Tt 29 2014 pdf kooste by tektal

Startup Punos Mobile tehostaa kokouksia UUTISET 6 LUT kehitti uuden moottorin sähköbussiin UUTISET 5

19.9.2014 113 000 LUKIJAA KIJAA HINTA 4,90 EUROA EURO RO OA

Kemppi on vuoden päähankkija UUTISET 4

Kaikki shokit eivät kestä kilpailua

DI-työttömyys pakottaa keksimään keinoja osaamisen päivittämiseen. Opetusministeriö suunnittelee nopeaa erikoistumiskoulutusta. UUTISET 2

UUTISET 5

Lähimaksua kännykän kompassilla UUTISET 8

Aalto tekee kuonasta arvotavaraa SUPERGRAAFI 12

Tietoruiske uudistaa osaamisen Bakteerit innostavat polttoainetutkijoita

KATSAUS 12

Veijo Miettinen Ennen julistusta kannattaa tehdä jotain PERJANTAI 19

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 19.9.2014

Uutiset

”Jos valtionlainojen luottoluokitus heikkenee, siinä menee kuntarahoitus samana päivänä.” SUOMEN PANKIN PÄÄJOHTAJA ERKKI LIIKANEN HELSINGIN SANOMISSA 9.9.2014.

Pikakoulutuksella uudet insinööritaidot Erimielisyydet rahoituksesta voivat pilata uuden koulutusmuodon KOULUTUS / Opetusministeriö toivoo uuden erikoistumiskoulutuksen päivittävän insinöörien taidot nopeasti uusiin töihin. Uusia ratkaisuja etsitään, koska korkeasti koulutettujen työttömyys on noussut huippuunsa ja kasvanut kaupungeissakin 20–25 prosenttia vuodessa. – Tarvitsemme nopeita vaihtoehtoja uuden tutkinnon suorittamisen sijaan, pohtii ylitarkastaja Sanna Hirsivaara opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tarvetta on. Diplomi-insinöörien työttömyys lähentelee viittä prosenttia, kun se vuonna 2008 oli puoli prosenttia. Moni ei löydä töitä omalta alaltaan tai kotipaikkakunnaltaan. Ohjelmoijasta pilvipalveluiden tai suurten tietomassojen asiantuntija; rakennusinsinööristä energiatehokkuusasiantuntija. Nämä ovat esimerkkejä erikoistumisen tarpeista, joita ammattikorkeakoulut ja yliopistot voivat ensi vuodesta alkaen tarjota uutta uraa etsiville. Työelämä vaatii asiantuntijoilta entistä syvempää osaamista, ja tällaista kaavailtu uusi erikoistumiskoulutus tarjoaisi. Toiveena on saada työntekijät kouluttautumaan jo ennen kuin työt loppuvat. 30 opintopisteen laajuinen koulutusrupeama vastaa noin puolen vuoden täysipäiväistä opiskelua tai vuotta tai puolitoista työnteon ohessa. Opinnoista ei saisi uutta tutkintonimikettä mutta todistuksen kuitenkin. Oppilaitokset sopisivat erikoistumisopinnoista yritysten kanssa. Jokainen koulu ei tarjoaisi samaa, vaan keskittyisi osaamiseensa. Myyntiosaamista pk-yrityksiin Osa ammattikorkeakouluista on jo aloittanut erikoistumisopintojen valmistelut. – Tavoitteenamme on aloittaa pilottikokeilut jo syksyllä ja tarjota koulutusta alkuvuodesta 2015, kertoo koulutuksen kehittämispäällikkö Hannu Ikonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Samoin Tampereella on jo mietitty, millaiselle koulutukselle voisi olla kysyntää. – Rakennusalalta voisi mainita sisäilman laadun ja kosteuden, valmistavasta teollisuudesta älyk-

kään tuotannon menetelmät, pohtii koulutuspäällikkö Karri Inkinen Tampereen teknillisestä yliopistosta. Nämä ovat vasta ideoita, eikä päätöksiä ole tehty. Insinöörejä ovat irtisanoneet erityisesti suuret yritykset. Uusi työpaikka löytyy yleensä pienemmistä yrityksistä. Ne kaipaavat kuitenkin usein monipuolisempaa osaamista. – Pienten ja keskisuurten yritysten viesti on ollut, että asiakas- ja myyntiosaamista kaivattaisiin lisää, sanoo Tekniikan Akateemisten koulutusyksikön johtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki Tekniikan Akateemisista.

Yritysten koulutus ei riitä

A T A D G BI teollisuuden internet

ENERGIATEHOKKUUS

Nokian Bridge-ohjelman jopa kymmenien tuhansien eurojen tuki irtisanottujen koulutukseen ja työllistymiseen on harvinaista. – Yritykset ovat taantumassa varovaisia kouluttamaan. Ne kaipaavat ulkopuolista potkua, sanoo edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen Insinööriliitosta. Malinen pitää opetusministeri Krista Kiurun (sd) ajaman erikoistumiskoulutuksen hanketta myönteisenä, jos sen rahoitus vain järjestyy. – Nimenomaan muuntokoulutuksella voitaisiin saada nopeastikin uusia työpaikkoja, Malinen kannustaa.

N E D U U S I L L TEO ERNET INT

Tavoitteena on aloittaa pilottikokeilut jo syksyllä. Opetusministeriö toivoo, että erikoistumiskoulutus alkaisi nopeasti ensi vuonna. Inkinen pitää tätä vaikeana, koska monet asiat ovat avoinna. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen pitäisi valtakunnallisesti sopia erikoistumisopinnoista. Se tarkoittaa, että perinteisesti kilpailevien oppilaitosten on päästävä sopuun työnjaosta.

FI ISSN 0785-997X Perustettu 1961 41 numeroa vuodessa Kustantaja Talentum Media Oy

Rahoitus yhä epäselvä Pahaksi onneksi erikoistumiskoulutuksen suurin epävarmuus piilee juuri rahoituksessa, jota ei ole ratkaistu. Ensimmäisenä vuotena opetusministeriö ohjaisi toimintaan neljä miljoonaa valtion-

Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 181 000 (KMT 2013)

Osoite Itämerenkatu 23 PL 920, 00101 Helsinki Puh. 020 442 40 etunimi.sukunimi@talentum.fi

avustuksia. Sen jälkeen tarvitaan pysyvämpi ratkaisu. Ennen kuin tätä on, ammattikorkeakoulut tai yliopistot eivät näytä haluavan sitoutua uuteen koulutusmuotoon. Opetusministeriön Sanna Hir-

Tilaajapalvelu tilpal@talentum.fi 030 514 100

Osoitteenmuutokset 030 514 100 TEK 09 2291 2291 TFIF kansli@tfif.fi

sivaaran mukaan koulutuksesta voitaisiin veloittaa opiskelijalta enintään 80 euroa per opintopiste eli 2 400 euroa yhteensä. – Kannustin yliopistoille olisi rahoituspohjan laajentuminen. Tällaista ei ole aiemmin ollut teknii-

Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen Ilmoitusvaraukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356

Kestotilaus 157 euroa / vuosi (hinta voimassa toistaiseksi)

19.9.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Suomen taloustilanne on vain yhden shokin päästä deflaatiosta ja luottoluokituksen laskusta.” NORDEAN ARVIO TALOUDESTA SALKUNRAKENTAJA-SIVUSTOLLA 4.9.2014.

Masennus paljastuu nyt verikokeella

”Luottoluokituksen laskua dramatisoidaan turhaan.” VALTIOVARAINMINISTERIÖN SUHDANNEYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ MIKA KUISMANEN YLELLÄ 11.9.2014.

TEKTAL.FI/SUMMASSA

PÄÄKIRJOITUS

Vapaavuori avaa ovia Fortumille

an Vapaavuori (kok.) teki maanantaina reippaita energiapoliittisia linjauksia. Elinkeinoministeri antoi Fennovoimalle puoli vuotta lisää armonaikaa ratkoa omistajaongelmat. Teollisuuden Voiman jatkoaikatoiveet sen sijaan saivat tylyn tyrmäyksen. Vapaavuori perusteli ratkaisuaan huolella. Perustelut kuulostivat uskottavilta, mutta kelvolliset selitykset olisi pystynyt kirjoittamaan myös päinvastaisille päätöksille.

YÖTURVALLISU US

■

It-palveluyhtiö Tieto on viime vuosina irtisanonut satoja ihmisiä, mutta kymmeniä uusia työntekijöitä on myös palkattu. – Alalla on on käynnissä iso murros, jolloin ei vain kehitetä uutta osaamista, vaan luodaan myös kokonaan uusia ammatteja, perustelee henkilöstöjohtaja Katariina Kravi. Kravin mukaan opetusministeriön suunnittelemille nopeille täsmävalmennuksille voisi olla kiinnostusta Tiedossa. Insinööriliitto ja TEK ovat olleet huolissaan siitä, tarjotaanko henkilöstölle koulutusta osaamisen pitämiseksi ajan tasalla. Työnantajien Teknologiateollisuudessa ei niellä väitteitä siitä, että koulutusta olisi laiminlyöty. Järjestö viittaa Tilastokeskuksen kokoamaan henkilöstötutkimus 2010 -selvitykseen, jonka mukaan suomalaisista koneita ja laitteita valmistavista yrityksistä 77 prosenttia vastanneista ilmoitti järjestäneensä jonkinlaista koulutusta, ja informaatio- ja viestintäalan yrityksistä peräti 87 prosenttia. Kaikkien suomalaisten yritysten keskiarvo oli noin 40 prosenttia. Yrityksillä on hyviä kokemuksia myös TEMin muuntokoulutuspalveluista. Opetusministeriön suunnitteleman erikoistumiskoulutuksen voisi kustantaa myös työnantaja, joka haluaa auttaa uuden osaamisen kehittämisessä tai tukea irtisanottavia. – Lähdemme pääsääntöisesti siitä, että kun yritykset maksavat veroja, julkisesti rahoitettu koulutus palvelee myös työelämässä olevien henkilöiden osaamisen kehittämistä. Myös työntekijöillä on vastuu pitää taitojaan ajan tasalla, sanoo johtaja Mervi Karikorpi Teknologiateollisuudesta. Karikorpi toteaa kuitenkin, että Suomessa on ajateltu koulutusta liian tutkintolähtöisesti, ja joustavalle ja räätälöidylle koulutukselle on tarvetta. &

A J I T N Y Y M I T N I O N I MARKK

TERÄS KÄSIT TELY

kan alalla, perustelee Hirsivaara. Aalto-yliopistossa ei pidetä opetusministeriön esittämää erikoistumiskoulutuksen rahoitusmallia realistisena. Siellä pelätään, että liian suuri osa taakasta tulisi oppilaitoksille, jotka eivät saisi vastaa-

Päätoimittaja Jyrki Alkio 040 342 4476 Toimituspäällikkö Harri Junttila 040 342 4685 Toimitussihteeri Irma Svan-Santero

”Alalla luodaan kokonaan uusia ammatteja.”

vasti yhtä paljon lisää rahaa. Samoin Suomen suurimman ammattikorkeakoulun Metropolian johtaja Elina Eriksson sanoo, että korkeakoulujen pitäisi saada päättää erikoistumiskoulutuksen opiskelijamaksut vapaasti ilman

Toimittajat Kari Kortelainen, Tuula Laatikainen, Tero Lehto, Raili Leino, Jukka Lukkari, Kari Peltonen, Helena Raunio, Harri Repo, Janne Tervola, Eeva Törmänen

lain esittämää ylärajaa. Lisäksi Metropolia vaatii, että oppilaitoksille on korvattava isompi osa kuluista. &

Verkkotoimitus Marko Laitala (uutispäällikkö), Tapio Ikkala, Janne Luotola, Sofia Virtanen

TERO LEHTO

@talentum.fi

Ulkoasu AD Simo Sahla, Juha Kalliolahti (Faktor Oy) Kuvapäällikkö Timo Pylvänäinen

Ydinvoima palasi politiikan ytimeen.

TÄTÄ KIRJOITETTAESSA ei ole selvää, minkä kannan hallituspuolueet Vapaavuoren esitykseen ottavat. Oli lopullinen ratkaisu mikä tahansa, on selvää, että ydinvoima palasi maanantaina politiikan ytimeen. Kokoomus voi Vapaavuoren ratkaisun seurauksena menettää elinkeinoelämän tuen. Samaan aikaan kahta voimalaa vaativa Antti Rinne (sd.) kerää pisteitä investointien ja työpaikkojen puolustajana. Vihreät taas yrittävät mitata Venäjänuhasta ulos kaiken mahdollisen. Tulevien vuosien ja vuosikymmenten energiahuolto jää poliittisessa mittelössä ikävä kyllä taka-alalle. Energiapolitiikan pitäisi olla johdonmukaista ja pitkäjänumanvaraisuus teistä, mutta nyt sitä leimaa sattumanvaraisuus ja poukkoilevuus. On helppo syyttää ttää poliitikkoja, mutta Fennovoima ja TVO VO makkuja. savat myös omien mokiensa laskuja. VAPAAVUORI MÄÄRITTELI Fennonoerit, voiman luvalle nyt selkeät kriteerit, nko joiden perusteella yhtiö tietää, onko aan. sillä edellytyksiä jatkaa hankettaan. ia kotiFennovoima tuskin löytää uusia eita ei maisia omistajia, kun kiinnostuneita tähän mennessä ole ilmaantunut.. Todennäköisesti yhtiö etsii osakkaita muista EU-maista. ennoEi olisi mikään ihme, vaikka Fennovoiman omistajaksi ilmaantuisi Eesti energia. & JYRKI ALKIO

@talentum.fi

P.S.

SUOMEEN SUUNNITELLAAN parhaillaan lukuisia laitoksia, joissa liikenteen polttoaineita valmistetaan puupohjaisista raaka-aineista. Vaikka buumi on kova, on hyvä muistaa, että puu on välivaiheen raaka-aine. Tutkijat testaavat jo, miten levät ja bakteerit soveltuvat autojen polttoaineeksi. &

”Joka päivä on maailman tärkein päivä.” LENTOPALLOMAAJOUKKUEEN PÄÄVALMENTAJA TUOMAS SAMMELVUO TROMBIT-SIVUSTOLLA 11.4.2014.

JUHA S. KALLIOLAHTI

Nopea koulutus kiinnostaa

TVO-POMOT MIETTIVÄT vielä pitkään, mikä meni pieleen. Yhtiö on auttamattomasti ulkona tulevista ydinvoimahankkeista – ellei se jollain ihmeellä pysty jättämään rakentamislupahakemuksen alkuperäisessä aikataulussa ensi kesänä. Tuleva hallitus määrittelee keväällä ensi töikseen kantansa ydinvoiman lisärakentamiseen. Jos ja kun kanta on myönteinen, Fortum on ilmeinen ehdokas luvan saajaksi. Mutta mikä onkaan reaktio, jos Fortum Fennovoiman tavoin esittää laitostoimittajaksi Rosatomia? Yhtiön vuonna 2010 jättämässä ja myöhemmin hylätyssä hakemuksessa Rosatom oli yhtenä laitostoimittajaehdokkaana.

4 TEKNIIKKA&TALOUS / 19.9.2014

Uutiset

www.tektal.fi Pieni ohjelmistofirma rakensi miljoona

Innovaatiohyppy pelastaa kotimarkkinoillakin Laiska yritys voi menettää markkinan hyvin nopeasti, sanoo Tekesin Pekka Soini MARKUS SOMMERS

KILPAILU / Kotimarkkinayrityskään ei enää pärjää, jos se tuudittautuu nykymenoon eikä ymmärrä innovaation tärkeyttä toiminnassaan, sanoo Tekesin pääjohtaja Pekka Soini. – Kansainvälinen kilpailu ja verkkokauppa jyräävät, vaikka itse ei haluaisikaan kilpailla. Soini haluaa ennen muuta innovaatiohyppyjä. Niiden tiellä makaa kuitenkin ”ei-tehdä-nyt”-ajattelu, joka on tyypillistä tämän hetken kaltaisille kovemmille taloudellisille ajoille. – Nyhräämisellä, pikkuparantelulla Suomi ei vain pärjää! Soinille innovaatio tarkoittaa uuden tekemistä uudella tavalla niin, että lopputulos otetaan kaupalliseen käyttöön.

Geomachine Oy on vuonna 1984 perustettu kallio- ja maaperätutkimuskoneiden valmistaja, jonka liikevaihto on noin seitsemän miljoonaa euroa. Tuusulalainen yhtiö on pitkin historiaansa satsannut suhteellisen paljon tuotekehitykseen. Onkin johdonmukaista, että toimitusjohtaja Jukka Ylänen painottaa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa enemmän jälkimmäisen suuntaan. – Emme voi keksiä pyörää

”Nyhräämisellä Suomi ei vain pärjää!”

Yrittäjyys joka paikkaan Verkkokaupan voiman Soini hahmottaa itse kaupan prosessien lisäksi asiakkaiden käyttäytymisen täydellisenä muutoksena. Ilmiö vaikuttaa sekä vaivihkaa että yllättäen. – Kaupan alalla on puhuttu sähköisestä maailmasta pitkään, mutta ilmiö ulottuu myös siihen, miten asiakkaat tarkkailevat markkinoita ja kuinka heitä on paras lähestyä. Ei riitä, että kotimarkkinayrityksellä on tasaista toimintaa ja vahva tase, koska yllättävääkin kilpailua ja tarjontaa voi olla ulkomaisessa verkkokaupassa. Markkinan voi menettää nopeastikin. Soinin mukaan uusi, entistä selvästi yrittäjälähtöisempi sukupolvi voi nostaa maan kilpailukykyä pitkällä ajalla. Yrittäjyydestä puhuessaan Soini teroittaa enemmän ajattelutapaa kuin itse yrittäjän taivalta. – Yhdysvalloissa entrepreneurship-käsite ulottuu voimakkaana insinöörikorkeakoulujen ja teknillisten yliopistojen opetusohjelmiin, sen huippu on Stanfordin yli-

REIPAS OTE. — Suuri osa yrityksistä kaipaisi kunnon ravistelua, sanoo Tekesin Pekka Soini.

opisto. Vaikka maassa ei ole Tekesin kaltaista toimijaa, on innovaatioprosesseilla siellä yhteiskunnan monipuolinen tuki. Soinin huoli osuu varsinkin ”jämähtäneisiin” pk-yrityksiin, jotka

ovat muiden lailla globalisaation armoilla. Niiden pitäisi tuoda talouteen volyymia jo lähivuosina. – Konepaja-alueella on paljon esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat jääneet alihankkijan roolinsa

Kemppi on vuoden päähankkija ALIHANKINTA / Alihankintamessujen avajaisissa julkistettiin vuoden pää- ja alihankkijat. Kemppi palkittiin päähankkijana ja Purso alihankkijana. Päähankkijan valintaa tehdessä arvostettiin Kempin alihankinnan ja varsinkin kotimaisen alihankinnan pitkäjänteistä ja strategista kehittämistä sekä kotimaahan suuntautuneita investointeja. Hitsausjärjestelmiä valmistava Kemppi on investoinut Lahden tehtaaseen 25 miljoonaa euroa. Samalla on kehitetty tuotantotapoja ja toimittajaverkostoa. Kempin ostoista 65 prosenttia tehdään Suomesta. – Ilman alihankkijoita emme olisi mitään. Olemme yhtä vahvo-

Yhdisteltävä jo olevaa ■

Teresa Kemppi-Vasama

ja kuin toimitusketjumme, kertoi Kempin hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama palkintojenjakotilaisuudessa. Alihankkijan valinnassa palkintovaliokunnan huomion kiinnitti se, että kapeaan sektoriin keskittynyt Purso on kovasta kilpailusta

huolimatta menestynyt ja pystynyt kehittämään myös omia tuotteita. Yritystä on johdettu määrätietoisesti eteenpäin ja se investoi jatkuvasti kehittyäkseen yhä kilpailukykyisemmäksi. – Olemme investoineet yhdeksän prosenttia liikevaihdosta viimeisen viiden vuoden aikana, vaikka välillä kirpaiseekin. Olisi ollut halvempaa teettää työt ulkomailla, kertoi Purson hallituksen puheenjohtaja Jari Ollila. Purso valmistaa suulakepuristettuja alumiiniproﬁileita ja niiden jatkojalosteita sekä alumiinisia rakennusjärjestelmiä. & JANNE TERVOLA

T&T — Tampere

vangiksi. Monella niistä on paljon erikoistuotteita, hyviä prosesseja ja korkeata teknologiaa. Mutta jos niiden asemat huononevat kansainvälisen kilpailun vuoksi, ne ovat pulassa. Jossakin muualla sama laatu saattaakin maksaa vain kolmanneksen heidän hinnastaan. Soinin jämähtäneimmät esimerkit löytyvät telakkateollisuudesta. Onnistujiakin ja muutoshaluisia yrityksiä löytyy. – Sekä Oilon että Kemppi ovat menestyksensä vuoksi hyviä esimerkkejä muille. Mutta molemmat käyttävätkin 5–6 prosenttia liikevaihdostaan tutkimuksen ja tuotekehitykseen. Muita keskisuuria menestyneitä innovaatiosatsaajia ovat esimerkiksi Ponsse ja Normet.

Siemen on seinien sisällä Hallinnon tehtävä olisi luoda kehitysinvestoinneille otollinen ympä-

uudelleen eli mennä kovin syvälle tuohon tutkimuspuoleen, vaan meidän on yhdisteltävä maailmalla olemassaolevia ratkaisuita mielekkäällä tavalla. Kymmenien vuosian ajan erilaisissa konepaja-alan kansainvälisissä johtotehtävissä ollut mies näkee ympärillään liikaa ”itkemisen kulttuuria”. – Se ulottuu yrityksistä ylös läpi koko yhteiskunnan ja on pahin este asioiden suotuisalle etenemiselle, Ylänen sanoo. &

ristö, muun muassa verotuksellisin keinoin. Mutta jotain on vialla, kun kiinteistösijoittaminen on houkuttelevampaa kuin sijoittaminen kasvuyrityksiin. Soini kuitenkin korostaa, että päävastuu on yrityksellä itsellään eli toimivalla johdolla, hallituksella ja omistajilla. – Kun yrityksessä silmät palavat, niin riskinjakoa löytyy, Soini lupaa. Eräs hänen esimerkkinsä kertoo yrityksen oman hallituksen kriittisestä roolista. Muuan suurehko yritys oli saanut projektilleen Tekes-rahat ja hanke oli ”savolaisittain” aloittamista vailla. Melkoisen seulan läpäisemisestä huolimatta hallituksen pokeri petti ja projekti peruttiin. Tekesin asiakkaina on Suomen noin 300 000 yrityksestä kolmisen tuhatta eli sadasosa. – Niistä monella on terve halu ottaa riskiä. Mutta suuren enemmistön joukossa on paljon niitä, joita pitäisi ravistella, Soini heittää. & KAUKO OLLILA

@talentum.fi

LYHYET Ydinakku autoihin MISSOURIN YLIOPISTON tutkijat ovat kehittäneet vesipohjaisen liuoksen tehokasta ydinakkua varten. Akkua voidaan käyttää luotettavana energianlähteenä useissa sovelluksissa. Säteilystä sähköä tuottavia akkuja on kehitetty 1950-luvulta alkaen. Niitä kaavailtiin muun muassa autojen voimanlähteeksi, mutta vain osa sovelluksista on tähän mennessä toteutunut. Uusi ydinakku käyttää radioaktiivista isotooppia strontium-90, joka tuottaa sähkökemiallista energiaa vesipohjaiseen liuokseen. Nanorakenteinen titaanidioksidielektrodi ja platinapinnoite keräävät energiaa ja muuntavat sitä sähköksi.

Työtapaturmien määrä väheni VIIME VUONNA 132 000 palkansaajaa sai korvauksia työtapaturmista. Korvatuista tapaturmista 103 000 sattui työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa ja 22 000 työmatkalla. Työpaikkatapaturmien taajuus laski noin prosentin. Viime vuonna sattui 30,2 korvattua työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Työtapaturmissa kuoli viime vuonna yhteensä 32 palkansaajaa, 20 työpaikkatapaturmissa ja 12 työmatkatapaturmissa. Määrä on kaikkien aikojen pienin. Edellisenä vuonna työtapaturmissa kuoli 48 palkansaajaa. &

19.9.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

bisneksen Googlen sulkeman palvelun tilalle

WWW.TEKTAL.FI/P/20

LUT korvaa kalliit maametallit ferriitillä SÄHKÖMOOTTORIT / Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) on kehittänyt kestomagneettimoottorin, jossa kalliit neodyymimagneetit on korvattu ferriittimagneetein. LUTin kehittämä 50 kW moottori lataa Cambus-hybridibussia. Koeajot alkavat tässä kuussa. Ferriittimagneetit ovat yleisiä pienissä apumoottoreissa, kuten auton tuulilasinpyyhinten moottorissa. Suurimmat markkinoilla olevat moottorit ovat muutaman kilowatin tehoisia. – Pyrimme käytännössä osoittamaan, että myös tämä magneettimateriaali on mahdollinen teollisen kokoluokan koneissa käytettäessä oikeaa suunnittelua, LUT Energian professori Juha Pyrhönen kertoo. Koska ferriittimagneetit ovat heikkoja verrattaessa neodyymirauta-boori-magneetteihin, on niitä asennettava enemmän. Samaan tehotiheyteen pyrittäessä ne vievät tilaa kolme kertaa enemmän. Tästä syystä moottorista kehitettiin ulkoroottorikone, johon ferriittimagneetit on asennettu. Roottori toimii samalla jäähdytyspuhaltimena. – Ulkoroottorirakenne tarjoaa heikkojen ferriittimagneettien

yhteydessä parhaan tehotiheyden sähkökoneelle. Kun koneen ilmavälivuontiheys on matala, tulee ulkoroottorin selästä vielä hyvin ohut, jolloin rakenteen antama etu korostuu.

Pyydä tarjous osoitteesta LWHOOD Ŏ ORJLVWLLNND

TOIM. HUOM.

Mahtavaa, Vacon

JANNE TERVOLA

@talentum.fi

Kaupunkibussin generaattori Ferriittimagneetit Staattorin kiinnitysrumpu

Staattori

Laakerit

Roottori

Ilman ulostulokanavat

Staattorikelat Tuuletussiivet Roottoriakseli

Aika laskea logistiikkaverkoston kustannukset. Onnistuu! Itella tarjoaa Suomen kattavimman verkoston ja kustannustehokkaat kuljetukset koko maahan. Mitä laitetaan ja minne?

HARRI JUNTTILA

@talentum.fi

nemmillä komponenteilla. Monta sähkökonetta samassa moottorissa on yleinen ratkaisu tuulivoimageneraattoreissa. &

Moduulit pudottavat hintaa Moottorin valmistuskustannuksia alentaa edelleen se, että staattorit ovat yksittäin napakäämittyjä. Tämä mahdollistaa modulaarisen rakenteen. Samaan bussiin asennettiin myös itse kehitetty nestejäähdytetty ajomoottori. Sen vesijäähdytetty ulkokuori on valmistettu toisiinsa hitsatuista moduuleista. – Ajomoottorilta edellytetään korkeaa suojausluokkaa, koska siihen kohdistuvat kaikki liikenteen aiheuttamat raparoiskeet. Tällöin vesijäähdytys on käytännöllisin ja tarjoaa lisäksi suljetulle rakenteelle ilmajäähdytystä paremman jäähdytyskyvyn. Nimellisteholtaan 150 kW:n moottorista saadaan 300 kW:n huipputeho. Ajomoottorissa on kaksi galvaanisesti erotettua osakäämiä. Sitä ohjataan kahdella taajuusmuuttajalla. Kaksi osakäämiä mahdollistavat tehonnoston pie-

anskalaiset tulivat ja ostavat suomalaisen taajuusmuuttajia valmistavan Vaconin miljardilla eurolla. Aika hienoa. Keskustelu asian ympärillä on kuitenkin jakautunut kahtia. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) kiroaa tytäryhtiötalouden ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) kiittää, että suomalainen cleantech-osaaminen kelpaa maailmalle. Kaikki haluavat Suomeen investointeja. Jos ne ovat ulkomaisia, niin vielä parempi. Nyt Danfoss on investoimassa Suomeen miljardi euroa. Se on paljon rahaa, ja siksi on syytä olla tyytyväinen, ei pettynyt – selvitysten mukaan ulkomaalaisomistukseen päätyneet yhtiöt ovat elinvoimaisempia kuin suomalaisena pysyneet verrokkinsa. Tuskin kukaan vakavissaan uskoo, että ulkomailta tulisi jokin taho ja sijoittaisi Suomeen miljardi euroa perustaakseen jotain kokonaan uutta. &

6 TEKNIIKKA&TALOUS / 19.9.2014

Uutiset

www.tektal.fi Buddhalaismunkkien

TOHTORIN HATUSTA Simo Hosio: Leveraging Social Networking Services on Multipurpose Public Displays. Oulun yliopisto 5.9.2014.

Sometus kiinnostaa julkisillakin paikoilla

hmiset jakavat mielellään julkisessa tilassa omaa sisältöään, kuten yhteisöpalveluissa olevia valokuvia, osoittaa DI Simo Hosion väitös. Hosio kehitti tutkimuksessaan uutta tekniikkaa ja sovelluksia kosketusnäytöille, joita on sijoitettu eri puolille Oulun keskustaa. – Mietimme ihan propellihattumeiningillä, että ihmiset haluavat käyttää yhteisöpalveluja, joten miksi emme toisi niitä uudelle alustalle, Hosio kertoo. Oulussa on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen interaktiivisten näyttöjen verkko. Ensimmäiset näytöt tulivat vuonna 2009, ja nyt niitä on toistakymmentä. Näyttöjen erikoisuus on, että käyttäjä voi valita parinkymmenen sovelluksen joukosta haluamansa. Tarjolla on muun muassa pelejä, uutispalveluja, karttoja, videoita ja kuvia. Tavanomaisissa julkisten tilojen näytöissä on tyypillisesti vain yksi sovellus, esimerkiksi kartta tai mainos. Hosio kehitti kollegoidensa kanssa näytöille muun muassa some-sovelluksia ja nuorille keinon viestitellä Nuorisoasiainkeskuksen kanssa. – Suosittu käyttötapa on esimerkiksi ottaa ryhmäkuvia virtuaaliseen postikorttipalveluun tai näyttää kavereille kuvia Facebookin kautta. Tietoturvaongelmat on selätetty siten, että käyttäjä hoitaa kirjautumisen someen oman älypuhelimensa kautta. Kuvaruudulle tulevat vain hänen valitsemansa kuvat.

”Mietimme ihan propellihattumeiningillä.”

Ei mitään nörtteilyä Hosion väitöstyö sisälsi sekä hardcore-insinöörityötä että ihmisläheistä tutkimusta liittyen kaupungin ja kaupunkilaisten vuorovaikutuksen lisäämiseen. Väitöskirjaa varten Hosio luki muun muassa kansalaistieteitä. Oletko puoliksi humanisti? – Olen kyllä 100-prosenttisesti insinööri. Toisaalta nautin siitä, että saan tehdä ihmisten kanssa töitä, eikä tarvitse pelkästään istua toimistossa. Haastavinta väitöstyössä oli aiheen rajaaminen. – Hirveä hinku olisi ollut kirjoittaa kaikesta, mitä olemme tehneet, mutta väitöksen täytyy olla tiivis paketti yhdestä Simo Hosio aiheesta. Hosion pitkän täh■ Syntynyt 1982 Nivalassa täimen tulevaisuu■ Työskentelee Oulun densuunnitelmat ovat yliopistossa Sähkö- ja vielä auki. Toisaalta tietotekniikan osastolla väitöksen jälkeen on luvassa täysin toisen■ DI (tietotekniikka) 2009, laista hommaa, sillä Oulun yliopisto hän jää isyyslomalle ■ Perhe: vaimo ja lapsi hoitamaan kymmenen kuukauden ikäistä ■ Harrastukset: uinti, poikaansa. & lukeminen, verkko-

sivujen ylläpito

OULUN TORILLA. Simo Hosio kehitti sovelluksia, joita kaupunkilaiset voivat käyttää Oulun keskustassa olevissa julkisissa näytöissä.

MARI HEIKKILÄ

Kilpailu jakoi shokit Fimecc ja RYM ääripäissä T&K / Strategisen huippuosaamisen keskittymät eli shokit viimeistelevät parhaillaan ohjelmahakemuksiaan ensi kuussa päättyvään vuoden päähakuun. Tekesin muuttunut rahoituskäytäntö on jakanut shokit selvästi kahteen kastiin. Suomen kuudesta shokista kilpailussa on tähän saakka selvästi parhaiten pärjännyt metalli- ja koneenrakennusalan shok Fimecc. Toisessa ääripäässä on rakennetun ympäristön shok RYM. Tämän vuoden alussa voimaan tulleen muutoksen jälkeen kaikkien shokkien ohjelmahakemukset asetetaan samalle viivalle ja rahoitus jaetaan vain hakemusten laadun perusteella. Millekään keskittymälle ei ole enää korvamerkittyä rahaa kuten aiemmin. Uutta menettelyä sovellettiin ensimmäisen kerran pilotointimielessä jo viime vuoden touko– syyskuussa saapuneisiin hakemuksiin. Tuolloin arvioitiin yhdessä 11 hakemusta, joista viisi sai myönteisen päätöksen. Näille viidelle myönnettiin yhteensä vajaan 26 miljoonan euron rahoitus tälle vuodelle. Loppuvuonna tuli lisäksi viisi hakemusta, joista Tekes hyväksyi kolme. Tämän vuoden ensimmäinen

VAHVAA MENOA. Metalliteollisuuden Fimecc-shok on pärjännyt hyvin rahoituskilpailussa.

hakukierros päättyi toukokuussa. Siihen tuli vain kaksi hakemusta, joiden rahoituksesta ei ole vielä tehty päätöstä. Lokakuun kierrok-

selle Tekes odottaa selvästi enemmän hakemuksia. Metallishok Fimecc on kahdella tähän mennessä järjestetyllä kil-

Enemmän irti kokoukses Punos Mobile auttaa tallentamaan myyjien ”hiljaisen OLLI-PEKKA ORPO

KOKOUKSET / Olen muutaman minuutin myöhässä lounastapaamisesta. En tunne Punos Mobilen myyntijohtajaa Ville Mettälää kasvoilta eikä ravintolan edessä odota kukaan, joten joudun soittamaan ja kysymään onko hän jo sisällä vai vielä enemmän myöhässä. Jos minulla olisi käytössäni Punoksen Meeting Assistant -sovellus, olisin voinut vain astua sisään ja nähdä hänet nurkkapöydässä. Kokoussovelluksen ominaisuuksiin kuuluu, että palaverikumppaniin voi tutustua ennalta myös ulkonäöltä. – Sovellus on tarkoitettu ennen kaikkea muiden yritysten edustajien kanssa neuvottelevien myyjien käyttöön, Mettälä kertoo. Meeting Assistantia käytetään tabletilla. – Sen etu perinteiseen muistiinpanojen tekemiseen on muun muassa parempi suunnitelmallisuus, Ville Mettälä kuvailee. – Kun myynnin johto haluaa saada asiakkaasta selville tietyt asiat, myyjien tabletteihin voidaan syöttää halutut kysymykset ja saada vastauksia lähes reaaliaikaisesti, Mettälä selittää. Yritys saa asiakkaiden tilanteista ja tarpeista vaivattomasti talteen paljon tietoa, joka muuten karttuisi lähinnä kokemukseksi yhden myyjän päähän. Tämä on kullanarvoista viimeistään silloin, kun myyjä vaihtaa

PALAVERISSA. Punos Mobilen myyntijohtaja Ville Mettälä ja toimitusjohtaja Hannu Alakangas näyttävät, miten Meeting Assistant toimii.

työnantajaa tai joutuu esimerkiksi pitkälle sairauslomalle.

Asiakkuudenhallinta mukana Sovellus integroituu myös tunnettuun asiakkuudenhallintajärjestelmään, Salesforceen. Näin siihen saa helposti yrityksen omasta tietokannasta haettua tiettyyn henkilöön tai toiseen yritykseen liittyviä aiemmin hankittuja pohjatietoja, kuten vaikka kasvokuvia. – Seuraavaksi pyrimme myymään Meeting Assistantin uutta Salesforce-laajennusta Yhdysvalloissa, Mettälä kertoo.

Rapakon taa aiotaan palkata ainakin yksi henkilö. Tällä hetkellä sovelluksen jälleenmyyjänä kaikissa Pohjoismaissa Islantia lukuunottamatta toimii Fluido. Vuonna 2013 julkaistua Meeting Assistantia on tähän mennessä ladattu noin 40 000 kertaa. Se palkittiin yrityksen tuottavuutta parantavana palveluna Best Mobile Service in Finland 2013 -kisassa ja mainittiin viime keväänä kansain-

”Etuna on parempi suunnitelmallisuus.”

19.9.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

soivista kulhoista mallia aurinkokennoihin

WWW.TEKTAL.FI/P/21

Tekesin shok-rahoitus

kahteen kastiin pailukierroksella saanut läpi kaikki jättämänsä neljä rahoitushakemusta. Sen sijaan rakennetun ympäristön RYM ei ole saanut läpi yhtään kolmesta hakemuksestaan. Punakynällä on raksittu myös kaksi hanketta energia- ja ympäristöalan Cleen-shokilta sekä terveysja hyvinvointialan SalWe-shokilta. Kummatkin ovat saaneet läpi yhden ohjelmaehdotuksen kuten myös biotalousshok Fibic ja ictalan Digile. Digileltä ja Fibiciltä ei ole hylätty hakemuksia.

le hylätyiltä ohjelmahakemuksilta. – Siihen ei yleensä ole yhtä yksittäistä syytä, sanoo Tekesin shoktoiminnasta vastaava johtaja Teija Lahti-Nuuttila. – Yleensä uutuusarvo ja tekemisen sisältö eivät yllä riittävän kunnianhimoiselle tasolle. Joissain tapauksissa ohjelmia on pidetty myös osallistujapohjaltaan liian suppeina.

Uuden käytännön mukaan rahoitus kohdistetaan entistä enemmän kansainvälisessä yhteistyössä tehtävään korkeatasoiseen tutkimukseen. Tämä on tuottanut ongelmia etenkin rakennusalan RYM-shokille. Se ei aio enää tänä vuonna hakea Tekesiltä shok-rahaa, mikä asettaa pilviä koko RYM-shokin tulevaisuudelle.

miljoonaa euroa Tekes on jakanut shokeille niiden toiminnan aikana runsaat puolet keskittymien kokonaisrahoituksesta eli 460 miljoonaa euroa. – Tälle vuodelle suunnitelma Tekes-rahoitukselle on 86 miljoonaa. Oletamme, että tämä taso saavutetaan, Lahti-Nuuttila sanoo. &

Tekes ei lähde tarkemmin avaamaan syitä rahoituksen eväämisel-

Fimecc porskuttaa

Uuden hakemusmenettelyn aikana käsitellyt shokohjelmien hakemukset Hyväksytyt, Hylätyt, kpl kpl 4

Digile

Cleen

Fibic

SalWe

RYM

tiedon” VIIKON STARTUP

Punos Mobile Mitä tekee: Mobiilisovelluksia yrityksille, päätuote kokoussovellus Meeting Assistant Työntekijöitä: 5 Perustettu: 2011 Liikevaihto: 55 000 euroa viime tilikaudella Uhat: Alalla kova kansainvälinen kilpailu, Suomessa vaikeampi saada kasvurahaa kuin Yhdysvalloissa Mahdollisuudet: Yrityksillä kiihtyvä tarve saada työsovelluksia ”älypuhelin kourassa” syntyneelle sukupolvelle Lähetä startup-vinkki: harri.junttila@talentum.fi välisen TabTimes-uutissivuston jutussa yhtenä viidestä lupaavasta hyötysovelluksesta iPadille. & SOFIA VIRTANEN

@talentum.fi

Engineer Change. Engineering. It pushes us forward. As the world grows more complex, we face more difﬁcult challenges. So how do you speed up the next engineering breakthrough? By changing your approach. With National Instruments, engineers and scientists are taking advantage of an integrated software and hardware platform that abstracts the complexity of measurement and control systems.

>> You bring the vision. We’ll bring the tools. Learn more at ni.com.

(09) 725 72511 ©2014 National Instruments. All rights reserved. LabVIEW, National Instruments, NI, and ni.com are trademarks of National Instruments. Other product and company names listed are trademarks or trade names of their respective companies. 18396

120

LÄHDE: TEKES

Tutkimus haastaa rakentamisen

Fimecc

JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

100 80 60 suunnitelma

40 20

2008

2010

2012

2014

8 TEKNIIKKA&TALOUS / 19.9.2014

Uutiset

www.tektal.fi Sähkömoottori keksittiin uudelleen —

Suomalainen lähimaksutekniikka Halvankin älypuhelimen kompassi voi vastaanottaa laskun

Pulse yhdistää nfc:n ja qr:n ominaisuuksia 1 cm 44 bps

Nfc

20 cm

LÄHIMAKSU / Lähimaksamisen yleistymistä nfc-teknologialla on odoteltu vuosia. Tuore tutkimus kyseenalaistaa teknologian tarpeen, koska maksaminen on mahdollista jo nykyään älypuhelimissa olevilla komponenteilla. Puhelimeen pitää vain ladata sovellus. Oulun yliopiston tutkimusryhmä on kehittänyt Pulseksi nimetyn tekniikan, joka siirtää laskun kassalta puhelimeen kosketusetäisyyden päästä. Lasku siirtyy kassapäätteeseen asennettavan antennin synnyttämällä magneettikentällä, jonka puhelimen gps:ään integroitu magneettikompassi havaitsee. – Pulselle on jo valtavat markkinat, koska suuressa osassa nykyään valmistettavista älypuhelimista on magneettinen kompassi, kertoo tutkimusryhmän jäsen,

Pulse

Qr-koodi

424 000 bps > 100 cm 2 953 tavua / kuva

Lähimaksamista varten puhelimeen pitää asentaa maksusovellus, ja kassapäätteeseen pitää asentaa sekä laskutussovellus että antenni. Lisäksi maksu vaatii luotettavaa kolmatta osapuolta eli verkkopankkia. Kassapääte lähettää laskun puhelimelle, puhelin maksaa laskun mobiilipankin kautta ja kassa saa tiedon suorituksesta verkon kautta. Tekniikka soveltuu myös muihin tarkoituksiin, kuten erilaisten tietojen ja tunnussanojen lähettämiseen: työmatkalainen näkee ajantasaisen aikataulun koskettamalla bussipysäkkiä, ja kahvilan asiakas saa langattoman verkon salasanan koskettamalla kassaa. Kaupallistamisesta ei ole kuitenkaan varmoja suunnitelmia. – Pohdimme patentin hakemista Yhdysvalloissa, ja keskustelemme mahdollisuudesta myydä teollisoikeudet Kiinan markkinoille, Kostakos kertoo.

Prototyyppi toimii tietotekniikan professori Vassilis Kostakos. Nfc on ennusteen mukaan 66 prosentissa puhelimista vasta vuoteen 2018 mennessä. – Magneettiset kompassit ovat halvempia kuin nfc-laitteet, joten

Pulse toimii tulevaisuuden halpapuhelimissa todennäköisemmin kuin nfc.

Haitat hyödyksi Pulse yhdistää nfc-tiedonsiirron ja qr-koodien hyvät puolet toisiinsa:

PAREMPIEN TUOTTEIDEN SUUNNITTELUUN

COMSOL MULTIPHYSICS

SEKOITIN: Simulonnissa huomioidaan lämmön siirtyminen putkista ja sekoittimen seinistä. Kuvassa lämpötilajakauma esitetään viipalekuvana ja nopeuskenttä virtaviivoin.

se toimii vain lyhyellä etäisyydellä niin kuin nfc ja vain yksisuuntaisesti niin kuin qr. Lyhyt etäisyys poistaa vaaran, että lähistöllä oleva taho voisi vakoilla tietoliikennettä, ja yksisuuntaisuus estää krakkeria saastuttamasta kassapäätettä.

Tekniikka toimii toistaiseksi laboratoriossa. Tutkijat kytkivät enkooderin ja modulaattorin antenniin, joka loi yhteyden Samsungin Galaxy Nexus -älypuhelimeen. Solenoidiantennin halkaisija voi olla 1–3 senttimetriä, joten mahdollinen tuotantoversio saadaan

Product Suite COMSOL Multiphysics ELECTRICAL AC/DC Module RF Module Wave Optics Module MEMS Module Plasma Module Semiconductor Module

MECHANICAL Heat Transfer Module Structural Mechanics Module Nonlinear Structural Materials Module Geomechanics Module Fatigue Module Multibody Dynamics Module Acoustics Module

FLUID CFD Module Mixer Module Microﬂuidics Module Subsurface Flow Module Pipe Flow Module Molecular Flow Module

CHEMICAL Chemical Reaction Engineering Module Batteries & Fuel Cells Module Electrodeposition Module Corrosion Module Electrochemistry Module

MULTIPURPOSE Optimization Module Material Library Particle Tracing Module

INTERFACING LiveLink™ for MATLAB® LiveLink™ for Excel® CAD Import Module ECAD Import Module LiveLink™ for SOLIDWORKS® LiveLink™ for Inventor® LiveLink™ for AutoCAD® LiveLink™ for Revit® LiveLink™ for PTC® Creo® Parametric™ LiveLink™ for PTC® Pro/ENGINEER® LiveLink™ for Solid Edge® File Import for CATIA® V5

COM COMSOL Multiphysics on simulointiympäristö, jossa sam samalla ohjelmalla voidaan ratkoa eri sovellusalojen, kuten lujuuslaskennan, lämmönjohtavuuden, kut sähkömagnetiikan, akustiikan tai virtauslaskennan säh tehtäviä, sekä näiden yhdistelmiä. Tutustu ohjelmaan teh alla ll olevan linkin avulla: www.comsol.fi/introvideo

© Copyright 2014 COMSOL. COMSOL, COMSOL Multiphysics, Capture the Concept, COMSOL Desktop, and LiveLink are either registered trademarks or trademarks of COMSOL AB. All other trademarks are the property of their VIWTIGXMZI S[RIVW ERH '31730 %& ERH MXW WYFWMHMEVMIW ERH TVSHYGXW EVI RSX EJ½PMEXIH [MXL IRHSVWIH F] WTSRWSVIH F] SV WYTTSVXIH F] XLSWI XVEHIQEVO S[RIVW *SV E PMWX SJ WYGL XVEHIQEVO S[RIVW WII [[[ GSQWSP GSQ XVEHIQEVOW

19.9.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

käyttää sähkökenttiä magneettikenttien sijaan

hylkää nfc:n

VASSILIS KOSTAKOS

Modulaattori

Usb-jakaja

Akku

Koodauslaite te Antenni

PROTOTYYPPI TOIMII. Laboratorio-olosuhteissa siirretään tietoa magneettikentän avulla.

pieneen tilaan. Antennista lähtee neljä bittiä kerrallaan 80 millisekunnin välein yksinkertaisella ascii-koodauksella. Datapaketti koostuu neljästä tavusta, ja paketit erotetaan tyhjällä välillä. Tiedonsiirtonopeus on teoriassa 44 bittiä sekunnissa, mutta varsinaisen informaation siirtäminen on hitaampaa, koska se jaetaan paketteihin. Hitauden ansiosta puhelin erottaa bitit taustakohinasta. Vilkkaassa tietoliikenteessä Pulse ei kilpaile vertailukohtiensa kanssa. Nfc:n nopeus on kymmentuhatkertainen eli 424 kilobittiä

sekunnissa. Qr-koodikin sisältää 2 953 tavua. Pulsella tieto liikkuu virheettömästi kuuden millimetrin päähän, kun nfc kantaa 20 senttimetriä. Tutkijoilla ei ole vielä tietoa, milloin ja miten tekniikka saadaan yleiseen käyttöön. – Suurin haaste tekniikan yleistymiselle on, että uuden maksutavan esittely vaatii paljon sijoittajia ja neuvotteluja ennen pilottivaiheen toteutumistakin. & JANNE LUOTOLA

@talentum.fi

Oikeat vastaukset 3 kysymystä

1. c) ja d) Tornio ja Lappeenranta kuluttivat viime vuonna täsmälleen saman verran eli 3065 gigawattituntia sähköä. Helsingin lukema oli 4559 GWh. 2. a) Google ilmoittaa kuluttaneensa sähköä viime vuonna 3,3 terawattituntia. UPM:n tehtaat tarvitsivat yli 15 terawattituntia. 3. d) Metro ja raitiovaunut kuluttivat sähköä Helsingissä viime vuonna 76 gigawattituntia, ulkovalaistus 55 gigawattituntia.

Kysymykset sivulla 19

Pähkinä

Työryhmän voi koota yhdeksällä eri tavalla eli se pystyi työskentelemään yhdeksän vuoden ajan. Mahdollisia kokoonpanoja ovat (Slovenia, Kroatia, Britannia), (Slovenia, Kreikka, Espanja), (Slovenia, Tanska, Italia), (Irlanti, Kroatia, Ranska), (Irlanti, Hollanti, Espanja), (Kroatia, Belgia, Espanja), (Kroatia, Hollanti, Kreikka), (Tanska, Portugali, Kreikka) ja (Tanska, Belgia, Hollanti). Kaikki pääsevät mukaan ainakin kerran, mutta kroatialaiset eri kumppanien kanssa peräti neljästi.

Vaa’at ammattilaisille - PYÖRÄKUORMAAJAVAA’AT - PUUTAVARAVAA’AT - KUROTTAJA- JA MATERIAALIKONEVAA’AT - AUTO- JA JUNAVAA’AT - PUNNITUSJÄRJESTELMÄT - ENSIVAKAUS, HUOLTO

PL 15 (Vestonkatu 11), 33561 Tampere Puh. 03 3143 5000 weighing@tamtron.ﬁ

ISO 9001:2008 Sertiﬁoitu organisaatio www.tamtrongroup.com

WWW.TEKTAL.FI/P/22

Snellman ersätter brännolja med biogas Svinhusavfall omvandlas till ren energi i teknologiskt kretslopp ENERGITEKNIK / Herr Snellman har gått in i energibranschen och värmer numera korven med biogas i stället för med brännolja. Fabriken i Jakobstad är först inom livsmedelsindustrin i Finland med att använda biogas och Snellmans tekniska ledare, Markus Snellman, tror att ﬂera inom branschen kommer att följa exemplet. – Vi har varit föregångare i energilösningar tidigare, bland annat 2007 och 2009 när vi installerade två industrivärmepumpar. Den åtgärden minskade vår oljeförbrukning med 800 ton årligen. Nu har vi tagit nästa steg och gjort oss av med oljeuppvärmingen helt, säger Snellman. Energikonsumtionen är generellt hög inom livsmedelsindustrin och står för en stor del av produktionskostnaderna. Snellmankoncernen har i sin expansion målmedvetet satsat på energieffektiv teknik. Under åren 2007–2014 har fabrikskapaciteten byggts ut med 240 procent, samtidigt som den årliga energikonsumtionen minskat med tio miljoner kWh. Lokal gasproduktion Sedan augusti används lokal biogas för att hetta upp ånga för korvproduktion och övriga

industriprocesser på fabriken. – Vi blev kontaktade för något år sedan av Jeppo Kraft som hade planer på en biogasanläggning. De behövde ﬂer ﬁnansiärer och vi hakade på, berättar Markus Snellman. Diskussionerna ledde till att Snellmankoncernen blev delägare i Jeppo Biogas med en andel på 22,5 procent. Omställningen till gasdrift har krävt en del smärre investeringar på fabriken, bland annat i en tryckreduceringsstation. Ändå räknar Snellman med en återbetalningstid på två år på investeringarna. – En annan fördel för oss är att det nu blivit lättare att bli av med det slam som uppstår i olika produktionsskeden. Tidigare har slammet centrifugerats och komposterats, men nu körs det i tankbilar till Jeppo för rötning.

Gödsel av restprodukt I rötningsreaktorerna i Jeppo, ett par mil från Snellmans fabrik, pågår en kontinuerlig process. Gasen stiger uppåt, sugs bort, renas,

GIGANTISK GASGRILL. Varje vecka körs tre–fyra containrar med komprimerad gas, till Snellmans fabrik i Jakobstad, visar Kurt Stenvall.

kyls ner och komprimeras i gaspatroner av kolﬁber. Restprodukten från rötningsprocessen går efter en hygienisering till jordbruk, där det sprids som gödsel på åkrarna. Hälften av biogasen går till Mirkas fabrik via ett underjordiskt rör och andra hälften, tre– fyra containrar per vecka, fraktas på lastbil till Snellmans fabrik. Efterfrågan på biogas ökar från regionens industri och Jeppo Biogas har reserverat plats att bygga ut kapaciteten. Råvaran är det ingen brist på i det svingårdstäta Österbotten. – I de ﬂesta biogasanläggningar används gasen för att producera el, men vi säljer ingen el, säger Kurt Stenvall, VD på Jeppo Biogas. & JOHAN SVENLIN

Laajakaista jää unelmaksi VERKKOYHTEYDET / Hallitus ei onnistu tavoitteessaan saada nopeat laajakaistayhteydet kaikkien suomalaisten ulottuville vuoteen 2015 mennessä. Laajakaistahankkeen piti tuoda kuntien ja valtion 130 miljoonan euron tuella 100 megabitin yhteydet noin 130 000 haja-asutusalueen kotitalouden ulottuville.

Viime vuoden lopussa oli päästy Viestintäviraston mukaan vasta 40 000 kotitalouteen. Tänä vuonna määrä noussee vielä vähän. Hallitus myönsi budjetissaan hankkeelle lisärahaa noin 5,5 miljoonaa euroa, joka vastaa 2–3 alueellista hanketta. Viestintäministeriö toivoi vähintään 11 miljoonaa euroa, jotta

suunnitellut työt saataisiin varmasti valmiiksi. Julkisella tuella on saatu yhteydet vasta kahden kilometrin päähän kodeista. Perille yhteyden vetäminen maksaa vielä tuhansia euroja kotitaloutta kohti. & TERO LEHTO

@talentum.fi

10 TEKNIIKKA&TALOUS / 19.9.2014

Uutiset

EU hylkii Suomen näkemyksiä päästövähennyksistä Esa Härmälä: Suomea odottaa kallis lasku KAROLIINA PAAVILAINEN

PÄÄSTÖKAUPPA / Päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähentäminen tulee olemaan Suomelle kallista ja vaikeaa, sanoo ylijohtaja Esa Härmälä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Päästökaupan ulkopuolisia aloja ovat erityisesti rakentaminen, maatalous ja liikenne. – Suomelle voi tulla iso lasku, koska näistä aloista vastaa valtio. Päästökaupassa ovat yritykset mukana, Härmälä sanoi Tekniikka&Talouden Suomalaisen Energian päivässä. Uhkaavan laskun lisäksi harmia aiheuttaa se, että Suomen ja Euroopan unionin näkemykset ympäristöpolitiikassa eivät kohtaa. Härmälän mukaan Suomi haluaisi vähentää päästöjä sieltä, missä se on halvinta. Tämä linja on EU:ssa vastatuulessa. Suomi haluaisi myös, että on vain yksi sitova tavoite eli päästöjen vähentäminen. EU:ssa mukaan on tullut kuitenkin muita sitovia tavoitteita. Kun on monia tavoitteita, ne voivat törmätä toisiinsa. Esimerkiksi joissain maissa voidaan joutua lisäämään uusiutuvia, vaikka saman päästövähennyksen voisi saavuttaa muilla keinoin halvemmalla.

Huippukapasiteettiin ei investoida

■

Suomen energiankulutuksesta yli 60 prosenttia katetaan tuontienergialla. Siitä yli 70 prosenttia tulee Venäjältä. Sähkötehon riittävyys ja sähkön tuontiriippuvuus kärjistyy kylminä talvikuukausina. Energian tuontiriippuvuuden rinnalle on syntynyt tuontitehoriippuvuus. Nykyisten voimalaitosten toimintaa on tehostettu, mutta samaan aikaan vanhoja voimalaitoksia on suljettu. – Suomen energian huoltovarmuuden kehnon tilan pitäisi olla kansakunnan ykköspuheenaihe, sanoi Oulun Energian toimitusjohtaja Juhani Järvelä Suomalaisen Energian Päivässä Helsingissä. – Energia on nykyaikainen sota-ase, ja se on yhtä tehokas kuin tykki. Nämä asiat pitäisi ottaa tosissaan.

Kaksi sektoria Päästöjen vähentämisessä toimet jakaantuvat päästökauppasektorin ja ei-päästökauppasektorin välille. Päästökaupan piiriin kuuluvat koko energiantuotanto ja suoria päästöjä aiheuttava teollisuus. EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030 yritetään ratkaista lokakuussa Eurooppa-neuvostossa. Esityksessä tavoitellaan 40 prosentin vähennystä kasvihuonekaasupäästöihin vuoden 1990 tasosta, ja uusiutuvan energian tasoksi vähintään 27 prosenttia. Suurimmat muutokset tulevat koskemaan ei-päästökauppasektoria.

Vähennykset tuplattava Uudessa mallissa päästöjen vähentämistavoite ei koske samalla tavalla molempia sektoreita. Tulossa oleva 40 prosentin yleinen päästövähennystavoite mer-

LYHYET T&T:n lukijamäärä kasvussa TEKNIIKKA&TALOUDEN

printtilehden ja digijulkaisujen kokonaistavoittavuus on kasvanut. Kansallisen mediatutkimuksen tuoreimpien lukujen mukaan lehdellä on printissä ja verkossa viikoittan keskimäärin 191 000 lukijaa. Edellisestä mittauksesta kasvua on viisi prosenttia. Yleisen trendin mukaisesti Tekniikka&Talouden printtilehden lukijamäärä on laskenut edellises-

SAMASSA JUNASSA. — Suomelle käynee kuten EU:lle keskimäärin, sanoo ylijohtaja Esa Härmälä.

kitsee päästökauppasektorilla 43 prosenttia. Siinä mennään eurooppalaisilla säännöillä. – Ei-päästökauppasektorille yleistavoite merkitsee 30 prosentin vähennystavoitetta. Tämä jaetaan jäsenmaille bruttokansantuotteen tai joltain muulta pohjalta. Jos se jaettaisiin niin kuin viimeksi, Suomelle tulisi 36 prosenttia.

Ongelmia on niin rakentamisessa, maataloudessa kuin liikenteessäkin. – Meillä joka toinen rakennus on jo päästökaupassa, koska ne ovat kytkeytyneitä kaukolämpöön ja voimalaitoksiin. Meillä on siis rakennuskanta, jossa energiatehokkuuden parantaminen tulisi vain joka toisessa rakennuksessa eipäästökauppasektorin hyödyksi.

tä mittauksesta ja on nyt 104 000. Kokonaistavoittavuus on kasvanut, koska lehden verkkopalvelun kävijämäärä kasvoi edellisestä mittauksesta peräti neljänneksen. Kansallisen mediatutkimuksen lukijaluvut perustuvat viime vuoden syksyllä ja tämän vuoden keväällä tehtyihin puhelinhaastatteluihin.

Liikennepolitiikan lohkolle esitetään yhteensä 1,9 miljardia euroa, josta liikenneverkon osuus on 1,6 miljardia euroa. Viestintäpolitiikan lohkolle esitetään 546 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 käynnistetään kuusi uutta kehittämishanketta: valtatie 3 Tampere–Vaasa, valtatie 22 Oulu–Kajaani–Vartius, Riihimäen kolmioraide, Helsinki–Riihimäkirataosan kapasiteetin lisääminen, Pännäinen–Pietarsaari välin sähköistys sekä Savonlinnan syväväylän siirtäminen. Rovaniemen–Kemijärven–Kelloselän radalta Savukosken kunnassa sijaitsevalle Soklin kaivokselle suunnitellulle rautatieyhtey-

Soklin rata jäi rahatta HALLITUS ESITTÄÄ liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle lähes 2,9 miljardin euron määrärahoja vuodelle 2015, ministeriö tiedottaa.

Muissa maissa se on korkeampi. Maataloudessa puolestaan tulevat vastaan luonnonlait: päästömääriä ei pysty helposti vähentämään vähentämättä tuotantoa. Härmälä ei myöskään usko, että sähkö- ja vetyautot olisivat kovin yleisiä vuonna 2030. Siellä ainoa mahdollisuus on biokomponentin lisääminen polttonesteeseen. EU:ssa ei esitetä kuitenkaan mitään politiikkaa biopolttonesteille vuoden 2020 jälkeen.

Tähtäimessä Pariisin ilmastokokous EU:n kannat pitäisi olla tiedossa riittävän ajoissa eli viimeistään alkuvuodesta, koska ensi vuoden joulukuussa pidetään YK:n ilmastokokous Pariisissa. Nykymallissa tavoitellaan 20 prosentin päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta, 20 prosentin uusiutuvien energian osuutta ja

Energian huoltovarmuus pitää ratkaista vuosikymmenen loppuun mennessä. Myös säätövoiman tarve kasvaa uusiutuvien energiamuotojen myötä. Suomeen pitäisi rakentaa laitoksia, jotka käyvät vain kulutushuippujen aikaan. Mutta kuka maksaisi lisäkapasiteetin? – Ei ole kannattavaa investoida vain huippukulutustilanteisiin, arvioi ylijohtaja Esa Härmälä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kulutushuiput voi kattaa tuonnilla. Vaikka kansainväliset siirtoyhteydet eivät ole lisänneet sähkön omavaraisuutta, ne lisäävät huoltovarmuutta. Myös Härmälä on huolissaan tehon riittävyydestä. – Lähivuosina haemme sitä tasoa ja mekanismia, jolla riittävä kapasiteetti voidaan turvata. &

”Meillä joka toinen rakennus on jo päästökaupassa.” energiatehokkuuden 20 prosentin parantamista vuoteen 2020 mennessä. – Miten EU:lle keskimäärin käy, käynee myös Suomelle. Mikä tahansa luku yli 40:n ei ole poliittisesti realistinen, ja alle 40 on poliittisesti epärealistinen, tulkitsee Härmälä komission suuntaa. Uutta on sitova uusiutuvan energian tavoite Euroopan tasolla, kun nykyiset tavoitteet ovat kansallisia. Suomessa tämä tavoite on edelleen 38 prosenttia. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

delle ei rahaa myönnetty. Kaivoksen avaamista suunnitellut norjalaisyhtiö Yara on odottanut hallituksen päätöstä radan tukemisesta.

Joka viides pääsi Mersuhommiin VALMET AUTOMOTIVEN kolmas rekrytointikampanja kuluvan vuoden aikana tuotti 745 hakemusta. Avoimia työpaikkoja uusille autorakentajille oli tarjolla 150. Valintaprosessi on parhaillaan käynnissä. Tehtäviin valittujen koulutus alkaa autotehtaalla lokakuun alkupuolella, ja työhön he siirtyvät marraskuun alussa.

Syksyn rekrytointi on jatkoa kesä-heinäkuun kampanjalle. Valmet Automotive lisää autonrakentajien määrää, jotta Mercedes-Benzin Asarjan tuotantoa voidaan nostaa suunnitelmien mukaisesti. Autonrakentajat työllistyvät Uudenkaupungin autotehtaalla hitsaamon, maalaamon sekä kokoonpanon tehtäviin. &

19.9.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

PUHEENVUORO

Innostuitko? Suutuitko? Lähetä mielipiteesi tektal@talentum.fi

Vaivaako alihankintayritysten johtajia kyläsepän asenne? Ä Lukuisat alihankintayrittäjät esittäytyivät messuilla Tampereella. Heidän yleinen pelkonsa lienee, että kilpailu kiristyy ja hintataso laskee. Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä? Kuinka nämä yritykset aikovat menestyä lähivuosina? Toiminnan kehittämiseen ei ole aikaa, kaikilla ei ole siihen myöskään osaamista eikä rahaa. Tehokas myyntityökään ei paljon auta, jos tarjoukset joudutaan tekemään lähes tappiohinnoilla. Vaasan yliopistossa 2011 tehdyssä selvityksessä (Teknologiateollisuus ja PKT-säätiö) alihankintayrityksille suositeltiin muun muassa oman tuotteen hankkimista tasaamaan alihankinnan heilahteluja. Kuinkahan moni alihankintayritys on kuullut tästä ehdotuksesta?

SAMULI NIVA

VIIMEKSI KULUNEEN puolen

vuoden aikana olen ottanut yhteyttä yli kahteenkymmeneen ohutlevyalan alihankintayritykseen, joista suurin osa oli pienehköjä, yhden perheen omistamia. Oletin, että heillä olisi kiinnostusta oman tuotteen hankintaan juuri tällaisena aikana. Tarjosin yksinoikeutta valmistaa ja myydä vientiin tarkoitettua tuotetta. Lupasimme hoitaa markkinoinnin ja hankkia tilauksia. Menekkiarvion mukaan vuosikate voisi olla satoja tuhansia euroja, joten tuotekehityskustannus noin 30 000 euroa (ilman valtion tukea) tulisi pian takaisin. Kävin tapaamassa noin viittätoista yritysjohtajaa ja esittelin tuoteidean, tuotteen kehitysvaiheen ja menekkinäkymät. Tulos yhteydenotoistani oli varsin masentava.

Osa toimitusjohtajista ei ilmeisesti jaksanut edes lukea muutaman sivun esiteaineistoa eikä muutenkaan tutustunut ehdotukseen kunnolla, joten innostustakaan ei ollut. Minusta tuntui, että vain muutama perehtyi tarkemmin aiheeseen. Joissakin yrityksissä ei konekanta ollut sopiva, muutamassa

puuttui englannin kielen taito. Lopulta yksi yrittäjä ilmoitti ostavansa lisenssin, mutta hänkin perui lupauksensa myöhemmin täysin virheellisellä perusteella. Usea toimitusjohtaja mainitsi, että tällainen uusi tuote sisältää riskiä. Totesin siihen, että yritykselle voi olla monta kertaa suurempi

riski jäädä taistelemaan vähenevistä tilauksista muiden valmistajien kanssa ensi vuoden puolella. KOKEMUKSISTA JÄI vaikutelma, että monet alihankintayritysten toimitusjohtajat pitävät turvallisena tapana toimia kuten ennenkin, jopa edellisen tilikauden tappiosta huolimatta. Uuden ajattelutavan omaksuminen tuntui ylivoimaisen vaikealta. Onko niin, että alihankintayritysten johtajia vaivaa kyläsepän asenne: istutaan ja odotellaan, että joku isäntä toisi laitteitaan korjattavaksi. Samalla voi moittia taantumaa sekä virolaisia, jotka tekevät töitä liian halvalla. Ja lomauttaa työntekijöitä. & HANNU POUTANEN

Toimitusjohtaja, Apuset Oy

Vihreät ovat itse energiateknologian jarrumiehiä Ä Ympäristöministeri Ville Niinistö moittii ministeriöitä uuden energiateknologian hitaasta käyttöönotosta (T&T 12.9.). Lähes kaikki uudet energiateknologiat tuottavat sähköenergiaa, ja vielä kehitteilläkin olevat teknologiat ovat sähköenergian tuottajia. Tulevaisuuden energiamaailmamme on paljon nykyistä enemmän sähköenergiapainotteinen.

Parissa kymmenessä vuodessa meidän tulisi tähdätä siihen, että sähköenergian osuus kokonaisenergiastamme olisi selvästi yli 50 prosenttia, jotta voisimme toteuttaa taloudellisesti hiilidioksidipäästöjemme minimoimisen ja jopa nollaamisen vuoteen 2050 mennessä. Samalla edesautamme myös energian säästötavoitteidemme toteuttamista. Sähköenergia on

nopean säädettävyytensä ansiosta ylivoimainen energiansäästön kohde. MITÄ TEKEVÄT vihreät, Ville Niinistö etunenässä? Vastustavat joka käänteessä sähköenergian kulutuksen kasvua fossiilisten polttoaineiden korvaajana. Ajavat kuin käärmettä pyssyyn, esimerkiksi puuenergian käyttöä kaukolämmityksessä,

vaikka varsin hyvin tietävät, että päästöminimiä etsittäessä kaikki mahdollinen energiapuu pitäisi käyttää liikennepolttoaineina. Erityisesti raskas kumipyöräliikenne ei voi vielä muutamaan vuosikymmeneen merkittävästi siirtyä sähköenergian käyttäjäksi. Sen sijaan kaukolämpö voidaan tuottaa tehokkaasti sähköenergialla lämpöpumppuja käyttäen.

Kun vihreätkin saadaan toimimaan ilmastomme lämpenemistä estävällä tavalla, niin sähköenergian kulutuksen kasvaessa myös sen tuotanto monipuolistuu. Myös pientuottajat tulevat mukaan. Sitähän Ville Niinistö kirjoituksessaan myös penää. Nyt vain toimimaan. & PERTTI RANTALA

DI, Hyvinkää

12 TEKNIIKKA&TALOUS / 19.9.2014

Supergraafi Kuona

Sulkusyötin

Sekoittimet

Ammoniumkloridivesiliuos

Karbonaatioreaktorit tilavuus 200 l

Liuotusreaktori tilavuus 200 l

PCCpilottilaite

on ollut käytössä Aaltoyliopiston insinööritieteiden korkeakoulun energiatekniikan laitoksella tammikuusta 2014 lähtien. ■ Yksi tuotantokierros laitteella kestää 40 minuuttia. ■ Kymmenestä kilosta kuonaa syntyy 700—800 grammaa PCC:tä.

Hiilidioksidi Pumput

Liuotusreaktio

Karbonaatioreaktiot

Kalsiumoksidi liuotetaan ammoniumkloridivesiliuokseen.

Hiilidioksidi ja kalsium sidotaan kalsiumkarbonaatiksi.

CaO + 2NH4Cl + H2O

2NH4OH

CO2

➔

(NH4)2CO3

Pumppujen ja sekoittimien ohjaus

H2O

➔ CaCl2 + 2NH4OH

(NH4)2CO3 + CaCl2

➔

CaCO3 + 2NH4Cl

19.9.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

Säästöjä prosessien yhdistämisellä ■ Menetelmää tutkittiin Teknillisessä korkeakoulussa ja Åbo Akademissa vuodesta 2004 lähtien pitkään vain noin puolen litran liuosmäärillä.

■ Aalto-yliopisto, Åbo Akademi ja Rautaruukki saivat menetelmälle patentin 2011.

■ Menetelmä yhdistää kaksi teollista prosessia, ■ Nykyisellä PCC:n maailmanlaajuisella teräksentuotannon ja PCC:n tuotannon, käyttömäärällä (14 miljoonaa tonnia jolloin kumpaankin prosessiin vaadittavan vuodessa) voitaisiin säästää 73 % PCC:n kalkkikiven louhimistarve pienenee. tuotannon hiilidioksidipäästöissä.

Teräksen tähteestä

arvotavaraksi

Aalto-yliopistossa on maailman ensimmäinen laite, joka muuttaa teräksenvalmistuksessa syntyvää kuonaa ja hiilidioksidia monikäyttöiseksi PCC:ksi.

SOFIA VIRTANEN Grafiikka SIMO SAHLA Piirros ERIC LERAILLEZ

Teräskuonaa syntyy teräksenvalmistuksessa, kun teräsmassan pinnalle syötetään kalsiumoksidia (CaO) parantamaan sen ominaisuuksia ja sitomaan epäpuhtauksia.

Teräskuona

(precipitated calcium carbonate) eli saostettu kalsiumkarbonaatti

Vuo n tuot na 201 13 %etusta 0 Euroo t ton eli 16 eräskuo passa nia mil nas j viet iin k oonaa ta aato paik alle . ■ Teräskuona sisältää kalsiumoksidin lisäksi lukuisia muita aineita. Aalto-yliopistossa tutkitaan myös muiden kuonan osaaineiden hyödyntämismahdollisuuksia samantapaisella prosessilla.

Hiilidioksidi

ttaa isi tuo ia o v ä äst nn määr aa to Tästä miljoon aailman 13 noin eli lähes m rran. e ä t : C C nän v P kysyn vuosi

stä hä onaa äärä a e k a ma iljo a. M on a il 6 m ksidi miljo l l io aa si ma isi Sa utu hiilid rkik atk lla. o m e i t si nia sim pär auto n e to taa anym erhe s lm a v ai ap ell ma allis tav

CO2

CaCO3

PCC:tä käytetään esimerkiksi toimistopaperin pinnoitteessa, valkoisessa kalkkimaalissa sekä täyteaineena lateksikäsineissä. ■ PCC:n tiheys on noin puolet teräskuonan tiheydestä. ■ PCC:tä pystytään tuottamaan kahta eri kidemuotoa, kalsiittia ja aragoniittia. Eri kidemuodoille on erilaiset teolliset käyttötarkoitukset.

Hiilidioksidi vapautuu PCC:stä vasta noin 900 °C lämpötilassa. Siksi prosessi voisi sopia myös hiilidioksidin pitkäaikaisvarastointiin.

Prosessin mittadatan keräys ja käyttö automatiikan ohjaukseen

PCC

PCC on teräskuonaa

■ Tavoiteltu partikkelikoko on 2—4 μm. Tällä hetkellä päästään 20 μm kokoon.

50 kertaa arvokkaampaa.

14 TEKNIIKKA&TALOUS / 19.9.2014

Katsaus

Bakteerituotteita tan

...mutta ei ihan vielä

Muinaisten merten plankton tuotti runsaasti rasvoja, jotka ovat nyt energiataloutemme perusta. Entä jos siirtyisimme tuoreeseen tuotantoon?

Näin se toimii. Tulevaisuudessa syanobakteerit eli sinilevät kasvavat bioreaktorissa ja tuottavat propaania, joka kerätään reaktorista talteen ja puristetaan nestekaasuksi. Propaani sopii suoraan polttoaineeksi esimerkiksi trukkeihin, ja autot voidaan helposti muuntaa kulkemaan nestekaasulla.

Chlorella pyrenoidosa -levän biomassan öljypitoisuus on

70 %.

19.9.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

kkiin RAILI LEINO Kuva TURUN YLIOPISTO

ikrobit eli bakteerit, levät ja hiivat voivat tuottaa monenlaisia orgaanisia yhdisteitä, jotka sopivat autojen polttoaineeksi tai polttoaineen raakaaineeksi. Vielä tuotanto ei kuitenkaan ole taloudellisesti kannattavaa. Turun yliopiston tutkijat kertoivat äskettäin, että he ovat saaneet bakteerin tuottamaan propaania ensimmäistä kertaa maailmassa. Löytö on tärkeä, sillä propaani on kaikille tuttua nestekaasua, jolle on olemassa valmis jakeluja käyttöjärjestelmä. Propaani kelpaa helposti auton tankkiin. Jos bakteerit kasvavat bioreaktorissa, kaasu on helppo kerätä talteen ja varastoida. Propaani nesteytyy jo suhteellisen pienessä paineessa. – Nyt tiedämme, että prosessi toimii. Tästä on tietysti vielä pitkä matka kaupalliseen vaiheeseen, tutkijatohtori Pauli Kallio sanoo. Tutkijat työskentelevät kolibakteereilla, jotka ovat heille tuttu ja helppo työkalu. Laboratorio-coli

Pauli Kallio

on kiltti otus toisin kuin tunnetumpi, mahatautia aiheuttava serkkunsa. Propaania tuottavan entsyymin toimintaa on helppo tutkia kolibakteerissa.

Lopullinen tavoite on yhteyttämiseen eli fotosynteesiin perustuva järjestelmä, jossa bakteerit tuottavat auringonvalon energialla vedestä ja ilmakehän hiilidioksidista suoraan erilaisia hiilivetypolttoaineita.

Sinilevä töihin

Vetyä tai sähköä

Toinen tuttu häijyläinen, sinilevä, tuottaa propaanisynteesiin tarvittavaa entsyymiä luonnostaan. Tutkijat kutsuvat sinilevää syanobakteeriksi. Todellisuudessahan se ei ole levä, vaan virallisen nimensä mukaisesti bakteeri. Kuoltuaan syanobakteeri muuttuu siniseksi, mistä se on saanut nimensä. Kolibakteeri on liian tehoton organismi suurimittakaavaiseen propaanintuotantoon, mutta syanobakteeri saattaisi hoitaa homman. Sitä ennen tarvitaan kuitenkin vielä paljon perustutkimusta. – Emme tunne reaktiota kunnolla. Emme tiedä, miksi syanobakteeri tuottaa hiilivetyjä ja mitä se siitä hyötyy. Jokin tarkoitus sillä on, sillä luonto ei tee mitään turhaa, Kallio sanoo.

Propaanilla on valmis jakeluja käyttöjärjestelmä.

Periaatteessa bakteerit voivat tuottaa lukemattomia erilaisia hiilivetyjä. Kallio uskoo, että epätodennäköiseltäkin vaikuttavia vaihtoehtoja kannattaa tutkia. – Vielä ei tiedetä, mikä teknologia lopulta voidaan valjastaa tehokkaaseen, teollisuusmittakaavaiseen polttoainetuotantoon. Kallio pitää kuitenkin varmana, että jokin ratkaisuista osoittautuu käyttökelpoiseksi. Sellaista tarvitaan, sillä jäljellä olevat öljy- ja kaasuvarat ovat yhä hankalammin hyödynnettäviä ja niiden hinta nousee. Mikrobit tuottavat myös vetyä, mutta vain hapettomissa olosuhteissa. Vetyä ei silloin synny teolliseen mittakaavaan nähden riittävästi. Vety on houkutteleva polttoaine, mutta nestekaasuun verrattuna se on vaikeampaa käsitellä. Vedyn kautta mikrobit pystyvät tuottamaan jopa sähköä, jolloin ne toimivat elävänä polttokennona. Ajatus on kiehtova, mutta käytännössä sähköä saa enemmän ja helpommin esimerkiksi aurinkokennoista.

Supertehokas öljyntuottaja Maaöljy on syntynyt satoja miljoonia vuosia sitten planktonlevissä. Tänä päivänä meressä voisi kasvattaa leviä biodieselin raaka-aineeksi. Mikrolevät lyövät öljyntuottajina maakasvit laudalta mennen tullen. Levä ei tarvitse tukirakenteita eikä kasvata selluloosaa. Ennätys lienee Chlorella pyrenoidosa, jonka biomassasta voi parhaimmillaan 70 prosenttia olla öljyä. Yhdysvaltain energiaministeriö on arvioinut, että leväfarmi voisi tuottaa öljypalmuun verrattuna 3–13 kertaa enemmän ja eurooppalaiseen rapsiin verrattuna 10–60 kertaa enemmän hehtaaria kohti. Levä ei kuluta viljelysmaata, makeaa vettä, lannoitteita eikä torjunta-aineita. Se ei kilpaile ruoantuotannon kanssa eikä vaadi muitakaan resursseja. Ei ihme, että iso joukko yliopistoja ja tutkimuslaitoksia on mikrolevien kimpussa. Kasvatus on helppoa. Ongelmakohtia ovat sadonkorjuu ja jalostus. Chlorella-levästä tulee superrasvainen vain, kun se kärsii nälkää. Ympäristössä pitää olla typpipula. Silloin levä kuitenkin lisääntyy kitsaasti. Mitä lihavampia rasvapalleroita, sen vähemmän niitä on määrällisesti. Perustutkijat etsivät nyt tuotannon määrän ja laadun optimaalista suhdetta ja parhaita olosuhteita. Jos halutaan tehdä biodieseliä, rasva on erotettava leväsolun muista aineksista. Korkeastakin rasvapitoisuudesta huolimatta niitä on paljon. Erottaminen on teknisesti hankalampaa, kun rasva on solun sisällä. Öljykasveille sopivat puristusmenetelmät eivät toimi. Rasvanerotuksesta jäljelle jäänyt biomassa on tietenkin myös käyttökelpoinen raaka-aine. Siitä voidaan tehdä esimerkiksi biokaasua tai rehua. Perinteisessä biomassassa aines murskataan mekaanisesti, minkä jälkeen sen kimppuun voi päästää esimerkiksi entsyymejä tuottavia bakteereja tai etanolia tuottavia hiivoja. Yksisoluisten levien jalostusmenetelmät ovat kuitenkin vielä kalliita.

Hurja kasvunopeus Yksinkertaisinta ja tuottoisinta olisi käyttää levien biomassaa sellaisenaan raaka-aineena.

16 TEKNIIKKA&TALOUS / 19.9.2014

Katsaus Hype laantui, pioneerit jatkavat ENTSYYMI VALMIINA. Syanobakteeri voi olla tehokas propaanin tuottaja, mutta sen toimintatavat ovat vielä tutkijoillekin arvoitus.

Mikrolevät ovat uskomattomia biotuottajia. Mikrolevät ovat uskomattomia biotuottajia. Parhaimmillaan biomassa kaksinkertaistuu vuorokaudessa. Vaikka levä kasvaisi kuinka hyvin, levävelli on silti laimeata litkua, josta pitää ensin poistaa 99 prosenttia vettä. Avovedessä on levää parhaimmillaan puoli grammaa litrassa, bioreaktorissa kolme grammaa. Siksi Kallio on niin innoissaan propaanista. – Jos yksisoluinen tuottaa jotain, joka pullahtaa ulos solusta, vaikka vetyä, propaania, etyleeniä tai pitkäketjuisia kelluvia hiilivetyjä, saalista ei tarvitse kerätä veden joukosta vaan veden pinnalta. Bioreaktori voi olla myös ympäristösyistä ainoa mahdollisuus kasvattaa leviä energiakäyttöön. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Timo Tamminen toteaa, että avoaltaassa kasvatettava supertehokas lisääntyjä voi olla riski ekosysteemille.

Tamminen uskoo silti, että 10–20 vuoden aikataululla mikrobipohjaisesta energiasta tulee varteenotettava osa yhteiskunnan energiavalikoimaa. Tutkittavaa riittää. Senkin jälkeen, kun menetelmät on saatu toimimaan riittävän tehokkaasti laboratoriossa, niiden toteuttaminen teollisessa mitassa vie vuosia. Energiantuotanto on bulkkituotantoa, jossa tavaraa pitää syntyä paljon ja halvalla. Vielä toistaiseksi levädiesel on kymmenen kertaa kalliimpaa kuin perinteinen diesel ja viisi kertaa kalliimpaa kuin palmuöljydiesel. – Öljyn hinta kuitenkin nousee. Sillä on vain yksi suunta. Porauspaikat ovat yhä kauempana ja yhä vaikeampia, Tamminen muistuttaa. – Biopolttoaineiden tuotantomenetelmät kehittyvät ja hinta laskee. Jossain vaiheessa hinnat kohtaavat. &

■

Vielä viisi vuotta sitten suuret öljy-yhtiöt kuten Shell ja Exxon kertoivat sijoittaneensa satoja miljoonia dollareita mikrobipohjaisen energiantuotannon tutkimiseen. Suunnitelmat suurista leväfarmeista Havaijin vesille havaittiin kuitenkin pian taloudellisesti kannattamattomiksi. Myös Suomessa Neste Oil oli mukana aiheesta järjestetyissä Tekes-projekteissa ja teki tutkimusta yhdessä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Tutkimus jatkuu, mutta tässä vaiheessa yhtiö ei halua kertoa tuloksista. Yhdysvaltain energiaministeriön arvion mukaan Yhdysvaltain liikenteen hoitaminen leväpolttoaineella vaatisi noin 40 000 neliökilometriä tuotantopinta-alaa. Se on 0,4 prosenttia Yhdysvaltain pinta-alasta tai seitsemäsosa Yhdysvaltain maissinviljelyalasta. Farmeja on suunniteltu teollisuuslaitosten lähelle, missä viljelmiä voisi ruokkia teollisuuden tuottamalla hiilidioksidilla. Muutama pieni amerikkalaisyritys kertoo jo tuottavansa kaupallisesti leväpolttoainetta. Ainakin Solazyme, Sapphire Energy ja Algenol ovat jo markkinoilla. Niiden kannattavuus ei kuitenkaan perustu kaupalliseen energianmyyntiin. Esimerkiksi Algenol myy ”nuorentavaa kasvovoidetta”, jota se jalostaa levistä ja jonka hinta on aivan eri sfääreissä kuin polttoaineiden. Levissä on monenlaisia bioaktiivisia aineita, jotka sopivat kosmetiikkaan ja lääkkeisiin. Useimmille kaupallisille yhtiöille leväpolttoaineiden tuotannon vaatima aikajänne on liian pitkä. &

Oletko nähnyt sellaisen? Ilmianna! Yksi insinööri voittaa 10 000 € kilpailussa, johon voit ilmoittaa itsesi tai jonkun muun markkinoinnin haasteissa ansioituneen insinöörin. Aikaa ilmiantoihin on 14.11. asti.

Ilmiannot markinssi.ﬁ

YHTEISTYÖKUMPPANIT:

19.9.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

ANTURIT JA MITTATILAUSLAITTEET

AUTOMAATIO

MAALAUSLAITTEET

RISKIANALYYSIT

ENERGIATEKNISET LAITTEET

Tuotteet ja palvelut Varaa nyt ilmoituspaikkasi hakemistosta Suoramarkkinointi Mega Oy 0204 424 600

SPRAYTEC

MAALAUSLAITTEET MAALAUSLINJAT

Luotettavuustekniikka ja riskienhallinta:

Varaa paikkasi 0204 424 600

5 .RNHQXW ULVNLDVLDQWXQWLMD VXXQQLWWHOXSURMHNWHLKLQQH 5 3XROXHHWWRPDW RVDSXROHQ ULVNLDQDO\\VLW MlUMHVWHOPLOOH 5 &( VHUWLILRLQQLQ WXNL YDDWLPXNVHQPXNDLVXXV

Teemme jĂ¤rjestelmille ja tuotteille: 5 5 5 5

PUH. 0207 851 900

AL Safety Design, YlĂ¤portti 1 B, 02210 ESPOO tel: +358-9-884 3066, info@alsafety.com, www.alsafety.com

WWW.SPRAYTEC.FI

TEKNISET HARJAT

VUOKRATAAN TOIMITILAA

TYHJIĂ&#x2013;PUMPUT JA KOMPRESSORIT

$NDDQ +DUMDYDOPLVWH 2\

Erikokoisia

Â˛HFUR=L=EP= PUDFEĂ&#x152;LQILLQF= F= GKILNAO OKNAEP= OAGÂź G==OQEHHA APPÂź JAOPAEHHA

4EOLLISUUDEN %RIKOISHARJAT 6XXQQLWWHOX 7RWHXWXV 7XRWHNHKLW\V 5XOOD /LVWD 7HOD MD 1XRKRXVKDUMDW !LHONTIE 4OIJALA 0UH &AX ZZZ DNDDQKDUMDYDOPLVWH Âż

/XRWHWWDYXXVDQDO\\VLW )0($ 5$0 /&& 5&0 5LVNLDQDO\\VLW +D]RS 6,/ /23$ 5LVNLWDVRW 3URVHVVL )0($ 2KMHOPRLWDYDW ODLWWHHW 07%) 6,/ (1 GRNXPHQWRLQWL <ULW\VNXUVVLW www.reliabilityacademy.ďŹ

MyĂśs: x ATEX-versiot x Harjattomat moottorit x Kemiallisesti kestĂ¤vĂ¤t x Asiakassovitteiset ratkaisut

EX/ATEX-hyvĂ¤ksyttyjĂ¤

varasto- ja/tai tuotantotiloja EtelĂ¤-Suomessa.

(+# +AQ>ANCAN Â&#x160; 1AH ( +# +AQ>ANCAN Â&#x160; 1AH EJBKÄ¤GJB OA Â&#x160; SSS GJB OA

LUE

(n. 100, n. 300 ja n. 600 mÂ˛, yhdisteltĂ¤vissĂ¤)

www.uratie.fi

P. 040 486 2662

SUMMASSA

Kaikki Tekniikka&Talouden artikkelit ovat luettavissasi digitaalisesti Summassa, milloin vain ja missĂ¤ vain â&#x20AC;&#x201C; nyt ja myĂśhemmin. RekisterĂśidy VXPPD WDOHQWXP Č´, lue tilaamaasi lehteĂ¤ maksutta.

SiinĂ¤ tĂ¤rkeimmĂ¤t

18 TEKNIIKKA&TALOUS / 19.9.2014

KUVAT RAILI LEINO

Perjantai Valassaaret

Vaasa

Merenkurkun Eiffel

alassaarten punaisen majakan tyyli on suoraan Pariisista. Rakennuksen suunnitteli insinööritoimisto Henry-Lepaute, jonka myöhempiä aikaansaannoksia on Eiffel-torni. Melkein keskellä Merenkurkkua, Suomen ja Ruotsin puolivälissä, vedet ovat matalia, kivikkoisia ja vaarallisia. Maaperä nousee noin senttimetrin vuodessa. Rannikolla näkyvät jääkauden loppuvaiheessa syntyneet De Geer -moreenit. 2–3 metriä korkeiden, satoja metrejä pitkien harjanteiden selät nousevat vedestä muutaman kymmenen metrin välein kuin jättimäisen rautaharavan jäljet. Alue on luonnonsuojelualuetta, ja pääsy saarille on rajoitettua. Parhaiten erikoista maisemaa, linnustoa ja majakkaa pääsee ihailemaan opastetuilla veneretkillä, joiden lähtöpaikka on Björkön satama.

RAUTAELEMENTEISTÄ KOOTUT ristikkomajakat tulivat Pohjois-Euroopassa muotiin 1870-luvulla. Suomen luotsilaitos teki tilauksen alkuvuodesta 1884, ja työt aloitettiin 1885. Majakan osat tuotiin laivalla Ebbskärin satamaan. Majakanvartijan asuintalo rakennettiin, ja majakan perustuksia alettiin kaivaa. Piti löytää kallio, johon pultata harukset. Ebbskäriltä ei löytynyt kalliota. Miehet kaivoivat ensin savea, sitten moreenia, ja taas savea. Majakkainsinööri Ernst Andersin totesi työn mahdottomaksi.

Ainoa sopiva kallio löytyi naapurisaarelta Storskärin eteläkärjestä. Sinne oli matkaa pari kilometriä, ja välissä oli usean kymmenen metrin levyinen salmi. Oli rakennettava tie. Salmen yli kasattiin penger ja silta suurista kivilohkareista. Jo valmistuneet rakennukset purettiin ja siirrettiin uuteen paikkaan. Majakan rautaelementtejä alettiin koota toukokuussa 1886. Työ valmistui loppusyksyllä.

Saarten nimi tarkoittaa sotasankarien hautaa. Majakka syttyi 19.11.1886. Lamppu näytti kahdesti minuutissa kiinteää valkoista valoa, jota seurasi kaksi punaista välähdystä. Vuonna 1964 majakkaan asennettiin asetyleenikäyttöiset valolaitteet, joissa on aurinkoventtiili, ja majakan miehitys lopetettiin. Vuonna 1985 majakkaan tuli sähkö. Enää saarella ei asu ketään. VALAITA EI Valassaarilla ole. Myös hylkeet piileskelevät kesäaikaan. Oppaan mukaan saariryhmän nimi, Valsörarne, on samaa alkuperää kuin viikinkien Valhalla ja tarkoittaa sotasankarien hautaa. Sellainen se onkin. Satoja venäläisiä kuoli saarella lumimyrskyyn Suomen sodan aikana. Saarilla laidunsi lampaita. Tarina kertoo, että paimenet potkivat pääkalloja huvikseen. Vasta 1930-luvulla heidät haudattiin, ja 1980-luvulla ortodoksikirkko viimein myös siunasi heidät. Valassaarten luonto on erikoinen ja mielenkiintoinen. Majakan vierellä on jylkynkivi: kymmenen tonnin siirtolohkare, jota pystyy helposti heiluttamaan. Kiven kumina kalliota vasten kuuluu kauas. & RAILI LEINO

T&T — Vaasa

KEIKKUU. Kymmenen tonnin painoista siirtolohkaretta on helppo keinuttaa.

HUOJUVA TALO. Valassaarten majakkaa vahvistettiin harusvaijereilla vuosina 1936 ja 1977.

NÄPPITUNTUMA

Action-kamera mittarifriikille

ideokuvaaminen urheillessa on yleistynyt viime vuosina vauhdilla. Garminin Virb Elite -kamera tulee varsin kilpaillulle markkinalle, jota hallitsee GoPro-kameraperhe. Virbillekin löytyy paikkansa, varsinkin Garminin lisävarusteita käyttävien liikkujien joukosta. Virbiin saa liitettyä sykevyön, polkupyörän tehomittarin, kadenssianturin ja muita ANT+ -standardia tukevia lisälaitteita. Antureiden tietoja voi lisätä rikastuttamaan omaa videota. Virb Elitessä on kiihtyvyysanturi sekä GPS-vastaanotin, joten videoon tulee vakiona nopeus- ja sijaintitiedot sekä kuljettu matka. KAMERAN KÄYTTÖ on yksinkertaista. Valikoita ja asetuksia pääsee näpräämään

vasemman reunan näppäimillä. Tallennus kytketään päälle kameran oikeassa kyljessä olevasta liukukytkimestä. Käyttö onnistuu kameraa näkemättä ja hanskat kädessä. Virbin yläreunassa on näyttö, joka toimii etsimenä. Näytön saa myös esittämään anturidataa, kuten nopeutta tai sykettä. Videokuvaa näytöstä on turha tihrustaa. Sen avulla voi lähinnä varmistaa, että kamera kuvaa oikeaan suuntaan. Iskun- ja vedenkestävän kameran mukana tulee yleiskäyttöinen jalusta, jolla kuvaamisen voi aloittaa. Lisävarusteina löytyy kiinnikkeitä moneen lajiin ja laitteeseen.

TESTASIN KAMERAA maastopyöräillessä tanko- ja kypäräkiinnityksellä. Virbissä on digitaalinen kuvanvakain, mikä pitää pahimmat tärinät loitolla. Siitä huolimatta tangossa otetut videot kärsivät pyörän tärinästä. Kypärässä heiluminen oli vähäisempää. Tosin lähes 200-grammainen mötikkä teki kypärästä ärsyttävän painavan. Kameran akku hyytyi testiajoissa hieman yli kahden tunnin jälkeen. Garmin Virb Elite maksaa 419 euroa. Siihen tulevat vielä päälle tarvittavat kiinnikkeet. Hinta ei ole halpa, mutta se on linjassa kilpailijoiden kanssa. Rahalle saa vastapainoksi viimeistellyn oloisen tuotteen. & MIKKO TORIKKA

@talentum.fi

Garmin Virb Elite ■ Kirkas 1080p-

teräväpiirtokuva

■ ANT+ -liitännät ■ Monipuoliset lisävarusteet

■ Painava

19.9.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

Joukko EU:n

rannikkovaltioita oli perustanut kansainvälisen sardiininkalastuskomitean, jossa oli yhteensä 132 jäsentä. Komiteaan tarvittiin verkkokalastuksen suunnittelutyöryhmä, jossa piti olla tasan 29 jäsentä tasan kolmesta eri maasta. Tanskalaiset vaativat, että jos

edes yksi tanskalainen pääsi suunnittelutyöryhmään, tasa-arvon vuoksi kaikkien tanskalaisten komitean jäsenten piti päästä mukaan työryhmään. Muiden maiden edustajat tuumasivat, että samaa sääntöä täytyy soveltaa heihinkin. Työryhmän oli määrä työskennellä vuoden kerrallaan, ja

WTF

vaihtuvuutta piti olla, eli samaa työryhmää ei voinut valita tehtävään toista kertaa. Komiteassa oli 8 tanskalaista, 11 hollantilaista, 10 belgialaista, 19 brittiä, 5 irlantilaista, 18 ranskalaista, 13 espanjalaista,

9 portugalilaista, 17 italialaista, 4 sloveenia, 6 kroatialaista ja 12 kreikkalaista. Kuinka monta vuotta työryhmä pystyi työskentelemään ja pääsivätkö kaikki komitean jäsenet mukaan edes kerran? & VASTAUS SIVULLA 9

PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN

Ensimmäiset V2-ohjukset

räjähtivät Lontoossa syyskuussa 1944. Niiden iskuja ei voinut ennakoida. Toisin kuin edeltäneen V1-ohjuksen, V2:n lähestymistä ei voinut kuulla, sillä ääni saapui maahan vasta kun V2 oli jo räjähtänyt. V2 oli maailman ensimmäinen ballistinen ohjus ja samalla avaruusraketti. Se käytti energianlähteenä nestemäistä happea ja 75-prosenttista alkoholia. Ohjus ammuttiin maasta pystysuoraan ilmaan. Minuutin aikana ase nousi 5 600 kilometrin tuntivauhdilla avaruuden rajalle, ja gyroskooppi katkaisi nousun siinä vaiheessa, kun lentorata oli muuttunut 45 asteen kulmaan. Siivekkeet käänsivät lentoradan kohti maata. Ohjus putosi ääntä nopeammin. Sanotaan, että V2 tuli niin myöhään, etteivät natsit voineet enää voittaa sotaa. Uusi ohjus ei olisi kuitenkaan estänyt Saksan häviötä. V2:n tuhot eivät vastanneet liittoutuneiden pommitusten Saksalle aiheuttamia tuhoja. Lisäksi ohjukset olivat epätarkkoja. Vajaasta 3 500 ammutusta ohjuksesta vain noin 2 000 osui kohteeseensa. Historian ironiaa on, että V2-ohjusten iskuissa kuoli 5 500 ihmistä, kun taas ohjusten valmistuksessa kuoli noin 12 000 vankia. &

WWW.TEKTAL.FI/P/1

1. Helsinki kuluttaa Suomen kunnista selvästi eniten sähköä, mutta mikä kunta on kulutustilastossa kakkosena? a) Jämsä b) Oulu c) Tornio d) Lappeenranta 2. Googlen datakeskukset vaativat paljon sähköä. Mikä seuraavista väitteistä pitää paikkansa, kun tarkastellaan Googlea maailmanlaajuisesti? a) Google kuluttaa sähköä alle neljäsosan UPM.n kulutuksesta

b) Google käyttää sähköä vähemmän kuin Tornion terästehdas

c) Google kuluttaa sähköä enemmän kuin Helsinki d) Euroopan tuulivoimaloiden sähköntuotanto ei riitä kattamaan Googlen sähkön tarvetta

3. Helsingin joukkoliikenteessä metro ja raitiovaunut kulkevat sähköllä. Mikä seuraavista väitteistä on tosi? a) raitiovaunuliikenne kuluttaa sähköä metroa enemmän b) Suomen tuulivoimaloiden tuotanto ei riitä kattamaan metron ja ratikoiden kulutusta c) metro ja ratikat vievät enemmän sähköä kuin VR:n junaliikenne d) metro ja ratikat vievät enemmän sähköä kuin Helsingin katu- ja ulkovalaistus VASTAUKSET SIVULLA 9

LUKU

Vuonna

2020

Suomi on maailman kilpailukykyisin maa, ennustaa Maailmantalousfoorumi.

Tuplaplatina vai megaturbo

os huomaa päätyneensä koordinoivaksi kehityshenkilöksi ilman omaa päätäntävaltaa rahoihin ja tekemiseen, kannattaa viilata cv kuntoon. Suunta uralla on kohti turhaa yleiskulua ja poispotkittavan hyllytetyn hommia. Vaihtoehtona on julistautua superjohtajaksi, kuten Jyrki Katainen. AALTO-YLIOPISTOKIN JULISTAUTUI avajaisissaan huippuyliopistoksi. Mittauksissa siellä kynnetään kuitenkin maailman maakuntasarjassa, top 500:n joukossa. Ex-Nokian ex-huippujohtajia ei ole kaivattu maailmalla, ja muutenkin hommat ovat maakuntasarjaa. Eniten innostuksesta hihkunutkin on nykyään huuhaa-yrityksen huippusijoittaja. Muinoin Koiviston presidenttikaudella Suosikin jokainen numero oli vähintään megaplatina tai kultaturbo. Liekö tuolta ajalta on peräisin tarve heti kättelyssä julistaa itsensä huipuksi. Twitter antaa nykyajan keinoja päteä. Otsikko ja enintään 140 merkkiä sekä kuva voivat antaa ihan minkä tahansa vaikutelman mistä tahansa. Hetkeksi. Ennen kuin julistaa olevansa superhuippu, kannattaa tehdä ensin jotain. Syksyn aikana perinteiset vaalirahoittajat miettivät sopivia huomaamattomia keinoja rahan antamiseen, ja myös mistä löytää ristivarmistus ykkösehdokkaalle. Puolueiden parhaat ehdokkaat eivät omaa rahaa kampanjointiin käytä. Liikkuvia äänestäjiä on enemmän liikkeellä kuin aikoihin. Demarit ovat jo melkein oppositiossa, Soinin ja Sipilän hengessä kaikkea vastaan. Puoluejohtaja Stubb taas ihmettelee, kun joukot ryhtyivät laukomaan omaan maaliin ja karkottamaan äänestäjiä. VAALIKAUDEN TÄRKEIN hanke oli uudistaa isonvihan ja kylmän sodan aikaista terveydenhuoltoa suuntaan, jossa moninkertaisia järjestelmiä ja papereita vaaditaan vähemmän.

Lopputuloksena terveydenhuollon hallinnon tietojärjestelmien tekijöille annetaan pika-apuna reilusti rahaa. Järjestelmiä tarvitaan lisää, ja ne tehdään kunnon katteella. Sote tuo uuden hallintokerroksen entisten lisäksi ja viisi uutta työpaikkaa ansioituneille puolueiden sotureille. Sosiaaliasioiden ja terveyden huippujohtajaksi kelpaa kunhan on perehtynyt johtamiseen sairaslomia myöntämällä.

Puolueiden parhaat ehdokkaat eivät omaa rahaa kampanjointiin käytä. Huonomminkin voisi olla. Helsingin kaupungilla sote-johtajan kokemukseksi alalta riittää tuhkarokkorokotus. Korkeasaarta johtaa sentään eläinlääketieteen tohtori. SYKSYN KEHITYSKESKUSTELUT ovat hyvässä vauhdissa. Tapaamisen jälkeen kumpikin siirtää paperit odottamaan parempia aikoja. Mikrojohtaminen ja kaiken päätösvallan siirtäminen ylös aiheuttavat alaisissa lapsellista käytöstä. Insinööriporukassa kehitetään tarmokkaasti keinoja kiertää ohjeita. Ekonomit puolestaan odottavat tumput suorana selkeää käskytystä. Alaisten kanssa puhumista kannattaa harjoittaa muulloinkin kuin kaksi kertaa vuodessa. Voi kysyä ihan vilpittömällä mielellä, mitä kuuluu. Kännykkä-isä voi yrittää olla, jos lapsilla on edes äiti. Esimiehenä maili, skype ja puhelin eivät riitä, vain naamatusten on puhuttava. Tätä ei sitten kannata kirjoittaa työtodistukseen: ”Jos saatte hänet työskentelemään yrityksessänne, on hänestä Teille varmasti paljon hyötyä.” &

TARRAT JOTKA PYSYVÄT! Tarratulostimet kaupan ja teollisuuden vaativaan käyttöön.

19.9.2014

ASIANTUNTIJA p. (09) 350 5530 www.exxi.fi

NORD EI PYSÄHDY. Vaihdemoottorit ja taajuusmuuttajat. Nopea ja luotettava palvelu.

WORLDDRIVE

www.nordgear.ﬁ

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI

Mistä löytyy ammattiylpeys?

ienen, huipputekniikasta elävän alihankintayrityksen asiantuntija valittelee, että insinööreiltä on kadonnut ammattiylpeys. Eikä yksin insinööreiltä. Ammattimies ei enää mainosta: ”tämän minä tein”, vaan ehkä miettii osuvinta twiittiä. Ehkä tähän on vienyt pitkä jakso, jolloin on korostetusti puhuttu taloudesta. Ruotsalainen huonekalujätti toteaa, että laadun pitää olla ”riittävän hyvä”, koska hyvä maksaa liikaa. Toinen syy voi olla teoriakeskeisyys, jossa enemmän pulpettitunteja on aina parempi. INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN EI ennen edes päässyt, ennen kuin oli hankkinut vahvan kokemuksen käytännön töistä. Nyt tuleville koneinsinööreille näytetään videolla, miltä tehtaassa näyttää. Rakennusinsinööriksi voi valmistua ilman että olisi ikinä edes nähnyt kakkosnelosta. Joku on suunnitellut toimiston vessan,

IHANA TEKNIIKKA RAILI LEINO

@talentum.fi

jossa on vammaispalvelulain määrittelemä vähimmäismäärä lattianeliöitä, mutta vessapaperirullaan ylettyäkseen on harrastettava akrobatiaa. Alapääsuihku on avattava valumaan ennen housunnappeja, koska käyttöpaikalta siihen ei yletä. Tyylikkäästi muotoillusta käsipyyhetelineestä ei saa paperia ehjänä ulos, ja harvoin ehjänä säilyvät sormetkaan. Jos on kerrankin siivonnut keittiön, tietää, että vesi valuu aina pesualtaan alimpaan kohtaan. Mutta itseään toteuttava suunnittelija piirtää tasapohjaisen ja teräväkulmaisen altaan, jossa salaatinriekaleet kelluvat kahvinjämissä loputtomiin eikä pullanmuruja saa nurkista pois edes tiskiharjalla.

taita pitkin toiseen kerrokseen. Raput ovat ulkotilassa. Hallivessan vuoksi makuuhuone jää niin pieneksi, että jos sinne sijoittaa sängyn, komeronovi ei mahdu aukeamaan. Kokoushuoneen lattiassa on luukku, jonka alla on pistorasia. Siitä saa virtaa pöydällä toimivalle läppärille. Yleensä kokoushuoneissa on keskellä pöytä ja tuoleja, siis sen luukun päällä. Pikkujuttuja, ehkä, mutta harmittavat kuin tikku sormessa. Ihan varmasti se vessansuunnittelijakin käy vessassa ja käyttää paperia, joten kokemuksen puutteesta ei voi olla kyse. Rullatelineen saa sijoitettua oikein, kun istahtaa pöntön päälle ja ojentaa kätensä – ei tarvitse edes riisua housuja. Jos maassa on unohdettu, miten tehdään toimiva vessan käyttöliittymä, miten voi toivoakaan esimerkiksi loogisesti toimivaa kännykkää tai helppokäyttöistä bussin lipunmaksuautomaattia? &

Laadun pitää olla ”riittävän hyvä”.

NUORISOSÄÄTIÖN ASUNNON invavarustetussa vessassa mahtuu pyörätuolitanssimaan, jos joku kantaa sen pyörätuolin por-

VIIKON NÄKY

VIIKON TÄKY

64 prosenttia maailman bruttokansantuotteen kasvusta vuosina 2010—2025 tulee 600 suurimmasta kaupungista. Näistä 440 on kehittyvien maiden kaupunkeja kuten Foshan, Porto Allegre tai Surat.

TULI HALVAKSI. Pyhäsalmen kaivokseen suunnitellun neutriinotutkimuslaitoksen hinta putosi tarkemmassa suunnittelussa viidennekseen. TEKTAL.FI/ IHANATEKNIIKKA

MCKINSEYN RAPORTTI: WINNING THE 30 TRILLION DOLLAR DECATHLON.

Muuta muutos toiminnaksi Helka Pirinen

Esimies muutoksen johtajana

Tulossa!

Esimiehen roolina muutoksessa on rakentaa omalla johtamisellaan selkeyttä ja turvallisuutta muutostilanteeseen ja ennakoivuutta työyhteisöön. Teoksessa keskitytään siihen, miten esimies voi yksinkertaistaa muutoksen käytännön tekemisen tasolle. Teos auttaa esimiestä tunnistamaan omat ja alaistensa toimintatavat erilaisissa muutostilanteissa ja valitsemaan kuhunkin tilanteeseen sopivimman lähestymistavan. Teos toimii jokaisen esimiehen muutosoppaana. Se tarjoaa esimiehelle konkreettisia ja selkeitä vinkkejä sekä työkaluja muutostilanteissa toimimiseen ja muutoksesta viestimiseen. Ilm. lokakuu 2014, n. 180 sivua, sh. 45 €

Tilaa nyt: talentumshop.fi