Pöytäkirja

MERENKULKULAITOS Markus Helavuori

04.02.2008

MERENKULUN YMPÄRISTÖVERKON 24. KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

Jakelu: Tiedoksi:

Merenkulun ympäristöverkko Paavo Wihuri Pertti Haatainen Jyrki Vähätalo

Aika:

28 tammikuuta 2008, klo.13.00

Paikka:

Merenkulkulaitos, neuvotteluhuone 575

Läsnä:

Jorma Kämäräinen Jukka Kantola Meeri Palosaari Mart Peips Maija Pietarinen Kirsti Tarnanen-Sariola Markus Helavuori

puheenjohtaja, MKL Suomen Varustamoyhdistys EK Neste Shipping Oy YM Satamaliitto sihteeri, MKL

1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jorma Kämäräinen avasi kokouksen.

2. Kokouksen asialista Hyväksyttiin kokouksen asialista.

3. Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. Sihteeriä kiitettiin pöytäkirjan seikkaperäisyydestä.

4. IMO-asiat 4.1 BLG-WGAP:n 2 kokouksen raportti Jorma Kämäräinen esitteli etukäteen jaetun matkakertomuksen 29.10-2.11.2007 pidetystä BLGWGAP ilmansuojelutyöryhmän 2 kokouksesta. Kokouksen tärkeimpiä keskustelunaiheita olivat MARPOL VI liitteen NOx päästörajoitusten tiukentaminen, hiukkasrajoitusten saattaminen päästörajoitusten piiriin, polttoaineen rikkipitoisuuden mittauksen ongelmat, polttoaineen laatustandardit, VOC-päästöjen vähentäminen sekä rikkipesureiden jätevesieä koskevat päästömääräykset.

MARPOL VI liitteen uudistamistyössä on edistytty NOx päästöjen osalta, mutta lopulliseen ratkaisuun ei vielä ole päästy. NOx päästörajoja on tarkoitus tiukentaa kolmessa vaiheessa: Tier I on nykyiset NOx rajat, jotka koskevat 1.1.2000 jälkeen asennettuja moottoreita. Tier II olisi 2,5-3,5 g/kWh vähennys nykyisestä, ja Tier III olisi mahdollisesti 80 % vähennys nykyisestä. Kämäräinen

MERENKULKULAITOS

01.02.2008

totesi että noin 60 % vanhoista moottoreista täyttäisi Tier I vaatimukset jo nyt, 20 % vaatisi pieniä muutostöitä ja 20 % suuremman mittakaavan muutoksia.

Ihmisten terveydelle haitallisia hiukkaspäästöjä voisi työryhmän mukaan vähentää oleellisesti vähentämällä polttoaineen rikkipitoisuutta.

Polttoaineen rikkipitoisuuden mittaus on osoittautunut hankalaksi, koska sama näyte antaa usein eri tuloksen eri laboratorioiden mittauksissa. Mahdollinen ratkaisu olisi viittaus ISO 4259 –standardiin jota voidaan käyttää testitulosten oikeellisuuden arviointiin.

Raakaöljyä kuljettavien öljysäiliöalusten VOC päästöjen (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) hallinasta keskusteltiin. Päästörajoituksia ei toistaiseksi ole ehdotettu, mutta öljysäiliöaluksilta tullaan todennäköisesti ainakin vaatimaan VOC management plan. Mart Peips totesi että Nesteen laivoilla on VOC-päästöjen ehkäisylaitteet, mutta ongelma on että hyvin harvalla satamalla on valmius ottaa vastaan kerättyjä VOC-kaasuja.

Rikkipesureiden pesuvesikriteereiden kehitystyö jatkui. Työryhmä esittää päästökriteereiksi: pH laiturissa vähintään 6,5, kulussa, jokisuistoissa ja satama-alueella pH saisi alentua enintään 2 yksikköä. Öljypitoisuutta voisi mitata PAH pitoisuudella, ja myös nitraateille pitäisi olla päästöraja.

Työtä jatketaan BLG 12 kokouksessa.

4.2 BLG 12 kokouksen asiakirjat Kokoukseen osallistuu Suomesta Jorma Kämäräinen, Jyrki Vähätalo (MKL), Sten Sundberg (MKL), Tapani Stipa (Merentutkimuslaitos), Bernt Bergman (Ålands redarförening) sekä Göran Hellén ja Torbjörn Henriksson Wärtsilästä.

Markus Helavuori kertoi kokouksessa käsiteltävistä painolastivesiasioista. Painolastiveden käsittelymenetelmien hyväksymisohjeita (G8 ja G9) täsmennetään ja yhdenmukaistetaan. Myös näytteenottoa käsittelymenetelmien tehokkuuden testauksesi koskevan G2 ohjeen kehitystyötä jatketaan. Norja on ehdottanut että GESAMP-BWWG painolastivesiryhmä arvioisi kaikki painolastiveden käsittelymenetelmät, myös ne jotka eivät käytä kemikaaleja tai muita aktiivisia ainesosia. Näin vältyttäisi siltä riskiltä että lippuvaltiot hyväksyvät ympäristölle haitallisia käsittelymenetelmiä omin päin. Japani ehdottaa että painolastiveden käsittelyvaatimuksen voimaantuloa lykättäisiin vuonna 2009 ja 2010 rakennettujen alusten osalta vuoteen 2015 tai 2017.

Näin vaikka Assembly 25 kokous juuri päätti että voimaantuloa lykätään 31.12.2011 asti niiden alusten osalta, jotka on rakennettu 2009 ja joiden painolastivesikapasiteetti on alle 5000 m3.

Aiheesta käytiin keskustelua, ja erityisesti PSC näytteenottoa ja analysointia ihmeteltiin. Helavuori kertoi, että alus ei saa turhaan myöhästyä tarkastuksen takia, mutta että mitään pikatestiä, jolla painolastiveden käsittelyn tehokkuus nopeasti ja luotettavasti todetaan, ei toistaiseksi ole olemassa.

Analyysimenetelmiä kuitenkin kehitellään, ja toivottavasti ongelma on ratkaistu painolastivesisopimuksen voimaantuloon mennessä.

Kämäräinen jakoi läsnäolijoille ja esitteli dokumentit BLG 12/6/1, 12/6/6 ja 12/6/32, sekä Juha Kallin tekemän SOx skenaario-käyrän. Kaikki koskevat rikkipäästöjä sekä niiden vähentämistarpeita. EU:n tavoite polttoaineen rikkipitoisuusrajan alentamiseksi on SECA alueilla 1,5 % → 1,0 % (2010) ja 0,1 % vuonna 2015. Globaali tavoite on 4,5 % → 3 % (2012) → 1,5 % (2016) ja → 0,5 % vuonna 2020 tai 2025. Myös rikkipesurin käyttö sallittaisiin. Keskusteltiin rikkirajojen alentamisesta aiheutuvista kustannuksista jalostamoille ja varustamoille. Kämäräinen kertoi että bunkkerihinnat ovat nousseet paljon ja nousevat edelleen jos yllämainitut ehdotukset

MERENKULKULAITOS

01.02.2008

hyväksytään. Jalostamoille investoinnit eivät ole ongelma, mutta riittävän kapasiteetin aikaansaaminen saattaa olla. Maija Pietarinen muistutti että rikkipitoisuuden alentamisella olisi muitakin ympäristöetuja kuin SOx päästöjen väheneminen, mm. hiukkaspäästöjen väheneminen, NOx päästöjen vähentäminen helpottuu, sludgea syntyy vähemmän ja vastaanottolaitteiden tarve vähenee. Mart Peips ja Jukka Kantola muistuttivat kuitenkin että vähärikkisen polttoaineen käyttö saattaa lisätä esimerkiksi voiteluöljyjen vaihdon tarvetta. Todettiin myös että suuremmat polttoainekustannukset nostaisivat kuljetushintoja, mutta että tästä aiheutuva tuotteiden hinnannousu kuluttajille olisi erittäin pieni.

Suomi on valmistellut paperit BLG 12/6/10 ja 12/6/11 (jaettiin läsnäolijoille). Ensin mainitussa on teknisiä perusteluja miksi NOx vähentämisteknologian testauksissa alhaisille tehoille ei pitäisi olla päästörajoituksia, koska laitteet eivät toimi kunnolla esimerkiksi alhaisemman lämpötilan takia.

Ehdotuksella ei ole EU-tukea. Toisessa on laskelmia rikkipesureiden nitraattipäästöistä, ja sillä on EU maiden tuki.

Kämäräinen jakoi ja esitteli ShipNODeff –tutkimuksen NOx skenaarioita, sekä Kanadan paperin BLG 12/5/6 jossa on samankaltaiset tulokset. Koska meriliikenne lisääntyy, NOx päästörajoituksia pitäisi tiukentaa vähintään 50 % jotta kokonaispäästömäärät eivät lisääntyisi.

Lisäksi Kämäräinen kertoi FOEI:n ehdottamista laatustandardeista, Ison-Britannian ehdottamista taloudellisista ohjauskeinoista, sekä OCIMF:in ehdotuksesta kuljettaa kaasusta valmistetut polttoaineet MARPOL Annex I sääntöjen mukaisesti. Tämä on verrattavissa Suomen taannoiseen ehdotukseen toisen sukupolven biodieselin kuljetusehtojen yhdenmukaistamisesta fossiilidieselin kanssa.

5. HELCOM-asiat 5.1 HELCOM Maritime 6 –kokouksen raportti HELCOM Maritime 6 kokous järjestettiin 9-11.10.2007 Puolan Szczecinissä. Suomesta kokoukseen osallistui Anna-Leena Suppola (LVM), Maija Pietarinen (YM), Tapani Stipa (Merentutkimuslaitos) sekä Merenkulkulaitoksesta Kämäräinen, Helavuori ja Juha-Mati Korsi.

Kokouksen raportti jaettiin Ympäristöverkon jäsenille etukäteen.

Kämäräinen kertoi että kokouksessa hyväksyttiin uusi säännöllisen liikenteen määritelmä jonka ”regular services” lauseke antaa alusjätepoikkeusluvan myöntämiselle vähän enemmän joustoa.

Esimerkiksi samaan satamaan palaavat risteilyalukset voivat uuden määritelmän mukaan saada poikkeusluvan. Kokouksessa hyväksyttiin myös suositus joka liittyy rannoille kertyneiden jätteiden tilastointiin ja raportointiin.

Kokouksessa päätettiin tehdä yhteinen ehdotus IMO:lle käymäläjätevesipäästöjen rajoittamiseksi Itämerellä. Hanketta koordinoi Suomi, ja ehdotus on tarkoitus esitellä kesällä 2009 järjestettävässä MEPC 59 kokouksessa. Käymäläjätevesipäästöjä on myös vähennetty varustamojen vapaaehtoisilla sitoumuksilla toimittaa jätteet maihin.

Kokous hyväksyi Ruotsin ehdotuksen koskien suositusta taloudellisista ohjauskeinoista ilmapäästöjen vähentämiseksi. Merenkulkulaitos on sittemmin ehdottanut LVM:lle ohjauskeinojen huomioimista väylämaksulain uudistuksessa. Kirsti Tarnanen-Sariola kertoi että asiasta pidetään kuulemistilaisuus LVM:ssä 1.2.2008. Kantola kysyi onko Ruotsissa tehty tilastoja taloudellisten ohjauskeinojen vaikutuksista ilmapäästöihin. Kämäräinen kertoi että tarkkoja tilastoja on olemassa.

MERENKULKULAITOS

01.02.2008

Helavuori kertoi kokouksessa hyväksytystä painolastivesisopimuksen ratifiointia helpottavasta tiekartasta, joka myös sitouttaa maita ratifioimaan sopimus 2013 mennessä. Lisäksi kokouksessa päätettiin että HELCOM osallistuu OSPAR:in hankkeeseen vapaaehtoisesta painolastiveden vaihdosta ennen painolastivesisopimuksen voimaanastumista. Ruotsi ja Viro esittelivät myös tutkimustuloksia, jotka osoittavat että painolastiveden vaihto Itämerellä ei ole suositeltavaa mm. koska ainoat mahdolliset vaihtoalueet sijaitsevat liian lähellä rannikkoa, ja liian lähellä luonnonsuojelualueita. Ympäristöverkko keskusteli painolastiveden vaihtoon liittyvistä ongelmista.

5.2 HELCOM Baltic Sea Action Plan HELCOM BSAP hyväksyttiin ministerikokouksessa Krakovassa marraskuussa 2007 (koko BSAP löytyy HELCOM:in kotisivuilta). Merenkulkuun liittyviä asioita on mm. laittomien päästöjen eliminointi, turvallinen merenkulku, pienet käymäläjätevesipäästöt, lajien leviämisen estäminen ja ilmapäästöjen vähentäminen. Konkreettisia toimenpiteitä on esimerkiksi Suomen koordinoima hanke vähentää käymäläjätevesipäästöjä, yllämainitut painolastivesiin liittyvät toimenpiteet sekä Suomen koordinoima ShipNODeff paperi NOx päästöjen vähentämisestä (MEPC 57 kokoukseen).

Keskusteltiin ShipNODeff tulosten vertailukelpoisuudesta ja luotettavuudesta. Todettiin että tilastointi on hankalaa, mutta että tätä luotettavampia tutkimuksia ei aikaisemmin tehty. Pietarinen kysyi CO2 päästöjen rajoituksista. Kämäräinen kertoi että se on IMO:n asia ja erittäin hankala toteuttaa. Päästökauppa olisi yksi vaihtoehto, mutta esimerkiksi Kiina ja USA vastustavat sitä ankarasti.

6. EU-asiat EU-asioista ei ollut jaettu materiaalia, eikä ympäristöverkon jäsenillä ollut ajankohtaisia EU-uutisia merenkulun ympäristövaikutuksiin liittyen. Meeri Palosaari kertoi hieman EU:n meripolitiikan tavoitteista, mm. tavoitteesta edistää meriliikennettä tullauksen helpottamisella. Pietarinen kertoi että meristrategiadirektiivi hyväksyttiin joulukuussa. Se ei kuitenkaan suoranaisesti liity merenkulkuun. HELCOM:in BSAP on nähty eräänlaisena meristrategiadirektiivin edelläkävijänä, mutta Pietarinen muistutti että se ei yksinään riitä, vaan maat tarvitsevat myös oman ohjelman direktiivin toteuttamiseksi.

7. Alusjätelain ja – asetuksen uudistustyö Alusjätelain ja –asetuksen uudistustyö jatkuu edelleen helmikuun 2008 loppuun saakka, jonka jälkeen laki käännetään ruotsiksi, ja lähetetään lausuntokierrokselle.

8. Muita asioita Lolan Eriksson on tullut Anna-Leena Suppolan tilalle hoitamaan merenkulkuun liittyviä ympäristöasioita LVM:ään.

9. Seuraava kokous Seuraava kokous sovittiin alustavasti pidettäväksi 13.3.2008 kello 13.00 Merenkulkulaitoksen tiloissa.

10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen.

MERENKULKULAITOS

Jorma K채m채r채inen puheenjohtaja

01.02.2008

Markus Helavuori sihteeri