Tt 27 2013 pdf kooste

Startup Venuu kerää juhlapaikat yhteen UUTISET 10 TUI-risteilijät valmistuvat ennätysvauhtia REPORTAASIT 16

27

6.9.2013 118 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

AITOJA INSINÖÖRIUUTISIA VUODESTA 1961

Kevin Warwick Maailman ensimmäinen kyborgi REPORTAASIT 19

Fingridillä investointien suurvuosi UUTISET 8

Mihin nyt?

Verkot ja patentit elättävät kutistuneen Nokian. Uuden idut ovat vähissä.

UUTISET 2

Kilpailu lng-terminaalista loppusuoralla

UUTISET 6

Veijo Miettinen Pidennetäänkö työ- vai työttömyysuria? PERJANTAI 21

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.9.2013

Uutiset

TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Heikki Siljamäki @talentum.fi 040 342 4262 TILAAJAPALVELU tilpal@talentum.fi 020 442 4100

Mika Hämäläinen @talentum.fi 040 342 4303

Nokian patenttisalkun Patenteista saatavat tulot voivat moninkertaistua, sanoo asiantuntija NOKIA / Uudella Nokialla on aiempaa paremmat mahdollisuudet tehdä rahaa tuhdilla patenttisalkullaan.

– Patenttien lisensioinnista saatavat tulot voivat kasvaa moninkertaisiksi, uskoo patenttipelin ammattilainen Matti Kauppi Fidium Law Partners -yhtiöstä.

Kaupin työhistoriaan kuuluu muun muassa pesti Nokian iprosaston vetäjänä.

Nokia saa nykyään patentti- ja lisensointituloja noin puoli miljardia euroa vuodessa.

Kaupin mukaan lisensointi helpottuu, kun Nokia ei enää ole mukana matkapuhelinbisneksissä.

Alan käytäntöjen mukaan kilpailevat valmistajat vaativat korvauksia patenteista toisiltaan usein käräjätupaa myöten, ja kyseessä on eräänlainen nollasummapeli. Ulkopuolinen voi rahastaa patenteista helpommin.

NSN tuottaa myös kännykkäpatentteja Kauppi muistuttaa, että matkapuhelimiin liittyvät patentit syntyvät hyvin usein verkkoyhtiöissä.

– Standardeihin liittyvä työ ja patentointi tehdään verkkopuolella, ja kännykät toteutetaan näiden standardien pohjalta.

NSN:n merkitys myös tutkijana ja patenttien synnyttäjänä näkyy siinä, että verkkoyhtiö NSN nousi viime vuonna tutkimus- ja kehityspanoksissaan ohi Nokian kännykkäpuolen. Tänä vuonna NSN käyttää t&k-toimintaan lähes kaksi miljardia euroa.

Nokia on 2000-luvulla kuulunut alan eniten patentoiviin yrityksiin.

Tänä vuonna sille on myönnetty Yhdysvalloissa 510 patenttia. Takavuosina varsin vähän patentointiin huomiota kiinnittäneet Apple ja Google ovat kuitenkin nyt ohittaneet Nokian patenttien määrässä.

Kauppi muistuttaa, että patenteista saatavat rahat ovat puhdasta tuloa.

Hän ottaa esimerkiksi mobiilialan patentteja lisensioivan InterDigital-yhtiön. Se kokosi viime vuonna runsaan puolen miljardin

euron liikevaihdolla yli 200 miljoonan euron voiton.

– InterDigital oli viime vuonna Yhdysvaltain kannattavin firma, kun mittatikkuna on työntekijää kohden saavutettu nettovoitto.

– Nokian patenttisalkku on kertaluokkaa InterDigitalin salkkua parempi, ja uudella Nokialla on NSN:n ansiosta InterDigitalia parempi kyky tehdä uusia innovaatioita.

Julkisuudessa on spekuloitu, voisiko Nokia myös myydä koko patenttisalkkunsa.

– Koko patenttisalkun myynti voi olla hankalaa. Oikeaa hintaa on vaikea saada. Lisensointi on paras tapa saada rahaa.

Microsoft-kaupan yhteydessä Microsoft lisensoi Nokian patentteja vuosikymmenen ajaksi 1,6 miljardilla eurolla.

Lisensointitulo n. 500 milj. € / vuosi

Nokia on viime vuosien säästökuurissaan leikannut myös tutkimusmenojaan.

Aikoinaan yli tuhannen tutkijan

NSN Liikevaihto 13,8 mrd € Liikevoitto 778 milj. €

Here Liikevaihto 1,1 mrd € Liikevoitto 154 milj. €

Patenteista saatavat rahat ovat puhdasta tuloa.

Nokia Research Center on kutistunut murto-osaan, ja se toimii nykyään pääosin Otaniemessä Aaltoyliopiston suojissa.

Nokian teknologiasuuntaa viitoittavan Chief Technology Officen sijaintipaikka on Kalifornia.

Nyky-Nokian tutkimus on keskittynyt palvelemaan tiukasti liiketoimintayksikköjä, joten tutkimuslaboratorioissa tuskin muhii

LÄHDE: USPTO

1500

Qualcomm Google Apple

1000

Ericsson 500

Nokia

0 2011

Patentit

Uudet miljardibisnekset kortilla

Yhdysvalloissa myönnetyt patentit

2010

Uusi Nokia

2012

2013 (1.1.—3.9.)

uusia miljardibisneksien aihioita.

Nokian tämän hetken pitemmän tähtäimen tutkimus liittyy lähinnä matkapuhelimiin, joihin kehitellään esimerkiksi uusia materi-

aaleja, sensoreita ja erilaisia käyttöliittymiä.

Tällaisen tutkimuksen ja siitä syntyvien patenttien tulevaisuus on huomattavan epävarmaa, kun

TIUKKA PAIKKA. Risto Siilasmaan olemus tiedotustilaisuudessa oli pikemminkin synkkä kuin iloinen.

Ennätysostos edelleen arvoitus

■

Nokian uuden kolmijalan musta hevonen on karttabisnes Here.

Nokia osti Navteqin vuonna 2008 Suomen teollisuushistorian suurimmalla, 5,7 miljardin euron kaupalla. Matkapuhelinten voitoilla maksettu kauppasumma tuntuu yhä hurjemmalta, kun sitä vertaa kännyköistä saatuun 3,79 miljardiin euroon.

Heren sydämessä ovat edelleen Navteqin karttatiedot.

Niitä Nokia hyödyntää kolmella tavalla: kuluttajille tarjottavina karttoina, autojen navigaatio-

järjestelmän karttoina sekä yritysasiakkaiden tuotteisiin myytyinä karttoina.

Näkyvin tuote on maksuton karttapalvelu, jota voi käyttää selaimella ja älypuhelinsovelluksilla. Perinteisten karttojen lisäksi Nokia kerää pohjapiirroksia sisätiloista. Tietokannassa on 50 000 rakennusta eli selvästi enemmän kuin Googlella.

Here Drive -navigointisovellus on ollut esiasennettuna osassa Lumia-malleista. Muihin Windows-puhelimiin sovelluksen voi ladata maksua vastaan.

Nokian mukaan autojen navigointijärjestelmistä peräti 80 prosenttia käyttää Here-karttoja.

Tarkoituksena on yhdistää selaimella käytettävät kartat auton karttaan. Sen ansiosta kotona suunniteltua reittiä voisi käyttää autossa. Vaatimuksena on auton nettiyhteys.

Nokia on myynyt karttojaan myös yrityksille, muun muassa ohjelmistoyritys Oraclelle ja verkkokauppa Amazonille. & TOMI SAVOLAINEN

@talentum.fi

Tässä lehdessä Nokia / 2 Microsoft / 2 Rosatom / 4 Fennovoima / 4 Pöyry / 6 Taficon / 6 Gasum / 7 Fingrid / 8 All-Plast

3

2012

VIIKON TIETO

2013

Pientä mutta kasvavaa

4,4

4,0 Q1

7,4

5,6

www.tektal.fi

Q2

Q3

Q4

Q1

Q2

arvo nousee ANTTI MANNERMAA

KOMMENTTI TOMI SAVOLAINEN @talentum.fi

Microsoft tarvitsee suomalaiset kehittäjät

Verkko-Nokiaa ahdistavat Huawei ja vaimea kasvu

■

Kännyköiden dataliikenne kasvaa, ja lähivuosina verkkoihin liitetään kymmeniä miljardeja laitteita autoista jääkaappeihin.

Liikenteen kasvusta huolimatta mobiiliverkkoinvestoinnit polkevat ennusteiden mukaan lähivuosina paikallaan, elleivät jopa hienoisesti laske.

Operaattorit ostavat verkkoja vuosittain noin 40 miljardilla eurolla.

Kun yhtälöön lisätään Ericssonin selvä markkinajohtajuus, kiinalaisen Huawein aggressiivinen kasvuhalu ja mahdollisten uusien kiinalaisnimien ilmaantuminen, riittää verkkoNokialla mietittävää.

Neljän miljardin liikevaihdon viime vuonna kerännyt NSN on uuden Nokian ydin.

■

Pääjohtaja Steve Ballmer ei matkustanut Suomeen huvikseen. Yrityskauppa julkistettiin Espoossa, koska Microsoft tarvitsee suomalaista osaamista.

Microsoftin vakavin yritys halutun mobiiliraudan myyjäksi epäonnistui, kun Surfacetabletit eivät kiinnostaneet ostajia. Laitevalmistajana Microsoftin ainoa onnistuminen on Xbox, joka tulee aikanaan Stephen Elopin alaisuuteen.

Surfacen seuraajaksi huhuttiin Surface Phonea, mutta sellaista Microsoft ei uskaltanut yrittää ilman yrityskauppaa.

Yhtiö ei keksinyt, miten kilpailla Nokian kanssa.

Kyse ei ole pelkästään osaamisesta.

Laitteiden ja ohjelmistojen tekeminen vaatii erilaiset organisaatiot. Tämän koki myös Nokia, joka epäonnistui käyttöjärjestelmien kehitystyössä.

Microsoft ei onnistu Nokialta ostamillaan kännyköillä, jos Tampereen kamerakehitys kuukahtaa tai Espoon radiotekniikan innovaatiot hyytyvät.

Siksi Ballmer viettää seuraavina kuukausina aikaa Suomessa.

Tiukan saneerauksen myötä yksikkö on alkanut myös tehdä kelpo tulosta. Teknologiapuolella yhtiö panostaa erityisesti 4g-verkkoihin.

Miksi verkkoinvestoinnit sitten eivät kasva, vaikka verkkoliikenne räjähtäisi? Yhtenä syynä on teknologinen kehitys.

Laajan kantaman tukiasemien ja solujen rinnalle tulee runsaasti pienemmän toimintasäteen tukiasemia, eli bittivirta liikkuu nano-, piko- ja femtosoluissa.

Toiseksi spektritehokkuus paranee. Insinöörit onnistuvat puskemaan lisää bittejä tietynsuuruiseen taajuuskaistaan. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

Insinöörijärjestöt huolissaan työpaikoista

■

ajurina toimiva oma valmistus katoaa.

Nokian poistuttua Suomen mainetta kännykkäbisneksessä jää ylläpitämään Jolla.

– Ipr-peli on pienelle pelurille vaikeaa. Jos bisnes lähtee vetämään, Jollan ovella on jonossa väkeä, jotka kaikki vaativat useita prosentteja myynnistä, Kauppi arvioi. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

– Toivottavasti Microsoft arvostaa suomalaista korkatasoista insinööriosaamista, kommentoi Tekniikan Akateemisten TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi Nokian ja Microsoftin yrityskauppaa.

Kaupan myötä Microsoftin palvelukseen siirtyy Suomessa noin 4 700 työntekijää.

Microsoft vakuutti tiedotustilaisuudessa olevansa sitoutunut Suomeen ja keskittävänsä puhelinten kehitystyön tänne. Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokarin mukaan tiettyyn pessimismiin on kuitenkin aihetta.

– Pelkona on, että amerikkalainen taipumus vetää kotiinpäin vähentää alan työpaikkoja Suomesta edelleen, Porokari sanoo.

Porokarin mielestä Nokian tarina kuitenkin osoittaa, että Suomessa on edelleen mah-

dollista kehittää ja luoda lähes tyhjästä merkittävää, osaamista edellyttävää teollisuutta.

– Nokia on merkittävin suomalainen yritys koskaan. Sen pohjalla on vankkaa suomalaista teknologista osaamista, josta on pidettävä kiinni. Uusien Nokioiden syntyminen edellyttää vahvaa panostusta suomalaiseen koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen..

TEK:n Kauppi muistuttaa, että Suomessa on myös hyviä esimerkkejä ulkomaisista omistajista.

– Esimerkiksi ABB on kehittänyt toimintaansa Suomessa ja sen tausta on ruotsalais-sveitsiläinen.

Lisäksi ABB on erittäin hyvän työnantajan maineessa. & HARRI REPO

Ostettu

Tietysti Nokia!

Microsoftin ainoa järkevä ostokohde oli Nokia, parhaiden Windows-puhelinten valmistaja.

Tuotteet olivat hyviä, mutta eivät käyneet kaupaksi. Hinta ei tullut esteeksi, sillä toista ostajakandidaattia ei ollut.

Halvalla olisi saanut myös myynnissä olevan Blackberryn, jonka puhelimet toimivat yhtiön omalla käyttöjärjes-

Vuosi

Hinta, mrd €

Ostetun liikevaihto, mrd €

Ostetun työntekijöitä

2013

5,4

14,9

32000

Microsoft

Nokian puhelimet

Google

Motorolan puhelimet

2011

9,0

2,9

19000

Nokia

Navteq

2007

5,7

0,6

3000

Sony

50 % Sony-Ericsson

2011

1,1

2,6*

4000*

Nokia

50% NSN

2013

1,4

6,9*

29200*

* PUOLET YHTEISYRITYSTEN LUVUISTA

/ 9 Aalto-yliopisto / 10 STX / 16 Turun yliopisto / 17 Steerprop / 18

telmällä. Raudan muutos Windows-kuntoon olisi vaatinut todennäköisesti täysin uusien puhelinten kehitystyön. Se olisi kestänyt liian kauan.

Microsoft yritti rakentaa Windows Phonesta varteenotettavan älypuhelinten käyttöjärjestelmän vastaavasti kuin tietokoneissa. Markkinaosuus oli tarkoitus vallata Googlelta ja Applelta eri valmistajien laitteilla.

Näin ei käynyt. Siivu kasvoi liian hitaasti ja siivussa kasvoi vain Nokia.

Siilasmaa ja Nokian johto kävivät läpi vaihtoehdot. Palapelin tulos alkoi hahmottua, kun Siemens myi Nokialle verkkopuolikkaansa.

Nokian hallitus päätti tehdä ericssonit: luopua kännyköistä ja keskittyä verkkoon.

Rinnalle jäivät vielä patentit ja karttabisnes. Ovi niiden myynnille on auki.

Pieni riski Ei Elop ollut Microsoftin istuttama troijalainen. Silloin asiat olisivat edenneet paljon nopeammin.

Microsoftilla on kiire, ja se on pahasti jäljessä kilpailijoista. Älypuhelinmarkkinoilla Nokian kolmen prosentin siivukin on vasta avaus.

Microsoft hankkii Nokian murto-osalla siitä 9,5 miljardista eurosta, jolla Google osti Motorolan matkapuhelimet.

Redmondin ohjelmistojättiläiselle kyse on lopulta pienestä riskistä. Yhtiö on viime vuosina tehnyt liikevoittoa keskimäärin 19 miljardia vuodessa. Siitä kauppasumma patenttimaksuineen on vain reilu neljäsosa. &

Nokian puhelinten alamäki milj. kpl 500

mrd eur 50

Myydyt puhelimet

@talentum.fi

Halpaa ja kallista Ostaja

Tuoreimmat verkossa

2,9

2,0

Myytyjen Lumia-puhelinten määrä, miljoonaa kappaletta

LÄHDE: NOKIA

6.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

400

40

300

30

Puhelinten liikevaihto

200 100

Nettotulos

20 10

T&k

0

0 2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013 (I—VI)

4 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.9.2013

Uutiset

Tuoreimmat verkossa

www.tektal.fi

Opinnot maksullisiksi vai ei?

Tuula Teeri haluaa ulkomaalaisten opiskelumaksuista selvän päätöksen MARISSA TAMMISALO

KOULUTUS / Keskustelu ulko-

KOMMENTTI

maalaisten opiskelijoiden maksuttomasta opiskelusta jakaa mielipiteitä teknillisissä Aalto-yliopistossa.

Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Piia Kuosmanen ei halua tehdä opiskelusta maksullista. Hän pelkää, että maksullisuus karkottaisi ulkomaiset opiskelijat Suomesta.

Rehtori Tuula Teeri taas toivoo asiaan selvää periaatepäätöstä.

– Koulutus on Suomessa maksutonta suomalaisille ja Euroopan talousalueelta tuleville opiskelijoille, mutta ETA-alueen ulkopuolelta tulevien osalta päätöstä ei ole tehty.

EEVA TÖRMÄNEN @talentum.fi

Mieluummin suomea

■

Hyvä investointi?

Teeri muistuttaa, että Suomi on Norjan ja Islannin ohella ainoa Euroopan maa, jossa nämä kolmansista maista tulevat opiskelijat saavat opiskella maksutta.

– Meidän pitäisi päättää, onko maksuttomuus kansantaloudellisesti hyvä investointi, Teeri sanoo.

– Jos päädymme maksuttomuuteen, meille pitäisi resursoida varoja kielen ja kulttuurin opettamiseen, jotta opiskelijat jäisivät Suo-

LISÄÄ RAHAA. Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri (oik.) ja ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Piia Kuosmanen haluavat kumpikin turvata Aallon rahoituksen.

meen. Vai voisiko koulutus olla osa kehitysyhteistyötä?

Kaksi viimeistä vuotta englanniksi ■ Tästä syksystä lähtien Aallon kandiopiskelijat opiskelevat suomeksi ja maisteriopetus – mikä tarkoittaa diplomi-insinöörin koulutuksessa paria viimeistä vuotta – tapahtuu englanniksi.

– Me rakennamme Aallosta kansainväistä yliopistoa, ja kansainvälisten opiskelijoiden ja professorien läsnäolo kursseilla vaatii englanninkielistä opetusta, rehtori Tuula Teeri sanoo.

Hänen mukaansa uusilla kielillä toimimista pelätään liikaa.

– Sille henkilöstölle, joka ei puhu englantia, tarjoamme kie-

lenopetusta.

Tampereen teknillisessä yliopistossa englanninkielistä koulutusta on myös lisätty, mutta samalla on tehty päätös, että opiskelijan on mahdollisuus opiskella koko tutkinto myös suomeksi.

– Tässä on alakohtaisia eroja.

Esimerkiksi rakennustekniikan opiskelijat menevät usein paikallisiin tehtäviin ja siellä suomenkielinen koulutus tulee säilymään. Tietotekniikan puolella huomattava osa maisteriopinnosta on jo nyt englanniksi, sanoo rehtori Markku Kivikoski. &

Myös muissa teknillisissä yliopistoissa mietitään koulutuksen maksullisuutta.

– Emme ole muodostaneet lopullista kantaa. Yksi vaihtoehto olisi hakemusmaksu, jolloin hakisivat vain ne, jotka ovat aidosti tänne tulossa, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoski.

Maksullisuuskokeilu on Kivikosken mukaan paljastanut, että aitoja nettomaksajia on ollut vain kourallinen. Suurin osa on saanut stipendin korvaamaan lukukausimaksuja.

Lappeenrannassa kokeilua on pidetty myönteisenä. Rehtori Ilkka Pöyhösen mukaan opiskelijaaines on ollut laadukasta ja motivoitunutta.

Alle puolet jää Tilastokeskuksen mukaan hieman vajaa puolet ulkomaisista opiskelijoista jää Suomeen.

Kuosmasen mukaan useampikin jäisi, jos he löytäisivät täältä töitä.

Jos ulkomaalainen opiskelija jää Suomeen töihin, yhteiskunta hyö-

tyy hänestä verotulojen muodossa paljon nopeammin kuin suomalaisesta opiskelijasta, joka on nauttinut hyvinvointiyhteiskunnan eduista koko lapsuutensa, Kuosmanen muistuttaa.

Koulutus vientituotteeksi Koulutuksesta puuhataan Suomeen myös uutta vientituotetta. Mutta voiko Suomesta olla koulutusvientiä, jos yksittäiset opiskelijat voivat hakeutua tänne maksuttomasti?

Teeri myöntää, että asiassa on ristiriita.

– Toiveena on, että yliopisto lähtee koulutusvientiin. Mutta jos tutkinto-opetuksesta ei saa ottaa maksua, ei se ole mikään vientituote. Toisaalta ei ole järkevää rää-

Voisiko koulutus olla osa kehitysyhteistyötä, Teeri kysyy.

Olen istunut kymmenissä seminaareissa kuuntelemassa murteellisella englannilla pidettyjä puheita.

Osasta olen saanut hyvin selvää. Osasta olen todennut, etten ymmärrä mitään.

Pahimpia ovat olleet ne, joissa puhuja on niin epävarma kielitaidostaan, että lukee koko esitelmänsä paperilta. Se on takuuvarma keino tappaa kuulijan kiinnostus.

Nykyteekkarit osaavat varmasti englantia paremmin kuin minä, mutta eivät kai sentään kaikki.

Jos nyt suunnittelisin rakennustekniikan opintoja teknillisessä yliopistossa, saattaisin hakea Espoon sijasta Tampereelle. Suomen kielen takia. & tälöidä koulutusvientiin jotain, joka ei ole yliopiston ydinosaamista.

Tekniikka&Taloudelle antamassaan yhteishaastattelussa Teeri ja Kuosmanen ovat yhtä mieltä siitä, että yliopistojen rahoitusta pitää lisätä.

– Nyt rahat ovat eri pusseissa.

Yliopisto resursoi kolmansista maista tulevien ihmisten koulutuksen, mutta yhteiskunta saa siitä kertyvän hyödyn, Kuosmanen sanoo.

Teeri haluaa ennen kaikkea kansalaiskeskustelua aiheesta. Ja päätöstä, joka lopettaa epäselvän tilanteen.

– Minulle kelpaa kumpi vain, kunhan yliopisto saa riittävän rahoituksen! & EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

Rosatomin omistus Fennovoimassa voi kasvaa YDINVOIMA / Venäläisen ydinvoimayhtiö Rosatomin omistusosuus Fennovoimassa saattaa kasvaa.

Rosatom on tehnyt tarjouksen 34 prosentin osuudesta Fennovoimassa, mutta Rosatom Overseas -yhtiön pääjohtaja Dzhomart Aliev ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että osuus kasvaa tästä.

– Emme kuitenkaan ylitä 50 prosentin rajaa, näin olemme sopineet, Aliev sanoo.

Hän kävi Helsingissä Fennovoiman tilaisuudessa luomassa uskoa Pyhäjoelle suunnitellun Hanhikivi 1:n tulevaisuuteen.

Fennovoima ja Rosatom esittävät suomalaisosakkaille, että ne tekevät investointipäätöksen ja laitostoimitussopimuksen Rosato-

min kanssa vuoden 2013 loppuun mennessä. 60 suomalaisosakkaalla on aikaa lokakuun loppuun asti päättää omasta osuudestaan.

Voimalan hinta auki Fennovoiman tilanne ei tosin ole aiempaa selvempi. Voimalan hinta on vielä täysin epäselvä.

Julkisuudessa esiintyi tällä viikolla tieto 6,4 miljardia euron hintalapusta. Aliev ja Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Pekka Ottavainen pitävät kuitenkin visusti kiinni periaatepäätöksessä mainitusta 4–6 miljardista eurosta, vaikka esi- Pekka merkiksi ydinvoi- Ottavainen

man turvallisuusvaatimukset ovat tiukentuneet Fukushiman onnettomuuden jälkeen.

– Useita asioita on vielä neuvottelematta, Ottavainen myöntää.

– Ydinvoimaprojektit ovat valtavia ja monimutkaisia. Yhden päivän viivästys maksaa miljoonaa dollaria. Valko-Venäjällä olemme jopa edellä hankkeemme aikataulua, Aliev sanoo.

Silti Ottavainen julisti, että Hanhikivi 1 tuottaa sähköä tasan kymmenen vuoden päästä, vuonna 2024. Rakentaminen alkaisi hänen mukaansa vuonna 2017.

– Venäläiset ovat rakentaneet ydinvoimalaa merkittävästi lyhemmässäkin ajassa, Ottavainen sanoo.

Mutta miksi sitten Rosatom lähti mukaan, vaikka saksalainen Eon

Fennovoima nyt ■ Rosatom haluaa toimittaa Fennovoimalle AES-2006 painevesireaktorin, joka perustuu VVER-laitoksiin.

Esimerkiksi Loviisassa on käytössä VVER-440-yksikkö.

■ Suunniteltu laitoksen koko 1 200 megawattia.

■ Muun muassa K-ryhmä, Kuopion kaupunki ja Eon ovat luopuneet hankkeesta.

luopui hankkeesta?

– Fennovoima on hyvä bisnesmahdollisuus. Eon ratkaisi asian maansa energiapolitiikkaan liittyen, Aliev kuittaa.

Ottavainen ja Aliev eivät pitäneet nyt minkäänlaisena ongelma-

na sitä mahdollisuutta, että Fennovoiman periaatepäätös päätyy vielä uudelleen valtioneuvoston käsittelyyn. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

6.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

V

Kumman käsiin luotat tuotannon? www.siemens.fi /ipc Toimisto-PC • Kuin humanisti • Luonteikas ja monivivahteinen • Viihtyy toimistossa • Tykkää siisteydestä • Ohjelmistot asennettava itse • Vaihdettavissa usein • Täynnä yllätyksiä

Siemens teollisuus-PC • Kuin insinööri • Vahva, väkevä ja luotettava • Kotonaan teollisuudessa • Ei allerginen pölylle tai tärinälle • Teollisuusohjelmistot valmiina • Velvollisuudentuntoinen, pitää tuotannon käynnissä • Osaa ennakoida mahdolliset häiriöt

Rakastu insinööriin – teollisuus-PC ilmaiseen testiin kolmeksi kuukaudeksi ja selvitys laitekannasta.

Lisätietoja. www.siemens.fi/ipc

Industry Sector

5

6 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.9.2013

Uutiset JÄLKIVIISAS

Tekniikka&Taloutta voit lukea Te

Palsta selvittää, kuinka vanhat väitteet toteutuivat.

Lähetä vinkki tektal@talentum.fi

Terminaaliriita ratkeaa lähiaikoina Viro pelaa kovaa peliä terminaalin saamiseksi

Tekniikka&Talous 11.9.2009

Osaajapula jäi suutariksi

T

uulivoimateollisuuden osaajista on tulossa ankara pula jo tällä vuosikymmenellä. Näin pelotteli neljä vuotta sitten Pöyry Energyn silloinen toimitusjohtaja Kari Kuisma.

Suomalaisen energian päivässä puhunut Kuisma valitteli alan koulutuksen puutetta ja kummasteli, mistä ihmeestä alan asiantuntijat ja ammattilaiset ammennetaan jatkossa.

Kuisma pelkäsi alan kehitystoiminnan jopa tukehtuvan työvoimapulaan. Hänen mukaansa vähät ekspertit uhkaavat hakeutua ulkomaille töihin.

ENERGIA / Lng-terminaalin paikasta käydään veristä kilpailua Suomen ja Viron välillä. EUkomission odotetaan ratkaisevan asian lokakuussa.

Noin 400 miljoonaa euroa maksava terminaali on lähtölaukaus Euroopan kaasuverkkojen yhdistämiselle. Vaihtoehtoina sijaintipaikoiksi ovat Inkoo ja Paldiski.

Maakaasuyhtiö Gasum on valmistellut terminaali-investointia Inkooseen. Terminaali palvelisi ennen kaikkea energiatuotantoa, ei niinkään meriliikenteen tai raskaan tieliikenteen tarpeita.

Viro taisteluparina Viro haluaa terminaalin innokkaasti maaperälleen. Maan ta-

lousministeriön palkkaamassa asiantuntijaraportissa kuitenkin myönnetään, että paikalliselle nestekaasuterminaalille ei ole taloudellista tarvetta, kirjoittaa Postimees-lehti.

Viro haluaakin terminaalin itselleen sen poliittisen merkityksen vuoksi. Terminaali takaisi maan energiaturvallisuutta. Jatkossa siitä voisi seurata myös taloudellista hyötyä.

Talousasiantuntija Harri Mikkin analyysissä kaasumarkkinoiden kannalta ei ole merkitystä, tuleeko terminaali Paldiskiin vai Inkooseen. Paldiskin projekti olisi kuitenkin nopeampi vaihtoehto, joka on kehittynyt pidemmälle.

Virolaiset heittävät myös epäi-

Ovatko ennusteet työvoimapulasta käyneet toteen, Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen?

Eivät ainakaan vielä. Jatkosta on vaikea sanoa, mutta tällä hetkellä akuuttia pulaa ei ole.

Miten alan työpaikkamäärät ovat kehittyneet?

Vuonna 2009 tuulivoima työllisti Suomessa arviolta 3 000 henkeä. Nyt työpaikkoja on ehkä 2 500–3 000.

Mihin rajut kasvuennusteet perustuivat?

Muutama vuosi sitten arvioitiin, että 3 000 megawatin kotimaisella tuulivoimakapasiteetilla ja alan teollisuuden seitsemän prosentin maailmanmarkkinaosuudella syntyisi Suomeen jopa 30 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

Tuulivoiman investoinnit ovat lähdössä liikkeelle.

Paljonko Suomen osuus on nyt maailmanmarkkinoista?

En osaa arvioida tällä hetkellä.

Sata miljoonaa tukea ■ Tem on valmistellut asetuksen lng-terminaalien tuen myöntämisen ehdoista.

Tavoitteena on, että asetus tulisi voimaan syksyllä.

– Suomi tukee investointeja nesteytetyn maakaasun lngterminaaleihin yhteensä noin 100 miljoonalla eurolla vuosina 2013 ja 2014. Nämä tuet ovat kompensaatiota rikkidirektiivistä, koska merenkulkua joudutaan muuttamaan lng:lle.

Sen ympärillä on käynnissä eri kokoisia hankkeita, jotka pal-

velevat joko meriliikennettä tai teollisuuden tarpeita, Esa Härmälä kertoo.

Itämeren alueen monissa satamissa on suunnitteilla 20 000–30 000 kuution pieniä terminaaleja.

– Inkoo-Paldiski-hanke sekä Baltic Connector lähtevät siitä, että ne saisivat merkittävän EU-tuen. Vain siinä tapauksessa, että Inkoo ei saisi EUtukea, voidaan osa tästä rahasta käyttää siihen. &

Onko pelko alan aivovuodosta liioiteltu?

Ei se ole. Isoissa tuulivoimamaissa kuten Tanskassa, Saksassa ja Espanjassa otetaan alan osaajat avosylin vastaan.

Suomessakin osaajien tarve näkyy jo hankekehityspuolella.

Pöyryn Kuisma arvioi Suomen olevan 3—5 vuotta perässä muita Euroopan maita. Onko kuilua saatu kiinni?

Itse pidän takamatkaa paljon suurempana kuin tuo 3–5 vuotta. Esimerkiksi Ruotsi ei ole mikään tunnettu tuulivoimamaa, mutta sinnekin taloudellinen tuki saatiin seitsemän vuotta ennen Suomea.

Miltä tuulivoiman tilanne näyttää nyt?

Investoinnit ovat lähdössä liikkeelle. Maatuulivoimahankkeita on suunnitteilla 238, ja niiden yhteenlaskettu teho on 7 800 megawattia. Merituulihankkeita on vireillä 2 900 megawatin edestä.

Erityisen ilahduttavaa on se, että uusia hankkeita on ilmaantunut kymmeniä pelkästään tämän vuoden aikana. & SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS / FEODOR GURVITS

HARRI REPO

@talentum.fi

TAKAMATKAA KIINNI. Suomi on vajaat kymmenen vuotta Ruotsia perässä tuulivoiman hyödyntämisessä.

lyksen varjoja Inkoon ylle sen suhteen, mikä on suurten tankkereiden kulkukelpoisuus Inkoossa, ja kuinka paljon satama-alueen kehittämiseen kuluisi rahaa.

EU-tuki tärkeä Terminaalin rakentamiseen saa EU-tukea ainoastaan siinä tapauksessa, että se palvelee useampaa kuin yhtä EU-maata eikä omistajina ole kaasun tuottajia.

EU-tuki voisi olla noin 40 prosenttia investoinnin arvosta eli 160 miljoonan euroa.

– Sitä vallitsee yksimielisyys, että Suomenlahden rannalle tarvitaan terminaali. Suomen ja Viron yksimielisyys helpottaisi tietysti päätöksentekoa, kommentoi työja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Esa Härmälä tilannetta.

Kummatkin maat ovat vakuuttaneet, että tyytyvät komission päätökseen.

Kaasuputki yhdistää Baltiaan Lng-terminaalia varten muodostetaan oma yhtiö. Suomen ja Viron kaasunsiirtoyhtiöt Gasum ja Eesti Gaas puolestaan rakentavat Suomenlahden ali Baltic Connectorputken.

Projektijohtaja Timo Kallio Gasumilta kertoo, että yhtiöt ovat jo tarkastelleet lng-terminaalin ja kaasuputken toteuttamisvaihtoehtoja – Suomen mielestä Baltic Connector on olennainen osa terminaalihanketta, eikä näitä kahta voi erottaa, Härmälä tähdentää.

Satelliittipaikannus poikii bisnesmahdollisuuksia AUTOVEROTUS / Tienkäyttömaksut voisivat poikia Suomeen uusia bisnesmahdollisuuksia, uskoo konsulttitoimisto Traficonin toimitusjohtaja Kristian Appel.

– Jos järjestelmää laajennetaan niin sanottuun monipalveluympäristöön eli kattamaan vaikkapa autovakuutukset, liikenneinfo ja pysäköinti, uusia kotimaisia teknologiamahdollisuuksia saattaa hyvinkin aueta, hän sanoo.

Jorma Ollilan vetämä liikenneministeriön työryhmä suunnittelee autoverotuksen uudistamista.

Alkuviikosta tihkuneiden tietojen mukaan verotus voisi jatkossa perustua tienkäyttömaksuihin.

Varsinainen käyttömaksuihin liittyvä laitetekniikka on kuitenkin mennyt jo suomalaisilta sivu suun.

– Isot eurooppalaiset toimijat

ovat jo kymmenen vuotta kehittäneet laitetekniikkaa ja operoivat isojakin järjestelmiä. Vaikea sieltä on löytää markkinarakoa.

Suomeen kenties pystytettävä järjestelmä on silti maailman mitassakin ainutlaatuinen.

– Ei tällaista koko maan ja koko autoliikenteen kattavaa järjestelmää ole muualla. Keski-Euroopassa tiemaksut koskevat yleensä joko yksittäistä tietä tai tiettyjä ajoneuvoja, kuten kuorma-autoja.

Suomen järjestelmän suurin haaste ei silti ole tekninen toteutus vaan institutionaaliset vastuut, Appel sanoo. On esimerkiksi päätettävä, kuka kerää maksut sekä kuka valvoo, miten tietoja kerätään ja käytetään. & HARRI REPO

@talentum.fi

KOMMENTTI HARRI.REPO @talentum.fi

Tervetuloa!

■

Olen hämmästyneenä seurannut keskustelua tienkäyttömaksuista.

Käytön verottaminen omistamisen sijaan olisi järkevää.

Pelkkä bensiinivero ei tähän riitä, koska se ei ota huomioon kulutuksen aikaa eikä paikkaa.

Maksut hillitsevät autoilua ja parantavat ympäristön laatua.

Mielipiteelläni ammun itseäni jalkaan, sillä omistan kaksi autoa ja mökkimatkani on pitkä. &

6.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

7

1. Etsi Tekniikka&Talous-sovellus App Storesta ja asenna se 2. Tunnistaudu tilaajaksi tai osta irtonumero 3. Lue!

myös iPadissa!

Tystare bil med skumplast i däcket Vägbullret stannar utanför kupén CONTINENTAL

FORDONSTEKNIK / Det är komplicerat och dyrt att isolera en bilkaross från påträngande vägbuller. Två däcktillverkare försöker i stället dämpa resonanserna genast vid källan, i själva däcken. En sträng av skumplast inne i däcket sänker ljudnivån i kupén.

Bilens huvudsakliga bullerkällor är motor, fartvind och vägbuller. Biltillverkarna har lagt ner stora ansträngningar på att ljudisolera motorer och förbättra aerodynamiken. Nackdelen är att bullret från däcken uppfattas som mer störande än tidigare.

Pirelli och Continental har presenterat två praktiskt taget identiska däckteknologier som ska sänka den upplevda ljudnivån med mer än hälften.

Pirelli lovar en reduktion mellan två och tre decibel medan Continental uppger en skillnad upp till nio decibel.

Polyuretan absorberar

SYVYYTTÄ RIITTÄÄ. Inkoossa riittää syvyyttä myös suurille tankkereille, vaikka laivojen kääntöpaikkaa joudutaankin laajentamaan.

Putki yhdistäisi Suomen Bal- tiaan rakennettavaan kaasuverkkoon.

Gasumista korostetaan, että mikäli lng-terminaali ei tule Suomeen, on Suomenlahden kaasuputken suunnittelu aloitettava uudelta pohjalta. Silloin Inkoo saattaisi vaihtua Tolkkisiin terminaalin si-

jaintipaikkana.

Tolkkisten vaihtoehdossa ei Suomi olisi enää rakentamassa yhdysputkea Viroon. Terminaalista tulisi pelkkä tuontiterminaali Suomen omiin tarpeisiin. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

SKUMPLAST. Ett lager med polyuretanskum bakas in i däcket för att absorbera bullret genast vid källan.

Däckbuller föranleds av högfrekventa vibrationer som uppstår genom att luft komprimeras mellan vägyta och däckets slitbana, så kallad airpumping. Vibrationerna fortplantas genom däcket och hjulupphängningen vidare in i kupén.

Produktutvecklarna hos Continental och Pirelli har utvecklat en enkel metod mot airpumping. Ett lager med polyuretanskum bakas in i däcket. Skummet bildar en svamp som absorberar vägbruset så att det inte når kupén.

Enligt Continental kan skummet helt enkelt klistras fast på insidan av däcket efter den normala produktionsprocessen.

Med undantag för skummet är det tysta däcket identiskt med alla normala serieprodukter. Däckets köregenskaper påverkas inte.

Pirelli försäkrar för sin del att de brusabsorberande däcken har genomgått omfattande testprogram. Inga avvikelser från konventionella däck har noterats.

Däckets köregenskaper påverkas inte.

Teknologin har utvecklats i samarbete med biltillverkaren Audi, som kommer att fabriksutrusta sina sportmodeller med tysta däck från både Continental och Pirelli. Däcken från Pirelli produ-

Produceras för Audi

ceras i Tyskland.

Enligt tyska mätningar är vägbruset från däck och asfalt den dominerande bullerkällan vid jämn körning på landsväg upp till 130 km/h.

I mycket höga hastigheter drunknar det övriga bullret i fartvinden. Motorljudet gör sig mest påmint vid stadskörning och acceleration.

Vägbruset uppfattas som mer störande än tidigare till följd av den effektiva ljudisoleringen av bilmotorerna.

Detta har ökat intresset för däck med låg bullernivå. Elbilens utbredning väntas ytterligare öka efterfrågan på tysta däck. & PETER KARLBERG

8 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.9.2013

Uutiset

Verkossa nyt tekniikkatalous.fi

Minkä au

Kantaverkkoyhtiö Fingrid tulee Helsingin keskustaan Vuosaaren suurvoimala synnyttäisi 200 miljoonan investointipakon JARMO TEINILÄ

ENERGIA / Kantaverkkoyhtiö lille maata. Suurimmat omistajat Fingrid varautuu jopa 200 miljoonan euron verkkoinvestointeihin Helsingin uusien energiasuunnitelmien takia.

Jos Helsingin Energia päättää rakentaa uuden suurvoimalan Vuosaareen Itä-Helsinkiin, rakentaa Fingrid 400 kilovoltin syöttöjohdon Helsingin keskustan suuntaan nykyisen siirtoverkon sisään.

Koska Helsingin keskustaan ei voi rakentaa isoja ilmajohtoja, kantaverkko rakennetaan maan alle.

Teknistä ongelmaa tässä ei ole.

Kantaverkon kaavoitus saattaa kuitenkin synnyttää vääntöjä.

– Alkamassa ovat myös mielenkiintoiset keskustelut helsinkiläisten kanssa käyttövastuun määrittelystä ja käyttövarmuudesta yhteyden rikkoutumisen varalta.

Helsinki ei kestä viiden minuutin sähkökatkosta, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo.

Fingrid vastaa Suomen sähkönsiirrosta kantaverkossa eri puo-

ovat valtio, Ilmarinen ja Varma.

Hintapiikit yleistyvät Fingridillä on käynnissä investointien suurvuosi. Kantaverkkoon se investoi tänä vuonna 252 miljoonaa euroa. Se on osa yhtiön pari vuotta sitten laatimaa 1,7 miljardin euron investointiohjelmaa.

– Vuoteen 2018 asti investoinnit ovat selvät. Sen jälkeen investointiohjelman toteutuminen riippuu siitä, miten Olkiluoto 4, Fennovoima ja Helsingin energiainvestoinnit toteutuvat.

Olkiluoto 4:sta varten Fingrid rakentaa 250 kilometriä sähköjohtoja.

Fennovoiman kallistuminen venäläiseen reaktoriin ei Ruususta huoleta.

– Jos Fennovoima luottaa venäläiseen, mekin luotamme, hän sanoo.

Parhaillaan rakenteilla on 110 miljoonalla eurolla 400 kilovoltin Hirvisuo–Pyhäselkä-yhteys, ”Poh-

PIMENEEKÖ? Fingrid voi joutua säännöstelemään sähkönkulutusta, jos kylmänä talvipäivänä jonkin ison voimalan sähköntuotanto keskeytyisi.

janmaan moottoritie”. Vanha 220 kilovoltin siirtoyhteys rakennet-

Aalto PRO Aalto-yliopiston täydennyskoulutusta

Etumatkaa läpi elämän

Sales & Operations Planning 8.–17.10.2013 (3 pv) Toimintojen tasapaino tuottavuuden tehostajana! aaltopro.fi/sop Varaosatoiminnan johtaminen ja logistiikka 5.11.2013 Kehitä varaosatoimintaa ja saavuta merkittävää kilpailuetua!

Varmista oikeat osat, oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan. aaltopro.fi/varaosa

Klikkaa nettiin tai soita! aaltopro.fi kimmo.rissanen@aalto.fi, 050 306 3706

aaltopro.fi

tiin 1970-luvulla.

Fingrid on onnistunut pitämään

kantaverkkohintansa Euroopan alhaisimpien joukossa. Esimerkiksi Saksassa hinnat ovat Euroopan keskitasoa.

Fysiikan laeille Fingrid ei sentään mahda mitään. Se ostaa runsaan yhden terawattitunnin sähköä sähkömarkkinoilta hävikkien korvaamiseksi vuodessa. Fingrid on siten yksi Suomen suurimmista sähkönostajista.

Ruusunen varoittaa sähkön hintapiikkien yleistyvän sähkömarkkinoilla Inkoon hiilivoimalan ja muun hiilivoiman poistuessa käytössä. Hintapiikkeihin tepsivät uuden tuotantokapasiteetin lisäksi siirtoyhteydet Suomen naapurimaihin.

– Vaikka Suomen energiastrategiassa korostuu omavaraisuus, teknisesti Suomen sähköjärjestelmä on täysin riippuvainen pohjoismaisesta järjestelmästä. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

Konesalien sähkölasku kevenee ICT / Palvelinkeskusten kuluttama sähkö halpenee ensi vuoden alusta.

Hallitus päätti rakenneuudistusten yhteydessä alentaa konesalien verotusta teollisuuden veroluokkaan. Tähän asti salit ovat maksaneet samaa veroa kuin kotitaloudetkin.

Muutos alentaa konesalien sähkön hintaa 1,24 senttiä kilowattitunnilta.

Suomen suurin konesali eli Googlen keskus Haminassa on parhaillaan laajentamassa toimintaansa kaksinkertaiseksi.

Viime vuonna Summan serverit hotkivat sähköä lähes sata gigawattituntia, joten laajennuksen jälkeen kulutuksen voi laskea kasvavan samassa suhteessa.

Mikäli konesali kuluttaa vuodessa 200 gigawattituntia, hallituksen päätös merkitsee Googlelle noin 2,5 miljoonan euron huojennusta sähkölaskuun.

Alempaa sähköveroa maksavat teollisuuden ja kaivosten lisäksi ammattimaiset kasvihuoneviljelijät.

Nokian puhelintoiminnot ostanut Microsoft kertoi myös rakentavansa datakeskuksen Suomeen.

Investoinnin arvo on Microsoftin mukaan vajaat 200 miljoonaa euroa.

Suomen asemia konesalien

houkuttelussa parannetaan myös kiirehtimällä Suomen ja Saksan välisen tietoliikennekaapelin rakentamista. Nyt yhteydet keskiEurooppaan kulkevat Ruotsin ja Tanskan kautta.

Kaapeli maksaisi vähintään 50 miljoonaa euroa. Sille on haikailtu yksityistä rahoittajaa, mutta vaatimattomin tuloksin.

Nyt valtion omistajaohjausyksikön on määrä varmistaa hankkeen toteuminen veronmaksajien rahoilla.

Tekesin leikkaukset pienenivät Hallitus päätti myös lisäyksistä Tekesin ja Suomen Akatemian myöntövaltuuksiin. Tekesin valtuudet kasvavat 17 ja Akatemian 20 miljoonaa. Valtuudet jäävät silti viime vuotta pienemmiksi.

Kasvuyrityksiin potkitaan lisää vauhtia perustamalla Suomen Teollisuussijoitukseen uusi kasvurahasto. Valtio sijoittaa tähän vuodessa 30 miljoonaa euroa.

Alkuvaiheen yritysten rahoittamiseksi perustetaan puolestaan uusi kasvurahasto erilliseen sijoitusyhtiöön, jonka hallinnoinnista vastaa Tekes. Tähän tarkoituksiin suunnataan Tekes-rahaa 20 miljoonaa. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

6.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

ton valitsisit, jos joutuisit kolariin?

LYHYET YIT Keski-Pasilan rakentajaksi YIT:TÄ EHDOTETAAN voittajaksi Itä- ja Länsi-Pasilan väliin jäävän alueen suunnittelu- ja toteutuskilpailussa. Alueelle kaavoitetaan rakennusoikeutta noin 183 000 neliömetriä ja hankkeen arvo on noin miljardi euroa. Rakentaminen alkanee vuonna 2015.

YIT:n kilpailuehdotus on kolmen korttelin kokonaisuus, johon tulee muun muassa toimistoja, asuntoja, hotelli ja monitoimiareena.

Kattopinta-alasta kolmasosa on puistoaluetta viherkattoineen.

Alueelle tulee 3 400 polkupyörän pysäköintipaikkaa ja lähes 400 sähköauton latauspistettä.

Oljesta polttoaineen raaka-ainetta NESTE OIL ja Raisioagro tutkivat oljen hyödyntämistä uusiutuvan polttoaineen raaka-aineena. Tavoitteena on selvittää, voidaanko olkea kerätä tehokkaasti suuressa mittakaavassa. Lisäksi tutkitaan oljen varastoitavuutta.

Oljen hyödyntäminen uusiutuvan dieselin valmistuksessa on mahdollista Neste Oilin kehittämän mikrobiöljyteknologian ansiosta.

Neste Oil on testannut oljen muuntamista öljyksi jo vuosia.

3T lopetetaan SANOMA MAGAZINES suunnitte-

9

SKANNAA KOODI ÄLYPUHELIMESI QR-SOVELLUKSELLA TAI KATSO WWW.TEKTAL.FI/P/16

Komposiittivalua kuuma-kylmä-tekniikalla KOMPOSIITIT / Joensuulainen All-Plast on ottanut käyttöön kuuma-kylmä-tekniikkaa luonnonkuitukomposiittien ruiskuvalussa.

Tavoite on parantaa ruiskuvalettujen tuotteiden ulkonäköä ja mittatarkkuutta.

– Kuuma-kylmä-tekniikassa hallitaan materiaalin lämpötiloja ja juoksevuusominaisuuksia aiempaa paremmin, muotoilee toimitusjohtaja Antti Vilenius.

Vileniuksen mukaan tavallisessa ruiskuvalussa on sama idea alkeellisemmin toteutettuna. Hän on vaitonainen tekniikan tarkemmista yksityiskohdista.

– Emme ole kehittäneet tätä kokonaan itse, mutta olemme soveltaneet menetelmää luonnonkuitukomposiittien ruiskuvaluun. Samaa tekniikkaa käytetään muovien ruiskuvalamiseen Euroopassa.

Luonnonkuitukomposiiteissa

KOMPOSIITTIA. Genelecin kaiutinkotelot ovat uusimpia komposiittituotteita.

käytetään muun muassa selluloosakuituja, pellavakuituja sekä erilaisia mineraaleja, kuten hienoksi jauhettua vuolukiveä.

Luonnonkuitujen ja lisäaineiden

Koska työ on enemmän kuin paikka Tuottavuus on parempi, kun työ tehdään siellä, missä se kulloinkin on sujuvinta. Siitä on kyse uudessa työssä.

Se ei tunne paikkaa – se tuntee tuloksellisuuden.

Uudesta työstä tulee totta yrityksessäsi, kun käytössäsi on nopeat yhteydet, tehokkaat palvelut ja älykkäät päätelaitteet.

lee lopettavansa tekniikan viikkolehti 3T:n julkaisemisen.

Lehti lanseerattiin vuonna 2012.

Uusi Insinööriliitto on tilannut lehteä jäsenilleen. &

Oikeat vastaukset Kysymykset sivulla 21 Pähkinä Jokainen tuomari asettaa kaikki yhden koulun oppilaat yhteen riviin ja kaikki saman pääaineen opiskelijat samaan sarakkeeseen. Tuomari antaa arvionsa kiinnittämällä asiaankuuluvan tarran oppilaan kortin tyhjälle puolelle. Sitten tuomari kääntää kortit pöydälle niin päin, että nimi, koulu ja pääaine näkyvät.

Sääntöjen valvojan tarvitsee vain varmistaa, että jokainen rivi muodostuu yhden koulun oppilaista ja jokainen sarake yhden pääaineen opiskelijoista. Sitten valvoja osoittaa yhtä riviä tai saraketta.

Tuomari ottaa kortit tästä rivistä tai sarakkeesta, kasaa ne, sekoittaa ne ja kääntää ne toisin päin.

Sen jälkeen valvojan tehtäväksi jää todeta, että pinosta löytyy kaikki numerot yhdestä kymmeneen. Tämä voidaan tehdä vuoroin jokaiselle riville ja sarakkeelle.

DNA Toimistoviestintä tarjoaa avaimet uuteen työhön: verkostojen hallintaan, tiedonhallintaan, liikkuvuuteen ja tavoitettavuuteen.

Tutustu tarkemmin osoitteessa www.uusityö.fi tai soita 044 144 099.

osuus komposiitista on 30–60 prosenttia, loppuosa on muovia ja sidosaineita.

– Sähkökitaroiden runkoja ja kauloja olemme tehneet vuodesta 2005 lähtien, uusimpana tuotteena ovat Genelecin kaiutinkotelot.

Muutakin on tulossa tänä syksynä, Vilenius lupaa. & EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

3 kysymystä 1. a) Italialainen Gazzetta di Mantova alkoi ilmestyä vuonna 1664.

2. d) Illustrated London News- lehden joululiitteessä oli neljä koko sivun värikuvaa.

3. b) Pelkästään iPad-versiona julkaistu The Daily perustettiin 2011. Se ei kuitenkaan kannattanut ja lopetettiin seuraavana vuonna.

10 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.9.2013

Uutiset

Tuoreimmat verkossa

www.tektal.fi

Venuu niputtaa bilepaikat Aalto-yliopiston yrityshautomosta kuoriutuu nettipalvelu tapahtumajärjestäjille NETTIPALVELUT / Summer of startups -kilpailun voitto varmistui rap-esityksellä. Se sopi Venuulle, joka aikoo kerätä juhlatilat yhteen nettipalveluun. – Demo day oli huikea kokemus.

500 ihmisen yleisÜ taputti rytmiä, toimitusjohtaja Jasu Koponen kertoo.

Kilpailevat yritykset eivät keränneet liikevaihtoa Aalto-yliopiston Summer of Startups -sparrausohjelman aikana. Venuu haki asiakkailta ensimmäiset euronsa, vaikka palvelu käynnistyy vasta syyskuun lopulla.

Yritysidea syntyi keväällä, kun Koponen ja Jerome Saarinen jär-

MARISSA TAMMISALO

Katso Venuun voitto-rap SKANNAA KOODI Ă„LYPUHELIMESI QR-SOVELLUKSELLA TAI KATSO WWW.TEKTAL.FI/P/15

jestivät opiskelijoille Aalto lunch beat -lounasdiskoja. Kiinnostavia tiloja ei tahtonut lÜytyä, ja tiedot vuokraajien sivuilla olivat puutteellisia.

Idea muuttui nopeasti yritykseksi. Koponen on vakuuttunut, että kuukauden päästä julkaistava palvelu on teknisesti Euroopan paras tilojen esittelysivusto.

VIIKON STARTUP

ERIKOISUUDET MUKAAN. Mika Kuokkanen (vas.), Merituuli Melkko, Jasu Koponen, Emil Sügfors ja Jerome Saarinen haluaisivat esitellä vuokrauspalvelussaan Salmisaaren voimalaitoksen turbiinihallin, presidentinlinnan ja kelluvan Fin-Duck-saunan.

Helsinki haltuun ja maailmalle

Tervetuloa robotiikan maailmaan - robotit turvalliseen tuotantoon Osasto E 219

ZZZ NXND Âż _ 7HO _ LQIR#NXND Âż

ABB Keskijännitetaajuusmuuttajat teollisuuteen Suorituskykyä ja tehokkuutta

Vuokranantaja kertoo tiloistaan haluamillaan kuvilla ja teksteillä.

Pyrkimyksenä on näyttävä esillepano.

Tunnettujen juhlatilojen lisäksi Venuu tavoittelee esimerkiksi iltaisin vuokrattavia kahviloita ja tiloja, joita ei nyt vuokrata. Vuokranantaja voi rajata tilan käytÜn muuhunkin kuin juhliin, vaikkapa kuvauksiin.

Venuu aloittaa Helsingistä. Mukana ovat esimerkiksi Kaapeli, Suomenlinnan juhlatilat ja sunnuntaiklubeista tunnettu Ääniwalli.

Helsingin jälkeen Venuu haluaa Euroopan suurkaupunkeihin, jotta kopioijat eivät ehdi edelle. – Jos samalla vaivalla voi men-

nä viiden miljoonan ihmisen Berliiniin, miksi valitsisin seuraavaksi 200 000 asukkaan Turun, Koponen kysyy.

Venuun ansaintamalli muuttui kesän sparrausohjelmassa. Valmentajat suosittelivat, että yritys poimii osan jokaisesta Venuuvuokrauksesta – samaan tapaan toimivat hotellien varaussivustot.

Tuoreet yrittäjät eivät kuitenkaan uskoneet komissioon. Juhlatilan vuokraaja haluaa yleensä keskustella tilan operaattorin kanssa, ja usein vuokrauksesta sovitaan puhelimitse.

Nyt Venuu perii tilojen tarjoajilta maksun näkyvyydestä. Tilaa etsivä ei maksa palvelun käytÜstä. & TOMI SAVOLAINEN

@talentum.fi

■Mitä tekee: Kerää juhla- ja tapahtumatilat verkkopalveluun ■Perustettu: 2013 ■TyÜntekijÜitä: 6 ■Liikevaihto: tavoite 200 000 euroa vuonna 2013 (09/2013 koossa 10 000)

Venuu Mahdollisuudet: Monen Euroopan suurkaupungin juhlatilat ovat netissä hajallaan tai parhaat niputukset ovat kaupunkien sivustoilla.

Uhat: Tapahtumajärjestäjät eivät lÜydä palvelua tai pidä sitä hyÜdyllisenä.

Yrittäjien kokemattomuus.

Haluatko pienentää energiankulutustasi ja samalla parantaa prosessisi tuottavuutta?

ABB:n keskijännitetaajuusmuuttajat tarjoavat tarkkuutta ja energiansäästÜä kohteisiin, joissa vaaditaan luotettavuutta ja todellista suorituskykyä.

ABB Oy Puhelin: 010 22 11 www.abb.fi

6.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

Rakennusriidat, niiden ratkaisut ja eri osapuolten vastuut Rakennusriitapäivä 22.10. Helsinki ki

”

Päivitä osaamisesi ajan tasalle!

» Ilmoittaudu

Päivä kokoaa yhteen rakentamisen juridiikan ja rakennusriitaprosessien parhaat asiantuntijat käsittelemään ajankohtaisia urakkatoteutuksen ongelmakohtia käytännön case-esimerkein.

Hinta 730 € + alv 24 % (Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 € + alv 24 %)

lakikoulutus@talentum.fi, 020 442 4100 Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Talentumlakikoulutus.fi

11

12 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.9.2013

Tänään NÄIN

PÄÄTOIMITTAJA Jyrki Alkio @talentum.fi 040 342 4476

Tekniikka&Talous myös iPadissa!

PÄÄKIRJOITUS

Vauhtia tynkämetroon

E

spoo joutuu vielä tänä talvena päättämään, ryhtyykö se rakentamaan Länsimetron jatkoa omilla rahoillaan.

Riskit ovat suuret.

Jo rakenteilla olevan osuuden tunnelilouhinnat ovat tulleet loppusuoralle. Välittömällä jatkorakentamisella säästettäisiin jopa 100 miljoonaa arvioiduista 800 miljoonan rakennuskustannuksista.

Valtion järkeilyyn tämä ei sovi, vaikka hanke on erittäin mielekäs.

KIVENLAHTEEN ULOTTUVAN jatkometron hyöty-

kustannussuhde on selvästi parempi kuin nyt rakenteilla olevan metron. Tästä huolimatta liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) panttaa vihreän valon näyttämistä hankkeelle.

Valtio on perinteisesti maksanut metroinvestoinneista 30 prosenttia.

Espoo onkin tarjoutunut rahoittamaan metrotyöt omasta kassastaan, kunhan valtio vain joskus vuosikymmenen lopussa maksaa oman osuutensa investoinnista.

Anteliaasta rahoitustarjouksesta huolimatta valtio ei ole ehdotukseen tarttunut.

Erityisesti kehitysalueiden kansanedustajat kavahtavat tätä. Yleistyessään systeemi johtaisi heidän mielestään siihen, että Etelä-Suomeen vauraat kaupungit Helsinki, Espoo ja Tampere saavat hankkeensa valtion työlistoille ohituskaistaa pitkin.

Kaupungille tilanne on kiusallinen.

MISTÄ VALTION haluttomuus jatkometroon johtuu?

Yksi teoria on se, että Espoota halutaan rangaista sen vikuroinnista Suur-Helsingin pihtisynnytyksessä.

Espoolle kysymys on reilun 200 miljoonan euron arvoinen. Vauraassakin kunnassa summa on iso läjä rahaa.

Kaupungin kannalta tilanne on kiusallinen. Töiden aloittamiseen sille riittäisi valtiolta liikenne-ja viestintäministeriön apulaisvahtimestarin nyökkäys.

Pahimmillaan kaupunki saattaa saada vuosikymmenien ajaksi Matinkylään päättyvän tynkämetron. Väärin sekin. & HARRI REPO

@talentum.fi

41 numeroa vuodessa / Perustettu 1961 / Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 186 000 (KMT 2012) / Kustantaja Talentum Media Oy / FI ISSN 0785-997X / Itämerenkatu 23 PL 920 00101 Helsinki / Puh. 020 442 40 / Päätoimittaja Jyrki Alkio / Tilaajapalvelu tilpal@talentum.fi 020 442 4100 / Myynti- ja markkinointijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen / Ilmoitusvaraukset mediamyynti. talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356 / Kestotilaus 157 euroa (41 numeroa, hinta voimassa toistaiseksi) / Osoitteenmuutokset 020 442 4100, IOL 020 1801 864, TEK 09 2291 2291, TFIF 09 4767 7330

6.9.2013

Siilasmaa jää historiaan

R

isto Siilasmaa tuli suomalaisille tutuksi 1990-luvulla. Nuori teekkari oli kaverinsa kanssa perustanut tietoturvayhtiö Data Fellowsin, joka vuosituhannen vaihteen pörssihuumassa listautui ja vaihtoi nimensä F-Secureksi.

Siilasmaa on edistänyt yrittäjyyttä sekä puheillaan että teoillaan. Mutta jälkipolvet eivät muistele Siilasmaata tietoturvan pioneerina tai bisnesenkelinä vaan henkilönä, joka ratkaisi Nokian kohtalon.

Siilasmaa on puolentoista vuoden ajan toiminut Nokian hallituksen puheenjohtajana. Hän on siten viime kädessä vastuussa yhtiön kännykkätoimintojen myynnistä Microsoftille.

VASTA AIKOJEN kuluttua voi arvioida,

voi sanoa, että Elopin valinta oli virhe. Tiettävästi yhtenä vaihtoehtona Olli-Pekka Kallasvuon seuraajaksi oli Applen Tim Cook, joka olisi Nokia-pomona taatusti vienyt yhtiön toiseen suuntaan.

Nokian ongelmien perimmäiset syyt ajoittuvat kuitenkin Elopia edeltävään aikaan. Miksi yhtiö vuosikymmenen ylivoiman jälkeen ajautui syöksyyn, jota se ei pystynyt pysäyttämään?

Vastaavan kohtalon on vuosien varrella kokenut muutama muukin kuolemattomana pidetty alansa valtias, mutta suomalaistuskaa se ei helpota.

POSITIIVISESTI AJATELLEN kännykkätoimintojen myynti avaa mahdollisuudet uuteen. Microsoft maksaa Nokialle yli viisi miljardia euroa. Jos rahat käyttää viisaasti, niillä voi rakentaa merkittävääkin uutta bisnestä.

Nokia pitää kiinni verkoista, kartoista ja teknologian kehityksestä eli patenteista.

Verkot ovat vakaata ja jossain määrin ennustettavaa liiketoimintaa. Myös patenteista tulevat korvaukset ovat varmaa tuloa. Paikkatietopalveluista Nokia ei vielä ole osannut kasvattaa merkittävää liiketoimintaa.

Siilasmaalla voi olla yllätys takataskussa.

oliko päätös viisas vai ei. Yllättävä ja surullinen se joka tapauksessa oli.

Myyntipäätös paljastaa, että Siilasmaa ja muu Nokian hallitus näkivät yhtiön tilanteen synkkänä.

Reilun parin vuoden takainen liitto Microsoftin kanssa ei ole tuonut odotettuja tuloksia. Nokia on menettänyt osuuksia sekä perus- että älypuhelinmarkkinoilla. Jälkikäteen katsottuna Android olisi ollut parempi valinta.

Parissa vuodessa Nokia sai rakennettua tyylikkään Lumia-malliston, mutta se ei riittänyt. Markkinaosuus jäi marginaaliseksi.

MICROSOFT-VALINNAN TEKI – tai ainakin sitä edisti – Microsoftilta syksyllä 2010 toimitusjohtajaksi tullut Stephen Elop.

Elop pani asioihin vauhtia ja vei läpi rajun saneerauksen, mutta yrityksestä huolimatta Nokia ei päässyt jaloilleen. Vaikka ei uskoisikaan salaliittoteorioihin, tiistain dramaattisten ratkaisujen perusteella

MELKOINEN OSA Nokian patenteista liittyy tavalla tai toisella puhelimiin. Onnistuuko puhelintekniikan kehitys yhtiöltä, joka ei enää ole mukana samalla alalla?

Voi olla, että myös patenttisalkku oli kaupan.

Miksi Nokia ei halunnut myydä? Kyse oli ehkä hinnasta, mutta yhtä lailla Siilasmaalla voi olla vielä yllätys takataskussa. & JYRKI ALKIO

@talentum.fi

VERKOSSA

Tienkäyttömaksuista keskusteluryöppy Ä Re: Satelliittipaikannusta kokeillaan ensi vuonna: Ollilan työryhmä ehdottaa tiemaksuksi kuusi senttiä kilometriltä.

Meillä on jo auton käyttöön perustuva vero, joka myös rankaisee hiilidioksidipäästöistä, polttoainevero.

Emme tarvitse autoilijan maksettavaksi tulevaa satojen, tai jopa tuhannen euron arvoista vakoiluvälinettä verojen maksuun. Emme myöskään voi perustaa verotusta ulkomaiseen satelliittitekniikkaan, varsinkin kun historia on jo useaan kertaan osoittanut, että amerikkalaiset ovat valmiita sotkemaan ko. satelliittisignaalia kun se edistää heidän sotapyrkimyksiään.

Näin laajasti toteutettu autoilevien kansalaisten vakoilu myös rik-

www.tektal.fi/keskustelu

koo räikeästi perustuslain takaamaa yksityisyyden suojaa. Vai aiotaanko se heittää romukoppaan samoin kuin jenkeissä NSA on heittänyt omien kansalaistensa yksityisyyden suojan menemään. Mitkä perustuslain takaamat oikeudet hallitus aikoo yrittää seuraavaksi mitätöidä?

VESKU

Erittäin hyvä idea, jos uusien autojen hinnat samalla laskevat merkittävästi.

Omasta puolestani satelliittivalvontaa voisi soveltaa laajemminkin, esimerkiksi törkeiden ylinopeuksien valvontaan, mutta siihen tuskin tullaan ihan heti menemään.

Pidemmällä aikavälillä (20–30 vuotta) koko liikenne on jonkinlaisessa satelliittivalvonnassa, eikä vain verotuksen vuoksi.

INTELLECT

Polttoaineisiin lisää hintaa, niin ei tarvita seurantalaitteita autoon.

PERTTI-SETÄ

Tästä Suomelle uusi Nokia!

Toisaalta eikö autonkäytön verotus toteudu jo nyt polttoaineverotuksen kautta? Polttoaineverotus on lisäksi yksinkertainen järjestelmä toisin kuin autojen seurantaan perustuva järjestelmä.

UUSI NOKIA

Satelliittipaikannuksen toimivaksi saaminen ja käyttökustannukset maksavat varmasti enemmän kuin siitä saatava verotus, jollei kilometrihinnasta tule järjetön.

JÄRKIHOI

Suomella on edessään Ollin oppivuodet.

Mitähän nuo romppeet sitten maksavat lisää auton hinnassa? Ja

6.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Työstressi johtuu ensisijaisesti heikkoudesta.”

TRAINERS HOUSEN PERUSTAJA JARI SARASVUO HELSINGIN SANOMISSA 25.8.2013.

”Olemme siirtyneet maailmaan, jossa sietokykymme vaikeutta, hitautta, epäselvyyttä ja virheitä kohtaan on nolla.”

”Huono johtaminen, jatkuvat säästöpaineet ja pitkään jatkuva ylikuormitus uuvuttavat lopulta ihmisen kuin ihmisen.”

IDEALIST GROUPIN OSAKAS SAKU TUOMINEN KAUPPALEHDESSÄ 26.8.2013.

ALMAN HYÖTYTOIMITUKSEN ESIMIES KATJA KÄRKI LAPIN KANSASSA 27.8.2013.

13

VUORINEUVOS / JORMA ELORANTA Kirjoittaja on DI, joka parantaa yritysten kilpailukykyä työskentelemällä hallituksissa.

Työehtosopimukset täysremonttiin toimeentulon maailmassa.

Juristit molemmilla puolilla pöytää ovat vääntäneet yksittäisistä riidoista vaikeaselkoisia kompromisseja. Meillä on noin 300 sopimusta, joiden tuhansilla sivuilla säädellään suomalaista työelämää.

RAKENTEELLISENA MUUTOKSENA ehdotan, että työmarkkinaosapuolet käynnistävät omat byrokratiatalkoonsa, karsivat rajusti nykyisiä työehtosopimuksia ja tekevät työllistämistä helpottavia aloitteita työlainsäädännön uudistamiseksi.

Romukoppaan joutavat säännökset, jotka vähentävät työn tuottavuutta ja siten osaltaan tappavat työpaikkoja Suomesta. Turhat normit ja jäykkyydet, kuten palkanmaksu ilman työsuoritetta, palkanlisät ilman vastaavaa tuottavuuden nousua sekä työvoiman käytön kummalliset rajoitteet kuuluvat tällaisiin.

Jopa työaika palkanmaksun keskeisimpänä perusteena on nykymaailmassa monella alalla väärä työkalu.

Tuottavuuden rakenteellisen nostamisen vaihtoehtona on palkkojen reipas alentaminen tai työpaikkojen vähentyminen yksityisrahoitteiselta sektorilta.

Vaikeina aikoina on tehtävä vaikeita

POLLE

Ja näistäkään rahoista ei tienpitoon ja korjaukseen laiteta kuin murtoosa? Jos kaikki autoilijoilta kerätyt rahat laitettaisiin teiden kunnossapitoon ja liikenneturvallisuuteen, Suomessa olisi Euroopan parhaat tiet.

JULIUSK

Onhan aivan ymmärrettävää ettei Ollila Shellin hallituksen puheenjohtajana halua sahata omaa oksaansa ehdottamalla polttoaineveron korotusta. Taas maksatetaan kalliit paikannusjärjestelmät ja uusi virasto veronmaksajilla.

STADIN DI

Virkamiehet innovaatioiden edistäjiksi? Ä Mari Heikkilä luetteli (T&T / 22) useita hyviä ehdotuksia, miten innovaatiotoimintaa voitaisiin edistää Suomessa. Yksi ehdotus oli, että valtion laitoksille tulisi asettaa velvoite ottaa käyttöön aloittavien yritysten innovaatioita.

Samaa esitti jo vuonna 2005 silloinen Sitran asiamies Esko Aho. Onko kuluneen kahdeksan vuoden aikana tapahtunut mitään edistymistä tässä asiassa? Eipä taida löytyä tuloksia.

Omakohtaiset kokemukset aiheesta ovat masentavia: 2003 marraskuussa esitin silloiselle Ratahallintokeskukselle (RHK) idean matalasta meluaidasta.

Innostuitko? Suutuitko? Lähetä mielipiteesi tektal@talentum.fi

TYÖMARKKINOILLA TULISI siirtyä pari piirua markkinatalouden suuntaan. Se olisi oikeudenmukaista hyvää työtä tekeviä kohtaan ja mahdollista, kun yrityksen kilpailuedellytykset säilyvät ja työ antaa osaaville tekijöilleen toimeentulon. Ylen elokuisen kyselyn mukaan kansalaiset ymmärtävät työelämän joustojen tarpeellisuuden.

Vertailututkimuksien mukaan Suomessa on poikkeuksellisen jäykkä palkanmuodostus.

Huonosta suorituksesta saa suunnilleen saman rahan kuin hyvästäkin. Minusta tämä on epäoikeudenmukaista jos mikä.

Hyvä työyhteisö ei synny juridiikalla, vaan menestyvissä yrityksissä. Terveen järjen käyttö pitäisi olla lähtökohtana asioiden sopimisessa työpaikoilla ilman TES-byrokratian painolastia.

Nyt kun hallitus on löytänyt rakenneuudistusten polun pään ja työmarkkinajärjestöt ovat tehneet palkkasopimuksen, on oikea hetki vahvistaa muitakin edellytyksiä, jotta työpaikkojen karkaaminen vähenee ja uusia syntyy. &

Saavutettu etu vai menetetty työpaikka?

MIELIPIDE mitä tapahtuu, jos sotatilan vuoksi satelliitteja hallitseva maa häiritsisi paikannussatelliitteja?

Ollila sai Nokiankin lähtiessään tappiotilaan ja niin taitaa käydä nyt Suomenkin osalta.

Ei taida ukko paljoa ymmärtää norsunluutornissaan käytännön tekniikan päälle.

valintoja: saavutettu etu vai menetetty työpaikka?

Vuosina 2004–2008 ei yhteistyöhalua löytynyt.

2009 RHK teetti konsultilla selvityksen aiheesta.

2010 Liikennevirasto (LV), johon RHK nyt kuuluu, vahvisti tekniset vaatimukset meluaidalle.

2013 elokuuhun mennessä ensimmäistäkään kaupallista tarjouspyyntöä tuotteesta ei ole julkaistu.

Jos asiassa olisi edetty ripeästi, olisi Suomi ollut edelläkävijämaa matalan meluaidan kehittämisessä.

Vasta viime vuosina on tässä asiassa herätty manner-Euroopassa.

Esimerkiksi Deutsche Bahn tutkii nyt useita eri aitamalleja.

Toivottavasti joku toinen keksijä saa nopeammin tuloksia työskentelystä valtion virkamiesten kanssa. & HANNU POUTANEN

Toimitusjohtaja

JUHA S. KALLIOLAHTI

U

utiset Suomen teollisuudesta olivat kesän aikana pääosin murheellisia: lomautuksia ja irtisanomisia jatkuvasti. Kesäkuussa teollisuustuotantomme supistui kuusi prosenttia edellisvuodesta, eniten Euroopassa. American Society for Qualityn kansainvälisessä laatututkimuksessa Suomi jäi häntäpäähän.

Verrattuna eurooppalaisiin kilpailijoihimme kustannuskilpailukykymme on heikentynyt selvästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämä on tapahtunut ilman, että tuottavuutemme olisi kasvanut kilpailijamaitamme enemmän esimerkiksi innovaatioiden, rakenteellisten toimien tai kannustavan palkkauksen avulla.

Teollisuudessa kaupat hävitään usein muutaman prosentin marginaalilla. Pienetkin erot kustannuskehityksessä ja tuottavuudessa ovat vuosien saatossa ratkaisevan tärkeitä. Työmme ei mene nykyisin kustannuksin riittävästi kaupaksi.

Kuinka toteuttaa talousremontti hallitusti ja kasvumahdollisuuksia luoden?

Tarjoan työehtosopimusjärjestelmämme täysremonttia yhdeksi tällaiseksi keinoksi.

Työehtosopimustraditiomme on syntynyt vuosikymmeniä sitten, suljetun talouden ja olennaisesti nykyistä alhaisemman

”Minun lahjakkuuteni nyt kuitenkin on enemmän sitä mitä saksalaiset sanoo sitzfleisch. Elikkä perslihakset.”

KANSANEDUSTAJA JÖRN DONNER IMAGESSA HELMIKUUSSA 2013.

14 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.9.2013

Supergraafi Sellu pirstoutuu moneksi

Sellua jalostetaan yhä pienemmiksi ja puhtaammiksi jakeiksi, joiden halkaisija on alle millimetrin tuhannesosan. Nanosellusta voi rakentaa vaikka kehikon keinosydämelle.

Teksti RAILI LEINO Grafiikka ERIC LERAILLEZ ja SIMO SAHLA

Selluloosa on maailman yleisin polymeeri. Kasvien soluseinät ovat selluloosaa ja sokereista koostuvaa hemiselluloosaa, jotka liima-aine ligniini sitoo yhteen. Selluloosaa on myös levissä ja meressä elävissä vaippaeläimissä.

Jotkin bakteerit pystyvät tuottamaan puhdasta selluloosaa.

Soluseinä Kasvisolu

450 mrd eur Käyttökohteita ■ Materiaalit: Joustavat ja lujat komposiittimateriaalit.

Jo 1—2 prosentin nanosellulisä voi muuttaa materiaalin ominaisuuksia merkittävästi.

■ Elintarviketeollisuus: Läpinäkyvät ja jopa syötävät suojakalvot, joille voi painaa kuten paperille.

OH

■ Elektroniikkateollisuus: Sähköä johtavat muovikalvot.

■ Paperi: Nanosellulla terästetty paperi on lujaa, veden tai rasvan kestävää tai kiiltävää.

■ Kemianteollisuus: Esim. vedenpuhdistus, maalit, viskositeetin säätö tai kosmetiikan kosteusvoiteet.

■ Lääketiede: Hienoa bakteerinanosellua voidaan käyttää kuljettamaan kehossa lääkkeitä tai fluoresoivia indikaattoreita. Sitä voidaan käyttää keinokudosten kuten rustojen, läppien ja verisuonten tukirakenteena.

Helsingin yliopiston laboratoriossa sykkii jo keinotekoinen, kantasoluista nanoselluisen tukirakenteen päälle kasvatettu sydän.

O

O HO

OH

HO O

OH O OH

Selluloosamolekyylin t)) osaset (monomeerit)

6.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

Mikroa ja nanoa Raja mikro- ja nanoselluloosan välillä on häilyvä. Määritelmän mukaan hiukkanen on nanoa, jos yksi sen ulottuvuuksista on alle mikrometrin. Kuitujen koko vaihtelee, ja ne voivat olla suoria tai haaroittuneita.

Perinteinen sellu Läpimitta

15 000—30 000 nm

Pituus 1 000 000—20 000 000 nm Hinta

600 €/tonni

Mikrokiteinen selluloosa (mcc) Läpimitta

> 1 000 nm

Pituus

> 1 000 nm

Hinta

Mikrofibrilloitu sellu (mfc, nfc) Läpimitta

10—100 nm

Pituus

> 1 000 nm

Mikrofibrilli (nanosellu) Läpimitta Pituus

1 600—6 000 €/tonni

■ Voidaan käyttää nanoselluloosan tai muovin raaka-aineena sekä lisäaineena lääke- ja elintarviketeollisuudessa.

Esimerkiksi päänsärkytabletissa mcc on kantoaine, johon lääkeaine imeytetään.

■ Sopii myös ravintokuiduksi ihmiselle tai sataprosenttiseksi ravinnoksi lehmille.

■ Hinta halpenemassa uusien valmistusmenetelmien ansiosta.

15

2—10 nm > 10 000 nm

Y ä i tö tä älli ■ Ympäristöystävällinen eli uusiutuva, biohajoava ja yhteensopiva biologisten materiaalien kanssa.

■ Tuo lisäaineena materiaaliin lujuutta ja jäykkyyttä. Se on vettä imevää, pidättävää ja hallitusti luovuttavaa.

■ Suuri ominaispinta-ala, reaktiivisuus ja muokattavuus mahdollistavat monia erilaisia sovelluksia.

Nanoselluloosan lähteitä Puu

Selluloosa

Bakteerit

Olki

Sokerijuurikas

Banaani

Peruna

Selluloosakuitu Nanosellun valmistus

Selluloosakuituja kasvisolun seinässä

Mikrofibrilli

Arvio nanosellun markkinoista v. 2020 LÄHDE: US NATIONAL SCIENCE FOUNDATION

Selluloosamolekyyliketjut

Aluksi kuidusta erotellaan pois ligniini, hemiselluloosa ja muut komponentit.

Mahdollisia jatkokäsittelymenetelmiä: ■ Kemiallinen (happo- tai entsymaattinen), mekaaninen tai ultraäänikäsittely ■ Vesi- tai kemikaaliliuotus ■ Vedellä kyllästetyn materiaalin murskaus nestetypessä ■ Höyryräjäytys: materiaalia kyllästetään höyryllä korkeassa paineessa ja sitten painetta lasketaan nopeasti, jolloin vesi kuitujen sisällä höyrystyy, laajenee nopeasti ja hajottaa kuidut.

Sotkua ja järjestystä Paikoin kuidut ovat jjärjestyksessä kuin langat n nipussa. Nämä ovat se selluloosan kiteisiä osia.

Välissä on amorfisia osia, joissa selluloosakuidut ovat sikin sokin.

LÄHTEET: HELI KANGAS, VTT; JANNE KARHE, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO; D.SC. MINDAUGAS BULOTA, BREAKTHROUGHS IN NANOCELLULOSE

16 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.9.2013

450 kpl

Reportaasit

meriteollisuusyrityksiä Suomessa

TELAKAT

Viimeinen ennätys?

TUI-risteilijöitä rakennetaan STX:n Pernon telakalla ennätystahtia. Ilo jää kuitenkin lyhytaikaiseksi, ellei uutta tilausta kuulu vielä syksyn aikana.

T&T — TURKU Teksti HARRI REPO Kuvat MARISSA TAMMISALO

L

oppukesän iltapäivä on Turun Pernon telakalla aurinkoinen ja lämmin. Portilla käy jatkuva hyörinä, kun työntekijöitä, alihankkijoita ja vierailijoita kulkee tasaisena virtana sisään ja ulos.

Parhaillaan telakalla töitä paiskii 2 000 laivanrakentajaa.

Valtavaan kokoonpanoaltaaseen on muutamassa kuukaudessa noussut TUI-varustamolle rakennettavan Mein Schiff 3 -aluksen luuranko. Vuoden viipeellä alukselle tehdään kaksoissisar, mielikuvituksellisesti nimetty Mein Schiff 4.

Ensi kevättalvella, jolloin molempien risteilijöiden yhteinen kuhina on vilkkaimmillaan, Pernossa on töissä kaikkiaan 3 000 laivanrakentajaa.

– Näistä alle 500 on ulkomaalaisia, pääosin baltteja, venäläisiä ja puolalaisia. Kotimaasta väkeä ei tarpeeksi löydy, telakan johtaja Jari Anttila kuittaa.

Liki kolmesataametriset laivajätit imevät sisäänsä 2 500 matkustajaa, joita palvelee noin tuhannen hengen miehistö.

– Ensimmäinen risteilijä lasketaan vesille vuoden kuluttua marraskuussa. Olemme edenneet laivan rakentamisessa maailmanennätystahtia, Anttila kehaisee.

Anttilalle ja muille laivanrakentajille omakehun suo, sillä keväällä telakka keräsi kuraa niskaansa oikein urakalla.

Rakennusajasta puoli vuotta pois Perno joutui myrskyn silmään, kun STX siirsi Turun telakan Roayl Caribbean -varustamolta saaman loistoristeilijätilauksen Ranskan Saint Nazairren telakalleen. Käytännössä STX järjesti tukiaiskilpailutuksen, jossa Ranska selätti Suomen.

Päätöksestä alkoi iso haloo – ja huoli kahden Saksaan tilatun TUI-aluksen kohtalosta. Risteili-

80 prosenttia työskentelee telakoiden ulkopuolella 6.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

17 850 kpl

meriteollisuuden työpaikkoja Suomessa

17

5 350 miljoonaa euroa

meriteollisuuden liikevaihto Suomessa

Tutkija arvostelee:

Työryhmä unohti risteilybisneksen ■

Kevään meriteollisuustyöryhmän mietintö jätti alan tutkijalle kaksijakoisen olon.

Arktinen laivanrakennus sai yksityiskohtaisen tiekartan ja ehdotukset, miten Suomesta tehdään arktisen osaamisen suurvalta.

– Risteilijäalusten rakentamisen tulevaisuuden suuntaviivat jäivät hyvin vähälle huomiolle, vaikka risteilijöiden rakentaminen työllistää kymmenkertaisesti verrattuna arktisiin aluksiin, huomauttaa Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tapio Karvonen.

Kritiikistään huolimatta Karvonen sanoo olevansa tyytyväinen vuorineuvos Ole Johanssonin johtaman työryhmän aikaansaannokseen.

Ryhmä ehdotti muun muassa alan tunnettuuden, koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamista. Nämä saavat Karvosen nyökyttelemään hyväksyvästi.

– Teesit voivat kuulostaa ympäripyöreiltä pyrkimyksiltä. Alalla on kuitenkin niin erilaisia yrityksiä, että samastakin asiasta toiset hyötyvät ja toiset kärsivät. Siksi tietty yhteinen pohja on hyvä.

Karvosen mukaan raportin yksi keskeinen ajatus on, että meriteollisuuden pitää kehittää uutta osaamista.

Yksittäiselle yritykselle on kuitenkin hyvin vaikea antaa opas-

tusta tai vinkkejä siihen, miten risteilyalusten rakentamiseen osallistuva yritys siirtyy notkeasti tekemään vaikkapa Koillisväylän jäänmurtajia.

– Osalle alihankkijoista tämä ei ole edes mahdollistakaan. Ajatellaan nyt vaikkapa hytinvalmistajia, ravintolan rakentajia tai viihde-elektroniikan asiantuntijoita. Tälle yritysjoukolle arktinen meriteollisuus ei tarjoa juuri mitään.

Osalle alihankkijoista arktinen meriteollisuus ei tarjoa mitään.

Karvonen arvioi, että raportista hohkaa rivien välistä ajatus risteilijöiden rakentamisen vähittäisestä hiipumisesta Suomessa.

Risteilyalusten tilaukset ovat nyt vähissä, kilpailu eurooppalaisten telakoiden välillä kovaa ja niidenkin rakentaminen siirtyy hiljalleen Aasiaan.

– Tähän nähden kaikki se, mitä saadaan aikaan esimerkiksi arktiseen meriteollisuuteen panostamalla, on plussaa verrattuna siihen, että koko ala kuihtuu. &

Mein Schiff 3 ja 4 ■ Pituus 300 metriä ■ Matkustajamäärä 2500 ■ Henkilökuntaa 1000 ■ Valtion vientitakuulaitos Finnvera takaa laivatilauksen 360 miljoonan euron rahoituksesta 95 prosenttia.

■ Laina-aika on 12 vuotta aluksen luovutuksesta.

■ Mein Schiff 3 toimitetaan tilaajalle keväällä 2014.

■ Alusten suunnittelussa on keskitytty energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen.

UUSI JÄTTI VESILLE. Mein Schiff -risteilijään mahtuu 2 500 matkustajaa ja tuhannen hengen miehistö.

jöiden rahoitus järjestyi, mutta moni päättäjä arvioi Turun telakan toiminnan vaativan kiireellistä tehostamista.

Jari Anttila myöntää kritiikin osaksi todeksi.

– Tuotanto- ja kustannustehokkuudessa olemme varmasti kilpailukykyisiä, mutta kannattavuudessa on paljon petraamista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ristelijöiden hinnat on painettu alas ja kannattava toiminta on mahdollista erilaisilla tuilla.

”Telakkatyöhän on aika simppeliä kokoonpanoa.”

Toissa keväänä STX Finlandin varatoimitusjohtajaksi nimitetyn Anttilan erityistehtävä on varmistaa laivaprojektien kustannustehokas toteuttaminen. Telakkateollisuudessa laivan rakennusaika heijastuu suoraan kustannuksiin.

ME-vauhdista päätellen Pansiossa on kehitetty laivan valmistuksessa uusia konsteja. Mutta mitä?

Antaa Anttilan kertoa.

– Olemme siirtäneet työtä mahdollisimman paljon pois laivasta tehdas- ja halliolosuhteisiin. Esimerkiksi konehuone ja ilmastointi ovat esimerkkejä valtavista onnistumisista moduulirakentamisessa.

– Toinen mullistava uudistus on ollut ulkokansien rakennus. Monimutkaiset kannet tehtiin ja varusteltiin hallissa valmiiksi. Työtä kyettiin tekemään sisätiloissa myös talvella.

Anttila arvioi, että uusien toimintatapojen ansiosta laivojen rakennusajasta on muutamassa vuo-

dessa pudonnut pois kuusi kuukautta. Säästö on merkittävä, sillä esimerkiksi TUI-ristelijöiden rakennusaika on noin 18 kuukautta.

Turku johtaa järjenkäytössä Meriteollisuuden konkari, Rauman ja Helsinginkin telakoiden johtajana toiminut Kari Airaksinen arvioi alkuvuodesta Tekniikka&Taloudessa Turun telakan jäävän tehokkuudessa jälkeen saksalaisesta Meyer Werftistä, italialaisesta Fincantierista ja jopa STX:n omasta Ranskan telakasta.

Anttila myöntää, ettei entisen telakanjohtajan puheita voi sivuuttaa olankohautuksella. Silti hän ehdottaa Airaksiselle tietojen päivittämistä esimerkiksi telakkavierailun muodossa.

– Meyeriin verrattuna olemme joissakin asioissa edellä ja joissakin jäljessä. He ovat meitä parempia terästuotannossa ja varustelussa, me taas yleisessä järjenkäytössä. Ä

18 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.9.2013

Reportaasit

Verkossa nyt tekniikkatalous.fi

ALIHANKKIJAT

Meriteollisuudessa riittää menestyjiäkin TYYTYVÄINEN TELAKANJOHTAJA. Jari Anttilan mukaan Pernossa on onnistuttu tehostamaan työtä erityisesti moduulirakentamisen avulla.

Suuret investoinnit ovat olleet jäissä Turussa jo jonkin aikaa.

Yhtiössä uskotaan, että pienilläkin panostuksilla voi silti saada paljon aikaan. Tehokuutta telakan työskentelyyn haetaan lähivuosina muun muassa suunnittelujärjestelmien parantamisesta ja 3d-mallinnuksesta.

Uusi tilaus vielä tänä vuonna Hienoista tehostamistoimista huolimatta telakka tarvitsee uuden risteilijätilauksen. Ja nopeasti.

– Uusi tilaus pitää saada vielä tänä vuonna.

Mahdotonta se ei ole, maailmantalous on paranemassa ja risteilyala on selvästi virkistymässä, Anttila analysoi.

Yllättävänkin optimistinen näkemys nojaa siihen, että erityisesti Itä- ja Pohjanmeren autolauttayhtiöille on rikkidirektiivin myötä kertynyt patoutuneita investointitarpeita.

– Meille riittäisi pärjäämiseen yksi iso alustilaus vuodessa. Sen päälle voisi olla pienempiä töitä esimerkiksi Venäjältä.

Venäjän markkinoita ja arktista meriteollisuutta Anttila pitää lupaavana, mutta vasta ajan kanssa.

– Ei ole realistista ajatella, että saisimme sieltä tänä vuonna jotakin.

Arktista osaamista STX:llä on Anttilan mielestä kylliksi.

– Telakkatyöhän on sinänsä aika simppeliä kokoonpanoa.

Epätoivon merkkejä on silti Pernossa ilmassa.

STX aikoo siirtää Rauman telakalle aiotut kaksi autolauttaa Turkuun.

Ilmoitus sai aikaan ulosmarssin ja raivoisat vastalauseet Raumalla. Eikä syyttä: rakennustöiden siirto saattaa merkitä kuoliniskua koko Rauman telakalle.

Turulle laivanryöväys Raumalta saattaa antaa hengähdysaikaa. Haalarimiesten hyörintä Pernossa siis jatkuu – ainakin toistaiseksi. &

ULSTEIN GROUP

Telakoiden tilanne on vaikea, mutta alihankkijoiden joukosta löytyy supertähtiä.

Teksti HARRI REPO

M

eriteollisuuden alihankkijan menestysresepti maailmalla on sopiva sekoitus tuuria, taitoa ja uskallusta.

– Maailmalle kannattaa mennä jo ennen kuin on pakko, sillä kotimarkkinasta riittää vain harvoille, evästää raumalaisen Steerpropin toimitusjohtaja Jarmo Savikurki.

Laivapotkureita valmistava Steerprop on vienyt toimitusjohtajansa ohjeen äärimmilleen. Yhtiön 30 miljoonan euron liikevaihdosta viennin osuus on täydet sata prosenttia.

Yhtiön toimittamista perämoottoreista pienin on painanut seitsemän tonnia, suurin 160 tonnia. Jälkimmäinen vastaa kolmen panssarivaunun painoa.

Savikurki painottaa pitkäjänteisen vientityön merkitystä.

– Suunnittelu ja ajoitus ovat aivan olennaisen tärkeitä. Kepillä ei kannata jäätä koittaa eikä vaatimattomin eväin olla liikkeellä. Siksi pitää keskittyä, eikä ensimmäisestä vastoinkäymisestä saa lannistua.

Steerpropin resepti on purrut, sillä ensi vuonna yhtiö aikoo kasvaa puolella 47 miljoonaan euroon. Tavoitteen saavuttamisessa ei pitäisi olla vaikeuksia. Ensi vuoden kapasiteetti on jo myyty.

Savikurjen mukaan yhtiö kasvaisi ripeämminkin, jos sopivia henkilöitä olisi saatavilla.

– Hydrodynamiikan hallitsijoista on ai-

PERÄMOOTTORI POHJANMERELLE. Vuoden laivaksi norjalaisessa Skipsrevyenlehdessä valitussa The Seven Vikingissä on raumalainen perämoottori.

na ollut pulaa, samoin vaativan koneenrakennuksen insinööreistä.

taa haastattelun New York Timesille eikä vain Turun Sanomille.

Tonnisto kasvaa jatkuvasti

Porschen perässä maailmalle

Raisiolaisen Deltamarinin 30 miljoonan liikevaihdosta 90 prosenttia kertyy Suomen ulkopuolelta.

Toimitusjohtaja Mika Laurilehtoa harmittaa, että meriteollisuutta pidetään Suomessa auringonlaskun alana.

– Meriteollisuus on ollut kasvuala viimeiset 2000 vuotta, viimeisen 20 vuoden aikanakin tonnisto on tuplaantunut, Laurilehto oikoo.

Insinöörisuunnittelua ja tuotelisenssejä myyvä yhtiö on menestynyt maailmalla yritysten ja erehdysten kautta. Kaikkeen ei pysty varautumaan.

– Syyskuun 11. päivän hyökkäykset vuonna 2001 Yhdysvalloissa esimerkiksi johtivat siihen, että risteilyalusten markkinat kuolivat yhdessä yössä pitkäksi aikaa.

Laurilehto muistuttaa, että maailmalle meno vaatii myös yrityksen sisäistä kansainvälistymistä. Sidosryhmät ovat tyystin erilaiset kuin kotimaassa.

– Pitää olla varautunut siihen, että an-

Lietolainen hyttien sisustaja I.S. Mäkinen on hiljattain muuttanut nimensä pelkäksi Makiseksi.

Yhtiö on toimittanut huonekalut ja tekstiilit 30 000 laivahyttiin kymmenen vuoden aikana.

Samana aikana kun liikevaihto on viisinkertaistunut, yhtiön maantieteellinen toiminta on kääntynyt päälaelleen. Aiemmin Suomessa valmistetuista risteilijöistä elantonsa saanut yritys on nyt lähes kokonaan viennistä riippuvainen.

Eräs onnenpotku Makiselle oli, kun se pääsi saksalaisen autonvalmistajan Porschen sparraamaan kehitysohjelmaan.

– Se tehosti toimintaamme niin, että sisustamme nyt 70 hyttiä päivässä eli yksi hytti valmistuu joka yhdeksäs minuutti. Tähän eivät kilpailijat pysty, liiketoiminnan kehitysjohtaja Aleksi Heinonen kehuu.

Liedon sijaan sisustustyötä tehdään eksoottisissa paikoissa kuten Singaporessa tai Bahamalla. &

www.besthall.com

6.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

Suomalaiset kehittivät luodinkestävän kovametallin

19

SKANNAA KOODI ÄLYPUHELIMESI QR-SOVELLUKSELLA TAI KATSO WWW.TEKTAL.FI/P/17

KYBERNETIIKKA

Eroon ruumiin riesoista Kevin Warwick aikoo asentaa sirun aivoihinsa.

Sen avulla voisi parantaa sairauksia, saada teräsmiehen katseen — ja ymmärtää paremmin vaimoa.

Teksti RAILI LEINO Kuva VESA-MATTI VÄÄRÄ

H

ullu tiedemies. Tai hyväntekijä.

Kumpikin luonnehdinta on pätevä, kun puhe on Kevin Warwickista.

Readingin yliopiston kybernetiikan professorista tuli kuuluisa, kun hän antoi kirurgien istuttaa ihonsa alle rfid-sirun kahdeksi viikoksi. Lehdistö leikitteli ajatuksella kyborgista, joka on puoliksi kone, puoliksi ihminen.

Seuraavaksi Warwick aikoo asentaa mikropiirin aivoihinsa.

Tulevaisuudessa siinä ei ole enää mitään kummallista, vaan kaikilla on siru ihonsa alla, Warwick uskoo. Siru korvaa passin ■ Kybernetiikan professori luottokortin, avaimet. HätätilanReadingin yliopistossa teessa siru pelastaa hengen, kun Isossa-Britanniassa sieltä voi lukea tiedot epileptikon ■ 59-vuotias tai diabeetikon lääkityksestä.

Kevin Warwick

Tervehtivästä ovesta se alkoi

■ Julkaissut yli 500 tieteellistä artikkelia

Warwick teki kuuluisan kyborgi■ Erikoista: lopetti kokeensa vuonna 1998. Sitä ennen koulun 16-vuotiaana mikropiirejä oli istutettu vain katyöskennelläkseen British noihin pariksi päiväksi.

Telecomilla – Oli hienoa, kun ovet aukesivat ja valot syttyivät, kun kuljin laboratorion käytävillä. Rakennuksen ulko-ovella tietokone tervehti sanoen ”Tervetuloa, tohtori Warwick”.

Vuonna 2004 Warwick teki monimutkaisemman koesarjan. Kirurgi istutti mikropiirin suoraan kä- TÄSSÄ SE OLI. Kevin sivarren hermoon. Piirissä oli 100 elektrodia, jois- Warwick koki sykähdyttäviä hetkiä mikrosiru ta neljäsosaa voitiin käyttää yhtä aikaa.

Elektrodit mittasivat lihasten hermosignaaleja käsivarressaan. Jäljellä on muutama pätkä ja toisaalta stimuloivat hermosoluja.

Professorin käsivarresta törröttivät ohuet joh- ihon alle koteloitunutta dinlangat, joiden pätkiä on hänen elimistössään vie- sähköjohtoa. läkin. Johdot piti jättää iholle, koska savukeaskin kokoista virtalähdettä ei voinut asentaa elimistöön.

Johtojen ansiosta hermosignaalit voitiin viedä tietokoneelle. Se oli onnenpotku, sillä signaalit olivatkin aivan toisenlaisia kuin lääketieteen oppikirjat kertoivat.

– Muuten olisimme olleet kirjatiedon varassa, emmekä olisi tienneet, mitä mittaamme.

Kokeen riskit selvisivät Warwickille osittain vasta jälkeenpäin.

– Laite olisi voinut särkyä aika helposti. Olisi saattanut riittää, että joku tulee iloisesti tervehtien vastaan ja läimäyttää olkapäähän.

Teräsmiehen katse ja lepakon aisti Ihon alle asennettavat mikrosirut ovat jo arkipäivää esimerkiksi koirilla ja kissoilla. Myös kuuloimplantit ja tekonivelet – vierasesineitä nekin – hyväksytään.

Warwickin kokeet herättävät ulkopuolisissa kuitenkin ristiriitaisia tunteita.

– Näin käy, jos ihmiset eivät ymmärrä teknologian hyötyjä. Tämä tekniikka voi auttaa vammaisia ja laajentaa meidän terveiden aisteja, professori kuittaa.

Nyt kolmella Warwickin oppilaalla on sormenpäässään magneetti-implantti. Heillä on lippalakki, jossa on ultraäänilähetin ja -vastaanotin. Kun ultraäänisignaali heijastuu takaisin, sormenpään virtakelaan lennähtää signaali, joka saa magneetin värisemään. Näin ihmiselle syntyy lepakon kaikuluotainaisti.

Ultraäänen sijaan voisi käyttää valoa, infrapu-

Voisimme lähettää aivosignaaleja internetiin.

na- tai röntgensäteitä. Teräsmiehen katse voi toteutua. Sokea näkee valoa. Vanhus voi alkaa taas kuulla korkeita ääniä. Näköaistimusten tulvassa autoilija voi saada elintärkeän varoituksen kieleen kiinnitettyjen elektrodien avulla.

Signaalit välittyvät aivoihin sähkösykäyksinä.

Aivot oppivat muutamassa viikossa tulkitsemaan hermoviestejä. Kutina muuttuu tajuksi ja kuviksi, kuuloimplantin signaalit ääneksi.

Aivoimplantilla Parkinsonin taudista kärsivien aivoja voitaisiin stimuloida, kun vapinakohtaus on iskemässä. Eikä kyse ole vain sairauksien hoitamisesta. Implantti voisi parantaa kenen tahansa muistia ja ajattelua.

– Mahdollisuudet ovat monenlaiset. Ajatukset ovat monimutkaisia sähkökemiallisia prosesseja, tietokone kommunikoi yksinkertaisilla sähköisillä signaaleilla. Voisimme lähettää aivosignaaleja internetiin.

Aivot narikkaan — tai New Yorkiin?

Kuulostaa hurjalta. Aivoimplantin asentaminen selvästi arveluttaa professoria itseäänkin.

– Päätin, etten tee sitä ennen kuin täytän 60. Se on ensi vuonna.

Tavoitteena on tietokoneen ja aivojen suora vuorovaikutus.

Sekä aivot että tietokoneet pystyvät käsittelemään monimutkaisia sähköisiä signaaleita hyvin nopeasti. Pullonkaulana on aistien ja lihasten muodostama hidas ja virhealtis käyttöliittymä.

– Toiveenani on kommunikoida tietokoneen, internetin ja toisen ihmisen kanssa suoraan, ilman aistien luomaa hidastavaa rajapintaa, Warwick unelmoi.

Tarvitaan siis toinenkin uskalikko. Silloin toteutuisi ihmisen ikiaikainen unelma päästä toisen ihmisen pään sisälle.

– Aivosi ja ruumiisi ei tarvitsisi olla samassa paikassa. Voisit ehkä vastaanottaa jonkun toisen

aistimuksia New Yorkista, kun olet itse Lontoossa: kuvat, hajut, äänet, tunteet.

Entä yksityisyys? Eikö professoria hirvitä antaa toisen ihmisen lukea ajatuksiaan?

– Ei. Viestintä on kontrolloitua. On katkaisija, jolla yhteyden saa pois päältä – eikä välttämättä mikään fyysinen katkaisija.

Kaiken takana on...

Warwickin vaimo on ollut mukana osassa hänen kokeistaan.

Vaimolla oli kaulassaan led-valokaulaketju, joka loisti sinisenä Warwickin ollessa tyyni ja rauhallinen ja välkkyi punaisena miehen ollessa hermostunut.

Kun vaimo puristi kättään nyrkkiin, hänen käteensä asennetut elektrodit välittivät Warwickin käteen signaalin, jonka mies tunsi pulssina aivoissaan.

– Se oli hyvin intiimi kokemus, vielä läheisempää kuin seksi.

Perimmiltään Warwick haluaa tekniikan avulla ymmärtää paremmin toisia ihmisiä, myös vaimoaan. Vuosikymmenien avioliitosta ja läheisyydestä huolimatta väärinkäsityksiä sattuu.

Ehkä pääsy toisen kokemusmaailmaan aivoyhteyden kautta parantaisi ymmärtämistä?

Vaimon mielestä riskit ovat kuitenkin liian isot, joten professori joutuu etsimään toisen koekumppanin.

Aivoihin kajoaminen on paljon isompi asia kuin viilto käsivarteen. Siksi Warwick arvelee, että tämä mikropiiri jää hänen päähänsä lopullisesti. Äärimmäinen tavoite on päästä kokonaan eroon fyysisestä ruumiista kremppoineen. Aivot voisi pelastaa laboratorioon tai tietokoneen sisälle. Ihminen jatkaisi eloaan, vaikka keho kuolee.

– En tiedä, onko se mahdollista. Mutta kannattaisi sitä ainakin tutkia. Liikenisikö siihen vaikka pieni osa siitä valtavasta rahamäärästä, jolla nyt tutkitaan syöpää? Warwick aprikoi. &

20 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.9.2013 AUTOMAATIO

AUTOELEKTRONIIKKA

Tuotteet ja palvelut

V

Varaa nyt ilmoituspaikkasi Mega Oy 0204 424 600

CAD- / PLM-JĂ„RJESTELMĂ„T

VEKATRONICS OY AUTO-ELEKTRONIIKKA www.vekatronics.fi

KORJAAMME JA HUOLLAMME s MITTARISTOT s AJOTIETOKONEET s NÛYTšT

s !"3 YKSIKšT s MOOTTORIOHJAIMET s YM KORJAUKSET ✆0400-514 524

Vasaratie 9, 65350 VAASA DIGITAALISTA TIEDONKERĂ„YSTĂ„

KONEISTUS

KULJETTIMET

TEKOPA OY TEOLLISUUDEN KONEISTUSPALVELU

Valtatie 26, 03600 Karkkila Puh. 09-225 2280

Yli 30 vuoden kokemuksella

MONIPUOLISUUTTA z NOPEUTTA z LAATUA z

Íť s Z K^ Zhhs/d Íť Zhhs/<h>: dd/D d www.tekopa.fi LASERTYĂ&#x2013;STĂ&#x2013;

SIIRTORUUVI OY Íť PL 12 Íť 21871 RIIHIKOSKI Puh. (02) 486 4960 Íť Fax. (02) 486 8530 Íť www.siirtoruuvi.com

LĂ&#x201E;MPĂ&#x2013;TEKNISET LAITTEET

LĂ&#x201E;MMĂ&#x2013;NVAIHTIMET/ -SIIRTIMET

MAALAUSLAITTEET

SPRAYTEC MAALAUSLAITTEET MAALAUSLINJAT

Varaa paikkasi

LĂ&#x201E;MMITYS JĂ&#x201E;Ă&#x201E;HDYTYS

Vedet Nesteet Ă&#x2013;ljyt HĂśyry Kaasut Ilma Kemikaalit Liuokset Aerosolit

045-7731 3723

ASIAKAS- JA TEOLLISUUS SOVELLUKSET

Trouble-Shooting

PUH. 0207 851 900

WWW.SPRAYTEC.FI

PUHALTIMET

PUMPUT JA PUHALTIMET

TEOLLISUUSPUHALTIMET SUORAAN VALMISTAJALTA s Keskipakoispuhaltimet s Aksiaalipuhaltimet s Sivukanavapuhaltimet s *Ă&#x2039;REĂ&#x2039;T TEOLLISUUSMALLIT s -YĂ&#x161;S ASIAKASKOHTAISET SARJAT EDULLISESTI s ATEX s -UOVI 234 (34

Finland Oy Ab

0UH

&AX

KOJA oy | www.koja.fi

Luotettavuustekniikka ja riskienhallinta:

EcofanÂŽprosessipuhaltimet

info@ventur.ďŹ

ROBOTIIKKA

RISKIANALYYSIT

processfansÎ&#x203A;koja.fi SUUNNITTELU

5 .RNHQXW ULVNLDVLDQWXQWLMD VXXQQLWWHOXSURMHNWHLKLQQH 5 3XROXHHWWRPDW RVDSXROHQ ULVNLDQDO\\VLW MlUMHVWHOPLOOH 5 &( VHUWLILRLQQLQ WXNL YDDWLPXNVHQPXNDLVXXV

Teemme järjestelmille ja tuotteille: 5 5 5 5

/XRWHWWDYXXVDQDO\\VLW )0($ 5$0 /&& 5&0 5LVNLDQDO\\VLW +D]RS 6,/ /23$ 5LVNLWDVRW 3URVHVVL )0($ 2KMHOPRLWDYDW ODLWWHHW 07%) 6,/ (1 GRNXPHQWRLQWL <ULW\VNXUVVLW www.reliabilityacademy.ďŹ AL Safety Design, Yläportti 1 B, 02210 ESPOO tel: +358-9-884 3066, info@alsafety.com, www.alsafety.com

SĂ&#x201E;HKĂ&#x2013;NJAKELU

PUISTOMUUNTAMOT 1 kV/0,4kV Tehot 30 ja 50 kVA Toimitamme myĂśs Ăśljyeristeisiä Kolektor Etra tehomuuntajia tehoalue 5â&#x20AC;&#x201C;500 MVA

A-Robot Service Oy

Pyydä lisätietoja myynnistämme.

Teollisuusrobottien määräaikaishuollot, korjaukset, ohjelmoinnit, koulutukset, sekä varaosat kaikille ABB:n roboteille.

Tuotekatu 15, 21200 Raisio Puh. 02 437 5000 www.trafomic.ďŹ , info@trafomic.ďŹ

Lehmuspolku 3, 05200 Rajamäki, Puh. 050 558 6639, www.arobot.fi SUUNNITTELU

TEKNISET HARJAT

TYHJIĂ&#x2013;PUMPUT JA KOMPRESSORIT

$NDDQ +DUMDYDOPLVWH 2\

²HFUR=L=EP= PUDFEĂ&#x152;LQILLQF= F= GKILNAO OKNAEP= OAGÂź G==OQEHHA APPÂź JAOPAEHHA r 9HUNRVWRODVNHQWD r 6XXQQLWWHOXSDOYHOXW r 0LWWDXVMÂżUMHVWHOPÂżW r /ÂżPSĂ&#x2018;NXYDXV

Porilainen sähkÜinsinÜÜritoimisto

010 - 422 3390 www.kmj-engineering.fi

4EOLLISUUDEN %RIKOISHARJAT 6XXQQLWWHOX 7RWHXWXV 7XRWHNHKLW\V 5XOOD /LVWD 7HOD MD 1XRKRXVKDUMDW !LHONTIE 4OIJALA 0UH &AX ZZZ DNDDQKDUMDYDOPLVWH Âż

MyÜs: x ATEX-versiot x Harjattomat moottorit x Kemiallisesti kestävät x Asiakassovitteiset ratkaisut

(+# +AQ>ANCAN Â&#x160; 1AH

( +# +AQ>ANCAN Â&#x160; 1AH

EJBKĤGJB OA Â&#x160; SSS GJB OA

TYĂ&#x2013;KALUT

Teollisuuden lastuavat tyÜkalut, kääntÜterät ja tarvikkeet Seco Tools Oy Puh. (09) 2511 7200

6.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

Perjantai PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN

K

Jos menestyneiden suomalaisten teollisuusyritysten terävin kärki nostaa Esa Saarisen henkilöksi, joka on eniten vaikuttanut johtajien ajatusmaailmaan, on monen meistä syytä arvioida oman kirjahyllynsä ja seminaarivalikoimansa anti uudelleen.

VIIME PÄIVIEN uutisista muutama huomio.

Kymmenen vuotta sitten irrotimme aina puhelimesta akun kun kävimme tiukkoja neuvotteluja. Mutta silloin emme vielä tienneet, että kaikki tietojärjestelmiin kirjoitetut muistiot imuroitiin parempaan talteen.

Näin taisi käydä myös Patrian pojille ja monelle muulle, jotka veivät kaupat jenkkien nokan edestä.

Jenkit rankaisevat nyt Syyriaa kaasujen käytöstä. Mutta onko Obama unohtanut sen, että USA kylvi Vietnamiin na-

Veijo tarinoi myös Facebookissa facebook.com/perusveijo

3 KYSYMYSTÄ

Koska beirutilainen laskee aseensa? oillisväylä ja sen tuomat mahdollisuudet ovat ensimmäisiä positiivisia puheenaiheita vientiteollisuudelle ja erityisesti telakkaväelle.

Koillisväylään liittyy jänniä anekdootteja. Yksi sen löytäjistä oli tanskalainen merenkulkija Vitus Bering (1681–1741), jonka Pietari Suuri varusti 10 000 ruplan budjetilla löytöretkelle. Reissu maksoi lopulta kaksi miljoonaa. Bering purjehti salmen yli, löysi meritien Amerikkaan sekä Aleutit, ja hänen ansiostaan Alaska siirtyi Venäjän alaisuuteen.

Sittemmin jenkit ostivat Alaskan venäläisiltä 7,2 miljoonan dollarin pilkkahinnalla.

Beringin reissu Pietarista Siperian läpi meren äärelle, sieltä Alaskaan ja takaisin Pietariin kesti yli viisi vuotta.

Ajalta lienee peräisin nykyäänkin niin yleinen kysymys: ”Miss vitus on…”.

Vituksen vaimon isä oli muuten suomalainen kauppias.

21

palmia ja Agent Orange -myrkkyä. Ja tappoi yli kaksi miljoonaa siviiliä.

Mikä antaa Obamalle oikeuden leikkiä maailman omaatuntoa, kysyy naapurimme Putin ja moni muu.

Eivätkä jenkit ole oppineet mitään. Aikanaan Beirut oli Lähi-idän iloinen Pariisi.

Nyt kun kysyt beirutilaiselta, koska hän laskee aseensa, vastaus on selvä: Silloin, kun hän haluaa tietää, montako omistaa.

SUOMALAISILLA TYÖPAIKOILLA viikon hirtehiskysymys on, pidennetäänkö työuria vai työttömyysuria?

Kun yt:t kohtaavat sinut 55-vuotiaana, niin työttömyysura saa jatkua aina 70-vuotiaaksi. Silloin vasta alkaa potentiaalinen vanhuuseläke. &

1. Sanomalehdet ovat vaikeuksissa, mutta perinteet ovat komeat.

Mikä on maailman vanhin yhä ilmestyvä sanomalehti? a) italialainen Gazzetta di Mantova b) englantilainen The Financial Times c) tanskalainen Berlingske Tidende d) itävaltalainen Wiener Zeitung 2. Väri ilmestyi sanomalehtiin jo vuonna 1885. Mikä oli ensimmäinen värikuvia sisältänyt lehti? a) englantilainen The Times b) amerikkalainen The New Hampshire Gazette c) ranskalainen Le Figaro d) englantilainen Illustrated London News 3. Mitä mielenkiintoista liittyy The Daily -sanomalehteen? a) se on suurin sanomalehti, joka on lopetettu 2000-luvulla tilaajamäärän laskun ja suurten tappioiden vuoksi b) se oli ensimmäinen lehti, joka ilmestyy ainoastaan tablettiversiona c) se oli ensimmäinen sanomalehti, joka julkistettiin iPadissa näköisversiona d) se on levikiltään Yhdysvaltojen suurin lehti, jota ei saa lainakaan sähköisessä muodossa ja jolla ei myöskään ole verkkosivuja Oikeat vastaukset sivulla 9

VENÄLÄISTEN LUOTTAMUS suomalaisiin

ja arktiseen osaamiseemme on ollut aina vahva, koska vuosina 1840–1865 Alaskan kuvernööreinä olivat suomalaiset Etholen ja Furuhjelm.

Venäjän vallan aika synnytti myös suomalaiselle perusinsinöörille tärkeän esikuvan: akateemikko Erkki Laurilan.

Häntä juhlittiin äsken Jorma Routin vetämässä satavuotissymposiumissa.

Laurila oli yksi suomalaisen sodan aikaisen käytännön insinööriakatemian, Tampereen lentokonetehtaan, avainhenkilöitä. Hänet nimitettiin TKK:n ensimmäiseksi teknisen fysiikan professoriksi. Teoriaa muutettiin käytännöksi kehittämällä Outokummulle malminetsinnän ja malmin erottelun mittalaitteita ja menetelmiä.

Laurila oli myös yksi aivoista, kun rakennettiin Suomen ensimmäistä tietokonetta, Eskoa.

Laurilan oppilaat muodostivat Nokian elektroniikkaosaston rungon. Laurila oli myös puheenjohtajana valtion energiakomiteassa, joka rakensi pohjan suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle ja alan tutkimukselle.

Laurila oli matemaatikko, joka antoi insinöörikunnalle kyvyn hahmottaa numeroita ja isoja kokonaisuuksia.

KIINNOSTAVAA HISTORIAA on myös filosofi Esa Saarisen juhlaseminaarin anti ja Saarisen saamat kehut. Saarinen piti kekkerinsä elokuussa.

Pidennetäänkö työuria vai työttömyysuria?

PÄHKINÄ

Sata opiskelijaa Ä Sata opiskelijaa kilpailee yliopistostipendistä. Opiskelijat tulevat kymmenestä eri koulusta, kymmenen kustakin koulusta. Joka koulun oppilaista jokainen on valinnut eri pääaineen, joita on myös kymmenen: fysiikka, kemia, biologia, psykologia, matematiikka, taloustieteet, antropologia, kielitiede, suomenkieli ja historia. Kuhunkin pääaineeseen on siis kymmenen pyrkijää.

Valinnan suorittaa kolme tuomaria, joista jokainen rankkaa opiskelijat kymmeneen eri luokkaan. Jokainen tuomari valitsee kymmenen opiskelijaa ykkösluokkaan, kymmenen kakkosluokkaan ja niin edelleen.

Aiempina vuosina valinnan puolueettomuutta on epäilty. Yliopisto haluaa välttää tällaista, joten tuomarien on valittava jokaisesta koulusta ja jokaisesta pääaineesta yksi oppilas jokaiseen luokkaan. Siis kaikki Lempelän koulun oppilaat joutuvat eri luokkiin ja kaikki fyysikot eri luokkiin. Jokainen oppilas saa arvosanan kolmelta eri tuomarilta, ja arvosanojen keskiarvo ratkaisee.

Tuomarien valinnat ovat salaisia, mutta miten varmistetaan, että kaikki tuomarit noudattavat sääntöjä?

Tuomareille annetaan sata läpikuultavaa korttia ja sata tarraa: kymmenen ykköstä, kymmenen kakkosta jne. Korteissa on toisella puolella opiskelijan nimi, koulu ja pääaine. Toinen puoli on tyhjä.

Jos näin menetellään, miten varmistetaan, että tuomarit toimivat sääntöjen mukaan – ilman että kukaan voi puuttua tuomarien tekemiin valintoihin? & Oikea vastaus sivulla 9

22 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.9.2013

Perjantai W W W. T E K TA L . F I

U.S. FEDERAL GOVERNMENT

OMG

Näillä tekniikoilla napattiin Osama Ä Yhdysvallat käynnisti Osama bin Ladenin löytämiseksi massiivisen etsintäoperaation, jossa se käytti kaikkia vastavakoiluresurssejaan. Useat organisaatiot, CIA ja NSA mukaanlukien, tekivät tiivistä yhteistyötä.

Bin Ladenia jäljitti tusinoittain satelliitteja, jotka keskittivät havaintolaitteensa Pakistaniin.

Niiden kaappaaman puhelinliikenteen avulla NSA selvitti al Qaidan viestintäketjun jäljittämällä tietyt matkapuhelimet soittotapojen perusteella.

Sen jälkeen puhelimista rajattiin yksi ja se paikannettiin Pakistanin Abbottabadiin. Muualta saatu tiedustelumateriaali vahvisti epäilyn, että bin Laden piileksisi siellä. &

www.tektal.fi/p/1 W W W. T E K TA L . F I

KLIKKLIKKLIKKLIK

Outo automurtotekniikka ihmetyttää – leviääkö mysteerilaite Suomeen? Ä Yhdysvaltain poliisit eri osavaltioissa ihmettelevät outoa automurtosarjaa. Valvontakameroiden perusteella varkaat pääsevät autoon sisään avaamalla lukot mystisellä kauko-ohjaimella. Poliisi epäilee, että kyseessä on jonkinlainen kloonattu kauko-ohjain, mutta varmaa tietoa ei ole.

Asiaa kummastellaan siksi, että keskuslukitusten avainten lähettämät avaussignaalit ovat salattuja ja muuttuvia. Näin ollen yhden kaapatun signaalin käyttämisen auton avaamiseen ei pitäisi olla mahdollista, vaikka salauksen avaisikin. &

www.tektal.fi/p/2 W W W. T E K TA L . F I

Koivun tuohessa muhii lääkeaine vaarallisia mikrobeja vastaan www.tektal.fi/p/3

TEKNIIKKA&TALOUS 02.09.

1993

VEIJON MAAILMA

Sininen väri tulee litteisiin näyttöihin ensi vuonna Ä Luminenssinäyttöjä valmistava Planar tuo sinisen värin kaupallisiin näyttöihin ensi vuonna. Näin lupaa Planarin tekninen johtaja Arto Pakkala. Planar on esitellyt täysvärinäytön prototyypin kongressissa Seattlessa.

Espoossa on päädytty sinistä väriä jahdattaessa ratkaisuun, jossa käytetään laajakaistaista valoa lähettävää loisteainetta, josta saadaan värisuodattimilla aikaan halutut värit. Punainen ja vihreä ovat helpompia tapauksia, sillä niitä riittävän kirkkaasti ja vakaasti lähettävät loisteaineet löytyvät helposti. & Palsta paljastaa paikkoja, jonne kannattaa mennä.

Kerro oma tarinasi kuvien kera tektal@talentum.fi

Teksti TOMI SAVOLAINEN Kuva JOUKO KESKI-SÄNTTI

Espoon hiekkainen maisemakierros JUOKSU / Syke nousee jo ennen lähtölaukausta. Viivalla on viitisensataa juoksijaa, kun Espoon Rantamaraton starttaa Aalto-yliopiston kampuksen kupeesta.

Ohitan Dipolin ja päärakennuksen. Ihmeekseni juoksen kärkiryhmässä.

Parin kilometrin kohdalla alusta muuttuu hiekaksi. Kärki on kadonnut näkyvistä, moni juoksee ohi. Pohjois-Tapiolassa ja Olarissa keho totuttelee vielä kisatahtiin.

Espoon keskuspuiston metsissä kymppi täyttyy ja askel muuttuu kevyemmäksi. Seuraavat kaksi viitosta ovat yleensä maratonini nopeimmat, mutta täällä hiekkatiet ja mäet hidastavat. Metsää riittää, yleisöä ei.

Merinäkymä aukeaa Kivenlahdessa 19 kilometrin jälkeen.

Juoksu tuntuu helpolta – kuten tässä vaiheessa pitääkin. Tiukkoja käännöksiä ja jyrkkiä rantamäkiä!

Suomenojan voimalan jälkeen juoksen yhtä suosikkiosaani Es-

Hämmästyn, kun saan mikrofonin eteeni. Ehdin kymmenenneksi ajalla 3:09. & Kirjoittaja juoksi Rantamaratonin vuonna 2010.

Rantamaraton 21.9.

ULKOILUTEIDEN JUOKSU. Syyskuun lopun viileät ilmat sopivat maratonille keskikesän helteitä paremmin.

pooseen merkityllä Rantaraitilla. Kaupungilla kesti vuosia setviä rantatalojen omistajien kanssa rannan omistus, mutta kyllä kannatti! Maisemat ja katsojien kannustus auttavat kohti raskaimpia kilometrejä.

Onneksi on myötätuuli, sillä vauhti hiipuu. Haukilahden satamassa matkaa on vielä kahdeksan kilometriä.

Muutama juoksija hyytyy mi-

nua enemmän. Tsemppaan heitä peesiin.

Westendissä hyvävoimainen juoksija ohittaa minut ja kiihdytän perään. Kierrämme Karhusaaren. Maisemat ovat hienoja, mutta haluan vain eteenpäin.

Nokian kupeessa kaksi kilometriä ennen maalia jään peesistä uupuneiden juomapisteellä.

Sitten huomaan, että taidan tehdä oman ennätykseni. Kaikki peliin.

■ Kenelle: Hiekkateistä ja merimaisemista pitävälle juoksijalle. Ei ennätysyrityksiin. Myös puolimaraton ja kymppi.

■ Mitä maksaa: Jälkiilmoittautuminen 80 euroa. Rantakymppi Aallon opiskelijoille, työntekijöille ja alumneille ilmainen.

FIILIS

HINTA

6.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

ALIHANKINTA 24.–26.9.2013, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Ilmailunkatu 20, Tampere

Tekniikka&Talous ja Metallitekniikka ovat Alihankinta-messuilla – tänä vuonna meillä on oma kahvila! Tule kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja alihankinnan ammattilaisilta ja alan päättäjiltä. Esittelemme myös Talentumin uutta Summa-palvelua, pistäydy kokeilemaan.

Paikka: Talentum Café (A100), Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, A-halli, pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella.

Tervetuloa!

Tiistai 24.9.

Keskiviikko 25.9.

Torstai 26.9.

10.00 11.00

10.00 Summa 11.00 Heimo Aho, hallituksen puheenjohtaja, SKS 13.00 Vuoden alihankkija 14.00 Summa 15.00 Hannu Vähätalo, toimitusjohtaja, Tampereen Messut

10.00

12.00 13.00 14.00

15.00

Summa Harri Kulmala, toimitusjohtaja, Fimecc Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto Summa Jussi Maksimainen, tehtaanjohtaja, Sandvik Construction, Breaking, Lahti Vuoden päähankkija

Yhteistyössä

11.00 13.00

Hannu Vähätalo, toimitusjohtaja, Tampereen Messut Summa Summa

23

27

Products | Solutions | Services

6.9.2013

Uusi taajuusmuuttajasarja!

NORD EI PYSÄHDY. Mietitään ratkaisu yhdessä – soitto riittää 03 254 1800

Keeps your machinery running!

www.nordgear.fi

Tel: +358 9 342 4300 | www.lonne.com | info.finland@lonne.com

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI TIMO PYLVÄNÄINEN

HYÖDYKEPÖRSSI

LME käteis USD/tonni

tätä lehteä, näpelöitkö samalla älypuhelintasi? Jos näin on, sormiesi alla on indiumia, harvinaista maametallia, jota käytetään muun muassa kosketusnäytöissä ja litteissä televisioissa.

Indium, tarkemmin sanoen indiumtinaoksidi, toimii litteissä näytöissä läpinäkyvänä johteena.

Sille on toistaiseksi löytynyt huonosti korvaavia materiaaleja. Tarvetta vaihtoehdoille olisi, sillä indiumia esiintyy luonnossa vain pieninä pitoisuuksina sidottuna johonkin toiseen alkuaineeseen, ja sen rikastaminen on hyvin kallista.

Korvaavaksi materiaaliksi on tutkittu muun muassa sinkkioksidia ja nanoputkia.

Näistä sinkkioksidi olisi huomattavasti halvempi ja yhtä läpinäkyvä materiaali kuin indiumtinaoksidi, mutta toistaiseksi sen teollinen valmistus on ollut vaikeaa.

Indiumin hinta on maailmanmarkkinoilla heilahdellut voimakkaasti. Se kävi peräti 800 dollarissa kilolta pari vuotta sitten, mutta laski sittemmin 500 dollariin. Viimeisen kuukauden aikana hinta on taas noussut 620 dollariin kilolta.

Indiumin suurin tuottajamaa on Kiina, josta monet muutkin harvinaiset maametallit tulevat. Indiumia on kuitenkin myös muualla. Esimerkiksi Suomesta on löydetty sitä rapakivialueilta.

Turun Sanomien mukaan rapakivistä on löydetty sellaisia indiumpitoisuuksia, että sen louhintakin olisi kannattavaa, jos esiintymät olisivat tarpeeksi isoja. Toistaiseksi löydetyt rapakiviesiintymät ovat kuitenkin olleet liian pieniä ollakseen taloudellisesti kiinnostavia. &

Suomesta on löydetty indiumia rapakivialueilta.

EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

—3,9% —0,3% 1 vko

1 kk

2 200 2 000

Kosketusnäytön salaisuus on indium MARKKINOILLA / Kun luet

Alumiini

1 800 1 600 huhti touko kesä

Kupari

LME käteis USD/tonni

heinä elo

syys

—1,7% +2,2% 1 vko

1 kk

9 000 8 000 7 000

SORMIEN ALLA ARVOMETALLIA. Läpinäkyvä indiumtinaoksidi on toistaiseksi ollut korvaamaton materiaali kosketusnäytöissä.

6 000 huhti touko kesä

Raakaöljy +3,3% +4,9% Brent ICE USD/tynnyri

1 vko

1 kk

Sinkki

—3,3% +1,7% 1 vko

2 400

Raaka-aineet

120

2 200

Muutos %

1 vko

110

2 000

100

1 800

Kulta Lyijy Nikkeli Tina Puuvilla Maissi Soija Sokeri Vehnä

+1,2 —2,0 —4,0 —4,0 —1,7 —3,7 —2,3 —1,6 —1,9

130

LME käteis USD/tonni

90 huhti touko kesä

Sähkö

HELYR-2014 EUR/MWh

heinä elo

syys

+1,5% +3,0% 1 vko

1 kk

1 kk

50

1 600 huhti touko kesä

Teräs

LME käteis USD/tonni

heinä elo

syys

0,0% +20,0% 1 vko

1 kk

300

45

200

40

100

35 huhti touko kesä

heinä elo

heinä elo

syys

0 huhti touko kesä

heinä elo

syys

1 kk

+8,2 +1,9 —0,3 +1,2 —1,8 +3,9 +14,9 —2,7 —1,0

syys

Lähteet: Vattenfall, Factset. Kulta, lyijy, nikkeli ja tina London Metal Exchange, hinnat käteishintoja, USD/tonni, paitsi kulta USD/troy-unssi.

Maissi, soija ja vehnä USD/busheli, Chicago Board of Trade, seuraava futuuri. Puuvilla #2 ja sokeri #11 NYF, USD/naula.

Lyhenteet: troy-unssi=31,1 grammaa, naula (pauna)=453,6 grammaa, tynnyri=159 litraa, busheli=35,24 litraa.

Turvallisia ruuvilukituksia

uusille sovellusalueille!

Täriseviin, maalattuihin ja pulverimaalattuihin pintoihin, pehmeille metalleille, komposiiteille, polymeereille, moniosaisille liitoksille, tiivistetyille pinnoille, termosyklisiin kohteisiin sekä lyhyille ruuveille.

Tule käymään osastollamme:

A730

Tule osastollemme A730 keskustelemaan haastavimmista ruuviliitoksistasi!

Nord-Lock Finland OY | puh: 010 3275120 | www.nord-lock.fi