Tekniikka&Talous 8/2015 by tektal

Startup Primesmith räätälöi korun kuvasta 10 Tutkijat mittasivat kasvihuoneilmiön 12

6.3.2015 104 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

Mistä tulee sähkö töpseliin? 14 Biobuumi tarttui Kemijärveenkin 10 Enkeliraha löysi yrittäjät 6

KAROLIINA PAAVILAINEN

Vääriä päätöksiä

Autojen multimediat testataan Tampereella 5

Panostus innovaatioihin lisää Suomen kilpailukykyä. Politiikot eivät sitä tajua, sanoo VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori. 2

Valmet Automotive on ennätysvauhdissa 18 Veijo Miettinen Urkinta ei nykyrohdoilla taltu 23

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.3.2015

Uutiset

”Suomen bkt:n ennustetaan vuonna 2015 kasvavan 0,3 prosenttia. Vuonna 2016 bkt:n ennustetaan kasvavan 1,4 prosenttia.” AKTIA-PANKKI SUHDANNEKATSAUKSESSAAN 2.3.2015.

Tutkimuksen alasajo on

VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori panostaisi t&k:hon ja paiskoisi yliopistoja yhteen

JAKSAA VIELÄ. Erkki KM Leppävuori päättää eläkkeellejäännistään tänä vuonna. — Eläkeiän nostamiskeskusteluihin viitaten yritän parhaani mukaan olla myönteisenä esimerkkinä.

VAIKUTTAJA / VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori kaipaa Paavo Lipposen hallitusta. Ainakin yhdessä suhteessa se oli parempi kuin uudemmat: panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen kasvoi. Sen seurauksena Suomi nousi lamasta. – Huolestuttaa, että Suomi tässä tilanteessa vähentää panostuksia innovaatioihin. On paljon tieteellistä evidenssiä siitä, että innovaatiotoiminta kehittää teollista kilpailukykyä. Tätä on kuitenkin hankala selittää ihmisille, jotka eivät sitä ymmärrä tai halua ymmärtää. Poliitikoille siis.

– Fuusiokoevoimala Iteriä rakennetaan Ranskan Cadaracheen. Poliitikot eivät ymmärrä fuusiosta mitään, mutta panevat siihen silti miljardeja. Voisivat he pienemmissäkin asioissa luottaa asiantuntijoihin, Leppävuori tokaisee. – Myös Tekesin linjauksia on kovasti muutettu, ja Tekesin mahdollisuus rahoittaa yritysten innovaatiotoimintaa on vähentynyt. Onko se viisasta? Minun mielestäni ei.

Yliopistot nippuun Leppävuorta hiertävät kesken jäänyt yliopistouudistus, VTT:n määrärahaleikkaukset ja Suomen Aka-

FI ISSN 0785-997X Perustettu 1961 41 numeroa vuodessa Kustantaja Talentum Media Oy

”Ei formula-autojakaan disaineri ole tehnyt, ne on suunniteltu tuulitunnelissa.” temian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. Hän sanoo, ettei vieläkään ymmärrä sen tarkoitusta. Neuvostolle kaapattiin rahaa olemassaolevilta tutkimuslaitoksilta kuten VTT:ltä. – Neuvoston ensimmäiset linja-

Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 191 000 (KMT s13/k14)

Osoite Itämerenkatu 23 PL 920, 00101 Helsinki Puh. 020 442 40

ukset ovat järkeviä, mutta ne olisi voinut toteuttaa toisinkin. Teoriassa VTT voi saada osan rahoista takaisin, jos se menestyy neuvoston tutkimuskilpailutuksessa. Yliopistouudistusta Leppävuori

Tilaajapalvelu, osoitteenmuutokset tilpal@talentum.fi, 030 514 100 Osoitteenmuutokset, TEK:n jäsenet 09 2291 2291

olisi valmis jatkamaan ronskilla kädellä. Moni epäili vahvasti Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistämisen järkevyyttä, mutta Itä-Suomen yliopistosta tuli menestys, joka on pärjännyt myös yliopistorankingeissa. – Jyväskylä, Itä-Suomi ja Lappeenranta olisivat yhdessä aika hyvä paketti. Samoin Oulun ja Rovaniemen yliopistot pitäisi yhdistää. Pääkaupunkiseudun korkeakouluja voisi panna yhteen. Kannattaako esimerkiksi kauppatieteitä opettaa niin monessa eri yliopistossa? Leppävuori visioi.

Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen Ilmoitusvaraukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356

Kestotilaus 157 euroa / vuosi (hinta voimassa toistaiseksi)

6.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Osakekurssit ovat saavuttaneet pysyvästi korkean tason.”

”Ekonomistit ovat maailman hyödyttömimmät olennot, koska kaikki ennusteet tehdään taaksepäin katsoen vanhasta datasta.”

TALOUSTIETEIDEN PROFESSORI IRVING FISHER KOLME PÄIVÄÄ ENNEN PÖRSSIROMAHDUSTA VUONNA 1929.

PERHEYRITYSTEN LIITON TOIMITUSJOHTAJA, EKONOMISTI LEENA MÖRTTINEN HELSINGIN SANOMISSA 3.3. 2015.

Venäjän armeija käyttää maailman äänekkäintä vakoilukonetta 1950-luvulta

TEKTAL.FI/ SUMMASSA

PÄÄKIRJOITUS

tyhmää

Uudet isännät toivat toivoa telakoille

Ei ihan tavallinen osakeyhtiö ■

Erkki KM Leppävuori ■ S. 1951 Varkaudessa ■ Diplomi-insinööri, TKK 1974, tekniikan lisensiaatti 1977, tekniikan kunniatohtori TKK 2008 ■ TKK, betonitekniikan laboratorioinsinööri 1974—1977 ■ Rakennustekniikan vt. apulaisprofessori 1977—1979 ■ VTT, eri tehtävissä 1979—1989 ■ Rautaruukki, johtaja, 1989—1994 ■ VTT, tutkimusjohtaja 1994—1999, pääjohtaja 1999—

Yhdistäminen ei tarkoita, etteivätkö kampukset voisi säilyä ennallaan. Yhdysvalloissa Kalifor-

Erkki KM Leppävuori on ollut VTT:n pääjohtaja vuodesta 1999. Suurimpana saavutuksenaan hän pitää historiallisten siilorakenteiden eli itsenäisten tutkimusyksiköiden yhteen hitsausta. – ”VTT United” aloitti vuonna 2006 yhteisen toimintakulttuurin rakentamisen. Onnistuminen ei tietenkään ole ollut yhden henkilön show. Koko porukka ansaitsee kiitokset, Leppävuori sanoo. Viime vuosina on toteutunut muutos valtion tutkimuslaitoksesta osakeyhtiöksi. Rivitutkijan elämä ei ole muuttunut, mutta johto sai vapautta. VTT voi esimerkiksi ottaa lainaa kerjäämättä joka miljoonaa eduskunnasta. Kansainvälinen yhteistyö on helpottunut, samoin tilinpito. – Aikaisemmin oli johtokunta, jolla oli tietyt lakisääteiset tehtävät, ja pääjohtaja vastasi koko putiikista. Nyt meillä on hallitus, joka toimii kuten osakeyhtiössä toimitaan. Olemme voittoa tavoittelematon, valtion erityistehtävää toteuttava osakeyhtiö – siinä mielessä toiminta on toisenlaista kuin pörssiyhtiön. Jos VTT:n tutkimus asetetaan asteikolle ykkösestä kymppiin, missä ykkönen on puhdasta perustutkimusta ja kymppi puhdasta tuotteen suunnittelua, se asettuu Leppävuoren mielestä tasolle 3–6. – Teemme vahvaa tutkimusta,

nian yliopisto toimii yhdeksällä eri kampuksella. Kaikki ovat tieteen huipulla. Yliopistojen tasoa mittaavalle Shanghain listalle ovat yltäneet Helsingin yliopiston lisäksi Turku, Oulu, Itä-Suomi ja Jyväskylä, mutta eivät tekniset yliopistot. MIT, Caltech, Sveitsin ETH ja Lausanne ovat listan kärjen tuntumassa, ja myös Tanskan DTU ja Ruotsin KTH kohtuukorkealla.

Insinööri ja design Kolmesta yliopistosta koottu ja runsaasti veronmaksajain rahaa saanut Aalto ei ole ainakaan toistaiseksi menestynyt Leppävuoren mielestä toivotusti.

mutta myös pilotoimme ja demonstroimme teknologioita.

Ydinenergiasta palveluvientiä

Yksityisten yhtiöitten kanssa VTT ei kilpaile, Leppävuori vakuuttaa. Poikkeuksena ovat VTT:n pari pientä tytäryhtiötä kuten laboratoriopalveluita tarjoava Labtium. – Jos yksityiseltä sektorilta löytyy samanlaista tarjontaa kuin emo-VTT:stä, me lopetamme, Leppävuori lupaa. – Joissakin asiantuntijaselvityksissä saatamme joskus kilpailla yksityisten konsulttitoimistojen kanssa. Tutkimus on palveluelinkeino ja mahdollinen vientituote. Toistaiseksi VTT:n ulkomaanliikevaihdosta valtaosa liittyy EU:n tutkimushankkeisiin. Tulevaisuudessa ulkomaisia asiakkaita tarvitaan lisää. Yksi esimerkki on Otaniemeen nouseva ydinenergiatalo. – Monissa maissa ydinvoima on päätetty ajaa alas, mutta nykyiset laitokset toimivat vielä 30–40 vuotta. Osaaminen hiipuu, sillä nuoret eivät halua lähteä opiskelemaan alaa. Tässä näemme selkeän mahdollisuuden. Venäjä on tärkeä mahdollinen ydinvoima-asiakas. Leppävuoren mielestä myös Rosatomin tulo Suomeen on positiivinen asia. – On meidänkin etumme, että ne värkit toimivat. &

– Syntyykö disainerin ja insinöörin liitosta jotain ylimääräistä etua? Ei formula-autojakaan disaineri ole tehnyt, ne on suunniteltu tuulitunnelissa. Yhteistyötä suunnittelijoiden kanssa pitää tehdä, mutta ei sen vuoksi tarvitse olla samassa organisaatiossa. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen duaalimallista hänellä ei ole selvää kantaa. – Tampereella on tulossa mielenkiintoinen koe, kun yliopisto, teknillinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat yhdistymässä. Katsotaan ensin, mitä siitä tulee. & RAILI LEINO

@talentum.fi

Päätoimittaja Jyrki Alkio 040 342 4476 Toimituspäälliköt Harri Junttila 040 342 4685, Mika Hämäläinen 040 342 4303 Toimitussihteeri Irma Svan-Santero Toimittajat Kari Kortelainen, Tuula Laatikainen, Tero Lehto, Raili Leino, Jukka Lukkari, Kari Peltonen, Helena Raunio, Harri Repo, Janne Tervola, Eeva Törmänen Verkkotoimitus Marko Laitala (uutispäällikkö), Tapio Ikkala, Sampo Kyyrö, Janne Luotola, Marjukka Puolakka, Sofia Virtanen Ulkoasu AD Simo Sahla, Juha Kalliolahti (Faktor Oy) Kuvapäällikkö Timo Pylvänäinen etunimi.sukunimi@talentum.fi

elsingin telakka vietti tällä viikolla 150-vuotisjuhlia. Kaupungin keskustan kupeessa Hietalahdessa on vuosien varrella rakennettu yli 500 alusta ja korjattu vielä enemmän. Telakka siirtyi viime vuoden lopussa kokonaan venäläiseen omistukseen, kun Venäjän valtion telakkayhtiö OSK osti korealaisen STX:n ulos telakasta. Telakan side Venäjään on vahva, sillä myös asiakkaat tulevat Venäjältä – jos tulevat. EU:n ja Yhdysvaltojen talouspakotteet vaikeuttavat nyt venäläisyhtiöiden rahoitusta. Uudet jäänmurtajatkin voivat jäädä tilaamatta. Tällä hetkellä tilanne joka tapauksessa näyttää niin hyvältä, että telakka palkkaa 150 ihmistä.

SUOMALAISELLA TELAKKATEOLLISUUDELLA menee nyt muutenkin paremmin kuin vuosiin. Vanhoja lehtiotsikoita selatessa käy selväksi, että ala on ollut kriisissä ainakin 1970-luvulta lähtien. Nyt tilanne on toinen, kun STX:n onneton aika telakoiden omistajana Suomessa on ohi. Turun telakka sai viime syksynä uskottavan omistajan saksalaisesta perheyhtiöstä Meyeristä. Vallanvaihto ei olisi onnistunut ilman elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren ja ministeriön virkamiesten määrätietoista toimintaa. Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset ovat epäonnistuneet monissa pyrkimyksissään, mutta telakkaratkaisu meni nappiin. Työtä toki riittää, sillä omistajavaihdos ei vielä takaa, että telakka pärjää kilpailussa. Meyerin on tehtävä Turussa investointeja ja muutettava tekemisen tapaa. – Täytyy muistaa uusiutua, muuten löytää itsensä museosta, telakan uusi isäntä Jan Meyer opettaa turkulaisia.

Telakkaratkaisu meni nappiin.

MEYERIN TILAUSKIRJA on nyt niin täynnä, että telakka alkaa vähitellen palkata lisää väkeä. Vaikeammalta tilanne näyttää Raumalla ja Porissa. Kokeneet telakkamiehet perustivat Raumalla STX:n raunioille uuden telakkayhtiön, mutta puheet isoista laivatilauksista eivät ole toteutuneet. Voisiko merivoimat tulla hätiin ja tilata uutta kalustoa? Porissa taas ranskalaisen Technipin telakka kärsii maailmantalouden matalasuhdanteesta. Uudet porauslautat eivät mene kaupaksi niin kauan kuin öljyn hinta pysyy pohjalukemissa. Mutta huonompikin tilanne voisi olla. Paljon huonompi. & JYRKI ALKIO

@talentum.fi

P.S.

SUOMESSA ON menossa melkoinen sellubuumi. Äänekosken lisäksi tehdasta puuhataan Kuopioon ja nyt myös Kemijärvelle. Kaikki kolme hanketta tuskin toteutuvat, mutta on mukava huomata, että joku edelleen haluaa investoida Suomeenkin. &

”Jos kiinteistövero ulotetaan metsämaahan, en vastaa seurauksista.” MTK:N PUHEENJOHTAJA JUHA MARTTILA MAASEUDUN TULEVAISUUDESSA 18.2. 2015

JUHA S. KALLIOLAHTI

KAROLIINA PAAVILAINEN

4 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.3.2015

Uutiset

www.tektal.fi Teslan Model S:stä

LUT kirii innovaatioiss LUT jätti enemmän patenttihakemuksia kuin muut teknilliset yliopistot yhteensä INNOVAATIOT / Lappeenrannan teknillinen yliopisto tehtaili viime vuonna suomalaisyliopistoista kokoonsa nähden selvästi eniten patenttihakemuksia. LUT jätti PRH:lle 12 hakemusta eli selvästi enemmän kuin muut teknilliset yliopistot. LUT jakoi hakemusten määrässä kärkipaikan Helsingin yliopiston kanssa, joka sai aikaan niin ikään 12 patenttihakemusta. Maan suurin teknillinen yliopisto Aalto sai aikaan kuusi patenttihakemusta, muut teknilliset yliopistot yhteensä vain muutamia. – Patentointi ei ole meille mikään itseisarvo, sanoo innovaatiopalveluista ja tutkimustulosten kaupallistamisesta vastaava Arttu Laasonen LUT:sta. Laasonen muistuttaa, että pel-

TUTKIMUKSESTA BISNESTÄ. Tekniikan tohtori Asko Parviaisen perustama moottorivalmistaja Axco Motors on yksi LUT:n tutkimuksesta syntyneistä yrityksistä.

kästään yksittäisen vuoden lukujen sijaan kannattaa tarkastella pidempää aikaväliä. – Viime vuoden luvussa voi olla vähän patoutumaa. Olettamusta tukee se, että edellisvuonna LUT ei jättänyt yhtään hakemusta. Vuonna 2012 hakemuksia kertyi seitsemän. LUT on toki myös tietoisesti lisännyt panoksia tutkimustulosten kaupallistamiseen. – Tähän toimintaan on nyt myös budjetoitu rahaa. Aiemmin keksinnöt on yleensä myyty tai lisensoitu tutkimushankkeissa mukanaoleville yrityksille. Esimerkiksi ABB on saanut viidessä vuodessa toistakymmentä patenttia LUT-ohjelmien tuloksena. – Jos keksintöä ei voida suoraan lisensoida jollekin yritykselle ja

Helsinki ja Lappeenranta johtavat Yliopistojen patenttihakemukset 2014 (2013) Helsingin yliopisto Lappeenrannan tekn. yliopisto Aalto-yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Oulun yliopisto Åbo Akademi Tampereen tekn. yliopisto

siinä nähdään potentiaalia, haemme nykyään patenttia itse. – Viime vuoden patenttihakemukset ovat vihreän energian, puhtaan veden ja robotiikan alueelta. Meillä on periaatteellinen linjaus, että patentoimme vain strategisen fokuksen aloilta.

Patentit mittariksi rahoitukseen?

LÄHDE: PRH

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ehdotti viime viikolla, että yliopistojen rahanjakoperusteita uusittaisiin.

Volkswagen tutkii eniten Amazon ja Google kasvattavat rajusti t&kmenojaan T&K / Saksalainen Volkswagen käyttää tutkimukseen ja tuotekehitykseen enemmän rahaa kuin yksikään toinen yritys maailmassa. Viime vuonna sen t&k-menot nousivat 11 miljardiin euroon. Vertailun vuoksi: Kun lasketaan yhteen Suomen kaikkien yritysten ja valtion Suomeen käyttämät tutkimusrahat, summaksi saadaan hiukan yli kuusi miljardia euroa. Volkswagen oli tutkimusmenoti-

laston kärjessä myös vuonna 2013. Seuraavana on eteläkorealainen Samsung Electronics. Vanhoilla vakiintuneilla yrityksillä t&k-menojen muutosprosentit ovat pieniä. Sen sijaan listan uudemmilla tulokkailla kuten Googlella tai Amazonilla t&k-menot ovat kasvaneet viime vuosina rajusti. Nykyisellä menollaan myös Apple kiipeää kohta maailman kärkitutkijoiden joukkoon. Mikäli se jatkaa tutkimusmenojensa kasvattamista viime vuoden tapaan, nousevat yhtiön kehitysinvestoinnit tänä vuonna jo liki seitsemään miljardiin euroon. Nokian puhelinten hankkiminen ei kovin paljon hetkauta Microsoftin t&k-menoja. Nokian puhelinbisnes ei tosin ollut mukana Microsoftin luvuissa kuin toukokuusta alkaen. Microsoftin luvuista voi päätellä, että puhelinten

TUTKIMUSRAHAA PALAA. Googlen tunnetuin t&k-projekti on itseohjautuva auto.

osuus sen t&k:sta on vuositasolla noin 800 miljoonaa euroa. Nokia oli huippuvuosinaan Euroopan eniten tutkimukseen ja kehitykseen sijoittavia yrityksiä ja maailman mitassakin se oli kärkikymmenikössä. Nyky-Nokia tutkii vuodessa 2,4 miljardilla eurolla, mikä riittää maailmassa noin sijan 50 tuntumaan.

”Patentointi ei ole itseisarvo.”

miehen ehdotuksia. – Tämänkaltaiselle mittarille on tarvetta ja tervehdimme ilolla, että EK nostaa asian esille. Olisi hyvä huomioida yliopistojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus tälläkin tavalla. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta on syntynyt viime aikoina useita startup-yrityksiä etenkin energiateknologian alueelle. Startupeja vauhdittaakseen LUT on perustanut Lureco-sijoitusyhtiön. – Uskomme, että uusien yritysten määrä tulee selvästi edelleen

– Tulosmittareiksi voitaisiin ottaa myös yliopistoissa syntyvät patenttihakemukset ja tutkimustulosten synnyttämät uudet startup-yritykset, Häkämies ehdottaa Nyt rahaa jaetaan pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja julkaisutoiminnan perusteella. Arttu Laasonen kannattaa Häkä-

Maailman suurimmat tutkijat 2014 t&k-menot muutos kotimaa toimiala mrd € % 1. Volkswagen*

11,1

+10

2. Samsung

10,3

3. Microsoft

8,9

USA

ICT

4. Intel

8,7

USA

elektroniikka

5. Novartis

7,5

Sveitsi

lääke

6. Google

7,4

+38

USA

ICT

Sveitsi

lääke

USA

kauppa

Japani

autot

USA

lääke

7. Roche

7,3

8. Amazon

7,0

+41

9. Toyota

6,9

10. Johnson&Johnson 6,2

* ARVIO TAMMI-SYYSKUUN LUKUJEN PERUSTEELLA

Suomalaisyritysten tutkimus- ja kehitysmenot ovat olleet jo usean vuoden ajan laskussa. EU:n tuoreen kyselyn mukaan yritykset uskovat lisäävänsä t&k-investointeja kahden seuraavan vuoden aikana

Saksa

autot

E-Korea

elektroniikka

LÄHDE:YRITYKSET

neljän prosentin vuosivauhtia. Se on selvästi enemmän kuin viime vuoden kasvu. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

6.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

löytyy piilotettu Bond-ominaisuus

ANTTI MANNERMAA

WWW.TEKTAL.FI/P/30

Suomalaisrobotti testaa autojen multimediajärjestelmät Käyttöliittymiä testaava Optofidelity yhdisti voimansa ohjelmistojen testausyritys Symbion kanssa STUDIO SAMI HELENIUS OY

TESTAUS / Suomessa valmistetuilla testauslaitteilla on kysyntää ajoneuvoteollisuudessa. Yhä useamman auton multimediajärjestelmä testataan tamperelaisella robotilla. Elektroniikkalaitteiden ohjaustavat monipuolistuvat koko ajan. Monikosketuksen rinnalle ovat tulleet eleohjaus ja voiman tunnistus. Kosketusnäytön on huomattava myös näytön lähelle tuotu kosketuskynä ja sen kosketusvoima. Näitä ominaisuuksia mobiililaitteissa on tamperelainen Optoﬁdelity testannut roboteillaan usean vuoden ajan. – Uudet ohjaustavat ovat ainoa keino erottautua kahdensadan Android-valmistajan joukossa, Optoﬁdelityn toimitusjohtaja Pertti Aimonen kertoo. Uusia ohjaustapoja tuodaan myös autoihin. Asiakkaat vaativat autojen multimedialaitteilta älypuhelimien ominaisuuksia ja suorituskykyä.

Multimedia ei saa häiritä

kasvamaan. Tavoite on, että spinoff- ja startup-yrityksiä syntyisi vuosittain viitisen kappaletta. Nykyinen rahanjakomalli johtaa siihen, että yliopistojen ei välttämättä kannata esimerkiksi ottaa vastaan kaikkea tarjolla olevaa Tekes-rahaa. Raha voi olla pois jostain muusta kohteesta, joka painaa rahanjaossa enemmän. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

Autojen testaus on vaativampaa kuin kulutuselektroniikan. Ohjauspaneelit ovat ympäri ohjaamoa. Multimediajärjestelmän kestoikävaatimukset ovat moninkertaiset mobiililaitteisiin verrattuna. – Autojen järjestelmät suunnitellaan kestämään vähintään viisi vuotta. Lisäksi niiden on kestettävä tärinää, hellettä ja pakkasta. Autojen käyttöliittymiä on pystytty viime vuosiin saakka testaamaan yksinkertaisilla manipulaattoreilla. Kosketusnäyttöjen toiminnan testaamiseen ne ovat liian karkeita, eivätkä ne pysty jäljittelemään ihmistä. Turvallisuus on yksi auton käyttöliittymän perusasioita. Multimediajärjestelmän käyttäminen ei saa viedä liikaa huomiota kul-

MONTA KOHDETTA. Roboteilla voidaan testata myös autojen multimediajärjestelmiä.

jettajalta. Eleohjauksilla pyritään parantamaan kuljettajan keskittymistä ajamiseen. Mobiililaitteiden testausosaamista hyödynnetään nyt ajoneuvopuolella. – Nopeimmin kasvavana asiakasryhmänä ovat autoteollisuuden

Autojen järjestelmät suunnitellaan kestämään vähintään viisi vuotta.

PAPERITEOLLISUUS / Peh- si kysymysmerkiksi. Yksi yhtiön kasta kohti, mutta monissa Itäyhdestätoista tuotantolaitoksesta sijaitsee itänaapurissa. – Näkymät Venäjällä ovat hankalat. Markkinat eivät kasva ja kotimaisia kilpailijoita tulee lisää.

Rivakkaa kasvua Tilanne on parempi Puolassa ja mentäessä siitä itäisen Keski-Euroopan suuntaan. Yhtiöllä on kaksi tehdasta Puolassa lähellä sikäläisiä markkinoita. Pehmopaperi on 80-prosenttisesti ilmaa, ja tyhjän kuljettaminen maksaa. – Nyrkkisääntö on, että 500–600 kilometriä kauemmas ei kannata kuljettaa. Pehmopaperin kulutus kasvaa Euroopassa nimenomaan Itä-Euroopan maiden varassa. Suomessa vuosikulutus on 15 kiloa asu-

sä yhteistyötään ohjelmistotestaukseen erikoistuneen Symbion kanssa. Symbio on suomalaislähtöinen yritys, jonka omistaa yhdysvaltalainen VXI Global Solutions. Sen Suomen toimipiste Oulussa. Yli 2 000 työntekijän yrityksellä on kahdeksan kehityskeskusta ympäri maailmaa. & JANNE TERVOLA

@talentum.fi

Jari Jokinen linjaamaan TEKin koulutuskantoja

Pyyhkiminen lisääntyy elintason myötä mopapereita valmistava Metsä Tissue ei tähyile Kiinaan eikä muuallekaan suurille kuluttajamarkkinoille. Kiinassa on toistasataa pehmopaperikonetta. Metsä Group vie Kiinaan sellua raaka-aineeksi, mutta oma pehmotuotanto ei houkuttele. – Se vaatisi valtavat investoinnit, Metsä Tissuen toimitusjohtaja Hannu Anttila sanoo. Yhtiö aikoo pitäytyä turvallisessa strategiassaan eli pysyä Alppien pohjoispuolisessa Euroopassa. Rajaus tarkoittaa Pohjoismaiden lisäksi Isoa-Britanniaa lännessä ja Venäjää idässä. – Muut markkinat ovat liian vieraita, Anttila perustelee. Venäjäkin on muuttunut isok-

multimediajärjestelmiä toimittavat yritykset. Viime vuonna liikevaihtomme kasvoi 60 prosenttia, tälle vuodelle varovainenkin arvio on 40 prosenttia, Aimonen kertoo. Yksin ei 50 hengen tamperelaisﬁrmakaan testausjärjestelmiä valmista. Yritys ilmoitti syventävän-

Euroopan maissa vain muutama kilo, ja määrä kasvaa 5–7 prosentin vauhtia. Volyymin kasvun lisäksi Anttila odottaa lisäeuroja jalostusarvon nostamisella. Kuluttaja siirtyy kalliimpiin tuotteisiin elintason nousun myötä. – Pohjoismaissa halutaan pehmeää ja valkoista, mutta Puolassa kuvioituja ja pastellinvärisiä. Yritysostotkin ovat Anttilan mukaan mahdollisia, sillä Euroopassa on vielä pieniä pehmopaperin valmistajia. Metsä Tissue on Euroopan viidenneksi suurin pehmopaperin tuottaja 600 tuhannen tonnin vuosituotannolla. & KARI PELTONEN

@talentum.fi

JÄRJESTÖT / Diploalueenaan muun muassa mi-insinööri Jari Jokiyhteiskuntasuhteet, stranen, 47, on valittu Tektegiaprosessi, ennakointi niikan akateemiset TEja kansainväliset vertaiKin koulutus- ja työvoilut. Jokinen on valmistunut mapolitiikasta vastaavaksi johtajaksi. Hän tuotantotalouden diplomialoittaa tehtävässä 20. insinööriksi Lappeenranhuhtikuuta. nan teknillisestä yliopisJari Jokinen Jokinen siirtyy uutosta. TEK-aktiivi hän on teen toimeensa Aalto-yliopiston ollut 1990-luvulla ja 2000-luvun kehitysjohtajan tehtävästä, jär- alussa, muun muassa valtuuston jestö tiedottaa. ja koulutusvaliokunnan jäsenenä. Jokisella on vahva tausta suo– Olemme saavuttaneet merkitmalaisen yliopistokoulutuksen ke- tävän asiantuntijan roolin kouluhittäjänä. Hän on työskennellyt tuksen kehittämisessä yleensä ja eri tehtävissä opetusministeriössä yliopistokoulutuksen toimijoiden 1990-luvulta alkaen, viimeksi pro- ja sidosryhmien yhteistyön katalysaattorina erityisesti. Jari Jojektijohtajana vuoteen 2008. Sen jälkeen hän on ollut Aalto- kinen on paras mahdollinen henyliopiston palveluksessa käynnis- kilö jatkamaan tätä työtä, sanoo tämässä uuden yliopiston toimin- TEKin toiminnanjohtaja Heikki taa ja kehitysjohtajana vastuu- Kauppi. &

6 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.3.2015

Uutiset

www.tektal.fi Päättyykö

Kuuluvuus nousi kilpailuvaltiksi

Energiatehokkaat ikkunat ovat yhä ongelma kännyköille, mutta yrityksille ollaan valmiita rakentamaan erikoisjärjestelyitä TIMO PYLVÄNÄINEN

VERKOT / Uusien ja kunnostettujen toimistokiinteistöjen ikkunoiden energiatehokkaat selektiivilasit aiheuttavat päänvaivaa myös toimistojen sisäisissä matkapuhelinverkoissa. Kun toimistotalossa on tarpeeksi paljon käyttäjiä, voidaan kännykkäpuheluiden ja mobiilien nettiyhteyksien kuuluvuutta joutua vahvistamaan taloon tuotavilla matkapuhelinverkkojen signaalia vahvistavilla toistimilla tai hankalimmissa tapauksissa sisätiloihin tuotavilla tukiasemilla. – Nämä toteutukset ovat jo hyvin arkipäivää, vahvistaa Elisan verkkojen osastopäällikkö Eetu Prieur. Myös teleoperaattori DNA:n tuotantojohtaja Jarkko Laari vahvistaa, että toimistokiinteistöjen erikoisratkaisut ovat lisääntyneet. Aivan uusissakin taloissa voidaan tarvita lisäasennuksia, jos yhteiskäyttöiset antennit eivät riitä. Kuuluvuus toimistotalossa voikin olla operaattorivalinnan ratkaiseva kilpailutekijä. – Operaattori olisi vaatinut meiltä lisää rahaa sisäverkon vahvistamisesta. Uusi kilpailutettu operaattori ilmoitti tuovansa sisätukiasemansa tänne maksutta, kertoo helsinkiläisyrityksen it-päällikkö. Joissakin tapauksissa riittää, että operaattori suuntaa lähialueen tukiasemien antenneja uudelleen. Asia selviää mittauksilla, kun yritys muuttaa uuteen kiinteistöön tai vaihtaa operaattoria.

Vanhoissa toimistoissa vaivoja Verkkojen asennustöitä vuodesta 2007 tehneen tuusulalaisen HT-Datan työnjohtaja Kimmo Leikkari kertoo, että verkkojen vahvista-

BOKSI SEINÄSSÄ. Toimistojen sisäisiä verkkoja on usein vahvistettava signaalia vahvistavilla toistimilla.

Gigoja kuukaudessa datasiirtoa ■ Kuuluvuusasiat eivät yksin ratkaise operaattorin valintaa. Siihen vaikuttavat myös hinnat, asiakaspalvelu ja palvelupaketit. Elisan osastopäällikkö Eetu Prieur kertoo, että myös yritysliittymissä mobiilidatan hinnoittelu kiinnostaa entistä enemmän. – Joillekin tärkeä valinta on

kiinteähintainen datapaketti, sanoo Prieur. Tiedonsiirron määrä on suunnilleen kaksinkertaistunut vuosittain viimeisen viiden vuoden ajan. Suomessa keskimääräinen tiedonsiirtomäärä on älypuhelinten käyttäjillä jo gigatavuja kuukaudessa.

– Osalla käyttäjistä ei ole kotona enää kiinteää yhteyttä, jolloin tiedonsiirtoa kertyy paljon. Määrä myös vaihtelee paljon. Joillain tiedonsiirto jää kymmeniin megatavuihin kuukaudessa, kun aktiivisimmilla käyttäjillä määrä voi olla kymmeniä gigatavuja kuukaudessa. &

Ennätysmäärä yrityksiä kahmaisi sijoituksia RAHOITUS / Rahoitus ei ole enää kasvuyritysten pullonkaula. – Jos yritysidea on hyvä, rahaa kyllä on saatavilla, sanoo Suomen pääomasijoitusyhdistyksen FVCA:n hallituksen puheenjohtaja Juha Peltola. FVCA julkisti alkuviikosta Helsingissä pääomasijoitusten numerotietoja viime vuodelta. Luvut olivat Peltolan mukaan jopa yllättävän rohkaisevia. Sijoituksia saaneiden suomalaisyritysten määrä oli reilusti yli 200 eli enemmän kuin koskaan aiemmin. Etenkin siemenvaiheen yrityksiin tehtiin selvästi aiempaa enemmän sijoituksia. Kaikkiaan yrityksiin sijoitettiin 575 miljoonaa euroa.

Myös pääomasijoitusrahastojen varainkeruu on nopeassa kasvussa. Uutta rahaa kerättiin lähes 600 miljoonaa euroa, mikä on korkein luku ﬁnanssikriisin jälkeen. Sijoitusyhtiöillä on hallinnoitavia pääomia 5,6 miljardia euroa. Niin ikään bisnesenkelien teke-

238

yritystä sai enkelirahaa.

mät sijoitukset kasvoivat viime vuonna selvästi. Fibanin eli Suomen bisnesenkeliverkoston jäsenten sijoitukset listaamattomiin yrityksiin kasvoivat edellisvuodesta kaksinkertaiseksi 21 miljoonaan euroon. Sijoituksia sai 238 yritystä. Fibanin toimitusjohtaja Jan Oker-Blom arvioi, että enkelisijoitusten kokonaismäärä Suomessa olisi 60 miljoonan euron luokkaa.

Yksityistä ja julkista Yleistyvä malli on koota yhteen yksityisten ja julkisten sijoittajien rahaa. – Finnveran kautta tehtiin viime vuonna pääomasijoituksia 14 miljoonalla eurolla, ja bisnesenkelit sijoittivat samoihin yrityksiin

minen koskee nykyisin pääasiassa kunnostettuja vanhoja kiinteistöjä, koska uusissa toimistotaloissa kännyköiden kuuluvuus on osattu huomioida jo rakennusvaiheessa. – Taloissa voi olla esimerkiksi yhteisantenneja tai tukiasemat on tuotu valmiiksi sisälle, selvittää Leikkari. Töitä voi tulla myöhemmin, jos operaattori vaihtuu ja taloon on tuotava toisen operaattorin laitteet. DNA:n Laari toivoo yhteistyötä operaattoreiden kesken sen sijaan, että jokainen joutuisi asentamaan omat laitteensa. – Voi myös käydä niin, ettei yhteisantennien kapasiteetti riitä, Leikkari sanoo. Kotitalouksien uudisrakennuksissa kuuluvuusongelmat sen sijaan jatkuvat yhä. Uusien ja remontoitujen kerrostalojen selektiivilasit pahimmillaan estävät matkapuhelinten käytön osassa asuntoja. Operaattorit toivovat rakentajien huomioivan kännykkäsignaalin läpäisyn. Rakentajien mielestä operaattoreiden pitäisi vahvistaa verkkojaan. – Valitettavasti ongelmaan ei ole löytynyt yhteisiä ratkaisua, myöntää Eetu Prieur. & TERO LEHTO

@talentum.fi

”Valitettavasti ongelmaan ei ole löytynyt yhteistä ratkaisua.”

Storalle uusi linja 15 miljoonaa, kuvailee manageri Jukka Suokas Finnverasta. Enkelisijoituksen mediaanikoko on 25 000 euroa. Edellisvuoteen verrattuna eniten lisääntyivät sijoitukset peliyhtiöihin. Myös cleantech kasvatti suosiotaan. Fiban on tutkinut myös sijoituskohteidensa työpaikkojen kehitystä. – Viime vuonna niihin yrityksiin, joihin bisnesenkelit sijoittivat, syntyi 1 200 uutta työpaikkaa, Oker-Blom sanoo. – Se ei ehkä ole hirveän paljon, mutta pitää muistaa että yleensä yrityksissä työpaikat vähenivät. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

PUURAKENTAMINEN / Stora Enson Varkauden tehtaan vanhan paperikoneen paikalla käynnistyy vuoden 2016 toisella neljänneksellä uusi tuotantolinja. Linjalla tehdään sorvaustekniikalla puisia rakennuselementtejä. – Levy soveltuu rakentamiseen pientaloista suuriin ja monikerroksisiin kokonaisuuksiin saakka. Lisäksi viilupuuratkaisuja voidaan yhdistää sahatavaratuotteiden ja clt:n kanssa, kuvailee Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Jari Suominen. Tuotantolinjan arvioitu vuosikapasiteetti on noin 100 000 kuutiometriä. &

6.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

epäonnistuneen Google+:n taru?

WWW.TEKTAL.FI/P/2

Aurinkopaneelien valmistus alkaa Salossa AURINKOSÄHKÖ / Suomalaisyritys Areva Solar käynnistää huhtikuussa aurinkopaneeleja valmistavan tehtaan Salossa. – Riskin voi nyt ottaa, sillä paneelien hintataso on kohtuullinen, sanoo toimitusjohtaja Esa Areva. Muutama vuosi sitten tilanne oli toinen, kun Eurooppaan virtasi Kiinasta polkuhinnalla paneeleita. EU:n määräämät tuontitullit rauhoittivat tilanteen. – Kiinalaistehtaiden kapasiteetti menee nyt maan omaan käyttöön, eikä vienti Eurooppaan kiinnosta. Euroopan asemia vahvistaa myös halpa euro. Areva muistuttaa myös, että noin puolet aurinkosähköjärjestelmän hinnasta koostuu muusta kuin paneeleista. Salon tehtaan tuotantokapasiteetti on aluksi 22,5 megawattia, ja se on tarkoitus kaksinkertaistaa nopeasti. – Työntekijöitä tulee alkuun kymmenkunta. Kun tuotanto on kunnolla käynnissä, työntekijöitä on yli 30. Suomi hidastelee Viime vuonna Suomeen rakennettiin aurinkosähköjärjestelmiä runsaan yhden megawatin ver-

LYHYET Lisää tehoa lasilla

”Riskin voi nyt ottaa, sillä paneelien hintataso on kohtuullinen.”

PIONEERI. Arevan aurinkosähköbisneksen juuret ulottuvat 1970-luvulle.

ran. Tavoite on, että luku nousee tänä vuonna 3–5 megawattiin. Suomi on Euroopan hännänhuippuja aurinkosähkössä. Areva uskoo, että rakentaminen voi lähivuosina nousta jyrkästikin, jopa satoihin megawatteihin vuodessa. Esimerkiksi Tanskassa veromuutosten jälkeen rakenta-

minen vauhdittui viidestä 400 megawattiin vuodessa. Yhtiön päätähtäin on kuitenkin viennissä. Areva Solarin tavoite on olla alihankkijana suurempien toimittajien kuten Fortumin hankkeissa. Salossa tehdasta pyörittämään perustettu SaloSolar valmistaa

kahdenlaista aurinkokennostoa ja myös aurinkokeräimiä lämmitykseen. Taustallisten aurinkokennojen lisäksi tuotteina ovat kokonaan lasista tehtävät paneelit, joita voi käyttää ikkunoina tai parvekelaseina. Yhtiöllä on myös valmiudet toimittaa vientimarkkinoille tehdassuunnittelua ja kokonaisia tehtaita. Areva Solarin lisäksi suomalaisia aurinkoenergiajärjestelmiä valmistavia yrityksiä ovat kuopiolainen Savo Solar ja Cencorp. Savo Solar on keskittynyt aurinkokeräimiin. Cencorp pyrkii saamaan jalansijaa moduulituotannon automaatiovalmistajana. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

Puettava kiihotti valmistajia Barcelonassa

un kaikissa puhelimissa on samat kamerat, isot kosketusnäytöt ja sovellukset, on valmistajien vaikea erottautua toisistaan. Tällä viikolla Barcelonassa järjestettyjen matkapuhelinalan messujen perusteella valmistajat hakevatkin nyt vauhtia uusista materiaaleista ja muotoilusta. Suurimman huomion veti älypuhelinten ykkönen Samsung, joka esitteli metalli- ja lasirunkoisen Galaxy S6 edge -puhelimen molemmille reunoille kaareutu-

valla näytöllä. Perinteisesti kevyttä muovia suosinut Samsung tekikin messuvieraisiin myönteisen vaikutuksen. Myös kiinalaiset valmistajat Huawei, Lenovo ja Xiaomi yrittävät parantaa laitteidensa laatumielikuvaa uusilla materiaaleilla. Kokeilut ovat vielä turvallisia: pitkään visioituja taipuisia kuoria ei nähdä tänäkään vuonna. Suomalainen Jolla sai messuilla myönteistä julkisuutta tablettilaitteensa esiversiosta. Nyt odotetaan, saako yhtiö laitteen kesäksi

myyntiin ja lunastaako uudistettu Sailﬁsh-käyttöliittymä antamansa suuret lupaukset. Älypuhelinmyynnin hidastuessa ja kilpailun laskiessa hintoja laitevalmistajat hakevat uutta kasvua puettavasta elektroniikasta – kelloista, rannekkeista ja virtuaalilaseista. Niiden tarjonta lisääntyy ja laatu paranee. Jos kuitenkin mielii pitkää akkukestoa, voi joutua odottamaan vuoden loppuun tai ensi vuoteen, kunnes myyntiin tulee uusiin hyvin vähävirtaisiin microcontrol-

TERO LEHTO

@talentum.fi

TOIM. HUOM. ler-piirisarjoihin perustuvia laitteita. Messujen perusteella esineiden internet siirtyy tänä vuonna puheista tekoihin, kun verkkoyhteydet tulevat kodinhallintaa varten jopa pieniin antureihin ja led-valaisimiin. Samoin entistä useampi auto myydään internetyhteyden kanssa. &

KALIFORNIAN YLIOPISTOSSA on kehitetty uudenlainen pinnoite litiumrikkiakkuja varten ja kasvatettu näin niiden kapasiteettia. Litiumrikkiakut kiinnostavat, sillä ne tuottavat kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin perinteiset litiumioniakut. Akkujen yleistymisen esteenä on ollut litiumin ja rikin reaktiosta syntyvät litiumpolysulﬁdit, jotka liukenevat elektrolyyttiin ja kulkeutuvat vastakkaiselle puolelle pysyvästi. Tämän vuoksi akun kapasiteetti pienenee kerta kerran jälkeen. Nyt este vaikuttaa olevan selätetty. Tutkijat suunnittelivat katodimateriaalin, joka nappaa sisäänsä karkailevat polysulﬁdit. Näin suorituskyky säilyy pitkään entisellään. Tutkijat estivät ilmiön nanokokoisilla rikkihiukkasilla, jotka päällystettiin piidioksidilla eli lasilla, kertoo Nanoscale.

Oledia painamalla VTT ON KEHITTÄNYT oled-tekniikkaan (Organic Light-Emitting Diode) perustuvan ja painokoneella toteutettavan menetelmän, jolla voidaan tehdä kuvioituja ja taipuisia valopintoja esimerkiksi mainosnäyttöihin, infokyltteihin ja valaisimiin. Oled-elementtejä voidaan painaa myös joustavalle muovialustalle, mikä mahdollistaa aiempaa huomattavasti suurempien valopintojen valmistuksen. Myös ikkunaruutuun tai pakkaukseen kiinnitetyt älykkäät, läpinäkyvät muovipinnat ovat nyt mahdollisia. Oled-valopinnan valmistuksessa käytetään perinteisiä painomenetelmiä, kuten syväpainoa ja silkkipainoa, jotka mahdollistavat hyvin suuret tuotantomäärät. Oled-valopinnan paksuus on noin 0,2 millimetriä. Toistaiseksi VTT:n oled-muovikalvo valaisee vain vuoden verran, mikä johtuu valoa säteilevien polymeerimateriaalien herkkyydestä hapelle ja kosteudelle. Elinikää kasvatetaan suojakalvojen kehityksen myötä. &

8 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.3.2015

Uutiset

www.tektal.fi Toimintamatka-ahdistus

Sirujätti luottaa su IoT-käyttöjärjestel

JÄLKIVIISAS

Xml-kuvauskieli tekee Korulabin käyttöliittymästä nopean

Tekniikka&Talous 21.10.2011

Kipsauskeksintö valtaa maailmaa

elsingin yliopiston tutkijat Petro Lahtinen ja Antti Pärssinen keksivät muutama vuosi sitten yhdistää biohajoavan muovin ja sellunvalkaisusta yli jäävän puuhakkeen. Syntyi uudenlainen puukomposiitti, jolla arveltiin olevan hyvät mahdollisuudet nousta merkittäväksi kipsausmateriaaliksi maailman sairaaloissa. Keksintöä hyödyntämään kaksikko perusti Onbone-nimisen yrityksen.

Kolmen vuoden takaisessa start up-jutussamme hehkuit optimismia. Miten teillä on sittemmin mennyt, Petro Lahtinen?

Kaiken kaikkiaan oikein mukavasti on mennyt. Yritys on kasvanut kaavaillulla tavalla ja vienti on saatu käyntiin suurin piirtein kuin tuolloin kaavailtiin. Pari meistä riippumatonta takapakkia on toki tullut. Mitä ne ovat olleet?

Jälleenmyyjävalinnat eivät ole kaikilta osin olleet onnistuneita. Pari niistä on mennyt konkurssiinkin. Tämä on tuonut mutkia yrityksen kasvupolulle.

”Pari meistä riippumatonta takapakkia on tullut.”

Miten tuote on muuttunut neljä vuoden aikana?

Tuotetta on kehitetty selvästi eteenpäin. Muutama vuosi sitten kipsauslastoista oli 4–6 variaatiota, nyt niitä on jo parikymmenen tuotteen portfolio. Lastojen pitää olla esimerkiksi erilaiset aikuisille ja lapsille, niitä pitää olla hengittäviä ja vielä erilaisia toimintaterapiaankin. Millaiset kasvusuunnitelmat teillä on tästä eteenpäin?

Muutama vuosi sitten meitä oli kuusi. Nyt vahvuutemme on 17 ja arvioisin, että yrityksen palveluksessa on tämän vuoden lopussa 20–30 henkeä. Omat työni ovat nykyisin lähinnä talousjohtajan hommia. Ovatko suuret kansainväliset jätit kuten 3M tunkeneet kipsausmarkkinoille kuten jutussamme syksyllä 2011 ounasteltiin?

Luulisin, että he seuraavat markkinoita varsin tarkasti. Samaan keksintöön pohjaavia tuotteita ei markkinoille ole kuitenkaan ilmaantunut. Miten oma käsityksesi start up-yrittämisestä on muuttunut?

Tämä on niin nastaa työtä kuin silloin kuvittelin. Tylsää päivää ei ole. On ollut tosi mielenkiintoista olla mukana. & HARRI REPO

@talentum.fi

TYYTYVÄINEN STARTUPYRITTÄJÄ. Petro Lahtinen sanoo Onbonen kasvaneen suunnitellusti.

ESINEIDEN INTERNET / Italialais-ranskalainen puolijohdevalmistaja STMicroelectronics yrittää puettavan elektroniikan ja esineiden internetin kasvaville laitemarkkinoille suomalaisen startupyrityksen Korulabin kehittämällä käyttöjärjestelmällä. Korulabin perustajiin kuuluva Christian Lindholm sanoo, että uusi alusta soveltuu sulautetun elektroniikan laitteisiin, joissa on kosketusnäyttö. Se voi tarkoittaa monenlaisia vempaimia kaivinkoneista kahvinkeittimiin ja pesukoneisiin. Aiemmin Korulab kehitti yksinomaan kellojen ja muun puettavan elektroniikan alustaa, mutta yhteistyö STMicroelectronicsin kanssa avaa uusia mahdollisuuksia. Uuden ratkaisun ytimenä on STM:n viime syksynä esittelemä microcontroller-tyyppinen Cortex M7 -piirisarja, joka on älypuhelinten mobiilisuorittimia edullisempi valmistaa ja virrankulutukseltaan säästeliäämpi. Korulabin kevyen alustan vahvuus on Lindholmin mukaan nopeus: alhaisen tehon laitteessakin voidaan toteuttaa sulavasti toimiva kosketusnäyttö.

Laite herää virransäästöstä parhaimmillaan 20 millisekunnissa.

ESINEIDEN INTERNET. Korulabin käyttöjärjestelmä voisi tuoda nettisovelluksia esimerkiksi kelloradioon.

Tehokkuus perustuu siihen, että Koru-käyttöliittymä ja sen toiminnot perustuvat verkkopalveluista tuttuun xml-kuvauskieleen. Laite herää virransäästöstä parhaimmillaan vain 20 millisekunnissa. Lindholm näyttää kehitysvaiheessa olevaa sovellusta rinnakkain uusimman Applen iPadin rinnalla: animaatio näyttää liki yhtä sulavalta. – Korun alusta on pieni, nopea ja äärimmäisen joustava. Se hyödyntää täysin piirimme laitekiihdytys-

Evac osti Saksasta MERITEOLLISUUS / Espoolainen Evac Group on ostanut saksalaisen, ympäristöystävällisiä laivateollisuuden jätteenkäsittelyratkaisuja toimittavan Deerberg Systemsin Saksasta. Bremenin lähellä sijaitseva Deerberg toimittaa ympäristöä suojelevia kuiva- ja märkäjätteen käsittelyjärjestelmiä kaikkiin laivatyyppeihin. Se on alansa maailmanlaajuinen markkinajohtaja. – Kauppa on meille erittäin tärkeä, ja se tuo meille vahvistusta erityisesti risteilijäpuolelle, Evac Groupin toimitusjohtaja Tomi Gardemeister uskoo. Sukuyhtiö Deerbergin liikevaihto on 15 miljoonaa euroa ja se työllistää 30 henkilöä. Evac puolestaan pyörittää 75 miljoonan euron liikevaihtoa vajaalla 200 hengellä.

Gardemeisterin mukaan meriliikenteen jätteidenkäsittelymarkkinat jatkavat kasvuaan tulevina vuosina. Arviot perustuvat juuri risteily- ja autolauttasegmentiltä tulevaan voimakkaaseen kysyntään. – Kauppa vahvistaa Evacin roolia risteilyteollisuuden järjestelmätoimittajana kuiva- ja märkäjätteiden käsittelyn sekä jätelogistiikan vaatimusten kasvaessa, Gardemeister sanoo. Evac on maailmanlaajuinen yritys, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi ympäristöystävällisiä veden, jätteen ja jäteveden keräily- ja käsittelyjärjestelmiä laivanrakennus- ja offshore-teollisuudelle sekä rakennusteollisuudelle. & HARRI REPO

@talentum.fi

tä, ylistää STM:n microcontrollereiden markkinointijohtaja Daniel Colonna.

”Korkean riskitason yritys” Korulab kuitenkin kilpailee useiden eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten yritysten kanssa. Neuvotteluyhteys STM:lle avautui viime syksynä hallituksen puheenjohtajaksi ja sijoittajaksi tulleen Anssi Vanjoen kontakteilla. – Tällä alustalla voidaan raken-

Oikeat vastaukset Kysymykset sivulla 23 3 kysymystä

1. c) Pyhäsalmen kaivos aloitti toimintansa vuonna 1962. 2. c) Mponengin kultakaivos Etelä-Afrikassa ulottuu 3,9 kilometrin syvyyteen. Suunnitelmissa on laskeutua viiteen kilometriin. 3. c) Sukeltaja Martti Matilainen löysi vuonna 1959 Veitsiluodon kanavaa louhittaessa myöhemmin kaivostoimintaan johtaneen kiven.

Pähkinä

A on sininen, B on vihreä, C on punainen ja D on keltainen.

6.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

hidastaa sähköautoihin siirtymistä

omalaiseen mään

WWW.TEKTAL.FI/P/3

Rakennusala on oikea patenttikaivos

atentti- ja rekisterihallituksen tuoreiden patenttihakemustilastojen mukaan eniten patenttihakemuksia, eli 19 prosenttia, tehtiin rakennustekniikan alalle. Luku kuulostaa yllättävältä. Miten rakennusalalta, jota pidetään enemmänkin perinteisiin takertuvana ja vanhoillisena kuin uuteen kurottavana ja innovatiivisena, voi löytyä peräti 363 patenttihakemusta vuodessa? PRH:n johtava neuvontainsinööri Olli Sievänen muistuttaa, että rakennusalaa katsotaan näissä tilastoissa laajasti. PRH luokittelee patentit tekniikan aloittain 14 eri luokkaan, ja rakennustekniikka saattaa olla luokista laajoin. Englanniksi termi on civil engineering, ja se sisältää perinteisen talonrakentamisen lisäksi niin tie- ja vesirakentamisen, kai-

EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

TOIM. HUOM.

vostekniikan, polttomoottorit kuin talotekniikankin – siis kaiken, mikä liittyy lämmitykseen, jäähdytykseen ja ilmanvaihtoon. Näin katsottuna ei ole enää ollenkaan niin hämmästyttävää, että rakennustekniikan patentteja haetaan vuosittain lähes neljäsataa. Hakemusten joukossa on paljon clean techiin liittyviä ideoita kuten erilaisia energiansäästöön liittyviä innovaatioita. Niitä alalla syntyy nyt runsaasti, mietitäänhän täälläkin parhaillaan, millaisia kansallisia vaatimuksia EU:n

Puukerrostalorakentaminen synnyttää innovaatioita.

vuoden 2020 nollaenergiarakentamisen tavoite edellyttää Suomelta. Kaikki rakennustekniikan leiman saaneet patenttihakemukset eivät kuitenkaan ole talotekniikkaa. Sieväsen mukaan joukossa on ihan perinteistä talonrakentamiseen liittyvää tekniikkaa, raakaa rakentamista. Ja miksei olisi? Kyllähän esimerkiksi puukerrostalorakentaminen synnyttää tällä hetkellä paljon uusia innovaatioita, joille on saatettu hakea myös patenttia. Eikä pidä unohtaa, että energiansäästöä tehdään myös rakennusteknisillä ratkaisuilla. Rakentamisen runsaat patenttihakemukset eivät sitä paitsi ole mikään uusi juttu. Aiemmin sama ryhmä on vain kulkenut tilastoissa pidemmällä nimellä: tie- ja vesirakennus, lämpötekniikka. &

Risuja ja ruusuja Wärtsilälle FINNWATCH

VASTUU / Konepajayhtiö Wärt-

taa hyvin edullisia, mutta hyvin rikkaan käyttökokemuksen laitteita, jopa niinkin pieneen kokoon kuin auton avaimenperään, innostuu Vanjoki. Korulab on tehnyt ensimmäiset teollisen internetin pilottisovellukset konepajayritys Wärtsilän kanssa. Älykellosovellus taas on kehitetty pilottihankkeena Yleisradion Uutisvahti-palvelusta. Vanjoki uskoo, että ensimmäiset tuotteet saadaan markkinoille

vuoden 2015 lopussa tai vuoden 2016 alussa. Uuden markkinan luominen ei ole helppoa, ja tunkua on. – Tämä on korkean riskitason yritys. Jos menestystä tulee, pystymme nopeasti skaalaamaan toimintaa isommaksi. Korulab esitteli tekniikkaansa Embedded World -messuilla Saksassa viime viikolla. &

silä saa moitteita yhteiskuntavastuustaan Intiassa. Yhtiön Khopolin tehtaalla maksetaan elämiseen riittämättömiä minimipalkkoja ja käytetään runsaasti määräaikaisia työntekijöitä, joiden työehdot ovat heikommat kuin vakituisilla työntekijöllä, selviää yritystoiminnan vaikutuksia tutkivan Finnwatchin aiemmin tällä viikolla julkaisemasta raportista. Toisaalta tehdas saa tunnustusta työturvallisuuteen panostamisesta. – Wärtsilä panostaa työturvallisuuteen muun muassa tarjoamalla säännöllistä koulutusta ja suojavarusteita. Tämä ei ole Intiassa itsestäänselvyys, toteaa Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala järjestön kotisivuilla. Sen sijaan yhtiön alihankkija Echjay Forgings ei selviä puhtain paperein. Tehtaan työntekijöiden

KEHNOT OLOT. Echjay Forgingsin työntekijät asuvat kuin slummissa.

mukaan työoloissa on vakavia ongelmia. Osa työntekijöistä kertoi saavansa laittoman alhaista palkkaa ja tekevänsä työtä ilman palkallisia lomia. Työviikon pituus oli 72 tuntia ja asuinolot alkeelliset. Echjay Forgings taistelee oikeudessa paikallisen ammattiliiton

kanssa ja uhkasi myös Finnwatchia oikeustoimilla, jos raportti julkaistaan. Tehdas myös kiisti kaikki Finnwatchin raportin löydökset. Finnwatchin mukaan Wärtsilä antaa kuvan systemaattisesti ja kattavasti hoidetusta alihankintaketjujen valvonnasta. – Alihankintaketjun työoloja koskeva valvonta näyttää olevan Wärtsilän keskeisin kehittämiskohde. Tutkimamme Wärtsilän alihankkija oli luokiteltu ja hyväksytty tavarantoimittajaksi vaikka sen työoloja ei oltu auditoitu, Vartiala sanoo. Finnwatch moittii Wärtsilää myös ihmisoikeusriskien arviointien puutteesta. Alihankkijoiden valvontaa ei aseteta tärkeysjärjestykseen riskien mukaan, vaan perusteena ovat liiketoiminnalliset syyt. & HARRI JUNTTILA

@talentum.fi

TERO LEHTO

@talentum.fi

Vanhoihin ja uusiin taloihin

TYÖLLISTÄ - VÄLITÄ

Lasiterassilla on jo kevät! Olemme mukana Rakentaminen & Talotekniikka-messuilla Jyväskylän Paviljongissa 6-8.3. Nyt on paras aika hankkia lasitus, kevätauringon sulattaessa hankia lasitetulla terassilla on jo kesä. Tule messuille tutustumaan tuotteisiimme tai soita jo tänään ja varaa ilmainen suunnittelu- ja kustannusarviokäynti!

Osasto

020 7403 200 (Puh. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.)

facebook.com/LumonSuomi youtube.com/LumonOy

C21-265

10 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.3.2015

Uutiset

www.tektal.fi Lasipinnoite

Kemijärvi ryntää mukaan biobuumiin

Lohet saavat pettuleipää ja vaatetehtaat kuitua, jos uusi tehdashanke toteutuu ANTTI MANNERMAA

BIOTALOUS / Kemijärvi palaa selluntuottajaksi, jos Kemijärvikonsortion uusi tehdashanke toteutuu. Sellun lisäksi Kemijärveltä on luvassa uusia innovatiivisia metsäpohjaisia tuotteita. Tavoitteena on 400 000 tonnin tuotanto, josta puolet on perinteistä havusellua ja puolet uusia tuotteita kuten mikrokuitua, maitohappomenetelmällä tuotettuja kemikaaleja sekä raaka-ainetta tekstiiliteollisuudelle ja rehun ja energiantuotantoon. Investointirahaa pitäisi löytyä 700–800 miljoonaa. Kyseessä on Äänekosken ja Kuopion lisäksi jo kolmas uusi suuri sellutehdashanke Suomeen. Kemijärvellä toimi sellutehdas vuosina 1965–2008. Kemijärvi-konsortio oli yksi kolmesta palkinnonsaajasta valtioneuvoston biojalostamokilpailussa, jossa etsittiin uusia, innovatiivisia, investointikelpoisia ja kansantaloudellisesti merkittäviä biojalostamohankkeita Suomeen. Tämä tarkoittaa, että monipuolinen asiantuntijaraati on arvioinut hankkeen toteuttamiskelpoiseksi, mikä helpottanee myös rahoituksen saamista. – Kilpailun tulos oli meille iso juttu. Palkinto todistaa, että olemme kilpailukykyisiä, Heikki Nivala Suomen metsäkeskuksesta sanoo.

Kalanruokaa puusta Pitkäkuituisella sellulla on ainakin nyt maailmalla hyvä kysyntä, ja sen hinta on noin 900 euroa tonnilta. Muut Kemijärvellä tehtävät

UUTTA MASSAA. Vuonna 2008 Stora Enso lopetti sellutehtaan Kemijärvellä ja sai aikaan mielenosoituksen Helsingissä. Nyt on uuden yrityksen aika.

tuotteet jalostuvat mutkan kautta jopa ihmisravinnoksi. Nykyisin yhden lohikilon tuottamiseksi tarvitaan yli kilo muuta kalaa, mutta asiantilaa ei pidetä kovin ekologisena. Tulevaisuudessa lohet voi ruokkia jonkinlaisella pettuleivällä: puunkuoresta löytyy monenlai-

sia ravintoaineita. Puusta syntyy myös ravintoa lehmälle, jos se jalostetaan mikrokiteiseksi selluksi. Puumuona sopii lehmälle jopa paremmin kuin ruoho, jossa on ravinnon lisäksi monia lehmän ruoansulatukselle haitallisia aineita.

Näiden lisäksi puusta syntyy muun muassa palamattomia kuituja vaikka kankaisiin. Raaka-ainetta Lapissa riittää: metsät kasvavat vuodessa 12 miljoonaa kuutiota, josta puolet nuorissa metsissä. Markkinapuuta on saatavilla neljä miljoonaa kuutio-

Räätälöity koru älypuhelimella Primesmith yhdistää kultasepän työn moderniin tekniikkaan KORUTUOTANTO / Yksilöllisyys valtaa alaa myös korujen hankinnassa. Ihmiset haluavat myös valita korunsa kotisohvalla istuen. Näihin kahteen oivallukseen nojaa viisi vuotta toimineen Primesmith Oy:n liikeidea. – Ihmiset haluavat nykyisin ikuistaa koruihin heille tärkeitä asioita tai hetkiä, esimerkkinä vaikkapa puoliso tai vauvan varpaat, yrityksen takana oleva kultaseppämestari Kristian Saarikorpi uskoo. Primesmithin kehittämä Eye jewelry -sovellus toimii toistaiseksi vain Apple-puhelimissa. Käyttäjä valitsee sieltä mieleisensä korun ja yhdistää siihen kuvan joko puhelimen kameraa tai kuvagalleriaa käyttäen. Tämän jälkeen sovellus tekee koruaihiosta ja kuvasta 3d- mallin joka visualisoidaan käyttäjälle. Jos asiakas päätyy ostamaan korun, se 3d-tulostetaan, viimeistel-

lään ja toimitetaan asiakkaalle. Saarikorven mukaan menetelmä on ainutlaatuinen maailmassa. Idea on vakuuttanut sijoittajatkin, sillä Primesmith hurmasi ison sijoittajan viime marraskuussa Slush-tapahtumassa. Ennestään yrityksen takana enkelisijoittajana toimii paremmin Stonesoftista tunnettu Hannu Turunen.

Laskelmat tarkemmiksi Tehdasta on nyt suunniteltu runsaan vuoden verran, mutta investointilaskelmissa on vielä tarkennettavaa noin 12–15 prosentin

VIIKON STARTUP Primesmith Perustettu 2010 Mitä tekee: yhdistää korutuotannon, yksilöllisen suunnittelun ja älypuhelimen Työntekijöitä: 5 Liikevaihto: Joitakin satojatuhansia euroja vuonna 2015

Massakorun hinnalla Sovellusta alettiin kehittää noin vuosi sitten, ja se on ollut ladattavissa puhelimiin noin kuukauden päivät. Viikko sitten aloitettu markkinointikampanja on tuonut käyttäjiä jo noin tuhat. Saarikorpi kertoo ajatelleensa, että joka tuhannes sovelluksen käyttäjä tilaisi korun. – Nyt näyttää siltä että oikea luku on pikemminkin joka sadas. Räätälöity koru 925 sterling-ho-

ta, josta nykyisin käytetään vain 2,2 miljoonaa kuutiota.

KORU PUHELIMELLA. Primesmith uskoo saavansa muutamassa vuodessa miljoonia käyttäjiä.

peasta valmistettuna maksaa 85 euroa eli suurinpiirtein massakorun verran. Primesmithin kasvutavoitteet ovat huikeat. Saarikorven mukaan kolmen vuoden päästä ”puhutaan miljoonista käyttäjistä”.

– Ainoa mikä tässä arveluttaa on se, onko kuluttaja valmis hoitamaan koko koruvalinnan ja -oston älypuhelimella. & HARRI REPO

@talentum.fi

Mahdollisuudet: Kuluttajat äkkäävät koruostamisen helppouden Uhat: Korun ostajat eivät hyväksy uutta palvelua Lähetä startup-vinkki: harri.junttila@talentum.fi

6.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

kymmenkertaistaa akkujen kapasiteetin

WWW.TEKTAL.FI/P/3

Målfokuserade ingenjörer missar viktiga detaljer Bred förståelsekompetens en global konkurrensfördel för ingenjörer verran. Vielä ei ole ratkaistu esimerkiksi uusien innovaatioiden vaatimia tehdaslaitteita. – Tämän vuoden loppuun mennessä meillä on lisää kerrottavaa, ja julkistamme hankkeen taustavoimat. Mukana on myös teollinen toimija, Nivala sanoo.

”Mukana on myös teollinen toimija.” – Hanke on jo pelkän perinteisen sellutuotannon varassa kannattava, ja uudet tuotteet nostavat kannattavuutta vielä lisää. Jos tehdas päätetään rakentaa, se nousee Kemijärvelle 2–3 vuodessa. Nivalan mukaan siitä tulee kolmannen tai neljännen sukupolven biojalostamo, joka on hiukan pienempi kuin nykyiset sellutehtaat. Investointi on iso, mutta kannattavuuden ratkaisijana ovat muuttuvat kustannukset, koska kyseessä on kymmenien vuosien investointi. – Kantohinta on Suomessa kohdallaan. Palkat ovat kilpailukykyiset. Logistiikassa on vielä kehittämisen tarvetta. Hanke hyötyy siitä, että Kemijärven rata on peruskorjattu ja saa ensi kesänä sähköt. Soklin kaivoksen vaatimat tienparannukset puolestaan helpottavat puukuljetuksia ja tuovat Lappiin 90–100 tonnin tukkirekkoja. & RAILI LEINO

@talentum.fi

PROJEKTLEDNING / Den stereotypa ingenjören arbetar metodiskt och rationellt, men är lite trångsynt för allt som inte ryms i den traditionella boxen. Det är dags att ge en annan sorts ingenjör större plats i innovationsprojekt – den insiktsorienterade ingenjörstypen. – Det frågas ofta hur de nordiska ingenjörerna ska kunna hävda sig i den globala konkurrensen. Enbart med matematikkunskaper kommer det att bli tufft, men nordiska ingenjörer har generellt breda insikter och god förmåga att kommunicera. Det kan bli en viktig resurs, förklarar Johan Holmqvist som disputerar vid Luleå Tekniska Universitet om två veckor. Hans doktorsavhandling, Conversation in Engineering Teams – Turning Experiences into Action, bygger på sex olika artiklar som han skrivit, med kommunikation i ingenjörsteam som en röd tråd. Tänker på slutkunden I en av artiklarna delade han in ingenjörsstudenter i två grupper enligt personlighetstyp: en grupp med målfokuserade individer och en annan grupp med en bred förståelsekompetens. De två grupperna ﬁck samma problemlösningstest. Den målfokuserade gruppen gick rakt på det tekniska utförandet, medan den insiktsorienterade gruppen utgick ifrån användaren och en bred problemförståelse inför uppgiften. – I inledningen av ett innovationsprojekt kan det ﬁnnas en fördel i att värva personer som har en bred förståelsekompetens

LYHYET ■ KALIFORNIAN YLIOPISTON nanoinsinöörit ovat kehittäneet kynän, jolla voi piirtää antureita. Esimerkiksi lääkäri voi piirtää potilaansa ihoon anturin, joka seuraa hänen terveyttään. Anturi voi seurata myös talon seinässä vaarallisten kemikaalien esiintymistä tai havaita räjähteitä ja hermokaasuja taistelualueilla. Kynän muste on sekoitettu useista kemikaaleista, kuten glukoosista, kitosaanista, xylitolista ja bioyhteensopivasta polyetyleeniglykolista. Kemikaalit eivät ole haitallisia ihmiselle tai kasveille. Sähkönjohtavuus saavutettiin graﬁittijauheen avulla.

■ JAPANILAISEN TELEYHTIÖ

INGENJÖRSSNACK. Konversationer spelar en central roll för att skapa delade erfarenheter inom företaget, men alla behöver inte veta allt.

och ser problemet från ﬂera håll. När projektet väl kommit igång behövs mer av den lösningsfokuserade personlighetstypen för att ta det vidare och få upp farten i projektet. I vissa projekt kan det löna sig att forma olika team bestående av samma typer.

Från idé till produkt Inom industrin tar leverantören numera ofta ett helhetsansvar med service och underhåll, något som ställer nya krav på ingenjörer. – När man ska sätta sig in i ett komplext system i en ny miljö be-

hövs det ett helhetstänkande för att man ska förstå problemet, säger Holmqvist. Han medger att det i praktiken är svårt att bilda projektgrupper utifrån indelningen i målfokuserade och insiktsorienterade ingenjörer. – Oftast tillsätts projektgrupper utifrån bolagets tillgängliga resurser och den tekniska kompetens som anses vara relevant. Personlighetstypen är ännu inget högprioriterat kriterium. & JOHAN SVENLIN

”Personlighetstypen är ännu inget högprioriterat kriterium när man tillsätter projektgrupper.”

NTT:n tutkimuslaitos on kehittänyt tekniikan, jolla staattisiin maalauksiin voidaan luoda liikettä, kirjoittaa Gizmag. Uusi tekniikka kulkee nimellä HenGenTou. Se perustuu alkuperäisen maalauksen päälle heijastettaviin harmaasävyisiin liikkuviin kuvioihin. Ihminen tulkitsee tällaiset maalausten päälle heijastetut kuviot liikkeenä alkuperäisissä kuvissa. Vaikka heijastetut kuviot koostuvat ainoastaan harmaasävyistä, ne saavat aikaan kuvitelman myös värillisten kohteiden liikkeestä.

■ TIETOTURVA-ALALLA toimiva AVG on kehittänyt silmälasit, jotka estävät niiden käyttäjän tunnistamisen kasvojentunnistusohjelmien avulla, kirjoittaa Geek.com. AVG:n kehittämät lasit hyödyntävät kahta tekniikkaa. Ensimmäinen perustuu infrapunaledeihin, jotka näkyvät valo- ja videokuvassa valkoisina pisteinä. Toinen tekniikka perustuu materiaaliin, joka heijastaa valon takaisin valonlähteeseen samassa kulmassa, jossa se lähti. Näin esimerkiksi salamanvalo tuottaa kuvaan kirkkaita valkoisia kohtia. &

Tuulivoima ylsi ennätykseen ENERGIA / Maailmassa otettiin viime vuonna käyttöön ennätysmäärä uusia tuulivoimaloita. Uutta tehoa nousi yli 50 000 megawatin verran. Kasvuprosentti edellisvuodesta oli yli 40. Myös tuulivoiman kääpiömaassa Suomessa voimalarakentaminen on vauhdittunut. Suomen voimalakapasiteetti kasvoi viime vuonna yli 40 prosenttia ja on nyt 627 megawattia. Maailman tuulivoimajärjestön GWEC:n tilastot kertovat Kiinan jatkavan tuulivoiman ykkösmaana. Lähes puolet uudisrakentamisesta sijoittui Kiinaan, ja siellä on nyt myllytehoa jo 115 000 meolgawatin verran eli lähes kolapamasosa koko maailman kapasiteetista. Seuraavaksi eniten uusia voimaloita nousi Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Tanska ja Saksa ovat kärjessä tilastossa, kun maat asetetaan järjestyk-

seen sen mukaan, kuinka suuri osa sähkönkulutuksesta tuotetaan tuulella. Tanskassa tuulella tuotetaan sähköstä yli 30 prosenttia, ja Saksassa osuus on yhdeksän prosenttia. Suomessa se oli viime vuonna 1,3 prosenttia. Euroopassa innokkaimpia tuulivoimarakentajia Saksan jälkeen olivat viime vuonna Iso-Britannia ja Ruotsi. Ruotsiin nousi uusia voimaloita yli tuhannen megawatin verran, ja maan kokonaiskapasiteetti on lähes kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Nousevia tuulimaita ovat Intia ja Brasilia. Brasiliassa rakennettiin viime vuonna maailman neljänneksi eniten ma uusia voimaloita. uus Maailman tuulivoimaM loi loiden yhteenlaskettu teho on kasvanut kymteh menessä vuodessa lähes me kym kymmenkertaiseksi. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

Ä JA LUE LISÄ UDU ILMOIT TA SI ILMAISEK NETISSÄ!

12 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.3.2015

Uutiset

Tuoreimmat verkossa www.tektal.fi

Nyt se on mitattu: kasvihuoneilmiö on totta Ilmakehän kasvavan hiilidioksidipitoisuuden vaikutus säteilytasapainoon on varmistettu ensi kerran laboratorion ulkopuolella ILMASTO / Kasvihuoneilmiö on totta. Ihmiskunta on lisännyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta polttamalla lyhyessä ajassa suuret määrät fossiilisia polttoaineita. Kasvaneen hiilidioksidipitoisuuden vaikutus maapallon säteilytasapainoon on nyt ensimmäisen kerran mitattu suoraan luonnosta. Tulokset tukevat teoreettisesti kehitettyjen ilmastomallien ennusteita. Entistä suurempi osa maapallolle saapuvasta auringonsäteilystä jää ”loukkuun” maapallon ilmakehään. Tutkimuksen teki Yhdysvaltain energiaviraston LBNL eli Lawrence Berkeley National Laboratory. Se mittasi yhdentoista vuoden ajan maapallon säteilypakotetta. Säteilypakote on maapallolle auringosta saapuvan ja maapallolta pois emittoituvan säteilymäärän ero. Jos säteilypakote on positiivinen eli maapallolle saapuu enemmän energiaa kuin maapallolta säteilee pois, maapallo lämpenee. Periaate tunnettu kauan Auringosta maapallolle saapuva lyhytaaltoinen säteily pääsee ilmakehän läpi ja imeytyy maapallon pintaan, mutta maapallon pinnan lähettämä säteily on laadultaan pitempiaaltoista säteilyä, joka törmäilee ilmakehän vesihöyryyn ja hiilidioksidiin. Ilmiö on sama kuin kasvihuoneessa tai esimerkiksi suljetussa autossa: auringon säteily tunkeutuu lasin läpi sisälle ja muuttuu sisätilan rakenteissa pitempiaaltoiseksi säteilyksi, joka ei pääse karkaamaan lasin läpi takaisin ulkoilmaan.

Osa säteilystä jää maapallolle

Kasvihuonekaasut absorboivat infrapunasäteilyä

H2O CO2

H2O

H2O CO2

Osa auringon säteilystä heijastuu takaisin avaruuteen

Ilmastomallit ovat oikeassa

Maa säteilee pitkäaaltoista infrapunasäteilyä

Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon keskilämpötila olisi

—18 °C. Ilmiön kuvasivat teoreettisesti jo 1800-luvun fyysikot. Se on myös vahvistettu laboratorioissa, mutta koko maapallon tasolla mittauksia on vaikea tehdä. Tämä on jättänyt sijaa kasvihuoneilmiön epäilijöil-

Maa absorboi osan auringon säteilystä

le, joiden mielestä ihmisen hiilidioksidipäästöillä ja maapallon lämpenemisellä ei ole tekemistä toistensa kanssa. LBNL:n tutkijat vahvistavat, että ilmiö on totta suunnilleen ilmas-

Sähköistä äänestystä joudutaan odottamaan vuosia TERO LEHTO

VAALIT / Suomen siirtymistä sähköiseen äänestämiseen selvittänyt työryhmä arvioi, että Suomessa ei ole edellytyksiä siirtyä nettiäänestämiseen ainakaan vielä seuraavissa kunta- ja eduskuntavaaleissa. – Suomessa tarvitaan keskustelua ja asennemuutosta, sanoo työryhmän varapuheenjohtaja, valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen. Pohdittavia asioita ovat esimerkiksi äänestysjärjestelmän luotettavuus ja se, että kotiäänestämisessä vaalirauha ei toteudu samoin kuin äänestyskopeissa. Huolenaihe on ollut, voisiko äänestäjää painostaa kotona. Sähköisen äänestämisen käyttöön ottaneessa Virossa ongelma on ratkaistu siten, että äänestää voi monta kertaa, ja viimeinen ääni jää voimaan. Nettiäänestämisen etuja voisivat olla kustannussäästöt ja demo-

CO2

EI RAHASTA. Kustannussäästöt eivät ole syy muuttaa äänestystapaa, sanoo Olli-Pekka Rissanen.

kratian edistäminen, kun uusi tekniikka lisäisi toivottavasti nuorten äänestysintoa. Olli-Pekka Rissanen on kuitenkin epäileväinen. Kokemukset Virosta eivät tue sitä, että äänestys-

8 300 mittausta Oklahomassa vuodesta 2000 vuoden 2010 loppuun. Säteilypakote on noussut vuosikymmenen aikana noin 0,2 wattia neliömetriä kohti. Samaan aikaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 22 ppm eli miljoonasosaa. Suuri osa tästä määrästä on peräisin fossiilisista polttoaineista, vahvistaa Yhdysvaltain NOAA:n (National Oceanic and Atmospheric Administration) hiilenjäljitysmalli, joka monitoroi ympäri maailman sijaitsevia hiilidioksidilähteitä.

into kasvaisi. – Hyvä olisi, jos nettiäänestämisen myötä saataisiin edes äänestämisaktiivisuuden lasku taittumaan. Rissasen mukaan myöskään kustannussäästöt eivät ole perustelu muuttaa äänestystapaa, koska perinteinen äänestäminen olisi joka tapauksessa säilytettävä pitkään uuden tavan rinnalla. Hän kuitenkin uskoo tulevaisuudessa suunnan olevan kohti sähköistä äänestämistä, kun kaikki muukin yhteiskunnassa sähköistyy. Työryhmä ehdottaakin, että nettiäänestämistä voitaisiin alkaa kokeilla neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä. Monissa kunnissa pohditaan parhaillaan kansanäänestyksen järjestämistä kuntaliitoksista. & TERO LEHTO

@talentum.fi

tomallien ennustamalla tavalla ja että maapallon havaittu lämpeneminen todella johtuu kohonneesta hiilidioksidipitoisuudesta. Tutkijat tekivät 3 300 säteilypakotteen mittausta Alaskassa ja

LBNL:n mukaan tulokset ovat yhdenmukaisia kasvihuoneilmiöstä tehtyjen teoreettisten ennusteiden kanssa. Ne myös vahvistavat, että tämänhetkiset ilmastomallit ovat oikeilla jäljillä hiilidioksidin vaikutusten suhteen. Tutkimus osoittaa kriittisen yhteyden ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja maapallon energiapitoisuuden nousun välillä, tutkimusta johtanut LBNL:n Daniel Feldman toteaa. Ilmakehässä luonnostaan olevien kasvihuonekaasujen ansiosta maapallon keskilämpötila on noin 15 °C. Jos kasvihuoneilmiötä ei olisi ollenkaan, maapallon keskilämpötila olisi –18 °C. Auringon säteilyvoimakkuus maassa on keskimäärin 343 wattia neliömetriä kohden. Tästä 235 wattia lämmittää maapallon pintaa ja ilmakehää ja 108 wattia heijastuu takaisin avaruuteen. & RAILI LEINO

@talentum.fi

Etelärannikon satamat hakevat EU-tukea investointeihinsa LOGISTIIKKA / Suomen etelärannikon satamat hakevat EU:lta tukea ajankohtaisiin investointeihinsa. Helsinki, Turku, Kotka-Hamina sekä Naantali ovat jättäneet kolme hakemusta eurooppalaisten liikenneverkkojen CEF-hakuun. Rahoilla aiotaan parantaa satamainfrastruktuuria sekä ympäristöpalveluja. Kahdessa hakemuksessa mukana on myös Tukholman Värtanin satama. Yhdessä satamat aikovat investoida 200 miljoonaa euroa. Summasta valtaosa eli 170 miljoonaa kuluu Värtanin modernisointiin. – Värtan uudistetaan kokonaan. Siitä on hyötyä myös meille, koska suuri osa Suomen liikenteestä kulkee sen kautta, Turun Sataman toimitusjohtaja Christian

Ramberg kertoo. Suomen satamat aikovat parantaa muun muassa laitureita, ramppeja ja logistiikka-alueita. Myös lng:tä, laivoihin maissa johdettavaa maasähköä sekä jäteveden vastaanoton olosuhteita aiotaan kohentaa. Rambergin mukaan EU-apu on yleensä 10-30 prosenttia investoinnista. Tukipäätöksiä on odotettavissa tämän vuoden keväällä. – Kilpailu hankkeiden kesken on kovaa, mutta toisaalta jaossakin on miljardeja. Satamien parannusprojektit eivät ole kovin suuria, kun vertaa vaikkapa Saksan ja Tanskan väliseen Fehrmannin tunneliin tai joihinkin alppitunneleihin. & HARRI REPO

@talentum.fi

6.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

PUHEENVUORO

Innostuitko? Suutuitko? Lähetä mielipiteesi tektal@talentum.fi

Suomi nousuun koodaamalla Ä Ensi vuonna peruskoulussa aletaan vihdoin opettaa ohjelmointia. Ohjelmointiosaamisen merkitystä ei ikävä kyllä vieläkään ymmärretä, koska opetukseen tarvittava aika otetaan lähinnä matematiikalle varatuista tunneista, joita nytkin on liian vähän. Kouluissa opetetaan ainakin kymmentä puhuttua kieltä. Sen sijaan koneiden ohjauksessa tarvittavia ohjelmointikieliä ei ole tarkoitus opettaa vieläkään omana oppiaineenaan. Ylioppilaskirjoituksissa voi yhä saada ainakin kuusi laudaturia, jos osaa sanoa kuudella eri kielellä ”en ymmärrä mitä C#-kieli tarkoittaa”. SUOMEN LAMA johtuu pitkälti siitä, että meillä työvoimakustannukset ovat kymmenen kertaa suuremmat kuin Kiinassa. Siksi meidän täytyy teettää lisää töitä koneilla, ellemme halua laskea palkkojamme, pidentää työpäivää tai luopua eläkkeistä. Koneita ei kuitenkaan hallita puhuttujen kielten avulla, ne tottelevat nöyrästi taitavan koodaajan ohjeita.

Tekniikka kehittyy siihen suuntaan, että tulevaisuudessa kaikkia koneita ja palveluja ohjataan ohjelmistoilla. Tietoyhteiskunnassa uudet tuotteet luodaan koodaamalla. Ohjelmoinnin avulla muun muassa luonnontieteellistä ja humanistista tietoa muutetaan helposti käytettävään muotoon. Tällöin meidän ei tarvitse ratkoa samoja ongelmia yhä uudestaan. Voimme keskittyä aivan uusien ongelmien ratkaisemiseen, ihmisten palvelemiseen ja ﬁlosoﬁseen mietiskelyyn.

Koneita ei hallita puhuttujen kielien avulla, ne tottelevat taitavan koodaajan ohjeita.

KOULUTUSJÄRJESTELMÄMME

tuottaa liian vähän päteviä koodaajia, joilla on hyvät tiedot myös matematiikan ja luonnontieteiden perusteista. Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opetetaan ohjelmistokehitystä, mutta opetus keskittyy paljolti ohjelmistojen arkkitehtuuriin, projektien hallintaan ja laadunvalvontaan. Itse varsinaista ohjelmointikielien käyttöä ja koodausta opetetaan liian vähän. Hyvistä koodareista on pulaa. Netissä julkaistu koodaajan

työpaikkailmoitus tuottaa helposti sata hakijaa, joista vain pieni osa puhuu suomea. Suomenkielisistä pätevistä hakijoista suurin osa haluaa johtaa projekteja tai kehittää pelejä kehä kolmosen sisäpuolella. Ohjelmistojen koodaus voi-

daan tietysti teettää Kiinassa tai Intiassa, mutta käytännössä tämä tarkoittaa tietotaidon siirtämistä kilpailijoille, koska lähdekoodissa on koneen tai palvelun ohjaamiseen tarvittava äly ja logiikka. Alihankinta on myös riskialtista, jos tilaaja ei

ymmärrä käytettyä ohjelmointikieltä. Lisäksi kulttuurierot viitekehyksessä ja ajattelutavassa aiheuttavat lisätöitä. Viisikymmentä vuotta sitten metsurit ja levysepät loivat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan – nyt tarvitaan koodaajia. Meidän tulee nostaa ohjelmoinnin ammatillista arvostusta ja aloittaa ohjelmoinnin opetus omana oppiaineenaan jo peruskoulun ensimmäisinä vuosina käyttäen oikeita ohjelmointikieliä eikä mitään leikkikaluja. Ohjelmointia oppii parhaiten ohjelmoimalla. & ANTTI ROINE

Ulvila

Siirtyykö myös biotalousteknologia pois Suomesta? NESTE OIL / TOMI PARKKONEN

Ä Vanhat liiketoimintaopit lähtivät siitä, että pienen tai keskisuuren yrityksen markkina-alue on maantieteellisesti tai asiakaskunnan suhteen pienempi kuin suuryrityksen. Näin ei ole ollut enää pitkään aikaan. Myös pienen yrityksen markkina-alue on koko maailma. Globalisoituneessa maailmassa sekä pienet että suuret yritykset joutuvat toimimaan samojen periaatteiden mukaisesti, ja kilpailutilanne on aivan sama molemmille. Perinteisesti metsäteollisuuden teknologiayritykset ovat kehittäneet tuotteita yhteistyössä asiakasyritystensä kanssa. Tämä on koskenut sekä tuotteiden ja palveluiden että toiminnan kehitystä.

Metsäteollisuuden investoinnit Suomeen ovat kovasti vähentyneet ja lähes loppuneet 2000-luvulla. Samalla tuotekehityksen haasteet ovat lisääntyneet, kun asiakkaat sijaitsevat osin maapallon toisella puolella. Teknologisesti maailman huippua olevat suomalaiset biotalousteollisuuden yritykset sijaitsevat vielä toistaiseksi suureksi osaksi Suomessa, mutta liikevaihto haetaan Aasiasta, Etelä-Amerikasta ja muualta puunjalostusteollisuuden kasvumarkkinoilta. Myynnistä vastuussa olevat henkilöt viettävät enemmän aikaa ulkomailla ja lentokoneessa kuin koti-Suomessa. Myynnin kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna siihen, että asiakkaat sijaitsevat Euroopassa.

TÄHÄN HAASTEESEEN on Suomeen perustettu puunjalostusteollisuuden teknologiayritysten yhteinen järjestö jo vuonna 2010. Sen tarkoituksena on edistää ja tehostaa yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla toteuttamalla kohdistettuja yhteisiä markkinointitoimenpiteitä. Yritysten yhteisen markkinointityön kustannustehokkuuden parantamiseksi on Suomeen kutsuttu asiakkaita ja alan ammattilehdistöä biotalousteollisuuden kasvumarkkinoilta eri puolilta maailmaa. Tällainen yhteismarkkinointi on tuottanut hyviä tuloksia. SUOMI ON vielä toistaiseksi biotalousteknologian Mekka,

joka jatkuvasti kiinnostaa maailmalla olevia puunjalostajia sekä mekaanisen että kemiallisen metsäteollisuuden alalla. Näitä maailmanluokan teknologiayrityksiä on meillä vielä toistaiseksi useita kymmeniä, ja ne työllistävät tuhansia suomalaisia osaajia. Vaara on kuitenkin, että myös nämä teknologiayritykset ja työpaikat siirtyvät tulevina vuosina lähemmäksi asiakkaita kauas Suomesta. & ANTTI JUSSI HEILALA, DI, Järvenpää TEPPO KOSKI, DI, Turku KARI PELLINEN, CEO, Jyväskylä HANNU PIISPANEN, DI, Helsinki JUKKA RAUTIAINEN, CEO, Mikkeli

Pulp and Paper Technology Finland Ry

Kemian ja bioalan tärkein kohtauspaikka johdattaa tuoreimman tiedon äärelle.

BUSINESS

Tapaat uusia ja vanhoja tuttuja ja vahvistat verkostojasi. Tutustut yrityksiin ja uutuuksiin, seuraat monipuolisia tietoiskuja ja ajankohtaisia seminaareja. INNOVATIONS

NETWORKING

18.–19.3.2015 Messukeskus Helsinki

chembioﬁnland.ﬁ #chembio2015

Ohjelmassa mm. 1 Kemian Päivät 1 Uraseminaari 1 Nuorisopaneeli 1 Arkipäivän kemiaa 1 Asiaa biotekniikasta, turvallisuudesta, diagnostiikasta 1 Save the World -symposium: Kohti biotaloutta

Tapahtuma avoinna: ke 18.3. klo 9–17 ja to 19.3. klo 9–16

KEMIA

Kemi

Lue lisää ja rekisteröidy kävijäksi osoitteessa: chembioﬁnland.ﬁ Ennakkorekisteröityneiden kävijöiden kesken arvomme kolme lippupakettia Messukeskuksen syyskauden 2015 yleisötapahtumiin (arvo 36 ¤).

14 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.3.2015

Supergraafi

Sähkön n

Sähköinen Suomi Suomi tekee sähköä monista raaka-aineista, mutta ei läheskään tarpeeksi kattamaan kulutusta.

Kartalla on kuvattu kuutioina kunkin sähköntuotantomuodon suurimmat laitokset.

JUKKA LUKKARI Grafiikka SIMO SAHLA

18 TW h KR

TA H

LU OT O3 OL

7 TW h NA

TA L

LU OT O1

KO LU OT O

RI-

IST

IIN

Vuotuinen sähkön tuota (jos tieto saatavilla)

AS T

SUOMEN SUURIN AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄ on

h TW

LJO

03 00 0,

h TW

1,8 MENOJ TW A h 3

YKSITTÄINEN SÄHKÖNTUOTANTOYKSIKKÖ

SUURIN LAUHDEVOIMALA, Inkoon 1000 megawatin hiilivoimala, suljettiin vuonna 2009. Viimeisen kahden vuoden aikana lauhdekapasiteettia on poistunut 1300 MW. Tänä vuonna suljetaan ainakin kaksi Pohjolan Voiman laitosta, joiden yhteenlaskettu sähköteho on 370 MW.

rakenteilla Helsingin Suvilahteen. Voimalan teho on 338 kilowattia. Samaa kokoluokkaa on suurin tällä hetkellä toimiva aurinkovoimalaitos, Astrumin voimala Salossa.

Suomen SUURIN

on TVO:n ydinvoimalan ykkösreaktori. Viime vuonna se tuotti sähköä kaikkien aikojen ennätyksen, 7470 GWh eli yhdeksän prosenttia Suomen kulutuksesta.

Suurin BIOPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVÄ LAITOS on Alholmens Kraftin voimala Pietarsaaressa. Sen sähköteho on 232 megawattia, lisäksi laitos tuottaa kaukolämpöä 160 megawatin teholla. Pääpolttoaineena ovat puutähteet ja turve, mutta muiden biolaitosten tavoin laitos käyttää myös kivihiiltä. Seuraavaksi suurimmat biovoimalaitokset sijaitsevat Jyväskylässä ja Lappeenrannassa.

7 TW h

03 00 0,

1 TWI h

TW h

Tuo nti Ruo tsis ta

Ydinvoimaloiden jälkeen Suomen SUURIN LAUHDEVOIMALAITOS eli pelkkää sähköä tuottava laitos on Meri-Porin hiilivoimala, jonka sähköteho on 565 megawattia. Lauhdevoimaloita käytetään tyypillisesti kulutushuippujen aikaan eivätkä omistajat kerro niiden tarkkoja vuotuisia sähköntuotantomääriä.

Kuution koko kuvaa voimalan tehoa.

TW SAARI h 4T Wh

n o o r Vi i t n Vie

h W T 5 3,

LO VI

ISA

4T Wh

Ydinvoiman ohella Suomen tärkeimpiä säh laitokset, joissa sähkön lisäksi tuotetaan m Maan SUURIN CHP-LAITOS on Helsing Vuosaaressa. Kahden yksikön sähköteho o megawattia, ja vuotuinen sähkön tuotanto

6.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

nimellistuotantokapasiteettia on Suomessa noin

15 500 MW.

Viime vuonna huipputuotanto saavutettiin 27. tammikuuta illalla, jolloin kapasiteetista oli käytössä 11 722 MW.

No rja an PIR TT

SUURIN YKSITTÄINEN TURPEEN KÄYTTÄJÄ.

0,6 IKOSK TW I h

Laitosten yhteenlaskettu sähköteho on 188 megawattia. Turpeen osuus polttoaineista on yli kaksi kolmasosaa.

anto

h W T 5 1 0,

Vi en ti

Oulun Energian Toppilan kaksi voimalaitosta ovat Suomen

0,7 TÄJÄSKO TW SKI h

VALTAOSA SUOMESSA VESIVOIMALLA TUOTETUSTA SÄHKÖSTÄ tulee Kemijoen

vesistöstä, jossa on 18 vesivoimalaa. Suurimmat niistä ovat Pirttikosken ja Petäjäskosken voimalat.

TO P

0,7 PILA TW h

0,2 KALAJO 4 T KI Wh

Tuo nti Ven äjäl tä

3,4 TW h

Mistä Suomen sähkö tulee?

SUOMEN SUURIN TUULIPUISTO on

Ydinvoima 22,7 TWh

rakenteilla Kalajoelle. 22 voimalan yhteisteho on 72 megawattia.

Yhteistuotanto 21,8 TWh Tuulivoima 1,1 TWh

Imatrankoski on

SUOMEN SUURIN VESIVOIMALA.

Sähkön kulutus

Suomessa on

83,3 TWh

yli 300

Voimalan teho on 192 megawattia.

Vesivoima 13,2 TWh

TA IM

Lauhdevoimalat 6,7 TWh

1 TW TRANK h OSKI

köntuottajia ovat chpmyös kaukolämpöä. gin Energian voimala on yhteensä 630 o noin 3000 GWh.

Tuontisähkö 18 TWh

sähköä tuottavaa voimalaitosta. Niiden tuotanto riittää kattamaan kulutuksesta

82 %.

16 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.3.2015

Tuottavuus

Jättiläinen tahtoo ketteräksi GE kasvaa Suomessa pienin ja nopein askelin, ilman suuria investointeja. HELENA RAUNIO Kuvat KAROLIINA PAAVILAINEN

un amerikkalainen jättiyritys GE Healthcare osti kymmenen vuotta sitten Helsingistä Instrumentariumin, ensimmäisenä paikalle tuli japanilainen ”sensei” eli mestari ja joukkueellinen yhtiön omia lean-konsultteja. Näin käy monissa muissakin amerikkalaisissa yritysostoissa: Lean-ajattelun avulla halutaan kasvattaa tuottavuutta niin, että myös kilpailukyky nousee. Leanin eli jatkuvan parantamisen ja ketterän toiminnan edelläkävijöitä Suomessa ovat Valmet Automotive, Planmeca, Bronto Skylift ja John Deere. Ajattelumalli leviää myös palveluihin ja terveydenhoitoon. Leanilla ja sen työkaluilla parannetaan tuottavuutta, joka vuosi. Osa yrityksistä pystyy lyhentämään tuotteen valmistukseen kuluvan ajan viikoista päiviin ja jopa tunteihin. – Amerikkalaisten tultua tuotantolinjoja ryhdyttiin muuttamaan lean-periaatteiden suuntaan. Siitä on tuottavuus moninkertaistunut. Sama tahti jatkuu, sanoo tehtaanjohtaja Timo Rouvinen GE Healthcarelta. Helsingin Vallilassa on yksi GE:n viidestä teh-

taasta, joissa on sekä monitoroinnin tuotekehitystä että valmistusta. Vallilassa terveysteknologian tuotteita kokoonpannaan, testataan ja varustellaan asiakkaan tilausten mukaisesti. Komponentit tulevat maailmalta ja tuotteita toimitetaan ympäri maailmaa. Rouvinen osoittaa Vallilan neljän rakennuksen kompleksissa käytävään, jonne on juuri ripustettu seinän täydeltä patenttitauluja: silmissä vilahtaa Instrumentariumin aika ja Datex-Ohmedan innovaatiot, sekä GE:n 12-vuotinen teollinen taival Suomessa. – Leuka nousee ylös, kun näitä suomalaisia nimiä katsoo. Mikä historia ja mikä osaaminen, Rouvinen ihailee. Hän on itse tullut yhtiöön parisen vuotta sitten oltuaan toistakymmentä vuotta eri maissa elektroniikkateollisuuden palveluksessa.

Kahdeksas hukka Myös viime vuonna tuotannon volyymi kasvoi vahvasti, mutta tarkkoja lukuja yhtiö ei kerro. – Leanin avulla voidaan päästä tuloksiin, jossa yksi plus yksi on yksitoista, Rouvinen kuvaa. Tuotanto saadaan virtaamaan ja ketteräksi, kaikki kustannuksia aiheuttavat hukat eliminoidaan ja valjastetaan koko henkilöstö kehittämistyöhön sekä jatkuvaan parantamiseen. Tämä ei vaadi merkittäviä laiteinvestointeja eikä työntekijöiden piiskaamista, vaan uutta järkevää ajattelutapaa ja etenkin työntekijöiden kunnioittamista. Tätä Rouvinen korostaa. Yksi leanin periaatteista on seitsemän hukan eliminointi. – Listaan pitäisi lisätä vielä kahdeksas: koko aivokapasiteetti käyttöön. GE:llä on lean-ajattelun voimin toimitusvarmuus parantunut, varaston kiertonopeus kolminkertaistunut, toiminnan tilantarpeesta saatu kolmannes pois, materiaalihukka murto-osaan... lista on pitkä. Läpimurtotavoitteet yhtiössä liittyvät asiakastyytyväisyyteen, varaston kiertoon ja materiaalitehokkuuteen.

Tehtaita verrataan toisiinsa

LEANILLÄ MENNÄÄN. Kun kaasumoduuli on valmis, se testataan, kalibroidaan ja varustellaan asiakastilausten mukaisesti. Loppukäytössä moduulit liitetään potilasvalvontamonitoriin.

Kun yritys päättää lähteä jatkuvan parantamisen tielle, tilanne on usein se, että tuotannossa syntyy virheitä, joita korjaillaan kesken prosessin. Työkalut ovat hukassa, komponentteja puuttuu, toimitusajat eivät pidä. Huovinen sanoo, että jatkuvaan parantamiseen päästään kiinni, kun ymmärretään virheiden syyt. Sama ongelma ei saisi palata. – Jatkuvassa parantamisessa ei kattoa ole näkyvissä, sanoo tuotantopäällikkö Pekka Huovinen. Tuottavuus paranee vuosittain kaksinumeroisilla luvuilla. Huovinen aloitti tuotannossa lattiatason esimiehenä vuoden alussa. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän sukkuloi neljä vuotta Euroopassa ja LähiIdässä yhtiön lean-kehitystä tekevässä organisaatiossa.

TUOTANTO VIRTAA. Vallilasta lähtee joka vuosi maailmalle kymmeniä tuhansia tuotteita. Peruspotilasmonitorien lisäksi tuotannossa räätälöidään monitoreihin kaikki halutut lisälaiteherkut.

– GE:n lean-leima näkyy kaikilla yhtiön tehtailla. Koneet ja layoutit noudattavat samoja periaatteita, samoin työturvallisuus, Huovinen kertoo. Joka tehtaalla tehdään samaa työtä jatkuvan parantamisen eteen. Tehtaita verrataan jatkuvasti toisiinsa. – Innovaatio, tuotekehitys ja tuotannonläheisyys on tärkeä syy siihen, että tuotanto on ylipäätään Suomessa, Huovinen selittää. Kaikki toiminnot tukevat toisiaan, saman katon alla. Kaasunmittausteknologia on Helsingin kivijalkoja. Sen valmistus sekä tuotekehitys tehdään Vallilassa. Valmistuslinja on U-kirjaimen muotoinen. Tuote etenee vaihe vaiheelta ensimmäisen anturin liimausvaiheesta valmiiksi moduuliksi. Automaatio ja työkalut on kehitetty itse. Kun kaikki alikokoonpanot on saatu valmiiksi, ne siirtyvät loppukokoonpanoon. Tavaroita ei etsitä, työkalut ovat ergonomisesti lähellä, ja linjaa täydennetään kahden laatikon järjestelmällä. Kun kaasumoduuli on valmis, se testataan, ka-

6.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

libroidaan ja varustellaan tilauksen mukaisesti. Varsinaiset potilasmonitorit kasataan noin 15 metrin tuotantolinjalla, jonka tuotantonäytöistä jokainen työntekijä näkee yhdellä vilkaisulla, ollaanko päivän tuotantotavoitteessa. Huovinen kertoo, että leanin avulla kokoonpanolinjaa on muutettu niin, ettei se täyty liiasta materiaalista ja ylivuotovarastoista.

Valmistusta siirretty Suomeen Myös GE on nähnyt Vallilan osaamisen tason. Äskettäin yhtiö valitsi Suomen langattoman ja kannettavan tiedonsiirtoteknologian kehityksen osaamiskeskukseksi. Piilaakso jäi kilpailijana taakse. – Tämä voi poikia meille lisääkin töitä, Rouvinen sanoo. Suomen yksikkö kilpailee yhtiössä kovassa sarjassa sisaryritysten kanssa, mutta siitä huolimatta tänne on siirretty valmistusta muilta tehtailta. Vallilassa on pystytty raivaamaan 30 prosenttia lisää tilaa valmistukselle uudelleen suunnittelulla ja tiivistämisellä , jolloin sinne saatiin mahtumaan

Piilaakso jäi kilpailijana taakse. myös yrityksen henkeen sopiva Health Innovation Village. Siinä toimii tällä hetkellä 20 terveysteknologia-alan kasvuyritystä. Diagnostiseen kardiologiaan keskittyvä tuoteperhe valmistetaan jatkossa Vallilassa. Tämäkin on tuottavuutta: – Vaikka meidän omakustannushintamme olisi hieman kalliimpi kuin jossakin muualla, toimiva ja valmis organisaatio tuo niin paljon synergiaa, että siirto kannattaa kokonaisuuden kannalta. &

TÄHTÄIN AINA TIEDOSSA. — Jatkuvassa parantamisessa kattoa ei ole näkyvissä. Tuottavuus paranee vuosittain kaksinumeroisilla luvuilla, kertovat tuotantopäällikkö Pekka Huovinen (vas.) ja tehtaanjohtaja Timo Rouvinen.

18 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.3.2015

Tuottavuus

KERRALLA VALMISTA. Uudenkaupungin autotehdasta pidetään lean-ajattelutavan pioneerina. Tuotantoprosessi on kehitetty siten, että virheellinen tai puutteellinen suoritus ei jää piiloon.

Autoja enemmän kuin ko Viime vuonna Uudenkaupungin autotehdas keskittyi nostamaan tuotannon määrää. Tänä vuonna on tuottavuuden ja kannattavuuden vuoro.

almet Automotive valmistaa tänä vuonna Uudessakaupungissa ennätysmäärän autoja – enemmän kuin vuonna 1992, jolloin niitä valmistui 47 000. Autoteollisuuden sopimuksissa on tyypillisesti vaatimus tuottavuuden jatkuvasta parantamisesta. Sopimusehdot vaativat yhä parempaa laatua ja toimitusten täsmällisyyttä. – Mitä pidempään tiettyä tuotetta valmistetaan, sitä paremmin me sen tunnemme ja osaamme. Sitä kautta pystymme jatkuvasti parantamaan tuottavuuttamme. Tuottavuus linkittyy kiinteästi asiakastyytyväisyyteen, sanoo tuotantojohtaja Pasi Rannus Valmet Automotiven tehtaalta Uudestakaupungista. Mercedes-Benzin A-sarjan valmistusta varten uusittiin koko korihitsaamo. Myös maalaamoon ja kokoonpanoon tehtiin tuotteen ja asiakkaan vaatimia muutoksia. Lisäksi autotehtaan sisäinen logistiikka ulkoistettiin ja tehtaan yhteyteen rakennettiin uusi logistiikkakeskus. – Tuotantoa ja tuotantolaitteita uudistetaan aina, kun saamme uuden valmistusasiakkaan, Rannus kertoo. Suuret investoinnit ja tuotantoprosessin vaatimat muutokset toteutettiin Uudessakaupungissa jo vuosina 2012–2013. Korihitsaamon automaatioaste on yli 90 prosent-

HELENA RAUNIO

tia, maalaamossa on jokaisessa vaiheessa manuaalisen työn lisäksi automaatteja tai robotteja. Kokoonpano on lähes täysin käsityötä.

Uuteen ennätykseen Viime vuonna tehdas keskittyi nostamaan tuotantovolyymiä, tänä vuonna tehostetaan tuottavuutta ja kannattavuutta. Tuotannon noston lisäksi keskeistä on sen häiriötön ylläpito. – Olemme tehneet työaikajärjestelyjä ja kehittäneet toimintamalleja, joilla varmistetaan jokaisen osaston ja tiimin kyky vastata tilanteen haasteisiin. Henkilöstöä sitouttava jatkuva parantaminen ja tuottavuus on nostettu keskeisiksi teemoiksi tälle vuodelle. – Autojen sopimusvalmistus perustuu asiakkaalle tarjottaviin palvelukokonaisuuksiin, joissa kilpailukykyyn vaikuttaa useat tekijät. Tyypillisesti asiakkaalla on tarve saada kysytyn automallin tuotanto nopeasti käyntiin, ja valmistuksen laadun ja toimitustäsmällisyyden tulee olla vaaditulla tasolla. Lisäk-

”Jos emme tänään tee laatua, huomenna emme tee mitään.”

si tuotantoon tarvitaan joustavuutta, Rannus lisää. Tuottavuus syntyy jatkuvasta prosessien kriittisestä tarkastelusta ja niistä oppimisesta. – Yksi iso voimavara on kaikkien aivojen hyödyntäminen kehityksessä eli jatkuvan parantamisen kulttuurin ylläpitäminen.

Lean tuli kaupunkiin Uudenkaupungin autotehdasta pidetään lean-ajattelutavan suomalaisena pioneerina. Leanin toi Suomeen yli 20 vuotta sitten yhtiön silloinen toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Juhani Linnoinen. Hän palkkasi yhdysvaltalaisesta MIT:sta johtavan leantutkijan kahdeksi vuodeksi kehittämään joustavaa tuotantomallia tehtaalle. Autotehtaan toiminnan lähtökohtana on FTOK, ﬁrst time ok. – Asiat tulee tehdä kerralla kuntoon, sillä kaikki korjaava työ on lähtökohtaisesti tuottamatonta, Pasi Rannus sanoo. – Jos emme tänään tee laatua, huomenna emme tee mitään. Tuotantoprosessi on kehitetty siten, että virheellinen tai puutteellinen suoritus ei jää piiloon. Henkilöstölle annetaan valtaa ja vastuuta tuotantoprosessin vaiheiden toteuttamisessa. Tuottavuutta mitataan esimerkiksi kerralla valmis -mittareilla prosessin eri vaiheissa. Yhtiön palvelukokonaisuuden osina ovat etenkin laatu, joustavuus, muutosten ja tuotannon käynnis-

6.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Lean on Toyotan oppi

hdysvaltojen presidentti Barack Obama pisti muutama vuosi sitten maan huippuyritysten pääjohtajat miettimään, miten tuoda ulkoistettu tuotanto takaisin kotimaahan. Keinoksi valikoitui lean, jolla Toyota aikanaan upotti Detroitin autodynastian. Lean keskittyy seitsemän erilaisen tuottamattoman toiminnon eli hukan poistamiseen. Leanilla ei pystytä korjaamaan nopeasti rakenteellisia ja strategisia ongelmia, mutta 90 prosenttia hukista voidaan pudottaa 10 prosenttiin. – Sairaaloitakin rakennetaan USA:ssa 40 prosenttia halvemmalla lean-periaatteiden mukaan, sanoo Kyösti Heikkonen. Heikkonen siirtyi itsekin Lean-yhdistyksen toiminnanjohtajan paikalta viemään tuotannon kehitysoppeja terveydenhuoltoon. Alunperin japanilaiselle autoteollisuudelle ja kokoonpanoteollisuudelle suunniteltu hukkalista on aivan erilainen, kun se viedään palvelualoille. Leanin kaksi tärkeintä tukijalkaa ovat työntekijöiden kunnioitus ja jatkuva parantaminen. Kun yrityksessä kunnioitetaan ja arvostetaan ihmisiä, syntyy luottamus.

Katse ketjuun

VALMET AUTOMOTIVE

Nyt myös Kanadassa ja Saksassa kannustetaan lean-hankkeisiin.

skaan tyksen nopeus. Tärkeä osatekijä on myös logistiikan hallinta. – Kilpailukyky muodostuu palvelukokonaisuuden osien summasta, lean on merkittävä osa jokaista kokonaisuuden osatekijää.

Tuotanto pysyy Suomessa Uudenkaupungin autotehdas työllistää tällä hetkellä 1 700 henkilöä. Lisäksi tehtaan tiloissa tai sen yhteydessä työskentelee 350 henkilöä eri alihankkijoiden tehtävissä tukemassa autonvalmistusta. Mikä Uudessakaupungissa on paremmin kuin esimerkiksi jossakin saksalaisessa autotehtaassa? – Vertailu meidän ja saksalaisten oem-tehtaiden välillä ei ole mielekäs. Saksalaiset tehtaat on yleensä viritetty todella suuriin volyymeihin ja tietynlaisten autojen valmistukseen, Rannus sanoo. Uudenkaupungin vahvuus on joustavuus ja nopeus prosessisuunnittelussa, tuotannon käynnistyksessä, tuotannossa ja suhteessa asiakkaaseen. – Olemme 1980-luvulta lähtien pyrkineet erikoistumaan tuotteisiin, jossa kilpailukykymme globaalisti on parhaimmillaan: korkean arvoluokan autot kuten urheiluautot, erikoissarjat, avoautot ja sähköajoneuvot. Niistä olemme kehittäneet omalla alallamme maailmanluokan ratkaisuja. Rannus vakuuttaa, että Valmet Automotiven tapauksessa tuotanto pysyy Suomessa: – Täällä on meidän suhteellinen etumme: osaava ja sitoutunut henkilöstö. &

Teollisuuden seitsemän hukkaa 1 Ylituotanto 2 Odottaminen 3 Tarpeeton siirtäminen tai kuljettaminen 4 Väärällä tavalla valmistaminen ja ylilaatu 5 Ylisuuret varastot 6 Tarpeeton liikkuminen 7 Virheet

KAIZEN. Toyotan lean tiivistyy sanaan Kaizen. Kai tarkoittaa muutosta ja zen hyvää.

Australiassa puolestaan on päätetty pitää Toyota alihankintaverkostoineen maassa. Toyotan insinöörit arvioivat alihankkijoidensa toimintaa tehtailla kuukausittain. Valtio maksaa paikallisten lean-konsulttien palkkioita, kun ne auttavat alihankkijoita kehittämään toimintaansa. Mitä sitten tekevät suomalaiset yritykset? Ne keskittyvät Heikkosen mukaan liikaa itse tuotannon kehittämiseen, kun pitäisi katsoa koko toimitusketjua. Tuotannon merkitys on vain 20–30 prosenttia kokonaisuudesta. – Johdon tehtävänä on asettaa kunnianhimoisia tavoitteita. Mutta sen, miten tavoitteet toteutetaan, osaavat tehdä etulinjassa olevat ihmiset, Heikkonen lisää. Suomen teollisuuden palkkatasoa pidetään korkeana, mutta suurempi ongelma on vaatimaton tuottavuuskehitys. – Ongelmat liittyvät kehitysinvestointien ja automaation heikkoon hyödyntämiseen. Heik- Ilkka Kouri ko innovaatio- ja uudistumiskyky johtaa hintakilpailuun, jossa emme pärjää, sanoo liiketoiminnan kehittäjä Ilkka Kouri Taaleritehtaasta. Kouri vetää yrityksessä palvelusektorin lean-projektia. Ennen Taaleritehdasta Kouri teki lähes 27 vuoden rupeaman Tampereen teknillisen korkeakoulun lehtorina. &

Leanin kolme tasoa

1 FILOSOFIA

Asiakasarvon tekeminen, asiakkaan palvelu

2 PERIAATTEET

Jatkuva parantaminen, virtaus, ongelmanratkaisuprosessien systematisointi

MENETELMÄT 3 KÄYTÄNNÖN

Mitä on lean Arvo: määrittele tuotteiden ja palvelujen arvo asiakkaan 1 näkökulmasta Arvoketju: tunnista lisäarvoa tuovat vaiheet ja poista lisäarvoa 2 tuottamattomat vaiheet Virtautus: organisoi toiminta siten, että tuotteet ja palvelut 3 virtaavat pysähtymättä arvoketjussa Tarpeen perusteella toiminta: toteutus välittömän 4 asiakastarpeen perusteella pyrkiminen: poista laatuvirheet ja hukkatekijät 5 Täydellisyyteen LÄHTEET: LEANTHINKING, WOMACK&JONES, ILKKA KOURI

Puute on ideoista

uottavuuskeskustelu on usein sekavaa, eikä siinä puhuta yhteisillä käsitteillä. Tätä mieltä on Etlan tutkimusjohtaja professori Mika Maliranta. Sanallinen sekaannus syntyy kahdesta englannin sanasta: productivity ja proﬁtability. Suomessa käytetään tuottavuutta usein kannattavuuden synonyyminä. – Yritykset yrittävät maksimoida kannattavuuttaan. Sitä voidaan tehdä parantamalla tuottavuutta. Tähän taas päästään joko alentamalla panosten hintaa tai nostamalla tuotoksen arvoa. Parempi tuotos voi tarkoittaa joko suurempaa määrää tai parempaa laatua. Paremmasta laadusta yritys voi ongelmitta pyytää korkeampaa hintaa. Tämä on Malirannan mukaan aitoa tuottavuutta. – Tyypillisin tuottavuusvertailu maiden välillä perustuu työn tuottavuuden mittaamiseen: Tuotoksen määrää verrataan tehdyn työn määrään. Digitalisoinnin ja robotisoinnin idea on vähentää työtunteja. – Sen seurauksena osa on huolissaan

JUSSI HELTTUNEN

ENEMMÄN TAI PAREMPAA. Etlan Mika Malirannan mielestä tuottavuutta voi parantaa ainakin kahdella tavalla.

siitä, että työpaikat katoavat ja toinen osa on huolissaan siitä, että ne eivät katoakaan, Maliranta sanoo.

Tuotanto menetti arvoaan Suomessa on ollut käynnissä huomattava teollisuuden rakennemuutos 2000-luvulta ja Nokian vaikeuksista lähtien. Iso osa tuotannosta menetti arvoaan niin paljon, ettei tehokkaalle toiminnalle ole enää taloudellisia kannustimia. – Kansantaloudestamme pyyhkiytyi tuottavaa ja kannattavaa tuotantotoimintaa pois. Nokian puhelimet olivat yk-

si esimerkki, mutta muillakin toimialoilla kuten paperiteollisuudessa kävi näin. Ei paperitehtaissa tuotannon tehokkuus ole heikentynyt, vaan ongelmana on paperin kysynnän vähentyminen. – Rakenteellisen muutoksen seurauksena taloutemme on nyt sellaisessa tilanteessa, että tuottavuutemme muihin maihin verrattuna on heikentynyt. Suomessa oli ennen rakenneshokkeja sellaista tuotantotoimintaa, jossa arvonlisä syntyi laadukkaasta tuotoksesta. Siitä maksettiin hyvä hinta maailmalla. Tilanne on muuttunut huonommaksi. – Yritysten tuotantotoimintaa täytyy uudistaa ja rakenteiden täytyy uudistua. Ihmiset siirtyvät töihin sellaisiin yrityksiin, jotka löytävät hyviä tuotteita ja uusia tuotantotapoja. Niissä työtunteja osataan käyttää tehokkaasti. Maliranta sanoo, että viime kädessä kyse on ideoista. Jos yritykset eivät keksi, miten ne parantavat tuotantotapojaan tai tuotteitaan, silloin myös investoinnit ovat turhia. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

20 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.3.2015

Tilaa lahjaksi tai itselle

4 nroa vain

29 € KAUPAN PÄÄLLE: 4 dvd:n boksi Spede tuotannon parhaat 2

Tekniikan Historia on loistava lehti tekniikasta, historiasta, keksijöistä ja keksinnöistä kiinnostuneille. Tilaa nyt itsellesi tai lahjaksi – saat kaupan päälle Spede tuotannon parhaat 2, 4 dvd-levyä!

Tilaa näin 1. Postita tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi. 2. Netistä tilaa.tekniikanhistoria.fi, kirjoita tarjoustunnus 116L025A 3. Sähköpostitse: lehtikampanja@talentum. ﬁ. Kirjoita tilaukseesi tunnus 116L025A sekä lahjatilauksen saajan ja maksajan nimi- ja yhteystiedot. 4. Puhelimitse numerosta 020 442 4100, ma–pe klo 8.15–16.30, kerro tunnus 116L025A. Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu tarjousjakson jälkeen normaalihintaisena. Kestotilauksen voi perua milloin vain. Tarjous voimassa 30.3.2015 saakka ja se koskee vain tilauksia Suomeen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Voit kieltää tietojesi käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Talentum Median asiakaspalveluun: PL 920, 00101 Helsinki, puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101. Puhelujen hinnat (sis. alv 24%): Lankapuhelin 8,35 snt/puhelu + 3,2 snt/min. Matkapuhelin: 19,2 snt/ min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

Tilaus Kyllä kiitos tilaan Tekniikan Historian

116L025A

lahjaksi itselleni 4 numeroa vain 29 €. KAUPAN PÄÄLLE: 4 dvd:n boksi Spede tuotannon parhaat 2. Lahja toimitetaan, kun tilausmaksu on suoritettu.

Tekniikan Historia maksaa postimaksun

Täydennä vähintään * merkityt kohdat. Tilauksen maksaja Etunimi*

Sukunimi*

Jakeluosoite* Postinumero ja -toimipaikka* Puhelin*

Sähköposti*

Tilauksen saaja (täydennä, jos tilaat lehden lahjaksi)

Tunnus 5002920

Etunimi

00003 VASTAUSLÄHETYS

Sukunimi

Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Haluan saada sähköpostitse tiedotteita ja tarjouksia Talentumilta. Haluan saada tekstiviestinä tiedotteita ja tarjouksia Talentumilta.

6.3.2015 PAINOS 97 500

WWW.URATIE.FI

ANNAMARI TOLONEN

Ilmoitustrafiikki ja varaukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen puh. 020 442 4356

Yrittäjien sparraaja

Puolet täysin uusista yrityksistä on käynyt Jari Jokilammen vetämässä verkostossa valmennettavana. Mitä uusyrityskeskus tekee? Autamme maksutta uusia yrityksiä alkuun 85 palvelupisteessä. Yleisin perustettava yritys on palvelualan yritys. Vain kymmenen prosenttia yrityksistä tekee tuotannollista työtä, ja luku pitää sisällään remonttireiskat. Olen kutsunutkin tätä startupien jokamiesluokaksi. Miten sparrauksenne toimii? Kuuntelemme yritysidean saanutta asiakasta. Parikymmentä prosenttia karsiutuu heti alkumetreillä. Haastattelun läpäisseet ohjaamme asiantuntijarenkaamme yritysneuvojalle. Asiantuntija sparraa yrittäjää, jolloin idea kypsyy tai kuolee. Annamme myös starttirahalausuntoja. Vajaa 40 prosenttia asiakkaista aloittaa yritystoiminnan. Mikä on yrittäjiksi aikovien suurin harhaluulo? Maksavien asiakkaiden määrä. Liikeidea voi olla kiva, mutta vaikka laskisi kaverit ja sukulaiset viiteen kertaan ei yritys ole siltikään kannattava. Hinnoittelu on huonosti tiedossa. Jos haluat tonnin käteen, on sinun laskutettava kolme. Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun yritys on perustettu? Laatujärjestelmässämme on kaksi tsekkauspistettä. Kahden vuoden kuluttua 90 prosenttia yrityksistä on toiminnassa, viiden vuoden jälkeen 80 prosenttia. Kuka rahoittaa toimintanne?

YAMAHA-MIES. Autokoululiiton mp-kouluttajak urssilla Räyskälässä vu onna 1983.

Jarii Jokilampi kil i Suomen Uusyritykset ry:n toimitusjohtaja 1.1.2015 alkaen ■ 61-vuotias eMBA ■ Liikenneopettaja, hiihdonopettaja, Suomen moottoripyöräkouluttajat ry:n perustajajäsen. ■ Autokouluyrittäjä 1984—2000 ■ Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry:n perustaja ja toimitusjohtaja 1993 alkaen ■ Pirkanmaan Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja 2002—2014 ■ Asuu Kangasalla

Yritysjäsenet, kunnat ja Ely-keskukset. Yritykset tekevät myös talkootyötä. Osalla on halu auttaa, toiset näkevät tämän hyvänä markkinointikanavana palveluilleen. Yritämme saada rahoituksen hallitusohjelmaan, jotta aika ei menisi rahoituksen perässä juoksemiseen. Mikä on mielestäsi suurin huolenaihe yritysmaailmassa? Puolet yrittäjistä on yli 50-vuotiaita. Vain viidesosa yrityksistä tekee sukupolvenvaihdoksen. Suomessa on 45 000 potentiaalista yritystä, jotka tarvitsevat jatkajan. Luopumisesta ilmoittaminen on vaikeaa. Mitä puoliso sanoo, mitä asiakkaat sanovat? Koulutat vapaa-ajalla hiihtäjiä ja motoristeja. Mitä yhteistä näillä on päivätyösi kanssa? Opeteltavien taitojen kehittyminen edellyttää ajattelua, ymmärtämistä ja sisäistämistä. Se ei saa olla vain mekaanista suorittamista. Tosimotoristi ei... Käytä kahvalämmittimiä eikä eikä aja pilkkihaalarissa (Gore-Tex-puvussa). Hän ei myöskään käytä navigaattoria, eksyminen tuo lajiin mukaan seikkailun.

■ Perhe: vaimo ja neljä lasta ■ Harrastukset: moottoripyöräily, laskettelu, teatteri

Työpaikat ABB / Fortum / Joensuun Tiedepuisto / Säteilyturvakeskus

JANNE TERVOLA

@talentum.fi

WWW.URATIE.FI

6.3.2015

Uusia työntekijöitä? Lähetä tiedot Uratien nimitysuutisiin: nimitysuutiset@talentum.fi tai verkkopalvelun kautta www.uratie.fi/nimitysuutiset

Valtaosa työpaikoista piilossa Valtaosa uusista työpaikoista on piilossa eikä tule julkisesti haettavaksi. Kuitenkin monet työnhakijat keskittyvät vastamaan pelkästään työpaikkailmoituksiin ja jättävät muut työnhaun kanavat huomiotta. – Suorahaku- ja rekrytointikonsulttien mukaan peräti noin 80 prosenttia työpaikoista on niin sanottuja piilotyöpaikkoja, jotka täytetään ilman avointa hakua, sanoo uravalmentaja Nina Juhava Suomen Ekonomeista. Ekonomitkin etsivät uutta pestiä useimmiten työnhakuilmoituksiin vastaamalla. – Panostamme tänä vuonna erityisesti työttömien ja työttömyysuhan alla olevien jäsenten neuvontaan ja valmentamiseen, kertoo uravalmentaja Arja Parpala. Samalla jäseniä opastetaan löytämään piilotyöpaikkoja ja haetaan uusia tapoja työllistyä.

LIIKUNTA

Istu vähemmän ja ole terveempi

Kymmenen vinkkiä aktiiviseen arkeen

Suunnitelmallisuutta työnhakuun Tiukentuneessa työmarkkinatilanteessa työpaikoista käydään kovaa kisaa. Parpala kehottaakin työnhakijoita tekemään kattavan suunnitelman työnhaun tueksi. – Suunnitelman voi tehdä millä tahansa tekniikalla. Kunhan siitä ilmenevät toimenpiteet, niiden aikataulu, kontaktihenkilöt, toimenpiteiden seuranta ja tulokset. Parpala muistuttaa, että jokaisen on syytä pitää työmarkkinakelpoisuutensa ajan tasalla. Se vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja oman osaamisen tunnistamista, ylläpitoa ja kehittämistä.

Turun yliopisto vahvistaa yrittäjyyttä Turun yliopisto haluaa proﬁloitua yrittäjyysyliopistona, jonka opiskelijat ja henkilökunta ajattelevat ja toimivat yrittäjämäisesti. Yliopistossa on käynnistetty kehittämistyö, joka tähtää yrittäjyyden ja yrittäjyyskoulutuksen vahvistamiseen kaikissa tiedekunnissa. – Keskeistä on ymmärtää, ettei yrittäjyys rajoitu vain yrittäjänä toimimiseen. Työelämään halutaan akateemisia ammattilaisia, asiantuntijoita, jotka uskaltavat rikkoa rajoja ja kokeilla uutta, sanoo kehittämistyötä vetävä yrittäjyyden professori Jarna Heinonen. Yrittäjämäinen ajattelu voi Heinosen mukaan tuottaa uudenlaisen toimintatavan, palvelumallin, resursoinnin tai startup-yrityksen idun. Turun yliopisto on jo pitkään kehittänyt yrittäjyyteen liittyvää tutkimusta ja koulutusta. Rehtori Kalervo Väänänen huomauttaa, että Turun yliopisto tällä hetkellä ainoa suomenkielinen yliopisto, jossa voi suorittaa yrittäjyydestä sekä kandi- että maisteritutkinnon. – Monitieteisenä yliopistona meillä on ainutlaatuiset mahdollisuudet proﬁloitua yrittäjyysyliopistona ja olla luomassa Suomeen uutta yrittäjyyskulttuuria. Yliopistossa on kartoitettu opintojaksot, jotka valmentavat yrittäjyyteen tai yrittäjämäisyyteen. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi ongelmalähtöistä toimintatapaa, innovointia, itseohjautuvaa tekemistä ja yrittäjyyteen välillisesti liittyviä sisältöjä.

työpaikalla lenkkaripäivä. 1 Pidä

Kun lenkkareista tulee työpaikan yhteinen juttu, aktiivisuuskin lisääntyy.

kahvihuoneeseen baaripöytä. 2 Pyydä Katso ympärillesi työpaikallasi: kuinka moni istuu työpöytänsä ääressä juuri nyt. Ja kuinka helppoa siellä olisi tehdä töitä muuten kuin istuvassa asennossa? Onko meillä vaihtoehtoja ainaisen istumisen sijaan? Tarvetta työskentelytapojemme muuttamiseen ainakin on. Ihmisten istuva elämäntapa on nimittäin rappeuttamassa kehoamme. Istuminen on vaarallisempaa kuin uskommekaan. – Istuminen on passiivista. Lihaksissa ei tapahdu istuessa yhtään mitään, sanoo liikuntafysiologi Arto Pesola, joka on kirjoittanut liiallisen istumisen haitoista kaksi kirjaa, Luomuliikunnan vallankumous ja vastikään ilmestyneen Luomuliikunnan työkirjan. – Istuma-asento on myös outo asento keholle. Reidet ja vartalo ovat suorassa kulmissa toisiinsa nähden. Seurauksena on ketjureaktio, jossa selkä pyöristyy ja välilevyt kuormittuvat epätasaisesti. Pesolan mukaan ainoa keino välttyä istumisen haitoilta on istua vähemmän. Hän onkin keksinyt uuden merkityksen liikuntaan liittyvään kolmen p:n eli pitää pystyä puhumaan -sääntöön: puolet päivästä pystyssä. Tutkimusten mukaan suomalainen aikuinen istuu keskimäärin 9–11 tuntia päivässä. Pesolan suositus on kahdeksan tuntia.

Istuminen on helppoa Istumista on kuitenkin hyvin vaikea välttää, sillä nykyaikainen yhteiskunta on tehty istualleen elettäväksi. – Istuminen on tapa jota emme edes

Onko meillä vaihtoehtoja ainaiselle istumiselle?

ajattele, se on helppoa ja mukavaa. Liikunnasta on sen sijaan tullut valinta. – Liikunta on eriytynyt arjesta. Sitä pitää mennä erikseen harrastamaan jonnekin tiloihin, Pesola hämmästelee. Varsinkin työpaikoilla istuminen on lähes normi, jota on vaikea vastustaa. Työpaikoilla pitäisikin miettiä vaihtoehtoisia tapoja tehdä töitä. – Esimerkiksi kokouksia voi pitää myös seisten. Tutkimusten mukaan seisten pidetyissä kokouksissa ihmisten fysiologinen valmiustila on korkeampi ja kokouksen kesto kolmasosan lyhyempi, Pesola kertoo. – Lisäksi yhteistyökykyisyys ja ongelmanratkaisukyky paranivat ja ihmiset olivat valmiimpia jakamaan ideoitaan muille. Kokoushuoneen seinään nojailu ei silti välttämättä toimi, ainakaan jos kokouksessa pitäisi pystyä tekemään muistiinpanoja. Parempi vaihtoehto on baaripöytä, johon voi nojailla ja jonka ääressä voi tehdä muistiinpanoja.

Arkiliikunnassa se salaisuus Ihmiset voi jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan, miten he suhtautuvat Pesolan teeseihin. Pelokkaat ovat huolissaan liiasta istumisesta, mutta eivät tee asialle mitään. Epäilevät ihmettelevät, miksi asia on esillä, eivätkä juuri usko siihen. Innokkaat ovat valmiita ottamaan käyttöön uusia luomuliikunnan keinoja. – Toivottavasti mahdollisimman moni ymmärtää, että liikunta ei ole vain verkkareissa juoksemista vaan kaikkea tekemistä jossa ei istuta, Pesola sanoo. Hän muistuttaa, että arkiliikunta selittää 95 prosenttia ihmisten välisestä energiankulutuksen vaihtelusta. EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

Baaripöydän ääressä kahvittelu on luontevaa toisin kuin seinään nojailu.

Laita seinälle juliste: Seisomapaikka, tässä on 3 ok seistä.

Näin teet aktiivisesta valinnasta sosiaalisesti hyväksytyn.

pieni palkinto aktiivisuustempauksesta. 4 Tarjoa Pieni palkinto on hauska tapa saada ihmiset kokeilemaan uusia juttuja.

5 Kävele portaat.

Portaiden kävely on tehokkaampaa liikuntaa kuin hölkkääminen.

Aseta tavoitteita joita toteutat, älä sellaisia 6 joita vältät.

Aseta tavoitteeksi mieluummin ”pyöräilen töihin maanantaisin ja torstaisin” kuin ”en mene autolla töihin kahtena päivänä viikossa”.

7 Makaile välillä.

Tuo töihin jumppamatto makailua varten. Pitkälleen heittäytyminen antaa tauon paitsi selkärangalle myös aivoille.

8 Vaihtele asentoa.

Paras työasento on liikkuva asento. Nouse seisomaan puhelimessa ollessasi ja taivuttele, kun siltä tuntuu.

venyttely television katseluun. 9 Yhdistä

Lempisarjaa voi seurata kevyesti venytellenkin.

Kellota työpaikkasi lähellä olevat 10 taukolenkit.

Kun taukolenkin kesto on tiedossa, pystyt käymään virkistyslenkillä ennen kokousta. LÄHDE: ARTO PESOLA, LUOMULIIKUNNAN TYÖKIRJA

6.3.2015

Kehityspäällikköä

Haemme!

määräaikaiseen työsuhteeseen toimimaan asiantuntijana kansallisen INKA -ohjelman biotalousteeman toteutuksessa sekä vastaamaan Pohjois-Karjalan teolliset symbioosit -hankkeen toteutuksesta. Edellytämme hakijalta mm. ylempää korkeakoulututkintoa (esim. DI) ja kokemusta alan teollisuudesta. Tarjoamme haastavien ja monipuolisten työtehtävien lisäksi erinomaisen tilaisuuden kehittää kansallisesti koko biotalousalaa ja sen yrityksiä sekä yritysten resurssitehokkuutta ja teollisia symbiooseja.

We like the way you think.

Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet: www.tiedepuisto.ﬁ/rekry

Joensuun Tiedepuisto Oy | Länsikatu 15, 80110 Joensuu Puh. 013 267 7110 | info@tiedepuisto.fi | tiedepuisto.fi

ABB (www.abb.com) is a leader in power and automation technologies that enable utility, industry, and transport and infrastructure customers to improve their performance while lowering environmental impact. The ABB Group of companies operates in roughly 100 countries and employs about 140,000 people, of whom around 5,200 in Finland.

Application Engineer / Product Manager KPM, Kajaani

Uudelle uralle Avaus Marketing Innovations ■ OTK Tuomo Räsänen

on nimitetty operatiiviseksi johtajaksi. Aikaisemmin hän on toiminut M-Brainin toimitusjohtajana ja Sanomakonsernissa Sanoma Learningin johtoryhmässä.

WSP Finland ■ DI Antti Karjalainen

on nimitetty vientijohtajaksi 1.12.2014 alkaen. Hänen vastuualueenaan ovat sillat ja suunnitteluun liittyvä teknologia KaakkoisAasian alueella. Aiemmin hän on työskennellyt yhtiön siltayksikön päällikkönä.

Sweco Rakennetekniikka Oy ■ Joonas Montonen on

nimitetty suunnitteluavustajaksi 1.11.2014 alkaen. Laura Kinnunen on nimitetty projektipäälliköksi 1.11.2014 alkaen. William Linna on nimitetty BIM application developer -harjoittelijaksi 15.12.2014 alkaen. Jari Muikku on nimitetty suunnittelupäälliköksi 1.1. alkaen. Valtteri Hiltunen on nimitetty kehityspäälliköksi ja BIM manageriksi 1.1. alkaen. Antti Karppinen on nimitetty rakennesuunnittelijaksi Ouluun 1.1. alkaen. Pirjo Soininen on nimitetty arkkitehtiosaston suunnittelupäälliköksi 1.1. alkaen. Kaisu Vasara on nimitetty arkkitehtiosaston päälliköksi 1.1. alkaen. Hannu Kuokkanen on nimitetty osastopäälliköksi 1.1. alkaen. Tatu Turunen on nimitetty projektipäälliköksi 1.1. alkaen.

Markus Derry on nimitetty osastopäälliköksi 5.1. alkaen. Eemeli Tikkanen on nimitetty rakennesuunnittelijaksi 7.1. alkaen. Tuukka Hakkarainen on nimitetty projektipäälliköksi 1.1. alkaen. Kari Kumpulainen on nimitetty asiakkuusjohtajaksi 1.1. alkaen. Timo Pekkinen on nimitetty Teknologiajohtajaksi 1.1. alkaen. Minna Arola on nimitetty BIM implementation Manageriksi 2.1. alkaen. Jukka Merviö on nimitetty osastopäälliköksi 5.1. alkaen. Juha Vainio on nimitetty projektipäälliköksi 12.1.alkaen.

Mipro Oy ■ Juha Nurmi

on nimitetty toimitusjohtajaksi 2.2.2015 alkaen. Raimo Laine on nimitetty hallituksen puheenjohtajaksi 2.2.2015 alkaen. Hän jatkaa edelleen Mipro Group -konsernin toimitusjohtajana.

Protacon Group ■ Ins. Ilkka

Kupiainen on nimitetty Business Advisory services -yksikön vetäjäksi Jyväskylään 22.1.2015 alkaen. Rest. AMK Maiju Hietanen on nimitetty assistentiksi Jyväskylän yksikköön 19.1.2015 alkaen. Ins. AMK Timo Palola on nimitetty vanhemmaksi ohjelmistosuunnittelijaksi Jyväskylän yksikköön 8.1.2015 alkaen. Hän on työskennellyt aiemmin

Are you interested in working with both customers and products in the pulp and paper industry? Working in both product development and product management, your responsibilities will include sales and service support and product development, as well as training the distribution network and customers. We require a B.Sc. or M.Sc. in process engineering or automation engineering and a few years’ industrial experience. The ability to understand pulp and paper industry measurements is essential. You have excellent skills in English and Finnish. A readiness to travel is required. More information: Urpo Heikkinen, tel. +358 50 33 22901. Interested? Apply with the job ID FI56109929. A better world begins with you at www abb Ƃ/uralle

Sininen Meteoriitti Oy:ssä. DI Tuomas Fabritius on nimitetty Business Manageriksi Protacon Solutionsille Oulun alueyksikköön 1.1.2015 alkaen. KTM Jarkko Kosonen on nimitetty liiketoimintajohtajaksi Jyväskylän yksikköön 1.1.2015 alkaen. Hän siirtyy yhtiön palvelukseen Canon Oyj:stä. Kosonen on aiemmin työskennellyt Digialla ja Tiedolla. IT-trad. Veera Hasala on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi Jyväskylän yksikköön 1.1.2015 alkaen. Jarmo Puttonen on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi Jyväskylän yksikköön 3.11.2014 alkaen. Ins. Harri Inkiläinen on nimitetty SIApäälliköksi Hollolan alueyksikköön 3.11.2014 alkaen. KTM Roni Renko on nimitetty

sovellustukineuvojaksi Jyväskylän yksikköön 1.10.2014 alkaen. Informaatioverkostojen kand. Eemeli Niemelä on nimitetty ohjelmistokehittäjäksi Oulun alueyksikköön 17.9.2014 alkaen.

tavuuden kasvattaminen. Hän siirtyy yhtiöön Intel Security:sta, jossa hän on toiminut globaalina kyberturvallisuusjohtajana.

Markkinointiinstituutti ■ Anne Niemi-Hakala on

Kangas, 41, on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.1.2015 alkaen.

nimitetty markkinointi- ja viestintäjohtajaksi ja osaksi yrityksen johtoryhmää 1.1.2015 alkaen. Niemi-Hakala vastaa uudessa roolissaan instituutin brändistä, palveluiden kaupallistamisesta, asiakasarvosta sekä Tunnistettava muutos -brändilupauksen konkretisoinnista asiakkaille. Hän siirtyy tehtävään markkinointi- ja viestintäpäällikön roolista.

Insta DefSec Oy

Cisco Systems

■ ST, VTM Jarno Limnéll

■ Merja Kössi on nimi-

on nimitetty Kyberliiketoiminnan johtajaksi ja konsernin kyberalueen kehittämisjohtajaksi 1.2.2015 alkaen. Limnéllin päävastuualueina ovat yhtiön kyberliiketoiminta ja konsernin kyberalueen tarjonnan kehittäminen, koordinointi ja markkinatunnet-

tetty PohjoisEuroopan alueen kyberturvallisuus- ja tietoturvaliiketoiminnan markkinoinnista ja viestinnästä vastaavaksi johtajaksi 1.10.2014 alkaen. Hän toimi aikaisemmin yhtiön Suomen ja Baltian markki-

Sympa Oy ■ Martta Riihimäki on

nimitetty Pohjoismaiden myyntijohtajaksi 1.2.2015 alkaen. Hän siirtyy tehtävään yhtiön Partner Account Managerin paikalta.

Suomen Sijoitusmetsät Oy ■ MMT, YTM, MMM Kari

nointi- ja viestintäjohtajana. Saara Pietilä on nimitetty Suomen ja Baltian markkinointi- ja viestintäjohtajaksi 1.1.2015 alkaen. Hän toimi aikaisemmin markkinointipäällikkönä Microsoftin Advertising & Online -yksikössä vastuualueenaan pk-yritysten mainosratkaisujen markkinointi Isossa-Britanniassa sekä kumppanimarkkinointi EMEA-alueella.

ÅF-Consult Oy ■ Lauri Jaama-

la on aloittanut Ydinvoimasuunnitteluinsinöörinä Espoon toimipisteessä. Jari Rahtu on aloittanut projektipäällikkönä voimalaitostyömaalla Indonesiassa.

Radioyhtiö Rapu Oy ■ Atte Pekkola on nimitetty

kanavapäälliköksi 1.2.2015 alkaen. Pekkolan vastuualueena on tekniikka ja lähetystoiminta. Hän jatkaa myös sisällöntuottajana uuden tehtävänsä ohella.

6.3.2015

Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen ja asiantuntijalaitos, jonka palveluksessa työskentelee noin 340 eri alojen asiantuntijaa.

Haasteet tekevät työstä Fortumilla mielekkään, kk kään, sillää än ni varmistan, varrmisstan an, niiden kanssa voi kehittää itseään. Työssäni stii ja hyvällä hyyväällää että laitokset tuottavat lämpöä luotettavasti den n hyötysuhteella, ja saan työskennellä eri yksiköid yksiköiden miinen ammattilaisten kanssa. Ongelmien ratkominen skaaa jaa erilaisten työkavereiden kanssa on todellaa haus hauskaa uollelle pakottaa minut mukavuusalueeni ulkopuolelle siin oppimaan uutta. Voin tutustua monenlaisiin mpääristöössää työskentelytapoihin kansainvälisessä ympäristössä dynaamisessa yksikössä.

Ydinvoimalaitosten valvontaosaston (YTO) tehtävä on valvoa ydinvoimalaitosten ja ydinreaktoreiden turvallisuutta. YTO:n Reaktori- ja turvallisuusjärjestelmät -toimiston tehtäväalue käsittää reaktorin ja polttoaineen käyttäytymisen, ydinvoimalaitoksen turvallisuusjärjestelmien ja niihin liittyvien apujärjestelmien, pääkiertopiirin ja suojarakennuksen toiminnan sekä lämmönsiirtoketjujen toiminnan turvallisuusarvioinnin.

Veli-Pekka Hakatie, tuotantoinsinööri Fortum Heat

tarkastajaa

Nyt tarvitsemme

kriittisyysturvallisuuden ja reaktorifysiikan tai -dynamiikan asiantuntijaa.

Käynnissäpitopäällikön

Tarkastajan tehtävänä on tarkastaa ydinvoimalaitosten turvallisuusjärjestelmien suunnitelmia, järjestelmiin liittyviä toimintoja sekä ydinvoimalaitoksille tehtyjä häiriö- ja onnettomuusanalyysejä. Tehtävät liittyvät sekä uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen että käynnissä ja suunnitteilla olevien yksiköiden valvontaan. Tehtävä on vakinainen.

Vastaat Naantalin voimalaitoksemme käynnissäpidosta ja toimit vuoromestareiden esimiehenä. Suunnittelet, resursoit, viestit ja raportoit. Sinulla on alan koulutus sekä kokemusta tuotannosta ja kunnossapidosta. Autamme sinua kehittymään edelleen energiaalan ammattilaisena monipuolisella tehtäväkentällä. Lue lisää ja lähetä hakemuksesi 18.3. mennessä: fortum.com/urapolku

Esmo Oy ■ Hanna Haanpää-Kinnu-

Toimistoon haetaan nyt

luomaan uuden sukupolven energiaa.

Jokst on nimitetty asiakasneuvojaksi 26.1.2015 alkaen. Suvi Hiekkanen on nimitetty asiakasneuvojaksi 1.1.2015 alkaen. LasseMatti Nieminen on nimitetty sopimuskäsittelijäksi 1.1.2015 alkaen. Oili Hartikainen on nimitetty sopimuskäsittelijäksi 1.1.2015 alkaen.

Odotamme sinulta ylempää korkeakoulututkintoa esim. teknillisen fysiikan, energiatekniikan, voimalaitostekniikan tai prosessitekniikan alueelta. Haemme henkilöä, jolla on kriittisyysturvallisuuden ja reaktorifysiikan tai reaktoridynamiikan osaamista ja jolla on kokemusta aihepiirin laskentamenetelmistä. Aikaisempi kokemus vastaavista tehtävistä teollisuudessa tai tutkimuksessa katsotaan eduksi. Hakuilmoitus on nähtävissä kokonaisuudessaan valtionhallinnon Heli-rekrytointijärjestelmässä (www.valtiolle.ﬁ) työavaimella 55036-15. Hakuaika päättyy 20.3.2015 klo 16.15.

www.stuk.ﬁ

nen on nimitetty asiakaspäälliköksi 1.1.2015 alkaen. Hän tulee vastaamaan uusasiakashankinnasta, myynnistä ja markkinoinnista, sidosryhmäyhteistyöstä sekä Esmo-yhtiöiden hallinnosta. Riitta Kähkönen on nimitetty johdon assistentiksi 5.1.2015 alkaen. Hän toimenkuvaansa kuuluu koulutuksen hallinto ja kehittäminen, markkinoinnin ja myynnin suunnittelu ja toteutus sekä taloushallinnon eri tehtävät.

Esmo Economia Oy ■ Pirjo Ruskola on aloitta-

nut kirjanpitäjänä 5.1.2015 alkaen. Hänen vastuualueenaan ovat asiakasyritysten palkka- ja henkilöstöhallinto sekä kirjanpito. Päivi Raappana on aloittanut kirjanpitäjänä 2.2.2015 alkaen. Hänen vastuullaan on asiakasyritysten kirjanpito.

NCC Roads Oy ■ Petri Järvensivu on nimi-

tetty toimitusjohtajaksi 1.2.2015 alkaen. Järvensivu jatkaa myös nykyisessä roolissaan Suomen asfalttisektorin maajohtajana.

Uudelle uralle Cocomms Oy ■ Mattias Hell-

ström on aloittanut vanhempana neuvonantajana, vastuualueenaan vaikuttajaviestintä. Aiemmin hän työskenteli Fortumin yhteiskuntasuhteetyksikössä ja vaikuttajaviestinnän konsulttina. FM, YTM Petra Tirkkonen on nimitetty terveysviestinnästä vastaavaksi johtajaksi. Hän on aiemmin toiminut yhtiön viestintäkonsulttina sekä viestintäpäällikkönä ja johtajana sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. KTM Sini Sorainen on aloittanut viestintäkonsulttina terveysviestinnän tiimissä. Hän on aikaisemmin työskennellyt markkinointi- ja viestintäjohtajana kotimaisessa terveyspalvelukonsernissa. ETM, FM Saara Itkonen on aloittanut viestinnän suunnittelijana terveysviestinnän tiimissä. Hän on aikaisemmin työskennellyt viestintäkonsulttina Pilgrimillä. KTM Jussi Hakanen on aloittanut viestintäkonsult-

tina. Aiemmin hän on toiminut vastaavana tiedottajana MTV:llä. Luke Bland on aloittanut art directorina. Aiemmin hän on työskennellyt digitaalisen suunnittelun ja verkkokehityksen parissa freelancerina. Katri Nietosjärvi on aloittanut graaﬁsena suunnittelijana. Hän on työskennellyt aiemmin Alma Medialla ja Otavamedialla. Aleksi Peltonen on aloittanut graaﬁsena suunnittelijana. Hän on aikaisemmin työskennellyt yrittäjänä. Henri Mustonen on aloittanut art directorina. Hän on aiemmin työskennellyt vastaavissa tehtävissä Soprano-viestintätoimistossa.

Sweco Industry Oy ■ Timo Tikkanen on ni-

mitetty vanhemmaksi suunnittelijaksi Kuopioon 1.11.2014 alkaen. Kai Huovinen on nimitetty vanhemmaksi suunnittelijaksi Kuopioon 1.11.2014 alkaen. Juha Vehviläinen on nimitetty projekti-insinööriksi 25.11.2014 alkaen. Heikki Koistinen on nimitetty pro-

jekti-insinööriksi 15.12.2014 alkaen. Tapani Koskinen on nimitetty projektipäälliköksi 15.12.2014 alkaen. Juha Poutiainen on nimitetty voimalaitosprosessien asiantuntijaksi 22.12.2014 alkaen. Tapio Karjalainen on nimitetty projekti-insinööriksi 31.12.2014 alkaen. Christer Stenlund on nimitetty projekti-insinööriksi 29.12.2014 alkaen. Timo Nykänen on nimitetty mekaanisen tiimin vetäjäksi Kokkolaan 1.1. alkaen. Jarmo Kari on nimitetty Sähkösuunnittelijaksi 1.1. alkaen. Pauli Tynjälä on nimitetty sähkö- ja automaatiotiimin vetäjäksi Kokkolaan 1.1. alkaen. Pekka Koivumäki on nimitetty liiketoimintajohtajaksi Industrial Projects -yksikköön 1.1. alkaen. Jussi Eskola on nimitetty liiketoimintajohtajaksi Industrial solutions -yksikköön 1.1. alkaen. Henri Hakala on nimitetty yksikönjohtajaksi Automaatio- ja sähkö, Industrial Solutions -yksikköön 1.1. alkaen. Juhani Erkkilä on nimitetty projektipäälliköksi 14.1. alkaen. Kati Räsänen on nimitetty harjoittelijaksi 14.1. alkaen. Ben Grönlund on nimitetty projekti-insinööriksi 19.1. alkaen. Tapio Grönlund on nimitetty suunnittelijaksi 19.1. alkaen.

EMC ■ Lotta Rinne on nimitetty

Senior Account Manageriksi. Hän tulee vastaamaan uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja myyntistrategioiden kehittämisestä nimetyille asiakkaille. Aiemmin Rinne on työskennellyt vastaavissa tehtävissä Enfolla ja HP:llä. Carl Bergström on nimitetty System Engineeriksi. Aiemmin hän on toiminut IT-asiantuntijatehtävissä Plan 4 IT:n ja IBM:n palveluksessa.

Terveystalo ■ FT Pia West-

man on nimitetty Etelä-Suomen alueen liiketoimintajohtajaksi. Hän työskenteli aiemmin Kampin yksikönjohtajana ja sitä ennen yhtiössä palvelujohtajana. LT, EMBA Maarit Hillilä on nimitetty lääkärikeskuksista ja sairaalapalveluista vastaavaksi palvelujohtajaksi Etelä-Suomen alueelle. Lisäksi hän toimii yhtiön Kampin sairaalan johtajana ja ylilääkärinä. Hillilä

on työskennellyt aiemmin lääketieteellisenä johtajana Novartis Finland Oy:ssä. LL, radiologian erikoislääkäri Tomi Pudas on nimitetty radiologian valtakunnalliseksi erikoisalajohtajaksi sekä kuvantamisen Etelä-Suomen alueen palvelujohtajaksi. LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Tarja Alasuvanto on nimitetty työterveyspalveluiden palvelujohtajaksi ja alueylilääkäriksi Etelä-Suomen alueelle. MMH, rest. YAMK Mari Sundberg on nimitetty Kampin toimipisteen yksikönjohtajaksi.

Labkotec Oy ■ Ins. Jyrki Haikka, 43, on

aloittanut automaatiosuunnittelijana 3.11.2014 alkaen. Hän on aiemmin työskennellyt yhtiössä suunnittelijana ja Jasel Oy:llä sähköinsinöörinä.

Lindström Oy ■ Jarmo Vahtervuo on ni-

mitetty Business Development Directoriksi 15.1.2015 alkaen. Sándor Mészáros on nimitetty projektipäälliköksi 1.1.2015 alkaen. Liisa

Silta Oy ■ LitM Petteri Laine on

aloittanut seniorikonsulttina. Hän tulee vastaamaan työkyvyn johtamisesta ja kehittämisestä asiakasyrityksissä. Aiemmin Laine on työskennellyt Suomen Uimaliiton päävalmentajana ja OP-Pohjolassa. KTM Christian Slöör on aloittanut yhtiön johtajana. Hän tulee keskittymään henkilöstöjohtamisen ja -prosessien konsultointiin asiakasyrityksissä. Slöör on työskennellyt aiemmin Virvo Oy:ssä.

Lindorff Oy ■ Tuija Keronen, 44, on

nimitetty toimitusjohtajaksi 9.2.2015 alkaen. Keronen siirtyy yhtiöön Aditrosta, jossa hän on vastannut liiketoimintaprosessien ulkoistuspalveluista johtoryhmän jäsenenä. Aiemmin Keronen on työskennellyt toimialajohtajana Fujitsulla sekä vastuullisissa liiketoiminnan kehitystehtävissä WM-Datassa. Entinen toimitusjohtaja Turkka Kuusisto siirtyy konsernin johtoryhmään vastaamaan yhtiön palveluista ja markkinastrategiasta Euroopan laajuisesti.

6.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

AUTOMAATIO JA VENTTIILIT

LÄMMÖNVAIHTIMET/ -SIIRTIMET

/$$'81 382/(67$

Tuotteet ja palvelut

Venttiilit Quadax-läppäventtiili DN 50-DN 1000 MK-moduuli

Suora- ja ulkoisesti ohjatut Moduulit ja säätöventtiilit

Varaa nyt ilmoituspaikkasi hakemistosta

LÄMMITYS JÄÄHDYTYS

Lämpötila-alue T= -270....+800 °C Patentoitu 4-offset-rakenne Tiivis rakenne

HVAC Hydrauliikat Kuuma- Kylmä- Polttoöljyt Pesukeskukset Tislaimet Kosteudenpoisto Kylmäjärjestelmät Muut Asiakassovellukset Trouble-Shooting

Kirkonkyläntie 37 B, 00700 HELSINKI Puh. (09) 350 5500, Fax. (09) 351 3271 www.elektrotukku.fi, e-mail: myynti@elektrotukku.fi LÄÄKINTÄSUOJAEROTUSMUUNTAJAT

Suoramarkkinointi Mega Oy 0204 424 600

interMED – TURVALLISTA TERVEYDENHOITOA. interMED-tuoteperhe kattaa operointihuoneiden ja leikkaussalien turvallisen sähkönsyötön tarpeet ja standardit. Lääkintäsuojamuuntajat teholuokissa 3500, 5500 ja 7500 VA.

SÄHKÖNJAKELU

PUISTOMUUNTAMOT 1 kV/0,4 kV Tehot 30 ja 50 kVA Toimitamme myös sekä öljyettä valuhartsieristeisiä jakelumuuntajia keskijänniteverkkoon. Pyydä lisätietoja myynnistämme.

Suomalaista laatua ja luotettavuutta. www.intertrafo.fi

Tuotekatu 15, 21200 Raisio Puh. 02 437 5000 www.trafomic.ﬁ, info@trafomic.ﬁ

TYÖKALUJEN VALMISTUS

Varaa paikkasi 0204 424 600

Lastuavia työkaluja konepajateollisuudelle! puh. 020 792 29 600 fax. 020 792 29 609

Boring tools system | www w.m mehi.ﬁ ﬁ

Lue uusi Arvopaperi Öljyn hintaromahdus tuo Euroopalle 270 miljardin dollarin vuosisäästöt. Tämä kääntää talouden nopeaan nousuun.

Tutustu Arvopaperiin Osta Lehtipisteistä | Tilaa lehti www.arvopaperi.fi/lehti/tilaa | Lue digitaalisesti osoitteessa summa.arvopaperi.fi

22 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.3.2015

Perjantai Vanha kirjava kana on paras

uten kepugaten jälkeen hyvin tiedetään, kakkosolut on keskustan Apollonkadun puoluetoimiston väen mielestä parasta olutta mitä on. Mutta maistuuko se muille? Tekniikka&Talouden Perjantai-toimitus teki asiasta tutkimuksen. Seitsemästä toimittajasta koostunut raati ei arvostanut kovin korkealle suomalaisia kakkosoluita, mutta englantilaisessa alessa, Old Speckled Henissä, on ainesta janojuomaksi. Se voitti kakkosoluiden sokkotestin selvin äänin. Raati jopa kehui sitä kivaksi seurustelujuomaksi. Suomalainen Sven Tuuva -lager maistui muutamille, mutta toinen suomalainen, 3,5-prosenttinen Sininen ei saanut yhtään ääntä.

KAKKOSOLUET

KAKKOSOLUT HALKOO varmasti mieliä vielä pitkään, mutta kiistatonta on, että olut on ehkä paras palautusjuoma. Ainakin tunnettu futisjoukkue Real Madrid käyttää olutta pelaajien palautusjuomana kovien treenien jälkeen, kertoo asiaa tutkinut Juho Leikas. Olut korjaa hikoilun aiheuttamaan nestehukkaa ja hivenainetasapainon muutosta. Leikas tutki olutta pro gradu -työssään Jyväskylän yliopistossa. Mutta onko kakkosolut yhtä hyvä palautusjuoma kuin kolmosolut? – Periaatteessa kyllä. Ei ole väliä sillä, onko olut alkoholitonta tai kuinka paljon se sisältää alkoholia, Leikas sanoo. Ennen kepugatea tehdyssä Leikaksen tutkimuksessa ei tosin ollut yhtään kakkosolutta. – Mutta ykkösolutta oli ja niissäkin oli hyviä pitoisuuksia, hän sanoo. Prosentteja enemmän merkitsee oluttyyppi. Leikas suosittele stouteja, jos elimistö kaipaa rautaa. Kaliumia on eniten portereissa, mutta yllättävän paljon kaikissa oluissa. – Tummissa oluissa on paljon kalsiumia. Pale alet ja vaaleat lagerit sisältävät taas runsaasti piitä, hän sanoo. TEKNIIKKA&TALOUDEN ”tutkimuksen” yllätystulos oli, että tutkimukseen osallistuneista seitsemästä toimittajasta vain kaksi tunnisti, että yhdessä lasissa oli kolmosolutta. Muut pitivät sitä kakkos- tai ykkösoluena tai ei lainkaan oluena. Testinäyte sisälsi varmasti 4,5-prosenttista kolmosta, Lapin Kultaa. Satunnaisotannalla valittu seitsenpäinen testiryhmä koostui Tekniikka&Talouden, Mediuutisten, Talouselämän ja Tivin toimittajista. Oluen juonti on helppoa, mutta tunnistaminen ei. & TUULA LAATIKAINEN

TIMO PYLVÄNÄINEN

Prosentteja enemmän merkitsee oluttyyppi.

Britti-alea voi juoda

Näin toimittajien sokkoraati luonnehti kakkosoluita:

Old Speckled Hen Makea tuoksu, sokerinen maku, miellyttävä jälkimaku. Karvaampi hyvässä mielessä. Jännä ja kiva. Voisi olla hyvä seurustelujuoma. 5 ääntä

Olvin Sven Tuuva Perusrapsakka, hyvä. Yleiskäyttöisin. Laiha litku, olematon jälkimaku. Vaisu. 2 ääntä

Hartwallin Sininen Ei maistu. Pliisu. Harvinaisen mauton ja valju. Suutuntuma vetinen. Jälkimaku yllättävästi mukavan terävä ja pitkä. 0 ääntä

@talentum.fi

NÄPPITUNTUMA

Retrofotarin hintava huvi

nstagramin tyyppisissä valokuvaussovelluksissa tavoitellaan usein vaikutelmaa vanhasta, analogisella kameralla otetusta kuvasta. Se saavutetaan simuloidulla ﬁlmirakeella, epätarkkuudella ja värien vääristämisellä. Samaan aikaan monessa komerossa lojuu joutilaana aito retrokuvauskone: Polaroid-kamera. VIIME VUOSINA Polaroid-ﬁlmi on ollut

kiven alla. Konkurssiin ajautunut Polaroidyhtiö lopetti pikaﬁlmin valmistamisen vuonna 2008. Jäljellä olleet, happanevat varastot myytiin pian loppuun. Samana vuonna ryhmä harrastajia ja entisiä Polaroidin työntekijöitä ilmoitti aikeestaan valmistaa uutta Polaroid-ﬁlmiä. Impos-

sible Project osti konkurssiyhtiöltä tyhjän pantiksi jääneen tehtaan ja ryhtyi kehittämään pikafilmin valmistukseen tarvittavia kemiallisia prosesseja puhtaalta pöydältä. Impossible sai ensimmäiset filminsä myyntiin vuonna 2010. Laatu oli kehno, mutta sitä on matkan varrella parannettu. 25 EURON filmipakasta saa kahdeksan ku-

vaa. Nyt ei räpsitä tuhatta kuvaa, joista valitaan parhaat ja tarvittaessa korjaillaan. Yksi kuva, yksi mahdollisuus. Siinä on retrokuvauksen viehätys. Salama välähtää, ja printti työntyy suristen ulos. Filmi on yhä valoherkkää, joten kuva on pikaisesti piilotettava pimeään kehittymään. Kuva hiipii näkyviin muutamassa mi-

nuutissa. Kuva on kuitenkin hyvä pitää pimeässä puoli tuntia, jotta prosessi pääsee loppuun. Viimein pääsee kurkistamaan. Ja siinä se on, aito uusi retrokuva. Tosin värimaailma on liiankin haalea. Näin voimattomia värit tuskin olivat Polaroidin parhaina päivinä. Prosessissa taitaa olla vielä kehitettävää. Silti, nykyhetken ihmiset ja maisemat muuttuvat retromediassa viehättävällä tavalla etäisiksi, ajattomiksi. Siihen kai Instagraminkin suosio perustuu. Mutta tätä kuvaa ei jaeta verkossa seuraajille. Se laitetaan seinälle tai annetaan muistoksi. &

Impossible Pakkafilmi Polaroid-kameroille Kenelle: Nostalgikolle, vanhan liiton lofistille Hinta: 25 € / 8 kuvaa Retroviehätys

Hinta

SIMO SAHLA

@talentum.fi

6.3.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Palikkatehtaalla tehtiin sinisiĂ¤,

punaisia, keltaisia ja vihreitĂ¤ palikoita. Palikat koottiin taittelemalla neljĂ¤stĂ¤ erilaisesta aihiosta. SamanvĂ¤riset palikat olivat aina samanmuotoisia. Arttu oli ensimmĂ¤istĂ¤ kertaa tyĂśvuorossa, mutta tyĂśnjohtaja lĂ¤hti tupakalle. MinkĂ¤ vĂ¤riseksi Paavon pitĂ¤isi maalata A, B, C ja D? &

PERUSINSINĂ&#x2013;Ă&#x2013;RI VEIJO MIETTINEN

Onko tĂ¤ssĂ¤ selďŹ e-keppien huippu? Lovehoney-nimi-

Kimppakiva ei kaikille kelpaa

WWW.TEKTAL.FI/P/1

1. Kaivokset ovat Suomessa jatkuvasti otsikoissa. MikĂ¤ on vanhin Suomessa nyt toimivista kaivoksista? a) Keminmaalla sijaitseva ElijĂ¤rven kromikaivos b) Kylylahden kaivos PolvijĂ¤rvellĂ¤ c) PyhĂ¤salmen sinkkiĂ¤, kuparia ja rikkikiisua tuottava kaivos

d) KutemajĂ¤rven kultakaivos OrivedellĂ¤

2. MikĂ¤ on maailman syvin kaivos? a) ChilessĂ¤ sijaitseva Chuquicamatan kuparikaivos b) Kanadassa SudburyssĂ¤ oleva Kidd Creekin nikkelikaivos c) Mponengin kultakaivos Johannesburgin lĂ¤hellĂ¤ EtelĂ¤-Afrikassa d) Boulbyn potaskakaivos Englannissa

3. Miten Outokummun Tornion tehtaalle kromia toimittava Keminmaan kaivos sai alkunsa? a) peltoa aurattaessa esiin kierĂ¤hti omituisenvĂ¤rinen kivi b) polkupyĂśrĂ¤ilijĂ¤n rengas puhkesi, ja pyĂśrĂ¤ilijĂ¤ kiinnitti huomionsa kumin puhkaisseeseen kiveen

c) sukeltaja lĂśysi mielenkiintoisen nĂ¤kĂśisen kiven d) amatĂśĂśrimalminetsijĂ¤ oli naapurissa saunomassa ja ihmetteli outoa kiuaskiveĂ¤ VASTAUKSET SIVULLA 8

LUKU

D VASTAUS SIVULLA 8

WTF

nen yritys on tuonut markkinoille kameralla varustetun vibraattorin. Svakom Gaga Camera Vibrator -nimisen laitteen on tarkoitus mahdollistaa kuvien ja videoiden napsiminen ihmisen sisĂ¤ltĂ¤. Ideana on laitteen markkinoijien mukaan se, ettĂ¤ kĂ¤yttĂ¤jĂ¤ voi tallentaa ja jakaa orgasminsa uudesta nĂ¤kĂśkulmasta. Laitteella tallennettu materiaali voidaan siirtĂ¤Ă¤ tietokoneelle tai Ă¤lypuhelimeen, mutta eniten hĂ¤mmĂ¤stystĂ¤ herĂ¤ttĂ¤Ă¤ kuitenkin se, ettĂ¤ kuvattu video voidaan myĂśs lĂ¤hettĂ¤Ă¤ suoraan eteenpĂ¤in Applen FaceTime-palvelun kautta. Kameralla saa valmistajan mukaan kuvattua hd-tason videota ja mukana tulee tarvittava tietokoneohjelmisto. Vibraattoriominaisuuksien osalta laitteesta lĂśytyy kuusi eri nopeutta, joiden vĂ¤lillĂ¤ voi vaihdella fyysisten painikkeiden avulla. Laite ladataan usb-kaapelin avulla ja puolentoista tunnin latausajalla saadaan kahdeksan tunnin toiminta-aika. Vibraattorilla on hintaa hieman alle sataseitsemĂ¤nkymmentĂ¤ euroa. &

iin meillĂ¤ kuin naapurissakin sĂ¤ilĂ¤ on heilunut samaa tahtia kurjistuvien ďŹ nanssien kanssa. MeillĂ¤ heiluu sanan sĂ¤ilĂ¤, mutta itĂ¤naapurin setĂ¤ on kĂ¤yttĂ¤nyt lyijyĂ¤. Viimeksi osuman sai muutama tunti aiemmin â&#x20AC;?Putinin hulluja sotatoimiaâ&#x20AC;? moitiskellut oppositiojohtaja. HĂ¤n sai selkĂ¤Ă¤nsĂ¤ yhdeksĂ¤nkaliiperisesta Makarovista, joka on VenĂ¤jĂ¤n armeijan ja poliisin normilelu.

VENĂ&#x201E;JĂ&#x201E;N YLIN JOHTO kiirehti pahoittelemaan tekoa murhatun Ă¤idille muistaen erityisesti uhrin rehellisyyttĂ¤ ja avoimuutta. Tapauksessa yllĂ¤ttĂ¤vintĂ¤ oli, ettĂ¤ nĂ¤mĂ¤ aiemmin tĂ¤ysin tuntemattomilta vaikuttaneet sanat lĂśytyivĂ¤t herrojen sanavarastosta. Boris Nemtsov unohti venĂ¤lĂ¤isen Ă¤lymystĂśn toimintakoodin: 1. Ă&#x201E;lĂ¤ ajattele. 2. Jos ajattelet, Ă¤lĂ¤ puhu. 3. Jos ajattelet ja puhut, Ă¤lĂ¤ kirjoita. 4. Jos ajattelet, puhut ja kirjoitat, Ă¤lĂ¤ allekirjoita. 5. Jos ajattelet, puhut, kirjoitat ja allekirjoitat, Ă¤lĂ¤ yllĂ¤ty. Maailmalla on hĂ¤mmĂ¤stelty eniten tĂ¤mĂ¤n pitkĂ¤n venĂ¤lĂ¤isperinteen hĂ¤mmĂ¤stelyĂ¤. Onhan VenĂ¤jĂ¤llĂ¤ aiemminkin ammuttu tai puukotettu ainakin kolme tsaaria, parit sisĂ¤ministerit, tukku asianajajia js sankoin joukoin vallanpitĂ¤jistĂ¤ ikĂ¤vĂ¤sti sanoneita toimittajia, sekĂ¤ myrkytelty entisiĂ¤ vakoojia. VenĂ¤lĂ¤isessĂ¤ tarinaperinteessĂ¤ tarina pĂ¤Ă¤ttyy aina niin, ettĂ¤ tappaja saadaan kiinni, mutta toimeksiantaja jĂ¤Ă¤ mysteeriksi.

ton jahkailu, nĂ¤pertely ja vaaliakrobatiakaan oikein asioita edistĂ¤. Maan hallituksen on sĂ¤ilytettĂ¤vĂ¤ mahdollisuus ja kyky pistĂ¤Ă¤ asiat tapahtumaan, jos jĂ¤rjestĂśt eivĂ¤t siihen kykene tai vetĂ¤vĂ¤t liikaa kotiinpĂ¤in. SitĂ¤ saa sitten kutsua suomalaiseksi voimapolitiikaksi, vĂ¤kipakoksi tai runnomiseksi. NYT KENRAALIT haluavat virallisen luvan verkkoliikenteen vakoiluun maan rajojen sisĂ¤llĂ¤ ja ulkopuolella. Onhan se sinĂ¤nsĂ¤ ihan hyvĂ¤, ettĂ¤ laillistetaan vihulaisten, vakoojien, haittaohjelmien ja breivikien jahtaaminen. Tapasin Haglundin Callen jokin viikko sitten. Callen mielestĂ¤ urkintalaki tarvitaan, ja Kiurun Kristan mielestĂ¤ ei tarvita. Maailman parhaiden suomalaisten tietoturvainsinĂśĂśrien mielestĂ¤ uudessa urkintamaailmassa vanhat rohdot eivĂ¤t enĂ¤Ă¤ tehoa, oli laki tai ei: kaikki liikenne salataan ja pusketaan perĂ¤Ă¤n hĂ¤mĂ¤yskohinaa, viestit piilotetaan instagrameihin ja whatsuppeihin. Ja kun vielĂ¤ kaikennetti tulee, jopa NSA:n poikien korvat punottavat heidĂ¤n kuunnellessaan liikennettĂ¤. Suomessa on jĂ¤mĂ¤hdetty vĂ¤Ă¤ntĂ¤mĂ¤Ă¤n yhdestĂ¤ laista, kun koko kyberstrategia odottaa toimeenpanoa. Kukahan esittĂ¤isi kustannusarvion massavalvonnan tai sen puuttumisen hyĂśdyistĂ¤ ja haitoista?

Nauru ei VenĂ¤jĂ¤llĂ¤ tunnetusti pidennĂ¤ ikĂ¤Ă¤.

MEILLĂ&#x201E; PĂ&#x201E;Ă&#x201E;MINISTERI on vaatinut konsensukselta tulosvastuuta. Soinin Timppaa lukuun ottamatta muut eivĂ¤t ole asiasta innostuneet. â&#x20AC;?Jos opetuslapset olisivat uskoneet konsensukseen, evankeliumit olisivat jĂ¤Ă¤neet kirjoittamattaâ&#x20AC;?, Timppa tiesi jo viisi vuotta sitten. HyĂśdyllisempĂ¤Ă¤ olisikin perĂ¤Ă¤nkuuluttaa tulosvastuuta kolmikannalta. TiedĂ¤ttehĂ¤n tuon pyhĂ¤n kolmijaon maan hallituksen, ay-liikkeen ja tyĂśnantajien kesken, jolla valtakunnan tulonjako junaillaan. Kukaan tuskin haluaa meille itĂ¤naapurin neuvottelumenettelyĂ¤, jossa vastustajille tarjoillaan ykskantaan sopivina annoksina lyijyĂ¤ tai poloniumia, jos nyt ei sitten lopu-

SANANVAPAUDEN JĂ&#x201E;LKEEN

Putin aikoo kieltĂ¤Ă¤ internetin ja perustaa Internjetin. Nauru ei VenĂ¤jĂ¤llĂ¤ tunnetusti pidennĂ¤ ikĂ¤Ă¤. &

â&#x20AC;&#x201D;896

EtelĂ¤-Savon asukasluvun muutos viime vuonna. Lasku oli Suomen maakunnista suurin. (QHUJLDQ MDNHOXMlUMHVWHOPLHQ DPPDWWLODLQHQ

3/ 6DYRQOLQQD Â&#x2021; SXK Â&#x2021; QRUHOFR Ă&#x20AC;

6.3.2015

PĂ¤ivĂ¤ paketissa. Joka arkipĂ¤ivĂ¤. www.tektal.fi/paiva

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI

Viimeinen numero

akavuosien huikean kannattava mediabisnes on muuttunut pienenevĂ¤ksi ja kannattamattomaksi toimialaksi. Olosuhteilla on osuutensa, mutta nytkin pĂ¤Ă¤syy nĂ¤kyy peilissĂ¤. Emme ole osanneet kĂ¤yttĂ¤Ă¤ niitĂ¤ mahdollisuuksia, joita ihana viestintĂ¤tekniikka on heilutellut nenien edessĂ¤ jo vuosikaudet. NetissĂ¤ on paljon hyviĂ¤ uutis- ja artikkelipalveluja, mutta esimerkkejĂ¤ sivustoista, jotka toimivat upeasti sekĂ¤ taloudellisesti ettĂ¤ sisĂ¤llĂśllisesti, ei ole kovin monta. Ne eivĂ¤t pysty printtijulkaisemista tappamaan. Paperilehtien lukijamĂ¤Ă¤rĂ¤t kuitenkin laskevat. Jollekin kisa hĂ¤vitĂ¤Ă¤n, vaikka ei tiedetĂ¤kĂ¤Ă¤n kenelle. EhkĂ¤ sosiaaliselle medialle tai viihteelle?

ONKO TOIMITETTUJEN uutisten ja muun sisĂ¤llĂśn kysyntĂ¤ laskussa ja viihteen kysyntĂ¤ kasvussa? Se on ainakin selvĂ¤Ă¤, ettĂ¤ lehtitalojen tuot-

IHANA TEKNIIKKA MIKA HĂ&#x201E;MĂ&#x201E;LĂ&#x201E;INEN

@talentum.fi

taman digitaalisen sisĂ¤llĂśn tarjonta ei vastaa kysyntĂ¤Ă¤. Vikaa on sisĂ¤llĂśssĂ¤ itsessĂ¤Ă¤n, sen paketoinnissa ja jakelussa. Tekniikasta digilehtien tulevaisuus ei ole kiinni. Tekniikalla olisi tarjota journalismille ja tiedonvĂ¤litykselle vaikka mitĂ¤ hienoa. Langattomuus tuo nopeuden, prosessoriteho liikkuvan kuvan, tietokanta personoitavuuden, nĂ¤yttĂśtekniikka ihanan kĂ¤yttĂśliittymĂ¤n aamiaispĂśytĂ¤Ă¤n tai seinĂ¤lle tai Ă¤lylaseihin. Juuri nyt alustojen ja kanavien moninaisuus tekee julkaisemisesta tyĂślĂ¤stĂ¤, mutta tekniikalla on ollut tapana ratkaista tĂ¤llaiset itse aiheuttamansa ongelmat. Mielikuva sisĂ¤llĂśn ilmaisuudesta jĂ¤ytĂ¤Ă¤ kuitenkin verkkojulkaisemista kaksinverroin. HyvĂ¤stĂ¤ verkkosisĂ¤llĂśstĂ¤ ei haluttaisi maksaa, vaikka tosiaikaisen sisĂ¤llĂśn tekeminen on lehden tekemistĂ¤ kalliimpaa.

PRINTIN PĂ&#x201E;IVĂ&#x201E;T ovat luetut. Moni tuttu lehtibrĂ¤ndi lopettaa ilmestymisensĂ¤ paperilla, kunhan on lĂśytĂ¤nyt yleisĂśnsĂ¤ digitaalisesti. EikĂśhĂ¤n niin kĂ¤y tĂ¤llekin lehdelle, vaikka ei vielĂ¤ useaan vuoteen. Kun viimeinen painettu lehti on viety kierrĂ¤tykseen â&#x20AC;&#x201C; saamme varmaankin tietĂ¤Ă¤ sen reaaliaikaisesti â&#x20AC;&#x201C; tapahtuu ainakin yksi asia. Me kaikki ihmettelemme, miten sisĂ¤ltĂśtuotteita on joskus jaeltu kuluttajille nĂ¤in: Valtavissa kemiallismekaanisissa tehtaissa on otettu monisivuisia, joskus jopa monisatasivuisia tulosteita, jotka on kĂ¤sipelissĂ¤ jaettu tilaajille. KymmeniĂ¤tuhansia, jopa satojatuhansia kappaleita on rahdattu ympĂ¤ri maata junalla, pakettiautolla, postiporolla ja viimeiset metrit juoksujalkaa. Ihanaa ettĂ¤ tekniikka lopettaa tĂ¤llaisen hullutuksen. &

Jollekin kisaa ollaan hĂ¤viĂ¤mĂ¤ssĂ¤, vaikka ei tiedetĂ¤kĂ¤Ă¤n kenelle.

VIIKON NĂ&#x201E;KY

VIIKON TĂ&#x201E;KY

â&#x20AC;?Monissa Euroopan maissa on tarjottu kapasiteettitukia sĂ¤hkĂśntuotannolle. MikĂ¤li Pohjoismaat ja Baltia eivĂ¤t pysty kehittĂ¤mĂ¤Ă¤n sĂ¤hkĂśmarkkinoitaan, tulee sama asia vastaan myĂśs meitĂ¤.â&#x20AC;?

Halpa Ăśljy ei voitele edistyksen pyĂśrĂ¤Ă¤. Ă&#x2013;kyautot vievĂ¤t Geneven autonĂ¤yttelyssĂ¤ pĂ¤Ă¤osan. TEKTAL.FI/ IHANATEKNIIKKA

FORTUMIN PĂ&#x201E;Ă&#x201E;EKONOMISTI SIMON-ERIK OLLUS FORTUMIN ENERGIAKATSAUKSESSA 2.3.2015.

Jotkut meistĂ¤ tarvitsevat vĂ¤hĂ¤n apua pysyĂ¤kseen menossa mukana.

SINĂ&#x201E; VOIT AUTTAA. LAHJOITA. Pienen eleen jĂ¤rjestĂśt: Allergia- ja Astmaliitto, Diabetesliitto, Epilepsialiitto, FĂśrbundet De UtvecklingsstĂśrdas VĂ¤l, Hengitysliitto, Invalidiliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto, Kuuloliitto, Kuurojen liitto, Mielenterveyden keskusliitto, Munuais- ja maksaliitto, Neuroliitto, NĂ¤kĂśvammaisten Keskusliitto, Psoriasisliitto, Reumaliitto, Sotainvalidien Veljesliitto ja SydĂ¤nliitto.

Tee pieni ele ja pistĂ¤ roposi likoon. Apusi menee lĂ¤helle ja tarpeeseen. LĂ¤hetĂ¤ tekstiviesti â&#x20AC;&#x153;LAHJOITA 5â&#x20AC;? numeroon 16301. Lahjoitussumma on 5 euroa. Lahjoita netissĂ¤ haluamasi summa verkkopankkitunnuksillasi osoitteessa pieniele.fi. Laita roposi lippaaseen Eduskuntavaalien Ă¤Ă¤nestyspaikalla 8.-14.4. tai 19.4.2015 9HOHURLYp`ZS\WH ]VPTHZZH Âś

YhteistyĂśssĂ¤: