Tt 28 2013 pdf kooste

28 / 2013 / 13.9.2013 / AITOJA INSINÖÖRIUUTISIA VUODESTA 1961

Kolmen E:n jättiläinen SUPERGRAAFI 16

V

System Partner

V

Parasta osaamista huipputeknologian ratkaisuihin www.siemens.fi/systempartners Siemensin jatkuva tuotekehitys varmistaa huipputeknologian, joka lisää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Laaja järjestelmäpartneriverkostomme tarjoaa teknologiaamme perustuvia näkemyksellisiä kokonaisratkaisuja kaikille teollisuuden aloille.

Partnerimme palvelevat luotettavasti järjestelmän koko elinkaaren ajan.

Ota yhteys järjestelmäpartnereihimme: A&D Automation Oy • Alte Visetec Oy • Apex Automation Oy • Asitek Oy • Dosetec Exact Oy • Elmont Oy • Elomatic Oy • FAP Automation Oy • IDEAL PLM Oy • Indel Automation Oy • Insta Automation Oy • Lahti Precision Oy • Maintpartner Oy • PCS Engineering Oy • PLC Plan Oy • Protacon Oy • Satmatic Oy • Service Point Oy • VEO Oy

Industry Sector

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.9.2013

ALIHANKINTA 24.–26.9.2013, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Ilmailunkatu 20, Tampere

Tekniikka&Talous ja Metallitekniikka ovat Alihankinta-messuilla – tänä vuonna meillä on oma kahvila! Tule kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja alihankinnan ammattilaisilta ja alan päättäjiltä. Esittelemme myös Talentumin uutta Summa-palvelua, pistäydy kokeilemaan.

Paikka: Talentum Café (A100), Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, A-halli, pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella.

Tervetuloa!

Tiistai 24.9.

Keskiviikko 25.9.

Torstai 26.9.

10.00

10.00 Talentum Summa 11.00 Heimo Aho, hallituksen puheenjohtaja, SKS 13.00 Vuoden alihankkija 14.00 Summa 15.00 Hannu Vähätalo, toimitusjohtaja, Tampereen Messut

10.00

11.00 12.00 13.00 14.00

15.00

Talentumin uusi verkkopalvelu Summa Harri Kulmala, toimitusjohtaja, Fimecc Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto Summa Jussi Maksimainen, tehtaanjohtaja, Sandvik Construction, Breaking, Lahti Vuoden päähankkija

Yhteistyössä

11.00 13.00

Hannu Vähätalo, toimitusjohtaja, Tampereen Messut Talentum Summa Talentum Summa

Startup Enevo poistaa roska-autolta turhat käynnit UUTISET 8 Siemens voimistelee itseään notkeaksi RAPORTTI 23

28

13.9.2013 118 000 LUKIJAA A HINTA 4,90 EUROA ROA

AITOJA INSINÖÖRIUUTISIA VUODESTA 1961

Tampereen tunnelista tehdään rahareikä

Kiinassa aloittaminen on kimuranttia

UUTISET 6

TEEMA 18

Nikkeli polttelee kunnanisien näppejä UUTISET 6

Maailman suurin konttialus SUPERGRAAFI 16

ARTO WIIKARI

Kaksi vuotta myöhässä Loviisan ydinvoimalan digitalisointi myöhästyy aikataulustaan reippaasti.

Syynä ovat Olkiluodon ongelmat. UUTISET 3

4g-farssin erikoiset taustat

UUTISET 5

Veijo Miettinen Jospa Ballmer ei olekaan idiootti PERJANTAI 25

4 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.9.2013

Uutiset

TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Heikki Siljamäki @talentum.fi 040 342 4262 TILAAJAPALVELU tilpal@talentum.fi 020 442 4100

Mika Hämäläinen @talentum.fi 040 342 4303

Loviisan digitalisointi myöhästyy jopa kaksi Olkiluodon ongelmat säteilevät Fortumin vanhaan voimalaan

ENERGIA / Fortumin Loviisan ydinvoimalan digitalisointi on selvästi jäljessä aikataulustaan. Laitos siirtyy analogisesta ohjauksesta digitaaliseen peräti kaksi vuotta myöhässä.

Ykkösreaktorin asennukset alkavat elokuussa 2015 ja kestävät vuoden 2016 puolelle. Kakkosreaktorin viimeiset asennukset tehdään näillä näkymillä vasta vuosina 2017–2018.

Alun perin Loviisan molempien reaktoreiden piti siirtyä digiaikaan vuosina 2015–2016.

Varaosat hupenevat huolestuttavasti Alaa valvovan Säteilyturvakeskuksen mukaan myöhästyminen ei uhkaa laitoksen turvallisuutta. Uusimisen aika on kuitenkin käsillä, sillä Loviisan nykyiset automaatiojärjestelmät ovat vanhenemassa.

– Turvallisuuden kannalta ongelmat eivät ole hälyttäviä. Kuitenkin varaosien saatavuus vanhoihin järjestelmiin on jo heikentynyt, automaatiotekniikan toimiston tarkastaja Kaj Söderholm Stukista sanoo.

Fortum on Söderholmin mielestä saanut hankittua varaosia melko hyvin.

Myös varastoista niitä on vielä löytynyt. Laitteiden kirjo on kuitenkin kasvanut suureksi, ja varaosia on monelta toimittajalta.

Fortumin projektin paikallisjohtajan Ulf Lindenin mukaan varaosapula ei ole synnyttänyt toistaiseksi turvallisuusongelmia.

– Uusi järjestelmä pitää kuitenkin saada käyttöön mahdollisimman pian, Linden sanoo.

Varaosien saatavuus vanhoihin järjestelmiin on jo heikentynyt.

Olkiluodon ongelmat taustalla Ulf Lindenin mukaan myöhästyminen johtuu siitä, että vanha ydinvoimala on vaikeampi digitalisoida kuin uusi. Pelkästään uusille kaapeleille on vaikeampi löytää tilaa. Myös valvomoon on tehtävä isoja muutoksia.

Sadan miljoonan projekti

– Niiden suunnittelu on aika hankalaa. Projekti on vaikeampi kuin osasimme kuvitella pari vuotta sitten, hän myöntää.

Stukin Söderholmin mielestä viivästys liittyy myös TVO:n Olkiluoto 3:n ongelmiin.

Olkiluoto 3:een asennetaan parhaillaan Suomen ydinvoimaloista ensimmäisenä digitaalista automaatiojärjestelmää. Loviisan järjestelmä on lähes samanlainen

kuin Olkiluodon.

Stuk ei kuitenkaan vakuuttunut heti siitä, että OL3:n suojausjärjestelmät olisivat olleet toisistaan riippumattomia, kuten turvallisuuden takia pitäisi olla.

Kolmessa vaiheessa Olkiluoto 3:n laitteet toimittaa Arevan ja Siemensin yhteenliittymä.

Olkiluodon ryhmän piti olla vetovastuussa myös osasta Loviisan

projektin laitteiden kelpoistuksesta, mutta OL3:n ongelmien takia vastuuta siirtyikin Loviisan projektiryhmälle Areva-Siemensissä.

Arevalla on ollut myös ongelmia toimittaa suojausjärjestelmän laitteita. Stukin viranomaisvaatimuksissa on ollut paljon työtä.

Kun Loviisan piti hoitaa digitalisointi neljässä vaiheessa, se on joutunut tiivistämään siirtymää kolmeen vaiheeseen.

■ Loviisan reaktorit rakennettiin vuosina 1977 ja 1980.

Niiden käyttöikää on pidennetty vuosiin 2027 ja 2030 asti.

■ Analogisen järjestelmän on rakentanut Siemens.

Järjestelmässä on yli 50 000 piirilevykorttia.

■ Digitalisointi maksaa runsaan 100 miljoonaa euroa. Projekti työllistää 50 ihmistä.

Tässä lehdessä Enevo / 8 FluidHouse / 18 Fortum / 4 GTK /6 KTK / 8 Lemminkäinen / 6 Maersk / 16 Outokumpu / 13 Planm

13.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

Tekstiili

Tilaukset laskussa Teollisuuden uusien tilauksien arvo tammi—heinäkuussa verrattuna viime vuoteen, %

+2,9 Paperi

Kemia

Metalli

—3,6

—8,8

—9,6

LÄHDE: TILASTOKESKUS

VIIKON TIETO

5

Tuoreimmat verkossa

www.tektal.fi

Häkämiehen vaatimus johti 4g-farssiin

vuotta

Huutokaupan ongelma tunnistettiin jo 2009

Näin ydinvoimala digitalisoidaan

■

Ydinvoimalan automaatiojärjestelmä koostuu kahdesta laitealustasta, suojausjärjestelmistä ja prosessiohjauksesta. Ydinturvallisuuden kannalta merkittävin on suojausautomaatio.

Suojausautomaation tehtävä on havaita automaattisesti ydinreaktorin ja järjestelmien epänormaali toiminta. Tärkein on reaktorisuojausjärjestelmä. Muita ovat onnettomuuden hallinta ja jäähdytys, dieseleiden ohjausautomaatio ja valvomo.

Digitalisointia varten tehdään esiasennuksia, muun muassa kaapelointeja, ydinvoimalassa käytön aikana. Uudet automaatiojärjestelmät asennetaan vuosihuollon aikana.

Polttoainesauvat siirretään asennusten ajaksi reaktorista polttoainealtaaseen. Sitä varten perustetaan tilapäinen valvomo, joka valvoo muun muassa polttoaineen jäähdytystä. &

RADIOTAAJUUDET / Ennätyspitkäksi venyneen taajuushuutokaupan taustalla on poliittinen kiista. Tekniikka&Talouden tietojen mukaan virkamiehet aikoivat poistaa ongelmallisen kohdan huutokaupan säännöistä, mutta kokoomus esti muutoksen.

Säännöistä sovittiin keväällä 2012, jolloin viestintäministerinä toimi Krista Kiuru (sd). Kiuru kannatti virkamiesten esitystä, mutta silloisen elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen (kok) vaatimuksesta sääntöjä ei lopulta muutettu.

myydään 2x5 megahertsin pareina, joita on kaupan yhteensä kuusi kappaletta.

Hinnat siis nousevat ja laskevat vuoron perään, mikä on viestintäministeriön termein synnyttänyt ikiliikkujan.

Operaattoreiden kustannukset motiivina?

Säännöissä valuvika Teleoperaattorit kisaavat parhaillaan tv-käytöstä vapautuneista, 800 megahertsin alueella sijaitsevista taajuuksista.

Huippunopeisiin 4g-yhteyksiin käytettävien taajuuksien huutokauppa on kestänyt jo kahdeksan kuukautta, sillä sen säännöissä on eräänlaisen päättymättömän kierteen aiheuttava valuvika.

Tarjoajille on tehty mahdolliseksi muuttaa huutoaan niin, että taajuuksien hinta voi myös laskea eikä huuto huudolta nousta, mikä yleensä on huutokauppojen idea.

Suomen ensimmäinen taajuushuutokauppa käytiin vuonna 2009 täsmälleen samoin säännöin kuin nyt. Tuolloin huutokauppa kesti vain viikon. Nyt ongelmaksi muodostuneen päättymättömän kier-

24.1.

Taajuushuutokaupan aloituspäivä

RAHAA ILMASTA. Valtio aikoo kerätä huutokaupalla ainakin sadan miljoonan tuoton.

teen mahdollisuus tunnistettiin kuitenkin jo tuolloin.

Tekniikka&Talouden tietojen mukaan liikenne- ja viestintäministeriön virkavalmistelussa tämä ominaisuus haluttiin poistaa nyt käytävän huutokaupan säännöistä.

Häkämiehen vaatimuksesta ylös ja alas liikkuvan hinnan mahdollistava kohta – tarjouksen siirtäminen taajuusparilta toiselle – kuitenkin lisättiin taajuuspoliittiseen periaatepäätökseen.

Suomalainen ikiliikkuja Viestintävirasto kertoi viime viikon lopulla keskeyttävänsä huutokaupan kahdeksan kuukauden jälkeen korjatakseen huutokauppasäännöissä olevan vian.

Valuvika on se, että taajuuksista huutavat operaattorit voivat siirtää yhdestä taajuuskaistaparista tekemänsä tarjouksen toiselle parille. Tämän seurauksena ilman tarjouksia jäävän parin hinta romahtaa takaisin lähtötasolleen.

800 megahertsin alueen taajuuksia

Motiivina vian korjaamatta jättämiselle lienee ollut se, että operaattorit olisivat saaneet taajuudet halvemmalla.

Vuoden 2009 huutokaupassa valtio keräsi taajuusmyynnillä ainoastaan 3,8 miljoonaa euroa.

Tämänkertaisessa huutokaupassa jo lähtöhinnat on asetettu siten, että valtio saa taajuuksista vähimmillään sata miljoonaa euroa.

Edellinen viestintäministeri Krista Kiuru on avoimesti puolustanut tavoitetta kerätä taajuuskaupalla valtiolle merkittävä rahamäärä.

Myynnissä oleva 800 megahertsin alue on operaattoreille teknisesti erittäin houkutteleva. Lisäksi huutokaupan säännöt on laadittu siten, että yksi kolmesta suuresta operaattorista Sonera, Elisa tai DNA voi jäädä ilman taajuuksia, mikä on omiaan nostamaan taajuuksien hintoja.

Kun Viestintävirasto saa huutokaupan sääntömuutosten jälkeen uudestaan käyntiin, saattaa prosessi päättyä muutamassa päivässä tai viikossa.

Mahdollista on myös farssin jatkuminen: operaattoriyhtiö DNA on ilmoittanut pitävänsä Viestintäviraston päätöstä sääntöjen muuttamisesta laittomana. Sen mielestä koko huutokauppalakia pitäisi muuttaa. & JYRKI ALKIO, HEIKKI SILJAMÄKI

@talentum.fi

Sweco vähentää 50 Suomessa SUUNNITTELU / Teollisuuden pakko tehdä kilpailukyvyn säilyt-

AIKA UUSIA. Loviisan yli 30 vuotta vanhan ydinvoimalan digitalisointi on vaikeampaa kuin Fortum etukäteen arvioi.

– Tähän päädyttiin, koska muuten asennustöistä olisi tullut monimutkaisia, Söderholm sanoo.

Fortumilla on Loviisassa kaksi reaktoria, joista Loviisa 1 digitalisoidaan ensin kokonaan ja vasta sitten Loviisa 2, näillä näkymillä vuodesta 2017 alkaen.

Uudet automaatiojärjestelmät

ovat nyt testattavana Saksassa ja Slovakiassa.

Fortum käynnisti digitalisoinnin suunnittelun vuonna 2006.

Ensimmäiset kaavailut asiasta se teki jo vuonna 1999. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

meca / 12 Rio Tinto / 13 Sakatti Mining / 6 Sweco / 5

heikko tilanne näkyy suunnittelutilauksissa. Pohjoismaiden suurimmaksi suunnittelutoimistoksi yritysostoilla noussut Sweco on vähentämässä teollisuuden suunnittelupuolelta Suomesta enimmillään 50 työpaikkaa.

– Suunnittelun kysyntä Suomen teollisuudessa on tällä hetkellä erittäin vähäistä. Metsäteollisuus, energiateollisuus, kaivosteollisuus, luettelee ruotsalaisen Swecokonsernin toimitusjohtaja Tomas Carlsson hiljaiseloa viettäviä teollisuusaloja.

Carlsonin mukaan heikkoa työtilannetta on yritetty hoitaa jo vuoden verran lomautuksilla, mutta nyt tarvitaan järeämpiä otteita.

– Henkilöstövähennykset ovat ikäviä, mutta ne on valitettavasti

tämiseksi. Muilla suunnittelutoimialoilla selviämme Suomessakin varsin hyvin ja tilauskanta on normaalilla tasolla, Carlsson sanoo.

Swecon maajohtajan Markku Variksen mukaan yt-neuvottelut alkoivat elokuussa ja lokakuussa tilanne täsmentyy.

– Vähennykset ovat osittain pysyviä, osittain väliaikaisia. Lomautettuina on jo aiemmin ollut vaihtelevasti 15–20 henkilöä.

Kaikilla vaikeaa Swecolla on Suomessa teollisuussuunnittelussa noin 600 henkilöä, joista suurin osa on insinöörejä.

Myös Suomen suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOL:n elokuun suhdannekatsauksen mukaan teollisuuden suunnittelussa

TIM MEIER

HILJAISTA ON. Sweco-konsernin toimitusjohtaja Tomas Carlsson joutuu karsimaan teollisuussuunnittelun työpaikkoja Suomesta.

ovat kaikkein heikoimmat näkymät. Lähes 40 prosenttia konsulttiyrityksistä arvioi tilanteen olevan heikkenemässä. & KARI PELTONEN

@talentum.fi

6 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.9.2013

Uutiset

Tuoreimmat verkossa

www.tektal.fi

Ylivarustelu nostaa tunnelien hintaa Valtuusto päättää maanantaina, rakennetaanko Tampereelle maan pisin autotunneli TIERAKENTAMINEN / Tam- rustamista koskevan direktiivin. pereen kaupunginvaltuusto päättää ensi maanantaina, rakennetaanko kaupunkiin Suomen pisin autotunneli. 180 miljoonaa euroa maksava hanke on toteutuessaan Suomen kallein tieprojekti kilometrihinnalla mitaten.

Rantaväylän tunnelille kertyy pituutta 2,3 kilometriä. Se peittoaa pituudeltaan muutamalla kymmenellä metrillä tähän asti ennätystä pitäneen Turun moottoritien Karnaisten tunnelin.

– Rantaväylä on Suomen vilkkain tie Helsingin ulkopuolella.

Liikenne puuroutuu ruuhka-aikoina, ja liikennevaloissa sattuu helposti peräänajoja, projektipäällikkö Mauri Mäkiaho Liikennevirastosta perustelee.

Liikenteen sujuvoittamisen ohella tunneli vapauttaa Näsijärven rannan paraatipaikat rakentamiselle.

Tampereen kaupunki toivoo kuittaavansa ison osan tunnelin rakentamiskustannuksista myymällä rakennusoikeuksia järvenrannasta.

Tunnelirakentaminen kallistunut roimasti Rantatunnelin kustannusarvio on viidessä vuodessa noussut 30 prosenttia.

Eräs syy tähän on kiristyneet turva- ja ympäristövaatimukset.

EU on antanut uuden tunnelien va-

N ÄS I J Ä RV I

Särkänniemi

– Rantatunnelin varustus ylittää direktiivin vaatimukset reippaasti, Mäkiaho sanoo.

Tampereen tunneliin tulee muun muassa koneellinen ilmanvaihto, viimeistä huutoa oleva telematiikka sekä paloturvallisuuuuteen liittyviä tunnistimia. Tielle lle tulee myös koko pituudelle yliimääräiset turvakaistat.

Rantatunnelin rakentaminen on herättänyt Tampereella paljon vastustusta. Hanketta on moitittu kalliiksi – ja paradoksaalista kyllä – turvattomaksi liikenneympäristöksi.

Harkintaa syytä lisätä Rakennusalan illanistujaisten kesestopuheenaihe on, tehdäänkö Suomessa liian hienoa infrarakentamista.

– Suomessa tehdään osittain ylilaatua, se on selvä. Harkintaa tarvittaisiin enemmän, Lemminkäinen Infran toimialajohtaja Harri Kailasalo sanoo.

Esimerkiksi maantietunneleissa itse louhinta maksaa puolet hinnasta. Loput rahoista kuluvat betonointiin sekä ilmavaihdon ja telematiikan rakentamiseen.

– Turvallisuuteen ja ympäristöön panostetaan nyt aivan eri tavalla kuin vaikka kymmenen vuotta sitten.

Kailasalo haluaisi keskustelua

Amuri

Rakennusteollisuus suomii sääntelyä Naistenlahti

km 2,3

Tammela

K E S K U S TA

AUTOLIIKENNE PUTKEEN. Rantatunneli vapauttaisi Tampereen parhaat paikat asuntorakentamiseen.

siitä, onko vallitseva standardi liian korkea.

Väittely käy kuumana Samaan aikaan kun rakennuspomot pohtivat tunnelien varustusta, keskustelu itse tunnelista käy Tampereella kuumana.

Maanantain äänestys ratkennee parin äänen erolla suuntaan tai toiseen.

Tunnelin vastustajat pitävät hanketta liian kalliina ja hyötyjä vähäisinä. Rankimpien huhujen mukaan Koukkuniemen vanhainkodissa olisi jo päätetty päivittäisten vaippo-

jen vähentämisestä, jotta kaupungin rahat riittäisivät tunnelityöhön.

Rakentamisen puolestapuhujat ihmettelevät, miten kaupungilla on varaa torjua tunnelille luvattu 60 miljoonan valtionapu. Tämän mittaluokan tuen torjuminen olisi ensimmäinen kerta Suomen historiassa.

Kymmenen miljoonan euron suunnittelukuluille pitää myös löytää maksaja, mikäli valtuusto päättää torpata hankkeen. & HARRI REPO

@talentum.fi

■

Rakennusteollisuuden keskusliitto RT arvostelee jyrkkään sävyyn kaavoitus- ja rakennusmääräyksiä.

Liiton mielestä ne ovat syy uusien asuntojen kohonneisiin hintoihin. Asunto- ja muun rakentamisen kustannuksia nostavat muun muassa turhat normit, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset ja se, että viranomaiset tulkitsevat normeja eri tavoin eri paikkakunnilla, RT väittää.

– Ei liene kuluttajan etu, jos jo kaavoituksessa lukitaan jopa kolmannes asuntoneliön hintaan vaikuttavista kustannuksista, sanoo Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Pipatin mielestä kaavoituksellisia esteitä tulisi poistaa, jotta riittävän monipuolinen Tarmo tonttitarjonta Pipatti voitaisiin turvata. Tarjonnan lisääminen on tehokkain keino vaikuttaa asuntojen hintakehitykseen.

Ylisääntely ei myöskään edistä rakentamisen laatua vaan useasti päinvastoin, RT kommentoi.

Alan etujärjestön käsitykset saavat myös tukea tuoreesta gallup-tutkimuksesta.

Sen mukaan jopa puolet suomalaisista pitää asuintalojen kaavoitus- ja rakentamismääräyksiä liian kireinä. &

Nikkeli polttaa Sodankylässä Sakatin kaivos voisi aloittaa 2020-luvulla MALMINETSINTÄ / Euroopan lupaavimpana nikkelilöytönä pidetty Sakatin nikkeli- ja kupariesiintymä polttelee Sodankylän kunnanisiä.

– Malmion arvo on kymmeniä miljardeja, väittää Sodankylän kunnanhallituksen entinen puheenjohtaja Veikko Virtanen.

Vahvistusta hurja väite ei saa, sillä esiintymää tutkiva AA Sakatti Mining ei kerro omia arvioitaan.

– Koko mineralisaation kupari- ja nikkelipitoisuuksia ei voida vielä laskea. Kairauksia on tehty sadan metrin ruutukuviona, ja tarkemmat tiedot saadaan vasta 50 metrin välein tehtävissä kairauksissa, sanoo Sakatti Miningin toimitusjohtaja Bo Långbacka.

Sakatissa on tehty 128 syväkairareikää. Lisäkairauksen tarve on vielä noin 200 reikää.

Kuparia ja nikkeliä Sakatissa on useampaa mineralisaatiotyyppiä: pirotteista, verkkomaista ja massiivista eli niin sanot-

tua läskimalmia. Kivilaji on tumma peridotiitti ja päämineraalit kupari, nikkeli, platina, palladium ja kulta.

Mineralisaation koko on 1,5 x 0,6 kilometriä.

Långbackan esittämissä kairausprofiileissa löytyy muun muassa lävistys, jossa kuparipitoisuus on 5,5 metrin matkalla yli neljä prosenttia. Monessa muussa lävistyksessä kuparia on yli kolme prosenttia. Parhaimmillaan myös nikkelipitoisuus on eräässä lävistyksessä yli neljä prosenttia.

– Esiintymän itäpäässä on eniten kuparia, länteen päin mentäessä tulee myös nikkeliä. Platinaa on koko ajan, Långbacka kuvaa.

Sakatti Miningin omistavan Anglo Americanin tutkimusosaston ryhmäpäällikkö Tracey Kerr pitää esiintymiä hyvin lupaavina.

On kuitenkin vielä liian varhaista vastata, tulisiko Sakattiin maanalainen kaivos vai avokaivos.

– Uskomme, että maanalainen kaivos olisi taloudellinen ratkaisu. Aikaa varsinaisen kaivoksen

perustamiseen kuitenkin on vielä vuosia: vähintään viisi, mutta todennäköisemmin kymmenen.

Sakatin mineralisaatio Mineralisaatio etelästä katsottuna.

Esiintymä on avoin länteen, pohjoiseen, etelään ja syvyyssuuntaan.

Paikkatieto apuna Toimialapäällikkö Vesa Nykänen Geologian tutkimuskeskuksesta arvioi, että Sakatin löytyminen perustuu GTK:n tuottamaan julkiseen tietoon.

GTK on laatinut malmiennustekartan, johon on yhdistetty magneettiset maksimit, painovoimamaksimit ja moreenin nikkeli-, kupari- ja kobolttipitoisuudet.

– Näimme heti, että Sakatti täyttää kriteerit. Vastaavia paikkoja näkyy muuallakin ympäri Lappia, Nykänen sanoo.

Suurin osa mahdollisista paikoista on jo malminetsinnän alla.

– On todennäköistä, että hyviä malmioita löytyy lisää. Esimerkiksi Sakatin esiintymä on kokonaan suon alla. & EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

0

100

200

300 m

Natura hidastaa

■

Sakatin malmion kartoitus etenee hitaasti, sillä esiintymä on suurelta osalta Natura-alueella.

Turvatekniikan keskus myönsi Sakatti Miningille kesäkuussa jatkoaikaa malminetsintälupana.

Luvasta ovat valittaneet Met-

sähallitus, Lapin ELY-keskus ja Lapin luonnonsuojelupiiri.

Toimitusjohtaja Bo Långbackaa ristiriitaiset toimet ihmetyttävät.

– Vaikuttaa siltä, että viranomaiset eivät ole ajatelleet keskusteluyhteyttä toistensa kanssa loppuun asti, hän sanoo. &

13.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

V

Katse tuottavaan tulevaisuuteen Simatic PCS7 –automaatiojärjestelmään uusi prosessiasema

www.siemens.fi/pcs7 PCS7-prosessinohjausjärjestelmä on varma sijoitus. Investointi on jatkuvasti kehittyvien uusien ominaisuuksien ansiosta taattu pitkälle tulevaisuuteen.

Järjestelmä sopii joustavuutensa ansiosta erilaisien prosessien ohjaukseen.

Esimerkiksi uudella tehokkaalla prosessiasemalla voidaan toteuttaa erilaisia ohjauksia yksinkertaisista prosessiohjauksista aina vaativiin turvasovelluksiin.

Tämä tuo säästöjä esimerkiksi varaosahallinnassa.

Industry Sector

7

8 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.9.2013

Uutiset

Tekniikka&Taloutta voit lukea Te

Palsta esittelee kotimaista väitöskirjatuotantoa.

Roskis ennustaa täyttymisensä

TOHTORIN HATUSTA Tommi Ekholm: Risks, costs and equity. Modelling efficient strategies for climate and energy policy. Aalto-yliopisto 6.9.2013.

Enevon tekniikka pienentää jätehuollon kustannuksia

Päästöjen nopea vähentäminen kannattaa

VIIKON STARTUP

D

iplomi-insinööri Tommi Ekholm mallinsi väitöstutkimuksessaan ilmastonmuutoksen torjunnan kustannuksia.

Ohjelmisto laskee tyhjennysreitin

Mitä teit käytännössä?

Laskin numeerisia skenaarioita siitä, miten tietty ilmastotavoite, esimerkiksi ilmaston läpenemisen rajoittaminen enintään kahteen asteeseen, voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti.

Mitkä ovat johtopäätökset?

Päästöjä kannattaisi vähentää lyhyellä tähtäimellä enemmän, kun huomioidaan epävarmuus ilmaston lämpenemisherkkyydessä. Jos osoittautuu, ettei ilmasto lämpene niin nopeasti kuin on ennustettu, voimme antaa päästöjen kasvaa uudestaan ja säästää rahaa. Jos sitä vastoin ilmasto osoittautuu nykyarvioita herkemmäksi, joudumme kiristämään päästövähennyksiä, mikä tulee hyvin kalliiksi.

Eli kannattaa vähentää enemmän päästöjä nyt ja hyödyntää tämänhetkiset kohtuuhintaiset keinot.

Kyllästyttääkö väittely siitä, onko ilmastonmuutos ihmisen aiheuttamaa?

Tommi Ekholm ■ Syntynyt 1982 Keravalla ■ Teknillisen fysiikan ja matematiikan DI 2007, TKK ■ Työskentelee tutkijana VTT:llä

Keskustelussa on erikoinen ■ Perhe: vaimo ja kyllä–ei-asetelma, joka hukutkaksi lasta taa alleen itse asian. Hiilidioksi■ Harrastukset: din lämmittävä vaikutus havaitkalliokiipeily tiin jo 1800-luvun puolella. Se voidaan mitata helposti ilmakehästä, ja mittaukset ovat koko ajan osoittaneet, että pitoisuus kasvaa kovaa vauhtia. Tämä on harvinaisen selvä asia.

Sen sijaan pitäisi keskustella siitä, miten nopeasti lämpeneminen tapahtuu. Siihen liittyy oikeasti tieteellistä epävarmuutta, minkä olen työssäni pyrkinyt ottamaan huomioon.

Mihin kannattaisi nyt panostaa?

lun osaksi normaalia toimintaansa. Tyhjennyskertojen vähennys on säästänyt jäteyhtiöltä Enevon arvion mukaan 36 000 euroa vuodessa.

JÄTEHUOLTO / Jäteautot kiertävät säännöllisesti tyhjentämässä roska-astioita, vaikka ne olisivat vasta puolillaan. Vastaavasti täydetkin astiat saavat odottaa seuraavaan vuoroon.

Vaan eivät enää. Itä-Uudenmaan jätehuolto on kokeillut vuoden ajan Enevon kehittämää palvelua, jossa jäteastiat ilmoittavat itse, milloin jäteauton pitää tulla tyhjentämään ne.

Palvelua kokeiltiin 24:llä mökkeilyalueen sekajätepisteellä, jotka sijaitsevat huonojen kulkuyhteyksien päässä. Pilotin aikana jäteastioiden tyhjennyskerrat vähenivät noin 20 prosenttia.

– Meidän keräystyyppimme on ongelmallinen, koska siinä esiintyy paljon ylija väärinkäyttöä.

Tällä ratkaisulla saimme varmistettua, että maksavien asiakkaiden jätteille oli aina tilaa, kertoo palvelupäällikkö Tuija Klaus ItäUudenmaan jätehuollosta.

Nyt jäteyhtiö on ottanut palve-

Enevon One Collect -palvelu koostuu jäteastioihin kiinnitettävästä älyanturista ja siihen liittyvästä ohjelmistosta.

– Emme tuijota täyttöasteprosentteja, vaan analysoimme historiallista dataa ja arvioimme, milloin kukin säiliö tulee täyteen.

Vaikka jokin säiliö olisi 75-prosenttisesti täynnä, sen täyttyminen voi kestää vielä toista viikkoa, kun taas toisaalla astia pitää käydä tyhjentämässä heti, Enevon teknologiajohtaja Johan Engström kertoo.

Jäteastioihin kiinnitetään älyanturi, joka mittaa astian täyttöastetta ja ilmoittaa siitä langattomasti palveluun.

Ohjelmisto tekee ennusteen astioiden täyttymisestä ja laskee parhaimmat mahdolliset tyhjennys-

UIL saa pitää fuusiossa siirtyneen omaisuuden

Mikä oli parasta väitöstyön teossa?

Uusien asioiden löytämisen ja oivaltamisen ilo.

Entä raskainta?

Tämä on hidasta työtä. Asiat eivät etene viikossa kauhean paljon. & MARI HEIKKILÄ

@talentum.fi

■ Liikevaihto: 0 € (2012)

Enevo Mahdollisuudet: Toiminnan laajentaminen vientimarkkinoille. Sensori- ja ohjelmistoteknologian soveltaminen muille toimialoille.

Uhat: Asiakkaiden muutosvastarinta.

Rahoituksen puute vaikeuttaa kasvua.

reitit. Ennalta määriteltyjä aikatauluja ja reittejä ei tarvitse laatia.

Palvelun hinta on 20 euron luokkaa yhtä jätesäiliötä kohti kuukaudessa. Suomessa Enevo on solminut ensimmäiset palvelusopimukset. Syksyllä toimitetaan eri pisteisiin 350–400 anturia.

Ulkomailla on käynnissä pilotteja kahdeksassa eri maassa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Niitä varten on toimitettu noin sata anturia.

Yhtiön tavoitteena on viedä seuraavan vuoden aikana 10 000 anturia. &

TARKKAILIJA. Jäteastiaan sijoitettu anturi raportoi roskiksen täyttöasteen Enevon ohjelmistolle.

Viimeistään 2030 tarvitaan kaikki maailman maat mukaan.

OIKEUS / Uuden Insinööriliiton UIL:n ja KTK Tekniikan asiantuntijoiden pitkään jatkunut riitely oikeussaleissa sai uuden käänteen, kun Helsingin hovioikeus muutti käräjäoikeuden päätöksen.

Hovioikeuden mukaan UIL:n ei tarvitse palauttaa kunta-alan teknisten etujärjestölle KTK:lle liittojen yhdistymisessä vuonna 2006 siirtynyttä omaisuutta.

Kiistely alkoi, kun KTK erosi

■ Työntekijöitä: 12

@talentum.fi

Hovioikeus määräsi KTK:n maksumieheksi

Mielestäni tavoitteita kannattaa kiristää ainoastaan, jos muutkin maat tulevat mukaan. Ongelma on, että EU on melkein ainoa taho, joka on luvannut tehdä jotain merkittävää. Viimeistään vuonna 2030 tarvitaan kaikki maailman maat mukaan, muutoin tavoite lämpenemisen rajoittamisesta ei tule täyttymään.

■ Perustettu: marraskuussa 2010

JANNE LUOTOLA

Merkittäviä edullisia päästönvähennyskeinoja löytyy lähinnä sähköntuotannossa ja teollisuudessa. Energiatehokkuuden parantaminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla ovat isoja ja kohtalaisen kustannustehokkaita keinoja.

Pitäisikö EU:ssa edelleen kiristää tavoitteita?

■ Mitä tekee: jätehuollon logistiikan optimointia

UIL:stä vuonna 2008. KTK vaati UIL:ää korvaamaan siirtyneen omaisuuden arvon, joka KTK:n mukaan oli kolme miljoonaa euroa.

Käräjäoikeus oli syksyn 2011 päätöksessään KTK:n linjoilla ja velvoitti UIL:n korvauksiin, mutta UIL valitti päätöksestä hovioikeuteen.

Hovioikeus hylkäsi nyt korvausvaatimukset ja määräsi KTK:n korvaamaan UIL:lle oikeudenkäyntikuluina 420 000 euroa.

”Katsellaan päätöstä rauhassa” KTK:n puheenjohtaja Keijo Houhala ei tässä vaiheessa ota kantaa, miten kiista jatkuu vai jatkuuko se mitenkään.

– Katsellaan asiaa ihan rauhassa.

Takaraja mahdollisille jatkotoimil-

le on 29. lokakuuta, Houhala sanoo viitaten mahdolliseen valitukseen Korkeimpaan oikeuteen. Valituslupaa on haettava 60 päivän sisällä hovioikeuden ratkaisun antamisesta.

Tuliko hovioikeuden päätös yllätyksenä?

– En ota siihenkään kantaa. Oikeudellahan on ratkaisupakko.

UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari on tyytyväinen, että hovioikeuden päätöksen myötä UIL:n ja KTK:n väliset erimielisyydet alkavat olla hänen mukaansa loppuun käsiteltyjä.

Kiistelyn pääkohde on KTK:n ennen yhdistymistä omistama 60 hehtaarin maa-alue Raaseporissa. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

13.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

9

1. Etsi Tekniikka&Talous-sovellus App Storesta ja asenna se 2. Tunnistaudu tilaajaksi tai osta irtonumero 3. Lue!

myös iPadissa!

Aalto käynnistää ydinenergian opintokokonaisuuden Uudet voimalat kasvattavat tarvetta työntekijöille KOULUTUS / Aalto-yliopisto käynnistää ensi vuoden alussa uuden ydinenergian opintokokonaisuuden.

– Tarkoitus on tarjota muutamalle kymmenelle opiskelijalle sivuainekokonaisuus, jossa annettaisiin yleiskuva ydinvoima-alasta, hanketta vetävä professori Filip Tuo-

misto kertoo.

Pienempiä osakokonaisuuksia voidaan tarjota tätä suuremmalle joukolle opiskelijoita.

Työ- ja elinkeinoministeriön viime vuotisen raportin mukaan ydinenergiateollisuudessa työskentelevistä 3 300 henkilöstä 1 200 on siirtymässä eläkkeelle. Samaan

aikaan uudet ydinvoimahankkeet kasvattavat alan työvoimatarpeen 4 500 henkilöön.

Lopputulemana on, että Suomeen tarvitaan vuoteen 2025 mennessä 2 400 uutta ydinenergiaosaajaa.

– Tämä on hurja määrä. Suurin osa näistä on diplomi-insinöörejä,

jotka eivät ole alan erityisosaajia mutta työllistyvät ydinenergiateollisuuteen. Uusi koulutusohjelma on tarkoitettu erityisesti heille.

Tuomisto korostaa, että uusi opintokokonaisuus ei korvaa ammattiopintoja. Kurssien sisällöt vaihtelevat turvallisuuskriittisten organisaatioiden johtamisesta ja

LYHYET Neste Oil porskuttaa uusiutuvilla NESTE OIL nosti toistamiseen tulosohjaustaan tälle vuodelle. Liikevoiton odotetaan ylittävän 530 miljoonaa euroa, kun se viime vuonna oli 355 miljoonaa euroa.

Positiivisen kehityksen taustalla on erityisesti uusiutuvien polttoaineiden hyvä tulos.

Yhtiö odottaa uusiutuvien liikevoiton ylittävän 200 miljoonaa euroa tänä vuonna, kun vielä elokuun alussa arvio oli 120 miljoonaa.

Apple tarttui Nokian ideaan APPLE TARTTUI Nokian vanhaan oivallukseen: värit myyvät.

Vanha huippumalli iPhone 5 sai polykarbonaattiset kuoret, paremman näytön puoleisen kameran, pyöreämmät kulmat ja uuden 5Cnimen.

Yhdysvalloissa puhelimen saa kytkykaupalla 99 dollarilla, mutta ilman operaattoritukia kyse ei ole halpapuhelimesta.

Tekniset uutuudet Apple pakkaa metallipintaiseen iPhone 5S -malliin, jota on saatavilla myös kullanvärisenä.

Puhelin lukee sormenjäljet, joten pin-lukua ei tarvitse näppäillä.

64-bittisen suorittimen pitäisi tehdä käytöstä entistä sulavampaa.

Uusien vau-elämyksien sijaan Apple tyytyi viilaamaan menestystuotettaan.

Koska työ on enemmän kuin aika Kun työt voi tehdä silloin, kun on sopiva aika, tehokkuus paranee.

Nimenomaan siitä on kyse uudessa työssä: työt tehdään ajallaan ja sitten nautitaan vapaa-ajasta. Hyödynnä uuden työn mahdollisuudet – ota yrityksesi työvälineiksi nopeat yhteydet, tehokkaat palvelut ja älykkäät päätelaitteet.

Patrian panssariautosta palapeli PATRIA ON esitellyt seuraajan panssaroidulle kahdeksanpyöräiselle ja -vetoiselle AMV-vaunulle.

Asiakkaat valitsevat ajoneuvon käyttötarkoituksen sekä siihen sopivan panssaroinnin ja aseistuksen.

AMV:stä on rakennettu versioita esimerkiksi taistelupanssariksi, miehistönkuljetukseen ja kranaatinheitinautoksi, joten uutuus jatkaa samaa legomaista perinnettä.

Ajoneuvo painaa 30 tonnia ja hyötykuormaa voi olla 13 tonnia.

Voimalinja on entistä suorituskykyisempi ja maastonhallintajärjestelmä parempi, Patria kehuu.

Uutuus sopii 120 millimetrin asejärjestelmille. &

DNA Toimistoviestintä tarjoaa avaimet uuteen työhön: verkostojen hallintaan, tiedonhallintaan, liikkuvuuteen ja tavoitettavuuteen.

Tutustu tarkemmin osoitteessa www.uusityö.fi tai soita 044 144 099.

viranomaisprosesseista ydintekniikan materiaalihaasteisiin ja reaktorifysiikkaan.

– Suurin osa kursseista on jo olemassa, mutta nyt ne kerätään yhteen. & HARRI REPO

@talentum.fi

10 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.9.2013

Uutiset

Verkossa Verkossa nyt nyt tekniikkatalous.fi tekniikkatalous.fi

Kaksi uutta shokkia

Arktinen teknologia ja materiaalitekniikka kiinnostavat TUTKIMUS / Suomeen saattaa syntyä uusia strategisten huippuosaamisen keskittymiä eli shokkeja.

Shok-toiminnan uudistamista vetävän johtoryhmän puheenjohtajan Stig Gustavsonin mukaan esillä on ollut kaksi uutta aluetta, arktinen teknologia ja materiaalitekniikka.

Stig – Toisaalta aina- Gustavson kin yksi nykyisistä shokeista miettii vakavasti tulevaisuuttaan, hän vihjaa.

Keskittymiä on nyt kuusi. Alkuvuodesta julkaistu kansainvälinen arviointiraportti sysäsi liikkeelle vilkkaan keskustelun shokkien ti-

lanteesta. Johtoryhmä on julkaissut omat ehdotuksensa shokkien uudistamiseksi.

Tavoitelluista muutoksista tärkeimpiä ovat tutkimusmaailman huomattavasti suurempi panos, tiukempi keskittyminen muutamiin tutkimusohjelmiin sekä kansainvälisyyden lisääminen. – Ohjelmat ovat olleet vahvasti yrityslähtÜisiä, vaikka se ei ollut shokkien alkuperäinen tarkoitus.

Jatkossa ohjelmien pitää olla selvästi huippututkimuslähtÜistä.

Uusi mittari panee ohjelmat järjestykseen.

Isoja muutoksia rahoitukseen Shokkien rahoitusmallissa on jo sovittu isosta muutoksesta. Jatkossa keskittymäkohtainen rahoitus poistuu, ja kaikkien shokkien

hankkeet arvioidaan samalta viivalta. Johtaako tämä rahan jaossa keskittymien välillä isoihin muutoksiin nykyiseen verrattuna?

– Niin voi käydä, ja se on jopa toivottavaa, Gustavson sanoo.

Tekes on rahoittanut shokkeja vuosittain noin sadalla miljoonalla

eurolla. Sen osuus on shok-rahoituksessa liki puolet.

Yritysten osuus on ollut noin 40 prosenttia, ja loppu on tullut pää-

Design-sellusta Suomen vientitoivo?

Sellulle etsitään uusia käyttÜkohteita TUTKIMUS / – Suomi on designmaa ja Suomi on sellumaa. Tehdään Suomesta myÜs design-sellun maa.

Näin paaluttaa VTT:n tutkimusjohtaja Johanna Buchert Otaniemessä käynnistetyn uuden tutkimushankkeen tavoitteet. – Sen sijaan että nyt viemme Suomesta sellua 700 eurolla per tonni, miksi emme veisi sitä hintaan 5 000 euroa tonni?

Design-sellu saattaa kuulostaa Pahkasialta, mutta VTT:n, Aallon ja TTY:n tutkijat ovat saaneet myÜs rahahanat aukeamaan. Hanke on hyväksytty yhdeksi Tekesin strategiseksi tutkimusavaukseksi, mikä tietää sille runsaan kolmen miljoonan euron rahoitusta.

Otaniemessä on tehty sellututki-

musta jo pitkään aina metsäteollisuuden Keskuslaboratorio KCL:n ajoista lähtien.

Nyt tutkimuksen keihäänkärkenä on vuonna 2008 perustettu nanosellukeskus, jossa Aallon ja VTT:n tutkijoiden lisäksi on vahvasti mukana myÜs UPM. Keskuksessa on satakunta tutkijaa.

Design-lähtÜisen sellun tutkimushankkeessa uutta ajattelua on se, että sellulle etsitään uusia mahdollisuuksia nykyisten käyttÜalueiden ulkopuolelta etenkin

Sellun hinta voisi olla 5 000 euroa tonnilta.

tekstiileistä ja muista uudenlaisista kuluttajatuotteista. – Yksi tavoite on tehdä (Aaltoyliopiston rehtori) Tuula Teerille selluloosasta mekko itsenäisyyspäivän juhliin, Buchert heittää.

Mikäli hankkeessa onnistutaan, Buchertin mukaan puolellakymmenellä pienellä sellukoneella voitaisiin ottaa haltuun jopa 90 prosenttia Suomen metsäteollisuuden viennistä.

Mallia Darpasta Design-sellu on Tekesin kolmas strateginen tutkimusavaus. Sen lisäksi rahoitetaan Tampereella ihmisen varaosien kehitystä. Helsingin yliopisto ja Aalto puolestaan etsivät ratkaisuja tietotulvan hallintaan TietotyÜn vallankumous

EI BULKKIA. Design-sellu voisi tutkijoiden mukaan moninkertaistaa sellun vientitulot.

Metallien kenttäanalysointi vedestä PDV 6000 Ultra BNUFMF!BNUFMF GJ t o

Kotisivuiltamme amtele.fi lÜydät PDV 6000 analysaattorin sekä yli 25 000 muuta tuotetta.

-hankkeessa.

Strateginen tutkimusavaus on Tekesin rahoitusmuoto, jossa pyritään rakentamaan uusia kasvualoja kohdistamalla Suomen mitassa runsasta rahoitusta tiukkaan rajatuille alueille. Ohjaus on vahvasti yliopistojen ja tutkimuslaitosten käsissä toisin kuin shokeissa. – Avausten yksi esimerkki on Yhdysvaltojen Darpa, sanoo Tekesin pääjohtaja Pekka Soini.

Uusien avausten rahoitus on ollut hiljattain haettavana. Tekes on varautunut kahden uuden avauksen käynnistämiseen. Vuosittain rahaa avauksiin on varattu 20 miljoonaa.

Nykyisten avausten rahoituskausi on vajaat kaksi vuotta. Jakson päätyttyä jatkorahoitus arvioidaan tulosten perusteella. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

7BMJLPJNB PO WBIWVVUFNNF o RF, mikroaalto, mittaus ja testaus.

13.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

SKANNAA KOODI Ă„LYPUHELIMESI QR-SOVELLUKSELLA TAI KATSO WWW.TEKTAL.FI/P/18

Formula 1 muuttuu rajusti ensi vuonna asiassa Suomen Akatemialta. – Shokithan ovat osakeyhtiÜitä, joten ne voivat etsiä muitakin rahoituslähteitä, Gustavson arvioi. – Jospa myÜs yritykset nyt lisäisivät rahoitustaan, kun yritysveron alennuskin astuu voimaan, toivoo Tekesin pääjohtaja Pekka Soini.

LIIKENNE / Euroopan komis-

Gustavson toimii Konecranesin hallituksen puheenjohtajana.

Hän ottaa oman toimialansa shokin Fimeccin esimerkiksi siitä, mitä tavoiteltu terävämpi fokus tarkoittaa. – Fimeccissä on ollut kuusi fokusaluetta, jatkossa niitä on kolme.

Shok-ohjelmien arvioinnissa yhdeksi ongelmaksi on havaittu yleispätevän mittariston puute.

Tähänkin haetaan ratkaisua. – Arviointimittaria ollaan parhaillaan valmistelemassa.

Se ei ole helppoa, mutta se on kyllä tehtävissä, Gustavson sanoo.

Gustavsonia ärsyttävät julkisuudessa esiintyneet näkemykset, joiden mukaan shokit olisivat epäonnistuneet. – Näin ei ole, mutta totta kai maailmaa mullistavaa terävyyttä voisi olla enemmänkin. – On huono juttu, että esimerkiksi ipr-asioista ei ole syntynyt riitoja. Jos tutkimus olisi aivan maailman kärkeä, riitoja pitäisi tulla. &

sio on tekemässä automaattisen hätäpuhelujärjestelmän pakolliseksi varusteeksi uusissa autoissa lokakuusta 2015 lähtien.

ECall-hätäpuhelujärjestelmä soittaa automaattisesti puhelun yleiseurooppalaiseen hätänumeroon 112, kun on tapahtunut vakava onnettomuus.

ECall-hätäpuhelu aktivoituu automaattisesti ajoneuvon sisäisten antureiden havaittua kovan tÜrmäyksen.

Järjestelmä soittaa automaattisesti hätänumeroon, luo yhteyden lähimpään hätäkeskukseen ja lähettää sinne onnettomuutta koskevia tietoja, kuten onnettomuusajankohdan, ajoneuvon tarkan sijainnin ja kulkusuunnan.

Kulkusuunnan tietäminen on erityisen tärkeää moottoriteillä ja tunneleissa. Paikalle sattunut silminnäkijä voi käynnistää hätäpuhelun myÜs manuaalisesti ajoneuvon kojelaudasta.

EU:n arvion mukaan järjestelmä voisi pelastaa unionin alueella parhaimmillaan 2 500 ihmishenkeä vuosittain.

EU:n tieliikenteessä kuoli viime vuonna 28 000 ihmistä ja peräti 1,5 miljoonaa loukkaantui. &

JUKKA LUKKARI

SOFIA VIRTANEN

�Huono juttu, ettei ipr-kiistoja ole ollut�

JĂ„Ă„ MURTUU. Arktista teknologiaa tutkitaan Aker Arcticin tutkimuslaboratoriossa Helsingin Vuosaaressa.

Auto soittaa hätäpuhelun

@talentum.fi

Va a ’ a t a m m a t t i l a i s i l l e www.tamtron.ďŹ I S O 9 0 0 1 : 2 0 0 8 S E R T I F I O I T U O R G A N I S A AT I O

Tarjolla kattava valikoima luotettavia vaakoja: -

NOSTURI- JA TRUKKIVAA’AT PYÖRÄKUORMAAJAVAA’AT JÄTEAUTOVAA’AT TASOVAA’AT AJONEUVOTIETOKONEET AUTO- JA JUNAVAA’AT PUNNITUSJÄRJESTELMÄT PROJEKTIN HALLINTA, ENSIVAKAUS, HUOLTO

TAMTRON OY PL 15, 33561 TAMPERE P. 03 3143 5000

TAMTRON SYSTEMS OY PL 8, 02171 ESPOO P. 09 4130 0400

@talentum.fi

Outokumpu uskoo yhä Fennovoimaan ENERGIA / TeräsyhtiÜ Outokumpu ei ole vielä linjannut, suurentaako se omistusosuuttaan Fennovoimassa, jos sen pienosakkaat jättävät ydinvoimahankkeen. – Meille Tornion terästehtaaseen, muille osakkaille ja pohjoismaisille sähkÜmarkkinoille mahtuu hyvin kaikki Fennovoiman tuottama sähkÜ. Olkiluoto 4:n ja Fennovoiman jälkeen myÜs Fortumin vanhat reaktorit on korvattava sähkÜn perustuotannon turvaamiseksi, energiajohtaja Antti Koskelainen sanoo.

Hän puhui torstaina Tekniikka&Talouden Suomalaisen energian päivässä.

Outokumpu arvioi parhaillaan Hanhikivelle suunnitellun ydinvoimalan kannattavuutta. Fennovoiman voimalan lopullista hintaa osakkaat ja Rosatom eivät ole vielä sopineet. Outokummun omistusosuus Fennovoimassa on nyt 10 prosenttia. – Varmistamme oman sitoutumisemme lokakuun lopussa, Koskelainen sanoo.

Pohjoinen haluaa lng-terminaalin Vuoden lopulla valmistuu myÜs pohjoisen teollisuuden yhteinen kannattavuusselvitys sadan miljoonan euron lng-terminaalista Tornion RÜyttään. Osakkaat päättävät ensi vuoden alussa, inves-

Vuoden energiateko ■T&T myÜnsi Suomalaisen energian päivässä Vuoden energiateko – tunnustuksen Neste Olin teknologiajohtajalle Lars Peter Lindforsille. ■Lindforsin johdolla Neste Oil on systemaattisesti etsinyt uusia energialähteitä sekä kasvattanut uusiutuvista polttoaineista kannattavaa liiketoimintaa, palkinnon perusteluissa todetaan.

OUTOKUMPU

toivatko ne terminaaliin.

Outokummun tehtaat saavat lähes 90 prosenttia energiastaan sähkÜstä ja kaasusta.

Teollisuus ja Gasum neuvottelevat yhdessä jo kaasunhankinnasta ja lng:tä kuljettavan erikoisvahvistetun A1-superluokan laivan tilaamisesta. Terminaalin osakkaista Rautaruukki saisi Raahen tehtaalle lng:tä rekkakuljetuksin, myÜhemmin kenties rautateitse.

Jos investointipäätÜs syntyy, nesteytettyä maakaasua alkaa virrata Suomeen terminaalin kautta syksyllä 2016. – Terminaali palvelisi teollisuutta, laivaliikennettä ja energiatuotantoa 300–400 kilometrin säteellä, Koskelainen kertoo.

Hän on huolissaan Pohjoismaihin syntyneistä sähkÜn hintaeroista. Siirtoyhteyksiä on rakennettu liian hitaasti. – Suomessa sähkÜ on reilut 10 prosenttia kalliimpaa kuin muissa Pohjoismaissa. Jos aluehintaero on viisi euroa megawattitunnilta, sähkÜ maksaa Suomessa 400 miljoonaa euroa enemmän vuodessa.

Ferrokromitehtaan laajennuksen jälkeen Tornion terästehdas kuluttaa tänä vuonna sähkÜä kolme terawattituntia. Aiemmin sähkÜä kului kaksi terawattituntia. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

Tervetuloa robotiikan maailmaan - robotit turvalliseen tuotantoon ZZZ NXND Âż _ 7HO _ LQIR#NXND Âż

11

12 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.9.2013

Uutiset

Uutta T&T:n toimitukselta

Kysymykset sivulla 25 1. b) Motorola hallitsi matkapuhelinmarkkinoita 1980-luvulta Nokian nousuun asti.

2. c) Nokia Tune perustuu espanjalaisen Francisco Tárregan sävellykseen Grande Valse vuodelta 1902.

3. c) Yhteen pöytään nostettiin täytetty susi, jolle myös tarjoiltiin.

3 kysymystä HELSINGIN YLIOPISTO KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA WWW.HELSINKI.FI/PALMENIA

RAKENNUSTERVEYDEN ASIANTUNTIJAOHJELMA (70 OP) 11.11.2013 – 13.5.2015, HELSINKI Työvoimahallinnon rahoittama (Mol.fi nro 648487) täydennyskoulutus diplomi-insinööreille ja muille soveltuvan teknillisen tai luonnontieteellisen alan tutkinnon suorittaneille. Haku päättyy 4.10.2013.

Tiedustelut: Riitta Häkkinen, p. 050 415 0529, riitta.hakkinen@helsinki.fi Timo Linnakylä, p. 050 316 0598, timo.linnakyla@helsinki.fi Lisätiedot ja ilmoittautumiset osoitteessa: www.mol.fi/koulutukset www.mol.fi

Pähkinä

www.helsinki.fi/palmenia

Jyrki saa enimmillään 1,25 kakkua ja Maija 0,75 kakkua.

Jyrki leikkaa kakun kahteen osaan f ja 1 — f, missä f on suurempi osa eli vähintään 0,5. Maija järkeilee, että jos hän ottaa isomman palan, Jyrki vie toisen kakun melkein kokonaan leikkaamalla yhden jättisuuren ja yhden aivan minimaalisen pienen palan. Silloin Maija saa kakuista tasan osuuden f ja Jyrki saa kokonaisen kakun ja sen lisäksi palan 1 — f.

Jos Maija valitsee ensimmäisestä kakusta pienemmän palan 1 — f, Jyrki leikkaa toisen kakun tasan puoliksi. Silloin Maija saa 1 — f + 0,5 palaa kakkua. Jyrki ymmärtää tämän ja osaa laskea, että hän saa eniten kakkua jos f = (1 — f) + 0,5.

Silloin 2f = 1,5 eli f = 0,75.

Jos Maija valitsee ensimmäisestä kakusta palan ensimmäisenä, Jyrki saa ensimmäisestä kakusta kolme neljännestä ja puolet toisesta kakusta.

Niin tai näin, Maija saa kakkua enintään kolmen neljänneksen verran ja Jyrki yhden kokonaisen ja yhden neljänneksen verran.

Jos Jyrki leikkaa ensimmäisen kakun niin, että isompi pala on pienempi kuin kolme neljännestä, Maija saa enemmän kuin neljänneksen ensimmäisestä kakusta ja silti puolet toisesta kakusta.

Toisaalta jos Jyrki leikkaa ensimmäisen kakun niin, että isompi pala on suurempi kuin kolme neljännestä, Maija valitsee sen vaihtoehdon, että ottaa ensimmäisestä kakusta ensin ja valitsee tietenkin isomman palan.

Oikeat vastaukset

Planmeca tulostaa k 3d-tulostus yleistyy suomalaisissa PIKAVALMISTUS / Materiaalia lisäävä valmistus eli 3dtulostus yleistyy Suomen teollisuudessa. Muun muassa Wärtsilä, Planmeca, Nokia, Kone, ABB, Nokian renkaat ja Kalevala-koru hyödyntävät tekniikkaa.

– Tämä on globaali ilmiö. Teollisuus käyttää 3d-tulostusta hyvin laajasti tuotekehityksessä, teknisten mallien ja prototyyppien valmistuksessa. Toisaalta tekniikka yleistyy nopeasti myös tuotannossa, kertoo Suomen Pikavalmistusyhdistyksen puheenjohtaja, Aalto-yliopiston tutkimuspäällikkö Jukka Tuomi.

Suomalaiset ovat tulostaneet muun muassa julkisten tilojen kumimattoja, työkoneiden osia, hammasharjoja ja pyöräilykypäriä. Kalevala-koru tulostaa tiettyjen korujen valamisessa tarvittavat vahamallit.

Kallo röntgenkuvista

iX HMI SoftControl

Revolutionary outside Evolutionary inside iX HMI ja CODESYS - havainnollinen esittämistapa ja edistyksellinen ohjaus samassa paketissa

: uu s e d t u U sp e high erC AT h Et

iX HMI SoftControl liittää yhteen kaksi tunnettua ua automaatiotuotetta – Beijer Electronicsin operointipäätteet ointipäätteet ja CODESYS-ohjelmointiympäristön. iX HMI SoftControl ftControl -sarja tarjoaa tehokkaita toimintoja, kosketusnäyttöiset, set grafiikaltaan edistykselliset päätteet sekä avoimen arkkitehtuurin, minkä ansiosta erikoistoimintojen lisääminen ja sovellusten räätälöinti on helppoa. Aiempaa älykkäämmät ja vähemmän tilaa vaativat ratkaisut ovat nyt totta!

Tervetuloa Automaatio-messujen osastolle 6d80 tutustumaan Beijer Electronicsin ja Mitsubishi Electricin tuotteisiin!

Ensimmäinen

Hammaslääketieteen laitteita valmistava Planmeca on 3d-tulostuksen edelläkävijä alallaan.

Yritys tekee tulostimillaan paitsi omaan tuotekehitykseen liittyviä prototyyppejä myös potilaiden röntgenkuvaan perustuvia kallomalleja lääkärien käyttöön sekä yksilöllisiä titaani-implantteja.

– Pystymme tulostamaan luonnollisen kokoisen potilaan kallon, jossa esimerkiksi leuassa oleva

syöpäkasvain näkyy punaisella.

Lisäksi voimme tulostaa titaanista potilaskohtaisia implantteja esimerkiksi leukaluuhun sekä leikkauksissa käytettäviä kirurgisia ohjaimia, kertoo Planmecan hoitokonedivisioonan ja cad/camtuotteiden johtaja Jukka Kanerva.

Planmeca on tarjonnut palvelua noin neljän vuoden ajan eri alojen kirurgeille. Aktiivisimpia käyttäjiä ovat olleet suomalaiset sairaalat, mutta käyttö yleistyy myös Keski-Euroopassa.

Keväällä yritys alkoi tulostaa myös hammasproteesien valmistuksessa tarvittavia hammasmalleja, jotka perustuvat suun sisäisiin 3d-digitaalisiin jäljennöksiin.

Ei yritysbuumia Valtavaa yritysbuumia 3d-tulostus ei ole Suomessa synnyttänyt, vaikka julkisuutta ala saa paljon.

Tulostuspalveluja tarjoavia yrityksiä on kourallinen, ja 3d-tekniikkaa kehittää vain muutama yritys – joskin hyvällä menestyksellä.

Saksalaiseen konserniin kuuluva turkulainen EOS-Finland kehittää ja valmistaa lasersintrauksessa käytettäviä metallipulvereita, ja espoolainen DeskArtes tekee 3d-tulostuksessa tarvittavia ohjelmistoja. Molemmat ovat kansainvälisesti alansa huippua.

Lisäksi Seinäjoelta löytyy startup-yritys MiniFactory, joka val-

Valtio käytti isänn

Sektoritutkimuslaitosten määrä vä TUTKIMUS / Sektoritutkimuslaitosten määrä vähenee selvästi, kun hallitus on päättänyt toteuttaa useita alivaltiosihteeri Timo Lankisen raportin ehdotuksia.

Tekniikan alalta merkittävin muutos on VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen yhdistäminen.

Lankisen työryhmän vuosi sitten julkistetussa raportissa samaan nippuun olisi pantu myös Geologian tutkimuskeskus GTK, mutta se jää itsenäiseksi.

Toinen merkittävä muutos on se, että VTT muutetaan virastosta osakeyhtiöksi, jolloin sen toimintavapaudet kasvavat.

Jo aiemmin on päätetty uudesta Luonnonvarakeskuksesta, johon ensi vuoden alusta kootaan Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

Uusi tutkimuslaitos on myös Paikkatiedon keskus, johon niputetaan Geodeettinen laitos ja osia Maanmittauslaitoksesta.

LAITOKSET VÄHENEVÄT. Mittatekniikan

Vähemmän innovaatiorahaa Sektoritutkimuslaitoksia on yritetty yhdistää usein aiemminkin, mutta tähän saakka yritykset

13.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

13

Tekniikan historia -lehti ilmestyy 9. lokakuuta.

Näitäkin on jo tulostettu ■ Rakennuksen seinät erikoisbetonimassasta.

Voidaan valmistaa myös kaarevia seiniä.

alloja

■ Yksilöllistä muotia, ”Mitähän tulostaisimme täksi illaksi päälle”.

■ Yksilöllisiä koruja, kuten kultasormuksia.

yrityksissä

Roboten klagar inte Australiska Rio Tinto ersätter gruvchaufförer med intelligenta lastbilar

■ Minikokoiset aivot ihmisen kantasoluista.

■ Aseita. Esimerkiksi Yhdysvaltain armeijalla on Afganistanissa liikuteltavia 3d-tulostuslaboratorioita.

mistaa 3d-tulostimia koti- ja koulutuskäyttöön.

– Meillä on takamatkaa. Suomessa on vähän sellaisia teollisuudenaloja, joissa 3d-tekniikat tulevat ensimmäisinä käyttöön.

Niitä ovat etenkin ilmailu-, puolustus-, auto- ja lääketeollisuus, toteaa Jukka Tuomi.

Globaalisti lentokoneteollisuus on pisimmällä. GE aikoo puolittaa lentomoottorin painon 3d-tulostuksen avulla. Jo nyt osa uusien lentokoneiden osista pystytään valmistamaan vain tulostamalla.

Suomessa on ammattimaisessa käytössä arviolta 50–100 3d-tulostinta. Laitteita on hankittu monin verroin enemmän, mutta tekniikka vanhenee nopeasti.

Tulostuspalveluja tarjoava lahtelainen RP-Case kertoo joutuneensa ostamaan uuden laitteen joka vuosi. Laitekirjo on laaja, sillä eri tulostimet käyttävät erilaista tekniikkaa ja soveltuvat eri käyttötarkoituksiin. &

KALLO HALLUSSA. Planmecan 3d-mallinnuspalvelussa lääkäri voi esimerkiksi suunnitella syöpäleikkauksen sekä tulostaa potilaan tarvitseman yksilöllisen titaaniimplantin.

MARI HEIKKILÄ

@talentum.fi

än ääntä

henee selvästi

JARMO TEINILÄ

Akatemialle kehuja tehokkuudesta

■

Suomen Akatemia toimii tutkimusrahoittajana tehokkaammin kuin useimmat kansainväliset verrokkinsa.

Kansainvälinen arvion mukaan Akatemian hallinnolliset kulut ovat verrattain pienet. Sen rahoittamat tutkijat myös menestyvät muita tutkijoita paremmin, kun vertaillaan menestystä erilaisissa viittausindekseissä.

Parannusehdotuksiakin on.

Akatemia voisi ottaa aktiivisemman roolin Suomen ja Euroopankin innovaatio- ja tiedepolitiikassa.

Pääjohtaja Heikki Mannilan mukaan Akatemia on valmis toimimaan suositusten mukaan.

Edellinen Akatemia-arvio tehtiin kymmenen vuotta sitten. Yksi sen toimiin johtaneista suosituksista on ulkomaisten huippututkijoiden houkuttelu Suomeen. &

EFFEKTIVT. 40 lastbilar i Nammuldi styrs av två personer i Perth 1 500 km från gruvan.

GRUVINDUSTRIN / Arbetsförhållandena för gruvarbetare brukar inte vara de trevligaste.

Arbetet är riskfyllt och fysiskt tungt. Speciellt i västra Australien, där det inte är ovanligt för kvicksilvret att gå över 40 graders-strecket om somrarna.

Australiska Rio Tinto, ett av världens största gruvföretag, har ersatt människor med robotar. I järnmalmsgruvan i Nammuldi i västra Australien kör ett tiotal lastbilar omkring med tunga lass – utan chaufförer. Lastbilarna styrs från ett kontrollrum i Perth, ungefär 1 500 km från gruvan.

Stor inbesparing Robotlastbilarna bygger på AHSteknologi (Autonomous Haulage System) och är utvecklade av Komatsu, världens största tillverkare av gruvlastbilar. Den artificiella intelligensen i lastbilarna lär sig gruvans layout och lär sig identifiera och undvika att köra på fordon eller andra hinder. Lastbilarna kan också räkna ut hur de ska transportera lasten snabbast och effektivast.

De karga arbetsförhållandena och det isolerade läget – de västaustraliska gruvorna ligger långt från civilisationen – gör det svårt

En gruvarbetare kan ha en årslön på 75 000 euro.

att locka arbetare till gruvorna.

De flesta som jobbar i gruvor i bland annat Pilbara och Nammuldi flygs in för sina åtta dagars arbetsskift (så kallade fly in – fly out -arbetare).

För att locka arbetskraft till gruvan måste man dessutom betala skyhöga löner – en gruvarbetare kan ha en årslön på 75 000 euro. Även om den explosiva tillväxt den australiska gruvindustrin har haft under senare år nu har avmattats råder det fortfarande brist på arbetskraft inom gruvindustrin.

Kan man ersätta fyrtio chaufförer med robotlastbilar innebär det en stor inbesparing.

Högre säkerhet Dessutom orkar robotlastbilarna göra betydligt längre arbetsskift.

Robotlastbilarna är i gång 23 timmar per dygn, och bär under ett sådant arbetsskift upp till 300 ton järnmalm.

– Det leder till klart högre produktivitet och lägre kostnad per ton, säger Edward Creese på Rio Tinto.

Högre produktivitet är inte den enda fördelen. Gruvor är potentiellt mycket farliga arbetsplatser, och de chaufförslösa lastbilarna förbättrar säkerheten i gruvorna.

– Ju mer automation vi kan använda i gruvområdet desto mindre behov har vi att skicka anställda till svåråtkomliga områden, säger Creese. & LENA BARNER-RASMUSSEN

Allt som glimmar är inte guld keskus yhdistetään VTT:hen ensi vuonna.

ovat kariutuneet lähinnä laitosten johtajien tiukkaan vastustukseen. Nyt valtio käytti aiempaa vahvempaa isännän ääntä vetoamalla rahavaikeuksiinsa.

Kaikki Lankisen raportin yh-

distämisesitykset eivät toteudu.

Esimerkiksi Ilmatieteen laitosta ja Suomen ympäristökeskusta ei yhdistetä.

Hallitus päätti myös uudistuksesta, jossa osa valtion t&k-rahasta kohdistetaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Tähän tarkoitukseen suunnataan vuonna 2017 70 miljoonaa

euroa. Rahat saadaan vähentämällä Tekesin, Suomen Akatemian ja sektoritutkimuslaitosten rahoitusta.

Monet tutkimusmaailman edustajat, kuten Tekesin pääjohtaja Pekka Soini, ovat arvostelleet innovaatiotutkimuksen rahojen vähentämistä. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

■ 40 procent av all järnmalm i världen produceras i Australien.

■ Gruvindustrin i Australien har vuxit explosivt under hela 2000-talet sporrat av tillväxten i Kina.

■ Nu då den kinesiska tillväxttakten avtagit har det haft tydliga följder också i Australien.

■ Boomen i den australiska gruvindustrin har lett till att övrig exportindustri i landet har lidit på grund av den starka dollarn.

14 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.9.2013

Tänään NÄIN

PÄÄTOIMITTAJA Jyrki Alkio @talentum.fi 040 342 4476

Tekniikka&Talous myös iPadissa!

13.9.2013

PÄÄKIRJOITUS

Kansainvälisyys tuli käymään

A

alto-yliopistossa opiskelee satapäin ulkomaalaisia opiskelijoita, jotka jäävät opintojensa päätteeksi epätietoisuuden valtaan. Me ystävällisesti tarjoamme heille yliopistotasoisen koulutuksen ja kansainvälisesti tunnustetun tutkinnon ilmaiseksi. Miksiköhän? Emmehän me selvästikään halua heitä tänne.

AALLON MAISTERIOHJELMASSA opiskelevilla nuorilla on suuria vaikeuksia löytää kesätyö- ja diplomityöpaikkoja suomalaisista yrityksistä. Paikat menevät melkein pelkästään meidän omille kotinurkissaan pyöriville pojillemme ja tytöillemme.

Tarjolla olisi myös kansainvälisen uransa aloittaneita, kotimaassaan kanditutkinnon suorittaneita nuoria. Heidän opintomenestyksensäkin – anteeksi vain – keskimäärin jättää jälkeensä kotimaisten opiskelijoiden suoritukset.

Me tuntumme ajattelevan, että kansainvälisyys on ulkomailla.

VALMISTUMISEN JÄLKEEN tilanne vain pahenee. Suomalaisen tutkinnon suorittaneelle työperusteisen oleskeluluvan hakeminen on muodollisuus, jos sattuu saamaan työtä. Nimenomaan jos sattuu saamaan. Millään tapaa sitä ei auteta.

Puolen vuoden työnhakulupa ja sitten maasta pois. Ei työnhakuopastusta, ei rekrytointitapahtumia. Työvoimatoimistojen palvelutkin kielletään. Ne kuuluvat vain maassa pysyvästi oleskeleville.

Siinä vaiheessa me olemme investoineet näihin ihmisiin kahden vuoden akateemisen koulutuksen, yhteensä useita satoja vuosia yliopistoa. Kiitos ja näkemiin.

Kiitos ja näkemiin.

USEIMMAT AALLON ulkomaalaiset maisterit eivät viitsi olla Suomessa edes sitä puolta vuotta, jolle ajalle oleskeluluvan saa, koska heitä ei selvästikään tänne haluta.

Eiväthän he tarvitse suomalaisia työpaikkoja. He kyllä pärjäävät koulutuksellaan missä vain. Me tosin olisimme voineet tarvita heitä. & MIKA HÄMÄLÄINEN

@talentum.fi

41 numeroa vuodessa / Perustettu 1961 / Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 186 000 (KMT 2012) / Kustantaja Talentum Media Oy / FI ISSN 0785-997X / Itämerenkatu 23 PL 920 00101 Helsinki / Puh. 020 442 40 / Päätoimittaja Jyrki Alkio / Tilaajapalvelu tilpal@talentum.fi 020 442 4100 / Myynti- ja markkinointijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen / Ilmoitusvaraukset mediamyynti. talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356 / Kestotilaus 157 euroa (41 numeroa, hinta voimassa toistaiseksi) / Osoitteenmuutokset 020 442 4100, IOL 020 1801 864, TEK 09 2291 2291, TFIF 09 4767 7330

Konsensus-Suomi unohti tärkeimmän

S

”

uomen konsensuspolitiikka ei toimi”, julisti Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä elokuun loppupuolella.

Vain viikkoa myöhemmin suomalainen konsensus osoitti elinvoimansa.

Ensin Jyrki Kataisen hallitus lopetti kinailun ja kajosi rakenneratkaisussaan pyhänä pidettyihin etuihin. Päivää myöhemmin työmarkkinakeskusjärjestöt löivät kättä ja sopivat poikkeuksellisen maltillisista palkankorotuksista.

Superviikko osoitti, että tiukan paikan tullen Suomesta löytyy tahtoa ja halua ratkoa vaikeatkin asiat.

ON ERINOMAISTA, että hallituspuolueet erilaisista tavoitteistaan huolimatta löysivät yhteisen näkemyksen. Yhtä lailla on tunnustusta annettava työmarkkinajärjestöille, jotka viikkojen kinaamisen sijaan veivät neuvottelut päätökseen ennätysajassa.

Suomi sai hengähdysaikaa, kun kahteen isoon ongelmaan on löytynyt ratkaisu. On tosin iso riski, että konkreettisia päätöksiä tehtäessä asiat vielä menevät sataan solmuun.

Hyvänolontunteeseen ei muutenkaan vielä ole varaa.

Keskustelussa on kokonaan unohtunut kysymys Suomen talouden uudistumiskyvystä. Ei riitä, että Suomi pärjää huomisen maailmassa. Nyt tarvitaan toimia, jotka varmistavat, että Suomi pärjää myös ylihuomenna eli kymmenen vuoden päästä.

Hallituksen pitäisi käyttää otollinen hetki hyväk-

seen ja käynnistää ohjelma, jonka tavoitteena on talouden perustan määrätietoinen uudistaminen.

Hallitus toki listasi ohjelmassaan toimia, jotka tukevat uudistumista, kilpailukykyä ja kasvua.

Mutta uusi yritystukilaki, sääntelyn purku ja kaupan kaavoitusesteiden purkaminen ovat kovin vaatimattomia toimia.

Viime viikkojen megapäätökset osoittavat, että konsensus-Suomi pystyy parempaankin.

SUOMEN TUOTANTORAKENNE on muutaman viime vuosikymmenen aikana käynyt läpi rajun muodonmuutoksen. Todennäköisesti muutoksen vauhti pikemminkin kiihtyy kuin hidastuu, mistä mullistukset Nokiassa ovat elävä esimerkki.

Nyt on syytä arvioida, miltä maailma kymmenen vuoden kuluttua näyttää ja mitä vahvuuksia Suomessa pitäisi rakentaa. Voi olla, että hallituksen esittämät toimet jäivät vaatimattomiksi, koska päättäjillä ei ole käsitystä siitä, mihin pitäisi pyrkiä.

Valinta voi olla cleantech, mutta yhtä lailla tulevaisuus voi löytyä ihan jostain muualta.

Tähän asti Suomesta on rakennettu innovaatiotoiminnan kärkimaata. Mutta perustuuko tuleva menestys innovaatioihin vai pitäisikö Suomen valita uusi tie? Ja mikä se voisi olla?

Siinä kysymyksiä, joista nyt pitäisi puhua samalla innolla kuin kotihoidon tuesta tai eläkeiästä. &

Yritystukilain uudistus ei pelasta Suomen taloutta.

JYRKI ALKIO

@talentum.fi

VERKOSSA

Yliopistoissa mietitään koulutuksen maksullisuutta Ä Re: Ulkomaalaisten opinnot maksullisiksi vai ei? Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri haluaa ulkomaalaisten opiskelumaksuista päätöksen EHDOTUS: MAKSULLINEN opiskelu ulkomaalaisille, mutta sen voi vähentää verotuksessa jakaen sen n vuodelle. Erittäin hyvä täky varsinkin sairaanhoitajille ja vastaaville!

Ja helpompi Suomen olisi hankkia kourallinen intialaisia koodaajia tänne opiskelemaan, työskentelemään ja veroja maksamaan kuin menettää koko työ Intiaan. vastavirta (CDC

www.tektal.fi/keskustelu

EHDOTAN MALLIA, jossa opiskelu on maksullista, mutta maksu peritään vasta valmistumisen jälkeen.

Lisäksi maksun voisi kuitata Suomeen maksetuilla veroilla: jokainen Suomeen maksettu veroeuro lyhentäisi opinnoista yliopistolle syntynyttä velkaa. Lainan maksuaika olisi riittävä, jotta sen pystyisi maksamaan veroillaan.

ER YLIOPPILASKUNNAN puheenjohtajalle ulkomaalaiset ovat vaan kivoja kavereita, kun hän ei joudu heidän koulutustaan maksamaan tai töihin palkkaamaan. Mitäs jos lopetettaisiin kannan tiedusteleminen suomalaisilta opiskelijoilta?

Dia SUOMESSA ON rahaa maksaa vaikkapa kiinalaisten tai venäläisten koulutus. Otamme jopa velkaa 10

miljardia vuodessa tähän maailman sosiaalihuoltotehtävään.

Suomalaiset nuoret eivät valitettavasti saa opiskella yliopistossa, koska heille ei ole paikkoja. Joutavat kortistoon.

Sinisilmäiset hölmöläiset ULKOMAALAISTEN OPINNOT maksullisiksi? Kyllä! Olemme antaneet ’kehitysapua’ muun muassa Kiinalle jo aivan tarpeeksi.

Maksaja TAIDETEOLLINEN LEIKKIKOULU

vaan ”kouluttaa” joka vuosi enemmän turhaa sakkia, joka ei osaa ja joita ei kukaan tarvitse, koska se on koulun herroille miljoonabisnes.

Siellähän on loppusijoitettuna sadan tonnin proffia kymmenittäin, kun ei heille ole oikeita töitä eivätkä niissä pärjäisi. Lisäbisneksenä heillä on ulkomaalaisten ilmaiskou-

13.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Peliteollisuuden menestystarina Rovion, Supercellin ja monien muiden pienempien yrityksien luomana on ollut huimaa.”

”Maailma menee ilmaispelien suuntaan, ja lisäämme resursseja jatkossa myös uudenlaisten pelien ansaintamallien kehitykseen.”

”Jospa Otaniemessä syntyisi enemmän yrityksiä, jotka tosissaan yrittäisivät ratkoa maailman isoja ongelmia.”

ELINKEINOMINISTERI JAN VAPAAVUORI UUDESSA SUOMESSA 10.6.

ROVION TOIMITUSJOHTAJA MIKAEL HED TALOUSELÄMÄSSÄ 3.5.

ESPOON ELINKEINOJOHTAJA TUULA ANTOLA VTT:N JA AALLON TIEDOTUSTILAISUUDESSA 2.9.

15

PROFESSORI / LIISA VÄLIKANGAS Kirjoittaja opettaa, tutkii ja konsultoi innovaatiomagiikkaa Aalto-yliopistossa, Hankenilla ja maailmalla.

Taiwan opettelee erilaisen ajattelun kulttuuria

TAIWAN ON yhä erino erinomainen paikka tehdä Kansantasavallassa. Mutta bisnestä myös Kansa puheista päätellen suuruuyritysjohtajien puhei enää riitä: on pystytden markkinat eivät e tävä innovointiin.

Asustek Computer -yritykEsimerkiksi Asuste pahoitteli, että taiwasen toimitusjohtaja p koulussa opetusta ”innonilaiset eivät saa koul vaatiomentaliteettiin”. Pelätään epäonnisvaatiomentaliteettiin menetystä. Uskotaan tumista, kasvojen me auktoriteetteihin. patriarkaalisiin aukto yritykset ovat tottuneet Taiwanilaiset yrityk salailuun toimittajina kanasiakastietojen salailu yrityksille kuten Apple, HP, sainvälisille yrityksil Dell, ex-Nokia. kansainvälistä asiakasyritystä Kutakin kansainväl yrityksessä palvelee oma taiwanilaisessa yrityk keskustele keskenään. tiiminsä, jotka eivät k

lutus: rahat heille, haitat meille. Eli annamme kaiken tuotekehityksen tietotaidon ilmaiseksi länsimaisen teollisuuden vihollisille Kaukoitään.

Ja kas, minne on teollisuus kadonnut? Minne häviää nyt suunnittelun työt? Tämä hillitön rakennemuutos on tehty meidän rahoilla, kysymättä meiltä. Lopputuloksena on, että me jäämme puille paljaille.

Työtön MuotoiluYrittäjä

Ä Re: Diplomi-insinöörit haluavat työelämätaitojen opetusta KHAN ACADEMY on ratkaissut tuon ongelman. Idea on, että oppitunnit katsotaan videona. Etuna se, että videon voi laittaa paussille, sitä voi kelata ja sen voi katsoa aina tarvittaessa uudestaan.

Videot katsottaisiin kotona kotiläksynä. Koulussa sitten tehtäisiin tehtäviä tietokoneella. Kun oppilas oppii yhden asian, hän pääsee eteenpäin ja saa tästä esimerkiksi pelimerkkejä palkinnoksi (vaikka niillä ei ole mitään oikeaa arvoa, ne tutkimusten

mukaan parantavat motivaatiota).

Opettaja puolestaan näkee omalta tietokoneeltaan, jos oppilas on jäänyt jumiin ja voi keskittyä häneen.

Opettaja näkee myös, jos joku toinen oppilas osaa ko. asian jo ja voi laittaa oppilaan opettamaan toista oppilasta.

Lisäksi, jos videot tehtäisiin valtakunnallisella tasolla, niiden laatuun voitaisiin panostaa, jolloin videoista tulisi mielenkiintoisempia katsoa ja niiden asiasisältö olisi parempi.

Tämä erottelu on ollut yksi menestyksen ydin. Mutta: ”Oppiminen hidastuu, kun uusia ideoita tai teknologioita ei jaeta edes saman yrityksen sisällä”, sanoi yksi elinkeinoministeriön edustaja.

Avoimesta innovaatiosta ei ole kuultukaan.

kalastusaluksista vähittäiskauppaan. Sarjayrittäjinä toimii neljän hengen porukka, jolla kullakin on eri kompetenssi. Yksi oli kala-asiantuntija, toinen sähköinsinööri, yhdessä he perustavat eri alojen yrityksiä. Mielenkiintoinen tapa hajaannuttaa ja rakentaa laajaa yritysosaamista ryhmäyrittäjyyden kautta!

Mutta mihin ihmeeseen nämä johtaja-omistajat enää tarvitsevat innovatiivista yrityskulttuuria?

Vanhat johtamismuodot eivät toimi: ”Kokeilimme ns. parhaita käytäntöjä, palkkasimme operatiivisia johtajia, käytimme konsultteja. Yrityksemme oli joutua vaikeuksiin. Huomasimme, että on kehitettävä uusia, meille ominaisia johtamiskäytäntöjä”, yrittäjät totesivat.

Kiina on hitauden maailmanmestari.

FOXCONN ON kasvanut Applen menestyksen myötä. Muuten tasapäistävä kilpailu on haihduttanut monen alihankkijan tuotot. Teollinen tuotanto taistelee niin Taiwanissa kuin Suomessakin: on ajauduttu perustuotantoon ilman erityisominaisuuksia, jotka oikeuttaisivat paremman hinnan.

Täällä kaukana voi miettiä: voisiko palkkaratkaisujen sijaan miettiä innovointiratkaisuja?

Kovien tulospaineiden keskellä taiwanilaiset(kin) yritysjohtajat haluavat opiskella erilaisen ajattelun kulttuuria.

YRITTÄJYYTTÄ TAIWANILAISILTA opiskelijoiltani ei puuttunut. Omistajavetoisia puolijohdevalmistajia, kynsilakkafirmoja, kemianteollisuutta, pankkeja.

Suosikkicaseni oli puolijohdefirman ja kalakaupan rinnakkaiselo. Puolijohdefirma oli tyypillinen taiwanilainen alihankkija.

Kalakaupalla oli koko logistiikkaketju

ei osannut puhua selvästi, teki kalvot suunnilleen kirjoituskoneella ja luki suoraan niistä. Hän teki myös tärkeää tutkimusta, joka vei yliopistoa eteenpäin. Hänelle opettaminen oli pakkopullaa.

Yliopistojen vertailu opetuksen tason perusteella on vain puolet kokonaiskuvasta.

Yliopisto on muutakin kuin oppitunneilla istumista, koska voi itse osallistua tieteen tekemiseen.

foo

DI

KUINKAHAN MONI kommentoijista on DI? Ihan ensimmäiseksi ja tärkeimpänä ”uutisena”: Yliopistot eivät ole vain koulutusta varten. Ei siellä pelkästään opeteta. Siellä tehdään myös tutkimusta, jopa suurimman osan työntekijöiden ajasta. Tämän luulin olevan itsestäänselvyys. Tiedettä täytyykin tehdä, muuten olisimme vielä viime vuosituhannella.

Professoreilla ja tutkijoilla (älä kutsu heitä opettajiksi, kiitos) on pakollinen opetusvelvollisuus, ja se sopii toisille paremmin kuin toisille.

Meillä TKK:lla oli yksi kaveri, joka

KATSOKAA NYT noita teekkareita.

Eikö ne uskalla tulla ulos Otaniemen luokkahuoneista?

Nyt ryhtiä, kamoon. Alatte vaan porukassa tekemään uusia mullistuksia, niitähän te osaatte.

Työelämätaidot, kuten kahvituntien ja ruokatuntien pitäminen, vaatteiden pitäminen ja niiden peseminen, herätyskellon viritys ja kynien teroitus onnistuvat kyllä professorin kurssilla.

Mutta ne olisi pitänyt oppia jo kotona.

Kalsarit edes jalkaan

NÄIN SUOMESSAKIN. Esimerkiksi Supercell miettii näkyvästi johtamismuotoja, jotka rakentuvat työntekijöiden, ei johtajien, osaamiselle. Kävi peleille miten vain, ehkä pienet (kuten Suomi ja Taiwan) pärjäävät käyttämällä kaikkien osaamista hyväkseen, kun suurilla (kuten Kiina tai Venäjä) on vain johtajansa?

Miettikäämme, miten haastamme lokeroivaa tai tasapäistävää liiketoimintaa, joka vie mahdollisuudet tuoreeseen ajatteluun. &

JUHA S. KALLIOLAHTI

K

iinan tasav tasavallassa – maassa, joka myös nimellä Taiwan tunnetaan m yritysjohtajia opettaessani – yritysjoht miettinyt yhtäläisyyksiä olen miettin Suomeen. Pieni maa suuren vieressä. Se liiketoimintamahdollisuukSuuri tarjoaa liiket sia mutta on samalla sama uhka, jopa itsenäisyydelle. Taipei News New muistutti Kiinan rakentavan laivastoa, laivastoa joka pyrkii hallitsemaan meriä ja lopulta myös Taiwania.

Kiina on hitauden maailmanmestari – m asioita suunnitellaan tuhatvuotisessa syklissä. Pikkuhiljaa edetään varmasti. ede

”Optiot ovat kelvoton väline johdon sitouttamiseen ja kannustamiseen.”

KANSANEDUSTAJA BEN ZYSKOWICZ ILTA-SANOMISSA 7.9.

16 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.9.2013

Supergraafi Maailman suurin konttialus

Alu

TEU

2,4 m

(t

Miehistö

Teksti HELENA RAUNIO Kuvat MAERSK LÄHDE: MAERSK

normaalisti

Teho

1

Jos aluksen kuljettamat kontit pantaisiin peräkkäin, jono olisi 110 kilometriä pitkä.

Triple-E-luokan rahtialus Maersk Mc-Kinney Møller rikkoo ennätyksiä kuljetuskapasiteetissa. Seuraavien kahden vuoden aikana sille rakennetaan 19 sisaralusta.

Moottorit

Mer

59 MW

19

34 enintään

Hitaampi päästää vähemmän ■ Triple-E on uusi luokitus energiatehokkaille rahtialuksille.

■ Alukset on suunniteltu alemmille käyntinopeuksille.

Samalla niiden hiilidioksidipäästöt ovat aiempaa pienemmät.

■ Slow steaming eli pienempi nopeus on

tehokkain keino säästää polttoainetta.

Triple-E ■ Economy of scale (suuruuden ekonomia)

30 prosentin laskulla nopeudessa saadaan aikaan 68 prosentin lasku CO2-päästöissä.

CO2-päästöt 100 % 70 %

■ Energy efficiency (energiatehokkuus)

48 %

■ Environmentally improved (ympäristöystävällisempi) Kaksi 8-sylinteristä MANB&W-dieselmoottoria

32 %

25,0

22,5

20,0

Nopeus (solmua)

17,5

13.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

rten jätti Eduskuntatalo Maailman suurin risteilyalus

Mærsk Mc-Kinney Møller

Allure of the Seas

400 m

ukseen mahtuu

8 000

54 m

360 m

Alus pystyy kuljettamaan 15 prosenttia enemmän lastia kuin aiempi maailman suurin rahtilaiva CMA CGM Marco Polo.

Sinivalas 25 m

20 päivää

Göteborg Aarhus

Gdan ´sk Bremerhaven Rotterdam

Felixstowe

Maersk Mc-Kinney Møller liikennöi Aasian ja Euroopan välillä. Triple-E-luokan aluksen matka Shanghaista Espanjan Algecirasiin kestää 20 vuorokautta.

Algeciras

U-konttia.

Shanghai

TEU

twenty foot equivalent unit)

6,1 m

Yhteen konttiin voidaan lastata esimerkiksi 6000 paria lenkkikenkiä.

Jättilaiva pystyy kuljettamaan kerralla yli 108 miljoonaa kenkäparia.

Hongkong

Yksikään satama Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ei pysty ottamaan vastaan näin suurta alusta. Euroopassa on muutama satama, joihin se voi purjehtia.

Keulabulbin muotoilulla

pienennetään aallonmuodostusvastusta.

Tavaratonnin kuljettamisen CO2-päästöt kilometriä kohden

Uppouma

Kokonaispaino

165 000 tn

60 000 tn

kuollutta painoa (dwt)

Hinta

145 milj. €

Lentokoneella

560 g

Kuorma-autolla

47 g

Junalla

18 g

Jättialuksella

3g

Tuonti Kiinasta EU:hun

20 % Kodinkoneet ja keittiötarvikkeet

15 % Huonekalut

10 % 10 % 5 % Ajoneuvot, auton osat

Tekstiilit ja vaatteet

Lelut ja pelit

40 % Muut

17

18 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.9.2013

Teema

Tuotantoverkot / Kiina

Kiina pelastaa, Kiina Toimintojen siirtäminen Kiinaan on valtava, usein pakollinen, strateginen päätös. Siitä selviää kunnialla vain, jos osaa valmistautua oikein.

Teksti HARRI JUNTTILA Kuvat JARNO HEIKKINEN / FLUIDHOUSE

FluidHouse Hydrauliikkaa ja voiteluautomaatiojärjestelmiä Perustettu

2003

Liikevaihto

11,1 milj. €

Tulos Henkilöstö

42 000 € 46 LUVUT VUODELTA 2011.

LÄHDE: ASIAKASTIETO

13.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

19

Kiinalaisen uudenvuoden aikaan työntekijät lähtevät kotiseudulleen viemään säästönsä läheistensä elämää helpottamaan. Moni jää tulematta takaisin töihin.

repii

K

”

un kiinalainen alihankkija sanoo ’no problem’, se tarkoittaa, että siellä ei ole aavistustakaan, mitä tapahtuu seuraavaksi.”

Muoviteollisuudelle muotteja valmistavan Sabriscanin toimitusjohtajan Jari Kokkosen lausahdus kiinalaisesta todellisuudesta on tyly. Tylyn usein se pitää myös paikkansa.

Kiina ei ole mikään autuaaksi tekevä eldorado.

Mutta monien yhtiöiden arki on jo kiinalainen.

– On iso joukko yrityksiä, jotka joutuvat menemään Kiinaan, halusivatpa sitä tai eivät, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalouden professori Petri Suomala.

Hydrauliikkaa ja voiteluautomaatiojärjestelmiä valmistavan FluidHousen toimitusjohtaja Juha Kyllönen sanoo suoraan, että yhtiö olisi pihalla kuin lumiukko ilman Kiinassa toimivaa tehdastaan, jossa on myös suunnittelua.

FluidHouse olisi pihalla kuin lumiukko ilman Kiinan tehdastaan.

– Nyt isot kansainväliset toimijat näkevät, että meissä on potentiaalia.

Yritykset siirtävät toimintojaan Kiinaan ja muihin halvemman kustannustason maihin lähinnä kahdesta syystä. Joko oman toiminnan kustannuksia on saatava alemmas tai sitten on päästävä isommille markkinoille tarjoamaan tuotteitaan.

Liian kallista Suomessa Sabriscanilla kysymys oli kustannuksista ja kapasiteetin kasvattamisesta. Yhtiön Kiinan-taival alkoi vuonna 2004, kun Jari Kokkonen huomasi, että vakioasiakkaat eli matkapuhelinteollisuuden suurimmat toimijat olivat häipyneet Suomesta.

Samaan aikaan eräs autoteollisuudelle muoviosia valmistava Jari kansainvälinen asiakas sanoi, että Kokkonen muottien valmistus jatkuu Suomessa, jos kustannukset putoavat 30 prosenttia. Ei auttanut, vaikka Sabriscan oli valittu tekniseltä osaamiseltaan ja toimitusvarmuudeltaan maailman parhaiden alan yritysten joukkoon.

Ja kun vielä asiakkaiden vaatimien variaatioiden määrä räjähti, Sabriscan huomasi Suomessa olevansa väärässä paikassa. Yhtiö joutui rakentamaan kokonaan uuden tavan toimia selvitäkseen. Kokkonen kehitti erilaisia väittämiä ja niiden päälle uuden liiketoimintamallin.

– Yksi väittämä oli, että löydämme kiinalaisia yrityksiä, jotka ottavat meidän teknologiamme ja osaamisemme vastaan teknologiasiirtona. Se osaaminen oli kehitetty, kun olimme saksalaisten asiakkaidemme ja teknologiatoimittajien t&k-laboratorio. Teimme sutta ja sekundaa, mutta ajan myötä saavutimme maailmanluokan tuloksia, Kokkonen kertoo.

Vuoden kuluttua verkosto alkoi muodostua. Kiinasta löytyi yrityksiä, jotka olivat havainneet tarvitsevansa huipputeknologiaa, mutta myös tuottavuutta ja tehokkuutta, jotka edellyttävät hyvien koneiden lisäksi osaamista. Ä NO PROBLEM. FluidHousen asiakkaat tarvitsevat kumppaneita, jotka hallitsevat kiinalaisen, hankalan bisnesympäristön.

20 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.9.2013

Teema

Tuotantoverkot / Kiina

Työtä meni ja tuli ■ Sabriscan

Työpaikkoja katosi Suomesta, kun markkinatilanne muuttui äkillisesti.

Sabriscan on kuitenkin pystynyt luomaan työtä Suomeen, vaikka oma Muoviteollisuuden tuotanto onkin Kiinassa. Tarkastetmuotteja tuaan Kiinassa tehdyt muotit SuoPerustettu 1998 messa Sabriscan jakaa ne suomalaisille ruiskuvalajille.

Liikevaihto 3,9 milj. € – Menin Kiinaan, mutta tuon sieltä työtä Suomeen. Loppuasiakkaamme Tulos —264 000 € ovat sitä mieltä, että ruiskuvalettujen Henkilöstö 19 muovituotteiden valmistus on pidetLUVUT VUODELTA 2012. tävä täällä. Jos ne tehdään Kiinassa, LÄHDE: ASIAKASTIETO aikaa kuluu poskettomasti ja kuljetuskustannukset syövät tulosta, toimitusjohtaja Jari Kokkonen kertoo.

Suomen lisäksi Sabriscanin muoteilla ruiskuvaletaan Keski- ja Itä-Euroopassa ja Intiassa. &

YDIN PYSYY SUOMESSA. Laadunvarmistus Kiinassa on vaikeaa. FluidHousella on paikalla suomalainen, joka varmistaa, että asiat tapahtuvat.

– Olimme tekemässä 30 000 neliön laajuista tehdasta. Suunnittelimme sen layoutin muotinvalmistuksen osalta, siirsimme koneet ja laitteet ja otimme oman siivumme välistä.

Nyt Sabriscanilla on Kiinassa 4 000 ihmisen verkosto.

Opit Kiinasta ovat myös synnyttäneet kokonaan uutta. Sabriscan on perustanut Suomeen liiketoimintayksikön, joka valmentaa kiinalaisia ja eurooppalaisia yrityksiä tuote-, tuotannon- ja toimitusketjun hallinnassa.

Asiakkaat ovat Kiinassa Jyväskyläläisen FluidHousen liiketoiminta muodostuu projekteista pääasiassa Suomessa ja sopimusvalmistuksesta. Yhtiö tarvitsee molempia, ja siksi se joutui kääntymään Kiinan puoleen viime vuosikymmenen lopussa.

– Olemme pieni yhtiö, ja katsoimme että meidän on tehtävä näin.

Isot asiakkaat toimivat Kiinassa ja myös kasvavat siellä eivätkä Euroopassa. Ne hakevat kumppaneita, jotka pystyvät hallitsemaan sikäläisen hankalan bisnesympäristön, Juha Juha Kyllönen kertoo.

Kyllönen FluidHouse perusti Kiinaan pienen tehtaan vuonna 2008, ja sen toiminta käynnistyi vuonna 2010. Tehdas toimittaa vain Kiinassa toimiville, lähinnä kansainvälisille asiakkaille.

Suomen projekteihin sieltä ei toimiteta laitteita.

Tehdas työllistää työtilanteesta riippuen 20–30 toimihenkilöä, suunnittelijaa ja työntekijää.

Alku Kiinassa on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Paikallisessa byrokratiassa on paljon yksityiskohtia, jotka on hyvä tuntea, tai ainakin niihin pitää pystyä suhtautumaan joustavasti.

– Esimerkiksi rahan lähettäminen Kiinaan ei onnistu, jos ei ole tiloja ja osoitetta. Niitä ei puolestaan saa, jos ei pysty maksamaan vakuutta. Silloin joutuu käyttämään kolmansia osapuolia. Me tosin saimme sovittua, että vakuudet maksetaan vasta, kun osoite on selvä. Olemme samoissa tiloissa edelleen.

”Kiinassa tehdään niin huonoa laatua kuin pystytään.”

Tyhmä ei valvo laatua Toimitusjohtajat korostavat laadunvarmistuksen tärkeyttä.

– Laadunvarmistuksen saattaminen riittävälle tasolle vaatii paljon töitä ja ohjeistusta, sanoo myös Petri Suomala.

Kyllösen näkemys kiinalaisesta laatukulttuurista ei mairittele kumppaneita. Toisin kuin Suomessa, laadun tekeminen ei ole kunnia-asia.

– Kiinassa toimittajat tekevät niin huonoa laatua kuin pystyvät. Mutta jos he eivät pysty tekemään

huonoa, niin kyllä he sitten tekevät hyvää. Vain tyhmä ei valvo laatua. Yksi keino on maksaa tuotteesta vasta, kun laatu on kohdallaan.

Myös Kokkonen suosii suoraa toimintaa maanittelun sijaan.

– Ei meitä kiinnosta jonkun projektipäällikön vakuuttelut siitä, että homma toimii. Menemme suoraan operatiivisen väen pakeille katsomaan, että edellyttämämme laatu toteutuu. Näin olemme saaneet luotua kustannustehokkaan ja riittävän hyvää laatua tekevän massan.

Muutenkin kannattaa näkyä. Vain valmistusprosessin aikana paikalla olevan asiakkaan työt tulevat varmasti tehtyä.

Sabriscan tarkastaa vielä Suomessa jokaisen Kiinassa tehdyn muotin ennen kuin lähettää sen

eteenpäin. Se on ylimääräinen työ, mutta syy on itsekäs.

– Aloitimme teknisessä kaupassa, toimme työkaluja maahan ja myimme teollisuudelle. Maahantuojalla on ankara vastuu. Olemme tuoneet saman vastuun nykyiseen liiketoimintaamme, Kokkonen kertoo.

Sopimusvalmistaja taistelee asiakkaistaan toimitusvarmuudella. Kilpailuetu syntyy nopeudesta. Kokkonen sanoo, että ostajan näkökulmasta laatu ei ole edes argumentti. Siksi siitä on pidettävä huolta.

Äly pysyy Suomessa Ulkoistamisesta ja tuotannonsiirtämisestä käytävässä keskustelussa puhutaan usein siitä, että Ä

Kulut karkaavat laskimesta ■

Ulkomaille toimintojaan tai valmistustaan siirtävät yritykset saavat olla varmoja, että projektiin kuuluu erilaisia piilokuluja.

– Piilokulu on ennakkokäsityksen ja toteuman välinen ero. Tässä mielessä piilokustannuksia on jossain mitassa väistämättä isoissa ulkoistamistilanteissa, kertoo Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalouden professori Petri Suomala.

Piilokustannuksia on kahta eri sorttia.

Ensinnäkin on vaikeasti mitattavia kustannuksia, joista ei saa helposti selvää vaikka haluaisi. Ne liittyvät oman organisaation resurssien käyttöön, josta ei tule keneltäkään laskua.

– On vaikea esimerkiksi ennakoida, mitä yksittäiseltä henkilöryhmältä tullaan vaatimaan. Työ on ajateltu viiden tehtäväksi, ja sitä tekeekin kahdeksan. Kolme olisi voinut tehdä jotain muuta, ehkä fiksumpaa, Suomala kuvailee.

Toiset piilokulut liittyvät yrityksen käytäntöihin, eli laskeeko yritys vakavissaan kulujaan vai ei.

– Jos sukat ovat kateissa, on helppo kurkata sängyn alle ja löytää ne sieltä. Mutta jos ei edes sitä viitsi tehdä, niin eiväthän ne löydy.

Tällä hetkellä moni yritys on tilanteessa, jossa pienikin taloudellinen etu halutaan ottaa. Siksi Kiinakin kiinnostaa, vaikka esimerkiksi kova palkkakehitys ja piilokulut ovatkin tiedossa.

Huono mittari hämää laskimen Aina ei ole kysymys kustannuksista.

– Suomalainen koneenrakennusyri-

tys voi olla myös pyrkimässä uuteen markkinaan tai hakemassa osaamista, jota ei valitettavasti aina löydy Suomesta tai Euroopasta, Suomala sanoo.

Suomalaa harmittaa, että keskustelu ulkoistamisesta jää liian usein pelkkiin kustannuksiin.

– Yrityksissä on valitettavasti ollut huonoa eli liian yksipuolista oman suorituksen mittaamista. Esimerkiksi voidaan mitata, kuinka paljon hankinnoista viedään halpamaihin, jolloin mitattava alkaa toimia mittarin mukaan. Se voi johtaa väärään strategiaan, jos seurauksia ei ole pohdittu tarkkaan.

Tyhmistä mittareista kärsii koko yritys. Jos väärä mittari vie Kiinaan ja rysäyttää koko yrityksen nurin, harmittaa. Siksi pitäisikin uskaltaa käyttää tervettä järkeä.

– Liika kunnioitus vallitsevia rakenteita kohtaan, joihin mittaaminenkin kuuluu, pitää kyseenalaistaa. Myös ylimmän johdon pitäisi pystyä myöntämään virheensä.

Suomalainen osaa jo Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark on saanut hyvää tuntumaa toimintatapoihin Kiinan ja koko Aasian markkinoilla johdettuaan nosturiyhtiötä nyt vuoden Singaporesta käsin. Hän pitää piilokustannusten huomioon ottamista hyvin tärkeänä.

Lundmarkilta löytyy suoralta kädeltä monta tekijää, jotka aiheuttavat piilokustannuksia: työturvallisuus, tuottavuus, logistiikka, laadunvalvonta, viranomaissäännöt.

– Esimerkiksi logistiikka pitäisi saada joustamaan tuotannon vaih-

SÄNGYN ALLA. Petri Suomalan mukaan yritykset eivät vaivaudu etsimään piilokustannuksiaan.

teluihin. Laadunvalvonnan kustannuksissa pitää ottaa huomioon, mitä seurauksia mahdollinen susilaadun tuottaminen aiheuttaa asiakkaalle ja omalle maineelle, Lundmark sanoo.

Ja jossain Aasian maissa lahjonnasta kieltäytyminen iskee tuottavuuteen, minkä Lundmark ja Konecranes ovat saaneet omakohtaisesti kokea.

Vaikka me suomalaiset pidämmekin itseämme toljailijoina maailmalla, bisneksen teossa pärjäämme jo kelpo lailla.

– En ole huomannut, että ratkaisuja olisi tehty kovinkaan perusteettomasti. Huonoja esimerkkejä on toki kaivettavissa, mutta kyllä suomalaiset yritykset pyrkivät panostamaan ennakkoanalyysiin, Petri Suomala sanoo. & HARRI JUNTTILA, KARI PELTONEN

| EC11-10E |

13.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

CX2000 – sulautetut teollisuus-PC:t moniydinprosessoreilla Suorituskykyiset, kestävät ja modulaarisesti laajennettavat DIN-kiskoasenteiset automaatiojärjestelmät

www.beckhoff.com/CX2000 Uudet moniydinprosessoreilla varustetut CX2000-sarjan sulautetut PC:t nostavat DIN-kiskoasenteisten järjestelmien tehokkuuden uudelle tasolle. CX-sarjan tuotteet ovat modulaarisina helposti laajennettavissa ja sovitettavissa eri sovellusten tarpeisiin.

Metallikoteloidut sulautetut-PC:t ovat saatavilla seuraavina versioina: CX2020 | 2. sukupolven Intel® Celeron® @1.4GHz, 1-ytiminen, passiivijäähdytteinen CX2030 | 2. sukupolven Intel® CoreTM i7 @1.5GHz, 2-ytiminen, passiivijäähdytteinen CX2040 | 2. sukupolven Intel® CoreTM i7 @2.1GHz, 4-ytiminen, aktiiivijäähdytteinen CX2000-sarjan perusyksiköt seuraavin ominaisuuksin: 1xDVI-I, 4xUSB ja 2xGbit Ethernet -liitännät Valinnaiset master/slave -väyläliitännät Modulaarinen PCI-Express -laajennusliityntä esim. 8 x Ethernet 1Gbit, 8 x sarjaliikenne ja 16 x USB 3.0 -liitynnöille Modulaarinen I/O-liityntä EtherCAT I/O-terminaalikorteille (IP20) Käyttölämpötila -25 .. +60 °C Beckhoff CX2000-sarjan sulautetut PC:t soveltuvat käytettäväksi esimerkiksi vaativissa logiikka- ja liikkeenohjaussovelluksissa TwinCAT® 2 ja TwinCAT® 3 -reaaliaikaohjausjärjestelmissä.

IPC I/O Motion Automation

www.beckhoff.fi

21

22 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.9.2013

Teema

Tuotantoverkot / Kiina

helpot ja halvat hommat kannattaa jättää muiden tehtäväksi. Omissa hoteissa on syytä pitää tuotekehitys ja muu korkeaa osaamista vaativa työ.

Nykyisin tuotekehityksen rooli korostuu entisestään. Enää ei kysytä, mikä on ”time to market” vaan mikä on ”time to profit”.

– Suomen rooli on olla aivokeskus. Meillä on tuotantolaitos Riihimäellä, jossa tutkitaan ja testataan.

T&k:n tehtävä on vyöryttää hurjaa vauhtia sellaisia teknisiä ratkaisuja, joiden avulla asiakkaan tuotteet ovat toteutettavissa tehokkaasti ja nopeasti ja vielä ketterästi, kertoo Sabriscanin Kokkonen.

Kokkonen korostaa, että tuotekehityksen ei pidä itse asiassa olla kiinnostunut asiakkaasta, vaan asiakkaan asiakkaasta. Mikä huolettaa esimerkiksi saksalaista asuntoautojen valmistajaa?

Suomessa pysyy myös FluidHousen ydinosaaminen. Yhtiöllä on tehdas Jyväskylässä, ja se on ollut mukana monissa erilaisissa rakennusprojekteissa, esimerkiksi Vuosaaren satamassa, Kuopion Kallan silloissa ja Joensuussa Pielisjoen yli parhaillaan rakennettavissa silloissa. Projektit pitävät tuotekehityksen pirteänä.

Suomesta käsin yhtiö myös rahoittaa ja kehittää Kiinan toimintojaan.

Sata lasissa rankkuutta päin Kiinalainen todellisuus poikkeaa niin paljon länsimaisesta, että kulttuurishokki on väistämätön.

Kiinaan meneminen täytyy valmistella erityisellä huolella. Toiminnan käynnistäminen voi kestää odotettua kauemmin, ja samalla erilaiset piilokustannukset alkavat syödä rahavaroja.

– Äkkiä voidaan tarvita yllättävän isoja rahoja, joten ei kannata ollenkaan lähteä pienillä pääomilla, sanoo Kyllönen.

Rahan lisäksi paikallinen yhteistyö- ja kontaktiverkosto on hyvin tärkeä.

Kokkonen sanoo, että Kiinaan ei voi mennä onnea onkimaan, koska silloin päätyy sinne tänne sinkoilevaksi saippuaksi. Asiakkaan ja tämän asiak-

Ison pomon vinkki ■ Nykyisin ei riitä lähtökohdaksi, että Kiinaan mennään tekemään halvemmalla alihankintaa. Kiinaan pyrkivien konepajayritysten pitäisi huolehtia siitä, että niillä on tuotesalkussaan oma innovaatio ja että ipr-asiat ovat kunnossa.

Markkinointikyvyssäkin on parantamista, jos ainoa markkinamateriaali on

luettelo työstökoneista ja osoite, josta voi pyytää tarjouksia.

– Pitää pystyä antamaan asiakkaalle arvolupaus eli kertoa, mitkä asiat asiakkaalla paranevat, jos se valitsee yrityksen tuotteen tai palvelun, Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark neuvoo. &

ANNA ARVOLUPAUS. Pekka Lundmarkin mukaan asiakkaalle täytyy kertoa mikä muuttuu hyväksi, kun hän valitsee meidän tuotteemme.

kaan huolet pitää olla kirkkaina mielessä.

– Liiketoimintasuunnitelma täytyy olla viimeistä piirtoa myöten tehty. Sen pitää sisältää tekniset yksityiskohdat, projektinhallinta, toimitusketjun hallinta ja taloudelliset seikat.

Hyvin tehdystä suunnitelmastakaan ei ole mitään iloa, jos se toteutetaan huonosti. Kysymys on tietysti Kiinan-toimintojen vetäjän valinnasta.

Kyllösen mukaan se on onnistumisen kannalta yksi tärkeimmistä päätöksistä, mutta myös seuraajakysymys on pidettävä mielessä koko ajan.

Tuotekehityksen ei pidä olla kiinnostunut asiakkaasta, vaan asiakkaan asiakkaasta.

– Meillä kävi onni, että löysimme alusta pitäen suomalaisen kaverin, joka on halunnut asua Kiinassa. Etänä näitä asioita ei voi tehdä, vaan jonkun on oltava paikan päällä varmistamassa, että asiat tapahtuvat.

Kokkonen on samaa mieltä. Kiinan vetäjä on valittava hyvin tarkkaan, koska jos hänellä ei ole sata lasissa ja ammattilaisen moraali, mistään ei tule mitään.

– Voi voi, siellä laitetaan kiinalaiset projekti-ihmiset hommiin ja vietetään semmoista elämää...

Huojutaan vaan palmujen alla. Ammattilaisuus on usein todella kaukana siitä touhusta.

Samoin yrityksen johdon on sitouduttava. Jos Kiinan-projektissa on yksikin särö, on turha syyttää kiinalaisia siitä, että toiminnan laatu on mitä on.

– Ne ovat pitkiä ja rankkoja viikkoja. Yötä myöten hoidetaan projekteja ja valvotaan, että laatua syntyy. Ei se mikään eldorado ole, eikä minulla ole mikään hinku päästä sinne, säännöllisesti Kiinassa asiakashankkeiden vuoksi matkustava Kokkonen sanoo. &

13.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

23

Raportti

Siemens etsii itseään Saksalaisjätti tietää itsekin, että sen pitäisi olla nopeampi ja ketterämpi.

Teksti HELENA RAUNIO Kuvat MARISSA TAMMISALO

T TUOTTAVUUS NOUSUUN. Toimitusjohtaja Janne Öhman kasvattaa tuottavuutta Suomen Siemensillä.

ulosvaroitus, tilausten viivästymiset ja katkokset... Saksalaista jättiyritys Siemensiä koskevien huonojen uutisten lista on pitkä.

Saksalaislehdet ovat pitkin kesää analysoineet maan suurimpiin kuuluvan teollisuusyrityksen kriisin syitä.

Vaikka megatrendeihin pohjaavaa strategiaa ja liiketoiminnan keskittämistä neljälle sektorille on kiitetty, siihen liittyviä päätöksiä on myös kritisoitu kovasti. Esimerkiksi infrastruktuuriin liittyvien toimialojen niputtaminen, vihreä energiatuotanto ja jäykkäliikkeisyys ovat suurennuslasin alla.

Myöskään kannattavuutta ei ole hidasliikkeisessä organisaatiossa parannettu riittävästi.

Niinpä pääjohtaja Peter Löscher vaihdettiin Joe Kaeseriin.

Konserni ei ole jäänyt tuleen makaamaan vaan on käynnistänyt kuuden miljardin euron kustannuskuurin. Pörssikurssi ei enää laske, vaan se on noussut vuodessa 16 prosenttia. Talouden sukellus on ehkä jo päättynyt.

– Siemensillä on liian raskas kustannusrakenne,

Ä

24 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.9.2013

Raportti sanoo Suomen Siemensin keväällä aloittanut toimitusjohtaja Janne Öhman.

Jo käynnissä olevan ohjelman tavoitteena on keventää prosesseja, yksinkertaistaa asioita ja vähentää byrokratiaa. Näin saadaan kilpailukykyä ja pidetään keskeiset alat iskussa.

Talouskriisi lisää reagoinnin tarvetta, sillä markkinakasvu ei peitä rakenteellisia ongelmia. Öhman korostaa, että reagoimattomuus kostautuu.

Ei millään juustohÜylällä Kuuden miljardin säästÜohjelma on ainutlaatuinen Siemensin historiassa. Viiden kohdan ohjelmalla karsitaan rÜnsyjä, joihin kuului myÜs Nokialle 1,7 miljardilla eurolla myytävä NSN:n puolikas.

Väki vähenee vuoteen 2014 mennessä noin 10 000 hengellä. Siemens ulkoistaa, yhdistää ja tehostaa toimintoja. Millään juustohÜylällä ei pärjätä, Siemensissä uskotaan. Pelkästään teollisuussektorilta tyÜt vähenevät 5000 hengeltä.

YhtiÜ luopuu monista toiminnoistaan. Näitä ovat miljarditappion tuottanut aurinkoenergialiiketoi-

minta sekä vesiliiketoiminta. Yksittäisiä bisneksiä poistuu kokonaisina tai paloina.

Saksan Energiewende sai Siemensin jo luopumaan panostuksista ydinvoimaan. Sen sijaan yhtiÜ kehittää uusiutuvaan energiaan ja ympäristÜÜn perustuvia ratkaisuja.

Uuden pääjohtajan odotetaan kertovan lokakuussa tavoitteista tarkemmin.

Kustannusjahdin jälkeen mietitään kasvua. Janne Öhman ei hämmästyisi kansainvälisiä yritysostoja, joita yhtymä on tähänkin saakka tehnyt kymmeniä vuodessa.

Siemens ulkoistaa Suomessa Suomen Siemensillä on meneillään 36 henkeä koskevat yt-neuvottelut. – Haemme tehokkuutta sisäisiin toimintoihin. Sitä haimme myÜs muutolla vuokralle uuteen toimitaloon ja myymällä oman kiinteistÜn pois, Janne Öhman sanoo.

Siemensin imago on kärsinyt Suomessa kolahduksia. YhtiÜ on mukana viivästyneessä Olkiluoto kolmosessa sekä Helsingin metron tÜkkivässä au-

O Y

■Suomen Siemensin toimitusjohtaja 5.6. alkaen ■44-vuotias ■Siemensillä vuodesta 1993 erilaisissa asiantuntija-, myynti- ja johtotehtävissä

AUTOMAATIO

ALIHANKINTA

Tuotteet ja palvelut

Janne Ă–hman

M A R I N E - S Y S T E M S

tomatisointiprojektissa. Kummassakin hankkeessa osapuolet riitelevät. – Olemme vahvasti mukana metron asiakasrajapinnassa, mutta Olkiluodossa vähemmän, Öhman sanoo.

Olkiluodossa Siemens on Arevan johtamassa projektissa konsortiopartneri. Turbiinisaareke ja automaatiotoimitukset tulevat Saksasta. Automaattimetron vetovastuu on Ranskan Siemensillä.

KärsiikÜ Siemens siitä, että näitä isoja tyÜmaita vaivaavat monet ongelmat? – Imagomielessä kyllä.

Suomessa 650 hengen myyntiyhtiÜ on mukana teollisuudessa, energiasektorilla ja kaupunki-infrastruktuurissa kuten liikenteessä.

Helsingin metron modernisointi ja uusi Länsimetro ovat Helsingin seudun suuria infrastruktuurihankkeita. Länsimetron kanssa on sovittu tasasähkÜn syÜttÜasemien toimittamisesta.

Lähiaikoina Siemensiä tyÜllistävät myÜs tasasähkÜyhteys Estlink 2 Viroon, tuulivoima, Vantaan jätevoimala sekä teollisuuslaitosten automaatio ja tietoturva. &

DIGITAALISTA TIEDONKERĂ„YSTĂ„

A B

KONEPAJA JA INSINĂ–Ă–RITOIMISTO

– MetallialihankintatyÜt – Koneistamo – LevytyÜ ja hitsausosasto – Asennus- ja huoltotyÜt – Paisuvat Marine-S ilma-akselit

Varaa nyt ilmoituspaikkasi Suoramarkkinointi Mega Oy 0204 424 600

Puh. 010 229 4880 marine-systems@marine-systems.ďŹ www.marine-systems.ďŹ

ENERGIATEHOKKUUS

LASERTYĂ–STĂ–

HYDRAULIIKKA

LĂ„MPĂ–TEKNISET LAITTEET

P Y Y D Ă„ TA R J O U S erkki.kallio@lakeudenhydro.com

SEINÄJOKI Rajatie 46 60101 Seinäjoki Vaihde (06) 4125 100 Myynti (06) 4125 125

MAALAUSLAITTEET

SPRAYTEC MAALAUSLAITTEET MAALAUSLINJAT

HUOM

VAASA Silmukkatie 17 65101 Vaasa Vaihde (06) 3205 300 Myynti (06) 3205 325

ROBOTIIKKA

RISKIANALYYSIT

Luotettavuustekniikka ja riskienhallinta: 5 .RNHQXW ULVNLDVLDQWXQWLMD VXXQQLWWHOXSURMHNWHLKLQQH 5 3XROXHHWWRPDW RVDSXROHQ ULVNLDQDO\\VLW MlUMHVWHOPLOOH 5 &( VHUWLILRLQQLQ WXNL YDDWLPXNVHQPXNDLVXXV

5 5 5 5 PUH. 0207 851 900

Kattava valikoima -komponentteja varastossa.

www.lakeudenhydro.com

Teemme järjestelmille ja tuotteille:

WWW.SPRAYTEC.FI

!

/XRWHWWDYXXVDQDO\\VLW )0($ 5$0 /&& 5&0 5LVNLDQDO\\VLW +D]RS 6,/ /23$ 5LVNLWDVRW 3URVHVVL )0($ 2KMHOPRLWDYDW ODLWWHHW 07%) 6,/ (1 GRNXPHQWRLQWL <ULW\VNXUVVLW www.reliabilityacademy.ďŹ AL Safety Design, Yläportti 1 B, 02210 ESPOO tel: +358-9-884 3066, info@alsafety.com, www.alsafety.com

SUUNNITTELU

Varaa

Teollisuusrobottien määräaikaishuollot, korjaukset, ohjelmoinnit, koulutukset, sekä varaosat kaikille ABB:n roboteille.

SIMULOINTI-OHJELMISTOT

TYĂ&#x2013;KALUT

Teollisuuden lastuavat tyÜkalut, kääntÜterät ja tarvikkeet

tarjoaa sähkÜ-, tele-, turva-, prosessi-, automaatio-, koneenrakennus- ja laitossuunnittelupalveluja

Porilainen sähkÜinsinÜÜritoimisto

010 - 422 3390 www.kmj-engineering.fi

YhteyshenkilÜt: WRLPLWXVMRKWDMD .DUL .DOOLR NDUL NDOOLR#WVVJURXS ¿ ja markkinointipäällikkÜ Hannu LÜppÜnen, KDQQX ORSSRQHQ#WVVJURXS ¿

Hatanpään valtatie 20, 33100 Tampere Puh. 020 786 3500, Faksi (03) 254 6044 ZZZ WVVJURXS ¿ WVVR\#WVVJURXS ¿ HWXQLPL VXNXQLPL#WVVJURXS ¿

0204 424 600

Lehmuspolku 3, 05200 Rajamäki, Puh. 050 558 6639, www.arobot.fi

TSS GROUP OY

r 9HUNRVWRODVNHQWD r 6XXQQLWWHOXSDOYHOXW r 0LWWDXVMÂżUMHVWHOPÂżW r /ÂżPSĂ&#x2018;NXYDXV

paikkasi

A-Robot Service Oy

ANSYS FEM ja CFD simulointiohjelmistot edrmedeso.com

Seco Tools Oy Puh. (09) 2511 7200

13.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

Perjantai PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN

E

MYYRÄTEORIA KIIHOTTAA kehnon itsetuntomme herkimpiä nipukoita. On helppo uskotella itselleen, että asiat ovat, miltä ne näyttävät.

Bisneksessä ja elämässä menestyneet kuitenkin tietävät, että perusteellisemman paneutumisen jälkeen asiat eivät aina näytäkään siltä, miltä ensiksi näyttivät. Sanon niin kuin journalistit: faktat pilaavat hyvän jutun.

Myyräteoriassa on ainakin kolme heikkoa kohtaa: 1. Elopin onnistuminen olisi vaatinut

sitä, että Nokian hallituksen jäsenet olisivat olleet täysiä puusilmiä. Se on epätodennäköistä.

2. Jos näin olisi kuitenkin ollut, Nokian toimivasta johdosta olisi noussut esiin ihmisiä, jotka olisivat kannelleet tahallisesta vahingonteosta hallitukselle. Jos hallitus ei olisi kuunnellut, yhtiön tulevaisuudesta huolestunut oppositio olisi tuonut asian julkisuuteen.

3. Hyvän bisneksen tuhoaminen valtausta varten on hullu strategia. Edes Steve Ballmer ei ole niin tyhmä, että yrittäisi sellaista.

MICROSOFTIN MARKKINA-ARVO on 260 miljardia dollaria, ja sillä on noin 80 miljardin kassa.

Oletetaanpa, ettei Ballmer ole idiootti eikä Elop maailmanhistorian surkein pomo. Kaverukset luottavat Windows Phonen mahdollisuuksiin, koska käyttäjät pitävät siitä, ja koska redmondilaisilla on enemmän pelimerkkejä kuin keilaniemeläisillä. Tällaisessa tilanteessa olisi ollut suorastaan outoa, jos Elop jäisi töihin Nokiaan, joka ei enää usko WP-kännyköihin.

Suomalaisten poliitikkojen ja nettikirjoittajien mielestä Microsoft maksaa liian vähän. Sijoittajat olivat eri mieltä, mutta saattavathan ne olla väärässä ja kadunmies oikeassa.

Jorma Nokian loi ja Jorma sen mokasi, jos joku.

Veijo tarinoi myös Facebookissa facebook.com/perusveijo

3 KYSYMYSTÄ

Kaikkmän nsin meillä oli Talkmän. Sitten tuli Citymän ja nyt Kaikkmän.

Enää kenenkään ei tarvitse surra sitä, miten yksi jätti vääristää infran, koulutuksen, verot ja lakien säätämisen. Eipä kasva kuntien eriarvoisuus, eivätkä turpoa ansaitsemattomat optiovoitot.

Ja vihdoinkin, vihdoinkin köyhyys vähenee, kun tuloerojen kasvu hidastuu tai jopa kääntyy miinusmerkkiseksi. Tarkoitan suhteellista köyhyyttä, joka niin kurjisti Suomea nousun kultaisina vuosina.

Nokian tragediassa riittäisi myös ilon aiheita, mutta mitä tekeekään katajainen kansa: Marinoimme sielujamme itsesäälissä ja syytämme Nokian johtajia siitä, etteivät ne tajunneet sitä, minkä kaikki muut tajusivat. Mitä persumpi ihminen, sitä kirkkaammin se näki, että Stephen Elop on Microsoftin myyrä.

25

Onneksi rahan vapaassa maailmassa kuka tahansa voi nokittaa Microsoftin tarjouksen.

Jospa Juha Sipilä ja Timo Soini vielä puhuvat Solidiumin, Varman ja Ilmarisen ympäri? Panette pöytään kymmenen miljardia, niin kännykät ovat meidän.

TOTTA KAI Nokian romahdus on eeppinen epäonnistuminen, sarja mokia vailla vertaa. Kyllä oli kivaa olla global champion ja ruotsalaisia etevämpi edes jossakin.

Mutta Stephen Elop on tässä tarinassa pieni nilkki Jorma Ollilaan verrattuna.

Jorma Nokian loi ja Jorma sen mokasi, jos joku. Ilman Ollilaa Suomi olisi kuitenkin köyhempi ja tylsempi paikka kuin se nyt on.

Sohvilta on helppo huudella, mutta menkääpä johtamaan firmaa, jossa työskentelee 130 000 ihmistä.

Luopuminen on usein tärkeämpi päätös kuin uuden aloittaminen.

Myymällä kännykät Nokia katkaisi kierteen, joka uhkasi tuhota koko konsernin. Ja ostamalla halvalla Siemensin ulos NSN:stä Nokia sai toiminnalleen tanakan pohjan.

Indestructible Nokia ei sitten tehnytkään konkurssia. Ai että rahat pitää jakaa osakkeenomistajille, koska johdolla ei ole ideoita?

Kysykää kuitenkin ensin Nokian insseiltä, onko niillä ideoita. &

1. Nokian kausi maailman suurimpana matkapuhelinten valmistajana kesti vuodesta 1998 vuoteen 2011. Mikä oli ennen Nokiaa maailman suurin matkapuhelinten valmistaja? a) japanilainen Sharp b) amerikkalainen Motorola c) japanilainen NTC d) ruotsalainen Ericsson 2. Nokian 2110-puhelimessa vuonna 1994 ensimmäistä kertaa esitelty Nokia Tune -soittoääni on soinut maailmassa miljardeja kertoja. Mikä sävellys on pimputuksen lähtökohta? a) Jean Sibeliuksen pianokappale Kuusi b) amerikkalaisen Irving Berlinin iskelmä Puttin’ on the Ritz c) espanjalaisen Francisco Tárregan kitarasävellys Grande Valse d) italialaisen Tomaso Albinonin d-duurikonsertto numero 3 3. Nokian matkapuhelintaipaleen alkuaikoina yhtiön Båtvikin kartanossa pidettiin railakkaita juhlia.

Kerran huomattiin, että illallispöydässä istui epäonnen luku eli 13 ihmistä. Kuinka ongelma ratkaistiin? a) pääjohtaja Kari Kairamon autonkuljettaja soitettiin mukaan illallisille b) Kairamo määräsi Simo Vuorilehdon poistumaan tilaisuudesta c) yhteen pöytään istutettiin huoneen nurkassa ollut täytetty susi, jolle myös tarjoiltiin d) vedettiin pitkää tikkua ja hävinneelle katettiin oma pöytä muista erillään

Oikeat vastaukset sivulla 12

PÄHKINÄ

Kakunleikkaaja Ä Matematiikkaluokan tähdet Jyrki ja Maija ovat herkkusuita, jotka rakastavat kakkua. Mestarileipuri Sami on loihtinut kaksi erinomaista mutta erilaista kakkua, ja Jyrki on miettinyt ovelan tavan jakaa kakut Maijan kanssa.

Jyrki on kakunleikkaaja. Hän leikkaa ensimmäisen kakun kahteen osaan, jotka voivat olla yhtäsuuria tai erikokoisia.

Maija saa päättää, kumpi pääsee ensimmäisenä valitsemaan kakunpalan. Jos Maija valitsee ensimmäisenä, hän ottaa paloista suuremman. Jos hän päättää valita toisena, hän olettaa Jyrkin valitsevan paloista suuremman, mutta silloin hän saa oikeuden valita ensimmäisenä palan toisesta kakusta.

Seuraavaksi Jyrki leikkaa toisen kakun kahteen osaan, joista toinen voi olla vaikka kuinka pieni.

Jos oletetaan, että kumpikin haluaa mahdollisimman paljon kakkua, millainen strategia on Jyrkille kaikkein edullisin? Miten hänen kannattaa kakut leikata? & Oikea vastaus sivulla 12

26 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.9.2013

Perjantai W W W. T E K TA L . F I

NICOLAS LANNUZEL

OMG

Likainen salaisuus korkealla Ä Maailman korkeimman rakennuksen Burj Khalifan ennätyskorkeudesta 244 metriä on turhaa, käyttämätöntä tilaa. Rakennuksesta 29 prosenttia on siis pelkkää korkeuden tavoittelua korkeuden vuoksi.

Käyttämätön, 244 metriä korkea osa olisi Euroopan 11. korkein rakennus.

1999 valmistunut Burj al Arab pistää vieläkin paremmaksi. Sen 321 metrin korkeudesta 39 prosenttia on käyttämätöntä tilaa. 198 metriä on rakennettu vain näön vuoksi.

Ilmiö ei toki rajoitu vain arabimaihin. New Yorkiin 2009 valmistunut Bank of American pilvenpiirtäjä on 366 metriä korkea. Korkeudesta 235 metriä on hyötykäytössä, loppu 131 on korkeusturhaketta. &

TEKNIIKKA&TALOUS 9.9.

www.tektal.fi/p/1 W W W. T E K TA L . F I

TROY ALEXANDER

KLIKKLIKKLIKKLIK

Pieni ihme Perun viidakossa Ä Amazonin sademetsästä Perusta löytynyt pieni muodostelma kiusaa hyönteistutkijoita ja -harrastajia eri puolilla maailmaa, kertoo New Scientist. Todennäköisesti jonkin selkärangattoman tuottama seittimuodostelma on halkaisijaltaan noin kaksisenttinen.

Muodostelman löytäjä Troy Alexander postasi kuvan siitä Facebookiin ja Redditiin kysellen, tietäisikö kukaan, mikä se mahtaa olla. Kukaan ei vielä ole osannut sanoa, mikä rakennelma on kyseessä. &

www.tektal.fi/p/2 W W W. T E K TA L . F I

Microsoft teki 5,5 miljardin virheen Nokiaostossa www.tektal.fi/p/3

1993

VEIJON MAAILMA

VTT saneeraa rakennusosastoa Ä

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen saneeraus osuu kipeimmin rakennus- ja yhdyskuntatekniikan laboratorioihin.

Mikäli yt-neuvotteluissa esille tulleista luvuista pidetään loppuun saakka kiinni, tietää prosessi lopputiliä noin 50 rakennusosaston tutkijalle.

VTT:llä arvellaan, että muiden osastoiden tutkijat saavat jäädä pääosin rauhaan. Itse tutkimustyö vaikeutuu kyllä, koska avustavaa henkilökuntaa leikataan joka puolella.

VTT:llä on henkilökuntaa kaikkiaan noin 2 600 henkeä. &

Palsta paljastaa paikkoja, jonne kannattaa mennä.

Kerro oma tarinasi kuvien kera tektal@talentum.fi

Teksti ja kuva HEIKKI SILJAMÄKI

Ällistyttävät putoukset VESIPUTOUKSET / Pauhu on käsittämätön. Vesi putoaa jyrkänteeltä noin 80 metriä alaspäin – ja kastelee ylätasanteella näkymää ällistelevän turistin läpimäräksi. Ääntä pitää korottaa.

Paikalliset kutsuvat putousta Paholaisen kurkuksi, Garganta del Diablo. Se on komein yksittäinen putous Iguassun kansallispuiston 275:stä vesiputouksesta.

Iguassun putoukset sijaitsevat samannimisen joen varrella Argentiinan ja Brasilian rajalla.

Putoukset on nimetty yhdeksi maailman seitsemästä uudesta ihmeestä, eikä syyttä. Kokemus on unohtumaton. Poor Niagara, kerrotaan Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Rooseveltin vaimon Eleanorin huoahtaneen paikan nähtyään.

Suomalaisittain putousten ohella kiinnostavaa on kansallispuiston subtrooppinen luonto, jonka kasvien ja erilaisten lintulajien loistossa riittää ihmeteltävää. Oma lukunsa ovat joka puolella parveilevat nenäkar-

Etäisyydet Etelä-Amerikassa ovat pitkiä. Esimerkiksi Buenos Airesista Iguassun putouksille on matkaa toistatuhatta kilometriä, joten järkevin vaihtoehto siirtymiseen on maan sisäinen lento. Reissua tuskin katuu. &

Iguassun putoukset ■ Kenelle: Kaikille alueella matkaaville pakollinen kohde.

ISO KANSALLISPUISTO. Iguassuun tutustumiseen kannattaa varata ainakin kaksi päivää.

hut, jotka ruokittaessa voivat muuttua aggresiivisiksi.

Iguassun kansallispuistoa pääsee katsomaan sekä Argentiinan että Brasilian puolelta.

Alueella kulkee aidattuja reittejä, joista putouksia pääsee katselemaan sekä ylä- että alatasol-

ta. Pidempiä siirtymiä varten kansallispuistossa on myös sisäinen junarata.

Majoittautua voi läheisiin, putousturismista eläviin Puerto Iguazun (Argentiina) tai Foz do Iguazun (Brasilia) pikkukaupunkeihin.

■ Mitä maksaa: Sisäänpääsy puistoon Argentiinan puolelta reilut 20 euroa.

FIILIS

HINTA

13.9.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

Teknologiakasvajat 2013 Ketkä ovat suurimmat kasvajat?

Onko yrityksenne listalla?

Tekniikka&Talous on valinnut Suomen parhaat teknologiaalan kasvuyhtiöt. Ne esitellään 4. lokakuuta ilmestyvässä teemanumerossa.

Tekniikka&Talouden Kasvuyritys 2013 -tapahtumassa 8. lokakuuta näiden yritysten joukosta valitaan Teknologiakasvaja 2013.

Paikkoja rajoitettu määrä! Katso ohjelma ja ilmoittaudu: talentumevents.fi/kasvuyritys2013

tekniikkatalous.fi

27

28

TARRAT JOTKA PYSYVÄT! BMP51

Tarrat ja tulostimet teollisuuden ja kaupan vaativiin sovelluksiin.

EPIC®-moninapapistoliittimet - liitä saatavuus järkevään hintaan

www.sks.fi

13.9.2013

ASIANTUNTIJA p. (09) 350 5530

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI JAMES HARDY

HYÖDYKEPÖRSSI

LME käteis USD/tonni

Rautamalmin hinta nousussa

+0,2% —3,0% 1 vko

1 kk

2 200 2 000 1 800 1 600

MARKKINOILLA / Rautamal- sadassa dollarissa viime vuoden min hinta on ollut loivassa nousussa heinäkuusta lähtien. Syyskuun alkupuolella hinta oli vajaat 140 dollaria tonnilta.

Hinta on vahvasti kytköksissä rautamalmin tärkeimmän jalosteen, teräksen, hintaan ja kysyntään.

Hinnan nousun takana ovat Kiinan terästeollisuuden huvenneet varastot. Yleensä tehtailla on raaka-ainetta varastossa 30–40 päivän tuotantoa varten, mutta kesällä varastot hupenivat monin paikoin kahtakymmentä päivää vastaavaksi. Kun ostajat lähtevät liikkeelle, hinta tyypillisesti nousee äkillisesti ja sen jälkeen korjautuu hieman alaspäin.

Osa analyytikoista ennustaa hinnan putoavan alle sadan dollarin vielä tämän vuoden aikana.

Kaikki eivät jyrkkään laskuun usko.

– En pidä näin voimakasta hinnanlaskua nyt todennäköisenä. Mikään markkinoilla ei viittaa siihen, Ruukki Metalsin tuotannosta vastaava johtaja Sakari Kallo sanoo.

Edellisen kerran hinta kävi alle

Alumiini

syyskuussa.

Syys–lokakuu on ollut Kiinan terästeollisuudessa yleensä hiljaisempaa aikaa. Viime syksynä rautamalmivarastot olivat monilla terästuottajilla erityisen suuret, mikä piti kysynnän matalana. Kiina käyttää maailman teräksestä 60 prosenttia.

Euroopassa kysyntä on edelleen hiljaista eurokriisin jäljiltä. Venäjä käytti viime vuonna suurimpana yksittäisenä maana 17 prosenttia Euroopan rautamalmista.

Pidemmällä aikavälillä rautamalmin hinnan oletetaan kuitenkin laskevan. Taustalla on Kiina, jossa voimakkain talouskasvun ja raken-

Kiinan terästeollisuuden varastot hupenivat kesällä. tamisen vaihe on menossa ohi.

– Lisäksi kaivosten tuotantokapasiteetti suurimmissa tuottajamaissa, Australiassa ja Brasiliassa, on kasvamassa, Kallo sanoo. & SOFIA VIRTANEN

@talentum.fi

huhti touko kesä

Kupari

LME käteis USD/tonni

heinä elo

+0,2% +0,1% 1 vko

1 kk

9 000 8 000 7 000 6 000

JÄTTILÄINEN. Kiina on maailman suurin teräksen käyttäjä.

Raakaöljy —0,5% +5,1% Brent ICE USD/tynnyri

1 vko

1 kk

Sinkki

LME käteis USD/tonni

—1,2% —3,1% 1 vko

Raaka-aineet

120

2 200

Muutos %

1 vko

110

2 000

100

1 800

Kulta Lyijy Nikkeli Tina Puuvilla Maissi Soija Sokeri Vehnä

—0,4 —0,8 +0,3 +9,8 +1,6 —3,8 —0,1 +4,1 —1,9

90

Sähkö

HELYR-2014 EUR/MWh

heinä elo

syys

1 600 huhti touko kesä

+1,5% +2,4% 1 vko

1 kk

1 kk

50

Teräs

LME käteis USD/tonni

heinä elo

syys

+6,7% +23,1% 1 vko

1 kk

300

45

200

40

100

35 huhti touko kesä

heinä elo

syys

heinä elo

2 400

130

huhti touko kesä

huhti touko kesä

0 huhti touko kesä

heinä elo

+6,2 —0,8 —4,4 +4,7 —6,1 +2,3 +14,7 +0,2 +1,2

syys

Lähteet: Vattenfall, Factset. Kulta, lyijy, nikkeli ja tina London Metal Exchange, hinnat käteishintoja, USD/tonni, paitsi kulta USD/troy-unssi.

Maissi, soija ja vehnä USD/busheli, Chicago Board of Trade, seuraava futuuri. Puuvilla #2 ja sokeri #11 NYF, USD/naula.

Lyhenteet: troy-unssi=31,1 grammaa, naula (pauna)=453,6 grammaa, tynnyri=159 litraa, busheli=35,24 litraa.

Jari Parantainen Tuotepäällikön pelastuspakkaus Perinteinen myyntityö on käymässä liian kalliiksi ja on muutoksen kourissa. Tuotepäällikön pelastuspakkaus kertoo, kuinka otat haltuusi tuotehallinnan neljä tärkeintä vaihetta. Ne ovat tuotestrategia, tiedustelutoiminta, tuotteistaminen ja kanavamarkkinointi. ”Tuotepäällikön pelastuspakkaus on herättävä. Kirjassa on osuvia toimintamalleja ja onnistuneita esimerkkejä.

Se keskittyy olennaiseen!”

– Jani A. Mäkelä, tuotepäällikkö, Tallink Silja Oy ”Sain tästä kirjasta monta konkreettista ideaa sekä oman työni että yhtiömme bisneksen kehittämiseen.

Ajoittain teksti oli niin hauskaa, että hörähtelin ääneen sitä lukiessani.”

– Markku Prättälä, tuote- ja tehdaspäällikkö, Tulikivi Oyj

»

syys

1 kk

Tuotepäällikkö – oletko juoksupoika vai johtaja?

Ilm. syyskuu 2013, 210 sivua, sh. 69 €

»

Tilaa kirjatilaus@talentum.fi 020 442 4100

syys

Talentumshop.fi