Tekniikka&Talous 19/5

Suomalaistehtaat jättävät Viron 6

19

22.5.2015 96 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

dmg morilta

Grand Opening Tampere 2. – 5. kesäkuuta 2015

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 22.5.2015

NÄY

Esittäydy ammattilaisille medioissa, joita he seuraavat.

VAIKUTA KOHTAA Oikea sisältö oikeissa kanavissa tekee vaikutuksen.

Kohtaa kasvokkain tai medioissa, jotka luovat inspiroivan ympäristön keskustelulle.

mediamyynti.talentum.fi Ota yhteyttä, tutustutaan toisiimme.

Talentumin ammattilaismediat – digitaaliset, lehdet ja tapahtumat – tarjoavat sinulle maaperän menestykseen.

Startup Vivola rakentaa pientalon palveluna 8 Viro ei enää viettele 6

19

22.5.2015 96 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

Putkiremontti on vuosien kurimus 16 Kvanttitutkimus otti suomalaisloikan 14 Insinööriliitossa kuohuu taas 7

ARTTU LAITALA

Tohtorit töihin

Yrjö Neuvo tuuppii tohtorit yrityksiin tutkimaan.

Ensimmäisen vuoden palkan maksavat säätiöt. 4

Itsemittaus on pelastava elämäntapa 18 Veijo Miettinen Virkamies sammuttaa valon 23

4 TEKNIIKKA&TALOUS / 22.5.2015

Uutiset

”Valtion kannattaisi kannustaa kaikkia yksityisiä yrityksiä ostamaan johtajilleen runsaasti lisäeläkkeitä.”

KOLUMNISTI KALLE ISOKALLIO ILTALEHDESSÄ 18.5. 2015

Tohtorit yrityksiin ”puoleen hintaan” Uusi järjestelmä tuo perustutkimusta yrityksille – ja töitä tohtoreille TUTKIMUS / Tohtorien on vaikea löytää töitä suomalaisista teollisuusyrityksistä, jos tilannetta vertaa vaikkapa Saksaan tai Ruotsiin. Yritykset eivät osaa hyödyntää tohtoreita eivätkä tohtorit osaa hakeutua yrityksiin ja teollisuuden pariin.

– Kyseessä on kohtaamisongelma, sanoo professori, tutkimusjohtaja Yrjö Neuvo Aalto-yliopistosta.

– Yrityksissä ollaan usein niin kiinni tämän hetken asioissa, että siellä jäävät vähemmälle huomiolle hieman etäämmällä olevat haasteet, joita juuri tohtorit voisivat ratkoa.

Työpaikka tohtorille Neuvo on ideoinut uuden mallin, PoDoCon (Post Docs in Companies), jonka tarkoitus on törmäyttää tohtorit ja elinkeinoelämä yhteen. Ajatuksena on tarjota nuorille tohtoreille tutkimuskohde, jossa he saisivat tehdä perustut-

Tässä on mukana koko elinkeinoelämä, ei vain teollisuus. kimusta ja päästä samalla kiinni yritysmaailmassa tehtävään tutkimukseen.

– Samantapaista yhteistyötä on tehty nuorten tohtoreiden ulkomaille menoa varten, nyt viemme heitä vain yrityksiin, Neuvo kuvaa.

Hän ei ole törmännyt vastaavaan ideaan maailmalla.

Tohtorit tekisivät töitä yrityksille ”puoleen hintaan”, sillä ensimmäisen noin vuoden pituisen tutkimusvaiheen rahoittaisivat yhteistyössä mukana olevat säätiöt. Sen jälkeen tohtori siirtyisi yrityksen palkkalistoille jatkamaan työtä.

Säätiön rahoituksella tehdyt tutkimustulokset olisivat julkisia mutta jatkotulokset jäisivät yrityksen omaan käyttöön.

– Projektin jälkeen tutkija joko jäisi yritykseen töihin tai olisi yhtä kokemusta rikkaampi. Nuoret tutkijat saisivat joka tapauksessa hyvää kokemusta yritysmaailmassa työskentelystä, Neuvo sanoo.

UUTTA PUTKEEN. Yritysten ja säätiöiden yhteisesti rahoittaman perustutkimuksen perimmäinen tavoite on luoda uusia menestystuotteita kuten tämä ABB Azipod –ruoripotkurijärjestelmä.

Näin PoDoCo toimii Markkinointi yliopistoissa ja yrityksissä Tutkimusideoiden kartoitus

Tohtoreiden ja yritysten yhteensovittaminen Tutkimuskohteiden jalostaminen

Hän uskoo, että sopivia tutkimusaiheita löytyy yritysten ja yliopistojen ideoita yhdistelemällä.

Näin tutkimuksesta saadaan myös paremmin kohdennettua.

– Kun tutkimuskohde on löytynyt, tutkija tekee hakemuksen normaaliin tapaan säätiöiden käsiteltäväksi.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamies Laura Juvonen

FI ISSN 0785-997X Perustettu 1961 41 numeroa vuodessa Kustantaja Talentum Media Oy

Apurahahakemus säätiöille Säätiön arviointi ja päätös

korostaa ohjelman tehtävää tuoda tohtorit ja yritykset yhteen. Hän uskoo, että jatkossa tohtoreita voi siirtyä myös suoraan yrityksiin ilman säätiörahoitusta.

– Tarkoitus ei ole tukea yritysten tuotekehityksen jatkamista, vaan tavoite on tuoda uudentyyppistä osaamista yrityksiin, hän muistuttaa.

Säätiö myöntää apurahoja vuo-

Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 223 000 (KMT 2014)

Osoite Itämerenkatu 23 PL 920, 00101 Helsinki Puh. 020 442 40

Säätiöiden rahoittama perustutkimus Tulokset julkisia

sittain kolmen miljoonan euron arvosta. Tämän ohjelman organisointiin se on myöntänyt 70 000 euroa. Itse organisaatio toimii koneenrakennuksen shok-yhtiö Fimeccin suojissa.

Tutkimus hyötykäyttöön Perustutkimus, joka ei suoraan liity yritysten tekemiseen, on perinteisesti tehty julkisella rahalla

Tilaajapalvelu, osoitteenmuutokset tilpal@talentum.fi, 030 514 100 Osoitteenmuutokset, TEK:n jäsenet 09 2291 2291

Tutkimustyön jatkaminen yrityksen palkkalistoilla Tutkimustulokset vain yrityksen käyttöön

irrallaan yritystoiminnasta ja sen rahoituksesta.

– Valtion rahat eivät ole ainakaan lisääntymässä, sanoo johtaja Kimmo Forsman ABB:ltä.

– Tällä keinolla perustutkimusta saataisiin koordinoidummin hyötykäyttöön ja kytketyksi yritykseen.

Forsmanin mukaan ABB:ltä löytyy sopivia erillisiä tutkimushank-

Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen Ilmoitusvaraukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356

Kestotilaus 157 euroa / vuosi (hinta voimassa toistaiseksi)

22.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Suomen tunnetuin nuoreläkeläinen lienee Nokian entinen toimitusjohtaja Kalle Isokallio. Hän on nauttinut eläkettä vähän yli nelikymmenvuotiaasta.”

TALOUSELÄMÄ-LEHTI 10.3. 2009.

”Lisäeläkkeestä joutuvat maksamaan kaikki työeläkemaksujen maksajat.”

Olkiluoto ei ole ainoa - täällä ydinvoimala on ollut rakenteilla 42 vuotta

ELÄKETURVAKESKUS HELSINGIN SANOMISSA 1.5. 2014.

5

TEKTAL.FI/ SUMMASSA

PÄÄKIRJOITUS JYRKI VESA

Maahanmuutosta uusi moottori

Y

hdysvallat ei tulisi toimeen ilman maahanmuuttajia.

Kärjistäen voi sanoa, että meksikolaiset tekevät ne työt, joita maan oma väki ei halua tehdä. Kiinasta ja Intiasta tulevat osaajat taas ovat mukana monessa Piilaakson menestystarinassa sijoittajina tai yrittäjinä.

Suomessa moni pitää maahanmuuttajia uhkana, vaikka myös meillä he tuovat yhteiskuntaan lisää dynamiikkaa – ja tekevät jo paljon niitä töitä, jotka kantasuomalaisille eivät maistu.

Hallitus valjastaa maahanmuuton edistämään Suomen etuja.

JUHA SIPILÄ onnistui viime viikolla hallitusneuvotteluissa sovittamaan yhteen puolueiden ristiriitaiset maahanmuuttokannat.

Kädenojennuksena perussuomalaisille hallitus tekee selvityksen maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassa. Selvityksen pitäisi antaa eväät tosiasiapohjaiseen keskusteluun ja parempaan päätöksentekoon. Aika näyttää, onko lopputulos jotain ihan muuta.

UUSIA AIHEITA. Liiketoimintajohtaja Kimmo Forsman ABB:ltä toivoo, että ohjelma nostaisi tutkimustuloksia koordinoidummin hyötykäyttöön. - Tässä on uudenlainen mahdollisuus löytää tutkimusaiheita, hän sanoo.

Säätiön rahalla tehdyt tutkimukset olisivat julkisia. keita, joihin ulkopuolinen tutkija voisi tarttua.

– Luultavasti kontakti löytyy meidän tutkimusosastomme kautta ja heillä on tiedossa sopivia tutkijoita. Tarkempi tutkimushanke määriteltäisiin sitten tilanteen mukaan.

Forsmanin mukaan uusi järjestelmä voi olla erityisen hyödyllinen niille yrityksille, joilla ei ole ollut aiemmin yliopistoyhteistyötä. Suomen ABB:llä tehdään tutkimusta ja tuotekehitystä yli 200 miljoonan euron arvosta ja yrityksessä on tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneita noin 50.

– Siihen nähden yhden tohtorin projekti ei ole iso kustannus. Tärkeintä on, että hänellä on aito kiinnostus tehdä tutkimusta.

Tervetullut uusi kuvio Monet mukaan ilmoittautuneet yritykset tekevät jo nyt paljon yliopistoyhteistyötä. Esimerkiksi kaiuttimia ja äänentoistojärjestelmiä tekevällä Genelecillä on parhaillaankin tutkimusprojekteja Aalto-yliopiston kanssa.

– Teknologiapohjamme on niin laaja, että varmasti löytyy relevantti alue esimerkiksi elektroniikasta, signaalinkäsittelystä tai akustiikasta, sanoo toimitusjohtaja Siamäk Naghian.

Päinvastainen esimerkki löytyy laivojen potkurilaitteita valmistavasta Rolls-Roycesta, jonka tuotekehityspanos on Suomessa vain noin miljoona euroa.

– Meillä on ollut tähän asti todella pienet t&k-panostukset Suomes-

sa, sanoo yhtiön Suomen toimitusjohtaja Sauli Eloranta.

– Fimecc on ollut ensimmäisiä innovaatioympäristöjä, johon olemme voineet osallistua.

Rolls-Roycen tuotekehitystä tehdään lähinnä Singaporessa, Norjassa ja Englannissa. Elorannan mukaan tuotekehitystä voisi löytyä tulevaisuuden älykkäistä ratkaisuista kuten ship intelligencestä.

– Ship intelligenceä on kehitetty Suomessa ja siinä on kokonaan uusia osa-alueita, josta alkaa erottautua pitkän aikavälin tuotekehitysmahdollisuuksia. PoDoCo on aika hyvä lisä siihen, Eloranta sanoo.

Pk-sektori mukaan PoDoCo -ohjelma käynnistyy ensin kahden vuoden kokeilujaksolla.

Säätiöistä mukaan ovat lupautuneet Kulttuurirahasto 250 000 eurolla sekä Kaute-säätiö (Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiö) ja Tekniikan edistämissäätiö molemmat noin 50 000 eurolla.

Yrityksiä on ilmoittautunut mukaan toistakymmentä, lähinnä suuria teollisuusyrityksiä.

– Emme ole vielä markkinoineet järjestelmää, sillä se julkistetaan vasta nyt. Halua olisi kyllä saada myös pk-sektoria tähän mukaan, mutta se vaatii markkinointia yrityksissä ja yliopistoissa, Neuvo sanoo.

Konkreettinen tekeminen käynnistyy alkukesästä ja tavoite on käynnistää ensimmäiset tutkimukset jo syksyllä.

– Aiheita on helppo löytää. Pe-

TYÖ- JA elinkeinoministeriö toi lisänsä keskusteluun julkaisemalla arvion maahanmuuttajien merkityksestä innovaatioiden kehittämisessä. Jos kaikki onnistuu, jonain päivänä Piilaakson malli voi olla totta Suomessakin. Se kuitenkin edellyttää byrokratian purkua ja ennakkoluulotonta ajattelua.

Uutena avauksena selvitys ehdottaa Kanadan mallin mukaista startup-viisumia. Ulkomainen yrittäjä saisi pysyvän oleskeluluvan, mikäli suomalainen rahoittaja tai yrityshautomo tarttuu yrittäjän bisnesideaan. Paljon muutakin on tehtävissä.

Tohtoreita, kiitos Nämä yritykset ovat ilmaisseet kiinnostusta PoDoCo-yhteistyöhön Yritys

T&K M€

ABB

203

Stora Enso

104

Kone

103

Cargotec

67

Metso

59

Neste Oil

40

Outotec

37

Vaisala

34

Outokumpu

23

SSAB

21

(SSAB EUROPE JA RUUKKI CONSTRUCTION)

Ponsse

10

Rolls Royce (Suomi)

1

Genelec

noin 15 % liikevaihdosta

Fastems

noin 5 % liikevaihdosta

rustutkimushan tähtää aina käytännön oivallukseen jossain vaiheessa.

Neuvo korostaa, että tutkimuksen ei tarvitse liittyä tekniikkaan, vaan se se voi liittyä esimerkiksi yrityksen strategiaan tai markkinointiin. Tavoite onkin saada mukaan muitakin kuin teknologiayrityksiä. Tämä on myös Kulttuurirahaston toive.

– Haluaisimme mukaan Marimekkoa ja kaupan, terveydenhoidon ja finanssialan yrityksiä. Tässä on mukana koko elinkeinoelämä, ei vain teollisuus. & EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

Päätoimittaja Jyrki Alkio 040 342 4476 Toimituspäälliköt Harri Junttila 040 342 4685, Mika Hämäläinen 040 342 4303 Toimitussihteeri Irma Svan-Santero Toimittajat Kari Kortelainen, Tuula Laatikainen, Tero Lehto, Raili Leino, Jukka Lukkari, Kari Peltonen, Helena Raunio, Harri Repo, Janne Tervola, Eeva Törmänen Verkkotoimitus Marko Laitala (uutispäällikkö), Tapio Ikkala, Sampo Kyyrö, Janne Luotola, Susanna Peltonen, Marjukka Puolakka, Sofia Virtanen Ulkoasu AD Simo Sahla, Juha Kalliolahti (Faktor Oy) Kuvapäällikkö Timo Pylvänäinen etunimi.sukunimi@talentum.fi

TULEVA HALLITUS valjastaa maahanmuuton tiukemmin edistämään Suomen kansallisia etuja. Uusi suunta näkyy hallituksen koulutuslinjauksissa.

EU-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat joutuvat vastedes maksamaan lukukausimaksuja. Ratkaisu vähentää opiskelijoiden määrää, mutta vastaavasti entistä useampi tulijoista jää hyödyntämään suomalaista yhteiskuntaa. Hallitus nimittäin tarjoaa veroporkkanaa: opiskelija voi valmistuttuaan vähentää maksut verotuksessa, mikäli jää töihin Suomeen.

Lukukausimaksuja on kiitelty ja kritisoitu, mutta kansantalouden kannalta katsottuna ne ovat askel oikeaan suuntaan. Tähän asti on lähinnä pidetty huolta siitä, että ulkomaalaiset opiskelijat palaavat kotiinsa, elleivät he valmistumisensa jälkeen ole löytäneet töitä.

Siinähän ei ole ollut mitään järkeä. & JYRKI ALKIO

@talentum.fi

P.S.

ELEKTROBIT TEKI Automotive-liiketoiminnan myynnillä mojovan tilin. 600 miljoonan euron kauppahinta kertoo, että ostaja, rengasfirma Continental, näkee autojen ohjelmistoissa huikeat kasvun mahdollisuudet. Elektrobit palaa juurilleen mobiiliviestintään ja vaihtaa nimessä muodikkaasti Bittiumiksi. &

”Enää ei myydä autoon renkaita, vaan renkaiden tuottamaa säästöä polttoaineen kulutuksessa.”

AALTO-YLIOPISTON PROFESSORI MARTTI MÄNTYLÄ SUOMITEOLLISEN INTERNETIN PIILAAKSO-RAPORTIN JULKISTUSTILAISUUDESSA.

6 TEKNIIKKA&TALOUS / 22.5.2015

Uutiset

www.tektal.fi Ostitko tämän auton? -

Viron vetovoima hiipuu Rajusti kasvavat palkat, supistuva työvoima ja heikentyvä kilpailukyky ovat vaikea yhtälö suomalaisellekin työnantajalle

ALBERT TRUUVÄÄRT

YRITYKSET / Suomalaisyhtiöiden Viron-rakkaus on hiipumaan päin. Esimerkiksi Nanso Group sulkee Tallinnassa sukkatehtaansa ja jättää ilman työtä 70. Nanson toimitusjohtajan Leena Syrjälän mukaan sulkemisen taustalla on kuluttajamarkkinoiden muuttuminen.

– Asiakkaat ostavat nyt halvempaa ja huonolaatuisempaa sukkaa usean parin paketteina. Oman tehtaan ylläpitäminen ei enää kannata Virossakaan, hän kertoo.

Syrjälä ei pidä mahdottomana, että Nanso hankkii jatkossakin sukkia Baltiasta, mutta vain alihankintana.

Suomalainen elektroniikan sopimusvalmistaja PKC puolestaan panee kesäkuun loppuun mennessä pakettiin koko tehtaansa Haapsalussa. Tehtaassa on ollut 350 työntekijää. PKC:lle jää Virossa tehdas vielä Keilaan, mutta Haapsalun töitä ja konekantaa siirretään ainakin Liettuaan.

Huonoja uutisia Viron teollisuudesta, joka on yhä alihankinta- ja matalapalkkavetoista, on kuulunut viime kuukausina enemmänkin.

Elcoteq opetti Virossa on varoiteltu kilpailukyvyn rapautumisesta viimeistään siitä lähtien, kun suurin yksityinen työnantaja, suomalainen Elcoteq häipyi maasta Unkariin vuonna 2009.

Saman tempun teki toinen suomalainen elektroniikan sopimus-

18 %

Viron palkkojen kasvu viimeisen kolmen vuoden aikana.

MARISSA TAMMISALO

JÄÄHYVÄISET LEIVÄLLE. Fazer sulki huhtikuussa tehtaansa Tallinnassa sen sijaan, että olisi investoinut siihen miljoonia.

valmistaja, Efore, joka sulki Viron Pärnun-tehtaansa ja vei tuotantolinjansa Kiinaan. Työpaikka meni 160 työntekijältä.

Suomalainen komponenttivalmistaja Incap puolestaan siirsi kustannussäästöjä hakiessaan tuotantoaan voimakkaasti Suomesta Viron Saarenmaalle, mutta antoi lopulta Saarenmaallakin potkut valtaosalle työntekijöistään.

Palkat nousevat Virossa tälläkin hetkellä nopeammin kuin missään muussa EU-maassa, mutta työn tuottavuus ei nouse lähimainkaan samassa tahdissa. Esimerkiksi ra-

kennusteollisuudessa työn tuottavuus on Suomessa 3–4 kertaa korkeampi kuin Virossa, mutta pääomavaltaisilla korkean teknologian aloilla ero on viisinkertainen.

Viron keskuspankin ekonomistien Orsolya Soosaarin ja Natalja Viilmannin mukaan palkat ovat kasvaneet Virossa viimeisen kolmen vuoden aikana 18 prosenttia.

Se on kaksi kertaa enemmän kuin Euroopan komission asettama yhdeksän prosentin ”hälytysraja”.

Erityisen nopeasti palkat kasvavat Viron teollisuudessa.

– Virossa yritykset joutuvat

maksamaan työvoimakulujen rajun kasvun voittomarginaaleistaan, mutta tämä ei voi jatkua loputtomiin. Vähenevät voitot estävät yrityksiä investoimasta tuotantoonsa ja tuotteisiinsa, jotka näin pysyvät yksinkertaisina, ekonomistit varoittavat.

Lopputulos on, etteivät yritykset onnistu pyristelemään irti alihankinta- ja matalapalkkaroolistaan, samalla kun niiden kustannustaso käy liian korkeaksi edes matalan katteen töihin.

Palkkarallista huolimatta ovat Viron palkat yhä liian pienet es-

Aallon tutkijaryhmä kehitti ennätyskennot Mustat piikiekot vangitsevat auringon säteilyä myös pohjoisessa

LISÄÄ PINTAA. Hele Savinin ryhmä tavoittelee teollisen mittakaavan nanokennoja.

AURINKOENERGIA / Moni ei tiedä, että Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulun tutkijaryhmä tekee kansainvälisesti tunnustettua aurinkokennojen huippututkimusta.

Professori Hele Savinin vetämän tutkijaryhmän uusimman työn tuloksena nanorakenteisten aurinkokennojen hyötysuhde-ennätys harppasi 22,1 prosenttiin.

Ryhmän aiempi ennätys oli 18,7 prosenttia.

Tutkijoiden valmistamat ennätyskennot sopivat erityisen hyvin pohjoisiin olosuhteisiin.

Mustat piikennot kiinnostavat Savinin ryhmää, koska ne pystyvät vangitsemaan auringon säteilyä myös matalasta kulmasta, mitä ei oteta huomioon virallista hyötysuhdetta määritettäessä.

– Tämä on etu varsinkin pohjoisessa, jossa aurinko paistaa ison osan vuodesta matalalta. Osoitimme, että talvisessa Helsingissä

mustat piikennot tuottavat perinteisiä kennoja selvästi enemmän sähköä, vaikka niiden hyötysuhteet olisivat samat, Savin kertoo Aalto-yliopiston tiedotteessa.

Kalvo estää eksymisen Nyt tehdyn tutkimuksen mittaukset sertifioitiin Fraunhoferin kalibrointilaboratoriossa. Tulokset esiteltiin Nature Nanotechnology -julkaisussa.

Savinin ryhmä valmistaa itse

tääkseen työikäisten joukkopakoa ulkomaille ja etenkin Suomeen. Viron keskuspankin mukaan työikäinen väestö kutistuu Virossa prosentin vuosivauhtia. Keskipalkka Virossa on tuhat euroa kuukaudessa.

Tuhansia työpaikkoja auki Suomalaiset eivät vain avaa Viroon omaa tehdasta, vaan tilaavat alihankintaa. Marimekolla on Virossa yli kymmenen alihankkijaa.

M.A.S.I Company teettää Etelä-Viron Valgassa alihankintaa

mustat piikennot. Niiden pintaa peittää atomikerroskasvatuksella tehty ohutkalvo, joka estää varauksenkuljettajien eksymisen kennon nanorakenteisiin. Tämä ilmiö on mustien piikennojen ongelma ja syy niiden vaatimattomaan hyötysuhteeseen.

Tutkijat kutsuvat ilmiötä varauksenkuljettajien pintarekombinaatioksi.

Todistaakseen ohutkalvolla tehdyn passivoinnin toimivuuden Savin ja hänen kollegansa käyttivät ennätyskennoissa pintarekombinaatiolle erittäin herkkää rakennetta: paksuja sormilomitettuja kennoja, joissa kontaktit ovat kennon takapuolella.

Pinnan lähellä olevat auringonvalon fotonit saatiin niillä talteen ja muutettua sähköksi 96 prosentin todennäköisyydellä. Tämä niin kutsuttu kvanttihyötysuhde on jäänyt mustissa kennoissa aikaisemmin reilusti alle 50 prosenttiin.

22.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

- Älä luovu siitä, sen arvo kasvanee ajan myötä KOMMENTTI TI SAMI LOTILA

Maassa maan tavalla ja maksaa eron, jos urakkapalkka jää alle Viron minimipalkan eli 390 euron kuukaudessa. Aika usein se jää.

– Tekstiili- ja vaatetusalalla on Virossa niin pienet palkat, että alalla on auki jopa tuhansia työpaikkoja, sanoo Viron teollisuustyöntekijöiden ammattiliiton puheenjohtaja Laivi Rõömus.

Keskeinen syy PKC:n päätökselle lopettaa Haapsalussa oli työntekijöiden riittämättömyys. Heitä piti etsiä ja tuoda Haapsaluun Venäjältä asti.

Fazer puolestaan sulki Tallinnan-tehtaansa huhtikuussa kertoen syyksi paketoitujen leipätuotteiden kysynnän vähenemisen, mutta myös kulujen kasvun. Ilman työtä jäi sata työntekijää.

Fazer jatkaa tuotantoa Latviassa ja Liettuassa. Tallinnan-tehdas olisi tarvinnut miljoonaluokan investoinnit, joten tuli halvemmaksi sulkea se.

Suomalainen Vaasan&Vaasan sen sijaan pääsi hyödyntämään Viron valtion investointiavustuksia rakentaessaan Viroon tehtaan vuonna 2013. Se sai tehtaalleen miljoona euroa ”muuttoavustusta”.

Viimeisen parin vuoden aikana Viron tuet elinkeinoelämälle ovat kuitenkin merkittävästi vähentyneet, sillä valtion niihin käyttämät EU-määrärahat ovat pienentyneet.

Sisäinen veropakolainen Viron teollisuuden haasteista kertoo, että viime vuonna teollisuustuotanto kasvoi kaksi prosenttia, mutta Swedbankin analyysin mukaan euromääräinen vienti putosi kahdella prosentilla.

Suomessa teollisuustuotanto sukelsi melkein kolme prosenttia, mutta euroissa vienti pysyi edellisvuoden tasolla.

Pian aletaan Baltiassa ehkä nähdä alueen sisäistäkin veropakolaisuutta, sillä Altia Eesti ilmoitti viime viikolla harkitsevansa Viron-toimintojensa osittaista vien-

Koko auringon spektrillä mustien kennojen hyötysuhde-ennätykseksi saatiin näin 22,1 prosenttia.

Seuraavaksi ryhmä aikoo kokeilla mustan piin käyttöä ohuissa ja monikiteisestä piistä valmistetuissa kennoissa.

– Ennätyskennomme on tehty boorilla saostetusta piistä. Sen ongelmana on epäpuhtauksista johtuva materiaalin heikkeneminen. Fosforilla saostettuun piihin siirtymällä voimme varmasti parantaa hyötysuhdetta entisestään, Savin kertoo.

Kennojen kehitys jatkuu teollisuuden kanssa Black-nimisessä EU-projektissa.

– Parhaiden tutkimuksessa käyttämiemme kennojen pinta ala oli jo 9 cm2. Siitä on hyvä jatkaa kokonaisiin kiekkoihin ja aina teollisuusmittakaavaan asti. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

■

Suomalaiset firmat eivät vain häivy Virosta. On niitäkin, jotka laajentavat toimintaansa.

Eräs laajentavista on metallialan Multimek, joka osti betonintuottaja Ruduksen entisen tuotantolaitoksen pienessä Kehran kaupungissa.

Multimekin toimitusjohtaja kertoi Postimees-lehdessä, miten ”Suomen kilpailukyky on täysin pohjassa”.

Kilpailukyvyllä hän tarkoitti ilmeisesti palkkaa. Suomi on tuoreimmassakin kilpailukykymittauksessa EU:n kilpailukykyisin maa. Viro on sijalla 12.

Kehrassa jaloiteltuaan ymmärtää, että Viro ja Suomi painivat kehitykseltään – mutta myös kilpailukyvyltään – varsin eri sarjassa.

Myös Lappset ja Hyrles ovat lisänneet tuotantoaan Virossa. Kone- ja laitevalmistuksen sopimusvalmistaja Fortaco valittiin Narvan parhaaksi yritykseksi ja Scanfil on Pärnun suurin työnantaja.

Firmat hakeutuvat Tallinnan ulkopuolelle, josta voi löytää työntekijöitä yhä 500 euron kuukausipalkoilla. Tallinnan ulkopuolella ei myöskään ole huolta ammattiyhdistysliikkeestä.

Yt-neuvottelu on Virossa tuntematon käsite. Irtisanominen helpottuu entisestään, jos koko porukka on vuokratyönvälittäjältä. &

tiä Latviaan, jos hallitus toteuttaa alkoholiveron uuden korotuksen.

Viron hallitus haluaa nostaa alkoholiveroa ensi vuoden alussa 15 prosentilla aiemmin sovitun kymmenen sijaan. & SAMI LOTILA

7

WWW.TEKTAL.FI/P/15

Juko panee insinöörit valitsemaan

JUSSI HELTTUNEN

Julkisalan koulutettujen jäsenen pitää kuulua Akavaan TYÖMARKKINAT / Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko aikoo edellyttää jäseniltään jatkossa Akavan jäsenyyttä.

Tuore linjaus on selvä signaali Insinööriliitolle, joka aikoo liittyä uuden, perusteilla olevan keskusjärjestön jäseneksi.

– Liiton sopimustoiminta ei voi olla akavalaisessa neuvottelujärjestössä, mikäli liitto kuuluu toiseen keskusjärjestöön, Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen linjaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Insinööriliitto joutuu jättämään Jukon mikäli se liittyy uuteen perusteilla olevaan keskusjärjestöön.

Jukon linjaus lisää entisestään ristivetoa Insinööriliitossa.

Liiton jäsenet joutuvat pohtimaan, hylätäkö julkisalan vakiintunut edunvalvonta. Sopimusten neuvotteluoikeudet ovat Jukolla, eikä Insinööriliittoa hyväksytä itsenäisenä sopimuskumppanina.

Liiton yhtenäisyys natisee keskusjärjestöpäätöksen edessä muutoinkin. Kulmikas puheenjohtaja Pertti Porokari on ajanut uuteen keskusjärjestöön liittymistä. Asiaa ovat vastustaneet muun muassa Tampereen, Oulun ja Turun insinöörit.

Porokari esikuntineen ei ole jäänyt toimettomaksi kapinallisten edessä.

Liitolla on tämän viikon perjantaina edustajakokous Lappeenrannassa. Liiton hallitus esittää

Pertti Porokari.

tamperelaisen hallitusjäsenen Kalle Kiilin erottamista.

Päätöksessä punnitaan epäsuorasti myös Porokarin kannatus. & HARRI REPO

@talentum.fi

Porokarin haastaja ulos työttömyyskassasta ■

Insinööriliiton puheenjohtajakisan kierrokset kiihtyvät.

Liiton puheenjohtaja Pertti Porokari on hyllyttänyt vastaehdokkaansa, järjestöjohtaja Mikko Wikstedtin Insinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien työttömyyskassa IAET:n hallituksesta.

Wikstedtille osoitettiin ovea kassan vuosikokouksessa tämän viikon maanantaina.

Insinööriliiton hallitus päätti vielä huhtikuussa esittää Mikko Wikstedtin jatkamista työttömyyskassan hallituksen varapuheenjohtajana.

Tilanne muuttui, kun Tampereen Insinöörit asettivat

Mikko Wikstedt.

toukokuun alussa Wikstedtin ehdokkaaksi Insinööriliiton puheenjohtajavaaliin.

Tallinna

Nykyinen puheenjohtaja Porokari kutsui liiton hallituksen koolle ja se päätti siirtää Wikstedtin syrjään kassasta.

Wikstedtin tilalle nimettiin Helsingin Insinöörien puheenjohtaja Samu Salo.

Miksi vaihdos tehtiin, Samu Salo?

– En halua kommentoida asiaa. Tähän ei liity mitään dramatiikkaa.

Sinulla ei ole siis selitystä siihen, miksi vaihdos tehtiin?

– En sanonut niin. Sanoin, että en kommentoi asiaa.

IAET-kassa on vuonna 1969 perustettu akavalainen työttömyyskassa. Se on Suomen suurimpia työttömyyskassoja. &

Toimitusketjut ja laatu www.aaltopro.fi TEOLLINEN INTERNET -KOULUTUSOHJELMA 17.9.2015 - 9.12.2016 (23 PV)

DIPLOMA IN OPERATIONS MANAGEMENT - DOM 9.3.2016 - 21.9.2016 (12 PV)

Palvelujen ja tuotteiden kytkeytyminen verkkoon muuttaa sekä yritysten tarjoomat että toiminnan organisoitumisen. Sinä ja yrityksesi voitte olla kehityksen kärjessä. Ensimmäinen uutta luova ohjelma käynnistyy nyt. www.aaltopro.fi/ti

Tuotannon johtamisen ohjelma tukee tuotannon kilpailukykyä, verkostoitumista, kansainvälistymistä ja mahdollisuuksia toimia myös Suomessa. Saat valmiudet johtaa toimitusverkoston ja kustannustehokkuuden kehittämistä. www.aaltopro.fi/dom

Lisätietoja: Jenniliisa Särkkä-Blomberg Puh. 010 837 3873, jenniliisa.sarkka@aaltoee.fi Aalto PRO luo ammatillista etumatkaa asiantuntijoille ja organisaatioille.

8 TEKNIIKKA&TALOUS / 22.5.2015

Uutiset

www.tektal.fi Viagra jäykistää jotain muutakin -

TOHTORIN HATUSTA

UUSI ON UHKA. Uuden kehittäminen voi olla uhka vanhoille lypsylehmille.

Miksi yritys menettää kykynsä innovoida?

M

iksi niin moni yritys menettää kasvaessaan kykynsä kehittää uutta ja jää tulokkaiden jyräämäksi?

Aalto-yliopistossa väitellyt kauppatieteiden tohtori Henrik Sievers osoittaa väitöskirjassaan, että innovaatiokyvyn rapautuminen on lähes väistämätöntä. Sieversin tutkimus keskittyi Soneran kehitykseen vuosina 1980–2010.

Sieversin mukaan asiantilaan on kaksi pääsyytä.

– Toimiala ensinnäkin kehittyy oppien vanhasta ja kykenee soveltamaan teknologisia keksintöjä yhä paremmin. Se mahdollistaa myös muiden kuin vertikaalisten toimijoiden tehdä tuotteita ja palveluita nopeammin ja erilaisella bisnesmallilla kuin mitä alan vakiintuneet pelurit tekevät.

Se tekee sen itse Ennen yritys sopeutui alkavaan kilpailuun etsimällä uutta teknologiaa ja tuotteistamalla sen itse.

– Tänä päivänä sopeutuminen onnistuu parhaiten tunnistamalla teknologiat, joilla on kyky tyydyttää mahdollisimman monia asiakastarpeita ja herättämällä innovaattoreiden, eli tuote- ja palvelukehittäjien kiinnostus.

Toinen syy menestyksen hiipumiseen on yritys itse. Yrityksen ja alan ollessa kehityksessään alussa kuten moderni tietoliikenne oli 1980-luvun lopulla, tuotanto, tuotehallinta ja ylin johto ovat lähellä toisiaan.

– On olemassa yhteinen tahtotila ja realistinen kuva siitä, mitä teknologiaa tulee valita ja mitä tulee etsiä yrityksen ulkopuolelta.

Sieversin mukaan kaikki muuttuu kun yritys kasvaa: bisnesyksiköt alkavat kilpailla toistensa kanssa ja ylin johto irtautuu yrityksen arkitodellisuudesta.

Yrityksestä tulee kankeampi kehittämään uutta myös siksi, että vanhaa ansaintaa kannibalisoidaan, jos markkinoille tuodaan tuote joka syrjäyttää oman vanhan lypsylehmän.

Uusia tuotteita ei haluta kannibalisoimaan lypsylehmiä.

On osattava prosessi Suomessa tunnetuin esimerkki innovaatiokyvyn rapautumisesta on Nokia.

– Nokia ei kyennyt implementoimaan yhtä suurta markkinamurrosta eli kosketusnäyttöä itse. Lisäksi ei nähty, että alan horisontaalisuus muuttaa tuotekehitystä avoimeen suuntaan.

Mitä Sievers sanoo toiselle murroksessa kamppailevalle alalle eli metsäteollisuudelle?

– Pitää joko kehittää suurtuotannon etuja ja erinomaista osaamista prosesseista tai hankkia älyllinen tai patentteihin pohjautuva pullonkaula-asema, jolla kykenee viemään alan kehitystä eteenpäin ollen itse sen johdossa. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

Henrik Sievers: Dominant designs in complex technological systems. Aalto-yliopisto. 15.5. 2015.

Henrik Sievers ■ Syntynyt Helsingissä 45-vuotias ■ KTM, 1995, Helsingin Kauppakorkeakoulu ■ KTT, 2015, Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu, Markkinoinnin laitos ■ Nykyinen työ: Vaasan Yliopisto, Johtamisen laitos

Etla: Vertaisverkot esineiden internet Yritysten ja julkishallinnon pitää varautua lohkoketjuteknologioihin TEOLLINEN INTERNET / tietokoneita, älykkäitä antureita, Keskitetyt pilvipalvelut eivät ole kestävä tapa toteuttaa koko teollista internetiä. Paremmin toimii vertaisverkkoja hyödyntävä malli, arvioivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkijat raportissaan.

Raportti esittää kysymyksen, menevätkö kaikki laitteet keskitettyyn pilveen, vai muodostuuko pilvi kaikkien laitteiden välille ilman keskitettyjä palvelimia.

Lohkoketjuteknologia perustuu matemaattisiin ongelmiin, joita on vaikea ratkaista, mutta joiden ratkaisujen oikeellisuus on helppo tarkistaa. Lohkot ovat ikään kuin tilikirjoja muutoksista.

Etlan tutkijat Juri Mattila ja Timo Seppälä esittävät näkemyksensä myöhemmin toukokuussa julistettava raportissaan.

Bitcoin ja Skype Teknologian pisimmälle kehittynyt sovellutus ovat digitaaliset kryptovaluutat, joista tunnetun on bitcoin.

Vertaisverkkoteknologiat ovat yleisemmin osoittaneet tehonsa esimerkiksi bittorrent-tiedostojenjaossa tai Skype-nettipuheluissa.

Tässä mallissa tieto jakautuu kaikkien internetiin kytkettyjen laitteiden kesken, olivat ne sitten

kodinkoneita tai vaikka autoja.

Etla on visioinut sähköauton akun, joka voisi latauspisteellä ollessaan tarpeen mukaan lainata kapasiteettia tai itse ottaa energiaa vaikka robotti-imurilta, joka ei ole käytössä.

– Tärkeää on ymmärtää, ettei teollinen internet koske vain tiedon siirtämistä, vaan monia muitakin resursseja voidaan jakaa laitteiden välillä.

Mattilan tiedossa ei ole vielä suomalaisten yritysten lohkoketjuteknologian hankkeita.

Yhdysvaltalainen IBM ja eteläkorealainen Samsung ilmoittivat tammikuussa Adept-hankkeesta esineiden internet (iot) verkon luomisesta laitteiden välille.

Raportin toinen kirjoittaja Timo Seppälä sanoo, että eri teollisuudenalojen laitteiden välisistä verkoista voi syntyä miljardien markinapaikka, jota voi verrata mobiililaitteiden sovelluskauppaan.

”Teollinen internet ei koske vain tiedon siirtämistä.”

Uudenlainen turvallisuusajattelu Lohkoketjuteknologia on oiva pohja digitaaliselle tiedolle, koska siinä aito ja kopio voidaan tunnistaa toisistaan.

– Turvallisuus perustuu eri versioiden väliseen ikuiseen kilpajuoksuun. Jos joku muuttaa vanhaa tietoa, myös ongelmat ja niiden ratkaisut muuttuvat. Muutos paljastuu muille, eikä tällaisia väärennettyjä lohkoja hyväksytä, sanoo Juri Mattila.

Niin kauan kuin yli puolet osallistujista toimii rehellisesti, ei väärennettyä tietoa voida ujuttaa verkkoon.

Teollisuuden sovellutuksissa tämä tarkoittaisi, että kaikki laitteet voisivat jakaa keskenään tietoa, vaikka ne eivät ennestään tunne toisiaan.

– Tähän asti myös rikolliset näyttävät hyödyntäneen kaapattuja koneita rehelliseen bitcoinlouhintaan. Siitä saatava korvaus on parempi kuin yrittää murtaa verkkoa, Mattila sanoo.

Bitcoin-louhinnan kaappaaminen maksaisi tällä hetkellä eri arvioiden mukaan satoja miljoonia euroja. & TERO LEHTO

@talentum.fi

Hybriditaloja clt-elementeistä

EEVA TÖRMÄNEN

Vivola pyrkii pientalomarkkinoille palvelu edellä RAKENTAMINEN / – Meidän pääbisnes on tuottaa palvelua, sanoo Vivolan toimitusjohtaja Markus Katainen.

Pientalopuolella palvelua ei Kataisen mukaan ole juuri ollut. Sen takia osa ihmisistä ei edes harkitse rakentamista, sillä he pelkäävät rakentamisen tuomaa ruljanssia.

– Me hoidamme tontin, lupa-asiat, suunnittelun, liittymät ja maanrakennuksen. Asiakas voi seurata rakentamista etänä verkkotyökalun kautta.

Itse talo tulee Vivolan sisaryhtiöltä Olamentilta, joka toimittaa massiivipuiset clt-elementit työmaalle ja pystyttää ne.

Talot ovat hybriditaloja, eli ne on osin kasattu tilaelementeistä ja

PUUTA NÄKYVISSÄ. Kuvassa vasemmalta Markus Katainen, Riku-Ville Ranua ja Jorma Katainen pystyttämässä ensimmäistä clt-taloaan vuonna 2013.

osin suurelementeistä.

– Elementit optimoidaan kohteen mukaan. Usein kosteat tilat tehdään tilaelementteinä ja isommat tilat rakennetaan paikan pääl-

lä suurelementeistä.

Clt:tä käytetään lattiasta kattoon. Seinissä on kantavan clt-levyn lisäksi eriste, koolaus ja pintalaudoitus.

22.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

- erektiolääke estää yllättävän sairauden

9

WWW.TEKTAL.FI/P/16

VESA-MATTI VÄÄRÄ

uudistavat in Keskitetty verkko

Hajautettu verkko

Vertaisverkko

KIITOS JAN. Turun työllisyystilanne on kääntynyt ympäri Meyerin tultua Turun telakan omistajaksi.

ERI VERKKOJA. Vertaisverkossa laitteet voivat kommunikoida ristiin, toisin kuin keskitetyissä verkoissa, joissa kommunikoidaan palvelinten kautta.

Turku tarvitsee insinöörejä Meriteollisuuden hyvä meininki kaipaa ammattitaitoisia työntekijöitä

JO KONKARI. Yksi tunnetuimmista vertaisverkon käyttäjistä on Skype.

VIIKON STARTUP

Vivola Oy Mitä tekee: Rakennuttaa clt-pientaloja Perustettu: 2013 Liikevaihto: 3 miljoonaa euroa (arvio 1/2014–6/2015) Henkilökunta: 4 Mahdollisuudet: Kokonaispalvelulle on kysyntää Uhat: Omakotirakentaminen vähenee ja kilpailu kiristyy Lähetä startup-vinkki: harri.junttila@talentum.fi

”Kaikilla meillä on kirvesmieskokemusta.”

Sisäkatto on massiivipuulevyä, samoin lattia. Taloihin tehdään tuulettuva alapohja.

– Voimme tehdä maanvaraisenkin alapohjan, mutta se on hitaam-

pi betonin kuivumisaikojen takia, Katainen sanoo.

Veljesten firma Vivola ei rakennuta muuta kuin clt-taloja.

– Clt-tekniikalla ja palvelulla saavutetaan synergiaetuja, sillä yksilölliset ratkaisut ja muutokset eivät haittaa. Neliöhintakustannukset ovat tyypillisesti 2 300 – 2 700 euroa ilman tonttia, Katainen sanoo.

Vivola on tähän mennessä tehnyt kymmenkunta asuntoa. Suurin osa asiakkaista tulee palvelun perässä.

– Siksi erotimmekin Olamentin ja Vivolan erillisiksi yhtiöiksi. Nyt Olament voi myydä clt-elementtejä myös sellaisille asiakkaille, jotka eivät kaipaa täyttä palvelua, mutta jotka haluavat clt-talon.

Molempien yritysten taustalla on sama omistajajoukko eli neljä Kataisten veljestä, Riku-Ville Ranua ja Timo Isotalus.

– Osalla meistä on alan koulutusta. Veljeni Jorma on rakennusinsinööri, Riku-Ville on puukäsitöiden opettaja, Janne tuotantoteknikko ja Timo tietojohtamisen diplomiinsinööri. Oma taustani on kuntosaliyrittämisessä, koulutukseltani olen ylioppilas ja personal trainer, Markus Katainen kertoo.

– Mutta kaikilla meillä on kirvesmieskokemusta. & EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

KOULUTUS / Teknologiateollisuuden kasvava työvoiman kysyntä ja ylempi insinöörikoulutus eivät kohtaa Varsinais-Suomessa.

Puute on sekä diplomi-insinööreistä että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista yamk-insinööreistä.

Esimerkiksi Tampereella on työllisiä diplomi-insinöörejä ja insinöörejä yli kaksinkertainen määrä Turkuun verrattuna.

– Turun seudun yrityksissä on haastavaa saada riittävästi osaajia, sanoo Turun ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila.

Ongelmana on, että Turussa ei ole teknillistä yliopistoa kuten monessa muussa Suomen kaupungissa.

Turun alueella on pulaa etenkin meriteollisuuden, meritekniikan, tuotantotekniikan ja konetekniikan insinööreistä sekä arkkitehdeistä.

Meyerin hankittua Turun telakan työvoiman tarve on kasvanut nopeasti. Samalla myös monet

muut teollisuudenalat ja niiden alihankintaverkostot ovat pääsemässä vauhtiin.

– Alueella on nyt niin hyvä pöhinä, että tähän pitää pystyä kaikkien toimijoiden vastaamaan.

Turun yliopistosta ja Åbo Akademista valmistuu vuosittain pieni määrä diplomi-insinöörejä ja tekniikan tohtoreita.

Niiden tekniikan linjat liittyvät prosessi-, materiaali- ja kemiantekniikkaan ja tivi-tekniikoihin.

Uusi suunta Turun ammattikorkeakoulu ottaa vuosittain sisään noin sata yamkopiskelijaa, joista puolet tekniikkaan ja puolet liiketalouteen.

Määrää pyritään lisäämään.

– Iso ero diplomi-insinöörin pääsyvaatimuksiin on, että yamk-tutkintoon vaaditaan kolmen vuoden työkokemus, Taatila muistuttaa.

Koulutusta on Taatilan mukaan kehitettävä kokonaisuudessaan uuteen suuntaan. Sen vuoksi Turun ammattikorkeakoulussa on valmisteltu uusi strategia.

Strategian kärjessä on monitekninen meriklusteri. Toinen merkittävä alue on kiertotalous.

Kolmantena painopisteenä Turkuun tulee myynti ja neljäntenä digitalisointi.

– Ryhdymme rakentamaan oman toimitamme päälle tulevaisuuden teknillistä innovaatiokorkeakoulua, jossa on vahva käytännön osaamisen fokus.

Tähän samaan yhteyteen pyritään rakentamaan oppimisjatkumoita eri korkeakoulututkintojen välille.

Tavoitteena on luoda myös verkostojärjestelmä mahdollisimman monen muun korkeakoulun kanssa, jotta yritykset saisivat myös tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa Turkuun.

– Verkostossa olisi mahdollista opiskella paljon aiempaa syvällisemmin teknistä osaamista, Taatila sanoo. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

Elektrobit sai hyvän hinnan YRITYSKAUPAT / Elektrobitin alkuviikosta julkistama Automotive-liiketoiminnan myynti vahvistaa, että autoihin liittyvä ohjelmisto-osaaminen on maailmalla nyt kysyttyä.

Saksalaisen Continentalin maksama 600 miljoonaa on hyvä hinta, kun sitä vertaa vaikkapa viime syksynä tehtyyn kauppaan, jossa tanskalainen Danfoss osti taajuusmuuttajia tekevän Vaconin.

Danfoss maksoi Vaconista miljardin. Vaconin liikevaihto oli viime vuonna Elektrobitin Automotive-yksikköön verrattuna selvästi yli kaksinkertainen.

Tulosta Vacon teki 47 miljoonaa eli kolminkertaisen määrän Automotiveen verrattuna.

Kaupassa myös Elektrobit-

brändi siirtyy Continentalille.

Elektrobitin toinen liiketoimintaalue eli mobiiliviestintä muuttaa nimensä Bittiumiksi.

Hyvä lähti Elektrobitin painopiste siirtyi viime vuosina selvästi autojen ohjelmistojen suuntaan.

Viime vuonna Automotive-yksikkö kokosi 171 miljoonan euron liikevaihdon ja se teki myös hyvän 16 miljoonan euron tuloksen.

Yksikössä on yli 1 300 työntekijää, joista valtaosa Saksassa.

Mobiiliyksikkö Wireless sen sijaan kutistui yli kymmenen prosenttia 53 miljoonaan ja ylsi juuri ja juuri plussalle. Hyvä kysymys onkin, mikä on uuden Bittium-yhtiön tulevaisuus.

Suomalainen auto-ohjelmistoosaaminen on joiltain osin maailman huippua. Ei olisi suuri ihme, jos Automotive saisi ostokohteena seuraa esimerkiksi espoolaisesta autojen käyttöliittymiä kehittävästä Rightwaresta.

Nokian paikkatietoyksikkö Here on ollut myyntispekulointien kohteena jo pitempään. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

10 TEKNIIKKA&TALOUS / 22.5.2015

Uutiset

Tekniikka&Talous myös iPadissa

Biodiesel-hankkeet kaatuivat kalleuteen Puusta kannattaakin kaasuttaa arvokemikaaleja, ei biodieseliä

ANTTI MANNERMAA

BIOTALOUS / Metsäbiomassan kemikaalit. Niitä käytetään monikaasutus ja konvertointi biodieseliksi tyssäsi prosessin kalleuteen.

Suomessa oli vielä pari vuotta sitten satojen miljoonien eurojen edestä suunnitelmia biomassan kaasuttamisesta polttoaineeksi.

Stora Enso ja Neste Oil vetäytyivät kuitenkin yhteisestä biovahahankkeestaan Varkaudessa. Vapokin heitti hyvästit Kemiin suunnitellulle biodiesellaitokselle, josta kumppani Metsä Group irtautui jo aikaisemmin.

Myös UPM hautasi hiljaisuudessa Ranskaan suunnitellun diesellaitoksen, vaikka isot EU-tuetkin oli jo luvattu.

– Fischer-Tropsch-menetelmää käyttävä prosessi on osoittautunut toimivaksi, mutta nykyisessä tilanteessa liian kalliiksi, kertoo VTT:n johtava tutkija Matti Reinikainen.

Metsäyhtiöiden hankkeet kaatuivat korkeisiin investointikustannuksiin. Etenkin ensimmäisen laitoksen investointi olisi ollut yli puoli miljardia euroa.

Puhtaisiin aromaatteihin Kaasutuksesta on tulossa kuitenkin käyttökelpoinen tekniikka uusiutuvista lähteistä saataville kemikaaleille.

Kaasutuksessa puubiomassaa muunnetaan pääasiassa hiilimonoksidista ja vedystä koostuvaksi synteesikaasuksi kuumentamalla sitä yli 800 asteeseen. Hapensaantia rajoittamalla estetään biomassan palaminen.

VTT on kehittänyt menetelmää niin, että puubiomassasta voidaan tuottaa arvokkaita kemikaaleja yhdistämällä kaasutus, Fischer-Tropsch-synteesi ja aromatisointi.

Erityisen haluttuja kemikaaleja ovat puhtaat aromaatit kuten bentseeni, tolueeni ja ksyleeni, joista käytetään lyhennystä btx-

puolisesti teollisuuskemikaalien raaka-aineena.

– Erottamalla puhtaita aromaattikomponentteja on mahdollista päästä kemiantuotteisiin, joiden arvo on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi nestemäisten polttoaineiden, Reinikainen kertoo.

Pienempi prosessi Tuotteet valmistettaisiin myös pienemmässä mittakaavassa, esimerkiksi 20 000–50 000 tonnia vuodessa tuottavassa laitoksessa. Dieselin tuotannossa tavoitekapasiteetti oli tyypillisesti yli 100 000 tonnia, mikä edellyttää yli 250 megawatin kaasutustehoa.

– Pienemmässä laitoksessa kynnys investointiinkin on pienempi.

Laitos on myös helppo integroida monenlaisten teollisuuslaitosten yhteyteen eikä biomassan saatavuuskaan ole silloin rajoitteena, perustelee Virtanen uutta suuntaa.

Puhtaus on omaa luokkaansa.

Yksinkertaisella tislauksella yli 85 prosenttia erotetusta bentseenistä oli yli 90-prosenttista, ja noin 50 prosenttia erotetusta tolueenista oli puhtausasteeltaan 70-prosenttista.

Kun dieseliä tehdään, käytetään kobolttikatalyyttejä. Ne ovat erittäin herkkiä kaasun epäpuhtaudelle ja vaativat erittäin tehokasta ja kallista synteesikaasun puhdistusta. Lisäksi prosessi toimii korkeassa, 20–30 barin paineessa.

Sen sijaan kemikaalien tuotan-

Ensimmäisen laitoksen investointi olisi ollut yli puoli miljardia euroa.

KEHITYSTYÖ JATKUU. Puubiomassasta pyritään kehittämään paljon muutakin kuin biodieseliä.

nossa voidaan käyttää rautakatalyyttia, mikä on käytössä myös Etelä-Afrikassa kemikaalien tuotannossa. Biomassan yhteydessä sitä ei ole vielä käytetty.

– Rautakalyytti on vähemmän arka ja kestää paremmin synteesikaasun epäpuhtauksia. Rautakatalyytillä saatu runsaasti tyydyttymättömiä hiilivetyjä sisältävä seos aromatisoidaan toisessa vaiheessa yksinkertaisessa prosessissa btxkemikaaleiksi.

Puusta päänsärkylääkkeeksi Koko aromaattisten kemikaalien kenttää ei uudella tekniikalla pysytä korvaamaan.

– Biojalostamoiden myötä näitä korvaavia kemikaaleja voidaan

kuitenkin valmistaa myös biomassalähteistä, jotka muuten jäisivät hyödyntämättä tai käytetäisiin vain energiaksi.

Fossiilisten aromaattien saatavuus on vaikeutunut muun muassa liuskekaasutuotannon kasvun myötä.

– Raaka-aineen vaihduttua ei muovien tuotannossa käytettävien olefiinien valmistuksessa muodostu enää yhtä runsaasti pyrolyysibensiiniä. Pyrolyysibensiinin tuotannon supistuminen on vaikuttanut aromaattien saatavuuteen.

Tämän hetken hintataso ei vielä kannusta laajamittaiseen biokemikaalien hyödyntämiseen, sillä öljyn hinta on alhaalla.

– Puhtaiden btx-jakeiden alustavaksi litrahinnaksi laskettiin 1,4

euroa. Hinta on korkeampi kuin raakaöljystä tällä hetkellä saatavan materiaalin hinta, mutta huomattavasti kilpailukykyisempi kuin muilla vastaavilla biopohjaisilla reiteillä.

Sekä bentseeniä että tolueenia voidaan kuitenkin hyödyntää myös erikoistuneempien yhdisteiden, kuten kokeissa esimerkkiyhdisteenä olleen kipulääkkeenä käytetyn parasetamolin, valmistukseen.

– Yhdisteen synteettinen reitti edellyttää puhtaita lähtöaineita, joten tutkimus osoittaa, miten korkealaatuisia kaasutuksella tuotetut aromaatit ovat. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

Kainuu haluaa Äänekosken biotehtaan imuun UPM:llä yhä tontti odottamassa Kajaanissa TYÖPAIKAT / Kainuu haluaa tykset ja sijoittajat olleet ennen osansa Suomea ravistelevasta biotuotebuumista ja houkuttelee suursijoittajia rakentamaan biotuotetehtaan Kainuuseen. Tehdastonttikin on jo katsastettu valmiiksi.

Maakuntajohtaja Pentti Malisen mukaan Kainuussa on kertynyt puuta jo ylijäämäksi asti sen jälkeen, kun UPM sulki Kajaanin paperitehtaansa vuonna 2008.

Biotuotetehtaan houkuttelemiseksi Kainuun liitto ja maakuntahallitus ovat käynnistäneet selvityksen. Sen tulokset valmistuvat elokuussa.

– Äänekosken investoinnin varmistuttua hanke sai meilläkin vauhtia, Malinen kertoo.

Malinen ei paljasta, ovatko yri-

Kainuun virkaelimiä liikkeellä biotuotetehtaan perustamiseksi.

– Toivottavasti UPM ja totta kai muutkin isot yritykset kiinnostuvat, hän sanoo.

Monta paikkaa Kainuun liitto on jo haarukoinut tehtaan paikkaa ainakin Kajaanista, Paltamosta, Ristijärveltä, Suomussalmelta ja Hyrynsalmelta.

UPM:llä on edelleen Renforsin rannassa tontti, jonka yhtiö varasi jo 1980-luvulla sellutehtaalle.

Renforsin rannassa toimii yrityskeskittymä entisen paperitehtaan alueella.

Paltamon kunnalla taas on entisen sahan tontti kaavoitettuna.

Vaikka puuta on nyt runsaasti, Kainuussa mietityttää, miten hyvin puuta riittää pitkällä aikavälillä, jos Kuopion sellutehdashanke etenee. Finnpulp suunnittelee Kuopioon 1,4 miljardin euron havusellutehdasta.

– Kainuun biotuotetehtaan maksimikoon vaihtoehtona on erikoistunut tehdas, Malinen pohtii. Tämä voisi tarkoittaa polttoaineiden tai kemikaalien valmistusta sellun sivuvirroista.

Malisen ilonaiheita ovat jo St1:n bioetanolitehdas Kajaanissa ja Crosslamin puurakennuksissa käytettävien clt-levyjen tehdas Kuhmossa.

Maakuntajohtajan murheenkryyni on kuitenkin Talvivaaran

Suomussalmi

Hyrynsalmi Ristijärvi Paltamo Kajaani

nikkelikaivos. Parhaimmillaan siellä työskenteli tuhat ihmistä, mutta nyt määrä on puolittunut 500:aan.

Jos Kainuun puu jäisi jalostettavaksi alueelle biotuotetehtaan ansiosta, voisi uusi tehdas paikata Talvivaaran tuomaa työpaikkaka-

toa ja työllistää kerrannaisvaikutuksineen jopa 2 000 ihmistä.

– Ja jos Talvivaaran yrityskauppa toteutuu, työpaikkojen määrä voi sielläkin palautua, hän sanoo. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

22.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Teollisen tuotannon uusi aika Ihmisten, palveluiden ja esineiden internet ABB on ollut jo vuosikymmeniä tuotteillaan ja ratkaisuillaan – taajuusmuuttajilla, roboteilla, teollisuuden automaatio- ja energiajärjestelmillä – tehostamassa asiakkaidensa toimintoja. Tehoa, tuottavuutta ja energian käyttöä on onnistuttu parantamaan kymmeniä prosentteja. Tulevien vuosikymmenten aikana internet tulee muuttamaan teollisuuden toimintatapoja ja prosesseja. Siirtyminen tehdastasoisista järjestelmistä internetiin näkyy asiakkaillamme kilpailukyvyn ja tuotannon ympäristömyönteisyyden paranemisena sekä energian kulutuksen laskuna.

Teollisen tuotannon uusi aika on jo täällä. Tutustu tarkemmin YYY CDD Ƃ

11

12 TEKNIIKKA&TALOUS / 22.5.2015

Uutiset

www.tektal.fi Kelluva metalli tekee

Kukaan ei suunnittele rakennusten energiaa Suunnittelijat tuomitsevat uutuudet viherpipertäjien höpöhöpöksi, sanoo Nikolas Salomaa VESA-MATTI VÄÄRÄ

ENERGIATEHOKKUUS / Lvisuunnittelijat suunnittelevat putkia, rakennesuunnittelijat suunnittelevat rakenteita. Kukaan ei suunnittele rakennusten energiaa, sanoo yrittäjä Nikolas Salomaa, joka on perustanut energiasuunnitteluun keskittyvän toimiston NollaE:n.

Salomaan mukaan tämä näkyy rakennusten energiasuunnittelussa. Vaikka asiakas pyytäisi erityisen energiatehokasta suunnitelmaa, lopputuloksessa ei ole aina ylletty A- tai edes B-energialuokkaan.

– Pullonkaula ei ole se, ettei olisi sopivia tuotteita vaan se, ettei kukaan osaa suunnitella niitä hyödyntäviä järjestelmiä, Salomaa sanoo.

– Lvi-suunnittelijan on helpompi sanoa asiakkaalle, että huono tuote, viherpipertäjien höpöhöpöä, kuin käyttää suunnitelmissaan uutta itselle tuntematonta tuotetta.

Asiakas uskoo suunnittelijaa

EI VIHERPESUA. Vaikka Nikolas Salomaa on asennuttanut talonsa katolle aurinkopaneelit, hän ei liputa yhden ratkaisun puolesta. Rakennuksen energiansäästösuunnitelma pitää laatia talon mukaan.

Salomaata harmittaa suunnittelijoiden haluttomuus perehtyä uusiin asioihin. Hänestä jopa tuntuu, että koulutuksessa rakentajiin syötetään tietty vihreyttä vastustava asenne.

– Asiakkailla olisi halua rakentaa

Valoe aikoo Suomen vientijohtajien joukkoon aurinkobisneksessä Senttiosakeyhtiö Cencorp vaihtoi nimeä, vanha usko suomalaiseen insinööriin säilyi YRITYKSET / Aurinkoenergian taloushyödyistä puhuminen on tähän asti ollut Suomessa muutaman tutkijan ja professorin intohimo, mutta nyt asiasta on innostunut pörssiyhtiö.

Aurinkoenergian maailmanmarkkinoista on paisumassa niin iso bisnes, että mikkeliläinen Valoe uskoo ponnistavansa Suomen tärkeimpien vientiyhtiöiden joukkoon aurinkoenergiateknologiallaan.

Valoe tunnettiin vielä viime viikolla Cencorp-nimisenä. Yhtiö on ollut tappiollinen koko 2010-luvun.

Viime syksynä Cencorp myi elektroniikka-automaatiobisneksensä. Cencorp vaihtoi nimensä Valoeksi, koska yhtiö etsii uutta alkua.

Toimitusjohtaja Ilkka Savisalo

luonnehtii yhtiötä startup-yhtiöksi, joka on uuden edessä.

Cencorp valmisti jo aurinkopaneeleja, mutta nyt sen seuraaja Valoe aikoo iskeä aurinkomarkkinoille paneelien tuotantolinjateknologiallaan.

Yhtiö on kehittänyt aurinkopaneelien valmistukseen parempaa toisen sukupolven virranjohdatustekniikkaa yhteistyössä muun muassa saksalaisen Fraunhoferin aurinkoinstituutin kanssa.

Yksi idea on, että aurinkopaneelit kokoonpannaan kokonaan automaatiolinjoilla. Näin käsityövoiman hinnalla ei ole panelituotannossa väliä.

Halpa työvoima oli yksi syy siihen, miksi kiinalaiset selättivät

saksalaiset yhtiöt aurinkopaneelimarkkinoilla viime vuosikymmenen puolivälissä.

Valoe kauppaa teknologiaansa myös sillä, että paneelien tuotanto on mahdollista lähellä paneelien loppusijoituspaikkaa.

– Logistiikkakustannukset säästyvät ja tuotanto on paikallista.

Yleistymässä on, että valtiot edellyttävät omavaraisuutta energia-

”Monille muille suomalaisyrityksille tässä olisi hyvä sauma.”

tuotannoltaan, Savisalo sanoo.

Hän arvioi, etteivät kehittyvät maat rakenna lainkaan isoja sähkön kantaverkkoja vaan hajautetun sähköntuotantojärjestelmän.

Samaan tapaan puhelinverkot jäivät rakentamatta monissa maissa mobiiliverkkojen noustessa.

Töitä suomalaisinsinöörille Aurinkosähköä on huipputeholla mitattuna asennettu 150 gigawattia maailmanlaajuisesti. Konservatiivisten arvioiden mukaan 2020-luvulle tultaessa asennuksen nousevat 500 gigawattiin. Olkiluoto 3:n teho olisi 1,3 gigawattia.

– Vuositasolla markkina on 91 miljardia euroa. Monille muille-

VANHA YHTIÖ, UUSI NIMI. Valoen toimitusjohtaja Ilkka Savisalo esittelee uuden polven aurinkopaneelia.

kin suomalaisyrityksille tässä olisi hyvä sauma, varsinkin kun aurinkoteknologian hypeaika on takana, Ilkka Savisalo uskoo. Hypetys ajoittui vuosille 2007–2011.

Valoen teknologiajohtajan, tekniikan tohtorin Henrikki Pantsarin mukaan jos joku, niin suomalainen insinööri osaa kehittää aurinkomarkkinoiden janoamia tuotteita.

22.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

laivoista uppoamattomia

energiatehokasta, mutta toisaalta he uskovat suunnittelijoita. Eli jos suunnittelija sanoo, ettei näin kannata tehdä, he uskovat häntä ja tyytyvät vanhoihin ratkaisuihin.

Salomaalla on omakohtaista kokemusta rakentamisen takkuisuudesta. Hän rakennutti passiivitalon vuonna 2007 ja sai tapella joka käänteessä energiatehokkuuden puolesta.

– Se oli käsittämätöntä taistelua.

Kaikki yrittivät puhua sen puolesta, etten rakentaisi passiivitaloa, timpuria ja rakennusmestaria myöten.

Salomaa ei antanut periksi, ja nyt hän voi sanoa omistavansa Suomen ensimmäisen passiivitalon.

– Se on edelleen Suomen vähiten kuluttava omakotitalo.

Viesti ei mennyt perille Salomaa oli aiemmin osakkaana Savumax-nimisessä yrityksessä, joka teki laitteistoja, joilla takan tai puukiukaan savukaasun lämpöenergia saatiin talteen. Yritys meni konkurssiin viime syksynä.

– Ei vain löytynyt hyvää keinoa saada viestiä perille, ja siihen se sitten loppuihin, Salomaa sanoo.

Hän kiersi vuosia asuntomessuilla esittelemässä tuotetta.

– Rakentajat kyllä kiinnostuivat, mutta sitten lvi-suunnittelijat torppasivat sen humpuukina.

Kävin varmaan sadalle suunnittelijalle esittelemässä Savumaxin systeemiä, mutta ei se herättänyt kiinnostusta, hän muistelee.

– Ei joka alalla voi olla näin vaikeaa saada uutta tuotetta käyttöön.

Salomaa ottaa esimerkiksi maalämmön: – Sitä on yritetty saada rakenta-

WWW.TEKTAL.FI/P/17

misessa läpi 1980-luvulta asti ja nyt 30 vuotta myöhemmin se on onnistunut.

Maalämpö pitää mitoittaa oikein Omassa yrityksessään Salomaa myy energiansäästöä eli sitä, millä keinoin rakennus kuluttaa vähiten ostoenergiaa.

– Rakennusliikkeitä tällainen ei edes kiinnosta, koska eiväthän ne maksa kulutuslaskuja. Ne tekevät vain viherpesuja ja laittavat muutaman aurinkopaneelin katolle.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi maalämpöjärjestelmä on hyvä ratkaisu vain silloin, kun se on oikein mitoitettu. Lämmitystarpeeseen suhteutettuna liian iso laite käy katkonaisesti ja kompressori kuluu, liian pienellä laitteella sähkövastukset käynnistyvät heti kun on pakkasta.

– Yritän aina sanoa, että ei ole parasta ratkaisua, mikä sopii joka taloon, vaan ratkaisu pitää laatia talon mukaan.

Salomaa on itse pohjakoulutukseltaan ekonomi. Pätevyyden energiatehokkuuden suunnitteluun hän on saanut erilaisilta kursseilta.

– Alalla ei ole muuta kuin maksullisia kursseja, ja olen käynyt ne kaikki.

Salomaa käy luennoimassa energiatehokkuudesta ja hybridilämmitysjärjestelmien suunnittelusta muun muassa Tampereen ja Lappeenrannan teknillisissä yliopistoissa alalla oleville ja alalle tuleville diplomi-insinööreille.

– Yhden päivän, siinä kaikki koulutus mitä siellä aiheesta on, sanoivat minulle tulevat lvi-suunnittelijat.

Hän myös opiskelee lvi- ja rakennusinsinööriksi Turun ammattikorkeakoulun iltalinjalla.

– Omaksi huvikseni, toistaiseksi siellä ei ole tullut esiin mitään uutta energiatehokkuuteen liittyen. & EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

MARI HEIKKILÄ

– Täällä on pitkää osaamista automaatiossa, materiaalitekniikassa ja prosessitekniikassa. Juuri näitä aurinkomarkkinat tarvitsevat nyt, hän sanoo.

– Tätä voisi kutsua puhtaaksi rahaksi monessa suhteessa. Markkina kasvaa niin valtavasti, että sillä voisi olla tulevaisuudessa Suomen taloudelle iso merkitys, hän sanoi Helsingissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Cencorp alkoi kehittää uutta aurinkobisnestään kolme–neljä vuotta sitten.

– Suomessa suhtaudutaan valitettavan nihkeästi ei-puupohjaiseen uusiutuvan energiantuotantoon. Ei aurinko ratkaise kaikkia energiaongelmia, mutta monissa maissa siitä kehittyy merkittävä energialähde, Savisalo sanoo.

– Suomessa voitaisiin tehdä paljon enemmän, jotta pääsisimme mukaan näihin todella isoihin bisnesmahdollisuuksiin, Savisalo innostuu. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

Digile-pomolle potkut Hallitus ei hyväksynyt Reijo Paajasen riskihalukkuutta T&K / Ict-shok Digilen toimitusjohtaja Reijo Paajanen on saanut potkut.

Digilen hallituksen puheenjohtaja, NSN:n tutkimusjohtaja LauPETER FORSGARD

”Ei joka alalla voi olla näin vaikeaa saada uutta tuotetta käyttöön.”

13

ri Oksanen perustelee Paajasen erottamista näkemyseroilla Digilen suunnasta.

Paajanen olisi tiettävästi ollut halukkaampi ottamaan Digilen toiminnassa suurempia riskejä kuin mihin hallitus olisi ollut valmis.

Digilen vt. toimitusjohtajaksi on nimitetty Paajasen oikeana kätenä toiminut teknologiajohtaja Pauli Kuosmanen. Hänen tehtävänsä todennäköisesti vakinaistetaan Digilen yhtiökokouksessa kesäkuussa.

Kuosmasen mukaan Digilen toiminta jatkuu ennallaan.

Suurin shok

Reijo Paajanen

Digile on Suomen shokeista eli strategisen huippuosaamisen keskittymistä Tekes-rahoituksella mitattuna suurin. Se on saanut 2008–2014 rahoitusta yhteensä

166 miljoonaa euroa, kun seuraavaksi suurin eli koneenrakennusalan Fimecc on saanut 159 miljoonaa.

Digilellä on käynnissä viisi tutkimusohjelmaa, joiden yhteenlaskettu laajuus on 62 miljoonaa euroa. Suurin ohjelma 21 miljoonan euron budjetilla on uusia liiketoimintamalleja ja työtapoja tutkiva Need for Speed.

Uusin ohjelma on juuri käynnistynyt verkon luotettavuuteen keskittyvät Cyber Trust, jota vetää vetää isosta yrityskaupasta kertonut Elektrobit.

Digilen ja terveydenhuoltoalan shokin Salwen oli määrä käynnistää tänä keväänä yhteinen ohjelma, mutta se ei mennyt Tekesissä läpi. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

EK:lle uusi innovaatiojohtaja JOHTAJA / Tutkimusmaailmassa on toinenkin mielenkiintoinen henkilöuutinen, sillä Riikka Heikinheimo siirtyy syksyllä Suomen Akatemiasta Elinkeinoelämän keskusliiton johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.

Heikinheimon vastuulle tulevat tutkimus-, koulutus- ja innovaatioasiat.

Heikinheimon tehtävä Akatemiassa oli vastata Suomessa aloittavan uuden tutkimusinstrumentin eli strategisen tutkimusrahoi-

tuksen toiminnoista.

Strategisen tutkimuksen neuvosto STN käynnistää tänä vuonna ensimmäiset tutkimusohjelmansa, joihin sillä on käytettävissä 57 miljoonan euron rahoitus.

Mielenkiintoiseksi työpaikan vaihdoksen tekee se, että EK piti aikoinaan STN:n perustamista turhana ja jopa vahingollisena Suomen tutkimusmaailmalle, koska rahat sen toimintaan otetaan vähentämällä muuta tutki-

musrahoitusta.

Menettäjinä ovat etenkin Tekes ja VTT. Ennen siirtymistään Suomen Akatemiaan Heikinheimo toimi pitkään Tekesissä erilaisissa johtotehtävissä. &

Riikka Heikinheimo

JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

Pk-yritysten pääsyä julkisiin hankintoihin pitäisi helpottaa HANKINNAT / Julkisia hankintoja koskevaa menettelyä pitää yksinkertaistaa ja pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua hankintoihin helpottaa.

Näin ehdottaa hankintalain uudistamista pohtinut työryhmä, joka on jättänyt mietintönsä työministeri Lauri Ihalaiselle.

Hankintalain uudistus oli yksi asioista, jotka olivat mukana Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa.

Uudistamiseen patistavat EU-direktiivit, jotka on saatettava Suomessakin voimaan viimeistään ensi vuonna.

Kyse on isoista rahoista. Valtio ja kunnat tekevät hankintoja Suomessa yli 30 miljardilla eurolla vuodessa. Hankintojen osuus on lähes viidennes bruttokansantuotteesta.

Työryhmä ehdottaa muutoksia, jotka parantaisivat kuntien mahdollisuuksia tehdä hankintoja vapaamuotoisemmalla kilpailutuksella ja pk-yritysten mah-

dollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin.

Myös erilaiset innovaatio- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat voitaisiin huomioida kilpailutuksissa nykyistä paremmin.

Pienet teknologiayritykset ja yleensä pk-yritykset ovat pitkään valittaneet sitä, että niiden on vaikea päästä sisään julkisiin hankintoihin ja näin saada kotimaisia referenssejä.

Kilpailutettavat kokonaisuudet ovat usein niin suuria, että pie-

Pienten yritysten rahkeet eivät usein riitä kilpailutettavien kokonaisuuksien hallintaan.

nen yrityksen rahkeet eivät niihin riitä.

Julkisten hankintojen merkitystä innovatiivisille pk-yrityksille on korostanut esimerkiksi Tekes.

Jo muutaman prosentin ohjaaminen innovatiivisiin hankintoihin loisi merkittäviä mahdollisuuksia esimerkiksi teknologiaalan startup-yrityksille.

Yhdeksi ongelmaksi on nostettu cleantech-sektori, johon merkittävä osa julkisista hankinnoista kohdistuu. Hankinnat kohdistuvat usein perinteiseen koeteltuun teknologiaan, mikä ei edistä uusien ratkaisujen markkinoillepääsyä.

Työryhmä esittää mietinnössään tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvon nostoa nykyisestä 30 000 eurosta 60 000 euroon. Suomen Yrittäjien mielestä kynnysarvoa nostettiin liikaa. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

14 TEKNIIKKA&TALOUS / 22.5.2015

Uutiset

www.tektal.fi Mies kehitti itselleen

Kvanttitutkimus loikkaa suomalaistutkijoiden löy COLOURBOX

Suomalaisamerikkalainen tutkimusryhmä löysi luonnosta tukea magneettiselle monopolille KVANTTIFYSIIKKA / Tutkijat ovat ensimmäisen kerran löytäneet luonnosta pistemäisen näennäishiukkasen. Havainto tukee ajatusta, että magneettinen monopoli on olemassa ja että on mahdollista löytää se luonnosta.

Magnetismin perusasioihin on aina kuulunut, että magneetilla on kaksi erimerkkistä napaa. Yleisesti samanmerkkiset navat hylkivät toisiaan ja erimerkkiset vetävät toisiaan puoleensa.

Jos sauvamagneetin katkaisee, syntyy kaksi pienempää magneettia, joilla on kaksi napaa – näin loputtomiin, vaikka magneetin pilkkoisi kuinka pieniksi palasiksi tahansa.

Koska sähkökentällä on olemassa alkeisvaraus, elektroni, fyysikot ovat vuosikymmeniä miettineet, voiko myös magnetismin alkeisyksikkö olla olemassa.

Nyt teoria on saanut, jos ei sentään lopullista varmistusta, ainakin vahvaa tukea, kun suomalaisamerikkalainen tutkijaryhmä on ensimmäisenä maailmassa havainnut pistemäisen monopolin kvanttikentässä.

Kokeita rubidium-kaasulla Aalto-yliopiston tutkijat suorittivat amerikkalaiskollegoidensa kanssa kokeen, jossa he muokkasivat rubidium-atomeista muodos-

Tieteiselokuvissa käytetään madonreikiä, joiden kautta voi hypätä paikasta toiseen kulkematta koko pitkää reittiä välietappeineen.

Kvanttitietokone toimii hieman samalla tavalla, kun se löytää ratkaisun ongelmaan nopeasti käyttämällä menetelmiä, jotka ovat mahdottomia normaalin tietokoneen logiikassa.

Apua akkuteknologiaan?

tunutta kaasua magneetittomassa tilassa lähes absoluuttisessa nollapisteessä.

– Magneetittomassa tilassa kaasun kenttään syntyi samankaltainen rakenne kuin miltä magneettinen monopolihiukkanen näyttää hiukkasfysiikan teorioissa, Aaltoyliopiston dosentti Mikko Möttönen kertoo.

– Nyt vihdoinkin olemme nähneet kvanttimekaanisen monopolin. Aiemmin olemme saaneet monopolin aikaan synteettiseen magneettikenttään, mutta kaasua kuvaavassa kvanttikentässä monopolia ei ollut.

Kvanttifysiikka tai kvanttimekaniikka on noin sadan viime vuoden aikana kehitetty teoria, joka

fyysikoiden mukaan kuvaa todellisuutta tarkemmin kuin mikään muu malli.

– Se on hyödyllinen etenkin atomitason ilmiöiden selittämisessä, mikä on mahdotonta vanhan klassiseksi fysiikaksi kutsutun teorian keinoin, Möttönen sanoo.

Suuressa mittakaavassa kvanttifysiikka tuottaa samat tulokset kuin klassinen fysiikka.

Kvanttiteknologia käyttää ominaisuuksia, jotka ovat kiellettyjä klassisessa fysiikassa. Se hyödyntää kvanttifysiikan löysempiä luonnonlakeja tuottaakseen käytännön sovelluksia.

– Kvanttifysiikan ilmiöt mahdollistavat oikopolkujen ottamisen. Tähän perustuu muun muassa kvanttitietokoneen supernopea toiminta, Möttönen selittää.

”Nyt saavutettu tulos osoittaa vain, että kvanttimekaaninen monopolirakenne voi esiintyä luonnossa.”

Tuloksia voi mahdollisesti hyödyntää kvanttitietokoneen kehittämistyössä. Magneettisella monopolilla voi olla vaikutus myös akkuteknologiaan.

Joidenkin teorioiden mukaan yhden magneettisen monopolin energiavaraus eli massa on niin suuri, että jos se energia ladattaisiin esimerkiksi sähköauton akkuun, auto kulkisi latauksella kilometrejä.

Magneettisia monopoleja on etsitty myös hiukkaskiihdyttimissä, mutta jos niiden energia on näin suuri, niitä ei todennäköisesti voi Cernin laitteilla tuottaa.

Sen sijaan niitä voi havaita Etelämantereella sijaitsevalla IceCube-detektorilla.

Jos teoria pitää paikkansa ja magneettisen monopolin massa on näin suuri, negatiivisesti ja positiivisesti varatun monopolin törmäyksessä vapautuva energia olisi yhtä suuri kuin energia, joka vapautuu, kun kilo dynamiittia räjähtää.

Suuri askel kvanttitutkimukselle – Kokeessa suurin haasteemme oli muokata äärimmäisen kylmän kaasun tilaa hallitusti. Jopa metallisten tavaroiden siirtely tai pienet häiriöt sähköverkossa voivat tehdä monopolien luonnista vaikeaa, kertoo professori David Hall Amherst Collegesta.

Kokeen aikana ulkoinen magneettikenttä pidettiin vakiona murto-osien tarkkuudella suh-

Lägre fart tystar flygplan DLR

Airbus prövar långsammare inflygning FLYGTEKNIK / Tyska forskare genomför extremt långsamma provflygningar med en specialutrustad Airbus A320 för att optimera flygplansvingar för låga hastigheter. Det ska resultera i tystare flygplan vid operationer nära flygplatser.

De många restriktionerna mot nattflyg på stora flygplatser tvingar flygindustrin att ständigt ut-

veckla nya lösningar för tystare flygplan. Airbus och det tyska flygforskningsinstitutet DLR vill minska bullret genom att sänka inflygningshastigheten.

En långsam inflygning till landningsbanan sänker bullernivån, sparar bränsle och tillåter kortare banor. Dagens passagerarmaskiner använder inflygningshastigheter mellan 200 och 250 km/h, beroende på typ och vikt.

Visualiserar virvelbildningen STALLVARNING. Testflygplanet ATRA har utrustats med laserteknik som visualiserar virvelbildningen kring vingarna strax innan maskinen läggs i stall.

DLR har utrustat sin testmaskin ATRA (Advanced Technology Research Aircraft), en ombyggd

Maskinen överstegras med avsikt.

A320, med laserteknik och specialkameror som gör det möjligt att visualisera luftströmningen kring vingarna.

För ändamålet används en modifierad PIV-laserteknik som mäter flöden genom att låta små partiklar passera höghastighetskameror. DLR-utrustningen reagerar på förbiströmmande små vattendroppar i luften.

22.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

uudet kengät - juoksee yhtä kovaa kuin eläin LYHYET

döllä teessa maapallon magneettikenttään.

Tulos on Möttösen mukaan suuri askel kvanttitutkimuksen etenemiselle.

– Monopolien ja muiden topologisten rakenteiden ymmärtäminen on tärkeää, koska niitä esiintyy varhaista maailmankaikkeutta kuvaavissa malleissa ja ne vaikuttavat useiden materiaalien kuten metallien ominaisuuksiin.

– Magneettisen monopolihiukkasen löytymiseen on kuitenkin vielä matkaa. Nyt saavutettu tulos osoittaa vain, että kvanttimekaaninen monopolirakenne voi esiintyä luonnossa, ja vahvistaa magneettisen monopolin olemassaolon mahdollisuutta, Möttönen sanoo.

Teoria jo 80 vuotta sitten Magneettisen monopolin kvanttimekaniikkaa tutki jo 80 vuotta sitten Paul Dirac. Sen pistemäisen rakenteen kvanttikentässä tutkijat ennustivat 40 vuotta sitten.

Jo aiemmin Möttösen ja Hallin tutkijaryhmä on onnistunut synnyttämään ja valokuvaamaan laboratoriossa synteettisen magneettisen monopolin eli keinotekoisen magneettikentän navan.

Tämä oli ensimmäinen kokeelliseen kvanttimekaniikkaa perustuva, magneettisen monopolin olemassaoloa tukeva tulos.

Tulevaisuudessa tutkimusryhmät keskittyvät monopolien rakenteen tarkempaan tutkimukseen. Lisäksi heitä kiinnostaa monopolien dynamiikka ja vuorovaikutukset muiden topologisten rakenteiden kanssa.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Science-lehdessä. & RAILI LEINO

@talentum.fi

Rolls Royce vähentää rajusti

LENTOKONEMOOTTORI JA laivalaitevalmistajana tunnettu Rolls-Royce aikoo vähentää meriteollisuustoiminnoistaan 600 henkeä. Yhtiöllä on 6 000 meriteollisuuden työpaikkaa 34 maassa.

– Vähennyksistä ei ole muuta tietoa kuin että noin puolet niistä osuu Norjaan, yhtiön vanhempi tiedotusjohtaja Anette Bonnevie sanoo T&T:lle.

Suomen tehtaissa Raumalla ja Kokkolassa valmistetaan potkurilaitteita ja vesisuihkulaitteita.

Rolls-Roycella on työntekijöitä Suomessa vajaat 600. Heistä suurin osa työskentelee Raumalla.

Kymmenen prosentin vähennys tarkoittaisi Suomesta noin 60 työpaikan katoamista.

– En kuitenkaan usko, että Suomeen osuu erityisen kovia supistuksia.

WWW.TEKTAL.FI/P/18

Kaivu- ja paalutustyöt käyntiin Äänekoskella TEHDAS / Äänekoskelle nousevan Metsä Groupin miljardiluokan biotuotetehtaan rakentaminen on alkanut paalutustöitä edeltävillä kaivutöillä.

– Melua aiheuttavaan paalutukseen päästäneen loppuviikosta, kertoi ympäristöpäällikkö Sari Tupitsa Metsä Groupista maanantaina. Aluksi paalutetaan savupiipun perustukset ja sitten jatketaan muun muassa junaradan paaluttamisella. Paalutusta tarvitaan myös siellä täällä tehdasalueella.

Maaperän vahvistamiseen käytetään sekä betoni- että teräspaaluja. Paalutustyö tehdasalueella kestää marraskuun loppuun asti.

Paalutustyöstä on laadittu melumallinnus. Sen mukaan paalutuk-

sen melutaso ei ylitä 45 desibeliä lähimpien asuinrakennusten pihaalueilla.

Valtioneuvoston ohjearvojen mukaan asuinalueilla ei melu saa päiväsaikaan ylittää 55 desibeliä ja yöaikaan 50 desibeliä.

Töiden alussa paalutusurakoitsija Kalliotekniikka tekee asuinalueilla melumittauksia. Mittaustulokset tulevat nähtäviksi biotuotetehtaan verkkosivuilla, ensimmäiset aikaisintaan ensi viikolla. Mittauksia uusitaan tarpeen mukaan.

– Jos melumittaukset näyttävät 45 desibelin selkeästi ylittyvän asuinalueilla, tehdään työmenetelmiin muutoksia, Tupitsa sanoo.

Rakennusmestari Juha Skogman Kalliotekniikasta kertoo, että

Oikeat vastaukset 3 kysymystä: 1. c) Matkapuhelinten määrä maailmassa ylitti 150 miljoonaa 1997 2. a) Lokakuussa vuonna 2010 perustettu Instagram saavutti 150 miljoonan käyttäjän rajan syyskuussa 2013 3. c) Gangnam Style-videota on ladattu yli kaksi miljardia kertaa Pähkinä: Siljan syntymäpäivä on 16.7.

Pentti kuulee, että Antti ei tiedä päivämäärää ja että Antti tietää,

paalutustyön melumallinnus on tehty worst case -periaatteella.

– Jos mallinnuksen ohjearvot kuitenkin ylittyvät, niin selvitetään syy. Joka tapauksessa huolehditaan, etteivät valtioneuvoston ohjearvot ylity.

Skogmanin mukaan paalujen junttauskoneissa on mahdollista käyttää vaimentimia, jotka ainakin jossain määrin pienentävät syntyvää melua.

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren havusellutehtaan on tarkoitus käynnistyä elokuussa 2017 ja täydessä toiminnassa tuotanto olisi kesäkuussa 2018. & KARI PELTONEN

@talentum.fi

Kysymykset sivulla 23

ettei hänkään tiedä. Tämä sulkee pois päivät 18.6. ja 19.5. koska 18. päivä on vain kesäkuussa ja 19. päivä on vain toukokuussa.

Pentti päättelee, että Siljan on täytynyt sanoa Antille heinäkuu tai elokuu. Jos Silja olisi sanonut Antille toukokuun, päivämäärä voisi olla 19.5. eikä Antti voisi sanoa, että Pentti ei tiedä. Jos Silja olisi sanonut Antille kesäkuun, päivä voisi olla 18.6. eikä Antti voisi sanoa, että Pentti ei tiedä. Koska Antti tietää, että Pentti ei tiedä, kuukausi ei voi

olla toukokuu eikä kesäkuu.

Jos Silja olisi sanonut 14, Pentti ei tietäisi kuukautta, koska vaihtoehtoja olisi kaksi. Päivä on siis 15, 16 tai 17, joiden kohdalla on jäljellä enää yksi kuukausivaihtoehto.

Pentti voi nyt sanoa tietävänsä oikean päivämäärän. Antti tietää, että kyseessä on heinäkuu ja että Pentti tietää päivämäärän. Jos päivä olisi 14., Pentti ei voisi tietää päivämäärää, koska hänellä olisi kaksi kuukausivaihtoehtoa. Päivämäärä on siis 16.7.

LG puristi näytön alle milliin NÄYTTÖPANEELEITA kehittävä LG Display esitteli uuden todella ohuen ja kevyen Oledpaneelin.

Uusi 55-tuumainen näyttöpaneeli on hieman alle millimetrin paksuinen, painaa juuri alle kaksi kiloa ja se voidaan kiinnittää seinälle magneettimaton avulla.

Uusi paneeli on huomattavasti yhtiön edellistä yli neljä millimetriä paksua lippulaivamallia ohuempi, kertoo The Korea Times.

LG suuntaa voimavarojaan Oled-näyttöjen kehittämiseen, sillä teknologian avulla esimerkiksi televisioista voidaan tehdä entistä ohuempia ja kevyempiä. &

- E R I K O I S N Ä Y T T E L Y

Tervetuloa ensi viikolla MITTAUS & testaus näyttelyyn!

Suuntaa AEL:ään Helsingin Malminkartanoon 27. tai 28.5.2015.

Näyttely on avoinna keskiviikona ja torstaina klo 9–16.

Mukana automaatio- ja elektroniikka-alan, sähkövoima-, tietokone- ja tietoliikennetekniikan mittaus- ja testausammattilaiset.

KUUNTELE SAMALLA ASIANTUNTIJALUENTO

Den optiskt avskärmade lasern i testmaskinens passagerarkabin är riktad mot vingarna, liksom två högupplösande kameror.

Med hjälp av en specialutvecklad mjukvara kan forskarna skapa en tredimensionell bild av virvelbildningen kring vingarna i låg fart.

Bättre vingar för lägre fart De specialutbildade testpiloterna i förarkabinen genomför på betryggande höjd en överstegring.

Maskinen flygs möjligast långsamt ända till stall, då vingarna förlorar sin lyftkraft. För säker-

hets skull genomförs manövern alltid i en stängd luftrumssektor.

Ett trettiotal testflygningar har redan genomförts med exakta 3D-animationer av aerodynamiken kring vingar och motorgondoler som resultat.

Försöken ska ge ny kunskap om de aerodynamiska gränserna hos passagerarmaskiner.

Materialet ska användas för utvecklingen av optimerade vingprofiler och klaffar hos nya generationer av flygplan. Det ska minska buller och bränsleförbrukning. & PETER KARLBERG

15

27.5. klo 10.00–10.30 Aurinkoenergian tuotannon käytännön ratkaisut Case invertteriteknologia, ABB Solar R&D Manager Jani Kangas, Power Conversion, ABB Oy

28.5. klo 10.00–10.30 Aurinkosähkön tulevaisuuden mahdollisuudet • potentiaali • kehitys • kannattavuus • esimerkkejä olemassa olevista voimaloista Tutkijaopettaja Antti Kosonen, LUT

Ilmoittaudu maksuttomille asiantuntijaluennoille virva.ojanen@ael.fi

Tulosta kutsukortti

mittaustestaus.fi Osallistu keskusteluun LinkedInissä bit.ly/mittaustestaus2015

16 TEKNIIKKA&TALOUS / 22.5.2015

Supergraafi Näin se menee

Putkiremontti tuli taloon

Tyypillisen 40-60 asunnon kerrostalon putkiremonttihankkeen kulku Päätös hankkeen käynnistämisestä ■ Hallitus laatii hanke-ehdotuksen, joka nojautuu yhtiön teettämään kuntoarvioon ja putkien kuntotutkimukseen

Putkiremontti eli linjasaneeraus koskettaa lähivuosina jopa miljoonaa ihmistä. Perinteisen putkiremontin kanssa kilpailevat vaihtoehtoiset korjausmenetelmät.

■ Hanke-ehdotus esitellään yhtiökokouksessa

Kokonaisvaltainen linjasaneeraus Perinteisessä putkiremontissa olemassa olevat vesi- ja viemäriputket, putkihormit ja kylpyhuoneet puretaan. Uudet putkistot asennetaan pääasiassa nykyisille paikoille.

Kylpyhuoneiden purussa rikkoutuneet pinnat, vesieristeet, kalusteet ja varusteet uusitaan.

Kylpyhuoneen sähköjärjestelmät uusitaan ja ne varustetaan vikavirtasuojauksella.

HELENA RAUNIO Kuvat ERIC LERAILLEZ Grafiikka SIMO SAHLA

Kylpyhuoneen toimivuutta voidaan parantaa, uusi vesieristys ja pinnat, energian- ja vedensäästö Asunnon tai kiinteistön arvo nousee Taloyhtiön vakuutusmaksut alenevat

Käyttöikä

Purkutyö on pölyävää ja meluisaa

50

Korjaustyö kestää ja maksaa Asuminen vaikeaa

1

Nykyiset putkistot voidaan myös jättää paikoilleen hormeihin ja rakentaa uusille putkille hormit toiseen paikkaan.

Soveltuu kohteeseen, jossa on tilaa uusille hormeille ja kylpyhuoneen pintoja ei haluta uusia Putkien vaakasiirtoja varten joudutaan rakentamaan koteloita ja alakattoja

vuotta

Jos pystyviemäri joudutaan sijoittamaan kylpyhuoneeseen, putkihormi pienentää kylpyhuonetta

Hankesuunnittelu ■ Hankesuunnittelijan kilpailutus (1—2 kk)

5—10

kuukautta

■ Projektijohtajan valinta (lvi-alan ammattilainen) ■ Valvojien valinta ■ Hankesuunnitelma, hallituksen esitys yhtiökokoukselle korjausmenetelmästä, remontin pääpiirteet sekä esittely osakkaille.

Hankesuunnitelman hyväksyminen

Kerrostalossa korjataan yleensä pystylinja eli päällekkäiset asunnot kerrallaan.

Kytkentäviemärit Kytkentävesijohdot

Perinteinen kerrostalon putkiremontti valmisteluvaiheineen vie 2—3 vuotta.

2 Suunnittelu

3—6

1—2

kuukautta

1—2

kuukautta

3

Urakan kilpailuttaminen

kuukautta

4

Urakkasopimus

22.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Nyt tehdään putkiremontteja 1953—1976 rakennettuihin taloihin. Keskimäärin remonttitalo on pääkaupunkiseudulla 56 ja muualla maassa 49 vuotta vanha.

Perinteisen putkiremontin mediaanihinta (2014)

Takuuaika 2 vuotta

700 €/m2 400 €/m2 Pääkaupunkiseudulla

Muualla maassa

Tila- ja väyläelementit Tila

Hormien ja putkien nopeaa asennus nop peaa

Nykyiset putkistot ja sähköjohdot sähköjohdot jätetään paikoilleen.

Kylpyhuoneeseen asennetaan hormielementti tai tilaelementti, jossa on putket, ilmanvaihtokanavat ja sähkö- ja telekaapeleiden putkitus valmiina yhdistettäviksi kylpyhuoneen kylpyhuoneen järjestelmiin.

Maksaa sam man verran kuin saman perinteinen putkiremontti, mutta rakennusaika rakennusaik ka lyhenee

Lopputarkastus

Elementit tehdään te ehdään hallituissa tehdasolosuhteissa tehdasolosu uhteissa

Hormielementti voi vaatia lisää tilaa a kylpyhuoneesta tai keittiöstä

Kokonaiskesto

2—3

Kylpyhuonetilaelementin käyttö ede edellyttää, ellyttää, että ilmanvaihto taloon rakennetaan koneellinen ilma anvaihto

vuotta

Käyttöikä

Tuuletusviemäri / kokoojaviemäri

50 vuotta

Vaihtoehtoiset menetelmät Nykyinen putkisto peruskorjataan sisäpuolelta pinnoittamalla, sujuttamalla tai sukittamalla.

Käytetään pääasiassa viemäriputkien korjauksissa. Hybridimenetelmät ovat osoittautuneet kustannustehokkaiksi korjausmenetelmiksi. Yleensä pinnoitetaan vain vesivuotojen kannalta riskittömiä osuuksia ja muut putkijohdot uusitaan.

Nopea tehdä, haittaa asumista vain vähän Kokemustietoa ratkaisujen kestävyydestä ei ole riittävästi ua, Vaarana epäonnistua, jos työn aikana todetaan että viemäri ei kestä menetelmää

Uudet putkistot sekä sähköja telekaapeloinnit voidaan myös asentaa alkuperäisiin putkihormeihin. Näin tehdään kuitenkin erittäin harvoin.

Käyttöikä

Pysty- ja pohjaviemäreiden sisäpinnoitus muovipintaisella polyesterihuovalla sujuttamalla

Kokoojaviemäri

Vanhan putken sisään sujutetaan polyesterihuovasta tai joustavasta polyesterikudoksesta tehty sukka, joka kyllästetään kemiallisesti kovettuvalla kaksikomponenttisella epoksilla.

LÄHTEET: KIINTEISTÖLIITTO UUSIMAA / ARTO KEMPPAINEN REMONET OY / HEIMO LEVAMO SUOMEN LVI-LIITTO: KUNTOTUTKIMUSOPAS 2013 ISÄNNÖINTILIITON PUTKIREMONTTIBAROMETRIT RAKENNUSTIETO: PUTKIREMONTTI VAIHE VAIHEELTA

3—5

kuukautta

6

Uuden muoviputken sujuttaminen vanhan viemäriputken sisälle

Sukan muodostama putki paineistetaan kovettumisen ajaksi muottina toimivan korjattavan putken muotoon paineilmalla, höyryllä tai vedellä.

Korjaustyö

yhteensä

10—15 kuukautta 3 kk / asunto

5

Korjaustyön valmistelu

15— 20 vuotta

Valurautaviemärien pinnoitus muovimassalla

Vesijohtonousulinjat

17

18 TEKNIIKKA&TALOUS / 22.5.2015

Terveysteknologia

Itsemittaamisen yhdistäminen terveydenhuoltoon synnyttää miljardien vientimahdollisuuksia.

TEKSTI: HARRI JUNTTILA KUVAT: ARTTU LAITALA

N

elikymppinen Jaakko on aktiivinen liikkuja, sydämeltään maastopyöräilijä. Sen lisäksi hän juoksee, suunnistaa, ajaa maantiepyörällä, meloo ja hiihtää. Kesälomillaan hän kiertää seikkailukisoja kaverinsa kanssa. Usein hänen joukkueensa on kilpailun kärkipäässä.

Lasten kanssa aikaa kuluu seinäkiipeillessä, rullaluistellessa ja jalkapalloa pelatessa. Viikossa treenitunteja kertyy viidestä viiteentoista, joista osa työmatkapyöräilystä.

Treenien välissä Jaakko tutkii ahkerasti eri laitteilla tallentamaansa mittausdataa. Hän käyttää jatkuvasti Polar Loop -aktiivisuusranneketta, mutta unensa laatua hän mittaa myös Bedditin unimittarilla. Treeneissä hänellä on aina mukanaan vähintään gps-paikannuksella varustettu urheilukello: vain tallennettu ja sometettu harjoitus on tehty harjoitus.

Itsemittaamisen tekniikoiden monipuolistuessa myös Jaakon harrastus on saanut uusia sävyjä.

Polkupyörissä on tehoa mittaavat Keo-polkimet.

Erityisen innoissaan Jaakko on ollut Myontecin Mbody-älyshortseista, joiden avulla voi vertailla jalkojen lihasryhmien toimintaa eri lajeissa. Maastopyöräily on erilaista puuhaa kuin kiipeily, joka on aivan muuta kuin jalkapallo.

Suomessa on hyvä mitata Jaakko on olemassa vain tässä jutussa.

Jaakon kaltaisten itsemittaajien joukko kuitenkin kasvaa. Viime vuosikymmenen lopussa Yhdysvalloissa alkunsa saanut Quantified Self -liike nousee vauhdilla hypekäyrän huipulle myös Suomessa.

Terveyttä, itsetuntemusta ja teknologian arkikäyttöä korostava elämäntapa sopii hyvin tämänhetkiseen yksilön vastuuta ja innovaatioita korostavaan arvomaailmaan.

Elämäntapa on muodin armoilla, terveys ei ole.

Suomessa itsemittaamisella on hyvä kasvualusta myös taloudellisessa mielessä. Erilaisia mittauslaitteita, -sovelluksia ja -palveluja suunnittelee ja valmistaa pitkälti toistasataa yritystä, ja määrä kasvaa koko ajan.

Suuri osa yrityksistä vielä startupeja, mutta joukossa ovat koko alan pioneerit Polar ja Suunto sekä sydämen syketietoa analysoiva Firstbeat. Yhdysvalloissa buumi on vielä kovempi, mutta Euroopassa Suomi on terveysteknologian huipulla.

Se näkyy jo kansantaloudessa. Viime vuonna terveysteknologian viennin arvo oli 1,8 miljardia euroa eli noin puolet Suomen huipputeknologian kokonaisviennistä. Kaikkien suitsuttaman pelialan koko liikevaihto oli saman verran. Vuosina 2011–14 viennin arvo kasvoi yli 30 prosenttia.

Yhden huvista monien hyväksi Itsemittaamisen suurimmat mahdollisuudet yrityksille eivät löydy elämäntavan leviämisen myötä kasvavasta bisneksestä. Ne löytyvät terveydenhuollosta, ja varsinkin julkisesta terveydenhuollosta.

Yksi elementti niin sanotussa älykkäässä terveydenhuollossa on juuri itsemittauksella saatavan tiedon käyttäminen terveydentilaa arvioitaessa.

– Ihmisen terveydestä 40 prosenttia on elämäntapoja, 30 prosenttia perimää, 20 prosenttia ympä-

ristötekijöitä ja sattumaa ja kymmenen prosenttia sairaanhoitoa, sanoo Sitran hyvinvointia tiedosta -avainalueen johtaja Tuula Tiihonen.

Elämäntapojen suuresta osuudesta huolimatta niistä saatavaa tietoa ei hyödynnetä potilaskohtaisesti julkisessa terveydenhuollossa. Se on periaatteessa ymmärrettävää, koska viime vuosiin saakka elämäntapoja on kartoitettu lähinnä kyselyin.

Itsemittaamisesta on kuitenkin puhuttu jo vuodesta 2007 ja tekniikat ovat alkaneet yleistyä vuodesta 2010, joten nyt pitäisi pystyä jo paljon parempaan.

Ongelma on, että tällä hetkellä terveydenhuollon tärkeimmät innovaatiot eivät tule terveydenhuollosta. Niitä tekevät Nokia-taustaiset startup-yrittäjät, jotka ovat huomanneet kulttuurin megatrendin ja tarttuneet siihen.

– Olemme puskeneet itsemittaamista ja digitaalista terveydenhuoltoa kaksi vuotta julkiselle sektorille. Aluksi vastaus oli, että pitäkää härpäkkeenne, ei meitä paljon kiinnosta. Mutta viimeisen vuoden aikana asenteissa on tapahtunut selkeä muutos parempaan. Yritykset ovat myös oppineet kysymään ensin, mitä terveydenhuollon toimijat ja ihmiset oikein tarvitsevat, Tiihonen kertoo.

Toisaalta kaikki yritykset eivät ymmärrä, että terveydenhuollon kulujen säästöpaineet tarkoittavat kymmenien miljardien eurojen markkinoita pelkästään Euroopassa.

– En tiedä, onko yhtään maata, joka pystyisi nykyisellä kulurakenteella pitämään terveydenhuollon pystyssä, kuvailee markkinapotentiaalia Firstbeatin toimitusjohtaja Joni Kettunen.

Myös perinteinen ketteryys-jähmeys-vastinpari estää yhteistyötä. Yrityksillä ei ole aikaa odottaa, että julkinen sektori päättää ottaa muutaman laitteen kokeiluun sitten joskus, kun markkinoille tulee koko ajan etevämpiä kilpailijoita hurjalla vauhdilla.

Pieniä innovatiivisia yrityksiä jarruttavat myös alan vakiintuneet toimijat, jotka omaa liiketoimintaansa suojellakseen pyrkivät pitämään muut pelurit loitolla ja asiakkaansa toimittajaloukussa.

Firstbeatin Kettunen kuitenkin toivoo, että Suomesta tehtäisiin 5,5 miljoonan ihmisen ”rottalaboratorio”.

– Voisimme tuottaa itsemittaamisen avulla hyvinvointia ennaltaehkäisevästi. Suomi olisi hyvä pilottialue ja esimerkki siitä, kuinka tehdään asioita fiksusti ja säästetään terveydenhuollon rahoja. Siitä aukeasi vientipolkujakin yrityksille, Kettunen sanoo.

Firstbeatin syketietoa analysoivat laitteet tehtiin alunperin urheilijoille harjoitusten avuksi. Nyt niitä käytetään yhä enemmän työterveyshuollossa.

Esimerkiksi tämän lehden kustantajan Talentumin työhyvinvoinnin Tarmo-ohjelma alkaa Firstbeatin analyysilla.

– Työnantajat näkevät suoraan, kuinka paljon hyvinvoivat työntekijät säästävät yhtiölle rahaa.

Julkisessa terveydenhuollossa laskenta on vaikeampaa.

Pakko tehdä ekosysteemi Suomessa ja muissa länsimaissa ollaan nyt risteyksessä, jossa kohtaavat terveydenhuollon rahoituksen ongelmat, ikääntyvän väestön terveysongelmat ja terveysteknologian kypsyminen varteenotettavaksi toimialaksi ja osaksi terveydenhuoltoa.

Menestyksen mahdollisuudet ovat suuret. Ä

VAUHDILLA ETEENPÄIN. Suomalaisen terveysteknologian ja terveydenhuollon yhdistäminen on lähivuosien tärkein terveyspoliittinen ja teknologiapoliittinen hanke. Siitä hyötyisivät niin kansalaiset, kansantalous kuin yrityksetkin.

Muoti,

22.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

joka voi pelastaa Suomen

19

20 TEKNIIKKA&TALOUS / 22.5.2015

Terveysteknologia Siksi olisi erittäin tärkeää, että Suomeen syntyisi yksityisiä ja julkisia toimijoita yhdistävä terveysteknologinen ekosysteemi. Jos niin ei käy, hävitään paljon.

Ensinnäkin terveydenhuoltoon käytettävä rahamäärä jatkaa väistämätöntä kasvuaan, mikä yhtä väistämättömien kustannusleikkausten myötä tarkoittaa hoidon tason alenemista.

Toiseksi jää hyödyntämättä tilaisuus luoda potilaan ja lääkärin välille aktiivinen suhde, joka muodostuu potilaan vastuusta, terveydenhuollon joustavuudesta ja kummankin yhteisestä tahdosta potilaan parhaaksi.

Kolmanneksi monet yritykset jäävät pelkiksi elämäntavan tavarakauppiaiksi, vaikka niillä olisi mahdollisuus päästä mukaan terveydenhuollon – moninkertaisille ja hyvin vakaille – markkinoille.

Elämäntapa on muodin armoilla, terveys ei ole.

Jos itsemittaamista hyödyntävä ekosysteemi syntyy, Suomella on hyvät mahdollisuudet tulla terveysteknologiassa itseään huomattavasti suuremmaksi maaksi.

– Polarin ja Suunnon myötä Suomessa on pitkät perinteet. Täällä on vahva tutkimuspohja ja maailmanluokan tuotteita. Lisäksi tutkimusmyönteisyys ja luottamus viranomaisiin ovat etu, sanoo Mikael Rinnetmäki automaattisen diabetespäiväkirjan kehittäneestä Sensotrendistä.

Firstbeatin Kettusen mukaan Suomi on jo terveysteknologian menestyjä, ja itsemittaamisesta tulee väistämättä osa terveydenhuoltoa.

– On vielä epäselvää, miten se tapahtuu. Joka tapauksessa se tulee osaksi hoitoketjua jo ihan taloudellisin perustein. Esimerkiksi osaksi jonkin diagnoosin jälkeistä elämäntapamuutosta, Kettunen kuvailee.

Rinnetmäellä on suoraviivainen lähestyminen asiaan.

– Ekosysteemi syntyy, jos räjäytetään tätä vanhaa vähän hajalle.

Pelialan ekosysteemi syntyi veturiyritysten eli Rovion ja Supercellin tuella. Terveysteknologiassa on paljon startupeja, mutta veturit puuttuvat.

– Startupit tekevät yksin omia asioitaan. Mutta ei viiden hengen yritys mitään brändiä rakenna, vaan tarvittaisiin jokin sateenvarjo, jonka alla toimia ja joka takaisi laadun. Itse elättelin toivetta, että Nokian hiipuvaa brändiä olisi käytetty tähän.

Se olisi ollut iso juttu, Rinnetmäki sanoo.

Hidasta heräämistä Suomessa on ollut jo vuosia kaikki mahdollisuudet alkaa digitaalisen terveydenhuollon mallimaaksi ja koelaboratorioksi. Liian moni hanke on ollut sähköisen reseptin kaltainen epäonnistuminen.

Hämeenlinnassa on maaliskuussa otettu käyttöön uudenlainen palvelu minunterveyteni.fi, josta saattaa vihdoinkin tulla jotain aivan muuta. Sitran Tuula Tiihonen ainakin uskoo siihen.

– Se on mullistava, koska se yhdistää henkilökohtaisen Taltioni-terveystilin ja Hämeenlinnan potilastietojärjestelmän Effican tietoja. Aiemmin ei uskottu, että sellainen olisi mahdollista, koska potilasjärjestelmät ovat olleet suljettuja.

Palvelu on avoin kaikille Hämeenlinnan terveyskeskuksen asiakkaille, ja sen tarkoitus on vähen-

tää terveysasemalle soittamista tai ajanvarauksessa käymistä.

Sen avulla voi muun muassa tehdä sähköisen terveystarkastuksen tai oirearvioinnin virtsatietulehduksesta ja kurkkukivusta. Saamiensa tietojen pohjalta palvelu antaa itsehoito- ja toimenpidesuosituksia. Jos tarvetta on, terveyskeskuksesta otetaan yhteyttä jatkotoimenpiteitä varten muutamassa tunnissa tai viimeistään seuraavana aamuna.

Palvelu käyttää lääkäriseura Duodecimin kehittämää päätöksenteontukea, joka on myös lääkäreiden työkalu.

Minunterveyteni.fi on osa kuntien Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut -projektia. Siinä mukana ovat Hämeenlinnan lisäksi muun muassa Espoo, Tampere, Turku, Oulu ja Joensuu.

– Myös Helsinki pohtii kovasti mukaan lähtöä, kun siellä on päätetty, että halutaan samanlainen systeemi, Tiihonen kertoo.

Myös sosiaali- ja terveysministeriö on herännyt. STM alkaa kehittää kansallista terveystiliä, joka mahdollistaisi uudenlaisten palvelujen kehittämisen ja itsemitattujen tietojen hyödyntämisen.

Avoimia rajapintoja sisältävän tilin pitäisi olla valmis vuonna 2017.

Valitettava kaiku historiasta on, että Sitran kehittämä kansalaisen terveystili Taltioni on jo olemassa ja käytössä. Siihen on myös jo liitetty toistakymmentä erilaista palvelua. Siitä voisi tulla älykkään terveydenhuollon ekosysteemin tärkein alusta.

”Ekosysteemi syntyy, jos räjäytetään tätä vanhaa vähän hajalle.”

Monenlaista osaamista Suomalaisia itsemittaajayhtiöitä Yhtiö

Perustettu Mitä tekee

Suunto

1936

Itsemittaamisen pioneeri, urheilukelloja

Polar

1977

Itsemittaamisen pioneeri, urheilukelloja

Clothing+

2001

Sykemittausta tekstiilisykevöissä

Firstbeat

2002

Sydämen sykevälin mittausta

Myontec

2008

Lihastoimintoja mittaavat vaatteet

Mooze (HeiaHeia)

2008

Yhteisöllinen harjoituspäiväkirja

Sports Tracking

2009

Yhteisöllinen harjoituspäiväkirja*

Fam Sports

2010

Lihasten rasitustilan mittaamista

PulseOn

2012

Sykemittausta ranteesta

Omegawave

2012

Sydän- ja aivokäyrien mittausta

Sensotrend

2013

Automaattinen diabetespäiväkirja

*OSAKSI AMER SPORTSIA 2015

– Tässä voi taas käydä niin, että kun STM:n tili on valmis, otetaan takapakkia, Rinnetmäki pelkää.

Tuula Tiihonen on luottavaisempi. STM on luvannut, että Taltioni otetaan huomioon uuden tilin kehitystyössä.

Kuinkas sitten kävikään?

Tahkon maastopyöräkisoissa Jaakon keskittyminen herpaantui ja hän veti alamäessä etupyörän kautta ympäri. Oikea reisiluu katkesi.

Kipsin poiston jälkeen Jaakko katseli kuihtunutta jalkaansa ja ihmetteli fysioterapeutilla, että kuinka siitä enää jalka saadaan.

– Sinähän käytät niitä Myontecin shortseja?

– Käytän. Entäs sitten?

– Minä teen sinulle kuntoutusohjelman. Vertaat ennen kaatumista tallentamiasi arvoja kuntoutuksen myötä muuttuviin arvoihin. Sitten näemme, toimiiko kuntoutus, miten sitä pitää säätää, ja milloin sen voi lopettaa.

Jaakkoa nauratti. Itsemittaamisesta oli sittenkin hyötyä. &

En myy sinulle mediatilaa myyn sinulle menestystä.

Autan sinua löytämään liiketoimintasi kannalta tärkeimmät päättäjät ja kontaktit.

Terävästi kohdistaen, ilman hukkakontakteja. Sinun tarvitsee vain kertoa mitä ja keitä haluat tavoittaa, minä hoidan loput.

Petri Tamminen myyntiryhmäpäällikkö

Autamme ammattilaisia menestymään.

mediamyynti.talentum.fi

22.5.2015 PAINOS 97 500

WWW.URATIE.FI

ARTTU LAITALA

Ilmoitustrafiikki ja varaukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen puh. 020 442 4356

Motocrossin leimaama johtaja

Erkki Heikkinen on kehittänyt johtajantaitojaan motocrossin MM-kisojen kilpailunjohtajana.

Olit Kiinteistömaailman vt. toimitusjohtajana jo vuonna 2012. Mitä sitten tapahtui?

Kun Tommi Rytkönen lähti, olin vt. toimitusjohtaja ja hakuprosessissa toimitusjohtajaksi, mutta minua ei valittu. Nyt minua pyydettiin toimitusjohtajaksi. Ei sitä tarvinnut kauaa miettiä.

Harrastat moottoripyöräurheilua.

Mitä se tarkoittaa?

Olen vienyt kilpailunjohtajana läpi kahdeksan moto- ja snowcrossin MM-kilpailua Suomessa. Se on sellainen vuoden projekti, joka sitten huipentuu kahteen ja puoleen kilpailupäivään.

Onko kilpailunjohtajan tehtävästä hyötyä työn kannalta?

Se on äärimmäisen haastava ympäristö. Pitää johtaa ihmisiä, jotka tekevät vapaaehtoistyötä ilman palkkaa ja suurella intohimolla. Välillä se tarkoittaa, että he suhtautuvat asioihin hyvin mustavalkoisesti. Tunne onnistuneen kilpailun jälkeen on kuitenkin upea.

Ajatko itse moottoripyörää?

Ajoin enduroa, mutta lopetin, kun poikani alkoi kilpailla motocrossissa. Yhteen perheeseen ei mahdu kahta harrastajaa, sillä yksi tunti ajoa tarkoittaa käytännössä kolme tuntia huoltoa. Ja kun poika ajaa, isä huoltaa.

Täytyy sanoa, että moottoriurheilu leimaa minua. Olen käyttänyt siihen todella paljon aikaani.

Olit aiemmin Skanskalla. Oliko asuntokauppa siellä erilaista?

Ei paljon. Rakennusliikkeessä myydään enemmän paperilla eli haaveita, välittäjällä ei ole valmiin asunnon kanssa niin vahvaa mielikuvan synnyttämisen tarvetta.

Asuntokauppa on muuttunut. Aiemmin, kun välittäjä sai toimeksiannon, joku tuli ja osti asunnon. Nyt se pitää todella myydä.

KALASSA 1976 . Erkki Heikkinen keula ssa, maitopääläriä no stamassa serkku Ilk ka Kaarre Kuivanie men edustalla Peräme rellä.

Erkki Heikkinen

Miten asetetaan sopiva hintapyyntö?

Se on aika vaikeaa. Myyjä muodostaa käsityksensä asunnon arvosta alueen hintapyyntöjen perusteella, mikä saattaa olla kaukana toteutuneista hinnoista. Meidän toiveemme olisikin päästä avoimempaan toteutuneiden kauppahintojen julkistamiseen.

Oletko tehnyt hyviä asuntokauppoja?

toimitusjohtaja Kiinteistömaailma

En tiedä, en ole realisoinut asuntojani. Minulla on viisi sijoitusasuntoa Helsingissä, yksiöitä kaikki. Ne ovat minun ja vaimoni lisäeläke.

■ Rakennusinsinööri

Miten itse asut?

■ 51-vuotias

Asun itse rakennetussa omakotitalossa Vantaalla. Olen tehnyt muottitöitä, raudoitusta ja valutöitä. Sisäänkäynnin betonitasonkin päätin valaa itse, kun se näytti niin helpolta, mutta tuli tehtyä omat ”Äänisen aallot”.

■ Perhe: vaimo, kaksi kotoa jo pois muuttanutta lasta, kolme kissaa ja koira ■ Harrastukset: lenkkeily, moottoripyöräurheilu

EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

Työpaikat Andritz / Borealis Polymers / Evecon Trainers / PD Personnel Development / Rakennusvirasto / Renewa / Rolls-Royce

2

22.5.2015

Working together...

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on 450 hengen asiantuntijavirasto. Suunnittelemme ja järjestämme katujen ja viheralueiden rakentamisen ja ylläpidon. Vastaamme pysäköinninvalvonnasta sekä yleisten alueiden käytöstä. Erityisosaamistamme ovat kaupungin toimitilojen suunnittelu ja rakennuttaminen. Tutustu toimialaamme www.hkr.hel.fi.

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Kiinnostaako sinua työ rakentamisen näköalapaikalla? Etsimme joukkoomme asiantuntijaa, jonka tehtävänä on katujen ja kunnallistekniikan suunnitteluttaminen; asuntotuotantoon ja liikennejärjestelyihin liittyvien hankkeiden konsulttitöiden ohjaus, rakentamisen asiantuntijaohjaus sekä viranomais- ja sidosryhmäyhteistyö.

Sinulla on alalle soveltuvaa korkeakoulu- tai opistotasoinen insinöörin tutkinto ja infra-alan suunnittelun osaamista. Olet yhteistyökykyinen ja oma-aloitteinen, hyvän suullisen ja kirjallisen ilmaisutaidon omaava osaaja.

Tarjoamme sinulle vakituisen työsuhteen ja mielenkiintoiset tehtävät sekä mahdollisuuden kehittää ammattitaitoasi nykyaikaisen organisaation taustatuella.

Borealis on johtava innovatiivisten ratkaisujen toimittaja polyolefiineissa, peruskemikaaleissa ja lannoitteissa. Borealiksen pääkonttori sijaitsee Wienissä, Itävallassa. Sillä on tuotantolaitoksia, innovaatiokeskuksia ja asiakaspalvelukeskuksia useissa Euroopan maissa ja Amerikassa. Henkilöstöä on noin 6.400 ja toimintaa yli 120 maassa.

Borealis Polymers Oy:n toiminnot sijaitsevat Porvoon Kilpilahdessa, jossa työskentelee noin

Lisätietoja tehtävästä antavat vs. toimistopäällikkö Jarmo Ahonen, puh. 050 559 1853 ja projektinjohtaja Juha Väätäinen, puh. 050 376 1158.

900 henkilöä. Toiminnot muodostuvat viidestä tuotantolaitoksesta, innovaatiokeskuksesta

Jätä hakemuksesi 5.6.2015 klo 12 mennessä www.helsinkirekry.fi. Työavaimen numero on 29-26-15.

instrumenttikunnossapidosta ja sen vahvuus on noin 100 henkilöä.

Helsingin kaupunki edistää henkilöstön yhdenvertaisuutta ja laaja-alaista tasa-arvoa.

Haemme petrokemian kunnossapitoon vakituiseen työsuhteeseen

ja asiakaspalvelukeskuksesta. Oma kunnossapito koostuu mekaanisesta-, sähkö- ja

Kunnossapitotiimin vetäjää Kunnossapitotiimin vetäjän tehtäviin kuuluvat Petrokemian tuotantolaitosten laitteiden ylläpito- ja kehitystehtävät. Henkilö toimii mekaanisen kunnossapitoryhmän esimiehenä.

Kahta työnsuunnittelijaa Asiakkaamme on palkittu kasvuyritys, joka on parhaillaan jalkauttamassa digitaalisen innovaation vakiintuneiden käytäntöjen autoilutoimialalle. Kansainvälistyminen on huomioitu yrityksen kasvussa ja kasvupotentiaali on nyt suunnattu sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Pitkään jatkunut kehitystyö on tuottanut tulosta, jonka myötä etsimme kasvutavoitteiden toteuttajaksi

Kunnossapidon työnsuunnittelijoiden tehtäviin kuuluu prosessilaitteiden ennakoivan, parantavan ja korjaavan kunnossapidon työnsuunnittelu.

Koneasentajaa Koneasentajan tehtäviin kuuluvat prosessilaitteistojen huolto- ja korjaustehtävät.

Lisätietoja www.borealisgroup.com/jobs

Toimitusjohtajaa Tavoitteesi on muuntaa innovatiivinen IT start-up-yritys ammattijohdetuksi yritykseksi. Odotamme sinulta näkemystä yrityksen jalkautusvaiheessa olevaan strategiaan, digitaaliseen tuotteistamiseen sekä hallitun, mutta tavoitteellisen kasvun luomiseen. Tehtävänäsi on myyntiprosessien luominen ja vakiinnuttaminen, motivoituneen yrityskulttuurin luominen sekä olemassa olevien asiakasprojektien ja sopimusneuvottelujen viimeistelty loppuun saattaminen.

Tavoitteenasi on luonnollisesti myös myynnin kasvattaminen ja uusien toimialueiden avaaminen, sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Odotamme uuden toimitusjohtajamme omaavan kasvutavoitteemme kohtaavaa johtamiskokemusta, näyttöä menestyksellisestä liiketoiminnan kasvattamisesta sekä menestyksellisestä henkilöjohtamisesta. Toimitusjohtajaprofiiliamme kuvaavat kansainvälistyminen, myynnillisyys ja julkisuuskuvan hallinta.

Edellytämme kaupallista tai teknistä ylempää korkeakoulututkintoa, matkustusvalmiutta sekä englannin kielen taitoa. Autoilualan IT-järjestelmien tuntemuksesta on etua.

Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä Personnel Groupin konsulttijohtaja Taija Stoatiin p. 050 5912844 ja taija.stoat@personnel.fi. Pyydämme lähettämään CV:si ja palkkatoiveella varustetun hakemuksesi Personnelin sivuston kautta www.personnel.fi 31.5.2015 mennessä.

Uudelle uralle Lexia Asianajotoimisto Oy ■ Arto Kaikko-

nen on nimitetty johtamaan rakentamis-, asumis-, kiinteistö- ja ympäristöpraktiikkaa.

Mika Oinonen on nimitetty johtamaan yhtiön EU-, kilpailu- ja julkiset hankinnat -praktiikkaa.

Mikko Piirtola on nimitetty neuvonantajaksi erikoistumisalueenaan pankki- ja rahoitusasiat sekä yritysjohdon neuvonanto.

Sami Rintala on nimitetty ICT & Ulkoistaminen – praktiikan johtajaksi. Iiris Adenius on nimitetty erikoistumaan IPR-juridiikkaan ja teknologia-

alaan liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin sekä startup-liitännäisten juridisiin toimeksiantoihin.

Anna Bernitz on nimitetty erikoistumaan verotukseen ja finanssialan oikeudellisiin palveluihin.

Aleksi Lundén on nimitetty erikoistumaan yhtiö- ja sopimusoikeuteen sekä verojuridiikkaan.

Vesa Puisto on nimitetty erikoistumaan kiinteistöjuridiikkaan sekä asunto-osakeyhtiöihin, vuokraukseen ja isännöintiin liittyviin kysymyksiin.

Anna Schuhel on nimitetty erikoistumaan riitojenratkaisuun, yhtiö- ja

sopimusoikeuteen sekä Venäjä-liitännäisiin juridisiin toimeksiantoihin.

Tomi Simula on nimitetty erikoistumaan IPRjuridiikkaan ja teknologia-alaan liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin sekä toimimaan yhtiön edustajana Oulun alueella.

Sunborn Saga Oy ■ Joni Hakkarainen on

nimitetty myynti- ja markkinointijohtajaksi 14.4.2015 alkaen.

Are Oy ■ Jouni Riikola on nimitet-

ty aluepäälliköksi Ouluun 1.2.2015 alkaen. Kimmo Rahnasto on nimitetty aluepäälliköksi Vaasaan 2.2.2015 alkaen. Samuli Koivisto on nimitetty sovellusasiantuntijaksi Vantaalle 16.2.2015 alkaen.

3

22.5.2015

ANDRITZ Oy on yksi maailman johtavista sellu- ja paperiteollisuuden järjestelmien, laitteiden ja palvelujen toimittajista. Sen tuotealueita ovat puunkäsittely, kuituprosessit, kemikaalien talteenotto ja massankäsittely. Lisäksi ANDRITZ tarjoaa erilaisia biomassakattiloita ja kaasutuslaitoksia energian tuotantoon. Osaamiskeskukset ovat Kotkassa, Savonlinnassa, Varkaudessa, Lahdessa ja Tampereella. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Henkilöstön määrä noin 1000. Yhtiö on osa itävaltalaista teknologiakonsernia ANDRITZ AG:ta.

PROSESSI-INSINÖÖRI Kraft and Paper Mill Services hakee Savonlinnaan prosessi-insinööriä. Tehtävänäsi on osallistua valkolipeälaitoksen prosessien kehitys- ja modernisointiprojektien myyntiin ja toteutukseen maailmanlaajuisesti. Päätehtäviäsi ovat prosessiselvitykset, laitemitoitukset ja myynnin tuki.

ANDRITZ Oy tarjoaa Sinulle itsenäisen ja vastuullisen työn kokemustasi vastaavassa roolissa, osana toimivaa tiimiä ja maailmanlaajuisen tuoteryhmän jäsenenä.

Olet oikea henkilö meille, jos

Lisätietoja tehtävästä antaa tuotepäällikkö Pertti Kaikkonen, puh. 040 860 6444 tai tuoteryhmäjohtaja Tuomo Lintunen, puh. 040 860 6096.

Täytä hakemuksesi 5.6.2015 mennessä osoitteessa: www.andritz.com/careers.

Sinulla on tehtävään soveltuva diplomi-insinöörin tai insinöörin koulutus (sellu-, prosessi-, energia-, konetekniikka) tunnet valkolipeälaitoksen laitteet ja prosessit ja Sinulla on osaamista ja kokemusta projektinhoidosta hallitset englannin kielen suullisesti ja kirjallisesti; muu kielitaito on eduksi olet palveluhenkinen, yhteistyökykyinen, oma-aloitteinen ja valmis matkustamaan. www.andritz.com

We accept the challenge!

Uudelle uralle Suomen Standardisoimisliitto SFS ry ■ VTM Tiina Tikander on

nimitetty viestintäpäälliköksi 27.4. alkaen.

Hän on toiminut aiemmin viestinnän asiantuntijana Pohjolan Voima Oy:ssä.

Kiinteistömaailma Oy ■ RI Erkki Heikkinen on

nimitetty toimitusjohtajaksi. Hän siirtyy tehtävään yhtiön varatoimitusjohtajan paikalta.

Consti Talotekniikka Oy ■ Tero Nurme on nimitetty

työpäälliköksi. Ville Komu-

lainen ja Kerkko Niemi on nimitetty työnjohtajiksi.

Aalto-yliopistokiinteistöt Oy ■ TkT Antti Tuomela on ni-

mitetty toimitusjohtajaksi 28.4.2015 alkaen. Tuomela vastaa Aalto-yliopiston kampuspalveluiden ja yhtiön tila- ja palvelutarjonnan

integroinnista asiakaslähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi.

Santa Monica Networks Oy ■ Teemu Tiainen on ni-

mitetty Palvelutuotannon johtajaksi ja johtoryhmänsä jäseneksi. Hän on aikaisemmin johtanut yhtiössä

Expert ja Support -tiimejä.

Antti Mikkola, Jouko Seitakari ja Vesa Vuorisalo on nimitetty asiantuntijoiksi.

Fiskars ■ KTM Maija Taimi on nimitetty viestintä- ja vastuullisuusjohtajaksi 11.5.2015 alkaen. Taimi siirtyy yhtiöön Nokiasta, jossa

hän toimi konserniviestinnän johtajana. Hän on aikaisemmin työskennellyt useissa eri viestinnän tehtävissä Nokiassa sekä sisäisen viestinnän johtajana Cargotecissä.

4

22.5.2015

Toimeksiantajamme on yritys, joka tulee olemaan merkittävä suomalainen toimija laajojen teollisten hankkeiden sekä infrastruktuurin rakentamisen pohjoismaisessa markkinassa. Yritys tähtää uudistuvan toimintatavan kautta erinomaiseen kilpailukykyyn, merkittävään kasvuun suurien investointiprojektien kokonaistoimittajana sekä kilpailuetuun asiakkaiden palvelussa. Kasvun tavoitteet ovat haastavat ja kulttuuriin kuuluu että todeksi tekeminen tapahtuu ripeästi, innostuksen voiman siivittämänä.

Haemme kasvun tekijäksi

Toimitusjohtajaa Kasvun veturina ja kärkiammattilaisten tiimin johtajana olet tekemisestä oppinut, itseäsi motivoiva ja tinkimätön esimerkki työkavereillesi. Sinun kyvykkyytesi istuu yrittäjämäiseen ja tuloshakuiseen ympäristöön kuin valettu koska tunnet vallan, vastuun ja ihmissuhteiden merkitykset johtaessasi yritystä. Vankka teknologinen tai kaupallinen taustasi on opettanut sinulle suuren mittaluokan projektitoiminnan johtamisen ja liiketoiminnan parhaat mallit, minkä näyttösi myös vahvistavat.

Tahtojalle tarjotaan selkeästi tuloksenteon ja näköalan paikka. Tulet toimeen matkustamisen ja nykyaikaisen teknologian kanssa sekä luot suhteita ja teet kauppaa usealla eri kielellä, tärkeimpinä bisnestasoisen englannin ja ruotsin kielten hallinta. Lisäkielien hallinta on eduksi.

Jos olet varma, että juuri tämä on sinun tilaisuutesi ja tehtäväsi, aloita matkasi soittamalla meille. Luottamukselliset yhteydenotot: Evecon Trainers Oy, Matti Nevalainen p. 050 – 545 7745, varmimmin tavoitettavissa ma 25.5. klo 9:30 – 16:30 ja ti 26.5. klo 7:30 – 14:30.

Toimita hakemuksesi viimeistään 3.6.2015 osoitteeseen matti.nevalainen@evecon.com

LOCAL FUELS, LOCAL SOLUTIONS, LOCAL ENERGY Renewa Oy on kasvava ja kansainvälistyvä suomalainen toimija, joka tarjoaa uusiutuviin polttoaineisiin ja resurssitehokkuuteen perustuvia ratkaisuja lämmön, höyryn ja sähkön tuotantoon. Tarjoamme asiakkaillemme myös kattilalaitosten uusinta- ja korjauspalveluja.

Liiketoimintamme rakentuu pitkäaikaisten asiakkuuksien ja kumppanuuksien varaan. Sertifioidun toimintajärjestelmämme mukaisesti huomioimme toiminnassamme asiakastyytyväisyyden, ympäristön, laadun, työturvallisuuden ja työssä viihtymisen. Toimipisteemme ovat Vantaa, Tampere, Lapua ja Oulu sekä Pariisi Ranskassa. Organisaatiossamme työskentelee yhteensä noin 100 uusiutuvan energian ammattilaista. Liikevaihtomme vuonna 2014 oli noin 30 MEUR.

Toimintamme edelleen laajentuessa haemme joukkoomme uusia osaajia PROJEKTIPÄÄLLIKÖITÄ KÄYTTÖÖNOTTOPÄÄLLIKKÖÄ TUOTEKEHITYSINSINÖÖRIÄ PROSESSI-INSINÖÖRIÄ Tutustu tehtäviin osoitteessa www.renewa.fi Tartu tilaisuuteen ja lähetä hakemuksesi sähköpostitse viimeistään 7.6.2015 osoitteeseen nina.varjas@renewa.fi

Uudelle uralle Onninen Oy

■ Jaakko Pasanen on ni-

mitetty valaisintarjouslaskijaksi Valaistus-tuotekategoriaan 2.2.2015 alkaen toimipaikkanaan Vantaan Kolohonka. Krister Nilsson on nimitetty LVI-tuotteiden tekniseksi myyjäksi Vantaan Tikkurilan toimipaikkaan 7.1.2015 alkaen.

Sebastian Wiksten on nimitetty sähkötuotteiden tekniseksi myyjäksi Porvoon toimipaikkaan 7.1.2015 alkaen. Teuvo Viljamaa on nimitetty tuotepäälliköksi Työkalut ja kiinnitystarvikkeet -tuotekategoriaan 7.1.2015 alkaen toimipaikkanaan Vantaan Kolohonka. Kimmo Oksanen on nimitetty LVI-tuotteiden

tekniseksi myyjäksi Kuopion toimipaikkaan 5.1.2015 alkaen. Mikko Siltakoski on nimitetty LVISK-tuotteiden Express-myyjäksi Ylivieskan myymälään 2.1.2015 alkaen. Satu Peltonen on nimitetty kylmätuotteiden tekniseksi myyjäksi Turun toimipaikkaan 29.12.2014 alkaen. Jussi Heikkonen on nimitetty tekniseksi myyjäksi Turun Telakan palveluvarastolle 2.2.2015 alkaen. Sampsa Tuomi on nimitetty telakkatuotteiden tuotepäälliköksi 2.1.2015 alkaen toimipaikkanaan Turun Telakan palveluvarasto. Jari Hakola on nimitetty tekniseksi asiantuntijaksi teollisuuden projektipalvelukeskukseen 2.1.2015 alka-

en toimipaikkanaan Vaasa.

Jouni Viinikkala on nimitetty Infra-yksikön PohjoisSuomen aluemyyntijohtajaksi 1.3.2015 alkaen toimipaikkanaan Oulu. Johanna Niemelä on nimitetty Infra-yksikköön asiakkuuspäälliköksi 2.1.2015 alkaen toimipaikkanaan Ylivieska.

Arto Palva-aho on nimitetty LV-tuotteiden tekniseksi myyjäksi Tampereen Kalkun toimipaikkaan 2.1.2015 alkaen. Pasi Moilanen on nimitetty Express-myyjäksi Oulun Paulaharjun myymälään 19.1.2015 alkaen. Pasi Hyttinen on nimitetty Kuopion Express-myymäläpäälliköksi 19.1.2015 alkaen. Katja Kurko on nimitetty Kotkan

Express-myymäläpäälliköksi 7.1.2015 alkaen. Päivi Halla-aho on nimitetty sähkötuotteiden Express-valikoimapäälliköksi 7.1.2015 alkaen toimipaikkanaan Vantaan Kolohonka. Jaakko Heinonen on nimitetty LVItuotteiden Express-myyjäksi Tampereen Nekalan myymälään 5.1.2015 alkaen. Esko Koski-Lammi on nimitetty varastotyöntekijäksi Espoon Olarinluoman myymälään 2.1.2015 alkaen. Jaakko Turunen on nimitetty Tampereen Kalkun Mega Expressin myymäläpäälliköksi 2.1.2015 alkaen.

Sami Räisänen on nimitetty Lappeenrannan ja Imatran Expressien myymäläpäälliköksi 2.1.2015 alkaen

toimipaikkanaan Imatra.

Marko Seppälä on nimitetty aluemyyntipäälliköksi 2.1.2015 alkaen toimipaikkanaan Hämeenlinna. Matti Romppanen on nimitetty tuotetietoasiantuntijaksi 2.2.2015 alkaen toimipaikkanaan Vantaan Kolohonka. Anton Arekhau on nimitetty tuotetietoasiantuntijaksi 2.2.2015 alkaen toimipaikkanaan Vantaan Kolohonka. Ari Elonen on nimitetty prosessin kehityspäälliköksi 2.1.2015 alkaen toimipaikkanaan Vantaan Kolohonka. Ilkka Sillankorva on nimitetty tietoliikenneasiantuntijaksi 2.2.2015 alkaen toimipaikkanaan Vantaan Kolohonka.

Sami Kurppa on nimitetty LVI-tuotteiden tekniseksi myyjäksi Poriin 20.4.2015 alkaen. Antti Eerola on nimitetty LVI-tuotteiden tekniseksi myyjäksi Helsingin Konalan toimipaikkaan 9.3.2015 alkaen. Vesa Huuhtanen on nimitetty putkistotuotteiden tekniseksi myyjäksi Imatralle 8.4.2015 alkaen. Jonna Kaapro on nimitetty myyntiassistentiksi erikoisteräksiin 24.2.2015 alkaen toimipaikkanaan Vantaan Kolohonka. Natalia Hokkanen on nimitetty ostajaksi erikoisteräksiin 9.2.2015 alkaen toimipaikkanaan Vantaan Kolohonka. Maaret Pulkkinen on nimitetty tilauskäsittelijäksi Infra-yksikön EteläSuomen myyntialueelle 1.4.2015 alkaen toimipaikkanaan Helsingin Konala.

Mika Peltonen on nimitetty asiakasvastuupäälliköksi Jälleenmyynnin suurasiakastiimiin 1.4.2015 alkaen toimipaikkanaan Vantaan Kolohonka. Johan Norrgård on nimitetty LVI-tuotteiden Express-myyjäksi Pietarsaaren myymälään 2.3.2015 alkaen. Ilkka Airola on nimitetty sähkötuotteiden Express-myyjäksi Tampereen Kalkun myymälään 23.2.2015 alkaen.

Joni Hokkanen on nimitetty LVI-tuotteiden Expressmyyjäksi Helsingin Konalan myymälään 6.2.2015 alkaen. Tiina Lampinen on nimitetty LVI-tuotteiden Express-myyjäksi Keravan myymälään 2.2.2015 alkaen. Juha Timonen on nimitetty Express-myyjäksi Espoon Olarinluoman myymälään 2.1.2015 alkaen. Jani Kakko on nimitetty yhtiön Suomen ostojohtajaksi vastuualueenaan LVtuotteet 23.3.2015 alkaen.

Hänen toimipaikkansa on Vantaan Kolohonka. Kai Vilppula on nimitetty Työkalut ja kiinnitystarvikkeet -kategorian tuoteryhmäpäälliköksi 1.4.2015 alkaen toimipaikkanaan Lahti.

Lasse Seppänen on nimitetty tuotepäälliköksi Ilmastointi-kategoriaan 1.4.2015 alkaen toimipaikkanaan Vantaan Kolohonka. Roni Hanninen on nimitetty ajojärjestelijäksi Hyvinkään jakelukeskukseen 23.3.2015 alkaen. Jukka Myllynen

on nimitetty logistiikkaesimieheksi Hyvinkään jakelukeskukseen 1.3.2015 alkaen. Joonas Lehtikangas on nimitetty logistiikkaesimieheksi Hyvinkään jakelukeskukseen 1.3.2015 alkaen.

Cerion Solutions Oy ■ Laura Laiho on nimitetty

Tiedolla johtamisen palveluissa service design manageriksi 9.3.2015 alkaen.

Aiemmin Laiho toimi tuotepäällikkönä Kuntien Tiera Oy:ssä. Marcus Eklund on nimitetty Tiedolla johtamisen palveluissa technical architectin tehtävään 9.3.2015 alkaen.

NCC Rakennus Oy ■ Mikko Have-

la on nimitetty group controlleriksi 1.4. alkaen.

Jari Harapainen on nimitetty myyntijohtajaksi pääkaupunkiseudun talonrakentamiseen 17.4. alkaen. Oili Kotiranta on nimitetty talouspäälliköksi NBS Hub –talouspalvelukeskukseen 20.4. alkaen.

Mirella Valkkinen on nimitetty controlleriksi 1.5. alkaen.

RD Velho ■ Juha Lyijynen on nimi-

tetty Sulautetut ratkaisut -liiketoiminnan johtajaksi Oulun toimipisteeseen 13.4.2015 alkaen. Aleksi Kerkkänen on nimitetty projektiinsinööriksi Hyvinkään toimipisteeseen 5.5.2015 alkaen.

Helen Oy ■ Yo-merkon. Minna Kovanen on nimitetty hankintapalveluihin hankinta-asiantuntijaksi 12.1.2015 alkaen.

DI Anssi Kortelainen on nimitetty HelenSalkunhallinnassa asiantuntijaksi 5.1.2015 alkaen.

Sievitalo Oy ■ KTM Johanna Jansson on nimitetty alue- ja asunto-osakeyhtiörakentamisen Pohjois-Suomen projektipäälliköksi. Aiemmin Jansson on toiminut senior assistant auditorina Deloitte & Touche Oy:ssä.

Bosch Rexroth Oy ■ Mikko Saarenoja on nimitetty hydrauliikkasuunnittelijaksi Vantaan toimipaikkaan. DI Jari Hakulinen on nimitetty liikkuvan kaluston sähkökäyttöjen tekniseen tukeen Tampereelle.

22.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

3-VAIHEMUUNTAJAT

Tuotteet ja palvelut

AITATEKNIIKKA

interISOLATE 3-VAIHEISET TEHOMUUNTAJAT Kolmivaiheiset muuntajat pieniin ja suuriin sovelluksiin suoraan asiantuntijalta, myĂśs vaativiin Marine-sovelluksiin ja ankariin olosuhteisiin.

Varaa nyt ilmoituspaikkasi hakemistosta

21

www.intertrafo.fi

CAD- / PLM-JĂ„RJESTELMĂ„T

!"## $

Suoramarkkinointi Mega Oy 0204 424 600

! "

DIGITAALISTA TIEDONKERĂ„YSTĂ„

MAALAUSLAITTEET

ROBOTIIKKA

SPRAYTEC MAALAUSLAITTEET MAALAUSLINJAT

Varaa paikkasi 0204 424 600

PUH. 0207 851 900

$NDDQ +DUMDYDOPLVWH 2\

TYHJIĂ–PUMPUT JA KOMPRESSORIT

TYĂ–KALUT

Palvelua, asiantuntemusta kääntÜterästä karaan.

Seco Tools Oy

4EOLLISUUDEN %RIKOISHARJAT

6XXQQLWWHOX 7RWHXWXV 7XRWHNHKLW\V 5XOOD /LVWD 7HOD MD 1XRKRXVKDUMDW

Teollisuusrobottien määräaikaishuollot, korjaukset, ohjelmoinnit, koulutukset, sekä varaosat kaikille ABB:n roboteille.

Lehmuspolku 3, 05200 Rajamäki, Puh. 050 558 6639, www.arobot.fi

WWW.SPRAYTEC.FI

TEKNISET HARJAT

A-Robot Service Oy

Puh. (09) 2511 7200

²HFUR=L=EP= PUDFEĂŒLQILLQF= F= GKILNAO OKNAEP= OAGÂź G==OQEHHA APPÂź JAOPAEHHA MyĂśs: x ATEX-versiot x Harjattomat moottorit x Kemiallisesti kestävät x Asiakassovitteiset ratkaisut

(+# +AQ>ANCAN Š 1AH

( +# +AQ>ANCAN Š 1AH

EJBKĤGJB OA Š SSS GJB OA

!LHONTIE 4OIJALA 0UH &AX ZZZ DNDDQKDUMDYDOPLVWH Âż

Lue uusi Arvopaperi USA:n suhdannekäänne uhkaa osakemarkkinoita.

T&B Capital poimii parhaat osakkeet.

Tutustu Arvopaperiin Osta Lehtipisteistä | Tilaa lehti www.arvopaperi.fi/lehti/tilaa | Lue digitaalisesti osoitteessa summa.arvopaperi.fi

22 TEKNIIKKA&TALOUS / 22.5.2015

Perjantai Perämoottoriharrastajan aarreaitta

ARTTU LAITALA

Nils Häggblomille ei tee oikeutta, jos häntä kutsuu vain eläkeläiseksi.

H

arva lähes 80-vuotias jaksaa olla yhtä touhukas ja innostunut samasta asiasta jo runsaat 50 vuotta. Ensin vuosikymmenet töissä, ja sen jälkeen 15 vuotta saman aiheen harrastajana.

Häggblomin intohimo perämoottoreihin alkoi 1950-luvulla, kun hän nuorena miehenä oppikoulun jälkeen pääsi asentajaoppilaaksi veneliike Telva Oy:lle. Siellä sosiaalinen ja joviaali Häggblom eteni myyntipuolelle, oli välillä kymmenkunta vuotta toisen veneliikkeen palveluksessa ja palasi sitten Telvalle.

Luulisi, että moisen työuran aikana olisi saanut jo tarpeekseen kaiken maailman takatuuppareista, mutta ei.

Ruokahalu kasvoi syödessä, ja eläkkeellä Häggblom vasta pääsikin vauhtiin. Työuran varrella tuli nähtyä lukematon määrä uusia ja vanhoja moottoreita. Lisäksi työnantaja Telvan ja Häggblomin omat kokoelmat kasvoivat 1950-luvulta lähtien.

Vuosituhannen vaihteessa Häggblomilla oli käytössään jo noin 200 perämoottorin kokoelma.

NYT HÄGGBLOMILLA on menossa jo kolmas perämoottorimuseoprojekti.

Ensimmäinen aukeni vuosituhannen vaihteessa Porvoon jokirannan suola-aitassa.

Sieltä museo siirtyi Tirmoohon Pellingin saaristoon, missä se on ensi kesänäkin auki.

Uusin museo alkaa olla valmis esittelykuntoon Tolsan rautatieaseman läheisyydessä Kirkkonummella. Museo aukaisee ovensa syyskuun viikonloppuina.

Viime mainittuihin sijainteihin on selkeät käytännön syyt: Häggblom asuu talvet Kirkkonummella, ja kesäpaikka sijaitsee Pellingissä.

Kotkan merimuseokin on saanut tiloihin-

PRUTKU POIKINEEN. Nisse Häggblom on kerännyt perämoottoreita 50 vuotta ja syksyllä aukeaa seuraava alan museo.

sa ison seinällisen perämoottoriharvinaisuuksia.

HÄGGBLOM EI kerää ja aseta näytteille moottoreita bisnesmielessä. Outboard Museum -yhdistystä tukee kyllä kymmenen yrityssponsoria, mutta itse moottoreita ei juuri rahalla liikutella.

– En osta moottoreita, ne tulevat lahjoi-

Menossa on jo kolmas perämoottorimuseoprojekti.

tuksina.

Varsinkin rannikkoseudun ihmiset tietävät Nisse Häggblomin. He soittavat jostain vanhaan venevajaan jääneestä moottorista ja kysyvät kelpaisiko se perämoottorimuseoon. Moottorit tulevat museolle joko pysyvästi tai säilytettäväksi.

Moottoreita noudetaan lahjoittajilta, tutkitaan, availlaan ja taas kootaan talkooperiaatteella. Häggblomilla on apuna oma asiantuntijaporukkansa – top ten, niin kuin hän kutsuu osaavia harrastajakollegoita.

PIENEHKÖT JA karut Tolsan Outboard Museumin näyttelyhuoneet Häggblom on jakanut maantieteellisesti: englantilainen huone, pohjoismainen huone, amerikkalainen huone, ja niin edespäin. Jokaisessa

huoneessa on telineissä 10–20 käytettyä, mutta usein vielä käyntikunnossakin olevaa moottoria.

Vanhimmat ovat 1910–20-luvuilta. Joukossa on muun muassa perämoottorien pioneeri Evinrude ja kotimainen Nopsa.

Museon pihapiirissä on myös iso vaja, joka palvelee moottorivarastona. Mitkä eivät mahdu museohuoneisiin, on sijoitettu telineisiin kahteen kerrokseen. Evinrudet, Johnsonit, Mercuryt, Pentat, Tohatsut. Ja tietysti Terhit.

– Museonkävijää ilahduttaa usein eniten se, kun hän löytää seinältä tutun mallin ja merkin: Tuollainen meilläkin oli ennen! & KARI PELTONEN

@talentum.fi

NÄPPITUNTUMA

Kehityskelpoinen sisätilavahti

T

yhjillään oleva kesämökki tai koti voi houkutella varkaita. Teleoperaattori Elisan Vahti Live tarjoaa edullista kameravalvontaa, joka ei kuitenkaan kilpaile ammattimaisten turvapalveluiden tai valvontakameroiden kanssa.

Elisa myy laitetta kahden vuoden sopimuksella ja nettiliittymällä 14 eurolla kuukaudessa. Tämä on selvästi edullisempi kuin turvayrityksen palvelut, mutta pelkkä kamera on vielä pieni turva kodille.

ASENTAMINEN OLI helppoa, kunhan keksi, että kamera on ensin kytkettävä ethernetkaapeliverkkoon. Vasta sen jälkeen voi käyttää langatonta verkkoa.

Laite on ronkeli wlan-verkkojen salausten kanssa, joten monissa kotiverkoissa se ei toimi.

Testilaitteen passiiviseen infrapunaan (pir) perustuva liikkeentunnistin taltioi yölliset liikkeet, mutta toisin kuin pitäisi.

Laite ei lähettänyt havainnoista tekstiviestiä tai sähköpostia. Hälytysten pitäisi toimia, kun palvelun mobiilisovellus on suljettu.

Kameran optiikka kuvaa kiinteästi yhtä kohtaa. Erottelukyky on 640x360 pikseliä 15 kuvaa sekunnissa. Tällä tarkkuudella videokuvaa tallentuu 24 tuntia Elisan pilvipalveluun. Videoita voi kopioida itselleen talteen halutessaan.

KUVANLAATU OLI melko terävä kiinteän

verkkoyhteyden päässä, mutta mobiilin 3gverkon nettiyhteydellä kuva meni välillä suttuiseksi. Elisan suositus on vähintään megabitin yhteys kotiverkosta ulospäin.

Kamerassa on hämäräkuvaustila, mutta silti kuva pikselöityy herkemmin kuin päivänvalossa. Noin viiden metrin päästä ei kasvoja enää erottanut yöllä tallentuneesta kuvasta.

KAMERAN SAA kiinni seinään ruuveilla tai tarroilla. Tarroilla laite ei tahtonut pysyä seinässä kiinni. Kamerassa ei ole paristoja, joten sen on oltava jatkuvasti sähköverkossa kiinni. & TERO LEHTO

@talentum.fi

KOTIKÄYTTÖÖN. Elisan muovinen kamera soveltuu vain sisätiloihin.

Elisa Vahti Live Kenelle: helppoa videovalvontaa kaipaavalle Hinta: 13,90 €/kk kahden vuoden sopimuksella. Erikseen hankittuna 10 €/kk ja 139 €.

TIMO PYLVÄNÄINEN

■ Helppokäyttöinen

■ Nirso wlanverkkojen tuki

■ Vain sisätilakäyttöön

22.5.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Maailmalla kiersi

äskettäin pähkinä, joka sai sosiaalisessa mediassa hurjan suosion. Siljalla on kaksi uutta ystävää, Antti ja Pentti, jotka tahtovat tietää, milloin Siljalla on syntymäpäivä. Silja antaa pojille kymmenen vaihtoehtoa: toukokuun 15., 16. tai

WTF

19. päivä, kesäkuun 17. tai 18. tai heinäkuun 14. tai 16. tai elokuun 14., 15. tai 17. päivä. Sitten Silja kuiskaa Antille oikean kuukauden, muttei päivää, ja Pentille päivän, mutta ei kuukautta. Antti sanoo, ettei hän tiedä Siljan syntymäpäivää, mutta onneksi hän tietää ettei

23

Penttikään tiedä. Pentti vastaa, ettei hän tiennytkään, mutta nyt hän tietää. Antti vastaa tähän, että nyt hänkin tietää. Mikä oli Siljan syntymäpäivä? & VASTAUS SIVULLA 15

PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN

Japanin aluevesillä on syntynyt saari,

joka toimii luonnon omana laboratoriona elämän leviämisen tarkastelulle, kertoo Phys.org.

Tutkijat uskovat, että myös tästä luonnon laboratorioksi kutsutusta saaresta tulee aikanaan vehreä. Sinne voi muuttaa jopa eläimiä.

Tokion metropolin yliopiston professori Naoki Kachi seuraa elämän leviämistä uudelle saarelle. Hän uskoo, että saarelle rantautuu kasveja merivirtojen kuljettamana ja lintujen mukana.

Merilinnut saattavat käyttää saarta levähdys- tai jopa pesimispaikkana. Kun linnut tiputtavat sulkiaan ja niihin tarttuneita asioita sekä ulostavat saarelle, kasveille syntyy ravinteikasta maata, jolla kasvien on helppo kasvaa.

Kachi uskoo, että uudelle saarelle käy samoin kuin Islannin aluevesille vuonna 1963 syntyneelle saarelle. Silloin merivirrat kuljettivat multaa, bakteereita ja sieniä saarelle.

Ensimmäinen putkilokasvi muutti saarelle vuonna 1965.

Vuonna 2004 saarella kasvoi jo 60 eri putkilokasvilajia, 75 sammalta, 71 jäkälää ja 24 sientä. Lintulajeja oli saarella 89, joista 57 pesi muualla Islannissa. 141 hehtaarin saarella eli myös 335 selkärangatonta lajia. &

WWW.TEKTAL.FI/P/1

1. Youtube on täyttänyt kymmenen vuotta. Se saavutti 150 miljoonaa käyttäjää hiukan yli kolmessa vuodessa. Kuinka kauan kesti, ennen kuin matkapuhelimella oli sama määrä käyttäjiä? a) seitsemän vuotta b) 19 vuotta c) 26 vuotta d) 41 vuotta 2. Mikä some-palvelu saavutti 150 miljoonaa käyttäjää Youtubeakin nopeammin eli alle kolmessa vuodessa? a) kuvien jakopalvelu Instagram b) yhteisöpalvelu Facebook c) viestityspalvelu Twitter d) ammattilaiskäyttöön tarkoitettu LinkedIn 3. Mikä on maailman tähän mennessä katsotuin Youtube-video? a) Diego Maradonan maali MM-kisoissa Englantia vastaan 1986

b) Nora-kissa soittaa pianoa c) korealaisen räppärin PSY:n Gangnam style -video d) Justin Bieberin video Baby VASTAUKSET SIVULLA 15

LUKU

100 miljoonaa televisiokatsojaa seuraa Eurovision laulukilpailun loppukilpailua. Se on suosituin ei-urheilulähetys Euroopassa.

Juniori otti niskalenkin

Y

ritysjohtajan ja perheenisän roolit on hyvä välillä sekoittaa. Lueskelin Lapsemmelehteä, ja pääkirjoituksessa kysyttiin mukavinta lapsuusmuistoa. Katsoin peiliin ja kysyin mitä alaiseni vastaisivat, jos heiltä kysyttäisiin mukavinta työmuistoa.

Omaa mukavinta työmuistoani analysoidessani ei mieleen noussut yksittäistä Matterhornia vaan pitkät hyvän fiiliksen jaksot. Niissä korostui innovatiivinen peloton eteenpäin katsominen ja yhteinen tsemppihenki sekä mutkattomat suhteet esimiesten ja alaisten kanssa.

PITI POHTIA lastenkasvatusta ihan syvällisesti illalla kotona, kun ilmoitin että wifi-purkki menee kiinni puoli yhdeksältä.

– Faija, ei pelaaminen ole turhaa ajanhukkaa.

Työllä saatat tienata tuhatlappusia, mutta peliosaajat voivat tienata miljoonia, juniori vastasi.

Mitä tuohon sitten vastaat. Ihan samalla tavalla lätkäaddiktion saanut työkaverini poika ilmoitti, että tulevaisuus on kaukalossa, ei kälyisessä toimistossa.

Juniorini otti lopullisen niskalenkin faijastaan jättämällä pöydälle lainauksen: ”Logiikka vie sinut pisteestä A pisteeseen B, mutta mielikuvitus vie minne tahansa”, A. Einstein.

Olin juuri ajatellut ruveta käyttämään lastenkasvatuksessa vanhaa Toyotan ”5 Why-metodia”, mutta totesin löytäneeni lapsista voittajani. Jätän heidät rauhaan.

PARASTA KESKITTYÄ odottamaan, mitä hallitusneuvotteluissa saadaan aikaan. Prosessin alku on lupaava. On keskitytty hakemaan ratkaisuja, ei jauhamaan ongelmia. Omien etujen ajaminen ja egonostatus on pidetty pois julkisuudesta, ja opposition huutelu on tuntunut jopa koomiselta.

Jos Sipilän prosessi toimii, odotettavissa on selkeä suunnitelma ja raamit, joiden sisällä muutoksia juoksutetaan toteutukseen.

Ongelma ovat sitten juristit. Perustuslakipellet nauttivat, kun saavat kirjoittaa lausuntojaan 750 euron sivuhinnalla ja pääsevät julkisuuteen.

Toinen kompastuskivi ovat typerät virkamiehet.

Pahin oli eräs, joka kuullessaan, että tunnelin päässä alkaa vihdoinkin näkyä valoa, ilmoitti että se on sammutettava – säästösyistä.

Oman ajan hallinnassa ja bisneksessä yhtä oleellista kuin se mihin keskitytään, on se mistä luovutaan. Päätin jo ajat sitten, etten jaksa seurata Anneli Auer ja Jari Aarnio -tyyppisiä oikeudenkäyntiuutisia.

Molemmissa olennaisin kysymys on, miten hemmetin hitaalla ja kalliilla prosessilla asioita hoidetaan. On mieletöntä, että yhteiskunta käyttää aikaa, rahaa ja satojen ihmisten työpanoksia pro-

”Miten hemmetin hitaalla ja kalliilla prosessilla asioita hoidetaan.”

sesseihin, joiden lopputulos on yhtä arpapeliä.

Poliisien ja juristien keskinäinen kukkoilu – jonka me maksamme hirvittävinä virkamieskuluina ja asianajajalaskuina – on järjettömyyden huippu.

SIPILÄN HALLITUKSEN avainpeluri kertoi jutun mielisairaalassa vierailijasta. Vierailija kysyi miten pois pääsy tai sisään jäänti testataan. Psykiatri totesi: – Tuossa on kylpyamme vettä täynnä ja vieressä hammasmuki, litran mitta ja ämpäri. Miten amme tyhjentyy helpoimmin?

Vierailija tokaisi miettimättä, että ämpärillä tietenkin.

Tähän psykiatri: – Haluatteko ikkunallisen vai pehmustetun huoneen? Oikea vastaus on vetämällä tulppa pois altaan pohjasta.

Tällaisesta luovuudesta on nyt kyse. &

19

DER

22.5.2015

Päivä paketissa.

Joka arkipäivä. www.tektal.fi/paiva

ANTRIEB

Q Kestävä Q Luotettava Q Kansainvälinen

p. 03 254 1800 nord.com Member of the NORD DRIVESYSTEMS Group

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI

Kymmenen vuoden päästä markkinoilla

J

oka päivä lehtien palstoilla luvataan mullistavia lääkkeitä syöpään ja sydäntauteihin, ratkaisuja energia- ja saasteongelmiin ja materiaalipulaan.

Useimmat keksinnöt päätyvät umpikujaan, ovat liian kalliita toteuttaa tai niiden kaupallistaminen vie kauemmin aikaa kuin kuviteltiin.

Scientific American ennusti kymmenen vuotta sitten tekniikkaa, jota käyttäisimme vuonna 2015.

KANTASOLUTUTKIMUKSESSA ODOTETAAN

yhä läpimurtoa. Vuonna 2005 laboratorioissa muhi 16 lupaavaa kantasoluihin liittyvää lääkekeksintöä, kaksi niistä on nyt markkinoilla.

Toukokuussa 2005 läpimurto oli jo hetken tottakin, mutta korealainen Woo Su Hwang olikin yksi tieteenhistorian törkeimmistä huijareista.

Solujen uudelleenohjelmointi on kuitenkin helpottanut kantasolututkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Rokotelaastarit eivät toimi. Laajakirjoinen, moneen virukseen tehoava flunssarokote on yhä testivaiheessa.

IHANA TEKNIIKKA RAILI LEINO

@talentum.fi

Sydäntä ei vieläkään osata korjata. Rotan sydänsolut jakautuvat ja kasvavat petrimaljalla, ihmisen sydänsolut sydämessä eivät.

Ihmisiä ei hoideta geeniterapialla, eivätkä muunnetut geenit ole tehneet kuuroja kuuleviksi. Terapia on ehtinyt kliinisiin testeihin, joiden tuloksia odotellaan.

nattamatonta. Nyt tuetaan sokeriruo’on ja maissin sijasta selluloosaa.

Taipuisa elektroniikka on yhä prototyyppiasteella.

Nanoputkielektroniikka ei ole luotettavaa. Nyt kohistaan grafeenista – joka ei ole yhtään helpompi soveltaa.

YHÄ LABORATORIOASTEELLA ovat myös infrapunavaloa hyväksikäyttävät aurinkokennot, entistä tehokkaammat väriherkistetyt aurinkokennot ja hybridikennot, jotka sekä tuottavat että varastoivat sähköä.

Aurinkoenergian varastointi vetyyn on yhä lupaava idea.

Brittiläinen Hydrogen Solar julisti vuonna 2005 kymmenkertaistaneensa vedyn valmistustehon. Yrityksestä on jäljellä webbisivu.

Aurinkokennojen hinta on romahtanut, ja paneeleja on myyty paljon. Ne tuottavat 0,4 prosenttia Yhdysvaltain energiasta.

Biopolttoaineiden tuotanto on edelleen kan-

ENNEN TRANSISTORIA tulevaisuudentutkijat väittivät, että tietokone on mahdoton rakentaa. Tarvittaisiin liian monta tyhjiöputkea. Koko laite kuumenisi liikaa.

Jos halutaan elämää mullistavia keksintöjä, on tutkijan mielelle annettava mahdollisuus vaeltaa.

Pelkkä tuotekehitys ei riitä, koska silloin vain parannellaan tyhjiöputkia.

Kymmenen vuoden kuluttua tarhaikäinen sukulaislapsi on kasvanut kipuilevaksi murkuksi. Tuore ylioppilas on valmistunut ammattiinsa ja tehnyt vanhemmistaan mummon ja vaarin. Lamasta on noustu, mutta talous on ehkä pysähtynyt uudelleen.

Tämän kirjoittaja kiikuttelee eläkkeellä. &

Kantasolututkimuksen läpimurto oli jo hetken tottakin.

VIIKON NÄKY

VIIKON TÄKY

”Nykyisellä kasvuvauhdilla 3D-tulostus on 2030-luvulla autoteollisuuden kokoinen bisnes.”

Uusi käyttökohde Viagralle – saattaa estää malariaa.

TULEVAISUUDENTUTKIJA RISTO LINTURI HELSINGIN SANOMISSA 17.5.2015

TEKTAL.FI/ IHANATEKNIIKKA

Työoikeuspäivä 2015 3.6. Ravintola Palace, Helsinki

Asianajaja ANU WAARALINNA, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy (pj.)

Työtuomioistuimen sihteeri, OTT OUTI ANTTILA, Työtuomioistuin

Valtakunnansovittelija MINNA HELLE, Valtakunnansovittelijan toimisto

Työoikeuspäivä kokoaa yhteen viimeaikaisen oikeuskäytännön ja lakimuutokset sekä ajankohtaisimmat aiheet ja asiantuntijat. Kurssipäivän päätteeksi on mahdollisuus osallistua vapaamuotoiseen verkostoitumistilaisuuteen.

Asiantuntijana myös: Ylitarkastaja Jenny Rintala, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Johtaja ELSE-MAI KIRVESNIEMI, Ammattiliitto Pro

Hallitusneuvos TARJA KRÖGER, työ- ja elinkeinoministeriö

Asianajaja PETTERI UOTI, Dittmar & Indrenius Asianajotoimisto Oy

Seminaarin ohjelmassa muun muassa: • • • •

tilaajavastuulain ja TSL 13:6:n väliaikainen muutos uusi yhdenvertaisuuslaki ja kokemukset sen valvonnasta alisuoriutuminen, epäasiallinen käytös tai epärehellisyys irtisanomisperusteena ajankohtaiset oikeustapaukset työsyrjinnästä ja häirinnästä.

Julkinen sektori ja Lakimiesliiton jäsenet 547,50 € + alv 24 % (norm. 730 € + alv 24 %)

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi