Tekniikka&Talous 7/2015 by tektal

Startup Sapotech kuvaa terästä laservalossa 6 Kuuden lämmityksen älytalo 16

104 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

27.2.2015

Nopea saa datakeskukset 8 Aalto kielsi Outlookin käytön 7

Nyt puhuu Pertti Porokari 4 It-hallinto kärsii huonosta johtamisesta 6

Aasia kiittää Suomalaiset teknologiayhtiö kärsivät Venäjä-pakotteista vielä vuosia. Aasialaiset kilpailijat napsivat pitkä-aikaiset asiakkaat. 2

Tietoturvatutkimusta vaivaa teoreettisuus 5 Veijo Miettinen Janten laki tutuksi kaikille 23

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.2.2015

Uutiset

”Eettisissä ohjeissa mainitaan, että Yle ei suostu toimimaan markkinointiviestinnän välineenä.” YLE URHEILUN PÄÄLLIKKÖ PANU POKKINEN, ILTA-SANOMAT 23.2.2015.

Venäjä-pakotteet ovat Suomen teknologiavienti Venäjälle voi joutua vuosikausien kurimukseen, kun asiakkaat kääntyvät aasialaisten kilpailijoiden puoleen TALOUSPAKOTTEET / Koneja metallialan yritysten kovat ajat Venäjällä jatkuvat pitkään senkin jälkeen, kun Yhdysvaltain ja Euroopan unionin talouspakotteet aikanaan lopetetaan. Yhtiöt menettävät asiakkaita, joiden kanssa aasialaiset kilpailpailijat solmivat pitkäaikaisia käaikaisia sopimuksia, kun eurooppalaisten ooppalaisten yhtiöiden vientiluvat peruuntuvat tai viipyvät. Saksassa arvioitiin tiin jo viime kesänä, että ainakin 25 isoa teollisuuden investointihanketta nketta oli jäissä Venäjän-pakotteiden en takia. Myös Suomessa a on miljoonien eurojen hankkeita a estynyt tai hidastunut. Ulkoministeriö arvioi, että Venäjän-pakotteiden vaikutus aikutus Suomen vientiin on 0,5 prosenttia osenttia eli 280 miljoonaa euroa. Koko oko vienti Venäjälle oli viime vuonna na keskimäärin 390 miljoonaa euroa a kuussa. Elinkeinoelämän n tutkimuslaitos Etla ennusti aiemmin min tällä viikolla, että Suomen vienti ienti Venäjälle supistuu ainakin seuraavat pari vuotta.

Vienti Venäjälle vaihtelee aihtelee Koneiden, laitteiden teiden ja kuljetusvälineiden vienti Venäjälle tammi–marraskuussa 2014 touko

LÄHDE: TULLI

loka syys

heinä kesä

huhti

tammi helmi

maalis

marras elo

Suurin osa kärsii rsii Vaikutukset näkyvät vät erityisesti teknologiateollisuudessa. dessa. Viime vuonna alan tavaravienti ienti Venäjälle oli noin kaksi miljardia ia euroa, ja se väheni noin yhdeksän n prosenttia. – Venäjän osuus teknologiateolknologiateollisuuden koko tavaraviennistä viennistä oli viime vuonna noin 8 prosenttia rosenttia ja edeltävänä vuonna 9,4 prosenttia. Tänä vuonna osuus pudonnee donnee noin viiteen prosenttiin, kertoo too Teknologiateollisuuden pääekonomisti konomisti Jukka Palokangas. – Ei tämä ole kansantalouden ntalouden tason ongelma, mutta yksittäisilksittäisille yrityksille miljoonaprojektien rojektien merkitys saattaa olla 10 prosenttia rosenttia liikevaihdosta, sanoo Tekno nologialogiateollisuuden johtaja Ilkka Niemelä.

Suomessa on jäissä hankkeita miljoonien eurojen edestä.

Kauppakamarin tuoreen tutkimuksen mukaan 71 prosenttia suomalaisista yrityksistä kärsii pakotteista. Vielä elokuussa luku oli alle 50 prosenttia. – Vaikutus alkaa näkyä nyt, koska teollisuuden investoinnit ovat pitkäkestoisia hankkeita, arvioi Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori. Yksi kärsijöistä on työstökone-

FI ISSN 0785-997X Perustettu 1961 41 numeroa vuodessa Kustantaja Talentum Media Oy

valmistaja Fastems. Yhtiön toimitusjohtaja Tomas Hedenborg arvioi, että pakotteiden vaikutus on ollut jo 10–15 miljoonaa euroa, eli jopa 15 prosenttia viime vuoden liikevaihdosta. Tämä tarkoittaa Hedenborgin mukaan, että yhtiössä 25–30 työpaikkaa on vaarassa, ja alihankkijoiden kanssa kyse on yli 100 työpaikasta.

Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 191 000 (KMT s13/k14)

Osoite Itämerenkatu 23 PL 920, 00101 Helsinki Puh. 020 442 40

Vapaamatkustajat ärsyttävät Fastemsin Hedenborg pahoittelee, ettei Euroopassa ole vientilupien käsittelyssä yhtenäistä käytäntöä. Etenkin Etelä-Euroopan maat ja Ranska ovat tulkinneet vientikieltoja löyhemmin kuin Saksan ja Suomen kaltaiset maat, joissa on otettu tiukempi linja.

Tilaajapalvelu, osoitteenmuutokset tilpal@talentum.fi, 030 514 100 Osoitteenmuutokset, TEK:n jäsenet 09 2291 2291

Pakotteiden vaikutus vientiin

–0,5 %

Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen Ilmoitusvaraukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356

Kestotilaus 157 euroa / vuosi (hinta voimassa toistaiseksi)

27.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Lidl aikoo alentaa hintojaan tiistaina.”

”Prismat ja Citymarketit ovat laskeneet monen tuotteen hintaa.”

YLE UUTISTEN OTSIKKO 19.1.2015.

YLE UUTISET 19.1.2015.

Nevadan aurinkovoimalan kiusallinen ongelma: Sytyttää yli lentävät linnut tuleen

TEKTAL.FI/ SUMMASSA

PÄÄKIRJOITUS

Aasian onni milj. eur 200

150

100

Ei Pisaraakaan

ritys ratkaista Helsingin ratapihan kapasiteettiongelmaa parin miljardin euron kääntöraiteella otti tiistaina uuden suunnan. Valtiovarainministeri Antti Rinne veti pois ehdotuksensa Pisararadan töiden pakkokäynnistämisestä lisäbudjetilla. Läntisen ja pohjoisen radan syvällä Helsingin kantakaupungin alla yhdistävä tunneli uusine henkilöliikenteen asemineen on tämän hallituksen osalta poissa laskuista. Liikenneongelma on ennallaan, mutta sillä ei enää ole samaa arvoa puoluepolitiikan pelinappulana.

Vientikielloista isot tulkintaerot ■

JYRKI KATAISEN hallitus

yhtään vientilupahaTyöstökoneyritys kemusta ole hylätty Fastemsin toimiVenäjälle asevientikeltusjohtaja Tomas Hedenlon takia, koska kyse on borg ihmettelee, miksei ollut siviilituotteista. ministeriöstä ole saatu Toisaalta Laura Kansiselkeitä ohjeita vientilukas-Debraise myöntää, pahakemusten täyttämi- Tomas että hakemukset on saasestä. Aikaa tuhlaantuu Hedenborg tettu vetää pois, jos vienhakemusrumbaan. tilupaa ei tunnu saavan. – Ulkoministeriön Laki edellyttää vientilupien virkamiehillä tuntuu olevan käsittelyä kahdessa päivässä, vaikeuksia tulkita poliitikkojen ja tässä on Toivakan mukaan tahtoa, sanoo Hedenborg. pysytty. Tässä ajassa ministeriö Ministeriön aseviennin yksion luvannut reagoida hakemukkön päällikön Laura Kansikasseen. Debraisen mukaan yleispäteviä – Koko käsittely lisätietoohjeita ei voida antaa, koska pyyntöineen on kestänyt pikemjokainen tapaus vaihtelee. minkin kuukausia, Hedonborg – Olemme neuvoneet yritykkertaa yrityksen kokemuksia. siä olemaan ajoissa yhteydessä, Ministeriön näkökulmasta jos vientiluvan kohde toimii kuukausien käsittelyt johtupuolustusteollisuudessa. vat hakemusten puutteelliUlkomaankauppaministeri suudesta. & Lenita Toivakka sanoo, ettei

sitoi alkumetreillään pääkaupunkiseudun kuntien kanssa asuntojen kaavoituksen ja Pisararadan edistämisen yhteen väljään pakettiin. Kumpikaan osapuoli ei ole pitänyt lupauksiaan. Kaupungit eivät tosin olisi ehtineetkään, koska kaavoitus ja kaavojen muuttaminen on sitkaasti etenevää hommaa. Demaripoliitikot ihmettelivät, miksi liikenneministeri Paula Risikko halusi viivyttää sovittua liikennehanketta. Eikö liikenneministerin tehtävä olekin laittaa liikennehankkeita järjestykseen? Hyvät kärkeen ja huonot hännille. Pisararata menee virkamiesten tehokkuuslaskelmissa kirkkaasti huonojen joukkoon, jopa kärkeen. Ei ole mitään tuleviin vaaleihin liittymätöntä syytä kiirehtiä erittäin kallista ja vaikutuksiltaan epävarmaa hanketta. Yhtä hyvin voisi kysyä, eikö rahakirstun ylimmän vartijan tehtävä ole ampua alas ministeriöiden villejä toiveita, eikä käynnistää niitä vastuuministerin yli? PISARARATA OLISI monumentaalisen kallis hanke, kun otetaan huomioon, että sillä olisi yritetty ratkaista ratapihan ongelmia. Helsinki toki viivyttää koko maan junaliikennettä, koska vaunujen ja vetureiden järjestely lähtökuntoon on hankalaa. Asia on merkittävä, varsinkin kun tavoite on pitää junaliikenne kilpailukykyisenä ja kasvattaa sitä. Olisiko Pisara kuitenkaan ollut oikea tapa helpottaa tätä ongelmaa? Ei ole ollenkaan varmaa, että Pisara olisi vaikuttanut kaukoliikenteessä aikataulujen pitoon millään tavalla. &

Aasia nappaa sopimuksia Pakotteiden vaikutusta on seurattu ilolla Aasiassa. Korkean teknologian yritykset Etelä-Koreassa, Japanissa ja Taiwanissa noukkivat

Pakotteiden vaikutus Fastemsin liikevaihtoon

–15 %

MIKA HÄMÄLÄINEN

@talentum.fi

Venäjästä asiakkaita, kun eurooppalaiset yritykset eivät voi myydä tuotteitaan. Aiemmin luultiin, että Kiina olisi ensimmäisenä nappaamassa sopimukset, mutta kiinalaiset eivät välttämättä kykenekään riittävään laatu- ja tarkkuustasoon. Teknologiateollisuuden Niemelän mielestä Yhdysvaltojen pitäisi huolehtia siitä, että heidän liittolaisensa Aasiassa ovat mukana pakoterintamassa. – Tässä on tietyllä tavalla ongelma, kun lähinnä EU ja Yhdysvallat ovat sitoutuneet pakotteisiin. Se tuntuu varmasti suomalaisista yrityksistä epäoikeudenmukaiselta, toteaa myös Laura KansikasDebraise. & TERO LEHTO

@talentum.fi

Päätoimittaja Jyrki Alkio 040 342 4476 Toimituspäälliköt Harri Junttila 040 342 4685, Mika Hämäläinen 040 342 4303 Toimitussihteeri Irma Svan-Santero Toimittajat Kari Kortelainen, Tuula Laatikainen, Tero Lehto, Raili Leino, Jukka Lukkari, Kari Peltonen, Helena Raunio, Harri Repo, Janne Tervola, Eeva Törmänen Verkkotoimitus Marko Laitala (uutispäällikkö), Tapio Ikkala, Sampo Kyyrö, Janne Luotola, Marjukka Puolakka, Sofia Virtanen Ulkoasu AD Simo Sahla, Juha Kalliolahti (Faktor Oy) Kuvapäällikkö Timo Pylvänäinen etunimi.sukunimi@talentum.fi

P.S.

VENÄJÄN VASTAISILLA talouspakotteilla voi olla todella kauaskantoisia seurauksia. Venäjän avaruusorganisaatio Roscosmos on päättänyt jättää kansainvälisen avaruusasema ISS:n vuonna 2024, irrottaa omat moduulinsa ja perustaa maan kiertoradalle oman asemansa. &

JUHA S.KALLIOLAHTI

Ulkoministeriön aseviennin yksikön päällikkö Laura KansikasDebraise myöntää, että EU-maissa on pakotteista erilaiset tulkinnat. – EU-direktiivi on taustalla, mutta päätösten toimeenpano on kansallista, hän selvittää. Kansikas-Debraisen mukaan Suomi ei suinkaan ole ottanut tiukinta linjaa, vaan Britannia ja Saksa ovat olleet vientikelloissa vielä

tiukempia. Eurooppaja ulkomaankauppaulkomaankauppaministeri Lenita To oivakka Toivakka (kok.) kiistää, että Suomessa olisi tiukem- Lenita mat tulkinnat kuin Toivakka EU edellyttää. – Suomi noudattaa pakotteissa EU:n linjaa, eikä ä yhtään tiukempaa, m ministeri sanoo o Tekniikka&Taloudelle. Tekniikka&Taloudell –Jos a – Jos jotkin maat e eivät noudata valit säädöksiä, se on valitettavaa. Tulkintaero koske koskee erityisesti vientikellon artiklaa puolustusvälineitä valmistavista yrityksistä. Esimerkiksi automa automaatiojärjestelmälle ei välttämättä saa vientilupaa, jos yrit yritys palvelee Venäjän puolustusvoimia. – Osa venäläisistä asiakkaista toimii sekä armeija- että siviilipuolella. Ei voida olla varmoja, mille puolelle tuotteet päätyvät, sanoo Teknologiateollisuuden Niemelä. Hankalinta tulkinta on venäläisissä yrityksissä, joiden tuotteet voidaan tulkita kaksikäyttöisiksi. Se tarkoittaa, että tuotteita voi hyödyntää tavallisten yritysten lisäksi myös armeija.

Eikö liikenneministerin tehtävä olekin laittaa liikennehankkeita järjestykseen?

“Olemme yhtä mieltä Kreikan kanssa siitä, että olemme eri mieltä.” SAKSAN TALOUSMINISTERI WOLFGANG SCHÄUBLE TIEDOTUSTILAISUUDESSA 5.2.2015.

4 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.2.2015

Uutiset

www.tektal.fi Ikirouta sulaa: Miljoonia vuosia

Porokari: Suurjärjestöstä on vielä turha keskustella

Päätös uuteen keskusjärjestöön lähdöstä on ajankohtainen aikaisintaan ensi vuonna, Insinööriliiton puheenjohtaja sanoo

JUSSI HELTTUNEN

SUURLIITTO / Insinööriliiton puheenjohtajan Pertti Porokarin mielestä nyt ei ole oikea aika kiistellä siitä, kannattaako liiton lähteä mukaan palkansaajien uuteen keskusjärjestöön vai ei. Tekniikka&Talous kertoi viikko sitten, että muutamat jäsenyhdistykset haluavat Insinööriliiton pysyvän yhtenäisenä Akavan jäsenjärjestönä. – Tehdään selvitystyö ensin loppuun ja arvioidaan asia sen jälkeen. Ei ole kovin insinöörimäistä ampua alas asiaa, jota ei vielä ole olemassakaan. Insinööriliiton edustajakokous saa asian päätettäväkseen aikaisintaan ensi vuonna. Porokarin mielestä keskusjärjestöhanke voi vielä kariutua tai lähteä kulkemaan suuntaan, joka ei vastaa Insinööriliiton intressejä. Tai se voi jäädä junnaamaan paikalleen. – Syksyllä näemme, mikä vauhti selvityksessä on, Porokari sanoo.

Pitääkö aikataulu? Insinööriliitto on ollut mukana uuden keskusjärjestön synnyttämisessä alusta lähtien. Porokari oli yksi kolmesta paikalla olleesta akavalaisesta liittojohtajasta viime syksyn kuulussa hotelli Tornin tapaamisessa. Porokarin pettymykseksi akavalaisista liitoista Insinööriliiton lisäksi vain kunta-alan KTK Tekniikan Asiantuntijat on ilmoittautunut mukaan uuden keskusjärjestön valmisteluun. TEK päätti alkuvuodesta olla osallistumatta selvitystyöhön. Uuden järjestön rakentaminen on lähtenyt käyntiin hitaasti. Alun perin toiminnan piti käynnistyä jo

TILAA ON. – Tulkaa mukaan selvitystyöhön niin näette, mitä on tuloillaan, Insinööriliiton Pertti Porokari evästää akavalaisia liittoja.

2016. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan tarkoitus on lähteä liikkeelle vuonna 2017. – Alku on sujunut niin hitaasti, että ilman todellista tekemisen meininkiä vuoden 2017 alku on op-

timistinen tavoite. En oikein usko, että vielä 2017 on valmista, Porokari sanoo. – Mutta jos hosumme, emme saa keskusteltua kaikkia asioita kunnolla. Tällöin kasvaa riski, että ko-

ko hanke epäonnistuu.

Päättyykö yhteistyö? Jos Insinööriliitto lähtee Akavasta, insinöörien ja diplomi-insinöörien tiet eroavat.

Miten mahdollinen keskusjärjestön vaihto vaikuttaa Insinööriliiton ja TEKn yhteistyöhön? – Totta kai sillä on jonkun verran merkitystä, koska TEK on aina ollut yksi meidän läheisimmistä yh-

Kuusenkuoresta syntyy viininkirkastetta Tanniinitehdas syntyisi sahan kylkeen kohtuullisilla investoinneilla BIOTALOUS / Kuusenkuoresta valmistettu tanniini voisi korvata öljypohjaista fenolia erilaisissa puunjalostustuotteisiin tarkoitetuissa liimoissa, kertoo VTT:n tutkija Katariina Kemppainen. Tanniini saostaa proteiineja, ja sitä on käytetty tuhansien vuosien ajan muun muassa nahan parkitsemiseen. Nykyisin sitä käytetään maailmassa noin 200 000 tonnia vuodessa muun muassa eläinrehujen lisäaineena ja viinin kirkasteena. Suomen sahoilta ja sellutehtailta voidaan ottaa talteen kuiva-aineena noin miljoona tonnia kuusenkuorta. Tonnista kuusenkuorta syntyy 130 kiloa tanniinia. Jäljelle jäävä kuori voidaan polttaa. Periaattees-

sa saatavilla on siis 130 000 tonnia tanniinia. Suomalaisten havupuiden tanniini soveltuisi hyvin liimantuotantoon ja liimattujen puutuotteiden valmistukseen. Se myös parantaa eristevaahtojen palonkestävyyttä. Kemppaisen mukaan tuotantolaitoksen voisi rakentaa melko pienillä investoinneilla suuren sahan tai sellutehtaan yhteyteen. Sitä ennen on kuitenkin selvitettävä, missä tuotteissa tanniini voisi korvata fenolipohjaiset liimat, jotka valmistetaan mineraaliöljystä. Fenolin ominaisuudet liimaraaka-aineena ovat tanniinia paremmat, joten aivan kaikkiin sovelluksiin tanniini ei sovi.

Valmistetaan uuttamalla

KUUSESTA LIIMAA. Tanniinin tuotantomahdollisuuksia tutki BioFoamBark-hankkeessa VTT kumppaneineen. Hankkeen rahoittajina olivat Tekes, Savanaho, Finnish Wood Research ja Chemigate.

Alkuvaiheessa Suomessa voisi olla tuotantolaitos, joka käyttäisi 20 000 tonnia kuusenkuorta ja tuottaisi 2 600 tonnia tanniinia vuodessa. Tanniinin kilohinta on 1–2 euroa, kun taas fenolin kilohinta on vaihdellut välillä 0,8–1,4 euroa. Tanniinin kilpailuvaltti voi olla yrityksen halu pyrkiä eroon öljypohjaisista, uusiutumattomista raaka-aineista. Jos öljyn hinta nousee, kilpailuvaltiksi voi tulla myös hinta. Tanniini valmistetaan uuttamalla kuorirouhe kuumassa vedessä. Liuos puhdistetaan tarpeen mukaan ja väkevöitetään

27.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

vanhat virukset ja bakteerit heräävät henkiin teistyökumppaneistamme. – En näe keskusjärjestörakenteen automaattisesti vaikeuttavan yhteistyötä. Yhteistyö voi silloin tällöin olla vaikeata, vaikka olisimme kuinka lähellä toisiamme. Insinööriliitto ei itse neuvottele jäsentensä työehtosopimuksia työnantajien kanssa. Neuvotteluja käyvät akavalaisten liittojen yhteiset neuvottelujärjestöt, yksityisen sektorin sopimuksista neuvotteleva YTN ja julkisen puolen Juko.

”Arvioimme asian kylmän viileästi.” Vaikka Insinööriliitto siirtyisi uuteen keskusjärjestöön, YTN saattaa myös jatkossa neuvotella insinöörien palkoista, sillä YTN:n sääntöjen mukaan liitto voi olla YTN:n jäsen, vaikka ei kuuluisikaan Akavaan. Pertti Porokari toimii tällä hetkellä YTN:n puheenjohtajana. – Me olemme YTN:n suurin liitto. Mitä se olisi ilman meitä? Porokari kysyy. Vaikka Insinööriliitto lähtisi Akavasta, liiton on puheenjohtajan mukaan tarkoitus jatkaa YTN:ssä ja Jukossa niin kuin ennenkin.

Syntyykö uusi järjestö? Miten todennäköisenä pidät, että uusi keskusjärjestö syntyy? – Aika todennäköistä se on, sillä sen verran tosissaan 45 mukana olevaa liittoa tuntuvat olevan. Lukuna todennäköisyys voisi olla 55 prosenttia. Miten todennäköistä on, että Insinööriliitto lähtee mukaan? – Sitä en lähde spekuloimaan. Arvioimme asian kylmän viileästi sen jälkeen, kun on valmista. Faktat pöytään, ja katsotaan, mitä on saavutettavissa. Entä menetättekö jonkun jäsenjärjestönne, jos eroatte Akavasta? – En pidä sitä yhtään todennäköisenä. & JYRKI ALKIO

@talentum.fi

WWW.TEKTAL.FI/P/27

Asiantuntijat: tietoturvatutkimus on liian teoreettista Aalto-yliopisto, tietoturvayritykset ja VTT rakentavat uutta yhteistyötä soveltavan tietoturvan tutkimuksessa KAROLIINA PAAVILAINEN

TUTKIMUS / Tietoturvan tutkimus on Suomessa liian teoreettista ja sen vähät resurssit ovat hajallaan. Näin sanovat tietoturvaalan asiantuntijat, jotka toivovat paremmin yritysten tarpeita huomioivaa tutkimustyötä. Aalto-yliopisto, VTT, Teknologiateollisuus sekä tietoturva-alan yritykset ovat aloittamassa uutta kyberturvallisuuden koulutusta. – Olen kokoamassa uutta kyberturvallisuuden tutkijaryhmää, joka keskittyisi soveltavaan tutkimukseen. Minulle on tullut nopeasti jo kymmenkunta ehdotusta väitöskirja-aiheiksi, kertoo syyskuun alussa kyberturvallisuuden professorina aloittanut sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll. Jarno Limnéllin mukaan yrityksistä on tullut toiveita selvittää muun muassa esineiden internetin, big datan ja pilvisovellusten tietoturvaa. Tällainen tutkimus kaipaa myös yhteiskunnan rahoitusta. Kun yliopistojen rahoitus pienenee, on tehtävä valintoja. – Tarvitsemme Suomessa nopeampaa ja lyhytkestoisempaa tutkimusta, joka kuuntelee yritysmaailman tarpeita. Toiveena on varautua uusiin uhkiin ja toisaalta kehittää niihin suojautumisesta liiketoimintaa tietoturva-alalle.

Teoreettinen perustutkimus ei riitä Tietoturva-alan yrityksissä huolettaa, että Suomen Akatemian ja Tekesin tutkimusrahoitus näyttävä ohjautuvan teoreettiseen perustutkimukseen. – Tutkimuspanostukset vähenevät Suomessa, ja samalla vaatimukset perustutkimuksen tuloksille kasvavat. Tietoturvaa katsotaan

Gemalto vahvisti sim-korttimurrot ■

Teleoperaattoreita hämmärsttyäneestä simkortteihin kohdistuneesta tietovuodosta saatiin uutta tietoa viime keskiviikkona. Murron kohteeksi arveltu sim-korttien markkinajohtaja Gemalto vahvisti tiedot ja kertoi keskiviikkona, että tietomurto koskee 2G gsm -verkon sim-kortteja, joita on otettu käyttöön vuosina 2010–2011. Yrityksen sisäisen selvityksen mukaan sim-korttien salausavaimia on mahdollisesti viety siirtovaiheessa operaattorille, ei murtautumalla yrityksen tuotantojärjestelmiin. – Salausavainten joutuminen vääriin käsiin on vakava asia, sanoi teleoperaattori Elisan yritysturvallisuuden johtaja Jaakko Wallenius alkuviikosta. Avaimilla mobiililaitteet ja tukiasemat salaavat ja avaavat välillään kulkevia viestejä. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan varastetuiksi epäillyt salausavaimet ovat Ki-tunnistamisavaimia. Ne tallennetaan matkapuhelimen sim-kortille ja operaattorin verkkoon. Teleoperaattoreille on tiedotettu Ki-avainten riskeistä.

liian akateemisesti, sanoo tietoturva-alan yritysten yhdistyksen Fiscin puheenjohtaja Timo Kotilainen. Limnéll sanoo, että perustutki-

Valmet Automotive hankki suunnittelijoita höyrystämällä. Viime vaiheessa tanniini voidaan kuivata. Se ei ole kuitenkaan tarpeen, jos liimanvalmistus on samalla paikalla. Tanniinia käytetään Suomessa nykyisin vähän. Tilanne voisi muuttua, jos saatavilla olisi kotimaista tuotantoa. Näyttö kotimarkkinoilla auttaisi myös vientiä. – Ranskan viiniteollisuutta ei kannata yrittää ehkä ensimmäisenä valloittaa, mutta voihan tanniinilla kirkastaa muitakin tuotteita tai vaikuttaa niiden makuun, Kemppainen toteaa. & RAILI LEINO

@talentum.fi

AUTOTEOLLISUUS / Valmet Automotive on ostanut vähemmistöosuuden saksalaisesta RLE Internationalista. MARISSA TAMMISALO

Yhteistyön myötä suomalaisen autotehtaan suunnittelijamäärä kymmenkertaistuu. Valmet Automotivesta tulee vähemmistöosakas RLE:n kansainvälisiä toimintoja hallinnoivaan RLE Global Operationsiin. Suunnitteluosaamisen hankinnalla on suurin vaikutus Kiinassa, kun Valmet Automotiven Kiinan toiminnot siirtyvät osaksi RLE Global Operationsia. RLE on 30-vuotias suunnittelutoimisto, jolla on 1 400 työntekijää ympäri maailman. Toimipispisteitä Saksan lisäksi Kiinassa, Isossa-Britanniassa, Intiassa, Espanjassa ja PohjoisAmerikassa. Yhdessä suunnittelijoiden määrä kasvaa yli 1 500 henkilöön. & JANNE TERVOLA

@talentum.fi

Walleniuksen mukaan kännykkävarmennetta käyttävät sähköisen tunnistautumisen palvelut eivät ole uhattuna, koska ne käyttävät eri salausavaimia. Operaattoreiden mukaan yksittäisiin käyttäjiin ei kohdistu isoa uhkaa, koska salakuuntelu vaatii merkittävästi resursseja. Salakuuntelijan olisi oltava saman radioverkon sisällä eli lähellä käyttäjää ja tukiasemaa. Kaikkea liikennettä ei voisi salakuunnella etänä massavalvonnalla. Kaupungeissa tukiasemien solukoot ovat hyvinkin pieniä, mutta haja-asutusalueilla ne ovat isommat. Tietoturvauhka tuli julkisuuteen viime viikolla The Intercept -verkkolehdessä. Lehti kirjoitti Edward Snowdenin paljastamien asiakirjojen pohjalta, että Britannian ja Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset tunkeutuivat vuonna 2010 Gemalton järjestelmiin ja saivat käsiinsä matkapuhelinliikenteen salausavaimia. & TERO LEHTO

@talentum.fi

musta tarvitaan, mutta painotuksista voisi keskustella enemmän. Yritykset toivovat yritysten liiketoimintaa tukevaa tutkimusta,

PAINOTUKSET KOHDILLEEN. Perustutkimus on tärkeää, mutta sen painotuksista pitäisi keskustella, sanoo Jarno Limnéll.

joka reagoisi nopeasti muuttuviin trendeihin. Kritiikki kohdistuu erityisesti Tekesin SHOK-ohjelmiin, jotka ovat Kotilaisen mielestä päällekkäisiä Tekesin omien ohjelmien kanssa. – Tarvitsemme konkretiaa ja on soveltavaa tutkimusta. Nyt mennään 180 astetta väärään suuntaan, sanoo Kotilainen. Sekä Kotilainen että Limnéll näkevät tilaa niin ammattikorkeakouluille kuin tiedekorkeakouluille, mutta vähiä kyberturvallisuuden resursseja ei kannattaisi hajauttaa ympäri Suomea. Esimerkiksi salausalgoritmien eli kryptograﬁan tutkimus on hyvin kallista ja vaativaa. & TERO LEHTO

@talentum.fi

6#/6410)4172T%1/

ANTURIT JOUSTAVASTI OMASTA TUOTANNOSTA

700+675#0674+6 .+-714/#g#0674+6 ,# g571,#6 776 '4+-1+5#0674+6

7*T NG GEHG INNN

9'+)*+0)u6#/6410T(+

6 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.2.2015

Uutiset

www.tektal.fi 50 patenttihakemuksen mies: Yhden Spede

TOHTORIN HATUSTA

Metallissa virheet Sapotech analysoi tuotannon alkupäätä

KULUTTAJA HUOMIOITU. Termostaatteja ja palohälyttimiä valmistavan Nestin tuotteet ovat hyvä esimerkki käyttäjäkokemuksen huomioimisesta.

Käyttäjäkokemus kunniaan

äyttäjien omakohtainen kokemus on tärkeä myös työkäytössä. Tähän tulokseen on tullut Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Hanna-Riikka Sundberg. Hän väitteli tammikuun lopussa. – Kuluttajapuolella käyttäjäkokemus huomioidaan jo nyt melko hyvin. Uutta on se, että samaan pitäisi päästä myös yritysten välisessä kaupassa. Sundberg selvitti väitöskirjatyössään, miten käyttäjäkokemusta hyödynnetään sekä toimittajan että asiakkaan toiminnoissa yritysmarkkinoilla, erityisesti tuotteiden kehittämisessä, myynnissä, markkinoinnissa ja hankinnassa. Tutkimus toteutettiin kolmessa teollisessa yrityksessä haastatteluin ja kyselytutkimuksin. Parhaiten käyttäjien kokemuspohjaa hyödyntävät Sundbergin mielestä nykyisin Apple ja Nest. – Kokemusten kerääminen ei aina ole helppoa. Esimeriksi tehdasautomaatiojärjestelmän käyttöä voi olla vaikea simuloida ilman tuotantolaitteiden kytkemistä järjestelmään. Suomessa teolliset yritykset ovat heränneet kokemusten korostamisen tärkeyteen. Tämä näkyy siinä, että yhä useamman yrityksen palkkalistoilla on käyttäjäkokemuksia keräävä ja niitä analysoiva tuotekehittäjä.

Kokemusten kerääminen ei ole aina helppoa.

Asiakaskokemus kiehtoo Sundberg teki diplomityönsä Metsolle asiakasarvosta. Käyttäjäkokemuksista hän innostui päästyään mukaan Citer-tutkijaryhmään TTY:n teollisuustalouden laitokselle. – Kiinnostavallekin aiheelle voi olla nykyisin vaikea saada rahoitusta. Minulle avautui ainutlaatuinen mahdollisuus väitöskirjatyöhön Uxus-projektin myötä. Kolmen vuoden väitöskirjatyö ei tuntunut Sundbergista erityisen raskaalta. – Viimeistelytyö vei illat ja viikonloputkin, mutta yleisesti ottaen pidin työn ja vapaa-ajan hyvässä tasapainossa. Tamperelaissyntyinen Sundberg jatkaa tutkijantyötään TTY:llä tohtoriväitöksen jälkeenkin. – Haluan tulevaisuudessakin työskennellä asiakaskokemuksen parissa ja kehittää itseäni alan ammattilaiseksi. Vaikka muutto töiden perässä Hanna-Riikka on mahdollinen, mieluiten SundSundberg berg jatkaisi työntekoa Tampereen seudulla. ■ Syntynyt 1984 – Elämä on aika lailla asettunut uomiinsa täällä. & ■ DI, TTY 2009 HARRI REPO

@talentum.fi

Hanna-Riikka Sundberg: Käyttäjäkokemuksen rooli B2B-kontekstissa. Tampereen teknillinen yliopisto 26.1. 2015.

■ Perhe: aviomies ja berninpaimenkoira ■ Harrastus: Tanssi, pallopelit ja käsityöt

TUOTANTO / Oululaisen Sapotechin tuotteilla etsitään tuotevirheitä jo metalliteollisuuden prosessien alkupäässä. Reaaliaikaisella mittauksella säästetään sekä materiaaleissa että energiassa. Sapotech on syntynyt Oulun yliopiston spin-ofﬁna, kun siellä on kehitetty metallurgian ja konenäön innovaatioita. Liiketoiminnan kehitysjohtaja Pekka Kumara kertoo, että niin teräs- kuin muussakin metalliteollisuudessa yrityksillä on suuri tarve virheiden havaitsemiseen jo tuotannon alkupäässä. – Mitä aikaisemmin virhe havaitaan tuotannossa, sen halvemmalla päästään, selvittää Kumara mittauksen hyötyjä. Ja kun virhe löytyy syntyessään, voidaan päästä käsiksi myös syihin. Teollisen internetin hyödyt Yhtiön avainosaamisalueita ovat mittauksiin liittyvän kokonaispalvelun toimittaminen, järjestel-

KUUMAA MITATTAVAA. Sapotechin laitteet laitteet mittaavat tehtaalla ohikulkevia valettuja teräsaihioita. Teollisen internetin käyttö erottaa Sapotechin kilpailijoista.

mäintegrointi ja pilviohjelmistot. – Laitteissa on tarkkoja matriisikameroita. Käytämme laservalaisua, joka syrjäyttää kohteen oman

hehkumisen, jolloin pinnasta saadaan tarkka kuva. Sekunnissa kuvia syntyy kymmeniä, jotka sitten reaaliajassa yhdistetään niin, että

OECD: Raportteja riittää, johtaminen puuttuu JOHTAMINEN / Suomen valtion pitäisi selkeyttää it-johtamistaan. Näin patistelee OECD katsauksessaan, jossa käsitellään paitsi Suomen, myös Viron e-hallintoa. – On epäselvää, mikä instituutio määrittelee Suomessa julkisen it:n tavoitteet, OECD toteaa. Suomessa ainakin kolme instanssia kilpailee tässä keskenään: valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö sekä työja elinkeinoministeriö. Paperilla it-johtaminen kuuluisi valtiovarainministeriölle. Sen tehtäväksi on määritelty julkisen hallinnon tietohallinnon yhteinen ohjaus, mutta OECD:n tavoin myös Suomessa on kiinnitetty huomiota

hallinnon sekavuuteen ja ministeriöiden väliseen kilpailuun. Suomessa on viime vuosina tehty monia raportteja julkisen ict:n kehittämiseksi. Tunnetuin näistä on Pekka Ala-Pietilän työryhmän toissa vuonna esitelty ”21 polkua kitkattomaan Suomeen”, jonka ehdotusten toteuttaminen etenee vaihtelevalla menestyksellä. – Kuten niin usein Suomessa, strategioita on hieman liikaakin, OECD arvioi. OECD:n ratkaisu kilpailutilanteen ratkaisemiseksi on ympäripyöreä: ministeriöiden välistä yhteistyötä pitää lisätä it-strategian laatimiseksi ja toteuttamiseksi. Viron ratkaisut julkisen hallin-

Pääkiitotie kolmeksi kuukaudeksi pakettiin LENTOLIIKENNE / Finavia remontoi kesällä Helsinki–Vantaan lentoaseman pääkiitotien. Kolme kuukautta kestävän korjaustyön aikana kiitotie asfaltoidaan, ja sen alle vedetään kaapeleita 30 kilometrin edestä. – Pääkiitotieltä tehdään normaalisti kentän nousuista ja laskuista kaksi kolmasosaa. Peruskorjauksen ajaksi käyttöön jää kaksi kiitotietä, Finavian apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola kertoo. Remontti supistaa Vantaan kentän iltapäiväliikenteen kapasiteettia noin 30 prosentilla. Noronen-

Juhola uskoo, että lentoaikoja siirtelemällä kaikki kentän lennot saadaan hoidettua. – Kerroimme lentoyhtiöille remontista jo viime syksynä ja pyysimme heitä tutkimaan, voivatko he siirtää lentojaan pois ruuhkapiikeistä. Siirrot koskevat lähinnä pienten matkustajamäärien reittejä. Aasian laajarunkoliikenne sekä Euroopan vilkkaimmat reitit ajetaan normaaliin tapaan. & HARRI REPO

@talentum.fi

non it-ratkaisussa ovat saaneet maailmalla laajaa kiitosta. Suomikin on pannut tämän merkille ja hakeutunut yhteistyöhön Viron kanssa. Merkittävimpänä hankkeena on Viron digitaalisten palvelujen alusta alusta X-road, jota ollaan ottamassa käyttöön Suomessakin. OECD patistaa Suomea ja Viroa entistä laajempaan yhteistyöhön. Viro ja Suomi voisivat muodostaa laboratorion, jossa it-yhteistyötä testattaisiin ja hyviä tuloksia otettaisiin EU-maissa laajemminkin käyttöön. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

LYHYET Toyotalle linja polttokennolle TOYOTA AVAA polttokennoautojen tuotantolinjan Motomachin tehtaalleen Keski-Japanissa. Kyseessä on ensimmäinen polttokennoautojen massatuotantolinja. Mirai-auto kulkee vedyllä ja tuottaa päästöjen sijaan vain vesihöyryä. Maailman suurimman autovalmistajan tarkoituksena on tuottaa 700 Miraita tänä vuonna, kertoo Phys.Org. Mirai kulkee noin 650 kilometriä ilman vedyn lisätankkausta. Sen tankkaaminen vedyllä kestää saman verran kuin bensa-auton tankkaus. &

27.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Pasasen keksinnöistä voi edelleen ostaa kaupasta

maksavat VIIKON STARTUP

Sapotech Perustettu: 2012 Mitä tekee: Kuumien kohteiden kuvantaminen, mittaaminen ja monitorointi Työntekijöitä: 6 Liikevaihto: Vuonna 2013 120 000 €, 2015 tavoite 0,5—1 milj. € Mahdollisuudet: Teollisen internetin teknologiat ja palvelumalli uudella alueella Uhat: Asiakkaiden hidas siirtyminen uusiin toimintamalleihin Lähetä startup-vinkki: harri.junttila@talentum.fi

WWW.TEKTAL.FI/P/28

Aalto kielsi uuden Outlookin käytön

isosta teräsaihiosta saadaan yksi kokonainen valokuva. Kumara arvioi, että Sapotechin Green Growth -ohjelmassa kehittämä teknologia on ainutlaatuinen maailmassa. – Kuvan analysoinnissa käytämme konenäköalgoritmeja, jotka tekevät hälytykset ja analysoivat virheet. Mittauksilla saatu data käsitellään pilvipalveluna tai asiakkaan omalla palvelimella. – Pilvipalvelussa ohjelmia ei tarvitse asentaa. Selaimen kautta kirjaudutaan pilvipalveluun ja nähdään reaaliajassa tarkastustoimenpiteet. Kumara näkee teollisen internetin hyödyt etenkin globaalissa teräsyrityksessä. – Silloin voidaan perustaa yksi operaattoritiimi, joka käy koko konsernin tuotannon läpi. Toinen hyöty siitä on Sapotechille itselleen. – Kun maailmalle toimittamamme järjestelmät ovat internetissä, näemme niiden tilanteen koko ajan omasta toimipisteestämme Oulussa. Silloin voimme tehdä etäpäivityksiä, kunnonvalvontaa ja etädiagnostiikkaa. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

TIETOTURVA / Microsoftin viime viikolla Android- ja iOS-mobiililaitteille julkaisema uusi kalenteri- ja sähköpostisovellus ei ole turvallinen, varoittaa Euroopan parlamentin it-osasto. Varoitus perustuu siihen, että käyttäjän sähköpostisalasanat tallennetaan Microsoftin pilvipalveluun, vaikka itse sähköpostipalvelin olisi yrityksen omassa verkossa. Aalto-yliopisto kielsi aiemmin tällä viikolla 20 000 opiskelijaansa ja 5 000 työntekijäänsä käyttämästä uusia sovelluksia. Lisäksi ohjelmien käyttöä Aalto-yliopiston sähköpostissa ollaan estämässä tietoteknisesti.

Jos ohjelman on jo ehtinyt asentaa, se pitäisi yliopiston mukaan poistaa, ja salasana olisi vaihdettava sen jälkeen. Tietoturva-asiantuntija Timo Salin Aalto-yliopistosta pitää tietoturvaselvitystä luotettavana. – Aallon salasanoja ei saa tallentaa ulkoisiin palveluihin. Siksi olemme joutuneet kieltämään ohjelmien käytön. Aallon palvelimet ovat sen omassa verkossa, eli se ei käytä Microsoftin sähköpostisovellusta pilvessä. Kielto voidaan purkaa, jos Microsoftin sovellusten toimintaperiaate muuttuu. – Uusi sovellus on vaikuttanut

hyvältä, joten tämä tilanne on harmillinen. Salin kertoo, että yliopistojen tietoturvatiimit ovat keskustelleet asiasta, ja sama kielto tuntuu koskevan useita yliopistoja ja muita organisaatioita. Tietoturvauhka koskee EU:n mukaan nimenomaan uusia, testivaiheessa olevia sovelluksia Applen ja Googlen latauspalveluissa. Sen sijaan laitteiden mukana tulevia Android-, iOS- ja Windows Phone -käyttöjärjestelmien kalenteri- ja sähköpostisovelluksia voidaan yhä käyttää. & TERO LEHTO

@talentum.fi

Suomi säilyi kaivosykkösenä MAINE / Talvivaaran kohtalo on ravistanut suomalaista kaivosalaa. Suomi on kuitenkin edelleen hyvä maa kaivostoiminnalle ja Suomen kaivosteollisuus on hyvä sijoituskohde, kanadalaisen Fraser-instituutin tiistaina julkaistu tutkimus kertoo. Fraserin tulosten mukaan Suomi on houkuttelevin alue kaivostoimintaan sijoittaville. Seuraavaksi tulivat Kanadan Saskatchewan ja Yhdysvaltain Nevada. Myös kah-

tena viime vuonna Suomi on sijoittunut kärkisijoille. Kaikkiaan tutkimuksessa oli mukana 112 maata ja aluetta eri puolilta maailmaa. Kaivosteollisuus ry pitää hyvänä sijoittajien kiinnostuksen säilymistä Suomen kaivostoimintaan. – Onneksi sijoitus säilyi, sillä tummia pilviä on viime aikoina kerääntynyt taivaalle. Ennakoimattomuus verotuksessa on tekijä,

jonka on pelätty vähentävän kiinnostusta Suomeen, Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela sanoo Teknologiateollisuuden tiedotteessa. Viime vuosina Suomen kaivosala on kärsinyt myös luvituksen hidastumisesta ja malminetsintäkorvausten korkeista maksuista. – Toivomme, että Suomen tuleva hallitus ryhtyy pikaisesti korjaamaan epäkohtia, jotta hyvä maine säilyy, Suomela sanoo. &

Eatonilta kattavat sähköalan ratkaisut

Pienjännite-, keskijännite- ja häiriöttömän sähkönsyötön tuotteet ja palvelut Eaton on vahva kansainvälinen voimanhallinnan yritys. Jatkuvasti kasvavalla tuotetarjonnallamme varmistamme älykkäiden, kustannustehokkaiden ja kestävien ratkaisujen saannin asiakkaillemme. Eaton tuo ulottuvillesi maailmalla tunnetut tuotemerkit: Powerware, Moeller, Holec, Cutler-Hammer, Westinghouse, MGE, Santak, MEM, Cooper, ym. www.eaton.ﬁ ja www.eaton.eu

8 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.2.2015

Uutiset

Päivä paketissa.

joka arkipäivä klo 16.30. www.tektal.fi/paiva

Suomi on tiukoilla datakeskuskilpailussa

KAUKO OLLILA

Palvelinkeskusinvestointeja on ehkä jo menetetty hitaan päätöksenteon takia DATAKESKUKSET / Kilpailu datakeskuksista on muuttunut nopeuskilpailuksi. Valtiot haluavat datakeskuksia, koska niiden uskotaan houkuttelevan mukanaan muuta yritysten toimintaa, kuten tuotekehitystä. Kansainvälisillä palvelinkeskusten rakentajilla on mahdollisuus kilpailuttaa sijoitusmaita, koska keskukset ovat niin haluttuja. Ne vaativat investointiensa pohjaksi ripeitä päätöksiä, koska kapasiteetin tarve kasvaa nopeasti. – Suomessakin on ollut tapauksia, että valmista pakettia ei ole pystytty tarjoamaan riittävän nopeasti ja investointi on mennyt ohi, sanoo datakeskusten infraa toimittavan Schneider Electricin it-liiketoiminnan johtaja Timo Ranne. Nopeita päätöksiä halutaan erityisesti kaavoituksesta sekä sähkö- ja tietoverkkoyhteyksistä. – Usein on alle kuukausi aikaa tehdä ehdotus. Päätöksenteon joustavuus ja nopeus ovat hyvä tavoite. Toisaalta kunnat vaativat päätösten taustaksi huolellista harkintaa. Demokratia ottaa aikansa. Julkisesta valmistelusta ja oikeudesta valituksiin ei voi luopua. Kovat naapurit Myös Viro ja Liettua yrittävät houkutella isoja investointeja täsmäiskulla. Niiden sähkö- ja tietoverk-

koinfrastruktuuri ei ole yhtä vahva kuin Suomessa, mutta kuntien ja valtion päätöksenteko on nopeaa. Saksa taas kilpailee tiukalla tietosuojalainsäädännöllään. – Kun keskustelen hankkeista kollegoiden kanssa, kuulen valitettavasti myös Ruotsista enemmän kuin Suomesta, Timo Ranne sanoo. Hän toivookin Suomessa entistä tiiviimpää yhteistyötä. Sitä onkin jo aloitettu toimialan yritysten kuntien ja Finpron Invest in Finland -ohjelman kanssa. – Meillä on aina kiire. Tämä bisnestyyppi poikkeaa paljon muusta rakentamisesta. Tämän ymmärrys on onneksi lisääntynyt. Invest in Finlandin kehitysjohtaja Alpo Akujärvi myöntää, että hankkeissa on oltava entistä nopeampi. Hän ei usko kuitenkaan Suomen olevan Ruotsia, Saksaa tai muita maita hitaampi. – Parhaassa tapauksessa voimme tarjota valmiin paikan kuudessa kuukaudessa, jopa nopeamminkin. Se vaatii yhteistyötä muun muassa paikallisen sähköyhtiön ja kantaverkkoyhtiö Fingridin kesken.

Paikkoja on tarjolla Suomessa on Akujärven mukaan 40 valmista kohdetta, joissa voidaan aloittaa puolessa vuodessa datakeskustoimintaa. Osa niistä on uusia, osa vanhojen kiinteistöjen uudistettuja tiloja.

SUJUVAA SUOMESSA. Yandexin datakeskushanke on mennyt sujuvasti maaliin.

”Voimme tarjota valmiin paikan kuudessa kuukaudessa.” Akujärven mukaan suunnitteilla on vahvistaa myös kampustoimintaa, jossa yritys voi tuoda konesa-

linsa osaksi laajempaa verkostoa. Tästä on saatu hyviä kokemuksia Haminassa, Kajaanissa, Mäntsälässä ja Oulussa. Mäntsälään datakeskusta rakentavan venäläisen it-yhtiön Yandexin datakeskustoimintojen johtaja Aleksei Zhumykin kiit- Aleksei telee kunnan no- Zhumykin

peaa päätöksentekoa. Yandexin datakeskus aloittaa hieman suunniteltua myöhemmin ja pienemmällä kapasiteetilla huhtikuussa. – Lupaprosessi oli sujuva ja valmistui joulukuussa. Viiveitä prosessissa ei tullut, mikä on hyvä saavutus, kertoo Zhumykin. & TERO LEHTO

@talentum.fi

Uusi menetelmä tehostaa jäteöljyn käsittelyä Delete uskoo raskaan jäteöljyn käsittelystä olevan vientituotteeksi DELETE

JÄTTEENKÄSITTELY / Laivojen, satamien ja teollisuuslaitosten jäteöljyn käsittely halpenee ja tehostuu uudella erottelumenetelmällä, kertoo jätteenkäsittelyn yritys Delete. Deleten itsensä kehittämä menetelmä otetaan käyttöön jätteenkäsittelylaitoksella Espoossa. Prosessi erottelee jäteliemestä veden ja raskaan polttoöljyn niin, että vesi voidaan laskea viemäriin ja kierrätysöljy hyödyntää esimerkiksi isoihin kasvihuoneisiin tai voimalaitoksiin. – Tämä on ollut mielenkiintoinen kahden vuoden tuotekehitysprojekti ja yli puolen miljoonan euron investointi, kertoo toimialapäällikkö Henrik Pietilä Deletestä. Erottelujärjestelmä koostuu öljyn esisuodatuksesta, erotinlaitteistosta eli separaattorista, säiliöstä erotellulle öljylle sekä ve-

denkäsittelyn öljyerottimesta ja aktiivihiililaitteesta.

Neuvottelut käynnissä Separaattorin laitokseen toimittaa Alfa Laval. Laitoksen käsittelykapasiteetti on 8 000 tonnia vuodessa, josta syntyy noin 20 prosenttia valmista polttoainetta. Asiakkaita voivat olla esimerkiksi varustamot, joiden on päästävä eroon laivojen pilssivesistä. Laivojen omilla erottimilla ei vielä pystytä kannattavasti puhdistamaan öljyä kierrätyspolttoaineeksi. – Menetelmä on herättänyt paljon kiinnostusta satamissa ja käymme neuvotteluita useiden mahdollisten asiakkaiden kanssa. Pietilä uskoo, että menetelmästä voisi tulla myös vientituote.

Kustannukset alas MONIVAIHEINEN PROSESSI. Deleten uusi prosessi täyttää lähes kolmensadan neliömetrin hallin.

Viemäriin ohjattavan veden öljypitoisuudeksi jää Pietilän mukaan

enintään viisi milligrammaa litraa kohden. Hän arvioi, että esimerkiksi huoltoasemien puhdistusprosessit pääsevät vain 50 milligrammaan litraa kohti. Aiemmin öljyiset vedet on käsitelty ultrasuodatusmenetelmällä. Se soveltuu kuitenkin vain jätevesiin, jotka ovat vähintään 90-prosenttisesti vettä. Jäteöljyn käsittely maksaa aina, mutta Delete laskee uuden prosessin tulevan selvästi edullisemmaksi kuin öljyn ohjaaminen vain jätteenkäsittelyyn ilman erottelua. Deleten menetelmä maksaa joitakin kymmeniä euroja öljytonnia kohden. – Kustannus on kolmasosa tai parhaimmillaan vain viidesosa jätteenä hävittämisestä. & TERO LEHTO

@talentum.fi

27.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

10 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.2.2015

Uutiset

www.tektal.fi Mersun uutuus on

Ruohon jalostus voisi tehdä Suomesta valkuaisomavaraisen Suomi pystyisi viljelemään nykyistä enemmän ruohoa raaka-aineeksi KEMIA /Säilörehusta on mahdollista valmistaa proteiinia niin, että koko valkuaisainetuonti voitaisiin korvata omalla tuotannolla. Tämä selvisi Valion tutkimuksesta. – Ruoho on paras kasvi Suomen ilmastoon, koska hehtaarisadot ovat suurimmat, sanoo Valion teknologiajohtaja Matti Harju. Suomen maitotilat tuottavat ruohoa tehottomasti, koska peltoa on lietelannan levitykseen liittyvän lain takia enemmän kuin ruohon tuottamiseen tarvitaan. Valion valkuaisomavaraisuuden tutkimuksen lähtökohdaksi otettiin se, että maitotilat tuottaisivat kuiva-ainetta nykyisen 5 000 kilon sijasta 8 000 kiloa hehtaarilta. – Sillä saataisiin 1,4 miljoonaa tonnia ruohon kuiva-ainetta vuodessa. Siitä saa ruohoselluloosaa 750 000 tonnia, josta puolestaan voidaan erottaa 200 000 tonnia valkuaista; Harju kertoo. Valkuaisen lisäksi saataisiin 90 000 tonnia sokeria ja 56 000 tonnia maitohappoa.

Valkuaista ruohosta LÄHDE: VALIO KUVA: RODEO / TUOMAS MARTTILA

Säilörehu

Valmiit laitokset

Esikäsittely/ silppuri

Uuttoreaktori

Esikäsittelyreaktori

Hydrolyysireaktori

Fermentori

Kuivaus

Valkuainen

Neste/kiinteä erotus

Fermentori

Neste/kiinteä erotus

Kuivaus

Valkuainen

Helppo sellu Koko Suomen tuottamassa maitomäärässä on valkuaista 65 000 tonnia. Tällä hetkellä Suomeen tuodaan valkuaista noin 180 000 tonnia vuodessa. Jos maitotilat tuottaisivat ruohoa tehokkaammin, voitaisiin tuonti lopettaa.

keksintö. – Havaitsimme, että pekilo kasvoi erittäin hyvin ja käytti myös maitohapon hyväksi, joten rehuvalkuaista syntyi hyvällä saannolla.

”Toholammin juustolassa on valmiina kaikki.”

– Ruohon selluloosa on paljon helpommin hydrolysoitavissa eli hajotettavissa kuin puun selluloosa, Harju kertoo. Valio tutki Green Growth -hankkeessa, miten sokeroitu selluloo-

sa voitaisiin muuttaa rehuvalkuaiseksi. – Kasvatimme hydrolysaatiossa pekilo-rehuhiivaa. Pekilon käyttö rehuvalkuaisen valmistuksessa on suomalainen

Valio on kiinnostunut rehuvalkuaisen tuotosta, koska sillä on valmista tuotantokapasiteetia. – Meillä oli pari juustolaa, jotka ovat lopettamassa tuotantoaan. Ne sijaitsevat logistisesti keskellä säilörehun tuotantoaluetta. Esimerkiksi Toholammin juustolassa on valmiina kaikki infra, säiliöt ja putkistot, Harju kuvaa. Prosessi voisi yksinkertaisena olla sellainen, että säilörehu kerätään tiloilta, hierretään hienommaksi, hydrolysoidaan, fermentoidaan, haihdutetaan ja kuivataan. Siitä saadaan rehuvalkuaistuote. Esiselvitys tästä on jo tehty. Ongelmana on taloudellinen kannattavuus. – Tuontivalkuainen eli soija on jonkin verran halvempaa. Meillä on kuitenkin omia etuja kuten hyvä toimitusvarmuus. Käytännössä maitotilat muuttuisivat omavaraisiksi ruokinnan suhteen, jolloin maailmanmarkkinahintojen heiluttelu ei enää keikuttaisi niiden taloutta. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

Uusiutuvat houkuttavat taas sijoittajia

Gamla elbilbatterier ska bli energibuffert

TEKNOLOGIAYRITYKSET / daq First North -markkinapaikalle

Stabiliserar vindkraftens fluktuationer

Sijoittajat pitävät energiatehokkuutta ja vaihtoehtoisia energiamuotoja taas mielenkiintoisina sijoituskohteina. – Siinä on tapahtunut iso muutos. Sijoittajat eivät enää hae äärimmäisen nopeita voittoja. He katsovat, että näiden toimialojen teknologioita kehittävät ja palveluita tarjoavat yritykset ovat riskittömiä sijoituskohteita, kertoo johtaja Santtu Hulkkonen cleantech-alan asiantuntijapalvelu- ja verkottumisyhtiöstä Solvedista.

Savo-Solarin anti menestyi Tuorein esimerkki sijoittajien innostumisesta cleantech-sektoriin saatiin viime viikolla, kun mikkeliläinen aurinkolämpöjärjestelmiä valmistava Savo-Solar kertoi listautumisaikeistaan ja 4,1 miljoonan euron suunnatusta osakeannistaan. Yhtiö on jo saanut merkintäsitoumukset nykyisiltä osakkeenomistajilta 1,6 miljoonan euron arvosta ja yhtiön ulkopuolisilta sijoittajilta 2,6 miljoona arvosta. Savo-Solar hakee listausta Nas-

Ruotsiin. Kaupankäynnin osakkeilla yhtiö arvioi alkavan huhtikuussa. Sijoittajien suhtautumisessa cleantech-alaan on tapahtunut suuri muutos. Edellinen vuonna 2005 alkanut buumi notkahti vuoden 2009 lamaan. Isointa kasvua odotetaan uusiutuvista energioista ja suurimpia markkinoita energiatehokkuuden lisäämisestä. – Savo-Solarin tapaus osoittaa, että kynnys listautua ja hankkia rahaa on muuttumassa. Listautuminen sopii pienemmillekin yrityksille, ja se on ﬁksu tapa kerätä yritykselle rahaa, Hulkkonen sanoo. Myös cleantech-yritysten toimintaympäristö on muuttunut suotuisammaksi yrityksille. Alan normituksia ja säädöksiä lievennetty takavuosista, jolloin esimerkiksi tuulivoimayrityksiä meni nurin. Myös maailmalla on huomattu, että uusiutuva energia vetää. Esimerkiksi Yhdysvaltalainen Citibank aikoo investoida alaan sata miljardia dollaria seuraavan kymmenen vuoden aikana. & KARI PELTONEN

@talentum.fi

TU-BERLIN / ULRICH DAHL

ELBILAR / Batterier i elfordon förlorar gradvis kapacitet och måste förr eller senare tas ur bruk. Men begagnade batterier kan lämpa sig utmärkt för energilagring. Ett tyskt samprojekt ska ge gamla litiumjonbatterier ett nytt liv som buffert för vindoch solenergi. Eftersom elbilen är en ny företeelse på vägarna, saknas ännu praktisk kunskap om batteriernas livslängd. Tillverkarna räknar med att litiumjonbatterierna tappar kraft efter åtta års användning, beroende på omständigheterna. Batterimodulerna är mogna att tas ur bruk då deras lagringsförmåga sjunker till cirka 80 procent. Därefter faller bilens prestanda under en acceptabel nivå. Men det betyder inte att batterierna måste kasseras.

Stationär buffertlagring Bosch, BMW och Vattenfall Europe har grundat det tyska samprojektet ”Second Life Batteries”,

ÅTERANVÄNDNING. Ett tyskt samprojekt ska ge gamla litiumjonbatterier från elbilar ett nytt liv som buffert för vindoch solenergi.

med målet att samla in begagnade elbilbatterier och koppla ihop dem i enheter för lagring av soloch vindenergi. Enligt Bosch-chefen Volkmar Denner har litiumjonbatterier ännu i slutet av sin mobila livscykel en god lagringsförmåga. Kapaci-

teten räcker mer än väl för stationär buffertlagring av el under många år. Bosch skaffar som bäst erfarenheter av energilagring av elektricitet från nyckfull vindkraft i Braderup vid den tyska nordsjökusten. Koncernen har

27.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

tökerö kantikas laatikko

Oikeat vastaukset Kysymykset sivulla 23 3 kysymystä

1. d) Venäjä vei viime vuonna öljyä keskimäärin runsaat seitsemän miljoonaa tynnyriä päivässä, Saudi-Arabia yli kahdeksan. 2. d) Yleisimmän bensiinilaadun eli 92-oktaanisen litrahinta nousi 1,19 markasta 2,98 markkaan. 3. a) Raade vaati Jamania ja myös tämän vaimoa pukeutumaan kaikkien muiden tavoin Nesteen verryttelyasuun.

WWW.TEKTAL.FI/P/29

Kaukojäähdytyksellä menee lujaa ENERGIATEOLLISUUS

/ kumäärä kaksinkertaistunut.

Kaukojäähdytyksen myynti kohosi Suomessa viime vuonna uuteen ennätykseen. Asiakkaat ostivat 191 000 MWh jäähdytysenergiaa toimisto- ja liiketilojen sekä asuntojen viilentämiseen. Jäähdytysenergian myynti kasvoi 13 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Viidessä vuodessa myynti on 2,5-kertaistunut ja asiakkaiden lu-

Kaukojäähdytyksen asiakkaista leijonanosa on Helsingissä. Jäähdytettävistä 19,6 miljoonasta kuutiosta Helsingin Energian eli nykyisen Helenin hoidossa on peräti 14 miljoonaa kuutiota. Turku Energia vastaa 4,2 miljoonasta kuutiosta. Reilun sadan kilometrin pituisesta putkiverkostosta Helsingissä on 63 kilometriä ja Turussa 22.

Turku on jättänyt hieman itseään suuremman Tampereen varjoonsa mennen tullen: Tampereella kaukokylmällä viilennetään vain 0,7 miljoonaa kuutiota. Yhä useampi koti viilennetään kaukojäähdytyksellä. Jäähdytysenergian tuotanto perustuu lämpöpumppuihin ja vapaajäähdytykseen. Suomen suurimmat lämpöpumput on valjastettu kaukojäähdytyk-

sen tuotantoon. Helsingin, Turun ja Espoon lämpöpumput käyttävät jäähdytyksen energianlähteenä jätevedenpuhdistamolta mereen johdettavan puhdistetun jäteveden sisältämää lämpöenergiaa. Suomessa on kaikkiaan kahdeksan kaukojäähdytystä myyvää energiayhtiötä. &

Pähkinä

Alexis panee kolme kuulaa kumpaankin vaa’an kuppiin. Jos toinen kuppi painuu alas, kultakuula on näiden joukossa. Jos ei, kultakuula on yksi niistä, jotka eivät ole vaa’alla. Seuraavaksi Alexis punnitsee kaksi kuulaa siitä ryhmästä, jossa kultakuula on. Jos toinen kuppi painuu, kultakuula on siinä. Jos vaaka on tasapainossa, kultakuula on se, joka jäi punnitsematta. PÄHKINÄTOIMITUS pahoittelee viime viikon pähkinässä ollutta virhettä. Professori Moriarty oli ilmeisesti päässyt ronkkimaan kellotaulua, jossa oli luku 60, vaikka vastauksessa annetun säännön mukaan luvun olisi pitänyt olla 72.

147

Me teemme kaiken, mitä Leif Johanson lupaa.

100

7 6

där byggt ett av Europas största system för tillfällig lagring av elektricitet från en närbelägen vindpark. Vindenergin lagras i ett hybridsystem med litiumjonbatterier och ett stort vanadin redox-ﬂödesbatteri. I Kelsterbach nära Frankfurt har koncernen installerat en litiumjon-buffert för ett bostadsområde med 180 radhus.

Ny lagringsenhet byggs i Hamburg Projektets tre partner ska nu samla erfarenheter och kunskap om möjligheterna att i stor skala använda begagnade elbilbatterier för att lagra elektricitet. Man vill särskilt studera hur batteriernas ålder inverkar på lagringskapaciteten. BMW kommer att leverera batterier från sina elbilar ActiveE och i3. Vattenfall ska driva lagringssystemet under en period av tio år. Bosch utvecklar algoritmer för styrsystemet som läggs upp för att maximera batteriernas livslängd och effekt. En lagringsenhet med en effekt av två megawatt ska byggas i Hamburg. Energilagret ska balansera upp kortfristiga ﬂuktuationer i elnätet. Den nya enheten tas enligt planerna i bruk i slutet av detta år. & PETER KARLBERG

Ruotsin Viaredissa käy kuhina koko ajan. Täällä, Boråsin kupeessa on Elloksen keskusvarasto, josta lähetetään päivittäin kymmeniä tuhansia paketteja asiakkaille kaikkialle Pohjoismaihin. Jotta tämä toimisi, tekee Ellos yhteistyötä PostNordin kanssa.

“Meidän on toimitettava oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. Jos sanomme, että tuote tulee seuraavana päivänä, niin sen on tultava. Jotta tämä toimisi, tarvitaan todella hyvä logistiikkakumppani. Onneksi meillä on sellainen.”

“Meillä ei ole fyysisiä kohtaamisia asiakkaiden kanssa, joten on erityisen tärkeää, että pidämme lupauksemme”, sanoo Leif Johanson, Ellos Groupin operatiivinen johtaja.

Tutustu yhteistyöhömme osoitteessa postnordlogistics.fi/ellos

PostNord on johtava Pohjoismaihin, Pohjoismaista ja Pohjoismaissa tarjottavien viestintä- ja logistiikkaratkaisujen toimittaja. Varmistamme myös postipalvelut yksityishenkilöille ja yrityksille Ruotsissa ja Tanskassa.

HARRI REPO

@talentum.fi

12 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.2.2015

Uutiset

Tekniikan Historia 1/2015 5

myynnissä nyt!

Suomen Akatemia myllää tutkimusta

Niukkuuden aikoina tutkimusrahoituksen viisas kohdentaminen on kaiken a ja o, sanoo Marja Makarow KAROLIINA PAAVILAINEN

TIEDE / Suomen Akatemiassa puhaltavat uudistuksen tuulet vaikuttavat koko tutkimus- ja yliopistokenttään. Tutkimuksen vaikuttavuus ja yliopistojen proﬁlointi ovat näkyvimmät muutokset. – Tutkimusrahoituksen määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on edelleen maailman huippua. Se on kuitenkin pudonnut huippuvuosien 3,8 prosentista nykyiselle 3,5 prosentin tasolle taloustilanteen huononnuttua. Koska kasvua ei ole tiedossa, rahoituksen viisas kohdentaminen on a ja o, sanoo tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Marja Makarow Suomen Akatemiasta. Kun kotimaassa rahoituksen vähenee, resursseja pitäisi hakea aktiivisemmin EU:sta. Siellä on rahoituslähteitä, joita suomalaiset eivät juuri hae, kuten maisteriopintoja ja väitöskirjatyötä rahoittava Marie Curie -ohjelma. Toinen huoli on, että nuoret tohtorit eivät ole enää innostuneita lähtemään ulkomaille post doc -tutkijoiksi. – Se on kuolemaksi. Ellei täältä lähdetä ulos, emme myöskään uudistu. Tarvitsemme uusia tutkimusaiheita ja menetelmiä sekä verkostoja.

Vaikuttavuus on tärkeää Akatemian rahoittamasta toiminnasta suurin osa on ja tulee olemaan niin sanottua bottom up -tutkimusta, jossa tutkija valitsee itse oman ideansa ja tutkimusmenetelmänsä. – Perustutkimukselta edellytetään tieteellistä laatua, mutta tutkimuksella on yhteiskuntaa ja ihmiskuntaa palveleva tehtävä. Myös perustutkijan olisi hyvä miettiä oman tutkimuksensa laveampaa vaikuttavuutta. – Toki tähänkin asti ovat useat yksittäiset tutkijat, ryhmät ja huippuyksiköt tuottaneet innovaatioita ja vaikuttavuutta, jotka menevät kirkkaasti yli puhtaan tieteellisen vaikuttavuuden, Makarow lisää. Suomen Akatemian uudet tehtävät eli strategisen tutkimuksen rahoitus, tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen proﬁlointi tuovat uusia ulottuvuuksia Akatemian toimintaan. Valtion tutkimuslaitosten uudistuksen yhteydessä siirrettiin

PUHEENVUORO

KOMMENTTI HELENA RAUNIO

@talentum.fi

Tampere näyttää suuntaa?

■

TÄHTÄIN HUIPULLE. — Meillä ei pitäisi olla huippulaatua vain tutkimuksessa vaan myös opetuksessa, sanoo Suomen Akatemian tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Marja Makarow.

noin 20 prosenttia eli 55 miljoonaa euroa niiden suorasta tutkimusrahoituksesta kulkemaan Akatemian kautta strategisen tutkimuksen rahoittamiseksi. Strateginen tutkimus on tarvelähtöistä tutkimusta, joka hakee ratkaisuja elinkeinoelämän ja julkisen sektorin uudistumiseen.

Parin miljardin potti ■ Valtion tutkimuksen ja kehittämisen kokonaisvolyymi laski 2,06 miljardista eurosta 1,95 miljardiin vuonna vuosina 2010–2014. ■ Tänä vuonna Akatemian kautta kulkee 405 miljoonaa euroa. ■ Valtaosa Akatemian budjetista kohdennetaan edelleenkin vapaaseen perustutkimukseen.

Rahoitus on kaikkien tutkimuslaitosten ja yliopistojen haettavissa. Kriteerit ovat tähdellisyys, vaikuttavuus sekä tieteellinen laatu. Tutkimuksen teemat ovat teknologiamurrokset, resurssiniukka talous sekä tasa-arvo ja sen edistäminen.

Infraa ja profiilia Akatemian uudet tehtävä vaikuttavat toisiinsa. Yliopisto voi proﬁloitua huippuyksiköillään tai pyrkiä kehittämään huippututkimusta aloille, joilla on strategista merkitystä. Tänä vuonna Suomen Akatemialla on käytössään 50 miljoonaa euroa tutkimuksen proﬁloitumisen vahvistamiseksi. – Kukin yliopisto jättää Akatemialle hakemuksen, jossa se kuvailee strategiansa ja sen toimeenpano-ohjelman. Hakemukset arvioi kansainvälinen paneeli, jolla on tutkijakompetenssin lisäksi kokemusta yliopistohallinnosta, Makarow kertoo. Akatemian lakimuutoksen yhteydessä puolestaan vahvistettiin viime kesänä tutkimusinfrastruk-

50 milj. € 55 milj. € profiloitumiseen

strategiseen tutkimukseen

tuurikomitean asema. Komitea on vastuussa Suomen tutkimusinfrastruktuurin strategiasta ja sen toimeenpanosta. Ongelmana on, että vuotuinen noin 18 miljoonan euron budjetti on verrokkimaiden vastaavaa resurssia monikertaisesti pienempi. Esimerkiksi Ruotsissa julkisen panostuksen lisäksi apuna on Wallenberg-säätiö. – Tutkimus ei voi olla laadukasta, ellei sen tekemiseen tarvittava infrastruktuuri ole laadukasta.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulu rakentavat Tampereella uudenlaista korkeakouluyhteisöä. Tässä T3-projektissa on mukana Tampereen yliopisto, teknillinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Suomessa ei ole vielä mallia, jossa ammattikorkeakoulun ja yliopistojen toiminnot muodostaisivat kokonaisuuden. Tarkastelun kohteena ovat niin tutkintorakenteet, opintopolut, synergiat kuin tieteellistä huippua oleva tutkimuskin. TTY:n rehtori Markku Kivikoski onkin visioinut jo yhdistelmätutkintoja, joissa ammattikorkeakoulusta voisi jatkaa diplomi-insinöörin tutkintoon. Onko tässä uusi malli yliopistojen profiloitumiseen? Kun yliopisto tekee tiedettä ja kehittää teknologioita, ammattikorkeakoulu ottaa kopin ja muuntaa ne käytännössä hyödynnettäväksi tietotaidoksi. Muita etuja yhteistyölle ovat investoinnit rakennuksiin, laitteisiin palveluihin, joita voidaan yhteisesti hyödyntää. Kevään aikana nähdään, miten Akatemian kansainvälinen paneeli suhtautuu näihin profilointirahan hakijoihin. & Makarow kaipaa synergiaa tutkimuslaitteiden investointeihin ja käyttöön, ja sitä peräänkuulutetaan myös EU:ssa. Ei joka niemeen ja notkoon tarvitse rakentaa ultrasofistikoitua infraa. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

Innostuitko? Suutuitko? Lähetä mielipiteesi tektal@talentum.fi

Soklin radan kustannukset karanneet Ä Tekniikka&Talous-lehden pääkirjoitus (13.2.) antoi aiheen puuttua otsikon teemaan. Olin 1980-luvun lopulla mukana Soklin radan suunnittelussa. Radasta tehtiin varsin pitkälle viety yleissuunnitelma, joka kävi lausunnolla kymmenellä eri viranomaisella muun

muassa silloisen Lapin vesi- ja ympäristöpiirillä. Sen lausunnossa puututaan vain siltojen ja rumpujen aukkokokoihin. Soklin radan kustannusarvio vuonna 1987 oli 363 miljoonaa markkaa. Maarakennuskustannusindeksillä korjattuna hinta olisi nyt euroiksi muutettuna 109

miljoonaa. Hintaan on lisättävä sähköistyskustannus 15 miljoonaa, joten nykykustannus olisi 124 miljoonaa euroa. Nämä luvut perustuvat indeksillä korjattuihin kustannusarvioihin. Viime syksynä alkoi lehtiin tulla tietoja Soklin radan kustan-

nuksista, jotka yllättivät suuruudellaan, kun niitä vertaa edellä esitettyihin summiin. Vähitellen selvisi, että ratalinja on ilmeisesti törmännyt suojelun suohon, sillä nykysuunnitelmassa on suon alitus noin kilometrin mittaisella tunnelilla. On ymmärrettävää, ettei tällai-

selle ylellisyydelle löydy maksajaa. On ilmeistä, että vaihtoehtojen puntarointi on jäänyt kesken kustannusten ja ympäristönäkökohtien osalta. & JUHANI JUNNILA

Tekniikan lisensiaatti

27.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Ammattilainen!

Palvelumme ja tuotteemme sinulle Suomen Rakennusinsinöörien Liitto järjestää rakennusalan ammattilaisille suunnattua täydennyskoulutusta. Oma julkaisutoimintamme taas tukee ammatillista kehittymistä. Ajankohtaista koulutusta Järjestämme esimerkiksi pääsuunnittelijan, rakennusalan tuotantojohdon, rakennusvalvojien ja rakennuttajien (RAP, RAPS) pätevöityskoulutusta. Isännöimme myös kansainvälisiä symposiumeja ja konferensseja Suomessa.

Oman koulutustoimintansa lisäksi meillä on laajaa koulutusyhteistyötä. Täydennyskoulutusta järjestetään RKL:n, SAFA:n, RIA:n, SuLVI:n, ATL:n ja Betoniyhdistyksen kanssa.

Monipuolista ammattikirjallisuutta Tuotamme ajankohtaista ja korkeatasoista sekä eri käyttötarkoituksiin soveltuvaa ammattikirjallisuutta. Julkaisutoimintamme luo edellytykset rakennusalan asiantuntijoiden ja opiskelijoiden ammattitaidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen.

RIL JULKAISEE

RIL KOULUTTAA

RIL 248-2013 NR-kattorakenteen jäykistyksen suunnittelu ja toteuttaminen

RIL 232-2012 Rakennusten paloturvallisuus. Savunpoiston suunnittelu

95 sivua. 68,-

275 sivua. 95,-

RIL 77-2013 Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket

RIL 260-2012 Ryhmäkorjaushankkeen kokoaminen, suunnittelu ja toteutus

71 sivua. 57,-

130 sivua. 57,-

RIL 216-2013 Rakenteiden ja rakennusten elinkaaren hallinta 238 sivua. 94,-

RIL 259-2012 Matalaenergiarakentaminen. Toimitilat

Projektinjohtorakentamisen hyödyt ja haasteet

Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattorikoulutus

19.11.2013 Helsinki

30.1.2014 Helsinki Jatkopäivä 27.2.2014 13.3.2014 Jyväskylä Jatkopäivä 3.4.2014

RIL SAFA CE-merkintä koulutus suunnittelijoille 20.11.2013 Helsinki

Pääsuunnittelijakoulutus koulutus alkaa 11.3.2014

Valvojapäivät 13.–14.3.2014 Jyväskylä

Rakennustyömaan vastaava työnjohtaja koulutus alkaa 11.3.2014, Helsinki

185 sivua. 87,-

RIL 261-2013 Routasuojaus – rakennukset ja infrarakenteet

RIL RKL

Rakennusvalvojan pätevöityskoulutus

Taloyhtiömme putkiremontti – jokaisen osakkaan työkirja

koulutus alkaa 4.3.2014, Helsinki

257 sivua. 115,-

74 sivua. 20,-

Tilaajavastuulain uudistus ja rakennusalan veronumero sekä ulkomaisen työvoiman hallinta

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet

RILin julkaisuja saatavissa myös eKirjoina Ks. www.ril.ﬁ/kirjakauppa › eKirjat

219 sivua. 97,-

Tilaukset ja lisätietoja: pirkko.snellman@ril.ﬁ tai Ril.ﬁ › Julkaisut › Kirjakauppa

Ril.ﬁ

3.12.2013 Helsinki

YSE 98-koulutus 29.–30.1.2014 Jyväskylä 8.–9.4.2014 Helsinki

Lisätietoja kaikista koulutustilaisuuksistamme: Ril.ﬁ/koulutus tai Ville Raasakka ville.raasakka@ril.ﬁ p. 050 366 8687

14 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.2.2015

Supergraafi Mikrotekniikkaa minikopterissa

Helsink

–yhtiö tutk käyttökelpo valvonnass käytetyn N runko ja mo Remote Con Shape on in sensorijärje kopteriin. K varusteinee

Roottorien lavat hiilikuitua ■ Lavoissa on vaijerivahvistus, joka estää osien sinkoamisen, jos lapa hajoaa osuessaan esteeseen.

Robottihelikopterin kuuden kilon hyötykuormaan mahtuu muun muassa videokamera, digikamera, lennonohjaustietokone, autopilottiyksikkö, infrapunakamera ja laserkeilain. KARI PELTONEN Kuvat ANTTI MANNERMAA

Gps-vastaanotin ■ Sisältää myös toisen kopterin magnetometreistä ■ GNSS-järjestelmässä mittaukseen käytetään gpsjärjestelmän lisäksi muitakin satelliittipaikannusjärjestelmiä

Kuori lasikuitua Runko alumiinia Hyötykuorma-alusta usta ■ Sandwich-rakenteista hiilikuitua, reunassa alumiiniprofiili

Salkun koko noin 50 x 50 cm

Telemetria- ja tietokonenäytöissä öissä näkyy kopterin sijainti kartalla, la, suunta, reittipisteet, nopeus,, korkeus, orientaatio, akkujen n ksi jännite ja diagnostiikka. Lisäksi 50—100 datapistettä on visualisoitavissa tarpeen mukaan. kaan.

16-kanavaisella käsiohjaimella ohjataan kopteria 2,4 GHz taajuudella. Kantama on 1,5 kilometriä.

Autopilotti Nousussa ja laskussa kopteria ohjataan manuaalisesti Xboxista tutulla peliohjaimella.

Maa-asema (ground control station) n) ■ Sisäänrakennettu pc-tietokone, jossa on etä-sa ohjaussovellus. Operaattori voi milloin tahansa puuttua lentoon tai ohjata suoraan kopteria. ■ Jos kaikki telemetriayhteydet katkeavat samaan aikaan, kopteri palaa ennalta määritettyyn pisteeseen. ■ Maa-asema saadaan käyttövalmiiksi kenttäolosuhteissa 10—15 minuutissa.

■ Huolehtii automaattisesti kopterin ohjaamisesta. ■ Sisältää useita mikromekaanisia antureita, ilmanpainemittarin ja magnetometrin. ■ Magnetometri on sähköinen kompassi, joka yhdessä painovoimaa mittavan kiihtyvyysanturin ja gyroskoopin kanssa määrittää kopterin asennon ja suunnan kolmiulotteisesti.

27.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Kasvua luvassa

kiläinen Sharper Shape

i viime syksynä robottikopterin oisuutta sähkölinjojen kunnon sa Pohjois-Karjalassa. Projektissa ext Eagle –pienoiskopterin oottori ovat japanilaisen Japan ntrolin valmistamia. Sharper ntegroinut autopilotti- ja estelmät sekä telemetriayhteydet Kopterin hinta projektin vaatimine en on noin 100 000 euroa.

■ Lentävien robottien käyttö siviilitöissä lisääntyy lähivuosina voimakkaasti. ■ Sovelluksia tulee muun muassa maatalouteen, energiateollisuuteen, maanmittaukseen, geologiaan, infrarakentamisen ja logistiikkaan. ■ Laajenemisvauhtia rajoittaa se, että ilma-alusten turvallisuutta valvovien viranomaisten on vaikea pysyä teknisen kehityksen vauhdissa.

Pääroottorin halkaisija 1 765 mm Korkeus 704 mm

Kokonaispaino n. 15 kg Pituus 1 623 mm

Leveys 380 mm

Moottori Komatsun 2-tahtibensiinimoottori, iskutilavuus 26 cm3, teho 3 hv Maksimilentonopeus käsiohjauksessa 15 m/s, täysautomaattilennossa 6 m/s Lentoaika paikallaan 32 min, vaakatasossa 6 m/s 50 min Lentokorkeus riippuu varustuksesta ja suoritettavasta tehtävästä, korkeintaan 150 m Polttoainetankit 2 kpl, maksimipolttoainemäärä 1600 ml

Digikamera era ■ Sony Alpha 7R 36,4 megapikselin elin täyskennokamera era an ■ Kameraa ohjataan autopilotin kautta ta

Lennonohjaustietokone ■ Ohjaa autopilottia, Laserkeilainta, kameroita ja muita osakomponentteja sekä hoitaa viestiliikennettä telemetriayksikön kautta myös mobiiliverkossa.

Infrapunakamera ■ Pieni HD-tason infrapunakamera näyttää reaaliajassa terävää kuvaa lentoa ohjaavalle operaattorille.

Akkupaketti ■ Akut toimivat autopilotin, lentotietokoneen ja servomoottorien virtalähteenä.

Laserkeilain

IMU

■ Akkuja on useita siltä varalta, että jostain akusta katkeaa tehonsyöttö.

■ Hokuyo-keilaimen mittausetäisyys 50 metriä, avauskulma 190 astetta.

■ IMU:n avulla laserkeilauksella syntyvän pistepilven tarkkuudeksi saadaan 10 cm.

■ Kopterissa on viisi akkukäyttöistä servoa: kolme pääroottorissa, yksi ohjaamassa pyrstöroottorin lapakulmaa ja yksi kaasun säätöä varten.

(ei asennettuna)

(inertianmittausyksikkö)

16 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.2.2015

Teema Älykäs kiinteistö

Sadan sensorin talo Petri Malmelinin talo mittaa kosteutta, asumisoloja ja energiaa. Tavoitteena on tehdä homevapaa nollaenergiatalo.

TÄSTÄ KOTI. Tietotekniikan diplomi-insinööri Petri Malmelin rakennuttaa perheelleen hometurvallista älytaloa. Parvekekaiteiden päälle tulee vielä rautavihtrillikäsitelty puusäleikkö.

27.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

EEVA TÖRMÄNEN Kuvat ANTTI MANNERMAA

lospäin Petri Malmelinin rakenteilla oleva talo näyttää juuri siltä kuin pääkaupunkiseudun arvoalueille rakennettavat kivitalot näyttävät. Neliskulmainen muoto, kaksi kerrosta, pulpettikatto. Talon rakenteisiin kätkeytyy kuitenkin jotain, mitä ei tavallisissa omakotitaloissa ole: satakunta sensoria, joiden tehtävä on mitata asumisoloja ja energiantuottoa. Energiaan liittyvää mitattavaa riittää, sillä nollaenergiatasoiseksi – tai jopa plusenergiatasoiseksi – rakennettavaan taloon tulee peräti kuusi uusiutuvan energian lähdettä.

Taustalla hometalokokemus Liiketoiminnan konsulttina työskentelevä Malmelin aikoo mitata talossaan neljää asiaa: energiantuottoa, energian kulutusta, talon rakenteelliseen terveyteen liittyviä asioita ja sisäilmaa. – Meillä on taustalla hometalokokemus, ja siksi sisäilmaolosuhteet kiinnostavat erityisesti. Malmelin aikoo jakaa kaiken samaansa mittausdatan talonsa nettisivuilla. – Olisi hienoa, jos mittausdata hyödyttäisi muita. Ei tämä kuitenkaan ole mikään tutkimusprojekti, vaan teemme tätä omasta mielenkiinnostamme. Talon seiniin upotetaan lämpötila- ja kosteusantureita, joiden avulla Malmelin pääsee tutkimaan seinän kosteusproﬁilia ja sitä, miten seinärakenne toimii eri vuodenaikoina ja eri säätilanteissa. Lisäksi talon alla olevaan metrin paksuiseen sepelikerrokseen on upotettu kuusi anturia mittaamaan kapillaarikatkona toimivan sepelin lämpötilaa ja kosteutta. – Antureilla seurataan, millainen kosteuskuorma talon runkoon kohdistuu. Kapillaarinen kosteusnousu voi olla betonissa kymmenen metriä. Homeriski kasvaa, jos kapillaarinen kosteus pääsee orgaanisiin materiaaleihin.

Anturi hälyttää paine-eroista Homeriskiä Malmelin torjuu myös rakennuksen sisälle asennettavalla paine-eroanturilla, joka mittaa talon sisäpuolisen ja ulkopuolisen paineen erotusta. Talon sisällä pitää olla aina hienoinen alipaine, jotta sisätiloissa oleva ilmankosteus ei kulkeudu rakenteisiin ja tiivisty siellä viileisiin pintoihin kasvattaen sisäilmariskiä. Järjestelmä hälyttää heti, jos paine-ero kääntyy väärään suuntaan. – Silloin pitää tarkistaa, mistä se johtuu. Onko esimerkiksi ilmanvaihtokoneen moottori väsynyt tai rikki? Keittiössä ja kodinhoitohuoneessa on lisäksi kosteusvahdit hälyttämässä mahdollisten vesivuotojen varalta. Kosteusvahti sulkee päävesisulut automaattisesti, jos esimerkiksi pesukoneen putki rikkoutuu. Sadasta sensorista huolimatta Petri Malmelin arvostaa pikemminkin passiivisia kuin aktiivisia ratkaisuja. – Kun talo on rakennettu energiatehokkaaksi, on oikeastaan aika vähän asioita, joita voi tai kannattaa säätää. Me olemme lähteneet optimoimaan ostettavan energian määrää, hän toteaa. Malmelin luottaa ennakoivaan suunnitteluun. Talossa on mahdollisimman vähän ulkoseinää ja kulmia, pulpettikatto on kallellaan etelään ja taloa kiertävät puusäleiköillä suojatut parvekkeet ja terassit. – Talon rakenne, muoto ja varjostukset tekevät siitä energiatehokkaan. Sensorit tekevät siitä energiaälykkään.

Talo oppii perheen tavoille Taloon tulee kuusi erilaista lämmitysjärjestelmää. Eikö vähemmälläkin pärjäisi? – No ehkä niitä voisi olla vähemmän, Malmelin myöntää.

JOHTOHÄSSÄKKÄÄ. — Tämä on talon toiseksi kallein huone, esittelee tietotekniikan Petri Malmelin talonsa hermokeskusta, talotekniikkahuonetta. Keittiöstä tulee kuulemma vielä kalliimpi.

– Mutta nyt saamme selvitettyä, mikä on nollaenergiarakentamisessa toimivaa ja mikä ei. Ei ole itsestään selvää, että kaikki hybridilämmityksen osat toimivat kuten väitetään. Lämmitysjärjestelmän sydän on hybridikattila, johon varataan maalämpöpumpusta, aurinkokeräimestä ja tulisijojen savukaasusta saatavaa lämpöä. – Peruslämmönlähde on maalämpö, eli jos aurinko ei paista emmekä sauno tai polta takkaa, lämpö tulee maasta. Suurimman osan vuotta taloa ei kuitenkaan tarvitse lämmittää, koska talo rakennetaan energiatehokkaaksi, Malmelin kertoo. Talon tekniseen tilaan tulee kahdeksan virtauslämpötilamittaria, jotka mittaavat, paljonko lämpöä saadaan talteen eri lämmönlähteistä ja paljonko lämpöä menee lattialämmitykseen ja käyttöveteen. Lisäksi mittarit kertovat, kuinka paljon talon aurinkosähköpaneelit tuottavat sähköä ja paljonko sitä jää myytäväksi. – Talo tuottaa sähköä kesällä enemmän kuin kuluttaa, ja ylimäärä myydään valtakunnanverkkoon. Mittareiden keräämää tietoa tallennetaan kahteen pilvipalveluun. Toinen taltioi kaiken tiedon, hälyttää tarvittaessa ja tekee tiedoista erilaisia graaﬁsia käyriä. – Toinen pilvipalvelu on mielenkiintoisempi. Se oppii meidän perheemme energiankulutuksen käytön ja rikastaa tätä tietoa katsomalla sääennusteita ja pörssisähkön hintaennusteita.

Talo oppii lämmittämään itsensä mahdollisimman energiatehokkaasti. Aurinkolämpökeräin (6 m2) tuottaa lämpimän käyttöveden keväästä syksyyn Pulpettikatto kallistuu etelään Ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla

Takan ja saunan kiukaan savukaasujen lämmön talteenotto

Aurinkosähköpaneelit (14 m2), tuottavat optimiolosuhteissa 2,2 kW

Hybridikattila

Maalämpö lämmittää tuloilman Tavoitteena on, että talo oppii lämmittämään itsensä mahdollisimman energiatehokkaasti. Jos järjestelmä näkee, että seuraavana päivänä paistaa aurinko, se päättää, ettei maalämpöpumppua käynnistetä vaan odotetaan seuraavan päivän ilmaista aurinkoenergiaa. Jos luvassa on pilvinen päivä, järjestelmä käynnistää pumpun yöllä, jolloin sähkö on halvimmillaan. Perheen saunoessa hybridikattila puolestaan

Taloa kiertävä puusäleikkö tuo passiivista energiatehokkuutta

Mustaksi rapattu runko

Maalämpöpiiri 120-metrisellä porakaivolla ja 4 kW maalämpöpumpulla

Lännen ja etelän puolella kolmemetriset räystäät estävät suoran auringonpaisteen lämpimänä aikana

18 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.2.2015

Teema Älykäs kiinteistö Nollaenergiatalot vielä vieraita

■

Vuodesta 2020 eteenpäin EU:ssa saa rakentaa ainoastaan lähes nollaenergiataloja. Silti niiden idean tuntee vain puolet suomalaisista, kertoo Aalto-yliopiston tutkimus, jossa selvitettiin asukkaiden tietoutta ja mielikuvaa uusista energiateknologioista ja nollaenergiataloista. Lähes nollaenergiatalon kriteerit ovat vasta kehitteillä. Suurin ero nykyisiin rakennuksiin on energiatehokkuudessa ja uusiutuvan energian käytön maksimoimisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa energialähteiden kuten aurinkopaneelien integroimista kaikkiin rakennuksiin. Tärkeimmäksi motiiviksi uusiutuvan energian käyttöön vastaajat nostivat käyttö- ja ylläpitokustannusten alenemisen. Ilmastonmuutoksen hillitsemistä enemmän vaakakupissa painoi luonnonvarojen säästäminen Tulevaisuudessa uusiutuvat energialähteet sulautuvat yhä enemmän itse rakennuksiin. Periaatteessa kaikki rakennuksen pinnat voitaisiin valjastaa aurinkosähkölle. &

Kesällä talo tuottaa sähköä enemmän kuin kuluttaa. latautuu saunan savukaasujen lämmöstä eikä maalämpöä tarvita. Maalämpöä käytetään myös ilmanvaihdon tuloilman esilämmitykseen. – Pakkasilla ulkoa otettava ilma lämmitetään ensin maapiirin nesteen avulla ja vasta sitten lämmöntalteenottolaitteella. Kesällä ilmaa voidaan puolestaan jäähdyttää viisiasteisella maalämpönesteellä, Malmelin sanoo. Taloon ei tule erillistä ilmastointia, koska se ei sovi nollaenergia-ajatteluun. Ilmanvaihdon viilennyksen lisäksi talon lämpötila pysyy kurissa leveillä räystäillä, puusäleiköillä ja parvekkeilla, jotka estävät kesällä suoran auringonpaisteen sisälle.

25 000 euron lisälasku Entä mitä tämä kaikki maksaa? – Sensorointi maksaa joitakin tuhansia euroja ja lämmitys maksaa joka tapauksessa joitakin kymmeniätuhansia euroja, Malmelin pyörittelee. – Sanoisin, että me olemme käyttäneet energiatehokkaisiin rakenteisiin, lämmitykseen ja sensorointiin yhteensä noin 25 000 euroa enemmän rahaa kuin hyvään normitaloon käytettäisiin. Malmelin uskoo saavansa sijoituksen takaisin, kun talo aikanaan myydään. – Uskon, että sillä on arvonsa, jos pystymme myyntitilanteessa osoittamaan katkeamatonta dataketjua talon rakenteellisesta kunnosta ja energiatehokkuudesta. Vaikka taloon tulee paljon älykästä tekniikkaa, sinne ei tule älykästä valaistusta tai sähkötoimisia kaihtimia. – Me olemme halunneet minimoida tällaiset sähköhörhöilyt. Väylä-älyssä haasteena on, että se on kallista ja vaatii paljon piuhoja. Me tavoittelemme enemmänkin energiaﬁksuutta. Malmelinilla on mielessään jo jatkosuunnitelmia: – Ajatuksena on rakentaa symbioosi sähköauton ja talon välille, niin että sähkökatkotilanteessa auto pystyisi luovuttamaan sähköä talolle. Nykyisillä tehokkaimmilla sähköautojen akuilla auto pystyisi pyörittämään talon järjestelmiä jopa viikon verran. &

Digitalisointi keskittä Äly nostaa rakennuksen hintaa mutta tehostaa energiankäyttöä ja kunnossapitoa. RAILI LEINO

igitalisointi muuttaa kiinteistöjen huoltoa tulevina viitenä vuotena enemmän kuin ala on muuttunut 40 vuodessa, sanoo Caverion Suomen toimitusjohtaja Jarno Hacklin. Ratkaisevia ovat elinkaarimalli ja etä-

huolto. – Kun pakettiin kuuluu varsinaisen rakentamisen lisäksi 25 vuotta ylläpitoa ja huoltoa, tekniikan merkitys kasvaa. Järjestelmiä ei tehdäkään sen mukaan, mikä on halvinta rakentamisvaiheessa, vaan mikä on pitkällä aikavälillä edullisinta. – Rakentamisesta pitää tehdä allianssi, jossa tilaaja ja kaikki urakoitsijat ovat mukana. Päätökset tehdään yhdessä ja valitaan paras ja kustannustehokkain tapa tehdä, Hacklin sanoo.

Järjestelmien osuus kasvaa Lämpö-, vesi- ilmastointi- ja tietoliikennejärjestelmien osuus on toimistoissa, sairaaloissa ja konesaleissa jopa 30–40 prosenttia kokonaiskustannuksista ja asuinrakennuksissakin 20 prosenttia, kun se vielä pari vuosikymmentä sitten oli kymmenen prosentin luokkaa. Järjestelmät nostavat rakentamiskustannuksia mutta mahdollistavat rakennusten tehokkaan energiankäytön ja huollon. Elinkaaren kustannukset laskevat. Kiinteistöä voidaan etähuoltaa keskitetystä valvomosta, jossa on ympärivuorokautinen päivystys. Automaatio kokoaa järjestelmät yhteen ja mahdollistaa valvomokytkennän. Tietojärjestelmä voi varoittaa tulevasta huollontarpeesta. – Diagnostiikan avulla vikojen korjaamisesta päästään ennakoivaan ja tarpeenmukaiseen huoltoon kuten autoissa, Hacklin toteaa.

Venttiili aukeaa etänä Caverion valvoo Vantaan huoltokeskuksesta yli tuhannen kiinteistön tilaa. Normaalia huoltotoimintaa voidaan nopeuttaa automaatiolla, ja vianhaku ongelmatilanteessa aloitetaan aina etäyhteyden avulla. – Etäkäytöllä voidaan tehdä väliaikaisia korjaavia säätöjä ohi automatiikan, jolloin huollon ajankohta voidaan siirtää esimerkiksi seuraavalle arkipäivälle, etävalvonnasta vastaava Ville Posti kertoo. – Vain kymmenisen prosenttia automaation hälytystehtävistä vaatii heti fyysistä paikalla käyntiä.

27.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

CAVERION / RAMI HANAFI

Big Dataa lämmityksen avuksi

prestanda

Kasvua franchisingilla? ■

YIT:stä puolitoista vuotta sitten eronnut Caverion etähuoltaa yli 8 500 asiakkaan kiinteistöjä. Rakennusliikkeen suojissa kasvanut huolto- ja urakointiyritys oli jo ehtinyt kasvaa emoaan isommaksi ja toi 60 prosenttia YIT:n liikevaihdosta. – Rakentamiseen verrattuna huolto ja ylläpito ovat suhdannestabiilia bisnestä, Caverionin toimitusjohtaja Jarno Hacklin sanoo. Caverionin viime vuoden 2,4 miljardin liikevaihdosta 20 prosenttia kertyi Suomesta. Toimintaa on 13 maassa, työntekijöitä on 17 700. Suomen lisäksi suuria maita ovat Saksa, Ruotsi ja Norja. Caverion Suomi hoitaa yritysten, julkishallinnon kiinteistöjä asunto-osakeyhtiöitä. Caverion Industria hoitaa muun muassa voimaloiden ja paperitehtaiden putkistoja. – Tavoitteena on edelleen vahva kasvu, josta puolet tulee yritysostoin ja puolet orgaanisesti, Hacklin sanoo. Yhtenä kasvun mahdollistajana voisi olla franchising-malli, jossa pienyrittäjät toimivat itsenäisesti, mutta saavat taustatukea emoltaan. Hacklin näkee tämän ainoana mahdollisuutena levittäytyä kuluttajaliiketoimintaan, joka nyt on pienten toimijoiden hallussa. &

ä kiinteistönhoidon Usein viiden minuutin työstä koituu kolmen tunnin kustannukset.

Huoltomies saa tehtävät tabletilleen. Lampunvaihtokeikka nopeutuu, jos tiedostoista löytyy jo etukäteen lampun tyyppi – tai peräti tieto lampun tyypillinen kestoiästä ja edellisestä vaihdosta. Huoltomies voi vaihtaa lampun käydessään paikalla jonkin muun syyn takia. Nykyisin vielä liian usein huoltomies käy toteamassa palaneen lampun ja sen tyypin, käy kaupassa ostamassa uuden ja palaa vaihtamaan, jolloin viiden minuutin työstä koituu kolmen tunnin kustannukset. Rakennuksen anturit voivat mitata ja säätää koko ajan lämpötilaa, kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta. Oikuttelevan venttiilin tila näkyy etähuoltajan tietokoneen näytöllä. – Ensiapukin voi hoitua etänä. Venttiilimoottori rauhoittuu usein joksikin aikaa, kun se ajetaan täysille ja palautetaan automaattitilaan, Posti kertoo. Anturit voivat kertoa esimerkiksi ilmanvaihtosuodattimien kunnon. Silloin niitä ei tarvitse vaihtaa rutiininomaisesti huhti- ja syyskuussa, vaan tarpeen mukaan.

Suunnittelu säästää Jarno Hacklin uskoo, että myös rakentamisen kustannuksista voi nipistää merkittäviä summia huolellisella ja kokonaisvaltaisella alkuvaiheen suunnittelulla. – Esimerkiksi Norjassa kaikki rakentaminen perustuu 3d-malleihin, mutta Suomessa pyöritellään yhä erillisiä kaksiulotteisia cad-suunnitelmia.

– Amerikkalaisten mukaan rakentamisen tehokkuus voidaan kaksinkertaistaa ja kustannukset puolittaa nykyisestä. Hacklin arvelee, että suunnittelun tekniikkaan menee yksi prosentti investoinnin koko-

naiskustannuksista. – Jos se tuplataan, investointi ei ole iso, mutta se mahdollistaa paljon.

Nollaenergiatalo tulee Tulevaisuutta on myös nollaenergiatalo. Sitä ei kuitenkaan tehdä enää eristekerroksia kasvattamalla, vaan tuottamalla tontilla energiaa. – Se on totta viiden vuoden päästä, Hacklin arvioi. Moni pelkää, että tiivistäminen ja tehostaminen tuottaa hometaloja. Hacklin on eri mieltä. – Todellisia ongelmataloja on vain muutama vuodessa. Hometaloiksi luokitelluista vain kolmanneksessa on todellisia homeongelmia. Muissa on ilmanvaihto-. ja muita sisäilmaongelmia, jotka johtuvat puutteellisesta tai osaamattomasta ylläpidosta. – Tyypillinen esimerkki on, että kun kiinteistönomistajia pakotetaan energiansäästöön, se tehdään puolittamalla ilmanvaihto. Toinen pelko on, että kun rakennuksista tehdään entistä monimutkaisempia, niitä ei enää osata huoltaa. Tämä pelko on osittain perusteltu. – Jos energiatehokasta rakennusta käytetään väärin, se ei ole energiatehokas. &

Kerrostaloasuntojen isot lämpötilaerot johtavat helposti liikalämmitykseen. EEVA TÖRMÄNEN

uttu tilanne kerrostalossa: alakerran asunnoissa hikoillaan, mutta samaan aikaan ylimmän kerroksen asunnossa on liian kylmä. Näin ovat pihaparlamentit kertoneet meille jo pitkään, mutta nyt asiasta on tarjolla myös mitattua tietoa. – Epätasapaino lämpötilaerojen välillä oli paljon suurempi kuin osasimme odottaa, sanoo toimitusjohtaja Jukka Aho Pandiasta. – Tyypillinen lämpötilaero kerrostaloasuntojen välillä on noin viisi astetta. Se tarkoittaa, että koko kiinteistöä saatetaan pitää kuumempana kuin olisi tarpeen.

Termostaatit eivät toimi Kiinteistöyritysten analytiikkaan erikoistunut Pandia on mukana Tekesin vetämässä Leanheat-projektissa, jossa parannetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta karsimalla asuntojen turhia lämmityskuluja. Viime syksynä alkaneessa pilottiprojektissa kerrostaloasuntoihin on asennettu antureita, jotka mittaavat huoneiston lämpötilaa ja kosteutta. Pilotissa on mukana kaikkiaan 4 500 asuntoa, joista 2 500:aan on jo asennettu mittarit. Tavoitteena on saada luotettavaa tietoa asuntojen lämpötilasta ja lämpötilaeroista – Tyypillisesti lämmitysverkostoon laitettavan veden lämpötila määritellään ulkolämpötilan suhteen, koska ei ole tietoa huoneistojen lämpötilasta. Se voi johtaa siihen, että keskilämpötila on todella korkea. – Jos termostaatit toimisivat niin kuin pitäisi, tätä järjestelmää ei tarvittaisi. Mutta eivät ne toimi. Lämpötilojen mittaaminen ei tee kylmistä asunnoista lämpimämpiä. – Näin tunnistamme ongelmapaikkoja. Olemme kehittämässä mallia, jolla pystyttäisiin säätämään tätä epätasapainoa pienemmäksi, Aho kertoo. Malliin liittyvä patenttihakemus on vasta tekeillä. – Tavoitteena on pienentää eroja asuntojen välillä. Kun pakka menee tiiviimmäksi, talon keskilämpötilaa voidaan laskea. Ahon mukaan tässä on mahdollisuus muuttaa koko kiinteistöalan toimintaa. – Meidän palvelumme on datan käsittelyä ja analysointia, mutta voi olla että jatkossa koordinoimme tämän kautta myös esimerkiksi teknistä huoltoa. &

Jos pattereiden termostaatit toimisivat niin kuin pitäisi, tätä järjestelmää ei tarvittaisi.

20 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.2.2015

27.2.2015 PAINOS 97 500

WWW.URATIE.FI

KAROLIINA PAAVILAINEN

Ilmoitustrafiikki ja varaukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen puh. 020 442 4356

Infratyöt pysyvät rakennusalan valopilkkuna

Kalle Tamminen aikoo siivilöidä Pohjola Rakennukselle tuhdin siivun maarakennustöistä. Miksi infra-ala vetää rakennusliikkeitä puoleensa? Maarakennusalalla töiden määrä on tasainen, ja työtä on kohtuullisesti matalasuhdanteessakin. Esimerkiksi talonrakennuspuolella vaihtelut ovat paljon suuremmat. Mitä sellaista uutta teillä on, jota alalla ei jo olisi? Palveluhalukkuus, joustavuus ja vanhoihin kaavoihin kangistumattomuus ovat valttejamme. Millaisia urakoita tavoittelette ja mistä? Kehäradan ja Länsimetron kaltaiset louhintatyöt ovat meille liian isoja. Sen sijaan vaikkapa toimistorakennusten pohjatyöt ja erilaiset kunnallistekniset työt olisivat erittäin sopivia. Toiminta-alueenamme on koko maa. Tosiasia on kuitenkin, että alan työt ovat keskittyneet Helsinki–Tampere -akselille. Alan tuottavuus on viime vuosina jopa huonontunut. Miten kääntäisit kehityksen? Uusien välineiden kuten mallinnuksen ja koneohjauksen käyttö nostaa varmasti alan tuottavuutta. Toisaalta maarakennustöissä ei koskaan tiedä mitä maan alta paljastuu, siksi se on paljon yllätyksellisempää kuin talojen rakentaminen. Oikaise väite: infra-alalle mennään töihin jos ei muualle päästä. Aiemmin alaa ei ole tunnettu, ja siksi on saatettu ajatella noinkin. Ainakin ala vaatii älyä ja nopeaa reagointikykyä. Infrarakentaminen on insinöörirakentamisen vaativimpia aloja. Esimerkiksi sillat ovat vaativimpia paikallavaluja mitä on. Pisara vai pohjoisen tiet?

PELISILMÄÄ. Kalle Tamminen oli urheilulahjakku us jo parikymppisenä .

Kalle Tamminen Pohjola Rakennus Oy Infran toimitusjohtaja ja osakas 1.1.2015 alkaen ■ Insinööri Hämeen Ammattikorkeakoulusta, Rakennustekniikan koulutusohjelma, Yhdyskuntatekniikka, 2008 ■ YIT:ssä 2007—2014, työpäällikkönä 2012—2014 ja vastaavana työnjohtajana 2009—2011 ■ Perheeseen kuuluu tyttöystävä, esikoinen tulossa kesän alussa ■ Harrastaa salibandya, jalkapalloa, golfia

Mielestäni infrarahat pitäisi laittaa sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty suurimmalle mahdolliselle käyttäjäkunnalle. Erityisesti vastustan järjettömiä investointeja pelkin poliittisin perustein. Olet paitsi toimitusjohtaja myös osakas. Miten tämä vaikuttaa työntekoosi? Jokapäiväisessä työssä tuskin mitenkään. Osakkuus toki sitouttaa yritykseen ja varmasti tietyllä tapaa kannustaa vielä enemmän toimimaan myös yrityksen pitkän tähtäyksen menestyksen puolesta. Joka toinen tämän palstan haastateltava on joko maratonjuoksija tai salibandyn kilpapelaaja. Eikö tavallisin eväin enää pärjää työelämässä? Hyvästä kunnosta ei työelämässä ole ainakaan haittaa. Itse olen pelannut jalkapalloa ja salibandya. Niissä tottuu kilpailuun, tiimityöhön, erilaisten ihmisten kanssa toimimiseen sekä käsittelemään pettymyksiä ja onnistumisia. HARRI REPO

@talentum.fi

Työpaikat Andritz / Helsingin kaupunki / Millog / Oulun Vesi / Rakennusvirasto / STUK

WWW.URATIE.FI

27.2.2015

Uusia työntekijöitä? Lähetä tiedot Uratien nimitysuutisiin: nimitysuutiset@talentum.fi tai verkkopalvelun kautta www.uratie.fi/nimitysuutiset

Työttömyysluvut rumenivat entisestään Tammikuussa oli 230 000 työtöntä, mikä on 9 000 enemmän kuin vuosi sitten, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta työvoimatutkimuksesta. Tammikuun työttömyysaste oli 8,8 prosenttia eli 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työllisiä oli 14 000 enemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa 360 000 työtöntä työnhakijaa. Määrä oli 32 000 enemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa, ilmenee TEM:n työllisyyskatsauksesta. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 5 000 enemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa eli yhteensä 47 900. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 101 500, mikä on 16 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 131 700. Kasvua edelliseen vuoteen oli 11 200. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin tammikuun aikana 53 100 eli 600 vähemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli tammikuussa avoinna 77 300 työpaikkaa, mikä on 900 enemmän kuin vuosi sitten. Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon ja tulevien lomautusten erillisseurantaan, sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.

Yrittäjänaisilla heikko sosiaaliturva Yrittäjänaiset hakevat kuntoutusta ja Kelan sairauspäivärahaa muita ryhmiä harvemmin. He myös työskentelevät paljon sairaana. Tämä käy ilmi Marita Ottelan Satakunnan ammattikorkeakoululle tekemästä opinnäytetyöstä, jossa Ottela selvitti, saavatko yrittäjänaiset riittävästi tukea työkyvyn heiketessä. Yrittäjänaisista hieman yli puolella oli työterveyshuoltosopimus. Mikro- ja yksinyrittäjänaiset toivoivat pienyrittäjien työterveyshuollon kehittämistä sekä aktiivisempaa ohjaamista kuntoutukseen. Työeläkeyhtiöiltä toivottiin päivitettyä tietoa eläketurvasta ja kuinka tulee toimia työkyvyn heiketessä. Ilmarisen työkyvyn arviointi- ja kuntoutusosaston osastopäällikkö Tuire Hakonen on huolestunut yrittäjien työtulon alhaisesta määrästä ja sen vaikutuksesta sosiaaliturvaan. – Yrittäjien vakuutettu työtulo on usein liian pieni suhteessa yrittäjän työpanoksen todelliseen arvoon. Monet vakuuttavat itsensä lähes minimityötulolla, joka tänä vuonna on 7 502 euroa. Suomen keskityötulo on kuitenkin 22 000 euroa – eli ero on tuntuva, Hakonen sanoo. Eläkkeen perusteena oleva työtulo on myös muun sosiaaliturvan perusta. Liian pieni työtulo heijastuu yrittäjän sosiaaliturvaan. Työtulon perusteella määräytyvät muun muassa äitiys- ja sairauspäiväraha, kuntoutusraha ja työttömyysturva. Ottelan opinnäyte pohjautui Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten vuonna 2014 tekemään kyselytutkimukseen, jossa selvitettiin naisyrittäjien arkea ja jaksamista.

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI

Yhdenvertaisuutta edistettävä suunnitelmallisesti ELENA DUVERNAY

Vuoden alussa voimaan tullut uusi yhdenvertaisuuslaki tuo vipinää yritysten HR-osastoille. Se määrää muun muassa, että vähintään 30 työntekijän työpaikassa on tehtävä suunnitelma, josta selviää, miten työnantaja edistää yhdenvertaisuutta. Lisäksi luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille tulee oikeus saada tietoa työnantajan suunnittelemista toimista. Yhdenvertaisuussuunnitelmaa ei ole pakko tehdä erillisenä, sen voi liittää osaksi vaikka yrityksen tasa-arvosuunnitelmaa. Suunnitelman on oltava valmis vuoden 2016 loppuun mennessä. Uusi yhdenvertaisuuslaki toi muutoksia erityisesti yksityissektorin työelämään. Yksi merkittävimmistä uudistuksista on, että organisaatioiden tulee jatkossa suunnitelmallisesti edistää työntekijöiden sekä tavaroiden ja palvelunsaajien yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Tavoite koskee lähes kaikkea julkista ja yksityistä toimintaa. Työnantajien ja viranomaisten lisäksi velvoite koskee koulutuksen järjestäjiä, oppilaitoksia, palvelujen ja tavaroiden tarjoajia.

Tavoitteena aito syrjimättömyys Tavoitteena on, että työpaikkojen menettelytavat muun muassa työhönotossa, tehtäväjaossa, koulutuksessa, palkkauksessa, työsuhde-etuuksista päätettäessä sekä palveluiden ja tavaroiden tarjonnassa ovat aidosti syrjimättömät. Uutta on myös se että, työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista. Laki vahvistaa yhdenvertaisuuden suojaa. Se kattaa laajasti erilaiset syrjintäperusteet: suoran ja epäsuoran syrjinnän, häirinnän, kohtuullisten mukautusten epäämisen sekä ohjeen tai käskyn syrjiä jotakuta. Työnantajilla on jo tähänkin asti ollut velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaista työntekijää varten. Palvelujen ja tavaroiden tarjoajille, esimerkiksi hotelleille, ravintoloille ja vähittäiskaupoille, tämä on uusi velvoite. Tähän asti syrjityksi joutuneen mahdollisuudet saada esimerkiksi neuvoja ja oikeusapua ovat olleet erilaiset sen mukaan, mikä on ollut syrjinnän peruste. Myös vi-

Syrjintä kielletty YHDENVERTAISUUS ON PERUSOIKEUS. Työnantajan on tarvittaessa kohtuullisia mukautuksia tekemällä varmistettava vammaisille yhdenvertaiset asiointi-, koulutus- ja työnsaantimahdollisuudet.

ranomaisvalvonnassa on ollut eroja. Vähemmistövaltuutettu valvoi aiemmin vain etnisen syrjinnän kiellon noudattamista. Nyt vähemmistövaltuutettu on muutettu syrjintä-asioita laajasti käsitteleväksi yhdenvertaisuusvaltuutetuksi, joka valvoo yhdenvertaisuuslain noudattamista kaikkien syrjintäperusteiden osalta. Työelämää koskevissa yksittäistapauksissa yhdenvertaisuuden toteutumista valvovat edelleen työsuojeluviranomaiset. Tasa-arvovaltuutettu valvoo edelleenkin tasa-arvolain noudattamista.

Vaikea rutistus Eduskunta sai rutistetuksi uuden yhdenvertaisuuslain läpi vihdoin viime vuoden lopulla. Melko suppean lain valmisteluun kului aikaa seitsemän vuotta. – Lain onnistumisen arviointi pitää tehdä yrityksissä, kun lakia otetaan käytän-

Uuden yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. töön, sanoo hallitusneuvos Tarja Kröger työ- ja elinkeinoministeriöstä. Krögerin mukaan laki antaa puitteet, mitä vähintään pitää tehdä yhdenvertaisuusasioissa. Se antaa työkalut, joilla syrjintään voidaan puuttua, määrittelee mikä on kiellettyä syrjintää ja mikä yhdenvertaisuuden edistämistä. Yritysvastuuverkosto FIBS on julkaissut Yhdenvertaisuussuunnittelun opas yksityiselle sektorille -oppaan, jonka voi ladata maksutta FIBS:in sivuilta. IRMA SVAN-SANTERO

@talentum.fi

Työpaikkailmoitus ei saa syrjiä ■ Työnantaja ei saa avoimesta työpaikasta, virasta tai tehtävästä ilmoittaessaan oikeudettomasti edellyttää henkilöltä sellaisia ominaisuuksia, joita tehtävä ei tosiasiallisesti edellytä. Hakijalta ei voi esimerkiksi edellyttää armeijan käymistä, täydellistä suomen kielen taitoa tai ajokorttia, elleivät tällaiset vaatimukset ole lakiin perustuvia tai muuten olennaisesti työhön liittyviä.

SYRJIVÄ TYÖPAIKKAILMOITTELU on rangaistavaa, joten työsuojeluviran-

omainen puuttuu siihen havaitessaan. Pelkkä syrjivä ilmoitus ei oikeuta ketään hakemaan hyvitystä. Jos katsoo, että ilmoitus on syrjivä, pitää itse hakea kyseistä paikkaa. Työhönottopäätöksessä syrjintää kokenut voi nostaa kanteen käräjäoikeudessa vuoden kuluessa siitä, kun syrjäytetty hakija sai tiedon valintapäätöksestä. – Kun yritys palkkaa työntekijöitä, on hyvä lähettää kaikille hakijoille tieto valinnasta, jotta vuoden kanneaika lähtee juoksemaan, muistuttaa Tarja Kröger työ- ja elinkeinoministeriöstä.

HÄIRINTÄ TYÖPAIKALLA on ollut syrjintäperusteena aikaisemminkin. Uutta on, että työnantajalla on velvollisuus puuttua häirintään. Ellei puutu, työnantaja itsekin syyllistyy häirintään tai syrjintään.

JOS VAMMAINEN HENKILÖ katsoo joutuneensa asetetuksi eri asemaan vammaisuutensa perusteella – ei ole päässyt töihin tai etenemään uralla – hän voi pyytää työnantajalta selvitystä, miksi kohtuullisia mukautuksia ei ole tehty. Uutta on, että työnantajan on pyynnöstä annettava tästä selvitys.

27.2.2015

ANDRITZ Oy on yksi maailman johtavista sellu- ja paperiteollisuuden järjestelmien, laitteiden ja palvelujen toimittajista. Sen tuotealueita ovat puunkäsittely, kuituprosessit, kemikaalien talteenotto ja massankäsittely. Lisäksi ANDRITZ tarjoaa erilaisia biomassakattiloita ja kaasutuslaitoksia energian tuotantoon. Osaamiskeskukset ovat Kotkassa, Savonlinnassa, Varkaudessa, Lahdessa ja Tampereella. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Henkilöstön määrä noin 1000. Yhtiö on osa itävaltalaista teknologiakonsernia ANDRITZ AG:ta.

PROSESSISUUNNITTELIJA Recovery and Power -divisioona hakee Helsinkiin tai Varkauteen prosessisuunnittelijaa. Toimit BFB-kattilaprojektien prosessisuunnittelijana sekä tuet kattiloiden käyttöönottoa.

Olet oikea henkilö meille, jos olet koulutukseltasi insinööri tai diplomi-insinööri Sinulla on kokemusta kattilalaitosten prosessien ja laitteiden mitoituksesta tunnet prosessien ohjausjärjestelmien perusteet tunnet modernit suunnittelujärjestelmät ja asiaan liittyvät viranomaismääräykset kykenet työskentelemään pienryhmässä olet joustava ja valmis matkustamaan olet kiinnostunut osallistumaan BFB-kattiloiden käyttöönottoon hyvä englannin kielen taito on välttämätön; muu kielitaito on eduksesi.

Lisätietoja tehtävästä antaa teknologiajohtaja Seppo Hulkkonen, puh. 020 450 5797. Lähetä hakemuksesi 15.3.2015 mennessä HR Specialist Jaana Rongakselle osoitteeseen jaana.rongas@andritz.com.

Uudelle uralle

www.andritz.com

We accept the challenge!

Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen ja asiantuntijalaitos, jonka palveluksessa työskentelee noin 340 eri alojen asiantuntijaa.

Millog Oy on kunnossapitoon sekä elinjakson hallinta- ja materiaalipalveluihin erikoistunut yritys. Puolustusvoimien strategisena kumppanina vastaamme Maavoimien ja Merivoimien materiaalin kunnossapidosta sekä erikseen sovituista Ilmavoimien materiaaleista. Lisäksi tuotamme elinjakson hallinnan palveluita ja osallistumme asiantuntijana materiaalihankkeisiin. Toimintamme perustuu pitkäaikaisiin kumppanuussopimuksiin. Palveluksessamme on yli 1000 kunnossapidon ammattilaista ja toimimme 24 paikkakunnalla. Liikevaihtomme on noin 150 M€.

YIT Oyj

■ KTM Teemu Helppolai-

nen on nimitetty Asuminen Venäjä -toimialan johtajaksi 1.1.2015 alkaen, asemapaikkanaan Moskova. Hän on aikaisemmin toiminut vastaavan liiketoimintaalueen johtajana. DI Antti Inkilä on nimitetty Asuminen Suomi ja CEE -toimialan johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.1.2015 alkaen. Hän on aiemmin toiminut yhtiössä Kerrostalot Pääkaupunkiseutu -yksikönjohtajana Suomessa. DI Esa Turkka on nimitetty yksikönjohtajaksi Kerrostalot Pääkaupunkiseutu -yksikköön 1.1.2015 alkaen. Hän on toiminut aikaisemmin Asuintalot Uusimaa -yksikön johtajana. DI Tero Karislahti on nimitetty yksikönjohtajaksi Asuintalot Uusimaa –yksikköön 1.1.2015 alkaen. Hän on toiminut aikaisemmin Asumisen kehittämisessä ja projektipäällikkönä asuntohankkeissa. RI Risto Pennanen on nimitetty Talonrakennus SavoKarjalan aluejohtajaksi toimipisteenään Kuopio 1.1.2015 alkaen. Hän on aikaisemmin toiminut Talonrakennus Kuopion aluejohtajana. DI Tauno Kestilä on nimitetty Talonrakennus Pohjois-Suomen aluejohtajaksi toimipisteenään Oulu 1.1.2015 alkaen. Hän on aikaisemmin toiminut Talonrakennus Oulun aluejohtajana.

Ydinvoimalaitosten valvontaosaston (YTO) tehtävä on valvoa ydinvoimalaitosten ja ydinreaktoreiden turvallisuutta. YTO:n Mekaaniset laitteet –toimiston tehtäväalue käsittää ydinlaitosten painelaitteiden ja muiden mekaanisten laitteiden ja rakenteiden suunnitteluun, valmistukseen, asennukseen ja käyttöön liittyvät ydinturvallisuutta koskevat valvonta- ja tarkastustehtävät. Mekaaniset laitteet -toimisto hakee

Haemme

tarkastajaa

ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖÄ

Tarkastaja toimii asiantuntijana kysymyksissä, jotka liittyvät mekaanisten komponenttien eheyteen ja toimintakykyyn käyvillä sekä rakenteilla ja suunnitteilla olevilla suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla. Toimenkuvaan kuuluu erityisesti komponenttien lujuusteknisen suunnittelun ja mitoituksen arviointi. Tehtäviin kuuluu tarkastaa asiakirjoja, tehdä tarkastuksia laitospaikoilla ja laitetoimittajien luona sekä osallistua viranomaispäätösten laatimiseen. Tarkastaja myös ylläpitää ja kehittää ydinvoimalaitosten mekaanisten komponenttien teknistä asiantuntemusta ja viranomaisvalvontaa. Tehtävä on vakinainen.

Asiakkuuspäällikkönä toimit Millog Oy:n paikallisena edustajana Pohjois-Suomen alueella. Sijoituspaikkasi on Kajaani, mutta vastaat myös muiden alueellasi toimivien joukko-osastojen ja muiden asiakkaiden tukemisesta. Tehtävässäsi toimit kunnossapidon suunnittelun ja toteuttamisen alueellisena yhteyshenkilönä asiakkaan ja Millog Oy:n välillä sekä osallistut tarvittaessa yhtiön valmiussuunnitteluun. Koordinoit alueesi työtarpeiden keräämisen sekä varmistat, että asiakas saa paikallisesti tarvitsemansa palvelun.

Odotamme sinulta ylempää korkeakoulututkintoa lujuustekniikan alalta ja täydentäviä opintoja lämpö-, virtaus-, materiaali- tai konstruktiotekniikasta. Tehtävän hoitamiselle on eduksi vahvan teoreettisen osaaminen lisäksi käytännön kokemus konetekniikasta, mieluiten ydinvoima-alalla.

Edellytämme sinulta insinööri-/DI -tutkintoa sekä kunnossapidon, logistiikan ja/tai projektinhallinnan menetelmien tuntemusta. Arvostamme Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän tuntemusta tehtävää täytettäessä. Tehtävä edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja ja matkustusvalmiutta kotimaassa.

Hakuilmoitus on nähtävissä kokonaisuudessaan valtionhallinnon Heli-rekrytointijärjestelmässä (www.valtiolle.ﬁ) työavaimella 55032-15. Hakuaika päättyy 13.3.2015 klo 16.15.

Tarjoamme mielenkiintoisen ja haasteellisen tehtävän rakentaa ja kehittää yrityksen asiakasyhteistyötä ja kumppanuutta.

www.stuk.ﬁ

Logistic TKT Systems Oy ■ Arttu Laitinen

on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.1.2015 alkaen.

Burger-In Oy ■ Heini Santos on nimi-

tetty viestintäpäälliköksi 19.1. alkaen. Hänen vastuualueenaan ovat Hesburgerketjun sisäinen ja ulkoinen viestintä. Santos on aiemmin toiminut tuottajana ja toimittajana Otavamedia Asiakasviestinnässä.

Kesko Oyj ■ KTM Anni Ronkainen,

48, on nimitetty liiketoiminnan kehityksestä, digitaa-

lisesta liiketoimintaympäristöstä ja markkinoinnista vastaavaksi johtajaksi ja konsernijohtoryhmän jäseneksi. Hän siirtyy tehtävään Googlen suurasiakkaista vastaavan johtajan tehtävästä. Aiemmin Ronkainen on toiminut Googlen Suomen maajohtajana, McCann Helsinki Groupin toimitusjohtajana ja Satama Finland Oy:n liiketoimintajohtajana.

Santen Oy ■ Farmaseutti Carita Ilan-

der on nimitetty Country Manageriksi Suomen myynti- ja markkinointiorganisaatioon 1.1.2015 alkaen. Hän vastaa Suomen myyn-

Lisätietoja antaa myynti- ja markkinointijohtaja Veli-Matti Kohtamäki, p. 040 869 2211, veli-matti.kohtamaki@millog.ﬁ Täytä hakemuksesi 16.3.2015 mennessä osoitteessa www.millog.ﬁ

nistä ja markkinoinnista ja toimii Suomen myyntitiimin esimiehenä.

Ahma ympäristö Oy ■ FM Tuomas Lahti on nimitetty biologiksi Helsingin toimipisteeseen 7.1.2015 alkaen. FM Kirsi Heino on nimitetty ympäristögeologiksi 12.1.2015 Helsin-

gin toimipisteeseen alkaen. Olavi Pusa on nimitetty ympäristönhoidon agrologiksi Rovaniemen toimipisteeseen 12.1.2015 alkaen. Mikko-Matti Välimaa on nimitetty ympäristönäytteenottajaksi 13.1.2015 alkaen. Oskari Salonen on nimitetty ympäristönäytteenottajaksi

14.1.2015 alkaen. Lari Tajakka on nimitetty ympäristönäytteenottajaksi 21.1.2015 alkaen. Henry Miss on nimitetty ympäristönäytteenottajaksi 26.1.2015 alkaen.

Canon Oy ■ Piia Aalto on nimitetty

yhteyspäälliköksi Canon Business Center Poriin 9.1.2015 alkaen.

27.2.2015

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on 450 hengen asiantuntijavirasto. Suunnittelemme ja järjestämme katujen ja viheralueiden rakentamisen ja ylläpidon. Vastaamme pysäköinninvalvonnasta sekä yleisten alueiden käytöstä. Erityisosaamistamme ovat kaupungin toimitilojen suunnittelu ja rakennuttaminen. Tutustu toimialaamme www.hkr.hel.fi.

www.oulunvesi.ﬁ Oulun Vesi vastaa kunnallisena liikelaitoksena Oulun kaupunkialueen noin 196 000 asukkaan vesihuoltopalveluista. Laitoksemme liikevaihto on 34 milj. euroa ja palvelussamme on 108 alan ammattilaista. Käytössämme on sertiﬁoidut laadunhallinta- ja työturvallisuusjärjestelmät.

Oulun Vesi hakee verkostojen ylläpitoyksikköön vakinaiseen työsuhteeseen kahta

putkimestaria. Putkimestari toimii verkostojen ylläpidon vastuullisena työnjohtajana kiireellisten korjaustöiden sekä ennakoivan huollon töiden suunnittelussa ja toteuttamisessa Oulun Veden toimialueella. Putkimestari vastaa osaltaan kunnossapidon henkilöresurssien järjestelyistä, kalusto- ja tarvikehankinnoista, raportoinnista, ulkoisten asiakkaiden tilaustöistä sekä asiakaspalvelusta. Työhön sisältyy lisäksi vesihuollon ylläpitoon liittyvät pienet suunnittelutehtävät ja muut esimiehen määräämät työt. Tehtävään sisältyy varallaolovelvoite. Vaadittava koulutustausta tehtävään on soveltuva AMK insinöörikoulutus tai vastaava aikaisempi tutkinto. Myös pitkän työkokemuksen omaava teknikkotason koulutuksen saanut henkilö voi tulla kyseeseen. Hakijalta edellytetään lisäksi hyvää kirjallista taitoa sekä tietoteknisiä taitoja. Hakijalle katsotaan

Haemme katu- ja puisto-osastolle

PROJEKTINJOHTAJAA

(työavain 29-16-15)

Työtehtäväsi muodostuvat rakentamisen ja konsulttitöiden asiantuntijaohjauksesta sekä viranomais- ja sidosryhmäyhteistyöstä. Vastaat Kalasataman projektialueen toteutuksen koordinoinnista katu- ja puisto-osaston investointihankkeissa.

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖÄ

eduksi työkokemus vesi- ja maarakennustekniikan alalta sekä työnjohto- ja esimiestehtävistä. Arvostamme yhteistyökykyä, vastuullisuutta ja asiakaspalveluhenkisyyttä. Lisätietoja antaa verkostopäällikkö Tero Kilpeläinen, tero.kilpelainen@ouka.fi, p. 044 703 3914. Tarkemmat tiedot tehtävästä löydät osoitteesta www.oulunvesi.fi. Tehtävää haetaan ensisijaisesti sähköisellä hakulomakkeella www.ouka.fi/työpaikat. Mikäli hakemusta ei ole mahdollista jättää sähköisesti, toimita hakemus osoitteeseen Oulun kaupungin kirjaamo, PL 27, 90015 OULUN KAUPUNKI 10.3.2015 klo 16:00 mennessä. Kuoreen merkintä Ouka/11247/2014 ”Putkimestari”.

(työavain 29-17-15)

Työtehtäväsi muodostuvat erillisten katuhankkeiden konsulttitöiden ohjauksesta, rakentamisen asiantuntijaohjauksesta sekä viranomais- ja sidosryhmäyhteistyöstä. Saatat olla etsimämme henkilö, jos sinulla on soveltuva korkeakoulu- tai opistotasoinen insinöörin tutkinto ja kokemusta infra-alan projektinjohto- ja suunnittelutehtävistä. Olet myös yhteistyökykyinen ja oma-aloitteinen, hyvän suullisen ja kirjallisen ilmaisutaidon omaava osaaja. Tarjoamme sinulle vakituisen työn ja mielenkiintoiset tehtävät rakentamisen näköalapaikalla sekä mahdollisuuden kehittää ammattitaitoasi nykyaikaisen organisaation taustatuella. Jätä hakemuksesi 13.3.2015 klo 15 mennessä www.helsinkirekry.fi. Työavaimen numero ohjaa ilmoitukseen. Lisätietoja antavat toimistopäällikkö Lotta Suominen, p. 040 358 0283 tai lotta.suominen@hel.fi ja projektinjohtaja Juha Väätäinen, p. 050 376 1158 tai juha.vaatainen@hel.fi. Helsingin kaupunki edistää henkilöstön yhdenvertaisuutta ja laaja-alaista tasa-arvoa.

Uudelle uralle Pöyry Finland Oy ■ Eeva Oikarinen on nimi-

tetty projekti-insinööriksi kemian ja biojalostuksen yksikköön Vantaalle. Pekka Parviainen on nimitetty suunnittelijaksi kemian ja biojalostuksen yksikköön Vantaalle. Simo Tenitz on nimitetty prosessi-insinööriksi kemian ja biojalostuksen yksikköön Vantaalle. Jukka Viheriälehto on nimitetty projektipäälliköksi kemian ja biojalostuksen yksikköön Vantaalle. OlliPekka Suhonen on nimitetty projekti-insinööriksi kemian ja biojalostuksen yksikköön Vantaalle. Olli Punkari on nimitetty sähkösuunnittelijaksi kemian ja biojalostuksen yksikköön Vantaalle. Alex Saarto on nimitetty vanhemmaksi prosessi-insinööriksi kemian ja biojalostuksen yksikköön Vantaalle ja Turkuun. Harri Sirainen on nimitetty vanhemmaksi automaatioinsinööriksi kemian ja biojalostuksen yksikköön Vantaalle. Victoria Kurova on nimitetty hankintakoordinaattoriksi kemian ja biojalostuksen yksikköön Vantaalle. Mika Pirttinen on nimitetty suunnittelupäälliköksi kemian ja biojalostuksen yksikköön Vantaalle. Juha Leinonen on nimitetty vanhemmak-

si sähkösuunnittelijaksi kemian ja biojalostuksen yksikköön Vantaalle. Petteri Sinkkonen on nimitetty projekti-insinööriksi metsäteollisuuden suunnittelukeskukseen Kouvolaan. Antti Tikkanen on nimitetty prosessi-insinööriksi selluteollisuuden suunnitteluun Vantaalla. Marika Granath on nimitetty projektipäälliköksi sellu- ja paperiteollisuuden projektinhallintaosastolle Vantaalle. Henri Alanne on nimitetty prosessi-insinööriksi paperiteollisuuden teknologiaryhmään Vantaalla. Jari Nikkinen on nimitetty teknologiaasiantuntijaksi paperiteollisuuden teknologiaryhmään Vantaalla. Tero Puntari on nimitetty layout-asiantuntijaksi sellu- ja paperiteollisuuden mekaanisen, sähkö- ja automaatiosuunnitteluosastolle Vantaalle. Anita Alm-Isaksson on nimitetty suunnitteluinsinööriksi sellu- ja paperiteollisuuden mekaanisen, sähkö- ja automaatiosuunnitteluosastolle Vantaalle. Ilpo Aittokallio on nimitetty sähkösuunnittelijaksi teollisuuden paikallispalveluihin Espoossa. Jyrki Heikkilä on nimitetty laitos- ja putkistosuunnittelijaksi teollisuuden paikallispalveluihin Kokkolassa. Tomi Kuusela on nimitetty

putkistosuunnittelijaksi teollisuuden paikallispalveluihin Oulussa. Antti Kärki on nimetty projekti-insinööriksi teollisuuden paikallispalveluihin Espoossa. Ilkka Liimatainen on nimitetty sähkösuunnittelijaksi teollisuuden paikallispalveluihin Oulussa. Niklas Myllymäki on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi teollisuuden paikallispalveluihin Jämsässä. Mikko Niemelä on nimitetty automaatiosuunnittelijaksi teollisuuden paikallispalveluihin Oulussa. Mika Rämä on nimitetty automaatiosuunnittelijaksi teollisuuden paikallispalveluihin Lappeenrannassa. Kaija Saari-Toivonen on nimitetty putkistosuunnittelijaksi teollisuuden paikallispalveluihin Kokkolassa. Tuomas Suorsa on nimitetty nuoremmaksi sähkösuunnittelijaksi teollisuuden paikallispalveluihin Oulussa. Juha Veijola on nimitetty pääsuunnittelijaksi sähkösuunnitteluun teollisuuden paikallispalveluihin Oulussa. Haﬁzur Rahman on nimitetty ratasuunnittelun osastopäälliköksi Vantaalle. Paula Salminen on nimitetty geologiksi kalliorakennus- ja tunnelisuunnitteluun Vantaalle. Matti Hakulinen on nimitetty geotekni-

seksi erityisasiantuntijaksi Lappeenrantaan. Jarmo Sallanko on nimitetty projektipäälliköksi vesihuollon suunnitteluun Ouluun. Heli Härkki on nimitetty prosessisuunnittelijaksi vesihuollon laitossuunnitteluun Vantaalle. Katriina Keskitalo on nimitetty projektipäälliköksi pohjavesiosastolle Vantaalle. Panu Kangasniemi on nimitetty Kuopion rakennesuunnittelun osastonjohtajaksi. Ilkka Lehtinen on nimitetty infraja kaupallisten rakennusten rakennesuunnittelun osastonjohtajaksi Vantaalle. Ville Virnes on nimitetty osastonjohtajaksi rakennesuunnitteluun. Esko Muikku on nimitetty toimitila- ja liikennerakennusten rakennesuunnittelun ryhmäpäälliköksi Vantaalle. Victor Abramov on nimitetty projektiinsinööriksi rakennesuunnitteluun Vantaalle. Mika Kainulainen on nimitetty

projekti-insinööriksi teollisuuden rakennuttamispalveluihin Tampereelle. Petteri Pakkanen on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi rakennesuunnitteluun Tampereelle. Aleksei Pronozin on nimitetty projektiinsinööriksi teollisuuden rakennuttamispalveluihin Vantaalle. Aleksandra Salinina on nimitetty piirtäjäksi rakennesuunnitteluun Vantaalle. Igors Sorokins on nimitetty projekti-insinööriksi rakennesuunnitteluun Lappeenrantaan. Juhani Suihkonen on nimitetty LVI-suunnittelupäälliköksi Vantaalle. Antti Suni on nimitetty rakennustöiden valvojaksi teollisuuden rakennuttamispalveluihin Kotkaan. Tommi Turunen on nimitetty projektipäälliköksi rakennesuunnitteluun Lappeenrantaan. Philip Borg on nimitetty LVI-pääsuunnittelijaksi Vantaalle. Juhani Suihkonen on nimitetty LVI-suunnittelupäälliköksi Vantaalle. Sebastian Öhman on nimitetty LVI projekti insinööriksi Vantaalle. Polina Kozlova on nimitetty rakennesuunnittelijaksi Vantaalle.

Sweco PM Oy ■ Jukka Leinonen on nimi-

tetty projektipäälliköksi 1.11.2014 alkaen. Jenni

Murrosvuo on nimitetty projekti-insinööriksi 1.12.2014 alkaen. Kenth Manninen on nimitetty LVIasiantuntijaksi 1.12.2014 alkaen. Mikko Malinen on nimitetty suunnittelijaksi 1.12.2014 alkaen. Kim Eklund on nimitetty suunnittelijaksi 1.12.2014 alkaen. Erkki Kontiokorpi on nimitetty louhintavalvojaksi 9.12.2014 alkaen. Markus Asukas on nimitetty projekti-insinööriksi Turkuun 20.11.2014 alkaen. Jaakko Latomäki on nimitetty projektipäälliköksi 7.1. alkaen. Ossi Peltokangas on nimitetty projekti-insinööriksi ja valvojaksi 7.1. alkaen. Marko Paulasuo on nimitetty TATE-asiantuntijaksi 12.1. alkaen. Tanja Pihl on nimitetty projekti-insinööriksi 23.1. alkaen.

Työeläkeyhtiö Elo ■ DI, KTM Teemu Tähti-

nen on nimitetty johdannaisstrategiajohtajaksi yhtiön sijoitustoimintaan 1.1.2015 alkaen. Hän tulee vastaamaan yhtiön johdannaisstrategiatoiminnon kehittämisestä. Tähtinen on aiemmin toiminut samassa yksikössä johdannaisstrategioista vastaavana päällikkönä.

27.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

AITATEKNIIKKA

Tuotteet ja palvelut

CAD- / PLM-JĂ&#x201E;RJESTELMĂ&#x201E;T

Varaa nyt ilmoituspaikkasi hakemistosta

!"## $

DIGITAALISTA TIEDONKERĂ&#x201E;YSTĂ&#x201E;

Suoramarkkinointi Mega Oy 0204 424 600

! "

LEVY- JA PUTKITYĂ&#x2013;T

ROBOTIIKKA

LĂ&#x201E;MMĂ&#x2013;NSIIRTO

NĂ&#x201E;KEMYKSET

EnemmĂ¤n kuin silmĂ¤ paljastaa. Oikeastaan kokonainen tarina.

Varaa

Vieraile osoitteessa alfalaval.com/insights/fi

paikkasi

ReikĂ¤levyĂ¤ laajasta mallivalikoimasta mittojen mukaan aihioina tai valmiiksi osatuotteiksi jalostettuna.

0204 424 600

www.reikalevy.ďŹ

A-Robot Service Oy Teollisuusrobottien mĂ¤Ă¤rĂ¤aikaishuollot, korjaukset, ohjelmoinnit, koulutukset, sekĂ¤ varaosat kaikille ABB:n roboteille. Lehmuspolku 3, 05200 RajamĂ¤ki, Puh. 050 558 6639, www.arobot.fi

SUUNNITTELU/ENERGIAMITTAUSJĂ&#x201E;RJESTELMĂ&#x201E;T

SIMULOINTI-OHJELMISTOT

interPOWER

ANSYS FEM ja CFD simulointiohjelmistot edrmedeso.com

TYHJIĂ&#x2013;PUMPUT JA KOMPRESSORIT

Â˛HFUR=L=EP= PUDFEĂ&#x152;LQILLQF= F= GKILNAO OKNAEP= OAGÂź G==OQEHHA APPÂź JAOPAEHHA MyĂśs: x ATEX-versiot x Harjattomat moottorit x Kemiallisesti kestĂ¤vĂ¤t x Asiakassovitteiset ratkaisut

TEKNISET HARJAT

TEHONSYĂ&#x2013;TTĂ&#x2013;RATKAISUT

$NDDQ +DUMDYDOPLVWH 2\

â&#x20AC;&#x201C; JĂ&#x201E;REĂ&#x201E;Ă&#x201E; TEHONSYĂ&#x2013;TTĂ&#x2013;Ă&#x201E;. NEXTYS-tehonsyĂśttĂśratkaisut, UPS-laitteet sekĂ¤ akkujen lataus- ja valvontajĂ¤rjestelmĂ¤t niin pieniin kuin vaativiin sovelluksiin asiantuntevasti Intertrafolta.

lĂ&#x201E;5DQJNRSNK@RJDMS@Ă&#x201E;Ă&#x201E; lĂ&#x201E;2TTMMHSSDKTO@KUDKTS lĂ&#x201E;$MDQFH@MLHSS@TRIÂŤQIDRSDKLÂŤSĂ&#x201E; lĂ&#x201E;+ÂŤLOÂźJTU@TR lĂ&#x201E;#NJTLDMSNHMSHO@KUDKTS

4EOLLISUUDEN %RIKOISHARJAT

6XXQQLWWHOX 7RWHXWXV 7XRWHNHKLW\V 5XOOD /LVWD 7HOD MD 1XRKRXVKDUMDW

SĂ¤hkĂśinsinĂśĂśritoimisto

010 - 422 3390 www.kmj-engineering.fi

www.intertrafo.fi

!LHONTIE 4OIJALA 0UH &AX ZZZ DNDDQKDUMDYDOPLVWH Âż

TYĂ&#x2013;KALUT

Palvelua, asiantuntemusta kĂ¤Ă¤ntĂśterĂ¤stĂ¤ karaan. Seco Tools Oy Puh. (09) 2511 7200

(+# +AQ>ANCAN Â&#x160; 1AH ( +# +AQ>ANCAN Â&#x160; 1AH EJBKÄ¤GJB OA Â&#x160; SSS GJB OA

LUE TEKNIIKKA&TALOUS SUMMASSA TĂ¤mĂ¤nkin Tekniikka&Talouden artikkelit ovat luettavissa Summassa milloin vain ja missĂ¤ vain â&#x20AC;&#x201C; myĂśs myĂśhemmin. RekisterĂśity, lue ilmaiseksi ja tĂ¤ydennĂ¤ tilattavalla sisĂ¤llĂśllĂ¤:

VXPPD WDOHQWXP Č´

22 TEKNIIKKA&TALOUS / 27.2.2015

Perjantai

EI ILKEILYÄ. “Tavoite on, että niin katsoja kuin kohdekin tulevat piirroksesta hyvälle mielelle”, sanoo karikatyyritaiteilija Teppo Järvi.

EEVA ANUNDI

Liioittelun taide

n tee pilakuvia, korostaa karikatyyritaiteilija Teppo Järvi. – Tavoite on, että kohde haluaisi ripustaa piirroksen omalle seinälleen. Pilapiirtäjät ja pilakuvat ovat saaneet kosolti julkisuutta Pariisin Charlie Hebdo -tapahtumien jälkeen. Riihimäkeläinen insinööri ja tuotemuotoilija Teppo Järvi korostaa pilakuvien ja karikatyyrien eroa. – Pilakuvissa piirros voi olla toissijainen, niissä halutaan enemmänkin välittää viestiä ja kertoa tarinaa. Minua sellainen ei niinkään kiinnosta, vaan visuaalinen puoli on tärkein. – En halua mielistellä, mutta tavoite on, että niin kohde kuin katsojakin tulevat piirroksesta hyvälle tuulelle. 49-vuotias Järvi on piirtänyt karikatyyrejä 1980-luvulta alkaen. – Ensimmäisen kerran näin karikatyyrien piirtäjän huvipuistossa vieraillessani

sukulaisten luona Kanadassa 13-vuotiaana. Siitä alkoi itää ajatus, että joskus teen itsekin samanlaisia. Maailmalla muotokuvien piirtäminen on huomattavasti yleisempää kuin Suomessa. – Esimerkiksi Englannissa on yleistä, että häihin kutsutaan myös piirtäjä, joka tekee karikatyyrit vieraista. Piirtäminen ei suinkaan ole ollut Järven koko elämä. Toinen suuri kiinnostuksen kohde ovat autot, ja tämä harrastus johti Järven kouluttautumaan insinööriksi. 1990-luvun hän työskenteli Fortumilla Elcat-sähköauton kehittäjänä. Fortum luopui Elcatista vuonna 2000. Sen jälkeen Järvi suunnitteli insinöörinä Metsolle paperin jälkikäsittelylaitteita.

”Piirtäminen lähtee pään muodosta.”

KADUNMIES TÖRMÄÄ karikatyyrien tekijöihin todennäköisimmin lomamatkoillaan etelän rantakohteissa, suurkaupungeissa tai yleisötapahtumissa. Suomeen ilmiö ei ole vielä juuri rantautunut. Järvi on piirtänyt kuvia esimerkiksi Järvenpään Puistobluesissa. – Jos piirretään ihmisistä kuvia vaikkapa ﬁrman juhlissa, kuva syntyy 5–10 minuutissa. Karikatyyrin tyypillinen ominaisuus on tietyn piirteen liioittelu. – Itselläni piirtäminen lähtee pään ja kaulan muodosta. Sitten ryhdyn sijoittelemaan silmiä, nenää ja suuta yleensä vähän poikkeaviin paikkoihin. Järven yleisin työväline on tussi, mutta hän tekee töitä myös öljyväreillä ja tietokoneella. Tekniikka tunkee tällekin alueelle, ja piirtää voi nykyään myös älypuhelimien ja tablettien näytölle. Piirtämisen tuntuma to-

KUIN KAKSI EEVAA. Valokuvaaja Eeva Anundi pääsi vaihteeksi itsekin malliksi.

ki on erilainen kuin perinteisillä välineillä. – Etuna on se, että tuloksen voi sähköisesti lähettää kohteelle. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

HELP DESK

Poista haitakkeet uudesta koneesta

ova kilpailu ja taloustaantuma ovat laskeneet kotikäyttöön myytävien Windows-tietokoneiden hintoja. Tämän seurauksena pc-valmistajat hakevat lisätuloja esiasentamalla laitteisiin mainospalikoita ja kumppaneidensa ohjelmia. Nämä ohjelmat hidastavat koneen käynnistämistä ja kuluttavat levytilaa. Jatkuvasti avautuvat ponnahdusikkunat ärsyttävät. Pahimmillaan ne vaarantavat tietokoneen tietoturvan. Räikein tapaus on ollut kiinalaisen Lenovon koneissa viime viikolla paljastunut mainossovellus. Superﬁsh-niminen mainospalikka oli toteutettu niin kehnosti, että se avasi tietokoneisiin tietoturvan vaarantavan takaportin. Näistä sovelluksista kannattaakin hank-

kiutua heti eroon. Helpoin tapa siihen on Windowsin Ohjauspaneeli (Control Panel), jossa on toiminto Lisää ja poista sovelluksia (Add and remove programs). Valitettavasti kaikki sovellukset eivät lähde niin helpolla. Mainio erikoistyökalu roskan siivoamiseen on maksuton PC Decrapiﬁer (www. pcdecrapiﬁer.com), joka opastaa vaihe

vaiheelta. Se osaa poistaa esiasennettujen sovellusten lisäksi ohjelmat, joita vaikkapa lapset ovat vanhaan koneeseen asentaneet. JOS KONE senkin jälkeen hidastelee, järjestelmään on voinut jäädä vanhoja asetuksia tai väliaikaisia tiedostoja. Tähän auttaa esimerkiksi Ccleaner (www.piriform.com/ ccleaner). Siitä on sekä ilmainen perusver-

PALJON ROSKAA. PC Decrapifierin poistolistan kärjessä on peräti 50 ohjelmaa, joita ihmiset ovat siivonneet koneiltaan.

sio että kattavampi, noin 18 euroa maksava sovellus. Pahimmillaan mainospalikat ja muut ohjelmat on asennettu niin sekavasti, ettei niitä pysty kohtuullisella vaivalla poistamaan. Tällöin ainoa ratkaisu on asentaa koko käyttöjärjestelmä uudelleen. Kannattaakin vaatia koneen myyjältä dvd-levy tai usb-muistitikku uudelleenasennusta varten. Uudelleenasennus vaatii koneen käynnistämisen asennuslevyltä tai -tikulta. Ohjeiden tähän pitäisi tulla koneen mukana. Usein ne joutuu kaivamaan valmistajan nettisivuilta. & TERO LEHTO

@talentum.fi

27.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Olipa kerran pääministeri Alexis, joka

Alexis sai Euroopan keskuspankilta lainaksi tasapainovaa’an, mutta pankkiirit antoivat luvan vain kahteen punnitukseen. Muuten pankkiirit myisivät kaikki kuulat romulyijyn hinnalla markkinoilla. Oliko Alexisilla mitään mahdollisuuksia löytää kultakuula ja selviytyä koroistaan? &

oli saanut veroja kerätessään kokoon kaikkea muuta paitsi rahaa – kuten esimerkiksi yhdeksän täsmälleen samannäköistä lyijykuulaa. Alexis sai kuitenkin tietää, että yksi kuulista oli lyijyllä päällystettyä kultaa, ja kultakuula oli hivenen painavampi kuin muut. Kullalla Alexis voisi kuitata maansa maaliskuun velankorot.

WTF

VASTAUS SIVULLA 11

PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN

Suomen ja Viron välinen viinaralli on oma

lukunsa, mutta osataan sitä muuallakin laskea, mikä naapurissa on halvempaa. Sveitsiläiset ovat innostuneet tekemään ostosmatkoja naapurimaihin kiihtyvällä tahdilla. Sveitsin frangin raju nousu tammikuussa on tehnyt ostokset euromaissa entistä halvemmiksi. Esimerkiksi saksalaisen rajakaupungin Konstanzen kauppakeskuksessa jo 40 prosenttia asiakkaista on sveitsiläisiä, jotka saavat ostoksensa jopa puolet halvemmalla Saksasta, kertoo Talouselämä. Sveitsin keskuspankki päästi tammikuussa frangin ja euron välisen vaihtokurssin yllättäen kellumaan. Vuodesta 2011 eurolla sai keskuspankin päätöksen vuoksi vähintään 1,2 frangia. Heti vapautuksen jälkeen frangin kurssi syöksyi 30 prosenttia ylöspäin. Nyt eurolla saa noin 1,07 frangia. Kaikki eivät ole innoissaan asioiden saamasta käänteestä. Rajan lähellä asuvat sveitsiläiset muun muassa tilasivat niin paljon pitsaa naapurimaista, että rajaviranomaisten piti puuttua asiaan. Saksalaisilla pitsatakseilla saattoi olla parhaimmillaan yli 60 pitsaa mukanaan. Nyt asiakkaiden täytyy käydä hakemassa pitsansa rajalta. & WWW.TEKTAL.FI/P/1

1. Öljyn hintaheilahtelu heiluttelee maailmantaloutta. Mikä maa on Saudi-Arabian jälkeen maailman suurin öljynviejä? a) Yhdistyneet Arabiemiraatit b) Kuwait c) Venezuela d) Venäjä 2. Öljyn ja sen myötä bensiinin hinta lähti rajuun nousuun 1970-luvun puolivälissä ensimmäisen öljykriisin seurauksena. Paljonko bensiinin nimellishinta nousi Suomessa välillä 1975—1980? a) 37 prosenttia b) 61 prosenttia c) 111 prosenttia d) 149 prosenttia 3. Nesteen ex-toimitusjohtaja Uolevi Raade isännöi kerran Saudi-Arabian öljyministeri Ahmed Zaki Jamania yhtiön vierasajalla. Mikä sai Jamanin ällistymään? a) Raade vaati Jamania pukemaan ylleen Nesteen verryttelyasun.

b) Raade vaati Jamania maistamaan grillaamaansa HK:n sinistä lenkkiä.

c) Raade kysyi Jamanilta, montako vaimoa tällä on.

d) Raade vei Jamanin väkisin savusaunaan.

VASTAUKSET SIVULLA 11

LUKU

1,1

miljardia euroa

Valtionhallinnon toteutus- ja suunnitteluvaiheessa olevien it-hankkeiden kokonaisarvo viime syksynä LÄHDE: VALTIOVARAINMINISTERIÖ

Älä luule, että olet jotain

iedättekö muuten mikä on tulevan valtionvarainministerin suosikkibiisi? Syksyllä se on Kulukurin valssi. Ja julman alun jälkeen anekdootti. Kaksi teekkarityttöä jutteli Otaniemen bussissa: – Mä oon jo 25. Kohta valmistun, eikä elämänkumppania tunnu löytyvän. Toinen siihen: – Kuule, Madonnalla (55) on 22-vuotias toyboy, Tina Turnerilla (75) on 40-vuotias poikakaveri. Älä sure, ehkä sun unelmies mies ei ole vielä edes syntynyt.

sapäinen yhteishenki voi olla voimavara. Tämän ajan realismi on kuitenkin usein sitä, että totuus haavoittaa ja haavat on revittävä auki ennen kuin ne ehtivät ruvettua väärin. Ulkoisen maailman muutos on niin nopeaa, että strategioita ei enää tehdä pääkonttorien ylimmissä kerroksissa ja konsulttien pöydillä, vaan ne syntyvät etulinjassa, jossa kohdataan asiakkaat. Useimmissa bisneksissä digitaalinen murros ja asiakkaiden uudenlainen tarvehierakia ja käyttäytymistapa luovat kuolemanlaaksoja tai menestyksen kukkuloita.

MAAILMALLA MINULTA kysyttiin, onko Suomessa voimassa Law of Jante. Olin ihan äimänä, sillä skandinaavinen Janten laki oli minulle täysin uusi käsite. Axel Sandemosen kirjallisuus on jäänyt lukematta, vaikka mies oli ehdolla Nobelin saajaksi. Käsite on noussut USA:ssa esille hyvässä ja pahassa. Janten laki tarkoittaa sitä, että tiiviissä yhteisössä kenenkään ei tulisi yrittää esittää sitä, että on parempi kuin muut tai nousee yhteisön yläpuolelle. Käsite tulee kylästä nimeltä Jante. Tässä jantelagen på svenska, jotta muistat miten helppoa ruotsin kieli on: 1. Du skall inte tro att du är något. 2. Du skall inte tro att du är lika god som vi. 3. Du skall inte tro att du är klokare än vi. 4. Du skall inte inbilla dig att du är bättre än vi. 5. Du skall inte tro att du vet mer än vi. 6. Du skall inte tro att du är förmer än vi. 7. Du skall inte tro att du duger till något. 8. Du skall inte skratta åt oss. 9. Du skall inte tro att någon bryr sig om dig. 10. Du skall inte tro att du kan lära oss något.

SUOSITTELEN INSINÖÖRIKOLLEGOJA lukemaan Wired-lehden maaliskuun numeron teemakokonaisuuden ”Sex in the Digital Age” ja jutun ”Best sex ever”. Syynä se, että useimmat myöhemmin maailman valloittaneet teknologiat ja softat ovat lähteneet perusviettien, seksin ja väkivallan teemojen lentoon lähettäminä. Pikku hiljaa suomalainenkin alkaa ymmärtää, mitä maailmassa tapahtuu, miten ja millä tekniikan ihmeellisillä toteutuksilla.

KUINKAHAN MONESSA ﬁrmassa elää vielä Janten lain henki? Kysykää huviksenne asiaa töihin tulevilta alle 30-vuotiailta. Jenkit ovat löytäneet teemasta positiivistakin. Pienistä junttikylistä kotoisin olevat yhteisöt ovat luoneet menestysyrityksiä, kuten vaikkapa Lego, B&O, Ikea ja Clas Ohlson. Vahva pohjoismainen ta-

Vahva pohjoismainen tasapäinen yhteishenki voi olla voimavara. Tuon luettua voi taas syventyä siihen, onko itse opittava ymmärtämään Hadoopin syvin olemus ja se polku, jota asiakas luoksemme tulevaisuudessa kulkee. TYYLIN MUKAINEN päätös on läheltä kuultu keskustelu äidin ja nelivuotiaan pojan välillä. Poika puristelee kiveksiään ja kysyy äidiltä: – Hei nämä ovat ryppyiset, onko nää ne aivot? Äiti miettii hetken ja vastaa: – Ei vielä, poikani, ei vielä. &

TARRAT JOTKA PYSYVÄT! Tarratulostimet kaupan ja teollisuuden vaativaan käyttöön.

DER

27.2.2015

ANTRIEB

ASIANTUNTIJA

Q Kestävä Q Luotettava Q Kansainvälinen

p. 03 254 1800 nord.com

pp. (09) (09)3505530 www.exxi.fi

Member of the NORD DRIVESYSTEMS Group

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI

Tekoäly ei tule Hollywoodista

other Jonesin ennusteen mukaan tietokone ylittää ihmisaivojen kyvyt vuonna 2026. Mitä silloin tapahtuu? Työntävätkö tietokoneet ihmisen syrjään ja alkavat hallita maailmaa? Orjuuttavatko ne meidät, tappavatko ne meidät tarpeettomina ja haitallisina? Moni pelkää, että näin käy – jopa fyysikkonero Stephen Hawking. Sähköautoja ja avaruusaluksia kehittävä Musk uskoo, että tekoäly on vakavin ihmiskuntaa uhkaava vaara: paholainen, jota ei voi hallita pentagrammilla ja pyhällä vedellä. Musk investoi tekoälyteknologiaan, koska haluaa ”pitää sitä silmällä”. Musk, Mark Zuckerberg ja näyttelijä Ashton Kutcher ovat pääsijoittajia Vicarious-yrityksessä, joka rakentaa ihmisen tavoin ajattelevaa robottia. Sen neuraaliverkko matkii ihmisen näköaistia, kehon liikkeitä ja kieltä. IHMINEN KUVITTELEE eläimet ja koneet itsensä kaltaisiksi, vaikka ne eivät sitä ole. Mikä motiivi koneilla olisi tuhota ihmiset?

IHANA TEKNIIKKA RAILI LEINO

@talentum.fi

Tekoälyllä ei ole ihmisen tunteita, haluja, toiveita eikä vallanhimoa. Tekoäly voi olla tuhoavaa, jos ihminen on valjastanut sen sotateollisuuden palvelukseen. Se on nopea ja tehokas, mutta sen ”tahto” on ihmisen rakentama. Ehkä tekoäly joutuu joskus ratkaisemaan eettisiä kysymyksiä, joita koulun filosofiantunnilla pohditaan. Pitäisikö tönäistä kaveri radalle junan eteen, jotta juna ohjautuu oikealle raiteelle eikä jatka matkaansa kohti varmaa tuhoa? Eettinen ratkaisu ei ole tönäistä kaveria eikä antaa junan tuhoutua, vaan hypätä itse. Tekoälylle kyseessä ei ole uhraus. Robotin voi aina rakentaa uudelleen – sen bitit voi tallettaa, ihmisen aivoja ei, sillä aivot näyttävät olevan sidoksissa fyysiseen ruumiiseen. Popular Science -lehdessä kirjoittava Erik Sofge sanoo, että tekoäly ei ole riittävän ”fiksu” muuttuakseen häijyksi. Ihmisen kal-

tainen tekoäly ei ole edes kovin lähellä toteutumista. Musk haluaa tekoälylle sääntöjä ja standardeja, jotta se pysyisi kurissa. Sofgen mukaan tekoäly saattaa hyvinkin hyötyä standardeista. Niiden avulla esimerkiksi itsestään ajavien autojen kehittäminen on helpompaa.

Robottien kapina tuskin uhkaa lähitulevaisuudessa.

ROBOTTIEN KAPINA tuskin uhkaa lähitulevaisuudessa. Musk ja Hawking voivat olla yhden alan neroja, mutta perehtymättömiä tekoälytutkimukseen. Hekin voivat langeta ajatuksiin, jotka eivät tule tosimaailmasta, vaan tieteiskirjallisuudesta ja kauhuviihteen kliseitä hyödyntävistä elokuvista. Sofgen mukaan varsinaiset tekoälytutkijat eivät pelkää superälyn karkaavan käsistä: he pelkäävät vain ihmisten aiheettomia pelkoja. Pelkäävä ihminen tekee helposti typeryyksiä. &

VIIKON NÄKY

VIIKON TÄKY

”Itseajava auto on vielä hyvin kaukana siitä unelmasta, että työpäivän päätteeksi istahdamme autoon ja käskemme sen ajaa kotiin.”

Kiveä ja metallia leikkaava kevyt akkukäyttöinen katkaisusaha on kivimiehen ja palomiehen perustyökalu. Esimerkiksi kolariauton ovi halkeaa muutamassa sekunnissa.

BRITTILÄINEN TEKNOLOGIAJOURNALISTI BEN LOVEJOY 9TO5MAC.COM –SIVUSTOLLA.

TEKTAL.FI/ IHANATEKNIIKKA

1.1.2015 alkaen Lakimiesliiton Koulutuksen seminaarit tuottaa Talentum.

Hallitsetko konkurssioikeuden erityiskysymykset ja käytännöt? Konkurssioikeuspäivä 2015 • 12.3. Helsinki

Asianajaja NINA AGANIMOV, Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy

Asianajaja PEKKA JAATINEN, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy

Seminaarissa konkurssioikeuden asiantuntijat käsittelevät mm. konkurssin ja ulosoton suhdetta, kiellettyjä ja sallittuja toimenpiteitä yhtiön velkoja järjesteltäessä sekä EU:n maksukyvyttömyysasetuksen soveltamiskysymyksiä erityisesti konsernitilanteessa. Lisäksi perehdytään laajan konkurssipesän hoitoon liittyviin tilanteisiin realisaation

Konkurssiasiamies HELENA LAINE, Konkurssiasiamiehen toimisto

Professori TUULA LINNA, Lapin yliopisto

näkökulmasta ja pienten/keskisuurten pesien pesänhoidon erityispiirteisiin sekä vakuusvelkojan asemaan erityisesti vakuusrealisaation osalta. Saamme myös Konkurssiasiamiehen toimistosta viimeisimmät käytännön kuulumiset.

Hinta 730 € + alv 24 % (Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 € + alv 24 %)

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi