Tekniikka&Talous 21/2014 by tektal

Kemikaalisoppa odottaa pk-yrityksiä UUTISET 10

SUPERGRAAFI 14

6.6.2014 113 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

TERVETULOA VOITTAJAJOUKKUEESEEN LOISTAVIA PELIPAIKKOJA SUOMEN SUURIMMASSA KONSULTTITOIMISTOSSA

ENERGIARATKAISUJEN JA BIOTALOUDEN ASIANTUNTIJOITA Espooseen selvitys- ja suunnitteluprojekteihin ja myyntityöhön. Lisätietoja: Mirja Mutikainen (050 3141 521) MELUASIANTUNTIJA Lahteen ja Espooseen ympäristömeluun liittyviin toimeksiantoihin. Lisätietoja: Jari Hosiokangas (040 584 4284) ja Sakari Salonen (040 734 1497) SILTASUUNNITTELUN JOHTAJA Espooseen siltasuunnittelun tekniikka-alueelle. Lisätietoja: Jarkko Niittymäki (040 750 1169) GEOTEKNISEN SUUNNITTELUN ASIANTUNTIJA Turkuun projektipäällikön tai vanhemman suunnittelijan tehtäviin. Lisätietoja: Pekka Ala-Tuuhonen (0400 520 720) TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOITA (HSEQ JA EDD) Espooseen, Lahteen, Tampereelle, Jyväskylään ja Ouluun. YMPÄRISTÖKONSULTTEJA (YVA JA LUONTOARVIOINTI) SEKÄ YMPÄRISTÖNÄYTTEENOTTAJIA Espooseen, Lahteen, Tampereelle, Jyväskylään ja Ouluun. Ylläolevista lisätietoja: Pentti Manninen (040 718 5425) LVI- JA SÄHKÖASIANTUNTIJA KIINTEISTÖKONSULTOINTIIN Espooseen. KIINTEISTÖJOHTAMISEN, KIINTEISTÖHALLINNAN, YLLÄPIDON, ELINKAAREN SEKÄ LVIAS- JA RAKENNETEKNIIKAN ASIANTUNTIJOITA Espooseen, Tampereelle, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun. KUSTANNUS- JA MÄÄRÄLASKIJOITA Espooseen, Tampereelle, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun.

LVI-PROJEKTINJOHTAJA, -PROJEKTIPÄÄLLIKÖITÄ JA -SUUNNITTELIJOITA Espooseen, Lappeenrantaan, Tampereelle, Jyväskylään ja Ouluun. RAU-PROJEKTIPÄÄLLIKÖITÄ JA -SUUNNITTELIJOITA Espooseen, Lappeenrantaan, Tampereelle, Jyväskylään ja Ouluun. SÄHKÖ-PROJEKTINJOHTAJA, -PROJEKTIPÄÄLLIKÖITÄ JA -SUUNNITTELIJOITA Espooseen, Lappeenrantaan, Tampereelle, Jyväskylään ja Ouluun. SIA-PROJEKTIPÄÄLLIKÖITÄ JA -SUUNNITTELIJOITA Espooseen, Lappeenrantaan, Tampereelle, Jyväskylään ja Ouluun. PALO-, TURVA- JA TELETEKNIIKAN PROJEKTIPÄÄLLIKÖITÄ JA SUUNNITTELIJOITA Espooseen, Lappeenrantaan, Tampereelle, Jyväskylään ja Ouluun. Ylläolevista lisätietoja: Mikael Lindgren (044 768 8302) RAKENNESUUNNITTELUN YKSIKÖNPÄÄLLIKKÖ Espooseen ja Tampereelle. RAKENNESUUNNITTELUN PROJEKTINJOHTAJIA, PROJEKTIPÄÄLLIKÖITÄ JA SUUNNITTELIJOITA Espooseen, Tampereelle, Poriin, Jyväskylään ja Ouluun. ASUNTOSUUNNITTELUN PROJEKTIPÄÄLLIKÖITÄ, SUUNNITTELIJOITA JA ELEMENTTISUUNNITTELIJOITA Espooseen ja Tampereelle. TERÄSRAKENTAMISEN SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ JA ASIANTUNTIJOITA Espooseen. KORJAUSRAKENTAMISEN PROJEKTIPÄÄLLIKÖITÄ JA ASIANTUNTIJOITA Espooseen, Tampereelle, Poriin, Jyväskylään ja Ouluun.

Ylläolevista lisätietoja: Mikko Hyytinen (040 589 6842) TEOLLISUUSRAKENNUTTAMISYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ Espooseen, Tampereelle tai Ouluun. PROJEKTIPÄÄLLIKÖITÄ KIINTEISTÖPROJEKTINJOHTOON Espooseen. Ylläolevista lisätietoja: Valtter Kari (040 740 8370)

SISÄILMA-ASIANTUNTIJOITA Espooseen, Tampereelle, Poriin, Jyväskylään ja Ouluun. TEKLA STRUCTURES JA BIM-ASIANTUNTIJA Espooseen ja Tampereelle. Ylläolevista lisätietoja: Juha-Pekka Smolander (040 708 5386) ja Vesa Hakola (044 058 0580)

Tutustu kaikkiin avoinna oleviin tehtäviin osoitteessa www.ramboll.ﬁ/tyopaikat

TUOTAMME INFRASTRUKTUURIN, YMPÄRISTÖN JA RAKENNUSTEN SUUNNITTELUUN, RAKENTAMISEEN JA YLLÄPITOON SEKÄ JOHDON KONSULTOINTIIN LIITTYVIÄ ASIANTUNTIJAPALVELUITA.

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.6.2014

Tilaa nyt! i s e l l e s Tilaa it i s k a j h tai la

vain a o r n 6

52 € . m r o N

% 3 4 i s Etu

Tekniikan ekniiikan Historia Hi on mainio lehti tekniikasta, historiasta, keksijöistä ja keksinnöistä kiinnostuneille.

Tilaa näin 1. Postita tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi. 2. Netistä tilaa.tekniikanhistoria.fi, kirjoita tarjoustunnus 116L0641 3. Sähköpostitse: lehtikampanja@talentum. ﬁ. Kirjoita tilaukseesi tunnus 116L0641 sekä lahjatilauksen saajan ja maksajan nimi- ja yhteystiedot. 4. Puhelimitse numerosta 020 442 4100, ma–pe klo 8.15–16.30, kerro tunnus 116L0641.

Tilaus Kyllä kiitos tilaan Tekniikan Historian lahjaksi itselleni 4 numeroa vain 29,90 €*, norm. 52 € – etu 43 %. Täydennä vähintään * merkityt kohdat

Tekniikan Historia maksaa postimaksun

Tilauksen maksaja Etunimi*

Sukunimi*

Jakeluosoite* Postinumero ja -toimipaikka* Puhelin*

Määräaikainen tilaus, joka päättyy automaattisesti. Tarjous voimassa 31.7.2014 saakka ja se koskee vain tilauksia Suomeen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Voit kieltää tietojesi käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Talentum Median asiakaspalveluun: PL 920, 00101 Helsinki, puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101. Puhelujen hinnat (sis. alv 24%): Lankapuhelin 8,35 snt/puhelu + 3,2 snt/ min. Matkapuhelin: 19,2 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

116L0641

Sähköposti*

Tilauksen saaja (täydennä, jos tilaat lehden lahjaksi) Etunimi

Sukunimi

Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Haluan saada sähköpostitse tiedotteita ja tarjouksia Talentumilta. Haluan saada tekstiviestinä tiedotteita ja tarjouksia Talentumilta.

Tunnus 5002920 00003 VASTAUSLÄHETYS

Startup Posterfy tuo vessaan luettavaa UUTISET 9 Ekoautot tulevat tuskastuttavan hitaasti SUPERGRAAFI 14

6.6.2014 113 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

Robotti löytää parkkiruudun Lahdessa

Kisapallo lentää todistettavasti oikein

UUTISET 8

UUTISET 11

Sata suurinta tutkijaa: Kone kehittää kurinalaisesti TEEMA 16

Tulkoon valkeus

Megatrendit ovat Suomalaisen insinöörityöpalkinnon saaneen Ledilin puolella. UUTISET 4

Alihankkijoille suurpotti Ranskan telakalta Veijo Miettinen Keittiöremontti pilasi etätyön PERJANTAI 23

UUTISET 6

4 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.6.2014

Uutiset

”Britannia voi jättää EU:n, jos Juncker valitaan komission johtoon.” ISON-BRITANNIAN PÄÄMINISTERI DAVID CAMERON, DER SPIEGEL, 31.5.2014.

Maailmanvalloitus alkoi kännykkämastosta Salolainen Ledil voitti suomalaisen insinöörityöpalkinnon

PALKITTU / Mihin led-valaistus ei sovi? Kysymys saa Ledil Oy:n miehet katselemaan toisiinsa. – Saksassa oli hiljattain valaistusalan suurimmat messut ja eipä siellä juuri muuta näkynyt kuin ledejä, arvioi Ledilin hallituksen puheenjohtaja Tomi Kuntze. Hän on toinen yrityksen perustajista. – Led tulee kaikkialle. Ehkä joihinkin erikoistapauksiin, kuten kuumaan ympäristöön, se ei välttämättä sovi, säestää yhtiön t&ktoimintaa vetävä Petri Laukkanen. Kuntze ja Laukkanen ovat kaksi viidestä ledililäisestä, jotka katsottiin tänä vuonna Suomalaisen insinöörityöpalkinnon arvoisiksi. Palkinnon myöntäneet Tekniikan Akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland korostavat, että teknisen pätevyyden lisäksi Ledilin kehittämä tekniikka osaltaan parantaa maailmaa vähentämällä valaistuksen energiankulutusta. Palkitsijoiden mukaan Ledil on onnistunut kehittämään innovatiivisia ratkaisuja led-optiikkaan ja se on myös vaikuttamassa parhaillaan muotoutumassa oleviin kansainvälisiin standardeihin. Itse valaisimia Ledil ei valmista, vaan sen tuotteita ovat valaisimiin asennettavat linssit ja hei-

jastajat, joilla ledin pistemäinen valo muokataan halutunlaiseksi ja suunnataan kohteeseen. Tuotevalikoimaan kuuluu pitkälti toistatuhatta erilaista tuotetta. Maailman megatrendit ovat vuonna 2002 perustetun salolaisyrityksen puolella. Ledit yleistyvät vääjäämättä, mikä luo hyvät näkymät Ledilin valmistamille komponenteille. Ledil oli Suomen ensimmäisiä led-yrityksiä. Viime vuosina niitä on syntynyt useita lisää.

Vientiin alusta alkaen Ledil on alusta lähtien tehnyt tuotteita pelkästään led-valaisimiin. Ensimmäisen linssinsä se sai valmiiksi 2003. Käyttökohteena oli gsm-maston huipulla oleva varoitusvalo. Yrityksen toiminta on perustunut alusta lähtien vientiin. Ledilin asiakkaita ovat Osramin ja Triluxin kaltaiset led-valaisimien valmistajat. Suomen osuus liikevaihdosta on alle prosentin. Ledilillä on nyt noin sata työntekijää, joista Salossa 70. Yritys ei tee tuotteitaan itse, vaan sillä on Suomessa kaksi ja Kiinassa kolme toimittajaa. – Esimerkiksi uudet silikonilinssit tekee Masa-Muovi. Tuotannon hinnassa ei ole olennaista eroa,

Insinöörityöpalkinnot 2010–2014 ■ Suomalaisen insinöörityöpalkinnon myöntävät Tekniikan Akateemisten liitto TEK ja Tekniska Förening i Finland TFiF. Palkinto myönnetään aina ihmisille, ei organisaatioille. Palkinnon suuruus on 25 000 euroa. ■ Palkinto on myönnetty vuosittain vuodesta 1981 lähtien. Viime vuosien palkintoskaala ulottuu valtameriltä maan syvyyksiin. ■ 2014 Led-valaistusteknologian kehitys ■ 2013 Kaivosautomaation kehitystyö ■ 2012 Kuumavalssatun teräksen suorasammutusteknologia ■ 2011 Säätutkateknologian kehittäminen ■ 2010 Oasis of the seas -risteilyaluksen runkorakenteet ja lujuus- ja värähtelytekniikan suunnittelu

FI ISSN 0785-997X Perustettu 1961 41 numeroa vuodessa Kustantaja Talentum Media Oy

Vuosikymmenen työ toi palkinnon ■ Diplomi-insinööri Tomi Kuntze perusti Ledilin vuonna 2002 yhdessä insinööri Hannu Hukkasen kanssa. ■ Insinööri Petri Laukkanen vetää Ledilin tuotekehitystä. ■ Suunnittelupäällikkö Pasi Vallevuori vastaa linssien ja heijastimien tuotekehityksestä, ja Olli Laakkio on erikoistunut katuvalaistuksen optiikkaan.

emmekä halunneet viedä Kiinaan silikoniosaamista. Syykin on selvä. Yhtiön kilpailijoista tärkeimmät ovat Kiinassa. Tuotteiden pysymisestä ajan tasalla pitää huolta 25 hengen t&kryhmä. Alan koulutusta ei ole Suomessa tarjolla, vaan periaatteena on ”tekemällä oppii.”

Kotivalaistus tulee viimeisenä Ledilin tuotteita löytyy pääasiassa ulko- ja teollisuuskohteista. Tyypillinen käyttökohde on korkeiden paikkojen yleisvalaistus ja arkkitehtoninen valaistus. Kasvavana alueena ovat katulamput. Ledit tulevat vauhdilla myös toimistoihin ja kauppoihin. – Viimeinen saareke on kuluttajaympäristö eli kotien valaistus, Kuntze sanoo. Ledil poikkeaa monista nuorista teknologiayrityksistä siinä, että toiminta on hyvin kannattavaa. Liikevaihto on kolmessa vuodessa kolminkertaistunut, mutta kasvu ei ole syntynyt kannattavuuden kustannuksella. Viime vuonna alimmalle riville jäi liki neljä miljoonaa euroa 18 miljoonan euron liikevaihdolla. Pääomasijoittajat ovatkin olleet kiinnostuneita yrityksestä. – Onhan niitä näkynyt. Mutta mitä hyötyä heistä olisi? Kuntze pohtii. – Toistaiseksi olemme kyenneet hyvin kasvamaan tulorahoituksella. Tilanne on toinen, jos päätämme joskus laajentaa valaisimien valmistukseen, hän aprikoi.

Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 181 000 (KMT 2013)

Osoite Itämerenkatu 23 PL 920, 00101 Helsinki Puh. 020 442 40 etunimi.sukunimi@talentum.fi

Tekesiä ei ole tarvittu Toinen piirre, joka erottaa Ledilin useimmista muista teknologiayrityksistä on se, että se ei juurikaan ole saanut Tekes-rahaa. – Tekesiläiset tulivat kerran tänne ja ihmettelivät, miksi emme ole hakeneet heiltä rahaa, Kuntze naurahtaa. Syynä on hänen mukaansa se, että yritys ei halunnut rahan anomisen mukanaan tuomaa paperityötä ja byrokratiaa. Sen verran sentään periksi on annettu, että vuodelta 2013 Tekesin tilastoista löytyy Ledilille maksettu 8 400 euron avustus meneillään olevaan moduliprojektiin. Millainen yritys Ledil on viiden vuoden kuluttua? – Tuskin teemme sittenkään valaisimia, mutta ehkä olemme laajentaneet linssien ympärille mekaniikkaan. Sata miljoonaa menee rikki viiden vuoden päästä. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

”Sata miljoonaa menee rikki viidessä vuodessa.”

Tilaajapalvelu tilpal@talentum.fi 020 442 4100

Osoitteenmuutokset 020 442 4100 TEK 09 2291 2291 TFIF 09 4767 7330

Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen Ilmoitusvaraukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356

Kestotilaus 157 euroa / vuosi (hinta voimassa toistaiseksi)

6.6.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

”(EU:ssa) nuorisotyöttömyys voi johtaa poliittisiin reaktioihin, jotka ovat paljon isompia kuin mitä olemme nähneet.”

”Suomessa tuntuu riittävän, että onpas kiva, kun meillä on suomalainen EU:ssa.”

SSAB:N HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA SVERKER MARTIN-LÖF, KAUPPALEHTI 2.6.2014.

VASEMMISTONUORTEN PUHEENJOHTAJA LI ANDERSSON, AAMULEHTI, 1.6.2014.

Tutkijat löysivät 36 vuotta sitten taivaalle lähetetyn satelliitin – heräsi henkiin 17 vuoden jälkeen TEKTAL.FI/SUMMASSA PÄÄKIRJOITUS

ANTTI MANNERMAA

Obama avaa ovea onnistumiselle

obel-komitea teki syksyllä 2009 yllätysvalinnan myöntämällä Nobelin rauhanpalkinnon vasta virassa aloittaneelle Barack Obamalle. Valinta oli kovin ennenaikainen. Sellaisia rauhan tekoja Obama ei vieläkään ole tehnyt, jotka perustelisivat valinnan.

VOI OLLA, että jälkipolvet muistavatkin presidentin toisenlaisista saavutuksista. Yhdysvaltain ympäristöhallinto julkisti alkuviikosta Obaman toiveiden mukaisen kasvihuonekaasujen päästörajoitusesityksen. Jos esitys toteutuu, voimalaitokset Yhdysvalloissa joutuvat seuraavan 15 vuoden aikana leikkaamaan hiilidioksidipäästöjä 30 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Eurooppalaisittain esitys on varsin maltillinen mutta amerikkalaisittain jopa historiallinen, sillä ensi kertaa päästörajoitukset koskisivat toiminnassa olevia laitoksia.

Kiina asettaa ensi kertaa päästöilleen katon.

OBAMAN ESITYKSELLÄ voi olla vieläkin kauaskantoisempia vaikutuksia, sillä se saattaa panna vauhtia takkuisesti eteneviin kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin. Valtioiden päämiesten on toistaiseksi ollut vaikea sopia yhteisistä toimista, vaikka tutkijat esittävät yhä pelottavampia arvioita ilmaston lämpenemisestä. Ainoastaan EU-maat ovat innostuneet sitovista päästövähennyksistä. Seuraavan kerran rajoituksista neuvotellaan Pariisissa joulukuussa 2015. Ennen Obaman avausta oli ilmeistä, että Pariisin kokous ei tuo tulosta. Nyt asetelma näyttää toiselta. Vain päivää Obaman esiintulon jälkeen maailman suurin hiilidioksidin päästäjä Kiina ilmoitti ensimmäistä kertaa asettavansa päästöilleen absoluuttisen katon. Kiinan johto ei vielä ilmoittanut mille tasolla päästökatto asetettaan. Todennäköisesti Kiinan päästöt toimista huolimatta kasvavat ainakin vuoteen 2030 asti. ILMASTOPOLITIIKASSA SUUNTAA

on tähän asti näyttänyt EU, mutta ehkä historiankirjoissa ihmeidentekijä onkin Obama, jos hän aloitteellaan saa muutkin kehittyvät maat kuin Kiinan mukaan talkoisiin. Toki voi käydä niinkin, että Obaman suunnitelmat tyrmätään jo Yhdysvalloissa. & JYRKI ALKIO

@talentum.fi

P.S.

SSAB:N JA Rautaruukin yhteen meno takkuaa. Solidium on sitoutunut kauppaan, mutta iso osa muista omistajista ei vielä ole hyväksynyt ruotsalaisostajan tarjousta. Koko liitto voi vielä kariutua. &

liikevaihto nettotulos 2010

6,4

1,4

2011

10,9

2,2

2012

15,4

2,8

2013

18,2

3,6

LÄHDE: KAUPPAREKISTERI

VALOA KANSALLE. Ylärivissä vasemmalta kuvassa lamput kadessä: Petri Laukkanen, Olli Laakkio. Alarivissä vasemmalta: Pasi Vallevuori, Hannu Hukkanen ja Tomi Kuntze.

Päätoimittaja Jyrki Alkio 040 342 4476 Toimituspäälliköt Heikki Siljamäki 040 342 4262 Mika Hämäläinen 040 342 4303

Toimittajat Harri Junttila, Kari Kortelainen, Tuula Laatikainen, Tero Lehto, Raili Leino, Jukka Lukkari, Kari Peltonen, Helena Raunio, Harri Repo, Janne Tervola, Eeva Törmänen

Verkkotoimitus Marko Laitala (uutispäällikkö), Matti Koivisto, Janne Luotola, Minna Pihlava, Sofia Virtanen

Ulkoasu AD Timo Pennanen, Juha Kalliolahti (Faktor Oy) Kuvapäällikkö Timo Pylvänäinen Toimitussihteeri Irma Svan-Santero

”Strategia on yhtä hyvä kuin sen toteuttaminen.” UPM:N TOIMITUSJOHTAJA JUSSI PESONEN HALLITUKSEN UUDESTA TEOLLISUUSSTRATEGIASTA, 27.5.2014.

JUHA S.KALLIOLAHTI

Ledil Oy

6 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.6.2014

Uutiset

Tekniikka&Talous myös iPadissa

Alihankintarynnäkkö Ranskaan onnistui Maailman suurimman risteilijän automaatio on suomalaista tekoa

KOMMENTTI HARRI REPO

@talentum.fi

Mieluummin Turku kuin Saint-Nazaire

■

LAIVA OHOI! Oasis 3:n rakentaminen karkasi Turun telakalta, mutta ei suomalaisilta alihankkijoilta.

TELAKKATEOLLISUUS

/ johtaja Jukka T. Pulkkinen iloitsee. joonan arvosta alihankintoja, ker- jestelmät.

Maailman suurin risteilyalus Oasis 3 saa suomalaisen keskushermoston. Metso toimittaa STX:n Ranskan telakalla rakennettavaan alukseen koko laivan kattavan automaatiojärjestelmän ja siihen liittyvän energianhallintajärjestelmän. – Toimitus on sikäli merkittävä, että kahteen aiempaan Oasikseen automaation on toimittanut norjalainen Kongsberg. Yleensä aiempi toimittaja on aina vahvoilla kun sisaraluksia rakennetaan, Metson energia- ja prosessiteollisuuden automaatiojärjestelmistä vastaava

Kymmenkunta isoa sopimusta on vielä työn alla.

Metso ei itsekään ole aivan untuvikko laiva-automaation toimittajana. Yhtiön automaatiota löytyy kaikkiaan noin 600 laivasta. – Suurin osa näistä joko risteilijöitä tai arktisiin oloihin tehtyjä erikoislaivoja.

Sadan miljoonan tilaukset Oasis 3 piti alunperin rakentaa STX:n Turun-telakalla, mutta tilaus lipui viime metreillä Saint-Nazairessa sijaitsevalle STX:n Ranskan-telakalle. Metson ohella monet muutkin suomalaiset ovat onnistuneet nappaamaan alihankintatöitä Ranskasta. – Kymmenkunta isoa sopimusta on vielä työn alla, mutta jo tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomeen tulee reilusti yli sadan mil-

too Finpron meriteollisuusprojekteja hoitava johtava konsultti Ulla Lainio. Saint-Nazairen telakalla kävi esittäytymässä kaikkiaan satakunta suomalaisyritystä. Näistä töitä herui 25–30:lle. – Kaikki eivät osanneet esitellä tuotteitaan Suomen telakoiden ulkopuolella eli kokemusta vientikaupasta ei ollut. Tuotteissa sinänsä ei ollut vikaa kenelläkään. Kulttuurikitkaa aiheutti myös se, että ranskalaiset ovat tottuneet suomalaisia yksilöidympiin tarjouksiin. Kaikki suomalaiset eivät olleet valmiita erittelemään tarjouksia.

Teollisuuslaitoksen verran signaaleja Metson toimitus käsittää Oasis 3:n kone-, ilmastointi- ja hätäsulkujär-

Kaupan laajuutta kuvaa se, että järjestelmässä on kaikkiaan 32 000 signaalia. Yleensä tällaisiin lukuihin päästään vain teollisuuden isoissa automaatiotoimituksissa, jos sielläkään. Pulkkisen mukaan kaupan ratkaisi Metson hyväksi nimenomaan se, että yhtiö on aktiivisesti kehittänyt energianhallintajärjestelmän ja automaation liittämistä toisiinsa. – Risteilijäkaupoissa on tärkeää saada myös tilaajalta vihreää valoa toimitukselle, vaikka muodolliset kaupat tehdäänkin telakkayhtiön kanssa. Meillä on hyvät suhteet Royal Caribbeanin kanssa, Pulkkinen kehuu. Tuoreen sopimuksen arvo on viisi miljoonaa euroa ja se työllistää ison joukon insinöörejä Tampereella ja Puolassa.

Korealaisen STX:n päätöksen myydä samalla kertaa sekä Suomen että Ranskan telakat ei pitäisi aiheuttaa ylimääräistä huolta Turussa. Ykkösostajakandidaattina toimivalle saksalaiselle Meyer Werftille Turku on taatusti paljon mieluisampi ostokohde kuin Saint-Nazaire. Ensimmäinen syy on kulttuuri. Saksalainen tulee paremmin toimeen suomalaisen kuin gallialaisen kanssa. Suomessa Meyer toivotetaan tervetulleeksi telakkapelastajana. Ranskassa Meyeriä pidetään lähinnä hakkurina, joka siirtää alan työpaikat Saksaan. Ranskan telakka on ehkä tehokkuudeltaan parempi kuin Turku, mutta tämäkin seikka kääntyy suomalaisten eduksi. Iso remontti on monesti helpompi toteuttaa kuin pikku viilaus. & Pulkkisen mukaan risteilymarkkinat ovat muutoinkin piristymässä, ja tarjouspyyntöjä on tullut Metsollekin aiempaa enemmän. & HARRI REPO

@talentum.fi

Päästökuri kasvattaa työttömyyttä Liikenteen biopolttoaineiden lisääminen Suomelle edullisin tie päästövähennyksiin TALOUS / Talouden jarrutus talouksien ostovoima heikkenee kasvihuonepäästöjen vähennysten takia jää pieneksi verrattuna lamaan, joka on nähty vuoden 2008 jälkeen. – Vaikutukset vastaavat puolen vuoden menetettyä talouskasvua. Pitkällä tähtäimellä vaikutus ei ole suuri, sanoo päällikkö Juha Honkatukia Valtion taloudellisesta tutkimuskeskus VATT:sta. VATT ja VTT selvittivät, miten EU:n uusimmat ilmasto- ja energiatavoitteet vaikuttavat Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen. Selvityksen tilasivat työja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö. Talous heikkenee suureksi osaksi ostovoiman laskun takia. Koti-

0,3–1 prosenttia. Kauppatase supistuu muutamalla sadalla miljoonalla eurolla. Työllisyys heikkenee 0,1–0,4 prosenttia. Suomen bkt laskee enimmillään noin 0,7 prosentilla. Vaihtelu arvioiduissa vaikutuksissa johtuu siitä, että tutkijat laskivat vaikutuksia 32, 36 ja 40 prosentin päästövähennystavoitteilla. Muutenkin selvitys perustuu isoon määrään useita epävarmojakin oletuksia. Päästöoikeuden hinnan tutkijat olettavat nousevan 50 euroon hiilidioksiditonnilta vuoteen 2030 mennessä. Yksi oletus on, että päästöoikeuksia jaetaan yhä ilmaiseksi

COLOURBOX

2020-luvulla ja etteivät muut maat ryhdy yhtä pontevasti kuin EU vähentämään päästöjään.

Biotukia tankkiin

UUSI POLVI. Päästötavoitteet saavutettaisiin helpoimmin lisäämällä toisen sukupolven biopolttoaineiden käyttöä.

Suomi saavuttaisi päästövähennykset selvityksen mukaan edullisimmin lisäämällä toisen sukupolven biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä. Jalostamoinvestoinnit maksavat valtiolle eli veronmaksajille kuitenkin 500 miljoonaa euroa investointitukina. Jos Suomi päätyy vielä tuotantotukeen, biojalosteiden tuet kasvavat kumulatiivisesti 1,5 miljardiin euroon vuosina 2020–2030. Koko EU-alueelle biopolttoaineet eivät riittäisi. Aurinkoener-

gian kasvattamista tutkijat eivät tässä selvityksessä ottaneet huomioon. Komissio ehdotti tammikuussa, että jäsenmaat tavoittelisivat 40 prosentin vähennystä kasvihuonekaasupäästöihinsä vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuosi on 1990. Päästökaupassa mukana olevien alojen vähennystavoite on 43 prosenttia ja päästökaupan ulkopuolisten tavoite 30 prosenttia vuoden 2005 päästöihin verrattuna. EU:ssa energiapaketti on käsittelyssä taas Eurooppa-neuvostossa 26.–27. kesäkuuta. Päätöksiä paketista tehdään lokakuussa. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

| BS11-02E |

6.6.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

Neljä tuotealuetta, yksi järjestelmä: New Automation Technology Motion Servovahvistimet Servomoottorit

IPC Teollisuus-PC Sulautettu-PC Emolevyt

I/O EtherCAT I/O Väyläterminaalit IP67-moduulit

www.beckhoff.fi PC- ja EtherCAT-pohjaiset ohjausjärjestelmäratkaisut. Avoimien automaatiojärjestelmien asiantuntijana Beckhoff tarjoaa komponentteja teollisuus-PC-, I/O-, liikkeenohjaus- ja ohjelmistosovelluksiin, jotka voivat toimia itsenäisesti tai integroituna kokonaiseen ohjausjärjestelmään. Beckhoffin New Automation Technology tarjoaa monipuolisia automaatioratkaisuja, joita käytetään maailmanlaajuisesti lukuisissa eri sovelluksissa. Kasvava toiminta yli 70 maassa takaa vankan tukiverkoston ympäri maailman. IPC I/O Motion Automation

Automation TwinCAT PLC/NC/CNC TwinSAFE

8 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.6.2014

Uutiset

www.tektal.fi Angkor Watin viidakkotemppelin kadonneet

TOHTORIN HATUSTA

Puusta syntyy etanolia

uusesta, koivusta ja sokeriruokobagassista saadaan alkalihapetuksella hyvin etanolin valmistukseen soveltuvaa materiaalia, osoittaa diplomi-insinööri Anne Kallioisen väitöstutkimus. – Materiaalit olivat käsittelyn jälkeen yllättävänkin hyvin hydrolysoitavissa sokereiksi, Kallioinen kertoo. Kuusesta on aikaisemmin ollut vaikea muokata etanolin valmistukseen sopivaa raaka-ainetta. Kallioinen valmisti väitöstutkimuksessaan etanolia myös ruokohelvestä ja ohranoljesta. Lignoselluloosapitoinen kasvi- ja puuaines on etanolin valmistuksen kannalta huomattavasti hankalampi raakaaine kuin elintarviketeollisuudessa syntyvä tärkkelyspohjainen materiaali. Rakenteen muokkaamiseksi ja ligniinin poistamiseksi tarvitaan ylimääräinen esikäsittelyvaihe, joka lisää kustannuksia. Esikäsittelyn jälkeen selluloosa hydrolysoidaan eli pilkotaan entsyymien avulla sokereiksi. Siitä mikrobit voivat tehdä etanolia tai muita kemikaaleja. Bioetanolin valmistajat ovat tähän asti hyödyntäneet lähinnä sokeria, tärkkelystä tai elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, mutta tulevaisuudessa EU kannustanee ruokaketjun ulkopuolisten raaka-aineiden käyttöön etanolin tuotannossa. – Maailmalla lignoselluloosan hyödyntämistä tutkitaan nyt erittäin paljon. Samalla ruokohelpi voi tehdä comebackin. Se oli vuosikymmen sitten Suomessa paljon esillä uutena lupaavana energianlähteenä, mutta viime vuosina viljelyala on pienentynyt.

Alkalihapetuksen kannattavuutta pitää parantaa vielä.

Olkilaitoksia on jo

Kallioinen jatkaa väitöksen jälkeen VTT:llä saman aiheen parissa. Vaikka alkalihapetus osoittautui väitöstutkimuksessa tehokkaaksi menetelmäksi, taloudellista kannattavuutta ja saantoa pitää edelleen parantaa. Uusille biojalostustekniikoille on kysyntää. Maailmalla on jo useita laitoksia, joissa oljesta tehdään etanolia. Suomessa ruokohelpeä, olkea tai puuta hyödyntäviä bioetanolilaitoksia ei vielä ole, mutta sellaista on suunniteltu esimerkiksi Sieviin. Käytännössä Kallioisen aika väitöstutkimusta tehdessä kului enemmän työpöydän ääressä kuin laboratoriossa. Hän suunnitteli ja ohjasi laboratoriokokeita, analysoi tuloksia, piti yhteyttä muihin tutkijoihin ja sidosryhmiin sekä kirjoitti julkaisuja. – Haastavinta oli, että asiat eivät mene niin kuin kuvittelee, ja kokeita joutuu uusimaan. &

Robotti valitsee parkkiruudun

Automaattiparkki tuo lisää pysäköintipaikkoja PYSÄKÖINTI / Lahden keskustaan valmistuu kesällä parkkihalli, jossa pysäköintiä ohjataan robottitekniikalla. Suomen ensimmäinen robottipysäköintijärjestelmä on saanut vaikutteita teollisuuden automaatioratkaisuista ja läpivirtausperiaatteella toimivista logistiikkakeskuksista. Lahtelainen Jarmo Järvinen innostui robottipysäköinnistä kuutisen vuotta sitten nähtyään valokuvan, joka esitti nostinjärjestelmään perustuvaa pysäköintiratkaisua 1940-luvun Chicagossa. Automaation parissa työskennellyt Järvinen oivalsi robotiikan mahdollisuudet pysäköinnin ohjauksessa, perusti yrityksen ja ryhtyi tuotteistamaan ideaansa. – Aika lailla kädestä suuhun tässä on joutunut elämään, mistä syystä kehitystyöhön meni hieman liikaakin aikaa. Nyt valmis tuote on kuitenkin saatavilla ja ensimmäisen kohteen asennukset valmistuvat kesällä, perustamaansa Leanpark-yhtiötä johtava

AUTOT PINOSSA. Robottiparkkihallissa kuljettaja ajaa auton pysäköintihuoneeseen (kuvassa ylhäällä) ja poistuu autosta, minkä jälkeen nostin siirtää auton vapaaseen säilytyspaikkaan.

Järvinen kertoo. Tarve ratkaisun käyttöönottoon syntyi, kun YIT:n peruskorjaustyömaalla Lahdessa kävi ilmi, ettei hankkeen vaatimalle autopaikkojen lisäykselle ollut riittävästi tilaa. – Ryhdyimme Leanparkin kanssa tutkimaan robottipysäköintivaihtoehtoa. Päädyimme kokonaisuuteen, joka lisää autopaikkojen määrää noin sadalla prosentilla, kertoo YIT:n työpäällikkö Simo Niemelä.

rimpana vahvuutena Järvinen pitää sitä, että päällekkäisistä ”hyllypaikoista” koostuvat parkkiruutumoduulit toimivat toisistaan riippumatta. – Mahdollinen häiriö yhdessä moduulissa ei estä koko järjestelmän käyttöä, kuten tapahtuu, jos järjestelmä koostuu vain yhdessä tasossa olevista hyllypaikoista.

Aasia kärjessä

Maailmalla erilaisia järjestelmiä

Euroopassa robottipysäköintijärjestelmiä on asennettu muutamia kymmeniä. Alan kärkimaita ovat Japani, Etelä-Korea ja kovassa kasvussa oleva Kiina.

Seuraavaksi Leanpark tähtää vientimarkkinoille. – Kehitystyö on ollut monelta osin erittäin vaativaa. Yksi haaste on kunkin auton tarkka ja oikein tehty mittaus. Ehkä on yllättävää, että standardiautoja selvästi pienemmät mopoautot kuuluvat järjestelmän toimivuuden kannalta suurimpiin haasteisiin, Järvinen sanoo. Leanparkin järjestelmän suu-

”Olisi löydettävä ratkaisu, joka tekee parkkeerauskokem uksesta miellyttävän.”

MARI HEIKKILÄ

Anne Kallioinen: Development of pretreatment technology and enzymatic hydrolysis for biorefineries. Aalto-yliopisto 28.5.2014.

Anne Kallioinen ■ Syntynyt 1975 Helsingissä ■ DI (bioprosessitekniikka) 2000, TKK ■ Työskentelee tutkijana VTT:n Biomassat ja elintarvikeprosessit -yksikössä ■ Perhe: mies ja kaksi lasta ■ Harrastukset: retkeily, pilates ja toiminta Arola-Jokelanseudun kyläyhdistyksessä SOKERIRUOKOJÄTETTÄ MIKROBEILLE. Anne Kallioinen kehitti menetelmiä, joilla puusta, sokeriruokobagassista, ruokohelvestä ja oljesta saadaan etanolia sekä muita kemikaaleja.

Miten päästöt putoavat? ENERGIANKULUTUS / Tietotekniikan palveluyhtiö Tieto kehuu leikanneensa viime vuonna hiilidioksipäästöjään liki viidenneksen. Yhtiö laskee pudottaneensa hiilidioksidipäästöjään viime vuonna 40 835 tonniin edellisvuoden 50 223 tonnista.

VASTAAJA MAIJA TENHUNEN

on Tiedon yritysvastuupäällikkö.

Mistä tietotekniikkayhtiön päästöt syntyvät, yritysvastuupäällikkö Maija Tenhunen? – Päästöistä 39 prosenttia muodostuu kiinteistöistä ja toimitiloista, 34 prosenttia liikematkustamisesta ja 27 prosenttia konesaleista. Liikematkustuksessa suurimmat päästöt aiheuttaa lentomatkustaminen. Mistä hiilidioksidipäästöjen leikkaus syntyi? – Päästöjä on leikattu joka puolelta, mutta suurin vähennys tuli palvelinten konesaleista. Olemme

siirtyneet nykyaikaisempiin datakeskuksiin. – Palvelimet ovat energiatehokkaampia, ja virtualisointi (useampien palvelinten toimintojen ajaminen samassa koneessa) nostaa käyttöasteita. Espoon uudessa konesalissamme on käytössä kaukojäähdytysjärjestelmä, ja hukkalämpö ohjataan paikalliseen kaukolämpöverkkoon asuntoja lämmittämään. Mikä vaikutus on virtuaalikokouksilla? – Olemme ohjeistaneet henkilöstöä miettimään milloin kannattaa matkustaa ja milloin käyttää verkkoviestintää. Matkustamisen pääs-

TALOUDELLISTA SÄÄSTÖÄ. Maija Tenhunen sanoo, että konesalien uudistaminen pienentää sekä sähkölaskua että kasvihuonepäästöjä.

Palvelimet ovat energiatehokkaampia.

6.6.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

maalaukset herĂ¤tettiin henkiin

WWW.TEKTAL.FI/P/27

EnemmĂ¤n vessalukemista KAROLIINA PAAVILAINEN

Naisten- tai miestenhuone on erinomainen paikka mainostaa

NĂ¤in robottiparkki toimii â&#x2013;

RobottipysĂ¤kĂśinti muistuttaa monin tavoin perinteistĂ¤ autohalliparkkeerausta. Kuljettaja ajaa halliin ja ryhtyy etsimĂ¤Ă¤n vapaata paikkaa. Kun kĂ¤ytettĂ¤vissĂ¤ oleva pysĂ¤kĂśintihuone on avoimen oven perusteella lĂśytynyt, kuljettaja nousee autosta ja kuittaa rďŹ dlukijalla eli pysĂ¤kĂśintinapilla ovensuuhun sijoitetusta ohjauspaneelista ottavansa vapaan parkkihuoneen kĂ¤yttĂśĂśnsĂ¤. JĂ¤rjestelmĂ¤ hyvĂ¤ksyy parkkeerauksen, kun kuljettaja on vielĂ¤ antanut kuittauksen, ettei autoon ole pysĂ¤kĂśinnin ajaksi jĂ¤Ă¤nyt elĂ¤imiĂ¤ eikĂ¤ ihmisiĂ¤. TĂ¤mĂ¤n jĂ¤lkeen nostin siirtĂ¤Ă¤ auton vapaaseen hyllypaikkaan, joita Lahdessa on neljĂ¤ssĂ¤ tasossa pĂ¤Ă¤llekkĂ¤in. Kun parkissa oleva auto noudetaan takaisin kĂ¤yttĂśĂśn, pitĂ¤Ă¤ samat toimenpiteet tehdĂ¤ kĂ¤Ă¤nteisinĂ¤. â&#x20AC;&#x201C; Robotille voi syĂśttĂ¤Ă¤ jĂ¤rjestelmĂ¤ssĂ¤ tiedon siitĂ¤, milloin autonomistaja on taas tulossa. Auton nouto on hieman hitaampi toimenpide kuin auton parkkeeraus, toimitusjohtaja Jarmo JĂ¤rvinen Leanparkista kertoo. & Maailman suurin, yli 1 200 autolle mitoitettu robottipysĂ¤kĂśintijĂ¤rjestelmĂ¤ valmistui hiljattain Dubaihin. Lahden halliin mahtuu 175 autoa. â&#x20AC;&#x201C; RobottipysĂ¤kĂśintijĂ¤rjestelmĂ¤n laatua ei voi mitata pelkĂ¤stĂ¤Ă¤n teknisellĂ¤ toimivuudella.

ULKOMAINONTA / Espoolainen Posterfy on ratkaissut ongelman, joka on tĂ¤hĂ¤n asti ulkomainonnassa ylitsepĂ¤Ă¤semĂ¤tĂśn. Mainostaulujen hinnoittelu on vaikeaa, koska kukaan ei tiedĂ¤, kuinka moni silmĂ¤pari viestin nĂ¤kee. Posterfy tietĂ¤Ă¤ tĂ¤smĂ¤lleen. YhtiĂśn vaihtuvia mainoksia voi ihailla Espoossa kauppakeskus Ison Omenan wc-tiloissa â&#x20AC;&#x201C; ja pian muissakin kauppakeskuksissa. VTT:n monivuotinen painetun Ă¤lyn, langattoman tiedonsiirron ja anturoinnin tuotekehitystyĂś on jalostunut litteiksi nĂ¤ytĂśiksi LindstrĂśmin kĂ¤sipyyheautomaattien kylkeen. LisĂ¤ksi mainostauluja on pullonpalautusautomaateissa.

VIIKON STARTUP

Posterfy MitĂ¤ tekee: Interaktiivisia informaatio- ja mainostauluja Perustettu: 2013 TyĂśntekijĂśitĂ¤: 6 Liikevaihto: ei vielĂ¤ Mahdollisuudet: Uusi mainosalusta. Teknologinen etumatka. Oikeaan aikaan markkinoilla.

Olisi lĂśydettĂ¤vĂ¤ ratkaisu, joka tekee parkkeerauskokemuksesta miellyttĂ¤vĂ¤n, ja siihen suomalaisella designosaamisella on paljon annettavaa, Jarmo JĂ¤rvinen huomauttaa. &

Uhat: Myyntiosaaminen. Iso toimija voi kehittĂ¤Ă¤ kilpailijan ja viedĂ¤ markkinat.

VESA TOMPURI

PIKALUKEMISTA VESSAAN. Posterfyn e-mustenĂ¤yttĂś tuo mainokset kĂ¤sipyyhetelineisiin.

Posterfy-nĂ¤yttĂś perustuu virtapihiin sĂ¤hkĂśpaperiteknologiaan ja toimii omalla pienellĂ¤ virtalĂ¤hteellĂ¤Ă¤n jopa vuoden. SiinĂ¤ se pĂ¤ihittĂ¤Ă¤ lcd-nĂ¤ytĂśn, jota pitĂ¤Ă¤ ruokkia verkkovirralla. Taulutietokoneen kokoisesta pinnasta saa isomman laittamalla monta nĂ¤yttĂśĂ¤ vierekkĂ¤in. Kun mĂ¤rkĂ¤kĂ¤tinen uhri lĂ¤hestyy pyyheautomaattia, nĂ¤yttĂś rekisterĂśi kĂ¤denheilautuksen, vaihtaa mainoksen ja pĂ¤ivittĂ¤Ă¤ laskuria. Tieto vilahtaa palveluntarjoajan pilvipalveluun. Mainos voidaan vaihtaa langattoman tiedonsiirron avulla jopa monta kertaa pĂ¤ivĂ¤ssĂ¤.

SĂ¤hkĂśĂ¤ ei tarvita Toimitusjohtaja Kari Hjelt nĂ¤kee edessĂ¤Ă¤n useiden miljoonien eurojen markkinat. Ensi vuonna seinillĂ¤ pitĂ¤isi olla useita tuhansia Posterfy-nĂ¤yttĂśjĂ¤. EnsimmĂ¤inen kumppani on LindstrĂśm. Sen 100 000 annostelijasta suomalaiset kiskaisevat puhdasta kĂ¤sipyyhettĂ¤ noin 350 miljoonaa kertaa vuodessa.

Voiko pĂ¤Ă¤stĂśjĂ¤ yhĂ¤ vĂ¤hentĂ¤Ă¤? â&#x20AC;&#x201C; Olemme asettaneet pitkĂ¤n ajan tavoitteeksi leikata epĂ¤suoraa eli ulkopuolelta ostettua energiankulutusta vuosittain 3,5 prosenttia. Viime vuonna pĂ¤Ă¤simme seitsemĂ¤Ă¤n prosenttiin, mihin vaikutti osin hieman tavallista lĂ¤mpimĂ¤mpi talvi Pohjoismaissa. On arvioitu, ettĂ¤ tietotekniikan avulla voidaan vĂ¤hentĂ¤Ă¤ muiden alojen hiilijalanjĂ¤lkeĂ¤ noin 16 prosenttia. TĂ¤mĂ¤ tarkoittaa Tiedon asiakkailla noin 183 000 tonnia hiilidioksidipĂ¤Ă¤stĂśjĂ¤ vuonna 2013. & TERO LEHTO

@talentum.fi

3 kysymystĂ¤: 1. c) Iisakin kirkkoa rakennettiin Pietarissa 40 vuoden ajan. Se valmistui vuonna 1858. 2. a) Ulmin tuomiokirkko Saksassa oli maailman korkein rakennus vuodesta 1890 vuoteen 1908. Sen torni kohoaa 161 metrin korkeuteen. 3. b) Vuonna 1935 valmistuneen Mikael Agricolan kirkon torni ulottuu 97 metrin korkeuteen. PĂ¤hkinĂ¤: Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, ettĂ¤ pallojen vĂ¤lissĂ¤ on pienenpieni rako. Juuri ennen kuin koripallo osuu maahan, molemmat pallot liikkuvat alaspĂ¤in nopeudella v = â&#x2C6;&#x161;(2gh), mikĂ¤ saadaan yhtĂ¤lĂśstĂ¤ mv2/2 = mgh. Heti kun koripallo kimpoaa

maasta, se liikkuu ylĂśspĂ¤in nopeudella v. Samalla hetkellĂ¤ tennispallo liikkuu yhĂ¤ alaspĂ¤in nopeudella v. Pallojen nopeus toistensa suhteen on 2v. Kun pallot ovat tĂśrmĂ¤nneet toisiinsa, niiden nopeus toistensa suhteen on jĂ¤lleen 2v. TĂ¤mĂ¤ on selvĂ¤Ă¤, jos ajattelet asioita koripallon nĂ¤kĂśkulmasta. Tennispallon kannalta koripallo on kuin tiilimuuri. Koska pallojen massaero on suuri, koripallon nopeus ei juuri alene tĂśrmĂ¤yksessĂ¤, vaan on edelleen v, joten tennispallon nopeus ylĂśspĂ¤in on 2v + v = 3v. Koska energia sĂ¤ilyy, se siis nousee korkeuteen H = d + (3v)2/2g. Koska v2 = 2gh, saamme H = d + 9h. Jos Irma pitelee koripalloa niin, ettĂ¤ sen alareuna on metrin korkeudella, tennispallo kimpaisee yli yhdeksĂ¤n metrin korkeuteen.

KO RV AT A

Kysymykset sivulla 23

SĂ¤hkĂśttĂśmiĂ¤ mainoksia ja infonĂ¤yttĂśjĂ¤ voi sijoittaa melkein minne tahansa: kokoustiloihin, hotelleihin, talojen ala-auloihin... Posterfyn teknologia on toistaiseksi ainutlaatuinen, koska se ei ole kosketus- vaan elepohjainen. Vastaavaa ei kilpailijoilla vielĂ¤ ole. E-mustenĂ¤yttĂś tulee valmiina alihankkijalta, mutta ympĂ¤rille tarvittava elektroniikka ja ohjelmistot on kehitetty Suomessa. TĂ¤Ă¤llĂ¤ on myĂśs valmistus, joka Hjeltin mukaan tulee tyĂśllistĂ¤mĂ¤Ă¤n ainakin yhtĂ¤ monta henkeĂ¤ kuin emoyhtiĂś. â&#x20AC;&#x201C; MeitĂ¤ on nyt kuusi, mutta vuoden lopussa ehkĂ¤ jo kymmenen. Liikevaihtoa on ensi vuoden lopussa kertynyt yli miljoonan. & RAILI LEINO

@talentum.fi

JOUSIALUSLEVY JOUSIALUSLEVY

Oikeat vastaukset tĂśistĂ¤ suurin osa tulee lentĂ¤misestĂ¤, ja pystyimme leikkaamaan lentomatkustamisen pĂ¤Ă¤stĂśjĂ¤ yhdeksĂ¤n prosenttia viime vuonna. Samalla sĂ¤Ă¤styy tyĂśaikaa ja rahaa.

EnsimmĂ¤iset vientineuvottelut on jo kĂ¤yty.

KIERREJOUSI KIERREEJO JOUSSI

JOUSIALUSLEVY JOUSIA JO SIALUS LUSLLEVY

SĂ&#x201E;Ă&#x201E;STĂ&#x201E; TILAA

PienentĂ¤Ă¤ jousen korkeutta jopa 50 % kierrejousiin verrattuna

KAIKKI KAIKKI JOUSET JOUSET EIVĂ&#x201E;T EIVĂ&#x201E;T OLE OLE YHDENVERTAISIAÂŽ NNĂ&#x201E; VĂ&#x201E;HES EN JOU U TTA E K KOR 0 % 5 IIlmaiset testinĂ¤ytteet Ilmaiset CAD-mallit

RUOSTUMATONTA TERĂ&#x201E;STĂ&#x201E; SUORAAN VARASTOSTA Yli Yli Y li 44 000 000 00 0 00 varastokokoa varastokokoa varastokokoa 66 â&#x20AC;&#x201C;â&#x20AC;&#x201C; 60 60 6 mm mm

Sama voima ja painuma

Ruostumatonta Ruostumatonta terĂ¤stĂ¤ suoraan suoraan varastosta varastosta

Mahtuu sĂ¤teen ja akselin suunnassa ahtaisiin tiloihin

Ei Eii tyĂśkalukustannuksia E tyĂśk kalukustannuksia alu ukustannuksia erikoisversioista: erikoisversioista: erik saatavana saatavana 55 -- 3000 3000 mm:n mm:n koot koot

www.smalley.com y

"MJOHTĂ&#x152;T t 4XFEFO t 5FM t OPSEJD!TNBMMFZ DPN

10 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.6.2014

Uutiset

www.tektal.fi Näin lennetään ajatuksen

Kemikaalitalkoot iskevät nyt pk-yrityksiin PANU RANTA

Reach voi pahimmillaan johtaa yrityksen lopettamiseen

Mikä Reach? ■ Kemikaaliasetus Reach tuli voimaan vuonna 2007. Sen tavoitteena on terveyden ja ympäristön suojelu ja kemikaalien vapaa liikkuvuus EU:n sisämarkkinoilla.

KEMIA / Reach-asetuksen vaatimassa kemikaalien rekisteröinnissä on alkanut loppukiri. Koko Euroopassa on tähän mennessä rekisteröity 7 300 kemikaalia kahdessa eri vaiheessa. Nyt käynnistyneessä kolmannessa vaiheessa rekisteröinti voi koskea jopa 25 000 kemikaalia. Kolmannessa vaiheessa pitää rekisteröidä aineet, joita valmistetaan ja maahantuodaan EU-alueelle yhdestä sataan tonnia vuodessa yritystä kohden. Rekisteröintisuma on haaste, sillä se koskee suurta joukkoa pieniä yrityksiä. Niistä monikaan ei ole lähtenyt vielä liikkeelle. Kaikki pk-yrittäjät eivät ole vielä tietoisia, että rekisteröinti koskee myös heitä. – Varsinkin kemianteollisuuden ulkopuolella olevien yritysten olisi hyvä selvittää, koskeeko Reachin rekisteröityminen heitä. Suomessa on vielä paljon yrityksiä, jotka eivät ole mieltäneet omaa rooliaan tässä, huomauttaa johtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry:stä. Hän arvioi, että Reachin vaatima Juha Pyötsiä kemikaalirekiste-

■ Ensimmäisessä rekisteröitiin kemikaalit, joita käytetään vuodessa yli 1 000 tonnia, toisessa vaiheessa 100–1000 tonnia vuodessa käytettävät aineet. ■ Viime vuonna käynnistyi kolmas vaihe, joka kestää vuoteen 2018. Siinä pitää rekisteröidä kemikaalit, joita käytetään vähintään tonni vuodessa. röinti voi kestää kaksikin vuotta. Pyötsiän mukaan on mahdollista, että jotkut yritykset jopa joutuvat lopettamaan toimintansa, jos niiden käyttämiä kemikaaleja ei rekisteröidä tai rekisteröinti on niille liian kallista.

Vaaraluokitus selville Rekisteröinnissä pitää selvittää aineen vaaraluokitus sekä se, mihin tarkoitukseen kemikaalia käytetään. Lisäksi pitää toimittaa tietoja aineen ominaisuuksista. Esimerkiksi koneiden ja laittei-

Suomessa on rekisteröity 444 ainetta.

TONNI TÄYTEEN. Yrityksen voi olla vaikea selvittää kuinka paljon sen maahantuoma tai valmistamat tuotteet yhteensä sisältävät rekisteröitävää kemikaalia.

den mukana maahan saattaa tulla rekisteröintiä vaativia kemikaaleja, jos aineet on tarkoitettu vapautuviksi laitteesta eikä niitä ole jo rekisteröity tähän käyttöön. Sellaisia ovat muun muassa värikasetit tai ilmanraikastimet. Aineiden rekisteröinnit tekee aineen EU-alueella toimiva vastuutaho, kuten valmistaja, maahantuoja tai ainoa edustaja. Aineen rekisteröijät vastaavat yhdessä myös testauskustannuksista.

Suomesta rekisteröity yli 400 ainetta Suomen kemianteollisuus edustaa noin 1,2 prosenttia EU:n kemianteollisuudesta. Tällä määrällä Suomi sijoittuu rekisteröintien määrässä EU-maiden vertailussa sijalle 10 tai 11. Yli 60 prosenttia rekisteröinneistä on tehty Saksassa, Iso-Britanniassa, Hollannissa, Ranskassa ja Belgiassa. Suomesta on tähän saakka rekisteröity 444 ainetta kahdella kierroksella, laskee Kemianteollisuuden johtava Reach-asiantuntija Eliisa Irpola. Sekä Euroopan kemikaalivirasto Echa että eri teollisuusjärjestöt ovat korostaneet tietojen jakamisen merkitystä. Rekisteröinti ei saisi rajoittaa kilpailua. – Jos aine on jo rekisteröity, on oltava yhteydessä rekisteröinnin tehneeseen yritykseen tai yritysryhmään. Tämän kanssa pitäisi löytää yhteisymmärrys siitä, mitä tietoja jaetaan ja maksaa myös osa kustannuksista. – Pieni kemikaalia valmistava tai maahantuova yritys voi myös päättää, ettei rekisteröi ainetta, vaan ostaa sen jatkossa toiselta EU-alueella olevalta toimijalta. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

Runtech tuplasi tuotantotilat RUNTECH SYSTEMS

PUMPUT / Suomalainen tyhjiöpumppuvalmistaja Runtech Systems laajentaa toimintaansa Kotkassa. Yhtiö investoi runsaan miljoona euroa uusiin tiloihin. Laajennuksen jälkeen yhtiöllä on 1 200 neliömetriä asennustilaa Kotkassa eli tuplasti aiempaan verrattuna. Yhtiöllä on myös tuotantoa Mänttä-Vilppulan -tehtaalla, jossa valmistetaan hiilikuitukomponentteja paperiteollisuudelle. – Paperiteollisuudessa kysyntä on kasvanut kaksinkertaiseksi runsaan vuoden aikana. Sen vuoksi halusimme lyhentää toimitusaikoja aiemmasta 6–10 kuukaudesta jopa 4–6 kuukauteen, kertoo hallituksen puheenjohtaja Kimmo Loippo. Tehtaassa pystytään kokoonpanemaan useita turbopumppuja samanaikaisesti. Osavalmistusta tilataan Suomessa toimivilta ali-

kasvattanut pumppujen kysyntää voimakkaasti. Pelkästään tämän vuoden alusta alkaen Runtechilta on tilattu järjestelmä jo yli 20 uudelle asiakkaalle. Tyypillisimmillään yhdelle asiakkaalle toimitetaan 1–3 pumppua. Yhteensä yhtiö on toimittanut pumppuja yli sadalle paperitehtaalle ympäri maailmaa.

Vettä ei tarvita

LISÄÄ KAPASITEETTIA. Runtech Systems Oy juhli maanantaina uuden Ecopump Turbo -tehtaansa avajaisia.

hankkijoilta, joten pumppujen kotimaisuusaste on yli 90 prosenttia. Komponenttitoimittajana on muun muassa kestomagneettigeneraat-

toreita ja tehonmuokkaimia valmistava The Switch. Metsäteollisuuden halu vähentää energian ja veden kulutusta on

Runtechin erikoisuus ovat paperiteollisuudelle tarkoitetut, kierrosnopeussäädetyt turbopuhaltimet. Järjestelmä ei tarvitse vettä toimiakseen ja vähentää siksi ympäristökuormitusta verrattuna perinteisiin teknologioihin. Muuttuvanopeuksinen vähentää sähkönkulutusta ja pienentää siten käyttökuluja. Muun muassa alipainepuhallin on yhtiön omaa tuote-

kehitystä. – Ecopump Turbo säästää 30–70 prosenttia sähkön kulutuksesta ja sata prosenttia vedestä verrattuna perinteisiin menetelmiin, kuten vesirengaspumppuihin tai vakionopeuspuhaltimiin, kertoo toimitusjohtaja Jukka Lehto. Yleensä näissä järjestelmissä käytetään makeaa ja lämmintä vettä, mistä seuraa puhtausongelmia. Niinpä vettä käyttämätön versio on herättänyt kiinnostusta muun muassa Aasian maissa, joissa juomavedestä on pulaa. Noin kymmenen miljoonan euron liikevaihdon tänä vuonna keräävä Runtech työllistää tällä hetkellä 45 henkeä. Investoinnin myötä henkilöstömäärän odotetaan kasvavan. & HELENA RAUNIO

@taletum.fi

6.6.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

voimalla

WWW.TEKTAL.FI/P/28

AppCampus kääntyy loppusuoralle Viimeiset hetket hakea rahaa Lumiasovellusten tekoon MOBIILISOVELLUKSET

Microsoftin, Nokian ja Aalto-ylipiston pari vuotta sitten käynnistämän AppCampus-hankkeen tulokset jäävät lukujen valossa melko vaisuiksi. Ohjelmaan varatusta 20 miljoonan euron rahapotista on käytetty noin puolet. Yhteensä 9,3 miljoonaa euron panostuksilla on tähän mennessä syntynyt noin 130 Windows Phone -sovellusta. AppCampus päättyy ensi keväänä, ja uusien rahoitushakemusten ottaminen loppuu viimeistään syksyllä. – Nyt alkaa olla viimeisiä aikoja hakea tukea sovellukselleen, vinkkaa ohjelman vetäjä Mika Okkola. Kokonaisuudessaan Microsoftin markkinapaikassa on tarjolla nyt noin 250 000 sovellusta, kun Applen sovelluskaupassa on menty jo yli 1,2 miljoonan ohjelman ja pelin, ja Googlenkin palvelussa yli miljoonan.

SANKAREITA. Suomalaisen Kinos-yhtiön kehittämä Smash Heroes on yksi AppCampus-ohjelmassa kehitetyistä peleistä.

Hyvä idea ei riitä AppCampus-ohjelma ei ole siis juuri auttanut kirimään Applea ja Googlea kiinni, mutta AppCampuksessa ja Microsoftissa ollaan ohjelmaan silti tyytyväisiä silti tyytyväisiä.

Okkola kertoo, että kaksi vuotta jatkuneen ohjelman aikana on opittu paljon. Alkuvaiheessa korostui suora tuki sovellusten julkaisemiseen, mutta loppuvaiheessa on keskitytty enemmän markkinoinnin avustamiseen ja kansainvälisen strategian tekemiseen. – Monilla kehittäjillä on teknisesti loistava idea, mutta ei välttämättä käsitystä siitä, miten pelien ja ohjelmien suosiossa kilpaillaan käyttäjien huomiosta ja suosiosta. Markkinointi korostuu, kun sovelluskaupoissa kilpaillaan joka päivä satojen uusien sovellusten kanssa. – Meille on ollut tärkeämpää nostaa sovellusten laatua kuin kasvattaa suurta määrää julkaisua, Okkola perustelee. Kiinnostus Windows-sovellusten tekemiseen on kuitenkin lisääntynyt, koska Nokian Lumia-puhelinten myynti on kasvanut selvästi Aasiassa ja Itä-Euroopassa. Erityisesti tämä tuntuu Suomessa, jossa Lumia-puhelimia on jo yli miljoona, arvioi golfareille suunnatun GameBook-yhteisön perustaja Kalle Väinölä. Väinölä toteaa, että ensimmäiseksi tehdään yleensä yhä Android- ja iOS-sovellukset. & TERO LEHTO

@talentum.fi

Kisapallo selvisi testipenkistä URHEILU / Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA otti opikseen edellisten jalkapallon MMkisojen virallisen ottelupallon saamasta kritiikistä. Huippumaalivahdit Gianluigi Buffon (Italia) ja Iker Casillias (Espanja) arvostelivat vuoden 2010 Etelä-Afrikan kisoissa käytettyä Adidaksen Jabulani-palloa. Lentorata muuttui ennalta-arvaamattomaksi, kun pallon nopeus ylitti 70 kilometria tunnissa. Samaan tulokseen tuli myös Nasa tehtyään pallolla omia kokeitaan. Ensi torstaina alkavissa Brasilian MM-kisoissa pelataan Brazuca-pallolla, jonka Adidas on valmistuttanut Koillis-Pakistanin Sialkotissa. Brazuca koostuu lateksisisustasta ja sen päälle puristetusta kuudesta polyuretaanipalasta. Pallon pintaan on lisätty maalivahtien iloksi pieniä näppylöitä, ja kuvioinnissa on mukailtu Amazon-joen mutkia. 437 grammaa painavaa, ympärysmitaltaan 69-senttistä Brazucaa testattiin ennen kisoja 600 pelaajalla 30 eri joukkueessa ja viime vuoden nuorten MM-kisoissa, tosin peitenimellä. Palloja valmistavan Forward Sportin testeissä Brazucan pitää kestää toistuvat, 60 kilometrin tuntinopeudella metallitankoon osuvat iskut.

PYSYY NÄPEISSÄ. Italian maalivahti Gianluigi Buffon testasi Brazucaa ennen MM-kisoja.

Pallo saa imeä kaatosateessakin itseensä vain 0,2 prosenttia kosteutta ja lento-ominaisuuksien pitää pysyä samoina, vaikka pelattaisiin 1 600 metrin korkeudessa merenpinnasta. Shefﬁeldin yliopiston urheilutekniikan laitoksen mittausten mukaan Brazucan ja perinteisen, 32 palasta ommellun jalkapallon lentoradat ovat samankaltaiset. & TIMO PYLVÄNÄINEN

@talentum.fi

Teollinen internet on johtamisen kriisi SELVITYS / Suomalaiset yritykset tiedostavat teollisen internetin mahdollisuudet, mutta melko epämääräisellä tasolla, selviää Teknologiateollisuuden ja tutkimusyhtiö Marketvision Teollinen internet Suomessa -selvityksestä. Tutkimuksen keskeinen lopputulema on, että teollinen internet vaatii teollisuusyrityksissä kokonaisvaltaista kriittistä tarkastelua. Yrityksen vieminen teollisen in-

ternetin maailmaan on haastava harjoitus yritysjohdolle. – Teollinen internet on johtamisen kriisi, täräyttää Marketvision tutkimusjohtaja Sanna Korhonen. – Arvoketjun alkupäässä asiat ovat vielä konkreettisia, kun puhutaan sensoreista ja muusta teknologiasta, mutta loppukäyttäjien päässä ne alkavat olla jo aika abstrakteja, analysoi Korhonen. Tutkimus nostaa esiin johtamisen ja osaamisen haasteet.

Valtaosa yritysten väestä toimii kuten ennenkin, mutta teollisuusyrityksiin tulee uudenlaisia ihmisiä, diginatiiveja, jotka haluavat verkottua ja hyödyntää uusia mahdollisuuksia. – Johtajilla pitää olla pelisilmää ja rohkeutta luottaa osaajiin, eikä kaikkien osaajien tarvitse olla omassa organisaatiossa, muistuttaa Korhonen. Vaikka teollisen internetin ympärillä on paljon hypeäkin, on ky-

Suunnitelmissa seuraava kasvuaskel? Finnvera voi rahoittaa yritystä, joka laajentaa toimintaansa, aloittaa viennin tai suuntaa uusille markkinoille. Ota yhteyttä!

Lue Team Finland -rahoitusohjelmasta www.letsgrow.fi

www.finnvera.fi

seessä merkittävä murros. – Teollinen internet on kiinni kaikessa. Yritysten pitää kääntää katseet ulospäin ja miettiä asiakkaiden tarpeita, muistuttaa Korhonen.

Katse asiakkaisiin ja verkostoihin Korhonen kehottaa suomalaisyrityksiä etsimään laajempia näkökulmia. – Älkääkö katsoko liikaa omaa

ﬁrmaa, vaan koko toimitusketjua tai toimialaa. Hän liputtaa vahvasti myös verkostoitumisen puolesta. – Jos et tiedä mistä lähteä liikkeelle teollisessa internetissä, puhu verkostosi kanssa, niiden yritysten kanssa, joiden kanssa olet muutenkin tekemisissä, patistelee Korhonen. & JARKKO VESA

12 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.6.2014

Uutiset

www.tektal.fi Entäs jos esineiden

Tuulivoima saa uudet siivet

Muovit pois meristä ■

Polyuretaani haastaa epoksin lapojen raaka-aineena MINNA PIHLAVA

Muovialan suurimpia ongelmia on se, että muovia joutuu runsaasti meriin ja kaatopaikoille, sanoo Bayerin materiaalitekniikkayksikön toimitusjohtaja Patrick Thomas. Thomas on myös maailman muovintuottajien järjestön World Plastics Councilin puheenjohtaja. Hänen mielestään muovin kierrätystä pitää kehittää niin, että muovi saadaan käytön jälkeen uudelleen hyödyksi. – Teknologia on jo olemassa, hän sanoo. Hän kantaa myös huolta siitä, että yleisön paineessa yksittäisiä kemikaaleja aletaan pelätä ilman tieteellistä perustaa. Vaarana on, että pahan leiman saaneita kemikaaleja korvataan pikavauhtia vähemmän tutkituilla kemikaaleilla. &

MUOVIVALU. Kim Klausen esittelee, miten tuulivoiman siiven runkoon valetaan polyuretaania. Klausen perusti 1987 muovialan yrityksen, jonka Bayer osti 2002. Tutkimuslaboratorio sijaitsee Tanskan Otterupissa.

MATERIAALIT / Tuulivoimaloiden siivissä käytetty epoksi saa kilpailijan polyuretaanista, jos saksalaisen kemian alan yhtiön Bayerin kaavailut sujuvat suunnitelmien mukaan. Bayerin materiaaliyksikön johtaja Kim Harnow Klausenin mukaan ensimmäiset kokeilut päästään tekemään vuoden päästä. Kaupallisesti polyuretaanilapoja on saatavilla arviolta kahden vuoden päästä. Yhtiö on mukana myös suurten, jopa 80 metriä pitkien siipien kehitystyössä. Klausen johtaa Bayerin tuulivoimaprojektia Tanskassa, jota hän kutsuu tuulivoiman piilaaksoksi. Tanskan sähköntuotannosta perä-

PUHEENVUORO

ti 34 prosenttia tulee tuulivoimasta. Suomessa tuulisähkön osuus oli viime vuonna 0,9 prosenttia.

Polyuretaani kuivuu nopeasti Moni tuntee polyuretaanin vain vaahtomaisena rakennusmateriaalina, mutta se taipuu myös monenlaiseksi muoviksi. Klausen sanoo, että polyuretaanin avulla valmistettujen tuulivoimalan siipien valmistus on noin kymmenen prosenttia halvempaa kuin epoksin avulla valmistettujen lapojen. Valmistusprosessi on myös nopeampi. Polyuretaanin kanssa pitää valun yhteydessä varoa liian nopeaa reaktiota, epoksin kanssa

puolestaan käyttää erillistä kovettajaa. Polyuretaanin avulla voi valmistaa noin kymmenen prosenttia kevyempiä siipiä kuin epoksin avulla. Aluksi on kuitenkin tarkoitus valmistaa siipiä, jotka ovat ulkoisesti identtisiä perinteisten siipien kanssa, painoa myöten, Klausen kertoo. Myös valmistuksesta aiheutuva energiankulutus pienenee. Tuulivoimaloiden siivet ovat komposiittia, joissa on tyypillisesti lasi- tai hiilikuitua tai puuta yhdessä epoksin kanssa. Tuulivoimalan siiven sisärakenteissa käytetty balsapuu on Klausenin mukaan haaste. Polyuretaanin keskeinen ainesosa isosyanaatti reagoi voimakkaasti veden kans-

Innostuitko? Suutuitko? Lähetä mielipiteesi tektal@talentum.fi

Tuulivoimassa ärsyttävät virheelliset käsitykset ÄPekka Pylkkänen esittää Puheenvuorossaan (T&T 16/2014) arvauksia siitä, miksi ihmiset suhtautuvat negatiivisesti tuulivoimaan. Kirjoitus vahvistaa käsitystäni, että pääasiassa negatiivinen suhtautuminen johtuu virheellisistä käsityksistä. Tuulivoimatuotanto on nykyisin hyvin ennustettavissa, eikä tuuleton jakso tule yllätyksenä. Hajautetusti eri puolille Suomea sijoitetut voimalat lisäksi tasaavat tuulisuuden muutoksista aiheutuneita

tuotantovaihteluita. Tuuleton päivä Kotkassa ei tarkoita tuuletonta päivää Porissa. Kuten muutkin sähköntuottajat, tuulivoimatuottajat ilmoittavat etukäteen sähkömarkkinoiden järjestelmävastaavalle, Suomessa Fingridille, paljonko tuottavat sähköä minäkin tuntina. Jos ennusteessa tekee virheen, korjaa Fingrid tuotantoa säätövoimalla, ja virheellisen ennusteen antanut tuottaja maksaa ns. tasemaksun, jolla kom-

pensoidaan virheestä aiheutunut kustannus. SÄHKÖVERKOT TOIMIVAT hyvin myös tuulivoiman kanssa. Energiakolmion tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta voitaisiin kattaa 15 prosenttia tuulivoimalla vuoteen 2030 mennessä ilman, että se aiheuttaisi haittaa sähköjärjestelmälle tai että uutta säätökapasiteettia tarvitsisi rakentaa tuulivoiman vuoksi.

sa. Siksi balsa pitää kuivata ennen polyuretaanivalua. Siksi siipiin on kehitetty balsan korvaavaa polyuretaanipohjaista tuotetta. Saretex-yhtiön kehittämä Sarefoam-niminen tuote ei sisällä kosteutta ja on balsaan verrattuna tasalaatuista.

Markkinat kasvavat Bayer on maailman suurin polyuretaanin tuottaja. Muita isoja valmistajia ovat Basf, Dow Chemicals ja Huntsman. Isoista valmistajista Bayer on ainoa, joka ei valmista myös epoksia, joten sen intresseissä on laajentaa polyuretaanin käyttöä. Polyuretaania käytetään esimerkiksi patjoissa, jääkaapin eris-

Kotimaisena sähköntuotantona tuulivoimalat lisäävät Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Ilmasto- ja energiastrategiassa tuulivoimalle asetettu 6 prosentin osuus sähkönkulutuksesta ei ole mitätön määrä, joten tuulivoiman merkitys energiapaletissamme kasvaa. PÄINVASTOIN KUIN Pylkkänen väittää, tuulivoimalat maksavat takaisin raaka-aineiden louhinnasta lähtien valmistuksessa ja rakentamisessa syntyneet hiilidioksidipäästöt 3–9 kuukaudessa. Suomessa tuulivoimaa rakennetaan usein metsäiseen maastoon, jolloin mukaan pitää laskea voimalan ja sen huoltoteiden takia raivatun hiilinielun poistuminen. Senkin tuulivoimala kompensoi alle kahdessa viikossa.

teissä, kenkien pohjissa ja ikkunaraameissa. Epoksia käytetään esimerkiksi autoissa, veneissä, maaleissa ja liimoissa tuulivoimalasiipien lisäksi. Polyuretaanin myynti on Klausenin mukaan kasvanut keskimäärin kuuden prosentin vuosivauhtia viime vuosina. Myös tuulivoimamarkkinat ovat kasvussa, joten siiville on kysyntää. Klausenin mukaan polyuretaani voi korvata epoksin muuallakin kuin tuulivoimaloiden lavoissa. – Varsinkin lasikuidun pariksi polyuretaani sopii hyvin. & MINNA PIHLAVA

@talentum.fi T&T – Tanska

Suomessa ei ole tutkimuksia tuulivoimaloiden vaikutuksista kiinteistöjen hintoihin. Sen sijaan maailmalla on useita tutkimuksia, joissa tuulivoimaloilla ei ole todettu olevan minkäänlaista vaikutusta kiinteistöjen arvoon. Jokaisessa energiantuotantotavassa on hyvät ja huonot puolensa. Huolellisella suunnittelulla tuulivoiman negatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää. Isona rakennuksena tuulivoimalaa on kuitenkin vaikea piilottaa maisemasta. Se, kuinka ihminen suhtautuu tuulivoimaan, määrittää sen, kuinka hän suhtautuu tuulivoimalaan maisemassaan. & ANNI MIKKONEN

Toiminnanjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys

6.6.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

internet onkin lopulta pelkkää hypelöpinää?

WWW.TEKTAL.FI/P/29

Hållbarhet som affärsmodell Umeå Universitet ordnade världens första ekoprenörkonferens TEKNIKFÖRETAG / Ekoprenör håller på att bli ett nytt modeord i Sverige, där det finns studieprogram i ekologiskt hållbart entreprenörskap. Definitionen på en ekoprenör lyder ungefär: företagare som bygger sin affärsidé på begreppet hållbarhet. I studiekataloger konstateras att tekniken redan finns, men att utvecklingen mot ett hållbart samhälle ofta bromsas av ekonomiska och juridiska hinder eller av traditionell förändringsrädsla. Den här veckan har världens första ekoprenörkonferens arrangerats av Umeå Universitet. I planeringen av ekoprenörkonferensen har transport, kläder, boende, mat, hälsa och förnybara energikällor fått speciellt stor uppmärksamhet. – Forskare från hela världen har

Samhällsförändringar är intimt sammankopplade till teknikförändringar.

samlats i Umeå för att studera inspirerande exempel av människor som bedriver ekologiskt hållbara entreprenörskap, säger Martin Hultman, idé- och miljöhistoriker vid Umeå Universitet och en av initiativtagarna till konferensen. Han har tillsammans med forskarkollegan Christer Nordlund undersökt bland annat hur förväntningarna på bränsleceller och vätgas hanterades på bilmässor och i medier under åren 1990–2005. Resultaten har de publicerat i tidskriften History and Technology. – Vi får ofta höra att teknikutvecklingen går så fort att samhället inte hänger med, men i själva verket är samhällsförändringar intimt sammankopplade till teknikförändringar.

Bärbar solenergi Under den tre dagar långa ekoprenörkonferensen diskuterade forskare från bland annat USA, Kina, Nya Zeeland, Tyskland, England och Sverige hållbarhet ur ett globalt perspektiv. Från Finland fanns Riina Antikainen, specialforskare vid Miljöcentralen, och cityodlaren Sini Forssell bland föreläsarna. – Vi har haft ett öppet förhållningssätt och försökt bredda dis-

INSPIRATION. – Forskare diskuterade inspirerande exempel av människor som bedriver ekologiskt hållbara entreprenörskap, säger Martin Hultman.

kussionen utanför traditionella västerländska modeller. Man kan hitta framgångsrika exempel på låga utsläppsnivåer och resurseffektivitet i länder där livsstil inte kretsar kring traﬁk och materialism, säger Martin Hultman. Han nämner Costa Rica som satsat stort på ekoturism, Bhutan som söker andra mått på välfärd än BNP och Bolivia som skrivit in naturens rätt i konstitutionen. – I Norden och Tyskland är vi tekniskt duktiga, men vi behöver tänka globalt på hållbarhet. Anne de Bruin från Auckland höll med. – I Nya Zeeland är vi långt framme med fossilfria energiformer, men vi kan lära oss mycket på andra områden från andra länder. Teknologin spelar en roll i övergången till hållbar utveckling, men utan partnerskap med industri och samhälle kommer övergången inte att lyckas, framhöll Anne de Bruin. & JOHAN SVENLIN

arvopaperi.fi/lehti/tilaa

Sijoita paremmin

Etsitkö sijoituskohteita? Haluatko tietää, missä ja miten saat parhaan tuoton sijoituksillesi? Täysin uudistuneessa Arvopaperissa on sijoittajalle entistä enemmän virikkeitä ja tarttumapintaa.

14 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.6.2014

Supergraafi 11 Oulu

Hidastuskaistaa tulev CO2-päästöttömistä vaihtoehtoautoista puhutaan paljon. Ne yleistyvät kuitenkin todella hitaasti. TUULA LAATIKAINEN

Erikoisautojen tankkauspisteitä alle sata = sähköauton latauspiste

= kaasuauton latauspiste

Puolet autoilijoista valmiita muutokseen

Olisitko valmis hankkimaan sähkö- tai biokaasuauton seuraavan viiden vuoden aikana?

39 %

Kyllä, sähköauton

29 %

46 %

Kyllä, biokaasuauton

En halua hankkia kumpaakaan

En osaa sanoa

Vaasa *100 % ylittyy, koska kyselyyn vastaaja on voinut valita sekä sähkö- että biokaasuauton

Kuopio

LÄHDE: SITRA, TALOUSTUTKIMUS

7 Kurikka

Alavus

Jyväskylä

Ikaalinen Mikkeli Pori

4 Tampere Kokemäki

Imatra 2 Lahti

Kouvola vola

Forssa

Hyvinkää Turku

2 Lohja

7 Porvoo

26 6 Pääkaupunkiseutu

H Ha ami mina Hamina t a tk Kotka

Lap ppeenranta Lappeenranta

6.6.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

Henkilöautot käyttövoiman mukaan Suomessa 2013 bensiini 1,9 miljoonaa *sisältää noin 8 100 hybridiautoa, joiden ensisijainen käyttövoima bensiini

diesel 619 500

bensiini/etanoli 2 895 bensiini/paineistettu maakaasu 844 bensiini/sähkö 263 maakaasu 172

sähkö 169 diesel/sähkö 68 bensiini/moottoripetroli 31 bensiini/puu 10

Täyssähköauto

vaisuuteen

■ ajamiseen tarvittava sähköenergia on varastoitu akkuihin ■ akusto painaa noin 300 kg ■ 70 julkista latausasemaa Suomessa, tavoitteena 4 000 vuoteen 2020 mennessä ■ Tesla S lupaa 395–500 km toimintamatkan yhdellä latauksella ✚ suorat hiilidioksidipäästöt voivat olla 0 g/km ✚ sähkö voidaan tuottaa myös aurinko-, tuuli- tai vesivoimalla kallis hankintahinta ja jälkimarkkinoiden kehittymättömyys rajallinen toimintamatka varsinkin talviolosuhteissa, riittää 150–200 kilometrin matkan ajamiseen lämmitys hankala: tarvitaan akuston sähköenergiaa tai polttoainelämmitin ■ Hintoja: Tesla S maksaa 97 000–150 000 euroa, Nissan Leaf 36 000 euroa ■

■

38 600

sähköautoa myytiin Euroopassa vuonna 2013. Sähköautojen markkinaosuus oli 0,34 prosenttia. Eniten sähköautoja myytiin Norjassa ja Ranskassa.

Maakaasuauto ■ polttoaine: maakaasu tai biokaasu, joka tuotetaan orgaanisesta materiaalista hajottamalla ■ po polttomoottorin tekniikka perustuu pitkälti bensiinimoottoreiden tek tekniikkaan mallista riippuen toimintamatka ■ ma 30 300–600 km ✚ ma maakaasusta noin 20 prosenttia väh vähemmän hiilidioksidipäästöjä be bensiiniin verrattuna ma maa- ja biokaasun tankkausasema maverkosto vielä pieni: 20 tankkausa usasemaa ajo ajoneuvotarjonta muita pienempi ■ he henkilöautoja Volkswagen (Touran, Passat, Passat Variant, up!), ura Mercedes-Benz (B- ja E-sarjoissa), Me Op Opel (Zafira ja Zafira Tourer) ■

■

Vetykäyttöinen polttokennoauto ■ sähköauto, jonka energia tuotetaan vetykaasusta sähkökemiallisessa reaktiossa ■ ennen tankkaamista vety paineistetaan 700 bar:iin ■ toimintasäde 300–500 kilometriä yhdellä tankkauksella ✚ sähkö voidaan tuottaa vaikka uusiutuvilla ✚ ajoneuvon pakokaasu on puhdasta vesihöyryä jos vety tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, syntyy hiilidioksidipäästöjä vedyn valmistus kuluttaa paljon energiaa ■ Suomessa 1 auto: Hyundai ix35 Woikosken käytössä ■ 2 tankkausasemaa: Voikoskella ja Helsingissä Vuosaaren sataman lähellä ■ hinta 100 000 euroa ■ sarjatuotantoon vuonna 2015 ■

■

Flexifuel- eli korkeaseosetanoliauto Aurinkoauto Au urinkoauto ■ aurinkopaneelit katolla: ottaa energiansa auringosta, toimii kuin sähköauto ■ futuristisia matalia autoja ■ Ford esitteli ensimmäisen tavalliselta autolta näyttävän aurinkoauton Las Vegasin kuluttajaelektroniikkamessuilla tammikuussa 2014 ■ Fordin C-MAX Solar Energi -konseptiauton katolla 1,5 neliömetriä aurinkopaneelia ■ Fordin aurinkoauto ei tule tuotantoon lähitulevaisuudessa

■ Flexifuel- eli etanoli-bensiiniautot ■ Flexifuel-auto voi käyttää E85-bensiiniä, joka sisältää enintään 85 prosenttia etanolia ja vähintään 15 prosenttia bensiiniä ✚ co2-päästöt vähenevät parhaimmillaan lähes 80 prosenttia bensiiniin verrattuna korkeaseosetanolia käytettäessä tarvitaan moottorin esilämmitystä kovilla pakkasilla korkeaseosetanolilla toimintamatka tankillisella neljänneksen lyhyempi kuin bensiinillä ■

Fordin ecoboostmoottori

■

LÄHTEET: TILASTOKESKUS, GASUM, MOTIVA, AUTO-OUTLET, WOIKOSKI KUVAT: DAIMLER-BENZ, FORD, VOLKSWAGEN

16 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.6.2014

100 suurinta

Neljä kymmenestä supisti kehitysmenojaan Yritysten tutkimus- ja kehityspanokset jatkoivat viime vuonnakin selvää laskuaan.

3 290

Nokia vuonna nolla Uusi Nokia tutki ja kehitti viime vuonna 2,6 miljardilla eurolla. Tässä luvussa eivät enää ole mukana Microsoftille siirtyneen puhelinbisneksen t&k-menot, jotka olivat noin 1,1 miljardia euroa. Nokian t&k on nyt valtaosin verkkojen kehitystä, johon se käytti viime vuonna 1,8 miljardia euroa. Myös Here-paikkatietopalvelut lohkaisivat muhkeasti rahaa, yli 600 miljoonaa. Nokia on nyt pienempi tutkija kuin vuosikymmen sitten, jolloin sen kehitysmenot olivat runsaat kolme miljardia euroa. Nokia kuului tuolloin eniten tutkivien eurooppalaisyritysten joukkoon, nyt se sijoittuu sijan 15 paikkeille. Miljoonien eurojen ja tuhansien työpaikkojen kysymys on, mitä Microsoft tekee jatkossa Suomessa. Suomalainen tutkija sinänsä on epäilemättä kilpailukykyinen amerikkalaiskollegaansa nähden, mutta kaikki on kiinni Lumioiden menestyksestä. Ellei Microsoft saa nopeasti nostettua älypuhelinmyyntiä olennaisesti eri lukemiin, luvassa saattaa olla piankin ”Microsoft järjestelee toimintojaan Suomessa” -tyyppistä uutisointia.

2 619

JUKKA LUKKARI

alopilkkujakin sentään on: Nokian t&k-panoksista ei ole vuosiin ollut myönteistä kerrottavaa, mutta viime vuonna uuden Nokian ytimeen eli verkkojen kehittämiseen palkattiin Suomessa pitkästä aikaa satamäärin lisää väkeä. Tekniikka&Talouden vuotuisen T&K 100-koosteen yleissävy on kuitenkin tällä kertaa mollivoittoinen. Sadasta eniten tutkimukseen ja kehitykseen investoivasta yrityksestä lähes 40 ilmoitti nipistäneensä viime vuonna t&k-menojaan.

Kaikkiaan yritysten t&k-investoinnit olivat viime vuonna noin kuusi miljardia euroa, josta hieman yli puolet kohdistui Suomeen. Edellisvuodesta määrä laski kymmenisen prosenttia. Suomen lupaava startup-pöhinä ei Suomen t&kkokonaiskuvaa onnistu vielä aikoihin muuttamaan. Kun yritysten lisäksi myös valtion panokset tutkimukseen ja kehitykseen ovat olleet laskussa, ei Suomi tällä menolla voi kauan ylpeillä kansainvälisillä estradeilla t&k:n huippumaana. Tänä vuonna Suomen t&k-menot ovat noin 6,8 miljardia euroa. T&k-investointien osuus Suomen bruttokansantuotteesta lähenteli enimmillään neljää prosenttia, mutta nyt se on pudonnut 3,5 prosentin tuntumaan. &

2003 2013 Nokian t&k, milj. euroa

Suomen suurimmat tutkijat 2013 Sija

Yritys

T&k milj. euroa

Muutos edell. v:sta, %

T&k Liikevaihto % liikemilj. vaihdosta euroa

T&k milj. euroa

Muutos edell. v:sta, %

T&k Liikevaihto % liikemilj. vaihdosta euroa

Toimiala

Sija

Yritys

Toimiala

tietoliikenne

Cassidian Finland

-8

21,1

122

Konecranes

-1

1,2

2 100

metalli metalli

2 619

-15

20,6

23 444

ABB-Yhtiöt

193

8,4

2 293

metalli

Wärtsilä

185

-2

4,0

4 654

metalli

Outokumpu

0,4

6 745

Orion

102

-4

10,9

1 007

lääke

Teollisuuden Voima

-14

5,7

363

L M Ericsson

101

53,7

188

tietoliikenne

Rautaruukki

-19

0,9

2 405

Kone

1,4

6 932

metalli

Polar Electro

12,8

156

OP-Pohjola

-3

1,4

6 534

rahoitus

Ahlstrom

19,3

1,9

1 015

Amer Sports

3,6

2 137

moniala

Elektrobit

18,5

-16

9,3

199

elektroniikka

Cargotec

-16

2,0

3 181

metalli

Basware

18,1

14,7

123

ohjelmistot

Stora Enso

-22

0,6

10 544

metsä

Metsä Group

18,0

-10

0,4

4 932

Nokia

tietoliikenne

energia metalli elektroniikka metsä

metsä

Metso

1,5

3 858

metalli

Comptel

17,8

-16

21,5

Valmet

-8

2,3

2 613

metalli

Uponor

17,7

2,0

906

Sandvik Mining

6,9

734

metalli

Biotie Therapies

17,4

-16

62,8

Outotec

2,6

1 912

metalli

Huhtamäki

16,2

0,7

2 342

pakkaus

Fortum

0,8

6 056

energia

Nokian Renkaat

16,1

-5

1,1

1 521

kumi

F-Secure

-15

26,9

155

ohjelmistot

Borealis Polymers

15,5

5,7

272

Tieto

2,4

1 671

ohjelmistot

YIT

15,0

100

0,9

1 743

Neste Oil

-5

0,2

17 462

kemia

John Deere Forestry

14,5

-5

5,2

276

metsäkoneet

UPM

-18

0,4

10 054

metsä

Tecnotree

14,0

19,0

tietoliikenne

Kemira

-13

1,4

2 229

kemia

Fiskars

13,3

1,7

799

Valio

1,5

2 029

elintarvike

Lemminkäinen

13,3

-2

0,6

2 218

GE Healthcare Finland

-6

13,3

220

lääketiet.tekn.

Murata

13,2

11,4

116

elektroniikka lääketiet.tekn.

Vaisala

10,6

273

elektroniikka

Planmeca

12,7

5,9

216

Vacon

6,8

403

sähkötekniikka

Caverion

12,7

-9

0,5

2 544

Patria

-5

3,3

825

metalli

Digia

11,9

100

ohjelmistot muovi biotekniikka

kemia rakentaminen

metalli rakentaminen

kiinteistötekniikka ohjelmistot

6.6.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

Ohjelmistotalojen t&k tuottaa niukasti Suomalaiset ohjelmistoyritykset eivät ole muutamaa peliyritystä lukuunottamatta kyenneet jättiloikkiin. Tietoturvasta on viime aikoina puhuttu enemmän kuin koskaan, mutta puhe ei ole johtanut alan suomalaispioneerin F-Securen rajuun kasvuun. On yritys kuitenkin vuosikymmenessä kasvanut nelinkertaiseksi. T&k-menot ovat kasvaneet vieläkin nopeammin, joten kehitystyön tuottavuus ei ole ollut paras mahdollinen. Ohjelmistoyritysten erityispiirre on se, että ne käyttävät huomattavan suuren suhteellisen osuuden liikevaihdostaan kehitystyöhön. FSecurella prosenttiosuus on 27. Yritysten kasvaessa osuus yleensä laskee, maailman suurimpiin tutkijoihin kuuluvalla Microsoftilla suhdeluku on 13 prosenttia.

185

2003

2013

2003 2013 F-Securen t&k, milj. euroa

Wärtsilän t&k, milj. euroa 17

Biotie Therapies, lopultakin

Metalli näyttää metsälle mallia Konepajateollisuus – ainakin alan suuret yritykset – ovat selvinneet 2000-luvulla metsäteollisuutta selvästi paremmin. Osasyynsä saattaa olla sillä, että ne ovat selvästi lisänneet kehitysmenojaan. Wärtsilän t&k-potti on vuosikymmenessä kasvanut 2,5-kertaiseksi. Konecranesilla se on peräti kolminkertaistunut. Suomen suurtutkijoihin kuuluva ABB on tuplannut Suomessa tehtävän tutkimuksensa vuosikymmenessä.

Biotie Therapies on yksi harvoista suomalaisista bioyrityksistä, joka on saanut tutkimusrahoilleen edes jonkinlaista vastinetta. Viime vuonna se ylsi ensimmäistä kertaa merkittävään eli lähes 28 miljoonan euron liikevaihtoon. Mutta on rahaa mennytkin: vuodesta 2003 lähtien yhteenlasketut tutkimus- ja kehitysmenot ovat olleet pitkästi yli sata miljoonaa euroa.

HYYTYYKÖ KASVU? Konecranesin t&kmenot eivät ole pariin vuoteen kasvaneet takavuosien malliin.

Uudistuva metsäteollisuus nuukailee tutkimuksessa Metsäteollisuus käy pakon edessä läpi kivuliasta muutostaan. Muutokseen ei liity voimakas tutkimus- ja kehittämismenojen kasvattaminen, vaan asia on yllättäen päinvastoin. Kymmenen vuotta sitten kolmikko UPM, Stora Enso ja Metsä Group investoi t&k:hon yhteensä 173 miljoonaa euroa. Viime vuonna vastaava summa oli pudonnut 119 miljoonaan.

Neste Oil kehitti menestystuotteen Neste Oil kuuluu harvoihin yrityksiin, jotka ovat vuosikymmenessä kyenneet saamaan tutkimuksensa tuloksena uuden miljardibisneksen. Neste Oil valmistaa biodieseliä jo mitä moninaisimmista raaka-aineista, ja uusien raaka-aineiden tutkimustyö jatkuu koko ajan.

119

2003 2013 Neste Oilin t&k, milj. euroa

2003 2013 UPM:n, Stora Enson ja Metsä Groupin yhteenlaskettu t&k-panos, milj. euroa

Sija

Yritys

T&k milj. euroa

Muutos edell. v:sta, %

T&k Liikevaihto % liikemilj. vaihdosta euroa

Atria

11,8

-2

0,8

1 411

Thermo Fisher Scientific 11,6

-7

8,5

136

Itella

11,3

-26

0,6

HK Scan

11,2

Teknos

10,7

Tikkurila

10,5

-2

EM Group

10,3

-4

Teleste

10,0

-11

Agco Power

10,0

Elisa

2003 2013 Biotien t&k, milj. euroa

Näin luet taulukkoa

40 173

■ Oheisen T&K 100 -taulukon tiedot yritysten investoinneista tutkimukseen ja tuotekehitykseen on saatu 70-prosenttisesti julkisista lähteistä, joista tärkein ovat yritysten julkistamat tilinpäätöstiedot. Osa tiedoista on selvitetty muulla tavoin, pääosin suoraan yrityksistä. Suomalaisyritysten, kuten Nokian, luvuissa on mukana yrityksen koko t&k-panos. Ulkomaisten yritysten, kuten ABB:n, luvuissa on mukana Suomessa tehty tutkimus. Lista ei ole täydellinen, sillä edes pörssiyritysten ei tarvitse Suomessa eritellä t&k-kulujaan. Listalta puuttuu joitain monikansallisia yhtiöitä, koska ne eivät välttämättä erittele tutkimusta ja tuotekehitystä maittain, vaikka ne saattavat tehdä merkittävääkin tuotekehitystä Suomessa. Kaksi pistettä (..) tarkoittaa, että tietoa ei ole saatu tai se ei ole vertailukelpoinen. &

Sija

Yritys

T&k milj. euroa

elintarvike

Vapo

5,2

0,8

617

energia

lääketiet. tekn.

Moventas Gears

5,1

3,6

143

metalli

1 977

logistiikka

Peikko Group

5,0

4,0

126

rakentaminen

0,5

2 479

elintarvike

Glaston

4,8

-9

3,9

122

moniala

3,8

280

kemia

Stonesoft

4,7

26,2

1,6

653

kemia

Foster Wheeler

4,4

1,9

228

energia

3,8

270

sähkötarvikkeet

Halton

4,3

2,5

174

metalli

5,1

193

tietoliikenne

Sulzer Pumps

4,1

3,1

131

ympäristö

-9

2,9

347

metalli

Kiilto

4,0

6,7

10,0

0,6

1 547

tietoliikenne

Oras

4,0

2,5

157

lvi-tarvikkeet

Toimiala

(luvut ajalta 1–6/2013)

Muutos edell. v:sta, %

T&k Liikevaihto % liikemilj. vaihdosta euroa

Toimiala

ohjelmistot

maalit

Fazer

10,0

0,6

1 696

elintarvike

Aga

4,0

-9

2,3

173

kemia

Ponsse

9,7

3,1

313

metalli

Agnico Eagle

4,0

2,1

190

kaivos

Kemppi

9,1

8,2

111

elektroniikka

Beneq

3,9

16,1

Efore

9,0

10,9

sähkötekniikka

Empower

3,9

1,2

325

GlaxoSmithKline

8,8

-15

8,9

lääke

Wello

3,7

energia

PKC Group

8,5

1,0

884

kaapeli

KWH-Yhtymä

3,7

-36

1,1

338

moniala

Veikkaus

7,8

0,4

1 858

rahapelit

Ekokem

3,5

1,8

196

ympäristö

Landis&Gyr Enermet

7,0

15,9

energia

Oilon

3,4

-9

5,0

energia

Rettig

7,0

0,7

974

moniala

Suominen

3,3

-8

0,8

433

moniala

Andritz

6,3

-25

1,6

387

metalli

Altia

3,3

0,7

446

elintarvike

Paroc

6,3

-9

1,5

433

rakennustarvikkeet

Pyhäsalmi Mine

3,2

-9

2,1

153

kaivos

Raisio

6,3

-9

1,1

558

elintarvike

Tectia

3,0

22,3

Fujitsu Finland

6,0

1,3

446

Anvia

3,0

2,8

108

tietoliikenne

Maillefer Finland

5,9

5,6

105

metalli

Raumaster

3,0

2,8

107

metalli

Alma Media

5,3

1,8

300

viestintä

RAY

2,7

-4

0,4

697

rahapelit

100

pinnoitus rakentaminen

ohjelmistot

18 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.6.2014

100 suurinta KULUTUS KURIIN. Koneen uuslaiteliiketoiminnan johtaja Heikki Leppäsen mukaan hissialan keskeisiä kehityskohteita ovat energiatehokkuus ja turvallisuus. – Hissit kuluttavat talojen energiasta 2–10 prosenttia, hän muistuttaa.

Kaikki innovaatiot eivät ole varsinaisia läpimurtoja.

nsinöörinoloinen rauhallinen mies. Koneen uuslaiteliiketoiminnan johtaja Heikki Leppänen ei hötkyile. Hän katsoo tasaisesti silmiin, vastaa rauhallisesti kysymyksiin ja poseeraa kärsivällisesti kuvaajalle. Vaikka Leppänen ei vaikuta varsinaiselta työyhteisön hengennostattajalta ja tiimien innostajalta, juuri ihmisistä lähtevä innostus on Koneen tuotekehityksen menestyksen salaisuus. – Kulttuuri on luoda uutta ja odotusarvo on, että syntyy uutta, Leppänen tiivistää tuotekehityksen tehtävän.

Leppäsen rooli on suosia ja tukea kyseenalaistajia ja antaa innostujille tilaa tehdä uutta ja myös epäonnistua. – Pitää ottaa riskejä ja luoda henkistä väljyyttä. Aina ei voi onnistua. Useammasta sadasta ideasta yksi tai kaksi on merkityksellisiä.

Esitä kysymys Koneen tuotekehityksen tulokset puhuvat puolestaan. Monet hissialan innovaatiot ovat tulleet juuri Koneelta, etunenässä konehuoneeton hissi ja hiilikuituköydet, jotka mahdollistavat aiempaa korkeampien hissien rakentamisen. Innovoinnissa on Leppäsen mukaan tärkeintä,

että poikkeava tieto saadaan kohtaamaan. Innovaatioita ei kuitenkaan synny niin, että kaikki vain ideoivat vapaasti mitä mieleen juolahtaa. – Aina on olemassa konkreettinen kysymys, esimerkiksi liiketoimintahaaste tai asiakasongelma, jota ryhdytään ratkomaan. Esimerkiksi konehuoneeton hissi lähti kysymyksestä ”miksi meillä on eri teknologioita samaan tarkoitukseen”. Kaiken taustalla on kuitenkin systemaattinen ja suunnitelmallinen ideointi. Esimerkiksi tuotekehityksen lähtökohtana olevia kysymyksiä ei esitetä sattumalta, vaan niitäkin pitää miettiä. Tätä varten Koneella on etsitty

6.6.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

Kaiken taustalla on systemaattinen ja suunnitelmallinen ideointi. vasti liikevaihtoa. Koneen suurimmat markkinat ovat Kiinassa, jossa juuri kaupungistuminen ja tornitalojen rakentaminen on kasvattanut Koneen hissien myyntiä. Markkinamuutoksiin reagoiminen ei silti aina tarkoita isoja tuotekehitysharppauksia hiilikuituköysien tapaan, vaan myös nopeutta optimoida tarjonta kysyntään. – Esimerkiksi vuonna 2010 Kiina lanseerasi uuden kohtuuhintaisen asumisen ohjelman, jossa tavoitteena oli rakentaa kustannustehokkaita mutta kestäviä taloja. Me kykenimme nopeasti luomaan sellaisen hissikonseptin, joka sopi tähän, Leppänen kuvaa. – Tämä on esimerkki siitä, että kaikki innovaatiot eivät ole varsinaisia läpimurtoja. Meillä ei ollut varsinaista teknologista ylivoimaa, mutta pystyimme nopeaan optimointiin. Kone on saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Yritys oli viime vuonna sijalla 37 Forbesin The Most Innovative Company -listalla – ainoana hissitoimialalta 50 parhaan joukossa. – Tottakai teemme vertailua myös kilpailijoiden tuotekehitykseen ja seuraamme heidän tekemiään ratkaisuja. Se on tavallaan kuin katsomista taustapeiliin.

Epäonnistu nopeasti

TUOTEKEHITYS

Sadasta yksi voi menestyä Koneen uuslaiteliiketoiminnan johtaja Heikki Leppänen suosii kyseenalaistajia ja antaa luvan innostua. Hyvä idea löytyy satojen huonojen joukosta systematiikalla. EEVA TÖRMÄNEN Kuvat KRISTA KIERIKKA

ja tunnistettu maailmalla liikkuvia megatrendejä, joita peilaamalla löytyy niitä kysymyksiä, joihin tuotekehityksessä haetaan vastauksia. Näitä megatrendejä on neljä: kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, ympäristö ja turvallisuus. – Kun tunnistamme megatrendit, osaamme reagoida markkinamuutoksiin ja ennustaa näin asiakkaiden odotuksia. Tärkeintä on yrityksen kirkkaus, jottei lähdetä rönsyilemään, Leppänen sanoo.

Reagoi markkinaan Muun muassa kaupungistumisen tunnistaminen merkittäväksi trendiksi on tuonut Koneelle valta-

Uuden luominen on Koneella hyvin systemaattista. Prosessi on jaettu siniseen, punaiseen ja keltaiseen vaiheeseen. Sinisessä vaiheessa ideaa testataan hakemalla vaihtoehtoja ja kysymällä erilaisia asioita. Idean kimpussa on vasta muutama ihminen ja tavoite on pyrkiä epäonnistumaan mahdollisen nopeasti. – Näitä hankkeita on paljon, ja ne kestävät muutamasta viikosta puoleen vuoteen. Jos idea läpäisee alkutestin, täytyy tehdä päätös, halutaanko idea viedä kaupallisille markkinoille. Jos vastaus on kyllä, siirrytään punaiseen vaiheeseen ja idean kehittelyä varten rakennetaan kokonainen projektinhallintaorganisaatio. – Ohjelmaan tulee enemmän ihmisiä mukaan myynti- ja markkinointiorganisaatiota myöten. Punainen vaihe kestää vuodesta puoleentoista ja sen kulku on tarkkaan määritelty projektinhallintamielessä. Punaisesta vaiheesta syntyy lähes varmuudella tuote. Tuotekehityksen keltainen vaihe kestää pisimpään. Se sisältää kehitetyn tuotteen ylläpitoa ja päivittämistä ja sitä jatketaan niin kauan kuin tuote on markkinoilla.

Palkitse ja kierrätä Kone käytti viime vuonna 96,5 miljoonaa euroa tuotekehitykseen. Tämä on 1,4 prosenttia yrityksen liikevaihdosta eli vähemmän kuin alan yrityksillä yleensä. Leppänen muistuttaa, että tuotekehitystäkin pitää tehdä kustannustehokkaasti. – Rahoitus ei ole kuitenkaan rajoittava tekijä, jos idea on hyvä, hän sanoo. Yrityksellä on selvä palkitsemisohjesääntö, jonka mukaan innovaatioiden keksijät palkitaan. Urapolkuja on kaksi: uralla voi edetä joko kehittämällä osaamistaan teknologiavastuiden kautta eli pysymällä tuotekehityksen tutkijana, mutta entistä laajemmalla osaamisella, tai etenemällä organisaatiossa uusiin tehtäviin, esimerkiksi esimieheksi. – Monet ovat olleet töissä eri paikoissa ja eri maissa, mikä tuo uutta kokemusta ja näkemystä. Kaikkiaan Koneen tuotekehitysorganisaatiossa työskentelee lähes tuhat henkeä, joista Suomessa on noin 350. Uutta osaamista yritys saa usein diplomityöntekijöiden ja harjoittelijoiden kautta. Miten tuotekehitysinsinöörejä pitää sitten johtaa? Leppäsen mukaan kaikkein tärkeintä on erilaisuuden hyödyntäminen ja erilaisen tiedon kohtaaminen. Myös tuotekehityksen esimiesten on hyvä tulla yksikön sisältä, sillä kokemus tuotekehitystyöstä on tärkeää. – Vaikka systemaattinen prosessi on tärkeä, henkilöstö kuitenkin tekee sen tuloksen, Leppänen muistuttaa. &

20 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.6.2014

LUE

SUMMASSA

VXPPD WDOHQWXP ȴ

Kaikki Tekniikka&Talouden artikkelit ovat luettavissasi digitaalisesti Summassa, milloin vain ja missä vain – nyt ja myöhemmin. Rekisteröidy VXPPD WDOHQWXP ȴ, lue tilaamaasi lehteä maksutta.

Siinä tärkeimmät

6.6.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

AUTOMAATIO JA VENTTIILIT

ANTURIT JA MITTATILAUSLAITTEET

Tuotteet ja palvelut

Venttiilit Quadax-lĂ¤ppĂ¤venttiili DN 50-DN 1000

Varaa nyt ilmoituspaikkasi Suoramarkkinointi Mega Oy 0204 424 600

MK-moduuli

Â&#x2021; Suora- ja ulkoisesti ohjatut Â&#x2021; Moduulit ja sĂ¤Ă¤tĂśventtiilit

Â&#x2021; LĂ¤mpĂśtila-alue T= -270....+800 Â°C Â&#x2021; Patentoitu 4-offset-rakenne Â&#x2021; Tiivis rakenne

KirkonkylĂ¤ntie 37 B, 00700 HELSINKI Puh. (09) 350 5500, Fax. (09) 351 3271 www.elektrotukku.fi, e-mail: myynti@elektrotukku.fi AUTOMAATIO

ENERGIATEKNISET LAITTEET

DIGITAALISTA TIEDONKERĂ&#x201E;YSTĂ&#x201E;

KONEAUTOMAATION ANTURIT Q Mittasauvat Q Pulssianturit Q Absoluuttianturit Q Kulma-anturit Q Mitta-anturit Q TNC-ohjaukset Q Kosketusanturit Q PaikoitusnĂ¤yttĂślaitteet

Puh. 09-8676 476 www.heidenhain.ďŹ

MAALAUSLAITTEET

KONEISTUS

TEKOPA OY TEOLLISUUDEN KONEISTUSPALVELU

Valtatie 26, 03600 Karkkila Puh. 09-225 2280

MONIPUOLISUUTTA NOPEUTTA z LAATUA z z

www.tekopa.fi

SPRAYTEC

MAALAUSLAITTEET MAALAUSLINJAT

PORT-A-COOL ILMANVIILENTIMET

Port-a-cool ILMANVIILENTIMET KesĂ¤ tulee, Ă¤lĂ¤ hikoile vaan tilaa Port-a-cool ilmanviilennin! 7-mallia 46â&#x20AC;&#x201C;371 m2 viilennysteho, Robusti rakenne, helppohoitoinen, lĂ¤hes huoltovapaa

PUH. 0207 851 900

WWW.SPRAYTEC.FI

www.kermetar.ďŹ , info@kermetar.ďŹ puh. 09 242 5898

A-Robot Service Oy Teollisuusrobottien mĂ¤Ă¤rĂ¤aikaishuollot, korjaukset, ohjelmoinnit, koulutukset, sekĂ¤ varaosat kaikille ABB:n roboteille. Lehmuspolku 3, 05200 RajamĂ¤ki, Puh. 050 558 6639, www.arobot.fi TYHJIĂ&#x2013;PUMPUT JA KOMPRESSORIT

TEKNISET HARJAT

RISKIANALYYSIT

ROBOTIIKKA

$NDDQ +DUMDYDOPLVWH 2\ Luotettavuustekniikka ja riskienhallinta: 5 .RNHQXW ULVNLDVLDQWXQWLMD VXXQQLWWHOXSURMHNWHLKLQQH 5 3XROXHHWWRPDW RVDSXROHQ ULVNLDQDO\\VLW MlUMHVWHOPLOOH 5 &( VHUWLILRLQQLQ WXNL YDDWLPXNVHQPXNDLVXXV

Varaa paikkasi

Teemme jĂ¤rjestelmille ja tuotteille: 5 5 5 5

/XRWHWWDYXXVDQDO\\VLW )0($ 5$0 /&& 5&0 5LVNLDQDO\\VLW +D]RS 6,/ /23$ 5LVNLWDVRW 3URVHVVL )0($ 2KMHOPRLWDYDW ODLWWHHW 07%) 6,/ (1 GRNXPHQWRLQWL <ULW\VNXUVVLW www.reliabilityacademy.ďŹ AL Safety Design, YlĂ¤portti 1 B, 02210 ESPOO tel: +358-9-884 3066, info@alsafety.com, www.alsafety.com

TYĂ&#x2013;KALUT

4EOLLISUUDEN %RIKOISHARJAT

0204 424 600

6XXQQLWWHOX 7RWHXWXV 7XRWHNHKLW\V 5XOOD /LVWD 7HOD MD 1XRKRXVKDUMDW !LHONTIE 4OIJALA 0UH &AX ZZZ DNDDQKDUMDYDOPLVWH Âż

TYĂ&#x2013;KALUJEN VALMISTUS

Teollisuuden lastuavat tyĂśkalut, kĂ¤Ă¤ntĂśterĂ¤t ja tarvikkeet

Â˛HFUR=L=EP= PUDFEĂ&#x152;LQILLQF= F= GKILNAO OKNAEP= OAGÂź G==OQEHHA APPÂź JAOPAEHHA MyĂśs: x ATEX-versiot x Harjattomat moottorit x Kemiallisesti kestĂ¤vĂ¤t x Asiakassovitteiset ratkaisut

(+# +AQ>ANCAN Â&#x160; 1AH ( +# +AQ>ANCAN Â&#x160; 1AH EJBKÄ¤GJB OA Â&#x160; SSS GJB OA VALAMINEN

Tarkkuusvaletut komponentit vaativiin kohteisiin

Seco Tools Oy Puh. (09) 2511 7200

Sacotec Components Oy Sakonkatu 2, 11100 RiihimĂ¤ki

puh. 019 7787 1 www.sacotec.ďŹ

LUE TEKNIIKKA&TALOUS SUMMASSA TĂ¤mĂ¤nkin Tekniikka&Talouden artikkelit ovat luettavissa Summassa milloin vain ja missĂ¤ vain â&#x20AC;&#x201C; myĂśs myĂśhemmin. RekisterĂśity, lue ilmaiseksi ja tĂ¤ydennĂ¤ tilattavalla sisĂ¤llĂśllĂ¤:

VXPPD WDOHQWXP Č´

22 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.6.2014

Perjantai Pallo lentää megawattiteholla

KUVAT RAILI LEINO

uumailmapallolennolla ei palele. Lennolla on aina kaunis ilma, eikä pallossa tuule. Jopa parikymmentä matkustajaa lipuu pajukorissa taivaan halki. Ekologista? Oikeasti pallo nostetaan ilmaan isolla voimalla. Propaaniliekin teho on 3,7 megawattia. Kymmenen tuhatta kuutiometriä ilmaa kuumenee 17 asteesta sataan alle minuutissa. Ensin pallo täytetään vaakasuorassa asennossa ja kylmällä ilmalla. Kun se makaa maassa pulleana kyljellään, lentäjä Olli Luoma käynnistää polttimen. Kyytiin pitää kiivetä ripeästi. Luoma tohottaa kaasua 1–8 sekunnin sykäyksissä. Yksi kuutiometri lämmintä ilmaa nostaa taivaalle 300 grammaa tavaraa. Luoma on entinen laskuvarjohyppääjä, mutta iän myötä vauhti on rauhoittunut. Palloilu on vanhojen herrasmiesten laji. Kuumailmapallon keksijöinä tunnetut Montgolﬁerin veljekset polttivat pallon alla nuotiota, jonka ympärillä oli kävelykehä. – Polttoaineena olivat märät oljet. Ihmiset eivät tienneet, mikä pallon nostaa ilmaan. He luulivat, että se on savu, Luoma kertoo. Nykyinen kuumailmapalloilu alkoi 1960-luvulla, kun Veikko Kaseva kehitti nestemäistä propaania käyttävän polttimen. Kasevasta tuli myöhemmin ainoa kuumailmapallossa menehtynyt suomalainen. VIERESTÄ KATSOEN kuumailmapallo on häkellyttävän suuri. Pienimpienkin pallojen tilavuus on 2 000 kuutiometriä ja korkeus 20 metriä. Suurimmat Suomessa käytetyt PALLO ON PARAS. Taivaalla on lentänyt muun muassa kuumailmakoira, -dinosaurus ja –kahvipaketti, mutta pyöreällä muodolla on paras nostovoima.

pallot ovat 10 000 kuutiometrin kokoisia ja yli 30-metrisiä. Lentäjä tarvitsee lupakirjan, jonka saa opiskelemalla 30 tuntia teoriaa ja 16 tuntia lentämistä. Yleisölennättäjältä vaaditaan 50 tunnin lentokokemus. Palloja Suomessa on noin 60, lentäjiä noin 50. Isolla pallolla voi lentää, jos se ei ole täysi – siksi Luoman edustamalla Linnan pallo -yhtiölläkin on kuusi palloa, vaikka lentäjiä on vain kolme. Tunnin mittaiselle lennolle pääsee mukaan parillasadalla eurolla. Aikaa on syytä varata koko ilta. Pallolennon aluksi etsitään sopiva lähtöpaikka, jonne ajetaan. Tarvikkeiden purkaminen auton lavalta, pallon kokoaminen ja täyttö vie puolesta tunnista tuntiin.

UNOHTUMATTOMAT MAISEMAT. Kuumailmapallossa ei tuule eikä vaivaa korkeanpaikankammo.

NÄPPITUNTUMA

Pulssi ranteesta

otimainen PulseOn yhdistää aktiivisuusrannekkeen ja pulssin mittauksen. Yleisin sydämen lyöntitiheyden mittaustapa tapa on edelleen rintakehällä pidettävä sykevyö. Tekniikka&Talous testasi PulseOnin betaversiota. Laitteen ennakkomyynti alkoi maanantaina, markkinoille se tulee syyskuussa. PulseOn mittaa veren liikettä suonissa valonlähteen ja optisen sensorin avulla. Ihon väri vaihtelee hiukan suonien lähellä sydämen lyöntien mukaan. Vastaavaa tekniikkaa käyttävät ainakin TomTom Runner Cardio ja kotimainen NewWell. Teräskuorinen laite on painaa vain 29 grammaa. Se istuu ohuempaankin ranteeseen, ulkomitat ovat 28 x 32 millimetriä. Ranneke on joustavaa kangasnauhaa. Näyttö on pieni, samaan tilaan mahtuisi suuremmatkin numerot. Se näyttää vuorotellen kellonajan, pulssin, meneillään olevan harjoituksen keston ja harjoitusvaikutuk-

KUUMAILMAPALLOA EI voi ohjata kuin ylä- ja alasuunnassa. Silti lajissa myös kilpaillaan. Luoma naureskelee vuosien takaista kilpailua, jonka ensimmäinen maaliintulija tuuletti suoritustaan päästyään 3,5 metrin päähän maalirastista. Sillä irtosi vasta kisojen viides sija. Lentäessä ei palele – tuulen mukana kun mennään – eikä

PulseOn

huimaa. Korkeus ei tunnu, ja henkeä salpaa vain 300–400 metrin korkeudesta avautuvan maiseman kauneus. Laskeutuessa töyssähtää pari kertaa, sitten kori kellahtaa kyljelleen. Näin käy suunnilleen joka toisella lennolla, pienillä palloilla useammin. Lentoseurue kihertää naurusta ja napsii selﬁeitä. Kun pallo on taas pakattu, juodaan lasi kuohuviiniä. Se on perinnettä siinä missä pajukorikin. PALLO MAKSAA vähintään 35 000 euroa, joten yhtiöt haravoivat myös mainosrahaa. Mainospallo saa hymyjä herättävää näkyvyyttä suurten kaupunkien yllä noin 50 kertaa vuodessa. Kerran Luoman yhtiö pystytti juhannusliikenteen aikana täyden pallon maahan moottoritien varteen. Tempausta ei ole toistettu: ihmiset nimittäin pysäyttivät autoja moottoritielle ottaakseen ihmeestä valokuvia. & RAILI LEINO

@talentum.fi

JANNE TERVOLA

■ Helppokäyttöinen ■ Kevyt ■ Pieni näyttö ■ Ei gps:ää sen. Toimintatiloja hallitaan kahdella napilla. TUOTANTOVERSION AKUN luvataan kestävän harjoitustilassa 10 tuntia, valmiustilassa viisi vuorokautta. Laite on vedenpitävä metrin syvyyteen saakka. Harjoitustietojen analysointia varten PulseOn tarvitsee parikseen iOS- tai Android-älypuhelimen. Harjoitukset tallentuvat laitteeseen ilman älypuhelintakin, mutta silloin matka- ja nopeustietoja ei kerätä. Sykelukemia verrattiin sykevyön ja Garmin Edge 705 -pyöräilytietokoneen tallentamiin arvoihin. 35 minuutin pituisilla maantiepyörälenkeillä keskisykkeet olivat muutaman lyönnin tarkkuudella samat. Kulutetut kalorit olivat

KOMPAKTI. PulseOnin koko on positiivinen poikkeus möhkälemäisten urheilutietokoneiden joukossa.

alle puolet Garminin ilmoittamista. Harjoituksen jälkeen sovellus näyttää pulssitietojen lisäksi palautumisajan, poltetut kalorit ja harjoituksen tehokkuusluvun asteikolla 1–5. Testattu laite oli varsinkin ohjelmisto-osiltaan luonnollisesti vielä keskeneräinen. Tuotantoversioon on luvattu taukotoiminto, kuljetun matkan näyttö ja virransäästöominaisuudet. Laitteen vähittäishinta jää noin 200 euroon. Se on ennakkomyynnissä joukkorahoituspalvelu Indiegogossa. & JANNE TERVOLA

@talentum.fi

6.6.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

Kesä on pallopelien aikaa.

sestä katsottuna korkeudella h ja koripallon halkaisija on d. Koripallo on paljon painavampi kuin tennispallo. Miten korkealle tennispallo kimpoaa, kun Irma pudottaa pallot pihakiveykselle? &

Nyt katsotaan, miten hyvin elastiset pallot pomppivat. Sirkustaiteilija Irma pitelee kädessään koripalloa, jonka päällä on tennispallo. Koripallon alareuna on pihakiveyk-

WTF

VASTAUS SIVULLA 9

PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN

Monen laatikon

pohjalta voi löytyä arvotavaraa, sillä esimerkiksi Nokian tietyistä vanhoista kännyköistä maksetaan jopa tuhat euroa. Viimeisen vuosien aikana vintage-puhelimien suosio on kiihtynyt. Laitteita myyvä Vintage Mobile on saanut kaupaksi jopa yli 10 000 puhelinvanhusta. Vajaa 10 vuotta sitten julkistetusta Nokia 8800 Arte Gold -mallista saatetaan esimerkiksi pulittaa tuhat euroa. Nokia 8800:n hinta ranskalaissivustolla on taas noin 250 euroa. Pelkästään nokialaiset eivät ole arvokkaita, vaan myös vanhoista Ericssonin kännyköistä ja Motorolan simpukoista maksetaan hyviä hintoja. Yksi Vintage Mobilen suosituimmista malleista on Nokia 8210, jota myydään noin 60 eurolla. Vanhojen puhelinten suosioon löytyy monia syitä. Kaikki eivät tahdo älypuhelinta, koska niiden akku loppuu usein päivässä, ominaisuuksia saattaa olla liikaa ja isot näytöt usein hajoavat helposti. Myös ikääntyvät haluavat yksinkertaisia puhelimia ja jotkut taas kakkoskännykän älypuhelimen rinnalle. Nostalgiankaan merkitystä ei pidä unohtaa. &

WWW.TEKTAL.FI/P/1

ALEX FLORSTEIN

1. TVO:n Olkiluoto 3 -projektia on verrattu jo Iisakin kirkkoon. Kuinka kauan Iisakin kirkon rakentaminen kestikään? a) 15 vuotta b) 30 vuotta c) 40 vuotta d) 65 vuotta 2. Kirkot olivat aikoinaan vuosisatojen ajan maailman korkeimpia rakennuksia. Millä kirkolla oli viimeksi hallussaan tämä titteli? a) Ulmin tuomiokirkolla Saksassa b) Kölnin tuomiokirkolla Saksassa c) Pietarinkirkolla Roomassa d) Rouenin katedraalilla Ranskassa 3. Mikä on Suomen korkein kirkko? a) Turun tuomiokirkko b) Mikael Agricolan kirkko Helsingissä c) Turussa sijaitseva Mikaelin kirkko d) Oulun tuomiokirkko VASTAUKSET SIVULLA 9

LUKU

8% Yhdysvaltalaisten sähkölaskun luvataan pienenevän kahdeksan prosenttia vuonna 2030, koska ympäristövirasto EPA asettaa voimalaitoksille uudet päästörajat.

Avokonttorista etäälle työstä

uvassa perinteinen mökkisää: sadetta, ukkosta ja hyttysiä. Kesälomia ennakoiden ﬁrman kiinteistöosasto ilmoitti muutosta uusiin, yhteistyötä ja tuottavuutta parantaviin tiloihin – siis kiinteistöosaston mielestä. Perinteen mukaan kukaan ei käynyt kysymässä meiltä mahdollista toiveista tai edes sitä, kuinka teemme hommiamme. Eikä mistään muustakaan. Rakennusalalla asiakaslähtöisyys ei kuulu tapoihin. Kaikilla muilla aloilla asiakkaita ja käyttäjiä on opeteltu kuuntelemaan tarkasti, viimeistään edellisestä lamasta alkaen. Edellisellä kerralla tilat vaihtuivat avokonttoriin ja yhteiskäyttöisiin neukkareihin. Tieto toki liikkuu avossa. Tietoturvapäällikön huutaminen puhelimeensa kuuluu ihan kaikille. Monen muunkin kollegan tekemisistä tiedän paljon enemmän kuin haluaisin. Avokonttorimallissa selvisi, kun vietti työpäivän aamusta iltaan neukkarissa, ja päässä olivat melua vaimentavat vastamelukuulokkeet. Käytännössä vaativan työn tekemiseen tarvitaan sekä työpiste että oma neukkari. KIINTEISTÖHEMMOJEN UUSI idea ovat liikuteltavat työpisteet. Niitä tarjotaan vain ensiksi aamulla saapuneille, noin puolelle porukasta. Perusteluksi keksittiin, että koska nykyisessä avokonttorissa ei ihmisiä heidän mukaansa näy, tilatkin voi puolittaa. Näin oli ehkä viisi vuotta sitten. Työn tekeminen on muuttunut ja oman rauhallisen tilan tarve kasvaa. Matkustamista on vähennetty. Etäpalaverit hoidetaan netissä Skypellä ja muilla neuvottelusovelluksilla. Lähes aina projektissa on mukana ainakin yksi ihminen, joka on toisella paikkakunnalla. Etäneuvotteluun on hyvä väline, mutta sen yhteys kaikuu, rahisee, pätkii ja tökkii. Kuuntelemiseen on keskityttävä, kun toisessa päässä puhutaan murteellista englantia. Todellista ajatustyötä vaativat hommat – näitäkin vielä löytyy – on avokonttorissa tehtävä aikaisin aamulla tai illalla, kun paikka hiljenee. .

PERINTEISEN AVOKONTTORIN ongelmista on tutkittua ja perusteltua tietoa riittävästi. Ikävä kyllä se ei vaan tunnu kiinnostavan rakennusalan tilasuunnittelijoita. Jos ihmisiä sullotaan avotilaan, tarvitaan ennen muuta hyvää akustiikkasuunnittelua. Sisustussuunnittelija miettii seinien värejä enemmän kuin sitä, miten häly ja kaiku saadaan siedettäväksi. Kun tilasuunnittelu saadaan halvalla kalusteoston ohessa, kalustekauppias toki myy mahdollisimman paljon kalusteitaan.

Kiinteistöalalla ei ymmärretä, että työ on muuttunut. Hyvä suunnittelu lähtee käyttäjien tarpeista, myös rakentamisessa. Työpaikalla tietotyössä on muutakin ideaa kuin saada ihmiset survottua sorvin äärelle. Etähommissa ollessa kollegoita on silti nähtävä myös ihan elävänä. Ideoita on piirreltävä taululle. Lounaalla käydään porukalla. PIELEEN MENNYT liika etätyö johtaa ihmisten unohtamiseen ja ennen muuta siihen, että työkin unohtuu. Tätä palstaa on kirjoitettu lähes kaikissa mahdollisissa paikoissa kahvilasta lentokoneeseen. Kivointa se on silti silloin kun on kunnon työpöytä ja työtuoli sekä hieman rauhaa. Itse panostan seuraavaksi kodin etätyötilojen huippumonitoriin ja äänentoistoon. Samalla olosuhteet jalkapallon MM-kisojen seuraamiseen kohenevat. Takaisku oman etäympäristöni kehittämiselle tuli, kun puoliso ilmoitti kylpyhuoneen ja keittiön kaipaavan remonttia. Muutakin lähikotityötä on tarjolla. Se siitä etätyörauhasta. &

TARRAT JOTKA PYSYVÄT!

Tarrat ja tulostimet teollisuuden ja kaupan vaativiin sovelluksiin.

BMP41

6.6.2014

ASIANTUNTIJA p. (09) 350 5530

NORD EI PYSÄHDY. Vaihdemoottorit ja taajuusmuuttajat. Soita 03 254 1800. www.nordgear.ﬁ

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI

Höttötieto elää kuin torakka

ellaista ihmistä ei taida länsimaissa ollakaan, joka ei sanoisi arvostavansa tiedettä ja koulutusta. Käytännössä asia on toisin. Ihmiset valikoivat tieteellistä tietoa. Keskustelu on loputonta aiheista, joista tiedemaailma on lähes yksimielinen: rokotukset, sähköallergia, ilmastonmuutos, ravitsemus, geenimuuntelu, ydinvoima. Luonnontieteidenkin totuudet voi kiistää. Tutkijahan voi olla salaliitossa, lahjottu tai vain tyhmä. ROKOTUSTEN VASTUSTAMISELLA on yli 200 vuoden historia. 1990-luvulla yksi ”tutkimus” yhdisti perusteettomasti rokotukset autismiin. Yhteys on toistuvasti osoitettu paikkansapitämättömäksi. Suomen äskettäinen tuhkarokkoepidemia paljasti asenteiden sitkeyden: sairastuneiden lasten vanhemmat pitivät yhä kiinni rokotusvastaisista näkemyksistään.

IHANA TEKNIIKKA RAILI LEINO

@talentum.fi

Meistä ennen vuotta 1975 syntyneistä valtaosa sairasti tuhkarokon – ja osa vammautui loppuiäkseen, muutama kuolikin. Aluksi ajateltiin, että perinteinen valistus ja oikea tieto ratkaisisivat ongelman. Eivät ratkaise. Amerikkalaisprofessori Brendan Nyhan yritti äskettäin selvittää, miten höttötiedon voisi parhaiten nitistää. Tulos oli masentava. Nyhan ei löytänyt mitään keinoa. Nyhan sai todeta, että jos ihmisellä on vakaa käsitys asioista, tunteisiin vetoaminen auttaa yhtä vähän kuin faktakylpy. Valokuvat tuhkarokon tai jälkitautien runtelemista lapsista eivät muuttaneet ihmisten mielipiteitä. Kävi päin vastoin: kertomus lapsesta, joka melkein kuoli tuhkarokkoon, onnistui kummallisesti vahvistamaan rokotusvastaisten asennetta entisestään. FAKTA LENTÄÄ suoraan roskiin, jos se uhkaa ihmisen maailmankuvaa ja käsitystä omasta

itsestä: millainen ihminen olen, millaiset ovat arvoni, mitä pidän hyvänä ja minkä uskon vahingoittavan itseäni ja muita. Maailmankuva ei suoraan riipu sivistyksestä tai koulutustasosta. Jos tohtoriksi väitellyt uskoo geenimuuntelun tai kännykkäsäteilyn haittoihin, koulutus auttaa häntä löytämään mielipidettään tukevaa tietoa. Miksi ihmiset sitten eivät saisi uskoa mitä haluavat? Siksi, että siitä on meille kaikille haittaa. Harvardissa tiedejournalismia opettava David Ropeik painotti viime kesänä tiedetoimittajain maailmankonferenssissa, että yhteiskunta menettää ihmishenkiä, terveyttä, materiaa ja rahaa, jos riskit hahmotetaan väärin. Ihmisten asenteiden muodostumista olisi tutkittava enemmän. Asenteet muodostuvat varhain, kotona ja koulussa. Ei ole samantekevää, kuka lastasi opettaa. &

VIIKON NÄKY

VIIKON TÄKY

Kaksi vuotta katoamisensa jälkeen Air Francen lentokone AF 447 löytyi bayesilaisen tilastotieteen avulla Atlantin pohjasta – viikossa.

ILMASTONMUUTOS on monille uskon asia, mutta New York valmistautuu rakentamalla lähivuosina siirrettäviä tulvaseiniä ja ympäröimällä Manhattanin korotetulla puistokaistaleella. TEKTAL.FI/ IHANATEKNIIKKA

Luotsaa neuvottelu havittelemaasi tulokseen George Kohlrieser

Uutuus!

Johda dialogia Panttivankineuvottelijan opit tiukkoihin vuorovaikutustilanteisiin Entinen panttivankineuvottelija, nykyinen IMD:n johtamisen professori George Kohlrieser kiteyttää provosoivassa kirjassaan oppinsa ihmisten kohtaamisesta ja aidosta, toimivasta vuorovaikutuksesta. Kohlrieser paljastaa, miten panttivankineuvotteluissa hyväksi havaittuja menetelmiä ja psykologisia oivalluksia voidaan soveltaa menestyksekkäästi henkilö kohtaisiin ja liikesuhteisiin. Askel askeleelta Kohlrieser tarjoaa seitsemän avaintekijää, joiden avulla kuka tahansa voi poistaa esteet ongelmanratkaisun tieltä. 2014, 286 sivua, sh. 59 €

Tilaa nyt: talentumshop.fi