Tekniikka&Talous 15/2015 by tektal

Suomi putosi cleantech-kärjestä 4

015 24.4.2015 96 000 0 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

Liikkeen tarkka hallinta – myös huippunopeuksissa Movetec Oy on johtava mekatroniikan osaaja Suomessa. Saat meiltä huippukomponentit ja ammattitaitoisen palvelun vaativiin automaation, materiaalinkäsittelyn ja koneenrakennuksen ratkaisuihin. Koneistus, kokoonpano ja monipuolinen tuki suunnitteluun. Valmistajat, joilla maailmanlaajuinen tuki & tuotekehitys.

Components

Finland

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 24.4.2015

Startup Tamturbo puhaltaa ilman öljyä 9 Pääsikö kurssikaverisi eduskuntaan? 10

24.4.2015 015 96 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

Lumia nyykähti Microsoftilla 8 Aurinko innostaa pientaloissa 7

Viennin palapeli 16 Äänekoski sai investointinsa 6

Kupla puhkeaa Suomi on pudonnut cleantechin terävimmästä kärjestä. Yritysten kasvu on vaarassa, kun ala ei uskalla uusiutua. 4

Vaahtorainaus lisää paperikoneen tuotepalettia 12 Veijo Miettinen Politiikka ja hississä pieremisen taito 27

4 TEKNIIKKA&TALOUS / 24.4.2015

Uutiset

”Helsinkiläiset eivät näköjään kaipaa muutosta Suomen asioiden hoitoon.” EDUSKUNNASTA PUDONNUT PAULA LEHTOMÄKI (KESK.) YLELLÄ 19.4.2015.

Cleantech-kärki karkaa Ilmastopaneelin professori: Cleantech-töitä mahtuisi Suomeen lisää, mutta yhteiskunnan ajattelun uusiutumiskyky huolestuttaa

ENERGIA / Kun Suomen valtion energiayhtiö Fortum haluaa esitellä kiinalaisille bioenergialaitoksia, yhtiö vie vieraat Tukholmaan. Tämä on pahasti riitasoinnussa sen kanssa, että Suomi mainostaa olevansa ympäristöä ja energiaa säästävien teknologioiden ja palveluiden eli cleantechin mallimaa. Äskettäin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla varoitti puhtaan teknologian pk-yritysten kasvun olevan vaarassa, koska ala ei uusiudu kunnolla. – Suomi on yhä mukana globaalissa cleantechin kerhossa, mutta emme ole kärjessä. Muut Pohjoismaat ovat pärjänneet meitä paremmin. Nyt kannattaisi katsoa peiliin, johtaja ja professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Hän on myös Ilmastopaneelin jäsen. Seppälän mielestä suomalaises-

Cleantechin mahdollisuuksia ■ ■ ■ ■

■ ■ ■ ■

Biohiili Biometaani Energian varastointi Ex-nokialaisten osaamisen valjastaminen materiaalitehokkuuden, liikenteen ja energiantuotannon käyttöön Kuluttajatuotteet Pyrolyysiöljy Sähköisen liikenteen latausratkaisut Älykkäät sähköverkot

LÄHDE: GAIA JA SYKE

sa teollisuudessa on paljon hyvää cleantech-perustaa kuten Outotec, mutta paljon mahdollisuuksia on yhä käyttämättä. – Kokonaan uudet cleantechin alueet, jotka eivät ole sidoksissa perinteisiin teollisuuden tukijalkoihin, ovat heikosti edustettuina Suomessa. Tästä olen huolissani. – Cleantech-brändäys on hyvä asia, mutta se ei riitä. Parempi olisi, että yhteiskunta näkee myös laajemmin cleantechin mahdollisuudet. Suomea edellä olevia maita ovat muun muassa Ruotsi, Tanska, Itävalta ja Saksa. Ne ovat edenneet globaaleilla cleantech-markkinoilla nopeammin kuin Suomi, ja ero kasvaa koko ajan. Kiina haukkaa yhä suuremman osan maailman cleantech-markkinoista.

”Muut Pohjoismaat ovat pärjänneet meitä paremmin.”

Tutut nimet jyräävät Suomen 10 suurinta cleantech-yritystä 1. Wärtsilä 2. Metso 3. Neste 4. Outotec 5. Kemira 6. YIT 7. ABB 8. Kuusakoski 9. Outokumpu 10. Cargotec LÄHDE: CLEANTECH FINLAND

Energia varastoon Konsulttiyhtiö Gaian toimitusjohtajan Juha Vanhasen mielestä Suomella voisi olla paremmat asemat esimerkiksi maailman aurinko- ja tuulienergian rajusti kasvavilla markkinoilla. – Tuuli- ja aurinkovoima toisivat Suomeen enemmän työtä, jos niiden kotimaisuusaste olisi korkeampi. Näillä aloilla Suomella olisi yhä tekemisen paikka, hän sanoo. – Myöhäistä ei ole parantaa näissäkään, mutta ainakin kannattaisi panostaa nyt isoihin tuleviin teemoihin, kuten älykkäisiin sähköverkkoihin ja energian varastointiin. Myös lämpöpumput ja maalämpö toisivat Vanhasen mukaan Suomelle työtä ja vientiä, jos alan yritykset pystyisivät kasvamaan isommiksi. Valtion pitäisi pikimmiten suunnata panokset paitsi tuotekehitykseen myös näiden alo-

jen pilotointiin. Pienten tekojen listalle kuuluu aurinkosähkön pientuotannon pelisääntöjen selkeyttäminen. – Valtion rahaa ei tarvita, mutta pienten toimijoiden verkkoon liittymisen pitäisi sujua vaivatta.

Vanhat reseptit eivät päde Seppälä arvioi, että syitä Suomen takamatkaan on yhteiskunnan ilmapiiri. Esimerkiksi Yle kysyi vaalikonettaan varten kansanedustajaehdokkailta kumpi menee edelle, teollisuuden kilpailukyky vai ilmaston lämpenemisen torjunta. – Se on esimerkki vastakkainasettelusta, joka on levinnyt laajasti asenneilmastoon. Ilmastonmuutoksen ratkaisu ja teollisuuden kilpailukyky eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois. HUIPPU SUOMESTA. MetGen valmistaa sellu- ja paperiteollisuuteen prosessia tehostavia entsyymejä Kaarinassa. Yhtiö valittiin vuonna 2013 arvostetulle Global Cleantech 100 -listalle. — Pääsy listalle vahvistaa, että pystymme vastaamaan sellaisiin teollisuuden tarpeisiin, joihin ei aiemmin ole ollut vastausta, sanoi yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Alex Michine (vas.) tuolloin. Vieressä yhtiön hallituksen puheenjohtaja Harri Kerminen.

Linkker ei arvostele cleantech-politiikkaa

■

Cleantech-politiikan arvostelijoille löytyy myös vastaansanojia. Sähköbusseja valmistavan startupin Linkkerin toimitusjohtaja Kimmo Erkkilä pitää Suomen Kimmo ilmapiiriä mitä Erkkilä

parhaimpana cleantechin kehittämiselle. – Ainakin meidän näkökulmasta poliittinen ilmapiiri on ollut suotuisa ja vastaanotto ollut aivan täysosuma, suorastaan loistava, Erkkilä sanoo. Myös pilotoinnista Erkkilällä on hyviä kokemuksia. – Aina löytyy tietenkin myös kehitettävää esimerkiksi pää-

FI ISSN 0785-997X Perustettu 1961 41 numeroa vuodessa Kustantaja Talentum Media Oy

töksenteon nopeudessa. Totta kai haasteita riittää, kun on paljon toimijoita ja yritys kilpailee ajan kanssa. Linkkerin ensimmäiset täysin uudet sähköbussit valmistuvat ensi vuonna Sastamalan tehtaalta. Ensi syksynä valmistuvat ensimmäiset vanhoista busseista muunnetut sähköbussit. &

Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 223 000 (KMT 2014)

Osoite Itämerenkatu 23 PL 920, 00101 Helsinki Puh. 020 442 40

– Suomessa haukutaan laajasti Saksan energiapolitiikkaa, mutta se on luonut Saksaan paljon uutta taloudellista toimintaa. Samoin Tanskassa ja Ruotsissa on otettu reilusti etunojaa ja tehty selkeitä poliittisia pitkän aikavälin tavoitteita esimerkiksi hiilidioksidipäästöistä. – Samalla valtio on luonut cleantech-yrityksille kysyntää kotimaassa cleantech-yrityksille. Seppälästä Suomessa on myös

Tilaajapalvelu, osoitteenmuutokset tilpal@talentum.fi, 030 514 100 Osoitteenmuutokset, TEK:n jäsenet 09 2291 2291

liian pitkään ajateltu, että Suomessa on jo tehty riittävästi vaikkapa energia-alalla. Suomi teki energiakriisin aikana edistyksellisiä ratkaisuja, mutta sen jälkeen muualla on tapahtunut paljon uutta. – Kyse on myös ajattelun uusiutumiskyvystä. Kun maailma uudistuu joka hetki, eivät vanhat reseptit enää päde. & TUULA LAATIKAINEN

Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen Ilmoitusvaraukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356

@talentum.fi

Kestotilaus 157 euroa / vuosi (hinta voimassa toistaiseksi)

24.4.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Tuloksessa näkyy, että ei ole kyennyt hankkimaan uusia äänestäjiä vaan on joutunut luottamaan valtakunnalliseen mediajulkisuuteen.”

”Tietysti kaikki pitivät selvänä, että minut valitaan. Se saattoi vaikuttaa siihen, että minun kannattajia meni muiden ehdokkaiden taakse.”

EDUSKUNNASTA PUDONNUT KIMMO SASI (KOK.) ILTA-SANOMISSA 20.4.2015.

VAALIPIIRISSÄÄN TOISEKSI JÄÄNYT PAAVO VÄYRYNEN (KESK.) ILTA-SANOMISSA 20.4.2015.

Menitkö sinä halpaan? Huijaus säilyi vuosien ajan Wikipediassa

TEKTAL.FI/ SUMMASSA

PÄÄKIRJOITUS

Suomelta

VESA-MATTI VÄÄRÄ

Maamme kaipaa ketteryyttä

uomessa ryhdytään syksyllä edistämään kokeiluja ja kokeilukulttuuria. Tuleva pääministeri Juha Sipilä puhui vaali-illan haastattelussa ketteristä kokeiluista. Muutkin puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat sitä mieltä, että Suomesta pitää tehdä kokeilevampi yhteiskunta. Sipilä halunnee kokeilut mukaan myös hallitusohjelmaan. Luvassa on mielenkiintoinen keskustelu, kun sovitaan, mitä kokeiluilla tavoitellaan ja miten ne toteutetaan. Vastaukset toivottavasti löytyvät nopeasti, jotta hyvät aikeet muuttuvat käytännön toimiksi. SUOMALAINEN YHTEISKUNTA

Tuuletusta tarvitsevat koulut, terveyspalvelut ja työmarkkinat.

kaipaa lisää dynamiikkaa. Järjestelmistä on kehittynyt niin monimutkaisia ja jäykkiä, että niiden muuttaminen tuntuu olevan liki mahdotonta, kuten kunta- ja soteuudistusten kariutuminen osoittaa. Kokeilut ja uusien ideoiden pilotointi tarjoavat nopeamman tavan edetä. Ajallisesti ja alueellisesti rajatun pilotin avulla voi testata uudenlaisten ratkaisujen toimivuutta. Hyvin onnistuneen kokeilun perusteella on helpompi lähteä toteuttamaan isompia muutoksia. Epäonnistunutkin yritys tarjoaa arvokasta tietoa – se kertoo, miten asioita ei kannata lähteä uudistamaan. Kohteita piloteille riittää. Tuuletusta kaipaavat niin suomalaiset koulut, työmarkkinat kuin terveyspalvelut. Keskusta ehdotti vaalien alla perustulon kokeilua. Mutta mitä kannattaisi testata? Hallitus voisi halutessaan pilotoida yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä Tampereella, yritystukiuudistuksia, työnvälityksen siirtämistä valtiolta kunnille, lupa- ja valitusprosessien nopeuttamista, robottiautoilua tai jotain ihan muuta. KUN UUSIEN IDEOIDEN testaamiseen haetaan mallia, kannattaa katsoa, mitä itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on omissa kokeiluissaan oppinut. Sitra on nostanut toiminnassaan isojen hankkeiden rinnalle pienimuotoiset kokeilut. Raskaan suunnitteluprosessin sijaan se panee kokeilut käyntiin vauhdilla. Halua kokeilla uutta löytyy ilahduttavasti myös yritysmaailmasta. Kone- ja metalliteollisuuden shok-yhtiö Fimecc kertoi sopivasti vaalien jälkeisenä päivänä vauhdittavansa kokeilukulttuuria Demokiihdytin-nimisellä palvelulla. Uusi palvelu nopeuttaa yritysten tuotekehitystä ja parantaa niiden kykyä kokeilla ja pilotoida. Samoja lääkkeitä kaipaa nyt koko suomalainen yhteiskunta. &

JYRKI ALKIO

@talentum.fi

Aalto-yliopiston professori Peter Lundin mukaan maailman energia-ala on siirtymässä keskitetystä energiantuotannosta uusiutuvan energian hajautettuun tuotantoon. – Uusiutuva energia on cleantechin pääalueita, hän sanoo. Häntä huolestuttaa se, että Ernst & Youngin maaliskuussa julkaistun uusiutuvan energian indeksin mukaan Suomi on Peter Lund vasta 36. houkut-

televin maa uusiutuvan energian investoijille 40 maan joukossa. – Taaksemme jäävät vain Venäjä, Saudi-Arabia, Egypti ja Indonesia. Suomi kääntyy ydinvoimaan, joka on tuontitavaraa, yhtä nopeasti kuin Saksa uusiutuvaan energiaan, joka on kotimaista energiaa. Frost & Sullivan taas arvioi, että vuonna 2020 uusiutuvan energian globaali bisnes on 544 miljardia dollaria, josta 95 prosenttia tulee tuuli- ja aurinkoenergiasta. – Näiltä alueilta olemme jättäy-

tyneet pois energiapoliittisten päätösten kautta. Energiatehokkuuden bisnesarvio vuodelle 2020 on 126 miljardia dollaria, mutta Suomi on siinä enää marginaalisesti mukana, Lund roimii. Samantapaisiin arvioihin on päätynyt Cleantech Finland, jonka mukaan Suomi houkuttelee huonosti tai keskinkertaisesti cleantech-investointeja. Sitralta on tulossa lähiaikoina selvitys 50 uudesta energiatekniikasta, jotka toisivat Suomeen työtä ja vientituloja sekä vähentäisivät päästöjä. &

Päätoimittaja Jyrki Alkio 040 342 4476 Toimituspäälliköt Harri Junttila 040 342 4685, Mika Hämäläinen 040 342 4303 Toimitussihteeri Irma Svan-Santero Toimittajat Kari Kortelainen, Tuula Laatikainen, Tero Lehto, Raili Leino, Jukka Lukkari, Kari Peltonen, Helena Raunio, Harri Repo, Janne Tervola, Eeva Törmänen Verkkotoimitus Marko Laitala (uutispäällikkö), Tapio Ikkala, Sampo Kyyrö, Janne Luotola, Susanna Peltonen, Marjukka Puolakka, Sofia Virtanen Ulkoasu AD Simo Sahla, Juha Kalliolahti (Faktor Oy) Kuvapäällikkö Timo Pylvänäinen etunimi.sukunimi@talentum.fi

P.S.

INSINÖÖRIJÄRJELLÄ ON nyt kysyntää. Jos ja kun Juha Sipilä valitaan pääministeriksi, maan tärkeimmäksi poliittiseksi päättäjäksi nousee ensimmäistä kertaa diplomi-insinööri. Myös eduskunnassa insinöörikunnalla on hyvä edustus. &

JUHA S.KALLIOLAHTI

”Suomi kääntyy ydinvoimaan” ■

”Nu behöver vi luottamus.” VAALIT VOITTANUT KESKUSTAN PUHEENJOHTAJA JUHA SIPILÄ, YLE NYHETER 20.4.2015.

6 TEKNIIKKA&TALOUS / 24.4.2015

Uutiset

www.tektal.fi Koulupiirin iPad-kokeilu meni mönkään —

Pitkä odotus päättyi:

Äänekosken biotuotetehda Investoinnin työllisyysvaikutukset ovat tuhansia työvuosia

METSÄ GROUP

INVESTOINNIT / Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa 1,2 miljardilla eurolla biotuotetehtaan Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alueelle. Rakennustyöt aloitetaan välittömästi, ja tehtaan on määrä valmistua vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Rahasta suurin osa jää Suomeen. – Investoinnin kotimaisuusaste on noin 70 prosenttia, toteaa Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan. Biotuotetehtaalla on huomattava työllistävä vaikutus. Rakennusaikana se työllistää kaikkiaan 6 000 henkeä. Tehtaan valmistuttua koko arvoketjussa on yli 2 500 työpaikkaa, joista uusia noin 1 500. Tehdas itse työllistää noin 200 henkilöä.

Töitä laitevalmistajille Sellu kannattaa valmistaa siellä, missä puu kasvaa. Ja paperi on puolestaan ﬁksua valmistaa siellä, missä on asiakkaita. Andritz ja Valmet ovat Äänekosken biojalostamon päälaitetoimittajat. Yhtiöt ovat jo solmineet yhteensä 250 miljoonan euron aiesopimukset Metsä Groupin kanssa. Suomi on maailman kuudenneksi suurin sellutuottaja, mikä on päälaitevalmistajille merkittävä syy kehittää selluteknologiaa Suomessa. Laitetoimitukset tapahtuvat suureksi osaksi Suomesta. Viimeisen viiden vuoden aikana on Suomessa lähtenyt käyntiin lähes kymmenkunta sellu- ja paperiteollisuuteen tai energiasektoriin liittyvää investointia. Äänekosken lisäksi suunnitteilla on kaksi muutta sellutehdashanketta sekä useista laajennuksia. Jos kaikki investointisuunnitelmat toteutuvat, nousee investointien arvo lähelle neljää miljardia euroa. Sellutehdas voidaan rakentaa

”Alihankintaketju on vahvasti käytössä.”

EI AURINGONLASKUN ALA. Noin 1,2 miljardia euroa maksava hanke on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa.

Investointisuunnitelman julkistus Esisuunnittelu, YVA- ja ympäristölupaprosessi alkavat

2014

Investointipäätös

Maarakennus, päälaitekaupat

2015 Satamavalinta

Keskeiset kumppanivalinnat

Biojalostamon synty

Koekäyttö

2016

Päälaiteasennukset

Esisuunnittelu ja ympäristölupa valmiina

tuottamaan markkinamassaa paperinvalmistusta varten. Pienillä keittoprosessin lisämodiﬁkaatioilla kuitu saadaan soveltumaan myös muihin lopputuotteisiin. Päälaitetoimittajana Andritz laittoi liikkeelle joitakin suunnitteluhankkeita jo ennen varsinaista investointipäätöstä. Yhtiöllä on Suomessa yli 1 000 henkeä. Savon-

linnassa on kuitulinjan ydinlaitteita valmistava konepaja, Varkaudessa valmistetaan sooda- ja voimakattiloiden tärkeimmät osat. Riittääkö laitevalmistajien kapasiteetti, jos kaikki projektit toteutuvat? – Teemme tietyt ydinasiat itse, mutta alihankintaketju on vahvasti käytössä, kertoo Andritzin toimi-

2017

tusjohtaja Kari Tuominen. – Kapasiteetti on mukautettu pitkälle tulevaan kehitykseen, eivätkä kaikki asiakkaat tilaa laitteita samaan aikaan.

Biotalouteen kannattavuusarvioita Uudet projektit lähtevät liikkeelle esisuunnittelusta ja hankinto-

Tehdas nimellistuotannossa

2018

Tehtaan käynnistäminen

jen miettimisestä. Sweco oli Äänekosken hankkeessa mukana jo esisuunnitteluvaiheessa laatimassa kustannusarvioita. Swecon yhteistyökumppanina hankkeessa toimii Neste Jacobs. Kokonaispalveluiden työllisyysvaikutukset ovat noin 200 henkilötyövuotta. – Projektin aikataulut ovat tiukkoja, koska käyttöönottopäivä on

Flexim aloittaa yhteistyön Fraunhoferin kanssa TUTKIMUS / Suomalainen lukko- ja turvateknologia-alan kehittäjä Flexim Security on tehnyt yhteistyösopimuksen maineikkaan saksalaisen Fraunhoferin tutkimuskeskuksen kanssa. Sopimuksen myötä organisaatiot lähtevät kehittämään yhdessä uudenlaista digitaalista avainteknologiaa. – Yhteistyö on meille ainutlaatuinen tilaisuus tuoda nopeasti markkinoille todella kustannustehokasta digitaalista avainteknologiaa. Kulkeminen koteihin ja kiinteistöihin tulee muuttumaan täysin, Flexim Securityn toimitusjohtaja Juk-

ka Laakso arvioi. Digitaalisuus, älylukot ja mobiiliratkaisut tulevat mullistamaan kulkemisen koteihin ja kiinteistöihin, me- Jukka kaanisten avainten Laakso jäädessä vähitellen historiaan. Fyysisistä avaimista riippumattoman kulunhallinnan myötä arjesta tulee turvallisempaa, ja esimerkiksi kotihoitopalveluita voidaan toteuttaa nykyistä laadukkaammin, Fleximillä uskotaan. Mekaaniset avaimet ovat olleet

kotien ja kiinteistöjen käytössä harvinaisen pitkään. Esimerkiksi autoteollisuudessa ollaan jo 1980-luvulta lähtien kehitetty avaimista ja oven avaamisesta joustavampaa.

Jakelu ja hallinta Fraunhofer-yhteistyön avulla Flexim pääsee kehittämään digitaalisten avainten jakelua ja hallintaa. Tämän teknologian avulla Flexim arvioi voivansa luoda kustannustehokkaita ja skaalautuvia tunnistautumisratkaisuja kulunhallintaan ja siihen liittyviin palveluihin. Fraunhofer on Euroopan merkit-

”Kulkeminen koteihin ja kiinteistöihin tulee muuttumaan täysin.” tävimpiä tutkimuslaitoksia, eräänlainen ”Saksan VTT”. Sen käsialaa on esimerkiksi MP3-teknologia. Fraunhofer-instituutti työllistää Saksassa 24 000 henkeä ja sen vuosittainen tutkimusbudjetti on kaksi

miljardia euroa. Fraunhoferin ja Fleximin yhteistyötä on osaltaan mahdollistanut Tekes, jonka Technology Access -ohjelma tukee pk-yrityksiä niiden pyrkimyksissä päästä neuvottelemaan suurten yritysten patentti- ja IPR-ratkaisujen hyödyntämisestä. Tekesin avulla suomalainen keskisuuri yritys pääsi esittelemään Fraunhofer SIT:lle osaamistaan, ja tämän mahdollisuuden myötä Flexim valikoitui lopulta instituutin yhteistyökumppaniksi. & HARRI REPO

@talentum.fi

24.4.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

ohjelmistot eivät toimineet, yli 2 000 laitetta katosi

s toteutuu Havusellu seilaa Kiinaan ■

Metsä Group on maailman suurin markkinahavusellun tuottaja, jonka asema vahvistuu jätti-investoinnin myötä. Äänekosken biotuotetehdas tuottaa 1,3 miljoonaa tonnia sellua vuodessa, josta 800 000 tonnia on havusellua ja 500 000 tonnia lehtipuusellua. – Pohjoisen havusellun kysynnän vakaa kasvu maailmanlaajuisesti on investoinnin keskeisin peruste. Tavoitteenamme on vahvistaa johtavaa asemaamme tällä markkinalla, kasvattaa liiketoimintaa ja parantaa kannattavuuttamme pitkällä aikavälillä, pääjohtaja Kari Jordan perustelee. Sellun päämarkkinat ovat kotimarkkinoilla Euroopassa ja

usein lyöty lukkoon, mutta projektin aloitus saattaa siirtyä, luonnehtii Sweco Industryssa asiantuntijatehtävissä työskentelevä Päivi Uusitalo. Noin puolet Äänekosken puuraaka-aineesta päätyy selluksi. Metsäteollisuus etsii uusia puun käyttömahdollisuuksia, mikä on lisännyt myös konsulttien töitä. Isot sellunvalmistajat eivät itse halua lähteä rönsyilemään, vaan ekosysteemin kehittäminen jää pk-yrityksille. Biotuotetehtaassa sivuvirrat hyödynnetään ekosysteemissä tuotteina ja bioenergiana. Pelkkä vihreys ja kestävyys eivät kuitenkaan yksin kanna. – Vaikka tutkimuksellisesti olisi saatu äärimmäisen hyviä tuloksia, niitä pitää verrata olemassa olevan, kilpailevan tuotteen kustannusrakenteeseen ja hintaan, Uusitalo sanoo. Suunnitelmia uusista biotuotteista on paljon. Prosessisuunnittelun asiantuntija Niko Ruokolainen Swecosta kertoo, että monet

Kiinassa. – Ennen kaikkea tähtäämme Kiinan markkinoille, jossa kysyntä on jatkunut vahvana 15–20 vuoden aikana. Siellä investoidaan niin pakkauskuin pehmopaperivalmistukseen. Äänekosken tuotannosta jopa puolet voi löytää ostajan Kiinasta. Metsä Fibren liikevaihdosta biotuotteiden osuus on tällä hetkellä 10 prosenttia. Biojalostamokonseptin myötä nousee 20 prosenttiin liikevaihdosta. Metsä Fibren omistajat ovat Metsäliitto Osuuskunta (50,2 prosenttia), Metsä Board Oyj (24,9 prosenttia) ja Itochu Corporation (24,9 prosenttia). &

Puolet sähköä Eri biotuotteiden osuudet ensimmäisessä vaiheessa Sähkö 48 %

Tärpätti 1%

Tuotekaasu 18 %

Rikkihappo 5% Kuori 6 % Lämpö 7 %

Mäntyöljy 15 %

hankkeet ovat taloudellisen kannattavuuden evaluointi- tai pilotointivaiheessa. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

Metsän big data osataan Suomessa MALLINNUS / Tampereen teknillisessä yliopistossa kehitetty 3dmallinnusmenetelmä tuottaa nopeasti yksityiskohtaista tietoa metsän jokaisesta yksittäisestä puusta. Mallinnus perustuu laserkeilaukseen. Jokaisesta puusta kertyy miljoonia pikseleitä mittauspistedataa. Mittauspistepilvestä voidaan nyt ensimmäistä kertaa tehdä kolmiulotteinen rakennemalli jokaiselle puulle. – Kyseessä on ensimmäinen operatiivisesti tehokas, teollisessa mittakaavassa toimiva 3d-mallinnus. Kukaan muu maailmassa ei pysty

tekemään mallinnusta kokonaisesta metsästä tässä mittakaavassa. Parista hehtaarista metsää voidaan tuottaa mallinnus päivässä, kertoo professori Mikko Kaasalainen TTY:n matematiikan laitokselta. Suomessa metsät kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tarkka tieto metsien puista tehostaa metsänhoitoa ja on rahan arvoista metsänomistajille sekä metsäteollisuudelle, kirjoittaa TTY:n Rajapinta. TTY:n mallinnus on osa Tekesin rahoittamaa kansallista Forest Big Data -hanketta. &

WWW.TEKTAL.FI/P/26

Aurinko houkuttelee pientaloasukkaita Pienempi sähkölasku ja energiaomavaraisuus ovat tärkeämpiä kuin ympäristöystävällisyys ENERGIA / Suomalaisten pientaloasujien mielenkiinto aurinkoenergiaan on reippaassa kasvussa. Biolanin maaliskuussa toteuttamassa kyselyssä kolme neljästä vastaajasta pitää aurinkoa hyvänä energialähteenä käyttöveden lämmittämiseen. Vuonna 2013 tehdyn kuluttajatutkimuksen mukaan tätä mieltä oli vielä alle puolet vastaajista. Asunnon lämmittämiseen aurinkoenergialla uskoo nyt 61 prosenttia vastaajista. Pari vuotta sitten vain 26 prosenttia jakoi saman mielipiteen. Lämpimän käyttöveden osuus huoneiston energiakulutuksesta on liki kolmannes. Suomessa auringonpaistetta riittää käyttöveden lämmitykseen maaliskuun alusta lokakuun loppuun saakka. Se tarkoittaa, että yli puolet käyttöveden lämmittämiseen tarvittavasta energiasta voidaan tuottaa

Suurin osa käyttöveden lämmittämiseen tarvittavasta energiasta voidaan tuottaa auringolla.

AURINKOA KOTIIN. Aurinkoenergian käyttö kasvattaa suosiotaan.

auringolla. – Parissa vuodessa on tapahtunut erittäin suuri mielipidemuutos, sanoo Biolan Ekoasumisen toimitusjohtaja Matti Hakala. – Ei ole mitään syytä mikseivät nämä laitteet kehittyisi yhtä nopeasti kuin esimerkiksi puhelimet ja tietokoneet. Hintataso on laskenut ja nyt hankintakustannukset ovat järkevällä tasolla.

Omavaraisuus kiinnostaa Suurin motivaatio aurinkoenergiaan on pienemmässä sähkölaskussa. Toinen iso syy on tarve saada lisäenergiaa nykyisen energiamuodon rinnalle. Peräti 45 pro-

senttia vastaajista haikailee energiaomavaraisuuden perään. Ympäristöystävällisyys tulee vasta kolmantena, se motivoi 37 prosenttia vastaajista. – Auringolla pystytään pienentämään sekä öljy- että sähkölaskua ja tasaamaan näiden energiamuotojen hintavaihteluja, Hakala toteaa. Biolanin aurinkoenergiakysely toteutettiin sähköisesti maaliskuussa 2015. Kyselyyn vastasi yhteensä 842 pientaloasujaa, joista 42 prosenttia oli miehiä ja 58 prosenttia naisia. & EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

Vienti Venäjälle romahti tammikuussa IDÄNKAUPPA / Suomen vienti Venäjälle laski tammikuussa peräti 43 prosenttia viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Yritykset eivät myöskään odota kaupankäynnin muuttuvan merkittävästi seuraavan puolen vuoden aikana. Vienti Venäjälle oli jo laskussa vuonna 2013, kun Ukrainan kriisi alkoi saman vuoden marraskuussa. Tuonti lähti laskuun jo vuotta aikaisemmin. Aiemmin tällä viikolla julkistetusta Suomalais-Venäläisen kauppakamarin barometrista selviää myös, että viime vuonna vienti Venäjälle laski 14 prosenttia edellisvuodesta. Viennin arvo oli 4,6 miljardia euroa. Tuonti laski enemmän, 17 prosenttia 8,7 miljardiin. Viennin ja liiketoiminnan suurimmaksi hidasteeksi mainittiin ruplan epävakaus. Myös suomalaisyritysten asiakkaiden rahoitusongelmat, poliittinen tilanne ja talouden epävakaus haittasivat vientiä ja liiketoimintaa Venäjällä. Koneet ja laitteet pärjäsivät Suurin vientiryhmä on koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 36 pro-

Hiipuvat eurovirrat Suomen ja Venäjän välinen kauppa 2002—2014 Tuonti

mrd € 12 10 8 6

Vienti

4 2 0

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

sentin osuudella. Sen vienti taisteli suurta virtaa vastaan ja supistui vain kaksi prosenttia. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti laski 10 prosenttia. Se on toiseksi suurin vientiryhmä viidenneksen osuudellaan. Kolmanneksi suurimman vientiryhmän, paperin ja metallien, vienti laski myös parikymmentä prosenttia. Suurin osa vastaajista ei ole kokenut suoria Venäjä-pakotteita. Epäsuoria pakotteita koki kuiten-

kin 80 prosenttia vastaajista. Yrityksistä yli kolmannes lisää markkinointia, vahvistaa myyntiä ja avaa lisää toimipisteitä Venäjällä. 28 prosenttia vastaajista ei tee mitään erityistä. Loput 26 prosenttia vähentää toimintoja. Tutkimukseen haastateltiin edustajia 300 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenyrityksestä. & JANNE TERVOLA

@talentum.fi

8 TEKNIIKKA&TALOUS / 24.4.2015

Uutiset

www.tektal.fi Epäilyttävä jättipotti:

Lumiat pettivät Microsoftin

TOHTORIN HATUSTA

NOEL VASQUEZ

LISÄÄ TURVAA. Laivaliikenteen onnettomuusriskiä voidaan vähentää ottamalla huomioon iskumaisten kuormien vaikutus laivan kelluvuuteen.

Tohtorikoulutettavan huippuhetki

aivojen kestävyydestä väitöskirjaansa tehnyt virolainen Mihkel Kõrgesaar sai viime syksynä harvinaisen kutsun. Massachusetts institute of technologyn MIT:n yhteentörmäyslaboratorion tutkijat olivat huomanneet Kõrgesaaren tutkimukset Aallon insinööritieteiden korkeakoulussa. He kutsuivat hänet esittelemään niitä tarkemmin lokakuussa pidettyyn seminaariin. MIT:n laboratorio on alalla kuulu. Seminaarissa olivat mukana muun muassa Shell, Exxon, Boeing ja General Electric. – He kertoivat, että ryhmä pyytää ulkopuolisia tutkijoita kuultavakseen erittäin harvoin. Ainakin viime vuonna olin ainoa. Joka tapauksessa kutsu oli tohtoriopiskelijalle kova juttu, hän kertoo. Paikalla olivat alan suurimmat nimet.

Samaa fysiikkaa eri mittakaavassa MIT:n laboratorio tutkii lähinnä autojen ja energia-alan kuten painekattiloiden materiaaleja, mutta Kõrgesaar tutki laivoja. Mittakaava on eri mutta taustalla oleva fysiikka sama. Kõrgesaaren tutkimus koskee laivojen karilleajoja ja yhteentörmäyksissä syntyviä repeämiä ja pikemminkin laivarakenteiden ja materiaalin repeämisen mallintamista. Onnettomuusriskejä voidaan pienentää asianmukaisella laivasuunnittelulla, jossa on huomioitu suurten iskumaisten kuormien vaikutus esimerkiksi kemikaalisäiliöiden eheyden ja laivan kelluvuuden säilymiseen. Ongelman ratkaisu vaatii tarkkaa laivarakenteiden ja materiaalin repeämisen mallintamista.

Luottoluokittajat ja vakuutusyhtiöt vakuuttuivat väitöskirjasta.

Luottoluokittajat vakuuttuivat Kõrgesaar tutki nykyisiä lujuusopin elementtimenetelmän mallinnusperiaatteita ja niiden taustalla olevia fysikaalisia oletuksia ja kehitti niiden pohjalta uuden, aiempaa paremman mallinnusperiaatteen. Se vakuutti sittemmin myös luokituslaitokset, joita laivojen vakuuttajat kuuntelevat. Selvää on, että Kõrgesaaren tutkimuskohteessa on viime kädessä kyse ihmishengistä ja ympäristöriskeistä, rahasta puhumattakaan. Pienempiä laivaonnettomuuksia tapahtuu merillä vuosittain tuhansia. Isompia onnettomuuksia parikymmentä. Yksin Itämerellä laivojen pohjakosketuksia sattuu muutamia joka vuosi. 28-vuotias Kõrgesaar tuli opiskelemaan Aalto-yliopistoon Tallinnasta jo vuonna 2008. Tallinnassa alan jatko-opiskelu ei ollut mahdollista. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

Mihkel Kõrgesaarr ■ Diplomi-insinööri ■ 28-vuotias ■ Syntynyt Saarenmaalla

Mihkel Kõrgesaar: Materiaalin repeämän mallintaminen laivaonnettomuuksissa. Aalto-yliopisto 2015.

LUOTTOA RIITTÄÄ. Steve Balmer räplää yhä Lumiaa, vaikka Microsoft on jo mennyttä elämää.

Microsoft ei vuodessa ole pystynyt kasvattamaan älypuhelintensa markkinaosuutta ÄLYPUHELIMET / Microsoftin vuosi sitten Nokialta ostamat mobiililiiketoiminnot eli käytännössä älypuhelimet ovat olleet taloudellinen pettymys. Windows-puhelimet eivät myy läheskään niin kuin Microsoft on toivonut. Microsoftin entinen pääjohtaja Steve Ballmer toivoi toistavansa kilpailija Applen menestyskonseptin. Ajatus oli, että laite- ja ohjelmistokehityksen yhdistämällä syntyy nopeammin kuluttajien toivomia älypuhelimia. Viime vuonna Windows-puhelinten markkinaosuus lähti markkinatutkimusyritys Gartnerin mukaan kasvuun. Parhaimmillaan

se nousi liki 4,5 prosenttiin maailmanlaajuisesti. Joissakin isoissa Euroopan maissa kuten Italiassa jo yli joka kymmenes älypuhelin oli Lumia. Nousu jäi pyrähdykseksi. Uusi mahalasku tuli vuoden lopussa, ja koko viime vuonna markkinaosuus valahti markkina-arvioiden mukaan alle kolmeen prosenttiin. Etenkin kalliissa puhelimissa Apple ja Samsung hallitsevat aivan ylivoimaisesti. Halpojen Lumioiden katteet

Nousu jäi pyrähdykseksi.

ovat heikot. Microsoft onkin tehnyt Lumia-puhelimilla satojen miljoonien eurojen tappiot. Nopeaa helpotusta ei ole näköpiirissä. Seuraava kalliimpi Lumia-lippulaivamalli on tulossa kesällä tai syksyllä Windows 10 -käyttöjärjestelmän myötä. Yhtiö ei aio kuitenkaan luovuttaa helpolla eikä nopeasti: toimitusjohtaja Satya Nadella on ilmoittanut, että nollatulokseen pitäisi päästä vuoden 2016 aikana.

Microsoft kestää tappioita Microsoft on ilmoittanut mobiililaitteiden olevan strategisesti tärkeä tuoteryhmä, ja näissä tuotteis-

Rambollin insinöörit voittoputkessa PALKITUT / Suomen suurimman konsulttitoimiston Ramboll Finlandin insinöörit saavat suitsutusta monelta taholta. Suomen Rakennusinsinöörien liitto valitsi viime viikolla vuoden diplomi-insinööriksi Rambollin suunnittelujohtaja Tapio Ahon. Alan ”grand old maniksi” tituleerattu Aho työskentelee tällä hetkellä muun muassa Helsingin keskustakirjaston, uuden lastensairaalan ja Helsingin Keski-Pasilaan rakennettavan keskuksen kimpussa. Ahon mukaan erityisesti keskustakirjasto on haastava suunniteltava, sillä suunnittelussa on huomioitava sen alle mahdollises- Tapio Aho

ti tuleva keskustatunneli. Osa kirjastosta on suunniteltu rakennuskieltoalueelle, joka joudutaan ylittämään sata- Max metrisellä sillalla. Levander Kokemuksen lisäksi Rambollista palkitaan nuoruutta, sillä Suomen konsulttitoimistojen liitto valitsi keskiviikkona Vuoden nuoreksi konsultiksi insinööri (amk) Max Levanderin, joka vetää tietomallinnukseen keskittyvää yksikköä Rambollilla. Levander on toiminut monissa Ahon vetämissä hankkeissa mallinnusvastaavana. Tietomallien hyödyntäminen onkin tuonut tunnustusta alan kilpailuissa. – Mallinnus tuottaa virheettömiä

suunnitelmia. Keskustakirjaston näköistä taloa ei voisi rakentaa ilman mallintamista, Aho sanoo. Ahoa harmittaa, että rakennesuunnittelua ei arvosteta Suomessa tarpeeksi. Laadusta kyllä puhutaan, mutta julkisessa rakentamisessa halvin hinta ratkaisee lähes aina. – Kun esimerkiksi Jyväskylän messuhalli romahti, matkassa oli onnea, sillä edellispäivänä paikassa oli 10 000 ihmistä. Levander näkee alan suurimmaksi kehittämiskohteeksi kommunikaation parantamisen rakentamisen eri osapuolten välillä. Alalla on liikaa rikkinäisiä puhelimia ja samaa tietoa luodaan monessa paikassa limittäin. & EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

24.4.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Android on ylivoimainen Älypuhelinalustojen markkinaosuudet (2014) Windows 3,2

BlackBerry 1,9 Muut 0,9

iOS 15,5

% Android 80,7 LÄHDE: GARTNER

sa sillä on ennenkin riittänyt kärsivällisyyttä. Myös Bing-hakukone ja Xbox-pelikonsoli tekivät vuosien ajan tappiota. Vaikea tilanne näkyy henkilöstövähennyksinä. Puhelinten siirtyessä Microsoftin palveluksessa oli Suomessa noin 4 700 ihmistä ja tällä hetkellä noin 3 500. Jos vaikeudet jatkuvat, myös säästötarpeet jatkuvat. Salossa ja Tampereella on suunniteltu useita Lumia-malleja. Oulussa puhelinten tuotekehitys loppui viime syksynä. Kuvaavaa on, että Microsoft myi viime vuoden lopussa halpoja peruspuhelimia 39 miljoonaa. Se on lähes nelinkertainen määrä Windows-puhelinten 10,5 miljoonaan verrattuna. Microsoft haluaisi keskittyä Windows-puhelimiin, mutta aivan halvimmissa laitteissa käyttöjärjestelmä ei vielä toimi. Halpapuhelimilla Microsoft yrittää viedä pilvipalveluitaan kehittyville markkinoille. Puhelinkaupan yhteydessä Steve Ballmer lupaili Suomeen liki 200 miljoonan euron datakeskushanketta. Hanke on yhä vireillä, mutta siitä kilpailee tiettävästi ainakin Ruotsi. Pilvipalvelut ovat Microsoftille kasvavaa ja kannattavaa liiketoimintaa. Huhtikuussa yhtiö vahvisti, että yksi keskeinen Ofﬁce 365 -palvelukeskus on Suomessa. Vielä Suomi on siis kisassa mukana. & TERO LEHTO

@talentum.fi

Paineilma muuttuu öljyttömäksi

LYHYET Automaatti tarkastaa lentoliput Vantaalla

Tamperelainen Tamturbo uskoo viennin turbokasvuun PAINEILMA / Öljyttömän paineilman käyttö kasvaa maailmassa nopeasti. Syy on yksinkertainen: öljy on paineilmassa useimmiten pelkkä haitta, usein jopa ehdoton haitta. Tamperelainen kompressoriyritys Tamturbo uskoo, että trendi puhaltaa yrityksen liikevaihdon kuudessa vuodessa sataan miljoonaan euroon. Yhtiön juuri markkinoille putkahtaneet tuotteet tekevät paineilmaa ilman öljyä, yksinkertaisesti ja halvalla. Melkein jokainen teollinen yritys käyttää paineilmaa koneiden, laitteiden tai prosessien käyttövoimana. Kompressoreita myydään vuodessa kymmenen miljardin euron arvosta. Vielä toistaiseksi 90 prosenttia paineilmasta tehdään öljyvoidellulla ruuvikompressorilla. Niistä tihkuu paineilman joukkoon aina vähän öljysumua, joka on myrkkyä erityisesti lääke-, elintarvike-, elektroniikka- ja autoteollisuudessa.

TURBOILMAA. Toimitusjohtaja Timo Pulkki (oikealla) ja teknisen tuen insinööri Juha Lammi ihailevat messumatkalle lähtevää paineilmalaitetta.

VIIKON STARTUP

Tamturbo Mitä tekee: Öljyttömät kompressorit Perustettu: 2010 Liikevaihto: 2015 ennuste 800 000 euroa Henkilökunta: 10 Mahdollisuudet: Tekninen etumatka, asiakkaat tiedossa

Halpa vaihtoehto Öljyttömän paineilman tekeminen on kallista ja energiaa tuhlaavaa. Vaihtoehtoina ovat kuivaruuvikompressori tai turbokompressori, johon on liitetty iso mekaaninen ylennysvaihde. Kuivaruuvikompressori on erittäin kallis huollettava. Ylennysvaihteellinen turbokompressori tuhlaa energiaa. Tamturbolla on suoravetoinen turbo, joka on kytketty suurnopeussähkömoottoriin. Laittees-

Öljy on myrkkyä paineilmassa.

.RQHHQUDNHQWDMDQ XXVL ZRUNÀRZ ±

Vertex Flow

Uhat: Nopea tuotannon ylösajo vaatii paljon pääomaa Lähetä startup-vinkki: harri.junttila@talentum.fi sa on vain yksi liikkuva osa – sähkömoottorin roottori – jonka päissä on turbosiivet. Suurnopeusmoottori pyörii yli 30 000 kierrosta minuutissa. Yhden turbon paineenkorotus on yli kaksinkertainen. Kaksivaiheinen puristus

Vertex G4Plant Laitossuunnittelu

Vertex G4PI PI-kaaviosuunnittelu

antaa suunnilleen kuuden barin loppupaineen. – Kompressori on yksinkertainen, pitkäikäinen ja helposti säädettävä. Kun saamme sarjatuotannon vauhtiin, valmistuskustannukset putoavat merkittävästi ja voimme kilpailla myös perinteisten öljykompressorien kanssa, toimitusjohtaja Timo Pulkki sanoo. Yhtiö tahtoo asiakkaiksi ja yhteistyökumppaneiksi keskisuuret ja suuret kompressorivalmistajat, joilla on valmiit jakelu- ja huoltoverkot. Näitä on maailmassa noin 40. Pulkin mukaan kaikki ovat olleet kiinnostuneita Tamturbon tekniikasta. Tamturbon strategia on toimittaa kompressorien kriittiset osat. Kumppani saa rakentaa tuotteen valmiiksi ja varustaa sen omilla logoillaan. Pulkki lupaa, että jos liiketoimintastrategia toteutuu, yhtiö puhaltaa Suomeen vuonna 2020 lähes sadan miljoonan euron vientitulot ja työllistää sata henkeä suoraan ja alihankkijoiden kautta toiset sata. &

Vertex Flow:lla saat tuotetiedot koko organisaation ja sidosryhmien käyttöön. Hyödynnä suunnittelussa syntyvä tuotetieto tehokkaasti tuotannossa, ostotoiminnoissa, myynnissä ja varaosaliiketoiminnoissa.

Flow-yhteensopivat suunnitteluohjelmat

Vertex G4 Koneensuunnittelu

WWW.TEKTAL.FI/P/27

Vertex ED Sähkösuunnittelu

Vertex HD Hydrauliikkasuunnittelu

w w w. ve r t ex. f i

RAILI LEINO

@talentum.fi

FINAVIA ON hankkinut matkalippujen tarkastusautomaatteja, joita parhaillaan testataan lentoasemalla. Matkustajat näyttävät matkalippunsa tai tarkastuskorttinsa automaatin lukijaan ennen turvatarkastukseen menoa. Automaatti lukee viivakoodilta lentotiedot ja päästää matkustajan etenemään turvatarkastukseen. Automaattien uskotaan lyhentävän jonotusaikaa ja tekevän turvatarkastuksesta nykyistä sujuvampaa. Automaatteja on tällä hetkellä käytössä terminaali 2:n yhdessä turvatarkastuspisteessä. Niitä on tarkoitus asentaa lisää niin, että vuoden loppuun mennessä matkalipun tarkastus terminaali 2:n kaikissa turvatarkastuspisteissä olisi digitalisoitu. FINAVIA

miestä syytetään lottotietokoneen hakkeroinnista

Iccuna tuo kippi-ikkunat VUONNA 2014 perustettu Iccuna pyrkii tuomaan Suomeen uudenlaista ikkuna-ajattelua kippi- ja liukuominaisuuksilla varustetuilla ikkunoilla ja ovilla. – Perinteinen suomalainen ikkuna-ajattelu elää murroskautta, sanoo yhtiön tehdaspäällikkö Teemu Haapalahti. Kippi-ikkunat ovat yleisiä Keski-Euroopassa ja Skandinaviassa. Suomessa niitä ei ole tähän asti juuri ollut. Kippi-ikkuna avautuu yläreunasta kipaten tai perinteisesti sivulle. Ikkunan etuna pidetään sitä, ettei tavaroita tarvitse siirtää pois ikkunalaudalta tuulettamisen ajaksi. Kippi-asennossa tuulettaminen on myös turvallista ilman putoamisvaaraa. &

10 TEKNIIKKA&TALOUS / 24.4.2015

Uutiset LYHYET ■ CARGOTECIIN KUULUVA MacGregor sai kahden merenalaiseen kuormankäsittelyyn tarkoitetun nivelpuominosturin tilauksen Fujian Mawei Shipbuilding -telakalta. Toinen nosturi on merenkäynnin liikkeiden kompensointijärjestelmällä varustettu ja kapasiteetiltaan 200 tonnia, ja se on suunniteltu käytettäväksi 2 500 metrin syvyydessä. Toisen nosturin kapasiteetti on 100 tonnia. Nosturit asennetaan maailman ensimmäiseen merenpohjan louhintaan tarkoitettuun alukseen.

■ YIT ON ALLEKIRJOITTANUT urakkasopimuksen virolaisen sijoitusyhtiön Capital Millin kanssa kerrostalohankkeen ensimmäisen vaiheen toteuttamisesta Tallinnaan. Sopimuksen arvo on noin 10 miljoonaa euroa. Rakentaminen aloitetaan tänä keväänä. Promenaadimaja-niminen hanke sijoittuu Tallinnan sataman läheisyyteen ja käsittää asuntoja sekä kaupallisia tiloja. Projektin ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan 43 asuntoa sekä maanalainen pysäköintihalli.

■ TERVEYDENHUOLLON ohjelmistoyhtiö Deltabit on päässyt Britannian markkinoille. Oncology Imaging Systems alkaa jaella Deltabitin biometristä sädehoidon potilastunnistusjärjestelmää Deltabit Mediä. – Iso-Britannia on merkittävä päänavaus Deltabitille, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jukka Hosio. – Deltabit Medi on herättänyt paljon kiinnostusta, ja monet sädehoitosairaalat ovatkin jo halunneet tavata nähdäkseen järjestelmän ja tutustuakseen sen tuomaan turvallisuuteen ja helppouteen. Iso-Britannia on yksi Euroopan suurimmista sädehoidon markkinoista. Maan väestö ikääntyy, joten sädehoidon tarve kasvaa. &

www.tektal.fi Älypuhelinten kestävyys

Insinöörit päihittivät ekonomit vaaleissa

Kolmella DI-kansanedustajalla on myös toinen korkeakoulututkinto

VAALIT / Uuteen eduskuntaan tuli valituksi kolmetoista ihmistä, joilla on tutkinto tekniikan alalta. Heistä ylivoimaisesti eniten ääniä keräsi keskustan puheenjohtaja ja Juha Sipilä. Sähkötekniikan DI Sipilä sai Oulun vaalipiiristä 30 733 ääntä. Oulun vaalipiirissä kokoomuksen molemmat läpi päässeet ehdokkaat ovat saaneet teknisen koulutuksen. Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, ympäristötekniikan diplomi-insinööri Mari-Leena Talvitie pääsi ensimmäiselle kansanedustajakaudelleen. Kajaanilainen insinööri Eero Suutari pääsi toiselle kaudelle. Toisen kautensa aloittaa myös perussuomalainen tietotekniikan diplomi-insinööri Ville Vähämäki Oulusta. Tekniikan alan äänikuningatar 6 528 äänellä oli kokoomuksen Elina Lepomäki Uudenmaan vaalipiiristä. Lepomäki on tietotekniikan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri. Rkp:n Anders Adlercreutz on uuden eduskunnan ainoa arkkitehti.

Juha Sipilä

Hannu Hoskonen

Ari Torniainen

Ville Vähämäki

Mari-Leena Talvitie

Eero Suutari

Elina Lepomäki

Jyrki Kasvi

Johanna Karimäki

Satu Hassi

Tekniset vihreät Uudenmaan vaalipiiristä valituista vihreiden kolmesta edustajasta kahdella on tekniikan tausta. Neljän vuoden tauon jälkeen eduskuntaan nousi tekniikan tohtori Jyrki Kasvi, joka on proﬁloitunut erityisesti tietoyhteiskuntakysymysten asiantuntijana. Kolmannen kansanedustajakautensa aloittaa bioprosessitekniikan diplomi-insinööri Johanna Karimäki. Vihreistä läpi pääsi myös viimeksi europarlamentin jäsenenä vaikuttanut konkaripoliitikko ja sähkötekniikan lisensiaatti Satu Hassi Pirkanmaan vaalipiiristä. Pirkanmaalta valituksi tuli lisäksi ylöjärveläinen perussuomalais-

ten diplomi-insinööri ja ekonomi Sami Savio. Lapista valituksi tuli neljännelle kaudelleen vasemmistoliiton Markus Mustajärvi, joka on koulutukseltaan metsätalousinsinööri ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Savo-Karjalasta valittu keskustan Hannu Hoskonen on myös metsätalousinsinööri. Tekniikan alan tausta on myös Kaakkois-Suomen vaalipiiristä toiselle kaudelle valitulla kokoomuksen Jukka Kopralla. Diplomi-

insinööriopinnot ovat tosin olleet tauolla vuodesta 1996 oman ohjelmistoyrityksen pyörittämisen vuoksi. Samasta vaalipiiristä valittiin myös keskustan rakennusinsinööri Ari Torniainen.

Seitsemän Ekonomiliitosta Muista uuden eduskunnan osaajaryhmittymistä Ekonomiliitto sanoo heidän ehdokkaistaan seitsemän tulleen valituksi, tunne-

Yhteensä 47 läpi päässeellä ehdokkaalla on yrittäjätausta. tuimpina puolustusministeri Carl Haglund (Rkp) ja entinen huippukävelijä Sari Essayah (KD). Suomen yrittäjät laski, että yhteensä 47 läpi päässeellä ehdok-

24.4.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

testissä — katso, mikä pärjäsi parhaiten

WWW.TEKTAL.FI/P/28

Siemens putosi Tampereen ratikkakisasta INFRA / Tampereen raitiotien infrarakentamisen allianssihankinta etenee. Kaupunki on karsinut neljästä tarjoajaryhmästä kaksi. Toiseen jatkoon päässeeseen ryhmään kuuluvat VR Track, YIT Rakennus, Pöyry sekä alihankkijana Ratatek. Toisen jatkoryhmän muodostavat Lemminkäinen Infra, Ramboll, Alstom Transport ja A-Insinöörit Suunnittelu. Jatkosta putosi muun muassa ryhmittymä, jonka muodostivat

Destia, Siemens ja Sito. Allianssihankinta kilpailutetaan neuvottelumenettelyllä, jossa tarjoajien määrää rajoitetaan asteittain. Tammikuussa kaupunginhallitus valitsi neljä tarjoajaryhmää tarjouskilpailuun. Ne jättivät kirjallisen laatutarjouksen maaliskuun puolivälissä ja osallistuivat neuvotteluihin viime kuun lopussa. Allianssin toiseen tarjousvaiheeseen sisältyy muun muassa ke-

hitystyöpajoja, tarjoajien kirjanpitojärjestelmän ja kustannusjärjestelmän tarkastukset, kaupalliset neuvottelut ja lopullisen laatutarjouksen jättäminen. Allianssihankinnan tarjousvaihe päättyy hintatarjouksen antamiseen kesäkuun alkupuolella. Tavoitteena on, että päätös allianssikumppanista tehdään kaupunginhallituksessa kesäkuussa 2015, minkä jälkeen allianssin kehitysvaihe alkaa.

Sami Savio

Who will industrialise the Internet of Things?

Anders Adlercreutz

Markus Mustajärvi

kalla on yrittäjätausta. Tässä joukossa on myös useita tekniikan ihmisiä Juha Sipilästä lähtien. Kauppalehti arvioi, että uudesta eduskunnasta löytyy vain yhdeksän talousammattilaista. Joukossa ovat muun muassa Juha Sipilä, Anne Berner, Harry Harkimo, Olli Rehn, Matti Vanhanen ja Juhana Vartiainen. & SOFIA VIRTANEN, KARI PELTONEN

@talentum.fi

Öljyn kysyntä kasvaa ÖLJY / Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n huhtikuun öljymarkkinaraportin mukaan öljyn kysynnän kasvuennuste kuluvalle vuodelle nousi hieman edelliskuukaudesta, ja kysyntäennuste tälle vuodelle on 93,6 miljoonaa barrelia päivässä. Kasvua viime vuodesta on 1,1 miljoonaa barrelia päivässä. IEA:n mukaan Opec-maiden öljyntuotanto on kasvanut edellisen kuukauden aikana nopeinta vauhtia miltei neljään vuoteen. Tuotanto nousi maaliskuussa 890 000 tynnyrillä hieman yli 31 miljoonaan tynnyriin päivässä. Öljyntuotanto kasvoi eniten Saudi-Arabiassa, jossa päivittäiset tuotantomäärät kasvoivat 390 000 tynnyrillä. &

You and NI will. From smart manufacturing to the smart grid, bridging the digital and physical worlds is one of the most signiﬁcant engineering challenges we face today. NI, together with other visionary companies, is ensuring the superior design and performance of the increasingly complex systems that will fuel the Internet of Things and drive industrial adoption. Learn more at ni.com/internet-of-things National Instruments Finland Oy Q Y-tunnus: 0901604-1 Q Sinikalliontie 9 Q 02630 Espo Q Finland Q Tel +358 9 725 72511 Q Fax +358 9 725 72555 Patentti- ja rekisterihallitus: 547.85 Q Kotipaikka: Helsinki, Finland ©2015 National Instruments. All rights reserved. National Instruments, NI, and ni.com are trademarks of National Instruments. Other product and company names listed are trademarks or trade names of their respective companies. National Instruments is a General member of the Intel® IoT Solutions Alliance. 20049

Raitiovaunuista järjestetään erillinen tarjouskilpailu. Varsinaisen päätöksen rakentamisesta Tampereen valtuusto tekee 2016. Raitiotie on tarkoitus rakentaa ensimmäisessä vaiheessa väleille Hervanta–keskusta ja keskusta–Tays. Seuraavaksi on vuorossa keskusta–Lentävänniemi-reitti. & HARRI REPO

@talentum.fi

12 TEKNIIKKA&TALOUS / 24.4.2015

Uutiset

www.tektal.fi Pesitkö auton moottorin painepesurilla? Edessä voi olla

Dansk elcykel tankar solsken

SOLAR-BIKE

Högeffektiva paneler i hjulen

Vaahtorainaus tu koneelle uudet tu Laitevalmistajat valmiina tuotantomittakaavaan parissa vuodessa

STILIG. Den danska elcykeln får sin kraft via tunna solceller i hjulen.

CYKLAR / Solenergi borde vara en idealisk kraftkälla för elcyklar men placeringen av solcellerna är ett praktiskt problem. En dansk ingenjör har utvecklat en solardriven cykel där solcellerna är integrerade i hjulen. Elcyklar blir ständigt populärare men räckvidden begränsas av batteriets kapacitet. Många tillverkare har försökt förlänga räckvidden hos elcyklar med solceller som laddar batteriet. Dessvärre har lösningarna mestadels varit både fula och opraktiska. Den danska elcykeln Solar Bike visar att cyklar kan utrustas med solceller på ett snyggt sätt. Cykeln har utvecklats av ingenjören Jesper Frausig vid företaget Gaia Solar, som framställer fotovoltaiksystem i Hvidovre. I tre års tid har Frausig ﬁlat på sitt projekt.

Räckvidd upp till 70 km Frausig har valt att integrera tunna solceller med hög verkningsgrad i själva cykelhjulen, där de inte stör andra funktioner. Solcellerna förser batteriet och motorn med elektricitet. Under pauserna får batteriet tilläggsladdning om cykeln parkeras ett soligt ställe. Två prototyper är redan färdiga. Solenergin kan under idealiska förhållanden förlänga elcykelns räckvidd med upp till 25 kilometer. Batteriet laddas också i mulet väder men då blir elutbytet betydligt mindre.

Fullt uppladdad når solcykeln en räckvidd av upp till 70 kilometer. Den teoretiska topphastigheten är 50 km/h men farten kan begränsas till 25 km/h för att uppfylla lagstiftningens krav.

Italiensk solcykel laddar utan sladd Det italienska företaget Leanos presenterade nyligen en egen solardriven konceptcykel där solcellerna integreras i ramen. Enligt företagets grundare Armin Oberhollenzer ska cykeln bli helt oberoende av externa eluttag. Prototypen med ram av kolﬁber beskrivs av tillverkaren som ett mellanting av cykel och en traditionell italiensk skoter. Cykeln kan antingen köras som elmoped med elektrisk drift eller som elassisterad cykel. Efter en laddning med enbart solenergi ska cykeln klara en sträcka av 15 till 20 kilometer. Med nätladdning rullar cykeln drygt 70 km. Solcellerna fortsätter att ladda batteriet så länge det ﬁnns dagsljus. Italienarna vill presentera en solcykel med möjligast tilltalande design. Följaktligen matchar de mycket tunna solcellerna ramens färg så att de praktiskt taget förblir osynliga. Soldrivna elcyklar måste inte vara fula, understryker Oberhollenzer. & PETER KARLBERG

PAPERITEKNOLOGIA / VTT on saanut uuden vaihteen päälle jo viitisen vuotta käynnissä olleessa vaahtorainauksen tutkimuksessa. Nyt on alkanut 2,5-vuotinen projekti, jossa vaahtorainauksen kehittämistä kaupalliseksi menetelmäksi tutkitaan 3,6 miljoonan euron rahoituksen turvin. Rahoituksesta miljoona tulee KeskiSuomen liiton kautta Euroopan aluekehitysrahastolta. – Valtaosa rahoituksesta menee menetelmän pilotointiin VTT:n laboratoriossa Jyväskylässä sijaitsevassa pienoispaperikoneessa, kertoo johtava tutkija Harri Kiiskinen VTT:stä.

– Parin vuoden kuluessa päästään testaamaan menetelmää isossakin mittakaavassa, hän arvioi. Metsäteollisuus pohtii parhaillaan, mitä kaikkea se voisi tehdä paperikoneillaan. Kiiskisen mukaan vaahtorainaus mahdollistaa pitkien kuitujen lisäämiseen rainaan, mikä ei oikein onnistu vesirainauksessa. Rainaus on paperinvalmistuksen alkuvaiheen prosessi, jossa perinteisesti sekoitetaan 99 prosenttia vettä ja yksi prosentti kuituja. Vaahtorainauksessa seoksessa on 40–70 prosenttia ilmaa raaka-aineista ja tuotteista riippuen. Vaahtorainaus parantaa tuotteen rakenteen tasaisuutta. Se

Näin toimii vaahtorainaus

myös mahdollistaa erilaiset sekoitukset, joissa voidaan käyttää esimerkiksi puukuituja ja synteettisiä pitkiä kuituja. Pitkät kuidut mahdollistavat uudentyyppisten biopohjaisten tuotteiden valmistamisen.

Ilmalla halvemmaksi Tutkimukseen kannattaa panna miljoonia, sillä sekoittamalla ilmaa veden ja kuitujen sekaan voidaan saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä. Tutkimushankkeessa mukana olevassa kansainvälisessä yrityskonsortiossa on 20 yritystä. Mukana on maailman johtavia paperin- ja kartonginvalmistajia sekä kemianyrityksiä ja laitetoimittajia. Suomalaisista mukana ovat Kemira, Metsä Board, Stora Enso, Sulzer Pumps Finland, UPM,

Perälaatikko suihkuttaa vaahdotetun massan tasaisesti sihtimäisen kudoksen, viiran, päälle. Vaahto poistuu kudoksen läpi imulaatikkojen avittamana. Vaahdonmuodostaja sekoittaa vedestä ja pintaaktiivisista aineista vaahtoa.

Rainanmuodostusalueella syntyvät kuitujen väliset vetysidokset.

3 Vaahtosäiliö

Imulaatikot Raina 4

6 2 Valmistusprosessi jatkuu normaalisti eteenpäin puristusja kuivatusvaiheisiin.

Pulpperi sekoittaa vaahdon ja kuidut.

Sellusta saa muovailuvahaa Ensimmäisenä selluvahaa testataan päiväkodissa BIOTUOTTEET / Selluloosapohjainen askartelumateriaali pyrkii muovailuvahan vaihtoehdoksi muun muassa päiväkoteihin. Uuden biotuotehankkeen takana ovat diplomi-insinööri Aki Saarinen ja biotalouden asiantuntija Nina Poranen, jotka ovat perustaneet sitä varten myös Sellusta Oy -yhtiön kertoo Keskisuomalainen. Pitkään metsäteollisuudessa ja viimeksi kuituvalmistaja Ahlstromilla työskennellyt Saarinen visioi jo tilannetta, jossa selluloosalla askartelijat kehittävät uusia käyttökohteita puhtaalle luonnontuotteelle. – Öljypohjainen muovailuvaha on sinänsä hyvä materiaali, mutta sellu on moniulotteisempi, kestävä, kierrätettävä ja hiilineutraali,

Saarinen kertoo. Sellu on puhdasta, eikä sitä käytettäessä synny painovärin kanssa ongelmia verrattuna esimerkiksi itse sanomalehdestä tehtyyn paperimassaan. Eikö joku päiväkodin askartelumassa ole kuitenkin hyvinkin pientä bisnestä? – Tämä on vasta liikkeellelähtö. Tavoite on, että siitä tulisi askartelumateriaali muuallakin kuin Suomessa, Saarinen sanoo. Pilottikohteena on muuramelainen päiväkoti, jossa ensin opettajat ja sitten lapset pääsevät kokeilemaan sellun muotoilua. Saarisen mielestä käsitöiden pariin voisi kokoontua samaan tapaan kuin vaikka päivällispöytään tai keilahallille.

Sellusta Oy:n tavoitteena onkin rakentaa ideapaja – Fun Fibre Factory – sellun uusien käyttökohteiden kehittämiseksi. Poranen kertoo, että tavoitteena on saada asiaa miettimään muitakin kuin perinteisiä alan toimijoita, esimerkiksi muotoilijoita, opettajia ja it-ihmisiä. Vaikka valkoinen sellumassa käy sellaisenaan askartelumateriaaliksi, se vaatii vielä kehittämistä. Aalto-yliopiston kanssa kehitelläänkin puolitieteellistä tutkimusta. Myös päiväkodin antamasta palautteesta on hyötyä tuotekehityksessä. & KARI PELTONEN

@talentum.fi

24.4.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

kallis remontti

WWW.TEKTAL.FI/P/29

Ä Tekniikka&Talous on useassakin yhteydessä käsitellyt professorityöryhmän ”energiaremonttia”, jossa puolustetaan ihan aiheellisesti uusiutuvan energian käyttöä energian tuotannossamme. Yhdessäkään kommentissa, toimittajat mukaan lukien, ei ole todettu, että professorit eivät ole, tahallisesti tai tahattomasti, huomioineet suomalaisen energiamaailman kokonaisuutta. He ovat remontissaan puhuneet pääasiassa sähköenergiasta eivätkä ole huomioineet, mitä sähköenergiamaailmassa tapahtuu, jos kokonaisenergia huomioidaan.

ILMAA SEKAAN. Paperinvalmistuksessa viiran päälle levitettävässä kuituseoksessa on vaahtorainauksessa ilmaa 40—70 prosenttia.

Laitevalmistajat ovat jo liikkeellä Yksi selkeä tehtävä on ollut selvittää, mikä olisi paras tapa sekoittaa ilmaa kuituseokseen. Asiassa on päästy eteenpäin parin viime vuoden aikana. Laitevalmistajat Valmet, Sulzer Pumps Finland ja Wetend Technologies esittelevät tällä viikolla vaahtoteknologian laiteratkaisujaan Papercon-seminaarissa Atlantassa Yhdysvalloissa. Myös vaahdon pumppaaminen ja siirtäminen putkistoissa on ol-

+&'0 #4--+01 '0È^ +5 '05+//È

Innostuitko? Suutuitko? Lähetä mielipiteesi tektal@talentum.fi

Professorit ”unohtivat” ison kuvan energiaremontissaan

o paperiotteet

Valmet, Pixact ja Wetend Technologies. Hanketta koordinoi VTT. – Toiset hakevat kustannussäästöä nykytuotteelle, toiset hakevat uudentyyppistä tuotetta, jota voi valmistaa nykykoneella, Kiiskinen sanoo. Aiemmin on useissa tutkimuskokeissa selvitetty, että joitakin tuotteita voidaan keventää jopa 15–25 prosenttia. Viimeisimmät kokeet ennustavat noin 20 prosentin vähennystä paperinvalmistuksen kuivatuskustannuksiin.

PUHEENVUORO

”Toiset hakevat kustannussäästöä nykytuotteelle, toiset uutta tuotetta nykykoneelle.” lut hankala kysymys. Jälkimmäiseen on Kiiskisen mukaan löytynyt ratkaisuksi ilmapoiston yhdistäminen keskipakopumppuun. Näin pystytään poistamaan ilmatasku, joka syntyessään romahduttaa pumpun tehon. Vaahtorainausta on hyödynnetty aiemmin muun muassa synteettisten kuitujen valmistuksessa. Nyt teknologian edut tuodaan paperin ja kartongin valmistukseen. &

ME KAIKKI tiedämme, että päästöjen matemaattinen minimi Suomessa saavutetaan, kun korvataan polttamalla tuotettua energiaa sähköenergialla niin paljon kuin on taloudellisesti mahdollista. Suurin muutos eri energialajien välillä tapahtuu silloin kaukolämmön tuottamisessa mitä erilaisimmista (hukka)läm-

mönlähteistä, maasta ja merestä ja niin edelleen pumpatulla energialla. Siinä tarvitaan sähköenergiaa. Päästöminimin ja jopa taloudellisen päästöminimin saavuttamiseksi me tarvitsemme jo 2030-luvulla sähköenergiaa 120–130 TWh:n haarukassa maksimaalisesta energiansäästöstä huolimatta. Tämä merkitsee, että professoreiden esittämien uusiutuvien sähköenergian tuotantotapojen ja -määrien lisäksi tarvitsemme esimerkiksi Fortumin Loviisa I-II:a korvaavan ydinvoimalaitoksen. Jos sen lisäksi haluamme luopua sähköenergian tuonnista, olisi TVO:n nyt hyllytetty atomivoimalaitos saatava käyttöömme. Ilman näitäkin sama päämäärä saavutetaan, mutta paljon professoreiden esittämiä suuremmilla tuuli-, aurinko- ynnä muilla energioilla ja mahtavilla määrillä budjettirahaa – eli veronmaksajien kustannuksella. Sen lisäksi päästöjen minimoin-

Oikaisuja

titavoite karkaisi yli tuon tavoitellun vuoden 2050. JOS PROFESSORIEN tapaan jättäisimme tavoittelematta päästöjen minimiä energiapolitiikassamme, niin samalla meiltä jäisi merkittävä osuus kansantaloutemme kasvusta ja työllisyydestä toteuttamatta, kun polttaisimme esimerkiksi puuta. Puusta pitää tehdä pitkälle jalostettuja tuotteita. Aluksi päästöjen vuoksi liikennepolttoaineita, mutta myöhemmin, liikenteen toimiessa sähköllä, vielä pitemmälle jalostettuja tuotteita. Jollakin tavalla kauhistuttaa se ajatusmaailma, että luopuisimme ilmaston lämpenemisen torjumisesta, jopa taloudellisesti, sen vuoksi, että professorit omia tarkoitusperiään ajaessaan jättävät koko energiakentän päästöjen minimoinnin pois ”tutkimuksestaan”. & PERTTI RANTALA

DI, Hyvinkää

Ä Tekniikka&Talouden numerossa 14 oli uutinen terveys-

Ä Tekniikka&Talouden numerossa 13 kerrottiin rakennusinsinöörien palkoista. Juttu käsitteli kuitenkin rakennusalan diplomi-insinöörien palkkoja. &

teknologiaviennistä. Artikkelissa haastatellun Veli Mäkelän titteli on väärin: hän on Planmecan hallinto- ja kehitysjohtaja sekä Fihtan hallituksen puheenjohtaja. Planmecan toimitusjohtaja on yrityksen perustaja Heikki Kyöstilä. &

IMﬁnity® -moottorit - suorituskykyä ja energian säästöä

KARI PELTONEN

@talentum.fi

6#/6410)4172T%1/

AUTOVAAKA -¾WWLUHNDOOH

IMfinity®-oikosulkumoottorisarja on lujatekoinen ja luotettava tehopakkaus, joka kattaa IE2-high- ja IE3-premium-hyötysuhdeluokat. IMfinity®-moottorit on optimoitu suoralle verkkokäytölle ja taajuusmuuttajakäytöille. Sama moottori on yhteensopiva eri standardeihin maailmanlaajuisesti. IMfinity®-oikosulkumoottorisarja on energiatehokas valinta tuotantolinjojen, koneenrakennuksen ja prosessiteollisuuden ratkaisuihin. Suunnittelussa on erityisesti huomioitu moottoreiden kiristyvät energiankulutusvaatimukset. Pyydä tarjous ja katso lisätietoa www.sks.fi.

SHULQWHLVWHQ \KGLVWHOPLHQ OLV¾NVL 7*T NG GEHG INNN

9'+)*+0)u6#/6410T(+

14 TEKNIIKKA&TALOUS / 24.4.2015

Uutiset

www.tektal.fi Onko lng merenkulun uusi muotipolttoaine?

Kalibroinnin nopeuttaminen säästi reilun kymppitonnin Vaisala hyötyi diplomityöstä, tekijä palkittiin hienosta konesuunnittelusta

JANNE TERVOLA

PALKITTU / Otto Tierto sai menkertaisti Vaisalan hiilidiokmaaliskuussa puhelun Aalto-yliopistosta, mikä oli hieman erikoista. Diplomityön hän oli jättänyt jo vuosi sitten. – Puhelinvastaajassani oli soittopyyntö yliopistoon. Ajattelin ensin, että onkohan minulta jäänyt joku harjoitustyö hyväksymättä, Vaisalalla nykyisin työskentelevä Tierto kertoo. Siitä ei kuitenkaan ollut kysymys. Sen sijaan Aallosta kerrottiin, että Tierto on voittanut Metex Säätiön myöntämän parhaan konesuunnittelun diplomityön palkinnon, 5 000 euroa. Diplomityössään Tierto kym-

sidiantureiden kalibrointikapasiteetin. Metexin palkintokriteerinä ei ole vain työn erinomaisuus vaan myös sen taloudellinen vaikutus liiketoimintaan. Tierton työ säästää Vaisalalle 12 000 euroa vuodessa. Rakennusten sisäilmanlaadun mittaamiseen käytettävien hiilidioksidiantureiden kysyntä on kasvussa. – Se oli pieni tuotannon pullonkaulalaite. Kapasiteetti on tarkoitus nostaa 6 000 kappaleen vuosituotannosta kymmenkertaiseksi.

Uusi asema pystyyn Tierton diplomityössä tehtävänä oli rakentaa uusi asema, jolla anturit kalibroidaan. Vanhassa asemassa oli vain yksi testauspaikka, jossa saatiin testattua kymmenen anturia kerrallaan. Kalibroinnissa kymmenen paneeliin asetettua anturimoduulia asetetaan testauskammioon. Tämän jälkeen kammio huuhdellaan huuhtelukaasulla. Hiilidioksidipitoisuus nostetaan valmiiksi seostetulla testikaasulla ja anturi viritetään näyttämään oikein. Nopea keino kasvattaa kapasiteettia on testipaikkojen lisääminen. Ehtona oli, että testauspaikkoja voidaan tarvittaessa lisätä uudelleenkin. – Modulaariseksi saaminen oli vaikeaa, koska pneumatiikka ja virtaukset piti saada toimimaan laajennetussa versiossakin. Myös sykliaikaa piti saada ly-

Metex Säätiö ■ Edistää kotimaista elinkeinoelämää tekemällä Suomen teknologiateollisuutta ja sen tuotteita tunnetuiksi. ■ Teknologiateollisuus on hallinnoinut säätiötä vuodesta 1985. ■ Jakaa vuosittain 5 000 euron suuruisen Metexpalkinnon Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun koneensuunnittelun laitoksen parhaan diplomityön tekijälle. ■ Palkinto jaettiin nyt yhdeksännen kerran.

EI HUOLTA. Yliopiston yhteydenotto tarkoittikin hyviä uutisia Otto Tiertolle.

hyemmäksi. Anturin vaihdon yhteydessä testauskammiota tuuletettiin huuhtelukaasuilla. Tähän kului jopa minuutti. Aikaa saa ly-

Pneumatiikka ja virtaukset piti saada toimimaan laajennetussa versiossakin.

Alcatel-Lucentin hinta kalpenee jättikauppojen rinnalla YRITYSKAUPAT / Nokian Alcatel-Lucentista maksama 15 miljardia euroa on suomalaisittain muhkea summa, mutta se kalpenee vertailussa historian suurimpiin yrityskauppoihin. Vuosituhannen vaihteessa maailmalla tehtiin etenkin tele- ja media-alalla useita kauppoja, joissa hinnat olivat Nokian ostokseen verrattuna jopa kymmenkertaisia. Brittiläinen Vodafone osti saksalaisen Mannesmannin vuonna 2000 peräti 150 miljardin euron arvoisella osakevaihdolla. Samaan koko-

luokkaan yllettiin Yhdysvalloissa kaupassa, jossa internetyhtiö AOL osti mediatalo Time Warnerin. Kauppahintoja selittää pörssikupla, jonka ansioista osakekurssit olivat pilvissä. Nokian nyt tekemä kauppakin olisi tuolloisilla pörssikursseilla ollut huomattavasti hinnakkaampi. Nokian kurssi oli korkeimmillaan yli 60 eurossa nykyisen runsaan seitsemän euron sijaan. Historian kolmanneksi suurin kauppakin liittyy tietoliikenteeseen. Amerikkalainen Verizon osti

brittiläisen Vodafonen mobiilitoiminnot Yhdysvalloissa runsaalla sadalla miljardilla eurolla 2013. Sijalta neljä löytyy perinteisempää teollisuutta: elintarvikeyhtiö Altria osti Philip Morrisin 2008 lähes sadalla miljardilla eurolla. Ict-alan ohella lääketeollisuudessa miljardikaupat ovat arkipäivää. Kun Pﬁzer osti Warner-Lambertin vuonna 1999, kaupan arvo oli runsaat 80 miljardia euroa. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

hennettyä virtausnopeutta suurentamalla, mutta samalla kaasun kulutus kasvaa. Tierto päätyi käyttämään alipainetta huuhtelun nopeuttamiseksi. Tämän takia kammiosta piti tehdä huomattavasti aikaisempaa tiiviimpi. – Myös syötettävien kaasujen virtauksista tuli huolehtia, jotta sertiﬁoitua testikaasuja ei kulu liikaa. Järjestämällä huuhtelun ja testikaasuvirtaukset uudelleen Tierto sai nopeutettua anturin kalibroin-

tisykliä 15 minuutista yhdeksään minuuttiin. Prosessia edelleen säätämällä on mahdollista päästä kuuteen minuuttiin. Uudessa laitteessa yhden testauslaitteistoon saadaan kiinni kuusi kymmenen anturin paneelia. Kun ajansäästö ja suurentunut kertapanos lasketaan, päästään vuosituotannossa 60 000 anturiin. Samalla testattavaa anturia kohti kuluvan kaasun kulutus puolittui. & JANNE TERVOLA

@talentum.fi

Älyä merenkulkuun MERITEOLLISUUS / Merenkulkua ja meriteollisuutta voitaisiin tehostaa merkittävästi, mikäli alan tietoa jaettaisiin ja hyödynnettäisin yhdessä tosimielellä. Tätä mieltä olivat Älykäs meriteollisuus -seminaariin aiemmin tällä viikolla Helsinkiin kokoontuneet alan ihmiset. – Ala on nyt pirstaloitunut ja huonosti organisoitunut, mutta sillä on kaikki mahdollisuudet digitaalisen tiedon kärkisoveltajaksi, Napa Groupin toimitusjohtaja Juha Heikinheimo maalaili. Heikinheimon mukaan merenkulun dataa on ”mielettömästi”.

Ongelmana on, että tieto siiloutunutta eikä sitä juuri hyödynnetä ristiin. Eniramin teknologiajohtaja Jussi Pyörre puolestaan kuvaili, millaisiin käytännön säästöihin alalla parhaimmilaan kyetään. Eniramin tehtävänä on säästää laivojen polttoainetta. Tämä tapahtuu analysoimalla alusten polttoainetaloutta ja muuta dataa. – Analysoimme nyt 250 laivaa. Meidän avullamme saatava kymmenen prosentin polttoainesäästö vastaa 40 000 henkilöauton päästöjä. &

Machine Vision for Track & Trace ▶ Identification

▶ Code Reading

▶ OCR

▶ C o d e Ve r i f i c a t i o n +358 9 435 55 00

www.stemmer-imaging.ﬁ

sales@stemmer-imaging.ﬁ

24.4.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

WWW.TEKTAL.FI/P/30

Investointiriitojen määrä kasvaa TALOUS / Ympäristöä koskevien kansainvälisten investointiriitojen määrä on maailmalla kasvussa. Tämä käy ilmi Maria Pohjanpalon Helsingin yliopistossa tekemästä väitöskirjasta. Huippuvuosi oli 2012, jolloin kansainvälinen investointiriitojen keskus ICSID rekisteröi 50 riitaa. Riidoista neljännes oli öljy-, kaasu- ja kaivosaloilta, 13 prosenttia sähkö- ja muilta energia-aloilta, 11 prosenttia kuljetus- ja 7 prosenttia rakennussektorilta. Tapauksista 66 prosentissa vastaajana oli kehitysmaa tai siirtymätalous. YK:n Unctadin mukaan vuonna 2012 sijoittaja voitti 70 prosenttia julkaistuista päätöksistä. Pohjanpalon oikeustieteellisen väitöksen mukaan valtioiden kannattaisikin muotoilla investointisopimukset riittävän selkeästi, jottei tulkinnasta olisi

Riidoista neljännes oli öljy-, kaasu- ja kaivosaloilta.

epäselvyyttä. Ympäristönäkökohtia voidaan myös huomioida suoraan investointisopimuksissa. Väitöskirja sivuaa investointisuojasopimuskeskustelua ja Yhdysvaltain ja Euroopan unionin parhaillaan valmistelemaa TTIPsopimusta. Vapaakauppasopimuksen osaksi on suunniteltu investointisuojaa, joka mahdollistaisi myös investoijan ja valtion välisen välimiesmenettelyn. Investointisuoja on sopimuksen kiistellyimpiä kohtia. Vapaakauppasopimuksella on laaja kannatus puolueissa ja yrityksissä, mutta investointisuoja huolestuttaa myös Suomen suurimpien puolueiden puheenjohtajia. – Tärkeää olisi, että investointisuojasopimuksiin liittyvä keskustelu kehittyisi ratkaisukeskeisempään suuntaan. Toimivassa yhteiskunnassa tulee ja on mahdollista huomioida sekä investointisuoja että ympäristön ja muiden sektorien intressien suoja, Pohjanpalo sanoo. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

T&k-vähennys jäi torsoksi T&K / Kaksi vuotta kokeiltu yritysten t&k-verokannustin ei innostanut yrityksiä odotetusti. Kokeilussa yritykset pystyivät vähentämään verotuksessa t&khenkilöstön palkkakuluja. Kokeilu oli voimassa vuodet 2013 ja 2014. Sen arvioitiin vähentävän valtion verotuloja lähes 200 miljoonalla eurolla vuodessa, mutta yritysten kiinnostus tukimuotoon ei alkuunkaan vastannut odotuksia. Vuoden 2014 tiedot eivät ole vielä käytettävissä, mutta vuoden 2013 lukujen perusteella vähennystä myönnettiin vain 65 miljoonaa euroa. Valtion verotulojen vähennykseksi oli budjetoitu 190 miljoonaa, mutta todellinen vähennys jäi 13 miljoonaan. Tukea hyödynsi vain 600 yritystä. T&k-vähennyksen vaikutuksia selvittänyt Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla löytää kokeilussa monia ongelmia. – Kokeilun olisi pitänyt olla selvästi pitempi ja vähennyksen ylärajan olisi pitänyt olla korkeampi, sanoo tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etlasta.

Kokeilu ei toiminut siinäkään mielessä odotetusti, että se olisi olennaisesti tuonut t&k-toimintaan mukaan uusia yrityksiä. Tuensaajat olivat paljolti samoja kuin Tekes- tai muuta tukea ennenkin saaneet yritykset. – Tukea saaneet yritykset olivat myös vanhempia ja kannattavampia kuin Tekesin asiakasyritykset keskimäärin, sanoo asiantuntija Jussi Kajala Tekesistä. Vähennyksen kohderyhmäksi tavoitellut uudet yritykset pitivät vähennysten hakemista hallinnollisesti liian raskaana. Lisäksi esimerkiksi startupyritykset ovat alkuvaiheessa usein tappiollisia, joten ne eivät olisi hyötyneet vähennyksestä ainakaan nopeasti. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa tappiollinen yritys saa t&kvähennyksen suorana tukena. Etla pyrkii jatkotutkimuksissa selvittämään tarkemmin, lisäsikö vähennys oikeasti t&k-toimintaa suomalaisyrityksissä. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

Oikeat vastaukset

u Ter vet

loa!

- E R I K O I S N Ä Y T T E L Y

MITTAUS & testaus -näyttely 27.–28.5.2015 AEL:ssä, Helsingissä kokoaa yhteen automaatio- ja elektroniikka-alan, sähkövoima-, tietokone- ja tietoliikennetekniikan mittaus- ja testausammattilaiset. ASIANTUNTIJALUENNOT 27.5. klo 10.00–10.30 Aurinkoenergian tuotannon käytännön ratkaisut Case invertteriteknologia, ABB Solar R&D Manager Jani Kangas, Power Conversion, ABB Oy

28.5. klo 10.00–10.30 Aurinkosähkön tulevaisuuden mahdollisuudet • potentiaali • kehitys • kannattavuus • esimerkkejä olemassa olevista voimaloista Tutkijaopettaja Antti Kosonen, LUT

Ilmoittaudu maksuttomille asiantuntijaluennoille virva.ojanen@ael.ﬁ

Kysymykset sivulla 27 3 kysymystä 1. b) Ensimmäinen nykyaikainen led kehitettiin 1960-luvulla General Electric- yhtiössä. 2. d) Fortumin sähkönsiirtobisneksen myynti oli arvoltaan 6,6 miljardia euroa. 3. a) Lucentissa oli Jorma Ollilan mukaan liikaa työntekijöitä ja kannattamattomia yksiköitä.

Pähkinä Marin kassakaappi aukeaa, kun aloittaa toisen rivin toisesta näppäimestä, jossa lukee 1O.

Osallistu keskusteluun LinkedInissä bit.ly/mittaustestaus2015

Katso näytteilleasettajatilanne ja tulosta kutsukortti

mittaustestaus.ﬁ

16 TEKNIIKKA&TALOUS / 24.4.2015

Supergraafi 950 Uudenkaupungin autotehtaan toiminnan virkistyminen tekee Suomesta merkittävän autoviejän. Suomesta vietiin viime vuonna 54 200 henkilöautoa.

Yksittäiset jopa miljardiluokan laivatoimitukset saattavat heilautella vientitilastoja merkittävästikin. Viime vuodelle ei jättitoimituksia osunut.

Henkilöautot

Pa su et le se Se m kä m

2040 Tietoliikennelaitteiden eli lähinnä Nokian puhelinten osuus Suomen viennistä oli vuosikymmen sitten neljännes. Tietoliikennevienti kääntyi vuosien alamäen jälkeen viime vuonna lievään nousuun, mutta eroa vuoteen 2004 on seitsemän miljardia.

850

740

Arvo milj. € Vienti 2004

Lääketieteellinen tekniikka on korvannut muun elektroniikkateollisuuden romahdusta. Vienti on vuosikymmenessä liki kolminkertaistunut.

1180

750

4 Vienti 2014

Lääketieteelliset laitteet

Puhelin-, tv- yms. laitteet

Laivat ja veneet

Moottoriajoneuvot

Muut erikoiskoneet ja -laitteet

Puhelimet vaihtuivat pol

T&T vertaili Suomen vienni sitten. Uusiksi kärkituot elektroniikassa nous

JUKKA

1570

TIEDOT KOKO LÄHDE:

Minkin- ja ketunnahat tuovat nyky-Suomessa enemmän vientieuroja kuin paperikoneet.

480 Maitotaloustuotteet ja munat

Aseet ja ampumatarvikkeet kuuluvat Tullin tilastoinnissa vientimenestyjiin. Vienti on kasvanut vuosikymmenessä peräti viisinkertaiseksi.

890

470 285 Turkisnahat

Sahattu ja höylätty puu

Aseet ja ampumatarvikkeet

3 Lääkkeet

24.4.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Vienti ei vedä

Metalli on ykkönen

Suomen viennin arvo 2004—2014

Toimialojen osuus viennistä

4360

70 mrd €

2004

13 %

50 40

24 %

2014 Kemia

23 %

Metsä

20 %

Esimerkiksi Koneen hissit, Wärtsilän moottorit, ABB:n taajuusmuuttajat ja Cargotecin nostolaitteet osoittavat, että tehdasteollisuus voi menestyä Suomessakin.

30 %

Metalli

33 %

2004

2014

aperikoneiden ulkeminen näkyy tenkin sanomaehtipaperin viennin elvänä laskuna. en sijaan uusvanha menestystuote sellu äy hyvin kaupaksi maailmalla.

25 %

Sähkö ja elektroniikka

12 %

Muu

12 %

3450

2590

2160

1610 1340 Liikennepolttoaineet eli bensiini ja erityisesti diesel ovat viime vuosien eniten kasvaneita vientituotteita. Neste on onnistunut rakentamaan biodieselistä miljardibisneksen.

410 Paperikoneet ja niiden osat

Sellu

Päällystämätön paperi, kartonki ja pahvi

Päällystetty paperi, kartonki ja pahvi

Kaasuöljyt eli dieselpolttoaineet

Bensiini

ttoaineisiin

n päätuotteita nyt ja kymmenen vuotta teiksi ovat nousseet polttoaineet, ja sua tekee lääketieteen tekniikka.

Rauta ja terästuotteet

Outokumpu ja SSAB ovat teräsja rautatuotteineen Suomen suurimpia vientiyrityksiä. Kylmävalssatut levyt ovat suurin yksittäinen vientituote; niitä vietiin viime vuonna 1,5 miljardilla eurolla.

2210

A LUKKARI Grafiikka SIMO SAHLA

OSI MARJUT NOUSIAINEN / TALENTUMIN TIETOPALVELU : TULLITILASTOT, SITC-, CPA- JA CN-LUOKITTELUT

annoitteet

790

Talvivaarasta ei tullut odotettua miljardiyritystä.

450 Kupari ja kuparituotteet

Nikkeli ja nikkelituotteet

890

890 740 470 Sinkki ja sinkkituotteet

Voimakoneet ja moottorit

Maansiirto-, kaivuuyms. koneet

Maa- ja metsätalouskoneet

Nostamisja laskemiskoneet ja -laitteet

18 TEKNIIKKA&TALOUS / 24.4.2015

Teema Automaatio, teollinen internet

Uusi palvelubisnes orastaa Teollinen internet lyö väkisin läpi, koska se säästää yrityksille aikaa ja rahaa. TERO LEHTO

eltainen valo syttyy tietokoneen näytöllä Jyväskylässä ja varoittaa, että Hampurin liepeillä olevan tuulivoimalan ykkösturbiinin voimansiirto on ylikuormittunut. On aurinkoinen lauantai-ilta kesäkuussa 2020, eikä huoltomiestä saa nopeasti paikalle. Varoitus näkyy tuuliturbiinien vaihteita valmistavan Moventaksen toimistolla, jossa Cmas-etävalvontajärjestelmän ylläpitäjä tarkkailee tuhansia voimaloita ympäri maailmaa. Pikainen tarkastelu paljastaa, että uhkaava tilanne voidaan korjata ohjelmiston kautta tehoja säätämällä. Näin voidaan välttää huoltomiehen kiireellinen matkakeikka ja ennen kaikkea koko voimalan käyttökatkos. Ylläpitäjät valvovat useiden valmistajien turbiineihin perustuvia voimaloita. Niiden omistajat maksavat huolto- ja valvontapalvelusta, joka varmistaa voimaloiden pyörivän vuorokauden ympäri jokaisena päivänä.

Käytössä jo nyt Palataan takaisin nykypäivään, jossa ei olla aivan näin pitkällä. Edellä kerrottu kuvaa, millaisen kansainvälisen palveluliiketoiminnan Moventaksen kaltainen yritys toivoo tulevaisuudessa rakentavansa.

Yli 1 500 Moventaksen ja kilpailijoiden vaihteisiin perustuvaa tuuliturbiinia on jo etävalvonnan piirissä. Etäkäyttötuotteiden tuotepäällikkö Mikko Sillanpää sanoo, että jo tässä vaiheessa etävalvontayhteyksiä hyödyntävät voimalat tuovat yritykselle sekä säästöjä että uutta liikevaihtoa. – Kenttähuoltojen määrä on kasvanut noin viidenneksen, ja lisäksi säästöt takuukustannuksissa ovat olleet keskimäärin lähes 40 prosenttia, selvittää Sillanpää. Jo nyt tuuliturbiinit myydään palvelupaketin kanssa. – Asennamme laitteet, valvomme dataa ja raportoimme asiakkaalle heidän tuuliturbiiniensa kunnon. Asiakas tietää tarkalleen, missä heidän turbiiniensa osalta mennään.

Osa palvelua Teollinen internet ei siis ole Moventakselle hypeä, vaan kasvava osa palveluiden liiketoimintaa. – Cmas-etävalvontajärjestelmä tuo jo noin 10 prosenttia koko huollon liikevaihdosta, palveluliiketoiminnan johtaja Antti Turunen kertoo. Turunen uskoo, että järjestelmä toimii myös alustana tulevaisuuden huoltosopimusmalleille. Sen tuottaman informaation pohjalta voidaan rakentaa aivan uudenlaisia huoltosopimuksia – ja sitä kautta lisää liikevaihtoa.

Moventas laskee, että huoltojen ja vikatilanteiden ennakoinnin takaisinmaksuaika on vuodesta neljään vuoteen. – Tiukka taloudellinen tilanne on ajanut minimoimaan ylläpito- ja hallintakustannuksia. Ennakoiva kunnonvalvonta on tässä tärkeässä roolissa. Kasvumahdollisuuksia tuo se, että Moventas pystyy valvomaan myös kilpailijoiden vaihteilla varustettuja turbiineita. Yritys hakee uutta vauhtia palveluliiketoimintaan myös kehittämällä edullisen kustannustason mittajärjestelmää, jonka avulla yhdistetään vaihteen tilan perustiedot, kenttähuoltojen organisointi ja raportointi. Työ tulee seurattavaksi verkkopalveluun.

Ennakoiva kunnonvalvonta on tärkeässä roolissa.

Data luo liiketoimintaa Reaaliaikainen tiedonkeruu ja analysointi ovat tärkeässä roolissa myös liukuportaita ja hissejä valmistavan Koneen liiketoiminnassa. – Keräämme tietoa, analysoimme datan ja laskemme sen pohjalta esimerkiksi huoltomiehille parhaan reitin, Koneen digitalisaatiostrategiasta vastaava johtaja Kati Hagros sanoo. Raportointi tapahtuu mobiilisti, eikä huolto-

ÄLYTALOJA. Jemostoskeskuksessa Singaporessa hallitaan ihmisvirtoja hissien ja likukuportaiden avulla.

MOVENTAS

24.4.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Lähes miljardin potti TALOUS / Verkkoon kytkettyjen laitteiden ja palveluiden, tai niin sanotun esineiden internetin liiketoiminta oli Suomessa viime vuonna noin 800 miljoonaa euroa. Näin arvioi tutkimusyhtiö Arthur D. Littlen teleoperaattori TeliaSoneralle tekemä selvitys. Rahapotista lähes viidenneksen eli noin 185 miljoonaa euroa muodosti kiinteistö- ja rakennusautomaatio, esimerkiksi kulunvalvonta ja valvontakamerat. Lähes yhtä paljon kuluu teollisten prosessien palveluihin. Arthur D. Little ennustaa kuluttajien ja teollisuuden iot-liiketoiminnan kasvavan Pohjoismaissa vuosittain noin 23 prosentin vauhtia. Viime vuoden neljästä miljardista eurosta se kasvaisi yhdeksään miljardiin vuonna 2018. Se tarkoittaa noin 1,8 miljardin euron liiketoimintaa Suomessa, jos Suomi säilyttää osuutensa palveluista. Suurimmat kasvuodotukset kohdistuvat henkilökohtaisiin laitteidsiin ja kannettaviin kuluttajalaitteisiin. Yritykset varovaisia

ETÄVALVONTAA. järjestelmän ansiosta ETÄ TÄVAL LVONTAA T Moventaksen järjestelmä män ä a n ost nsi o a tuulivoimalaan Vänern-järvelle Ruotsiin ei tarvitse enää mennä huoltotoimiin yhtä usein kuin ennen.

Tutkimusyhtiö Gartnerin tuoreessa kyselyssä 72 prosenttia suomalaisista tai Suomessa toimivista teollisuusyrityksistä hyödyntää etävalvontaa tai -ohjausta liiketoiminnassaan. Selvityksen mukaan etädiagnostiikkaa hyödyntää noin 40 prosenttia teollisuusyrityksistä, kun vastaava luku on noin 65 prosenttia energia-, vesi- ja jätehuollon tai terveydenhuollon laitteiden kohdalla. – Vaikuttaa siltä, että teollisuusyrityksissä suhtaudutaan ohjelmistopohjaiseen tekemiseen hyvin konservatiivisesti, arvioi tutkimustiimin johtaja Sanna Korhonen Gartnerista. Yritykset ovat hyvin varovaisia etenkin palveluliiketoiminnan suhteen. Etähuoltopalveluiden tarjoamisen mainitsi selvityksessä vain

pari prosenttia vastaajista. Tutkimusprofessori Heikki Ailisto VTT:stä varoittaa, että Suomi on häviämässä teollisen internetin kehityksessä 16 000 työpaikkaa ja neljä miljardia euroa investointeja vuoteen 2019 mennessä, jos teollisuuden nykymeno jatkuu. – Teollisuuden on lisättävä investointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Silloin Suomi voisi nousta digitalisaatiossa ”ketteräksi soveltajaksi”. Parhaimmassa skenaariossa suomalainen teollisuus nousisi suorastaan alustojen rakentajaksi ja edelläkävijäksi. Se toisi raportin mukaan 48 000 työpaikkaa ja 12 miljardin euron investoinnit Suomeen vuoteen 2022 mennessä. Yllä mainitut arviot teollisen internetin yhteiskunnallisista vaikutuksista ovat selvityksestä, jonka Aalto-yliopisto, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja VTT julkistavat ensi viikolla. &

Iot-liiketoiminta Suomessa vuonna 2014 (arvio) Henkilökohtaiset laitteet 3 % Finanssipalvelut 3 %

Teolliset prosessit 2 % Kuluttajalaitteet 36 %

Autot 15 %

806 milj. €

Infrastruktuuri 17 %

Rakennukset 26 %

LÄHDE: ARTHUR D. LITTLE / TELIASONERA

Pc-tekniikka leviää TIETOTEKNIIKKA / Sulautet-

keikoilta tarvitse enää palata toimistolle. Näin syntyy täysin digitaalinen huoltosykli. – Ennakoimme huoltotarpeita ylläpidossamme oleville hisseille. Niitä voidaan tunnistaa tilastollisten tekijöiden pohjalta. Vikojen ennakointi myös säästää rahaa, koska huoltosopimusten takia on edullisempaa korjata viat ennen kuin käyttökatkoja ilmenee. Asiakas on myös tyytyväisempi. Voisi melkein sanoa, että Kone on siirtymässä laitevalmistuksesta ihmisten kuljettamisen palveluyritykseksi.

Uusiin hisseihin ennakoiva huolto ja etävalvonta ovat jo osa tarjontaa. Hankalampia ovat vanhat hissit. Vanhimmat Koneen ylläpitämät hissit ovat 1900-luvun alusta. Koneen toiveena on päästä etävalvomaan näitäkin.

Hissikin menee internetiin Kati Hagros sanoo, että julkisten rakennusten älyratkaisut ovat uutta kasvavaa liiketoimintaa. Se tarkoittaa hissien, liukuportaiden ja automaattiovien ohjausta sen mukaan, missä ihmismassat liikkuvat. Esimerkiksi pyörätuolilla liikkuva käyttäjä voi tilata itselleen oman hissin. Hissien kohdeohjausta on käytössä jo Singaporen kolmanneksi suurimmassa Jem-kauppakeskuksessa ja 29-kerroksisessa asuin- ja toimistotalossa Metrotowerissa Kanadassa. – Näitä ratkaisuja on myyty osana projektitöitä, ja asiakkaat ovat valmiita maksamaan niistä lisää. Suomessa tällaisia ratkaisuja on vähän, koska täällä rakennuksissa on harvoin niin suuria ihmismassoja kuin maailman metropoleissa. Siellä yhdessä toimistotalossa voi olla samanaikaisesti kymmeniätuhansia ihmisiä. Koneessa leikitellään ajatuksella, että hissit ovat rakennusten aivot, ja niiden kautta tarjotaan esimerkiksi aikataulu- ja säätietoa sekä mainoksia. &

tujen tuotantojärjestelmien kustannustehokkuus on parantunut, kun erikoistuneista koneista ja verkoista on siirrytty voimakkaasti standardiin ethernet-lähiverkkoja pc-tietotekniikkaan. Näin uskotaan automaatiojärjestelmiä valmistavassa Beckhofﬁssa, joka on voimakkaasti ajanut ethercat-väylää ja perinteisen x86-arkkitehtuurin pc-koneita sorvin ääreen ja valvomoihin. Sulautettuja pc-koneita myydään Suomessa kymmenillä miljoonilla euroilla. Myös teollisuuden pc-koneiden hinnat ovat laskeneet ja tehot kasvaneet. Tehot ovat jo samaa tasoa pc-työasemien kanssa. Koneissa on yhä useammin Intelin neliydinsuorittimet ja keskusmuistin laajennusvaraa yli kahteen tuhanteen gigatavuun asti. Viime viikon Hannoverin teollisuusmessuilla yritys esitteli jopa 36 suoritinytimen teollisuus-pc:tä tieteelliseen automaatioon. Käyttöliittymä on automaatiojärjestelmässä tyypillisesti rakennettu Windowsille. Automaation reaaliaikakäyttöjärjestelmä toimii samassa laitteessa erillään Windowsista.

BECKHOFF

AUTOMAATIOTA PC:LLÄ. — Rakennusautomaationkin on hyvä pohjautua teollisiin standardeihin ja olla modulaarinen, kompakti ja rajapinnoiltaan avoin. Pc-pohjaiset järjestelmät täyttävät usein nämä vaatimukset, toteaa Petja Jantunen Beckhoffin teknisestä tuesta.

Koneautomaatiossa on siirrytty toimistojen ethernet-lähiverkkoihin perustuvaan ethercat-väylätekniikkaan, joka on Beckhofﬁn kehittämä, mutta julkaistu avoimena standardina. Etuna perinteiseen toimistoverkkoon on vain 12,5 mikrosekunnin mittainen väylän kiertoaika. Se tarkoittaa, että automaatiojärjestelmässä voidaan suorittaa tuhansia toimintoja sekunnissa. &

20 TEKNIIKKA&TALOUS / 24.4.2015

Teema Automaatio, teollinen internet Hypetetyt termit Teollisuuden internetiä hämmentää kirjo toistensa kanssa ristiin meneviä englannin- ja suomenkielisiä termejä. Asioiden ja esineiden internet. Kaikki laitteet verkottuvat, alkaen etäluettavista sähkömittareista aina valvontakameroihin, autoihin sekä tulevaisuudessa myös kodinkoneiden antureihin asti. Verkkoyhtiö Ericsson ennustaa, että internetiin liitettyjä laitteita on 50 miljardia vuonna 2020. Englanniksi käytetään termiä internet of things (iot). Kaiken internet. Katso edellinen. Juontaa juurensa englannin kielen termistä internet of everything. M2M. Koneiden väliset (machine-to-machine, m2m) verkkoyhteydet lisääntyvät kovaa vauhtia. Pelkästään Suomen matkapuhelinverkoissa tällaisia liittymiä on jo yli miljoona, ja eri tavoin toisiinsa kytkettyjä laitteita on yli 10 miljoonaa. Teollinen internet. Kun laitteet, palveluprosessit ja ihmisten käyttämät sovellukset yhdistyvät eri verkkojen kautta toisiinsa, puhutaan yleensä teollisesta internetistä tai teollisuuden internetistä. Se sisältää myös esineiden internetiä (iot). Alun perin termin (englanniksi industrial internet) lanseerasi monialajätti General Electric, joka arvioi toisiinsa kytkeytyneitä laitteita olevan jo 108 miljoonaa maailmanlaajuisesti. Industrie 4.0. Eurooppalainen vastine kokoelmalle teollisuuden internetin tekniikoita ja standardeja. Sitä ovat ajaneet erityisesti Saksan hallitus ja teollisuusyritykset. Termi esiteltiin ensimmäisen kerran tiettävästi Hannoverin teollisuusmessuilla vuonna 2011. Tunnusmerkkejä ovat tiedon reaaliaikaisuus, yhteentoimivuus ja virtualisointi. Tärkeää on palveluiden rakentaminen laitteiden päälle.

Kohti pilveä Näin toimii etäkäyttö ja -valvonta pilvipalveluna

Salattu selainyhteys pc-koneella

Esimerkin kaltainen toteutus on käytössä muun muassa yli 1000 katuvalon ohjauksessa Suomessa.

Kahdennetut kontrollipalvelimet

Palomuuri Salattu selainyhteys kännykällä

Internetoperaattori Gprs- tai 3g-yhteys

Internet Gsm-etäkäytön yksikkö tuotantolaitoksessa

Ip-yhdyskäytävä

Yhdyskäytävä verkkojen välille Ip-yhdyskäytävä Tekstiviestit tai ftp-tiedonsiirto

Matkapuhelinverkko

Tekstiviestit etäkäyttöön

Julkinen verkko yllättää suljetun TIETOTURVA / Tietoturvayritys Nixun toimitusjohtaja Petri Kairinen sanoo, että yhteyksien avaaminen tuotantolaitoksiin tuo vääjäämättä tietoturvan uhkia. – Yritykset väittävät usein, etteivät niiden automaatiolinjat tai valvomot ole kytkettynä julkiseen internetiin. Useimmiten paljastuu, etteivät järjestelmät ole niin eristettyjä kuin luullaan. Kairinen kertoo, että läheltä piti -tilanteita on ollut lukuisia. – Erään kansainvälisen, suomalaisen teollisuusyrityksen sisäisessä selvityksessä paljastui, että kaikki heidän ympäri maailmaa olevat anturinsa olivat etänä ohjelmoitavissa julkisen verkon kautta. Jos antureihin olisi isketty, ne olisi jouduttu korjaamaan käymällä paikan päällä, mikä olisi aiheuttanut pitkän käyttökatkoksen kriittiseen toimintaan. Vuonna 2013 Aalto-yliopiston selvityksessä ilmeni, että Suomessa oli ainakin 3 000 teollisuuden automaatiolaitetta näkyvissä julkisessa internetissä. Viime vuonna määrä oli jo lähes 7 000. – Voisin kuvitella, että tänä vuonna menee 20 000 rikki. Osa on kriittisiä, osa ei, arvioi Aalto-yliopiston tietoliikennetekniikan pro-

fessori Jukka Manner. Internetissä näkyvät järjestelmät eivät välttämättä olleet avoinna hyökkäyksille. Petri Kairinen kuitenkin epäilee, että julkisuus voi antaa lisätietoa hyökkäystä suunnittelevalle.

Muuta kuin tekniikkaa Tietoturvan riskit eivät Kairisen mukaan läheskään aina ole teknisiä. Monesti ne johtuvat siitä, ettei ole niitä ole dokumentoitu perusteellisesti, tai ei ole sovittu toimista poikkeustilanteissa. Kairisen mukaan teollisten järjestelmien tietoturvaosaamiselle on kova tarve, koska siihen eivät päde samat periaatteet kuin pctoimistoverkkoihin. – Usein järjestelmä on niin suljettu ja vanha, ettei sitä päästä enää päivittämään. Tämä vaatii aivan toisenlaisen lähestymistavan tietoturvaan. Usein se tarkoittaa, että tietoturva on rakennettava erilliseksi kuoreksi suojattavan järjestelmän päälle. Sulautettujen järjestelmien erityispiirre on, että niissä voi olla jopa 200 erilaista tiedonsiirron protokollaa. Niiden tietoturvassa on Kairisen mukaan suuret erot.

Myönteinen esimerkki on laajasti käytetty opc/ua. Se on avoimen tiedonsiirron standardi, jota käytetään esimerkiksi pcvalvomoissa ja ohjelmoitavissa logiikoissa. – Opc/ua:n tietoturvaominaisuuksia, esimerkiksi käyttäjien tunnistusta ja salausta on rakennettu jo protokollan suunnitteluvaiheesta lähtien, sanoo tietoturva-asiantuntija Jarkko Holappa. Heikompi esimerkki taas on modbus, jota on kehitetty1970-luvulta lähtien laitteiden väliseen viestintään. Se ei sisällä mitään tietoturvaominaisuuksia. Suojaamattomat protokollat on kehitetty käytettävyyden ehdoilla ilman tietoturvanäkökulmaa. Vuosikymmeniä sitten ei huomioitu internetin kaltaista julkista verkkoa. &

Teollisten järjestelmien tietoturvaan eivät päde samat periaatteet kuin pc-toimistoverkkoihin.

Isot tarvitsevat pieniä STARTUPIT / Isot yritykset eivät pysty viemään läpi digitalisaation ja teollisuuden internetin murrosta yksin. Näin sanoi Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark taannoin. Suomessa on käynnistymässä monia kehityshankkeita, joissa suuryritykset hakevat vetoapua aloittelevilta yrityksiltä ja jopa opiskelijoiden kanssa järjestetyistä ideariihistä eli industryhackeistä. Helmikuussa Konecranes isännöi hackathon-viikonlopun tehtaallaan Hyvinkäällä. ”Nosturin hakkerointi” sai niin hyvän vas-

taanoton, että yritys aikoo uusia tapahtuman. Työstökoneiden komponenttivalmistaja Fastems järjestää oman industryhackviikonloppunsa toukokuussa yhdessä Tekniikka&Talouden kanssa. – Haluamme testata, löytyisikö uudenlaisia näkökulmia tuotekehitykseen. Painopiste olisi käyttöliittymissä ja visualisoinnissa, sanoo Fastemsin ohjelmistotuotteiden johtaja Pertti Lukkari. Fastems odottaa tapahtumaan noin 30 osallistujaa kymmeneen joukkueeseen eri toimialoilta.

– Ajatuksena on saada aikaan ristiinoppimista toimialojen välillä. Tapahtumia järjestävän IndustryHackin Petri Vilen uskoo, että vastaavia tilaisuuksia järjestetään tänä vuonna kymmenisen kertaa. Mukaan ovat lähdössä esimerkiksi Valio ja Iittala. – Esineiden internet tulee myös huonekaluihin, Vilen innostuu. Yritysten kirjo ulottuu metsänhoidosta konepajoihin, Vilen sanoo paljastamatta vielä syksyn nimiä. Mukaan voi lähteä, kunhan on rohkeutta

kokeilla uutta. – Ei tarvitse syntyä täydellistä ja valmista, eikä idean tarvitse heti perustua yrityksen omiin rajapintoihin. Tärkeätä on ideoida ja synnyttää keskustelua. Yksi isojen yritysten kanssa yhteistyötä tekevistä startupeista on tamperelainen Quva, joka on toteuttanut ennakoivan analytiikan hankkeita muun maussa Stora Enson, Sandvikin sekä Vaasan Energian kanssa. – Etenkin teollisuuden analytiikassa on tällä hetkellä hyvä imu, kertoo Quvan toimitusjohtaja Emil Ackerman. &

24.4.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

STRENXIN EDUT:

VASTAA HAASTEISIINI Uusi Strenx-portfolio tarjoaa maailman laajimman erikoislujien rakenneterästen valikoiman 600 – 1 300 MPa myötölujuuksilla ja 0,7–160 mm paksuuksilla. Tämän ansiosta lopputuotteiden kehittämisestä vastaavat suunnittelijat ja insinöörit voivat tehdä tuotteita, jotka ovat vahvempia, kevyempiä, turvallisempia, kilpailukykyisempiä ja kestävämpiä. Kun perävaunussa on käytetty Strenx-terästä, sen hyötykuorma on suurempi. Kuorma-autojen omistajille Strenxin käyttö tarkoittaa alempaa polttoaineenkulutusta ja vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Nostureiden käyttäjät ilahtuvat siitä, että laitteilla yletytään korkeammalle. Nämä ovatkin Strenx-teräksen merkittävimmät edut: mistä tahansa sovelluksesta onkin kyse, sen suorituskykyä voi parantaa Strenx-rakenneteräksellä. Soita SSAB:n yhteyshenkilöllesi ja lue lisää osoitteessa strenx.com.

strenx.com

22 TEKNIIKKA&TALOUS / 24.4.2015

Turvaa verkkosi...

...ja nukut yösi hyvin Phoenix Contactin Ethernet- ja GPRS-siirtoyhteyksillä varustetut mGuard-sarjan reitittimet sisältävät useita teollisuuden IP-verkon turvallisuutta lisääviä ominaisuuksia, kuten t palomuurin, jolla pystyt estämään tahattomat ja tahalliset yhteydenotot tuotantoverkkoon tai jopa yksittäiseen laitteeseen t VPN-tunnelin, joka IPsecstandardia hyödyntäen tarjoaa erittäin turvallisen etäyhteyden Internetin yli t CIFS-eheysvalvonnan, joka tarjoaa teollisuussovelluksiin sopivan ratkaisun suojata Windows-pohjaiset automaation komponentit haittaohjelmia vastaan. Lisätietoa (09) 350 9020, myynti@phoenixcontact.com tai www.phoenixcontact.ﬁ

24.4.2015 PAINOS 97 500

WWW.URATIE.FI

TIMO PYLVÄNÄINEN

Ilmoitustrafiikki ja varaukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen puh. 020 442 4356

Elämäntehtävänä palvelu

PRH:n linjanjohtaja Jorma Hanski patistaa yrityksiä ottamaan patentoinnin vakavasti. Onko suomalaisten kekseliäisyys hiipumassa, koska PRH:hen jätettyjen hakemusten määrä on laskussa? Ei ole. Taantuma on vähentänyt hakemuksia, mutta niitä on myös siirtynyt suoraan ulkomaisten viranomaisten käsiteltäväksi. Kyky innovoida ei ole Suomesta kadonnut, vaikka työpaikat ovatkin menneet uusjakoon. Tutkimukset osoittavat, että patentit ja liiketoiminnan menestys kulkevat käsi kädessä. Patentoiminen kannattaa! Miten tekeillä oleva Euroopan yhtenäispatentti etenee? Neuvottelut jatkuvat kahdessa työryhmässä, joissa päätetään yhtenäispatentin vuosimaksuista ja uuden patenttituomioistuimen yksityiskohdista. Suomen eduskunta saanee asian käsiteltäväkseen syksyllä. Järjestelmä otetaan käyttöön aikaisintaan ensi vuoden lopulla. Mitä uutuus merkitsee suomalaisille keksijöille ja yrityksille? Yhtenäispatentilla saa samalla hinnalla nykyistä laajemman suojan eli se sopii mahdollisimman suurta maantieteellistä suojaa haluaville. Riskinä on yhtenäispatentin kumoaminen yhdellä päätöksellä koko alueella. Vähentääkö yhtenäispatentti merkittävästi PRH:n tuloja? Asia on täysin auki, koska olennaiset seikat kuten vuosimaksujen taso ja jakoperusteet ovat vielä sopimatta. Joissakin maissa, Suomi mukaan lukien, harkitaan patenttivirastojen osittaista budjettirahoitusta tulonvähennysten kattamiseksi. Mitä neuvot startup-yrityksissä patentointia miettiville?

ÄIVILLÄ. URKIN 70-VUOTISP Hanski ma Jor as oti Kymmenvu Päivän (taustalla) ajoi Lasten sähköauton Säätiön lahjoittaman linnassa. tin Kekkoselle Presiden

Jorma Hanski PRH:n patentti- ja innovaatiolinjan johtaja vuoden 2015 alusta ■ 55-vuotias OTK ja eMBA, asuu Helsingissä ■ Valmistunut Helsingin Yliopistosta 1986 ■ Rautaruukki 1990—2007, vastasi muun muassa strategisesta suunnittelusta ■ Patenttitoimisto Berggren, toimitusjohtaja 2007—2012 ■ PRH 2013— ■ Perhe: vaimo ja neljä tytärtä

Patentointia kannattaa miettiä jo suunnitteluvaiheessa, sillä tehtyjä virheitä tai laiminlyöntejä voi olla mahdoton korjata myöhemmin. Patentointi voi olla aloittelevalle yritykselle kallista, mutta sen laiminlyönti voi viedä pohjan koko liiketoiminnalta. Miten Kiinan nousu näkyy patenttialalla? Kiina on maailman suurin patentoija. Käsitys maasta yksinomaan kopioijana on auttamattomasti vanhentunut. Patenteille annetaan todellista suojaa Kiinassa, vaikka päinvastaisia tarinoita riittää vielä pitkään. Mitä teet, kun et ole töissä? Elämäntehtäväni on palvelu. Työssäni tarjoan johtamisen palveluja. Vaimoni on kiireinen johtaja, ja meillä on kolme kouluikäistä tytärtä kotona, joten annan perheelleni kodin arkeen kuuluvia palveluja. Siinä sivussa kuntoilu ja pitkäaikaisten ystävyyssuhteiden vaaliminen on olennaista oman hyvinvointini kannalta.

■ Harrastukset: perhe, mökkeily, kuntoilu

Työpaikat ABB / Hyvinkään Lämpövoima / If Vahinkovakuutusyhtiö / OP / Paroc / Savonia-ammattikorkeakoulu / Siemens / Tampereen kaupunki

JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

24.4.2015

We are looking for

Business Area Manager

siemens.ďŹ /rekry

MyyntipĂ¤Ă¤llikkĂś,

(New Product Line) YOUR MAIN ROLE IS TO LEAD OUR recognized high business potential development projects and to build up the business around them. You work closely together with customers, key influencers and our development, sales and production teams. WE EXPECT YOU TO BE AN INNOVATIVE and highly driven person. You have a technical education, at minimum B.Sc. is preferred. You have knowledge on building processes. You communicate fluently in English and Finnish or Swedish, preferably both. You have good communication and co-operation skills. You are result oriented, take initiative and get things done. On top of technical skills, you have understanding and interest on sales and commercial

voimalaitossĂ¤hkĂśistys ja -automaatio, Espoo tai Tampere

issues. You have knowledge and experience on effective and successful project management. Proven track record of building up businesses is an advantage.

Siemens on digitaalisen maailman suunnannĂ¤yttĂ¤jĂ¤. YhtiĂśn innovaatiot ympĂ¤ristĂśystĂ¤vĂ¤lliseen energian tuotantoon ja sĂ¤hkĂśn siirtoon, tuottavaan teollisuuteen ja Ă¤lykkĂ¤Ă¤seen infrastruktuuriin lisĂ¤Ă¤vĂ¤t yritysten ja yhteiskunnan kilpailukykyĂ¤ sekĂ¤ parantavat elĂ¤mĂ¤nlaatua. Siemens etsii uteliaita ja avoimia osaajia, jotka haluavat lĂśytĂ¤Ă¤ ratkaisuja vaikeisiinkin haasteisiin. Oletko sinĂ¤ yksi heistĂ¤?

WE OFFER YOU AN INDEPENDENT AND versatile job which you can, within given frames, adjust based on your own strengths. Furthermore you have a possibility to learn and develop yourself within wide range of internal functions and external stakeholders. We also offer you strong support from a robust internal network.

3llDVLDOOLVHW YDVWXXDOXHHW

THE POSITION REQUIRES WILLINGNESS TO travel. The person is preferred to be located in our offices either in Parainen, Helsinki or SkĂśvde.

7HKWlYlVVl PHQHVW\PLQHQ HGHOO\WWll

FOR FURTHER INFORMATION about the position, please contact Development Director, Paroc Panel System Oy Ab KIMMO RANTALA tel. +358 40 84 82 990. Please fill in your application including CV and salary request by 3.5.2015 at WWW.PAROC.COM.

/LVlWLHWRMD

Paroc is the leading manufacturer of energy-efficient insulation solutions in the Baltic Sea region. The cornerstones of our operations are customer and personnel orientation, constant innovation, profitable growth and sustainable development. Paroc products include building insulation, technical insulation, marine and offshore insulation, sandwich panels and acoustic products. The products are manufactured in Finland, Sweden, Lithuania and Poland and, as of 2013, also in Russia. The company has sales and representative offices in 14 European countries. Paroc Group is owned by funds advised by CVC Capital Partners and Paroc employees as minority owners. In 2014, our net sales amounted to 418 MEUR and we employed an average of 2,090 people.

HyvinkĂ¤Ă¤n LĂ¤mpĂśvoima Oy on kaupungin omistama paikallinen kaukolĂ¤mpĂśyhtiĂś, jonka lĂ¤mmĂśn myynti on 320 GWh/a, liikevaihto 20 Mâ&#x201A;Ź ja henkilĂśkunnan mĂ¤Ă¤rĂ¤ 27. Olemme toimineet menestyksellisesti alan edellĂ¤kĂ¤vijĂ¤yritysten joukossa yli 40 vuotta. AvainhenkilĂśitĂ¤mme on jĂ¤Ă¤mĂ¤ssĂ¤ elĂ¤kkeelle ja haemme tilalle kehityskykyistĂ¤ ja yhteistyĂśtaitoista tekniikan ammattilaista

KAUKOLĂ&#x201E;MPĂ&#x2013;INSINĂ&#x2013;Ă&#x2013;RIN tehtĂ¤viin. Hakemamme henkilĂś vastaa uusien asiakkaiden hankinnasta ja kaukolĂ¤mpĂśĂśn liittĂ¤misestĂ¤ (myynti ja suunnittelu) sekĂ¤ teknisestĂ¤ asiakaspalvelusta. TehtĂ¤viin kuuluu myĂśs nykyaikaiseen lĂ¤mmĂśntuotantoon liittyvien tekniikoiden kehittĂ¤minen yhteistyĂśssĂ¤ muun organisaation kanssa. Odotamme Sinulta tehtĂ¤vĂ¤Ă¤n soveltuvaa koulutusta (DI tai AMK -insinĂśĂśri) sekĂ¤ mielellĂ¤Ă¤n useamman vuoden kokemusta energia -alalta. Arvostamme lisĂ¤ksi kykyĂ¤ itsenĂ¤iseen tyĂśskentelyyn, asiakaspalveluhenkisyyttĂ¤, yhteistyĂśkykyĂ¤ sekĂ¤ halua ja innostusta kehittĂ¤Ă¤ kaukolĂ¤mpĂśtoimintaa. Odotamme myĂśs taitoja asiakasrajapinnassa toimimisesta. Tarjoamme Sinulle haasteellisen ja mielenkiintoisen tehtĂ¤vĂ¤kentĂ¤n, modernin tyĂśympĂ¤ristĂśn ja tyĂśvĂ¤lineet sekĂ¤ innostavan tyĂśyhteisĂśn. Tarkempia tietoja yhtiĂśstĂ¤ lĂśytyy kotisivuilta: www.hlv.ďŹ . LisĂ¤tietoja tehtĂ¤vĂ¤stĂ¤ antaa tekninen johtaja Juha Hilden, 040Â 5465 791. LĂ¤hetĂ¤ hakemuksesi ja cv:si palkkatoivomuksineen 15.5.2015 mennessĂ¤ osoitteeseen: HyvinkĂ¤Ă¤n LĂ¤mpĂśvoima Oy, PL 240, 05801 HyvinkĂ¤Ă¤ tai sĂ¤hkĂśpostilla: hlv@hlv.ďŹ .

KERKKOLANKATU 35 PL 240

05801 HYVINKĂ&#x201E;Ă&#x201E;

9) 45 801 PUH. (019)

-XVVL 8GGIRON OLLNHWRLPLQWD\NVLN|Q MRKWDMD

+DNHPXV PHQQHVVl VLHPHQV Ć&#x160; UHNU\

Power and Gas

Uudelle uralle Pro-Source Oy â&#x2013; Sakari Sivonen on nimi-

tetty Junior ICTResearcheriksi 2.3. alkaen, vastuualueenaan ICT-roolien suorahaut. HĂ¤n on aiemmin tyĂśskennellyt Nokia HERE- ja Google Street View -kuvaajana sekĂ¤ freelancegraaďŹ kkona. Essi Heino on nimitetty rekrytointikonsultiksi 2.3. alkaen.

Vaadin Oy â&#x2013; DI Kari Kaitanen on nimitetty key account manageriksi. KTK Ville Saarinen on nimitetty sales analystiksi. B.Sc. Murat Yamak on nimitetty sales analystiksi. B.Sc. Amahdy Abdelaziz on nimitetty vaadin developeriksi.

Consti Julkisivut Oy â&#x2013; Elina Koivisto on nimi-

tetty kustannuslaskijaksi. Artturi Aalto on nimitetty hankintainsinĂśĂśriksi. Salli Niska on nimitetty hankin-

tainsinĂśĂśriksi. Jan Viitala on nimitetty aluepĂ¤Ă¤llikĂśksi. Janne Pulkkinen on nimitetty tyĂśmaainsinĂśĂśriksi. Totte Tukia on nimitetty vastaavaksi tyĂśnjohtajaksi. Jorma Anttila on nimitetty tyĂśnjohtajaksi.

Kissconsulting Oy

Boardman Oy â&#x2013; Marko Parkki-

nen on nimitetty partneriksi. KHT, KTM Kim Karhu on nimitetty partneriksi.

â&#x2013; Juha Valkamo on nimitet-

Rdigo

ty asiakkuusjohtajaksi ja johtoryhmĂ¤n jĂ¤seneksi. Valkamo on aikaisemmin toiminut perheyrittĂ¤jĂ¤nĂ¤, Oy Primula Ab:n toimitusjohtajana ja Myllyniemen vetĂ¤jĂ¤nĂ¤. Jaana Tuomila on nimitetty kehitysjohtajaksi ja johtoryhmĂ¤n jĂ¤seneksi.

â&#x2013; DI Erkki Kari-Koskinen

Skanska â&#x2013; Kari Niskanen on nimi-

tetty Skanska Talonrakennus Oy:n ItĂ¤- ja Keski-Suomen alueyksikĂśn hankekehityspĂ¤Ă¤llikĂśksi 9.3.2015 alkaen. Jorma SeppĂ¤ on nimitetty Skanska Talonrakennus Oy:n EtelĂ¤Suomen asuntorakentamisyksikĂśn yksikĂśnjohtajaksi 1.5.2015 alkaen.

on nimitetty partneriksi. HĂ¤n on aiemmin toiminut Fortumin johtotehtĂ¤vissĂ¤ vastaten liiketoimintayksikĂśistĂ¤, strategisista muutosprojekteista, markkinoinnista ja myynnistĂ¤ sekĂ¤ yrittĂ¤jĂ¤osakkaana maalĂ¤mpĂśalalla. MBA Jukka Virkkunen on nimitetty partneriksi. Virkkunen on aiemmin toiminut myynnin, markkinoinnin ja liikkeenjohdon tehtĂ¤vissĂ¤ ICL:ssĂ¤, Fujitsulla, CapgeminissĂ¤ ja Baswaressa.

Kymenlaakson SĂ¤hkĂś Oy â&#x2013; FM Annemari Backman on nimitetty viestintĂ¤pĂ¤Ă¤llikĂśksi 23.3.2015 alkaen. HĂ¤n tulee vastaamaan viestintĂ¤toiminnoista sekĂ¤ niiden kehittĂ¤misestĂ¤. Backman

siirtyy yhtiĂśn palvelukseen Kymenlaakson kauppakamarin viestintĂ¤pĂ¤Ă¤llikĂśn tehtĂ¤vĂ¤stĂ¤.

Rolls-Royce Oy Ab â&#x2013; Olli Rantanen on nimi-

tetty RaumanyksikĂśssĂ¤ Site Directoriksi ja Vice President Azimuth Thrusters -tehtĂ¤vĂ¤Ă¤n 13.4.2015 alkaen. HĂ¤n on tyĂśskennellyt aiemmin ABB:llĂ¤ , FlĂ¤kt Woodsilla sekĂ¤ Sandvik Mining and Construction Oy:ssĂ¤ hankinnan ja tuotannon johtotehtĂ¤vissĂ¤ sekĂ¤ Site Managerina.

Fingrid Oyj â&#x2013; Juhani Tonte-

ri on nimitetty suunnitteluinsinĂśĂśriksi verkkosuunnitteluyksikkĂśĂśn 1.2.2015 alkaen. Jyri Ruotsalainen on nimitetty tietojĂ¤rjestelmĂ¤asiantuntijaksi kĂ¤ytĂśnsuunnitteluyksikkĂśĂśn 9.2.2015 alkaen. Tuomas Rauhala on nimitetty vanhemmaksi asiantuntijaksi teknologiayksikkĂśĂśn 16.3.2015 alkaen.

24.4.2015

Yleisten alueiden suunnittelu on osa kaupunkiympäristön kehittämisen prosessia ja toimii tilaajayksikkönä vastaten liikenteen, katujen, viheralueiden ja hulevesien suunnittelusta. Tarvittavat suunnitelmat ja selvitykset tilataan joko omalta tuotannolta tai ulkoisilta toimijoilta.

Konsernihallinto/Yleisten alueiden suunnittelu

LIIKENNEINSINÖÖRI 1-012-15 Liikenneinsinöörin tehtäviin kuuluu kaavoitukseen liittyvät liikenteen asiantuntijatehtävät ja suunnitelmien tilaaminen sekä valittavan henkilön kokemuksen pohjalta määriteltävät asiantuntija- ja kehittämistehtävät. Osa tehtävistä tulee liittymään käynnissä olevaan raitiotiehankkeeseen.

We like the way you think.

Lisätietoja tehtävästä antaa suunnittelupäällikkö Ari Vandell, puh. 040 564 4518. Hakuaika päättyy 11.5.2015.

Katso tarkemmat kuvaukset ja hakuohjeet: www.tampere.fi/tyo

ABB (www.abb.com) is a leader in power and automation technologies that enable utility, industry, and transport and infrastructure customers to improve their performance while lowering environmental impact. The ABB Group of companies operates in roughly 100 countries and employs about 140,000 people, of whom around 5,200 in Finland.

Logistics Manager Breakers and Switches, Vaasa

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU on yksi Suomen suurimmista ja monipuolisimmista ammattikorkeakouluista, jolla on kampuksia kolmella paikkakunnalla: Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Savonia palvelee lähes 6000 opiskelijan lisäksi aktiivisesti ympäröivää elinkeinoelämää, joka mahdollistaa sekä opetuksen että oppimisen työelämäläheisyyden. Toimintamme keskeisiä menestystekijöitä ovatkin laaja-alainen yhteistyö, verkottuminen ja kansainvälisyys. 1.1.2015 lukien Savonia toimii osakeyhtiömuotoisena ammattikorkeakouluna.

Are you ready to take your career as a logistics professional to the next level? You will lead inbound and outbound logistics operations, helping to ensure timely availability of components to production and shipping deliveries to customers. You will also lead the operative purchasing and logistics team, and work closely with suppliers. We require a B.Sc. or M.Sc. in engineering or business administration, and previous work experience and strong know-how in logistics. Track record of managing and developing logistics operations is a merit. You have strong leadership skills, and are a true team player. Fluency in English is required. More information: Sari Granö, tel. +358 50 334 3211. Interested? Apply with the job ID FI56747636. A better world begins with you at YYY CDD Ƃ WTCNNG

Etsimme Kuopioon sähköisen talotekniikan ja kiinteistöautomaation osaajaa. Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusvastuu on profiloitunut sekä sähkövoimatekniikkaan että laiteläheiseen tietotekniikkaan. Haemme täydennystä kiinteistöjen ja teollisuuden sähkö- ja tietojärjestelmien asiantuntemukseemme. Tarjoamme mahdollisuuden kehittää ja toteuttaa kiinteistöjen sähkö- ja tietojärjestelmien opetusta sekä ainekokonaisuutta tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Lisäksi lehtorin odotetaan osallistuvan aktiivisesti kasvavaan yritys- ja asiakasyhteistyöhön. Opettajien kelpoisuusvaatimukset määräytyvät asetuksen 1129/18.12.2014 mukaisesti. Lisäksi vaaditaan opettajan pedagogiset opinnot. Tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa sähkötekniikan alalta sekä monipuolista käytännön kokemusta. Keskeisin asiantuntijuus tulee olla talotekniikan sähköjärjestelmistä, talo- ja kiinteistöautomaatiojärjestelmiin sekä niiden sovelluksiin painottuen. Lisäksi toivomme perehtyneisyyttä sähköjärjestelmien huoltoon, kunnossapitoon ja järjestelmätason projektointiin. Ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksessa tarvitaan hyvät yhteydet alan yrityksiin, aktiivinen työote, hyvät vuorovaikutustaidot, valmiudet kansainväliseen toimintaan sekä laaja näkemys oman alan rajapintojen yli. Tehtävä on kokoaikainen ja se täytetään toistaiseksi 1.8.2015 lukien. Työsuhteen ehdot ja palkkaus määräytyvät Avaintyönantajat AVAINTA ry:n opetusalan työehtosopimuksen mukaisesti. Tehtävään valitulla on neljän kuukauden koeaika. Valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan ennen tehtävän vastaanottamista. Lisätiedot: arkisin klo 8–17 sähköalan tiimivastaava Jari Ijäs puh. 044 785 6259, jari.ijas@savonia.fi. Jatkettu hakuaika päättyy 4.5.2015 klo 15.00. Pyydämme lähettämään sähköisen hakemuksen www.kuntarekry. fi –palvelussa. Mikäli hakemusta ei ole mahdollista jättää sähköisesti postitusosoite on Savonia-ammattikorkeakoulu, kirjaamo, PL 6, 70201 Kuopio. Postitse lähetettyyn hakemukseen tulee liittää ansioluettelo. Alkuperäiset kelpoisuuden osoittavat tutkinto- ja työtodistukset tulee esittää mahdollisen haastattelun yhteydessä. S A V O N I A - A M M AT T I K O R K E A K O U L U | P L 6 , 7 0 2 0 1 K U O P I O | W W W. S AVO N I A . F I

Uudelle uralle Lakea Oy ■ Timo Mantila on nimitet-

ty toimitusjohtajaksi 1.8.2015 alkaen. Mantila on aiemmin toiminut yhtiön teknisenä johtajana sekä PPTH:n palveluksessa.

Ramboll Finland Oy ■ DI Aleksi Muukkonen on

nimitetty Kiinteistöjen ylläpito ja johtaminen –yksikön päälliköksi Espooseen 1.3.2015 alkaen.

Lyreco Finland Oy ■ Peter Mulo on

nimitetty varastopäälliköksi. Hän on aiemmin toiminut yhtiössä muissa varaston esimiestehtävissä. Sami Vuori on nimitetty aluemyyntipäälliköksi kenttämyyntiin. Hän on aiemmin toiminut

avainasiakaspäällikkönä yhtiön suurasiakasmyynnissä. Tommi Viinikainen on nimitetty tuotepäälliköksi.

Expericon Oy ■ DI Markus Ilmonen on

nimitetty konsultiksi 24.3. alkaen. Hän toimi ennen yhtiöön siirtymistään pääauditoijana SGS Fimkossa.

Sweco Asiantuntijapalvelut Oy ■ Jari Ruusunen

on nimitetty LVIvalvojaksi 1.2. alkaen. Patrik Laakso on nimitetty projektiinsinööriksi 1.2. alkaen.

VVO ■ RI Panu Puura on nimitetty tekniseksi manageriksi ylläpitoyksikköön 16.3.2015

alkaen. Hän tulee yhtiöön Lassila & Tikanojan vahinkokartoittajan tehtävistä. Mia Konttinen on nimitetty myyntineuvottelijaksi VVO-kotikeskus pääkaupunkiseudun tiimiin. Hän siirtyy uuteen tehtäväänsä yhtiön palveluneuvojan tehtävästä. OTL, eMBA Erik Hjelt, 53, on nimitetty talousjohtajaksi. Hän siirtyy konserniin Spondan talous- ja rahoitusjohtajan tehtävästä. Hjelt tulee toimimaan toimitusjohtajan varamiehenä ja ottaa vastuulleen talous- ja hallintojohtamisen.

Lindström Invest Oy ■ Rest. AMK Sarri Veijo-

la on nimitetty asiakkuuspäälliköksi 2.3.2015 alkaen. Veijola siirtyy yhtiöön Royal Ravintolat Oy:stä, jossa hän toimi Key Account Managerina.

Sweco Industry Oy ■ Johanna Tamminen on ni-

mitetty suunnitteluinsinööriksi Poriin 2.2. alkaen. Marko Räty on nimitetty tiimipäälliköksi 6.2. alkaen. Timo Takala on nimitetty sähkösuunnittelutiimin vetäjäksi Porin aluekonttoriin 7.1. alkaen. Kari Boren on nimitetty suunnitteluinsinööriksi Kokkolaan 1.2. alkaen. Pasi Karhunen on nimitetty suunnitteluinsinööriksi Kokkolaan 1.2. alkaen. Olli Kumpula on nimitetty suunnittelijaksi 23.2. alkaen. Virpi Vaistomaa on nimitetty suunnitteluinsinööriksi Poriin 23.2. alkaen.

24.4.2015

Do you have positive energy, ideas and ability to get things done? Do you have visions how to improve building materials? Then you could be the person we are looking for as

Development Engineer (Product specialist) YOUR TASK IS TO DEVELOP A WIDE range of insulation products and solutions as well as understand and improve product properties. The tasks include executing development projects in cooperation with internal and external partners. You will additionally provide expert services in your field of work. YOU ARE PASSIONATE ABOUT DEVELOPMENT and turning ideas into business benefit. You have a university degree in building technology, physics, chemistry, chemical engineering or material technology.

You are a performance oriented team member and you are not afraid to get your hands dirty. You have the ability to work independently as well as in a project team and you have experience from working with a wide network. You have a track record of demanding development project management tasks. Success in this position requires good English skills and readiness to travel. Experience from development of building materials or products is beneficial. The position is located in Parainen, Finland.

Development Engineer

YOU ARE PASSIONATE ABOUT PROGRESS and turning ideas into business benefit. You value continuous learning process and you are not afraid to think outside the box to reach the best possible outcome for your part-

Haemme vakinaiseen työsuhteeseen energiatoimialan tuntevaa

Riskienhallintapäällikköä OPn vahinkovakuutusliiketoiminnan riskienhallintapäällikkönä vastaat omaisuusriskeihin liittyvien palveluiden toteuttamisesta asiakkaillemme. Tehtävänäsi on konsultoinnin lisäksi tukea vakuuttamiseen liittyvää myyntiä ja korvaustoimintaa muiden tiimin jäsenten kanssa. Menestyminen tehtävässä edellyttää yhteistyökykyä, hyviä vuorovaikutustaitoja, matkustushalukkuutta ja aitoa kiinnostusta oppia uutta. Edellytämme sinulta soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja työkokemusta energiantuotannon/ kunnossapidon alalta. Tehtävän hoitaminen vaatii sinulta hyvää suomen ja englannin kielen suullista sekä kirjallista taitoa. Tarjoamme monipuolisen ja vastuullisen tehtävän, jossa sinulla on mahdollisuus entisestään kehittää omaa osaamistasi, ammattitaitoisen työyhteisön sekä OP Ryhmän monipuoliset henkilöstöedut.

(Projects) YOUR KEY TASK IS TO DEVELOP A WIDE range of insulation products and solutions. You will be performing both “fast track” problem solving as well as long-term development projects, where tomorrow’s novel solutions are initiated. All projects will be executed in cooperation with internal and external partners.

OP on Suomen johtava ﬁnanssiryhmä ja alan suurin työnantaja Suomessa. Ryhmässämme työskentelee yli 12 000 alan ammattilaista ja tuotamme pankki-, varallisuudenhoito- ja vakuutuspalveluita yli neljälle miljoonalle asiakkaallemme.

ners every time. You have the ability to work independently as well as in a project team, and you have experience from demanding project management tasks. You have a university degree preferably in building or material technology. You have a track record of several years from relevant development tasks and you have experience from working with a wide network. Success in this position requires good social and networking skills, fluent English and readiness to travel. The position is located in Parainen, Finland.

Hae tehtävää osoitteessa op.ﬁ/rekry viimeistään 3.5.2015. Lisätietoja tehtävästä antaa Simo Hannula, puh. 040 751 4530.

Yhdessä hyvä tulee.

If you are looking for opportunities to grow and develop yourself in a strongly development oriented company, we are offering exactly that as a part of our competent and dynamic team.

tiikka, kalusto, kiinteistöt ja asiakaspalvelu. Aikaisemmin hän on toiminut hankinta-, tuotanto-, kehitys- tai toimitusketjusta vastaavana johtajana Hartwallilla, Enstolla, YIT:llä ja Rexel Finlandilla.

alkaen. Mohammad Ishfaq on nimitetty vuoropäälliköksi 1.4.2015 alkaen. Jan Holmström on nimitetty varastopäälliköksi 1.4.2015 alkaen.

ADDITIONAL INFORMATION can be obtained from SUSANNE FAGERLUND, Development Manager at Paroc Group Oy +358 40 631 1797 or MPS consultant ELINA KOSKELA +358 40 192 6466. Please fill in your application including CV and salary request by 5.5.2015 at WWW.PAROC.FI.

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry

Caverion Industria Oy

■ MBA Petteri Maininki on

Projektipalvelutliiketoiminnan Säiliö-yksikön päälliköksi 2.3.2015 alkaen, toimipaikkanaan Seinäjoki ja Ylivieska. Jarkko Heikura on nimitetty Projektipalvelutliiketoiminnan TeollisuusIV-yksikön päälliköksi 2.3.2015 alkaen, toimipaikkanaan Lahti.

nimitetty asiakkuuspäälliköksi 16.2.2015 alkaen. Hän on aiemmin työskennellyt operatiivisena päällikkönä Intertek Services Finland Oy:ssä.

Primula Oy ■ Markus Gott-

Uudelle uralle Sweco Rakennetekniikka Oy

Polygon Finland Oy

■ Mikko Koski-

■ FM Heikki Hemmi on nimitetty myynti- ja markkinointijohtajaksi.

nen on nimitetty rakennesuunnittelijaksi 23.2. alkaen. Jyri Nieminen on nimitetty osastopäälliköksi 1.2. alkaen.

Sweco Ympäristö Oy ■ Jyrki Paavilainen on nimitetty aluejohtajaksi 16.2. alkaen.

si ja johtoryhmän jäseneksi. Hän toimii myös tuotekehitys-tiimin vetäjänä.

Sweco PM Oy ■ Kristiina Jäväjä on ni-

mitetty controlleriksi 23.2. alkaen.

Suomen Yrityskehitys Oy

Lassila & Tikanoja

■ Yo-merkon., HHJ Pj Kari

■ TkL Tutu Wegelius-Leh-

Lappalainen on nimitetty Senior Advisoriksi teollisuuden ja vientitoiminnan alueelle 9.3.2015 alkaen.

tonen on nimitetty toimitusketjusta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 16.2.2015 alkaen. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat hankinta, logis-

Heeros Systems Oy ■ DI Juha Takala on nimitetty tuotekehityspäällikök-

hardt on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.4.2015 alkaen. Leena Uusitalo on nimitetty talouspäälliköksi 1.4.2015 alkaen. Niko Puruskainen on nimitetty tuotantopäälliköksi 1.4.2015 alkaen. Satu Koski on nimitetty myyntipäälliköksi 1.4.2015 alkaen. Laura Flander on nimitetty kehityspäälliköksi 1.4.2015

■ Timo Kants on nimitetty

minut aikaisemmin Anvia TV-konsernin toimitusjohtajana, Digita Oy:n liiketoimintajohtajana ja hankintaja logistiikkajohtajana sekä kehityspäällikkönä Elisa -konsernissa.

Rexel Finland Oy ■ Sami Rantamäki on nimi-

tetty Teollisuusja automaatioratkaisut organisaation Länsi- ja Etelä-Suomen aluejohtajaksi. Ari Tallgren on nimitetty Teollisuus- ja automaatioratkaisut organisaation Itä- ja PohjoisSuomen aluejohtajaksi.

RD Velho ■ Janne Joutsen

tetty ryhmäpäälliköksi 1.4.2015 alkaen. Hän on työskennellyt aiemmin SGS Fimko Oy:ssä ja Nokia Siemens Networksilla.

on aloittanut teollisena muotoilijana Vantaan toimipisteessä 8.4.2015. Harri Ojala on aloittanut projekti-insinöörinä Hyvinkään toimipisteessä 1.4.2015.

Empower

Tosibox

■ KTL, DI Marianne Hyn-

■ KTM Anu Rosberg on nimitetty markkinointijohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 9.3.2015 alkaen. Hän on aiemmin työskennellyt Lewel Groupin myynti- ja markkinointijohtajana.

SESKO ry ■ Ins. Ari Honkala on nimi-

ninen on nimitetty Tietoverkkodivisioonan Suomen toimintojen myyntijohtajaksi sekä Telematiikkaliiketoiminnan johtajaksi 7.4.2015 alkaen. Hän on toi-

24.4.2015

If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutusyhtiö ja suomalaisen Sampo-konsernin tytäryhtiö, joka palvelee Itämeren alueella toimivia yritysasiakkaitaan ympäri maailmaa. Sekä globaalit että paikalliset uhat ja vahinkojen ennaltaehkäiseminen ovat osa päivittäistä työtämme. Jatkuva kehitys ja uuden oppiminen tekee meistä asiakkaidemme luotetun kumppanin ja turvasataman, jos jotain tapahtuu.

HAEMME IFIN SUURASIAKASPALVELUIDEN RISKIENHALLINTAOSASTOLLE ESPOOSEEN

OMAISUUS- JA KESKEYTYSRISKIEN asiantuntijaa

HENKILÖRISKIEN HALLINNAN

TEHTÄVIIN KUULUVAT

(Risk Engineer)

• ensiluokkainen omaisuus- ja keskeytysriskien arviointi ja raportointi • konsultoiva vahingontorjunta ja asiakkaan riskin vähentäminen • läheinen yhteistyö underwritingin ja muiden sidosryhmien kanssa • riskienhallintapalveluiden kehitystyö Odotamme sinulta soveltuvaa teknistä korkeakoulututkintoa, vähintään viiden vuoden kokemusta riski-insinöörin työstä tai vastaavista tehtävistä sekä teollisten prosessien tuntemusta.

asiantuntijaa

• henkilöriskeihin, työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät riskienhallinta- ja vahingontorjuntapalvelut • oman organisaation tukeminen ja yhteistyö henkilöriskien osaamisalueella • henkilöriskien hallinnan palveluiden kehittäminen Odotamme sinulta soveltuvaa teknistä tai kaupallista korkeakoulututkintoa sekä kokemusta asiantuntijatehtävistä teollisuudessa tai palvelualoilla. Kokemus riskienhallinnasta, vakuutusalalta sekä ruotsin kielen taito on etu.

Toimiin valittavilta edellytämme lisäksi suullista ja kirjallista viestintää suomeksi ja englanniksi, matkustusvalmiutta, kykyä työskennellä itsenäisesti ja analyyttisesti sekä erinomaisia yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaitoja. Tarjoamme inspiroivan työympäristön, monipuolisen ja vastuullisen asiantuntijatyön, erinomaiset koulutus- ja kehittymismahdollisuudet sekä näköalapaikan suuryritysten riskienhallinnan ja vakuuttamisen haasteisiin.

• Hae paikkaa viimeistään 8.5.2015 osoitteessa

if.ﬁ/toihiniﬁin • Lisätietoja Pekka Sarpilalta, riskienhallintajohtaja, If Suurasiakkaat, puhelimitse 010 514 5509 28.4. klo 13–15 ja 6.5. klo 10–12, s-posti: pekka.sarpila@if.fi.

Uudelle uralle Viessmann Oy ■ Karoliina Haavisto on

nimitetty asiakasneuvojaksi 23.6.2014 alkaen. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat tilaukset, toimitukset, varaosat, laskutus ja asiakaspalvelu. Mika Hytönen on nimitetty aluepäälliköksi Nokialle 1.10.2014 alkaen. Hän vastaa yhtiön Keski-Suomen

aluemyynnistä. Jarkko Suoniemi on nimitetty aluepäälliköksi 8.12.2014 alkaen. Hän vastaa yrityksen Länsi-Suomen aluemyynnistä. Ville Kortet on nimitetty Pohjois-Suomen aluepäälliköksi 8.12.2014 alkaen. Hän on aiemmin toiminut alalla asentajayrittäjänä, huoltopäällikkönä sekä kouluttajana.

Alltime Oy ■ DI Tero Ojanperä, 35,

on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.1.2015 alkaen. Hän on työskennellyt aiemmin Finnsementillä ja Kuusakoskella projektipäällikkönä sekä kehityspäällikkönä.

Are Oy ■ DI Vesa Hakkarainen, 40, on nimitetty Talotekniikkaurakoinnin Etelä-Suo-

men liiketoimintajohtajaksi 7.4. alkaen. Hakkarainen on aiemmin työskennellyt kansainvälisen moottoriliiketoiminnan operatiivisena johtajana ABB:llä.

Merivaara Oy ■ KTM Markku Aherto

on nimitetty toimitusjohtajaksi 8.4.2015 alkaen. Aherto siirtyy tehtävään yhtiön myyntijohtajan paikalta. Hän on aiemmin työsken-

nellyt yhtiön vientijohtajana sekä liiketoiminnan ja myynnin johtotehtävissä Hackman Metoksella ja Planmecassa.

STT-Lehtikuva ■ eMBA Mika Roman, 40,

on nimitetty liiketoimintajohtajaksi 1.5.2015 alkaen. Hän vastaa konsernin viestintäpalveluliiketoiminnasta ja sen kasvusta. Roman siirtyy tehtävään yhtiön Viestin-

täpalvelut-yksikön liiketoimintapäällikön paikalta.

Valmet Oyj ■ DI Vesa Simola, 47, on

nimitetty EMEAalueen johtajaksi 1.8.2015 alkaen. Simola siirtyy yhtiöön Stora Enson Consumer Board -divisioonan johtajan tehtävästä. Hän on aiemmin työskennellyt useissa eri johtotehtävissä Stora Ensossa.

24 TEKNIIKKA&TALOUS / 24.4.2015 AITATEKNIIKKA

Tuotteet ja palvelut

Varaa nyt ilmoituspaikkasi hakemistosta

AUTOMAATIO

!"## $

Suoramarkkinointi Mega Oy 0204 424 600

>Ä&#x201A;Ĺ?ĆŠÄ&#x17E;Ä&#x17E;Ć&#x161; ĹŠÄ&#x201A; Ç&#x20AC;Ä&#x201A;Ć&#x152;Ä&#x201A;Ĺ˝Ć?Ä&#x201A;Ć&#x161;

<Ĺ˝ĹľĆ&#x2030;Ĺ˝ĹśÄ&#x17E;ĹśĆ&#x;Ć&#x161; Ć&#x161;ĆľĹ˝Ć&#x161;Ä&#x17E;Ç&#x20AC;Ä&#x201A;ĹŻĹľĹ?Ć?Ć&#x161;ĆľĹŹĆ?Ä&#x17E;Ä&#x17E;Ĺś

Teollisuuteen Rakennuksiin Kunnallistekniikkaan Koneisiin Ajoneuvoihin

HORMEL Ç Ç Ç Í&#x2DC;Ĺ&#x161;Ĺ˝Ć&#x152;ĹľÄ&#x17E;ĹŻÍ&#x2DC;ÄŽ Ĺ&#x161;Ĺ˝Ć&#x152;ĹľÄ&#x17E;ĹŻÎ&#x203A;Ĺ&#x161;Ĺ˝Ć&#x152;ĹľÄ&#x17E;ĹŻÍ&#x2DC;ÄŽ 014 338 8900

AUTOMAATIO JA VENTTIILIT

-venttiilit it

-puhaltimet

Â&#x2021; 6XRUD MD XONRLVHVWL RKMDWXW Â&#x2021; 0RGXXOLW MD VllW|YHQWWLLOLW Â&#x2021; Âą EDU Âą Â&#x192;& Â&#x2021; 6,/ */ '9*: $7(; 7h9 K\YlNV\QQlW

! " CAD- / PLM-JĂ&#x201E;RJESTELMĂ&#x201E;T

Automaatio

DIGITAALISTA TIEDONKERĂ&#x201E;YSTĂ&#x201E;

HRD FUK

Â&#x2021; Â&#x2021; 2LNRVXONXPRRWWRUL RUL NLLODKLKQDNl\WW| Â&#x2021;Â&#x2021; 7DDMXXVPXXWWXMD D Â&#x2021; $7(; SXKDOWLPHWW Â&#x2021; 7HUlV SXKDOWLPHWW Â&#x2021; 6LYXNDQDYDSXKDOWLPHW DOWLPHW

KirkonkylĂ¤ntie 37 B, 00700 HELSINKI Puh. (09) 350 5500 www.elektrotukku.fi, myynti@elektrotukku.fi HYDRAULIJĂ&#x201E;RJESTELMĂ&#x201E;T

P Y Y D Ă&#x201E; TA R J O U S erkki.kallio@lakeudenhydro.com

SEINĂ&#x201E;JOKI Rajatie 46 60101 SeinĂ¤joki Vaihde (06) 4125 100 Myynti (06) 4125 125

KONEOSAT

KONEAUTOMAATION ANTURIT

www.lakeudenhydro.com

Alihankintaa teollisuudelle - tarkasti

VAASA Silmukkatie 17 65101 Vaasa Vaihde (06) 3205 300 Myynti (06) 3205 325

paikkasi 0204 424 600

Nuolikatu 3, 20760 Piispanristi www.aimovirtanen.ďŹ

MARINE & OFFSHORE MUUNTAJAT

SPRAYTEC MAALAUSLAITTEET MAALAUSLINJAT

ROBOTIIKKA

â&#x20AC;&#x201C; VAATIVIIN KOHTEISIIN. Luotettavat ratkaisut teollisuusja kiinteistĂśsovelluksiin, joissa muuntajalta vaaditaan parempaa korroosion ja tĂ¤rinĂ¤n kestoa.

A-Robot Service Oy

MADE IN FINLAND

PUH. 0207 851 900

WWW.SPRAYTEC.FI

RISKIANALYYSIT

Teollisuusrobottien mĂ¤Ă¤rĂ¤aikaishuollot, korjaukset, ohjelmoinnit, koulutukset, sekĂ¤ varaosat kaikille ABB:n roboteille. www.intertrafo.fi

Lehmuspolku 3, 05200 RajamĂ¤ki, Puh. 050 558 6639, www.arobot.fi

SIMULOINTI-OHJELMISTOT

Luotettavuustekniikka ja riskienhallinta: 5 .RNHQXW ULVNLDVLDQWXQWLMD VXXQQLWWHOXSURMHNWHLKLQQH 5 3XROXHHWWRPDW RVDSXROHQ ULVNLDQDO\\VLW MlUMHVWHOPLOOH 5 &( VHUWLILRLQQLQ WXNL YDDWLPXNVHQPXNDLVXXV

Teemme jĂ¤rjestelmille ja tuotteille: 5 5 5 5

/XRWHWWDYXXVDQDO\\VLW )0($ 5$0 /&& 5&0 5LVNLDQDO\\VLW +D]RS 6,/ /23$ 5LVNLWDVRW 3URVHVVL )0($ 2KMHOPRLWDYDW ODLWWHHW 07%) 6,/ (1 GRNXPHQWRLQWL <ULW\VNXUVVLW www.reliabilityacademy.ďŹ AL Safety Design, YlĂ¤portti 1 B, 02210 ESPOO tel: +358-9-884 3066, info@alsafety.com, www.alsafety.com

ANSYS FEM ja CFD simulointiohjelmistot edrmedeso.com

www.uratie.fi

Puh.019-32 831 Fax 019-383 803 info@mekanex.fi www.mekanex.fi

Kattava valikoima -komponentteja varastossa.

Varaa

Puh. 09-8676 476 www.heidenhain.ďŹ

MAALAUSLAITTEET

LASERTYĂ&#x2013;STĂ&#x2013;

Q Mittasauvat Q Pulssianturit Q Absoluuttianturit Q Kulma-anturit Q Mitta-anturit Q TNC-ohjaukset Q Kosketusanturit Q PaikoitusnĂ¤yttĂślaitteet

LINEAARILIIKE

HUOM

24.4.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Tuotteet ja palvelut

SUUNNITTELU/ENERGIAMITTAUSJĂ&#x201E;RJESTELMĂ&#x201E;T

SUUNNITTELU

Mega Oy 0204 424 600

TEKNISET HARJAT

SĂ&#x201E;HKĂ&#x2013;NJAKELU

PUISTOMUUNTAMOT 1 kV/0,4 kV Tehot 30 ja 50 kVA

Varaa nyt ilmoituspaikkasi

PyydĂ¤ lisĂ¤tietoja myynnistĂ¤mme. 4EOLLISUUDEN %RIKOISHARJAT

SĂ¤hkĂśinsinĂśĂśritoimisto

Tuotekatu 15, 21200 Raisio Puh. 02 437 5000 www.trafomic.ďŹ , info@trafomic.ďŹ

010 - 422 3390 www.kmj-engineering.fi

Â˛HFUR=L=EP= PUDFEĂ&#x152;LQILLQF= F= GKILNAO OKNAEP= OAGÂź G==OQEHHA APPÂź JAOPAEHHA MyĂśs: x ATEX-versiot x Harjattomat moottorit x Kemiallisesti kestĂ¤vĂ¤t x Asiakassovitteiset ratkaisut

$NDDQ +DUMDYDOPLVWH 2\

Toimitamme myĂśs sekĂ¤ ĂśljyettĂ¤ valuhartsieristeisiĂ¤ jakelumuuntajia keskijĂ¤nniteverkkoon.

lĂ&#x201E;5DQJNRSNK@RJDMS@Ă&#x201E;Ă&#x201E; lĂ&#x201E;2TTMMHSSDKTO@KUDKTS lĂ&#x201E;$MDQFH@MLHSS@TRIÂŤQIDRSDKLÂŤSĂ&#x201E; lĂ&#x201E;+ÂŤLOÂźJTU@TR lĂ&#x201E;#NJTLDMSNHMSHO@KUDKTS

TYHJIĂ&#x2013;PUMPUT JA KOMPRESSORIT

TYĂ&#x2013;KALUT

6XXQQLWWHOX 7RWHXWXV 7XRWHNHKLW\V 5XOOD /LVWD 7HOD MD 1XRKRXVKDUMDW !LHONTIE 4OIJALA 0UH &AX ZZZ DNDDQKDUMDYDOPLVWH Âż

VALAMINEN

Palvelua, asiantuntemusta kĂ¤Ă¤ntĂśterĂ¤stĂ¤ karaan. Seco Tools Oy Puh. (09) 2511 7200

Tarkkuusvaletut komponentit vaativiin kohteisiin Sacotec Components Oy Sakonkatu 2, 11100 RiihimĂ¤ki

(+# +AQ>ANCAN Â&#x160; 1AH ( +# +AQ>ANCAN Â&#x160; 1AH EJBKÄ¤GJB OA Â&#x160; SSS GJB OA

puh. 019 7787 1 www.sacotec.ďŹ

Lue uusi Arvopaperi Alkuvuoden osakeralli on paisuttanut Suomen pĂśrssirikkaiden salkkuja. PĂśrssinousu on synnyttĂ¤nyt Suomeen myĂśs kaksi uutta miljardĂśĂśriĂ¤, kun Niklas Herlinin ja Ilkka Herlinin osakesalkut puhkaisivat miljardin euron rajan.

Tutustu Arvopaperiin Osta LehtipisteistĂ¤ | Tilaa lehti www.arvopaperi.fi/lehti/tilaa | Lue digitaalisesti osoitteessa summa.arvopaperi.fi

26 TEKNIIKKA&TALOUS / 24.4.2015

Perjantai Juomalaulut ovat Teekkarikuoron leipälaji

eekkari laulaa mieluummin kuin hyvin, ja nuotin vieressä on kaikille tilaa. Tällä lauseella rohkaistaan teekkareita osallistumaan vuosittaiseen juomalaulukilpailuun tamperelaisen Teekkarikuoron nettisivuilla. Kilpailussa voi esittää juomalauluja tai osallistua uudella sanoituksella tai sävellyksellä. Juomalaulun kilpailun tuloksia hyödynnetään ohjelmiston uusimisessa ja uusia sovituksia tehtäessä. – Viimeaikoina olemme suuntautuneet myös popja rockmusiikkiin, mutta juomalaulut ovat pysyneet koko ajan ohjelmistossamme, kertoo kuoroa vuodesta 2006 johtanut diplomi-insinööri ja musiikkipedagogi Johanna Rinne. Tammikuussa pidettävä juomalaulukilpailu on jo tämän vuoden osalta takanapäin, mutta 50-henkisellä sekakuorolla riittää kiirettä. Kuoro täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Maaliskuun lopussa kuoro tarjosi solistien kera vuosikymmenten suurimpia popja rock-hittejä. Syyskuussa on vuorossa Teekkarikuorolle sävelletyn teoksen kantaesitys, kun Tampereen teknillinen yliopisto täyttää 50 vuotta. Varsinainen 30-vuotisjuhlakonsertti on Tampere-talossa marraskuussa. KUORONJOHTAJA JOHANNA Rinne tekee sekä insinöörin että musiikkialan töitä. TTY:ssä hän on valmistunut ympäristöja energiatekniikan diplomi-insinööriksi. Musiikkipedagogin tutkinto hänellä on Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta. Varsinainen päivätyö on Pirkanmaan Ely-keskuksessa. Vastapainoksi Rinteellä on iltaisin teekkarikuoron lisäksi Tampereen konservatoriossa muutama lapsikuoro johdettavanaan. Musiikkiluokkien ja musiikkilukion jälkeen Rinne tuli opiskelemaan Tampereen teknilliseen yliopistoon ja liittyi saman tien laulamaan Teekkarikuoroon. Saman aikaan alkoivat myös opinnot Piramk:n harmonikkalinjalla. Pääaine vaihtui myöhemmin kuoronjohdoksi. Suurin osa Teekkarikuoron laulajista on

Hienointa on keikkafiilis.

TAMPEREELTA KAJAHTAA. Teekkarikuoro on jo ehtinyt juhlistaa merkkivuottaan Tullikamarin Pakkahuoneella maaliskuun lopussa. Konsertissa kuoro esitti popja rock-klassikoita.

opiskelijoita, jotka tulevat mukaan aloittaessaan tekniikan opinnot. Noin neljäsosa laulajista on sellaisia, jotka ovat jo valmistuneet, mutta jatkavat kuoroharrastustaan. Teekkarikuoro rahoittaa toimintaansa laulamalla tilauksesta eri kokoonpanoilla. Eniten työllistetyssä Teekkarikvartissa on 4–12 henkeä. Koko kuorolla on vuosittain pari isompaa konserttia sekä esiintymisiä muun muassa TTY:n tilaisuuksissa. TEEKKARIKUORO ETENI semiﬁnaaleihin asti muutama vuosi sitten järjestetyssä Suomen paras kuoro -televisio-ohjelmassa. Rinne pitää kokemusta yhtenä uran

parhaista. Tuore mieleen jäävä kokemus on kuoron maaliskuun lopussa pitämä Kolmenkympin kajahdus -konsertti, jossa oli mukana iso bändi ja useita solisteja tankotanssijoineen ja valoshoweineen. Teekkarikuoro on käynyt esiintymismatkoilla Suomen lisäksi ulkomailla joka toinen vuosi. Tutuksi ovat tulleet muun muassa Saksa, Unkari ja Venäjä. – Hienointa on keikkaﬁilis kun pääsee esiintymään, kertoo 20-vuotias kuorolainen, rakennustekniikkaa opiskeleva Annukka Säätelä. – Ja meillä on tosi hienot keikkajatkot. Säätelä on toisen polven teekkarikuoro-

NÄPPITUNTUMA

MUOTOILU JA muovinen takakansi muistuttavat edeltäjiä. Kirkkaista värivaihtoehdoista joko pitää tai niitä inhoaa. Vaikutelma on selvästi halvempi kuin kalliimmissa

lainen, sillä hänen isänsä oli mukana, kun kuoroa perustettiin vuonna 1985. – Niinpä tiesin kuorosta jo etukäteen, olin valmis liittymään heti kun tuli mahdollisuus. Laulamisen lisäksi Säätelän aikaa vie myös tehtävät kuoron hallituksessa ja keikkavastaavana. Hän laulaa myös usein keikkailevassa Teekkarikvartissa, käy laulutunneilla ja laulaa bändissä. – Olen kyllä vähän hurahtanut kuoroiluun, Säätelä myöntää. & KARI PELTONEN

@talentum.fi

Lumia 640 Hinta: 180 euroa

Enemmän halvemmalla

indows-puhelimet ovat käyneet heikosti kaupaksi myös uuden omistajan Microsoftin hallinnassa. Yritys yrittää sinnikkäästi lisätä menekkiä tuomalla entistä enemmän ominaisuuksia yhä halvempiin laitteisiin. Microsoftin Tampereen yksikössä kehitetty Lumia 640 on monin tavoin paranneltu versio aiemmasta Lumia 635 -mallista. Etenkin näytön tarkkuus, 294 pistettä tuumalla, ja värientoisto ulkona kirkkaassa päivänvalossa ovat parantuneet selvästi, vaikka eivät olekaan kalliimpien älypuhelinten tasoa. Näytön koko on kasvanut edeltäjän 4,5:stä viiteen tuumaan.

PAAVO TAWAST

Lumia-malleissa, joita ei ole kuitenkaan esitelty aikoihin. Takakuoren voi vaihtaa, kun kaipaa vaihtelua. Sisuskaluihin on lisätty muistia ja vaihdettu tehokkaampi neliydinsuoritin, joten nyt edullisempaankin malliin on saatu näytön lepotilan tapahtumapäivitykset mukaan. Niistä näkee esimerkiksi saapuneet viestit vain näyttöä vilkaisemalla. Kamera on parantunut huomattavasti. Hyvässä valaistuksessa kirkkaiden ja terävien kuvien ottaminen onnistuu, vaikka ei sentään kannata toivoa Nokian Pureviewkameroiden laatua. Miinuksena kalliimpiin malleihin nähden kameralle ei ole omaa näppäintä puhelimen sivussa. Suurin muutos kamerassa on automaattitarkennuksen tuominen mukaan ja aiem-

Kenelle: Halpaa Windowskännykkää etsivälle paa isompi f/2.2:n aukkokoko. 2 500 milliampeeritunnin akku riitti aktiivisessa työkäytössä puoleksitoista työpäiväksi.

■ Halpa hinta ■ Muistikorttipaikka ■ Vaihdettava akku

OHJELMISTOSSA HOUKUTTIMENA on Microsoftin Ofﬁce 365 -paketti useille laitteille ja teratavu tallennustilaa verkossa vuodeksi henkilökohtaiseen käyttöön. Laitteesta on tulossa isommalla näytöllä ja paremmalla kameralla varustettu xlversio. Se maksaakin sitten enemmän. &

■ Pieni sisäinen muisti

TERO LEHTO

@talentum.fi

PERUSTYÖKALU. Lumia 640 ei säväytä muotoilullaan, mutta kotelo on sentään jämäkkä. Vaihdettava takakuori on kätevä.

ja vain kerran, tietyssĂ¤ jĂ¤rjestyksessĂ¤. Mari arveli, ettei hĂ¤n ikinĂ¤ oppisi kaavaa ulkoa, ja muistilaputkin hukkuvat, joten hĂ¤n liimasi nĂ¤ppĂ¤imiin tarrat. 2O tarkoittaa, ettĂ¤ seuraava nĂ¤ppĂ¤in on 2 askelta oikealle ja 2A, ettĂ¤ se on 2 askelta alas, 1O on yksi askel oikealle ja 3Y on 3 askelta ylĂśs. MistĂ¤ nĂ¤ppĂ¤imestĂ¤ Marin pitĂ¤Ă¤ aloittaa? &

WTF

AUKI

24.4.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

VASTAUS SIVULLA 15

PERUSINSINĂ&#x2013;Ă&#x2013;RI VEIJO MIETTINEN

Se tiedetĂ¤Ă¤n jo, ettei lentokenttien turval-

lisuushenkilĂśille kannata juuri vitsailla, varsinkaan mistĂ¤Ă¤n terrorismiin viittaavasta. LentokentĂ¤llĂ¤ ei myĂśskĂ¤Ă¤n kannata twiittailla mitĂ¤ tahansa huumorimielessĂ¤. Yhdysvaltalaisen verkkoturvallisuustutkija Chris Robertsin matka San Franciscossa pidettyyn tietoturvakonferenssiin loppui lyhyeen, kun hĂ¤ntĂ¤ estettiin nousemasta United Airlinesin koneeseen kieli poskessa kirjoitettujen twiittien takia, kertoo USA Today. Roberts pohdiskeli TwitterissĂ¤, pystyisikĂś hĂ¤n tunkeutumaan lentokoneen tietojĂ¤rjestelmĂ¤Ă¤n, esimerkiksi pĂ¤Ă¤semĂ¤Ă¤n kĂ¤siksi hĂ¤lytysjĂ¤rjestelmĂ¤Ă¤n ja pudottamaan matkustamon happinaamarit. United tulkitsi Robertsin vitsailun siten, ettĂ¤ hĂ¤n oli todella jo tunkeutunut lentokoneen jĂ¤rjestelmiin, yhtiĂśn tiedottaja Rahsaan Johnson sanoo. FBI kuulusteli Robertsia tapauksesta neljĂ¤n tunnin ajan New Yorkin osavaltiossa sijaitsevalla Syracusen lentoasemalla. HĂ¤n pĂ¤Ă¤si kuitenkin lentĂ¤mĂ¤Ă¤n San Franciscoon muutamaa pĂ¤ivĂ¤Ă¤ myĂśhemmin. Robertsin puhe koski liikennejĂ¤rjestelmien tietoturvaongelmia. &

Kohta soi ja haisee

WWW.TEKTAL.FI/P/1

1. Alcatel-Lucentin t&k-yksikkĂś eli Bellin laboratoriot siirtyy suomalaisomistukseen. MitĂ¤ seuraavista ei ole kehitetty Bellin laboratoriossa? a) unix-kĂ¤yttĂśjĂ¤rjestelmĂ¤ b) led-valo c) transistori d) laser 2. MikĂ¤ oli ennen Nokian tekemĂ¤Ă¤ Alcatel-Lucentin ostoa suurin kauppa, jossa oli mukana suomalaisyritys? a) Nokia osti karttayhtiĂś Navteqin 2007 b) Nokia myi puhelimet Microsoftille 2013 c) Stora Enso osti Consolidated Papersin 2002 d) Fortum myi sĂ¤hkĂśnsiirtonsa Ruotsissa viime kuussa 3. MyĂśs Nokia tutki ennen vuonna 2006 tehtyĂ¤ Alcatelin ja Lucentin fuusiota Lucentia ostokohteena. MikĂ¤ oli Nokian silloisen pĂ¤Ă¤johtajan Jorma Ollilan mukaan pĂ¤Ă¤syy, ettĂ¤ kauppa ei toteutunut? a) Lucentissa oli liikaa tyĂśntekijĂśitĂ¤ liikevaihtoon nĂ¤hden b) Yhdysvaltojen hallitus ei olisi hyvĂ¤ksynyt kauppaa c) yhtiĂś oli tekniseltĂ¤ tasoltaan Nokiaa selvĂ¤sti jĂ¤ljessĂ¤ d) Lucentin pĂ¤Ă¤johtaja suhtautui alentuvasti suomalaisneuvottelijoihin

LUKU

VASTAUKSET SIVULLA 15

28 200 banaania varattiin tĂ¤mĂ¤n vuoden Bostonin maratonille.

JOHANNES JANSSON / SIMO SAHLA

Marin kassakaapin ovessa oli 20 nĂ¤ppĂ¤intĂ¤. Jokaista nĂ¤ppĂ¤intĂ¤ piti painaa kerran

yĂśni puolesta seuraan tutkimusalan Raamattua Research World -lehteĂ¤. Sen viimeisestĂ¤ numerosta voi repiĂ¤ lainaukset myĂśs Suomen uutta hallitusta varten: â&#x20AC;?We are data rich, but insight poor.â&#x20AC;? â&#x20AC;?We have to move from deterministic thinking to probabilistic decision making.â&#x20AC;? â&#x20AC;?As Nina Simone and Michael BublĂŠ have both so famously sungâ&#x20AC;Ś â&#x20AC;&#x2122;Itâ&#x20AC;&#x2122;s a new dawn. Itâ&#x20AC;&#x2122;s a new day. Itâ&#x20AC;&#x2122;s a new lifeâ&#x20AC;Śâ&#x20AC;&#x2122; â&#x20AC;? LĂ¤hdetĂ¤Ă¤n nĂ¤illĂ¤ evĂ¤illĂ¤ positiivisesti kohti uutta tulevaisuutta. Avataan uusi luku suomalaisen politiikan ja pĂ¤Ă¤tĂśksenteon historiassa. Ja lopetetaan neljĂ¤ksi vuodeksi pottuilu ja keskinĂ¤inen kukkoilu.

MINUA LĂ&#x201E;HESTYI viime viikolla kaksi nuorta naisihmistĂ¤, jotka olivat lukeneet kirjan Aki Hintsa â&#x20AC;&#x201C; Voittamisen anatomia. Fiksut rouvat suosittelivat kirjaa Veijon kehon ja psyyken, mutta yhtĂ¤lailla koko Suomen ylĂśsrakentamisen perusoppaaksi. Luin kirjan kursorisesti vaalivalvojaisten lomassa ja totesin, ettĂ¤ naiset ovat oikeassa. Hintsan opit sopivat sekĂ¤ jokaiselle insinĂśĂśrille ettĂ¤ koko Suomelle. Suomelle tĂ¤rkein asia on nyt sama kuin jokaiselle huippu-urheilijalle â&#x20AC;&#x201C; sitoutuminen. Ellei asioihin sitouduta, ovat pĂ¤Ă¤tĂśkset bullshittiĂ¤, pelkkĂ¤Ă¤ ilmaa. Jos maamme hallitusta johtaa vakaumuksellinen lestadiolainen ja kakkospuoluetta puristikatolinen, niin sitoutumiskyvyn ovat molemmat jo osoittaneet. Toivotaan, ettĂ¤ se pitĂ¤Ă¤ myĂśs kansallisen tason kysymyksissĂ¤. TĂ¤mĂ¤ kolumni syntyi vaali-iltana, joten analyysin sijaan tyydyn antamaan neuvoja. PĂ¤Ă¤ministerillĂ¤ on eduskunnan kesĂ¤loman alkamiseen asti aikaa ajaa lĂ¤pi inhottavat pĂ¤Ă¤tĂśkset. Kaikki Suomessa tietĂ¤vĂ¤t, ettĂ¤ niin tĂ¤ytyy tehdĂ¤. Poliitikot kuitenkin luulevat, ettĂ¤ pahojen pĂ¤Ă¤-

tĂśsten teko on kuin tapaisi elĂ¤mĂ¤nsĂ¤ ihastuksen, astuisi hĂ¤nen kanssaan kahdestaan hissiin ja pieraisisi kuuluvasti ja tuntuvasti. Vaadittavat pĂ¤Ă¤tĂśkset ovat sellainen jytky, ettĂ¤ soi ja haisee. Mutta se on kestettĂ¤vĂ¤. Muuten IMF:n haudankaivajat kuoppaavat ja kuppaavat sen vĂ¤hĂ¤isen hyvĂ¤n, mikĂ¤ maassamme on onnistuttu kerĂ¤Ă¤mĂ¤Ă¤n. ITĂ&#x201E;ISEN NAAPURIN kanssa seurusteluun ja keskustapuolueen proďŹ ilin uudistamiseen voisi sopia, ettĂ¤ Moskovaan passitettaisiin uusi lĂ¤hettilĂ¤skaksikko â&#x20AC;&#x201C; Paavo VĂ¤yrynen ja Paula LehtomĂ¤ki. Toinen puhuisi ja toinen laulaisi. Viimeksi kun kĂ¤vin Moskovassa, venĂ¤lĂ¤inen kollegani arvioi arrogantisti meidĂ¤n lĂ¤hinaapureiden tilannetta afrikkalaista sananlaskua siteeraten: â&#x20AC;?KĂ¤rpĂ¤nen, joka istuu kirahvin kaulalla, alkaa pian uskoa kuolemattomuuteenâ&#x20AC;?. SipilĂ¤llĂ¤ on tiukka paikka, kun hĂ¤n aloittaa. TyĂśtĂ¤ ei kadehdi kukaan. Kollega totesi, ettĂ¤ tilanne on suunnilleen sama kuin entisellĂ¤ pojalla oikeudessa. Poika totesi tuomarille: â&#x20AC;&#x201C; Jos tĂ¤ssĂ¤ tĂ¤ytyy sormi Raamatulla vannoa, ettĂ¤ sanoo totuuden ja vain totuuden, niin eipĂ¤ minulle jĂ¤Ă¤ juuri mitĂ¤Ă¤n sanottavaa.

PĂ¤Ă¤ministerillĂ¤ on eduskunnan kesĂ¤lomaan asti aikaa ajaa lĂ¤pi inhottavat pĂ¤Ă¤tĂśkset.

TOTUUDENPUHUJILLE PITĂ&#x201E;ISI nyt olla sijaa majatalossa, kun suomalainen lĂ¤Ă¤kĂ¤rikin toteaa, ettĂ¤ vangeille on taattu paremmat olot kuin vanhuksille. Ja ďŹ ksu insinĂśĂśri ihmettelee, miksi Suomi maksaa Pietarin jĂ¤tevesien pudistusta samaan aikaan kun naapuri panee miljardeja pilvenpiirtĂ¤jiin. KenenkĂ¤Ă¤n ei kannata kadehtia kansanedustajia. On helpompi pitĂ¤Ă¤ tyytyvĂ¤isinĂ¤ asiakkaat, muutama alainen ja pari pomoa kuin tuhannet Ă¤Ă¤nestĂ¤jĂ¤t. Kuten tuloksista huomasitte. &

/XRWHWWDYXXWWD WHROOLVXXGHQ VlKN|QMDNHOXXQ

3/ 6DYRQOLQQD Â&#x2021; SXK Â&#x2021; QRUHOFR Ă&#x20AC;

DER

24.4.2015

Päivä paketissa. Joka arkipäivä. www.tektal.fi/paiva

ANTRIEB

Q Kestävä Q Luotettava Q Kansainvälinen

p. 03 254 1800 nord.com Member of the NORD DRIVESYSTEMS Group

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI

Vikkelä juna

IHANA TEKNIIKKA RAILI LEINO

apanissa on tällä viikolla tehty ennätys. Magneettijuna Maglev ylitti testiradalla ensi kerran 600 kilometrin tuntinopeuden. Japanilaisilla on yli 50 vuoden kokemus suurnopeusjunista. Shinkansen-juna ajaa jopa 320 kilometriä tunnissa. Kun Maglev-liikenne alkaa vuonna 2027, matkanopeus on hillityt 500 kilometriä tunnissa. Tokiosta pääsee 40 minuutissa lähes 300 kilometrin päähän Nagoyaan. Juha Sipilä voisi vilahtaa Maglevilla Eduskunnasta Oulun keskustaan puolessatoista tunnissa. Vuonna 2047 Maglev-raiteet ulottuvat Tokiosta Osakaan. Suuri osa radasta on tunnelissa, joka kaupunkialueella sukeltaa yli 40 metrin syvyyteen. Osa on tolppien päällä. Magneettien avulla kitkatta liukuvia junia suunniteltiin jo 1930-luvulla, mutta tekniikka on kallista ja vaikeaa. Nagoya-radan hinnaksi on laskettu 66 miljardia euroa. Rautatieyhtiö JR Tokai pelkää, ettei se pysty maksamaan kustannuksia yksin.

amerikkalaiset jo tekevät luotijunayhteistyötä. Maassa on pitkät etäisyydet ja vilkas maan sisäinen lentoliikenne. Maailman toistaiseksi ainoa magneettijuna otettiin käyttöön vuonna 2003 Shanghaissa. 30 kilometrin matkalla kaupungin keskustasta lentokentälle nopeus nousee 430 kilometriin tunnissa. Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja hahmotteli jo viisi vuotta sitten Suomelle suurnopeusjunaverkostoa, mutta Maglev-tekniikkaa ei näillä näkymin nähdä koko Euroopassa. Suomalaiset kiroilevat asuvansa saarella ja haaveilevat Suomenlahden ali rakennettavasta tunnelista. Entä jos sen kautta voisi hurauttaa kolmessa tunnissa Helsingin Aleksanterinkadulta Berliinin Alexanderplatzille? Saksalaiset hautasivat Transrapid-magneettijunahankkeen, kun Emslandin testiradalla kuoli 23 matkustajaa syyskuussa 2006.

TILANNE HELPOTTUU, jos Yhdysvallat ostaa japanilaistekniikkaa. Kiinalaisten kanssahan

EUROOPAN NOPEIMMAT junat kiitävät Espanjassa 400 kilometriä tunnissa. Ranskalaisten

TGV:n vauhti on 320 kilometriä tunnissa. Suomessa Allegro köröttelee 220 kilometriä tunnissa. Yli 400 kilometrin tuntivauhdissa 83 prosenttia energiasta kuluu ilmanvastuksen voittamiseen. Se on paljon. Amerikkalaisella Elon Muskilla on visio, jossa magneettijuna sukeltaa suljettuun, alipaineiseen putkeen, jossa vauhti voisi Muskin mukaan olla tuhat kilometriä tunnissa. Kiinalaiset ovat jo testanneet kaukosäätimellä ohjattavaa ET HTS Maglev -junaa. He ovat laskeneet, että juna voi kulkea jopa 3 000 kilometriä tunnissa, jos ilmapaine on kymmenesosa normaalista. Toistaiseksi juna kulkee alipaineistetussa putkessa 50 kilometriä tunnissa, ilman matkustajia. Saattaa käydä niin, että tekniikan kehityksen kärki livahtaa Kaukoitään, ja me ostamme junat joskus sieltä. Jos on, millä ostaa. &

Maglev-tekniikkaa ei näillä näkymin nähdä Euroopassa.

VIIKON NÄKY

VIIKON TÄKY

”Euroopan suurnopeusrataverkon pituus kohoaa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä 20 000 kilometriin.”

Amerikkalainen kastanjapuu uhkaa kadota virustaudin uhrina. Arvokasta jalopuuta yritetään pelastaa laboratoriokonstein.

JARI KAIVO-OJA, SUOMEN LUOTIJUNAVISIO 2030

@talentum.fi

EuroMining: Euroopan johtavat

KAIVOS

teknologia -messut Tampereella

20.–21.5.2015

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

www.euromining.fi

Kaivosteknologia Työturvallisuus ja automaatio Tutkimus ja ympäristönsuojelu

Ilmoittaudu kävijäksi maksutta:

www.euromining.fi/register

TEKTAL.FI/ IHANATEKNIIKKA