Tekniikka&Talous 33/2013

Startup Tespack pakkaa reppuun sähköä UUTISET 7 Geeneissä piilee aarre UUTISET 6

33

18.10.2013 113 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

AITOJA INSINÖÖRIUUTISIA VUODESTA 1961

Metso räjäyttää biohiilen

Sähköbussiin sataa sisään REPORTAASI 16

UU UTI TISE S T3

Talvivaaran sulkeminen kestäisi vuosia

Telakoiden oljenkorsi on Korea

UUTISET 8

Ivalossa autoille on aina luonnonlunta Veijo Miettinen Vaimon uusi unilääke PERJANTAI 21

UUTISET 4

REPORTAASI 19

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 18.10.2013

Uutiset

TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Heikki Siljamäki @talentum.fi 040 342 4262 TILAAJAPALVELU tilpal@talentum.fi 020 442 4100

Mika Hämäläinen @talentum.fi 040 342 4303

Metso teki biohiilessä tä ENERGIA / Metso on tehnyt merkittävän suunnanmuutoksen biohiilen kehitystyössä. Sitä kehitetään kivihiilen korvaajaksi.

Yhtiö on luopunut torrefioinnista ja tuo markkinoille nyt höyryräjäytykseen perustuvaa tekniikkaa.

Alun perin tavoitteena oli kehittää ruotsalaisen Bio Energy Development North -yhtiön kanssa puun paahtamista eli torrefiointia teolliseen mittakaavaan.

Höyryräjäytyksessä voidaan käyttää hyväksi selluteknologiaa, joka modifioidaan biohiilen valmistukseen. Torrefioinnin kehittämisessä on myös enemmän kilpailua.

Höyry muuttaa biomassaa Höyryräjäytyksessä biomassa höyrytetään 15–20 barin paineessa, jolloin höyry muuttaa materiaalin koostumusta. Painekäsittelyn jälkeen biohiili puhalletaan paineettomaan säiliöön sen alla olevan venttiilin kautta, jolloin rakenne rikkoutuu höyryn paisuessa.

Torrefioinnissa puolestaan biomassasta poistetaan vesi. Reaktio tapahtuu hapettomassa tilassa 240 asteen lämpötilassa, jossa biomassan kuiduista tulee helposti hajoavia. Tämän jälkeen raaka-aine voidaan puristaa briketeiksi tai pelleteiksi.

– Saamme höyryräjäytyksellä aikaan biohiiltä, josta tehdyt pelletit ovat lujuudeltaan ja kosteudenkestoltaan jopa parempia kuin torre-fioidut, kertoo teknologiajohtaja Jussi Mäntyniemi Metsosta.

Selluteollisuuden laitekanta helpottaa tekniikan nopeaa kaupallistamista. Käyttökelpoista teknologiaa ovat esimerkiksi kasveista valmistettavan sellun reaktorit.

Sovellus on valmis kaupalliseen

MIKTECH

Torrefiointi vaihtui selluteknologiaa hyödyntävään höyryräjäytykseen

Biohiili ■ Kestävä polttoaine, jolla fossiilinen hiili voidaan korvata voimantuotannossa ja kaasutusprosesseissa.

■ Torrefiointi on biomassan, kuten puun, paahtamista hapettomissa olosuhteissa 220— 300 celsius-asteessa.

■ Biohiilen energiasisältö on 5—6-kertainen verrattuna puuhakkeeseen ja 1,5-kertainen verrattuna puupelletteihin.

■ Biohiiltä on helppo varastoida, käsitellä, kuljettaa ja murskata.

Sitä voidaan polttaa kuin hiiltä.

tuotantoon. Kiinnostusta on muun muassa Pohjoismaissa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa.

– Potentiaalisia ostajia ovat metsäyhtiöt, joilla on raaka-ainetta, sekä ylipäätään kaikki, jotka bio-

ANNAMARI TOLONEN

Areva kiinnostui Suomen biomassasta ■

KASVUA. Hervé Chauvin johtaa Arevan uusiutuvan energian liiketoimintaa.

Ranskalainen Areva tuo lähiaikoina markkinoille ensimmäisen kaupallisen ratkaisun biohiilen tuotantoon.

Laitos pystyy tuottamaan teollisesti 40 000 tonnia torrefioitua biomassaa joko puusta tai bagassista. Yhtiö on kiinnostunut myös suomalaisesta biomassasta.

– Prototyypin testaus on loppuvaiheessa. Mittakaavaltaan se on puolet lopullisesta koosta, kertoo Suomessa vieraillut johtaja Hervé Chauvin Arevasta.

Yhtiö kasvattaa uusiutuvien energioiden osuutta liikevaihdostaan. Se oli viime vuonna lähes 600 miljoonaa euroa.

Täyden mittakaavan yksiköt tuottavat viisi tonnia biohiiltä tunnissa. Arevan teknologialla puusta poistetaan kosteus niin, että 95 prosenttia sen energiasisällöstä säilyy.

– Biohiilen rinnakkaispoltto on helpoin ja halvin tapa siirtyä vähitellen kivihiilestä biomassaan. &

massaa hyödyntävät, Mäntyniemi kertoo.

Kaupallisen kokoluokan laitos, jonka vuosituotanto on 200 000 tonnia, saattaisi maksaa 60–70 miljoonaa euroa. Hintaan vaikuttaa se, mistä toimituslaajuudesta puhutaan ja minne se rakennetaan.

– Oleellinen asia on se, voidaanko biohiilen valmistaminen integroida johonkin nykyiseen sellutehtaaseen tai voimalaan.

Biohiililaitos Ristiinaan Vaikka Metso luopuu torrefioinnista, puun paahtamiseen perustuva biohiilen valmistus etenee muualla maassa.

Mikkelin seudulla Biosaimaaklusterin tavoitteena on rakentaa vuonna 2016 Ristiinaan 200 000 tonnia vuodessa tuottava biohiililaitos.

Osana tätä kokonaisuutta on käynnissä 1,5 miljoonan euron pilotointihanke.

Etelä-Savon Energian tontille Pursialan voimalaitokselle nouseva pilottilaitos käynnistyy ensi

Biohiili tarvitsisi tukea, jota Suomessa ei ole. vuoden alkupuolella. Tavoitteena on saada lisää tietoa investointipäätösten tueksi.

– Pilottilaitoksessa on koko tuotantoprosessi hakkeen kuivauksesta torrefiointiin ja pelletöintiin, kertoo kehityspäällikkö Mika Muinonen innovaatio- ja teknologiakeskus Miktechistä.

Ristiinaan Pellosniemen alueelle on suunniteltu biologistiikkakeskusta ja biohiilitehdasta. Nykyisel-

Tässä lehdessä Castle Consulting / 24 Fastems / 7 Metso / 2 Nokia / 3 Lufthansa / 10 Rautaruukki / 5 Supercell / 4 Tesp

VIIKON TIETO

Rakentaminen hiipuu Uusien vapaarahoitteisten asuntojen määrä

23 000

22 400

2011

2012

20 000

19 500

2013

2014

yskäännöksen Metson höyryräjäytyksessä biomassa höyrytetään paineen avulla 15—20 barissa.

Painekäsittelyn jälkeen valmis biohiili puhalletaan paineettomaan säiliöön sen alla olevan venttiilin kautta.

Biomassan esilämmityssiilo

Pudotusputki Reaktorin käyttölaitteet

METSO

Reaktori

Biomassan puskulinja höyryn talteenottolaitteineen

Nurmeksen kaupunki suunnittelee puolestaan yhdessä Feedstock Optimum -yhtiön kanssa noin 35 000 tonnia puuhiiltä ja 30 000 tonnia pyrolyysiöljyä tuottavan laitoksen rakentamista.

Pilottilaitos valmistuu tämän

Tuoreimmat verkossa

www.tektal.fi

Applen Cook oli ehdolla Nokian johtoon

Höyrytetyn biomassan pudotusputki

vuoden loppuun mennessä Kouvolan seudun ammattiopiston tutkimuskeskukseen Anjalaan.

– Pilotointi kestää puoli vuotta, jotta voimme varmistua laitteiston toimivuudesta, kertoo FSO:n hallituksen puheenjohtaja Sirkku Seila.

FSO-biohiili on kotimainen innovaatio, joka perustuu hitaaseen pyrolyysiin. Teknologiaa on kehitetty yhteistyössä Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen kanssa.

Ensimmäisen tuotannollisen laitoksen rakentaminen alkaa loppukesästä 2014. Noin 30 miljoonaa euroa maksava laitos valmistunee vuoden 2015 aikana.

Biohiilen jatkojalosteita voidaan käyttää esimerkiksi lääketarkoituksiin, vesien puhdistamiseen ja lannoitteena.

Helsingin Energia testaa Helsingin Energia aikoo kokeilla voimalaitoksillaan paahtopellettiä sekä höyrypellettiä kivihiilen korvaajana.

Yhtiön vaihtoehtoina on joko rakentaa uusi voimalaitos Vuosaa-

6,8 GW

biomassakapasiteettia asennetaan vuosittain 2011—2015.

(IEA:N ARVIO)

reen tai korvata Hanasaaressa ja Salmisaaressa 40 prosenttia kivihiilestä biomassalla vuoteen 2020 mennessä.

– Tämä tarkoittaa vuosittain noin kolmea tewattituntia biomassaa, laskee asiantuntija Kiira Happonen Helsingin Energiasta.

Pelleteillä tuotetaan molemmissa voimalaitoksessa 5–7 prosenttia energiasta vuonna 2015. Parhaillaan jatkuvat polttokokeet teollisuuspelleteillä. &

ack / 7 Test World / 19 Tieto / 6 TSC / 5 Uponor / 6 Veolia / 16

APPLE

NOKIA / Jorma Ollila kertoo

Biomassan syöttöruuvi

FSO-biohiiltä Nurmekseen

3

Elop ja Kallasvuo olivat kakkosvaihtoehtoja

Biohiiltä toisella tavalla

lään alueella sijaitsee UPM:n Pelloksen vaneritehdas.

Pilottihankkeessa testataan Ristiinan suunniteltua raaka-ainepohjaa. Noin 35 miljoonaa euron maksavan laitoksen käynnistyminen on mahdollista vuonna 2016.

Tuotettavat biohiilipelletit viedään kivihiilen käyttäjille testeihin.

Lisäksi käyttökohteita on esimerkiksi biokomposiiteissa.

Investoinnin toteutumista saattavat hidastaa kivihiilen ja päästöoikeuksien alhaiset hinnat.

Biohiili tarvitsisi tukea, jota Suomessa ei ole. Saattaakin olla kannattavampaa viedä pelletit Keski-Eurooppaan, jossa on enemmän maksukykyä.

LÄHDE: RAKENNUSTEOLLISUUS

18.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

HELENA RAUNIO

@talentum.fi

torstaina julkaistussa elämäkerrassaan uutta tietoa Nokian toimitusjohtajavalinnoista. Stephen Elop ei ollut Ollilan ykkösehdokas Olli-Pekka Kallasvuon seuraajaksi.

Ollila tapasi kesällä 2010 Yhdysvalloissa viisi Nokian ulkopuolista kandidaattia, joista jäljelle jäi kaksi varteenotettavaa ehdokasta.

– Ykkösehdokkaakseni nousi amerikkalaisen tunnetun teknologiayrityksen kakkosmies. Hän oli viisikymppinen johtaja, joka oli työskennellyt yrityksessä jo pitkään, ja noussut monien tehtävien kautta nykyiseen vahvaan asemaansa, Ollila kertoo.

Tekniikka&Talouden tietojen mukaan yksi seuraajakandidaatti oli Applen tuolloinen liiketoimintajohtaja Tim Cook.

Ollila ei vahvista tietoa, mutta Cook saattoi olla Ollilan suosikki – ainakin kirjan kuvaus sopii hyvin.

Vuonna 1960 syntynyt Cook tuli Appleen vuonna 1998 ja on sen jälkeen työskennellyt useissa eri tehtävissä. Steve Jobsin kuoleman jälkeen Cookista tuli yhtiön toimitusjohtaja.

Ollila tapasi ykkösehdokkaan kahdesti ja vakuuttui, että hän olisi ollut oikea valinta Nokialle ja Nokia hänelle. Pitkän miettimisen jälkeen ehdokas kuitenkin kieltäytyi.

Sen jälkeen ehdokkaina olivat Elop ja Nokian sisältä Anssi Vanjoki.

Bochum vei luoton Ollila käy kirjassa läpi myös OlliPekka Kallasvuon valintaprosessin. Ollilan oma seuraajasuosikki oli Pekka Ala-Pietilä, joka kuitenkin hyvissä ajoin ilmoitti, että ei halua tehtävään.

Kallasvuon valinnassa Ollilalla ei elämäkerran mukaan ollut juurikaan roolia. Prosessin veti läpi nimitysasioita valmistellut

YKKÖNEN. Tim Cook johtaa nyt Applea.

hallituksen varapuheenjohtaja Paul Collins.

Kallasvuon kausi käynnistyi hyvin, ehkä liiankin hyvin, Ollila arvioi kirjassaan.

Ensimmäinen särö kaksikon suhteeseen tuli alkuvuonna 2008, kun Kallasvuo veti omaa linjaansa Bochumin tehtaan sulkemisen yhteydessä. Ongelmat alkoivat kasautua, kun suurin odotuksin julkistetusta N97-puhelimesta ei ollut vastaukseksi iPhonelle.

Kallasvuon strategia ei ollut selkeä, ja organisation sisältä alkoi tulla viestejä, ettei yhtiötä johdeta määrätietoisesti, Ollila kirjoittaa.

NSN:n pitkä historia Jorma Ollila aloitti Nokian toimitusjohtajana tammikuussa 1992.

Muutamaa kuukautta myöhemmin hän sai vieraan Saksasta. Siemensin silloinen kakkosmies halusi ostaa kännykkäverkkoja valmistavan Cellular Systems -yksikön. Ollila torjui tarjouksen esittämättä asiaa edes omalle hallitukselleen.

Nokia ja Siemens yhdistivät verkkotoimintansa reilut kymmenen vuotta myöhemmin. & JYRKI ALKIO

Summan salat julki VERKKOPALVELUT / Tekniikka&Taloutta voi seurata nyt uudesta Summa-verkkopalvelusta.

Palvelu kokoaa yhteen kaikki Talentumin lehtien, verkkopalveluiden ja bisneskirjojen sisällöt, joista käyttäjä voi valita itseään eniten kiinnostavat.

Summaa voi käyttää tietokoneen lisäksi älypuhelimilla ja taulutietokoneilla.

Voit tutustua Summaan osoitteessa summatutustu.talentum. fi. &

@talentum.fi

4 TEKNIIKKA&TALOUS / 18.10.2013

Uutiset

Verkossa Verkossa nyt nyt tekniikkatalous.fi tekniikkatalous.fiAurinkovoimala

Korean telakat mahdollisuus s Yksin Hyundai tuottaa 200 suurta alusta vuodessa MERITEOLLISUUS / Suomalaiset yritykset voisivat selvästi lisätä alihankintatoimituksiaan EteläKorean telakkateollisuudelle. Näin uskoo Finpron Etelä-Korean vientikeskuksen päällikkö Ari Virtanen.

Hänen mukaansa suomalaiset suotta vierastavat Etelä-Koreaa.

– Hyvä esimerkki mahdollisuuksista on Norja. Sen offshore-osaa-

STX on vasta Korean neljänneksi suurin telakkayhtiö.

mista on myyty tänne niin, että Koreassa asuu noin tuhat norjalaista.

Norjalaisten menestys osoittaa Virtasen mielestä, ettei ainakaan hintakilpailukyky voi olla esteenä suomalaisten menestykselle.

Valtavia telakoita Etelä-Korean laivanrakennuskapasiteetti on Kiinan jälkeen maailman suurin. Näiden kahden maan osuus maailman kaupalliseen liikenteeseen rakennettavista aluksista on 90 prosenttia.

– Suomessa kohistaan kovasti STX:stä, mutta se on vasta maan neljänneksi suurin telakkayhtiö Hyundain, Daewoon ja Samsun-

Vapaavuori lämmittelee liikesuhteita

■

suomalaisministeri seuElinkeinominisrueineen siirtyy junalla teri Jan Vapaa400 kilometrin Busaniin. vuori (kok) matkustaa Tiistaina Vapaavuori ensi viikon alussa Souviettää aikaa suurilla liin lämmittämään Suolaivanrakennusmesmen ja Korean välisiä suilla. kauppasuhteita.

Jan Aamupäivään osuus Ministeri maananVapaavuori matkan kenties mietai alkaa isolla sadan lenkiintoisin tapaamihengen symposiumilla, nen STX:n uuden pääjohtajan jossa painopisteenä ovat merikanssa. teollisuuden sekä energia-alan Iltapäivällä Vapaavuori käy yhteistyömahdollisuudet.

Iltapäivällä Vapaavuori tapaa vielä Samsungin telakalla.

Tämän jälkeen hän jatkaa matEtelä-Korean teollisuusminiskaansa Singaporeen. & terin Sang-Jick Yoonin. Illalla

gin jälkeen. Pelkästään Hyundaikonserni tekee yli 200 isoa alusta vuodessa, kun Suomessa saadaan samaan aikaan tehtyä korkeintaan yksi.

Mittasuhteita kuvaa, että Hyundain isoimmassa yksikössä on yhdeksän kuivatelakkaa vierekkäin.

Työväkeä näillä on kaikkiaan 25 000.

Etelä-Korean laivanrakennusteollisuus on erikoistunut isoihin offshore- ja lng-aluksiin. Samalla se on jättänyt bulkkilaivojen valmistuksen käytännössä kokonaan kiinalaisten käsiin.

Yhden porauslaivan arvo nousee helposti 600 miljoonaan euroon.

Erikoislaivoihin erikoistuminen ja niissä menestyminen osoittaa, että korealaiset ovat vastoin yleistä luuloa taitavia verkostoitumaan.

Maan telakat kykenevät nykyisellään tekemään vain 20 prosenttia tilausten arvosta itse.

Alihankkijoille tämä tarkoittaa valtaisia mahdollisuuksia.

Esimerkiksi suomalaisten arktinen osaaminen ja polttoainepihit tekniikat on noteerattu Koreassa hyviksi.

Oppimista on Suomalaisilla on Virtasen mukaan kuitenkin oppimista, miten alihankkijaksi päästään ja keneen suhteita kannattaa vaalia.

– Alihankinnassa on korostunut viime aikoina integraattoreiden toiminta. Nämä kokoavat kerralla isomman kokonaisuuden, kuten konehuoneen alihankinnan. Tällaisia integraattoreita ovat muun muassa ABB, Rolls-Royce, Kongsberg ja National Oilwell Varco.

Suomalaisilla on hyvät välit in-

tegraattoreihin. Sen sijaan suhteita itse telakoihin voisi lämmitellä nykyistä enemmän, Virtanen sanoo.

Hän arvioi, että Koreassa on ny-

kyisin läsnä 20–30 suomalaisyritystä.

– Tilastoja suomalaisten alihankintatoimituksista tänne ei ole, mutta esimeriksi Wärtsilälle Ko-

Supercell saa muskeleita Aasiaan KAROLIINA PAAVILAINEN

PELIYHTIÖT / Rakettimaisesti liikevaihtoaan kasvattanut Supercell tekee uuden ennätyksen arvokkaimpana pelialan startupyrityksenä.

Japanilaisen teleyhtiö Softbank ja tämän omistama peliyritys GungHo maksavat 1,1 miljardia 51 prosentin omistusosuudesta. Siten Supercellin markkina-arvoksi tulee 2,2 miljardia euroa.

Perustajat ja johtaja Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja tienaavat kaupasta kummatkin noin 170 miljoonaa euroa, Suomen pelialan yritysten edunvalvojan Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen sanoo, että vahva paikallinen kumppani on Aasiassa tärkeä.

– Japani ja Kiina ovat tietyllä tavalla aika sulkeutuneita markkinoita.

Supercell julkaisi Hay Day- ja Clash of Clans -pelinsä Androidalustalle, joka hallitsee Aasiassa älypuhelimissa ja tableteissa. Softbank on Japanin kolmanneksi suurin operaattori NTT:n ja KDDI:n jälkeen. Se hakee kasvua lisäpalveluista, kuten peleistä.

PYSYY KOTIMAASSA. Ilkka Paananen vakuuttaa Supercellin jatkavan toimintaansa Suomessa.

Innovaatioiden aallonharjalla Supercellin Ilkka Paananen on haastatteluissa vakuuttanut, että

125 työntekijää työllistävä Supercell jatkaa Suomessa. Neogamesin Hiltunen uskoo samaan.

– Tämä on kiinni ihmisten osaamisesta, jota ei voi siirtää kuten

tehdasta tai toimistoa.

Sijoitusyhtiö Nexit Venturesin osakas Artturi Tarjanne pitää Softbankin investointia loogisena, koska yritys on ollut muka-

na eurooppalaisissa rahastoissa 2000-luvulla.

– Softbank on ollut monien uusien innovaatioiden aalonharjalla.

Yritys laajensi mobiilibisnekseen vuonna 2006 ostamalla teleoperaattori Vodafonen Japanin liiketoiminnan. Softbankin perustaja Masayoshi Son on sijoittanut aurinkoenergiaan Japanissa.

Tekesin Japanin toimistoa Tokiossa kolme vuotta johtanut Reijo Munther uskoo, ettei Softbank hae Supercellistä pikavoittoja.

– Japanilainen sijoittaja hakee yleensä pitkäaikaista sijoituskohdetta kymmeniksi vuosiksi.

Munther arvioi, että japanilaisia yrityksiä voisi kiinnostaa suomalainen ympäristöteknologia. Myös Japanilais-suomalaisen kauppakamarin hallituksessa istuva Munther kertoo, että ajatuksia asiasta on jo vaihdettu. & TERO LEHTO

@talentum.fi

18.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

tuottaa sähköä vielä 6 tuntia auringonlaskun jälkeen

uomalaisille HELENA RAUNIO

5

SKANNAA KOODI ÄLYPUHELIMESI QR-SOVELLUKSELLA TAI KATSO WWW.TEKTAL.FI/P/5

Ulkoistamisen vauhti kiihtyy Nokia turmeli outsourcingin maineen Suomessa ANNAMARI TOLONEN

ICT / Ict-toimintojen ulkoistamisesta on Suomessa tullut miltei kirosana, mutta trendin vahvistumista tämä ei pysäytä.

Ulkoistamiselle on tullut ikävä sivumaku ennen muuta Nokian toimien myötä.

Nokiasta Accenturelle vuonna 2011 siirretyistä 1 400 työntekijästä harva on enää Accenturen palkkalistoilla.

Tämän vuoden alussa Nokia ulkoisti Suomessa yli 700 tietohallinnon työntekijää intialaisille Tata Consultancy Servicesille (TCS) sekä HCL:lle. Molemmat yhtiöt käynnistivät nopeasti ytneuvottelut, joiden jälkeen exnokialaisten määrä yhtiöissä on kutistunut rajusti.

Miten jäljellä oleville käy, TCS:n Suomen maajohtaja Ruchikar Dalela?

– Joukossa on ihmisiä, jotka haluamme pitää, Dalela vastaa.

Tarkemman vastauksen sijasta Dalela muistuttaa, että mikäli yritys tekee asiat kuten ennen, se menettää kilpailukykynsä.

TCS:llä on Suomessa noin 400 työntekijää. Nokian lisäksi asiakkaita ovat muun muassa ABB ja DNA. TCS on maailman suurimpia ict-alan palveluyrityksiä. Jätillä on ympäri maailmaa yli 270 000 työntekijää. rea oli viime vuonna yksi suurimmaista vientimarkkinoista. & HARRI REPO

@talentum.fi

KOMMENTTI TTI TERO LEHTO @talentum.fi

Pieni voi loistaa

■

Supercellin kauppa osoittaa, että peleistä voi nousta Suomelle merkittävä teollisuudenala.

Pelit ja softat ovat voimakkaasti skaalautuvaa bisnestä, jossa pieni maa voi loistaa osaamisellaan.

Helpolla menestys ei tule. Mobiilipelit ovat hittivetoista bisnestä, missä korkeintaan yksi sadasta menestyy.

Moni kyntää pitkään tappiolla. Rovion esimerkki osoittaa, että hitin löytyminen voi vaatia kymmeniä yrityksiä Mitä enemmän on taitavia yrittäjiä, sitä suuremmat ovat mahdollisuudet menestyä. Ehkä olisi aika saada koodaus osaksi perusopetusta. &

LAIVOJA LIUKUHIHNALTA. Laivanrakennus on nopeassa tahdissa siirtynyt Kiinaan ja Koreaan.

Aiempaa pienempiä viipaleita Tietotekniikkatoimintoja on ulkoistettu jo pitkään. Takavuosina yleisiä olivat jättisopimukset,

ULKOISTUS KUKOISTAA.TCS on kasvanut keskimäärin 28 prosenttia vuodessa 15 vuoden ajan, sanoo TCS:n Suomen toimintojen vetäjä Ruchikar Dalela.

joissa yritykset antoivat kaikki it-toimintansa palveluyritysten hoitoon.

– Nyt ulkoistetaan tyypillisesti tiettyjä toimintoja ja ulkoistuksia kilpailutetaan enemmän. Niitä jaetaan usealle palveluntarjoajalle, ja sopimukset ovat aiempaa lyhytkestoisempia, summaa muutokset alan konsulttiyrityksen ISG:n Pohjoismaiden toimintojen vetäjä Jerry Runnquist.

ISG:n mukaan ulkoistussopimuksia tehdään vuodessa 75 miljardin euron arvosta.

Vuoden 2008 talouslaman käynnistymisen jälkeen ulkoistukset kääntyivät selvään kasvuun. Tänä vuonna sopimukset ovat määrällisesti kasvaneet kovinta vauhtia vuosiin.

– Kustannussäästö ei ole ainoa ulkoistamisen syy, mutta edelleen tärkein, arvioi Outokummun tietohallintojohtaja Patrik Ekström.

Outokumpu on ulkoistanut omia it-toimintojaan Accenturelle ja Tiedolle. Lisää on tulossa, sillä Ixonum-kauppa merkitsee suuria muutoksia myös it-rintamalla.

Jotkin yritykset ovat myös vetäneet ulkoistuksiaan takaisin ja ottaneet toimintoja takaisin itselleen.

ISG:n Suomen toimintojen vetäjän Kari Järnströmin mukaan tapauksia ei kuitenkaan ole niin paljon, että voitaisiin puhua trendistä. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

T&k-vähennys ei Ruukkia hetkauta ANNAMARI TOLONEN

Rakentamisen tutkimus kasvamassa metalliyhtiössä TUTKIMUS / Tänä vuonna käynnistynyt t&k-vähennys ei näytä juurikaan vaikuttavan isoimpien suomalaisyritysten tutkimustoimintaan.

–Meillä se ei juurikaan vaikuta päätöksentekoon, Rautaruukin tutkimusjohtaja Arto Ranta-Eskola täräyttää.

Hallitus lanseerasi suurin toivein ylimääräisen vähennyksen tutkimushenkilökunnan palkkoihin. Lisävähennys on täydet sata prosenttia.

Tutkimustoiminnan vankistamiseksi tehdyn vähennysjärjestelmän odotettiin lisäävän yritysten tutkimusta ja tuotekehitystä merkittävästi. Ainakaan suurten yritysten kohdalla näin ei ole käynyt.

– Tällä ei ole isoa merkitystä meille. Ehkä vähennys onkin tar-

koitettu enemmän pk-yrityksille.

Heille uskon päätöksen vaikuttavan positiivisesti, Ranta-Eskola pohtii.

Rautaruukki kuuluu 26 miljoonan tutkimusinvestoinneillaan Suomen 30 suurimman t&k-panostajan joukkoon. Summa on heilunut viime vuosina vain vähän.

– Yleensähän yritykset supistavat huonoina aikoina tutkimustaan.

Meillä on onneksi ymmärretty pitkäjänteisen tutkimuksen merkitys. Sitä on helpottanut sekin, että t&k:lla on ollut antaa näyttöjä tuloksekkaasta toiminnasta.

divisioonaan osuus kuitenkin kasvaa, Ranta-Eskola arvelee.

– Rakentamisen t&k-projektit ovat enemmän luonteeltaan lyhytjänteisiä, oman henkilöstön ja asiakkaiden kehitysideoista kumpuavia tuotekehityshankkeita.

Toivottavasti tämä ei johda perustutkimuksen heikkenemiseen yhtiössä. Vielä tästä ei ole merkkejä, mutta tietty huoli on olemassa.

”Tällä ei ole isoa merkitystä meille.”

Rakentaminen kasvaa Ranta-Eskola puhuu varsin lämpimästi yhtiön sisäisen perustutkimuksen puolesta.

– Konepajoissa tutkimusjänne saattaa olla hyvinkin lyhyt, mutta meillä uusien läpimurtoratkaisujen kehitystyössä puhutaan usein yli viiden vuoden panostuksista.

Tällä hetkellä Ruukin tutkimuspanoksista selvästi yli puolet menee Ruukki Metalsille. Rakennusdivisioona saa rahoista pienemmän siivun.

Seuraavina vuosina rakennus-

PALASET PAIKALLEEN. Rautaruukin tutkimusjohtaja Arto Ranta-Eskola haluaa vaalia perustutkimusta yhtiössä.

Rautaruukin t&k-väki voi ainakin yhdessä suhteessa nukkua yönsä rauhassa. Toimintaa ei olla Ranta-Eskolan mukaan siirtämässä ulkomaille.

– Ruukki Constructionilla on jonkin verran tuotekehitystoimintaa Puolassa ja Venäjällä, koska meillä on siellä todella isot tehtaat. Matalat palkat eivät ole kuitenkaan ohjanneet toimintaa sinne. & HARRI REPO

@talentum.fi

6 TEKNIIKKA&TALOUS / 18.10.2013

Uutiset JÄLKIVIISAS

VerkossaVerkossa nyt nyt tekniikkatalous.fi tekniikkatalous.fi

Palsta selvittää, kuinka vanhat väitteet toteutuivat.

Lähetä vinkki tektal@talentum.fi

Katto jäähdyttää dyttää toimiston

RODEO

TOMI SAVOLAINEN tomi.savolainen@talentum.fi T&T VIRSBO, RUOTSI

nsinöö-

n työt uolilta töihin onnuil-

Lattialämmityksen putket viilentävät tulevaisuudessa suomalaistakin toimistoa. Uudisrakennuksiin ja suuriin remontteihin jäähdytys tuo vain pienen lisäkulun, mikäli lämmitys upotetaan lattiaan.

Näin vakuuttaa Marko Kojo, joka vastaa Uponorin viilennysbisneksestä Pohjoismaissa.

Yhtiö myy myös kattopaneeleita, joilla jäähdytysteho on lattiaratkaisua suurempi.

Uponor on toimittanut viilennystä Suomeen vasta muutamaan osoitteeseen. Yhtiö on vahva pientalojen lattialämmityksissä, mutta viilennyksen se

Tekniikka&Talous 19.9.2008

Liian kylmää. Kodin lattian jäähdyttäminen on toimistoa tarkempaa, sillä kengät jäävät eteiseen.

Kaupat ja ti t k

Katto- ja lattiajäähdytys eivät nousseet hiteiksi

S

yksyllä 2008 Tekniikka&Talous kirjoitti rakennusten jäähdyttämisestä sisäkattoon upotettavilla paneeleilla ja lattialämmitysputkiin yhdistetyillä järjestelmillä.

Uponor oli tuolloin juuri aloittanut molempien jäähdytysjärjestelmien toimittamisen asiakkaille Suomessa.

Mitä Uponorin jäähdytysbisnekselle kuuluu nyt viisi vuotta myöhemmin, tuotepäällikkö Mikko Roininen?

Uponor tarjoaa lattiaviilennystä huonekohtaisella ohjauksella ja alakattoon integroitua jäähdytyspaneelia, joiden tekniikkaa on kehitetty viime vuosina paremmaksi. Vaikka tuotteet ovat teknisesti korkeatasoisia, toteutuneiden kohteiden määrä on vielä pieni.

Perimässä piilee Vähäinen geenivaihtelu on Suomen valtti BIOTEKNIIKKA / Suomella on merkittävä etulyöntiasema genomitiedon hyödyntämisessä, uskoo Suomen molekyylilääketieteen instituutin johtaja Olli Kallioniemi.

– Kaikki palapelin palaset ovat valmiina. Kansallisissa biopankeissa on 200 000 näytettä, joista on saatavissa täydelliset terOlli veystiedot ja elinKallioniemi aikatiedot. Meillä on paljon genomitietoa, rekisterit, terveystiedot ja päätöksen tukijärjestelmät. Kaikki tämä voidaan yhdistää suomalaiseen it-osaamiseen, mobiiliterveyssovelluksiin ja ihmisen monitorointiin, Kallioniemi luettelee.

Noin 7 000 suomalaisen koko perimä on jo sekvensoitu ja parhaillaan kansainvälisessä projektissa sekvensoidaan 2 000 suomalaisen Alzheimer-potilaan genomia. Perimämme kiinnostaa kansainvälisesti, koska sitä on helppo tutkia.

Suomalaisten perimää on helppo tutkia.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa, joka satsaa nyt huomattavia summia geenitietoon, lähtökohdat ovat huonommat. Siellä on meneillään muun muassa miljoonan veteraanin genomikartoitus. Veteraanit ovat ainoa kohderyhmä, josta on tarjolla kattavat terveystiedot.

– Genomivariaatio on Yhdysvalloissa niin suurta, ettei silläkään aineistolla pystytä samaan kuin Suomessa tällä 200 000 näytteen aineistolla.

Kallioniemen mielestä Suomen pitäisikin nyt korjata potti kotiin eli sekvensoida biopankeissa oleva genomitieto.

Vertailukohtaa hän hakee Yhdysvalloista, jossa ensimmäisen perimän sekvensointiprojekti tuli maksamaan yli 2,2 miljardia euroa.

Investointi maksoi itsensä moninkertaisesti takaisin. Laskelmien mukaan sen ansiosta syntyi 310 000 työpaikkaa.

Knock-out-ihmisiä kaduilla Suomalaisten perimää on tutkittu paljon ja esimerkiksi kaikki perinnölliset kansantaudit on kartoitettu.

On löydetty paljon sellaisia geenejä, jotka puuttuvat tai ovat inaktivoituneet vain suomalaisilta.

– Kaduilla kulkee ihan tyytyväisinä knock-out-ihmisiä, jotka eivät tiedä, että heiltä puuttuu joku geeni.

Joiltain osin puuttuvien geenien merkitystä on alettu jo ymmärtää.

Esimerkiksi skitsofreniaan on löydetty selkeä tautilinkki.

Toisaalta suomalaisilta on löydetty myös geneettinen muutos, joka alentaa sydän- ja verisuoni-

Miksei hyvä tuote myy paremmin?

Uskon sen johtuvan paljolti siitä, että rakennusala on hidas käänteissään ja uusien ratkaisujen omaksuminen vie aikaa.

Tämän vuoden alussa aloimme markkinoida valmiina pakettina suoraan pientalorakentajille suunnattuja lattialämmityksen ja -jäähdytyksen yhdistelmäjärjestelmiä. Niitä asennetaan tämän vuoden aikana 30–40 omakotitaloon.

Hintakilpailu kurittaa

Oletteko saanut Suomessa alalle kilpailijoita?

Yhtiö on ison teknologiamuutoksen kourissa

Kyllä, muitakin toimittajia on niin katto- kuin lattiajärjestelmissä. Pääsääntöisesti kilpailu kohdistuu muita jäähdytysjärjestelmiä, kuten jäähdytyspalkkeja ja kattosäteilijöitä, kohtaan. Täysin vastaavia järjestelmiä ei markkinalla ole muita.

Millaisiin rakennuksiin myydään eniten kattojäähdytystä? Ovatko kohteet erilaisia kuin lattiajäähdytyksessä?

Kattojärjestelmiä myydään lähinnä toimistoihin. Ne ovat tehokkaampia ja helpommin muunneltavia kuin lattiajärjestelmät.

Lattiajärjestelmät sopivat pientaloihin, isoihin halleihin ja muihin tiloihin, joissa viilennykseltä ei vaadita nopeaa reagointia.

Lattiaviilennys ei ole toimistoon tarpeeksi tehokas.

Miksi uskotte lattiaviilennyksen tulevan vielä omakotitalojen vakiovarusteeksi Suomen kaltaisessa kylmässä maassa?

Rakennusten lämmöneristeet ovat usein niin hyviä, että suurista ikkunoista sisään pääsevä auringon lämpökuorma ei poistu. Kesäpäivinä aurinko ei nouse täällä yhtä korkealle kuin Keski-Euroopassa, missä keskipäivän aurinko jää monesti räystään taakse piiloon. Siksi aurinko paistaa ikkunasta käytännössä koko ajan.

Joissakin tapauksissa rakennuksen vuotuinen viilennystarve on jopa suurempi kuin lämmitystarve. & SOFIA VIRTANEN

@talentum.fi

IRTISANOMISET / Liikaa väkeä tekemässä vääriä asioita, kiteyttää it-palveluyhtiö Tiedon johto syyn jo kolmansille yt-neuvotteluille tänä vuonna. Vähennystarve on nyt 350 työpaikkaa Suomessa, joista noin 270:tä uhkaa irtisanominen.

– Asiakkailtamme tulee kovat kustannuspaineet, mikä vaatii vanhojen järjestelmien modernisointia, sanoo Tiedon toimitusjoh- Kimmo Alkio taja Kimmo Alkio.

Konesalien tekniikka on muuttunut nopeasti.

Yksi palvelin ajaa virtuaalisesti useampien asiakkaiden palveluita, ja käyttöönotto sekä valvonta voidaan automatisoida lähes kokonaan.

Käsin tehtävä palvelin- ja verkkoylläpitäjän työ vähenee.

– Meillä on kiinniottamista tietotekniikan teollistamisessa. Se tarkoittaa modernin teknologian hyödyntämistä ja laatutason nostamista.

Pilvipalveluihin erikoistuneen

it-yhtiö Sulavan perustaja ja toimitusjohtaja Aki Antman uskoo, että sama kehitys toistuu kaikissa it-taloissa.

– Datakeskuksissa on valtavasti porukkaa, joka tekee aivan turhaa työtä. Ihmistyön määrä vähenee vielä paljon.

SÄÄSTÖKUURI. Tiedossa käydään jo kolmansia ytneuvotteluja tänä vuonna.

Halvempaa ja nopeampaa Tieto on vähentänyt väkeä useaan otteeseen eri yksiköistä. Aiemmissa kaksissa yt-neuvotteluissa on päädytty 292 työntekijän irtisanomiseen.

Alkio sanoo, että etenkin telealan yritysten Ericssonin ja NSN:n sekä operaattoreiden tilaukset ovat vähentyneet vähän kerrallaan.

Hintapaine tulee kansainvälisiltä kilpailijoilta. Etenkin intialaiset it-yritykset ovat aloittaneet aggressiivisen hintakilpailun.

– Kyse on myös nopeudesta. Jos virtuaalipalvelimen toimitus kestää 2–3 viikkoa, Amazon ja Azure pystyvät samaan tunneissa.

Alkio sanoo, että Tieto on palkannut alkuvuonna sata työnteki-

jää, ja parhaillaankin työpaikkoja on avoinna.

Haussa on isot kokonaisuudet hallitsevia arkkitehtejä ja teknisiä projektipäälliköitä. Myös toimialakohtaiselle ohjelmisto-osaamiselle on tarvetta.

Paikat ovat sisäisessä haussa, mutta Alkio ei usko kaikkien oppivan uusiin tehtäviin.

18.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

SKANNAA KOODI ÄLYPUHELIMESI QR-SOVELLUKSELLA TAI KATSO WWW.TEKTAL.FI/P/6

Miinalaiva Pohjanmaa halutaan Helsinkiin museolaivaksi

omaisuuksia tautien riskitekijän, lipoproteiini A:n pitoisuutta. Tällaiset löydökset kiinnostavat lääketeollisuutta, sillä ne tuovat mahdollisuuden kehittää uusia lääkkeitä.

Sekvensointi alle tonnilla Perimän sekvensoinnin hinta on laskenut vauhdilla.

Siinä missä ensimmäinen ihmisgenomin kartoitus maksoi 2,2 miljardia euroa, saa koko perimän sekvensoitua tällä hetkellä 3 000–4 000 eurolla. Lähivuosina hinta pudonnee alle tuhanteen euroon.

– Erään firman tekniikassa pistetään veripisara usb-tikkuun, jo-

TESPACK

ka prosessoi sen 30 minuutissa ja tuo koko genomitiedon tietokoneelle. Tämä tekniikka tulee markkinoille ehkä vuonna 2015 ja sitä jo odotellaan.

Kallioniemen mukaan jatkossa kannattaisi sekvensoida kaikkien suomalaisten perimät.

Siitä saatava valtava tietomäärä olisi hyvä pohja myös innovaatioille ja yritystoiminnalle sekä bio- että it-alalla.

– Toivoisin, että emme joskus kymmenen vuoden päästä sano, että meillä olisi ollut kaikki edut puolellamme. & MARI HEIKKILÄ

@talentum.fi

Solujen reseptikirja ■ Ihmisen genomi eli perimä sisältää ”reseptit”, joilla valmistetaan kaikki elimistössä tarvittavat proteiinit.

Perimä koostuu kaksijuosteisesta kiertyneestä dna:sta eli deoksiribonukleiinihaposta.

Dna-juosteessa on peräkkäin neljää erilaista emästä adeniinia (A), tymiiniä (T), guaniinia (G) ja sytosiiniä (C), joiden järjestys toimii reseptinä valmistuvalle proteiinille.

Sekvensointi tarkoittaa tämän emäsjärjestyksen määrittämistä.

Ihmisgenomissa on noin kolme miljardia emäsparia ja arviolta 30 000 geeniä eli proteiinien valmistusohjetta.

Proteiinit ovat elämän ydin: ne toimivat soluissa rakennusaineena ja suorittavat toiminnot, ohjaavat elimistön kehitystä ja huolehtivat immuunipuolustuksesta.

Monissa sairauksissa jonkin tietyn proteiinin tai proteiinien tuotanto on häiriytynyt. &

PERIMÄ AUKI. Sekvensoinnin hinta laskee nyt vauhdilla.

Tietoa

Fastems luopuu työstökoneista AUTOMAATIO / Tehdasautomaatiotoimittaja Fastems luopuu työstökoneiden maahantuonnista. Yhtiö myy työstökoneiden, oheislaitteiden ja ruiskuvalukoneiden maahantuonti- ja palveluliiketoiminnot uudelle Machine Tool Center -yhtiölle.

Ostajayhtiön omistavat aiemmin Fastemsissa työskennelleet Jukka Marttila ja Juha Pihlajamaa, joilla molemmilla on 45 prosentin osuus. Fastems on yhtiössä vähemmistöomistaja ja merkittävä rahoittaja.

– Tämä on historiallisesti Fastemsin suurin yksittäinen muutos.

Olemme tuoneet työstökoneita maahan vuodesta 1920, toimitusjohtaja Tomas Hedenborg sanoo.

Suunniteltujen leikkausten jälkeen Tieto työllistää Suomessa vajaat 5 000 ihmistä. Alkion mukaan työn kustannuspaineet pakottavat siirtämään työtä jatkossakin Aasian ja Itä-Euroopan offshore-keskuksiin. & TERO LEHTO

@talentum.fi

Yhtiö keskittyy tehdasautomaatioon.

Hän perustelee järjestelyä fokusoinnin tarpeella. Fastems keskittyy vastedes tehdasautomaatioon.

Maahantuonnista luopuminen

7

helpottaa myös yhtiön toimintaa teollisuusautomaation integraattorina, kun sillä ei ole kytköksiä tiettyihin laitetoimittajiin.

– Olemme nyt puhdasrotuisesti avoin integraattori, Hedenborg sanoo.

Viidennes pois Kaupan myötä Fastemsin 95 miljoonan euron liikevaihdosta lähtee pois noin viidennes.

Kasvua yhtiö hakee Saksasta ja Pohjois-Amerikasta ja siellä ennen kaikkea lentokoneteollisuudesta. Myös Kiinaan on Hedenborgin mukaan syntymässä kiinnostavat automaatiomarkkinat.

Uusi Machine Tool Center sen sijaan keskittyy Suomeen ja Baltiaan.

– Myynti etenee sen mukaan, miten markkinat heiluvat, toimitusjohtajana aloittanut Pihlajamaa sanoo.

Kysyntä työstökonemarkkinoilla on viime aikoina ollut heikkoa, mutta Pihlajamaan mukaan investointien elpymisestä on merkkejä. & JYRKI ALKIO

@talentum.fi

HELPPO. Reppua voi käyttää, vaikka ei tietäisi mitään elektroniikasta.

Reppu nappaa auringon energian Tespackin kantolaitteissa on aurinkokeräin ja laturi VIIKON STARTUP

Kaksi reppua on tarkoitettu erävaeltajille ja vuorikiipeilijöille.

Niitä on jo testattu Elbruksella ja Matterhornilla.

Nopea tuotekehitys

PIENLAITTEET / Sotilaana ollessaan bolivialaista Mario Aguileraa harmitti, kun maastoharjoituksista piti liian aikaisin tulla lataamaan puhelimia ja muita laitteita.

Nyt Aguilera vetää Suomessa omaa yritystään Tespackia, jonka reput saivat alkunsa muutaman vuoden takaisista sotilaallisista ongelmista.

Repun etuosan lokerossa on aurinkokeräin ja sisätaskussa akku, johon keräin tallettaa auringon energiaa.

Akusta voi ladata niin kännyköitä, kameroita, gps-laitteita, pädejä kuin kannettavia tietokoneitakin.

Tespackin repuissa ei ole mitään uutta. Aguileran innovaatio on jo olemassa olevien asioiden nokkelassa yhdistämisessä.

– Nyt jokainen voi olla oma voimalaitoksensa, Aguilera naurahtaa.

Vuorilla ja kadulla Tespackin mallistossa on tällä hetkellä kuusi reppua ja polkupyörän satulalaukut.

Kaikkein tehokkain repuista on läppärirepun näköinen Hotaka.

Sen aurinkokennossa on 12 watin teho ja 18 voltin jännite, ja täydessä akussa riittää virtaa 20 000 milliampeerituntia. Vertailun vuoksi: Lumia 925:n akun kapasiteetti on 2 000 mAh. Kaupunkioloissa sähkön puute pääsee harvemmin yllättämään.

Siksi moni Tespackin repuista onkin tehty luonnossa liikkujille.

Yksi repuista on suunniteltu vapaa-ajan kalastajille, ja sen elektroniikka on vedeltä suojassa.

Tuotekehitys on vasta iloisessa alussaan.

Mario Aguilera alkoi tosissaan kehittää Tespack-reppuja tammikuussa.

Prototyypit valmistuivat maaliskuussa, ja myyntiin reput tulivat kesäkuussa. Euroopan suurimmilla ulkoilualan messuilla Saksassa 55 jakelijaa sanoi olevansa kiinnostuneita auringon kaappaavista repuista.

– Tällaisten tuotteiden aika on juuri nyt. Repussa yhdistyy ympäristötietoisuus, käytännöllisyys ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen.

Vaikka reput kiinnostavatkin, pelkkien kantolaitteiden varaan Aguilera ei Tespackin tulevaisuutta laske. Tuotekehitys on vasta iloisessa alussaan, sillä aurinkokeräimen voi yrittää laittaa ties kuinka moneen paikkaan, vaikka kiipeilykypärään. & HARRI JUNTTILA

@talentum.fi

■ Mitä tekee: Aurinkokeräimellä ja akulla varustettuja kantolaitteita ■ Perustettu: Vuodenvaihteessa 2013 ■ Työntekijöitä: 4 ■ Liikevaihto: Ei vielä koko vuotta toiminnassa

Tespack Mahdollisuudet: Tuotteet on erityisesti suunniteltu ammattikäyttöön.

Aurinkoenergian käyttö yhä suositumpaa.

Uhat: Asiakkaat yleensä epäluuloisia uusia tuotteita kohtaan. Aurinkoenergian käyttö vielä vähäistä.

8 TEKNIIKKA&TALOUS / 18.10.2013

Uutiset

Uutta T&T:n toimitukselta

Talvivaaran konkurssiin varauduttu 30 miljoonalla Solidium: Fennovoima-omistus on nyt kysymysmerkki KRIISIYHTIÖ / Kaivosyhtiö Talvivaaran rahoitustilanteen heikentyminen on herättänyt kysymyksiä yhtiön kyvystä jatkaa toimintaansa. Samalla on auki yhtiön osakkuus Fennovoiman ydinvoimalassa.

Sekä ympäristön että sijoittajien etu olisi, että Talvivaara pystyisi jatkamaan toimintaansa. Mikäli yhtiö ajautuisi kuitenkin konkurssiin, jatkettaisiin kaivoksen jälkihoitoa Talvivaaran asettaman vakuuden turvin.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on ympäristöluvassa vaatinut kaivosyhtiötä asettamaan 32 miljoonan euron vakuuden.

– Jos yhtiö ei kykene hoitamaan velvollisuuksiaan, niin vakuudella katetaan jälkihoitokustannuksia, sanoo ylijohtaja Kari Pääkkönen Kainuun ely-keskuksesta.

Vakuutta on ylläpidettävä suhteessa siihen, mitkä ovat kulloinkin jälkihoidettavat jätealueet ja niiden koot.

Jos kaivosaluetta on jo ennen toiminnan loppumista jälkihoidettu, se pienentää vakuussummaa.

Rakentamisen aikaan vakuudet olivat suurimmillaan yli 40 miljoonaa euroa.

– Tähän saakka vakuuksiin ei ole koskettu, sillä yhtiö on hoitanut vastuunsa, lisää Pääkkönen.

Fennovoimaomistus auki Talvivaaran hallitus päättää vajaan kahden viikon päästä myös yhtiön Fennovoima-osakkuuden jatkosta.

Kaivosyhtiön suurimman omistajan, valtion sijoitusyhtiö Solidiumin sijoitusjohtaja Hanna Masala myöntää, että Fennovoima-osakkuuteen liittyy nyt kysymysmerkkejä, kun Talvivaaralla on suuria ongelmia omassa rahoituksessaan.

RAHOITUS VÄHISSÄ. Talvivaara kertoo tutkivansa kaikkia vaihtoehtoja rahoitustilanteensa vahvistamiseksi.

– Talvivaaran osallistuminen on kuitenkin yhtiön johdon asia, emmekä halua siihen sekaantua, hän sanoo.

Talvivaaran on arvioitu kaatuvan juuri Solidiumin syliin rahoitusongelmiensa takia.

Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä on niukkasa- Pekka Perä

nainen Fennovoimasta.

Vielä vuosi sitten, kun arvailut Talvivaaran rahoitusongelmista alkoivat, Perä piti selvin sanoin kiinni uudesta ydinvoimahankkeesta. Nyt sävy on toinen.

– Hanke on hyvä, Talvivaara tarvitsee sitä, mutta en kommentoi osakkuuttamme Fennovoimassa, Perä sanoo nyt.

Talvivaaralla on viiden prosentin osakkuus Fennovoimassa. Fen-

Kaivoksen lopettaminen olisi usean vuoden työ.

Lahti Energia linjasi pysyvänsä mukana. Raaseporin kaupunki jättäytyy pois, mutta Porvoon Energia lähtee mukaan.

novoiman osakkaiden tulee päättää lokakuun loppuun mennessä, jatkavatko ne Fennovoiman seuraaviin vaiheisiin.

Tällä viikolla pienosakkaista

Toiminnan loppuessa kaivoksen jälkihoidossa suurimmat ongelmat ovat vesitaseen ylläpidossa. Nyt taseessa on yli kuusi miljoonaa kuutiota vettä. Kaivoksen lopetta-

Vesitase on ongelmien lähde

Lahtelaiset moottorijätin suosikeiksi ILMAILUTEKNIIKKA / Kahden lahtelaisen pk-yrityksen yhteenliittymä on ensimmäisenä maailmassa sopinut GE Aviationin kanssa lentokonemoottorien särötarkastustekniikkaa koskevan lisenssisopimuksen.

FinnSonic ja Galvatek ovat jo sopineet järjestelmätoimituksesta rakenteilla olevaan GE:n kaikkein suurimpia moottoreita korjaavaan huoltokeskukseen Dubaihin.

GE rakentaa keskuksen Emirates Airlines -yhtiölle.

Lahtelaisyritysten yhteenliittymä toimittaa keskukseen automaattisen järjestelmän, jolla huollettavan moottorin kaikki osat pestään ja tarkastetaan säröytymisen varalta.

Kauppahinta on noin kuusi mil-

joonaa euroa. Valmistuttuaan huoltokeskus käsittelee noin kolmesataa Boeing 777- ja Airbus A380 -koneiden moottoria vuodessa. Vertailun vuoksi: loistonsa päivinä Finnairin moottorikorjaamo huolsi noin kuusikymmentä moottoria vuodessa.

Huolto keskittyy Galvatekin toimitusjohtaja Ulf Pråhl sanoo, että lentomoottoreiden huolto kautta maailman on voimakkaasti keskittymässä Dubain kaltaisiin suuriin keskuksiin.

Seuraavien viiden vuoden aikana odotetaan rakennettavan kymmenisen uutta tämän mittaluokan keskusta. Lisäksi lukuisia olemassaolevia huoltoyksiköitä modernisoidaan.

YHÄ ISOMPIA. Ennusteiden mukaan yhä suurempia lentokoneita huolletaan yhä suuremmissa huoltokeskuksissa.

Pråhlin mukaan FinnSonic ja Galvatek ovat muita pesu- ja tarkastustekniikan toimittajia edellä erityisesti automaatiossa.

Moottorin osat kulkevat proses-

sin vaiheesta toiseen käsin koskematta toisin kuin useimmilla muilla järjestelmien toimittajilla.

Automaation merkitys vielä korostuu, kun huoltokeskuksista raken-

netaan nykyistä suurempia.

FinnSonicin toimitusjohtaja Tea Lehto korostaa lisenssisopimuksen merkitystä, vaikka se ei sinänsä tuokaan yhtään kauppaa.

Lisenssisopimuksen kautta yhtiöt pääsevät GE Aviationin tuotetietokantoihin ja saavat tiedon kaikista niistä investointisuunnitelmista, joissa GE Aviation on mukana. Näin lahtelaiset pääsevät vaikuttamaan hankkeisiin jo niiden suunnitteluvaiheessa.

GE on maailman suurin suihkumoottoreiden toimittaja, ja se on ilmoittanut aikovansa myös suurimmaksi huoltokeskusten rakentajaksi. & MIKA HÄMÄLÄINEN

@talentum.fi

18.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

9

Ensimmäinen Tekniikan Historia on ilmestynyt!

LYHYET Nostureita meren syvyyksiin CARGOTEC ON saanut tilauksen kahdesta merenkäynnin liikkeiden kompensointijärjestelmällä varustetusta MacGregor offshore -nosturista.

Nosturit tulevat norjalaisen varustamon uuteen IMR-alukseen, jota käytetään vedenalaisiin tar-

minen olisi usean vuoden työ.

– Vesi kuljettaa haitallisia aineita ympäristöön. Toisaalta kaivoksilla saattaa olla myös vesienhallintaongelmia, sanoo kaivosten ympäristö- ja ekotehokkuutta tutkiva Tommi Kauppila Geologian tutkimuskeskuksesta.

Talvivaaran tapauksessa bioliuotuksessa primäärikasaa hoidetaan kastelemalla sitä happamalla prosessiliuoksella ja ilmastuksella.

Prosessiliuoksessa on vettä, mustaliuskemalmin luontaisia mikrobeja ja bakteereja. Sen happamuutta säädellään rikkihapolla. Liuoksen pH vaihtelee välillä 1,7–3,0.

Toiminnassa olevassa bioliuotuksessa kiertää prosessiliuos, johon metallit liukenevat nestemäiseen muotoon. Liuoksesta metallit saostetaan taas kiinteään muotoon metallien talteenottolaitoksessa.

Sekundäärikasassa liuotusta ja ilmastusta jatketaan 3–5 vuoden ajan ottamalla talteen nikkelipitoista liuosta. Prosessi jatkuu siellä ilman apuakin, vaikka kaivostoiminta keskeytyisi.

Jos kaivosyhtiön rahat loppuisivat täysin, ja sekundäärikasasta olisi otettu talteen kaikki herkästi lähtevät malmit, se pitää kuitenkin vielä paketoida kestämään satoja vuosia.

Tämä kasa on alunperinkin suunniteltu jäämään jätealueeksi, joka peitetään niin, ettei kasa enää toimi.

Lisäksi kaivostoiminnan loppuessa ympäristöön jäisi vielä puhdistettavaa, vaikka kasat paketoitaisiinkin. &

kastuksiin, huoltoon, korjauksiin ja rakentamiseen.

Nostureita voidaan käyttää veden alla jopa 2 600–3 000 metrin syvyydessä.

Alukseen asennettavat nosturit ovat kapasiteetiltaan 250 ja 15 tonnia.

Chempolikselle sopimus Intiasta CHEMPOLIS ON tehnyt aiesopimuksen biojalostamosta intialaisen öljy- ja kaasuyhtiö Ongc:n

kanssa.

Sopimuksen ensimmäinen vaihe kattaa lisenssisopimuksen, yhteisyrityksen perustamisen ja ensimmäisen biojalostamon rakentamisen.

Toisessa vaiheessa tähdätään useiden biojalostamoiden rakentamiseen Intiaan.

Chempoliksen kolmannen sukupolven biojalostusteknologia perustuu biomassan selektiiviseen fraktioimiseen ja useiden tuotteiden yhtäaikaiseen tuotantoon.

Koska työ on enemmän kuin paikka Tuottavuus on parempi, kun työ tehdään siellä, missä se kulloinkin on sujuvinta. Siitä on kyse uudessa työssä.

Se ei tunne paikkaa – se tuntee tuloksellisuuden.

Uudesta työstä tulee totta yrityksessäsi, kun käytössäsi on nopeat yhteydet, tehokkaat palvelut ja älykkäät päätelaitteet.

TUULA LAATIKAINEN HELENA RAUNIO

@talentum.fi

Oikeat vastaukset Kysymykset sivulla 21 Pähkinä Ruotsalaisen postimyyntiyrityksen jo yli sata vuotta sitten myymä tuote oli kampa.

DNA Toimistoviestintä tarjoaa avaimet uuteen työhön: verkostojen hallintaan, tiedonhallintaan, liikkuvuuteen ja tavoitettavuuteen.

Tutustu tarkemmin osoitteessa www.uusityö.fi tai soita 0800 30 20 30.

Sadan miljoonan keskus Seinäjoelle KESKO JA YIT suunnittelevat Seinäjoelle sadan miljoonan euron arvoista kauppakeskusta.

Keskuksen suunniteltu pintaala on 50 000 neliötä. Tavoitteena on, että rakentaminen alkaisi syksyllä 2014, jolloin kauppakeskus voisi olla käytössä vuonna 2016.

Rakentamispäätös edellyttää riittävää vuokrausastetta ja sijoittajien varmistumista. &

3 kysymystä 1. a) Finlayson oli Suomen teollisuusyrityksistä suurin työllistäjä vuonna 1913. Yrityksen palveluksessa oli runsaat 2 200 työntekijää.

2. d) UPM:n palkkalistoilta on vähentynyt noin 13 000 henkeä. Nokian vähennys on toistaiseksi runsaat 11 500 työntekijää.

3. a) Salpalinjan rakennustöissä oli enimmillään 35 000 miestä vuonna 1941.

10 TEKNIIKKA&TALOUS / 18.10.2013

Uutiset

Tuoreimmat verkossa

www.tektal.fi

Miljövänligare taxning med avslagen motor TaxiBot bogserar planen till startbanan

kerosin redan innan planen lyfter.

Bolaget har därför skaffat tre nya bogsertruckar av typen TaxiBot. Tekniken har utvecklats gemensamt av Israel Aerospace Industries, Airbus, Lufthansa och franska TLD, som bygger truckar för flygfält.

Lätt att koppla LUFTFART / I Frankfurt am till och från Main har Lufthansa börjat bogsera några av sina plan till startbanan utan påslagna motorer. För ändamålet används nya specialtruckar som styrs från flygplanets cockpit.

En Boeing 737 slukar omkring 200 kg kerosin under den upp till fyra kilometer långa vägen till startbanan. Motorerna genererar utsläpp och onödigt buller. Varje år förbrukas tiotals miljoner kg

Först kopplas trucken till noshjulet för att på vanligt sätt backa planet ut från gaten. Därefter skiftar truckföraren inställningen från körläge till pilotläge. Då tar piloterna över styrningen från flygplanets cockpit via ett gränssnitt i noshjulet.

Piloterna måste av juridiska skäl bibehålla kommandot över planet under hela taxningen. Truckföra-

Va a ’ a t a m m a t t i l a i s i l l e

TUNGVIKTARE. Lufthansa ska spara kerosin och minska bullret vid Frankfurts flygplats genom att bogsera sina flygplan till startbanan med en specialtruck.

www.tamtron.fi I S O 9 0 0 1 : 2 0 0 8 S E R T I F I O I T U O R G A N I S A AT I O

Tarjolla kattava valikoima luotettavia vaakoja: -

NOSTURI- JA TRUKKIVAA’AT V PYÖRÄKUORMAAJAV AVAA’AT PYÖRÄKUORMAAJAVAA’AT JÄTEAUTOVAA V A’AT JÄTEAUTOVAA’AT TASOVAA V A’AT TASOVAA’AT AJONEUVOTIETOKONEET AUTO- JA JUNAVAA’AT JUNAV AVAA A’AT PUNNITUSJÄRJESTELMÄT PROJEKTIN HALLINTA, ENSIVAKAUS V , HUOLTO L ENSIVAKAUS,

TAMTRON OY PL 15, 33561 TAMPERE P. 03 3143 5000

TAMTRON SYSTEMS OY PL 8, 02171 ESPOO P. 09 4130 0400

ren åker med som passagerare.

Ekipaget styrs via samma handstyrning i cockpit som används vid normal taxning. Under inbromsningar använder systemet parallellt flygplanets och truckens bromsar för att inte riskera skador på planets noshjul.

A380. För en komplett omställning till bogserad taxning i Frankfurt behöver Lufthansa omkring 40 TaxiBot.

TaxiBot ■ Vikt 27 ton ■ Dragkraft 8 ton ■ 8 vattenkylda elmotorer

Inga ändringar i flygplanet

■ Regenerativa elbromsar

Trucken förser flygplanet med elektricitet tills motorerna startas. Då byter truckföraren till körläge och kopplar med ett enkelt handgrepp bort trucken från noshjulet. Därefter kör trucken vidare till nästa uppdrag.

■ 2 Scania diesel 2 x 294 kW

Trucken kontrolleras från cockpit.

■ 8 hydrauliska skivbromsar ■ Toppfart 42 km/h

De tre TaxiBot-truckarna har kapacitet att bogsera mindre passagerarplan av typen Boeing B737 och B757 samt Airbus A320. Systemet förutsätter inga tekniska förändringar i flygplanen.

Längre fram planeras truckar som klarar Boeing 747 och Airbus

Elmotor i landningsstället Lufthansa arbetar också på ett alternativt projekt med elektriska drivmotorer i huvudlandningsställen i en A320. Planets hjälpturbin sköter strömförsörjningen då huvudturbinerna är avslagna.

I Frankrike har Honeywell och Safran utvecklat ett liknande system. Företaget WheelTug har lanserat ett eldrivet noshjul.

En nackdel är att elektriska drivhjul förutsätter tekniska ändringar som ökar planets vikt. Det är också ovisst när tekniken får grönt ljus av luftfartsmyndigheterna. & PETER KARLBERG

Kiista lng-terminaalista venyy ENERGIA / Päätös Suomen ja Viron välisessä kisassa nesteytetyn maakaasun (lng) tuontiterminaalista uhkaa venyä ensi vuoteen.

Suomi haluaisi rakentaa lngterminaalin Inkooseen ja Viro puolestaan Paldiskiin. Molemmat hankkeet on juuri hyväksytty EU:n tukikelpoisten hankkeiden listalle.

EU-tukea voi saada kuitenkin vain Suomen tai Viron terminaali. Tuen saaja määräytyy viimeistään ensi vuoden alussa järjestettävässä hakuprosessissa, jossa ovat mukana koko EU-alueen kaasu- ja sähköinfrahankkeet. Tuen edellytyksenä on, että hanke palvelee useampaa EU-maata.

Tämän vuoksi tarkoituksena on rakentaa lng-terminaalin lisäksi kaasuputki, jolla kaasua siirrettäisiin Suomen ja Viron välillä.

–Kokonaisuudessaan on kyse yli

500 miljoonan euron investoinnista. Tästä terminaalin osuus on 380 miljoonaa euroa ja Suomenlahden kaasuputken osuus noin 110 miljoonaa euroa, laskee projektijohtaja Timo Kallio Gasumilta.

Suomi ja Viro aikovat jatkaa myös neuvotteluja kompromissiratkaisun saavuttamiseksi termiRAS LAFFAN / STATOIL

TERMINAALI SUOMEEN? Suomenlahdella seilaa kolmen vuoden päästä lng-tankkereita.

naalin sijoituspaikasta.

Maat antoivat kesällä asian EUkomission ratkaistavaksi, koska ne eivät päässeet yksimielisyyteen terminaalin sijainnista.

Komission päätöstä odotettiin jo lokakuuksi, mutta nyt ratkaisu näyttää siirtyvän.

Maakaasuyhtiö Gasum valmistautuu tekemään oman investointipäätöksen EU-tuen ratkeamisen jälkeen vuoden 2014 loppuun mennessä.

Tästä terminaalin rakentaminen etenisi vaiheittain siten, että lng:n tuonti voisi alkaa vuoden 2016 lopussa. Tuolloin myös Suomen ja Viron yhdistävä Balticconnector-kaasuputki olisi käytössä.

Täydellä kapasiteetilla terminaali toimisi vuoden 2018 lopussa. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

18.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

Uusi palvelu hyötylukijalle

Kokeile 1 kk ilmaiseksi

Summa kokoaa kaikki Talentumin lehdet ja kirjat yhteen paikkaan.

Kokeile veloituksetta VXPPDWXWXVWX WDOHQWXP ȴ

Siinä tärkeimmät

11

12 TEKNIIKKA&TALOUS / 18.10.2013

Tänään NÄIN

PÄÄTOIMITTAJA Jyrki Alkio @talentum.fi 040 342 4476

Tekniikka&Talous myös iPadissa!

18.10.2013

PÄÄKIRJOITUS

Metsäperkeleet ovat irti

I

stuin lauantaina Helsingin kaupunginteatterissa ja nautin: Ohjaaja Kari Heiskasen näytelmä Metsäperkele toi elävästi silmien eteen metsäteollisuuden historiaa Mäntän patruuna G. A. Serlachiuksen kautta.

Näytelmä on hurjuudessaan rohkaiseva esimerkki yrittäjyydestä haaveilevalle. Näin vaikeaa ei varmasti ole enää koskaan kenelläkään. Serlachius menestyi, vaikka räjähdykset ja tulipalot tuhosivat välillä kaiken.

Näytelmä on yhden ajan vekselivetoinen sankaritarina. Serlachius sai kuitenkin aikaan korpeen työpaikkoja ja infrastruktuuria.

METSÄTEOLLISUUS ELÄÄ NYT, runsas sata vuotta myöhemmin, vastaavanlaisia aikoja. Uutta pitää synnyttää, olla visionääri ja hullunrohkeakin.

Missä nämä yltiöpäät nykyisin lymyävät? Eivät ainakaan biotalouden seminaareissa, joiden vuoksi Suomesta uhkaa tulla seminaaritalous.

Mutta tiedän kyllä.

Maakunnissa, korpien kätköissä. Useat pk-yrittäjät ovat eläneet siellä biotaloudessa, tosin tietämättään.

Vihreä Metsäperkele tarvitsee kumppanikseen enkelin.

MUUTOS ON tullut hiipien.

Se yllätti suuret hidasliikkeiset metsäjätit, jotka jatkoivat sinnikkäästi painopapereiden voimin.

Insinöörit ja kemistit kuitenkin keksivät, miten puusta jalostetaan arvotuotteita: insinööripuuta, nanoselluloosaa, lääkkeitä, elintarvikkeita, muovia, polttoaineita.

Keksintöjä syntyy poikkitieteellisesti. Metsät muuttuvat kemian- ja energiateollisuudeksi.

Ei kannatakaan puhua auringonlaskun alasta, sillä aurinko vielä nousee. Entisenkaltaisia massatyöpaikkoja ei kuitenkaan enää synny.

UUDEN AJAN tervaporvarit ovat haistaneet tämän, vihreät Metsäperkeleet.

Heiltä ei puutu teknologiaa eikä työvoimaa. Heiltä puuttuu ehkä kykyä markkinoida, mutta eniten heiltä puuttuu rahaa.

He tarvitsevat kumppaniksi Bisnesenkelin. Sellaisen, joka on yhtä innostunut riskinkantaja kuin oli Metsäperkele. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

41 numeroa vuodessa / Perustettu 1961 / Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 176 000 (KMT 2013) / Kustantaja Talentum Media Oy / FI ISSN 0785-997X / Itämerenkatu 23 PL 920 00101 Helsinki / Puh. 020 442 40 / Päätoimittaja Jyrki Alkio / Tilaajapalvelu tilpal@talentum.fi 020 442 4100 / Myynti- ja markkinointijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen / Ilmoitusvaraukset mediamyynti. talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356 / Kestotilaus 157 euroa (41 numeroa, hinta voimassa toistaiseksi) / Osoitteenmuutokset 020 442 4100, IOL 020 1801 864, TEK 09 2291 2291, TFIF 09 4767 7330

Nokia elämäntehtävänä

L

oistonsa päivinä 1990-luvulla Nokia oli voittamaton. Yhtiö piti ykkösasemansa seuraavankin vuosikymmenen, mutta iloinen tekemisen meininki oli jo muuttunut vakavaksi puurtamiseksi.

Jos tulkinta pitää paikkansa, Nokian kultakausi ei päättynyt siihen, kun Jorma Ollila vuonna 2006 luopui yhtiön operatiivisesta johdosta ja myöhemmin myös hallitusvastuusta. Näin ollen syyllinen nykyiseen surkeuteen ei ole Olli-Pekka Kallasvuo, ei myöskään Stephen Elop. Syyt löytyvät paljon kauempaa menneisyydestä, Ollilan valtakaudelta.

Ihan näin kovaa itseruoskintaa Jorma Ollila ei torstaina julkistetussa Mahdoton menestys -elämäkerrassaan harjoita, mutta yllättävän avoimesti hän käy läpi matkan varrella tehtyjä virheitä. Persoonamuoto tosin on ennemmin me kuin minä, mutta ratkaisu on kelvollinen, sillä myös Nokian menestys oli aikoinaan dream teamin tai koko henkilöstön, ei pelkästään Ollilan aikaansaannosta.

Ollilalle vuosi 2004 oli käännekohta. Ykkösaseman tuoma ylimielisyys kostautui, kun yhtiöllä ei ollut tarjota simpukkapuhelimia. Samaan aikaan operaattorit panivat yhtiön mustalle listalle. ”Teimme vääriä päätöksiä, emme ajatelleet riittävän kirkkaasti, emmekä onnistuneet kulkemaan sinne, minne halusimme pyrkiä.”

Päätökset olivat vääriä, mutta yhtä lailla yhtiöltä puuttui osaamista. On häkellyttävää, että Nokia tunnisti ohjelmisto-osaamisen heikkouden, mutta ei löytänyt ongelmaan missään vaiheessa ratkaisua.

OLLILA KÄY elämäkerrassaan perin tarkkaan läpi jo entuudestaan tuttuja 1980- ja 1990-luvun asioita ja ohittaa esimerkiksi Suomen taloushistorian kalleimman kaupan, karttayhtiö Navteqin oston, kahden kappaleen mittaisella maininnalla.

Iso osa tekstistä on ilmeisesti kirjoitettu jo ajat sitten, mutta jostain syystä kirjan julkaisu on lykkääntynyt. Sisäpiirin salaisuuksia ja ilkeitä henkilöarvioita hakeville kirja on pettymys, sillä Ollila ei iske eikä puukota. Valinta turvaa Ollilan selustaa, sillä monilla muillakin olisi asioista oma näkemyksensä.

Omakohtaisinta uutta Ollila kertoo seuraajavalinnoistaan. Kallasvuo ja Elop eivät olleet Ollilan ykkösehdokkaita. Mutta olisiko Pekka Ala-Pietilä torjunut iPhonen uhan tai Applen Tim Cook sammuttanut palon lautalla?

Ollila tietää tuskallisen hyvin, että viisaammat valinnat olisivat voineet kääntää Nokian suunnan. &

Hämmentynyt mies yrittää ymmärtää ja selittää.

KIRJASTA PUUTTUU tyystin Ollilan toimiin joskus liittynyt uho ja ylimielisyyttä lähentelevä itseriittoisuus. Päinvastoin, äänessä on hämmentynyt mies, joka yrittää ymmärtää ja selittää tapahtunutta.

Nopea romahdus on tehnyt kipeää, sillä Nokia oli Ollilalle elämäntehtävä.

Ollila näki vaaran merkit jo suuruuden päivinä ja pani muun muassa Nokian organisaation 2000luvun alkuvuosina kahteen kertaankin uusiksi.

Mikään myllerrys ei tuonut ketteryyttä tai kaivattua nopeutta.

JYRKI ALKIO

@talentum.fi

VERKOSSA

Japanilaiset ostavat enemmistön peliyhtiö Supercellistä ÄRe: TE: Rikkautta sataa omistajille — Suomalainen Supercell myytiin japanilaisomistukseen yli miljardilla.

JUURI NÄIN! Lisää tällaista kehitys-

suuntaa.

Harmi juttu vaan, että jotkut rahastaneet lähtevät mieluummin sukeltamaan kirkkaisiin vesiin kuin jäävät tänne esimerkiksi kouluttamaan tulevia osaajia. Jos on yksi kurssi, jonka luento-osuus ja mahdolliset screen demot jaetaan videoneuvotteluna vaikka kaikkiin ohjelmointia opettaviin eri koulutusasteen oppilaitoksiin, saataisiin

www.tektal.fi/keskustelu

yhden menestyjän luennosta satojen oppilaiden laajuinen hyöty. massatuotteistettua huippua MOINEN EI ole ainakaan Turun kauppakorkeakoulussa ”mahdollista”, vaikka webcamit ynnä muut laitteet löytyvät valmiina käyttämättömänä lojumassa. Kaipa se uhkaa perinteistä opiskelumuotoa niin pahasti sitten...

Webbiwelho JAA, VOIHAN se olla että Supercellillä rikastuneita alkavat kirkkaat vedet houkutella, kun sopimukseen liittyvät velvoitteet on hoidettu. hmm NIPPA NAPPA tunnen firmaa, eikä ole edes sidosryhmien kautta mitään hyötyä tästä diilistä tulossa, mutta kaiken tämän epätoivoisen yt/

irtisanomistykityksen keskellä olen niin onnellinen ja ylpeä tämän tehneiden tyyppien puolesta. Meinaa kyynel tulla silmäkulmaan – jeee!

Happy happy joy joy UPEA JUTTU; miljardi ulkomaista pääomaa Suomeen ja firmakin työllistää kenties pitkänkin aikaa Suomessa.

Otsikosta en kuitenkaan pitänyt, eli omistaminen on minusta ihan ok ja riskinotto ainakin joskus kannattaa. Meistä useamman pitäisi alkaa yrittäjiksi ja omistajiksi.

Pena ONKOHAN NÄIDEN miljardien arvoisten hype-yritysten ostossa ikinä kukaan jäänyt voitolle?

Mutta hienoa, kun saivat myytyä kunnon hintaan.

jeppe

18.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Kun ajoin Tampereelta Poriin, niin täytyy sanoa, että valtatie oli huonossa kunnossa.”

AUTOLIITON TOIMITUSJOHTAJA PASI NIEMINEN MTV3:SSA 19.7.2013.

”Tiestön heikko kunto ei ole pelkkää puhetta.

Riittää kun ajelee Suomessa.”

”En edes huomannut ajavani liian kovaa, tiet ovat nykyisin niin hienossa kunnossa.”

KULJETUSALAN LIITON PUHEENJOHTAJA TEPPO MIKKOLA POHJALAISESSA 9.8.2013.

95 000 EURON SAKOT SAANUT KAUPPANEUVOS ANDERS WIKLÖF ILTA-SANOMISSA 14.10.2013.

13

YRITTÄJÄ JA SIJOITTAJA / TIMO AHOPELTO Kirjoittaja on Lifeline Ventures -rahaston perustaja, CRF Health Oy:n perustaja-toimitusjohtaja ja toimii monissa aikaisen vaiheen yrityksissä bioteknologiasta kännykkäsovelluksiin.

Ulkomaalaisomistusta lisää Suomeen, kiitos!

MINÄ EN OLE tästä huolissani. Päinvastoin. Olen huolissani, että ulkomaalaiset eivät sijoita Suomeen tarpeeksi rahaa, ja että suomalaisia yrityksiä ei myydä riittävästi ulkomaille.

Katsotaan tilastoja. Vuonna 2010 suorien ulkomaisten sijoitusten kanta sisäänpäin Suomeen oli 36 prosenttia bruttokansantuotteesta. Samaan aikaan ulospäin menee 57 prosenttia BKT:stä.

Ulkomaalaisomistuksessa olevien yritysten osuus Suomen teollisuustuotannosta on noin 20 prosenttia, kun vastaava osuus Ruotsissa on 40 prosenttia.

Vertailemalla näitä lukuja huomaa, että jos jatkamme samalla radalla, pääomaköyhä maamme säilyykin köyhänä.

SUOMI TARVITSEE lisää ulkomaista rahaa. Ulkomaiset suorat sijoitukset

ÄRe: Tieto jakaa jättipotkut — 350 uhkaa lähteä Suomessa

-neuvottelut sen jälkeen, ja yhä jatkuu...

RATKAISUNA KOKO porukalle

olevan 1 000 000 euron ekstrabonus tulossa, jos 2014 tavoitteet täyttyvät.

Näihin tavoitteisiin tunnutaan pyrittävän hinnalla millä hyvänsä – myös työpaikkojen ja henkilöstön kustannuksella.

Wikimploi, se on alunperin tehty ictalalta irtisanotuille.

Insinööri itsekin SÄÄLIN TEITÄ it-alalla olijat. Toivottavasti ammattia harkitsevat nuoret ovat sen verran fiksuja, että kiertävät ”hetkellisen korkean osaamistason” it-alan kaukaa.

Kim MINÄ OLEN it-alalla, koska rakastan ohjelmointia ja matematiikkaa. Ei se ole niin, että voi vain ”vaihtaa” ammattia.

JL SAMA MENO näyttää jatkuvan. Itselläni tuli kesällä viisi vuotta täyteen, kun kyseessä oleva yhtiö katsoi minut tarpeettomaksi (olin silloin 61-vuotias). Työni kuulemma siirrettiin Latviaan. Jouduin jopa opettamaan heitä ennen potkujani. Tosiasiassa ei sitä kai koskaan sinne siirretty vaan työ jaettiin jäljelle jääville.

Jos olen oikein seurannut, niin joka vuosi on ollut ’yhtä tyhjän kanssa’

Sepponen TOIMITUSJOHTAJALLA NÄYTTÄÄ

Aku

Ä Re: Yksinasujat yleistyvät, lapsiperheet vähenevät: onko omakotitaloille kohta enää kysyntää?

ONHAN SE vaan mukavaa kun on omaa rauhaa, saa luukuttaa halutessaan niin että ikkunat jytisee. hahahahaha_ZORBAS KERROSTALOSSA ON tehty ongelma jo sellaisestakin pikkuasiasta kuin polkupyörän säilyttäminen. Aina pahempi, jos on muita urheiluvälineitä, kuten vene.

GC

ovat tärkeä osa pääomanmuodostusta.

Investoinnit luovat pohjan kestävälle kasvulle ja kehitykselle.

Erityisesti nuorille kansainvälisille kasvuyrityksille ulkomaalaisen sijoittajan raha on usein suomalaista arvokkaampaa. Se on osaavaa, verkottunutta ja sillä on syvemmät taskut. Hyvät sijoittajat eivät rakenna yritystä, mutta huonot voivat sen pilata.

Erityisen hyvin tämän on ymmärtänyt Israelin valtio, joka osaa tuoda maahan rahaa. Se on esimerkiksi huomannut, että terveysja bioteknologian alueella Israelissa on aukko osaamisessa ja pääomissa.

Valtio antoikin hyvin avokätisin ehdoin kansainväliselle Orbimed-huippurahastolle 50 miljoonaa dollaria, jonka rahasto kasvatti markkinoilla yli nelinkertaiseksi, lopulta 222 miljoonan dollarin potiksi. Tämä rahasto sijoitetaan nyt israelilaisiin yrityksiin ulkomaisten ammattilaisten hallinnoimana, ja he saavat työstään kovan palkkion. Tässä suomalaisittain katsottuna vähän liiankin

hövelissä teossa on taustalla paljon älyä.

Israel on lisäksi ylpeä myydyistä yrityksistään, jotka on luotu valtion vahvasti tukemassa ekosysteemissä.

Viime vuonna korkean teknologian yritysmyyntien yhteisarvo oli 5,6 miljardia dollaria. Edellinen huippu oli kymmenen miljardia vuonna 2006. Keskimäärin joka vuosi myydään noin yksi Nokia.

MITÄ ISRAEL näistä myydyistä yrityksistä hyötyy? Paljonkin, koska yrittäjät jäivät maahan perustamaan uusia yrityksiä, monet ostetuista yrityksistä jatkavat Israelissa, ja ostojen kautta maahan on syntynyt valtava teknologian ja kaupallistamisen osaaminen.

Yrityksiä syntyy, kuolee, kasvaa ja myydään liukuhihnalla.

Ulkomainen raha, omistus ja kasvuyritysten myynnit ovat keskeinen osa Suomen uutta olemusta. Ensi kerralla hurrataan, kun ulkomainen käy ostoksilla. &

Hyvät sijoittajat eivät rakenna yritystä, mutta huonot voivat sen pilata.

EIHÄN SITÄ venettä (mikä ei edes ole urheiluväline) siellä omakotitalonkaan pihalla pitäisi säilyttää. Ei se piha mikään romuvarasto ole.

Ellet sitten asu haja-asutusalueella, jossa naapurit ovat kaukana.

JUHA S. KALLIOLAHTI

R

akastamme päivitellä kuinka hyvät suomalaiset yritykset myydään ulkomaille. Kurtistamme kulmiamme, kun ulkomaisten sijoittajien rahat löytävät maamme parhaisiin kasvuyrityksiin.

Nämä ovat pahoja asioita. Olemme huolissamme ulkomaisesta omistuksesta.

fr AINAKIN MEILLÄ Porvoossa pidetään veneitä omassa pihassa vaikka keskustan omakotialueella.

Ei se ole ruma, jos on siististi pressun alla, ja kevätkunnostus on helppoa ja mukavaa.

Kuka haluaa asua taloyhtiöissä, joissa putkirempatkin maksavat lähes tonnin neliö?

Oma tupa, oma lupa RIIPPUU PALJON siitä miten kysytään. Minäkin periaatteessa asuisin mielelläni omakotitalossa, jos joku muu puhdistaisi vesirännit ja salaojat sekä huolehtisi lämmitysjärjestelmästä matkoilla ollessani jne, yhtä halpaan hintaan kuin kerrostalossa. Useimmat haluavat pitää omakotiasumisen vain haaveena.

Molli

”Arktisella liiketoiminnalla on merkittävää potentiaalia uudeksi nokiaksi.”

ARCTIA SHIPPINGIN TOIMITUSJOHTAJA TERO VAURASTE TEKNIIKKATALOUS.FI:SSÄ 18.8.2013.

14 TEKNIIKKA&TALOUS / 18.10.2013

Supergraafi

0,

Poltt 7-nop 6 nop 6-nop

Kakkonen ja kolmonen silmään Kaksoiskytkinvaihteistot korvaavat perinteisiä automaattivaihteistoja kevyemmän rakenteen ja paremman polttoainetalouden takia.

Teksti JANNE TERVOLA Kuvat AUDI, VOLKSWAGEN, BMW

Kaksoiskytkinvaihteisto vaihtaa nopeasti, koska seuraava vaihde on yleensä valittuna valmiiksi.

Usein kuljettaja ei edes huomaa vedon katkeavan.

Audin 6-vaihteinen märällä monilevykytkimellä varustettu vaihteisto

1

R

6

2

43

R

6

5

Kun ykkösvaihde on kytkettynä, voima välittyy ulomman kytkinpakan ja sisemmän kytkinakselin kautta ulostuloakselille.

2 3

Kakkosvaihde on jo valittu, mutta voima ei siirry, koska sen hammaspyörät ovat eri akselilla ja niitä hallinnoiva sisempi kytkin on auki.

Ulostuloakseli

1 5

1

Kaksoismassavauhtipyörä tasoittaa vaihtamista a ja moottorin käyntiä.

2 3 Kakkosvaihteen voima välittyy sisemmän kytkinpakan ja ulomman kytkinakselin kautta.

Kun kiihdytys jatkuu, vaihteisto valmistautuu kolmoselle vaihtoon. Ulompi kytkinpakka aukeaa, jolloin veto sisemmästä kytkinakselista katkeaa.

2

R

43

Ulompi kytkinlevy välittää voiman sisempään kytkinakseliin eliiin eli parittomille vaihteille. lle. e

1

5

6

Sisempi kytkinlevy välittää voiman ulompaan kytkinakseliin in n eli parillisille vaihteille ja a peruutusvaihteelle.

Sisempi kytkinakselii

1

Ulompi kytkinakseli

2 Kuiva tai uiva

3 2

43

1

Ykkös- ja kolmosvaihteen välissä oleva kytkentäpyörä siirtyy kiinni kolmosvaihteen hammaspyörään ja kytkee sen akseliin.

Kytkin voi olla kuiva tai monilevyinen, öljykylvyssä uiva. Öljyssä uivia monilevykytkimiä käytetään tehokkaissa autoissa. Kuvassa Volkswagenin 7-vaihteinen kuivakytkinvaihteisto.

18.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

,4 l / 100 km

15

80 ms

Tyypillinen kaksoiskytkinvaihteiston vaihtoaika. Tyypillinen vaihtoaika manuaalivaihteistolla on 500 ms.

BMW

toaineen säästö yhdistelmäkulutuksessa yhdistelmäkulutuksessa peuksisella kaksoiskytkinvaihteistolla verrattuna peuksiseen manuaalivaihteis manuaalivaihteis vaihteistoon. stoon. (VW GOLF TSI, 122 HV) H

Parkkilukko

Peruutusvaihde toteutetaan 3. pääakselin avulla. Parillisten vaihteiden kytkin operoi pakkia.

Vaihteensiirtäjä

KUIN AUTOMAATTI. Käyttäjälle kaksoiskytkinvaihteisto on kuin perinteinen automaattivaihteisto. Sitä voidaan kuitenkin käyttää myös käsivalintaisesti. Vain kytkinpoljin puuttuu.

Suora veto ■ Perinteinen käsivalintainen vaihteisto voidaan toteuttaa kahden akselin avulla. Kytkinakseli on yksiosainen.

■ Kaksoiskytkinvaihteistossa on kaksi sisäkkäistä kytkinakselia ja vähintään yksi pääakseli.

■ Kaksoiskytkin korvaa perinteisen automaattivaihteiston öljyvälitteisen momentinmuuntimen. Siksi kaasuun vastaavuus on yhtä terävää kuin käsivalintaisessa vaihteistossa.

Ensiöhammaspyörät

4 2

R

6

3

7

5

1 Ulomman akselin pyörintänopeustunnistimen anturipyörä Sisemmän kytkinasetelman käyttömekanismi Ulomman kytkinasetelman käyttömekanismi Vaihteensiirron ohjausyksikkö

Monta nimeä Valmistajat kutsuvat kaksoiskytkinvaihteistojaan usealla eri nimellä.

Audi: S tronic BMW: DCT (Dual Clutch Transmission) Fiat: TCT (Twin Clutch Technology) Ford: PowerShift Mitsubishi: SST (Sports Shift Transmission) Porsche: PDK (Porsche Doppel Kupplungen) Volkswagen: DSG (Direct Shift Gearbox)

16 TEKNIIKKA&TALOUS / 18.10.2013

Reportaasit

HSL yrittää saada liikenteeseen

SÄHKÖBUSSIT

Sähköbussit uhmaavat Diesel kannattaa vaihtaa akkuihin, ainakin laskelmissa.

Kolme bussia kokeilee, kestävätkö ne Suomen talvea.

Teksti JANNE LUOTOLA Kuvat MARISSA TAMMISALO

K

eskiviikkoaamuna sataa. Matkustajat odottavat pysäkeillä suojaa.

Espoon linjalla 11 kulkeva 2500 EL -sähköbussi lähtee Friisilästä ja poimii pian matkustajia kyytiin. Valitettavasti suojaan sateelta he eivät pääse, sillä ainakin kahdesta kohdasta katosta tippuu vettä sisään. Lasit tulevat nopeasti niin huuruun, että matkustamosta näkee hädin tuskin ulos.

Matkustaja Sirkka Ruikkala kertoo antaneensa jo liikennöitsijälle palautetta autosta.

– Ympäristöystävällinen bussi on hyvä idea, mutta toteutus on kökkö. Tämä ei ole käyttäjälähtöisesti suunniteltu.

Kritiikkiä riittää. Istumapaikkoja on vähän, koska akut vievät penkeiltä tilaa. Kuljettaja on eristetty matkustamosta omaan bunkkeriinsa. Häneen saa yhteyden vain puhelimen välityksellä.

Suuri osa penkeistä on asetettu selkä menosuuntaan, mikä on epämukavaa. Lisäksi kortinlukija on hankalassa paikassa lastenrattaiden takana. Tavaroille sentään riittää tilaa.

Suomen ensimmäinen Lastentaudit ovat ymmärrettäviä, sillä 2500 EL on ensimmäinen säännöllisessä liikenteessä oleva sähköbussi. Caetanon valmistama auto perustuu yhtiön Cobus 2500 -lentokenttäbussiin. Sähköversio esiteltiin maailmalle helmikuussa 2011.

Bussi aloitti liikennöinnin viime vuoden syyskuussa. Ensimmäiset pakkaset marraskuussa hyydyttivät kuitenkin auton. Asiaa yritettiin korjata moneen kertaan, kunnes ajamista päätettiin viivästyttää keväälle.

– Valmistajalle oli ilmoitettu, että Suomessa on kylmä, mutta valmistaja kuvitteli, että se tarkoittaa enintään –5 celciusta, sanoo Veolian liikennepäällikkö Sven Nyholm.

Ongelma jatkui, joten auto lähti tehtaalle Portugaliin. Tehdas ei kertonut liikennöitsijälle tarkasti, mitä muutostöitä siinä tehtiin. Veolian kehitysjohtaja Sami Ojamo uskoo, että akkuongelma saatiin kuntoon ohjelmistopäivityksellä.

Korjaus kesti muutaman kuukauden. Liikenteeseen bussi palasi syyskuun alussa.

Dieseleistä tuttuja vikoja Tänään onni on myötä, ja bussi kulkee. Eilen se on seisonut varikolla. Abs-valo oli syttynyt ja ovi oli ryhtynyt reistailemaan.

– Näitä pikkuvikoja tulee dieselbusseihinkin useita viikossa, sanoo Veolian korjaamopäällikkö Lasse Tiikkaja.

Caetanon bussi on ollut Tiikkajan mukaan oikein luotettava. Se on liikennöinyt syyskuun alusta lähtien lähes joka päivä. Parina päivänä se on jäänyt varikolle, kun sen ovia on pitänyt säätää.

Bussi liikennöi kaksi ja puoli tuntia arkiaamuisin ja kolme neljä tuntia arki-iltaisin. Koska akkujen lataus kestää kolme tuntia, bussi on liikenteessä vähemmän aikaa päivässä kuin dieselbussit.

Kannattava investointi Sähköbussin investointikustannukset ovat suuret, mutta käyttökulut pienet.

Suurin kysymys sähköbussiliikenteessä on, kestääkö akku.

Sähköbussi maksaa kaksinkertaisesti verrattuna dieselbussiin. Kehitysjohtaja Ojamon laskelmien mukaan kymmenen sähköbussin käyttökustannukset ovat 5–10 prosenttia dieselbusseja pienemmät. Bussit maksavat itsensä takaisin 7–10 vuodessa.

– Mitä enemmän sähköbussilla ajaa, sitä nopeammin se maksaa itsensä takaisin.

Bussin käyttöikä on noin 15 vuotta, mutta akut eivät kestä yhtä kauan.

2500 EL:n litiumrautafosfaattiakkujen takuu kattaa 2000 latauskertaa. Se tarkoittaa, että akut kestävät liki päivittäisessä käytössä juuri ja juuri seitsemän vuoden sopimuskauden loppuun.

– Suurin kysymys sähköbussiliikenteessä on, kestääkö akku, Ojamo sanoo.

Laskelmat sähköbussien taloudellisuudesta ovat selvät. Nyt yhtiö odottaa kokemuksia, kuinka hyvin odotukset toteutuvat.

Jos bussi selviää talvesta hyvin, muutamassa vuodessa Veolia saattaa ostaa kymmeniä sähköbusseja.

Vuoteen 2018 mennessä Helsingin seudun liikenteen HSL:n tavoitteena on saada linjoilleen jopa sata sähköbussia. Toistaiseksi niitä on käytössä yksi. Ojamo pitää tavoitetta silti realistisena.

KYLMÄ LATAUS. 2500 EL ei kestänyt viime talvea. Valmistaja ohjeisti lataamaan akut lämmitetyissä sisätiloissa, mutta se ei ollut mahdollista.

Akkuja on paranneltu tulevaa talvea varten ohjelmistopäivityksellä.

Miellyttävä kyyti Palataan bussiin. Friisilän jälkeen bussi on nopeasti täyttynyt vajaan kymmenen kilometrin matkalla. Moni matkustaja kiittää bussin ympäristöystävällisyyttä ja kehuu sen mukavuuksia.

– Kyyti on erittäin miellyttävä, erityisesti lyhyellä matkalla, koska tämä kulkee hitaammin. Eihän

ÄÄNETTÖMYYDESTÄ KEHUJA. Useat matkustajat kiittivät 2500 EL:n ympäristöystävällisyyttä ja hiljaista ääntä.

18.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

100 sähköbussia vuoteen 2018 mennessä.

Kiinassa on jo nyt

17

2 500 sähköbussia.

Vähän istumapaikkoja

pakkasta

BYD K9

Ebusco

Caetano 2500 EL

29

32

23

2

3

2

Istuimia Lastenvaunupaikkoja Taitettavia istuimia

2

3

3

> 50

80

45

250 km

250 km

220 km

Kokonaispaikkamäärä Ajomatka yhdellä latauksella Latausaika

4h

3,5 h

3h

Latausteho

80 kW

70 kW

86 kW

Litium-rautafosfaatti, paino n. 3 500 kg

Litium-rautafosfaatti, paino n. 2 500 kg

Litium-rautafosfaatti, paino n. 1 500 kg

Akut Pituus

12 m

12 m

12 m

Paino

13,8 tn

11,8 tn

13,2 tn

elämässä ole kiire, sanoo eläkeläinen Irja-Riitta Ropponen.

– Bussi on hiljainen ja miellyttävä. Rattaiden kanssa on helppo tulla, sanoo lapsensa kanssa matkustava Hilkka Rovio.

Muutama istumapaikka on vapaana, mutta kymmenkunta matkustajaa seisoo.

Istumapaikkoja mahtuu sisätiloihin suurten akkujen vuoksi vain 23, kun vastaavan kokoisessa kaksiakselisessa dieselbussissa niitä on 38.

Kaksi uutta mallia Veolia on kokeillut aktiivisesti muitakin sähköbusseja Suomessa. Heinäkuussa sillä oli koekäytössä saksalaisen Rampinin ja Siemensin valmistama sähköbussi. Sillä ajettiin Porvoon keskustassa sekä Turussa sataman ja torin väliä.

Koeajot onnistuivat Ojamon mukaan odotetusti.

Bussi on kuitenkin niin pienikokoinen, ettei se ole tulossa pääkaupunkiseudun liikenteeseen. Bussi voisi sopia Porin kokoiseen kaupunkiin.

Lokakuun lopussa Veolia saa kaksi uutta sähköbussia. Toinen on kiinalaisen BYD:n K9 ja toinen hollantilaisen Ebuscon bussi. Kumpikin tulee liikenteeseen marraskuun alkupuolella Espoon linjoille 11 ja 13.

Toisin kuin 2500 EL, tulevat bussit on tehty tavallisen bussin runkoon, eikä matkustaja huomaa ulkonäön perusteella kulkevansa sähköllä.

Oma lukunsa on Muuli, joka kuuluu 2500 EL:n kanssa samaan eBus-hankkeeseen.

Muuliksi kutsuttu eBus on VTT:n hallinnoima tutkimusbussi. Viitisen vuotta vanha Kabus-kaupunkibussi on muutettu sähköbussiksi, jolla testataan useiden yhteistyökumppaneiden tekniikkaa.

Kokeiluja maailmalla Matkustajat jäävät kyydistä, kun 2500 EL kaartaa päätepysäkilleen Tapiolaan. Kuljettaja jatkaa kohti Suomenojan varikkoa. Matkustajien sanomisten perusteella bussista huomaa, että se on vielä kokeilukappale. Kun se ostettiin, vaihtoehtoja ei ollut monta.

Maailmalla sähköbussit ovat vasta yleistymässä. Ojamo arvioi, että Kiinassa on 2 500 sähköbussia. Euroopassa niitä on huomattavasti vähemmän, 100–200 kappaletta.

Wienissä on tällä hetkellä Euroopan laajin paikallinen kokeilu. Yhdellä linjalla kulkee 12 Siemens-Rampinin sähköbussia. Veolian emoyhtiöllä Transdevillä on kokeilussa 80 sähköbussia eri puolilla Eurooppaa. Yhdysvalloissa kokeillaan noin kymmentä sähköbussia.

Bussien suunnittelussa on eroja maiden välillä.

Yhdysvalloissa kokeillaan kymmentä litiumtitanaattiakuilla toimivia busseja, joiden akut latautuvat kolmessa minuutissa, mutta niitä pitää ladata usein. Veolian käyttämän 2500 EL:n litiumrautafosfaattiakkujen lataus kestää kolme tuntia, mutta akuista riittää virtaa vaihtoehtoa pidempään.

Myös suunnittelussa on eroja.

– Kiinalaiset pitävät siitä, että on yhtenäisiä pintoja. Eurooppalaiset pitävät siitä, että on kylkipaneelit ja puskurit pienissä paloissa, jolloin niiden vaihtaminen on nopeampaa, Ojamo sanoo.

PARANTAMISEN VARAA. Matkustaja Sirkka Ruikkalan mielestä 2500 EL:ssä on suunnitteluvirheitä.

kesämökki. Ajomatka voi olla sähköautolle liian pitkä, Ojamo sanoo.

Lyhyillä ajomatkoilla ja kaupunkiajossa sähköautot ovat käteviä.

Toistaiseksi sähköhenkilöautoilla kulkee useampi ihminen kuin sähköbusseilla. Suomessa on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin mukaan kesäkuun loppuun mennessä rekisteröity 116 täyssähköautoa. Ladattavia hybridejä on 198.

Maailmalla sähköautoja on Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan 180 000.

Yli puolet niistä on Yhdysvalloissa ja Japanissa.

Noin yhdeksän prosenttia on Norjassa. Norjalaisen sähköautosivuston Grønn bilin mukaan maassa on 16 000 sähköautoa.

Norjan sähköautojen suuri määrä johtuu osittain julkisista tuista. Myös Viro tukee sähköautojen hankintaa. Suomessa tukea voi saada ainoastaan tutkimuskäyttöön.

Kuljettajan tuomio Kysytäänpä vielä, mitä linja-auton kuljettaja tuumii työjuhdastaan.

Kuljettaja Kari Santala vie bussin varikolle lataukseen ja kertoo, että ajaminen sähköbussilla vaati ensi alkuun totuttelua. Ergonomia 2500 EL:ssä on huono, ja vauhti on hidas.

Santala toivoo sähköbusseilta ennen kaikkea luotettavuutta. Häntä epäilyttävät akkujen pakkaskesto ja korin soveltuminen Suomen talveen.

– Tällä hetkellä ajaisin mieluummin dieselbussilla, mutta sähköbussikin kelpaa. &

Sähköautoissa hankaluuksia Sähkö sopii Ojamon mielestä paremmin joukkokuin henkilöliikenteeseen. Sähköbussien vahvuutena on se, että niillä ajetaan samoja linjoja vuosia, joten ajoympäristö on hyvin hallittavissa. Lisäksi kunnat edellyttävät sähköisen liikenteen lisäämistä.

– Henkilöauton rajoitteena on se, että monella on

AKUT EROTTAVAT. Kuljettajan erottavat matkustajista valtava akku ja tumma lasi.

18 TEKNIIKKA&TALOUS / 18.10.2013

Reportaasit Hienostunutta sähkövoimaa Teslan sähköauto nousi Norjan myyntiykköseksi

Tesla Model S Performance Plus

TUULA TYLLILÄ

TOIMITUS TESTAA / Sähköautovalmistaja Tesla herätti hiljattain huomiota, kun sen Model S -auto nousi Norjassa syyskuun myydyimmäksi autoksi, tosin suurten tukiaisten saattelemana.

Yhtiö tarjosi mahdollisuutta Model S:n koeajoon lokakuussa Helsingissä, mikä oli samalla ensiesittely Suomessa. USA:ssa auto tuli myyntiin toissa kesänä.

Ulkoisesti Tesla Model S ei juurikaan eroa tämän päivän perheautoista, vaikka sävy on urheilullinen. Syystäkin, sillä koeajetun tehokkaimman Performance Plus -mallin 4,2 sekunnin kiihtyvyys nollasta sataan jättää muut nelipyöräiset pölyä puremaan.

Mallille luvataan peräti 500 kilometrin toimintasäde. Tämän todentamiseen ei puolen tunnin koeajo valitettavasti antanut mahdollisuutta.

Pitkän ajomatkan mahdollistaa 85 kilowattitunnin litiumioniakusto, joka on sijoitettu modulaarisiin toisistaan eristettyihin koteloihin lattian alle.

Itse moottori sisältää vain yhden liikkuvan osan eli roottorin. Voimanlähde mahtuu hyvin taka-akselille tavaratilan alle. Vaihteistoa ei ole.

Mykkä peto Ensivaikutelmaa autosta leimaa hiljaisuus.

Pysähtyessä se on täydellinen, ja ajossa kuuluvat vain alustaäänet ja tuulen humina.

Ajaminen ei teknisesti poikkea automaattivaihteisesta polttomoottoriautosta – jopa

■ Täyssähköauto ■ Valmistusmaa USA ■ Litiumioniakusto, kapasiteetti 85 kWh, takuu 8 vuotta, ladattavissa tunnissa sadan kilometrin matkaa varten ■ Kestomagneettivaihtovirtamoottori, teho 310 kW (416 hv), vääntömomentti 600 Nm ■ Kiihtyvyys 0—100 km/h 4,2 s ■ Toimintasäde täyslatauksella 500 km ■ Toistaiseksi ei edustajaa Suomessa

ryömiminen eteenpäin päästettäessä jarrupoljin on otettu mukaan. Tarpeettomasti sinänsä, mutta kuluttajien tottumusten mukaisesti.

Alusta on kovahko ja jämäkän tuntuinen.

Se myös säätyy automaattisesti: esimerkiksi voimakas kiihdytys pudottaa maavaraa.

Suunnistusta ja auton tilan tarkkailua helpottaa mahtavan kokoinen näyttö. Eipä tarvitse tihrustella karttapalveluissakaan.

Ohjaus on – tietysti – sähköisesti tehostettu, mikä ei välttämättä anna parasta tuntumaa tiehen.

Kaiken kruunaa hämmästyttävä suorituskyky. Ensimmäinen mieleen tuleva vertailukohta on superluokan moottoripyörä.

Kun kaasupoljinta painaa kuudenkympin vauhdissa Tarvontiellä, auto karkaa sakkonopeuksille pelottavan äkkiä.

Kuitenkin perheauto Kysymys on silti perheautosta sanan varsinaisessa merkityksessä. Tilaa on reilusti viidelle aikuiselle, ja takatavaratilan lattian alta nousee kuin taikurin hatusta kaksi istuinta pikkulapsille.

Tavaratilaa on takana saman verran kuin normaaliautossa ja lisäksi edessä yhden polttomoottorin verran.

Entä ostaisinko?

Ehdottomasti, jos saisin yli satatuhatta euroa lotosta ja takuut siitä, että auto on käyttökelpoinen myös Suomen talviolosuhteissa.

Toistaiseksi Suomeen ei ole myyty ainuttakaan, mutta ehkä sekin päivä pian koittaa. & KARI TYLLILÄ

SEKOITTAJA: Nestettä pumpataan putkeen, jossa on kiinteitä levyjä. Simuloinnissa haetaan minimaalista painehäviötä ja maksimaalista sekoitusta levyjen geometrian optimoinnin avulla.

Product Suite COMSOL Multiphysics

Verify and optimize your designs with COMSOL Multiphysics. ®

ELECTRICAL AC/DC Module RF Module Wave Optics Module MEMS Module Plasma Module Semiconductor Module

MECHANICAL Heat Transfer Module Structural Mechanics Module Nonlinear Structural Materials Module Geomechanics Module Fatigue Module Multibody Dynamics Module Acoustics Module

FLUID CFD Module Microfluidics Module Subsurface Flow Module Pipe Flow Module Molecular Flow Module

CHEMICAL Chemical Reaction Engineering Module Batteries & Fuel Cells Module Electrodeposition Module Corrosion Module Electrochemistry Module

MULTIPURPOSE Optimization Module Material Library Particle Tracing Module

INTERFACING LiveLink™ for MATLAB® LiveLink™ for Excel® CAD Import Module ECAD Import Module LiveLink™ for SolidWorks® LiveLink™ for SpaceClaim® LiveLink™ for Inventor® LiveLink™ for AutoCAD® LiveLink™ for Creo™ Parametric LiveLink™ for Pro/ENGINEER® LiveLink™ for Solid Edge® File Import for CATIA® V5

COMSOL Multiphysics on simulointiympäristö, jossa samalla ohjelmalla voidaan ratkoa eri sovellusalojen, kuten lujuuslaskennan, lämmönjohtavuuden, sähkömagnetiikan, akustiikan tai virtauslaskennan tehtäviä, sekä näiden yhdistelmiä. Tutustu ohjelmaan alla olevan linkin avulla: www.comsol.fi/introvideo

© Copyright 2013 COMSOL. COMSOL, COMSOL Multiphysics, Capture the Concept, COMSOL Desktop, and LiveLink are either registered trademarks or trademarks of COMSOL AB. All other trademarks are the property of their respective S[RIVW ERH '31730 %& ERH MXW WYFWMHMEVMIW ERH TVSHYGXW EVI RSX EJ½ PMEXIH [MXL IRHSVWIH F] WTSRWSVIH F] SV WYTTSVXIH F] XLSWI XVEHIQEVO S[RIVW *SV E PMWX SJ WYGL XVEHIQEVO S[RIVW WII LXXT [[[ GSQWSP GSQ XQ

18.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

Hallin sisälämpötilaa voi säätää välillä

19

0 ... —15 °C.

TESTAUS

NÄIN PALJON LUNTA. — Testaaminen vaatii luonnonlunta, kertoo Test Worldin toimitusjohtaja Harri Eskelinen.

Testihalliin kasataan aitoa luonnonlunta riittävä kerros kesäkäyttöä varten.

Renkaat testissä kesät talvet Lapin korvessa lymyää rengastestauksen globaali ykkönen.

S

uolle johtaa huomaamaton hiekkatie.

Tien päässä on jykevä portti ja aita sekä kyltti, joka kieltää marjastuksen alueen sisäpuolella.

Aidan takana on vielä lisää lappilaista suomaisemaa ennen kuin auto kaartaa vaatimattoman lautarakennuksen pihaan.

Tänne, Ivalon laitamille, matkaavat kansainvälisten autotehtaiden ja rengasvalmistajien testiryhmät pari kertaa vuodessa.

Kylmäolot ovat Ivalossa kohdallaan, ja kylmää täältä haetaan. Autoja ja renkaita pitää testata jäällä ja lumella, jokaista mallia ja vaihtoehtoa, vuosi toisensa jälkeen.

Häveliäisyys kunniassa – Testauksen tarve kasvaa koko ajan, sanoo Ivalossa majaansa pitävän Test Worldin toimitusjohtaja Harri Eskelinen.

– Sää ääreistyy, tulee kylmempiä ja kuumempia säitä. Talvitestaukset on pakko tehdä ennen kuin tuote laitetaan markkinoille.

Puolet Test Worldin viiden miljoonan euron liikevaihdosta tulee renkaiden testaamisesta. Rengasvalmistaja toimittaa renkaat Ivaloon sinetöidyissä laatikoissa, ja Test World lähettää takaisin excel-taulukoita.

– Rengastestaukset on helpoin tehdä, kun ei edes tiedä, minkä firman rengas on alla. Ne ovat meille vain numeroita.

Toinen puoli liikevaihdosta tulee ratojen ja tilojen vuokrauksesta valmistajien omia testejä varten. Asiakkaat ovat Ivalossa tyypillisesti kymmenkunta päivää pari kertaa vuodessa.

– Meillä on täällä kaksi testialuetta, sillä kilpailevat autonvalmistajat tai rengastehtaat eivät mahdu samaan testipaikkaan.

Oma väkikin jättää testaajat rauhaan.

– Tähän liittyy tietynlainen häveliäisyys. Emme me mene katsomaan, millainen kojelauta uudessa mallissa on.

Teksti EEVA TÖRMÄNEN, T&T — IVALO Kuvat ANNAMARI TOLONEN

rata, jolla testiautot kurvaavat.

Eskelinen katsoo maisemaa hymy huulillaan.

– Et usko, kuinka paljon upotamme rahaa suohon joka vuosi.

Suo on Eskelisen mukaan järveä parempi testialusta, sillä se jäätyy nopeammin. Lisäksi se on turvallisempi. Ruotsissa testaajia on hukkunut, kun rata on pettänyt alta.

Autojen testaus alkoi Ruotsissa jo 1960-luvulla.

Ruotsalaiset testausyritykset ovatkin Test Worldin pahimpia kilpailijoita.

– Monet asiakkaat menevät sinne vanhasta tottumuksesta. Meidän etunamme on kuitenkin pidempi kausi ja alueen matkailupalvelut.

Eskelinen muistuttaa, että Test Worldin taloudellinen vaikutus alueelle on yli kymmenen miljoonaa euroa.

Renkaat tulevat sinetöidyissä laatikoissa.

Takaisin lähtee excel-taulukoita.

Luonnonlunta sisähallissa Test Worldin toimistossa meinaa läkähtyä. Aiemmin samalla viikolla käyneet korealaiset testaajat ovat vääntäneet patterit täysille.

– He kaipasivat lämpöä kylmätestauksen jälkeen, Eskelinen nauraa.

Vaikka ulkona on syyskuussa toistakymmentä astetta lämmintä, rengastestaajat pääsevät kiihdyttämään luonnonlumelle. Vuosi sitten valmistui kylmähalli, jossa testauksia voidaan jatkaa kesän yli.

– Tämä on ensimmäinen kerta maailmassa, kun testejä voi tehdä ympäri vuoden samassa paikassa.

Tärkeintä sisähallissa on aito lumi, sillä testitulosten pitää sopia yhteen ulkotestien kanssa. Se vaatii luonnonlunta.

– Jääsuoraa löytyy muualtakin, mutta luonnonlunta ei ole kuin meillä, Eskelinen muistuttaa.

Hallissa testiolosuhteita voi myös muuttaa lämpötilan ja kosteuden osalta. Ero ulkoilmaan voi olla 30 astetta.

– Kesällä kun täällä oli helle, pelkäsin toimiiko halli, mutta kyllä se jaksoi pysyä kylmänä. Panostimme rakennusvaiheessa kunnon eristykseen.

Uusi halli tulossa

Rahaa suohon Ilta-aurinko peilautuu suolle puhdistettuun rengasmaiseen alueeseen. Tähän jäätyy talvella se

– Hotellit saavat meidän kauttamme yli 2 000 majoitusvuorokautta vuodessa.

TESTIRATA SUOSSA. Suohon tehty baana jäätyy nopeasti eikä siihen voi keväällä hukkua.

Hallin 160 metriä pitkä rata ei vielä täytä kaikkia testaajien tarpeita. Suora rata sallii vain objektiiviset mittaustestit, muttei subjektiivisia, ajotuntumaa kokeilevia testejä.

– Seuraavaksi teemme hallin, jossa voi mutkitella. Rakentaminen alkaa ensi keväänä, puut on jo kaadettu ja rahoitus järjestetty.

Rahoitus tulee Inarin kunnalta, joka puolestaan saa avustusta työ- ja elinkeinoministeriöltä.

Eskeliseltä löytyy luonnos myös kolmannesta hallista, joka olisi huomattavasti massiivisempi kuin kakkoshalli ja sisältäisi erilaisia ratoja ja myös mäkiä.

– Aika ei ole vielä kypsä kolmoshallille, meidän pitää ensin todistaa tämä konsepti. Sitä ei voi kunta enää rahoittaa, sillä kokonaisinvestointi olisi noin 30–40 miljoonaa euroa. &

20 TEKNIIKKA&TALOUS / 18.10.2013 AUTOMAATIO

CAD- / PLM-JĂ„RJESTELMĂ„T

Tuotteet ja palvelut

Varaa

Varaa nyt ilmoituspaikkasi Suoramarkkinointi Mega Oy 0204 424 600

ENERGIATEHOKKUUS

paikkasi 0204 424 600

HYDRAULIIKKA

KONEISTUS

TEKOPA OY TEOLLISUUDEN KONEISTUSPALVELU

Valtatie 26, 03600 Karkkila Puh. 09-225 2280

MONIPUOLISUUTTA z NOPEUTTA z LAATUA z

www.tekopa.fi KULJETTIMET

LĂ„MPĂ–TEKNISET LAITTEET

LĂ„MMĂ–NVAIHTIMET/ -SIIRTIMET

MAALAUSLAITTEET

SPRAYTEC MAALAUSLAITTEET MAALAUSLINJAT

Yli 30 vuoden kokemuksella LĂ„MMITYS JĂ„Ă„HDYTYS

Vedet Nesteet Ă–ljyt HĂśyry Kaasut Ilma Kemikaalit Liuokset Aerosolit

Íť s Z K^ Zhhs/d Íť Zhhs/<h>: dd/D d

ASIAKAS- JA TEOLLISUUS SOVELLUKSET

SIIRTORUUVI OY Íť PL 12 Íť 21871 RIIHIKOSKI Puh. (02) 486 4960 Íť Fax. (02) 486 8530 Íť www.siirtoruuvi.com

Trouble-Shooting

PUH. 0207 851 900

WWW.SPRAYTEC.FI

ROBOTIIKKA

PUHALTIMET

SUUNNITTELU

TEOLLISUUSPUHALTIMET SUORAAN VALMISTAJALTA s Keskipakoispuhaltimet s Aksiaalipuhaltimet s Sivukanavapuhaltimet s *Ă&#x2039;REĂ&#x2039;T TEOLLISUUSMALLIT s -YĂ&#x161;S ASIAKASKOHTAISET SARJAT EDULLISESTI s ATEX s -UOVI 234 (34

Finland Oy Ab

0UH

&AX

info@ventur.ďŹ

A-Robot Service Oy Teollisuusrobottien määräaikaishuollot, korjaukset, ohjelmoinnit, koulutukset, sekä varaosat kaikille ABB:n roboteille.

Lehmuspolku 3, 05200 Rajamäki, Puh. 050 558 6639, www.arobot.fi

SUUNNITTELU

SĂ&#x201E;HKĂ&#x2013;N JAKELU

TEKNISET HARJAT

PUISTOMUUNTAMOT 1 kV/0,4kV Tehot 30 ja 50 kVA

r 9HUNRVWRODVNHQWD r 6XXQQLWWHOXSDOYHOXW r 0LWWDXVMÂżUMHVWHOPÂżW r /ÂżPSĂ&#x2018;NXYDXV

Porilainen sähkÜinsinÜÜritoimisto

010 - 422 3390 www.kmj-engineering.fi

$NDDQ +DUMDYDOPLVWH 2\

²HFUR=L=EP= PUDFEĂ&#x152;LQILLQF= F= GKILNAO OKNAEP= OAGÂź G==OQEHHA APPÂź JAOPAEHHA

Toimitamme myĂśs Ăśljyeristeisiä Kolektor Etra tehomuuntajia tehoalue 5â&#x20AC;&#x201C;500 MVA Pyydä lisätietoja myynnistämme.

4EOLLISUUDEN %RIKOISHARJAT Tuotekatu 15, 21200 Raisio Puh. 02 437 5000 www.trafomic.ďŹ , info@trafomic.ďŹ

TYHJIĂ&#x2013;PUMPUT JA KOMPRESSORIT

6XXQQLWWHOX 7RWHXWXV 7XRWHNHKLW\V 5XOOD /LVWD 7HOD MD 1XRKRXVKDUMDW !LHONTIE 4OIJALA 0UH &AX ZZZ DNDDQKDUMDYDOPLVWH Âż

MyÜs: x ATEX-versiot x Harjattomat moottorit x Kemiallisesti kestävät x Asiakassovitteiset ratkaisut

(+# +AQ>ANCAN Â&#x160; 1AH

( +# +AQ>ANCAN Â&#x160; 1AH

EJBKĤGJB OA Â&#x160; SSS GJB OA

Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa osoitteesta www.tekniikanhistoria.ďŹ

18.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

Perjantai PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN

H

ITSEKIN TUNSIN pari kertaa viime viikon seminaareissa joutuneeni väärään

paikkaan. Tunneasiat ovat insinöörille usein paljon vaikeampia kuin matematiikka. Opiskellessani uutta syvällistä lähestymistä Business Intelligence -maailmaan opin, että yksi työmarkkinoiden tavoitelluimmista ihmistyypeistä on sosio-matemaattiset kyvyt omaava luova lahjakkuus. Tästedes tunneäly ja analytiikka elävät symbioosissa, ja niiden kanssa luodaan tulevaisuuden voittajastrategiat.

Toivon, että on helpompaa opettaa insinööri ymmärtämään asiakkaita kuin saada kaupparatsu ymmärtämään matematiikkaa.

Insinöörikunnan suurin haaste on osoittaa, että meillä sekä vasen että oikea aivolohko ovat saman kokoiset, vaikka emme niitä tunteita ulos liiemmin osoittelekaan. Nyt on tärkeää hahmottaa oman teollisuusalan lisäksi ympäröivän maailman arki ja erityisesti tietoverkkoihin, kommunikaatiojärjestelmiin,

Veijo tarinoi myös Facebookissa facebook.com/perusveijo

3 KYSYMYSTÄ

Väärässä paikassa uipputehtävissä työskennellyt taitava insinööri kuoli ja kuuli yllättäen joutuvansa helvettiin. Siellä hän silmät pyöreinä ihmetteli ilmastointilaitteita, vesipuistoa ja kasinoa. Paholainen toivotti insinöörin tervetulleeksi ja pyysi tätä heti fiksaamaan muutaman säätölaitteen kuntoon.

Insinööri oli hiukan apeana, hoiti kuitenkin hommansa, mutta totesi sitten paholaiselle: – Sorry, olen joutunut väärään paikkaan. Lähetä minut takaisin tai haastan Sinut EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen.

Paholainen katsoi insinööriä silmiin ja totesi: – Sain sinut tänne kyllä vääryydellä ja viekkaudella, mutta turha sinun on vaatia oikeudenkäyntiä. Kaikki lakimiehet ovat täällä.

21

kanta-asiakasohjelmiin ja sosiaaliseen mediaan kytkeytyvä kuluttaja.

Jatkossa erityisesti kuluttajamarkkinoilla asiakastiedon hankinta, tiedon jatkuva analysointi ja sen käyttö asiakkaan elinkaaren ja ostopolun hallinnassa on ydinosaamista, joka siirtyy arvoketjussa esikuntafunktiosta tulosvastuutasolle.

Numeronmurskauksessa syntyvä tieto on osattava nopeasti soveltaa käytännön ratkaisuiksi. Armoton totuushan kuluttajamarkkinoilla on, että kun järki ja tunne kohtaavat, tunne voittaa aina.

Ja tänään bisneksen kellotaajuus on useilla aloilla sellainen, että päätökset tehdään samalla nopeudella, jolla pörssimeklarit siirtelevät miljardejaan.

YHTIÖIDEN JOHTAMINEN siirtyy yhä tiiviimmin kohti dashboard-kulttuuria, jossa pääosa omasta ja kilpailijatiedosta on läpinäkyvää, koko pomoportaan katseltavaa. Samoin koneiden ja laitteiden oma analytiikka internet of things lisääntyy ja tuottaa online-informaatiota.

Yhtiöitä aletaan johtaa operatiivisesti etulinjasta, ja johdon on oltava mukana myös päivittäisessä problematiikassa.

Kyse on yhtä suuresta vallankumouksesta kuin mikä tapahtui vuonna 1992, kun vain immateriaalioikeuksia hallitsevan Microsoftin pörssiarvo ylitti perinteisen teollisuuden jättiläisen General Electricin pörssiarvon.

Tänään pohdimme sitä, onko seuraava maailmanvalloittaja Google, Amazon, Facebook tai jokin muu melkein teiniikäinen yhtiö, joka elää tiedolla, jonka me itse vapaaehtoisesti niille annamme.

Elämme jännittävimpiä aikoja kuin koskaan. Ilmeisesti maailman monimutkaistuminen ei kuitenkaan lopeta insinööriosaamisen kysyntää.

Ehkä vaimokin lopettaa kohta pilkkaamisen.

EHKÄ VAIMOKIN lopettaa kohta pilkkaamisen. Taannoin kuulin ystävättären kysyvän häneltä unilääkkeiden käytöstä.

Vaimo vastasi: – En tarvitse unilääkkeitä, kysyn vain mieheltäni, mitä hän tekee työkseen. Nukahdan neljännen lauseen jälkeen. &

1. Mikä oli Suomen eniten työllistävä teollisuusyritys sata vuotta sitten eli vuonna 1913? a) tekstiilialan yritys Finlayson & Co Tampereella b) Tampellan edeltäjä Tampereen Pellava- ja Rauta-teollisuus c) noormarkkulainen konepaja A. Ahlström d) viipurilainen monialayritys Hackman & Co

2. Minkä yrityksen työntekijämäärä on vähentynyt Suomessa eniten 2000-luvulla? a) Stora Enson b) Nokian c) Telia-Soneran d) UPM:n 3. Missä rakennusprojektissa on ollut samanaikaisesti eniten suomalaisia työntekijöitä? a) talvisodan jälkeen Salpapuolustuslinjaa rakentamassa b) Kostamuksen kakkosvaiheessa vuonna 1981 c) Hämeenlinna–Tampereratatyömaalla vuonna 1874 d) Saimaan kanavan korjaustöissä 1930-luvun pulavuosina Oikeat vastaukset sivulla 9

PÄHKINÄ

Mikä tuote kävi kaupaksi? Ä Tekniikka&Talouden ruotsalaisella sisarlehdellä Ny Teknikillä on oma viikon pähkinänsä eli miniproblem. KTH-korkeakoulun teoreettisen fysiikan professori Göran Grimvallin laatimat tehtävät ovat hiukan toisen tyyppisiä kuin mihin T&T:ssä on totuttu. Usein Grimvall panee lukijat pohtimaan jotain arkipäivän ongelmaa, johon ei ole selvää ja yksiselitteistä matemaattista vastausta.

Muutama viikko sitten Ny Teknik kyseli, mikä mahtaa olla arkipäivän esine, jota postimyyntiyritys Åhlén & Holm myi vuosien 1899–1909 juhlaluettelossaan. Tästä esineestä oli tarjolla 25 eri mallia, kuten esimerkiksi seuraavat: N:o 3036, valmistusaine musta, laadukas kovakumi, hinta 0,65 kruunua kappaleelta.

N:o 1839, valmistusaine preparoitu massa, täysin särkymätön, hinta 0,35 kruunua. N:o 1836, valmistusaine selluloidi, valkoinen, hinta 0,25 kruunua. N:o 3349, valmistusaine metalli, päällystetty ruskealla emalivärillä, hinta 0,40 kruunua.

N:o 1258, valmistusaine valkoinen luu, hinta 0,15 kruunua. N:o 3035, valmistusaine sarvi, hieno, läpinäkyvä, kiillotettu, hinta 0,30 kruunua.

Mikä tämä esine oli, ja vieläkö sillä on käyttöä? & Oikea vastaus sivulla 9

22 TEKNIIKKA&TALOUS / 18.10.2013

Perjantai W W W. T E K TA L . F I

OMG

Tällä et ammu ohi Ä Yhdysvaltalainen TrackingPoint on tuonut markkinoille kiväärin, jolla on hyvin helppo osua maaliin jopa 1 000 metrin päähän.

Yhtiön kehittämä Precision Guided Firearms -tekniikka käyttää laseria ja kehittyneitä sensoreita varmistaakseen luodin osumisen maaliinsa. Ennen laukaisua ampuja tähtää maaliin laserosoittimella, joka ”merkkaa” osumapaikan maalissa. Sen jälkeen vedetään liipaisimesta. Laukaus lähtee vasta, kun merkkauspiste on tähtäinristikon keskellä.

Ennen laukausta kivääri on laskenut juuri oikean reitin luodille, jotta se osuu maaliin. &

www.tektal.fi/p/1 W W W. T E K TA L . F I

KLIKKLIKKLIKKLIK TEKNIIKKA&TALOUS 14.10.

Armeija kehittää supermaastopukua Ä Yhdysvaltain armeija on aloittanut vallankumouksellisen taisteluasun kehittämisen, kertoo The Verge -verkkolehti.

Armeijan tutkimus- ja kehitysyksikkö on pyytänyt tutkimuslaitoksilta ja yrityksiltä ehdotuksia tulevaisuuden maastopukuun sopiviksi teknologioiksi.

Vaatimukset tuovat mieleen lähinnä elokuvien supersankarit. Tavoitteena on maastopuku, joka tarjoaisi esimerkiksi kunnollisen pimeänäön sekä suojan vihollisen tulitukselta.

Ballistisen suojan toteuttamiseen saatetaan käyttää kehitteillä olevaa nestemäistä panssarointia, joka muuttuu kiinteäksi millisekunneissa magneettikentän tai sähkövirran avulla.

Lisäksi taisteluasuun on tarkoitus integroida tietokone. &

www.tektal.fi/p/2 W W W. T E K TA L . F I

Tappajarobotti syö meduusoita Koreassa – 900 kiloa silpuksi tunnissa www.tektal.fi/p/3

1993

VEIJON MAAILMA

Kotimainen vetyakku tuplaa sähköauton ajomatkan Ä Elcatin tehtaalta lähtee vuonna 1995 sähköauto, joka kulkee tuplasti pitemmälle kuin muut samannäköiset hiljaiset pakettiautot.

Autossa on lyijyakkujen tilalla voimanlähteenä suomalaisen tutkijaryhmän kehittämä ilmahydridikenno. Kennoston ikä on akkuun nähden moninkertainen.

Nykyinen lyijyakku kestää 200 latauskertaa eli 16 000 kilometriä. Professori Markku Lampisen tutkimusryhmän kehittämä kenno kestää 180 000 kilometriä. &

Palsta paljastaa paikkoja, jonne kannattaa mennä.

Kerro oma tarinasi kuvien kera tektal@talentum.fi

Teksti ja kuva HARRI VANHALA

Luontoturistina Tšernobylissä MATKAILU / Tšernobyl on massaturismikohde: alkuasukkaita on vähemmän kuin turisteja. Väestö (135 000 henkeä) on evakuoitu lopullisesti. Vaikka Tšernobylissä käy päivittäin jopa toistakymmentä vierailijaa, ei tungosta tällä 700 neliökilometrin alueella ole.

Tšernobyl ei ole niin sanottua aikuisviihdettä, vaikka sillä on K-18-luokitus. Kasvuikäiset eivät ole tervetulleita ilman lahjuksia.

Tšernobylissä on yksi hotelli, kaksikerroksinen parakki. Vaikka jotkin huoneet ovat vihreän homeen peitossa ja joissakin on tuhti virtsan tuoksu, on yleisilme siistihkö. Ateriat ovat valkovenäläis-ukrainalaista massatuotetta. Kysymälläkään ei erota, syökö kalaa, sikaa vaiko lintua, joskin tattari on siedettävää. Onneksi menu ei ole lähiruokaa.

Alue on tarkoin vartioitu, joten takatien puomin vartijalle pitää livauttaa seteli. Omin päin

käyttäjä ei kaipaa illalla lukuvaloa: sen kuin avaa suunsa. Ruoka ja ihmisetkin pysyvät steriileinä.

Tämä matkakuvaus on kuin ydinvoiman vastustajien tai kannattajien puheenvuorot: ihan kaikkea ei kannata uskoa. &

Tšernobyl ■ Kenelle: Loppuiäkseen jännitystä halajavalle YDINONGELMAN YDIN. Kun neuvostoatomi halkeaa, se aivan liikaa lämpöä mökkiin tuottaa.

ei silti pidä Tšernobylissä stalkkeroida, niin rajua säteily paikoin on.

Luonto soluttautuu takaisin.

Ennen niin vilkas 50 000 asukkaan kaupunki Pripjat on nyt pusikkoa. Alueella on villihevosia, joiden genetiikkaa seurataan.

Oudointa Tšernobylin luonnossa ovat kummallisesti lentävät yksisiipiset linnut sekä takaperin jolkottavat viisijalkaiset kulkukoirat.

Tšernobylissä ei röntgenlaitteita tarvita, onhan läpivalaisu jatkuvaa. Fluorihammastahnan

■ Mitä maksaa: kaksipäiväinen majoitus ja opastus 250 euroa (Kiovasta)

FIILIS

HINTA

18.10.2013 / TEKNIIKKA&TALOUS

Kun Tekniikka&Talous kertoo Nokian käänteistä, Summa kokoaa samasta lehdestä ja muista Talentumin medioista jutut yhteen paikkaan.

Summa on uusi palvelu, jolla luet Talentumin lehdistä ja kirjoista sinua kiinnostavimmat jutut samassa paikassa. Palvelu toimii kaikilla uusimmilla tietokoneillla, tableteilla ja älypuhelimilla. Rekisteröitymällä pääset käsiksi ilmaisen osion lisäksi tilattavaan sisältöön.

.RNHLOH YHORLWXNVHWWD VXPPDWXWXVWX WDOHQWXP ȴ

Siinä tärkeimmät

23

33

TARRAT JOTKA PYSYVÄT! BMP51

Tarrat ja tulostimet teollisuuden ja kaupan vaativiin sovelluksiin.

18.10.2013

ASIANTUNTIJA p. (09) 350 5530

NORD EI PYSÄHDY. Mietitään ratkaisu yhdessä – soitto riittää 03 254 1800

www.nordgear.fi

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI

HYÖDYKEPÖRSSI

1 vko

LME käteis USD/tonni

Ylitarjonta pitää nikkelin kurissa MARKKINOILLA/ Talvivaara toivoo saavansa nikkelistä lisää hintaa, mutta Kiinan innostus nikkelipitoiseen raakarautaan pitää huolta Suomellekin tärkeän perusmetallin ylitarjonnasta. Teollisuusmaiden taantuma puolestaan hillitsee kysynnän kasvua.

– Nikkeli on volatiili raaka-aine, jonka hinta vaihtelee herkästi.

Hinta voi muuttua tuhat dollaria vuorokaudessa, sanoo perusmetallimarkkinoita työkseen seuraava Senior Adviser Juhani Linna Castle Consultingista.

Linnan silmissä nikkelin hinta on pysynyt elokuusta lähtien jopa yllättävän tasaisena, alle 14 000 dollarissa tonnilta.

Suurin syy historiallisestikin varsin alhaiselle hinnalle on lisääntynyt tarjonta. Jopa metallin hintaa määräävän LME:n eli Lontoon metallipörssin nikkelivarastot ovat korkeimmillaan noin kymmeneen vuoteen. Varastoissa on nikkeliä 230 000 tonnia.

+1,7% +4,3%

Alumiini

1 kk

2 200 2 000 1 800 1 600

touko kesä

Kiina tuo maahan Indonesiasta ja Malesiasta rautamalmia, jonka nikkelipitoisuus on peräti noin 15 prosenttia, kun se normaalisti on 2–3 prosenttia.

– Tiettävästi Kiinalla on käytössään uutta edistynyttä sulattotekniikkaa, jossa kannattavuusraja on ehkä noin 12 500 dollarissa, Linna arvelee.

Kiinalaiset saavat sulatoistaan 200 000–300 000 tonnia nikkeliä vuodessa. Esimerkiksi Talvivaara on pystynyt tuottamaan enimmillään noin 15 000 tonnia vuodessa.

Nopeaa muutosta nikkelin hintaan ei Linnan mukaan ole nähtävissäkään. Loppuvuoden aikana nikkelin tonnihinta saattaa nousta 14 000– 15 000 dollariin.

– Jos maailmantalous kääntyy kasvuun ensi vuonna, nikkelikin saattaa nousta 16 000– 17 000 dollariin, Linna arvelee. &

Nikkelin hinta voi muuttua tuhat dollaria vuorokaudessa.

KARI PELTONEN

@talentum.fi

heinä elo

syys

+0,5% +2,5%

Kupari

1 vko

LME käteis USD/tonni

1 kk

9 000 8 000 7 000 6 000

TARJONTAA RIITTÄÄ. Nikkelin hinta pysyy lähes nykytasolla. touko kesä

Raakaöljy +1,2% —1,5% Brent ICE USD/tynnyri

1 vko

1 kk

+3,0% +2,8%

Sinkki

1 vko

1 kk

Sähkö

HELYR-2014 EUR/MWh

heinä elo

syys

120

2 200

Muutos %

1 vko

1 kk

110

2 000

100

1 800

Kulta Lyijy Nikkeli Tina Puuvilla Maissi Soija Sokeri Vehnä

—3,3 +1,9 +0,5 —1,4 +0,2 —0,8 —1,4 +2,4 —0,7

—2,5 +2,2 +2,2 +3,3 —0,7 —4,5 —8,0 +7,9 +7,4

loka

1 600 touko kesä

1 kk

50

heinä elo

syys

loka

+6,7% +33,3%

Teräs

1 vko

LME käteis USD/tonni

1 kk

300

45

200

40

100

35 touko kesä

heinä elo

syys

loka

0 touko kesä

heinä elo

syys

loka

Lähteet: Vattenfall, Factset. Kulta, lyijy, nikkeli ja tina London Metal Exchange, hinnat käteishintoja, USD/tonni, paitsi kulta USD/troy-unssi.

Maissi, soija ja vehnä USD/busheli, Chicago Board of Trade, seuraava futuuri. Puuvilla #2 ja sokeri #11 NYF, USD/naula.

Lyhenteet: troy-unssi=31,1 grammaa, naula (pauna)=453,6 grammaa, tynnyri=159 litraa, busheli=35,24 litraa.

nd Ethics a er nce Offic nen, a li p m Co a Heino ij a -M a Ann d Ab ly Finlan Oy Eli Lil

Counsel n, General ormune elena S -H a p Sir yj Patria O

Lahjus, lahjonta, korruptio – parhaat compliancekäytännöt 13.11. Helsinki

”

Mitä ajankohtaista lainsäädännössä juuri nyt?

Väärinkäytösten torjuminen edellyttää organisaatiolta sisäisten pelisääntöjen, toimintaohjelmien ja raportointijärjestelmien laatimista ja aktiivista jalkauttamista.

Seminaari tarjoaa käytännönläheisen tietopaketin lahjus-, lahjonta- ja korruptioriskeistä sekä selvittää kuinka parhaita compliance-käytäntöjä voidaan hyödyntää organisaation sisäisessä valvonnassa. Tietojaan ja kokemuksiaan ovat jakamassa alalla vuosia työskennelleet asiantuntijat.

Hinta 730 € + alv 24 % (Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 € + alv 24 %)

»

Ilmoittaudu lakikoulutus@talentum.fi, 020 442 4100 Oikeudet muutoksiin pidätetään.

loka

Raaka-aineet

—1,4% +1,7% 1 vko

syys

2 400

130

LME käteis USD/tonni

90 touko kesä

heinä elo

Mitkä ovat toimivan compliance-prosessin tärkeät elementit?

er gal Offic Chief Le io, rm O a Juli heeler Foster W (pj) y O Energia

loka

Talentumlakikoulutus.fi