Tivi 5_2015 by Talentum Media

RIGHTWARE R IGH HTWARE P PÄÄSI ÄÄSI AUDIN IMUUN AUD DIN N IM MUUN

4 TTERVEYSTEKNOLOGIAN ERVEYSTEKNOLOGIAN SUOMALAISTA LUPAUSTA S UOM MALAISTA LUPA AUSTTA

TTESTI: ESTI: TTEHOJA EHOJA M MYYNTIIN YYNTIIN CRM-OHJELMISTOLLA CR RM-O OHJELMIS STOLLA

TIEDON JA TEKNIIKAN YTIMESSÄ

TERVEYSTEKNOLOGIA

Rovion kivijalka KALLE ALPPI RAKENTAA R AKENTAA JJÄRJESTYSTÄ ÄRJESTYSTÄ KAAOKSEEN. K AAOKSEEN. HÄN ON HÄN O N VUODEN VUODEN CIO. CIO.

TOUKOKUU 2015 TIVI.FI

TEEMANUMERO TIVI.FI 12,90 € TOUKOKUU 2015

NÄY

Esittäydy ammattilaisille medioissa, joita he seuraavat.

VAIKUTA KOHTAA Oikea sisältö oikeissa kanavissa tekee vaikutuksen.

Kohtaa kasvokkain tai medioissa, jotka luovat inspiroivan ympäristön keskustelulle.

mediamyynti.talentum.fi Ota yhteyttä, tutustutaan toisiimme.

Talentumin ammattilaismediat – digitaaliset, lehdet ja tapahtumat – tarjoavat sinulle maaperän menestykseen.

TIVI.FI

TWITTER: @TIVIUUTISET

FACEBOOK.COM/TIETOVIIKKO

PÄÄKIRJOITUS

Potilas ottaa kohta ohjat

”L

Potilas tuo harvoin lääkärikäynnille mitään itse kerättyä mittaustietoa.

ääkärikäynti on kuin 1950-luvulta”, sanoo Diacorin CIO Tuomas Teuri tämän lehden haastattelussa. Esimerkiksi pitkittyneessä hengitystietulehduksessa lääkäri kuuntelee, mitä potilas kertoo voinnistaan, kuuntelee ehkä sydämen ja keuhkot ja kertoo sitten arvionsa. Sitten hän siirtyy tietokoneensa ääreen kirjoittamaan diagnoosin ja reseptit apteekkia varten. Potilas harvoin tuo mukanaan lääkärikäynnille mitään terveydentilaansa koskevaa, itse kerättyä mittaustietoa – vaikka siitä saattaisi olla hyötyä. Sykemittarien ja juoksulenkin tahtia seuraavien mobiilisovellusten ajasta olemme siirtymässä aikaan, jossa ihmiset voivat itse seurata helposti muun muassa verenpainettaan, ekg:tään tai veren glukoosipitoisuutta. Mittaamisen välineet kulkevat taskussa eli älypuhelimen näytöllä ja kevyissä, kehittyneissä mittauslaitteissa. Tietoa voi kerätä pitkältä aikaväliltä, joka ikinen päivä. Pian jokainen suomalainen voi selata itseään koskevia diagnooseja ja reseptejä Kansallisesta terveysarkistosta eli Kannasta. Sepä hienoa! Mutta voisiko potilas olla jo itse aktiivinen tiedon tuottaja? Välineet siihen ovat saatavilla, vain toteutus puuttuu.

Asiasta voidaan toki tehdä vaikea. Kuka valitsee, minkä sovelluksen tietoihin voidaan luottaa? Miten varmistetaan, että tiedot on kerätty juuri kyseisestä henkilöstä? Ja ennen kaikkea, miten voidaan olla varmoja, että tiedot pysyvät yksityisinä? Ratkaisut löytyvät varmasti, jos tahtoa vaan riittää. Diacorin Teuri uskoo, että vuonna 2020 – siis vain viiden vuoden kuluttua – valtaosa työterveyden asioinnista hoidetaan etäyhteyden kautta mobiililaitteilla ja asiakkaan omat havainnot huomioidaan hoitoprosessissa. Tämän päivän lääkärikäyntiin peilaten se kuulostaa optimistiselta arviolta. Ei riitä, että tekniikka kehittyy. Niin lääkärien asenteiden, tietotaidon kuin lääkärikoulutuksenkin tulisi muuttua, kun potilaan rooli vahvistuu. Kaikkein huonoin vaihtoehto on kuitenkin se ikävän tuttu tilanne, että lääkäri katsoo enemmän tietokonettaan kuin potilasta.

Vakinaiset avustajat Kari Ahokas, Hans Eiskonen, Kenneth Falck, Jussi Helttunen, Juha-Pekka Honkanen, Pertti Hämäläinen, Niko Jakobsson, Petteri Järvinen, Osku Kannisto, Heidi Kähkönen, Vesa Laitinen, Teemu Masalin, Juho Paavola, Jesse Pasanen, Olli Sulopuisto, Aleksi Vähimaa Postiosoite Tivi, PL 920, 00101 HELSINKI Käyntiosoite Itämerenkatu 23, 00180 HELSINKI Puhelin 020 44 240 Sähköposti: tivi@talentum.fi, etunimi.sukunimi@talentum.fi, Web: tivi.fi, tivi.fi/summa Twitter: @tiviuutiset, @tivilehti

Mediamyynti Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen 020 442 4333 Traﬁikki mediamyynti.talentum.ﬁ Christina Niskanen 040 342 4633

S a n n a Leskinen

TIVIN TEKIJÄT Päätoimittaja Mikko Torikka (perhevapaalla), Jouni Junkkaala (vt.) Toimituspäälliköt Aleksi Kolehmainen (perhevapaalla), Sanna Leskinen (vt.) Testauspäällikkö Ossi Jääskeläinen Toimittajat Ossian Hartig, Ari Karkimo, Suvi Korhonen, Annika Korpimies, Teemu Laitila, Susanna Lyytikäinen, Ari Saarelainen, Tiina Siltala, Niclas Storås, Jari Tomminen, Olli Vänskä AD Leila Nurminen Taitto (Faktor) Päivi Joensuu, Juha Kalliolahti Kuvaajat Arttu Laitala, Antti Mannermaa, Karoliina Paavilainen, Timo Pylvänäinen

Kustannusyhtiö Talentum Media Oy Sivunvalmistus Faktor Oy Paino PunaMusta Oy Yhteistyökumppani IDG International Data Group Painos keskimäärin 21 000 33. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 2342-4001

TIVI TOUKOKUU 2015

WWW.WIPRO.COM

TIEDON JA TEKNIIKAN YTIMESSÄ

S I S Ä L LY S L U E T T E L O

TOUKOKUU 2015

UUTISET DIGITAALISET MITTARISTOT . Tero

Nokian tie vie pilveen

TESTIT & TEKNIIKKA 48

Yrityksen tulevaisuus on Alcatel-Lucentin oston jälkeen ohjelmistoissa.

Sarkkisen perustaman Rightwaren asiakkaina on jo yli kymmenen autonvalmistajaa.

SIVU 18

Operaattorit suvaitsevat netin neutraliteetin

Testasimme kuusi crm-ohjelmistoa.

Älyliikenne luo kuitenkin paineita verkon ohituskaistalle.

Älypuhelin ei pienestä pelästy Testissä 3 kovaa käyttöä kestävää älypuhelinta.

Tietotekniikan DI-oppiin pääsee yhä harvempi

Verkkoliikenne etsii tehokkaamman reitin

Konesaliala tyrmää puheet osaajapulasta

Mätä data syö tehot

Audionote tallentaa muistiinpanot helposti

Älykkäät sanakirjasovellukset

Codenomicon löysi ostajan Piilaaksosta

Tehokkaampi ssd

Säästölistan kirjoittaja haastaa hallituksen

Älylasit: toinen todellisuus nenän edessä

Pilvet karkaavat rapakon taakse

Facebookista tulee pian kauppapaikka

YDIN

KOHTI YKSILÖLLISTÄ HOITOA . Kristian

Rannan johtaman Mendorin verensokerimittareita myydään parissakymmenessä maassa. SIVU 24

Crm tekee myyjästä ﬁksumman

Nyt on auton aika

URA 68

Rightware on päässyt Audin imuun.

Diacorin CIO Tuomas Teuri uskoo etälääkäripalvelujen yleistyvän pian.

Minä mittaan itse Muuttuuko lääkärin ja potilaan suhde, kun ihmisillä on mittausdataa kehostaan?

Terveysala laahaa teknologian perässä

Kuva kiertää maailmaa Teppo Kotirinnan ottama kuva näkyy Applen isoilla mainostauluilla.

Hevosta pienemmät asiat 81

Toiveiden tynnyri pitää myös tyhjentää

Puuhastelun aika on ohi

Pelitalon diplomaatti Vuoden CIO Kalle Alppi uskoo prosessien voimaan.

CIO vaihtaa työpaikkaa

CIO 100 2015 -lista

Kannen kuva Karoliina Paavilainen

TIVI TOUKOKUU 2015

TWITTER: @TIVIUUTISET

FACEBOOK.COM/TIETOVIIKKO Karoliina Paavilainen

TIVI.FI

OHJELMIEN AIKAKAUTEEN . Yhdessä

yhtiöt ovat vahvempia, jos verkoissa kaikki menee pilveen, Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa ja toimitusjohtaja Rajeev Suri korostivat AlcatelLucent -kaupan tiedotustilaisuudessa Espoossa.

VERKOT

Nokian taival vie pilveen Nokian tulevaisuus Alcatel-Lucentin oston jälkeen piilee ohjelmistoissa, ei laitteissa tai niiden teknologiassa. Koko verkkobisneksen liiketoimintamalli muuttuu. Te k s t i A r i S a a r e l a i n e n ”VERKKOJEN VIRTUALISOITUMINEN on se iso

draiveri, joka mullistaa toimialaa seuraavien viiden vuoden aikana. Alalla sanotaan, että kaikki säpinä on ohjelmistoissa”, Inderesin analyytikko Mikael Rautanen sanoo. Nokian pääkilpailijoista Ericsson on rohkeasti lähtenyt ohjelmistojen suuntaan. Se näkyy lukuisissa yrityskaupoissa, joissa yhtiö on ostanut ohjelmistoyhtiöitä. ”Ericsson pyrkii todella voimalla pois raudasta ohjelmistokerrokseen”, Rautanen kertoo.

Verkkojen maailmassa trendiaalto upottaa laitteisiin tarkertuvat valmistajat. Pinnalle jäävät ne yritykset, jotka sijoittavat pilveen, virtualisointiin ja ohjelmistoihin. Samalle markkinalle pyrkii myös ohjelmistopohjalta ponnistavia ict-ﬁrmoja, joiden taakkana ei ole verkkolaitteita. UUSI NOKIA on vielä Alcatel-Lucentin os-

ton jälkeenkin hyvin pitkälle rautakauppa. Toimitusjohtaja Rajeev Suri ja hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa tietävät, mistä tuuli puhaltaa. He puhuivat ”ohjelmoitavasta maailmasta”, kun he perustelivat kauppaa. Nokian täytyy

astua taipaleelle kohti pilveä selvitäkseen verkkoalan murroksesta. Analyytikot uskovat, että kauppaan vaikutti Ericssonin ottama etumatka ohjelmistopuolella. Nokia ja Alcatel-Lucent joutuivat kumpikin tunnustamaan, että yksinään ne eivät pystyisi kuromaan kaulaa umpeen. Kaupan avulla Nokia kuitenkin ensisijaisesti paikkaa pahan puutteen tuotevalikoimassa: Se laajentuu langattomista verkoista runkoverkkoihin, joissa AlcatelLucent on vahva. Nokia olisi pian ollut pulassa toimittamalla vain mobiiliverkkojen ratkaisuja.

TIVI TOUKOKUU 2015

OHJELMOITAVAT VERKOT TULEVAT SUOMEENKIN OHJELMOITAVIEN VERKKOJEN trendi eli sdn

hiipii jo Suomeenkin. ”Meillä on ollut jonkin aikaa menossa pilotteja sdn:n ympäriltä”, Elisan tuotantojohtaja Vesa-Pekka Nikula kertoo. Elisan verkkotoimittajia ovat Nokia ja Alcatel-Lucent. Piloteissa pyritään todentamaan luvattuja etuja. ”Lupauksena on, että sdn ja siihen läheisesti liittyvä virtualisointi tuovat verkkoihin dynaamisuutta, jonka avulla esimerkiksi kapasiteettia voi jakaa paremmin. Kun ohjel-

Koko maailmassa langattomien verkkojen myynnin arvon arvioidaan supistuvan tämän vuosikymmenen loppua kohti. Infoneticsin arvion mukaan mobiiliverkkojen markkina putoaa yli 42 miljardista alle 25 miljardiin euroon. Runkoverkkojen markkinat sen sijaan jatkavat kasvua. Nokian kannalta kauppaa perusteli sekin, että operaattorit alkavat edellyttää toimittajalta kykyä toimittaa kokonaisuuksia, jotka yltävät kiinteistä verkoista mobiilipuolelle. Kokonaisuuden saaminen omiin käsiin helpottaa pilviratkaisujen rakentamista ja tuotekehitystä. YHDYSVALTAIN MARKKINOILLA Nokia saa

viimein vahvan aseman, koska Alcatel-Lucent on pitkään ollut suurimpien operaattorien AT&T:n ja Verizonin hovihankkija. Analyytikko Tero Kuittinen korostaa jenkkimarkkinoiden merkitystä. ”Uskon, että edessä on uusi innovaatioaalto, jossa Yhdysvallat on ottamassa täysin suvereenin johtoaseman Eurooppaan ja Aasiaan ”, hän kommentoi Tiville New Yorkista. Tässä älykkäiden ratkaisujen buumissa Nokia hyötyy läsnäolostaYhdysvaltain markkinoilla. Kuittisen mukaan Nokialla on hyvät asemat varsinkin 5g-verkkojen

mallisuutta saadaan lisättyä, laitteista tulee teoriassa halvempia.” Hintaetu tarkoittaa sitä, että virtualisointi mahdollistaa standardoidun bulkkiraudan käyttämisen. Tähän asti verkkolaitteet ovat olleet erikoislaitteita. Ohjelmoitavat verkot kuuluvat suunnitelmiin myös DNA:lla, jonka verkkotoimittaja on ollut Ericsson. ”Olemme tehneet jo huomattavia investointeja sdn:ään ja virtualisaatioon”, tekninen johtaja Tommy Olenius sanoo.

Hän kutsuu kehitystä evoluutioksi. Se nivoutuu seuraavan sukupolven mobiiliverkkoihin eli 5g:hen, joka vaatii ohjelmistojen lisäksi runkoverkkojen välityskyvyn tehostamista. Tutkimusyhtiö IDC ennustaa kiivasta kasvua ohjelmistopohjaisille verkkoratkaisuille. Viime vuonna markkinan arvo oli noin 870 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2018 luku kipuaa noin 7,3 miljardiin. Tässä lähes kymmenkertaistumisessa on kyse vasta murroksen pienestä idusta.

saapuessa, koska siitä tulee jenkkioperaattorien kaipaama voimakas haastaja Ericssonille. Kuittinen uskoo, että kiinalainen Huawei, joka muualla maailmassa kamppailee verkkotoimittajien kärkitilasta, kärsii yhdysvaltalaisten epäluuloista, eikä pääse isoon asemaan. Myös Kuittisen mukaan ohjelmistot ja virtualisointi ovat avainasemassa. ”Kukaan ei haluaisi enää myydä vain rautaa, vaan yhä enemmän softaa ja hallintapalveluja, joissa marginaalit ovat korkeita”, Kuittinen sanoo.

verkkolaitteita. Verkkotoimittajat taas ovat pyrkineet räätälöimään niitä niin, että operaattori saadaan sidottua asiakkaaksi. Nyt operaattorit pyrkivät eroon pakkopaidasta. Virtuaalisessa maailmassa on kärjistäen sanottuna se ja sama, mitä rauta on. Olennaista on älykäs ohjelmistokerros. Jatkossa kisa käydään siitä, kenen ohjelmisto on paras. Ohjelmoitavuus nivoutuu myös seuraavan sukupolven langattomien verkkojen eli 5g:n teknologiaan. ”Operaattorit kysyvät nyt verkkotoimittajilta, mitä voitte tehdä, jos haluan virtualisoida verkkoni ja valmistautua 5g:hen”, Fabre sanoo.

VERKKOALAN MUOTITERMIKSI on noussut sdn, joka on lyhenne sanoista software deﬁned networking. Se tarkoittaa ohjelmistopohjaisia tai ohjelmoitavia verkkoja. Toinen muotitermi on nyt nfv, verkkotoimintojen virtualisointi. ”Trendinä on virtualisointi ja siirtyminen pilviarkkitehtuuriin”, tutkimusyhtiö Gartnerin tutkimuspäällikkö Sylvain Fabre sanoo. Fabren mukaan verkoista tulee paljon entistä joustavampia. Operaattori voi pilvessä määritellä virtuaalisia verkkoja sekunneissa. Operointi tehostuu, kun insinöörit hallitsevat verkkoja käyttöliittymällä pilvessä. Perinteisesti operaattorit ovat ostaneet

SEURAAVAA KASVUHARPPAUS mobiilipuolelle tulee juuri 5g-verkoista. Niitä Nokiakin jo kehittää kiivaasti, mutta niistä virtaisi rahaa Nokian kirstuun todennäköisesti vasta 2020-luvun alkutaitteen tienoilla. Standardointi on vielä levällään, ja se vie vuosia. Nokian suuri uhka tulee kuitenkin virtualisoinnin esiinmarssista. ”Isossa kuvassa Alcatel-Lucentin ostaminen ei poista sitä uhkakuvaa, joka piilee verkkojen muuttumisessa softaksi”, Inderesin Rautanen sanoo. ■

LY H Y E T

LIUKAS JA ROUSKU PALKITTIIN ”Tytöt tarvitsevat lisää roolimalleja, jotta innostuisivat koodaamisesta”, korostaa lastenkirjailija ja koodausaktivisti Linda Liukas. Teknologiaa aktiivisesti popularisoiva Liukas on itse oiva roolimalli kaikille koodaamisesta innostuneille. Tivia valitsikin hänet vastikään vuoden tietotekniikkavaikuttajaksi.

TIVI TOUKOKUU 2015

Valtorin riskienhallintajohtaja, Tivin kolumnisti Kimmo Rousku on valittu vuoden tietoturvapäälliköksi. Tietoturva ry:n mukaan Rousku on kehittänyt tietoturvan toimintatapoja, edistänyt tietoturva-ammattilaisten verkostoitumista ja puolueettoman tiedon jakamista.

NETTINEUTRALITEETTI

TIVIRAATI

Operaattorit suvaitsevat netin neutraliteetin

MITEN IT MUUTTAA LIIKENNETTÄ 5 VUODESSA?

Operaattorit hyväksyvät nettineutraliteetin eli sen, että mitään verkkoliikennettä ei saa sorsia. Te k s t i A r i S a a r e l a i n e n

Jukka Manner professori Aalto-yliopisto

maan Tietoyhteiskuntakaari-laki, jossa on pykälä verkon neutraliteetista. Operaattorit eivät lain mukaan saa syrjiä verkon käyttäjiä eivätkä kohdella verkkoliikennettä eriarvoisesti. Laki torjuu uhkakuvaa, että operaattorit hidas- POLIITTISESTI HERKKÄ . Soneran taisivat kilpailevia palveluja ja suo- toimitusjohtaja sisivat omiaan. Valdur Laid pitää Todellisuudessa operaattorit pri- sanaa nettineutraorisoivat verkkoliikennettä, eikä liteetti vaarallisena. laki kiellä sitä. Operaattorit ovat pitkään tarjonneet suurasiakkaille, kuten pankeille, korkeamman laatuluokan verkkoyhtey- tason nettitelevisiolle. det osana palvelutason takaavia sla-so”DNA vastustaa ehdottomasti liikenpimuksia. Korkeampi laatuluokitus pi- teen estämistä tai aktiivista rajoittamistää tarjota myös yhteiskunnan kriittisille ta”, Leinonen sanoo nyt Tiville. Kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pektoimijoille. ”Laatuluokittelu ei tarkoita, että kuka Väisänen tarkentaa, että DNA kankaan muu kärsisi”, Soneran toimitusjoh- nattaa nettineutraliteettia. Digitalisaatio tuo kuitenkin mukanaan uusia haasteita. taja Valdur Laid sanoo. ”Onko esimerkiksi autojen viestiliikenHän ei näe Suomen lainsäädännössä muutosten tarvetta. Operaattorilla pitää ne yhteiskunnan toimivuudelle tärkeämpää kuin Netﬂix-liikenne”, hän sanoo. olla mahdollisuus operoida verkkoa. ”Sana nettineutraliteetti on poliittisesOPERAATTOREISTA ELISA ei näe mitään vati herkkä”, Laid lausuu. littamista Suomen nettineutraliteetissa. DNA:N TOIMITUSJOHTAJA Jukka Leino”Olemme erittäin tyytyväisiä tietoyhnen sanoi äskettäin Digitodayn haas- teiskuntakaaren pykäliin. Niistä käytiin tattelussa, että Suomessa olisi tarvetta laaja keskustelu, jossa operaattorien ään”positiiviselle verkkoneutraliteetin tar- tä kuultiin. Laki tarjoaa hyvät näkymät kistamiselle”. Esimerkkinä hän mainitsi toimia”, vastaa Elisan henkilöasiakasykmahdollisuuden taata laatu teräväpiirto- sikön johtaja Asko Känsälä. ■

A n tt i M a n n e r m a a

HEINÄKUUN ALUSSA Suomessa tulee voi-

”Viidessä vuodessa tuskin vielä tapahtuu suuria näkyviä muutoksia, sillä muutos vie aina paljon aikaa. Kutsuplus-tyyppiset ratkaisut varmasti lisääntyvät, samoin gps:n käyttö ajomäärien ja ajotapojen seurannassa. Lisäksi autojen omat sisäänrakennetut nettiyhteydet lisääntyvät voimakkaasti.”

Pipsa Ylä-Mononen ict-palvelupäällikkö Fennia ”Kokeiluja ja pilotteja tehdään entistä rohkeammin. Digitalisaation mahdollistamia älykkäitä liikenneratkaisuja aletaan hyödyntää tieverkon suunnittelussa ja niillä saavutetaan merkittäviä tehokkuus- ja turvallisuushyötyjä. Digitalisaation keinot otetaan osaksi suunnittelua jo alkuvaiheessa.”

Rasmus Roiha

LUVUT

toimitusjohtaja Ohjelmistoyrittäjät

TUOKO TEOLLINEN INTERNET TYÖPAIKKOJA? Teollinen internet voi kasvattaa tuottavuutta sekä tehdä Suomesta houkuttelevan investointikohteen. Tutkijaryhmä uskoo, että onnistuessaan iiot-liiketoiminta toisi 12 miljardia euroa investointeja ja 48 000 työpaikkaa vuoteen 2023 mennessä. Aalto-yliopiston, VTT:n ja Etlan raportissa listataan 15 toimenpidettä, joiden avulla Suomesta saataisiin edelläkävijä teollisen internetin hyödyntämisessä.

16 000

työpaikkaa katoaa, jos teollinen internet ei tuo menestystä

Lähde: Suomalainen teollinen internet – haasteesta mahdollisuudeksi

”It ja ohjelmistot muuttavat lento-, meri-, maa- ja raideliikennettä vielä nykyistä turvallisemmaksi. Inhimillisten virheiden synnyttämät vaaratilanteet vähenevät, kun autot oppivat kommunikoimaan liikenteessä toistensa kanssa, eikä esimerkiksi jarrutus ole enää kuljettajan valppaudesta ja näkökyvystä kiinni.”

TIVI TOUKOKUU 2015

TIETOTEKNIIKAN DI-OPINTOIHIN HAKIJAT JA HYVÄKSYTYT 2 000

Hakijoita yhteensä Hyväksyttyjä yhteensä

1 500 1 000 500 0

2000

2007

2014

TIUKEMPI SEULA . Tilastossa mukana ovat tieto-

tekniikan koulutusohjelmat Aalto-yliopistossa, Tampereen ja Lappeenrannan teknillisissä yliopistoissa, Oulun ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Luvuista puuttuu vuosi 2006, koska Tivin toimitus ei saanut sen dataa.

KOULUTUS

Tietotekniikan opintoihin pääsee yhä harvempi Yliopistot ovat puolittaneet tietotekniikan aloituspaikkojen määrän 2000-luvulla. Hakijamäärä taas on selvässä kasvussa. Te k s t i A r i S a a r e l a i n e n TIETOTEKNIIKAN TULEVAT diplomi-insinöö-

rit valmistuvat yhä tiukemman seulan läpi, osoittaa Tivin 2000-luvun tilastojen pohjalta tekemä selvitys. Opiskelupaikkojen määrä tietotekniikan koulutusohjelmiin on pudonnut 2000-luvun kuluessa melkein puoleen. Hakijamäärät puolestaan ovat kaksinkertaistuneet vuoden 2007 aallonpohjasta. HAKIJAMÄÄRÄT ROMAHTIVAT vuosina 2002–

2008, ja reilusti yli puolet hakijoista pääsi sisään. Viime vuosina opiskelupaikan on saanut enää reilu neljäsosa hakijoista. ”Selvästi on niin, että tietotekniikkaa on vaikeampaa päästä opiskelemaan kuin aikaisemmin”, kommentoi johtaja Jari Jokinen Tekniikan Akateemiset -järjestöstä. Jokinen vastaa TEK:issä koulutus- ja työvoimapolitiikasta. Hän pitää hakijamäärän kasvua ilahduttavana. Se kertoo, että mielikuva toimialasta on selvästi parempi kuin kymmenen vuotta sitten.

NOUSEEKO VALMISTUVIEN laatu, kun läpi pääsee suhteessa harvempi? ”On vaikea sanoa, korreloiko tässä määrä ja laatu. Uskon, että laatuun vaikuttaa erityisesti erikoistumisen osalta tehty työ oppilaitoksissa ”, Jokinen puntaroi. Hänen mukaansa oppilaitokset ovat selvittäneet laajasti eri alojen painotuksia tutkimus- ja koulutustoiminnassa sekä sen pohjalta työnjakoa. Mutta onko aloituspaikkoja leikattu jo liikaa suhteessa tulevaan tarpeeseen? ”Laajasti ottaen olemme tyytyväisiä aloituspaikkamäärien nykytilanteeseen”, Jokinen sanoo. ”Tämä tarkastelu ei kuitenkaan anna kuvaa siitä, kuinka laajaa tietotekniikan koulutus on, koska lähialoja on paljon.” Vertailun vuoksi Jokinen mainitsee, että Aalto-yliopistossa on 370 ict-alueen professoria. Heistä varsinaisen tietotekniikan parissa toimii 80. Kun mukaan otetaan tietotekniikkaa suoraan hyödyntävät alat, luku nousee 180 professoriin. ■

LUVUT

PROJEKTIEN ONNISTUMINEN EI KIINNOSTA Suomalaisyrityksissä seurataan edelleen it-projektien onnistumista aivan turhan laiskasti, kertoo Tivian ja Soﬁgaten tuore kysely. Yritykset keskittyvät viemään projektit läpi, mutta yhden päätyttyä siirrytään heti seuraavaan. Johto ei vaadi tai vastuuta tulosten seurantaa riittävästi. On vaarana, että epäonnistumisen ja onnistumisen syitä ei tunnisteta. Yli puolessa yrityksistä hankkeiden onnistumista seurataan joko harvoin tai ei koskaan. Pienemmissä yrityksissä tilanne näyttää olevan hieman parempi kuin suurissa.

TIVI TOUKOKUU 2015

17% 87% 12% ei seuraa käyttäjien tyytyväisyyttä tietohallintoon

yrityksistä toimiva keskusteluyhteys it:n ja liiketoiminnan välillä

seuraa bisneshyötyjä joka projektissa

L ä h d e : T i e t o h a l l i n t o j e n j o h t a m i n e n S u o m e s s a 2 015

KONESALIT

UUTISHUONE

Konesaliala tyrmää puheet osaajapulasta Suomessa on riittävästi osaamista, mutta konesalialan koulutukseen kannattaisi panostaa, arvioivat alan yritykset. Te k s t i A n n i k a K o r p i m i e s GOOGLEN MUKAAN pula osaavasta työ-

voimasta saattaa estää lisäinvestoinnit Summan konesaliin. Näin kertoi Summasta vastaava johtaja Joe Kava ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakalle. Muut Suomessa toimivat konesalialan yritykset tyrmäävät Googlen arviot. ”Isojen globaalien yritysten pääkonttorit ovat patrioottisesti sitä mieltä, että parasta osaamista on siellä – ehkä rippeitä muualla”, muistuttaa Data Center Finlandin toimitusjohtaja Ilmari Vallo. Hänen mielestään Suomessa on alan osaamista riittävästi, ja sitä arvostetaan esimerkiksi Venäjällä. ”Emme ole törmänneet osaajien puutteeseen. Moskovassa tapaamani yritysjohto oli sitä mieltä, että juuri osaajien hyvä saatavuus on meidän etumme. Samaa mieltä oli Yandex”, Vallo korostaa. Proactin toimitusjohtaja Mika Nyholm on samoilla linjoilla. ”Suomesta löytyy osaamista Googlen tarpeisiin ja toimijoita, jotka pystyvät toteuttamaan Googlen vaatimukset konesaliteknologioissa”, hän sanoo. RITTAL JA COROMATIC arvioivat, että Suo-

messa ei ole ylitarjontaa osaajista. ”Osaajia, joilla on käsitys konesaleista kokonaisuutena, on todella pieni joukko. Haminan kohdalla syrjäinen sijainti tai paikallisen työvoiman hinta on syy

siihen, miksei työvoimaa löydy Googlelle”, kommentoi Rittalin myyntijohtaja Mikko Aho. Hän uskoo, että Googlekin löytää vielä työntekijöitä, kun laittaa headhunterit asialle ja kysyy ”oikeita ihmisiä oikealla korvauksella töihin” – työttömyyskortistosta osaajia tuskin löytyy. Coromatic rekrytoi Suomesta vuosittain noin 4–6 uutta työntekijää, joilla on usein pitkä työkokemus. Se nostaa palkkatoiveita, muistuttaa johtaja Taina Ahti. ”Työvoimaa on saatavilla, tosin ei liiaksi asti, kun kyseessä on kapea-alainen erityisosaaminen. Suoraan koulunpenkiltä ei ole löytynyt osaajia, sillä työ vaatii käytännön kokemusta. Jäähdytystekniikoiden osalta rekrytointi on ollut todella haastavaa”, hän summaa. SUOMALAISISTA KORKEAKOULUISTA ei valmistu suoraan konesalialan ammattilaisia, vaan yritykset kouluttavat osaajansa usein itse. ”Koulutamme omat ihmisemme, haemme tiedot palasina maailmalta ja kudomme ne omaksi verkoksi. Koulutamme myös asiakkaiden henkilökuntaa”, kuvailee Proactin Nyholm. Myös Rittalilla on Ahon mukaan pitkät perinteet kasvattaa työntekijöistä konesalialan ammattilaisia. ”Ei ole olemassa mitään koulutuslinjaa, jossa koulutettaisiin datakeskusosaajia. Tähän opetusministeriön pitäisi panostaa enemmän”, hän linjaa. ■

LUVUT

SUOMEEN TULEE SAKSALAINEN KONESALI Suomesta Keski-Eurooppaan vedettävän nopean tietoverkkoyhteyden on toivottu lisäävän Suomen houkuttelevuutta konesalien sijoituspaikkana. Nyt ensimmäinen sopimus on jo solmittu. Saksalainen Hetzner Online etsii paikkaa uudelle Suomeen rakennettavalle konesalilleen. Hetzner ja kaapelihankkeesta vastaava Cinia ovat tehneet 20 vuoden sopimuksen kaapelin kapasiteetin käytöstä. Sopimuksella Hetzner haluaa varmistaa nopeat ja luotettavat yhteydet Saksan verkostaan ja konesaleistaan Suomeen, muihin Pohjoismaihin sekä Venäjälle.

10 miljoonan euron sopimus

ÄLÄ MYY TOISEN OMAA OIKEUDENKÄYNTI TVkaistaa vas-

taan jatkuu kesäkuuhun asti. Nettitelevisiopalvelu kertoo TVkaistan olevan verkossa toimiva digiboksi. Kantajien mukaan se lähettää asiakkailleen uudelleen tv-yhtiöiden ohjelmia, joihin sillä ei ole oikeuksia. Syytteessä olevat eivät omien sanojensa mukaan ole enää missään tekemisissä edelleen toiminnassa olevan palvelun kanssa. Petteri Järvinen totesi blogissaan oikeudenkäynnistä tulevan ennakkotapaus jopa Euroopan tasolla. Oikeudenkäynnillä on vaikutuksia myös muihin nettitelevisiopalveluihin. Yhdysvalloissa puitiin vastikään TVkaistaa muistuttavan Aereo-palvelun ja televisiokanavien riitaa. Aereo välitti netin kautta antenniverkon tv-lähetyksiä maksua vastaan. Sen laillisuutta perusteltiin sillä, että kullakin asiakkaalla oli muka sen tiloissa pieni antenni. TVkaista taas väitti pitävänsä konesalissaan omaa tallenninta jokaiselle. No ei se tietenkään pitänyt. Yhdysvalloissa tv-yhtiöt saivat haluamansa: Aereo meni konkurssiin ja lopetti toimintansa. Vaatimiaan tähtitieteellisiä korvauksia tv-yhtiöt eivät kuitenkaan saaneet – yhteensä 99 miljoonan dollarin vaatimukset kutistuivat lopulta alle miljoonaan. Vastikään HBO ilmoitti käyvänsä taisteluun ”vpn-piraatteja” vastaan, ja sen Game of Thrones -suosikkisarja rikkoi piratismiennätyksiä. Netin viihdepalvelujen ympärillä riittää kuhinaa. A r i K ar kim o

TIVI TOUKOKUU 2015

Ve s a R a n t a

FAKTA YHDESSÄ . Synopsys

liittää Codenomiconin tuotteet osaksi aiemmin ostamaansa Coverityn tarjontaa. Kuvassa Codenomiconin Ari Takanen ja Rauli Kaksonen sekä Coverityn Andreas Kuehlmann.

CODENOMICON MIKÄ Vuonna 2001 perustettu tietoturvan testausyritys toimii Suomessa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Kiinassa, Intiassa, Singaporessa ja Hongkongissa. LIIKEVAIHTO 13,6 miljoonaa euroa (ennakkotieto 2014) TYÖNTEKIJÄT 130, joista puolet Suomessa

SYNOPSYS MIKÄ Vuonna 1986 perustettu ohjelmistoyritys. Nasdaqissa listatulla yhtiöllä on 90 toimistoa ympäri maailman LIIKEVAIHTO 2,1 miljardia dollaria (2014) TYÖNTEKIJÄT 9 300

YRITYSKAUPPA

Codenomicon löysi ostajan Piilaaksosta Ohjelmistojätti Synopsys torjuu oululaisyhtiön tuotteilla kyberhyökkäyksiä. Te k s t i A n n i k a K o r p i m i e s HEARTBLEED-HAAVOITTUVUUDEN löytämi-

nen toi oululaiselle Codenomiconille viime vuonna maailmanlaajuista huomiota. Nyt yhdysvaltalainen ohjelmistoyhtiö Synopsys haluaa ostaa tietoturvan testaukseen erikoistuneen yhtiön. ”Emme olleet aktiivisesti etsimässä ostajaa, mutta Synopsysin tarjous on meille mahtava uutinen. Isomman kokonaisuuden osana Codenomiconin tuotteiden vieminen maailmalle on helpompaa”, arvioi Ari Takanen, tutkimusjohtaja ja yksi yrityksen perustajista. Viime vuonna yli kahden miljardin dollarin liikevaihdon tehnyt Synopsys aikoo liittää oululaisyrityksen tuotteet

osaksi aiemmin ostamansa Coverityn tarjontaa. Se kokoaa ratkaisupalettia turvallisten ohjelmistojen rakentamiseen sekä ostettujen järjestelmien analysointiin. Tavoitteena on auttaa yrityksiä suojautumaan kyberhyökkäyksiä vastaan. Osapuolet eivät julkista kauppahintaa. Perustajat ja avaintyöntekijät ovat omistaneet Codenomiconista puolet. Siihen ovat sijoittaneet myös pohjoismainen sijoitusyhtiö Verdane ja hollantilainen Prime Technology Ventures. Kauppa odottaa vielä viranomaishyväksyntää. KUN PIENI SUOMALAISYRITYS liitetään ison amerikkalaisen pörssiyhtiön osaksi, luvassa on muutoksia. Silti tuotekehitys Oulussa jatkuu, uskoo Takanen.

”Codenomiconilla kaikki tuotekehitys on aina tehty Oulussa ja tehdään varmasti jatkossakin. Oulun seudulla on merkittävä tietoturva-alan osaajien keskittymä. Harva Euroopan maa yltää samaan tietoturvaosaamisen tasoon kuin Suomi.” Takasen mukaan fuusio ei pelota codenomiconilaisia. ”Työntekijämme ovat kiinnostuneita siitä, että yhdistyminen tuo lisää mahdollisuuksia urakehitykseen”, Takanen kuvailee. ”ULKOMAISEN OSTAJAN löytyminen Co-

denomiconille ei ollut yllätys. Se on yksi tietoturva-alan mielenkiintoisimmista yrityksistä Suomessa”, arvioi tietoturva-alan yritysten klusterin puheenjohtaja Timo Kotilainen. Hänen mukaansa codenomiconilaiset ovat panostaneet rohkeasti kansainvälistymiseen, mikä on tehnyt yhtiöstä näkyvän ja mielenkiintoisen. Kotilainen harmittelee, että Suomen pitkä historia tietoturvassa ei valitettavasti näy sijoitustoiminnassa. ”On toki varsin sääli, että investorit ja teolliset ostajakandidaatit tulevat pääsääntöisesti Suomen ulkopuolelta.” ■

TWITTER

TIVI TOUKOKUU 2015

”Kesti 5 vuotta, että tavallisen älypuhelimen näyttö kasvoi 3 tuumasta 4 tuumaan mutta vain 2 vuotta lisää 5 tuumaan.”

”Helsinki päätti, että jatkossa kaupungin teettämä koodi julkaistaan avoimella lisenssillä.”

Googlen Luke Wroblewski twiittaa 22.4.

Helsingin kaupunginvaltuutettu Otso Kivekäs twiittaa 13.4.

A r ttu L a i t a l a

Tehokkaampi ssd Intel SSD 750 harppaa pullonkaulaksi muodostuneen serial ata -liitännän ohi suoraan pci express -väylään. Huhtikuussa myyntiin tullut uutuus-ssd on tarkoitettu sekä työasemiin että kuluttajakäyttöön. Teksti: Ossi Jää s k e l ä i n e n

PCI EXPRESS × 4

NVM EXPRESS

KOHTI 3D-QLC:TÄ

Serial ata -liitäntä yltää kuuden gigabitin sekuntinopeuteen. Nykyiset ssd-levyt kykenisivät suurempiinkiin nopeuksiin. Jos ssd-levyistä halutaan kaikki irti, on siirryttävä nopeampaan liitäntään kuten pci expressiin. Pci expressin etuna on se, että nopeutta voi kasvattaa käyttämällä samanaikaisesti useampia pcieväyliä rinnakkain. Intelin 750 SSD:n käyttämällä neljällä väylällä ylletään noin 32 gigabitin eli noin neljän gigatavun sekuntinopeuteen – mutta vain, jos käytetään prosessorin, eikä emolevyn piirisarjan pci express -väyliä.

Uutta on myös liitäntäprotokolla, nvm express eli nvme. Nvme on massamuistien ahci-liitäntäprotokollan seuraaja, joka on tarkoitettu erityisesti pci express -väyläisille ssdlevyille. Kaikki nykyiset emolevyt eivät ymmärrä nvme:tä. Osaan nykylaitteista nvme-tuen saa yksinkertaisesti bios-päivityksellä. Nvme-tuki ei myöskään automaattisesti tarkoita sitä, että emolevy osaisi käyttää pci express -väyläistä ssd:tä käynnistyslevynä, vaan bootattavuus on valmistaja- ja emolevykohtaista.

SSD 750:ssä käytetään 20 nanometrin tekniikalla valmistettuja mlc-muistipiirejä. Tallennustilaa 750-ssd:ssä on 400 gigatavua tai 1,2 teratavua. Tulevaisuudessa ssdlevyjen kapasiteetit voivat kasvaa reilustikin, sillä Intel on jo esitellyt 3d nand -muistipiirit. Kilpailija Samsungilla 3d-muistit ovat jo käytössä. Seuraava harppaus on qlc-tekniikassa: Intel tutkii tekniikkaa, jonka avulla yhteen muistisoluun voidaan tallentaa neljä bittiä kerrallaan.

BLOGIT

BLOGI

”Teollisessa internetissä ei ole kyse mistään erityisen uudesta asiasta – eikä välttämättä edes siitä teollisuudesta.” Ambientian Ville Availa bloggaa 16.4.

18.–22.5. KEHITÄ AVOINTA PILVEÄ OpenStack Summit 2015, Vancouver. Avoimen koodista pilvialustasta ilmestyy vuosittain kaksi päivitystä, ja kumpaankin liittyy kehittäjäyhteisön tapahtuma. openstack.org/summit/ vancouver-2015

TRIO

KALENTERI

21.–23.5. TULOSTA KOLMIULOITTEISESTI 3dprintshow, Lontoo. Vuodesta 2012 järjestetty 3d-tulostamisen suurtapahtuma tarjoaa kaikenkattavan katsauksen esineiden tulostamisen maailmaan ja sen mahdollisuuksiin. 3dprintshow.com

26.5. DIGI ASTUU TEHTAASEEN Tivi & T&T teollinen internet, Helsinki. Enemmistö Suomen teollisuudesta lepää vielä laakereillaan digitalisaatiossa. Tivin isännöimä tapahtuma herättelee tarttumaan toimeen. talentumevents.com/ teollineninternet

28.–29.5. SEURAA GOOGLEN KEHITYSTÄ Google I/O, San Francisco. Googlen vuotuisen kehittäjätapahtuman ilmoittautumisaika päättyi maaliskuussa, mutta ei hätää: Tapahtumasta on suora verkkolähetys. events.google.com/io2015

2.–6.6. AASIAN YKKÖNEN Computex, Taipei. Maailman toiseksi suurin ict-messutapahtuma järjestetään nyt 35. kerran. Painopiste on komponenteissa ja laitteissa. computextaipei.com.tw

2.–4.6. TIETOTURVAN JÄTTILÄINEN InfoSecurity Europe, Lontoo. Jo 20:ttä kertaa järjestettävä Euroopan suurin tietoturva-alan tapahtuma kokoaa yhteen yli 15 000 ammattilaista. infosec.co.uk

TIVI TOUKOKUU 2015

SUORAA PUHETTA

Säästölistan kirjoittaja haastaa hallituksen Pekka Neittaanmäen laskelmien mukaan yhteiskunta voisi säästää jopa kaksi miljardia euroa it-resurssien käyttöä tehostamalla. Miten säästöt saadaan aikaiseksi? Te ksti Mari Heik k i l ä Kuva Pe t t e r i Ki v i mä k i

Laadit it-resurssien käyttöä koskevan säästölistan. Miksi? Otin yhteyttä valtionvarainministeri Antti Rinteeseen ja ehdotin, että teen suunnitelman informaatioteknologian tehokkaammasta hyödyntämisestä Suomessa. Hän piti ideaa hyvänä. Pyysin näkemyksiä 50 kollegaltani eri yliopistoista ja tapasin muun muassa valtionhallinnon it-asiantuntijoita. Kertyi iso kasa paperia, joista koostin toimenpidelistan. Säästölaskelmat tulivat siinä sivussa. Mitä etuja olisi ehdottamillasi julkishallinnon yhteisellä tietokannalla ja palvelimilla? Suomessa on yhden ison kaupunginosan verran ihmisiä, mutta satoja it-järjestelmiä. Se on kallista ja turhaa. Kelassa ja Verohallinnossa on jo onnistuneesti yhtenäistetty järjestelmiä, mikä on vähentänyt byrokratiaa ja lisännyt tehokkuutta. Tutkimuksessamme ilmeni, että Keski-Suomessa yhdessä kunnassa it-vastaava oli palomestari ja toisessa kunnanjohtaja. Tällaisissa järjestelyissä on melkoiset riskit. Eikö isojen, keskitettyjen järjestelmien hankkiminen johda väistämättä isojen toimittajien ylivaltaan? Siksi pitäisikin kasvattaa osaamista Suomessa ja ryhtyä rakentamaan suomalaisia järjestelmiä. Arkkitehtuurin pitää olla sellainen, ettei yksi toimija voi ottaa monopoliasemaa ja yhteistyötä. Pienten yritysten pitää muodostaa isompia kokonaisuuksia, jotta ne ovat uskottavia kilpailutuksissa.

TIVI TOUKOKUU 2015

Miksi tarvitaan pieniä toimijoita? Ne ovat edistyksellisempiä, ketterämpiä, edullisempia ja parempia ratkaisuissaan. Mitä tarkoitat ”suomalaisten järjestelmien” rakentamisella? Järkevintä olisi, että valtio teettäisi järjestelmät omana työnään ja palkkaisi tehtävään huippuosaajat. Silloin ne perustuisivat suomalaiseen lainsäädäntöön, kieleen, käytäntöihin ja tarpeisiin. Sen jälkeen valtiolla olisi myös it-hankinnoissa tarvittavaa asiantuntemusta. Kelalla näin tehtiin ja se toimi erittäin hyvin. Löytyykö Suomesta riittävästi osaamista? Suomessa pystytään rakentamaan nopeasti Rovio, jolla on lähes 200 miljoonaa asiakasta, tai Supercell, jossa alle 40 ihmistä tekee globaalin liiketoiminnan. Eihän tämä ole mitään. Kohtalaisen pieni joukko suomalaiset hallintokäytänteet tuntevia it-asiantuntijoita pystyy tekemään järjestelmät. Eivät nämä sen kummempia teknologioita ole. Edellytykset ovat hyvät, sillä Suomessa on huippuosaamista nimenomaan kokonaisjärjestelmien rakentamisessa, muun muassa Linuxin ja Nokian myötä. Listassa on mainittu, että kansalaisten hyvät ict-taidot lisäävät tuottavuutta. Miten? Jos kaikki suomalaiset osaisivat tehokkaasti kirjoittaa kymmensormijärjestelmällä, hakea tietoa ja kommunikoida it-järjestelmien kautta, se lisäisi merkittävästi tuottavuutta. Siksi nämä asiat pitää opettaa jo alakoulussa. Mikäli kym-

mensormijärjestelmä nopeuttaa ihmisen kirjoittamista joka päivä puoli tuntia, 60 vuodessa säästyisi 11 000 tuntia. Miksi Suomeen tarvitaan uusi ictstrategia? Aina kun hallitus vaihtuu, kehittämishankkeet aloitetaan alusta. Tarvitaan pitkäjänteinen, kansallinen kymmenen vuoden ohjelma. Sellaisia on nyt tehty, esimerkiksi Singaporessa ja Etelä-Koreassa. Toivottavasti pääsemme tekemään ohjelmaa lähikuukausina. Aiotko jatkaa asian selvittämistä? Toivottavasti uusi hallitus näkee asian tärkeäksi. Listan laatimiseen osallistuneista professoreista kymmenkunta on valmiita sen jatkotyöstämiseen. Miksi valtio ja kunnat eivät hyödyntäisi uusinta tutkimustietoa suoraan ja tekisi pitkäaikaisia sopimuksia yliopistojen kanssa? ■

FAKTA PEKKA NEITTAANMÄKI, 63 URA Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan dekaani 2010-, Agora Centerin johtaja 2000-2009, Jyväskylän yliopiston tietotekniikan professori vuodesta 1988 alkaen, vierailevana tutkijana useissa ulkomaisissa yliopistoissa. KOULUTUS ﬁlosoﬁan tohtori, pääaineena matematiikka HARRASTUKSET maraton, tiedepolitiikka, uudet asiat.

YHTEISTYÖTÄ IT-HANKINNOISSA .

Pienten yritysten pitää muodostaa isompia kokonaisuuksia, jotta ne ovat uskottavia kilpailutuksissa.

”Keski-Suomessa yhdessä kunnassa it-vastaava oli palomestari ja toisessa kunnanjohtaja.”

TIVI TOUKOKUU 2015

KOLUMNI

Pilvet karkaavat rapakon taakse LOKAKUUSSA 2013 F-Secure julkisti Younited-pilvipal-

velun. Asiasta kertovan lehdistötiedotteen otsikko oli juhlava: ”Younited haastaa amerikkalaiset pilvipalvelut”.Tiedotteen lopussa yhtiön tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen pani itsensä peliin ja hehkutti: ”...on korkea aika tarjota eurooppalainen vaihtoehto, johon kansalliset tiedustelutahot eivät pääse käsiksi”. Syksyllä 2013 Edward Snowdenin paljastukset olivat vielä tuoreessa muistissa ja turvallisella pilvellä näytti olevan selvä markkinarako. Tämän vuoden helmikuussa F-Secure heitti kuitenkin pyyhkeen kehään. Yhtiö ilmoitti keskittyvänsä ydinosaamiseensa ja jättävänsä pilvipalvelut niille, joilla ne ovat aiemminkin olleet. Siis amerikkalaisille. YOUNITED MYYTIIN, koska se oli pörssiyhtiölle huono

bisnes. Käyttäjien kehut tai heidän suuri määränsä eivät merkitse mitään, jos riittävän moni ei halua maksaa palvelusta. Jälkiviisaasti ajatellen tuntuu, että F-Secure toimi hätäisesti. Yhdessä vuodessa mikään yritys ei ehdi tehdä tuotettaan tunnetuksi kansainvälisillä markkinoilla. Amerikkalaisten jättien haastamiseen tarvitaan vuosien kova työ – ja paljon rahaa. Ilmeisesti F-Securessa huomattiin, että suosittuja amerikkalaisia palveluita vastaan on mahdoton kilpailla, joten rahaa ei kannattanut polttaa enempää. Pilvimarkkinoilla käyttäjät ovat tottuneet ilmaispalveluihin, joissa urkinta on osa liikeideaa. Ilmaisella palvelulla ei voi kilpailla, jos aikoo samalla pitää kiinni eurooppalaisista tietosuojanormeista. Johtopäätös on masentava, sillä se tarkoittaa, ettei mikään eurooppalainen kuluttajapalvelu tule menestymään jatkossakaan. Yhdysvalloilla on pysyvä etulyöntiasema, ja sen avulla säilyy mahdollisuus urkintaan. SYNCHRONOSS MAKSOI Younitedista 42 miljoonaa eu-

roa. Aika hyvin palvelusta, jonka nimeä harva oli koskaan kuullutkaan. Eivätkä Synchronoss ainakaan maksanut brändistä, mutta mistä sitten? Younitedilla ei ole omia konesaleja ja kiintolevyt ovat halpoja. Younitedin arvo romahti samalla hetkellä kun palvelu myytiin. Amerikkalaisessa omistuksessa se ei voi enää ylpeillä olevansa sataprosenttisen turval-

linen eurooppalainen pilvipalvelu. Jatkossa Younited on tavallinen pilvipalvelu, jollaisia mahtuu kolmetoista tusinaan. Todennäköisesti suuri osa nykyisistä käyttäjistä luopuu palvelusta omistajavaihdoksen seurauksena, joten Synchonoss ei liioin maksanut asiakkaista.

PETTERI JÄRVINEN Kirjoittaja on tietokirjailija ja tutkija.

NYT SIIRRYTÄÄN salaliittoteorioiden pariin. Entä jos

Synchronoss osti Younitedin juuri siksi, ettei sen haluttu menestyvän jatkossakaan? Synchronoss tarjoaa palveluita mobiilioperaattoreille, joilla on kohta hallussaan kaikki se data, mikä ennen majaili käyttäjien kiintolevyillä. Younitedin mobiiliversio imaisee puhelimessa olevat kuvat, yhteystiedot ja tekstiviestit automaattisesti pilveen. Kaupan jälkeen tämä data on amerikkalaisen lainsäädännön alaista. Vielä tärkeämpää on, ettei data ole eurooppalaisten hallussa. Onko vain sattumaa, että Synchronoss oli aiemmin nostanut patenttikanteen F-Securea vastaan? Entä miksi NSA:n ex-pääjohtaja Keith Alexander osti Synchronossin osakkeita kymmenillä tuhansilla dollareilla vuonna 2008? Tekikö Synchronoss F-Securelle tarjouksen, josta ei voinut – tai ainakaan kannattanut – kieltäytyä? KAIKKI TOIVO ei mene Youni-

”ENTÄ JOS SYNCHRONOSS OSTI YOUNITEDIN JUURI SIKSI, ETTEI SEN HALUTTU MENESTYVÄN?”

tedin mukana, onhan meillä sentään vuonna 2007 perustettu sveitsiläinen Wuala. Se mainostaa olevansa ”made in Switzerland” ja turvallinen, koska palvelimet sijaitsevat Saksassa ja Ranskassa. Lisäksi kaikki pilveen siirrettävä data salataan jo käyttäjän koneella, joten tietoja ei voi urkkia pilvestä. Ai niin, Wualan emoyhtiö LaCie onkin amerikkalaisen Seagaten omistuksessa. Siitä jokainen voi vetää johtopäätöksensä salauksen turvallisuudesta. Lopuksi vielä yksi salaliittoteoria: miksei Younitedissa ole toimintoa oman tilin sulkemiseksi ja tiedostojen tuhoamiseksi? Ohjeet tosin luvataan lähettää sähköpostilla, jos joku niitä haluaa. Aivan varmasti haluaa. ■

TIVI TOUKOKUU 2015

On auton aika Tero Sarkkisen perustama Rightware on saanut jalan tiukasti autoteollisuuden oven väliin. Yrityksen ohjelmistolla tehdään muun muassa uusien Audien näyttöjen käyttöliittymiä. Pelaajataustasta on ollut pioneeriyrityksen perustajalle rutkasti hyötyä. Tek s t i Sa n n a L e sk i n e n Ku v a t K a r o l i i n a P a a vi l a i n e n

AJAMINEN MUUTTUU .

Tero Sarkkisen perustaman Rightwaren käyttöliittymätyökalulla suunnitellaan Audin uusien mallien digitaalisia mittaristoja. ”Tämä on ensimmäinen sukupolvi”, painottaa Tero Sarkkinen.

TIVI TOUKOKUU 2015

udi TT:n moottori hyrähtää käyntiin. Samassa mittaristot ilmestyvät auton paneelin digitaaliseen näyttöön. Sitten reaaliaikainen opaskartta aukeaa niiden taustalle. Pian mittarit kutistuvat kooltaan ja kartasta tulee suurempi osa näkyviin. Auton ratissa istuu Rightwaren perustaja Tero Sarkkinen. Audi TT:n lcd-näytön käyttöliittymä on toteutettu Rightwaren Kanzi-ohjelmistolla. Audin vaatimukset Rightwarelle ovat olleet kovat. Näytön on oltava toiminnassa 0,3 sekunnin sisällä auton käynnistämisestä. Mittariston neulojen on reagoitava nopeasti eli päivityttävä 60 ruutua sekunnis-

sa. Ruudulla on näyttävä samanaikaisesti sekä 2d- että 3d-graﬁikkaa. ”Ja tämähän ei saa kaatua. Näytön on pysyttävä toiminnassa parikymmentä tuntia, vaikka kuljettaja tekisi mitä”, sanoo Sarkkinen. Jatkossa Kanzia on tarkoitus käyttää kaikkien Audin uusien mallien näyttöjen valmistuksessa. Audi ei ole kuitenkaan Rightwaren ainoa asiakas – tällä hetkellä sen asiakaskuntaan kuuluu 13 autonvalmistajaa. ”Tämä on ensimmäinen sukupolvi”, painottaa Sarkkinen. Ei riitä, että autonvalmistajien ajatukset siitä, mitä autojen näytöissä ja viihdelaitteissa voidaan tehdä, muuttuvat. Auton ostajien on vielä hyväksyttävä muutokset.

TIVI TOUKOKUU 2015

YHDYSVALLOISTA KIINAAN JA TAKAISIN Tero Sarkkinen vetää Elisan ensimmäistä verkkokauppahanketta ja valmistuu kauppatieteiden maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta.

1998

Sarkkinen muuttaa Yhdysvaltoihin ja onnistuu saamaan Futuremarkin ensimmäisiksi asiakkaiksi Intelin ja Nvidian.

2000

1999 Sarkkinen lähtee Futuremarkiin vetämään myyntiä ja markkinointia.

”Näytön näkymästä tehdään mahdollisimman luonnollinen. Kuljettajan huomio ei saa herpaantua ajamisesta.”

Audin syliin sattuman kautta Rightwaren juuret ovat pelialalla. Yrityksen käyttöliittymätoiminta ja mobiililaitteiden suorituskykyä mittaavat ohjelmistot irrotettiin Futuremarkista vuonna 2009. Sarkkinen työskenteli tuolloin Futuremarkin toimitusjohtajana. Vuonna 1997 perustettu Futuremark tunnetaan juuri tietokoneiden, tablettien ja älypuhelinten suorituskykyä mittaavista benchmark-tuotteistaan. Yhteistyö Audin kanssa oli alkanut jo aiemmin, vuonna 2007. Nvidia, jonka Tegra-järjestelmäpiirejä käytetään yleisesti autoteollisuudessa, oli Futuremarkin asiakas. Nvidialta otettiin yhteyttä Sarkkiseen, sillä Audi halusi isoille messuille demon futuristisesta mittaristosta. Joskus sattuman tarjoamaan mahdollisuuteen kannattaa tarttua. Suomalaisyritys teki messuesityksellä vaikutukseen Audiin ja messudemo poiki ratkaisevan tapaamisen. ”Olin valmistautunut myymään idean digitaalisesta mittaristosta. Se ei ollut tarpeen. Audilta kysyttiin pystymmekö tekemään sen, mitä lupaamme.” Audin kontakti sanoi haluavansa tehdä yhteistyötä ja lupasi sanansa pitävän, vaikka sopimusta ei vielä ollut allekirjoitettu. Kanzi-työkalun tuotekehitys alkoi ja yhteistyö Audin kanssa oli tiivistä. ”Matkan varrella oli monta pistettä, joissa päätet-

TIVI TOUKOKUU 2015

Sarkkinen nimitetään Futuremarkin toimitusjohtajaksi ja palaa Suomeen. Yhteistyö Audin kanssa ja Kanzityökalun tuotekehitys alkavat.

2006

2007

Sarkkinen opiskelee Stanfordin yliopiston kasvuyritysohjelmassa

tiin, jatketaanko yhteistyötä.” Kanzi läpäisi Audin seulan. ”Monet pääsevät tekemään demoja. Mutta harva yritys pääsee tuotantovaiheeseen”, Sarkkiselle sanottiin Audilla, kun Audi lopulta oli hyväksynyt mittariston uusiin automalleihinsa. Audi on liiketoimintaansa autoteollisuudessa kasvattavalle suomalaisyritykselle erittäin hyvä referenssi. Se saa muutkin kiinnostumaan Rightwaresta.

Älypuhelimet piti hylätä Rightwaren tulevaisuus näyttää nyt valoisalle. Yrityksen lyhyellä taipaleella on kuitenkin jo koettu iso suunnanmuutos. Kun Rightware perustettiin kuusi vuotta sitten, sen liiketoiminnan kivijalaksi valittiin Android-puhelinten ja tablettien käyttöliittymien kehittäminen. Vuonna 2011 Shanghaihin muuttanut Tero Sarkkinen teki jalkatyötä Aasiassa Rightwaren eteen. Siellä oli yhtiön merkittäviä asiakkaita, kuten China Telecom, Huawei, LG ja Samsung. Rightwarella oli Kiinassa myös kymmenkunta henkilöä työllistävä yksikkö, vaikka valtaosa tuotekehityksestä tehtiin edelleen Suomessa. Näytti siltä, että älypuhelinmaailman keskus oli siirtynyt Aasiaan. Sarkkinen teki parhaansa oppiakseen jättiläisvaltion tavoille. Hän opetteli mandariinikiinaa niin, että osasi tilata taksin ja ruokaa paikallisella kielellä. Hän investoi silloiseen strategiaan paljon. ”Aasiassa kului kaksi vuotta elämääni – ja perheelämääni. Ryynäsin todella paljon sen eteen.”

2009 Sarkkinen perustaa Rightwaren, joka ostaa Futuremarkin mobiililiiketoiminnan mukaan lukien Kanzi-työkalun. Inventure ja Nexit Ventures sijoittavat Rightwareen kolme miljoonaa euroa.

FAKTA TERO SARKKINEN, 41 KOULUTUS KTM, Helsingin kauppakorkeakoulu. Executive Program for Growing Companies, Stanford University, 2006–07. URA Rightware, benchmarkliiketoiminnan johtaja 2014–, Yhdysvaltainliiketoiminnan vetäjä 2013–2014, toimitusjohtaja 2009–2012. Futuremark, toimitusjohtaja 2007–2010, myynnin ja markkinoinnin johtaja 1999–2007. Elisa, verkkokaupan johtaja 1998–1999. PERHE 2 lasta HARRASTUKSET Juokseminen, kuntosali, autourheilu

NYT KOTIKENTÄLLÄ .

Tero Sarkkinen on viimeisen viidentoista vuoden aikana työskennellyt niin Yhdysvalloissa kuin Kiinassakin. Sarkkinen muuttaa Kiinan Shanghaihin. Siellä ja muissa Aasian maissa oli Rightwaren merkittäviä asiakkaita: China Telecom, Huawei, ZTE ja Samsung.

Rightware luopuu älypuhelinstrategiastaan. Sarkkinen palaa Suomeen ja vastaa Rightwaren liiketoiminnasta Yhdysvalloissa.

2011

2013

Sarkkinen ottaa vastuulleen Rightwaren benchmark-liiketoiminnan. Futuremark myydään yhdysvaltalaiselle United Laboratoriesille.

Androidin käyttöliittymät kuitenkin paranivat, samoin kuin työkalut, joilla niitä suunniteltiin. Lisäksi hintakilpailu tiukentui kiinalaisvalmistajien myötä. ”VaikkaYhdysvallat on haastava markkina, on Aasia vielä kovempi. Siellä on paljon kopiointimentaliteettia. Paikallisissa yrityksissä katsotaan, mitä muualla on keksitty ja sitten koitetaan valmistaa jotain samanlaista paljon edullisemmin. Laatu on sitten usein huomattavasti heikompi”, kuvailee Sarkkinen. Älypuhelinstrategia piti lopulta hylätä. Vuonna 2013 tehty suunnanmuutos oli Sarkkisen mielestä kuitenkin ﬁksu siirto. ”Hyväksyimme, ettemme rakenna älypuhelinten käyttöliittymien varaan bisnestä.”

Rightware kasvaa sijoittajien varassa Futuremarkin parin työntekijän Kanzi-innovointiprojektista kasvoi Rightwaren tällä hetkellä tärkeintä liiketoimintaa. Viime vuonna Rightwaren käyttöliittymäbisnes oli jo suurempaa kuin mobiililaitteiden benchmark-liiketoiminta. Tänä vuonna käyttöliittymäbisnes on Sarkkisen mukaan kolme–neljä kertaa suurempaa. Kun Rightware perustettiin vuonna 2009, sopimus Audin kanssa oli jo tehty. Autojen näyttöjen käyttöliittymien kehitys vaati kuitenkin panostusta, johon Futuremarkilla ei ollut varaa. Sarkkinen onnistui vakuuttamaan kotimaiset pääomasijoitusyhtiöt Inventuren ja Nexit Venturesin sijoittamaan Rightwareen perustamisvaiheessa kolme miljoonaa euroa. Se oli iso summa toimintansa vasta aloittaneelle yritykselle – summa, josta moni

2014

startup-yrityksen perustaja vain haaveilee. ”Meillä oli hyvä tarina. Futuremarkista irrotettiin lupaava osa liiketoimintaa.Yritystä kehittämään pestattiin kokenut tiimi”, kommentoi Tero Sarkkinen Tietokone-lehden haastattelussa vuonna 2011. Sarkkinen itse ja Futuremark yrityksenä olivat tuttuja sijoittajille jo entuudestaan. Audi ei ole ainoa Rightwaren asiakas. Kanzi on käytössä useiden autovalmistajien lisäksi muun muassa monilla alan järjestelmätoimittajilla ja puolijohdeyrityksillä. Kiinnostus autojen uudenlaisiin käyttöliittymiin on kovaa.

”MONET PÄÄSEVÄT TEKEMÄÄN DEMOJA AUDILLE. MUTTA HARVA YRITYS PÄÄSEE TUOTANTOVAIHEESEEN.” ”Markkina käy kuumana”, sanoo Sarkkinen. Tarjolla on hänen mukaansa sekä Kanzia vastaavia että sitä yksinkertaisempia työkaluja. Asiakkaista on pidettävä tiukasti kiinni. Nimien kirjoittaminen paperiin vaikkapa autonvalmistajan kanssa ei vielä takaa Rightwarelle riittävästi tuloja. ”Vaikka sopimus on tehty, se ei velvoita valmistajaa käyttämään Kanzia tuotannossa.” Autonvalmistaja voi lähteä uuden, sen näkökulmasta mielenkiintoisemman tuotteen kelkkaan.

TIVI TOUKOKUU 2015

SIEMEN PELITEOLLISUUDESTA . Rightwarea ei

olisi ilman suomalaista peliteollisuutta. Kanzin 3d-työkalu oli alun perin suunniteltu peligrafiikoiden tuottamiseen.

KAIKKIEN KAVERI . Rightwaren asiakkaana on Audin lisäksi yli kymmenen muutakin autonvalmistajaa. Yrityksella on kymmenen prosentin markkinaosuus autoteollisuuden diginäytöissä.

Kanzin tuoma liikevaihto koostuu työkalun lisenssimaksuista, ammattilaisille suunnatuista palveluista kuten koulutuksesta sekä kappalekohtaisista rojalteista. Sijoittajien merkitys voimakkaasti tuotekehitykseen panostavassa Rightwaressa on tässä vaiheessa keskeinen. ”Toimimme nyt sijoittajien rahojen varassa. Tuotekehitys on pitkäjänteistä toimintaa. Sillä tavoin se myös kantaa pidemmälle.” Mutta miksi autojen näytöt kehittyvät huimin harppauksin juuri nyt? ”Lähtölaukauksen antoi ensimmäinen iPhone, kun se lanseerattiin”, väittää Tero Sarkkinen. Mobiiliin internetiin ja kosketuskäyttöliittymiin tottuneet kuluttajat odottavat entistä enemmän myös autojensa näytöiltä. ”Asiakkaiden ymmärrys siitä, mitä voidaan tehdä, kasvaa.” Samalla myös työkalua kehitetään. Kanzin ensimmäinen versio vaati, että sen käyttäjä tilasi myös muutaman päivän koulutuspaketin. Toisin on uusimman version kanssa. ”Nyt käyttöliittymästä voi tehdä Kanzin avulla viidessä minuutissa proton.” On selvää, että Rightware ei halua rajata käyttöliittymäbisnestään pelkästään autoihin. Yrityksen slogan kuuluu: ”Any screen, anywhere”. Yrityksen työmaata ovat näytöt autojen lisäksi mitä mielikuvituksellisimmissa paikoissa, kuten luksusjahdeissa tai sairaaloiden laitteissa.

Paikallinen amerikkalainen Aasian-vuosien lisäksi Sarkkisella on takanaan toinenkin tärkeä ulkomaanjakso. Hän muutti Yhdysvaltoihin vuonna 2000 työskenneltyään vuoden Futuremarkin myynnistä ja markkinoinnista vas-

TIVI TOUKOKUU 2015

taavana johtajana. Asiakkaisiin oli vaikea pitää yhteyttä kymmenen tunnin aikaeron takia. ”Yrityksemme oli ihmeellinen paja kaukaisessa Suomessa. Kukaan ei Yhdysvalloisssa tuntenut meitä”, muistelee Sarkkinen. ”Liikevaihtoa ei ollut ja kulut olivat hurjat. Mietimme, onko meillä enää edes varaa paluumatkan lentolippuun.”

”ETSI INTELIN PÄÄKONTTORI. PYSTYTÄ TELTTA SEN ETEEN, ÄLÄKÄ LÄHDE ENNEN KUIN OLET SAANUT TILAUKSEN”, NEUVOI RISTO SIILASMAA. Futuremarkissa vaikutti henkilö, jolla on ollut Sarkkisen uran kannalta ratkaiseva merkitys. Hän on Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, joka työskenteli tuolloin Futuremarkin hallituksen puheenjohtajana. ”Kun laskeudut, etsi Intelin pääkonttori. Pystytä teltta sen eteen, äläkä lähde ennen kuin olet saanut tilauksen”, kehotti Siilasmaa muuttoaan valmistellutta Sarkkista. Sarkkinen teki työtä käskettyä ja otti heti muutettuaan yhteyttä kontaktiinsa Intelillä. ”Olen nyt paikallinen”, Sarkkinen sanoi ja kertoi aloittaneensa tehdä töitä Yhdysvalloissa. ”Te olette tosissanne”, vastasi Intelin kontakti. Aiemmin yhteistyö oli ollut teknistä tiedonvälitystä. Intelistä ja Nvidiasta tuli Futuremarkin ensim-

mäisiä maksavia asiakkaita. Sarkkinen onnistui nostamaan Futuremarkin vuodessa tappiollisesta kannattavaksi yritykseksi. Lisäksi hänen vastuullaan oli laajentaa yrityksen asiakaskuntaa pc-valmistajista matkapuhelinten valmistajiin. Ei se helppoa ollut. ”Kutsuimme itseämme nimellä cardiac team eli sydänkohtausta hoitava tiimi. Juuri kun yritys oli saamassa sydänkohtauksen, saimme ison asiakkaan.” Työ tuotti tulosta. Futuremarkin tärkeimpiin asiakkaisiin kuuluivat muun muassa Intel, Microsoft, Samsung, Apple ja AMD. Viime vuonna Futuremark myytiin yhdysvaltalaiselle United Laboratoriesille. Tuotekehitys Espoossa kuitenkin jatkuu edelleen.

”Olemme Remedyn lapsenlapsia” Espoossa pääkonttoriaan pitävän Rightwaren palveluksessa on nyt 55 työntekijää ja he edustavat yli kymmentä kansallisuutta. Yksi pullonkaula on 3dgraaﬁkoiden löytäminen, sillä heistä kilpailee moni muukin yritys – esimerkiksi peliyritykset. ”Rekrytointiprosessi on menestystekijä”, uskoo Sarkkinen. Hän kuitenkin kertoo, että aluksi asiantuntijoita oli vaikea löytää ja Rightware etsi heitä monen rekrytointialan yrityksen avulla. Tulokset eivät kuitenkaan vakuuttaneet ja piti keksiä jotain muuta. ”Sitten headhunter yritti rekrytä meikäläistä. Myyntipuhe oli niin humoristinen, että otimme hänet hommiin”, myhäilee Sarkkinen. Sarkkisen omalla vastuulla on nyt benchmark-bis-

nes. Ei hän silti täysin malta pysyä erossa Rightwaren Kanzi-liiketoiminnasta. ”Olen itse mieluummin etulinjassa sähläävä kuin takahuoneessa helmitaulua räpläävä”, hän vitsailee. Rightwarea ei olisi ilman suomalaista peliteollisuutta. Kanzin 3d-työkalu oli alun perin suunniteltu peligraﬁikoiden tuottamiseen. Futuremarkin perustajiin kuului demoskenessä nimeä saaneen Future

”OLIN AJAUTUMASSA OHJELMOIJAKSI COMMODORE 64:N AIKAAN. ” Crew’n aktiiveja. Osa heistä jatkoi uraansa konsolipelejä kehittäneellä Remedy Entertainmentilla.Yksi Remedyn perustajista, CTO Markus Mäki työskenteli vuosia Futuremarkin hallituksessa. ”Olemme Remedyn lapsenlapsia”, nauraa Sarkkinen. Pelaajatausta on hänellä itselläänkin. ”Olin ajautumassa ohjelmoijaksi Commodore 64:n aikaan. Ohjelmointi oli toki erilaista kuin nykyään. Kokemus kuitenkin auttaa ymmärtämään ohjelmoijien haasteita. Bugin löytäminen on intensiivistä työtä.” Kun Rightwarella on tärkeä lanseeraus, ei auta kuin odottaa, että ohjelmoijat saavat työnsä valmiiksi. Joskus ratkaisu on löytynyt yön tunneilla ennen aamun deadlinea. ”Jalan taputtaminen selän takana ei auta.” ■

Kuvausauto: Audi TT 2015, Audi Center Espoo.

En myy sinulle mediatilaa myyn sinulle menestystä. Autan sinua löytämään liiketoimintasi kannalta tärkeimmät päättäjät ja kontaktit. Terävästi kohdistaen, ilman hukkakontakteja. Sinun tarvitsee vain kertoa mitä ja keitä haluat tavoittaa, minä hoidan loput.

Tuomas Korhonen myyntiryhmäpäällikkö

TIVI TOUKOKUU 2015

Autamme ammattilaisia menestymään.

mediamyynti.talentum.fi

TIVI TOUKOKUU 2015

MINÄ MITTAAN ITSE Oman terveydentilan mittaaminen on yhä suositumpaa. Mutta voivatko esimerkiksi vakavista sairauksista toipuvat hyötyä terveysteknologian kehityksestä? Tutustuimme neljään suomalaisyritykseen, jotka antavat mittaamisen työvälineet potilaan käyttöön. Tek s t i S a n n a Le sk i n e n Ku v a t A n t t i M a n n e r m a a

apsi yskii ja niiskuttaa, ﬂunssaa on jatkunut jo viikon ajan. Sitten pikkuinen vie käden korvalleen ja laittaa silmänsä kiinni. Vanhemman mieleen herää epäilys: joko taas? Edellisestä korvatulehduksesta on vain kuukausi. Pitäisikö lähteä lääkäriin? Mutta lääkärissä käyminen tietää rahan ja ajan menoa. Lisäksi se väsyttää ﬂunssan uuvuttamaa lasta entisestään. Otometrin korvatulehdusmittari tarjoaa auttavan käden levottomille vanhemmille. Se mittaa tärykalvon liikkeitä. Jos tärykalvo ei liiku normaalisti, on syytä mennä lääkärin diagnosoitavaksi. Kempeleläinen Otometri on yksi esimerkki nuorista suomalaisista terveysteknologian yrityksistä, joilta odotetaan

TIVI TOUKOKUU 2015

”AJATUS LÄHTI LÄÄKÄRIEN TURHAUTUMISESTA SIIHEN, ETTÄ POTILAITA KUOLEE KÄSIIN ESIMERKIKSI LEIKKAUKSEN JÄLKEEN, KOSKA JÄLKISEURANNASSA ON PULLONKAULOJA.” To n i K a i k k o n e n , M e d i e t a

paljon. Potilaan ja koko perheen ajan ja vaivan säästämisen lisäksi se voi säästää yhteiskunnan varoja, jos sen avulla voidaan vähentää turhia käyntejä terveyskeskuslääkäreillä. Terveysteknologialla ylipäätään menee nyt lujaa. Viime vuonna terveysteknologian osuus Suomen hiipuvasta huipputeknologian viennistä oli lähes puolet, 1,8 miljardia euroa. Alan tuotannosta 95 prosenttia menee vientiin. Tärkeimpiä vientimaita ovat Yhdysvallat, Saksa ja Kiina. Alalla toimii Terveysteknologian Liiton Fihtan mukaan 400 yritystä ja noin 10 000 työntekijää. Suurimmat yritykset ovat 900 työntekijän Planmeca sekä GE Health, joka työllistää Suomessa 700 henkilöä. Terveysteknologian alaan kuuluvien yritysten valmistamien tuotteiden kirjo on laaja: potilaiden monitorointilaitteita, röntgen- ja kuvantamislaitteita, hammashoidon laitteita, diagnostiikkalaitteita sekä terveydenhuollon kalusteita. Terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön tarkoitettuja laitteita valmistavien suomalaisyritysten rinnalle on viime vuosina noussut pienempiä, kuluttajamarkkinoille tähtääviä yrityksiä. Tutustuimme neljään tällaiseen kotimaiseen terveysteknologian yritykseen, jotka valmistavat potilaan omaan käyttöön tarkoitettuja laitteita ja palveluita. Kerromme niistä seuraavilla sivuilla.

Nyt tehdään pilottiprojekteja Miksi terveysteknologia nousee juuri nyt? Terveydenhuollon säästöpaineet kasvavat. Ikääntyvien kansalaisten pelätään nostavan julkisen terveydenhuollon kustannukset tasolle, joihin yhteiskunnalla ei ole varaa. Älypuhelimet, pilvipalvelut, sensorit ja kehittyneet laskentateknologiat ovat tehneet mahdolliseksi älykkäiden, terveysdataa hyödyntävien tuotteiden ja palveluiden rakentamisen kohtuullisen pienin kustannuksin. Samaan aikaan ihmisillä on käytettävissään yhä enemmän mittausdataa omasta terveydestään. Monet ovat tottuneet mittaamaan urheilusuorituksiaan älypuhelinten ilmaisilla liikuntasovelluksilla. Myös aktiivisuusmittarit ranteissa ovat arkipäivää, ja jotkut suomalaiset työnantajat tarjoavat niitä työnte-

TIVI TOUKOKUU 2015

kijöilleen esimerkiksi osana yrityksen liikuntaohjelmaa. Lisätään haastetta. Voisiko potilas hoitaa osan nykyään terveyskeskuksissa ja lääkäriasemilla tehtävistä mittauksista itse? Otometrillä uskotaan, että potilaan itse keräämästä tiedosta on hyötyä niin potilaan kuin julkisen terveydenhuollonkin näkökulmasta. Tarkoituksena on seurata, voidaanko kotimittauksen avulla vähentää julkisen terveydenhuollon kustannuksia. Otometrin ja julkisen terveydenhuollon yhteistyö kuvaa hyvin potilaan itsemittaamisen hyödyntämistä Suomessa tällä hetkellä. Yhtiön korvatulehdusmittareita on jaettu satoihin perheisiin. Kyseessä on kokeilu, ei pysyväksi valittu käytäntö. Tällä hetkellä Otometrin kaltaiset nuoret yritykset tekevät julkisen terveydenhuollon kanssa pilottiprojekteja, joiden jatkuvuutta ostaja eli julkinen sektori ei takaa. Toisaalta päätöksen tekeminen siitä, mitä laitetta tai palvelua kunkin potilasryhmän palvelussa hyödynnetään, ei ole helppo. Entä jos nuori yritys päättää vaihtaa tuottoisammalle alalle tai menee konkurssiin? Jatkuvuuden puute on huono asia myös potilaiden näkökulmasta. Esimerkiksi sairaalasta kotiin päässeet, pitkistä syöpähoidoista toipuvat potilaat eivät voi olla varmoja siitä, että he voivat käyttää tutuksi tullutta laitetta ja käyttöliittymää vuosienkin päästä. Vielä suurempi haaste on se, että tiedot eivät kulje tietojärjestelmien välillä. Vaikkapa kesämökkikunnassa äkillisen sairaskohtauksen saavan kansalaisen potilastiedot eivät kulje hänen mukanaan työterveyshuollosta paikalliseen terveyskeskukseen – ellei hän sitten itse ole ollut huomattavan aktiivinen ja tallentanut mukaansa potilastietonsa eri lähteistä.

Tekniikkaevankelista antaa vallan potilaalle Kiihkeimmät terveysteknologian puolestapuhujat uskovat meidän olevan vasta alussa. Terveysteknologian uskotaan mullistavan terveydenhuollon samalla tavoin kuin Netﬂix mullisti television katselun. Yksi tunnetuimista terveydenhuollon vallanku-

moukseksi tituleeratun muutoksen evankelistoista on yhdysvaltalainen sydäntautilääkäri ja tietokirjailija Eric Topol. Hän kävi Suomessa puhumassa Finlandia-talon täydelle salille Sitran ja Kelan terveydenhuoltoalan tulevaisuutta visioivassa tilaisuudessa vuonna 2013. Topolin teesit ovat kärjekkään yksinkertaisia. Hänen mukaansa tulevaisuudessa terveydenhuolto on yksilöllistä, jatkuvaan reaaliaikaiseen dataan perustuvaa täsmähoitoa. Yhden datapisteen sijaan esimerkiksi lääkityksen vaikuttavuuden seuranta voi perustua reaaliaikaiseen mittaamiseen, potilaan itse kotioloissa tekemänä. Tiedon tuottaa potilas, eikä sitä enää kerää lääkäri vastaanotollaan. Eric Topolin visiossa potilas on pääosassa. Potilas myös omistaa häntä koskevat tiedot, ja hän voi käsitellä niitä itse. Kärjekkäimmän väitteen Topol esitti Helsingissä sanoessaan, että nykyisen kaltaisia sairaaloita ei tulevaisuudessa tarvita. Topolin teesit vaativat toteutuakseen perustavanlaatuista muutosta potilaan ja lääkärin välisessä suhteessa sekä siinä, miten tieto kulkee potilaalta lääkärille tai muulle hoitohenkilökunnalle. Tähän saumaan iskee suomalainen startup-yritys Netmedi, joka tarjoaa digitaalista päiväkirjaa potilaan ja hoitohenkilökunnan väliseen viestintään esimerkiksi syöpähoitojen yhteydessä.

Tulosten tulkinta ratkaisee Eric Topolin teesien toteutuminen vaatii myös kehittyneitä ja kohtuuhintaisia laitteita kuluttajakäyttöön. Yksi tällaisista laitteista on Yhdysvalloissa kehitetty Scanadu Scout. Taskuun mahtuva laite painetaan otsaa vasten ja sen sensorit mittaavat muun muassa sydämen sykkeen, verenpaineen, veren happipitoisuuden sekä ekg:n. Tulokset se näyttää bluetoothin avulla älypuhelimen käyttöliittymässä. Scanadun kaltaiset laitteet voisivat säästää kustannuksia myös paikoissa, joissa lääkäreistä ja mittauslaitteista on kovin pula, kuten kehitysmaissa ja kriisialueilla. Scanadu keräsi vuonna 2013 Indiegogo-joukko-

rahoituspalvelussa ennätyssumman, lähes 1,7 miljoonaa dollaria. Laitetta on toimitettu joukkorahoituskampanjaan osallistuneille. Kauppojen hyllylle Scanadua ei kuitenkaan vielä ole saatu, sillä se odottaa Yhdysvaltain lääkintäviranomaisen FDA:n hyväksyntää.

VOIDAANKO KOTIMITTAUKSEN AVULLA VÄHENTÄÄ JULKISEN TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSIA? Mittauksen rinnalle nousee yhä vahvemmin tulosten tulkinta. Osa laitteista osaa jo antaa suosituksia käyttäjälleen. Jokaisen omalle vastuulle jää kuitenkin punnita, milloin on syytä levätä ja milloin lähteä lääkäriin. Suomalainen Medieta-rannelaite kertoo vaaran merkeistä esimerkiksi suuren leikkauksen jälkeen. Ison urheilukellon kokoinen, vielä tuotekehitysvaiheessa oleva laite mittaa käyttäjän verenpainetta, sykettä, hengitystaajuutta, veren happipitoisuutta ja

TIVI TOUKOKUU 2015

“KÄYTTÄJÄ VOI YKSILÖIDÄ HOIDON OMAN MITTAUSDATAN PERUSTEELLA. SE VIE HOITOA ENNAKOIVAAN SUUNTAAN.” K r i st i a n R a n t a , M e n d o r.

ruumiinlämpöä. Sillä voidaan ehkä pelastaa ihmishenkiä – mutta vain jos sen tarjoamia tuloksia tulkitaan oikein ja reagoidaan niiden mukaisesti.

Mitä haluat kertoa itsestäsi? Jaolle tulevat myös vakuutusyhtiöt, jotka haluavat asiakkaidensa pysyvän terveinä. Yhdysvalloissa toimiva henkivakuutusyhtiö John Hancock ilmoitti vastikään niiden asiakkaidensa saavan vakuutusmaksuistaan alennusta, jotka käyttävät Fitbit-aktiivisuusranneketta.Yhtiö tarjoaa rannekkeen ilmaiseksi sen ohjelmaan sitoutuville asiakkailleen. Porkkanaksi itseä koskevan mittausdatan jakamiseen vakuutusyhtiö tarjoaa asiakkailleen myös palkintoja, kuten lahjakortteja. Vakuutusyhtiön kehittämä logiikka muistuttaa lentopisteiden keräämistä. Vakuutuksen ottaja voi

saada pisteitä liikunnan harrastamisen lisäksi muiden terveellisten elämäntapojen noudattamisesta, kuten terveystarkastuksissa käymisestä sekä tupakoimattomuudesta. Mitä enemmän pisteitä kertyy, sitä korkeammalle tasolle asiakkuus nousee ja sitä suurempia etuja voi saada. Mutta ei riitä, että tason saavuttaa kerran, se on ansaittava joka vuosi. Isompi kysymys on asiakastietojen yksityisyys. Kuinka varmistetaan se, että asiakkaiden tietoja ei jaeta heidän tahtomattaan tai varasteta? Henkivakuutusyhtiöt toki saavat vakuutusottajilta terveystietoja muutenkin. Erona kuitenkin on se, että nyt asiakkaiden seuranta on jatkuvaa ja reaaliaikaista. Ovatko terveysdataamme himoitsevien osapuolten tarjoamat porkkanat riittävän suuria? ■

”APPLE EI NÄE DATAASI” KUN APPLE julkisti maaliskuussa Apple Wat-

chin ja uuden Macbookin, samalla julkistettu Applen ResearchKit jäi vähemmälle huomiolle. Se voi kuitenkin mullistaa lääketieteellisen tutkimuksen. Alustan päälle voi rakentaa sovelluksia koehenkilöiden tutkimista varten. Näiden sovellusten avulla voidaan myös rekrytoida osallistujia esimerkiksi lääketieteellisiin tutkimuksiin. Potentiaalisia tutkimuskohteita ovat esimerkiksi syövät, astma, diabetes ja Parkinsonin tauti. ResearchKit lupaa paljon. Lääketieteen tutkimuksiin ei ole helppo löytää suurta joukkoa koehenkilöitä. Helposti ladattavan ja käytettävän ResearchKitin pohjalle tehdyn sovelluksen avulla koehenkilöiden rekrytointi voi myös olla hyvin nopeaa. Esimerkiksi Stanfordin yliopiston tekemä ja ResearchKitilla toteutettu, sydän- ja verenkiertoeli-

TIVI TOUKOKUU 2015

mistön tilaa selvittävä tutkimus keräsi alle vuorokaudessa 11 000 osallistujaa. Tutkijoiden ei tarvitse odottaa päiviä tai viikkoja osallistujien itse tuottamaa informaatiota. Datan voi saada lähes reaaliajassa. Myös tutkimusten maantieteellinen edustavuus voisi parantua, kun esimerkiksi maaseudulla asuvat olisi helpompi tavoittaa. ALUSTAAN LIITTYY kuitenkin monia eettisiä

ja tutkimusten edustavuuteen liittyviä kysymyksiä. Vääristyykö tutkimusten otos, kun vain pienellä joukolla maailman väestöstä on iPhone? Miten voidaan varmistaa se, että koehenkilöt ovat esimerkiksi ikänsä puolesta soveltuvia tutkimuksen kannalta? Tietävätkö osallistujat varmasti tutkimukseen liittyvistä riskeistä, kun niistä ei ole kerrottu kasvokkain? Suuria kysymyksiä liittyy myös osallis-

tujien yksityisyyden suojaan. Apple lupaa, että se ei pääse käsiksi tutkimusdataan. Mutta vaaditaanko tutkijoita anonymisoimaan osallistujia koskeva tieto vai voidaanko koehenkilöt identiﬁoida? Yleensä koehenkilöiltä kerättyä dataa ei ole jaettu muiden kanssa. Entä jos tutkimusryhmä päättää myydä sen vaikka lääkeyhtiölle? Se ei tietenkään ole ongelma, jos koehenkilöt ovat antaneet suostumuksensa. Mutta ymmärtävätkö he varmasti mihin ovat silloin suostuneet? Osallistujat saattavat myös unohtaa, että heidän terveydentilaansa seurataan jatkuvasti sovelluksen avulla. Pitäisikö suostumusta kysyä uudelleen esimerkiksi vuoden välein? Jälleen kerran tekniikan kehitys vaatii sekä eettistä pohdintaa että lainsäädännön kehittämistä. S a n n a Leskinen

Kuva t A r ttu L a i t a l a

DIABETESDATAA PILVEEN . Mendorin toimitusjohtaja Kristian Ranta esittelee Mendor One -verensokerimittaria, joka lähettää mittaustulokset 3g-mobiiliverkossa pilveen.

PILVIDATA TEHOSTAA DIABETEKSEN HOITOA USEAN MILJOONAN liikevaihtoon yltävä Mendor on suomalaisen terveysteknologian suurimpia lupauksia.Yhtiön markkinarako on jättimäinen: maailman sadat miljoonat diabeetikot. Pelkästään Suomessa diabeteksen hoidon suorat kustannukset ovat 1,8 miljardia euroa vuodessa. Mendorin tuotteita ovat digitaaliset verensokerin mittarit ja niihin liittyvä pilvipalvelu. Yhtiön tarina alkoi vuonna 2006 ideasta luoda kätevä ja huomiota herättämätön mittari, joka kytkeytyy tietokoneeseen. Vuonna 2010 Discreet-mittari sai myyntiluvan, ja sitä myydään Euroopassa ja Kiinassa. Nyt myyntiin on tullut uusin versio, Mendor One -mittari. ”Se on diabeteksen hoidon kokonaisvaltainen mobiiliratkaisu. Olemme todella innoissamme, koska käyttäjä voi yksilöidä hoidon oman mittausdatan perusteella. Se vie hoitoa ennakoivaan suuntaan”, toimitusjohtaja Kristian Ranta kertoo. DIABETES ON monimutkainen sairaus, jonka luon-

ne vaihtelee ihmisestä toiseen. Mittarilla käyttäjä voi määritellä yksilöllisiä hoitotavoitteita riippuen esimerkiksi omasta insuliinivasteesta, aterioista ja nukkumisesta. Uudella mittarilla jokainen mittaustulos menee pilveen automaattisesti mobiilidataverkon kautta. Kaikki tietoliikenne on salattua. Käyttäjä näkee käyttöliittymästä tietonsa mobiililaitteella tai tietokoneella. Itse mittaus perustuu jo 1960-luvulla keksittyyn ilmiöön, glukoosioksidaasiin, jolla voidaan päätellä veren glukoosipitoisuus mittaliuskalle tiputetusta veritipasta. ”Tieteellisintä ja innovatiivisinta on data-analytiikka”, Ranta sanoo. Dataa jalostetaan pilvessä hyödyntämällä big data -analytiikan työkaluja. Mendor on itse esimerkik-

si patentoinut algoritmin, joka analysoi glukoosidatan vaihteluita. Pilvialusta on myös klinikoille myytävä itsenäinen tuote. Sen ja mittarin tuotekehitystä Mendor on tehnyt Tampereen kaupungin lääkärien kanssa. Pilvialustaa kaupunki on käyttänyt jo vuodesta 2013. Oleellista alustassa on käyttäjän turvallinen viestintä lääkärin ja hoitajan kanssa. ”Kilpailijoista kukaan ei ole rakentanut hoidon kommunikaatiota. Se on meille erottumistekijä ja ratkaisee eniten hoidollisia ongelmia.”

FAKTA MENDOR

HOITAVA KLINIKKA näkee tosiajassa potilaskohtaisen

tilanteen. Mendorin ratkaisu lähettää hälytyksen, jos potilaan mittaustulokset vaativat lääkärissä käyntiä ennen normaalia kontrollikäyntiä. ”On tosi tärkeää, että klinikat voivat kutsua potilaita ennaltaehkäisevästi. Näin ratkaisumme säästää yhteiskunnan rahaa.” Viivästynyt hoito voi johtaa moninkertaisesti diabetesta kalliimpiin lisäsairauksiin, jopa kuolemanvaaraan. Kilpailijat eivät Mendoria pelota, sillä pilvialusta tukee peräti 25 kilpailijan mittareita. Tulevaisuudessa alustaan voidaan lisätä esimerkiksi aktiivisuusrannekkeet.

PERUSTETTU vuonna 2006, pääkonttori Helsingissä TYÖNTEKIJÖITÄ vajaat kolmekymmentä LIIKEVAIHTO 4,5 miljoonaa euroa (v. 2013) TUOTTEET myynnissä parissakymmenessä maassa verkkokaupoissa ja kumppanien kautta RAHOITTAJIA Suomen Teollisuussijoitus, Finnvera, Ilmarinen, Risto Siilasmaa ja Lifeline Ventures

EUROOPASSA YHTIÖN tuotteilla on viranomaisten hyväksynnät. Yhdysvaltain lääkintäviranomaisen FDA:n hyväksyntä on tarkoitus hankkia uudelle mittarille vielä tänä vuonna. Pilvialustalla hyväksyntä jo on. ”Jenkeissä olisi valtavat markkinat, ja ainoat kilpailijatkin ovat startuppeja”, Ranta sanoo. Mendorilla on mittareista ja algoritmeista laaja patenttisalkku sekä useita patenttihakemuksia. Ari Saarelainen

TIVI TOUKOKUU 2015

”LÄÄKÄRISSÄ KÄYNNIT VOIVAT VÄHENTYÄ JOPA 50 PROSENTTIA.” M a n n e Ha n n u l a , Ot o met r i

KORVATULEHDUKSEN ÄLYKÄS LIIKENNEVALO

MITTARI NÄYTTÄÄ liikennevaloasteikolla käyttäjälle,

onko korva tulehtunut vai ei. ”Mittari perustuu akustisen reﬂektometrian menetelmään, jolla voidaan arvioida tärykalvon ominaisuuksia. Ilmiönä se kuuluu lääkärien perusopintoihin”, Hannula kertoo. Jokainen mittaustulos päätyy pilveen käyttäjän tilille. Lapsen mittaushistoriaa voi katsella älypuhelimella tai tietokoneella. ”Historiadata antaa kaikupohjan, kun mennään lääkärille. Silloin ei olla vanhemman hataran muistelun varassa, miten oireet ovat kulloinkin kehittyneet.”

ki on hankkinut mittareita vanhemmille lainattavaksi. Kokeilut todistavat, että Otometri voi säästää verorahaa. ”Lääkärissä käynnit voivat vähentyä jopa 50 prosenttia, kun terveydenhuollon ammattilaiset ovat prosessissa mukana”, Hannula kertoo tuloksista. Mittarin avulla voi myös välttää turhat antibioottikuurit. PIENI PERHEYHTIÖ tähtää kansainvälisille markkinoil-

le. Pelkästään Euroopan markkinoilta voisi syntyä sadan miljoonan euron liikevaihto. Toistaiseksi tosin edes jälleenmyyntikumppaneita ei ole. ”Olemme ison polun alussa ja olemme menneet hyvin pienillä resursseilla. Kun homma on kerran treenattu Suomessa, seuraava vaihe on skaalautua, tehdä kieliversiot ja saada hoitava henkilökunta tietoiseksi tuotteestamme esimerkiksi Ruotsissa ja Britanniassa”, Hannula kehittelee. Ari Saarelainen

Ve s a R a n t a

ÄLYKÄS KORVAMITTARI Otometri sai alkunsa kymmenkunta vuotta sitten perheenisän kokemuksen seurauksena. ”Olin käynyt taas kerran korvalääkärissä lapsemme kanssa. Ajelin kohti Kempelettä, kun tuli mieleen, eikö tulehduksia voisi mitata kotona”, toimitusjohtaja Manne Hannula muistelee. Hannula ryhtyi selvittämään, miten korvatulehduksen voisi mitata itse. Hän on toiminut koko työuransa lääketieteen tekniikan parissa, tuntee korvan ja tärykalvon toiminnan sekä alan asiantuntijat. Oman selvitystyön pohjalta syntyivät patenttihakemus, prototyyppi ja lopulta valmis Otometri vuonna 2010. Se on näennäisen yksinkertainen käsikäyttöinen mittari, joka kuitenkin perustuu pilvipalvelun taustalla pyörivään neuroverkkolaskentaan. Tuotekehitys tehtiin Oulun yliopistosairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan kanssa. Mittausdataa kerättiin aluksi keinokorvasta, sitten niin sairailta kuin terveiltä lapsilta.

OTOMETRIÄ YRITETTIIN myydä alun perin suoraan lop-

pukäyttäjille verkkokaupassa ja apteekeissa. Myynti ei kuitenkaan lähtenyt lentoon odotetusti. Sen ansiosta syntyi uusi oivallus: Otometrin pitää KORVASTA DATAA . Otometrin Manne olla osa terveydenhuoltoprosessia. Hannula sai idean ”Reivasimme suuntaa, koska pelkkänä tuote- korvamittarista bisneksenä pärjäisi vain, jos olisi riittävä mark- lääkärireissulla. kinointikoneisto”, Hannula kertoo. Asiakkuuksia Otometri hakee terveydenhuollosta. Oulussa menossa olevissa kokeiluissa kaupun-

TIVI TOUKOKUU 2015

FAKTA OTOMETRI PERUSTETTU vuonna 2010, pääkonttori Oulussa TYÖNTEKIJÖITÄ viisi osa-aikaista LIIKEVAIHTO noin 30 000 euroa (2013) TUOTE myynnissä Suomessa apteekeissa ja verkkokaupassa PERHEYHTIÖ, pääomasijoituksia ei ole

DIGIAJAN POTILASVIESTINTÄÄ . Helsin-

Ve s a L a i t i n e n

kiläisen syöpäsairaala Docratesin tilat ovat tulleet tutuiksi NetMedin Lauri Sippolalle. Sairaala on yhtiön Kaiku-alustan pilotin toteutuskumppani ja ensimmäinen asiakas.

POTILAAN DIGITAALINEN PÄIVÄKIRJA NETMEDIN LIIKEIDEANA on keskittää potilaan ja hoito-

HOITOHENKILÖKUNTA NÄKEE NetMedin avulla, miten

henkilökunnan viestintä turvalliseen pilvipalveluun. Aaltoes-tarra toimitusjohtaja Lauri Sippolan kannettavan kannessa paljastaa yrityksen syntytarinan. ”Alkuvuonna 2012 teimme Aalto-yliopistossa fyysikko Joel Lehikoisen kanssa projekteja terveydenhuollon digitaalisista ratkaisuista. Huomasimme, että potilaan yhteydenpito ja hoidon seuranta ovat alkutekijöissään”, Sippola kertoo. Aaltoes-yrityshautomossa syntyi Kaiku-nimen saanut alusta, jonka pilotti tuotti hyvät tulokset. Vuoden lopussa yritys oli pystyssä viiden perustajan voimin.Vuoden 2013 alussa NetMedi sai ensimmäiset asiakkaansa, jotka maksavat saas-palvelusta kuukausimaksua käytön ja sairaalan koon perusteella.

potilas on voinut esimerkiksi sädehoidon jälkeen. Olennaista on NetMedin kehittämillä algoritmeilla pilveen rakennettu äly. ”Olemme luoneet potilaille kyselyitä kansainvälisten rekisterien pohjalta, ja vastausten perusteella pystymme pisteyttämään esimerkiksi haittoja tai potilaan tuen tarvetta”, Sippola sanoo. Kuudelle kielelle lokalisoitu Kaiku taipuu joustavasti eri sairauksien hoitoon, ja se integroituu moneen eri potilastietojärjestelmään.

”POTILAS PITÄÄ ikään kuin digitaalista päiväkirjaa

voinnistaan ja kommunikoi hoitohenkilökunnan kanssa, eikä viestintä hajoa sähköposteihin ja puheluihin. Henkilökunta taas voi kommunikoida potilaan kanssa niin, että kaikki osapuolet pystyvät sitä seuraamaan”, Sippola selostaa. Selainpohjaista Kaiku-ratkaisua voi käyttää niin tietokoneella, älypuhelimella kuin tabletilla. Käyttöliittymää on hiottu käyttäjien kanssa, jotta se olisi mahdollisimman helppo. ”Perinteisesti helppokäyttöisyys ei ole ollut terveydenhuollon tietojärjestelmien vahvuus.” Tieto ei tyypillisesti myöskään ole strukturoidussa muodossa, kuten Kaiku-alustalla. Paljon tietoa jää myös kirjaamatta, eikä kokonaiskuvaa synny.

NETMEDIN LIIKEVAIHTO viime vuonna kolminkertaistui aloitusvuodesta. Rahoitusta yritys on saanut ohjelmistoyhtiö Reaktorilta, jonka kanssa alustaa on rakennettu. Rahoittajina ovat myös terveyspuolen enkelisijoittajina tunnetut Olli Riikkala ja Sami Erviö ja Docrates-sairaalan johtava ylilääkäri Timo Joensuu. Asiakaskunnassa on esimerkiksi syöpäsairaaloita Suomessa ja Sveitsissä. Tähtäimessä on myös Yhdysvallat, jossa on kilpailevia tuotteita toisin kuin Euroopassa. Mikä NetMedissä vetoaa? ”Potilaslähtöinen, järjestelmällinen hoidon seuranta varmistaa hoidon laadun ja kehittämisen paremman datan kautta. Sujuva kommunikaatio vähentää manuaalista naputtelua ja tehostaa työtä. Potilaalle syntyy turvallinen hoitosuhde henkilökuntaan”, Sippola luettelee.

FAKTA NETMEDI PERUSTETTU vuonna 2012, pääkonttori Helsingissä TYÖNTEKIJÖITÄ kuusi vakinaista, kaksi osaaikaista LIIKEVAIHTO vajaat 200 000 euroa (v. 2014) ASIAKKAINA sairaaloita ja klinikoita esimerkiksi Suomessa ja Sveitsissä RAHOITTAJINA muun muassa Reaktor ja yksityisiä enkelisijoittajia

Ari Saarelainen

TIVI TOUKOKUU 2015

Kuva t A r ttu L a i t a l a

POTILASTURVAA RANTEESSA .

Medieta kehittää keskeisiä elintoimintoja mittaavaa rannelaitetta , kertoo Toni Kaikkonen.

VAARAN MERKIT RANTEESTA MEDIETA KEHITTÄÄ rannelaitetta, joka lupaa paran-

SAIRAALASSA POTILAASSA on usein kiinni joukko piu-

taa potilasturvallisuutta varhaisen riskientunnistuksen avulla. ”Ajatus lähti raadollisesti lääkärien turhautumisesta siihen, että potilaita kuolee käsiin esimerkiksi leikkauksen jälkeen, koska jälkiseurannassa on pullonkauloja”, varatoimitusjohtaja Toni Kaikkonen kertoo. Kaikkosen mukaan noin neljänneksellä sairaalahoidossa olevista tai sieltä kotiutetuista ihmisistä on riski, että jotakin ikävää tapahtuu. Medietan järjestelmä lähettää varoituksen, jos se havaitsee vaaran merkit.

hoja mittauksia varten. Potilas on sänkynsä vankina. Medietan laite vapauttaa potilaan liikkumaan, ja mittausta voi jatkaa myös kotona. Nykyisellään potilaiden hoito ei perustu riittävään dataan. Siksi voimavaroja kohdennetaan tehottomasti. Potilaita kotiutetaan turhan myöhään tai liian aikaisin. ”Ratkaisumme parantaa sairaaloiden kustannusrakennetta, ja sairaalan sisällä se mahdollistaa potilaan siirtämisen teho-osastolta tavalliselle osastolle.”

ISON URHEILUKELLON kokoinen laite mittaa käyttäjän

verenpainetta, sykettä, hengitystaajuutta, veren happipitoisuutta ja ruumiinlämpöä. Kaikki anturit ovat rannelaitteessa ja mittaukset tapahtuvat ihon pinnasta. Käyttäjä ei itse näe rannelaitteen mittaustuloksia, koska tulokset voisivat hermostuttaa. Rannelaite kytkeytyy langattomasti pilvipalveluun. Pilvessä data analysoidaan ja sitä jalostetaan Medietan kehittämillä algoritmeilla. ”Mittalaite on ainutlaatuinen innovaatio, mutta todellinen arvo luodaan pilvipalvelussa”, Kaikkonen sanoo. Järjestelmä perustuu Britannian kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän NHS:n kliinisen tutkimuksen pohjalta kehittämään seurantamalliin. Ideana on arvioida mittausdataa ryppäissä. ”NHS on todistanut mallin tehon, mutta ei ole ollut automaattista järjestelmää eikä laitteita, jotka hoitavat mittaamisen näppärästi.”

TIVI TOUKOKUU 2015

TAUSTAVOIMINA MEDIETASSA on vakuuttava kavalka-

di suomalaisia terveydenhuollon ja liike-elämän vaikuttajia. Suurin yksityinen rahoittaja on JOT Automationin myynnillä vaurastunut Jorma Terentjeff. Myyntiin rannelaite on tarkoitus saada vuoden 2016 alussa, mutta menossa on vielä prototyyppien testausvaihe. Kliinistä tutkimusta tehdään esimerkiksi Tampereen yliopistosairaalan sydänkeskuksessa. Medietalla on useita patenttihakemuksia, ja yhtiö havittelee laitteelle viranomaishyväksyntää lääkintälaitteena Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Pilvipalvelulla on jo EU-alueen lääkintätuotteen CE-sertiﬁointi. Laitteelle ei ole suoraa kilpailijaa koko maailmassa. Pelkästään Yhdysvalloissa terveydenhuollon varoitusjärjestelmien markkinat ovat arvoltaan lähes seitsemän miljardia euroa vuodessa. ”Markkinat ovat valtavat, vaikka tavoittelisi prosentin osia”, Kaikkonen sanoo. Ari Saarelainen

FAKTA MEDIETA PERUSTETTU vuonna 2012, pääkonttori Helsingissä TYÖNTEKIJÖITÄ runsaat kymmenen LIIKEVAIHTOA ei vielä TUOTE myyntiin vuonna 2016 PÄÄRAHOITTAJIA Tekes ja Jorma Terentjeff

KOLUMNI

Hevosta pienempiä asioita MITÄ YHTEISTÄ on virtuaalikanalla, reisitaskuhou-

suilla ja hammasporalla? Ne ovat hevosta pienempiä asioita. Vaalien alla yksi jos toinenkin toivoi digitalisaatiosta Suomen talouden pelastajaa. Mutta onko Suomella siihen edellytyksiä? Eri kansakuntien digitalisaatiota mitattiin vastikään digibarometrilla. Sen ajatus on mitata kaiken toiminnan digitalisaation edellytyksiä ja toisaalta käyttöä – niin yrityksissä, julkisella sektorilla kuin kansalaisten keskuudessakin. Suomi sijoittui vertailussa hyvin, kun kyse on edellytyksistä. Maassamme on kelvolliset nettiyhteydet, osaavat työntekijät ja kansalaiset. Lainsäädäntökin on suhteellisen hyvää. Kun katsotaan nettikauppaa, terveydenhuollon etäsovelluksia tai ylipäänsä tietokoneen aktiivista käyttämistä työtehtävissä, maamme onkin selvästi kauempana kärjestä. Meillä on ehkä maailman parhaat edellytykset digitalisaatioon, mutta toteutus laahaa. SUOMI NOUSI digibarometrissa sijan verran. Se tosin johtui siitä, että yritykset olivat siirtäneet sähköpostinsa pilveen. Ei se mikään vallankumous ole. Verkkokauppaostosten määrä kasvaa Suomessa kymmenisen prosenttia vuosittain. Valitettavasti verkkokauppojen myynti Suomessa ei kasva samaa tahtia. Yhä suurempi osa ostoksista tehdään ulkomaisista kaupoista. Se on luontevaa, kun tavaraa myydään globaalisti netissä. Suomalaisten kauppojen pitäisi myydä vastaavasti ulkomaille eikä keskittyä maakuntasarjaan. Verkkokauppa ei ole kotimarkkinoita eikä vientiä, vaan globaaleja markkinoita. TAUNO MATOMÄKI sanoi aikoinaan, että Suomesta ei

kannata viedä mitään hevosta pienempää maailmal-

OTSO KIVEKÄS

le. Tokaisu sopi maailmaan, jossa vuorineuvokset tekivät idänkauppaan pitkiä sopimuksia. Tuotteiden käyttäjää ei juuri tavattu, eikä hänen mielipidettään kysytty. Pitää saada tonneja satamaan -asenne on riesanamme edelleen. Mutta maailma ei enää toimi niin. Uusissa digitaalisissa bisneksissä markkinat ovat globaalit. Samoja tuotteita pitäisi pystyä myymään heti kaikkialle, oli tuote sitten virtuaaliarmeijoja tai laivantrimmaussoftaa. Talouden kasvumahdollisuudet ovat uusissa bisneksissä, eivät vanhojen ylläpitämisessä. Äänekosken uusi biotehdas vie valmistuttuaan sellua puolella miljardilla vuodessa. Mutta Supercell yksinään vie pelejä puolellatoista miljardilla. Peliyritys myös rakennettiin nopeammin kuin sellutehdas. Vaikka peliala on toki riskibisnes, niin on sitä nykyään sellunkeittokin.

Kirjoittaja on ohjelmistoarkkitehti ja Helsingin kaupunginvaltuutettu sekä it-jaoston puheenjohtaja.

PALVELUISSA JA immateriaalisissa tuotteissa on Suomen viennin tulevaisuus. Suomalaiset yritykset ovat internetissä ensimmäistä kertaa samalla viivalla yhdysvaltalaisten kanssa. Meillä pitäisi siis olla kaikki edellytykset menestyä ennen näkemättömän hyvin. Jos digitalisaatiosta halutaan D-vitamiini, joka muuttaa hiipuvan talouden kasvavaksi, pitää asenteita muuttaa. Palveluihin ja asiakkaiden toiveisiin pitää suhtautua vakavasti. Digitalisaation haaste ei ole tekniikassa. Se on haaste liiketoimintajohdolle. Toimintaa pitää muuttaa, koska toimintaympäristö on muuttunut. Tulevaisuutemme on hevosta pienemmissä asioissa. ■

”VAIKKA PELIALA ON TOKI RISKIBISNES, NIIN ON SITÄ NYKYÄÄN SELLUNKEITTOKIN.”

TIVI TOUKOKUU 2015

Uusi digitaalinen Tietohallintomalli syntyi 6kk etuajassa...

...sekä ĞƩć ŬĞŚŝƚǇƐƚǇƂŶ ŬƵŵŵŝƚ ǀŽŝǀĂƚ ŚǇǀŝŶ͘

Ristiäiset pidetään 28.5.2015 Berliinissä. sĂƌŵŝƐƚĂ ĚŝŐŝƚĂĂůŝŶĞŶ ŵƵŬĂŶĂŽůŽƐŝ ƌĞŬŝƐƚĞƌƂŝƚǇŵćůůć ŽƐŽŝƩĞĞƐƐĂ www.ictstandard.org

Kääritään siis hihat

”Etenkin nuorin sukupolvi edellyttää herkkää korvaa korkeimmiltakin it-johtajilta.” kitsevaa mutta myös ainoa tie menestykseen tulevaisuuden työntekijöiden kanssa. ”Etenkin nuorin sukupolvi edellyttää herkkää korvaa ylemmältäkin it-johdolta.” Hyvät CIO:t, kuunnelkaa siis kollegojanne. Ja ennen kaikkea, kuunnelkaa alaisianne! PAHASTI SAKANNUT kannattavuus on yhteis-

tä Postille ja Roviolle. Tässä lehdessä kokemuksistaan kertovat Postin Esa Viitamäki ja Rovion Kalle Alppi. Kertomuksissa on myös jotain myönteistä: ongelmien tunnistaminen, toimeen tarttuminen ja liiketoiminnan entistä vahvempi

tukeminen tietotekniikan avulla. Kun Alppi tuli Roviolle, yritys kasvoi hypervauhdilla. Kaikkien kasvukiireiden keskellä prosessit, järjestelmät, puhumattakaan sitten prosessien automatisoinnista olivat jääneet lapsipuolen asemaan. Nyt perusasiat alkavat olla hallinnassa, ja yritys on päässyt pureutumaan pelimaailman suurimpiin haasteisiin. ”Viihdebisneksessä kuluttajat päättävät, mikä juttu lähtee jyrkkään nousuun ja mikä laskuun. Se haastaa meidät joka päivä ja vaikuttaa väistämättä koko yrityksen järjestelmäsuunnitteluun”, Alppi kiteyttää. Hänen mukaansa järjestelmien suunnittelusyklit ovatkin huomattavasti nopeampia ja lyhyempiä kuin useimmilla muilla ltoimialoilla. POSTIN ONGELMA on Esa Viitamäen mukaan ollut se, että suomalaiset toimijat ovat huonoja verkkokaupassa. Yhtiö onkin tuonut alkuvuodesta järjestelmiinsä drop shipping - ja store dropping -toiminnallisuuksia, joilla se tukee verkkokaupan synnyttämiä uusia toimintamalleja. ”Missiona voisi olla se, että pelastetaan suomalainen kivijalkakauppa. Sillä kun ei ole juurikaan mahdollisuuksia kilpailla kansainvälisten jättien kanssa ilman uusia jakelumalleja, joiden ansiosta myyjän ei tarvitse sitouttaa omaa pääomaa vaikkapa omiin varastoihin”, Viitamäki kuvailee. KUKAAN EI TIEDÄ, kuinka nämä tarinat päät-

tyvät. Mutta niitä kirjoittaessani minussa heräsi vahva tunne, jonka tulkitsin toivoksi. Peliä ei todellakaan ole vielä menetetty, vaikka niin välillä tuntuu. Nyt tarvitaan innovatiivisuutta, visioita ja myöskin missioita. Ja ennen kaikkea uskallusta kääriä hihat ja panna tuulemaan. Ti i n a S i l t a l a

KaroliinaPaavilainen

aiken Suomen talouden tilaan liittyvän synkistelyn keskellä halusin kirjoittaa jostain myönteisestä. Sen keskustelun lisäksi, jota käydään it-hallinnon alati kasvavista haasteista ja vaatimuksista, nyt puhutaan myös ihmisten johtamisesta. Esimerkiksi Neste Oilin CIO Tommi Tuovila kirjoittaa kolumnissaan, kuinka tärkeää osaamisen kehittämiselle on se, että ympärillä on hyvä tiimi ja ilmapiiri on avoin sekä turvallinen. Esimiehen tehtävä on toimia valmentajana oppimisessa. CIO.comin mukaan hyvä johtaminen tarkoittaa it-osastoillakin ihmisten kanssa toimeen tulemista. Alaisten kuuntelu on pal-

TIVI TOUKOKUU 2015

Pelitalon diplomaatti Viime vuonna Rovion tulos sukelsi. Nyt vuoden CIO:ksi valittu Kalle Alppi viilaa yrityksen prosesseja ja tuo tietotekniikkaa bisneksen tueksi. Te ksti Tii n a Si l t a l a Kuvat Ka r o l i i n a Pa avi l a i n e n

”K

un ei ole prosesseja, järjestelmilläkään ei tee mitään”, Rovion tietohallintojohtaja Kalle Alppi sanoo. Ja kun ei ole järjestelmiä, toimintaa ei voi automatisoida. Juuri prosessien ja automatisoinnin puute oli yksi syy siihen, miksi aikaisemmin hypervauhdilla kasvanut ja kaikilla mittareilla mitattuna menestynyt viihdetalo sukelsi myrskyn silmään. Rovion liikevaihto notkahti viime vuonna yhdeksän prosenttia 158 miljoonaan euroon. Tulos romahti samaan aikaan 10 miljoonaan euroon, joka on vain neljännes edellisen vuoden tuloksesta. Alpin mukaan kovan kasvun aikana ei yksinkertaisesti ollut aikaa eikä mahdollisuutta kehittää prosesseja ja liiketoimintamalleja, vaan fokus oli kasvun hallinnassa. ”Kun taloon tuli 30 uutta ihmistä kuukaudessa, tiimit ja liiketoiminnot aloittivat tyhjästä. Ei sii-

TIVI TOUKOKUU 2015

nä pystytty prosesseja ja automaatiota kovin pitkälle viemään”, hän kertoo. Lokakuussa yritys kertoi aloittavansa 130 työntekijää koskevat yt-neuvottelut. Syyksi se ilmoitti sen, että organisaatiota oli kasvatettu vääriin kasvuodotuksiin perustuen.

Startupista oikeaksi yritykseksi Nyt henkilöstömäärä on Alpin mukaan järkevällä tasolla ja sitä kautta toiminta on vakiintunut. Hän uskoo, että yritys on myös löytänyt punaisen langan, mitä se tekee ja mitä ei. ”Aikaa jää enemmän prosessien ja rakenteiden viilaamiseen sekä siihen, että tekniikkaa tuodaan bisneksen tueksi. Ehdimme tekemään sellaisia asioita, joita normaaleissa yrityksissä on tehty jo vuosia”, hän kuvailee. Nyt neljä vuotta viihdealalla mukana ollut Alppi kertoo alkaneensa itsekin ymmärtää paremmin alaa: mitä viihdebisneksessä tehdään, mikä on tär-

FANIBISNES . ”Kuluttajat voivat päättää, että tässä kuussa pelimme ovat kuumaa tavaraa ja seuraavassa kuussa eivät. Meidän onkin ansaittava joka päivä fanien luottamus ja kiinnostus”, Kalle Alppi sanoo.

TIVI TOUKOKUU 2015

”TIETOHALLINNOSTA EI VOI KÖYDELLÄ TYÖNTÄÄ ESIMERKIKSI MYYNNIN TAI TUOTEKEHITYKSEN PROSESSEJA.”

keää, miten teknologiaa voidaan hyödyntää ja ennen kaikkea sitä, miten automatisoidaan prosesseja. Hän myöntää, että muutos startupista oikeaksi yritykseksi vaatii isoa rutistusta koko organisaatiolta. Ennen kaikkea se kuitenkin edellyttää, että myös organisaation johto haluaa laittaa asioita kuntoon. ”Ei tietohallinnosta voi köydellä työntää esimerkiksi myynnin tai tuotekehityksen prosesseja, vaan yritysjohdon täytyy olla mukana toiminnan ja prosessien kehittämisessä yhdessä tietohallinnon kanssa.” Ennen Rovio-pestiään Alppi teki 12 vuoden työrupeaman it-palveluita tarjoavassa Vismassa tietohallinnon päällikkö- ja johtotehtävissä. ”Vismalla on 5 000 työntekijää, ja se on hyvin organisoitu monista yrityskaupoista huolimatta. Lisäksi yrityksen prosessit on pitkälti automatisoitu. Rovion nykyisessä tilanteessa voin alkaa hyödyntää sitä kokemusta, jota olen Vismasta saanut.”

Haussa uusi kasvu-ura Alppi uskoo, että hyperkasvu ei ole ikuista missään yrityksessä tai toimialalla, vaan se tasoittuu jossain vaiheessa. ”Rovion seuraava tavoite on löytää uusi kasvuura. Tässä kokoluokassa olevan yrityksen on pystyttävä organisoitumaan uudelleen ja tehokkaammin”, hän toteaa. Uudelleen organisoitumisessa ja uuden kasvun etsimisessä on Alpin mukaan omat haasteensa. Siinä kuvaan tulevat tietotekniikka ja it-osaaminen. ”Niillä on suuri merkitys organisaation pystyttämisessä ja prosessien kehittämisessä. Tavoitteena on se, ettei aikaa käytettäisi hallinnollisiin rutiineihin, vaan kaikki energia ja fokus menisivät muun muassa hyvien tuotteiden ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen.” Alppi muistuttaa, että myös perusprosessien, kuten talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien, täytyy toimia. Kun ne joudutaan rakentamaan tyhjästä, kyse on erittäin isosta urakasta. Sen loppuun saattamisessa tietotekniikka on avainasemassa. ”Tämän kokoinen yritys ei pysy tolpillaan ilman toimivaa teknologiaa ja datan hallintaa.”

Analytiikka on elinehto Analytiikan merkitys Rovion menestykselle ei jää epäselväksi. Alppi kutsuu sitä elinehdoksi ja bisneskriittiseksi lisäarvoksi.

TIVI TOUKOKUU 2015

Analytiikkatietoa ei Alpin mukaan saada aivan reaaliaikaisesti, mutta noin päivän viiveellä pystytään näkemään, miten peliin tehdyt muutokset vaikuttavat pelaamiseen. ”Arvio ei voi enää perustua mutu-tuntumaan. On tiedettävä aivan oikeasti, toimiiko peli, tai kiinnostaako se ihmisiä.” Rovion peleillä on miljoonia pelaajia päivittäin, ja niitä päivitetään tiuhaan tahtiin. Siksi liiketoiminnan ohjattavuuden kannalta on oleellista tietää, onko päivitys ollut hyvä vai huono. ”Pelaajat ovat globaalisti eri aikavyöhykkeillä, ja asiat tapahtuvat nopeasti. Emme voi mennä galluplehtien kanssa kyselemään, oliko viimeisin päivitys onnistunut. Se tieto pitää pystyä löytämään isosta tapahtumamassasta”, Alppi kertoo. Analytiikan painoarvosta kertoo Alpin mielestä se, että Rovion it-tiimissä on melkein puolet vähemmän tekijöitä kuin sen analytiikkatiimissä. Analytiikkatiimiin kuuluu sekä dataprosessoinnin osaajia että varsinaisia analytiikkaihmisiä, jotka pyrkivät seulomaan datasta oleelliset asiat. Rovio kehittää itse mobiilisovellusten analytiikkaa ja kerää datan pilvipalveluunsa. Datan prosessoinnissa ja analytiikassa käytetään sekä avoimen lähdekoodin että kaupallisia työkaluja. ”Käytettyjen työkalujen lista on niin pitkä ja moninainen, että sen mahduttaminen tähän artikkeliin lienee mahdotonta.”

Menestys ei ole ikuista Peliyritykset ovat siirtyneet yhä vahvemmin maksullisista peleistä free to pay -malliin, jossa raha tulee pelien sisäisistä lisäostoista ja mainostilan myynnistä peleihin. Näin on tehnyt myös Rovio. Luvut puhuvat puolestaan. Rovion peliliiketoiminnan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16 prosenttia. ”Ilmaisten ja maksullisten pelien mekaniikka on erilainen, mutta taustajärjestelmät ovat hyvin samankaltaisia. Tietynlaiset pelit istuvat hirveän hyvin maksulliseen premium-malliin ja tietynlaiset taas paremmin malliin, jossa ostetaan virtuaalisia asioita pelin sisällä”, Alppi valottaa. Hän ei kuitenkaan usko, että free to play olisi ikuisesti hallitseva malli, jolla pelitalot rahastavat sovelluksistaan. Tällä hetkellä se on kuitenkin malli, jota suurin osa tuottavimmista peleistä käyttää.

FAKTA KALLE ALPPI, 39 KOULUTUS tietotekniikan insinööri URA Visma, tietohallinnon päällikkö- ja johtotehtävissä 2002–2011, Rovio, tietohallintojohtaja 2011–

ROVIO PERUSTETTU 2003 LIIKEVAIHTO 158 miljoonaa euroa (2014) HENKILÖSTÖ yli 700

PELIKOKEMUS .

”Pelikehitystiimi vastaa ensisijaisesti hyvästä pelikokemuksesta, mutta myös taustajärjestelmiin on pantu paljon paukkuja. Jos taustajärjestelmä ei toimi, se näkyy välittömästi pelaajalle”, Kalle Alppi toteaa.

Pelimaailma muuttuu koko ajan. Nyt on Alpin mukaan menossa kuluttajatottumusten muutos, ja pelaajat ovat valmiita panemaan rahaa virtuaalisiin hyödykkeisiin. ”Jos ihminen pitää pelikokemusta ja tapahtumaa miellyttävänä, niin mikä minä olen sanomaan, mihin hänen kannattaa investoida.” Alppi muistuttaa, että maksullisissa peleissä Rovio on ollut markkinoilla ylivoimainen. Myös free to play -puolella sen tuotteilla on hänen mukaansa edelleen iso käyttäjäkunta ja latausten määrä. ”Angry Birds -pelejä pelaavat myös monet nuoret ja lapset. Hyvä eettinen kysymys kuuluukin, kuinka paljon rahaa pelaajilta pitäisi saada. Minulla ei ole vastausta siihen.” Pelaavien lasten ja nuorten määrää hän ei pysty kertomaan, koska alle 13-vuotiaista ei saa kerätä mitään tietoa.

Langat aina omissa käsissä ”Me emme ole tehneet koskaan perinteistä ulkoistusta, mutta käytämme kyllä useampaa ekosysteemitoimijaa”, Alppi toteaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Rovio on ulkoistanut konesalitoiminnan ja paikallisen infran operoinnin kumppaneille, paikalliset palvelut pääasiassa Nebulalle. Pilvipalveluiden puolella kumppaneina on taas kansainvälisiä toimijoita, kuten Amazon ja Google, mutta myös suomalaisia konsultointikumppaneita. ”Pidämme langat ja alihankinnat aina omissa käsissämme. Lisäksi ymmärrys ja vastuu on aina talossa. Pyrimme myös toimimaan hyvin riippumat-

tomasti paveluntarjoajista. Jos homma ei toimi, niin sitten vaihdetaan toimittajaa.”

Sovelluskaupat ja mainostoimistot Tietotekniikka-ala on Alpin mukaan muuttunut siinä mielessä, että nyt tehdään aikaisempaa paljon enemmän verkostoituneita, yhteensopivia ja keskenään keskustelevia järjestelmiä. Enää ei hänen mielestään ajatella, että tämä on meidän tietotekniikkaamme, ja se on aivan eri asia

”NYT EHDIMME TEKEMÄÄN ASIOITA, JOITA NORMAALEISSA YRITYKSISSÄ ON TEHTY JO VUOSIA.” kuin muu maailma. Järjestelmät ovat vahvasti yhteydessä sekä kumppaneiden järjestelmiin että ekosysteemeihin. ”Muun muassa kollaboraatiojärjestelmiä ostaa tänä päivänä pilvestä melkein yritys kuin yritys, ja niiden välityksellä on mahdollista keskustella kumppanien kanssa.” Roviolle erittäin tärkeitä kumppaneita ovat sovelluskaupat ja mainostoimistot, joiden kautta yritys saa muun muassa myyntidataa jatkuvasti. ”Rajapinnat ovat tässä avainasemassa. Integraatio ja tietoturva tulevat korostumaan erittäin paljon jatkossa. Rajapinnat ja niiden turvallisuudesta huolehtiminen on todella tärkeää meidän bisneksellemme”, Alppi toteaa. ■

TIVI TOUKOKUU 2015

VUODEN CIO:T 2005-2015

2005 Ismo Platan Ruukin CIO. Nyt vastuulla tietohallinto, toimitusketjun hallinta ja prosessien kehittäminen.

2006

2007

2008

2009

2010

Kari Saarikoski Finnairin CIO.

Päivi Hokkanen Stockmann. Nykyisin A-Katsastuksen CIO.

Jouni Keronen Edelleen Fortumissa. Nyt liiketoimintaprosessien kehitysjohtaja.

John Clarke Jätti Nokian vuonna 2011. Nyt Britanniassa Ernst & Youngin partneri.

Juho Malmberg Siirtyi Koneesta ZenRoboticsin toimitusjohtajaksi.

VALINTAAN VAIKUTTI KOLLEGOJEN LUOTTAMUS TIVI ON VALINNUT Vuoden CIO:n vuodes-

ta 2005 lähtien. Valinnan tärkeimpänä kriteerinä on liiketoiminta-arvon tuottaminen tietotekniikan avulla. ”Kalle Alppi osaa yhdistää teknologian osaamisen liiketoimintaan ja keskittyä vain liiketoiminnoille tärkeisiin asioihin. Hänen kykynsä arvioida näitä asioita on myös kasvanut”, valintaraadin puheenjohtaja, Åbo Akademin professori Tomi Dahlberg perustelee. Hänen mukaansa Alppi pystyy myös pitämään erinomaisen hyvin montaa rautaa

TIVI TOUKOKUU 2015

tulessa ja toimimaan pienellä porukalla. ”Osaamisensa vuoksi hän nauttii niin teknisten asiantuntijoiden kuin liiketoiminnankin luottamusta. Lisäksi hän johtaa keskeltä ilman tarvetta korostaa asemaansa”, Dahlberg kuvailee. Alppi valittiin Suomen yhdenneksitoista Vuoden CIO:ksi toukokuussa. Valinta julkistettiin CIO 2015 -tapahtumassa Helsingissä. VUODEN CIO -VALINTARAATI painotti va-

tietoja viestintätekniikka sekä digitalisaatio ovat tärkeässä roolissa kaikessa organisaation ja samalla Vuoden CIO:n toiminnassa. Valintaraadin puheenjohtajana toimi professori Tomi Dahlberg Åbo Akademista. Raatiin kuuluivat lisäksi Vuoden CIO 2014, Koneen Kati Hagros, Vuoden CIO 2013 Fiskarsin Frans Westerlund, ICT Standard Forumin hallituksen puheenjohtaja Juha Huovinen sekä Tivin päätoimittaja Mikko Torikka.

linnassa viime vuoden tapaan sitä, että

2015

2014

2013

2012

2011

Kalle Alppi Rovio

Kati Hagros Kone, nykyisin palveluliiketoiminnan digitalisaatiosta vastaava johtaja

Frans Westerlund Fiskarsin CIO ja Fiskars Services -yhtiön toimitusjohtaja.

Turkka Keskinen UPM:n CIO.

Antti Koskelin Konecranes. Vuoden alusta Koneen CIO ja globaalista kehittämisestä vastaava johtaja.

CIO vaihtaa työpaikkaa Työpaikat vaihtuvat tiuhaan Suomen tietohallintojohtajien pienessä piirissä. Selvitimme Suomen suurimpien yritysten tietohallintojohtajat. Te ksti Tiina S ilta l a Li s t aus Ti v i n t o i mi t u s j a Ta l e n t u m i n t i e t o p a l ve l u

ivin toimitus listasi nyt viidettä kertaa sadan suurimman Suomessa toimivan yrityksen tietohallintojohtajat. Aineisto on kerätty vuoden 2014 Talouselämä-lehden 500 suurinta yritystä -listalta, ja liikevaihtoluvut ovat

Myös Veikkauksen CIO Reni Waegelein, joka on ollut tehtävässä vuodesta 2011, ja vuodesta 2013 Elisan CIO:na toiminut Petri Pehkonen ovat ensimmäistä kertaa listalla. Vuoden verran OP Ryhmän tietohallintojohtajana työskennellyt Pentti Unkuri siirtyi Samlinkin toimitusjohtajaksi viime vuoden lokakuussa, ja hänen pestinsä peri Petri Imberg.

vuodelta 2013. Yksi asia ei näytä muuttuneen. CIO:t ovat olleet ahkeria työpaikan vaihtajia, ja sama tahti jatkuu. Vuosittain noin joka kymmenes tietohallintojohtaja vaihtaa uuden työnantajan leiriin.

CIO 100 -listan alkupää kaipaa selitystä. Viime vuoden liikevaihdolla CIO-listan ykköspaikan olisi ottanut Neste Oil reilun 15 miljardin

Uusille urille Piiri pieni pyörii. Vuoden vaihteessa Konecranesin tietohallintojohtajasta Antti Koskelinista tuli Koneen uusi CIO, kun Kati Hagros siirtyi yhtiön Palvelut-liiketoiminta -yksikköön vastaamaan digitalisaatiostrategiasta. Konecranesin toimitusjohtajana aloitti vuodesta 2004 yhtiössä työskennellyt Juha Pankakoski. Amer Sportsin CIO Thomas Henkel vaihtoi uusiin tehtäviin, ja tilalle tuli Vesa Hämäläinen Stockmannilta. Stockmannin uutena CIO:na aloitti Petteri Naulapää. Lisäksi uusia nimiä listalla ovat Wärtsilän Jukka Kumpulainen, Nordea Pankki Suomen Tuija Pirttilä, Caverionin Olle Jonsson, Valion Juha Penttilä ja Fazerin Aki Karhu.

Nokia Networks ykkösenä

FAKTA CIO 100 MIKÄ Tivi listasi sadan suurimman Suomessa toimivan yrityksen tietohallintojohtajat MILLOIN Vuosittainen listaus tehtiin nyt viidettä kertaa

VUOSITTAIN JOKA KYMMENES CIO VAIHTAA TYÖNANTAJAA. euron liikevaihdollaan ja Nokia tipahtanut kakkoseksi 12,7 miljardin liikevaihdollaan. Nokian kaikilla kolmella liiketoiminnalla on omat tietohallintojohtajansa, mutta CIO-listalla on Nokian vuoden 2014 liikevaihdosta liki yhdeksänkymmentä prosenttia tehnyt Nokia Networks ja sen CIO Manfred Immitzer. ■

Lista seuraavalla aukeamalla.

TIVI TOUKOKUU 2015

CIO 1–50 NO

NIMI

1. Manfred Immitzer

YHTIÖ

TITTELI

Nokia Networks

CIO

LIIKEVAIHTO MEUR(2

HENKILÖSTÖ (2

23 444

90 388

2. Tommi Tuovila

Neste Oil*

CIO

17 462

5 097

3. Thilo Press

Stora Enso*

CIO

10 544

28 231

4. Turkka Keskinen

UPM-Kymmene*

CIO

10 054

21 898

5. Arto Hiltunen

Kesko*

CIO

9 315

19 489

6. Raimo Mäenpää

SOK*

CIO

8 539

8 897

7. Antti Koskelin

Kone*

CIO

6 933

41 139

8. Patrik Ekström

Outokumpu*

CIO

6 745

13 150

9. Veijo Hartikainen

Sampo*

CIO

6 738

6 832

10. Petri Imberg

OP Ryhmä

CIO

6 534

12 587

11. Tiina Kurki

Varma*

CIO

6 228

565 10 246

12. Pekka Eira

Fortum*

CIO

6 056

13. Juhani Karjasilta

Ilmarinen*

CIO

5 901

535

14. Panu Hannula

Metsä Group*

CIO

4 932

11 222

15. Heikki Kaunisto

North European Oil Trade

Talous-, rahoitus- ja it-johtaja

4 676

16. Jukka Kumpulainen

Wärtsilä*

CIO

4 654

18 749

17. Marko Korhonen

St1 Group*

CIO (St1 Finland)

4 136

312

18. Pirkka Penttinen

Metso*

CIO

3 858

16 687

19. Tuija Pirttilä

Nordea Pankki Suomi*

EVP & Group CIO

3 762

8 937

20. Martti Paajanen

Nordea Henkivakuutus*

BCIO

3 479

130

21. Soili Mäkinen

Cargotec*

CIO

3 181

10 210

22. Janne Puustinen

Valmet*

VP, Information Technology

2 600

12 286

23. Heikki Lahdensuo

Oriola-KD*

CIO

2 599

5 135

24. Olle Jonsson

Caverion*

CIO

2 544

18 071

25. Marko Korhonen

St1 Nordic*

CIO (St1 Finland)

2 499

193

26. Anne Kosonen

HKScan*

Head of ICT services

2 479

7 698

27. Ismo Platan

Rautaruukki*

Johtaja, mm. tietohallinto

2 405

8 955

HUOM.

UUSI

28. Kari Saarikoski

Finnair*

CIO

2 400

5 859

29. Markku Mikkola

Huhtamäki*

CIO

2 342

14 303

30. Tuukka Vepsäläinen

Teboil

CIO

2 296

232

31. Topi Putkonen

ABB*

CIO

2 293

6 328

32. Charlotta Nyström

Kemira*

VP, Information Technology

2 229

4 632

33. Mikael Nurmi

Sanoma*

CTO

2 219

10 043

34. Tapio Vähämäki

Lemminkäinen*

CIO

2 218

7 823

35. Vesa Hämäläinen

Amer Sports*

CIO

2 137

7 370

UUSI

36. Juha Pankakoski

Konecranes*

CDO

2 100

11 987

UUSI

37. Aaro Mutikainen

Lähitapiola Eläkeyhtiö* nyk. Elo(1 CIO

2 067

183

38. Petteri Naulapää

Stockmann*

CIO

2 037

11 422

UUSI UUSI

39. Juha Penttilä

Valio*

CIO

2 029

4 613

40. Esa Viitamäki

Posti Group

CIO

1 977

23 712

41. Laura Oja

HOK-Elanto*

Talousjohtaja

1 916

6 300

42. Olli Nastamo

Outotec*

Senior VP, Operational Excellence

1 912

4 927

43. Reni Waegelein

Veikkaus

CIO

1 858

333

44. Vesa Pirinen

YIT*

CIO

1 743

6 575

45. Aaro Mutikainen

Eläke-Fennia* nyk. Elo (1

CIO

1 724

249

46. Annaliisa Aarnio-Wihuri

Wihuri International*

CIO

1 720

4 968

47. Terhi Nyyssönen

Onvest*

Group CIO (Onninen-konserni)

1 717

4 224

48. Aki Karhu

Fazer*

CIO

1 696

13 762

49. Kim Lindgren

Tieto*

CIO

1 671

15 619

50. Ahti Tirkkonen

Luvata*

CIO

1 570

6 453

Eläke-Fennia ja LähiTapiola Eläkeyhtiö yhdistyivät tammikuussa 2014, 2) vuoden 2013 tiedot

TIVI TOUKOKUU 2015

UUSI (aloitti 2011)

UUSI, 1.5.15 alk.

CIO 51–100 NO

NIMI

51. Petri Pehkonen

YHTIÖ

TITTELI

Elisa*

CIO

LIIKEVAIHTO HENKIMEUR (2 LÖSTÖ (2 1 547

4 320

52. Heikki Mattsson

Nokian Renkaat*

CIO

1 521

4 194

53. Sverker Hannervall

TeliaSonera Finland*

CTO

1 460

3 457

54. Jukka-Pekka Suonikko

VR*

CIO

1 421

10 234

55. Jukka Mäntykivi

Atria*

Group CIO

1 411

4 669

56. Jouko Mäntylä

Tamro

CIO

1 233

473 1 901

57. Anton Westermarck

Alko*

Talousjohtaja

1 175

58. Jussi Teijonsalo

Gasum*

Talousjohtaja

1 147

273

59. Mikko Vastela

Lähitapiola Vahinkovakuutus *

Tietohallintojohtaja, LähiTapiola-ryhmä

1 097

2 573

60. Hannu Harjula

Veho*

CIO

1 042

2 178

61. Kristiina Lammila

Ahlstrom*

CIO

1 015

3 744

62. Janne Jakola

Suomen Lähikauppa*

CIO

1 011

3 420

63. Sinikka Markkula

Orion*

CIO

1 007

3 540

64.

Rettig*

–

974

4 372

65. Jukka-Pekka Luhanko

Lidl Suomi*

CIO

960

3 554

66. Timo Vaara

Hankkija*

CIO

945

924 2 211

–

67. Thomas Ljunggren

Osuuskauppa Hämeenmaa*

Logistiikkapäällikkö

909

68. Juha Malmivaara

Also Nordic Holding*

Operatiivinen johtaja, vastaa it:stä

906

300

69. Karen Waineo

Uponor*

CIO

906

3 649

70. Jim Ditmore

Danske Bank*

VP, Group IT

887

2 286

71. Tommi Kanto

PKC Group*

COO

884

19 206

72. Anna Bergquist

Munksjö*

VP, IT solutions

863

2 216

73. –

Ahlström Capital*

SVP, Strategic development

861

4 727

74. Tero Puukko

Paulig*

CIO

850

1 839

75. Susanna Liukkonen

Vapo*

Johtaja, information management services

846

1 087

76. Sari Torkkola

Patria*

CIO

825

3 614

77. Kari Kulotie

NCC Rakennus

CIO

805

2 005

78. Frans Westerlund

Fiskars*

CIO

799

4 087

79. Sanna Pimiä

Skanska*

CIO

798

2 264

80. Jouni Uusi-Seppä

Pirkanmaan Osuuskauppa*

Talousjohtaja

789

1 901

81. Bassim Haj

Yara

Talousjohtaja

785

913

82. Peter Klenberg

Tuko Logistics

Johtaja, ict:n ja liiketoiminnan kehittäminen

776

555

83. Janne Aalto

DNA*

CIO

766

1 506

84. –

Norilsk Nickel Harjavalta

–

761

267

85. Björn Ekstedt

Sandvik Mining And Construction Global CIO

734

1 860

86. Pekka Törmänen

Pohjolan Voima*

CIO

722

270

87. Kari Seinijoki

Osuuskauppa Arina*

CIO

720

1 582

88. Tuomo Svanlund

Consolis*

It-johtaja

712

4 806

89. Kari Kuosmanen

Kuusakoski*

CIO

712

2 675

90. Pasi Karhapää

Tokmanni*

CIO

711

2 955

91. Johan Engvall

Sanitec*

CIO

702

6 516

92. Timo Tolska

Raha-automaattiyhdistys*

CIO

697

1 636

93. Mika Hynninen

SRV Yhtiöt*

CIO

679

949

94. –

Planmeca*

–

679

2 590

95. Harri Karjalainen

Lassila & Tikanoja*

CIO

668

8 267

96. Per Lundquist

Cramo*

CIO

657

2 463

97. Ukri Hokkanen

Tikkurila*

Group ICT Director

653

3 262

98. Vesa Erolainen

Pöyry*

CIO

651

5 889

99. Mats Munkhammar

Ramirent*

CIO

647

2 740

Lähitapiola Henkiyhtiö

CIO

645

405

100. Mikko Vastela

HUOM. UUSI (aloitti 2013)

Hajautettu

Ulkoistettu

UUSI Ei tietoa

Ei tietoa

TIVI TOUKOKUU 2015

ICT STANDARD FORUM

DIGIAIKAAN .

Ulkoistamisen myötä UPM:n tietohallinto keskittyy liiketoiminnan tukemiseen.

UPM ottaa loikan digiaikaan Metsäyhtiö on viime vuosina ruuvannut it-palvelujaan. Nyt yrityksen tietohallinto koulutetaan tukemaan liiketoimintaa esimerkiksi pilvipalveluiden ja mobiilitekniikoiden avulla. Teksti Juha Huov i n e n j a Ka t r i Ri i k o n e n Kuvat Ve sa - M a t t i V ä ä r ä j a J u ssi R a t i l a i n e n

PM toteuttaa laajan valmennusohjelman, jonka tavoitteena on varmistaa koko it-henkilöstön osaaminen muuttuneessa toimintaympäristössä ja kyky tukea liiketoimintaa entistä paremmin. Valmennuksen päätavoite on kehittää erityises-

TIVI TOUKOKUU 2015

ti ei-teknistä osaamista, kuten it-palveluiden hallintaa, ostettujen palveluiden johtamista sekä toimimista yhdessä liiketoiminnan kanssa. ”Yhtiön it:ssä on tehty isoja muutoksia viimeisten kolmen vuoden aikana. Yhtiö on ulkoistanut merkittävän osan sovellus- ja infrastruktuuripalveluista

toimittajille, ja ulkoistamisten myötä tietohallinnossa pystytään keskittymään entistä paremmin palveluiden integrointiin ja liiketoiminnan kehittämisen tukemiseen”, UPM:n it-strategiasta vastaava johtaja Mikko Wecksten kertoo.

Yhteinen kieli Muutos on luonut uusia osaamistarpeita it-henkilöstölle, ja valmennusohjelman avulla varmistetaan, että henkilöstön osaaminen pysyy liiketoiminnan ja palveluratkaisujen kehittymisen vauhdissa.

KOKO IT-HENKILÖSTÖ SUORITTAA TIETOHALLINTOMALLIN PERUSTUTKINNON.

mallin digiaikaan, tehtiin yllättävä havainto. Digitaalisuus ei tuo yhtään uutta johtamistehtävää, mutta sen vaikutukset ulottuvat kaikkialle. Kehittämistä tehdään yrityksissä entistä enemmän ja ketterämmin, palveluiden luotettavuuden merkitys kasvaa ja arkkitehtuurien pitää olla aiempaa avoimempia. Olennaisin asia on kuitenkin lisääntyvä yhteistyö liiketoiminnan kanssa. It:n ja liiketoiminnan kehittäminen kulkevat käsi kädessä. Koneen kanssa uudistettu projektimalli on esimerkki digitaalisuutta tukevista asioista, joissa yhdistyvät ketteryys ja kontrolli. Samaa tavoitetta tukee myös Fortumin, Nesteen, Pöyryn ja Sanoman kanssa kehitetty palvelujohtamisen malli. Digitaalisuus vaatii nopeutta, mutta samalla myös kontrollin merkitys kasvaa. Uusi Tietohallintomalli julkaistaan 28.5. Berliinissä Nordic Strategy Forum -tapahtumassa kaikille avoimena versiona. Julkaisu tapahtuu digitaalisessa muodossa. ■

”Modernilta tietohallinnolta odotetaan, että se ymmärtää esimerkiksi digitalisaation, pilvipalveluiden ja mobiilitekniikoiden luomat mahdollisuudet tuottaa liiketoimintahyötyä yritykselle. Lisäksi ithenkilöstön odotetaan osaavan jalostaa ja kommunikoida nämä mahdollisuudet selkeästi ja vakuuttavasti liiketoiminnalle”, Wecksten sanoo. Keskeinen elementti valmennuksessa on luoda yhteinen kieli ja viitekehys it:n johtamiseen ja kehittämiseen. Tavoitteen toteuttamiseksi UPM:n koko it-henkilöstö suorittaa Tietohallintomallin perustutkinnon sekä osallistuu seuraavan 18 kuukauden aikana ict-johtamisen valmennusohjelmaan.

FAKTA TIETOHALLINTOMALLI SUOMEN käytetyin tietohallinnon johtamisen viitekehys. Avoimen standardin parhaat käytännöt ja työkalut ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. MALLIA ylläpitää ja kehittää ICT Standard Forum ja sen kansainväliset yhteisöt. YHTEISÖÖN kuuluu yli 10 000 jäsentä 23 maasta. KÄYTÖSSÄ yli puolessa Suomen TOP100yrityksistä sekä lukuisissa julkishallinnon organisaatioissa. KOLMAS versio julkaistaan toukokuussa Berliinissä Nordic Strategy Forum -tapahtumassa. LISÄTIEDOT ictstandard.org, tietohallintomalli.ﬁ

Digiajan johtamismalli Digitaalisuus ja esineiden internet mullistavat liiketoiminnan.Yritysten pitää uudistua tai ne kuihtuvat pois. Tietohallintojohtajasta pitää kuoriutua digijohtaja, tai hänellekin käy huonosti. Näin analyytikot ja konsultit meille kertovat. Pitäisikö uskoa? Tietohallintomallin kolmannen version työstäminen alkoi keväällä 2014 yhteistyössä ICT Standard Forumiin kuuluvien organisaatioiden kanssa. Kehitystyöhön panoksensa ovat antaneet muun muassa Kone, VR, Neste Oil, Sanoma, Fortum, Saab ja Pöyry. Kolmas versio huomioi erityisesti digitalisaation mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet sekä palveluintegraation merkityksen kasvun organisaatioissa.

Digitaalisuus vaatii nopeutta Kun ICT Standard Forum uudisti Tietohallinto-

TIETOHALLINTOMALLI TUKEE DIGITALISAATIOTA ■ ■

■

■ ■

Tietohallinnon pitää osallistua aktiivisesti liiketoiminnan digitaalisuuden kehittämiseen. Johtamisen tulee ulottua yrityksen rajojen ulkopuolelle kattamaan myös digitaalisuuden edellyttämät ekosysteemit. Hankinnan tärkein tehtävä on edistää toimittajien palveluiden ja yhteistyön jatkuvaa kehittämistä digitaalisuuden tarpeisiin. Kilpailuttaminen on yksi keino nopeuttaa kehitystä. Projektien ja palveluiden johtaminen yhdentyvät digikehittämisen putkeksi. Palveluintegraatio nousee tärkeimmäksi palvelujohtamisen tehtäväksi. Siinä huomioidaan myös digipalveluiden tietoturvavaateet.

Juha Huovinen on ICT Standard Forumin hallituksen puheenjohtaja ja Katri Riikonen on Soﬁgate CIO-innovaatiokeskuksen johtaja.

TIVI TOUKOKUU 2015

PAKETTIBISNES KASVOI . Nyt nor-

maalina kuukautena kuljetetaan yhtä paljon tavaraa kuin ennen joulusesongin aikana.

Isompi siivu verkosta Suomalaiset toimijat ovat huonoja verkkokaupassa. Se on myös Postin ongelma. Te ksti Tiina S ilta l a Kuva Po s t i

osti on joutunut viime aikoina kovan ryöpytyksen kohteeksi. Yhtiön viime vuoden tilinpäätös kertoo miksi. Suomen heikko yleinen taloustilanne, ruplan arvon romahtaminen ja kova kilpailu Skandinaviassa näkyvät liikevaihdon laskuna ja liiketuloksen heikkenemisenä. Ne ovat kuitenkin tekijöitä, joihin yhtiö ei juurikaan pysty vaikuttamaan. Huolestuttavaa on sen sijaan se, että verkkokaupan siivittämä pakettipalveluiden kasvu hiipui edellisvuoden neljästä kahteen prosenttiin. Mikä meni pieleen, Postin tietohallintojohtaja Esa Viitamäki? ”Ei oikeastaan mikään. Aina voi tietysti kysyä, olemmeko me reagoineet riittävän nopeasti. Postin kannalta ongelma on se, että suomalaiset toimijat ovat huonoja verkkokaupassa. Kilpailu tulee ennen kaikkea ulkomailta”, hän sanoo. Viitamäki muistuttaa, että Postin pakettibisnes on kasvanut viime vuosina merkittävästi: nyt normaalina kuukautena kuljetetaan yhtä paljon tavaraa kuin ennen joulusesongin aikana. ”Totta kai me me haluaisimme vielä suuremman osan markkinoista. Sen eteen teemme nyt kovasti töitä”, hän vakuuttaa.

Posti pyrkii tiedon hubiksi Tavaroita, joita ennen kuljetettiin laivoittain ja konteittain vähittäis- tai tukkukauppoihin, kuljetetaan nyt paketti kerrallaan suoraan kuluttajille. ”Niin verkkokauppa kuin logistinen ketjukin vaativat paljon informaatiota ja sen välittämistä. Posti

TIVI TOUKOKUU 2015

pyrkii arvoketjussa ylöspäin tiedon integraattoriksi eli hubiksi, joka yhdistää digitaaliset tietovirrat ja fyysisen tavaroiden logistiikan. Ict:llä on ratkaiseva vaikutus siihen, miten siinä onnistutaan.” Kaupan siirtyminen verkkoon synnyttää uusia liiketoimintamalleja. Alalla puhutaan drop shipping -malleista, jossa verkkokauppa ei myy omaa varastoaan vaan kolmannen osapuolen varastoa – tai store dropping -mallista, joka tarkoittaa sitä, että myymälän hylly toimii varastona. Viitamäen mukaan kyse ei ole tulevaisuuden skenaariosta vaan tästä päivästä. ”Me olemme tuoneet alkuvuonna suurimman osan tällaisesta toiminnallisuudesta Postin järjestelmiin. Sillä tavalla me voimme olla se, joka yhdistää myymälöiden hyllyt sekä kolmansien osapuolten, Postin ja asiakkaan varastot. Ensimmäiset asiakassopimukset on jo tehty.”

Meni jo, vai menikö? Logistiikkamarkkinoiden kova kilpailu näkyy Suomea enemmän Skandinavian markkinoilla ja on johtanut Postin logistiikkatoiminnan supistumiseen siellä. Ovatko ulkomaalaiset kilpailijat ajaneet ohi uusien teknologioiden käyttöönotossa? ”Eivät minun mielestäni. Mikään Suomessa toimiva alan yritys ei ole meitä oleellisesti edellä tällaisissa drop shipping ja store dropping -palveluissa, joilla autamme verkkokauppoja sitomaan vähemmän pääomaa ja parantamaan sitä kautta kannattavuuttaan.” ■

FAKTA POSTI MIKÄ neljä liiketoimintaryhmää: Postipalvelut, Pakettija logistiikkapalvelut, Itella Venäjä, Opus Capita LIIKEVAIHTO 1,86 miljardia euroa vuonna 2014 TYÖNTEKIJÄT noin 24 600

CIO:N KYNÄSTÄ

Muutos on kuin kova urheiluharjoitus ”MIKÄ ON, kun taidot ei riitä? Mikä on, kun ei onnistu?”, laulaa Martti Servo klassikkokappaleessaan. Vaikka kyseinen laulu kertookin lähinnä asenneongelmasta, huoli osaamisen riittävyydestä on siinä konkreettinen. Tietohallinnon työntekijöillä on jatkuvasti sama huoli. Tehtävämme on olla teknologiaa liiketoimintaan yhdistäviä asiantuntijoita, jotka kykenevät osaamisellaan ohjaamaan ja auttamaan niin sisäisiä kuin ulkoisiakin sidosryhmiä. Ict-teknologian nopea kehittyminen on positiivinen ilmiö mutta osaamisen kannalta erittäin haasteellinen. KILPAURHEILUN KALTAISEN systemaattisen harjoittelun

tuominen osaksi osaamisen kehittämistä on kiehtonut minua jo pitkään. Kilpaurheilussa uudistuminen on elinehto. Tavoite ei ole vain selviytyä vaan selviytyä muita paremmin. Absoluuttinen tulos on usein epäoleellinen, koska voitto ratkaistaan suhteessa muiden kilpailijoiden suorituksiin. Sama periaate pätee useimmissa liiketoiminnoissa. Myös tietohallinnon tekemisen tasossa tulee olla valmis kilpailemaan. Tehtäviimme kuuluu yhä enemmän liiketoiminnan kannalta parhaiden ratkaisujen koostaminen valmiista komponenteista. Suuret muutokset vaativat yksilöltä ja organisaatiolta uudistumiskykyä. Opimme yksilöinä ja organisaatioina huomattavasti normaalia nopeammin suuren toimintamallimuutoksen keskellä. Uuden oppiminen vaatii vanhoista rutiineista poikkeamista ja epämukavuuden sietämistä. Toisaalta liian monta tai suurta muutosta liian lähekkäin johtaa tiimin väsymiseen ja toiminnan tason notkahtamiseen. Muutos on kuin kova urheiluharjoitus, se kehittää pitkällä aikavälillä mutta rasittaa lyhyellä. HARJOITTELUN SUUNNITTELUSSA pyritään kaventa-

TOMMI OVILA TUOVILA Kirjoittaja on Neste Oilin tietohallintojohtaja

maan tavoitteiden ja nykykunnon välistä välimatkaa. Tietohallinnossa tavoitteet johdetaan strategiasta ja arkkitehtuurista, mutta myös niitä on syytä mitata suhteessa kilpailijoihin. Jos tavoitteet eivät vie kohti parhaiden suorituksia, ne ovat liian vaatimattomia, eivätkä palvele yrityksen kilpailukykyä. Tavoitteita ei tule asettaa oman osaamistason mukaan, vaan vaatimus osaamistasosta asetetaan tavoitteiden mukaan. Siinä missä urheilija harjoittelee voimaa, taitoa, taktiikkaa ja kestävyyttä, tietohallinnon asiantuntija harjoittelee liiketoimintalogiikkaa, teknologiaa, toimintamalleja ja yhteistyötä. Mittaaminen on kilpaurheilussa itsestäänselvyys. Se on aivan avainasia myös tietohallinnon kehittämisessä: ei mittaamisen määrä vaan oikeiden mittarien seuraaminen. Sopivan mittariyhdistelmän löytäminen on yksi tietohallintojohtajan tärkeimmistä tehtävistä. HYVÄ TIIMI sekä avoin ja turvallinen ilmapiiri ovat

kaiken osaamisen kehittämisen perusta. Esimiehelle lankeaa oppimisessa valmentajan rooli. Tietohallinnossa se on pelaajavalmentajan tehtävä, jossa tiimin osaamisen kehittäminen yhdistyy oman osaamisen kehittämiseen. Kilpaurheilussa oikean palautumisajan tietäminen on yksi kriittisimmistä menestystekijöistä. Harjoitella ei saa liian tiheästi eikä liian harvoin. Toistuvista oikein ajoitetuista ja onnistuneista harjoituksista seurauksena on pysyvä suoritustason nousu. Kun tietohallinnon tehtävissä alkaa tuntua siltä, että osaaminen riittää, on palautuminen tapahtunut ja aika otollinen seuraavalle harjoitukselle. ■

”TAVOITE EI OLE VAIN SELVIYTYÄ, VAAN SELVIYTYÄ MUITA PAREMMIN.”

TIVI TOUKOKUU 2015

Crm tekee myyjästä ﬁksumman Kaikki asiakkuudenhallinnan ohjelmistot eivät ole yhdestä puusta veistettyjä. Testasimme kuusi crm:ää, kolme suuren valmistajan järjestelmää ja kolme haastajaa. Teksti ja te stit Ol l i Su l o p u i s t o j a J u h a J a a k k o l a Ku v a t M i k k o M a k k o n e n

un yrityksen toimintaa halutaan tehostaa, apua haetaan usein uusista tietojärjestelmistä. Jos aiemmin myyjät ovat pitäneet kaiken tiedon omassa päässään ja johtajille tarkoitetut raportit ovat syntyneet käsipelillä Excelissä, eikö kannattaisi panna kaikki tiedot asiakkuudenhallintajärjestelmään eli crm:ään? Data pysyy tallessa ja kaikki näkevät, mitä myyjät tekevät. Ohjelmistot eivät kuitenkaan ratkaise yrityksen toimintaan liittyviä pulmia. Jos yritys ei tunne omaa myyntiputkeaan alusta loppuun saakka, tietojärjestelmän käyttöönotto johtaa todennäköisesti hukattuihin työtunteihin, hapantuvaan tietoon ja myyjiin, jotka käyttävät energiansa kaikkeen muuhun kuin tietojen syöttämiseen crm:ään.

TIVI TOUKOKUU 2015

VALTTINA SOVELLUSKAUPPA . Blanccon

Ari Korpelainen pitää AppExchange-sovelluskauppaa Salesforcen crm-järjestelmän yhtenä vahvuutena.

Vertailimme kuutta crm-ratkaisua. Microsoft Dynamics CRM ● Nimble ● Oracle Sales Cloud ● Pipedrive ● Salesforce Sales Cloud ● SuiteCRM ●

TIVI TOUKOKUU 2015

MOBIILIN MAHDOLLISUUDET . Blanccon

Ari Korpelainen arvioi, että käytettävyyden parantaminen edistäisi crm:n mobiilikäyttöä.

Tallenna tarpeeksi tietoa Blanccossa sisäisten järjestelmien johtajan Ari Korpelaisen tehtävä on huolehtia siitä, että Salesforcen crm-järjestelmä toimii yrityksen tarpeita vastaavalla tavalla. Tiedonhävitysteknologiaa myyvän Blanccon malli pohjautuu pitkälti myyntimahdollisuuksiin. Ennen kuin sellainen syntyy, tarvitaan kiinnostunut potentiaalinen asiakas eli myyntislangissa liidi. Löytääkseen liidejä Blanccon myyjät kiertävät esimerkiksi messuilla ja ottavat potentiaalisiin asiakkaisiin yhteyttä sähköpostitse ja puhelimella. Kun liidi löytyy, sen lähde pitää kirjata muistiin. Tiedon avulla myyjät osaavat lähestyä asiakasta hänen tarpeisiinsa sopivasti. Samalla yritys voi vähentää huonosti kohdennettua markkinointia.

”KUN MYYNTIPROSESSI ON KUNNOSSA, CRM PALJASTAA HAMPAANSA.” Laatu vaatii ylläpitoa. ”Vähintään kerran kuukaudessa täytyy pitää siivouspäivä”, Korpelainen sanoo. Jokaisesta myyntimahdollisuudesta on syötettävä Salesforceen tietty määrä pakollisia tietoja, sillä ilman niitä myynnin seuraaminen ei onnistu tarpeeksi tarkasti. Vaaditut tiedot ovat asiakkaan ja tarjouksen nimi, onko kyseessä uusi vai vanha asiakas, miten pitkällä myyntiputkessa ollaan, tarjoukseen sisältyvät tuotteet, kaupan loppuunsaattamispäivä ja liidin lähde. Viime vuosina Blanccossa on virtaviivaistettu tätä

TIVI TOUKOKUU 2015

myyjien paljon käyttämää näkymää mahdollisimman paljon. Liian pitkälle siinä ei voi mennä. ”Jos myyjä syöttäisi vain neljä tietoa, ei tuotetukemme saisi siitä selvää. Sitten palaa rahaa, kun neljä henkeä yrittää selvittää, mitä lomalle mennyt myyjä on luvannut toimittaa. Pitää arvostaa asiakasta sen verran, että kirjaa tiedot niihin kahdeksaan kenttään”, Korpelainen sanoo. Tärkeitä kirjattavia tietoja ovat myyntivaihe ja loppuunsaattamispäivä. Yhtiön laskutus perustuu yhä enemmän vuosittaisiin tilauksiin kertakaupan sijasta. Kaupantekopäivä puolestaan määrää valuutan vaihtokurssin, jota tilauksen loppusummaan sovelletaan. Viimeaikaisten kurssivaihteluiden takia tarkka päivämäärä voi vaikuttaa paljonkin siihen, miltä myyntiennuste näyttää ja mitä jää viivan alle. Pakolliset tiedot ja myyntiputken vaiheet, joita Blanccolla on käytännössä neljä, ovat määriteltävissä Salesforcen omilla työkaluilla.

Ohjelmisto ei pelasta Blanccon tie Salesforceen kulki muutaman etapin kautta. Ensin käytettiin sähköpostia, sen jälkeen tietoja kirjattiin lisäksi muistiin Excel-taulukoihin, ja sitten siirryttiin käyttämään Microsoftin crm-ohjelmistoa. Tämä tapahtui 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä eli aikana ennen pilvipalveluita. ”Määrittelimme ihan väärän myyntiprosessin, monimutkaisen ja raskaan”, sanoo toimitusjohtaja Kim Väisänen. Hän lisää, että järjestelmän valinta on tietyssä määrin epärelevanttia. Jos myyntiprosessi ja tiedot eivät ole kunnossa eikä niitä iteroida koko ajan paremmiksi, ei parhaastakaan ohjelmistosta ole apua. ”Liian paljon luotetaan siihen että kyllä minä tä-

män muistan”, Väisänen sanoo. Kun myyntiprosessi on kunnossa, alkaa crm paljastaa hampaansa ja kun relevanttia tietoa alkaa kertyä, päästään ennustamaan tulevaa myyntiä. Blanccossa sitä ryhmitellään muun muassa uusasiakashankinnan määrän ja asiakasryhmien mukaan. Myös uusien myyjien sisäänajaminen helpottuu, kun tiedot on kirjattu järjestelmään sen sijaan, että ne olisivat ripoteltuina pitkin poikin sähköpostia ja muistiinpanoja. Salesforce osaa synkronoida postit Outlookin kanssa niin, että asiakkuuden siirtyessä uudelle myyjälle myös viestihistoria siirtyy. Blancco otti Salesforcen käyttöön vuonna 2008. Valintaa tehtäessä vaakakupissa painoivat laajentumismahdollisuudet ja ohjelmiston kasvuvara, koska Blanccon myynti on kansainvälistä. ”Aluksi osa johdosta oli sitä mieltä, että onko tämä vähän järeä ja eikö pärjättäisi pienemmällä systeemillä”, Korpelainen sanoo. Mahdollisuus määritellä myyntivaluutat vaihtokursseineen ja käyttöliittymän kieli käyttäjäkohtaisesti on osoittautunut vahvuudeksi. Salesforce on myös hakenut kasvua Aasiasta, mistä kertoo esimerkiksi viime joulukuussa Japaniin avattu uusi palvelinkeskus. Se näkyy aasialaiskäyttäjille nopeampina vasteaikoina itse sovelluksessa.

Raportteja myyjille ja johdolle Raportointi on tärkeä osa asiakkuudenhallintaa. Myyjät tarvitsevat mittareita sekä omaan käyttöönsä että myyntijohdolle, jotta kaikki pysyvät selvillä tilanteesta ja osaavat kohdentaa työpanoksensa mahdollisimman hyvin. Jos myyjä esimerkiksi tarvitsee lisää kauppoja tällä vuosineljänneksellä, hän saa nopeasti listattua tärkeimmät asiakkaat suuruusjärjestyksessä. Crm:n ansiosta myyjät tietävät myös, mitä asiakkaille on myyty aiemmin. Se helpottaa uusien tarjousten tekemistä. ”Vanhalle asiakkaalle on neljä viisi kertaa helpompaa myydä jotain lisää kuin hankkia uusi asiakas”, Korpelainen sanoo. Myyntijohdon raporteissa keskitytään nykyään tuotteiden sijasta laskutukseen. Blanccossa hyödynnetään raporttien visualisointeja, jotka Salesforcessa kulkevat mittaristojen eli dashboardien nimellä. Niistä on hyötyä etenkin ylimmälle johdolle, joka saa asiakas- ja tuotesegmenttien mukaan ryhmitellyn tiedon yhdellä silmäyksellä. ”Jos siitä ottaisi printin, yhdellä A3:lla näkisi erittäin hyvin nykytilanteen ja ennusteen”, Korpelainen kuvailee.

Muokkaaminen tehostaa toimintaa Ohjelmiston muokkaamiseen on kolmen eri tason tarpeita. Käyttäjien oikeuksien tai raporttien mää-

MIKSI OTTAA CRM KÄYTTÖÖN?

1 Se helpottaa myyjän työtä. Oli myyjiä vaikka vain yksi, hänellä on hoidettavanaan enemmän asiakkaita ja tapahtumia kuin hän pystyy muistamaan.

2 Se helpottaa myynnin johtamista. Ajantasainen tieto myyjän kontakteista sekä avoimista ja suljetuista kaupoista auttaa näkemään, mihin suuntaan työpanosta pitäisi ohjata.

3 Se auttaa henkilöstöhallintaa. Kun tiedot asiakkaista ja asiakkaiden kanssa sovituista asioista ovat tallennettuna yhteen paikkaan, kaikki tietävät mikä tilanne on. Näin lomat tai henkilöstön vaihtumiset eivätkä lamauta myyntityötä.

4 Varo kuitenkin rohmutautia. Liian yksityiskohtaisesti määriteltyä järjestelmää ei jaksa käyttää kukaan, jolloin sen hyöty alkaa laskea nopeasti.

rittelyn tapaiset muutokset voidaan tehdä yrityksen sisäisin voimin. Periaatteessa myyjätkin voivat tehdä raportteja, mutta Salesforcen monipuolisuus tulee helposti vastaan. ”Jos ei ymmärrä systeemiä, sieltä ei saa kuin murto-osan siitä tiedosta, mitä haluaa”, Korpelainen sanoo. Samaan yksinkertaisten muokkausten kategoriaan kuuluvat kolmansien osapuolten kehittämät laajennukset, joita löytyy Salesforcen App Exchange -kaupasta. Se on Korpelaisen mukaan eräs Salesforcen vahvuuksista. Esimerkiksi kaksoiskappaleiden poistaminen yhteystiedoista sujuu tarkoitukseen räätälöidyllä ohjelmalla huomattavasti tehokkaammin kuin käyttämällä sisäänrakennettuja työkaluja. Hieman syvemmälle meneviä tarpeita varten Blancco on ostanut Salesforcelta suuren määrän

”LIIAN PALJON LUOTETAAN SIIHEN ETTÄ KYLLÄ MINÄ TÄMÄN MUISTAN.” erilaisia koulutusmateriaaleja ja nopean vasteajan tuotekehitystuen. Sen ansiosta järjestelmän kovakoodattuja palikoita voidaan muuttaa joko itse tai toimittajan avulla. Kolmannen tason muodostavat integraatiot laskutuksen ja kirjanpidon tapaisten järjestelmien kanssa. Niitä on teetetty ulkopuolisilla asiantuntijayrityksillä. Blanccon crm on kytketty tiiviisti sekä tuotetukeen että lisenssinhallintaan, joka tarkistaa, miten pitkään asiakkaan käyttöoikeus Blanccolta ostettuun palveluun on voimassa. Jälkimmäinen järjestelmä voi kertoa myyjille automaattisesti, milloin tilaus on päättymässä. ”Myyjät arvostavat sitä, että he saavat muistutuksen asiakkaan lisenssien vanhenemisesta esimerkiksi neljän viikon päästä. Silloin pitäisi kontaktoida ja saada sopimusta jatkettua”, Korpelainen sanoo. Automatisoinnin saa vietyä niinkin pitkälle, että järjestelmä lähettää tiedon tilauskauden orastavasta päättymisestä suoraan asiakkaalle ja ehdottaa tälle sopimuksen automaattista jatkamista. Korpelaisen arvion mukaan Blanccon noin 50 myyjästä viidennes käyttää Salesforcen älypuhelinsovelluksia ja loput käyttävät selainpohjaista järjestelmää kannettavilla tietokoneilla. ”Tavoitteena on saada mobiilipuolen käytettävyys vielä paremmalle tasolle. Siellä olisi paljon mahdollisuuksia”, hän sanoo. ■

TIVI TOUKOKUU 2015

MICROSOFT DYNAMICS CRM

SALESFORCE SALES CLOUD

PIPEDRIVE

Arvosana 8,8 Hinta 49,80 €/käyttäjä/kk

Arvosana 8,6 Hinta 70–270 €/käyttäjä/kk

Arvosana 7,9 Hinta 9 €/käyttäjä/kk

+ Microsoft-yhteensopivuus + laajuus + Windows Phone -sovellus - massiivisuus

+ kattava + kokoonsa nähden nopea omaksua + valtavasti lisäosia - hintava

+ halpa hinta + myyjävetoinen - ei suomennettu - integraatioiden niukkuus

Microsoft Dynamics CRM on ylitsevuotavainen. Se on erittäin laaja ja monipuolisesti muokattavissa oleva tuote, joka tuntuu ainakin aluksi monimutkaisemmalta kuin vaikkapa Salesforcen Sales Cloud. Sisäänrakennetut ominaisuudet ovat monipuoliset. Esimerkiksi asiakas- ja tuotetiedot, kampanjat, myyntimateriaalit ja laskut onnistuvat kaikki suoraan crm:stä ilman laajennuksia. Dynamicsin suosio takaa sen, että myös sille on kehitetty paljon lisäosia. Yhteiselo Microsoftin omien palveluiden kanssa sujuu. Ominaisuuksien puolesta Dynamics CRM ei kalpene peruskäytössä Salesforcelle tai Oraclelle. Monelle yritykselle selkein valintakriteeri lieneekin se, millaisia muita palveluita on jo käytössä ja miten tiukasti crm-järjestelmä halutaan niihin integroida. Vaikka Dynamics CRM:stä on myös natiivisovellus Windows 8:aan, ei selainkäyttö tunnu paljonkaan kömpelömmältä. Ainakin hiiren kanssa selain voi jopa olla näppärämpi, sillä Windows-ohjelma tuntuu kosketusnäyttökäyttöön suunnitellulta. Älypuhelinsovellukset ovat saatavissa kaikille kolmelle alustalle, tosin testin aikana jopa Windows Phone -sovellus kaatuili silloin tällöin.

Salesforce on asiakkuudenhallinnan ja pilvipalveluiden jättiläinen, mikä näkyy myös sen crm-tuotteessa. Hieman laskutavasta riippuen neljää tai kuutta erilaista hinnoittelumallia tarjoava Sales Cloud venyy suurten yritysten tarpeisiin. Sen käyttäminen ei kuitenkaan ole ylivoimaista pienemmällekään ﬁrmalle. Sales Cloud sisältää muun muassa asiakastiedot, tuotetiedot ja hintakirjat, raportointi- ja ennustetyökalut sekä Chatter-nimisen ryhmätyökalun, joka kertoo halutulla tarkkuudella kaikkien käyttäjien viimeaikaiset toimenpiteet ja antaa mahdollisuuden kommentoida niitä julkisesti tai yksityisesti. Järjestelmään voi ladata dokumentteja sekä synkronoida kalenterit ja sähköpostit Outlook-lisäosan avulla. Myös Google Apps on tuettu. Salesforcen crm-palvelu on laajalti muokattavissa. 70 euron kuukausihintainen Professional-versio sisältää useimmat ominaisuudet, mutta esimerkiksi useiden erilaisten myyntiprosessien määrittely vaatii kalliimman Enterprise-tilauksen. Lisäksi Salesforcella on paljon kolmansien osapuolten kehittämiä laajennuksia, jotka otetaan käyttöön AppExchange-sovelluskaupan kautta. Älypuhelinsovellus on kattava, tosin Windows Phone -versio puuttuu.

Pipedrive edustaa koulukuntaa, joka ei kilpaile ominaisuuksien lukumäärällä vaan käytön sujuvuudella. Se on suunniteltu myyjien tarpeet edellä ja sen käytön perusteiden omaksuminen käy helposti. Sen sijaan että kauppaprosessin vaihe merkittäisiin valitsemalla oikea kohta pudotusvalikosta, raahataan laatikko yhdestä sarakkeesta toiseen. Pipedrive pyrkii esittämään mahdollisimman monia asioita havainnollisella tavalla jo itse käyttöliittymässä, kun yleensä visualisoinnit ovat erillinen osa crm-järjestelmää. Sama yksinkertaisuuden eetos kulkee läpi koko ohjelman. Asiakkaiden yhteystietojen syöttäminen on tehty helpoksi, mutta myös myyntiprosessin vaiheiden määrittely on huomattavasti suoraviivaisempaa kuin Salesforcessa. Silti myös epäloogisuuksia löytyy. Virolaisen startupin kehittämä Pipedrive on integroitavissa parinkymmenen palvelun kanssa, joukossa Googlen palvelut ja muita webpohjaisia järjestelmiä. On mahdollista, että Pipedriven rajoitukset tulevat tässä kohtaa vastaan, jos asiakasyritys ei ole enää aivan pieni. Ohjelmalla on Android- ja iOS-älypuhelinsovellukset, jotka tuntuvat poikkeuksellisen viimeistellyiltä ollakseen yrityskäyttöön tarkoitettuja. Pipedriven käyttöliittymää ei ole suomennettu.

TIVI TOUKOKUU 2015

NIMBLE

SUITECRM

ORACLE SALES CLOUD

Arvosana 7,7 Hinta 14 €/käyttäjä/kk

Arvosana 6,8 Hinta 0 €, saas-versiona 14 €/käyttäjä/kk

Arvosana 7,6 (ei vertailukelpoinen) Hinta 50–75 €/käyttäjä/kk

+ erilainen lähestymistapa + toimivuus muiden crm-palveluiden kanssa - sopiiko Nimblen ajattelumalli kaikille? - rajoittunut myyntitoiminnallisuus

+ hinta + perustoiminnallisuus - puutteelliset toiminnot - keskeneräinen

+ integraatiot Oraclen palveluihin + Outlook-lisäosa - järjestelmän konﬁguroiminen

Nimble eroaa kaikista muista testin ohjelmista siinä, että se on rakennettu yhteystietojen ympärille. Websovelluksena sekä selain- ja sähköpostilisäosana toimiva Nimble kokoaa yhteen paikkaan kaiken kontakteista löytämänsä tiedon ja auttaa siten muodostamaan keskusteluyhteyden asiakkaan kanssa. Palvelun aloitusnäkymä on päivittäiskalenteri, johon palvelu nostaa muistutukset tärkeäksi merkittyjen ihmisten kontaktoimisesta, sinulle lähetetyistä viesteistä ja tekeillä olevista kaupoista. Nimble tekee siihen linkitettyjen palveluiden viesteistä yhden yhdistetyn viestilistan, josta voi vastata niin sähköposteihin kuin Twitter-mainintoihin ja Facebookviesteihin. Nimbleen sisältyy myös myyntiputki, mutta se on toiminnaltaan varsin yksinkertainen. Lisäksi Nimblessä on yksinkertaiset ryhmätyöominaisuudet, kuten mahdollisuus siirtää liidejä vastuuhenkilöltä toiselle ja jaetut muistiinpanot. Itse asiassa Nimbleä voi käyttää yhdessä muiden crmohjelmistojen kanssa, sillä selainlisäosa tunnistaa tai ainakin yrittää tunnistaa kaikki nimiä sisältävät hyperlinkit. Älypuhelinsovellus rajoittuu pelkkään yhteystietojen tarkasteluun, myyntitietoja sillä ei pysty päivittämään.

SuiteCRM on joukon ainoa avoimen lähdekoodin (GNU AGPL) ohjelma. Se perustuu SugarCRM-ohjelmistoon, jonka avoimen lähdekoodin version kehittäminen hiipui muutama vuosi sitten. Ulkomuodoltaan ja toimintalogiikaltaan SuiteCRM muistuttaa hieman Salesforcea, vaikka sen toiminnallisuus on paljon rajallisempi. Peruskäyttöön se on silti aivan riittävä. Koska kyseessä on avoimen lähdekoodin ohjelma, sen voi halutessaan asentaa omalle LAMP-palvelimelle. Asennusprosessi ei ole juurikaan monimutkaisempi kuin saas-palvelun käyttöönotto. Konﬁgurointi sen sijaan on monimutkaisempaa kuin kilpailijoissa. Lisäksi SuiteCRM:ssä on avoimen lähdekoodin ohjelmalle tyypillisiä puutteita, koska kehitys on vielä alkuvaiheessa. Kolmansien osapuolten kehittämiä laajennuksia ei ole tarjolla läheskään niin paljon kuin kaupallisille kilpailijoille. Mobiilikäyttö on hankalaa, sillä responsiivinen html5-teema on vielä keskeneräinen, omaa älypuhelinsovellusta ei vielä ole ja muiden kehittämät sovellukset ovat joko kalliita tai toimimattomia. SuiteCRM on parempi vaihtoehto pienille yrityksille kuin olematon crm. Sen soveltuvuus on eniten kiinni siitä, miten paljon tarvitaan crm:n laajennuksia, kuten markkinoinnin automatisointia tai asiakaspalvelutoiminnallisuuksia. Ohjelman käyttöliittymää ei ole suomennettu.

Käyttäjän näkökulmasta Oraclen crmohjelmisto ei eroa valtavasti vaikkapa Salesforcesta, sillä molemmat näyttävät pohjimmiltaan tietokannan päälle rakennetuilta suoraviivaisilta käyttöliittymiltä. Järjestelmän konﬁguroimisen oppimiskynnys sen sijaan tuntuu korkeammalta kuin Salesforcessa tai Dynamics CRM:ssä. Yhteistyöominaisuudet ovat kattavat. Esimerkiksi dokumenttien kommentoiminen onnistuu suoraan selaimessa ja iPad-sovelluksessa ilman erillisiä ohjelmia. Asiakastietoihin voi linkata myös sosiaalisen median palveluita, jolloin tiedot haetaan esimerkiksi suoraan LinkedInistä. Oracle Sales Cloudin vahvuutena on tapa, jolla yhtiön muut palvelut pelaavat yhteen sen kanssa. Crm-järjestelmää on helppo laajentaa markkinoinnin ja asiakaspalvelun suuntaan, koska erillisiä integrointeja ei tarvitse tehdä, vaan palvelut käyttävät samaa asiakastietokantaa. Myös Outlook-lisäosa toimii sujuvasti. Android- ja iOS-puhelimille on omat sovellukset. Lisäksi tarjolla on muun muassa ryhmätyöominaisuuksiin keskittyvä Oracle Social Network -sovellus, joka tuntuu luontevammalta mobiilikäytössä kuin varsinainen Sales Cloud -sovellus. Oraclen ohjelmiston arvosanan muodostuminen poikkeaa muista. Sille ei voitu antaa minkäänlaista arvosanaa käyttöönotosta, koska sitä voitiin testata vain valmiiksi alustetulla demoinstanssilla. Tämän takia loppuarvosana ei ole vertailukelpoinen muiden kanssa.

VERTAILUTUOTE

TIVI TOUKOKUU 2015

TEKNISET TIEDOT MICROSOFT DYNAMICS CRM

TUOTE Hinta per käyttäjä/kk

49,80 €

14 €

Ilmainen testijakso

30 päivää

14 päivää

Muokattavia myyntiprosesseja

useita

yksi

Suomenkielinen

kyllä

Palvelinten sijainti

Älypuhelinsovellukset

Android, iOS, Windows Phone

Responsiivinen ulkoasu Sovelluskauppa laajennuksille Ryhmätyöskentelytoiminnot

2) 3) 4) 5)

50 –75 €

PIPEDRIVE

SALESFORCE SALES CLOUD (4

SUITECRM

9€

79 –270 €

30 päivää

useita

yksi / useita

kyllä

USA

Android, iOS

vain tabletille

on, suppea

0 / 14 € (saas) – (5

yksi

Sähköpostin synkronointi

rajallinen

lisäosa

Kampanjaseuranta

Puheluiden kirjaaminen

maksullinen lisäosa

Kalenterin synkronointi 1)

ORACLE SALES CLOUD

NIMBLE

vain yleisenä muistiinpanona, ei omana toimintona O r a c l e n i l m o i tt a m a h i n t a - a r v i o vain postien uudelleenlähetys, kaksisuuntainen beetassa Pr o fe s s i o n a l 7 0 € , E n t e r p r i s e 13 5 € , U n l i m i t e d 2 7 0 € Enterprise-tasolla ja siitä ylöspäin

ARVOSANAT PAINOARVO

MICROSOFT DYNAMICS CRM

NIMBLE

ORACLE SALES CLOUD

PIPEDRIVE

SALESFORCE SALES CLOUD

SUITECRM

20 %

8,5

Myyntiprosessi

20 %

8,5

Raportointi

20 %

8,5

Laajennettavuus

15 %

Muokattavuus

15 %

8,5

Käyttöönotto

10 %

–

Yhteensä

100 %

8,8

7,7

7,6*

7,9

8,6

6,8

Kontaktointi

* O r a c l e n l o p p u a r vo s a n a e i o l e t ä ys i n ve rr a n n o l l i n e n m u i d e n k a n s s a , s i l l ä k ä y tt ö ö n o tt o a e i vo i tu a r v i o i d a .

TIVI TOUKOKUU 2015

PROSESSI NÄKYVIIN . Microsoft Dynamics CRM:ssä myyntiprosessi on visualisoitu yksinkertaisesti.

CRM ON KOMPROMISSI JUTUTIN ARTIKKELIA varten

SOME HALTUUN .

Nimble yhdistää sosiaalisen median viestit yhteen postilaatikkoon.

NÄIN TESTASIMME VERTAILIMME KUUTTA asiakkuudenhallinta-

järjestelmää. Kaikki järjestelmät ovat saatavilla saas-versioina, mutta SuiteCRM testattiin omalle palvelimelle asennettuna. Testattavaksi valittiin kolme suurta, asemansa vakiinnuttanutta tuotetta ja kolme vaihtoehtoista lähestymistapaa edustavaa tuotetta. Myös tulokset jakavat joukon: kolme perinteistä crm:ää muistuttavat toisiaan niin käyttöliittymiltään kuin laajuudeltaan, pienemmät ohjelmat taas keskittyvät eri asioihin ja erottuvat toisistaan siksi enemmän. Vertailussa keskityttiin crm:n käyttöön myynnin apuvälineenä pk-yritysten näkökulmasta. Markkinoinnin automatisointi ja integraatiot muihin järjestelmiin eivät kuuluneet tämän testin piiriin, joskin niiden olemassaolo huomioitiin. Mobiilikäytön mahdollisuus tarkistettiin sekä selaimella että erillisellä sovelluksella, jos sellainen oli saatavilla.

kuinka paljon prosessia voi muokata ja miten helppoa se on. RAPORTOINNIN ARVOSANA sisältää sekä

myyjien että myynnin johdon oletusarvoisten raporttien toimivuuden ja kattavuuden sekä niiden mukauttamisen helppouden. LAAJENNETTAVUUDEN ARVOSANASSA on

pisteytetty integraatiot muihin järjestelmiin. MUOKATTAVUUDEN ARVOSANA sisältää

ohjelmiston kaikki muut muokkausmahdollisuudet, kuten käyttöliittymän määrittelemisen. KÄYTTÖÖNOTON ARVOSANA kattaa ohjel-

KONTAKTOINNIN ARVOSANA sisältää työ-

miston ja asetusten määrittelyn sekä omien tietojen luomisen ja tuomisen järjestelmään. Kuhunkin crm:ään määriteltiin useita eri käyttäjiä ja tuotiin pohjaksi LinkedIn-yhteystietoja.

kalut, joilla asiakastietoa suodatetaan ja jalostetaan.

ORACLEN ARVOSTELUSSA käyttöönoton arvo-

MYYNTIPROSESSIN ARVOSANA kertoo siitä,

kuinka sujuvasti varsinainen myyntiprosessi sujuu. Lisäksi arvosanaan vaikuttaa se,

sana puuttuu, koska Oraclen crm:ää emme voineet testata kuin valmiiksi alustetulla instanssilla. Tästä syystä Oraclen arvosana ei ole suoraan verrannollinen muiden kanssa.

myyjiä ja myyntijohtajia, jotka kaikki painottivat samoja asioita. Tietojärjestelmä ei yksinään hanki yhtään asiakasta tai myy yhtään tuotetta, mutta se auttaa toimimaan järjestelmällisesti ja tekee myyjän työstä läpinäkyvää. Selväksi tuli myös, että harva myyjä haluaa käyttää aikaa täyttämällä 59 erillistä tietokenttää jokaisesta asiakkaasta. Yksikään järjestelmä ei ole täydellinen, joten yksi Salesforce-käyttäjä pohti Pipedriveen siirtymistä ja muuan Pipedrive-käyttäjä puolestaan harmitteli sen puutteita. Tosin kumpikaan ei ollut niin harmistunut kuin eräs taustahaastateltava, joka oli askarrellut oman asiakaskantansa Exceliin ja syötti yhtiön käyttämään crmjärjestelmään vain aivan pakolliset tiedot. Kyseinen ohjelmisto ei ole mukana testissä. Olen kuitenkin optimisti, joten uskon, että toimiva kompromissi on löydettävissä. Olemassaolevien asiakastietojen siirtäminen uuteen järjestelmään on työlästä, etenkin kun ensin pitää miettiä työprosessit läpi ja lopuksi siivota data. Mutta sen jälkeen lisäysten tekeminen on niin helppoa, että siihen tottuu äkkiä. Paras motivaattori onkin raha. Jos myyjä huomaa itse, että yhteydenotoista ja keskeneräisistä kaupoista muistuttava järjestelmä johtaa siihen, että kontaktien määrä kasvaa kuukaudessa kymmenellä prosentilla, sen kanssa on helpompi opetella elämään. O l l i Sulopuisto Kirjoittaja on vapaa toimittaja

TIVI TOUKOKUU 2015

KESTÄVÄT ÄLYPUHELIMET

Älypuhelin ei pienestä pelästy Luonnossa liikkuville tai puhelinta työmaalla tarvitseville löytyy älypuhelimia, jotka on rakennettu kestämään. Tek s t i j a t es t i t Te e mu L a i t il a Ku v a t A r t t u La i t a l a

os puhelin kulkee välillä mukana työkalupakissa tai sitä pitää käyttää hanskat kädessä, tarvitaan juuri kovaan käyttöön rakennettu laite. Erikoiskestäviä laitteita löytyy useammankin valmistajan valikoimasta. Yksi merkittävin työkaluksi tarkoitettujen laitteiden valmistaja on Panasonic. Kovaa käsittelyä kestäviä puhelimia myyvät myös suomalainen Insmat ja työmaiden yleismerkki Cat. Jälkimmäisistä molemmat kuitenkin lähinnä antavat laitteille nimensä ja puhelinten valmistus ja suunnittelu on ulkoistettu.

Kestää rantavettä ja betonia

Kestävyydellä on kääntöpuolensa

Kestäviksi suunniteltujen laitteiden perusominaisuuksiin kuuluu yleensä pölyn- ja kosteudensieto. Lisäksi laitteiden on kestettävä upottaminen veteen metrin syvyyteen puoleksi tunniksi. Insmat Rock V50 ja Cat S50 ovat valmistajien mukaan IP67-luokituksen mukaisia. Laitteiden pitäisi siis kestää pulahdus esimerkiksi vesilätäkköön tai matalaan rantaveteen, kunhan puhelinten suojaläpät on suljettu asianmukaisesti. Panasonic lupaa FZ-X1-mallilleen IP68-luokan kestävyyden. Standardin määritelmän mukaan Panasonic lupaa puhelimensa kestävän puolen tunnin uiskentelun 1,5 metrin syvyydessä. Vedenkestävyyden lisäksi Cat ja Panasonic on rakennettu kestämään pudotuksia ja iskuja Mil-std 810G -standardin mukaisesti. Tämän standardin mukaan laitteiden pitäisi kestää 1,2 metrin tiputus kovalle alustalle. Väitteiden paikkansapitävyys jää

Panasonicin FZ-X1 on ulkonäköään myöten selvä työkalu. Myös Insmat ja Cat ovat paksumpia ja painavampia kuin peruspuhelimet. Kestävät puhelimet eivät edusta tekniikkansa puolesta alan huippua. Koko kolmikossa näyttöjen tarkkuus jää 720p tasolle. Tarkkuus kuitenkin riittää peruskäyttöön, jos työn lomassa ei aio katsella puhelimella videoita tai valokuvia. Myös suorituskyky jää matalaksi. Päivittäisessä käytössä tehoa on riittämiin, mutta uusimmat mobiilipelit kannattaa unohtaa. Ison koon hyvänä puolena on akkukesto. Erityisesti jättimäinen Panasonic ja Insmat saavuttavat akkutesteissä kovat tulokset. Teknisten puutteiden ja ison koon vuoksi mitään testin laitteista ei voi suositella, jos kestävyydelle ei ole todellista tarvetta. Jos kaipaa lähinnä kosteudenkestävää laitetta, parempi vaihtoehto on muiden valmistajien kosteutta kestävät perusmallit. Jotakin testin kolmesta puhelimesta taas kannattaa harkita jos haluaa oikeasti kestävän puhelimen eikä viimeisimmillä teknisillä ominaisuuksilla ole väliä. ■

”ISKUNKESTÄVYYTTÄ EI TARVITSE TESTATA PUOLUEETTOMASTI.”

TIVI TOUKOKUU 2015

kuitenkin valmistajien oman ilmoituksen varaan, sillä standardi ei edellytä kestävyyden testaamista puolueettomissa testilaboratorioissa. Joka tapauksessa kolmikko todennäköisesti kestää kovaa käyttöä keskivertopuhelinta paremmin. Laitteiden suunnittelussa on otettu huomioon niiden käyttötavat normaalista poikkeavissa olosuhteissa. Esimerkiksi Catin ja Panasonicin kosketusnäytöt toimivat myös märillä sormilla. Isojen fyysisten näppäinten ansiosta erityisesti Panasonicin käyttö onnistuu myös ilman hanskojen riisumista.

PANASONIC TOUGHPAD FZ-X1

CATERPILLAR CAT S50

INSMAT ROCK V50

Hinta: noin 1 000 € + loistava akkukesto - isokokoinen - kallis

Hinta: noin 450 € + kohtuullisen kokoinen + hyvä näyttö - vaatimaton suorituskyky

Hinta: noin 400 € + loistava akkukesto + edullinen kestäväksi puhelimeksi - näytön matala kirkkaus ja kontrasti

Ammattilaisen työkalupakkiin sopiva Panasonic Toughpad FZ-X1 erottuu peruspuhelimista massiivisella koollaan. Se ei sovellu toimistoon tai päivittäiseen käyttöön työmaan ulkopuolella. Valmistajan mukaan laite on suunniteltu kestämään upotus puolentoista metrin syvyyteen puoleksi tunniksi sekä kolmen metrin pudotus betonilattialle. Isot ja riittävän kaukana toisistaan olevat fyysiset näppäimet helpottavat käyttöä vaikka hanskat kädessä. Mielenkiintoisia lisiä ovat kesken käytön vaihdettava akku sekä puhelimen päätyyn upotettu viivakoodinlukija. Iso koko tuo mukanaan hyvän akkukeston. FZ-X1 jaksaa toistaa Youtube-videota näytön täydellä kirkkaudella 11 tuntia. Akkukesto nousee 16 tuntiin, kun näytön kirkkauden laskee sisätiloihin riittävälle tasolle. Akkukesto on yksi kaikkien aikojen parhaista, mitä olemme koskaan älypuhelimesta mitanneet. Kuten muissakin testin laitteissa, näytön tarkkuus on vain alempaa teräväpiirtotasoa. Kuvanlaadultaan näyttö on yllättävän hyvä. Kirkkaus riittää ulkokäyttöön, kontrasti on kohtuullinen ja värintoistokin yltää kuluttajalaitteille määriteltyyn sRGBväriavaruuteen. Suorituskyvyn osalta Panasonic päihittää muut testilaitteet. Vaikka nopeus jää kauas nopeimmista älypuhelimista, tehoa on riittävästi peruskäyttöön ja kevyeen pelailuun. Ainutlaatuiset ominaisuudet näkyvät hinnassa, joka on yli kaksinkertainen muihin testilaitteisiin verrattuna.

Iskunkestäväksi puhelimeksti kevyt ja ohut Cat S50 ei ole ”hentoudestaan” huolimatta heiveröinen, sillä valmistaja lupaa laitteen kestävän puolentoista metrin pudotukset ja puolen tunnin uittamisen metrin syvyisessä vedessä. Kosketusnäyttö toimii myös märillä käsillä, mutta kapasitiivisten näppäinten käyttö hanskat kädessä on hankalampaa. Onneksi virta- ja äänenvoimakkuussäätimet ovat tukevampaa tekoa. Suorituskyvyltään Cat ei pärjää testin nopeimmalle Panasonicille. Erityisesti näytönohjaimen nopeus jää testistä riippuen jopa puolet Panasonicia hitaammaksi. Suorituskyky riittää kuitenkin peruskäyttöön. Catin 720×1280 kuvapisteen näyttö on yllättävän hyvä. Sen värintoisto on erinomainen. Kirkkaus jää matalanpuoleiseksi, mikä voi vaikeuttaa käyttöä ulkona. Loistava kontrastisuhde kuitenkin paikkaa osin kirkkauden puutetta. Akku riittää näytön täydellä kirkkaudella runsaan seitsemän tunnin videotoistoon ja sisäkäyttöön sopivalla vakiokirkkaudella vajaan 12 tunnin ajaksi, mikä on hyvä tulos älypuhelimelle. Kokonsa puolesta Cat S50 on kompromissi: se kestää kovaa käyttöä, mutta ei ole liian kookas päivittäiseen käyttöön ja taskussakaan kuljetettavaksi.

Testijoukon edullisin laite Insmat Rock V50 on ulkomitoiltaan isompi kuin Cat S50, mutta vielä selkeästi pienempi kuin romuluinen Panasonic. Myös Insmat on suojattu vedeltä metrin syvyyteen ja puoleen tuntiin saakka. Valmistaja ei kerro laitteen pudotuskestävyydestä. Fyysiset sivunäppäimet ovat kohtalaisen pienet ja järjestelmän ohjaus tapahtuu kapasitiivisten näppäinten avulla. Käyttö sujuu parhaiten ilman käsineitä. Suorituskyvyssä Insmat päihittää Catin hienoisella erolla. Catia ja Panasonica selvästi nopeampi massamuisti kuitenkin voi näkyä sovellusten vikkelämpänä käynnistymisenä. Muiden tavoin raskaisiin mobiilipeleihin Insmatiakaan ei voi suositella. Iso koko tuo mukanaan pitkän akkukeston. Insmat Rock V50 jaksaa toistaa videota täydellä kirkkaudella runsaat kymmenen tuntia ja vakiokirkkaudella huimat 19 tuntia. Näytön kirkkaus on riittävä, suurin piirtein samaa tasoa Catin kanssa mutta Panasonicia himmeämpi. Kontrasti jää kuitenkin matalaksi. Näytöstä voi olla hankala saada selvää auringonpaisteessa. Värintoisto on lähellä sRGB-standardin vaatimuksia. Insmat Rock V50 on Catia isompi, mutta selkeästi pienempi kuin romuluinen Panasonic. Kokonsa vuoksi Insmat sopii Catia huonommin päivittäiseen käyttöön, mutta toisaalta näyttö on Catin näyttöä hieman isompi. Pitkä akkukesto kompensoi suurta kokoa.

TIVI TOUKOKUU 2015

KUUKAUDEN TEKNIIKKA

Verkkoliikenne etsii tehokkaimman reitin Nettisisällön jakelun optimointi säästää asiakkaan hermoja ja sisällöntuottajan rahoja. Käyttäjälle näkymätön content delivery network lyhentää sivujen latausaikoja. Te ksti Petteri Jä r v i n e n

un käyttäjä kirjoittaa selaimeensa amerikkalaisen verkkokaupan www-osoitteen, sivua ei haeta Yhdysvalloista vaan paljon lähempää. Latauksen nopeuttamiseksi ja verkkokulujen alentamiseksi sivut on kopioitu etukäteen eri maissa sijaitseviin paikallisiin palvelimiin, joista ne jaetaan asiakkaille. Jakeluverkostoa kutsutaan nimellä cdn eli Content delivery network. Cdn-palvelu koostuu eri operaattorien konesaleihin asennetuista palvelimista sekä logiikasta, joka optimoi liikennettä näiden ja loppukäyttäjien välillä. Kun sivupyyntö tulee, se ohjataan aina parhaalle palvelimelle. Valinta voi perustua palvelimen sen hetkiseen kuormitukseen, maantieteelliseen läheisyyteen tai dataliikenteen kustannuksiin. Cdn on käyttäjälle näkymätön. Web-osoitteet on virtualisoitu niin, että kaikki data näkyy alkuperäisellä url-osoitteella. Vain ip-pakettien seuranta Traceroute-ohjelmalla saattaa antaa viitteitä siitä, missä todellinen palvelin sijaitsee. Lisähyötynä osoitteiden peittäminen parantaa sietokykyä palvelunestohyökkäyksiä vastaan. Kapasiteettia voidaan kasvattaa tarpeen mukaan ja jakelua siirtää palvelimille, jotka ovat hyökkäyksen ulkopuolella.

Videosiirto vaatii enemmän Cdn-ajattelun pioneeri Akamai Technologies sai Googlen tapaan alkunsa yliopistolla tehdystä tutkimustyöstä vuonna 1998. Yhtiön perustajat kehittivät algoritmeja, joilla sisältö voitiin jaella optimaalisesti globaalissa verkossa. Nettiliikenteen

TIVI TOUKOKUU 2015

lisääntyessä tekniikalle alkoi olla yhä enemmän kysyntää. Aluksi web-sisältö koostui staattisista sivuista, joiden optimointi oli suhteellisen suoraviivaista. Nykyään jokainen sivusto sisältää paitsi palvelun omaa aineistoa myös linkkejä ulkopuolisiin tuottajiin, kuten kuva-arkistoihin, keskustelupalstoihin, sosiaaliseen mediaan sekä erilaisiin käyttöä mittaaviin laskureihin ja analytiikkapalveluihin. Nettikaupat ovat vuorovaikutteisia, joten datan pitää siirtyä jakelupalvelimelta myös toiseen suuntaan. Reaaliaikainen videosiirto asettaa omat vaatimuksensa, sillä livekuvaa ei voi jakaa verkoston palvelimille etukäteen. Päätelaitteina on pöytäkoneiden lisäksi mobiililaitteita, joiden ruutukoko ja datasiirtonopeus vaihtelee. Kaikkien näiden tekijöiden optimointi vaatii yhä kehittyneempiä algoritmeja, joiden hyvyys erottaa cdn-tarjoajat toisistaan. Akamain liikevaihto yltää 1,5 miljardiin dollariin, mikä kertoo jakeluliiketoiminnan laajuudesta. Tunnetuimpia Akamain kilpailijoita ovat Level 3 Communications, CloudFlare ja Limelight Networks.

Amazon ja Apple apajilla Viime vuosina cdntoiminnan rajat ovat alkaneet hämärtyä ja alalle on tullut uusia toimijoita. Esimerkiksi Amazon ja Microsoft ovat alkaneet tarjota pilvipalvelunsa jatkeeksi sopivaa jakelupalvelua. Myös operaattorit ovat haukanneet osan kakusta omilla cdn-verkostoillaan. Suosituimpien palvelujen datamäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, jolloin niiden kannattaa

FAKTA CDN MIKÄ Optimoi sisällön jakelua internetissä. MIKSI Sisällön viiveet vähentävät asiakastyytyväisyyttä ja epätaloudellinen jakelutekniikka nostaa kustannuksia. MIKSEI Vaatii riittävän suuret datasiirtomäärät ollakseen järkevää. MINNE Isoille sisältöpalveluille, verkkokaupoille ja operaattoreille.

3 KYSYMYSTÄ Paikallinen palvelin

Jakeluverkko

Käyttäjät

Internet

Vo l i a r t , M a c r o v e c t o r / C o l o u r b o x / k u v. k ä s . J L H

Keskuspalvelin

NÄIN TOIMII CDN. Yhdestä keskuspalvelimesta on yhteydet maanosakohtaisiin palvelimiin, ja niistä

edelleen paikallinen jakelu erilaisille päätelaitteille.

rakentaa oma cdn. Esimerkiksi Netﬂix on siirtänyt liikennettä Akamain verkosta omaan Open Connect -verkkoonsa, jolla on yhteenliittämissopimuksia eri maiden paikallisten operaattorien kanssa. Myös Apple alkoi pari vuotta sitten rakentaa omaa cdn-verkostoa, jonka kautta se jakelee iTunes-musiikin, App Store -ostokset sekä iCloud-pilvipalvelut. Omalla infrastruktuurilla Apple varautuu nykyisten liikennemäärien kymmenkertaistumiseen. Perinteisten rajojen hämärtyminen herättää huolta nettineutraliteetin säilymises-

tä. Operaattorit eivät enää ole neutraaleja bittiputkia, jotka myyvät yhteyden palvelun tuottajan ja loppukäyttäjän väliin, ja kuljettavat kaikkien liikenteen tasavertaisesti. Isot sisältötuottajat pyrkivät ostamaan itselleen palvelimet, verkot ja jakelusopimukset, joilla ne hallitsevat bittien siirron asiakkaan kotiin asti. Etuajo-oikeuden ansiosta ne voivat sanella yhteyksiensä hinnat ja käyttöehdot nykyistä selvemmin. Sisältö- ja jakelutekniikan keskittyminen samoihin, yhä harvempiin käsiin, on uhkakuva koko netin tulevaisuuden kannalta. ■

ODOTUS ON MYRKKYÄ BISNEKSELLE YKSI CDN:N alkuperäisistä tavoitteista oli sivu-

jen latausaikojen lyhentäminen, sillä mannertenvälistä kapasiteettia oli vähän ja yhteydet ruuhkaisia. Nyt kapasiteettia on riittävästi, mutta sivut ovat entistä isompia ja käyttäjät entistä kärsimättömämpiä. Siksi sivun latautumisnopeus on vielä tärkeämpää kuin aiemmin. Radwaren tutkimuksessa vertailtiin 0,2, 0,5 ja yhden sekunnin latausviiveiden vaikutusta asiakastyytyväisyyteen. Tulosten mukaan 0,2 sekunnin viivettä ei vielä koettu häiritseväksi, mutta jo puolen sekunnin viive kasvatti sivulta

poistumista 4,7 prosenttia ja vähensi sivunäyttöjä 5,7 prosenttia. Yhden sekunnin viive lähes tuplasi lukemat ja lisäksi pienensi nettikaupan ostoskorin arvoa 2,1 prosenttia. Toisessa tutkimuksessa vähän yli puolet verkkoshoppailijoista nimesi sivujen hitauden tärkeimmäksi syyksi siihen, miksi ostos jäi tekemättä. Viiveet eivät ainoastaan vähennä asiakastyytyväisyyttä – nettikaupassa ne näkyvät suoraan viivan alla. Siksi jakelun tehokkuuteen kannattaa panostaa.

Kari Haakana, palvelupäällikkö, Yle

Kuinka paljon dataa Yle siirtää jakeluverkkonsa kautta? ”Kuukausitasolla dataa siirtyy 7–9 petatavua. Liikennemäärä on kasvanut viime vuosina tasaisesti käyttäjämäärien kasvun mukaisesti. Kasvutahtia on vaikea ennustaa, sillä tärkein tekijä on sisältö. Myös tekninen kehitys vaikuttaa. Areenan mobiilikäyttö on kasvanut voimakkaasti. Käyttötapamuutokset voivat olla nopeita ja vaikuttaa jakeluun.”

Mikä on vaikein asia kuvan toimittamisessa katsojalle saakka? ”Vaikeinta on, että emme tiedä kylliksi käyttäjän verkon tilanteesta ja sen kapasiteetista. Emme voi neuvoa käyttäjää kovinkaan täsmällisesti esimerkiksi siinä, miksi suoran lähetyksen kuvanlaatu juuri kyseisellä asiakkaalla ei ole toivotun kaltainen. Jos Areenan päässä ja jakeluverkossa kaikki on ok, mutta käyttäjän saama kuvanlaatu on heikko, ongelma todennäköisesti on jakeluverkon edge-palvelimen ja käyttäjän koneen välillä. Mutta missä?”

Mikä on jakeluverkkojen rooli mobiilimaailmassa? ”Jakeluverkkojen merkitys luultavasti korostuu entisestään. Areenan audio- ja videostriimien starteista yli puolet tulee nykyään mobiililaitteista. Mobiilikäyttö on jo Areenan normaalikäyttöä, ei poikkeus tai lisäpalvelu”

TIVI TOUKOKUU 2015

PERTIN KYTKENTÖJÄ

Mätä data syö tehot Kaksi kolmasosaa yritysten tallentamasta datasta on tarpeetonta. Turha tieto kuormittaa tallennusjärjestelmien lisäksi yrityksen prosesseja. Niinpä siitä on syytä pyrkiä eroon. Te ksti Pertti Hämä l ä i n e n

allennustilan jatkuva halventuminen on eräs vahvimpia ja tutuimpia tietotekniikkatrendejä. Kukapa ei muistaisi nähneensä perinteisen mittarin, gigatavun hinnan, lähenevän nollaa viidentoista vuoden mittaisten trendigraaﬁen esitystarkkuuden rajoissa. Toinen, vähemmälle huomiolle jäänyt kehityssuunta on tallennusjärjestelmiin käytettävän rahamäärän jatkuva kasvu. Vaikka eurolla saatavan tallennustilan määrä kasvaa eksponentiaalisesti, investointien yhteissumma yrityksissä kasvaa esimerkiksi IDC:n tutkimusten mukaan jokseenkin lineaarisesti. Mihin kaikki tämä tallennustila käytetään?Yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten tiedon hallinnoinnin ammattilaisten foorumi CGOC on tutkinut asiaa. Hätkähdyttävä lopputulos on, että vain neljäsosa yritysten tallentamasta tiedosta palvelee suoranaisesti liiketoimintaa. Peräti kaksi kolmasosaa kaikesta tallennetusta tiedosta on tarpeetonta dataa. Iskevä määritelmä tälle on ROT (sanoista Redundant, Obsolete or Trivial) – tieto on päällekkäistä, vanhentunutta tai kerrassaan tyhjänpäiväistä. Mätää.

Työversioita ja varmuuskopioita Ict-ala on aikoja sitten havahtunut päällekkäisen tiedon ongelmaan, koska se on helppo tunnistaa automaattisesti. Tallennuksessa, varmistuksessa ja tietoliikenteessä luvuton määrä tuotteita on myyty yrityksiin lupauksin, että niiden deduplikointitoiminnot säästävät vähintään kymmeniä prosentteja tallennustila- ja kaistavaatimuksista sekä vasteajoista. Vaikka lupaukset pitänevät paikkansa, suoritinsyklejä ja energiaa toiminnot silti syövät. Deduplikointi ei myöskään ratkaise päällekkäisen tiedon hallinnointiongelmaa. Jos yrityksen logo on tallennettu tuhanteen asiakirjapohjaan kuva-alkiona, sen muuttuessa nuo tuhat asiakirjapohjaa on päivitettävä. Muutama yritysilmeen kohennus- tai fuusiokier-

TIVI TOUKOKUU 2015

ros riittänee opettamaan asiakirjahallinnon viittaamaan keskitetysti ylläpidettyihin logotiedostoihin, joiden metatiedoissa ovat niiden voimassaoloajat. Mutta logot ovat vain yksi pieni säie monisyisessä ongelmavyyhdessä. Arkkityyppistä vanhentunutta tietoa edustavat laskentamallien, asiakirjojen ja esitysten työversiot, joita niiden luojat tapaavat tallentaa työprosessinsa kuluessa varmuuden vuoksi jonnekin ja unohtaa sen sinne. Käytöstä poistettujen sovellusversioiden datat uinuvat levyillä usein myös vuosikausia. Ja mitä tiukemmassa määräajassa organisaatio poistaa vanhat sähköpostiviestit palvelimeltaan, sitä tiuhemmin työntekijöiden henkilökohtaisille levyalueille tai muistivälineille kertyy .pst-tiedostoja. Täysin tyhjänpäiväistä tietoa organisaation kannalta ovat työntekijöiden yksityiset kuvat, videot, musiikki ja muu vastaava työhön liittymätön data, jota varsinkin matkamikrot, puhelimet ja tabletit pursuavat valuttaen ylijäämänsä myös intranetien ja jaettujen levyhakemistojen syvimpiin syövereihin. Viimeinen viihdearvokin katoaa näistä tiedostoista työntekijän jättäessä yrityksen. Monelleko työtoverillesi yt-arpa on osunut viime vuosina, ja miten heidän tietojensa hävitys on hoidettu? Mutta myös itse tietojärjestelmät tuottavat turhia teknisiä tiedostoja. Leijonanosan monen Windowsmikron kiintolevytilasta syövät päivitysten yhteydessä syntyneet tilapäiset varmuuskopiot, joita päivitysrutiini ei poista automaattisesti niiden käytyä tarpeettomiksi. Ja paljonko palvelinten järjestelmälevyistä kuluukaan erilaisiin lokeihin ja dumppeihin, joiden käyttöä tai tuhoamista kukaan yrityksessä ei koskaan ole miettinyt?

Lakisääteinen tallessapito Kaikkea tietoa ei voi hävittää, vaikka sille ei enää aktiivista käyttöä olisikaan. Tietojen lakisääteiset säilytysajat vaihtelevat toimialoittain, toiminnoittain ja maittain. Anglosaksisessa maailmassa asiakokonai-

TALLENNETTUJEN TIETOJEN TILANKÄYTTÖ YRITYKSISSÄ Palvelee liiketoimintaa Säilytettävä ulkoisten vaatimusten johdosta Säilytettävä oikeusprosessien takia Ei hyöty- tai muuta perustetta

25 % 68 %

Lähde CGOC

5% 2% VALTAOSA DATASTA TURHAA . Kaikesta yrityksen tallentamasta datasta vain neljäsosa palvelee liiketoimintaa. Yli kaksi kolmasosaa on päällekkäistä muun tiedon kanssa, vanhentunutta tai tyhjänpäiväistä.

suus kulkee nimellä records management, kun taas Suomen arkistolaissa puhutaan arkistonmuodostussuunnitelmasta (AMS) ja sen sähköisestä versiosta (eAMS). Asiakirjojen viralliset säilytysajat johdetaan useiden eri lakien vaatimuksista, ja tietoja on säilytettävä joko määräaika tai pysyvästi. Vaikkapa kirjanpitoaineistoja on säilytettävä määrävuodet tilivuoden päättymisestä lukien, kun taas työsuhteeseen liittyviä tietoja on säilytettävä koko työsuhteen keston ajan ja vielä määrävuodet työsuhteen päättymisestä. Suomalaisen julkishallinnon sähköisten arkistojen toimintaa on määritelty arkistolaitoksen SÄHKE2-normissa. Yksityisen liike-elämän arkistointiprosesseista saa parhaat tiedot vapaamuotoisena verkostona aktiivisesti toimivasta Liikearkistoyhdistyksestä. Oma erikoiskysymyksensä on oikeusprosesseihin liittyvät todistusaineistojen hukkaamiskiellot. Alan klassikko on tarina amerikkalaisyrityksestä, jonka oikeus oli määrännyt säilyttämään kaikki meneillään olevaan prosessiin mahdollisesti liittyvät tiedot, kunnes juttu on ratkaistu korkeimmassa kyseeseen tulevassa oikeusasteessa. Yritys päätyi investoimaan vuosittain kymmeniä tuhansia dollareita pelkkiin varmistusnauhoihin. Lakisääteisin perustein säilytettävät tiedot muodostavat kuitenkin murto-osan yritysten koko tietovarannosta. CGOC:n tutkimuksen mukaan vain seitsemän prosenttia yritysten tiedoista oli tallennettu määräystenmukaisuuden tai oikeusjuttujen vaatimusten perusteella.

Kun tiedon omistaja puuttuu Isoissa organisaatioissa arkistointitoimi on yleensä hoidettu hyvin, mutta se keskittyy aivan liian usein pelkästään tietojen säilyttämiseen. Tarjolla on toki yritystason sisällönhallintajärjestelmiä, joissa tiedon elinkaaren hallintaan kuuluvat myös tietojen automaattiset hävitystoiminnot. Tur-

TURHAN DATAN TUSKA

1 Tallennustila halpenee mutta investoinnit tallennusjärjestelmiin kasvavat.

2 Valtaosa yrityksissä tallennetuista tiedoista on turhia.

3 Hyvin hallinnoidun tiedon elinkaari määrittelee myös hävittämiskäytännöt.

4 Valtaosa yrityksissä tallennetuista tiedoista ei ole hyvin hallinnoitua.

5 Ei-rakenteisen silpputiedon siivoamiseen voi tarttua tiedostojen analysointi- ja proﬁlointiohjelmilla.

hien tietojen hävittämiskäytännöt jäävät kuitenkin helposti puolitiehen, koska turhia tietoja on määrättömästi, eikä niitä ole tuotu järjestelmällisen hallinnointiprosessin piiriin. Jos tiedolle ei löydy päätöksentekokykyistä omistajaa, pelko vääristä hävittämispäätöksistä johtaa ylisäilyttämiseen. Omistajien etsiminen ja hallinnointikäytäntöjen määrittely on isossa organisaatiossa tavattoman työläs prosessi. Kattavat tiedon elinkaaren hallintajärjestelmät ovatkin yrityksissä harvinaisia. Viimevuotisessa CGOC Summitissa 81 prosenttia osallistujista arvioi, että heidän edustamissaan organisaatioissa enintään kaksi viidesosaa kaikista tiedoista on hallinnointiprosessien piirissä. Yksikään ei sanonut, että yli neljä viidesosaa tiedoista olisi hallintajärjestelmissä. Ja vastaajat edustivat alan valveutuneinta kärkeä!

Tiedostoanalyysi avuksi Mädän tiedon osana ja ohella yrityksillä on paljon pimeää tietoa eli hallinnoimatonta tietoa, jonka olemassaolosta kukaan ei ole varsinaisesti tietoinen. Pimeä tieto on usein selväkielistä ja ei-rakenteista – asiakirjoja, laskentamalleja, esityksiä, sähköpostiviestejä, audio- ja videotiedostoja – joten se on helppo kohde krakkereille ja tietovuotajille. Vääriin käsiin päätyessään tiedot voivat olla haitallisia vähintään yrityksen maineelle tai jopa suoraan liiketoiminnalle. Tietoturva-aspekti onkin viime aikoina nostanut yritysten mielenkiintoa pimeän tiedon ongelman ratkaisemiseen. Tutkimusyhtiö Gartner julkaisi viime vuonna raportin tiedostojen analysointi- ja proﬁlointiohjelmista, joita voidaan käyttää indeksoimaan ja luokittelemaan yrityksen tallennusjärjestelmissä lymyileviä tiedostoja niiden sisällön, attribuuttien ja metadatan perusteella. Raportti esittelee 25 yhtiöltä tuotteita, joiden avulla pääsee alkuun mädän ja pimeän tiedon paikallistamisessa. ■

TIVI TOUKOKUU 2015

APPSIT

Muistiinpanot talteen helposti Pitkänkin neuvottelun aikana tehdyistä muistiinpanoista saa selvää jälkikäteen, kun yhdistää äänitallenteen tekstiin, piirrokseen tai valokuvaan. Te ksti Olli S ulop u i s t o

M TEKSTI JA ÄÄNI .

AudioNotella muistiinpanot synkronoituvat äänitallenteen kanssa.

uistiinpanojen tekeminen on työlästä, etenkin kännykällä. Entä jos monituntisen palaverin muistiinpanoihin on lipsahtanut vaikka kirjoitusvirhe, tai jotain oleellista unohtui? Keskustelun voi tietysti aina tallentaa, mutta pitkän äänitteen muuntaminen tekstiksi jälkikäteen on sekä työlästä että tylsää. Lisäksi yksittäisten lauseiden löytäminen nauhoitteen keskeltä on arpapeliä. AudioNote on pieni ja ﬁksu tekstieditori, joka ratkaisee molemmat ongelmat. Kun sovelluksen panee tallentamaan ääntä ja kirjoittaa siihen muistiinpanoja, ohjelma synkronoi äänen ja tekstin keskenään. Kun tallennus on valmis, siinä voi liikkua edestakaisin sanoja klikkaamalla, jolloin äänite loikkaa automaattisesti oikeaan paikkaan. Vastaavasti tallenteessa voi hypätä haluamaansa aikakoodiin, jolloin kursori siirtyy tekstissä vastaavaan kohtaan. AudioNoten ansiosta keskustelun aikaisten muistiinpanojen ei tarvitse olla yksityiskohtaisia. Jo muutama keskustelun aikana tehty ranskalainen viiva auttaa löytämään oikean kohdan, josta tarkat sanamuodot saa tarkistettua.

Aikakoodit apuna Tekstin lisäksi muistiinpanot voivat sisältää muitakin elementtejä, kuten piirustuksia ja valokuvia. Jos muistiinpanot on tehty myöhässä, esimerkiksi niin että kirjoittaa kerralla muistiin monta aiemmin mainittua asiaa, aikakoodeja voi säätää jälkikäteen. Äänitteitä ei ole pakko tallentaa AudioNotella, vaan siihen voi ladata myös muilla ohjelmilla tehtyjä tallenteita, olivatpa ne sitten puhelinkeskusteluita tai sanelimeen puhuttuja muistioita. Äänen saa myös vietyä wav-muotoon, eli se ei jää jumiin AudioNoten formaattiin. Ohjelmaan saa myös tuotua pdf-tiedoston eli

TIVI TOUKOKUU 2015

OIKEA KOHTA . Kun klikkaa sanaa, äänite loikkaa automaattisesti kyseiseen kohtaan.

vaikkapa esityslistan. Ideana on se, että valmiin pohjan kanssa voi keskittyä tekemään muistiinpanojen avulla lisäyksiä, korostuksia ja korjauksia. AudioNotesta on saatavilla Android- ja iOS-sovellukset, joissa on pdf-tiedostojen lataamista lukuun ottamatta kaikki samat ominaisuudet kuin Windows- ja Mac-versioissa. Tiedostomuodot ovat keskenään yhteensopivia, mutta tiedostojen siirtäminen puhelimesta tietokoneelle on kömpelöä. Kilpailijoista myös Microsoftin OneNote osaa synkroinoida äänittämisen aikana tehdyt muistiinpanot, mutta vain Windows-versiossa – älypuhelinsovelluksissa se ei onnistu. AudioNoten ilmainen demoversio tallentaa ääntä vain muutaman minuutin verran. Täysversio maksaa 5 euroa (Android, iOS, OS X) tai 20 euroa (Windows). ■

KUUKAUDEN VALITUT

TVIITTI

Älykkäämpi sanakirja Perinteisiä sanakirjoja on turha pakata enää matkalaukkuun, kun taskussa on älypuhelin. Näppärät käännössovellukset helpottavat kommunikointia eri puolilla maailmaa. Te ksti Teemu Mas a l i n

KÄÄNNÄ PUHUMALLA

KÄÄNTÄJÄ MYÖS LUMIAAN

ITranslate Voice on helppokäyttöinen käännössovellus, jolle lausutaan käännettävät sanat ja lauseet puheentunnistusta hyödyntäen. Käännös onnistuu 42 kielelle. Usein käytetyt lauseet ja sanat saa tallennettua fraasilistalle, mikä nopeuttaa niiden käyttöä. AirTranslatetoiminnolla saa yhdistettyä kätevästi kaksi mobiililaitetta, jolloin käännökset näkyvät pikaviestien tavoin.

ITranslate on mainio vaihtoehto jos käyttää useita eri laitteita. Helppokäyttöinen kääntäjä toimii myös Macissa, Windowsissa ja Windows-puhelimessa. Se on tulossa myös Applen älykellolle. Sovellus tukee yli 90 kieltä. Käännettävät sanat voi naputella tai käännöksessä voi hyödyntää puheentunnistusta. Mukana on myös sanakirja muutamalle kielelle.

Android, iOS, ilmainen/4,99 €

Android, iOS, Windows Phone, ilmainen

APUA AASIANMATKALLE

KÄÄNNÖKSET TEKSTIVIESTEIHIN

Waygo Translate auttaa matkaajaa esimerkiksi Japanissa, Koreassa tai Kiinassa. Sillä kuvataan käännettävä sana ja kännykkään ilmestyy käännös englanniksi. Mikä parasta, käännös onnistuu myös ilman internet-yhteyttä. Sovellus on ilmainen, ja käännöspalvelun voi ostaa kahdella eurolla viikoksi tai seitsemällä eurolla pysyvästi.

SMS Translatorilla voi kääntää tekstiviestejä hyödyntämällä Googlen tai Bingin kääntäjää, kirjoittamalla viestin tai käyttämällä puheentunnistusta. Saapuva tekstiviesti voidaan kääntää automaattisesti, ja puhelin voi lukea sen myös ääneen. Sovelluksella voi myös harjoitella erikielisten sanontojen ääntämistä.

Android, iOS, ilmainen

Android, ilmainen

GOOGLEN MONITAITURI

PIKAVIESTINTÄÄ KÄÄNNÖKSILLÄ

Google-kääntäjä osaa peräti 90 kieltä. Yksi sen hienoimmista toiminnoista on simultaanitulkkaus puheesta, eli sovelluksen voi asettaa kuuntelemaan puhetta ja kääntämään sen toiselle kielelle. Kuutta kieltä tukeva visuaalinen käännös hyödyntää kameraa ja näyttää esimerkiksi, mitä liikennemerkissä lukee.

Universal Translatorin idea on tuttu Star Trekista. Sillä voidaan kommunikoida vaikka kumpikaan ei ymmärtäisi samaa kieltä. Sovellus hyödyntää Google Talkia pikaviestinnässä, kääntäen kirjoitukset keskustelun aikana automaattisesti valitulle kielelle. Kun vastaus saapuu, se käännetään omalle kielelle.

Android, iOS, ilmainen

iOS, 2,99 €

”Älykello on oiva laite niille, jotka eivät mielestään vilkuile älypuhelimen näyttöä tarpeeksi paljon ja usein. Vahvaa #turhakeainesta!” Twiitti 9.4.2015. Johannes Kotkavirta, @kotkavirta, toimittaja TOIMITTAJA Johannes Kotka-

virta ei twiittinsä perusteella ole vakuuttunut älykellojen hyödyistä. Kotkavirran esiin nostamaan ongelmaan on odotettu ratkaisua Applen tuoreesta älykellosta. Ensimmäisten arvioiden perusteella Applekaan ei ole onnistunut ratkaisemaan kellojen perimmäistä ongelmaa. Arvioiden mukaan kellolla ei voi tehdä juuri mitään, mikä ei sujuisi paremmin ja helpommin puhelimella. Lisäksi kello saattaa pahentaa infoähkyä. Esimerkiksi teknologiasivusto The Verge totesi arviossaan, että älykello tekee käyttäjänsä entistäkin tietoisemmaksi siitä, moniko asia ja ihminen vaatisi huomiota juuri tällä hetkellä. Samalla laite pahentaa ongelmaa, joka sen pitäisi korjata eli keskittymistä nykyhetkeen puhelimen jatkuvan taskusta kaivelun sijaan. Myös Apple Watchin hitautta on moitittu. Sovellusten käynnistäminen kestää kauan, mikä ei sovi pikaisiin vilkaisuihin perustuvaan käyttötapaan. Apple on luvannut ongelmiin parannusta päivitysten muodossa.

TIVI TOUKOKUU 2015

3 X DATALASIT

Toinen todellisuus nenän edessä Suuri yleisö odottaa vielä virtuaali- ja älylasien tuloa kauppoihin. Kolme varhaisen vaiheen pioneeria kertoo, miltä maailma näyttää lasien läpi. Teksti S uvi K orh o n e n Kuvat Ve s a L a i t i n e n j a An n a m a r i To l o n e n

KORJAUSOHJEET ESILLE ILMAN KÄSIÄ Uskon, että älylasit tulevat ensiksi käyttöön teollisuudessa. Kuluttajat ottavat ne käyttöön vuosina 2018-19. En usko yhden mallin hallitsevan vaan erilaisiin käyttötarkoituksiin tulee erilaisia laseja eri hinnoilla. Lasit eivät saisi painaa juuri mitään, jotta niitä voisi pitää päässä kahdeksan tunnin työpäivän. Se asettaa valmistajalle haasteita. Teollisuudessa älylaseja voidaan käyttää suunnittelun apuvälineenä. 3d-mallia voi esitellä ilman mockup-malleja ja muokata lennosta. Mallissa voi olla osana fyysinen objekti, jonka ympärille malli jatkuu. Toinen käyttötarkoitus on huolto- ja käyttöohjeiden esittäminen. Ohjeet ja tiedot näkyvät näkökentässä, kun kädet ovat käytössä. Lasit tunnistavat koneen mallin ja voivat näyttää askel askeleelta oikeat ohjeet. Perustin Epicitin vuonna 2010. Kehitämme lisätyn todellisuuden ratkaisuja teollisuuden käyttöön, jolloin kädet saa vapaaksi työskentelyä varten. Tutkimme, millaisia laseja on markkinoilla. Ep-

TIVI TOUKOKUU 2015

sonilla tuntui olevan kypsimmät tuotteet järkevään hintaan. Oculus Rift on valmiimpi tuote, mutta Moveriossa hinta-laatu-suhde on kohdallaan: voit ostaa yritykselle kymmenen tai tuhat kappaletta rikkomatta pankkia. Saimme Epsonilta Moverio-lasit testikäyttöön jo ennen kuin ne tulivat markkinoille. Olemme antaneet niistä palautetta jatkokehitystä varten. Sovellusten kehittäminen on samanlaista kuin Android 4.04:lle muutenkin. Epsonilla on oma kehitystyökalupakettinsa Moveriolle. Monien asioiden ohjelmoiminen vie vielä yllättävän paljon aikaa. Liikkeen seuraamisen, suorittimen tehon ja kameran laadun suhteen odottelen toisen sukupolven versiota. Näkökenttä on 40 astetta, mutta sen pitäisi parantua 60-80 asteeseen. Varsinkin tottumattomalle näkökentän rajoitteet ovat hankalia.

To m m i H o k k a n e n toimitusjohtaja ja yksi perustajista, Epicit

FAKTA MIKÄ Epson Moverio KÄYTTÖTARKOITUS Android-käyttöjärjestelmällä toimivat älylasit. SUOSITTELEN Teollisuuskäyttöön, ei kuluttajille. KOULUARVOSANA 8

VUORISTORATA ILMAN PAHOINVOINTIA Virtuaalilaseja voidaan hyödyntää peliteollisuudessa, taiteessa ja opetuksessakin. Vaikka taidemuseossa ja avaruusasemalla voi vierailla virtuaalisesti tai katsoa miltä merenpohjassa näyttää. Virtuaalilasien avulla voi perehtyä suunnitteilla olevaan rakentamiskohteeseen tai kokea taide-elämyksiä täysin kuvitteellisessa ympäristössä. Hankin virtuaalilasit motivaattoriksi 3d-mallinnuksen opetteluun. Olen kiinnostunut kaikesta 3d:hen liittyvästä sekä lisätyn todellisuuden ja 3d-printtauksen kehityksestä. Seuraan keskustelua näistä aiheista Twitterissä ja eri kehittäjäyhteisöjen foorumeilta. Laseja hankkiessani vaihtoehtoja oli vähän, joten valinta oli helppo. Ennen Oculus Riftin tilausta kävin tapahtumissa testaamassa laseja. Ensiksi kokeilin vuoristoratademoa. Koliseva vuoristorata teki kyllä vaikutuksen lievästä korkeanpaikan kammosta kärsivälle!Yllätyin kuinka hyvin virtuaalivuoristoradassa tuli tunne siitä, että korkealla ollaan. Huono olo ei tullut, mutta vatsanpohjasta otti! Nyt pidempään laseja käyttäneenä en enää pääse ihan samoihin ﬁiliksiin, mutta hyvin tehdyt sisällöt tekevät silti vaikutuksen. Seuraan Oculuksen kehittäjäyhteisön sivuilla,

FAKTA MIKÄ Oculus Rift DK1 & DK2 KÄYTTÖTARKOITUS Tietokoneen kanssa käytettävät virtuaalilasit. SUOSITTELEN Uudempaa versiota VR-sisältöjen kehitystyöstä kiinnostuneille. KOULUARVOSANA DK1:lle 7, DK2:lle 8

TIVI TOUKOKUU 2015

millaisia demoja julkaistaan ja testaan niitä. OS X -käyttöjärjestelmälle on tarjolla huomattavasti vähemmän sisältöä kuin Windows-puolelle ja se rajoittaa testailua. Tavoitteenani on ollut alusta asti oman sisällön luominen. Oma demo on työn alla, ja värikästä seikkailua on luvassa. Tähän mennessä haastavinta on mallinnuksen opettelu Blenderillä. Lasien käyttöönotto sujui helposti, mutta oman projektin haastavimmat vaiheet ovat vielä edessä. Nyt opettelen Unity-pelimoottorin käyttöä. Saan muiden tuotoksista inspiraatiota ja oppia omiin projekteihin. Pidän erityisesti esimerkeistä, joissa ei tarvita ylimääräistä ohjainta, vaan koko käyttöliittymä toimii käyttäjän pään liikkeitä hyödyntäen. Oculus Rift on edelleen kehittäjäversio, minkä

tiedostin laseja hankkiessa. Kehitettävää laseissa on erityisesti muotoilussa ja käyttäjän liikkeiden seurannan tarkkuudessa. DK1-versiossa heikko resoluutio ja liikeseurannan ajoittainen hitaus voivat aiheuttaa käyttäjälle huonon olon. Omaan testailuuni DK1-versio on toistaiseksi riittänyt ja olen odottavalla kannalla jatkon suhteen. DK2-versiossa kuva on hd-laatua ja etukamera tuo lisää tarkkuutta käyttäjän liikkeen seurantaan, mikä tekee käyttökokemuksesta huomattavasti miellyttävämmän. Sekä DK1- että DK2-versioissa johdot rajoittavat lasien käyttöä. Lasien muotoilussa on menty hieman eteenpäin noiden kahden version välillä, mutta vielä on matkaa kuluttajatuotteeksi. Auli Nikkanen web designer, Tampereen kaupunki

FAKTA MIKÄ Samsung Gear VR KÄYTTÖTARKOITUS Samsungin ja Oculuksen yhdessä kehittämät virtuaalilasit, joiden sisälle näytöksi laitetaan Samsungin älypuhelin. SUOSITTELEN Varhaisen vaiheen käyttäjiksi haluaville. KOULUARVOSANA 6

KÄNNYKKÄ LASIEN NÄYTTÖNÄ Samsung Gear VR on ensimmäisiä miltei kuluttajakäyttöön valmiita laitteita. Käytössäni on ollut Gear VR Innovator Edition, joihin laitetaan sisälle näytöksi Samsung Note 4 -puhelin. Gear VR on laadukkaasti toteutettu. Sitä myydään kuluttajille, mutta se on suunniteltu enemmän sovelluskehittäjille. Sisältöä ei ole vielä kauheasti ja demosovellusten läpi kahlaaminen ei vie kauhean pitkään. Annan plussaa pikselitiheydestä, joka Note 4 -puhelimen 2k-näytön avulla alkaa olla kohdillaan. Pikselit ovat edelleen havaittavissa, mutteivät niin pahasti kuin Oculus Riftissä, joka käyttää Note 3:n näyttöä. Huono puoli on se, että 3d-pelejä pelatessa puhelin alkaa kuumentua 20 minuutin kohdalla, mikä lyhentää laitteen toiminta-aikaa. Toinen ikävä puoli on, että uusin versio otti takapakkia käytettävyydessä silmälasien kanssa. Vanhemmassa mallissa lasien käyttö on vielä mahdollista. Uudempi Galaxy S6 -laitteille tarkoitettu Gear VR -malli ei oikein mahdollista rillien kanssa vääntämistä.

TIVI TOUKOKUU 2015

Sovelluskehittäjiä varten Samsung ja Oculus tarjoavat Gear VR:lle ilmaiseksi kehitystyökalupaketin. Oculuksen sdk:lla tehdyt sovellukset on helppo muuttaa toimimaan Gear VR:lle, sillä Gear VR perustuu vahvasti Oculus Riftiin. Erona on pc-liitettävyyden puute, joka tekisi Gear VR:stä paljon paremman laitteen. Hinta, toiminnallisuus ja sisällön määrä eivät valitettavasti vain kohtaa Gear VR:ssä. Gear VR ja puhelin maksavat yhteensä noin 1000 euroa. Oculus DK2 maksaa alle puolet siitä. Itse suosittelisin Google Cardboardin hankintaa tai rakentamista. 20 euron hintainen laatikko tekee käytännössä saman kuin Gear VR. Cardboardista löytyy jo versioita, jotka toimivat Android-puhelinten lisäksi iPhonella ja huomattavasti kevyemmillä puhelimilla kuin Note 4:llä. Jonne Backhaus Androidsuomi.ﬁ-sivuston päätoimittaja

ASIANTUNTIJA

Facebookista tulee pian kauppapaikka F8-kehittäjätapahtumassaan uudenlaisen tavan kehittää sovelluksia. Yhtiö avaa Messenger-pikaviestialustansa kolmansien osapuolten käyttöön siten, että chat-keskustelujen kautta voidaan tarjota käyttäjille maksullisia palveluita. Tähän saakka Messenger on toiminut melko yksinkertaisena viestintävälineenä Facebook-käyttäjien välillä. Nyt tarkoituksena on luoda sen kautta palveluille uusi myyntikanava, jonka käyttö on mahdollisimman vaivatonta ja arkipäiväistä. Käyttäjien ei tarvitse enää asennella erillisiä sovelluksia tai availla webbiosoitteita. Riittää, että kirjoittaa toiveensa suoraan Messenger-keskusteluun. FACEBOOK JULKISTI

MESSENGERIN AVAAMISEN taustalla on nouseva tren-

di: tekstimuotoisten käyttöliittymien suosio kasvaa. Piilaaksosta on viime aikoina putkahdellut mobiilisovelluksia, joihin naputellaan oma toive tekstiviestin kaltaisena pyyntönä. Esimerkiksi Luka-niminen sovellus toimii käyttäjän oppaana San Franciscon ravintolamaailmaan. Sille voi kertoa etsivänsä ravintolaa vaikkapa treffejä varten huomisillaksi. Sovelluksen tekoäly analysoi kirjoitetun tekstin ja ehdottaa sopivia vaihtoehtoja. Uusia, vapaamuotoisia tekstikäyttöliittymiä voi ajatella perinteisten sms-palveluiden evoluutiona. Tekstiviestipalvelut ovat aina perustuneet tarkkaan määriteltyihin avainsanoihin ja määrämuotoisiin viesteihin. Uusissa käyttöliittymissä tekstin ei tarvitse enää olla määrämuotoista, sillä tekoäly analysoi käyttäjän kirjoittamat lauseet. Facebook tuskin haluaa, että sen asiakkaat asentavat erillisiä sovelluksia käyttääkseen tekstikäyttöliittymiin perustuvia palveluita. Tulevaisuudessa käyttäjät voivat naputella mielihalunsa suoraan Messenger-keskusteluihin. Facebook tietää sisään kirjautuneiden käyttäjien henkilö- ja osoitetiedot sekä ennen pitkää myös luottokorttitiedot. Kynnys tilata vaikkapa pizza kotiinkuljetettuna on pian lähes olematon. KÄYTTÄJÄN EI edes välttämättä tarvitse tehdä aloitetta. Monissa tilanteissa sovellus voi oma-aloitteisesti tarjota juuri sillä hetkellä tarpeellista palvelua.

Viimeisestä parturikäynnistä on ehkä kulunut jo yli kuukausi tai hammaslääkäri saattaa muistutella, että hampaiden edellisestä tarkastuksesta on vuosi. Ehdotus ajanvarauksesta tulee pikaviestimeen, joka tuntee käyttäjän henkilöllisyyden. Riitää, kun viestiin vastaa ”ok”, ja aika on varattu. Toisaalta pikaviestisovellus voi reagoida paikannusteknologioiden avulla siihen, että käyttäjä saapuu esimerkiksi hotelliin, ravintolaan tai tavarataloon. Sovellus muuttuu silloin virtuaaliseksi hovimestariksi, joka esittelee saatavilla olevat palvelut ja tarjoaa apua niiden käyttämiseen. Tieteiselokuvissa tällaiset virtuaaliset hovimestarit ymmärtävät puhetta. Toimiva puheentunnistus on kuitenkin vielä sen verran kaukana tulevaisuudessa, että tekstimuotoiset käyttöliittymät tuntuvat luonnollisemmilta ja luotettavammilta. Ei ole luontevaa jutella yksin hotellihuoneessa elottomalle puhelimelle ja yrittää saada se ymmärtämään puhetta. Mutta sen sijaan voi olla hyvinkin luontevaa käydä pikaviestikeskustelua hotellin hovimestarin kanssa, vaikka se olisi todellisuudessa robotti.

KENNETH FALCK Kirjoittaja on online-palveluiden tekniikkaan ja skaalautuvuuteen erikoistunut kehittäjä.

FACEBOOK ON vain yksi lukuisista pikaviestintäalus-

toista. Maailman suosituin pikaviestin on kiinalainen WeChat. Suomessa tutumpia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi WhatsApp ja Skype. Sovellusten suosio vaihtelee maanosien ja ikäryhmien mukaan, ja myös uusia sovelluksia on tullut markkinoille esimerkiksi NSA-vakoiluskandaalien myötä. Jos yritys aikoo laajentaa omien tuotteidensa ja palveluidensa myyntikanavia pikaviestimiin, kannattaa sen tutustua tarjolla olevien alustojen markkinaosuuksiin ja api-rajapintoihin. Facebook raivannee tänä vuonna tien auki Messengerillään. Facebookin vanavedessä kaikkien pikaviestimien on ennen pitkää tarjottava käyttäjille ja sovelluskehittäjille jotain vastaavaa. ■

”PIKAVIESTIN VOI MUUTTUA VIRTUAALISEKSI HOVIMESTARIKSI.”

TIVI TOUKOKUU 2015

CIO:N HAASTEET

”Terveysala laahaa teknologian perässä” Lääkärikäynti sujuu edelleen 1950-luvun malliin, ja uusia palveluita on otettu käyttöön yllättävän vähän, ihmettelee Diacorin CIO Tuomas Teuri. Teksti Annika Ko r p i mi e s Kuva An t t i M a n n e r ma a

Mikä nykyisessä työssäsi yllätti sinut? ”Se, että toimialalla ollaan samassa kehitysvaiheessa kuin pankeissa kymmenen vuotta sitten. Terveysala on konservatiivinen ja uusia palveluita on otettu käyttöön yllättävän vähän. Asiointi on vieläkin samanlaista kuin 1950-luvulla: tulet vastaanotolle, ja lääkäri kysyy, mikä vaivaa. Nykyteknologia mahdollistaisi asiakkaan aktiivisemman roolin, videoyhteydet ja uudenlaiset palvelumuodot.” Mikä on nyt tärkein projektinne? ”Useamman vuoden kestävä digidiacor-hankekokonaisuus. Muutokset ovat isoja: perusjärjestelmiä ja it-arkkitehtuuria pitää kehittää paljon. Ensimmäisessä vaiheessa uudistimme nettisivut ja ajanvarauksen. Seuraavaksi kehitämme mobiiliasiointia.” Mitkä it-alan trendit vaikuttavat eniten työhösi? ”Mobiliteetti ja kuluttajistuminen. Mobiili on tällä hetkellä asiakkaan luontevin asiointikanava, ja sitä halutaan tukea. Kuluttajistumisella tarkoitan sitä, että asiakkailla on käytössä sellaista teknologiaa, jota ennen oli vain terveydenhuollon ammattilaisilla – siksi prosessejamme pitää kehittää ja palveluja jalostaa.” Miten viranomaissääntely vaikuttaa terveysalan kehitykseen? ”Viranomaisvelvoitteiden täyttämiseen on käytetty valtavasti kehityspanoksia, jotka olisi voitu käyttää asiakaspalvelun ja -kokemuksen kehittämiseen. Esimerkik-

TIVI TOUKOKUU 2015

si nyt kaikki odottavat viranomaisten linjausta siitä, millaista videoyhteyttä terveydenhuollossa voi hyödyntää. Riskinä on, että viranomaiset pysäyttävät kehityksen, kun toimiva ratkaisu voitaisiin saada aikaiseksi myös kaupallisten toimijoiden yhteistyöllä.” Visioi vuotta 2020. Mikä työterveyshuollossa on erilaista kuin nyt? ”Valtaosa asioinnista hoidetaan etäyhteyden kautta mobiililaitteilla. Asiakkaan omat havainnot otetaan mukaan prosessiin. Potilastiedot liikkuvat saumattomasti eri toimijoiden välillä, niin että asiakas itse toimii tietojen kuljettajana.” Milloin kaikki it-palvelut hankitaan pilvestä? ”Tällä toimialalla viisi vuotta sen jälkeen kuin muilla aloilla – kokonaisuudessaan ei ehkä koskaan. Meillä painopiste siirtyy pilvipalveluihin ensi vuoden aikana.” Miksi tietohallintojohtajan pitäisi kuulua johtoryhmään, vai pitäisikö? ”Ilman muuta pitää kuulua. Terveydenhuollossa it:n rooli vahvistuu ja se muuttuu tukitoiminnosta liiketoiminnan osaksi. Diacorissa it:ltä odotetaan omaa aktiivisuutta, ja yhtiö haluaa kasvaa it:n avulla. Siksi on luontevaa, että olen johtoryhmän jäsen.” Miksi niin monet it-projektit epäonnistuvat? ”Ylipäänsä pelkkää it-projektia ei kannata lähteä tekemään, vaan kaikkiin pro-

jekteihin pitää liittyä liiketoimintaa. Useimmat projektit kaatuvat viestintään tai vääriin odotuksiin. Usein lähdetään liikkeelle liian teknologiavetoisesti eikä käyttäjiä oteta aktiivisesti mukaan. Moni odottaa, että uusi teknologia muuttaa kaiken, mutta myös toimintaa pitää muuttaa.” Mikä on mottosi? ”Asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät. Tällä tarkoitan sitä, että käytettävyyttä ei pidä väheksyä. Teknologian lisäksi kannattaa panostaa palvelumuotoiluun. Ei auta, jos konepellin alla on hienouksia, joita kukaan ei käytä.” Mikä on CIO:n pahin painajainen? ”Potilastietojärjestelmä on kaikkein kriittisin osa toimintaamme. Jos se on kriisissä, niin tietohallinnossa juostaan ja kovaa. Järjestelmän pysähtyminen keskeyttää käytännössä kaiken toiminnan lääkäriasemilla.” Listaa asioita, joita edelliseen työpäivääsi kuului. ”Päivään mahtui kuusi palaveria ja parisataa sähköpostia. Aamu alkoi rekrytointihaastattelulla, jonka jälkeen oli it-tiimin kokous. Sitä seurasivat toimittajatapaaminen ja lisensointineuvottelu. Iltapäivällä uusi it-toimittaja esitteli palveluaan, ja päivän päätti sisäinen suunnittelupalaveri. Haasteena tässä työssä on se, miten palaveri- ja sähköpostipyörityksen keskellä saa pidettyä oman osaamisensa ajan tasalla.” ■

ASIAKKAAT KULKEVAT EDELLÄ .

”Terveydenhuollon muutos ei tule alan sisältä, vaan muutoksen tekevät kuluttajat”, uskoo Tuomas Teuri.

FAKTA TUOMAS TEURI, 39 TYÖ Diacorin CIO KOULUTUS Diplomiinsinööri URA Taltioni-osuuskunnan toimitusjohtaja, Sitra, Samlink PERHE Vaimo ja kolme lasta HARRASTUKSET Juoksu ja suunnistus

DIACOR TERVEYSPALVELUT MIKÄ Sairaala ja 13 pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa lääkäriasemaa, joiden pääomistaja on Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö LIIKEVAIHTO 75 miljoonaa euroa (vuonna 2014). Suurin liiketoiminta-alue on työterveys. Pääosa osingoista käytetään hädänalaisten suomalaisten auttamiseen. TYÖNTEKIJÖITÄ Terveyspalveluissa 660, tietohallinnossa 10. KULUT Yhtiön it-kulujen osuus on 3–4 prosenttia liikevaihdosta. TIVI TOUKOKUU 2015

SOME-PROFIILI

Kuva kiertää maailmaa ”TALLENSIN TYTTÄRESTÄNI ottamani ku-

van Flickr-palveluun. Sitten sain mystisen viestin, että kuvasta ollaan kiinnostuneita, otatko yhteyttä. Epäluuloisempi olisi voinut jättää reagoimatta. Otin kuvan iPhone 6 Plussalla ja merkitsin sen kuvan tietoihin. Apple otti yhteyttä ja kysyi voiko kuvaa käyttää mainoskampanjassa. Teimme sopimuksen, jonka mukaan kuvaa sai näyttää iPhone World Gallery -kampanjassa. Kuva päätyikin megaisoille mainostauluille teiden varsille ja pilvenpiirtäjien seinille Berliinissä, Tokiossa ja Los Angelesissa. Muut kampanjassa mukana olevat kuvaajat rupesivat etsimäään toisiaan #shotoniphone-tunnisteella. Sain heiltä kuvia mainostauluista, joissa oma kuvani näkyy. Se tuntui mahtavalta. Liityin Flickriin vuonna 2005. Mutta Flickr jätti mobiilikehityksen liian vähälle huomiolle. Sitten tuli Instagram takavasemmalta ja Flickr jäi jalkoihin. Palasin Flickriin vuonna 2012, kun Facebook osti Instagramin. Flickr tuntuu pysyvämmältä ja arvostaa valokuvan laatua. Instagram taas on hetken juttu. Siellä pitää olla päivän kuumimmat hashtagit tai kukaan ei näe kuvaasi. Flickrissä eniten katsottua kuvaani on katsottu 16 000 kertaa. Minulle katsontakerrat ovat tärkeämpiä kuin peukut. Olen tallentanut joitakin kuvia Flickriin Creative Commons -lisenssillä. Kuvani Pariisin metrosta on päätynyt Ranskan matkailuoppaaseen. Telekonferenssin työkaluja esittelevä kuvani on päätynyt laitevalmistajien käyttöön. Kuvan käyttäjät ovat jättäneet kiitokset kommenttina. Se tuntuu kivalta.” ■

KOLME KONTAKTIANI

1651 Twitterseuraajaa

1 Flickr: Cuba Gallery ﬂickr.com/photos/ cubagallery Mahtavan värisiä kuvia UudestaSeelannista.

500+ Linkedinkontaktia

Mikko Lagerstedt mikkolagerstedt. com Mielettömiä yökuvia Suomesta.

3 YouTube: DigitalRev TV

480 Facebookkaveria

youtube.com/user/ DigitalRevCom Kameraarvosteluja, jotka on tehty Top Gear -autoohjelman hengessä Hongkongissa.

238 Flickrseuraajaa

FAKTA TEPPO KOTIRINTA, 37 TWITTERISSÄ @teppo TYÖ Yksi design-toimisto Nordkappin perustajista ja johtava suunnittelija. HAASTE Lapsilleni toivon hyvää elämää. Töissä haaste on yrityksen kasvattaminen ja ulkomaalaisten asiakkaiden määrän lisääminen. HARRASTUKSET Valokuvaus ja dj-toiminta.

TIVI TOUKOKUU 2015

287 Instagramseuraajaa

YRITTÄKÄÄ EDES!

PALUUMUUTTAJA .

Teppo Kotirinta viihtyy kuvapalvelu Flickrissä paremmin kuin Instagramissa.

A n tt i M a n n e r m a a

TOIVEIDEN TYNNYRI PITÄÄ MYÖS TYHJENTÄÄ ENSIMMÄINEN IT-TERMI, jonka opin kymmenisen vuotta sitten, oli toiveiden tynnyri. Termi tarkoittaa niitä kaikkia toiveita, jotka asiakas pystyy tiettyyn projektiin, tuotteeseen tai palveluun liittyen tuottamaan. Sitten opin, että toiveiden tynnyrin täyttäminen heti alussa on erittäin tärkeää. Kuunnellaan asiakasta ja kannustetaan ideoimaan, mitä kaikkia kivoja ominaisuuksia, nappuloita, himmeleitä ja härpäkkeitä tilatussa palvelussa olisi oltava. Sen jälkeen meni kauan oppiessa, että vielä tärkeämpää on tyhjentää astia ideoinnin jälkeen. Silloin alkaa nimittäin toimittajan todellisen ammattitaidon mittaava prosessi. Miten ymmärtää sadoista toiveista bisneksen kannalta se tärkein toive ja sen pohjalta luoda yksinkertainen, toimiva ja helppokäyttöinen tuote kustannustehokkaasti? Prosessia kutsutaan designiksi, palvelumuotoiluksi tai käyttöliittymäsuunnitteluksi – tapauksesta riippuen. Usein ihmetellään julkisten itprojektien hintaa, kestoa sekä sitä, että projektit eivät valmistu. Epäilen, että näissä projekteissa toiveiden tynnyri -ideoinnin jälkeen ei yritetäkään puristaa sitä olennaista tarvetta irti toiveiden massasta, vaan lähdetään toteuttamaan vähän kaikkea. Tuohan se kivasti liikevaihtoa, kun tehdään ikuisuusprojekti, joka on vanha ja toimimaton jo valmistuessaan. Yksityisellä puolella tähän on harvoin varaa – tai ainakaan asiakassuhde ei pitkään kestä. Asiat voi tehdä myös yksinkertaisesti.

Mikäli olet Turussa arkiaamuna, etkä keksi tekemistä ennen aamukahdeksaa, niin suosittelen seisoskelua Aurakatu kakkosen kulmilla. Saatat todistaa harvinaista luonnonnäytelmää: turkulaiset puhuvat toisilleen aamuvarhaisella mitä kummallisinta kieltä. Ja ei, kyse ei ole Turun murteesta. Keskustelu kulkee suunnilleen näin: ”Huament. SOGYJI.” ”Kiitos, tervetuloa.” ”Kröhöm, FISAXA.” ”Jaahas, tervetuloa.” ”JII EE ÄF EE ÄM AA…” ”Tervetuloa!” Kyseessä on uuden TurkuHelsinki-halpabussilinjan check in -jono. Tämän palvelutuotteen käyttöliittymä on ratkaistu kauniisti, yksinkertaisesti ja tehokkaasti. Lipun voi ostaa netissä.

Ikuisuusprojekti tuo kivasti liikevaihtoa. Lipunlukijoita tai muita laitteita ei bussiin tarvita. Asiakkaat saavat siansaksalta kuulostavan koodin tekstiviestinä. Koodi lausutaan sitten mahdollisimman selvällä artikulaatiolla kuljettajalle. Hyvä, halpa ja toimiva it-ratkaisu, jonka pohjalta voisi lanseerata sloganin ”Connecting turkulaiset”.

Petri Hollmén Kirjoittaja on Lyytin toimitusjohtaja ja it-yrittäjä

TIVI TOUKOKUU 2015

KÄYNTIKORTTI

STARTUP-YRITTÄJÄ JA HALLITUSHAI

RIITTA TIURANIEMI perustaja Terveysoperaattori

”SUOMESSA on liian vähän naisia teknologia-alan yrittäjinä”, harmittelee DNA:n ex-toimitusjohtaja Riitta Tiuraniemi, 52. Hän vaihtoi työt ison konsernin johdossa startup-yrittäjän arkeen. Terveysoperaattori Oy yhdistää terveysteknologian, esineiden internetin ja pilvipalvelun. Yhtiön ensimmäinen palvelu on tarkoitettu yksin asuvien seniorien turvaksi. ”Oppiva sovellus osaa hälyttää apua esimerkiksi loukkaantumistilanteissa”, kertoo Tiuraniemi. Hänen mukaansa se eroaa markkinoilla jo olevista ratkaisuista, sillä se ei vaadi turvarannekkeita tai päälle puettavia laitteistoja. Palvelu perustuu liikeantureiden tuottamaan dataan. Yritys ei itse valmista laitteita tai kehitä teknologiaa, vaan se on ottanut integraattorin roolin. ”Haimme sovellustoimittajia ja pilottilaitteistoa testeihin ympäri maailmaa. Testasimme useaa sovellusta, ja löysimme sopimusvalmistajan, joka tekee meille softan ja anturit.”

Yhtiö ei aio keskittyä pelkästään vanhuspalveluihin. Seuraavaksi on suunnitteilla sydämen toiminnan seurantaan liittyvä palvelu. Startup-yrittäminen vie tällä hetkellä kaksi kolmasosaa Tiuraniemen työajasta. ”On ollut antoisaa olla alusta lähtien mukana perustamassa yritystä, etsiä sille rahoitusta, myyntikanavia ja miettiä hinnoittelumalleja sekä käytettävyyttä. Omistajan rooli on monipuolinen mutta aikaavievä.” Kolmasosan ajastaan Tiuraniemi työskentelee hallitusammattilaisena. Hänellä on hallituspaikat Nebulassa ja Teollisuussijoituksessa. Finaviassa hän toimii hallituksen puheenjohtajana. ”Minulla on nyt hyvä kombo: kolme hallituspaikkaa ja päätyö startup-yrittäjänä. Suosittelen tällaista yhdistelmää muillekin, Tiuraniemi painottaa. Vapaa-ajalla hän hiihtää, pyöräilee ja harrastaa arktista puutarhanhoitoa Lapin mökillään. A n n i k a K or pim ies

PIKAKULJETUKSIA JA IT:TÄ SEN PITI olla vain yksi kesätyö muiden joukossa.

TOMAS LEHTINEN tietohallintojohtaja DHL Express

Tomas Lehtisen pesti DHL:llä venähti kuitenkin pidemmäksi. Nyt 38-vuotias kauppatieteiden maisteri vastaa DHL Expressin tietohallinnosta Suomessa. ”Olen viihtynyt talossa jo 16 vuotta. Tehtävät ovat vaihtuneet sopivin väliajoin”, hän kertoo. Lehtinen on työskennellyt esimerkiksi taloushallinnossa, myynnissä ja markkinoinnissa. Hän on tehnyt töitä myös Ruotsissa ja Saksan pääkonttorissa. Tietohallinto on hänelle uusi aluevaltaus ja nykyisessä pestissään hän aloitti alkuvuodesta. ”It on ollut minulle valtavan iso oppimiskokemus. Tiimissäni kaikki ovat ammattilaisia ja ottavat vastuun omasta tekemisestään.” Hänet yllätti it-organisaation prosessiorientoituneisuus. ”Näennäisen pieni muutos järjestelmissä voi vaatia ison suunnittelun – tätä en ollut aiemmin tiedostanut.”

DHL toimii 220 maassa. Konsernin omistaa Saksan posti. ”It:n kannalta iso koko on etu. Saksan postin järjestelmät on moneen kertaan kahdennettu. Vaikka yksi datakeskus kaatuisi, niin toiminta jatkuu.” Yhtiön ydinliiketoimintaa ovat kansainväliset pikakuljetukset. Kun DHL:n rahtikone laskeutuu Helsinki-Vantaalle, kahden tunnin kuluttua se on tyhjennetty, lähetykset purettu, tullattu, skannattu ja siirretty kuljetusautoihin. Lähetysten etenemistä voi seurata netissä joka vaiheessa. Verkkokaupan kasvu on muuttanut DHL Expressin asiakasrakennetta huomattavasti. ”Pari vuotta sitten yksityisasiakkaiden lähetyksiä oli alle viisi prosenttia kaikista lähetyksistämme. Nyt osuus on miltei puolet”, Lehtinen arvioi. 4- ja 9-vuotiaiden tyttöjen isä valmentaa vapaaajallaan Vantaan Jalkapalloseuran tyttöjoukkuetta, ulkoilee ja korjaa omakotitaloa. A n n i k a K or pim ies

Sähköposti: asiakaspalvelu@talentum.ﬁ Puhelin: 020 442 4100 * Sopimusasiointi: 03051 4100** Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki Jäsentilausten muutokset ko. liiton kautta.

12 kk kesto 129 euroa 6 kk kesto 69 euroa. 12 kk määräaikainen 142 euroa 6 kk määräaikainen 74 euroa. Ulkomaille postimaksulisä

* Kiinteästä liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min sis. alv 24%. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min sis. alv 24%. Ulkomailta ao. maan ulkomaan puhelumaksu. ** 8,8 snt/min sis alv 24%

TIVI TOUKOKUU 2015

Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Voit kieltää tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun.

TA K A I K K

I MEROT

TILAUSHINNAT:

TILAUKSET, MUUTOKSET

LUE SUMM

TILAA TIVI

Loistavaa palautetta saanut kokonaisuus

Miten teet onnistuneen IT-sopimuksen? IT-sopimukset käytännössä 17.9. IT-sopimuksia koskevat riidat ja niihin varautuminen 19.11.

Asianajaja MIKA PUITTINEN, Asianajotoimisto Krogerus Oy

Asianajaja SAKARI HALONEN, Dittmar & Indrenius Asianajotoimisto Oy

Asianajaja PIA EK, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy

Asianajaja KARI-MATTI LEHTI, Asianajotoimisto Bird & Bird Oy

Asianajaja MIKKO MANNER, Roschier Asianajotoimisto Oy

Talentum / Lakimiesliiton Koulutus järjestää jälleen loistavaa palautetta saaneen kaksiosaisen kokonaisuuden IT-sopimuksista. Syksyllä 2014 ensimmäistä kertaa toteutetun seminaarisarjan osat toimivat myös itsenäisinä tietojen päivityspaketteina. IT-sopimukset käytännössä -seminaarin ohjelmassa muun muassa: • Kehitystrendejä: Teollinen internet (IoT) • Teollinen internet sopimussuhteissa • Ohjelmistoja koskevat lisenssisopimukset • Ylläpito- ja tukisopimukset sekä palvelutasosopimukset (SLA) • IT-projektisopimukset • IT-ulkoistuksia koskevat sopimusjärjestelyt – viimeaikaiset trendit toimittajan näkökulmasta • Pilvipalveluja koskevat sopimukset.

IT-sopimuksia koskevat riidat ja niihin varautuminen -seminaarin ohjelmassa muun muassa: • Tyypillisiä riidan kohteita IT-projekteissa • Riitoihin varautuminen IT-sopimuksissa • Vaihtoehtoisten riidanratkaisutapojen käyttö IT-riidoissa • Tekninen todistelu IT-riidoissa • IT-sopimusriidan ratkaiseminen eri foorumeissa • IT-sopimukset ja -riidat välimiehen näkökulmasta • Viimeaikaistao ikeuskäytäntöä.

Ilmoittaudu molempiin IT-sopimukset -seminaareihin, saat ne yhteishintaan 1 050 € + alv 24 %. Yhteishinnasta ei myönnetä muita alennuksia. Yksittäisen seminaarin hinta 730 € + alv 24 % • Lakimiesliiton jäsenhinta ja julkisen sektorin hinta 547,50 € + alv 24 % Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi

VIERAS KYNÄ

Puuhastelun aika on ohi SUOMESSA ON vuosia puhuttu avoimen lähdekoodin

palveluiden tulemisesta, julkisten aineistojen hyödyntämisestä ja kansalaisten mahdollisuudesta osallistua palveluiden kehittämiseen. Kansalaisaktivistit ovat ajaneet kaikkien julkisten tietojen avaamista, jotta niitä voitaisiin hyödyntää erilaisissa sovelluksissa, palveluissa ja analyyseissa. Taloutemme sakatessa yhä jyrkempään syöksyyn on ratkaistava miten voimme kasvattaa viennin jalostusarvoa, ja vähentää tuontikustannuksia. Suomi on yksi maailman koulutetuimmista kansoista. Miksi koulutus ei korreloi kansantalouden menestyksen kanssa? TULOKSIEN OSALTA innovaatiojärjestelmämme yskii

pahemman kerran. Näyttää siltä kuin kyseessä olisi hölmöläisten puuhastelu – vanha tarina jossa valoa kannetaan säkeissä pimeään pirttiin yhteistuumin. Olisiko aika siirtyä avoimeen innovaatiojärjestelmän arviointiin ja kehittämiseen? Mikäli tarkastelemme vain lopputulosta, emme pysty korjaamaan järjestelmässä olevia virheitä. Michael Gibbons varoittaa yhteen näkökulmaan turvautuvista ratkaisuista informaatio- ja tietotaloudessa tietämyksen uuden tuottamisen muotoja käsittelevässä kirjassaan. Avoimen tiedon maailmassa tiedon tuottajien määrä kasvaa ja tiedon tuottamisen prosessit kehittyvät monimuotoisemmiksi. Gibbons nostaa esille teknologian kehittämisen ihmisen, asiakkaan ja kaupallisen toiminnan rajapinnassa yhtenä keskeisenä uuden tiedon luomisen tapana. UUDEN LUOMINEN teollisessa murroksessa on yksi

kansakunnan keskeisistä kilpailukyvyn tekijöistä. Uuden luominen kehittyville ja alati muuttuville markkinoille vaatii osaamista, kykyä toimia globaalissa asiakas- ja yrityskentässä, sekä oma-aloitteista riskinottoa menestyvien ratkaisujen löytämiseksi yhdessä asiakkaiden kanssa. Uuden luominen tapahtuu yhä enemmän ohjelmistotekniikan ja -suunnittelun avulla tiiviissä yhteistyössä käyttäjien ja

TIVI TOUKOKUU 2015

teollisten tai julkisten toimijoiden kanssa. Mitä jos Suomella ei olekaan kykyä tuottaa huippuosaajia tilanteessa, jossa pitäisi panostaa yhdessä kehittämisen ja luomisen taitoihin globaaleilla markkinoilla uutta liiketoimintaa yhä kiivaammalla tahdilla kehittäen?

MIKA ENIUS HELENIUS Kirjoittaja on Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry:n Tivian hallituksen varapuheenjohtaja ja tutkija.

MUISSA TEOLLISISSA maissa on tehty analyysi avoi-

muuden strategisista vaikutuksista hyödyntämällä itsekkäästi oman kansantalouden edun näkökulmaa. Olisiko Suomessakin aika ajatella itse? Voisimmeko kehittää strategista ipr-näkökulmaa vaikka osana julkisia hankintoja? Suomi on edelleen hyvin edistynyt ja hallinnon osalta äärettömän tehokas maa verrattuna moneen muuhun OECDmaahan. Yhteiskuntamme toimintaa olisi helppo automatisoida tietojärjestelmien ja asiointipalveluiden avulla. OLEMMEKO ULKOISTAMASSA yhden yhteiskunnan ar-

vokkaimman osan eli tehokkaan ja yksinkertaisen julkisen sektorin ilman kriittistä ja strategista tarkastelua? Teemmekö näin vain sen takia, että emme itse ymmärrä käynnissä olevaa teollista murrosta kohti tietoyhteiskuntaa, joka toimii ohjelmistojen varassa ja jonka ihmiset rakentavat meille jossain muualla kuin Suomessa? Erityisesti julkinen sektori tarvitsee uuden strategisen ajattelun hermoja johtamiskeskuksen – yleisjohtamisen ja puuhastelun aika on nyt ohi. Sen tulisi olla johtavien informaatiotalouksien mallin mukainen keskus, joka edistäisi koko julkisen sektorin strategista modernisointia. Se ohjaisi kansallisomaisuuden kehittymistä Suomelle arvokkaaksi vientipääomaksi. ■

”TULOKSIEN OSALTA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄMME YSKII PAHEMMAN KERRAN.”

Tieto- ja viestintĂ¤tekniikan ammattilaiset TIVIA ry tiedottaa

Laajat jĂ¤senedut. Koulutus ja tapahtumat. IlmiĂśt ja tutkimukset. TIVIAssa et ole yksin.

/nro 5 .

Kohtaamispaikka ICT-alan ammattilaisille

Tunnustukset

Juha-Pekka Leskinen on TIVIA ry:n hallituksen puheenjohtaja ja kokenut julkisten palvelujen sĂ¤hkĂśistĂ¤jĂ¤. Leskisen mukaan julkisen sektorin ICT-ketteryyteen satVDDPLQHQ ROLVL Č´NVXD MD KÂŚQ WRLYRR WXOHYDDQ KDOOLWXVRKMHOPDDQ VHONHÂŚÂŚ OLQMDXVWD julkisorganisaatioiden ICT-palvelujen kehittĂ¤misestĂ¤.

Vuoden tietotekniikkavaikuttajaksi valittiin koodausaktivisti Linda Liukas ja vuoden tietotekniikkatuotteeksi Nordic Business Forumin seminaarikonsepti. /XH OLVÂŚÂŚ WLYLD Č´ OHKGLVWRWLHGRWH

Juha-Pekka Leskinen

Onko julkisten palvelujen digitalisoiminen sukupolvikysymys? Tietotekniikan kĂ¤yttĂś esimerkiksi asiointiin on kĂ¤sittĂ¤Ă¤kseni arkipĂ¤ivĂ¤istynyt, ja sukupolvien vĂ¤liset erot ovat paljolti tasoittuneet. Tietysti nuoret yleensĂ¤ ottavat kĂ¤yttĂśĂśn uusia palveluja nopeammin kuin vanhemmat, mutta tietĂ¤Ă¤kseni esimerkiksi verkkopalvelujen hyĂśdyntĂ¤misessĂ¤ ei ole yhtĂ¤ suuria eroja ikĂ¤luokkien vĂ¤lillĂ¤ kuin vielĂ¤ kymmenen vuotta sitten. Tilastokeskuksen mukaan kĂ¤ytĂ¤nnĂśssĂ¤ kaikki alle 50-vuotiaat kĂ¤yttĂ¤vĂ¤t verkkopalveluja, ja sitĂ¤ vanhemmistakin ikĂ¤luokista valtaosa.

Vuoden tietoturvapĂ¤Ă¤llikĂśksi Valtorin Kimmo Rousku /XH OLVÂŚÂŚ WLYLD Č´ FLVR

Tutkimukset Onnistuiko IT-hanke? Suomalaisyritykset unohtavat seurata Tietohallintojen johtaminen Suomessa -tutkimus 2015 nyt julkaistu! LisĂ¤tiedot WLYLD Č´ MXONDLVXW WXWNLPXNVHW

Koulutusta Projektin tyĂśmĂ¤Ă¤rĂ¤n arviointi 3.â&#x20AC;&#x201C;4.6.2015, Espoo Onnistumisen evĂ¤Ă¤t tietojĂ¤rjestelmĂ¤n hankintaan 8.â&#x20AC;&#x201C;9.6.2015, Espoo JĂ¤rjestelmĂ¤tyĂśn tulosjohtaminen Č&#x201A; 6FRSH 0DQDJHU VHUWLČ´RLQWLLQ valmistava koulutus 15.6.â&#x20AC;&#x201C;21.8.2015 Espoo LisĂ¤tiedot WLYLD Č´ NRXOXWXNVHW WLYLD

TIVIAn pĂ¤Ă¤tehtĂ¤vĂ¤t ovat tietotekniikan ja viestinnĂ¤n ammattilaisten osaamisen kehittĂ¤minen, verkostoitumismahdollisuuksien tarjoaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. SEURAA MEITĂ&#x201E;:

Facebook, LinkedIn, Twitter

Olisiko ICT-ministeristĂ¤ iloa? MielestĂ¤ni ICT-toimialan kehitysmahdollisuuksien turvaaminen ja ICT-ratkaisujen hyĂśdyntĂ¤minen julkisessa hallinnossa tulisi olla merkittĂ¤vĂ¤ssĂ¤ roolissa tulevassa hallitusohjelmassa. Suomen julkinen hallinto on perinteisesti pĂ¤rjĂ¤nnyt hyvin kansainvĂ¤lisissĂ¤ vertailuissa, mutta tiedĂ¤mme, ettei julkisen hallinnon ICT-hankkeiden kustannus-hyĂśtysuhteeseen ja hankkeiden etenemiseen olla tĂ¤ysin tyytyvĂ¤isiĂ¤. MielestĂ¤ni on selvĂ¤Ă¤, ettĂ¤ julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittĂ¤miseen on panostettava, joten kyllĂ¤ pelkĂ¤stĂ¤Ă¤n ICT-asioihin keskittyvĂ¤stĂ¤ ministeristĂ¤ olisi selkeĂ¤Ă¤ hyĂśtyĂ¤.

Millainen â&#x20AC;?sĂ¤hkĂśisempi sektoriâ&#x20AC;? olisi? Oma toiveeni on, ettĂ¤ seuraavassa hallitusohjelmassa selkeĂ¤sti ilmaistaisiin tavoitteet kehittĂ¤Ă¤ julkista hallintoa hyĂśdyntĂ¤mĂ¤llĂ¤ ICT-ratkaisuja. Tavoitteena tulisi olla merkittĂ¤vĂ¤ julkisen hallinnon digitalisointi, julkishallinnon tyĂśntekijĂśiden mahdollisimman paikkariippumaton tyĂś, infrastruktuurin kehittĂ¤minen Ă¤lykkĂ¤iden kaupunkiteknologioiden tarpeisiin ja hallinnon tietojen edelleen avaaminen mahdollisimman yleiseen kĂ¤yttĂśĂśn. YhtĂ¤kĂ¤Ă¤n nĂ¤istĂ¤ tavoitteista ei saavuteta sĂ¤Ă¤stĂ¤mĂ¤llĂ¤ tietotekniikan kĂ¤ytĂśssĂ¤, vaan investoimalla ICT-ratkaisujen rakentamiseen.

YT N

Julkinen sektori sĂ¤hkĂśistyy

TĂ¤llĂ¤ palstalla ICT-maailman tunnetut vaikuttajat jakavat ajankohtaisia vinkkejĂ¤.

Ota Summa-palvelu kĂ¤yttĂśĂśsi â&#x20AC;&#x201C; lukemista myĂśs tabletilla ja Ă¤lypuhelimella!

PAL.VKO 2015-23

828418-1505