähän ulkoista velkaa. Maan kahdessa reservirahastossa on 177 miljardia euroa, mikä on 9 prosenttia kansantaloudesta. Velkaa on kylläkin valtionyhtiöillä. ”On helppoa stimuloida kasvua muutamaksi vuodeksi. Ongelma on saada aikaan vakaata kasvua muutamaksi vuosikymmeneksi”, Mau sanoo.

Talouselämä 33/2014

PAKOTTEET SIIRTÄVÄT VALTAA FSB-JENGILLE Turun kauppakorkeakoulun luentosalissa ääneen pääsee nelikymppinen varatalousministeri Oleg Fomitšev, joka vastaa innovaatioista. Fomitševin mukaan ulkomaalaiset aliarvioivat kansallisen turvallisuuden merkitystä venäläisille. ”Kaikki se tehdään, mitä kansallinen turvallisuus vaatii, huolimatta talousseurauksista. Uusi resursointi hidastaa tietysti investointeja inhimilliseen alaan ja hidastaa talouskehitystä”, Fomitšev sanoo. Venäjä sijoittaa entistä enemmän rahaa puolustukseen sekä öljy- ja kaasuöljyteollisuuteen, koska sieltä myös tulee rahaa – toistaiseksi. ”Öljyteollisuus on eräänlainen airbag valtiolle”, Fomitšev sanoo. Pakotteista Fomitšev tekee kipeän huomion. ”Pakotteet tukevat niiden sanoja, jotka sanovat, että Venäjä ei saa missään tapauksessa avautua, muuten olemme liian riippuvaisia. Kun laitetaan hanoja kiinni teknologiassa, se poistaa halun avautua ja tehdä yhteistyötä innovaatioiden siirrossa”, Fomitšev sanoo. Pakotteet vievät siis sananvaltaa tässäkin salissa olevilta Gaidar-henkisiltä uudistajilta. Näin on moni muukin arvioinut. Valta siirtyy silovikeille eli turvallisuuspoliisi KGB:ssä, sen seuraajassa FSB:ssä ja muissa turvallisuusorganisaatioissa toimineille Putinin vanhoille kavereille. Räikeä merkki tästä saatiin viime viikolla, kun oligarkki Vladimir Jevtušenkov suljettiin kotiarestiin rahanpesusyytteiden varjolla. Tässä kohtaa suurliikemiesten kärsivällisyys loppui. Jevtušenkovia asettui tukemaan joukko oligarkkeja. Viranomaiset vapauttivat Jevtušenkovin. Suositun teorian mukaan kyseessä oli valtio-omisteisen Rosneftin johtajan, Putinin KGB-aikaisen kaverin Igor Setšinin suunnitelma kaapata öljy-yhtiö Bašneft-valtiolle. Juuri näin kävi Putinia arvostelleen Mihail Hodorkovskin Jukos-yhtiölle. Vuonna 2003 Hodorkovski vangittiin ja Jukos päätyi suurelta osin Rosneftille. Kesällä kansainvälinen tuomioistuin määräsi Venäjän maksamaan noin 40 miljardin euron vahingonkorvaukset Jukosin omistajille. Venäjä väittää tuomiota poliittiseksi. Viime viikolla Putin kumppaneineen aikoi ehkä toistaa sen, mikä onnistui vuonna 2003. Ehkä jatkoa saavat myös Georgian ja Krimin kriisit. Kenties Venäjän hallinto kääntää kansan tyytymättömyyden tulevaisuudessakin ulkoista vihollista, kuten nyt länttä kohti. ”Pelkään, että tämä tulee tavaksi. Onko kahden vuoden päästä taas sama tilanne, jossa Putinin tilanne edellyttää huomion kiinnittämistä ulkopuolisiin uhkiin?”, sanoo EK:n Kai Mykkänen. ■

EUROOPPA-LIIGA Mestarien liigan jälkeen Euroopan toiseksi kovin jalkapallokilpailu seurajoukkueille. Syksyn aikana pelattaviin lohkovaiheen peleihin selviytyi HJK mukaan luettuna 48 joukkuetta, jotka on jaettu kahteentoista lohkoon. Eurooppa-liigan voittaja on selvillä ensi keväänä. OMISTAJA. ”HJK on klubilaisten seura – ei Lyytikäisen”, Olli-Pekka Lyytikäinen sanoo.

HERRA HJK ELÄÄ UNELMAANSA Jalkapallomestari HJK repii voittoja urheilussa ja taloudessa. Vauhti parani, kun omistaja Olli-Pekka Lyytikäinen palkkasi oikeat ihmiset. Tavoite on nousta huipulle Pohjoismaissa.

Teksti Antti Mikkonen Kuvat Karoliina Paavilainen

utispomon täyttymyksen syksy. Helsingin Jalkapalloklubin puheenjohtajaomistaja Olli-Pekka Lyytikäinen jännitti Rapid Wienin stadionilla, kun HJK saalisti – ensimmäisenä suomalaisseurana – Eurooppa-liigan jatkopaikan. Voitto takasi sen, että syksystä tulee HJK:n organisaatiolle rankka. Miesten edustusjoukkue pelaa ennen joulua veikkausliigapelien ja Suomen Cupin loppuottelun lisäksi kuusi rahakasta europeliä. Niistä ensimmäisen HJK hävisi viime viikolla Kööpenhaminassa. HJK käärii kotiotteluistaan Club Bruggea, Torino FC:tä ja FC Kööpenhaminaa vastaan isot lipputulot.

Päälle tulevat ottelukohtaiset korvaukset Euroopan jalkapalloliitolta Uefalta. ”Jokaisesta voitosta Eurooppa-liigan lohkovaiheessa seura saa 200 000 euroa ja tasapelistä 100 000”, Lyytikäinen sanoo. RAKKAUDESTA PALLOON Olli-Pekka Lyytikäisen päätyömaa on avarassa lehtitalossa meren rannalla Helsingin Kulosaaressa. Hän on lehdenkustantaja kolmannessa polvessa. Olli-Pekka, hänen sisarensa Anne Lyytikäinen-Palmroth ja tätä juttua tehtäessä äkillisesti kuolleen Yrjö-veljen jälkeläiset omistavat A-lehdet-konsernin. Talouselämä 33/2014

KUKA

OLLI-PEKKA LYYTIKÄINEN, 57 TYÖ A-lehtien hallituksen puheenjohtaja LUOTTAMUSTEHTÄVÄ Helsingin Jalkapalloklubin puheenjohtaja KOULUTUS Ekonomi PERHE Vaimo Tuija Lyytikäinen, kolme aikuista lasta HARRASTUKSET Jalkapallo, koripallon seuranta

A-lehdet on kannattava ja vakavarainen mediayhtiö. Sen tunnettuja brändejä ovat Apu, Eeva, Avotakka, Tuulilasi ja Urheilulehti. Liikevaihtoa konserni tekee noin sata miljoonaa euroa. Jalkapallo alkoi mullistaa kustantajaperheen elämää vuonna 1960, jolloin Olli-Pekan, Yrjön ja Annen isästä Olli Lyytikäisestä tuli HJK:n puheenjohtaja. ”Isä kuoli vuoden 1978 lopussa. Tuolloin monitoimimies Paavo Einiö sai houkutelluksi minut HJK:n hallitukseen. Siellä olen ollut 35 vuotta”, Olli-Pekka kertoo työhuoneessaan, jonka lattialla lojuu kolme eriväristä nahkakuulaa. Olli-Pekka Lyytikäinen hurahti jalkapalloon tarhaikäisenä skidinä. Kiihkeä sairaus ei parane. Hän katsoo pelejä stadioneilla Suomessa ja Euroopassa ja telkkarisohvalla omassa kodissaan. Talouselämän kuvauksesta Sonera Stadiumilta Lyytikäinen säntää ikä-

Talouselämä 33/2014

miesjenginsä keskipäivän treeneihin. HJK:n kaikkien aikojen paras saavutus on eteneminen Mestarien liigaan vuonna 1998. Jymy-yllätyksen kunniaksi Lyytikäinen tarjosi A-lehtien henkilökunnalle lempijuomaansa Coca-Colaa ja sacherkakkua. Tällä kertaa Rapid Wienin kukistuttua lehtitalon väki jäi ilman cokiksia, koska pomon paluulento Itävallasta osui perjantai-iltaan. ”Tarjoilut jäivät vähiin senkin takia, että lähdin lauantaiaamuna koripallon MM-kisoihin Bilbaoon.” Lyytikäisellä on kolme lasta. Esikoispoika Joonas, 24, opiskelee Turun kauppakorkeakoulussa. Hän pelaa jalkapalloa neljännessä divarissa ja on vahvoin mielipitein mukana Olli-Pekan johtamassa HJK Oy:n hallituksessa. Perheen 22-vuotiaat kaksostyttäret opiskelevat ammattikorkeakoulu Haaga-Heliassa: kilpatanssin Suo-

HJK SYNTYI, KUN SUOMI OLI OSA VENÄJÄÄ 1907

1911

1998

2000

PÄIVÄN VALO. Fredrik Wathen ystävineen perustaa Helsingin Jalkapalloklubin.

MESTARI. Ensimmäinen Suomen mestaruus. Historiansa aikana HJK:n miehet ovat voittaneet 26 mestaruutta ja naiset 22.

URAN HUIPPU. HJK raivaa tiensä ensimmäisenä suomalaisjoukkueena Mestarien liigaan.

AREENA. Uusi kotistadion Finnair Stadium – nykyiseltä nimeltään Sonera Stadium – valmistuu.

2007

SATAVUOTIAS. Antti Muurinen palaa HJK:n juhlavuonna miesten valmentajaksi.

2014

EUROOPPALIIGAAN. Uusi päävalmentaja Mika Lehkosuo johdattaa HJK:n Eurooppa-liigan lohkovaiheen peleihin.

SONERA STADIUM. Päävalmentaja Mika Lehkosuo (edessä oikealla) on valmis vetämään taas yhdet HJK:n aamutreenit.

men mestari Salla tradenomin tutkintoa ja Essi journalismia. Bilbaon susijengiturnaukseen Olli-Pekka matkusti yhdessä kilpakoripalloa pelaavan Essin kanssa. ”Se oli isä-tytär-retki. En itse pelaa koripalloa, mutta katson kaudessa viitisenkymmentä koripallo-ottelua. Puolet niistä oli viime kaudella tyttären otteluja.” VELAT OVAT HISTORIAA Onko maailmassa epätoivoisempaa bisnestä kuin joukkueurheilu! Menestystä hinkuvat palloseurat investoivat hatarin laskelmin järjettömiä summia parhaisiin pelaajiin. Katsojabudjeteista puuttuu realismi. Konkurssit, sarjapaikasta luopumiset ja rästissä olevat pelaajapalkkiot ovat urheilubisneksen arkea kaikissa joukkuelajeissa. Olli-Pekka Lyytikäinen myöntää, että urheilubis-

nes on vähän eri asia kuin muu liiketoiminta, jopa Silvio Berlusconille. Italialaisessa illallispöydässä – kauan sitten – Berlusconi painoi paljon puhuvasti käden vasten sydäntään, kun Lyytikäinen kysyi, mikä on jalkapalloseura AC Milanin rooli miljardöörin bisneksissä. ”Jokin saa ihmiset urheiluseurojen hallituksissa sokeutumaan niin, että he ottavat sellaisia riskejä, joita eivät ikinä ottaisi siviilibisneksessä”, Lyytikäinen ihmettelee. ”Tämä koskee tietysti vain huippu-urheilua. Suomen urheiluseuroista 98 prosenttia on talkoilla toimivia harrastusseuroja. Ne tekevät erittäin kunnioitettavaa työtä.” HJK:n talous on Lyytikäisen mukaan nykyisin paljon paremmassa kunnossa kuin Mestarien liigan aikoihin.

Talouselämä 33/2014

KONKARI. Puolustaja Sebastian Sorsa, on HJK:n runkopelaajia.

VAHVISTUS. HJK palkkasi Roni Porokaran hyökkääjäksi syksyn alkaessa.

”Silloin 1998 seura oli pahasti velkainen. Iso osa menestyksen tuomista rahoista kului velkojen maksuun. Viime tilikauden päättyessä HJK Oy:n kassassa oli lähes 900 000 euroa. Se on poikkeuksellisen iso summa urheiluseurayhtiölle.” ONNENPOTKUT Huhtikuun lopussa HJK antoi potkut edustusjoukkueen päävalmentajalle. Sixten Boström sai lähteä, kun päävalmentajaksi piti napata velkaantuneen FC Hongan syrjäyttämä Mika Lehkosuo. Lyytikäinen perusteli päävalmentajan vaihtoa HJK:n huonolla europelimenestyksellä ja sillä, että sarjakausi Veikkausliigassa oli alkanut kehnosti. ”Valmistelimme päätöksen yhdessä toimitusjohtaja Aki Riihilahden kanssa, sillä edustusjoukkueen päävalmentaja on HJK:ssa suoraan hallituksen puheenjohtajan alainen. Pääsyyllinen potkuihin näkyi peilistä eli aikanaan hallitus oli tehnyt väärän henkilövalinnan.” Lyytikäisen mielestä ei voi tietää, mihin asti Boström olisi kyennyt viemään joukkueen europeleissä. ”Haluan uskoa, että Lehkosuon kanssa onnistuminen oli todennäköisempää. Tosin menestyminen Euroopassa on sellainen savotta, ettei kukaan tee sitä yksin.” HJK:sta on tullut viime vuosina Suomen jalkapal-

lokenttien urheilullinen ja taloudellinen yksinvaltias. 2000-luvun alussa perustettu HJK Oy pyörittää miesten edustusjoukkuetta ja tytäryhtiö Helsinki Stadion Management Oy olympiastadionin kupeessa Sonera Stadiumin toimintaa. ”Menestyksen yksi salaisuus on se, että HJK:n avaintehtäviin on saatu erittäin hyviä ihmisiä”, Lyytikäinen sanoo. Seuran brändi lähti lentoon, kun markkinointijohtajaksi tuli futispiirien ulkopuolelta Sari Mikkonen-Mannila. Mainostajien liiton viimevuotisessa sponsorointibarometrissä HJK loikkasi jo Suomen toiseksi suosituimmaksi urheilusponsoroinnin kohteeksi, edellään vain Kimi Räikkönen. Lyytikäinen odottaa samankaltaista läpimurtoa seuran huippupelaajakasvatukseen. Tästä osa-alueesta vastaa HJK ry:n akatemiajoukkueiden valmennuspäällikkö Erkki Valla. RIIHILAHTI HANKKI BARCA-MATSIN Tutun näköinen atleetti kokoaa Sonera Stadiumin parkkipaikalla lastenrattaita: kappas vain, naurava isä Aki Riihilahti. Lyytikäinen palkkasi Riihilahden vajaa vuosi sitten HJK Oy:n toimitusjohtajaksi. Riihilahti on Liverpoolin yliopiston MBA ja Lehkosuon veroinen HJK:n seu-

MIKÄ

HJK OY MITÄ TEKEE Osakeyhtiö vastaa Helsingin Jalkapalloklubin organisaatiossa miesten edustusjoukkueesta ja reservijoukkue Klubi 04:stä OMISTAJAT Olli-Pekka Lyytikäinen, Anne Lyytikäinen-Palmroth ja perheen sijoitusyhtiö omistavat osakkeista kaksi kolmasosaa HENKILÖSTÖ 40

Talouselämä 33/2014

6,64

6 5 4,89 4,96 4 3 2 1,63 1 0,11 -0,14 0 2011 2012 20131

Liikevaihto- ja tuloslukuihin sisältyy HJK Oy:n sataprosenttisesti omistama stadionyhtiö HSM Oy. 1

SADASOSA EUROOPAN FUTISJÄTEISTÄ JALKAPALLOSEURA

LIIKEVAIHTO, MILJ. EUROA

Real Madrid 519 FC Barcelona 483 Bayern München 431 Manchester United 424 FC Torino 65 FC Kööpenhamina 55 Club Brugge 30 HJK 5

LÄHDE: DELOITTE, HJK, SEUROJEN KOTISIVUT

Liikevaihto, milj. euroa Nettotulos, milj. euroa

TOIMARI. Aki Riihilahti (vasemmalla) on Lyytikäisen löytö futisbisneksen vetäjäksi.

RENTO MENO. Gambialaisvahvistus Demba Savage odottaa hierontaa.

raikoni. Hän todisti bisneskykynsä johtaessaan HJK:n stadionyhtiötä ja ollessaan jäsenenä emoyhtiön hallituksessa. Riihilahti on ollut myös The Timesin urheilukolumnisti ja Jorma Ollilan maabrändiryhmän jäsen. Riihilahti syrjäytti toimitusjohtajan paikalta Kari Haapiaisen, jolle jäivät varatoimitusjohtajan natsat. Haapiainen vastaa HJK:n nykyisessä organisaatiossa b-to-b-myynnistä yrityksille. Lyytikäinen on varma, että Riihilahti oli nappivalinta. ”Hän on tuonut meille hirvittävästi lisää draivia, jalkapallo-osaamista ja kansainvälisiä kontakteja. Hän on brändi itsekin. Peliurallaan hän kerkesi kiertää sen verran paljon maailmaa, että muistikirjasta löytyy yllättävän hienoja puhelinnumeroja.” Elokuussa mahtiseura FC Barcelona kävi Helsingissä rökittämässä HJK:n harjoitusottelussa 6–0, ilman Lionel Messiä. Olympiastadion oli loppuunmyyty. Tapahtuman liikevaihto oli lähes kolme miljoonaa euroa. Ottelun puhtaasta tuotosta HJK pystyy nyt rahoittamaan suuren osan rakenteilla olevasta harjoitushallista, jonka hinta on 1,2 miljoonaa euroa. Olli-Pekka Lyytikäisen vieressä stadionin katsomossa istui FC Barcelonan puheenjohtaja Josep María Bartomeu. ”Hän yritti kovasti lohduttaa minua. Jo se, että hän tuli Suomeen, oli kunnianosoitus, sillä yleensä hän ei käy harjoituspeleissä.” HJK lähetti Barcelonaan kolmen miehen delegaation myymään harjoituspeli-idean Katalonian ylpeydelle. Ryhmään kuuluivat Aki Riihilahden lisäksi veljekset Jan ja Timo Walden. ”Nostan Riihilahdelle hattua Barca-matsin järjestymisestä. On mahdollista, että yhtä hyvä show toistuu stadionilla taas ensi vuonna”, Lyytikäinen sanoo. HUIPULLE POHJOISMAISSA ”Olisi tolkutonta väittää, että haastamme FC Barcelonan tai Manchester Unitedin. Ei onnistu. Euroopan suurseuroilla on satakertaiset budjetit, joilla ne pystyvät hankkimaan maailman parhaat pelaajat”, Lyy-

tikäinen sanoo. Hän pyörittelee käsissään paperinippua, johon on kirjoitettu HJK:n tulevien vuosien strategia. Lyytikäinen on varma, ettei yhdelläkään muulla Veikkausliigan seuralla ole yhtä systemaattista strategiaa. Jääkiekossa Helsingin IFK on saattanut tehdä jotain vastaavaa. Strategiakuvion ylälaatikkona on HJK:n visio: Pohjoismainen huippuseura. ”Tekemällä omat työt mahdollisimman hyvin voimme päästä siihen, ettei Ruotsin pääsarjan keskitason jengi pysty ostamaan meiltä parhaita pelaajia. Voi olla, ettemme silti yllä Suomen markkinoilla aivan ruotsalaisen Malmön tai norjalaisen Rosenborgin lukuihin”, Lyytikäinen miettii. HJK-konserni tekee euromenestyksen ja Barcelonaottelun siivittämänä tänä vuonna 10–11 miljoonan euron liikevaihdon. Se on tuplasumma normaalivuosiin verrattuna. Se on myös taso, joka Lyytikäisen mukaan riittää vision toteuttamiseen. Ympärivuotista, tasaista ja urheilumenestyksestä riippumatonta tulovirtaa HJK:lle tuo Sonera Stadium. Riihilahden organisaatio järjestää siellä nykyisin 160 yritystapahtumaa vuodessa. HJK on määritellyt strategiassa itselleen viisi tärkeää kehittämisaluetta. Tärkeimpiä asioita on tarjota HJK:n yli kahdelletuhannelle juniorille niin hyvät harjoitusolot, että uusia pelaajia työntyy jatkuvana virtana edustusjoukkueeseen ja kansainväliseen myyntiin. Tuoreimmat pelaajarahastukset ovat maalivahtilupaus Hugo Keto, jonka HJK myi englantilaiselle Arsenalille, ja Saksaan vuokrattu hyökkääjä Joel Pohjanpalo. Iso musta aukko on yli 10 000 katsojaa vetävä kotistadion. Jotta katsomo täyttyisi, pitäisi HJK:n saada tuhatmäärin uusia kausikorttifaneja. Näille kanta-asiakkailleen seura on päättänyt tarjota ”härskisti paremmat edut” kuin yksittäislippujen ostajille. ”HJK:n lipputuotot olivat pitkään 200 000 euron tasolla. Viime vuonna pääsimme päälle 500 000 euron. Se alkaa olla jo jotain”, Lyytikäinen sanoo. ■ Talouselämä 33/2014

ÖLJY-YHTIÖ ALOITTI kulttuurikumouksen Kun Neste Oil lähti globaaliin biodiesel-bisnekseen, yhtiön oli pakko uudistaa pölyttyneet toimintatapansa. Se ei käynyt helposti. Teksti Pekka Lähteenmäki Kuvat Vesa-Matti Väärä

KULTTUURIMUUTOS ON KOVA JUTTU. ”Tällä on ollut merkittävä rooli tulosten paranemisessa. Kyse on siitä, miten teemme eri tavalla asioita. Sitä kautta tulee tuloksia”, Neste Oilin toimitusjohtaja Matti Lievonen sanoo.

Talouselämä 33/2014

KAROLIINA PAAVILAINEN

este Oilin tilanne oli kamala, kun Matti Lievonen aloitti työnsä toimitusjohtajana 1. päivä joulukuuta vuonna 2008. Talous oli lamassa finanssikriisin jäljiltä. Neste Oilin osakkeen arvo oli pudonnut kymmeneen euroon eli kolmannekseen huippuluvuista. ”Kun minua rekrytoitiin öljytynnyri maksoi 140 taalaa. Kun aloitin, öljyn kurssi oli 40 taalaa”, paperiyhtiö UPM:stä Neste Oiliin siirtynyt Lievonen sanoo yhtiön pääkonttorissa Keilalahdessa. Lisäksi Neste Oil oli lähtenyt uudenlaiseen kilpailuun yrittäessään saada jalansijaa uusiutuvalle dieselille, jonka tuotantoon yhtiö oli investoinut 1,5 miljardia euroa. Uusi tuote toi yhtiölle pulmia. Trooppisen palmuöljyn käyttöä vastustavat ympäristöjärjestö stöjärjestö Greenpeacen aktivistit kiipeilivät pääkonttorin konttorin seinille. Lievonen haastatteli alussa a työntekijöitä laajasti. Kävi ilmi, että sisäisestikin tikin yhtiön oli muututtava. ”Oli uusia liiketoimintoja ja uudet rakenteet. Tuli ilmiselväksi, että emme voii mennä eteenpäin vanhalla toimintatavalla”,, Lievonen sanoo.

Neste Oil tarvitsi lisää nopeutta ja joustavuutta. Piti vähentää byrokratiaa, sillä asiat oli tapana tuoda liian usein hyväksyttäväksi korkeille johtoportaille. ”Pitää olla rohkeutta tehdä ne päätökset alemmalla tasolla, missä osaamistakin asiassa on eniten”, sanoo Lievonen. Neste Oil tarvitsi kulttuurikumouksen. Sen toteuttaminen osoittautui kovaksi urakaksi. Lopulta piti turvautua lapsellisiinkin keinoihin. VOITTAJAKULTTUURI EI TULLUTKAAN Vuonna 2010 Neste Oil julkisti uuden strategiansa. Aiemmin yhtiö tuotti puhtaimpia polttoaineita. Nyt se halusi olla halutuin kumppani puhtaamman liikenRatkaisujen myyminen teen polttoaineratkaisuissa. Ratkai Asiakkaan ostama tarkoittaa laajempaa palvelua. A esimerkiksi sekoittaa uusiutuva diesel voidaan esim viranomaishyväksynnät polttoaineeseen ja viranom puolesta. voi tehdä asiakkaiden puo laittoi meidät mietti”Uusi strategia laitto kulttuuriamme. Pimään rakennetta ja ku tää päästä irti vanhoista tavoista”, Lievonen sanoo. innovaatio, uusiutu”Uusi hieno inno vista raaka-aineista raaka-aineis tehty NEXBTLkaupallistaa ja viedä diesel piti kaup Olimme toimineet ulkomaille. Ol Itämeren alueella, pääasiassa Itä liiketoiminta oli täymutta uusi liik sin globaalia.” raaka-aineen hankinGlobaali raak ta johti myös siihen, että vaskorostuivat. tuuasiat koros

NESTE OILIN PITKÄ TIE MUUTOKSEEN 2010

UUSI STRATEGIA. Neste Oil uudistaa strategiansa. 130 johtajaa kouluttautuu Sveitsin IMD:ssä. Henkilöstötutkimus antaa huonot tulokset asiakaskeskeisyydessä ja muutoskyvyssä.

2011

2012

2013

2014

JOHTO PRÄSSIIN. Johto käy läpi IMD:n viisiviikkoisia Nexcellence-koulutuksia. Yhtiö aloittaa viisi kehitysohjelmaa, joista yhden pitäisi kohentaa yrityskulttuuria.

HENKILÖSTÖ MUKAAN. Johto käy IMD:n kiihdytysleirillä. Uusi tutkimus kertoo, ettei henkilöstö edes tunne kulttuurimuutosohjelmaa. Keksitään uusia keinoja, joilla henkilöstö saadaan mukaan.

TIE ETEENPÄIN. Way forward -hanketta tehdään tunnetuksi isoissa ja pienissä koulutuksissa. Henkilöstö antaa kehitysehdotuksia ja lupauksia muutoksesta.

MUUTOSTA KAIKKIALLE. Way forward -ajattelua tuodaan osaksi arkea: kehityskeskusteluihin, rekrytointeihin ja jokapäiväiseen työhön.

VANHAT TAVAT UUSIKSI. Nesteen Naantalin jalostamo aloitti toimintansa jo vuonna 1957. Venäläisestä raakaöljystä muun muassa liikennepolttoaineita jalostavassa yksikössä työskentelee 350 henkilöä.

”Teimme ison panostuksen: yritysvastuu, yhteiskuntasuhteet ja turvallisuus tuotiin johtoryhmätasolle”, Lievonen sanoo. Neste Oil päätti lähettää peräti 130 johtajaa ja kyvykkäiksi tunnistettua osaajaa sveitsiläiseen IMD-koulutuslaitokseen viisastumaan. Myös toimitusjohtaja Lievonen vietti neljä viikkoa moniosaisessa koulutuksessa. Vuosina 2010–2012 toteutettu ohjelma oli ainutlaatuinen, koska se oli Neste Oilille räätälöity ja yhtiö oli suurelta osin itse suunnittelemassa sitä. ”Ohjelma sai hyvän palautteen. Oli todella tärkeä luoda näille 130 henkilölle yhteinen kuva siitä, mikä on meidän strategiamme ja miten sitä viedään eteenpäin”, henkilöstö- ja turvallisuusjohtaja Hannele Jakosuo-Jansson sanoo. Osana IMD-ohjelmaa Neste Oil teetti henkilöstölle organisaation tilaa kartoittavan Denison-tutkimuksen. Se kertoi, että yhtiöllä oli ongelmia varsinkin asiakaskeskeisyydessä ja muutoskyvyssä. Yhtiö lähti toteuttamaan strategiaansa ja kehittämään kulttuuriaan neljällä arvonluontiohjelmalla: kannattava kasvu, tuottavuus, uusiutuva raaka-aine ja asiakaskeskeisyys. Lisäksi oli erillinen kulttuurimuutosprojekti, joka oli nimetty voittajakulttuuriksi. Neste Oilin tulos koheni ja yhtiö valtasi markkinoita uusiutuville polttoaineilleen. Voittajakulttuuria yh-

MIKÄ

NESTE OIL JALOSTAA ÖLJYÄ polttoaineeksi Porvoossa ja Naantalissa sekä perusöljyä esimerkiksi voiteluöljyjen raaka-aineeksi Bahrainissa. Tekee toisen polven biodieseliä Porvoossa, Rotterdamissa ja Singaporessa. Huoltamoketjut Suomessa, Baltiassa, Puolassa ja Pietarin alueella. LIIKEVAIHTO 2013 17,5 miljardia euroa NETTOTULOS 2013 417 miljoonaa euroa HENKILÖSTÖ 5 097

tiöön ei kuitenkaan syntynyt. Jokin oli pielessä, kertoi vuonna 2012 tehty uusi henkilöstötutkimus. Neste Oilin työntekijät eivät olleet omaksuneet voittajakulttuuria tai eivät ehkä edes tienneet siitä. ”OLETKO IHAN TOSISSASI?” ”Jotenkin tästä kulttuurimuutoksesta oli tullut erillinen asia, päälle liimattu asia. Eri osat organisaatiossa näkivät asiat hyvin eri tavalla”, Hannele JakosuoJansson sanoo.

Talouselämä 33/2014

Yhtiö oli kouluttanut johtoa, pitänyt innovaatiotyöpajoja ja kouluttanut niin kutsuttuja fasilitaattoreita. He vievät muutosta eteenpäin ja kouluttavat muita. Viesti uudesta kulttuurista ei kuitenkaan ollut mennyt perille henkilöstölle eivätkä toimintatavat muuttuneet. ”Huomasimme, ettemme projektimaisesti pysty muuttamaan toimintatapaa, vaan pitää koskettaa ihmisiä tunnetasolla ja saada ymmärtämään mitä me teemme, miksi ja miten”, Jakosuo-Jansson sanoo. Työ alkoi johdosta. IMD:ssä pidetyssä booster campiksi eli kiihdytysleiriksi ristityssä tapahtumassa öljy-yhtiön noin 20 johtohenkilöä päättivät ottaa uuden asenteen Neste Oilin toimintatapojen muuttamiseen. Hanke tuotiin mukaan kaikkeen toimintaan ja se sai uuden nimen: way forward eli tie eteenpäin.

Talouselämä 33/2014

Ylin johto määritteli Neste Oilille yhtiötason toimintamallit eli millaisia toimintatapoja yrityksessä pitää vahvistaa ja mitä halutaan jättää taakse. Suoraan sanottiin esimerkiksi, että alisuorittamista tai ongelmien kaunistelua ei hyväksytä. Henkilöstö- ja turvallisuusjohtaja Jakosuo-Jansson ehdotti, että jokainen työntekijä antaisi muutoslupauksen. ”Oletko ihan tosissasi?”, toimitusjohtaja Matti Lievonen kysyi epäilevänä. ”Mietimme onko tällaisten lupausten antaminen liian naiivia. Ajattelevatko ihmiset, että mitä pirun leikkimistä tämä on? Toimiiko tämä itseään vastaan?”, kertoo viestintä- ja markkinointijohtaja Osmo Kammonen. Johto kuitenkin sitoutui ideaan ja pomokerros läh-

LUPAUKSILLA KULTTUURI KUNTOON ”LUPASIN VAHVISTAA yhteistyötä organisaatiorajojen yli. Lisäksi lopetan valittamisen, enkä keksi tekosyitä asioille, jotka eivät edisty”, sanoo Neste Oilin tuotannon investointipäällikkö Olli Oksanen. Oksanen ja lähes kaikki muut yhtiön 5 000 työntekijää ovat tehneet omat lupauksensa, jotka ovat nähtävissä yhtiön intranetissä. Lupaukset ovat yksi osa Neste Oilin suurta kulttuurimuutosohjelmaa. ”Lupasin esimerkiksi lisätä tiedonsiirtoa eri sidosryhmille. Pyrin olemaan useammin kasvokkain ihmisten kanssa tekemisissä”, kertoo puolestaan Naantalin jalostamolla työskentelevä Neste Oilin operatiivinen suunnittelija Laura Jansén. ”Olen Neste Oilissa 24 vuoden aikana nähnyt monenlaisia ohjelmia. Tämä ei ole tullut ylhäältä, vaan nesteoililaisilta on kyselty ja muodostettu ohjelman kulmakivet siltä pohjalta”, Oksanen sanoo. Hän on yksi muutosta eteenpäin vievistä ja muita kouluttavista fasilitaattoreista. Oksanen ja Jansén ovat huomanneet muutoksia käytännön työssä. Esimerkiksi ongelmista puhutaan suoremmin. ”On esimerkiksi ollut investointeja, joissa on ollut haasteita pitää budjetoitu kustannustaso. Niihin asioihin on avoimesti ja rakentavasti haettu syitä”, Oksanen kertoo.

KISSAT PÖYDÄLLE. ”Punainen lanka way forwardhankkeessa on se, että tässä on oikeasti tahto luoda avoimuutta. Puhutaan hankalistakin asioista”, sanovat Naantalin jalostamolla työskentelevät investointipäällikkö Olli Oksanen ja operatiivinen suunnittelija Laura Jansén.

ti lopulta lapsenomaisella innolla tekemään lupauksia. Into tarttui henkilöstöön ja lupauksia tuli noin 5 000. Uusissa henkilöstötilaisuuksissa käytiin fasilitaattorien johdolla läpi yhtiön kulttuuriin liittyvät tutkimustulokset, strateginen tilanne, toimintaympäristön muutos ja yhtiön tuleva suunta. ”Sitten ihmiset saivat miettiä mitä minun pitäisi lopettaa ja mikä minun pitäisi aloittaa”, Kammonen sanoo. TAVOITTEENA SUOREMPI PUHE ”Kannustan lopettamaan asioiden kaunistelun ja teen työtä kollegojen kanssa päätöksenteon nopeuttamiseksi”, lukee Matti Lievosen sylissä olevassa kyltissä. Toimitusjohtajan lupaus löytyy kaikkien muiden tavoin intranetistä. Nyt Lievonen kiertää säännöllisesti

puhumassa henkilöstölle strategiasta ja yhtiön muutostarpeista. Sen jälkeen henkilöstö puhuu samoista asioista pienryhmissä ja miettii miten arkisia toimintatapoja voidaan parantaa. Kerran kuussa työntekijät ehdottavat way forward -persoonaa, joka yllätetään ja haastatellaan videokameran kanssa. Tällaiset tempaukset mainostavat hanketta sisäisesti. Way forward ei enää ole erillinen projekti vaan sen henki – byrokratian pienentäminen, turvallisuudesta huolehtiminen, päätösten vieminen alemmalle tasolle ja henkilökohtainen vastuunotto – ovat mukana kaikissa hankkeissa. Työntekijät ovat tehneet ehdotuksia lisämuutoksista yllättävällä innolla: niitä on tullut 5 000. ”Ellei tätä ohjelmaa olisi ollut, yrityksen tulokset olisivat olleet aivan toisenlaisia. Ellemme olisi muuttuneet, ei kyllä pärjättäisi markkinoilla”, Lievonen sanoo. Muutos tarkoittaa, että päätökset tapahtuvat nopeammin. Uutuuspolttoaineet ja laajeneminen uusille markkinoille ovat merkkejä siitä, että asiakkaan ymmärtäminen ja palveleminen on parantunut. Uusissa henkilöstötutkimuksissa johtaminen ja asiakaskeskeisyys ovat parantaneet selvästi. Myös yhtiön haluttavuus työpaikkana on parantunut. Lievonen uskoo jatkuvaan muutokseen. ”Ellei yrityksen johto huomaa, että muutosta tarvitaan, niin sitten asiat ovat huonosti”, Lievonen sanoo. Nyt Neste Oil yrittää tuoda way forward -ajattelun mukaan kaikkeen toimintaan rekrytoinnista kehityskeskusteluihin. ”Ehkä hienointa on, kun näkee ihmisten kasvavan, ottavan enemmän vastuuta ja vievän asioita eteenpäin.” ■ Talouselämä 33/2014

Sijoituselämä

Toimittanut Emilia Kullas

KASVUALA. Maerskin konttilaivat kulkevat Wärtsilän moottoreiden voimalla.

WÄRTSILÄ

Vain tähdet kelpaavat Wallenbergit ovat lopullisesti liittäneet Wärtsilän etupiiriinsä. Wärtsilä on yksi ruotsalaisen mahtisuvun ydinsijoituksista. Teksti Esko Rantanen FISKARS ja ruotsalaisen mahtisuvun Wallenbergien sijoitusyhtiö Investor purkavat yhteisen holdingyrityksensä Avlisin. Tämän seurauksena ruotsalaisen Investorin omistus Wärtsilässä nousee 16,8 prosenttiin ja Fiskarsin omistus alenee kolmestatoista viiteen prosenttiin. Investor maksaa Wärtsilän osakkeista kymmenen prosenttia yli markkinahinnan. Fiskars kuittaa kaupasta noin 450 miljoonan euron myyntivoiton. Wallenbergit ottavat lopullisesti suoma-

Talouselämä 33/2014

laisen Wärtsilän hoiviinsa. Investor onkin jo jonkin aikaa luokitellut Wärtsilän ydinomistuksekseen. Markkina-arvoltaan Wärtsilä on Investorin kuudenneksi arvokkain yhtiö. VIIME TALVENA brittiläinen Rolls-Royce teki Wärtsilästä ostotarjouksen, jonka Wärtsilän hallitus torjui. Jos Wallenbergit tai Fiskars olisivat halunneet myydä Wärtsilän ulos Suomesta, ne olisivat voineet vedättää hintaa ja myydä osakkeensa jo tuolloin. Fiskarsin ja Investorin osakkeiden

myyntisopimuksessa on lauseke, jonka mukaan Investor maksaa Fiskarsin tytäryhtiölle Avlisille lisäkorvauksen, jos Investor myy Wärtsilä-osakkeet eteenpäin korkeammalla hinnalla seuraavien kolmen vuoden aikana. Olisi omituista, jos Investor myisi Wärtsilänsä. Miksi se olisi ryhtynyt osakekeinottelijaksi juuri Wärtsilän osakkeilla? Miksi se olisi istuttanut oman miehensä Wärtsilän toimitusjohtajaksi? Atlas Copcon varatoimitusjohtaja Björn Rosengren nimittäin nousi Wärtsilän keulaan syyskuussa 2011.

WÄRTSILÄ PÄÄSEE HYVÄÄN SEURAAN

SIJOITUSKOMMENTTI Emilia Kullas

Investorin ydinyhtiöt 2014 YHTIÖ

MARKKINALIIKEINVESTORIN ARVO, VAIHTO (2013), ÄÄNIMRD EUROA MRD EUROA VALTA, %

AstraZeneca ABB Ericsson Atlas Copco SEB Wärtsilä Electrolux

74,2 41,4 33,8 27,5 22,0 7,1 6,9

20,0 65,8 25,2 9,2 4,5 4,7 11,9

4,1 8,1 21,5 22,3 20,8 16,81 29,9

Nasdaq OMX Husqvarna Saab Sobi 2

1 2

240

Wärtsilä

MARKKINALIIKEINVESTORIN ARVO, VAIHTO (2013), ÄÄNIMRD EUROA MRD EUROA VALTA, %

5,7 3,3 2,2 2,1

0,2 3,3 2,6 0,2

14,3 31,1 40,6 39,8

Lisäksi Mölnlycke Health Care, Aleris, Grand Hôtel ja Permobil ovat Investorin tytäryhtiöitä.

RENKI JA ISÄNTÄ Indeksi 100 = 22.9.2011

YHTIÖ

200 160 120

Omistusjärjestelyn jälkeen. Swedish Orphan Biovitrum AB

LÄHDE: INVESTOR, YHTIÖT

Fiskars on saanut suuret osingot ja sillä tavalla pönkittänyt omistajaansa runsaskätisesti. Wärtsilän suuria omistajia ovat eläkeyhtiöt, rahastot ja säätiöt. Sijalla 21 on hallituksen jäsenen Paul Ehrnroothin sijoitusyhtiö Savox Investment. Omistuksen arvo on noin 27 miljoonaa euroa.

Puoli vuotta myöhemmin Fiskars ja Investor siirsivät Wärtsilä-osakkeensa yhteisyhtiö Avlis AB:hen. Miksi Investor vain hämätäkseen luokittelisi Wärtsilän ydinomistuksiinsa, samaan laatuyhtiöiden ryhmään kuin ABB, Ericsson, Electrolux ja muutamat muut Ruotsin elinkeinoelämän tähtiyhtiöt? Wallenbergit yksinkertaisesti lujittivat uudella tavalla asemiansa Suomen teollisuudessa.

INVESTORIN HUOMASSA Wärtsilän on hyvä olla. Wallenbergit ovat rikkaita. Rikkaalla on varaa olla kärsivällinen silloinkin, kun köyhä ja tyhmä säntää myymään arvokkaimman omaisuutensa. Rolls-Royce yritti ostaa Wärtsilän viime talvena. Eikö yhtä hyvin Wärtsilän kannattaisi ostaa Rolls-Roycen meriteollisuusyksikkö? ”Niin, miksi ei? Ehkä se on myytävänä? Voisimme ostaa Rolls-Roycen myös. Ehkä se on hieman liian kallis”, vastasi Wärtsilän ruotsalainen toimitusjohtaja Björn Rosengren Talouselämän toimittaja Pekka Lähteenmäelle (Talouselämä 5/2014). Ja naurahti.

FISKARS JAKANEE ensi keväänä muhkean lisäosingon. Analyysitalo Inderes arvioi yhtiön maksavan lisäosinkoa 2–3 euroa osakkeelta ja perusosinko olisi 0,70 euroa osakkeelta. Yhtiön 16 000 osakkeenomistajat saisivat siis 160–250 miljoonaa lisähyvää normaalin 57 miljoonan euron lisäksi. Ehrnroothien kolmen sukuhaaran serkusten sijoitusyhtiöt ja suvun jäsenet henkilökohtaisesti kahmaisevat tästä 40 prosenttia. Ehrnrootheille kilahtaa noin sadan miljoonan euron tili. 30 suurimman omistajan kärkeä hallitsevat Ehrnroothien ja von Julinin suvut. Fiskars on maksanut osinkoa säännöllisesti eikä edes finanssikriisi keskeyttänyt osinkovirtaa. Yhtä hyvä maksaja on Wärtsiläkin, jolta

INVESTOR HALLITSEE ruotsalaisia ydinyhtiöitään äänivaltaosakkeilla. Esimerkiksi Ericssonista Investor omistaa vain 5,5 prosenttia osakkeista, mutta 21,5 prosenttia äänivallasta. Ei-ruotsalaisissa yhtiöissä ABB:ssä, Wärtsilässä ja Nasdaq OMX:ssä Investorilla on ääniä ja osakkeita yhtä paljon. Kasvumahdollisuuksia Wallenbergit näkevät hoiva-alassa. Investor on pääomistajana Aleris-nimisessä hoivayhtiössä, jonka liikevaihto on noin 750 miljoonaa euroa. Investor on myös ostanut maailman suurimman sähkökäyttöisiä pyörätuoleja valmistavan Permobil-yhtiön. Wallenbergit ymmärtävät, että vanheneminen on maailmassa kova trendi. Suomessa Wallenbergien EQT-pääomarahastot omistavat Suomen Terveystalon. ■

Investor

80 2012

2013

2014

Verkon viemää MITÄ SUOMI-SIJOITTAJAN salkusta kannattaa myydä, jos haluaa syyssiivota? Tätä kysyttiin Arvopaperin Raha-päivässä kuluneella viikolla. Vastaus: kotimaisten vähittäiskauppayhtiöiden kuten Stockmannin ja Keskon osakkeita. Sijoittajat eivät halua maksaa perinteisten kauppayhtiöiden kriisitunnelmista murroksen keskellä, vaan ostavat mieluummin verkkokauppiaiden kalliita osakkeita. Siksi kiinalainen Alibaba teki historiaa listautuessaan New Yorkin pörssiin viikko sitten. Alibaba keräsi annissa yli 25 miljardia dollaria, enemmän kuin yksikään yhtiö ikinä. Korkea on myös Alibaban yli 30:ssä pyörivä voittokerroin eli p/e-luku. Se ei lannistanut suomalaisia piensijoittajia, jotka Nordnetin tilastojen mukaan kävivät muita pohjoismaisia sijoittajia innokkaammin kauppaa Alibaban osakkeella ensimmäisinä kauppapäivinä. ALIBABA-SIJOITTAJA OSTAA samassa paketissa sekä Kiinan nousevan keskiluokan ostovoimaa että kasvavaa verkkokauppaa. Alibaba ei myy omia tuotteita vaan kauppaalustaa. Kauppiaat saavat omat tuotteensa esille sitä paremmin, mitä enemmän he Alibaballe maksavat. Alibaba tienaa välitysmaksuilla, rahoituspalvelu- ja logistiikkamaksuilla sekä mainostuloilla. Huhti–kesäkuussa yhtiön liikevoittoprosentti oli huimat 43 prosenttia. Yhtiön mobiilikäytön liikevaihto kymmenkertaistui viime vuodesta lähes 400 miljoonaan dollariin. Kotimaiset kauppayhtiöt kärsivät myös omista virheistään. Stockmann investoi tavaratalojen seiniin silloin kun olisi pitänyt nähdä kuluttajien muutos ja verkkokaupan nousu. Kesko runttaa rakenteitaan uusiksi ja lahtaa todennäköisesti Anttilat. Keskon omistaman Intersportin verkkokauppakin ehti jo aueta pari viikkoa sitten. ■ Talouselämä 33/2014

Sijoituselämä VIIKON OSAKE

Sopimusvalmistajakin voi tehdä rahaa Sijoittajat ovat lähes unohtaneet sieviläisen Scanfilin, joka on antanut kevään jälkeen kolme positiivista tulosvaroitusta.

VUOSITUHANNEN VAIHTEESSA Helsingin pörssi pullisteli Nokian alihankkijoita tai hienommalta nimeltään sopimusvalmistajia. Yhtiöt käyttivät itsestään jopa nimitystä partneri tai kumppani. Heikompien aikojen koitettua ”partnerien” todellinen tilanne paljastui. Osa yhtiöistä myytiin kiireen vilkkaa ulkomaille tai lihaksikkaammille kotimaisille kilpailijoille, toisia kohtasi konkurssi. Paanasten perhe myi Eimon taiwanilaiselle Foxconnille, JOT Automation yhdistyi Elektrobittiin, Elcoteq meni konkurssiin. Pohjalaisyhtiö Scanfil on eri maata. Takaoven kautta pörssiin Wecan Electronicsin kanssa yhdistymällä tunkenut yhtiö on tehnyt viime vuodet tasaista noin 200 miljoonan euron liikevaihtoa ja kymmenen miljoonan euron liikevoittoa. Verkkopuolella Scanfilin tärkeimpiä tuotteita ovat laitejärjestelmät ja niihin liittyvien moduulien kokoonpano ja testaus. Ammattielektroniikan puolella yhtiö kasaa ja testaa muun muassa taajuusmuuttajia ja hissien ohjausjärjestelmiä. Liikevaihdostaan Scanfil kerää Euroopasta noin 60 prosenttia. Aasiasta eli käy-

KAROLIINA PAAVILAINEN

Teksti Markus Salin

tännössä Kiinasta liikevaihdosta tulee 40 prosenttia. Sievin lisäksi yhtiöllä on tuotantoa Virossa, Unkarissa, Saksassa ja Kiinassa. VUOSIA JATKUNUT tasainen kehitys ilman isompia kasvutoiveita ei ole sijoittajia innostanut. Scanfilin osake on painunut unholaan ja jäänyt Takasen suvun hiekkalaatikoksi. Vielä noin vuosi sitten Scanfilin osa-

MADE IN SIEVI. Raha-automaattiyhdistyksen peliautomaatit tehdään Sievissä Scanfilin tehtaalla.

ketta sai pörssistä alle eurolla. Viime vuoden tilin-päätöstiedotteessa Scanfil fil arvioi tämän vuoden liikevaihdon kasvuksi 4–10 prosenttia ja liikevoitoksi 10– 14 miljoonaa euroa. Syyskuun puolivälissä Scanfil nosti jo kolmannen kerran tilinpäätöstiedotteen jälkeen liikevoittoarviotaan. Nyt liikevoittohaarukka on 14,5–16 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvuennus-

TULOKSET

MINKKIEN HINNAT KALLISTUVAT TURKISTEN VÄLITYSYHTIÖ Saga Furs sai käännettyä minkinnahkojen hinnat pieneen nousuun maanantaina päättyneessä huutokaupassaan. ”Syyskuun huutokaupan perusteella ei voi tehdä vielä arvioita joulukuussa alkavasta uudesta kaudesta. Markkinatilanne on edelleen haasteellinen lämpimän viime talven jäljiltä”, toimitusjohtaja Pertti Fallenius sanoo. Osavuosikatsaus 11/2013–7/2014 LIIKEVAIHTO, MILJ. EUROA

Saga Furs

Talouselämä 33/2014

MUUTOS, %

-33

LIIKEVOITTO, MILJ. EUROA

MUUTOS, %

TULOS/ OSAKE, EUROA

1,1

-95

0,77

PIKAVIPIN VARASSA ROBERT G. Ehrnroothin sukuhaaran sijoitusyhtiö Turret Oy antaa kahden kuukauden pikavipin Ixonosille. Turret omistaa yhtiöstä 27,8 prosenttia. Kireätä on. Ixonosissa on 4 000 omistajaa. Yhtiö on ollut vaikeuksissa siitä lähtien, kun Nokian kännyköiden alamäki alkoi.

SCANFIL euroa 2,5

6.1.2012–19.9.2014

2,0 1,5 1,0 0 2012

2013

TUNNUSLUVUT

Liikevaihto, milj. euroa Tulos/osake, euroa Oma pääoma/osake, euroa

2014 1–6/2013

93 0,06 1,34

Mikä Saksassa mättää ?

Soitamme toimitusjohtajalle

”Maanrakennuskoneiden vuokraus vetää heikosti, vaikka rakentaminen kasvaa tasaisesti”, Vesa Koivula sanoo.

1–6/2014

108 0,10 1,44

LÄHDE: FACTSET

te nousi kesällä Saksasta tehdyn ammattielektroniikkayhtiön oston myötä 11–18 prosenttiin. Ennusteiden perusteella yhtiön liikevaihto olisi tänä vuonna karkeasti 215 miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti olisi ennusteen perusteella noin seitsemän. Viime vuonna liikevoitto oli vajaat 12 miljoonaa euroa eli tulos kasvaisi noin kolmanneksen. YHTIÖN OHJEISTUKSEN perusteella tehty laskelma nostaa kuluvan vuoden osakekohtaisen tuloksen lähelle 0,2 euroa, mihin suhteutettuna 2,50 euroon kohonnut osakekurssi tuntuu vielä kohtuulliselta. Viime kevään 0,05 euron osinkoon tulee todennäköisesti muutaman sentin korotus. Kasvun tavoittelussa Scanfilia auttaa hyväkuntoinen tase. Omavaraisuusaste on yli 60 prosenttia ja korollista velkaa yhtiöllä oli kesäkuun lopussa vain 16 miljoonaa euroa. ■

KONKURSSI VAI SANEERAUS? ENSI TIISTAINA Espoon käräjäoikeus saa eteensä Talvivaaran saneerausehdotukset. Samana päivänä Talvivaaran pitäisi myös julkistaa tammi-kesäkuun osavuosikatsaus, jota epäonninen kaivosyhtiö on lykännyt jo kahdesti. Yhtiön perustaja Pekka Perä ja entinen toimitusjohtaja Harri Natunen ovat saaneet syytteet törkeästä ympäristörikoksesta.

Teksti Mikael Sjöström Konevuokraaja Cramo antoi reilu viikko sitten tulosvaroituksen, vain kahdeksan päivää pääomamarkkinapäivän jälkeen. Miksi, toimitusjohtaja Vesa Koivula? ”Alkuvuosi jäi odotuksista, mutta toisaalta lähes 80 prosenttia Cramon tuloksesta syntyykin loppuvuonna. Oletimme pystyvämme kirimään, mutta elokuun tulosraportti kertoi muuta. Pääomamarkkinapäivässä meillä ei ollut vielä sitä tietoa.” Missä markkinat vetävät parhaiten? ”Ruotsissa rakentaminen kasvaa nopeasti, mutta se näkyy vuokrausliiketoiminnassa vasta 2–3 vuosineljänneksen kuluttua. Teemme Ruotsissa hyvää tulosta, mutta se ei riitä paikkaamaan kehitystä Saksassa.” Saksan markkinat ovat suuret. Oletteko päässeet sinne? ”Cramon puurakenteiset moduulitt ovat vakiomallistoa Pohjoismaissa, mutta ta uutta Saksan markkinoilla, joilla normaalisti maalisti käytetään teräskontteja. Saimme kuitenkin huhtikuussa läpimurron Frankfurtista urtista voittamalla suuren toimistokohteen n moduulitoimitukset. Samaan aikaan ostimme sieltä jalansijaksi pienen yrityksen.” en.” Mikä Saksassa on ongelmana? ”Laajennamme tuotevalikoimaa vastaamaan tarjontaa Pohjoismaissa. Se on kerryttänyt kustannuksia, mutta tuotteiden teiden kuten henkilönostinten myynti on kasvanut arvioitua hitaammin. Lisäksi maanraaanrakennuskoneiden vuokraus vetää Saksasaksassa heikosti, vaikka rakentaminen muuten kasvaa tasaisesti. Siksi Saksassa myös yös leikataan kustannuksia.” Entä tilanne kotimaassa? ”Suomen markkinat ovat erittäin heikot. Rakennusteollisuuden uusin n ennuste odottaa, että rakentamisen määrä vähenee tänä vuonna 1,5 prosenttia tia viime vuodesta. Tulos on kuitenkin pysynyt ysynyt

hyvänä Suomessa. Olemme täällä pisimmällä strategian toteuttamisessa, kuten tulosjohtamisen käyttöönotossa läpi organisaation.” Miksi alatte raportoida siirtokelpoisista tiloista erikseen vuosikertomuksessa? ”Asia kiinnostaa sijoittajia varsinkin, kun pitkiin tilavuokrasopimuksiin erikoistuneiden yhtiöiden arvostustasot ovat korkealla. Siirtokelpoiset tilat kerryttivät viime vuonna noin 12 prosenttia liikevaihdosta, mutta lähes 29 prosenttia liikevoitosta. Liikevoittoprosentti oli 32, kun koneja laitevuokrauksen liikevoittoprosenttia oli 11.” Mikä selittää näin hyvän kannattavuuden? ”Tärkein syy ovat tyypillisesti kolme vuotta pitkät sopimukset. Ne tasoittavat koneja laitevuokrauksen vaihtelua.” Miten paljon tilavuokraaminen kasvaa? ”Se kasvaa sisäisesti noin kuusi prosenttia vuodessa. Haluamme nopeuttaa kasvua ja etsimmekin sopivaa yritysostokohdetta.” ■

Vesa Koivula

Talouselämä 33/2014

Sijoituselämä PÖRSSIVIIKKO

Blackrock tankkaa Nokiaa Maailman suurin varainhoitoyhtiö Blackrock omistaa Nokiasta nyt yli viisi prosenttia. Nokia on kallistunut tasaisesti keskikesästä lähtien. OSAKKEET 23.9.2014

HINTA, EUROA

Talouselämän pörssitaulukon luvut pohjautuvat mediaanilukuihin, jotka tietopalveluyritys Factset on laskenut kymmeniltä eurooppalaisilta pankkiiriliikkeiltä keräämistään luvuista. ▲ = ennuste nousi ▼ = ennuste laski

ARVOKKAIMMAT MARKKINA- KURSSIARVO, MUUTOS MILJ. EUROA 1KK, %

Nordea Nokia TeliaSonera Sampo Fortum Kone Wärtsilä UPM-Kymmene Stora Enso Metso Orion Neste Oil SSAB Elisa Nokian Renkaat Kesko Outokumpu Huhtamäki Amer Sports Cargotec Fiskars Kemira Citycon Tieto Konecranes Valmet Outotec Metsä Board Sponda Vacon

41 723 24 904 23 356 21 521 17 217 16 604 7 081 6 019 5 113 4 420 4 238 4 069 3 477 3 467 3 151 2 756 2 379 2 267 1 915 1 693 1 678 1 670 1 602 1 473 1 358 1 204 1 204 1 107 1 039 1 029

2 7 -3 3 0 -1 -5 1 0 -6 3 8 -3 0 -6 -1 -5 4 9 -5 18 1 0 -4 -11 -5 -4 -2 -6 24

LÄHDE: FACTSET

Talouselämä 33/2014

Affecto Ahlstrom Aktia Alma Media Amer Sports Apetit Aspo Atria Basware Capman Cargotec Caverion Citycon Comptel Cramo Digia Elektrobit Elisa Etteplan Finnair Fiskars Fortum F-Secure HKScan Huhtamäki Kemira Kesko Kone Konecranes Lassila&Tikanoja Lemminkäinen Marimekko Metso Metsä Board Munksjö Neste Oil Nokia Nokian Renkaat Nordea Okmetic Olvi Oriola-KD Orion Outokumpu Outotec

3,10 7,60 9,85 3,02 16,16 16,50 6,28 7,07 39,53 1,00 26,28 6,01 2,70 0,64 11,59 3,26 2,90 20,72 3,24 2,50 20,49 19,38 2,52 3,41 21,04 10,75 27,78 31,74 21,46 13,63 11,98 10,00 29,40 3,37 7,52 15,87 6,65 23,61 10,30 4,60 23,97 2,33 30,01 5,73 6,58

KURSSIMUUTOS, % 1KK 1V

-3 -25 -3 -3 1 31 4 -5 9 7 -1 -13 0 18 0 -15 19 108 -3 9 -5 -11 1 6 0 11 3 25 -15 -13 -13 -13 4 137 0 20 1 1 0 -20 18 8 0 17 -4 40 -7 -8 4 35 1 -16 -1 20 -1 -6 -11 -17 0 -9 -6 -16 0 -7 -6 25 -2 25 -8 45 8 -6 7 39 -6 -38 2 14 3 -15 -4 -8 2 -2 3 68 -5 24 -4 -37

2013

NETTOTULOS, MILJ. EUROA 2014E 2015E

6 5 9 -19 7 19 62 ▼ 54 57 ▼ 15 17 18 90 71 129 10 6 8 9 14 16 -4 15 21 18 ▲ 3 7▲ 0 6 10 55 77 168 36 37 64 93 102 109 3 4 5 52 ▼ 43 40 ▼ -4 4 7 7 13 22 197 226 228 4 5 6 11 -39 4 72 ▼ 94 86 ▲ 1 204 2 905 ▼ 1 003 ▲ 17 17 21 9 59 14 94 134 ▼ 157 ▼ -32 101 ▼ 129 ▼ 168 146 ▼ 184 ▼ 702 793 ▼ 884 ▼ 50 70 97 22 17 41 ▼ -94 14 33 -1 3 5 254 249 ▼ 282 ▲ 64 78 88 -38 23 43 523 233 ▲ 339 ▲ -601 759 ▲ 1 103 ▲ 184 245 ▼ 287 ▼ 3 116 3 600 ▼ 3 782 ▼ 5 5 8 33 34 37 28 ▼ 6 -65 ▼ 206 213 186 63 ▼ -997 -364 ▼ 58 ▼ 92 34 ▼

HINTA/TULOS (P/E) 2014E 2015E

12 33 11 14 19 18 14 13 80 15 18 19 14 18 12 18 30 15 13 .. 20 17 21 40 16 16 17 21 17 14 18 25 17 15 16 17 28 13 12 18 15 25 20 .. 31

8 19 11 13 15 14 13 9 31 9 10 12 14 14 9 11 17 14 10 83 20 17 19 12 14 13 15 18 13 13 8 17 15 13 9 12 22 11 11 10 14 12 23 41 20

OSINKOTUOTTO, % 2014E 2015E

3,4 3,9 5,2 5,0 2,8 6,1 6,7 3,4 0,6 5,8 2,7 3,7 5,6 3,1 5,2 3,1 1,4 6,3 4,0 0,0 13,0 5,7 2,8 3,2 3,0 4,9 5,2 3,5 4,9 4,8 0,0 3,0 3,4 3,0 2,4 4,1 2,0 6,4 5,6 4,4 2,9 1,0 4,2 0,0 2,4

5,8 3,9 5,9 6,6 3,2 6,1 6,7 4,8 1,3 8,7 4,1 5,7 5,6 3,1 5,6 3,1 2,1 6,3 4,9 0,0 3,7 5,7 2,8 4,4 3,4 4,9 5,4 3,8 5,1 5,5 4,2 3,8 3,7 3,3 4,0 4,2 2,1 7,0 6,3 5,9 3,1 4,3 3,7 0,0 2,3

HINTA/ MARKKINATASEARVO, ARVO MILJ. EUROA

1,0 1,1 1,1 2,6 2,5 0,7 1,9 0,5 5,2 1,3 1,4 3,0 0,9 2,4 1,0 1,9 4,6 3,8 2,6 0,5 2,7 1,7 5,4 0,5 2,8 1,5 1,2 9,6 2,8 2,5 0,8 3,0 3,8 1,3 0,9 1,4 3,8 2,3 1,4 1,4 2,9 1,3 8,2 0,7 2,5

70 355 665 228 1 915 104 195 200 562 86 1 693 755 1 602 69 509 68 381 3 467 65 320 1 678 17 217 400 188 2 267 1 670 2 756 16 604 1 358 529 278 81 4 420 1 107 384 4 069 24 904 3 151 41 723 80 498 353 4 238 2 379 1 204

TURVATIIMI. Turvatiimin liiketulos on tänä vuonna selvästi ennustettua heikompi. Tappio syvenee viimevuotisesta. Liikevaihtokin pienenee. Ei mene hyvin Alexander Ehrnroothin yhtiöllä. Hänen pörssiyhtiöistään Tiimari teki konkurssin ja Oral Hammaslääkärit on myyty pääomasijoittaja Capmanille.

HINTA, EUROA

PKC Ponsse Pöyry Raisio Ramirent Rapala Revenio Group Sampo Sanoma Sponda SRV Yhtiöt SSAB Stockmann Stora Enso Talentum Talvivaara Technopolis Teleste TeliaSonera Tieto Tikkurila UPM Uponor Vacon Vaisala Valmet Verkkokauppa.com Wärtsilä YIT

17,20 12,12 3,31 3,80 6,25 5,22 14,35 38,43 5,42 3,67 3,71 6,71 9,11 6,48 1,14 0,07 3,97 4,94 5,39 20,02 17,60 11,31 11,15 33,64 20,74 8,04 30,50 35,90 6,50

KURSSIMUUTOS, % 1KK 1V

-11 -1 -7 -3 -8 4 0 3 -9 -6 -5 -3 -7 0 -1 -3 -5 10 -3 -4 -2 1 -4 24 -13 -5 0 -5 -11

-28 69 -14 -7 -30 -2 34 21 -6 -2 -17 35 -28 -4 23 -40 -6 20 -5 26 -10 8 -17 16 6 .. .. 3 -38

2013

NETTOTULOS, MILJ. EUROA 2014E 2015E

14 10 37 9 25 26 3 -7 13 26 19 31 54 44 56 12 9 14 4 5 6 1 452 1 578 ▲ 1 590 ▲ -320 143 74 102 89 93 16 9 12 -120 28 117 48 -24 11 -53 316 471 1 3 5 -746 -60 -23 30 38 52 8 7 10 1 692 1 840 1 971 62 95 110 50 52 56 335 570 515 28 39 57 44 ▼ 28 35 ▼ 13 17 24 92 ▼ -62 42 ▲ 4 6 10 391 395 ▲ 474 ▲ 94 77 ▼ 101 ▼

HINTA/TULOS (P/E) 2014E 2015E

22 13 .. 24 15 22 23 14 18 11 15 76 .. 13 13 .. 9 13 12 13 15 11 20 30 22 24 34 17 10

11 13 15 19 11 15 19 14 12 12 12 20 60 11 11 .. 8 9 12 12 14 12 15 23 16 13 23 15 8

TULIKIVI. Vauhkosten suvun tulisijayhtiö alensi tiistaina koko vuoden näkymiään. Liikevaihto laskee viime vuodesta 40 miljoonaan euroon, liiketappiota kertynee miljoonan euron verran. Tulikivi on säästänyt ja saneerannut, mutta rakentamisen heikko suhdanne painaa kysyntää.

OSINKOTUOTTO, % 2014E 2015E

4,1 3,3 0,0 3,7 6,4 4,6 3,4 4,8 2,8 4,9 3,0 0,8 0,0 4,6 5,3 0,0 3,8 3,9 6,3 5,0 4,8 5,3 3,9 2,2 4,5 2,4 0,7 3,1 5,8

4,5 3,7 1,5 3,9 7,2 4,9 4,0 5,3 3,7 4,9 3,0 1,6 1,4 4,6 7,0 0,0 4,0 5,0 6,5 5,2 5,1 5,3 4,8 2,5 4,5 3,1 1,1 3,4 6,2

HINTA/ MARKKINATASEARVO, ARVO MILJ. EUROA

2,1 5,0 1,5 1,8 1,8 1,6 7,5 2,0 0,9 0,7 0,6 0,7 0,7 1,0 2,7 .. 0,7 1,3 1,9 2,8 3,7 0,8 3,7 8,9 2,3 1,5 22,6 3,8 1,2

412 339 198 625 679 204 113 21 521 882 1 039 136 3 477 652 5 113 50 140 423 94 23 356 1 473 776 6 019 816 1 029 378 1 204 229 7 081 827

NOUSIJAT KURSSIMUUTOS 1 KK, %

Vacon Scanfil Basware Fiskars Taaleritehdas Biotie Takoma SSH Teleste eQ

24 19 19 18 14 14 13 10 10 9 LÄHDE: FACTSET

LASKIJAT KURSSIMUUTOS 1 KK, %

Componenta Cramo Aspocomp Afarak Group Tecnotree Vaisala Digia Konecranes YIT PKC

-18 -15 -15 -14 -13 -13 -13 -11 -11 -11 LÄHDE: FACTSET

JUHO PAAVOLA

NE HOITAVAT, JOTKA OSAAVAT

Mihin viimeksi sijoitit?

SOITIN- JA AUDIOALAN firman osakas, vapaaherra Tomas Lindqvist sijoitti viimeksi Aktian Solida-rahastoon. ”Siinä oli hyvä myyjä, mutta se myös sopi minulle. Minulla ei ole varaa ottaa liikaa riskejä, ja rahaston kehitys on ollut hyvä”, Lindqvist sanoo. Vuosikaudet tasaisesti rahastoihin

siivua pistänyt Lindqvist ei kavahda rahastojen hoitopalkkioita. ”Ei minulla ollut päivätyössäni aikaa perehtyä pörssin toimintalogiikkaan, joten jätän hajauttamisen mielelläni ammattilaisten käsiin. He tekevät rahoillani parhaansa, sillä hehän tekevät samalla pankilleen rahaa.” JUHO PAAVOLA

Talouselämä 33/2014

Summa kokoaa Talentumin lehdet, bisneskirjat ja verkkosisällön yhteen paikkaan. 5DNHQQD RPD ȴNVXLQ NDQDYDVL

VXPPD WDOHQWXP ȴ

Myynnin, markkinoinnin ja median maailma on nopeassa muutoksessa, ja mediatoimiston rooli on nyt kiinnostavampi kuin koskaan aikaisemmin. Rakennamme IUM Finlandista maan parasta mediatoimistoa. Asiakkaidemme menestys on tärkein tavoitteemme. IUM Finlandin taustalla on kaksi vahvaa kansainvälistä mediatoimistoketjua: Interpublic Groupin IUM ja Publicis-ketjun ZenithOptimedia. Teemme läheistä yhteistyötä pohjoismaisten ketjutoimistojemme kanssa ja olemme vahvassa kasvussa. Liikevaihtomme on tänä vuonna noin 40 milj. euroa, ja palveluksessamme on 27 ammattilaista.

Digitaalisen markkinoinnin asiantuntijoidemme joukko kasvaa edelleen, ja haemme nyt kahta ammattilaista:

DIGITAL DIRECTOR

DIGITAL STRATEGIST

Tehtäväsi on johtaa ja kehittää IUM Finlandin digitaalista osaamista siten, että tarjoamme jatkossakin asiakkaillemme tinkimättömästi alan parasta näkemystä, ratkaisuja ja palvelua.

Olet digitaalisen markkinoinnin asiantuntija. Digimarkkinointi ja -suunnittelu ovat sinulla hallussa.

Saat avainpaikan kehittyvän ja kansainvälisen mediatoimiston johtoryhmän jäsenenä. Teet erittäin tiivistä yhteistyötä Suomen joukkueen sekä kansainvälisten kollegoidesi kanssa. Raportoit IUM Finlandin toimitusjohtajalle. Olet rautainen digitaalisen markkinoinnin ammattilainen. Sinulla on johtamiskokemusta mediatoimistosta ja/tai yrityksen markkinoinnista.

Pääset tekemään strategista suunnittelua kotimaisten ja kansainvälisten asiakkuuksien parissa. Teet tiivistä yhteistyötä asiakasvastaavien ja pohjoismaisten ketjutoimistojemme kanssa. Olet näkemyksiä tuottava ja nopeasti uutta oppiva tiimipelaaja.

Odotamme sinulta näkemystä ja osaamista digitaalisten palveluiden kehittämisestä.

Sinulla on rakentava, suora ja mutkaton tapa toimia. Olet joukkuepelaaja ja saat ympärillesi hyvän tekemisen meiningin. Asiakkaalle olet ehdottoman luotettava, aidosti kiinnostunut ja raikkaasti uusia ratkaisumalleja löytävä kumppani. Käytät englantia sujuvasti. Olet hyvä tyyppi.

Tarjoamme kansainvälisen ja erinomaisen työilmapiirin, upeat asiakkaat sekä mahdollisuuden kasvaa ja ottaa lisää vastuuta.

Lisätietoja saat Leader Point Oy:n konsultti Raija Kemiläiseltä, puh. 040 766 8667 raija.kemilainen@leaderpoint.ﬁ.

Lähetä ytimekäs englanninkielinen hakemuksesi ja CV:si palkkatoivomuksineen 5.10.2014 mennessä otsikolla ”Digital Director/IUM” tai ”Digital Strategist/ IUM” osoitteeseen hakemukset@leaderpoint.ﬁ.

Uratie

Toimittanut Ninni Myllyoja

PITKÄ PROJEKTI. ”Energiaprojektit ovat pitkäaikaisia, alan kvartaali on 25 vuotta. Headhunterkin etsi toimitusjohtajaa vähintään kymmeneksi vuodeksi”, Elina Engman sanoo.

Vielä puuttuu 200 miljoonaa Elina Engmanin tärkein tehtävä Fennovoiman omistajayhtiössä on saada puuttuvat rahat kasaan. Teksti Kimmo Lundén Kuvat Meeri Utti

Talouselämä 33/2014

Uratie

ELINA ENGMAN: NÄIN TOIMIT, KUN OLET MUKANA PROJEKTISSA YHTEINEN TAVOITE. Kaikilla pitää olla tavoite selkeänä ja oma rooli kokonaisuudessa.

KUNNIOITUS. Johtajana lähtökohtani on aina toisten ihmisten kunnioitus.

LUOTTAMUS. Kunnioitus tuo mukanaan luottamuksen.

MOTIVAATIO. Kun projektissa on draivi päällä, motivaatiokin on kohdallaan.

”VIHREÄÄ VALOA ja onnittelut!” Elina Engmanin puhelin piippaa. Tekstiviesti kertoo valtioneuvoston juuri hyväksyneen Fennovoiman periaatepäätöksen täydennyksen ydinvoimalalle. Projekti etenee. Ydinvoimayhtiö Fennovoima sai viime viikolla, 18. syyskuuta tietää, että valtioneuvosto puoltaa yhtiön hakemaa täydennystä Pyhäjoelle suunnitellulle ydinvoimalalle – kunhan riittävä kotimainen omistus varmistuu. Samppanjat jääkaapissa Helsingin Salmisaaren pääkonttorissa odottivat poksauttamistaan. Juhlien jälkeen edessä on hurjasti lisää töitä. Engman nimitettiin juhannuksen jälkeen ydinvoimalaprojektin omistajayhtiön, Voimaosakeyhtiö SF:n, kehitysjohtajaksi ja syyskuussa sen toimitusjohtajaksi. ”Noin kymmenen prosenttiyksikköä omistuspohjasta, eli hieman alle 200 miljoonaa euroa puuttuu vielä”, Engman ynnää tarvittavan kotimaisen sijoituksen määrän. Hän arvioi puuttuvien sitoumusten varmistuvan vuoden loppuun mennessä. Valtioneuvoston pääKU K A KUKA

ELINA ENGMAN, 43 TYÖ Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja URA Kemira, Areva, Siemens KOULUTUS DI PERHE Aviomies, kolme lasta, koira HARRASTUKSET kuntoilu, golf, metsästys, vuosi sitten aloitetut viulunsoiton opinnot

Talouselämä 33/2014

töksen jälkeen periaatepäätös menee eduskunnan käsittelyyn. FENNOVOIMA VALMISTELEE kustannusarvioltaan 6–7 miljardin euron arvoista projektiaan Helsingin Salmisaaressa. Fennovoima, Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima muodostavat hankkeen ”voimakolmikon”. Engman on myynyt uransa aikana Siemensin turbiineja Pohjois-Euroopassa. Hän vastasi ydinvoimalatoimittaja Arevan toiminnoista Suomessa, kun Olkiluoto 3 -projekti oli vielä alkuvaiheessa. Kemirassa hän vastasi sadan tehtaan energiahankinnoista 40 eri maassa. Engman näkee urapolkunsa ydinvoimalan omistajayhtiön johtoon loogisena. Hän tutustui ydinvoimapuoleen jo työskennellessään Siemensillä Saksassa. Kemira-omistajan silmin Engman seurasi edellisessä työpaikassaan Teollisuuden Voiman ydinvoimaloita. Samalla kun Fennovoima sai tarvittavan periaatepäätöksen valtioneuvostolta, TVO:n OL4-hanke jäi ainakin toistaiseksi ilman hakemaansa lisäaikaa rakentamislupapäätökseensä. Engmanin työmaa vaihtui Fenno-

HOMMA ETENEE. Näytä omalla esimerkilläsi suuntaa.

voimaan jo ennen tätä yllätystä – ja OL4 -hankettakaan tuskin vielä on kuopattu. Ydinvoimalaprojekteille on luvassa vielä useampia käänteitä. Voimaosakeyhtiö SF:ssä hän on omistajien silmät ja korvat. Omistajayhtiön tehtävänä on ajaa suomalaisten omistajien etua, katsoa, että kaikki menee kuten yhdessä on sovittu – myös venäläisomistaja Rosatomin suuntaan. Mitä sinulle merkitsee luku 60? ”Se on tietysti tämä (Fennovoiman) kotimaiselle omistajuudelle asetettu prosenttitavoite. Se täytetään seuraavien kuukausien aikana. Meidän tavoitteemme on, että menemme kohti 66 prosentin omistajuutta”, Engman sanoo. Hetken mietittyään kolmen lapsen äiti muistaa numerolla olevan toinenkin, todella tärkeä merkityksensä: ”Sehän on nuorimman lapseni fudispelinumero!” Voimaosakeyhtiö SF omistaa tällä hetkellä 66 prosenttia Fennovoima-yhtiöstä. 34 prosenttia omistaa Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima. Voimaosakeyhtiön omistajajoukko on rakoillut niin, että osakkeista kymmenisen prosenttia on kuitenkin myynnissä. Kotimaisten yhtiöiden omistusosuus Voimaosakeyhtiön osakkeista nousi viime viikolla 54,72 prosenttiin, kun Vantaan Energia kasvatti siivuaan vajaalla prosenttiyksiköllä. ”Keskustelumahdollisuus sijoittajien kanssa paranee näinäkin minuutteina, kun poliittiselta puolelta on viimein saatu päätöksiä.” ENGMAN VASTASI kesän aikana Fennovoiman osakashankinnasta ja sama työ jatkuu edelleen: ”Päätyöni on osakashankinnassa ja keskusteluissa nykyisten osakkaiden kanssa.

NIMITYS

+ Pidämme heistä huolta.” Kesän golfkierrokset ovat jääneet hänellä yhteen, kun Voimaosakeyhtiö on kiertänyt tapaamassa kertomansa mukaan 200 yritystä – ja puhelinneuvottelut päälle. Kemiran aikana Engman näki läheltä myös energian käyttäjän arjen. Hänen mukaansa kemian teollisuudella ja ydinvoima-alalla on samoja piirteitä. ”Ydinvoimalaitoksessa polttoaineena on uraani, jolla vettä keitetään. Reaktorin puolella on huolehdittava hyvin tarkasti vesikemiasta, sama koskee turbiinisaareketta.” Hankkeen pinnan alla kuitenkin kuohuu. Fennovoima uusi kerralla lähes koko johtonsa. Engman siirtyi hoitamaan edeltäjänsä Pekka Ottavaisen tehtäviä. Fennovoiman toimitusjohtaja Juha Nurmi jäi yhtiöön neuvonantajaksi, ja Fennovoiman toimitusjohtajaksi nimitettiin ruotsalaisesta SSAB-teräskonsernista Toni Hemminki. Engman arvioi johtajavaihdosten johtuvan siitä, että projektin esivaiheesta siirrytään nyt toteuttamisvaiheeseen. Omistajat eivät kaipaa uusia yllätyksiä. Jos golf jäikin työkiireiden vuoksi kesällä väliin, metsästystä harrastava Engman odottaa pääsevänsä myöhemmin syksyllä jahtiin. Hän löytää yhtäläisyyksiä myös metsästyksen ja ydinvoiman välillä: ”Kummassakin ensin tulee turvallisuus. Ampumasektorit pitää olla selvillä.” Harhalaukauksista seuraa vahinkoja. Myös ydinvoimalahankkeen roolit ja sektorit on nyt sovittu. Älypuhelin pukkaa tekstaria, lisää onnitteluja: ”Hallitus on takanasi. Minä myös.” Engman jättää salaisuudeksi tekstiviestin lähettäjän. ■ Lisää Fennovoimasta s. 6-7

Läpi harmaan kiven Sami Korhosen johtama SRV Infra louhii metrotunneleita ja pysäköintiluolia. ANTTI MANNERMAA

YKSIN EI OLE PROJEKTIA. Projekti onnistuu vain yhdessä tekemällä. Yksin ei saa aikaan tuloksia missään projektissa.

että muun muassa omien tonttien louhinnasta kertyvää kiviainesta voidaan hyödyntää paremmin, koska kiviainesta ja mursketta käytetään konsernin rakennustyömailla. Lisäksi yhteinen kalusto ja henkilöstö luo paremmat edellytykset toimintaan.” Uudessa yhtiössä työskentelee noin 70 henkeä. Rekrytoitte uusia ihmisiä parhaillaan. Löytyykö ammattitaitoista työvoimaa? ”Esimerkiksi tarjouslaskennan tehtävissä koulutus ja työelämän tarpeet eivät kohtaa. Tarjouslaskenta vaatii kokemusta. P Parhaimmat kasvavat tarjousja kustannuslaskijoiksi oman MEGAHANKKEET. talon työmaatehtävien kautSami Korhosen ta. Työntekijät siirtyvät mietähtäimessä ovat Länsimetron jatluummin työmaalta toimiskeen ja Pisara-ratotehtäviin kuin päinvastoin. dan urakat. Työmaatuotanto on kuitenkin Teksti Sanna Leskinen T kaikkein tärkeintä työtä yritykka sessämme. Ilman työmaatuotantoa Aloitit elokuussa uuden yhtiön, SRV Infran toimitusjohtajana. Miksi Maarakennus Laa- ei ole mitään muutakaan.” Mitä työkohteita SRV Infralla nyt on? tutyö ja SRV:n kalliorakennustoiminta yh”Pääosa SRV Infran liikevaihdosta tulee distettiin SRV Infraksi? ”Maanrakennus Laatutyö on tehnyt maan- tällä hetkellä SRV:n omista hankkeista. päällisiä töitä, kalliorakennusyksikön toi- Työkohteita ovat muun muassa Tapiolan minta taas on pitkälti maanalaista toi- kaupunkikeskus ja Niittykummun metromintaa. SRV:lle on kertynyt kokemusta keskus, mikä alkanee vuodenvaihteessa.” kalliorakentamisesta jo kymmenen vuo- Mistä tulee loput liikevaihdosta? den ajalta, esimerkiksi Länsimetron ja Ke- ”Muu osa liikevaihdosta haetaan markkihäradan louhinnoista. SRV hyötyy siitä, nan kautta. Esimerkiksi Länsimetron toinen vaihe on alkamassa. Mielenkiintoisia hankkeita lähivuosina ovat Espoon Blominmäen jätevedenvedenpuhdistamo ja KUKA Helsinkiin suunniteltu Pisara-rata.” Olet työskennellyt aiemmin KalasataSAMI KORHONEN, 42 man keskuksen ja Länsimetron projekteisTYÖ SRV Infran toimitusjohtaja sa Destian projektijohtajana. Kuljetko töiKOULUTUS RI, KTM hin metrolla? URA Destia, YIT ”En, Sipoosta ei pääse metrolla. Tosin josPERHE Vaimo ja 2-vuotias tytär kus voi koittaa päivä, jolloin sieltäkin pääHARRASTUKSET Suunnistus, hiihto, see kulkemaan metrolla.” ■ laskettelu, veneily Talouselämä 33/2014

Uratie NIMITYS

KUKA

Valtakieli helpottaa myyntiä

HANNA KJELLBERG, 49 TYÖ Head of Agency, Bonnier Rights Finland URA WSOY Foreign Rights, Otava Group Agency, FILI – Finnish Literature Exchange KOULUTUS FM PERHE Kaksi poikaa HARRASTUKSET Dokumenttielokuvat, merimelonta

Hanna Kjellberg polkaisee käyntiin Bonnierin suomalaisten kustantamoiden kirjavientiyksikön. Teksti Markus Ånäs

ARTTU LAITALA

SUOMALAINEN KIRJAVIENTI kasvaa isoin prosenttiluvuin, mutta on edelleen euromääräisesti suhteellisen vaatimatonta. Suomalaisen kirjaviennin arvo on tuoreimpien lukujen mukaan pari miljoonaa euroa. Kasvuprosentti vuodesta 2011 vuoteen 2012 oli 60 prosenttia. ”Näppituntuma on, että sama kasvukulma jatkuu edelleen”, sanoo Hanna Kjellberg. Kjellberg aloitti syysRUOTSIIN. kuussa uuden Bonn”Aiemmin Ruotsissa nier Rights Finland d ei juuri julkaistu suo-yksikön vetäjänä, malaisia kirjoja, mutkun Bonnier yhdista trendi on kääntynyt. Bonnierilla ei ole kuiti käännösoikeuksia tenkaan ohituskaistaa myyvän organisaakonsernin omille kirjaitionsa palvelemaan lijoille”, Hanna Kjellkaikkia Suomessa toiiberg sanoo. mivia kustantamojaan. an. Otava Group Agencyssa. Aiemmin Kjellberg teki samaa työtä WSOY Foreign Rightsissa. ”Meillä on edelleen pienenä kielialuKjellbergillä on vahva tausta toimeen, eena melkoinen kielikynnys, mutta josillä hän on tehnyt liki parikymmentä kainen käännös helpottaa sen ylittämisvuotta töitä suomalaisen kirjallisuuden tä. Yksittäistä kirjaa on helpompi myydä, viennin parissa, ensin Suomen kirjallisuu- kun se on käännetty jollekin valtakieden vientiorganisaatiossa FILIssä ja sitten lelle.”

”On selvä, että Sofi Oksasen menestys on avannut monta ennen tiukemmin kiinni ollutta ovea. Nyt tietä auraavat leveästi uudet nimet: esimerkiksi Katja Ketun Kätilön käännökset eri kielillä ovat saaneet aivan mahtavan vastaanoton, tuoreimpana juuri ilmestynyt saksannos.” Kjellberg sai uuden organisaation myötä WSOY:n kirjailijoiden lisäksi talliinsa muun muassa Tammen kirjat. Vaikka suomalainen kirjallisuus myy nyt enemmän kuin koskaan, kaikki hankkeet eivät automaattisesti onnistu. Esimerkiksi Bonnierin omat kirjailijat Asko Sahlbergin Herodes ja JP Koskisen Ystäväni Rasputin ansaitsisivat Kjellbergin mielestä ison joukon ulkomaisia kustannussopimuksia. ”Varsinkin maissa, joissa Mika Waltaria on luettu paljon, voitaisiin tarttua näihinkin, sillä nämä kirjat ovat samaa historiallisten romaanien jatkumoa.” Waltarin ja toisen perinnemenestyjän, Arto Paasilinnan kirjojen oikeuksien myynti on edelleen iso osa Kjellbergin työtä. ”Tähän pyritään meillä tänäänkin: vahvaan kirjalliseen tuotantoon ja sen pitkään ja kestävään ulkomaanmenestykseen.” ■

LYHYET

KIUSAAMINEN KÄY KALLIIKSI YLI 100 000 palkansaajaa kokee olevansa päivittäin kiusaamisen kohteena suomalaisilla työpaikoilla, kertoo työelämän kehittämislehti Telma. Tämä siitäkin huolimatta, että työelämän tavoitteena on kiusaamisen nollatoleranssi. Työterveyslaitos on koonnut nettisivuilleen tietopaketin, jos-

Talouselämä 33/2014

ta löytyy apua kiusaamiskokemuksiin puuttumiseen, www. ttl.fi/sopuisa -sivuilta löytyy ohjeet, mitä tehdä jos havaitsee tai kokee tulleensa kiusatuksi. Kiusaamiseen puuttuminen edellyttää koko työyhteisön aktiivisuutta, mutta vastuu kiusaamiskokemuksen selvittämisestä on aina työnantajalla.

Kiusaaminen tulee kalliiksi. Se heikentää työyhteisön toimivuutta ja aiheuttaa koko organisaatiolle seuraamuksia ja kuluja. Tietopaketti on osa kaksivuotista Sopuisa työyhteisö -hanketta, jonka tavoitteena on kitkeä kaikenlainen epäasiallinen kohtelu, häirintä tai kiusaaminen työpaikoilta.

HISSIPUHE

Innostus näkyy tuloksessa Miltä tuntuu saada potkut yrityksestä, joka menestyy hyvin, Anni Vepsäläinen?

”

KUN LÄHTEE toimitusjohtajan hommiin, pitää tehdä itselleen selväksi, että muutoksia voi tapahtua. Asia ei tullut minulle yllätyksenä: meillä oli erilainen näkemys siitä, miten tytäryhtiöt asemoituvat uudelleen osana Diakonissalaitoksen konsernia, joten minä sain lähteä. Silloin kerätään kamppeet ja päivitetään cv. Johdin yli viisi vuotta Diacoria, joka menestyi sekä taloudellisesti että henkilöstön tyytyväisyydellä mitattuna. En ole jäänyt syövereihin pohtimaan asiaa – tiedän, että olen tehnyt työni hyvin. On monia muiKUKA takin, joilla on sama tilanne. ANNI Human@Workissa oli VEPSÄLÄINEN, 50 tuttuja ihmisiä töissä, he TYÖ Hallituksen puheenlukivat uutiset lehdestä ja johtaja, Human@Work ottivat yhteyttä. Minusta URA Diacor, HRM Partners, tuli yrityksen hallituksen Telia-Sonera. Solidiumin puheenjohtaja ja osakas. hallituksen jäsen ja Kirkon Kyseessä on konsulttiyriUlkomaanavun hallituksen tys, joka haluaa luoda yripuheenjohtaja tyksen strategian pohjalta KOULUTUS DI innostavan yrityskulttuuPERHE Mies ja kaksi täysirin ja tätä kautta paranikäistä lasta taa myös asiakastyytyväiHARRASTUKSET Moottorisyyttä. pyöräily, ratsastus, juoksu Varmaan ainakin alkuun tulen olemaan operatiivinen puheenjohtaja. Rakennan yritykselle lisää kasvua ja mahdollisuuksia rekrytoida päteviä ihmisiä. Haussa on muun muassa asiakkaidemme palvelukulttuuria kehittävä toimitusjohtaja. Olen ollut 25 vuotta esimiestehtävissä ja aina uskonut, että yritys menestyy, kun ihmiset ovat innostuneita työstään. He voivat hyvin, kun pystyvät kehittämään työtään ja vaikuttamaan asioihin. Aika usein yrityksen strategia vaatii terävöittämistä. Sekä sen että yrityksen ison mission pitää olla tarpeeksi selkeitä, niin että ihmiset tietävät mitä tämä tarkoittaa juuri minun työni kannalta.” ANTTI MANNERMAA

HEIDI HAMMARSTEN

Talouselämä 33/2014

Uratie TÄNÄÄN TÖISSÄ

Selätä ristiriita, löydä innostus Onko paha olo? Syytätkö siitä jatkuvaa epävarmuutta, huonoa pomoa tai ympärillä näkemiäsi idiootteja? Jos ei voi muuttaa ympäristöään, ehkä kannattaa muuttaa itseään. olevia syitä ei ole aina helppo huomata, jos tarkasteluun tarvitta”SE TUNNE, kun on astumassa luentosalin vat työkalut on jo aikaa sitten puhujanpönttöön kertomaan organisaatiol- heitetty menemään.” Latvala konsultoi nykyle isosta muutoksesta ja huomaa, ettei itsekään usko sanomaansa. On pakko vain ke- ään muutosjohtamista ja rätä itsensä ja keskittää kaikki voimavarat toiminnan tehostamista tehtävästä suoriutumiseen”, kertoo tam- useille isoja tuotekehitysperelaisen ohjelmistoyrityksen Intopalon hankkeita toteuttaville yritoimitusjohtaja Juha Latvala vaikeasta ti- tyksille. Hän on huomannut, lanteesta työurallaan. Tämän kaltaisia työn että moni töissä ahdistunut murroskohtia hän on kohdannut kolme haluaisi kuulla tilanteen olevan kertaa: vuonna 2001 ohjelmistoyritys Me- pomon tai jatkuvien yt-neuvottelujen syytä. Usein ahdiaclickissä, sekä vuosidistus johtuu kuitenna 2006 ja 2012 Nokiassa SUURIN OSA kin siitä, että ihmisen työskennellessään. KAIPAAKIN työtehtävien ja omien Kun hän toteutti omiTYÖN IMUN sisäisten tavoitteiden en uskomusten kanssa ristiriidassa olevia asiUPSHIFTAUSTA. välillä on ristiriita, eikä yksilö löydä keinoja tioita, oleelliset työkalut lanteen korjaamiseksi. tipahtivat pois työkalupakista yksi kerrallaan. Ensin menivät herkimmät instrumentit, kuten luovuus VANHEMPI TUTKIJA Jari Hakanen ja herkkyys, tämän jälkeen tunneäly sekä on kirjoittanut työssä koetusta innostuksesta ja omistautumisesta Työtervekyky ajatella asioita objektiivisesti. Latvalalle ongelmat näkyivät myös ur- yslaitoksen julkaisemassa teoksessa Työn heilussa ylirasituksena ja kotona poissaole- imu. Hänen mielestään työn imu on mahdollista vain silloin, kun työntekijä suostuu vuutena. ”Oireilu on näkyvää, mutta sen takana hyvän mahdollisuuteen, vaikka työssä ja

LISÄÄ INNOSTUSTA TYÖHÖN Älä turruta itseäsi pahaan oloon, vaan etsi ongelmien perimmäinen syy. Tiedosta mitä elämältäsi haluat. Sovi itsesi kanssa, miten parannat tilannetta. Usein löydät itsestäsi tai toimintatavoistasi ratkaisun, jolla voit vähentää työstressiä. Hakeudu työtiimeihin, jotka motivoivat sinua. Asioihin voi vaikuttaa, mutta muihin

Talouselämä 33/2014

ihmisiin ei, elleivät he itse ole siihen valmiita. Älä juokse hetkittäisen mielihyvän perässä, vaan työskentele sinnikkäästi itselle tärkeiden päämäärien eteen. Anna itsellesi oikeus epäonnistua. Mikäli et ikinä epäonnistu, et todennäköisesti haasta itseäsi riittävästi.

TOMI MALKKI

Teksti Henna Ikävalko

työyhteisössä olisikin itselle vastentahtoisia piirteitä. Työntekijän on suhtauduttava ongelmiin ratkaisukeskeisesti, säilytettävä aikuisuutensa kiperissäkin tilanteissa, sekä annettava työtovereilleen tilaa iloita työstään ja onnistumisista. Tämä voi lisätä koko työyhteisön onnellisuutta. Hakanen kyseenalaistaa downshiftaamisen eli elämän kohtuullistamisen. ”Ehkäpä suurin osa ihmisistä (ja organisaatioista) kaipaakin työn imun upshiftausta”, hän kirjoittaa. Kun yksilöt innostuvat työstään, edistää se myös samalla organisaation tavoitteita ja kukoistusta. Vuonna 2012 perustetussa Intopalossa työskentelee vajaat 20 henkeä. Valtahierarkia on minimoitu, ja tiimeillä on suuri vaikutusmahdollisuus toimenkuvaansa. Toimitusjohtajan tärkein rooli on mento-

OIKEASSA IÄSSÄ

Monitorit kelpaavat ulkomaille Potilasvalvontamonitorit saivat Terho Hoskosen palaamaan takaisin alkuun. rointi ja tiimien tukeminen. ”Ohjelmistotyötä tekevien yksilöiden työtehokkuudessa voi olla satojen prosenttien eroja. Olen nähnyt käytännössä, että sama yksilö yltää huikean paljon parempiin suorituksiin innostavassa työympäristössä”, Latvala sanoo. Niin Hakanen kuin Latvala ovat sitä mieltä, että työtä on mahdollista tehdä tehokkaasti alasta riippumatta. Merkityksellistä on työpaikan joustavuus. Esimerkiksi kaupan kassanhoitaja voi pienillä muutoksilla lisätä sekä omaa, että asiakkaan tyytyväisyyttä, mikäli työpaikalla sallitaan aloitteellisuus. LATVALAN TYYPILLISEEN viikko-ohjelmaan kuuluu työntekoa 40–50 tuntia, triathlonharjoittelua 8 tuntia, keskimäärin kirjan verran kirjallisuutta, sekä perheaikaa vaimon ja kahden lapsen kanssa. Vaikka hänen elämänsä on kiireistä, hän on tyytyväinen. Ristiriitatilanteeseen ajautumisen Latvala havaitsee, kun hän huomaa ärsyyntyvänsä ympärillä oleviin ihmisiin. ”Jos maailma näyttää olevan täynnä idiootteja, kannattaa kurkistaa peiliin, ja miettiä, miksi tuntee niin. Paha olo on aina oire epäkohdasta, jota ei kannata jättää perkaamatta. Itselläni se liittyy usein tilanteeseen, jossa jokin on menossa pieleen, mutta koen, etten voi tehdä asialle mitään.” Tärkeää onkin selvittää, mitä haluaa elämältään ja työltään. Pelkkä työn mielekkyys ei riitä, vaan siinä on pystyttävä edistämään itselleen merkityksellisiä asioita. Latvalan mielestä ihminen on onnellisimmillaan silloin, kun hän saa käyttää vahvuuksiaan joka päivä. ”Sama määrä töitä tuntuu toisessa tilanteessa tappavalta, mutta toisessa tilanteessa se vain kasvattaa innostusta. Usein ne asiat, jotka myöhemmin tunnistaa tärkeimmiksi, ovat ne eniten työtä vaatineet.” ■

Teksti Pirjo Kupila

keluun. Suomeen niistä jää vain alle prosentti.” Miksi Suomi on eturivin maita terveysteknologiassa? ”Meillä on pätevä koulutusjärjestelmä. Se tuottaa taitavia insinöörejä, lääkäreitä, kemistejä ja fyysikoita ja muita spesialisteja, joita tarvitaan keksintöjen synnyssä. Toinen tärkeä asia ovat hyvät ja laajat yhteydet sairaaloihin. Asiakastarpeen selvittäminen ja tuotteiden testaus eivät onnistu yksin omassa laboratoriossa.” Sinullakin on yksi patentti nimissäsi? ”Tein Instrumentariumissa työskennellessäni antureiden sijoittamista koskevan keksinnön. Sen avulla voidaan mitata monia signaaleja yhtä aikaa niin, etteivät mittaukset häiritse toisiaan. Insinööritiimimme viimeisteli keksinnön niin konkreettiseen muotoon, että sille pystyttiin hakemaan patenttia. Kaupallista sovellusta siitä ei ole kuitenkaan tehty.” ■

Ryhdyit elokuussa johtamaan GE Healthcare Finlandin yksikköä, joka kehittää potilasvalvontamonitoreita sekä niiden alustoja ja sovelluksia. Miksi palasit monen vuoden jälkeen takaisin terveysteknologiabisnekseen? ”Ehdin työskennellä yli kaksikymmentä vuotta terveysteknologian parissa ennen kuin siirryin metalliteollisuuden palvelukseen reilut seitsemän vuotta sitten. Palasin, koska haluan olla mukana luomassa ja kaupallistamassa innovaatioita. Terveysteknologiabisneksessä käytetään enemmän rahaa ja panoksia uusien tuotteiden kehittämiseen kuin esimerkiksi metalliteollisuudessa.” ”Ikäisiäni ihmisiä ei myöskään houkutella Suomessa kovin usein töihin. Tämä oli minulle ainutkertainen mahdollisuus.” Millaista yksikköä johdat? ”Potilasvalvontamonitoreissa Helsinki on yksi GE:n tärkeimmistä osaamiskeskuksista. Suunnittelemme ja valmistamamme Vallilassa merkittävän osan GE:n n VAKIOVUORO. potilasmonitoreista. Valtaosa kahTerho Hoskosen deksastasadasta Helsingin-työnharrastuksena jo tekijästämme työskentelee niiden vuosia on ollut pelaparissa. Lähes kaikki tuotteemta tennistä sunnunme menevät kansainväliseen jataiaamuisin.

KUKA

TERHO HOSKONEN, 58 TYÖ Yksikönjohtaja GE Healthcare Finlandissa URA GS-Hydro, Spacelabs Medical, DatexOhmeda, Instrumentarium, Kone KOULUTUS Tietoliikenneinsinööri, Executive MBA PERHE Vaimo, aikuinen tytär ja poika HARRASTUKSET Tennis, kuntosaliliikunta ja murtomaahiihto KAROLIINA PAAVILAINEN

Talouselämä 33/2014

372 000 *

Talouden elämää ja elämän taloutta. Vahvemmin kuin koskaan. * Talouselämä tavoittaa nyt 372 000 lukijaa. LEHTI: 191 000 lukijaa, +3,80 % (KMT S2013/K2014) | VERKKO: 226 000 lukijaa viikossa, +20,21 % (KMT S2013/K2014)

Tebatti

MAXIM USIK

Toimittaneet Olli Ainola ja Juha Ruonala

Huono kokemus leviää somessa kuin kulovalkea Yrityksille tämä on ongelma. Mielensä pahoittaja on nopeasti entinen asiakas.

Teksti Harri Jalonen FACEBOOKIA MANIPULOINEET tutkijat selvittivät, että ihmisten mielentilaan voi vaikuttaa altistamalla heitä erilaisille sisällöille. Arvostetussa PNAS-tiedelehdessä

julkaistun tutkimuksen mukaan positiiviset sanat Facebookin uutisvirrassa synnyttävät myönteisyyttä, kun taas negatiiviset sanat saavat ihmiset huonolle tuulelle. Tutkimustulos ei ehkä äkkikuulemalta ole yllättävä. Sitä voidaan kuitenkin pitää merkittävänä virstanpylväänä, sillä se osoittaa empiirisesti, että tunteet tarttuvat virtuaalisesti pitkälti samalla tavoin kuin kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Sosiaalisella medialla on maailmanlaajuisesti yli kaksi miljardia käyttäjää, SuoTalouselämä 33/2014

Tebatti

TIETO SIITĂ&#x201E;, ETTĂ&#x201E; TUOTE EI TOIMI KUTEN PITĂ&#x201E;ISI, ON INFORMATIIVISEMPI KUIN TIETO TUOTTEEN TOIMIVUUDESTA.

messakin noin kolme miljoonaa. Kyse on yhĂ¤ useammalle paikasta, jossa jaetaan merkittĂ¤vĂ¤ osa niistĂ¤ elĂ¤mĂ¤n iloista ja harmeista, joista aiemmin puhuttiin kasvotusten kahvikupin Ă¤Ă¤rellĂ¤. TĂ&#x201E;MĂ&#x201E;N OVAT huomanneet myĂśs suomalaiset yritykset. EsimerkkinĂ¤ juupajokelaisen rekkakuskin nettiin lataama video henkilĂśauton kuljettajan tĂśrttĂśilystĂ¤. Video levisi somessa kulovalkean tavoin ja pakotti â&#x20AC;?johtavan suomalaisen puhtaus- ja hygieniaratkaisujen toimittajanâ&#x20AC;? pahoittelemaan tyĂśntekijĂ¤nsĂ¤ tĂśkerĂśĂ¤ liikennekĂ¤yttĂ¤ytymistĂ¤. Aina taustalla ei tarvitse vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂ¤ olla edes todellisuuspohjaa. RiittĂ¤Ă¤, ettĂ¤ jostakin tuntuu siltĂ¤, ettĂ¤ hĂ¤ntĂ¤ on loukattu. Toisinaan motiivina ovat oletetut vĂ¤Ă¤rinkĂ¤ytĂśkset. EsimerkkinĂ¤ niin kutsutut ivasivustot (rant-sites), joiden ainoana tarkoituksena on jakaa brĂ¤ndin nĂ¤kĂśkulmasta vahingollista ja kiusallista informaatiota. Ivasivustojen mĂ¤Ă¤rĂ¤ lasketaan tuhansissa, mahdollisesti kymmenissĂ¤ tuhansissa. Tunnetuimmasta pĂ¤Ă¤stĂ¤ lienevĂ¤t starbucked.com ja killercoke.org. Molemmissa irvailun kohteena on maailman joka kolkkaan levinnyt brĂ¤ndi. Negatiivinen kokemus ja mielipaha on vain klikkauksen pĂ¤Ă¤ssĂ¤. Miksi negatiivisuus jyllĂ¤Ă¤ somessa? Psykologiassa puhutaan negatiivisesta vinoumasta, jolla viitataan ihmiselle lajityypilliseen taipumukseen kiinnittĂ¤Ă¤ huomiota enemmĂ¤n negatiivisia kuin positiivisia tunteita aiheuttaviin asioihin. Susi lenkkipolulla puhuttelee enemmĂ¤n kuin metsĂ¤kauris. YRITYSTEN NĂ&#x201E;KĂ&#x2013;KULMASTA vaarana on, ettĂ¤ somessa herkĂ¤sti syttyvĂ¤t ja nopeasti leviĂ¤vĂ¤t tulipalot nĂ¤kyvĂ¤t kassavirrassa. MielensĂ¤ pahoittanut asiakas on nopeasti entinen asiakas, joka voi pahimmassa tapauksessa viedĂ¤ mukanaan koko joukon kavereitaan. Negatiivisia kokemuksia jaetaan positiivisia hanakammin, koska negatiivinen informaatio on positiivista informaatiota diagnostisempaa. Tieto siitĂ¤, ettĂ¤ tuote ei toimi kuten pitĂ¤isi, on informatiivisempi kuin tieto tuotteen toimivuudesta. TripAdvisorin ja monien muiden arviointipalvelujen idea ei ole ehkĂ¤ olekaan positiivisen palautteen levittĂ¤misessĂ¤, vaan negatiivisen kokemuksen vĂ¤lttĂ¤misessĂ¤. TodennĂ¤kĂśistĂ¤ on, ettĂ¤ sosiaalisen median mobiilikĂ¤ytĂśn yleistyminen lisĂ¤Ă¤ entisestĂ¤Ă¤n negatiivisten kokemusten jakamista. KĂ¤nnykkĂ¤kuva kĂ¤rpĂ¤sestĂ¤

TalouselĂ¤mĂ¤ 33/2014

ravintola-annoksessa tai piittaamattomasta liikennekĂ¤yttĂ¤ytymisestĂ¤ ovat todistusaineistoa, jota on helppo levittĂ¤Ă¤. NEGATIIVISTEN TUNTEIDEN liiketoimintapotentiaalia tarkastelevassa Tekesin rahoittamassa NEMO-tutkimushankkeessa on selvitetty, ettĂ¤ negatiivisia kokemuksia jaetaan etupĂ¤Ă¤ssĂ¤ kolmesta syystĂ¤. í˘ą EnsinnĂ¤kin kielteisiĂ¤ asioita, kuten negatiivisia asiakaspalvelukokemuksia jaetaan siksi, ettĂ¤ niiden kohteeksi joutuneet hakevat ratkaisua tai hyvitystĂ¤ kokemalleen vĂ¤Ă¤ryydelle. í˘˛ KielteisiĂ¤ asioita jaetaan epĂ¤itsekkĂ¤istĂ¤ syistĂ¤. Huonoa ruokaa ravintolassa saanut asiakas kertoo kokemuksistaan kanssaihmisilleen, jotta nĂ¤mĂ¤ osaisivat olla varuillaan. í˘ł Negatiivisia asioita jaetaan siksi, ettĂ¤ niiden toivotaan olevan yrityksille arvokasta informaatiota korjausta vaativista seikoista. YhteistĂ¤ valituskĂ¤yttĂ¤ytymisen muodoille on, ettĂ¤ negatiivisia asioita raportoiva saa tyydytystĂ¤ siitĂ¤, ettĂ¤ hĂ¤n on huomannut epĂ¤kohdan. Kyse on erĂ¤Ă¤nlaisesta katarsiksesta â&#x20AC;&#x201C; mielipahan laukeamisesta. Yrityksen kannalta ei ole yhdentekevĂ¤Ă¤, millaisessa sĂ¤vyssĂ¤ siitĂ¤ ja sen tuotteista somessa puhutaan. Negatiivisten kokemusten kĂ¤Ă¤ntĂ¤minen voimavaraksi ei tapahdu itsestĂ¤Ă¤n, vaan edellyttĂ¤Ă¤ toimintamalleja, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin negatiivisiin tapahtumiin. NyrkkisĂ¤Ă¤ntĂśnĂ¤ voidaan pitĂ¤Ă¤, ettĂ¤ mitĂ¤ nopeammin ja vaikuttavammin yritys reagoi negatiiviseen tapahtumaan, sen parempi. Tunnepitoisen some-keskustelun analysointi ei ole helppoa, muttei mahdotontakaan. Markkinoilta lĂśytyy ohjelmistoja, jotka tekevĂ¤t sen automaattisesti, lahjomattomasti ja nopeasti â&#x20AC;&#x201C; toiset paremmin, toiset huonommin. Teknologiaa olennaisempaa tĂ¤ssĂ¤kin asiassa on kuitenkin ajattelun uudistaminen. â&#x2013;

Kirjoittaja Harri Jalonen on yliopettaja Turun ammattikorkeakoulussa ja dosentti Vaasan yliopistossa sekĂ¤ NEMO-tutkimushankkeen projektipĂ¤Ă¤llikkĂś.

Your Guide to the Changing Strategy Landscape Jack E. Earner (Janne Tienari, Pekka Mattila)

NEW!

My Little Book of Strategy My Little Book of Strategy gives you something that few strategy books do. It not only offers a comprehensive map for understanding strategy as something people do, but engages you in rethinking what it means to be a strategist. It proposes a clear and compelling set of ideas for doing strategy better in the fast-paced and unpredictable global economy. The book outlines the fundamentals in strategy, zooms in on the practices of strategy work, and unpacks the balancing acts necessitated by this work today. It suggests a set of capabilities that help strategists in balancing between different assumptions, interests, and expectations in an increasingly complex market. It invites you to rethink strategy: to reflect, to imagine, and to act! 2014, 168 pages, 39 €

Tero Vuorinen Strategiakirja – 20 työkalua Strategisesta johtamisesta on kirjoitettu satoja kirjoja. Tästä huolimatta (tai ehkä juuri siksi) strategisen johtamisen käytännön tekeminen ei ole lainkaan selvää useimmille yritysjohtajille. Tämä kirja esittelee strategisen johtamisen keskeiset työkalut tiiviisti ja selkeästi. Kyseessä on helppotajuinen käsikirja, johon on kätevää palata myös myöhemmin. Työkalut on ryhmitelty käyttötarkoituksen mukaan ja esitelty taustoineen, sovelluskohteineen ja sovellustapoineen. Lisäksi annetaan runsaasti käytännön esimerkkejä. 2014, 2. painos, 284 sivua, sh. 69 €

Mika Kamensky Strateginen johtaminen Menestyksen timantti Teos perustuu Mika Kamenskyn kehittämään yrityksen strategiseen arkkitehtuuriin, joka on ollut suomalaisten yritysten ja organisaatioiden eniten käyttämiä strategiamalleja jo 30 vuoden ajan. Strategisen arkkitehtuurin rinnalle teoksessa nousee menestyksen timantti: strategia, johtaminen, osaaminen ja vuorovaikutus. Erityisesti vuorovaikutus kulkee punaisena lankana läpi kirjan. 4., tarkistettu painos päivittää pitkäaikaisen klassikon ajan tasalle erityisesti case-esimerkkien suhteen. 2014, 4., tarkistettu painos, 385 sivua, sh. 69 €

Tilaa nyt: talentumshop.fi Talouselämä 33/2014

Tebatti

Mistä Kaskeala tietää, että Venäjä nielisi Nato-jäsenyytemme? AMIRAALI Juhani Kaskeala toteaa Talouselämässä 32/2014 Suomen toimivan selkeästi pakoterintamassa Venäjää vastaan yhtenä EU:n jäsenvaltioista. Haastattelussa, joka on otsikoitu ”Suomi on puolensa valinnut” Kaskeala haluaa Suomen liittyvän Natoon, eikä usko Venäjän reagoivan siihen kuin retoriikalla. Mistä Kaskeala tämän tietää? Ukrainan Nato-veljeilyyn Venäjä reagoi Krimin liittämisellä. Kaskeala vertaa Suomea Norjaan. Norjan Nato-jäsenyys on vanhaa perua, eikä verrattavissa Suomen asemaan. Keväällä 1938 generalissimus Josif Stalinin erityisedustaja Boris Jartsev saapui Suomeen ja kertoi, ettei Puna-armeija jää odottelemaan Rajajoelle vieraan valtion armeijaa. Mistään ultimaatumeista ei tuolloin ollut kyse. Neuvottelut eivät edenneet kuten Neuvostoliitto olisi toivonut, ja puhkesi talvisota. Moskovan rauhassa Neuvostoliitto otti ne alueet, joista ei oltu päästy sopuun. Saksan hyökkäys kesäkuussa 1941 todisti Neuvostoliiton huolen keväällä 1938 ol-

leen aiheellinen. Jatkosodassa Suomi menetti lisää alueitaan ja joutui maksamaan vielä huikeita sotakorvauksiakin. On aivan selvää, ettei pietarilainen presidentti Vladimir Putin hyväksy Pietarin olevan Suomen kautta uhattuna.

ON AIVAN SELVÄÄ, ETTEI PIETARILAINEN PUTIN HYVÄKSY PIETARIN OLEVAN SUOMEN KAUTTA UHATTUNA. KASKEALAN MUKAAN Naton turvatakuilla olisi merkitystä länsimaisille investoinneille. Mistä Kaskeala tämän tietää? Vastoin Kaskealan väitteitä saksalainen Meyer-telakka on suurin omistaja Turun telakassa. Microsoft osti Nokian kännykkävalmistuksen ja on sijoittanut yhteen uuteen datakeskukseen, kuten myös

Google. Noissa investoinneissa ei ole ollut tarvetta Natoon liittymiselle. Lähes kaikki EU-maat ovat Natossa. Jäsenyys ei ole edistänyt investointeja, eikä talouskehityksen jäätyminen tai virkistyminen ole Nato-asia. Vain yhdessä asiassa Kaskeala on oikeassa. Siinä, että Suomen asema on suhteellisesti ottaen heikentynyt. Suomen touhuilut Naton kanssa ja EU:n pakotteissa ovat vastoin Pariisin rauhansopimusta sekä Suomen ja Venäjän välistä naapuruussopimusta vuodelta 1992. Ne ovat myös vastoin Ahvenmaata koskevia neutraliteettija linnoittamattomuussopimuksia. Nuo sopimukset olisi pitänyt sanoa irti tai mukauttaa EU-kelpoisiksi, jotta ne olisivat tulleet myös EU:ta sitoviksi. Olemme huijanneet kansainvälistä yhteisöä ja asettaneet itsemme konfliktiin naapurimme Venäjän Federaation kanssa. Sopimusrikkojilla ei ole ystäviä ja puolustajia. JALI RAITA diplomi-insinööri, Somero

Espoon väestökehitys on edelleen ripeää TALOUSELÄMÄSSÄ 31/2014 oli valtiotieteen tohtori Timo Aron tutkimuksiin ja haastatteluun perustuva artikkeli ”Muuttoliike voimistuu ja kärjistyy”. Artikkelissa korostettiin sitä, että maan sisäinen muuttoliike kohdistuu tällä hetkellä keskuskaupunkeihin. Sen sijaan keskuskaupunkien kehyskunnat kärsivät muuttotappiosta. Espoon osalta kirjoitus oli harhaanjohtava. On totta, että Espoon saama muuttovoitto maan sisäisessä muuttoliikkeessä on vähentynyt erityisesti vuoden 1995 jälkeisistä huippuvuosista. Vuodesta 2006 vuoteen 2009 Espoo kärsi muuttotappiota, mutta vuodesta 2010 maan sisäinen muuttoliike on jälleen ollut Espoolle voitollista. Esimerkiksi vuonna 2011 Espoo sai

Talouselämä 33/2014

muuttovoittoa 690 henkilön verran ja seuraavana vuonna 582 henkilöä. Vuosi 2013 oli vaisu, mutta vuoden 2014 tammi-heinäkuun välisenä aikana muuttovoittoa on tullut ennakkotietojen mukaan jo 673 henkilöä. ESPOON VÄESTÖ on kokonaisuudessaan kasvanut 2010-luvulla erittäin nopeasti. Useampana vuonna on ylittynyt 4 000 asukkaan kasvu. Se ylittynee myös tänä vuonna. Pitkällä aikavälillä väestön kokonaiskasvu on ollut keskimäärin 3 500–3 600 asukasta vuodessa. Vahvan kasvun näkökulmasta tuntuu oudolta nähdä Espoo ja Vantaa kehyskuntina Helsingille. Espoo ja Vantaa ovat vahvoja ja omavaraisia toi-

mijoita Helsingin naapuruudesta riippumatta. Muuttoliikkeen rakenteessa on tapahtunut 2000-luvulla voimakas muutos. Espoon ja muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien saama siirtolaisuus on noussut maan sisäistä muuttoliikettä merkittävämmäksi kasvutekijäksi. Espoon väestönkasvusta liki puolet tulee siirtolaisuudesta. Syntyvyys on kuitenkin edelleen suurin väestöä kasvattava tekijä. Valtioneuvoston esittämä metropolihallinto on toimiva ratkaisu Helsingin seudun kasvun ohjaukseen vuoteen 2050 asti. TEUVO SAVIKKO tutkimusjohtaja, Espoon kaupunki

Vieläkö verotusta on varaa kiristää? EDUSKUNNAN BUDJETTIKESKUSTELUSSA toistuvat taas samat fraasit kuin aina ennenkin: ”Köyhät on unohdettu, verotusta on kevennetty liikaa, rahat ovat veroparatiiseissa, pääomaverotusta on kiristettävä”. Kauhulla seuraa sananvaihtoa – täydellistä tietämättömyyttä siitä, että Suomi on pahassa lamassa. Lamassa ollaan osin juuri siksi, että talouspolitiikassa on keskitytty vain julkisen sektorin yhä kasvavien menojen rahoittamiseen ja tulonjaon tasaamisen. Miten verotuksessa voi olla kiristämisen varaa? Korkein marginaalivero on tällä hetkellä Veronmaksajain keskusliiton mukaan vähän yli 100 000 euron vuosituloilla 58,5 prosenttia. Mutta ei siinä kaikki, kulutuksen yhteydessä maksetaan vielä toinen mokoma. Eurostatin Taxation Trends in European Union -tilaston mukaan kulutuksen implisiittinen veroaste oli Suomessa 26,4 prosenttia vuonna 2012. Nyt luku taitaa olla pari prosenttiyksikköä korkeampi. Autoilijalla luku on vielä reilusti suurempi, onhan esimerkiksi bensiinin hinnassa veroa noin 60 prosenttia. Jos kulutuksen sijaan säästää, kohtelee verokarhu

vieläkin kaltoimmin. Pääomatulojen vero nousee ensi vuonna 33 prosenttiin. Voi tietysti sanoa, että jäähän 100 euron lisätulosta vielä yli 10 euroa käteen. Aika erikoinen mielikuvitus pitää kuitenkin olla

AINOA TODELLINEN VEROPARATIISI TAITAA OLLA HAKANIEMESSÄ. niillä, jotka kuvittelevat että verotusta voi vielä kiristää. Ylimmän tulodesiilin kotitaloudet maksoivat vuonna 2012 valtion tuloveroista 56 prosenttia. Ilmeisesti se on liian vähän. SAMAAN AIKAAN kun verotusta vaaditaan kiristettäväksi, valitetaan että raha karkaa veroparatiiseihin ja harmaaseen talouteen. Mitä muutakaan se voi tehdä? Eri asia sitten on, että esitetyt valtavat luvut perustuvat enemmänkin mielikuvitukseen kuin tosiasioihin. Veroparatiiseista puheen ollen ainoa todellinen veroparatiisi taitaa olla Haka-

niemessä. Hakaniemen saamat maksut kotitalouksilta ovat täysimääräisesti verovähennyskelpoisia – eikä siinä vielä kaikki. Ammattiliitot eivät yleishyödyllisinä yhteisöinä maksa mitään veroja. Erityisesti tämä verovapaus koskee pääomatuloja. Ongelma on siinä, että emme tiedä, miten paljon omaisuutta liitoilla on. Esimerkiksi Ylen vuonna 2012 tekemän kyselyn perusteella voi arvailla, ettei luku jää kauaksi säätiöiden pääomista. Liittojen, päinvastoin kuin säätiöiden, ei tarvitse julkaista taseitaan ja tuloslaskelmiaan. Siitä huolimatta, että ne saavat satojen miljoonien edestä verotukia. Joku voi tuhahtaa ay-jäsenmaksuille, mutta kyse ei ole suinkaan pikkurahoista. Jos laskee, paljonko vuoden 1974 jälkeen on maksettu jäsenmaksuja ja laskee niille koron valtion obligaatioiden korkoprosentin mukaan, saa tulokseksi lähes 40 miljardia euroa. Jokainen voi mielessään pohtia, onko sillä rahalla saatu vastaava määrä hyvinvointia aikaan. MATTI VIREN taloustieteen professori, Turun yliopisto

Posti haluaa kehittyä asiakkaiden mukana MATTI ROTH esitti Talouselämässä 31/2014 avoimen kysymyksen Postille siitä, voisiko posteljooni toimittaa hänelle postia tulevaisuudessa vain kerran viikossa, koska hän ei tarvitse postia päivittäin. Tällä hetkellä postilain 17 §:n mukaan Itella Postin on jaettava ja keräiltävä yleispalveluun kuuluvat kirjelähetykset viitenä arkipäivänä viikossa. Laki edellyttää viisipäiväisyyttä siitäkin huolimatta, että Itella Postin jakamista postilähetyksistä näiden yleispalvelukirjeiden osuus on enää alle viisi prosenttia. Yli 95 prosenttia lähetyksistä, esimerkiksi yrityskirjeet tai mainokset voitaisiin jakaa harvemmin. Itella Postissa on meneillään jakelukokeilu, jossa yritysten lähettämät kirjeet,

mainokset ja aikakauslehdet jaetaan neljänä päivänä viikossa. Kokeilusta kerätään palautetta lähettäjiltä ja vastaanottajilta. Olemme hyvin tietoisia postia lähettävien ja vastaanottavien asiakkaidemme palvelutarpeiden muutoksista. Sähköinen asiointi vähentää rajusti perinteisen postin määrää ja verkkokauppa lisää pakettipalvelujen tarvetta. Posti haluaa kehittyä asiakkaidensa tarpeiden mukana. Tämä edellyttää, että postilakiin liittyvät velvoitteet elävät ajassa, kun asiakkaiden viestintätarpeet muuttuvat kiihtyvän digitalisaation myötä.

DEBATOI TEBATISSA KIRJOITA napakasti. Tebatti-sivuilla julkaistavien kirjoitusten enimmäispituus on 2 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä kirjoituksen mukana yhteystietosi. Tekstejä voidaan muokata ja lyhentää tarvittaessa. Kirjoituksesi voit lähettää sähköpostiosoitteeseen tebatti@talentum.fi. VERKOSSA KESKUSTELU käy nyt kuumana byrokratiasta www.talouselama.fi/tebatti

TIMO J. ANTTILA sidosryhmäjohtaja, Itella

Talouselämä 33/2014

Tebatti

Kunnilla on rahaa kiinni seinissä ja tyhjänä seisovissa tiloissa KUNTIEN RAHANKÄYTÖSSÄ on vähäiselle huomiolle jäänyt se, että kunnan virkamiehet työskentelevät vanhanaikaisissa, tilaa vievissä ja kalliisti ylläpidettävissä rakennuksissa. Kun valtiovarainministeriö on tehnyt ja Senaatti-kiinteistöt toimeenpannut merkittäviä linjauksia valtion kiinteistöistä, ovat kuntien työtilat jääneet olemattomalle huomiolle.

MUUTOSVASTARINTA JA TIETÄMÄTTÖMYYS OVAT TÄSSÄ SUURIMMAT ONGELMAT. Vaikka virkamiestenkin työ on nopeasti muuttumassa muun maailman vanavedessä kohti digitaalista ja liikkuvaa, eivät työtilat ja työkalut tue työtä edes kohtalaisella tasolla. Yli 50 prosenttia kuntien kiinteistöjen kustannuksista kuluu käyttöön, huoltoon ja lämmitykseen. Pienentämällä tilankäyttöä voidaan näistä kuluista säästää suoraan vuosikymmenien saatossa satoja tuhansia tai jopa miljoonia euroja – riippuen kunnan koosta ja kiinteistökannasta. PELKÄSTÄÄN TILANKÄYTTÖÄ parantamalla ei kuntien taloutta varmastikaan pelasteta. Olisi kuitenkin hyvä miettiä pe-

ruskorjauksissa ja etenkin uudisrakennuksissa keinoja, joilla luotaisiin tulevaisuuden työntekoa palvelevia tiloja, eikä kopioitaisi mennyttä maailmaa uusiin kuoriin. Samalla olisi fiksua miettiä, miten totuttuja työtapoja voitaisiin kehittää tietotekniikan avustuksella tukemaan työtä myös 10 – 20 vuoden päähän. Tiloja voitaisiin suunnitella tehokkaammiksi, enemmän lähijohtamista ja yhteisöllisyyttä tukeviksi. Lopputuloksena kunnan tarjoamat palvelut paranevat, kun kuntalaisten luukulta luukulle pompottaminen vähenee. Samalla kunnan työntekijät saavat turvallisemman työympäristön, koska kuntalaiset eivät voi vapaasti vaeltaa kunnantalossa kuin omassaan. Kunnilta säästyisi rahaa käytettäväksi joko velanmaksuun tai palvelujen tuottamiseen. MUUTOSVASTARINTA ja tietämättömyys ovat tässä suurimmat ongelmat. Vastarinta kumpuaa kauan työtä tehneiden virkamiesten totutuista työtavoista. Yhtä lailla vastarinta kumpuaa kunnan poliittisista päättäjistä, jotka kuuntelevat virkamiesten huolia ymmärtämättä muutoksesta saatavia hyötyjä. On helpompaa olla tekemättä mitään. Muutamien kuntien päättäjät ovat kuitenkin jo heränneet. Näkyvissä on merkkejä rohkeista ja uudenlaisen ajattelun ratkaisuista, joissa kymmenet kunnan yk-

www.talouselama.fi Päätoimittaja Reijo Ruokanen Toimituspäällikkö Olli Ainola Uutispäälliköt Mirva Heiskanen, Emilia Kullas, Risto Malin, Henrik Muukkonen (Markkinointi&Mainonta), Ninni Myllyoja (Fakta) Ulkoasupäällikkö Laura Korkalainen Toimitussihteeri Eija Pöysä Yritystutkijat Erkka Felt, Anne Vanhanen Toimittajat Elina Hakola, Olli Harma, Seija Holtari, Matti Kankare, Mari Karjalainen, Saara Koho, Elina Lappalainen, Kimmo Lundén, Pekka Lähteenmäki, Sanna Leskinen, Antti Mikkonen, Juha-Matti Mäntylä, Heikki Nivaro, Sami Rainisto, Esko Rantanen, Merja Saarinen, Irmeli Salo, Eeva-Riitta Seies, Taru Taipale, Ismo Virta, Jonna Vuokola Tietoanalyytikko Marjut Nousiainen Graafikot Matti Lyytikkä, Tanja Maijanen / Faktor Oy Valokuvaajat Antti Mannermaa, Karoliina Paavilainen Kuvatoimittaja Timo Pylvänäinen Kuvankäsittely Faktor Oy

Talouselämä 33/2014

YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite Itämerenkatu 23, Helsinki Postiosoite PL 920, 00101 Helsinki Puhelin 020 442 40 (vaihde) Sähköposti te@talentum.fi tai etunimi.sukunimi@talentum.fi KUVA- JA TIETOPALVELUT Johtaja Pirjo Valpas ILMOITUSMYYNTI Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen 040 342 4333 ILMOITUSVARAUKSET Internet mediamyynti.talentum.fi Mediasuunnittelija Marja Saulo 020 442 4361 1

siköt on kerätty saman katon alle. Samalla on luotu viihtyisiä yhdessä työskentelyn paikkoja. Aika tulee näyttämään päästäänkö näissä suunnitelmissa loppusuoralle asti. Tyhjänä seisovia liiketiloja ja globalisaation tyhjentämiä teollisuusrakennuksia on lähes kunnassa kuin kunnassa, joten aina ei tarvitse lähteä rakentamaan tyhjästä. Kuntalaisille voidaan hyvällä suunnittelulla luoda yhteinen olohuone, jossa voi hoitaa monta asiaa samalla kertaa. Asiakkaan ei tarvitse enää tietää, mihin virastoon täytyy suunnistaa. Kuulostaako liian hyvältä? JARI NIEMELÄ toimitusjohtaja, Workspace Oy

Oikaisu TALOUSELÄMÄSSÄ 32/2014 ”Älypuhelinten kultakausi alkaa olla ohi” -artikkelissa oli miljardi muuttunut miljoonaksi ja vuosiluvussa virhe. Korjattuna lause kuuluu: Tämän vuoden ennuste Gartnerilla on 1,86 miljardia matkapuhelinta ja vuoden 2015 ennuste 1,95 miljardia puhelinta. TOIMITUS

TILAUKSET Sähköposti tilaajapalvelu@talentum.fi Puhelin 020 442 41001 Osoite PL 920, 00101 Helsinki Kestotilaus 279 euroa (12 kk)2 Määräaikaistilaus 299 euroa (12 kk)2 OSOITTEENMUUTOKSET Tilaajat tilaajapalvelu@talentum.fi, 020 442 41001 Jäsentilaajat SEFE 020 693 200, TEK ry. 09 229 12291 Sopimusasiointi 030 514 100 (8,8 snt/min sis alv 24 %) PAINO Hansaprint, 2014 KUSTANTAJA Talentum Media Oy ISSN 0356-5106

Puhelun hinta (sis. alv 24 %): Lankapuhelimesta 8,28 snt/puh + 3,2 snt/min. Matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Ulkomailta yritysnumeroon soittamisen hinnoittelee ulkomainen operaattori. 2 Tilaushinta sisältää alv:n. Hinta on voimassa 31.12.2014 asti ja koskee vain kotimaan toimituksia. Ulkomaille postimaksulisä. Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaaja voi halutessaan kieltää käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Talentum Media Oy:n asiakaspalveluun. Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää kaikissa lehden uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutus- ja jakelutavoista.

Kirjat HYVÄÄ. Kirjasta hyötyvät organisaatioiden johtajat, henkilöstö, asiantuntijat ja yhteiskunnalliset päättäjätkin.

HYVÄÄ. Hevimusiikkiviennistä kerrottuja äärikonkreettisia liiketoimintaesimerkkejä voi soveltaa vaikka salaojaputkien markkinoinnissa monsuunialueille...

Pirullinen ongelma Luovan alan vienti kasvaa esteenä Johtajana kaaoksen reunalla Pirkko Vartiainen, Seija Ollila, Harri Raisio ja Juha Lindell Gaudeamus 2013, 155 sivua, 38 euroa

Pelisilmää, sävelkorvaa Toni-Matti Karjalainen, Miikka J. Lehtonen, Jani Niipola. Talentum 2014, 246 sivua, 67 euroa

Teksti Marjasinikka Väänänen

Teksti Markus Ånäs

TÄTÄ TUTKIMUKSESTA tietokirjaksi tehtyä teosta lukiessa tulevat mieleen ne kaikki julkisen sektorin epäonniset hankkeet, joissa valui hukkaan satoja miljoonia veronmaksajien rahaa. Kuinkahan moneen niistä vaikuttivatkaan juuri pirulliset ongelmat? Pieleen menneitä kehittämisprojekteja on tietysti myös muissa organisaatioissa ja yrityksissä. Pirullisen ongelman määrite on kuulunut tieteelliseen käsitteistöön maailmalla jo pitkään. Sen piirteitä ovat vaativuus, monitulkintaisuus ja kompleksisuus. Kaaos ei tarkoita sekasortoa, vaan on tärkeä, hedelmällinen vaihe ilmiön muuttumisen prosessissa. Tasapainotila puolestaan onkin kehittymisen dynamiikan kannalta haitallinen. Mutta miksi niin moni tarpeesta syntynyt, ammattitaidollakin tehty kehittämishanke ei johda toivottuihin tuloksiin? Käytetyt menetelmät eivät ole vastanneet vaatimuksiin, joita kehittämistyö käytännössä asettaa, kirjoittajat sanovat. Esimerkkinä he analysoivat terveydenhuollon uudistusta. Miksi se on niin vaikeaa ja hidasta? Lainalaisuuksissa muutosta ohjaava vaikuttaja on imuvoima. Terveydenhuollon nykypäivässä vallitseva tapa on keskittyä sairauden hoitoon, ei terveyden edistämiseen. Palvelujen ja järjestelmien kehittämistavoitteet painottavat kuitenkin ennaltaehkäisyä ja potilaslähtöisyyttä. Toimintakulttuurin muuttaminen vaatisi tutkijoiden mukaan jyrkän poliittis-hallinnollisen suunnan muutoksen. Pirullinen ongelma saattaa hoitamattomana myrkyttää myös työyhteisön ilmapiirin. Tekijät nimeävät sen ”organisatoriseksi tuskaksi”, joka ilmenee muun muassa henkilöstön turhautumisena, keskinäisenä syyttelynä, suoranaisena paniikkina. Kirja käsittelee aiheensa perusteellisesti ja vaikuttavin tapauskertomuksin. ■

NÄKY ON varmasti hilpeä. On punaisia, mustia, keltaisia, vihreitä ja sinisiä huppareita – kansainvälisen pelinkehittäjäjärjestön IGDA:n Suomen-jaoston isännöimä ilta on kerännyt kuukausittaiseen vapaamuotoiseen kokoontumiseen niin alan yritysten omistajat kuin työntekijätkin. ”IGDA:n tapaamisissa jokainen firma on kuin oma urheilujoukkueensa”, kuvailee tilannetta uudessa Pelisilmää, sävelkorvaa -kirjassa Jani Niipola. ”Kun perustetaan pelifirmaa, mietitään yleensä ensin tiimiä, sitten vasta tuotetta. Kun peli tai firma menestyy, kiitoksen saa tiimi.” Pelisilmää, sävelkorvaa kokoaa samoihin kansiin koko yhteen puhaltavan suomalaisen luovan teollisuuden. Kirja käy lävitse tähtiyrityksiä ja maailmanvalloituksia niin peliteollisuudesta kuin musiikkija elokuva-alalta. Kaukana ovat ajat, jolloin suomalainen kulttuurivienti tukeutui vain kapellimestareihin. Nyt muun muassa suomalaiset elokuva-alan tuotantoyhtiöt menestyvät äärikilpailluilla markkinoilla USA:ssa. Laura Laaksonen on poiminut mukaan Blind Spot Picturesin ja Duudsoneista tutun Rabbit Filmsin. Toinen rikkauksien lähde löytyy Aasiasta, jossa suomalaisuudella on jopa itseisarvoa. ”Tällainen maaprofiili on varsin harvinainen ilmiö Japanissa”, kirjoittaa Tero Kuittinen Aasian luovien alojen markkinoita käsittelevässä osuudessaan. Luovat alat eivät vielä ole kansantaloudellisesti vertailukelpoisia valmistavan teollisuuden kanssa, mutta muutos tapahtuu nopeasti. Vuonna 2009 koko alan liikevaihto oli 87 miljoonaa, neljä vuotta myöhemmin yli 900 miljoonaa euroa. ”Kasvu jatkuu, ja ekosysteemin kehittyessä peliteollisuuden menestyksen voi odottaa inspiroivan myös muuta suomalaista liike-elämää”, Niipola kirjoittaa. ■

Toimittanut Eija Pöysä

Me ollaan sankareita... Teemu Ari Mennander Otava 2014 320 sivua, 30 euroa

Teksti Eija Pöysä TEEMU SELÄNTEESTÄ on kirjoitettu paljon, mutta aina suomalaiset haluavat tietää hänestä lisää. Viime viikon torstaina Otava julkaisi Ari Mennanderin kirjoittaman, 16 vuotta tekeillä olleen kirjan kiekkosankarista. Maanantaina kustantaja jo tiedotti, että kolmessa päivässä kirjasta oli tullut syyskuun myydyin kirja 5 000 myydyllä kappaleella. Mennander kirjaa ystävät ja viholliset, valmentajat, perheen ja muut Selänteen elämään vahvasti vaikuttaneet henkilöt. Hän kirjoittaa auki myös NHL:n palkkasysteemin ja Selänteen saamat palkat NHL:stä. Teemu Selänne ansaitsi NHLurallaan yli 57 miljoonaa euroa plus miljoonien bonukset. Näillä tuloilla hän on NHL:n tilaston kahdeskymmenes. ”Vaikka olen maksanut veroja kymmeniä miljoonia, minua kohdellaan kuin meksikolaisia”, Selänne kertoo ulkomaalaisten pelaajien kohtelusta Yhdysvalloissa. ■

Pillerit peliin Elämää KHL:ssä – lätkää, lääkäreitä ja rahasäkkejä. Bernd Brückler ja Risto Pakarinen. Into 2014 226 sivua, 22 euroa

ITÄVALTALAINEN Bernd Brückler pelasi Venäjälle vuonna 2009 Vladimir Putinin aloitteesta perustetun Kontinental Hockey Leaguen eli KHL:n riveissä 2009 - 2012. KHL:ssä kuri oli kova, hierarkia vahva ja pillereillä kuntoon -mentaliteetti voimissaan. Kaikki pelaajat eivät kestäneet. Toiset tienasivat hyvin. Kautena 2013–2014 KHL:ssä pelaa 28 suomalaista, kaikkiaan pelaajia on 17 maasta. Brückler kirjoittaa, että KHL on enemmän kuin jääkiekkoliiga. Se on myös propagandan väline, keino kohottaa kansallista itsetuntoa. ”Raha näet todellakin pyörittää Venäjää – kaikilla hallinnon osaalueilla”, nykyään Suomessa asuva Brückler kiteyttää suorasukaisesti. ■ Talouselämä 33/2014

PELIN HENKI

Fennovoimasta tulee Venäjä-pakote

Teksti Pekka Lähteenmäki

KANSA AHMII kevytlevitteitä, rasvattomia jogurtteja ja sokeritonta colaa, mutta lihoo silti. Suomalaiset ovat pulskistuneet viime vuosikymmeninä tasaista tahtia. Normaalipainoiset ovat jo vähemmistönä eli ylipaino on normaalia. Jokin tässä kuviossa on pielessä. Tällä viikolla joukko israelilaistutkijoita kertoi, mistä saattaa olla kyse: laihdutustuotteet lihottavat. Tiedelehti Naturessa julkistetun tutkimuksen mukaan jotkut keinotekoiset makeutusaineet muuttavat suolistobakteerien toimintaa ja kykyä hyödyntää glukoosia. Tämä ei ole kovin suuri yllätys, sillä usein ihmisen toimet vaikuttavat täsmälleen päinvastoin kuin piti. Sadetakissa hikoilet itsesi märäksi. Sosiaalinen media tekee sinusta epäsosiaalisen. Sähköpostin piti tehostaa työtä, mutta nyt se rosvoaa ajan. Kun valtio yrittää edistää kansanterveyttä ja nostaa alkoholiveroa, matkustaa kansa Viroon hakemaan halpaa viinaa. KANSAINVÄLISESSÄ POLITIIKASSA asiat menevät usein juuri päinvastoin kuin oli tarkoitus. Tuskin Yhdysvallat Irakista lähtiessään arvasi, että tyhjiöön syntyy entistä pahempi vihollinen, Isis. EU:n ja USA:n piti puolestaan pakotteillaan rankaista presidentti Vladimir Putinin lähipiiriä. Ensin pakotteet lietsoivat Venäjällä kriisitunnelmaa, joka nosti Putinin suosion ennätyslukuihin. Nyt talouspakotteet ajavat Venäjällä ahtaalle ne ihmiset, jotka kannattavat uudistuksia ja yhteistyötä länsimaiden kanssa. Ehkäpä pakotteet murentavat Putinin vallan vasta sitten, kun ne aikanaan poistetaan. PÄÄSTÖKAUPAN PITI pysäyttää ilmastonmuutos tai ainakin päästöjen kasvu. Toisin kävi. Talouskriisi romahdutti päästöoikeuksien hinnan niin alas, että saas-

Talouselämä 33/2014

tuttamisesta tuli kannattavaa liiketoimintaa. Nyt päästökauppa lisää kivihiilen polttoa ja päästöjä. Euroopan piti olla päästöleikkauksissa edelläkävijä, mutta nyt Kiina ja Yhdysvallat ottavat käyttöön keinoja, jotka voivat oikeasti toimia. Kapitalismin emämaassa upporikas Rockefellerin suku ilmoitti tällä viikolla liittyvänsä Divest-Invest -liikkeeseen. Se tarkoittaa, että öljyllä rikastuneet Rockefellerit myyvät pois öljyosakkeensa ja lupaavat sijoittaa rahat puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan. Liikkeellä on tällaisia sitoumuksia 50 miljardin dollarin verran. Öljyosakkeiden muhkeat tuotot siirtyvät siis aurinkovoimaan. SUOMESSA HALLITUS pohtii, kuinka voisi vähentää riippuvuutta venäläisestä energiasta. Maan johdon mukaan se onnistuu, kun annamme osin venäläisten omistaman yhtiön rakentaa tänne venäläisen ydinvoimalan. Tämä on niin epäloogista, että se voi onnistua. Ehkä käy jopa niin, että Fennovoimasta tulee EU:n tehokkain talouspakote. Kyllä hymy Kremlissä hyytyy, kun venäläistä atomiosaamista mainostavan voimalan valmistuminen kestääkin 13 vuotta. Sen verran vienee Olkiluoto kolmosen tekeminen, joka on vienyt Arevan vaikeuksiin. Käy taas päinvastoin. Tilaamalla venäläisen ydinvoimalan Suomi pysäyttää venäläisen ydinvoimaviennin. ■ Kirjoittajan kolumnin piti alunperin olla hauska.

Kirjoittajat vasemmalta oikealle: Toni-Matti Karjalainen, Jani Niipola ja Miikka J. Lehtonen.

UUTUUS

Menestys on joukkuepeliä Toni-Matti Karjalainen, Miikka J. Lehtonen, Jani Niipola Pelisilmää, sävelkorvaa

Toni-Matti Karjalainen, Miikka J. Lehtonen, Jani Niipola The Playing Finn

Tarinoita suomalaisesta peli- ja musiikkiviennistä Pelisilmää, sävelkorvaa tarkastelee suomalaisen peli- ja musiikkialan toiminta-tapoja, liiketoimintamalleja ja verkostoja erityisesti Japaniin ja Yhdysvaltoihin suuntautuvien vientitoimien näkökulmasta. Kirja tarjoaa erittäin mielenkiintoisen ja ajankohtaisen katsauksen suomalaisten luovien alojen toimintaan sekä vinkkejä oikean strategian ja sopivien partnereiden löytämiseen. Esimerkkeinä käytetään niin ensimmäisiä vientiaskeleitaan ottavia pieniä toimijoita kuin myös jo kannuksensa ansainneita kansainvälisiä yrityksiä. 2014, 246 sivua, sh. 67 €

Stories on successful game development and music export The book presents cases from the Finnish game and music industry; how a small Nordic nation has managed to build successful stories on the highly competitive US and Japanese markets. The illustrative examples and compelling case studies shed light on ecosystems, business models, networking, as well as different export adventures – ranging from nascent startups to global superstars. October 2014, ca 250 p., 67 €

Tilaa nyt: talentumshop.fi

Onko kirjanpidossasi tuorein liike? Fokus liikekirjanpitoon.

Timo Kaisanlahti puheenjohtaja, KILA Maan parhaat asiantuntijat palveluksessasi. Löydä ajantasaisin ja analysoitu tieto taloudesta. Tilaa maksuttomat koekäyttötunnukset: fokus.talentum.fi

Autamme ammattilaisia menestymään.