Tekniikka&Talous 2/2015 by tektal

Startup Synoste pidentää luuta älymetallilla 8 Vientiliittojen tylyt terveiset 4

23.1.2015 104 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

Uusiutuvien tuen tehoraja nousee 11

Pilvi ottaa pienet mukaan 16

Rauman telakalla jännittävät hetket 4

+54%

+74%

+39%

DI jää jälkeen Lääkärit ja juristit karkaavat korkeakoulutettujen palkkakisassa 2

Microsoft myllää Keilaniemen 10 Veijo Miettinen On tiirailtava peräpeiliä 22

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.1.2015

Uutiset

”Olemme saaneet Suomelta paljon. On ihan oikein, että maksamme meihin tehtyjä panostuksia takaisin.” SUPERCELLIN TOIMITUSJOHTAJA ILKKA PAANANEN MYYNTIVOITON VEROTUKSESTA KAUPPALEHDESSÄ 16.10.2013

DI menestyy kehnosti palkkakisassa Muut korkeakoulutetut onnistuneet nostamaan ansioitaan selvästi enemmän PALKAT / Diplomi-insinöörien ansiot ovat 2000-luvulla nousseet selvästi hitaammin kuin monilla muilla korkeasti koulutetuilla ammattiryhmillä. Viime vuonna DI:n keskipalkka nousi runsaan prosentin. Diplomi-insinöörin keskipalkka on nyt 5 246 euroa ja mediaanipalkka 4 700 euroa. Luvut perustuvat Tekniikan akateemisten liiton TEK:n palkkatutkimukseen, ja tiedot vastaavat lokakuun tilannetta. Kyselyyn vastasi yli 12 000 TEK:n jäsentä. Edellisvuodesta keskipalkka nousi 1,7 ja mediaanipalkka 1,1 prosenttia. Kasvuluvut ovat samaa suuruusluokkaa kuin suomalaisilla palkansaajilla yleensäkin.

– Ennen vuotta 2008 nähtiin vielä neljän–viiden prosentin palkankorotuksia, mutta viime vuosina korotukset ovat olleet pikemminkin prosentin luokkaa, sanoo tutkija Tuunia Keränen TEK:stä. Kaksi kolmasosaa vastanneista ilmoitti palkkansa nousseen vuoden 2014 aikana. Neljällä prosentilla palkka laski. Yleensä tilipussi lihoi viime vuonna tehdyn parinkympin yleiskorotuksen verran.

Lääkärien palkat nousseet eniten Kun diplomi-insinöörien pitemmän aikavälin palkkakehitystä vertaa vaikkapa juristeihin tai lääkäreihin, tekniikan ihmiset ovat menestyneet huonosti.

Vielä vuonna 2000 diplomi-insinööri ansaitsi keskimäärin paremmin kuin kunnan töissä oleva lääkäri. Nyt tilanne on kääntynyt. Terveyskeskuslääkärin keskipalkka on 6 350 euroa eli eroa diplomi-insinööriin on yli tonni. Koko lääkärikunnan keskipalkka on runsaat 6 500 euroa. Lääkärikunta on onnistunut hilaamaan keskipalkkaansa 2000-luvulla 74 prosenttia ylöspäin, kun diplomi-insinööreillä vastaava kasvuprosentti on on ollut 39. Vertailussa lakimiehiin suunta on sama. Vuonna 2000 juristien ja diplomi-insinöörien keskiansiot olivat jotakuinkin samat, mutta nyt keskipalkoissa on yli 600 eu-

ron ero juristien hyväksi. Juristien keskipalkka on kasvanut 2000-luvulla 54 prosenttia. Tiedot lääkärien ja juristien ansioista perustuvat viime vuoden maaliskuun tilanteeseen.

Bonusten piirissä 60 prosenttia Lääkärien menestystä selittää se, että julkinen sektori yleensä on onnistunut palkkaneuvotteluissaan 2000-luvulla. Terveydenhoitoalalla palkat ovat nousseet kaikista rivakimmin viime vaalien alla esiintuodun Sari Sairaanhoitaja -ilmiön ansiosta. Diplomi-insinöörien palkkaerot muihin ammattiryhmiin eivät riipu työnantajatyypistä. Esimerkik-

si kunnissa työskentelevän diplomi-insinöörin keskipalkka on 4 550 euroa, juristin 5 300 euroa ja lääkärin 6 350 euroa. Erot ovat samaa luokkaa myös yksityisellä sektorilla ja valtion töissä. Tulospalkkauksen piirissä on noin 60 prosenttia diplomi-insinööreistä. Näistä kolme neljäsosaa kertoo saaneensa bonuksia viimeksi kuluneen vuoden aikana. Keskimäärin tulospalkkio oli kuusi prosenttia vuosiansioista. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

KOMMENTTI JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

DI 2000 3 780 2014 5 246* kasvu 2000-luvulla

DI jää palkoissa jälkeen

39 %

Keskimääräinen kuukausipalkka, euroa

Lääkäri** 2000 3 650 2014 6 350 kasvu 2000-luvulla

Lakimies 2000 3 810 2014 5 881 kasvu 2000-luvulla

74 %

54 %

*TIEDOT LOKAKUU 2014, MUUT AMMATTIRYHMÄT MAALISKUU 2014 **TÖISSÄ KUNTATYÖNANTAJALLA

Miksi DI jäi palkkakuoppaan?

■

Miksi diplomi-insinöörit eivät ole menestyneet palkkakilpailussa? Syitä on monia. Tärkein lienee se, että koulutusmääriä on 2000-luvulla lisätty. Alalla on paljon nuorta väkeä, eli työssä olevien diplomi-insinöörien keski-ikä on juristeja ja lääkäreitä alhaisempi. Juristien ja lääkärien koulutusmäärät eivät ole kasvaneet samaan tapaan, ja niukkuus tuppaa nostamaan palkkoja. Viime vuonna valmistuneen diplomi-insinöörin keskipalkka oli 3 361 euroa kuussa, ja kymmenen vuotta alalla olleella lukema oli hiukan alle 5 000 euroa. Myös viime vuosien huonolla taloustilanteella on osuutensa asiaan. Yritykset eivät ole tarjonneet henkilökohtaisia palkankorotuksia samaan tapaan kuin takavuosina. Paljon insinöörejä työllistäneen Nokian kriisikään ei ole ollut omiaan korottamaan palkkoja. &

LÄHTEET: TEK, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO, LAKIMIESUUTISET

FI ISSN 0785-997X Perustettu 1961 41 numeroa vuodessa Kustantaja Talentum Media Oy

Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 191 000 (KMT s13/k14)

Osoite Itämerenkatu 23 PL 920, 00101 Helsinki Puh. 020 442 40

Tilaajapalvelu, osoitteenmuutokset tilpal@talentum.fi, 030 514 100 Osoitteenmuutokset, TEK:n jäsenet 09 2291 2291

Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen Ilmoitusvaraukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356

Kestotilaus 157 euroa / vuosi (hinta voimassa toistaiseksi)

23.1.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Minulle on kunnia-asia, että maksan veroni Suomeen.”

”Perintöveron takia tämä on ainoa mahdollisuus.”

INNOJOKIN TOIMITUSJOHTAJA JUKKA JOKINIEMI HELSINGIN SANOMISSA 18.1.2014

Onko asunnossasi kylmä? Taustalla voi olla vaarallinen ongelma

ONVEST-KONSERNIN SUUROMISTAJA MAARIT TOIVANEN-KOIVISTO KOMMENTOI HELSINGIN SANOMISSA 23.12.2014 PERHEENSÄ MUUTTOA PORUGALIIN

TEKTAL.FI/SUMMASSA

PÄÄKIRJOITUS

Pitkä ura, paksumpi lompakko

Kreikan lähtö ei ole euron loppu

Kokopäiväisesti työskentelevien diplomi-insinöörien palkat työssäolovuosien mukaan, euroa 11 000

euroa 10 500

90 %

9 500 9 000 8 500 8 000 7 500

75 %

7 000

keskiarvo

6 500

mediaani

6 000 5 500

25 %

5 000 4 500

10 % 4 000 3 500 3 000

2 000 1 500

0 työvuotta

Ero eurosta lisäisi Kreikan kurjuutta.

VIRALLISEN SUOMEN puhemiehet, pääministeri Alexander Stubb ja valtiovarainministeri Antti Rinne ovat tyrmänneet velkojen leikkaukset. Rinteen mielestä asialla on turha edes spekuloida nyt, kun Kreikan toipumisesta alkaa näkyä ensimmäisiä positiivisia merkkejä. Toisenlaisista vakuutteluista huolimatta Suomessa on varauduttu myös siihen että Kreikalle lainattuja rahoja ei saada takaisin. Virkamiehet ovat arvioineet erilaisten ratkaisujen vaikutuksia. Kiistaan löytyy todennäköisesti siedettävä kompromissi, jossa kaikki osapuolet voivat sanoa voittaneensa. Euromaat esiintyvät tiukkoina, mutta Kreikka silti saa velkoihinsa helpotuksia. On mahdollista, että peli voi mennä myös todella kovaksi. Jos sopua ei löydy, Kreikka jättää velkansa maksamatta. Vastavetona euromaat savustavat Kreikan ulos rahaliitosta. Kukaan ei tiedä, mitä kaikkea ero saisi aikaan. Ainakin aluksi se tietäisi Kreikalle entistä kurjempia aikoja. Se sopii muille euromaille. Mitä heikommin pois potkitulla menee, sitä varmempaa on, että muut kriisimaat eivät halua seurata perässä. Kreikan ero ei olisi euroalueen loppu. KREIKAN RATKAISUT nousevat myös Suomessa yhdeksi kevään vaalien ykkösteemaksi. Mitä enemmän Suomi häviää, sitä lujemmin perussuomalaiset vaalikamppailun aikana lyövät nykyisiä hallituspuolueita. On helppo ymmärtää, miksi Stubb ja Rinne niin hanakasti torjuvat puheet velkojen leikkauksista. &

KUVAT COLOURBOX

2 500

30 LÄHDE: TEK

39 prosenttia

JYRKI ALKIO

@talentum.fi

P.S.

ÖLJYN HALPENEMINEN romuttaa monen energiainvestoinnin kannattavuuden. Yhdysvalloissa jarrutetaan jo uusia satsauksia liuskekaasuun. Pahimmillaan halpa öljy voi pysäyttää vuosiksi investoinnit uusiutuvaan energiaan. &

Diplomi-insinöörin palkan nousu 2000-luvulla.

Johto hipoo kymppitonnia Vakituisessa kokopäivätyössä olleiden vastaajien kuukausipalkka (mediaani) toimiaseman mukaan, euroa Ylin johto

9 050

Johto

7 375

Ylempi keskijohto

5 473

Alempi keskijohto

4 907

Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

5 225

Vaativat asiantuntijatehtävät

4 400

Asiantuntijatehtävät

3 747

Toimihenkilö

3 395

”Yliopistouudistus on merkittävin hallitusten uudistus viimeiseen kymmeneen vuoteen.” LÄHDE: TEK

Päätoimittaja Jyrki Alkio 040 342 4476 Toimituspäälliköt Harri Junttila 040 342 4685, Mika Hämäläinen 040 342 4303 Toimitussihteeri Irma Svan-Santero Toimittajat Kari Kortelainen, Tuula Laatikainen, Tero Lehto, Raili Leino, Jukka Lukkari, Kari Peltonen, Helena Raunio, Harri Repo, Janne Tervola, Eeva Törmänen Verkkotoimitus Marko Laitala (uutispäällikkö), Tapio Ikkala, Janne Luotola, Marjukka Puolakka, Tuija Sorjanen, Sofia Virtanen Ulkoasu AD Simo Sahla, Juha Kalliolahti (Faktor Oy) Kuvapäällikkö Timo Pylvänäinen etunimi.sukunimi@talentum.fi

AALTO-YLIOPISTON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA MATTI ALAHUHTA VISIO-LEHDESSÄ 4/2014.

JUHA S.KALLIOLAHTI

10 000

aailman huomio kohdistuu sunnuntaina Kreikkaan. Jos ennusteet toteutuvat, kolmasosa kreikkalaisista äänestäjistä antaa tukensa radikaalivasemmistolle. Vaalien todennäköinen voittaja Syriza-puolue haluaa lopettaa kuripolitiikan ja jatkuvan vyön kiristämisen. Kreikan velan määrä on musertava ja näkymä tulevasta toivoton. Ei ihme, että kreikkalaiset antavat äänensä puolueelle, joka lupaa muutosta. Syrizan konkreettisista tavoitteista on vaikea ottaa selvää: Haluaako puolue leikata valtavaa velkataakkaa vai riittääkö, että korot ja maksuajat järjestellään uudelleen? Eroa eurosta puolue ei halua.

4 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.1.2015

Uutiset

www.tektal.fi Google Maps päivitettiin

Terveisiä liitoilta: ”Kauhukuva toteutuu askel Vientiteollisuuden liitot asettavat kovat vaatimukset seuraavalle hallitukselle VAALIT / Suomen teollisuudesta on lopullisesti hävinnyt kymmenessä vuodessa 85 000 työpaikkaa. Suomen asema teollisena toimintaympäristönä on heikentynyt. Suomi ei kiinnosta enää investointikohteenakaan. Vientiteollisuuden liitot haluavat tilanteen nopeasti hallintaan. Suomen kilpailukykyä on parannettava ja toimintaympäristöstä tehtävä ennustettava. – Jotta Suomi nousee taas jaloilleen, tarvitaan sekä teollisuuden omia että yhteiskunnan ja päättäjien rivakoita ja määrätietoisia toimenpiteitä, peräänkuuluttavat Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus sekä Ammattiliitto Pro, Metallityöväen Liitto, Paperiliitto, Teollisuusalojen ammattiliitto ja Ylemmät toimihenkilöt. Liitot odottavat tulevalta eduskunnalta ja hallitukselta Suomen kilpailukykyä parantavia päätöksiä.

Poukkoilu rasittaa Teollisuus työllistää suoraan yli 300 000 henkilöä, mutta välillisesti luku on yli miljoona. Kun nämä työpaikat vähenevät, seuraukset näkyvät myös julkisella sektorilla. Tuorein esimerkki ovat tällä viikolla alkaneet ely-keskuksen ytneuvottelut.

– Kauhukuva toteutuu askel askeleelta, mikäli emme saa tilannetta hallintaan, sanoo toimitusjohtaja Timo Leppä Kemianteollisuudesta. Hän kertoo esimerkin omasta alastaan. Vuoden 2000 alussa Eurooppa oli maailman johtava kemikaalituottaja, jonka markkinaosuus oli yli 30 prosenttia. Kiinan osuus oli alle 9 prosenttia. Kymmenen vuotta myöhemmin EU:n osuus oli 18 ja Kiinan 30 prosenttia, ja investoinnit kohdistuivat Kiinaan. Liitot muistuttavat, että teollisuus tarvitsee vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. Viime vuosina sellaisesta ei ole ollut takeita. – Yksikin hallituskausi Suomessa on merkittävä, Leppä korostaa. Globaalit muutokset tapahtuvat kaikilla toimialoilla erittäin nopeasti. Ylempiä toimihenkilöitä edustavan YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari muistuttaa, että poukkoileva päätöksenteko rasittaa elinkeinoelämäämme. – Teollisuus tarvitsee hyvää hallitusohjelmaa. Mutta se tarvitsee myös pitkäjänteistä, yli hallituskausien ulottuvaa teollisuuspoliittista ohjelmaa. Tällainen ohjelma ottaisi kattavasti huomioon eri asioita, kuten

Teollisuus tarvitsee pitkää teollisuuspoliittista ohjelmaa.

TIMO PYLVÄNÄINEN

POIS SATAMASTA. Vientiteollisuus uskoo, että pitkäjänteisellä teollisuusohjelmalla suomalaiset investointihyödykkeet kelpaavat maailmalle aiempaa paremmin.

koulutuspolitiikkaa, energiaa, ympäristöä ja syntyneitä rajoituksia. Tiukkoina aikoina on tärkeää, että myös koulutuksen resurssit hyödynnetään nykyistä tehokkaammin. Porokari kaipaa linjauksia pitkälle tulevaisuuteen: Neljän vuoden hallituskausi on teollisuuslaitosten näkökulmasta liian lyhyt.

– Muuten jatketaan aivan liian sähäkällä syklillä.

Hämärät näkymät Liitot odottavat näkymien selkeytymistä erityisesti energia- ja ilmastopolitiikassa, mikä on paljon sähköä käyttävien yritysten haasteena. Kevään aikana pitäisi keskustel-

la myös Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Europan unionissa. EU:ssakin pitää ajaa kansallista etua. – Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa. Jos viideksi vuodeksi laitetaan kiristyvät päästövähennystavoitteet käytäntöön, silloin pitää olla myös pelimerkkejä, joilla niihin reagoidaan, sanoo toimitus-

Rauman uusi telakka tuplaa väkensä Neuvotteluita käynnissä useista laivoista TELAKKATEOLLISUUS

Rauman uusi telakkayhtiö RMC käy parhaillaan neuvotteluja viidestä laivaprojektista. – En osaa sanoa, koska voimme kertoa uutisia näistä. Osa projekteista on kuumempia kuin toiset, Rauma Marine Constructionin toimitusjohtaja Heikki Pöntynen pyörittelee. Projektit eivät olisi toteutuessaan mitään pikkukauppoja, sillä Pöntysen mukaan jokainen projekti toisi Raumalle työtä noin tuhannen henkilötyövuoden edestä. Rauman telakan vahvuutena aiemmin ovat olleet pienet, 100– 200 metriä pitkät matkustajalautat, joita on tehty kaikkiaan noin 40 kappaletta. Näitä telakka hamuaa nytkin.

”Meillä on aika mukavasti huoltotöitä.”

JUHA SINISALO

– Raumalla on hyvä maine näiden valmistajana. Osa näistä viidestä hankkeesta on nimenomaan matkustajalauttoja.

Huolto pitää pinnalla RMC:n huhuttiin aiemmin olevan vahvoilla Australiaan toimitettavan Etelämantereen huoltoaluksen kisassa. Tämä tilaus meni kuitenkin raumalaisilta sivu suun. – Meillä on onneksi aika mukavasti laivojen huoltotöitä muun muassa Arctia Shippingiltä. Pysymme niiden avulla leivissä. Pöntysen mukaan RMC aikoo olla tarkkana, ettei se sorru ottamaan alihintaisia töitä. RMC hallituksen puheenjohtaja Kari Airaksinen kertoi viime kesäkuussa Tekniikka&Taloudessa, että yhtiö tavoittelee 200 miljoonan euron liikevaihtoa jo vuodelle 2016. Pöntysen mukaan tähtäin on pikemminkin vuosikymmenen lopussa. Rauman telakkayhtiön usko tilauksiin on luja, sillä RMC aikoo tup-

TÄNNE MAHTUU. RMC neuvottelee parhaillaan viiden aluksen valmistamisesta.

lata omien palkollistensa määrän viiteenkymmeneen tänä vuonna. STX:n lakkautetun Rauman telakan sekä osin Uudenkaupun-

gin työveneen pohjalle perustettu RMC on korostanut toimivansa ”insinööritoimistomallilla”. Käytännössä tämä tarkoittaa kevyttä

organisaatiota, joka nojaa laajaan alihankintaverkostoon. Pöntynen itse tosin puhuu mielummin partnereista tai kumppaneista. Pöntysen mukaan laivanrakentamiseen aiotaan hakea tehoja muun muassa kuppanitoimintaa tehostamalla. Samansuuntaista puhetta on kuultu myös Turun telakan uudelta isännältä Jan Meyeriltä. Pöntynen itse tuli RMC:n toimitusjohtajaksi Elomaticin Marine & Offshore -toimialan johtajan tehtävistä. Siksi hän tietää, miten herkkä aihe tehojen ruuvaaminen alihankkijoista on. – Tätä ei tietenkään hoideta niin, että laitetaan partnerit riviin ja sanotaan että sinä pudotat hintojasi kahdeksan ja sinä kymmenen prosenttia. Tarkoitus on selvittää, mihin yhdessä toimimalla pystymme, Pöntynen sanoo. & HARRI REPO

@talentum.fi

23.1.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

– tutustu näihin 5 uuteen ominaisuuteen

askeleelta” Yrittäjien viisi toivetta ■

Myös Suomen Yrittäjät on kertonut, mitä se seuraavalta hallitukselta haluaa. Yrittäjät muistuttavat, että suurin osa yksityisen sektorin työpaikoista on 2000-luvulla syntynyt pieniin yrityksiin. Pk-yrityksiin on syntynyt vuosina 2001–2012 reilu 100 000 työpaikkaa, joista lähes 80 000 on tullut alle 50 hengen yrityksiin. – Se ei tarkoita, etteivätkö suuryritykset olisi merkittäviä työpaikkoja kannalta, niiden kautta kuitenkin päätetään, mitä työtä Suomessa tehdään, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. &

Yrittäjien laatima ohjelma keskittyy viiteen pääkohtaan, jotka ovat: ■ Paikallinen sopiminen ■ Verotuksen kannustavuus ■ Yksinyrittäjyyden helpottaminen ■ Julkisen sektorin pienentäminen ■ Sääntelyn vähentäminen

EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

johtaja Timo Jaatinen Metsäteollisuus ry:stä. Päästökaupan aiheuttamat epäsuorat kustannukset on kompensoitava teollisuudelle kuten kilpailijamaissakin tehdään. EU:ssa on tähänkin välineet. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala laskee, että metsäteollisuudessakin vain graaﬁsella paperilla menee huonosti: pitkäkuitusellu pärjää paremmin kuin

koskaan, kartonkia valmistetaan laakerit punaisina ja uudet biotuotteet odottavat investointipäätöksiä. Vanhalan mukaan seuraavan hallituksen painopistettä pitäisi hieman muokata. Hän kaipaa teollisuusministeriä ajamaan vientiteollisuuden asiaa. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

Halpa öljy korjaa Suomen kauppataseen ULKOMAANKAUPPA / Suomen kauppatase kääntyy ylijäämäiseksi, mikäli öljyn hinta pysyy nykyisellään. Suomen kauppatase oli Tullin tilastojen mukaan tammi-marraskuussa 1,7 miljardia alijäämäinen. – Jos öljyn hinta säilyy nykytasolla, sen merkitys Suomen kauppataseessa on noin kaksi miljardia euroa, laskee Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen. Suomi toi viime vuonna öljytuotteita noin kymmenen miljardin euron arvosta. Öljyjalosteiden viennin arvo on puolestaan noin kuusi miljardia euroa. Viime vuonna öljytase oli siis Suomelle miinuksella noin neljä miljardia euroa. – Tämä puolittuu edellyttäen, että jalostusmarginaalit säilyvät ennallaan. Mikäli muiden tuotteiden vienti ja tuonti pysyisivät ennallaan, kauppatase kääntyisi muutamia satoja miljoonia euroja plussalle. Pitkään ylijäämäinen kauppatase kääntyi alijäämän puolelle vuonna 2011.

Sähkön kulutus jämähtänyt

WWW.TEKTAL.FI/P/9

Royal Caribbean tilaa 19 rikkipesuria Wärtsilä on toinen toimittaja MERENKULKU / Risteilyvarustamo Royal Caribbean Cruises varustaa koko laivastonsa rikkipesureilla. Yhtiö kertoo asennuttavansa yhdeksääntoista laivaan laitteistot, jotka poistavat 97 prosenttia alusten pakokaasujen rikkidioksidista. Yhtiöllä on 22 risteilyalusta, joista uusimmat Quantum of the Seas ja Mein Schiff 3 varustettiin pesureilla jo rakennettaessa. Pesurit ostetaan kahdelta yhtiöltä: Wärtsilältä ja Alfa Lavalilta. Suurista risteilyvarustamoista Carnival Corp ja Norwegian Cruise Line ovat päätyneet rikkipesureihin jo aiemmin. Yksikään suuri yhtiö ei tähän mennessä ole päätynyt käyttämään vähärikkistä polttoainetta täyttääkseen merenkulun rikkipäästörajat, jotka tulivat voimaan tämän vuoden alussa Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Vähärikkisen polttoaineen saatavuutta pidetään ongelmana. EPA rankaisee rikkirikkeestä RCCL sanoo, ettei pitänyt kiirettä päätöksensä kanssa. Yhtiö halusi varmistaa, että sen tilaamalla tekniikalla voidaan täyttää myös mahdollisesti kiristyvät vaatimukset, ja että laitteet voidaan ongelmitta asentaa laivoihin. Näin suurta ja mutkikasta muutostyötä ei varatoimitusjohtaja Harri Kulovaaran yhtiön

JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

PUHTAAMPAA MENOA. Muun muassa Turussa valmistettu Allure of the Seas saa rikkipesurin.

aluksissa ole ennen tehty. Rikkipesureiden asennukset aluksiin ovat jo alkaneet. Osa työstä tehdään telakointien aikana ja osa alusten ollessa käytössä. Asennus kestää kussakin aluksessa noin kahdeksan kuukautta, ja koko työ on tehty vuonna 2017. Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluvirasto EPA on ilmoittanut, että rikkimääräysten rikkojia rankaistaan ankarasti. Sakko voi olla jopa 25 000 dollaria päivältä. Alusten on lisäksi pidettävä kirjaa tankkauksistaan ja polttoaineenkäytöstään viimeisten kolmen vuoden ajalta. Niiden on myös säilytettävä näytteet tankkaamistaan polttoaineista edellisten kahdentoista kuukauden ajalta. Euroopassa sanktiot rikkidi-

rektiivin rikkomuksista ja niiden perimistavasta ovat vielä lyömättä lukkoon. Eurooppalaisen laivanvarustajien yhdistyksen ECSA:n viime vuoden lopulla tekemässä kyselyssä 15 prosenttia varustajista aikoo joko asentaa rikkipesurin tai vaihtaa käyttämään nesteytettyä maakaasua lng:tä, kunhan kerkiävät. Jopa 97 prosenttia aluksista joutuu ensi vaiheessa käyttämään vähärikkistä polttoainetta kulkiessaan päästörajoitusalueella. 44 prosenttia ECSA:n kyselyyn vastanneista sanoo korottavansa rahtimaksujaan tästä syystä 1–15 prosenttia. & MIKÄ HÄMÄLÄINEN

@talentum.fi

Teollisuuden uunit tuhlaavat energiaa ENERGIA / Teollisuuden ener-

Energiateollisuus ry julkisti keskiviikkona tiedot viime vuoden sähkön kulutuksesta. Kulutus laski prosentin viime vuodesta 83 terawattituntiin. Kulutus näyttää jämähtäneen pysyvästi alemmalle tasolle. Eniten Suomi käytti sähköä vuonna 2007, jolloin kulutus oli yli 90 terawattituntia. – Teollisuuden kulutus on laskenut tuosta vuodesta yli kahdeksan terawattituntia, josta metsäteollisuuden osuus on yli puolet, Naukkarinen sanoo. Aiemmin suurimman osan Suomen sähköstä kuluttanut teollisuus söi sähköstä viime vuonna enää 47 prosenttia. Vaikka sähkön kulutus onkin vähentynyt, ei Suomen oma tuotanto läheskään riitä. Tuonti nousi viime vuonna kaikkien aikojen ennätykseen eli 18 terawattituntiin. &

giatuhlareita on jahdattu jo pitkään, mutta uusia säästökohteita löytyy yhä. Tuorein löytö Suomen tehtaissa ovat teollisuusuunit, joiden energiankäyttöä voisi leikata tuntuvasti. Ongelmallisia teollisuusuuneja on löytynyt toista tuhatta. Tuotantouunien energiankulutuksen leikkaus on toistaiseksi kiinnostanut harvaa teollisuusyritystä. Asiaa yhdessä yritysten kanssa selvittäneen Motivan yksikönpäällikön Hille Hyytiän mukaan yksittäinen tehdas voisi säästää paremmalla energiatehokkuudella useita kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. – Usein uuni haukkaa suurimman osan tuotannon energiankäytöstä ja aiheuttaa mittavan energialaskun, Hyytiä sanoo. Uunit tuottavat myös paljon hukkalämpöä, joka kannattaisi ottaa talteen hyödynnettäväksi, esimerkiksi uunin palamisilman tai

KAI SKYTTÄ

PÖTKÖT UUNISSA. Erittäin kuumia uuneja tarvitaan muun muassa terästeollisuudessa. Kuva on Ovakon tehtaalta Imatralta.

raaka-aineiden esilämmitykseen. Se sopii myös tehdaskiinteistön sekä ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmitykseen. Korkealämpötilaisten uunien hukkalämpöä on mahdollista hyödyntää myös alue- tai kaukolämpönä.

Edellyttää investointeja Teollisuuden energiansäästökohteita on haettu valtion tuella. Motivan mukaan teollisuus säästää energiaa vuosittain jo lähes seitsemän terawattitunnin verran eli vajaat kaksi prosentia koko Suomen vuotuisesta energiankulutuksesta. Uuniensa energiatuhlausta selvitti kahdeksan yritystä. Esimerkiksi vuonna 2010 joukko teollisuusyrityksiä ja Motiva löysivät tehtaista säästöpotentiaalin, joka vastasi 50 miljoonan euron kustannussäästöjä. Se löytyi metsä-, kemian- ja terästeollisuuden tehtaiden höyrylauhteesta. Höyrylauhde on teollisuuden käyttöhyödykejärjestelmä, joka tukee pääprosessia. Energiaa tuhlaavien järjestelmien korvaaminen edellyttäisi tosin investointeja yrityksiltä. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

6 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.1.2015

Uutiset

www.tektal.fi Suositun uutissivun mainoksissa lymyili ikävä haittaohjelma

Microsoft mullistuu myös Suom Suomen Microsoftin uusi toimitusjohtaja vakuuttaa älypuhelinyksikön olevan tärkeä yhtiölle. ICT / Muutos laite- ja palveluyhtiöksi tuo isot muutokset myös ohjelmistoyhtiö Microsoftiin Suomessa. Yhteistyö laiteyksikön eli entisen Nokian älypuhelinyksikön kanssa tiivistyy tänä vuonna, kun kaikki Microsoftin Espoon työntekijät muuttavat saman katon alle Microsoft-taloon Keilaniemessä. –Microsoftissa on käynnissä valtava muutos. Uuden strategiamme ytimessä ovat tuottavuus, mobiilius ja pilvivetoisuus, sanoo Microsoft Oy:n toimitusjohtajana vuoden alussa aloittanut Pekka Horo. Horo siirtyy tehtävään Microsoftin Devices Groupista eli vanhan Nokian älypuhelinten johtotehtävistä. Hän vastasi aiemmin Lumia-puhelinten liiketoiminnan laajentamisesta Euroopassa, Intiassa, Lähi-idässä ja Afrikassa. Nykyisissä tiloissaan Microsoft on toteuttanut läsnätyön konseptin, jossa ihmisillä ei ole omia työpisteitä, ja perinteiset toimistohuoneet on korvattu erilaisilla avoimilla tiloilla. ”Rannalla” tehdään rennommin töitä säkkituoleilla, ja ”kirjastossa” saa keskittyä hiljaisuutta vaativaan työhön. – Haluamme kehittää läsnätyön mallia jatkossakin, Horo sanoo. Sitä Microsoftissa ei vielä ole päätetty, milloin muutto toteutuu ja miten läsnätyön malli soveltuu usean tuhannen henkilön taloon. Suomi on tärkeä Microsoftin laiteyksikkö on käynyt Suomessa raskaat yt-neuvottelut, joissa työpaikkansa uhkaa menettää tuhat ihmistä. Tästä prosessista Pekka Horolla ei ole uutta kerrottavaa. Hänen mukaansa Suomi on Microsoftille ”erittäin tärkeä”. – Nokian laitekaupan myötä

Pekka Horo ■ 38 vuotta ■ KTM, MBA ■ naimisissa, kolme lasta ■ kuntoilu, ruoanlaitto ja lukeminen

UUTEEN KOTIIN. Pekka Horo vie väkensä Keilaniemen Microsoft-taloon.

Suomi on yksi Microsoftin suurimmista maista henkilöstöllä laskettuna. Nokia-kaupassa taloon tuli huippuosaajia. Lumia-älypuhelinten tuotekehitys jatkuu Espoossa, Salossa ja Tampereella. Yritys työllistää nyt Suomessa noin 3 500 ihmistä, mutta tulevasta Horo ei sano mitään. – Laitebisnes on Microsoftille tärkeä, mutta eri tavalla kuin Nokialle. Laitteiden kautta ihmiset pääsevät palveluihimme. Toisaalta Microsoft on linjannut, että yhtiön ohjelmien ja palvelui-

den on toimittava kaikilla yleisillä alustoilla, kuten Android ja iOS. – Omilla laitteillamme voimme kuitenkin tarjota vielä vahvemman käyttökokemuksen. Windows-puhelinten markkinaosuus on maailmanlaajuisesti yhä vain noin neljä prosenttia. – Ne ovat menestyneet jo monissa maissa huomattavasti paremmin, Horo huomauttaa.

Pilvisofta lisää datakeskuksia Siirtyminen pilveen tarkoittaa, et-

tä datakeskusten määrä kasvaa. Microsoftilla niitä on jo yli sata, ja lisää on tulossa. Suomessa on pienehkö datakeskus Uudellamaalla. Microsoft on selvittänyt myös isomman datakeskuksen perustamista tänne. Siirtymä pilveen on ylipäätään nopeaa. Suomessakin Ofﬁce 365:lla on yhtiön mukaan jo miljoona käyttäjää. – Suomalaisissa yrityksissä ollaan vahvoja tässä. Julkishallinnossa ja valtionhallinnossa on vie-

lä enemmän tekemistä. Julkishallinnossa voitaisiin tehostaa työntekoa uusien työkalujen avulla, Horo uskoo. Esimerkkeinä voisi mainita käsialatunnistuksen ja tekstin muuttamisen automaattisesti sähköiseen muotoon, ja pilvipohjaiset yhteistyöalustat Yammerin ja Sharepointin vaihtoehtoina sähköpostien lähettelyn sijaan. Microsoft tukee myös ajatusta, ettei kaikkea tietoa tarvitse viedä pilveen, esimerkiksi kun kyseessä on jokin julkishallinnon ratkaisu.

TEM etsii uuden ajan Bunttaa

lexander Stubbin hallitus tekee kautensa viime metreillä poikkeuksellisen tärkeän nimityksen. Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen, 64, ilmoitti viime viikolla jäävänsä syksyllä eläkkeelle. Ilmoitus käynnisti saman tien seuraajaspekulaatiot, sillä TEMin kansliapäällikkö on yksi suomalaisen elinkeinoelämän tärkeimmistä vaikuttajista. Nimityksen esittelee kokoomuslainen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Ajoitus ei ole sattumaa. Kun silloinen elinkeinoministeri Jyri Häkämies myönsi Virtaselle jatkoajan pari vuotta sitten, sovittiin että Virtanen jättää lähtöilmoituksensa nykyhallituksen aikana.

JOS KOKOOMUS haluaa tehtävään oman miehen, hyvä ehdokas voisi olla Stubbin valtiosihteeri OlliPekka Heinonen. Heinonen on tehnyt vahvan uran kansanedustajana, ministerinä, johtajana Ylessä ja keväästä 2012 lähtien pääministerin valtiosihteerinä. Toinen varteenotettava kandidaatti on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen. Pursiaisella on vahvat näytöt ministeriön johtamisesta, mutta ongelmaksi saattaa muodostua se, että hänellä ei ole jäsenkirjaa. Kansliapäällikön tehtävä kiinnostaa taatusti myös TEMin omia virkamiehiä. Talon sisältä tehtävää hakevat todennäköisesti ainakin elinkeino- ja innovaatio-osastoa johtava Petri Peltonen ja työ-

elämä- ja markkinaosaston vetäjä Pekka Timonen. Peltonen pyrki taannoin Tekesin pääjohtajaksi, Timonen taas toimi aiemmin johtajana valtion omistajaohjauksessa. Yhtä lailla ajatus kansliapäällikyydestä saattaa kiehtoa omistajaohjauksen nykyistä vetäjää Eero Heliövaaraa.

Olli-Pekka Heinonen on vahva ehdokas, jos kokoomus haluaa tehtävään oman miehensä.

KOKOOMUS VOI tietenkin haluta paikalle yksityisellä sektorilla ansioituneen vaikuttajan. Tehtävä saattaisi kiinnostaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtajaa Jorma Turusta. Toinen kiinnostava nimi on Nokian entinen toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä. Ala-Pietilä liikkuu sujuvasti yksityisen ja julkisen sektorin välimaastossa. Hän veti pari vuotta sitten työryhmää, joka laati Suomelle kansallisen ict-strategian. Lisäksi Ala-Pietilä on valtion sijoitusyhtiön Solidiumin hallituksen puheenjohtaja. Realistisesti ajatellen olisi toki pieni ihme, jos entinen Nokia-pomo paikkaa hakisi. TEM KAIPAA johtoonsa alan hallinnon eksperttiä, jonka pitäisi olla

JYRKI ALKIO

@talentum.fi

TOIM. HUOM. myös kovan luokan johtaja. Erkki Virtasen maine perustuu 1990-luvun alun lamavuosiin, jolloin hän laati leikkauslistoja Raimo Sailaksen kanssa. Kansliapäällikkönä Virtanen on viime vuosina vetänyt matalaa proﬁilia. Ennen oli toisin. Virtasen edeltäjät Matti Vuoria (1993–1998) ja Bror Wahlroos (1969–1992) eivät pitäneet kynttilää vakan alla. Etenkin Bror ”Buntta” Wahlroos oli räiskyvä ja monien mielestä myös pelottava johtaja. Nyt TEM tarvitsee paremmin tähän aikaan sopivan Bunttansa. &

23.1.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

– lukitsee tietokoneen ja kiristää lapsipornosyytöksillä

essa

WWW.TEKTAL.FI/P/10

Hydroline investoi kitkahitsauskoneeseen Hitsausaika putoaa kymmenesosaan LINDA LAPPALAINEN

INVESTOINNIT / Siilinjärveläinen hydraulilaitteita valmistava Hydroline ottaa käyttöön kitkahitsauksen sylintereiden valmistuksessa. Huhtikuussa saapuva laite kykenee hitsaamaan halkaisijaltaan 120-milliset umpiterästangot toisiinsa. Investoinnilla parannetaan oman tuotannon laatua, läpimenoaikaa ja vähennetään alihankintaa. Kitkahitsausta tullaan käyttämään männän varsien ja silmukan toisiinsa liittämiseen sekä sylinteriputken päätykappaleiden liittämiseen. Nyt nämä on liitetty mig/ mag -hitsaamalla, mikäli käyttökohde ei ole vaatinut kitkahitsausta. Kun kaarihitsauksessa tarvittava lämpö tuotetaan sähkövirralla, kitkahitsauksessa lämpö synnytetään liitospintoja toisiinsa puristamalla ja pyörittämällä. – Suuremmilla halkaisijoilla hitsausaika on kymmenesosa perinteisestä hitsauksesta. Menetelmässä ei tarvitse huolehtia lisäaineista eikä suojakaasuista, tuotantopäällikkö Sami Romppanen kertoo.

Julkisuuteen nousseet palvelunestohyökkäykset eivät Pekka Horon mielestä tarkoita sitä, ettei sovelluksia kannattaisi viedä pilveen, päinvastoin. – Yksittäisen toimijan konesali on haavoittuvampi kuin iso pilvipalvelu, joka on hajautuksen kautta turvallisempi. Eikä tämä koske vain häirintää vaan yleensäkin kuormapiikkien tasausta. & TERO LEHTO

@talentum.fi

LYHYET ■ FORTUM ON vihkinyt käyt-

töön täysin uuden aurinkovoimalaitoksen Madhya Pradeshin osavaltiossa keskisessä Intiassa. Voimalaitos on Fortumin toinen aurinkoenergiahanke maassa. Teholtaan 10 MW:n voimalaitos (AC) vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 18 000 tonnia vuodessa. ■ ORIOLA-KD ALOITTAA 28.1.

2015 yhteistoimintaneuvottelut Suomessa. Neuvottelun kohteena on Oriola-KD:n ja Oriolan tehostamissuunnitelma ja sen sisältämiin toimintojen uudelleenjärjestelyihin sekä tuotannollisiin syihin perustuvat mahdolliset henkilövaikutukset. ■ CARGOTECIIN KUULUVA Kal-

mar on tehnyt sopimuksen integroidun automaatiojärjestelmän toimittamisesta Victoria International Container Terminalin uuteen terminaaliin, joka sijaitsee Australian Melbournessa. Uuden automaatiosopimuksen arvo on noin 15 miljoonaa euroa ja se on kirjattu Cargotecin vuoden 2014 viimeiselle vuosineljännekselle.

Lisäaineista ja suojakaasuista ei tarvitse huolehtia.

■ SANOMA PRO LANSEERAA

Suomen ensimmäisen digitaalisen aapisen. Apilatien aapinen on yksi Sanoma Pron uuden opetussuunnitelman mukaisista perusopetuksen oppimateriaaleista, jotka tulevat kaikki tarjolle myös täysin digitaalisena vaihtoehtona. Digitaaliset tuotteet tukevat suomalaisten koulujen siirtymistä digitaaliseen maailmaan.

150 tonnin puristus Thompsonin kitkahitsauslaite vie lattiapinta-alaa noin sata neliömetriä. Suuri kone vaatii tehtaan layoutin muutoksia. Sen hienous on puristusvoiman hallinta hitsauksen aikana. Koneen ohjaus säätää kymmentä parametria ja havaitsee materiaalija mittamuutokset. 1,5 miljoonan euron koneen puristusvoima on 150 tonnia. Räätälöidyssä laitteessa on valmiudet automatisointiin ja jopa yli seitsemänmetristen tankojen hitsaukseen. Konekauppaa tukemaan Hydroline osti vuoden vaihteessa kuopiolaisen huolto- ja kokoonpanopalveluja tekevä HL-Hydraulicsin. Kaupan myötä yritykseen siirtyi

■ KONE TOIMITTAA 49 hissiä ja JÄREÄ LAITE. Uudella kitkahitsauslaitteella voidaan hitsata jopa 120-milliset männänvarret ja silmukat toisiinsa.

viisi henkilöä. Ostetun yrityksen toimitilat siirtyvät parin sadan metrin päähän Hydrolinen nykyisistä tiloista. Uusiin tiloihin siirretään järjestelmäkokoonpanot ja tehdaskunnossapito. – Investointien avulla on mahdollista erikoistua ja laajentaa liiketoimintaa entistä vaativimpiin tuotteisiin. Aiomme tehdä suurem-

MOOTTORIT ON KRAFTMEK

pia kokonaisuuksia hydraulisylintereiden ympärille, toimitusjohtaja Mikko Laakkonen kertoo. HL-Hydraulicsin osto tuo mukanaan 1,5 miljoonan euron liikevaihdon. Hydrolinen kuluvan vuoden liikevaihtotavoite on 33 miljoonaa. Työntekijöitä on 215. &

kahdeksan liukuporrasta Pariisin uuteen oikeustaloon. Tunnetun arkkitehdin Renzo Pianon suunnittelemaan rakennukseen tulee myös näköalahissi. Uusi oikeustalo kohoaa valmistuttuaan 160 metriin ja tuo saman katon alle Pariisin aluetuomioistuimen, poliisituomioistuimen ja syyttänjäviraston sekä kaupungin kunkin hallinnollisen yksikön alioikeudet. &

JANNE TERVOLA

@talentum.fi

VOIMAA HAASTAVIINKIN OLOSUHTEISIIN Kraftmekin tuotevalikoimasta mm. korkealaatuiset & LAT-rumpumoottorit ja vapaatelat & TT Electric AC-moottorit muuttuvanopeuksisiin sovelluksiin vektorisäädöllä Kraftmekilla laatu, ammattitaito ja palvelu löytyvät samasta osoitteesta. Oikeat moottorit mitoitetaan sinun sovellustasi varten.

Kraftmek Oy info@kraftmek.com Puh. 010 75501

www.kraftmek.com

8 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.1.2015

Uutiset

www.tektal.fi Työsuhdeautoilijat ajavat autolla,

Jäädytys auttaa vedenpuhdistukse

JÄLKIVIISAS

Erityisesti pohjoisen kaivokset voisivat hyötyä jään käyttämisestä

Tekniikka&Talous 18.08.2005

Miten Suomen superkone nyt pärjää tehokisassa?

aailman tehokkaimmat tietokoneet asetetaan tehojärjestykseen kahdesti vuodessa julkaistavalla TOP500-listalla. Suomen tehokkain tietokone Sisu on UPM:n vanhassa paperivarastossa toimivassa datakeskuksessa Kajaanissa. Sitä operoi Tieteen tietotekniikan keskus CSC.

Mikä on tällä hetkellä Sisun sijoitus teholistalla, tutkimuksen palveluista vastaava johtaja Pekka Lehtovuori?

Sisu eli Cray X40 oli marraskuussa julkaistulla listalla sijalla 37. Lisäksi CSC:n laskentaklusteri Taito on sijalla 109, eli suomalainen laskentakapasiteetti on juuri tällä hetkellä hyvässä tilanteessa. Olemme juuri tehneet nykyisen investointirahan viimeiset hankinnat. Mikä on suurin yksittäinen superkoneen käyttäjä Suomessa?

Professori Ilpo Vattulaisen ryhmä Tampereen teknillisestä yliopistolta käytti vuonna 2014 eniten laskentakapasiteettia Suomessa. Vattulaisen ryhmässä on liki 40 tutkijaa ja opiskelijaa.

JÄTEVEDET / Jäteveden jäätyminen auttaa jäteveden puhdistuksessa. Siitä odotetaan apua niin kaivannaisteollisuuteen kuin kunnalliseen jäteveden puhdistukseen. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on kehitetty menetelmää, jossa tutkitaan jäähdytysilman lämpövaikutusta jäätymiseen. – Järvivesi sisältää noin kymmenen kertaa enemmän epäpuhtauksia kuin jää, sanoo kiteyttämisen tutkimukseen erikoistunut professori Marjatta Louhi-Kultanen. Matemaattisin mallein saadaan laskettua, missä lämpötiloissa ja millä nopeudella jäähdytysilma saa aikaan jäätymisen. Tällä on merkitystä sen vuoksi, että mitä hitaammin jääkerros kasvaa, sitä puhtaampaa jää on. Vastaavalaista tutkimusta talviilmastoon ja jäätymiseen liittyen ei Louhi-Kultasen mukaan ole tehty muissa maissa. Tutkimustyötä varten Lappeen-

PUHDAS JA LIKAINEN. Järvivesi sisältää paljon enemmän epäpuhtauksia kuin

rannassa kehitettiin talvisimulaattori, jolla pystytään tutkimaan jäähdytysilman vaikutusta jäätymiseen. – Olemme tutkineet eripitoisilla suolaliuoksilla, miten jääkerros kasvaa ja mitä se vaikuttaa puhtauteen. Simulaattoriin on rakennettu lämmönsiirrin, jonka avulla liuosta jäähdytetään kylmän ilman kautta. Simulaattorissa on propelli, joka kierrättää ilmaa, sillä käy-

tännössä tuuliolosuhteet vaikuttavat jäätymiseen. Tyynellä jäätyminen on hitaampaa.

Kaivokset käyttäjinä Kaivoksissa jätevedet ovat olleet iso ongelma. Louhi-Kultanen tietää, että ainakin Talvivaarassa on henkilöstö tehnyt veden jäätymiseen liittyviä kokeita prosesseissa. Myös siellä on huomattu, että jää oli puhtaampaa kuin sen alle jäävä vesi.

Missä on maailman tehokkain kone ja mitä sillä tehdään?

Kiinan Tianhe-2 on maailman tehokkain kone jo toista vuotta peräkkäin. Se on noin 27 kertaa nopeampi kuin Sisu. Tianhe-2:lla tehdään sotilastutkimusta, sillä se sijaitsee Kansallisen puolustusteknologiayliopiston yhteydessä. Mikä on Suomen koneen sijoitus TOP500-listalla kahden vuoden kuluttua edellyttäen, että sitä ei uusita?

Sisu tullee olemaan kahden vuoden kuluttua jonkin verran sijan sata huonommalla puolella. Mitä käyttöä on vanhalla supertietokoneella? Onko sillä vain romuarvo?

Vanhalla superkoneella ei ole käyttöä.

Vanhojen koneiden suorituskyky suhteessa sähkönkulutukseen on yleensä sellainen, ettei niitä kannata ajaa tietyn ajan jälkeen. Käytöstä poistettaessa koneet menevät kierrätettäväksi ja romutettavaksi.

Sanotaan, että nykykännykässä on enemmän laskentatehoa kuin superkoneessa vuosikymmen sitten. Pitääkö tämä paikkansa?

Ei se aivan pidä paikkaansa, mutta hyvin tehokkailla pelikoneilla ja muutamalla näytönohjaimella aletaan päästä jo samaan suorituskykyyn. Puhelinten ja laskentapalvelimien laskentatehoa ei voi muutenkaan ihan suoraviivaisesti verrata, koska puhutaan eri laskentatarkkuudesta. Onko UPM:n vanha paperivarasto osoittautunut hyväksi sijoituspaikaksi superkoneelle?

Kyllä, se on yksi maailman energiatehokkaimmista konesaleista. Kajaanin konesaleissa meidän PUE-arvomme ovat välillä 1,06-1,2 eli koneen tarvitseman sähkön lisäksi jäähdytykseen yms. kuluu vain 6–20 prosenttia lisää. Sähkön kulutus on yksi haaste uusien entistä suurempien superkoneiden kehityksessä, Tianhe-2:n teho on 17,8 MW ja tyypillisesti kokonaistehon tarve on noin 40 prosenttia koneen tarvitseman tehon päälle. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

Luunpidentäjät Espoosta Synoste kehitti uuden menetelmän vaikeaan ongelmaan

SYNOSTE

LÄÄKETIETEEN TEKNIIKKA / Tämän startupin tähtäimessä eivät ole miljardit käyttäjät. Suomessa asiakkaita voi löytyä vuodessa muutamia kymmeniä, Euroopassa toki tuhansia. Mutta tämä harvalukuinen joukko on tuotteesta sitäkin kiinnostuneempi. Espoossa toimiva Synoste on kehittänyt luun sisälle istutettavan langattoman luunpidennysmenetelmän. Sitä tarvitaan yleisimmin tapauksissa, jossa ihmisellä on joko synnynnäisesti, sairauden tai onnettomuuden seurauksena pahasti eripituiset jalat. Nykyään luita pidennetään kivuliailla ja hankalilla jalan ulko-

KORVAA KEHIKOT. Synosten menetelmä korvaa luun pidennyksissä perinteisesti käytettävät jalkaan kiinnitettävät kehikot.

Luuta voidaan jatkaa jopa seitsemän senttiä.

puolisilla kehikoilla. Hoito kestää jopa vuoden, ja siihen liittyy usein komplikaatioita. Synostelaiset ovat kehittäneet luunsisäistä ratkaisuaan jo vuosia, mutta yritys on ollut vasta

23.1.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

jota rahalla maksavat suomalaiset eivät ottaisi

Suomalaisen sähkölasku Euroopan keskitasoa ”Järvivesi sisältää noin kymmenen kertaa enemmän epäpuhtauksia kuin jää.”

– Tämäntyyppinen puhdistusmahdollisuus voitaisiin ottaa käyttöön jo kaivosten suunnitteluvaiheessa. Kaivoksissa jätevesi voitaisiin jättää jäätymään erikoisaltaisiin taivasalle. Puhdas jääkerros voidaan poistaa muusta jätevedestä, jolloin jäljelle jäävä jätevesi väkevöityy. Jää kuljetettaisiin kyseiseen tarkoitukseen kehitetyllä koneella toiseen altaaseen. Siellä puhdistunutta jätevettä kierrä-

VIIKON STARTUP Synoste Oy Perustettu vuonna 2012 Espoossa Mitä tekee: luunsisäistä luunpidennyslaitetta Työntekijöitä: 6 Liikevaihto: ei vielä ole Mahdollisuudet: Todellinen asiakastarve, tiukka fokus, hyvä tiimi Uhka: Jokin suuri ortopedian jätti kiinnostuu tekemään vastaavanlaisen tuotteen Lähetä startup-vinkki: harri.junttila@talentum.fi vuodesta 2012 lähtien. Sitä ennen kehitystyötä tehtiin Orton Invalidisäätiössä ja Aalto-yliopistossa, jossa yrityksen perustajat opiskelivat bioadaptiivista tekniikkaa.

Kokeilut alkavat Ensimmäiset potilaskokeilut Synosten menetelmällä on tarkoitus aloittaa tänä vuonna. – Suomessa kokeiluihin pääsee muutama potilas, sanoo toimitus-

WWW.TEKTAL.FI/P/11

Sähköverkko työllistää yhä Suomessa

ssa

siitä muodostunut jää.

tettäisiin tai puhdistettaisiin lisää esimerkiksi kalvosuodatuksella eri prosessien tarpeisiin. Jos teollisen prosessin vesiä pystyttäisiin kierrättämään, ei tuoretta vettä tarvittaisi yhtä paljon kuin nyt. Louhi-Kultanen uskoo, että myös jätevesilaitoksilla käytössä olevan membraanisuodatuksen ja uuden jäätekniikan yhdistelmällä saadaan puhdistukseen lisää tehoa. Lisäksi puhdistusmenetelmä perustuu veden luonnolliseen jäätymisprosessiin, jolloin energiaa tarvitaan ainoastaan jään murtamisessa ja sen kuljettamisessa pois jätevesialtaasta. Jäätymisteknologiatutkimusta tekevät myös niin sanotut jäänsärkijät eli professori Pentti Kujalan Marine Technology -tutkimusryhmä Aalto-yliopistosta ja niin sanotut jäänkuljettajat eli professori Aki Mikkolan konetekniikan tutkijaryhmä. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

johtaja Harri Hallila. Reisiluu katkaistaan ja kanavaan asetetaan implantti, jonka sisällä on Synosten ratkaisun ydin: älymateriaali nikkelititaania hyödyntävä moottori. Potilaan jalka asetetaan aamuin illoin muutamaksi sekunniksi järjestelmän toiseen osaan eli kannettavaan laitteeseen, jonka tuottama magneettikenttä indusoi virran. Sillä aktivoidaan lämpömuistimetalli nikkelititaani. Tällöin implantti ottaa puolen millimetrin mittaisen askeleen. Näin luuta voidaan pidentää enimmillään jopa seitsemän senttiä. Hallilan mukaan käyttö ei ole rajoitettu reisiluun pidentämiseen, vaan sitä voidaan soveltaa muhinkin luuston vaikeisiin epämuodostumiin. Kehitystyöhön on saatu rahaa päätukija Tekesin lisäksi bisnesenkeleiltä ja pääomasijoittajilta toistaiseksi 1,4 miljoonaa. – Kontaktoin satakunta sijoittajaa, joista tapasin yli 30. Kierroksen saldona oli yksi saksalainen ja kaksi suomalaista pääomasijoittajaa. Nyt vireillä on uusi rahoituskierros. – Sillä viedään läpi potilaskokeet ja hoidetaan tuotelanseeraus ja markkinoille tulo. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

ENERGIA / Energia-ala esittelee yhä suuria toteutuneita investointeja, vaikka muutoin teollisten investointien puute järkyttää Suomen päättäjiä. Vuonna 2013 energiayhtiöt investoivat pelkästään Suomen sähkön jakeluverkkoon kaikkiaan 700 miljoonaa euroa. Summasta 525 miljoonaa oli korvausinvestointeja. Tietoja vuodelta 2014 ei vielä ole saatavilla. Energiaviraston johtajan Simo Nurmen mukaan jakeluverkkoinvestointien materiaalihankinnoista ja laitteista iso osa tulee Suomesta ja kaikki tarvittava työvoima on suomalaista työvoimaa. – Erityisesti maaseudulla jakeluverkkoon on tulossa suuria investointeja toimitusvarmuusvaatimusten vuoksi. Investointibuumi on vasta käynnistymässä, johtaja Nurmi sanoo. Sähkölasku tuttua luettavaa Energiavirasto esitteli sähkön hintakehitystä tiedotusvälineille Helsingissä viime viikolla. Suomalaisten sähkölasku ei viime vuonna juuri kallistunut eikä halventunut.

energia ja siirto halpenivat 52 euroa, mutta verot nousivat 66 euroa. Markkinoista vastaavan johtajan Timo Paanasen mukaan sähkömarkkinat odottavat sähköenergian hinnan jatkavan hienoista laskuaan ainakin seuraavan vuoden ajan. Näin kielivät Pohjoismaiden sähköpörssin Nord Poolin johdannaiset.

Suomalaisten sähkölasku keskitasoa

Tyypillisen kotitalouden maksama hinta sähköenergiasta ja sähkön siirrosta ilman veroja laski yhteensä 18 euroa, mutta verot nousivat 17 euroa. Energiaviraston mukaan tyypillinen kotitalous kuluttaa sähköä 5 000 kilowattituntia vuodessa. Yli kolminkertaisesti sähköä tarvitsevan sähkölämmittäjän lasku sen sijaan kallistui 14 euroa veroineen ja siirtohintoineen. Sähkö-

Vuodesta 2005 veroton sähkön siirtohinta on kallistunut kymmenisen prosenttia. Verojen kera siirtohinta on sen sijaan kallistunut 40 prosenttia. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten kuluttajien sähkölasku on keskitasoa. Verojen osuus kuluttajan sähkölaskusta on pienempi lähinnä itäisen Euroopan maissa. Suurimmat verot ja verojen osuus loppulaskusta on Tanskassa ja Saksassa eli maissa, jotka kasvattavat tehotoimin uusiutuvan energian osuutta. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

Ajoneuvoissa testatut komponentit teollisuussovelluksiin

DC-sähkömoottorit: 12/24V, vaihteistolla tai ilman, vaativiin käyttöolosuhteisiin. Anturit: Lambda, lämpötila, paine, pyörimis, nakutus, gyro, ilmamassavirta,ultraääni. Releet: 12/24V, sähkömagneetit. Liittimet: Moninapaiset, tärinänkestävät. Tarvikkeet, Pumput Sovelluskohteita: Automaatit, säädettävät huonekalut, työkoneet... www.bosch-ibusiness.com

Robert Bosch Oy Ensiasennustuotteet Äyritie 8 E 01510 VANTAA p. 010 480 80 info@ﬁ.bosch.com

10 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.1.2015

Uutiset

www.tektal.fi 100-metrinen tuulivoimala sortui Pohjois-Irlannissa

Yle testaa suoraa puheentunnistusta YLE

Puhekielen tunnistaminen on yhĂ¤ vaikeaa PUHEENTUNNISTUS / Automaatio lisĂ¤Ă¤ntyy televisio-ohjelmien tekstityksessĂ¤ suomen kielen puheentunnistuksen avulla. Yleisradion kĂ¤Ă¤ntĂ¤misen ja versioinnin pĂ¤Ă¤llikkĂś Christoffer Forssell kertoo, ettĂ¤ osa kotimaankielisten ohjelmien tekstityksistĂ¤ kuulovammaisia katsojia varten tehdĂ¤Ă¤n jo puheentunnistuksen avulla. Forssell sanoo tunnistimien kehittyvĂ¤n jatkuvasti, ja pian myĂśs suoria ohjelmia voidaan toivottavasti tekstittĂ¤Ă¤ puheentunnistuksen avulla laadukkaasti. â&#x20AC;&#x201C; Tavoitteena on kokeilla tĂ¤mĂ¤n vuoden aikana puheentunnistuksen avulla tekstitystĂ¤ suorissa lĂ¤hetyksissĂ¤. Puheentunnistus ei korvaa vielĂ¤ kokonaan ihmistĂ¤. â&#x20AC;&#x201C; Ohjelmat ajetaan puheentunnistimeen, joka synnyttĂ¤Ă¤ raakatekstin. Ihminen viimeistelee repliikit. Laki velvoittaa Ylen tekstittĂ¤vĂ¤n 90 prosenttia kotimaankelisiĂ¤ ohjelmista. Ensi vuonna velvoite laajenee kaikkiin ohjelmiin. Laki tosin sallii tekstitetyn ohjelman tarjoamisen jĂ¤lkikĂ¤teen, mutta Yle yrittĂ¤Ă¤ pĂ¤Ă¤stĂ¤ liki reaaliaikaisuuteen. Koska automaattisen tekstityksen laatu ei ole vielĂ¤ lĂ¤heskĂ¤Ă¤n riittĂ¤vĂ¤n hyvĂ¤, suoria lĂ¤hetyksiĂ¤ olisi viivĂ¤stettĂ¤vĂ¤ 15â&#x20AC;&#x201C;20 sekuntia, jotta ihminen ehtii viimeistellĂ¤ suoran lĂ¤hetyksen tekstityksen. Christoffer Forssell ei usko, ettĂ¤ automaatio ainakaan lĂ¤hitulevaisuudessa voi kokonaan korvata ihmistyĂśtĂ¤, koska tekstityksessĂ¤ on tulkittava myĂśs sisĂ¤ltĂśĂ¤ ja kuvaa oikean tulkinnan tekemiseksi.

TEKSTI HETI. Osa Ylen tekstityksistĂ¤ kuulovammaisia katsojia varten tehdĂ¤Ă¤n jo puheentunnistuksen avulla.

Puhekieli on yhĂ¤ ongelma Aalto-yliopisto ja Yleisradio ovat myĂśs tutkineet, voisiko puheentunnistuksella avulla luetteloida ja luokitella uusia ja arkistoituja materiaaleja automaattisesti. KehityspĂ¤Ă¤llikkĂś Jouni Frilander YlestĂ¤ kertoo, ettĂ¤ puheentunnistuksen tuottaman tekstin avulla katsojat ja Ylen tyĂśntekijĂ¤t voisivat lĂśytĂ¤Ă¤ sisĂ¤llĂśt paremmin. â&#x20AC;&#x201C; Selvitimme tĂ¤tĂ¤ pari vuotta sitten, mutta vielĂ¤ tekniikka ei ole riittĂ¤vĂ¤n kehittynyttĂ¤. Tutkimme asiaa luultavasti jĂ¤lleen tĂ¤nĂ¤ vuonna, kertoo Frilander. Suomen kielen puheentunnistus on edennyt evoluutiomaisesti algoritmien kehitystyĂśn ja lisĂ¤aineistojen kerĂ¤Ă¤misen ansiosta, sanoo Aalto-yliopiston tutkija Mikko Kurimo.

tamtrongroup.com

ANTUREITA JOUSTAVASTI OMASTA TUOTANNOSTA

7*T NG GEHG INNN

9'+)*+0)u6#/6410T(+

Aalto-yliopistossa on tehty ja tekeillĂ¤ useita puheentunnistukseen liittyviĂ¤ vĂ¤itĂśstutkimuksia. Kurimo myĂśntĂ¤Ă¤, ettĂ¤ voi viedĂ¤ vuosia ennen kuin suomenkielistĂ¤ puhetta voidaan muuntaa vapaasta puhekielestĂ¤ tekstiksi. Puheentunnistus ei toimi â&#x20AC;&#x153;jokotaiâ&#x20AC;?, vaan sen onnistumiseen vaikuttavat monet tekijĂ¤t, kuten taustameteli ja mikrofonin etĂ¤isyys. Kirjakielen tunnistaminen onnistuu parhaiten.

Puheentunnistus hiipii palveluihin

paljon opetusaineistoa, jota on laajasti kĂ¤ytetyistĂ¤ kielistĂ¤ enemmĂ¤n tarjolla. Isojen kielialueiden kielissĂ¤ kaupallisia palveluita on syntynyt nopeammin. Kurimo toteaa, ettĂ¤ myĂśs eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset yritykset ovat kuitenkin kehittĂ¤neet suomen kielen puheentunnistusta. Tietotekniikan alalla isoja puheentunnistuksen kehittĂ¤jiĂ¤ ovat muun muassa kĂ¤yttĂśjĂ¤rjestelmiĂ¤ ja ohjelmistoja valmistavat Apple, Google ja Microsoft. Suomessakin puheentunnistus on

Kaupallisissa palveluissa englannin kielen puheentunnistus on pidemmĂ¤llĂ¤ kuin vaikkapa suomen kielen. TĂ¤mĂ¤ johtuu Kurimon mukaan siitĂ¤, ettĂ¤ tunnistukseen olennaisesti tarvittava kielimalli vaatii

â&#x20AC;?Ihminen viimeistelee repliikit.â&#x20AC;?

vĂ¤hitellen tullut ihmisten arkeen. Monen yrityksen puhelinpalvelussa kĂ¤ytetĂ¤Ă¤n puheentunnistusta soittajan ohjaamisessa oikealle asiantuntijalle. Kielipalveluita tarjoavan Lingsoftin myyntijohtaja Jarmo HeikkilĂ¤ arvioi, ettĂ¤ yrityksellĂ¤ on 20â&#x20AC;&#x201C;30 suomen kielen puhetunnistusta hyĂśdyntĂ¤vĂ¤Ă¤ palvelua. Puheentunnistusta hyĂśdyntĂ¤vĂ¤t pankkien, vakuutusyhtiĂśiden, YTK-kassa ja Postin lĂ¤hetysten seurannan puhelinpalvelut. Monet ohjelmistot, kuten Googlen Android-alusta, toimivat osittain jo suomenkielisellĂ¤kin puheohjauksella. Samoin Apple kehittĂ¤Ă¤ suomenkielistĂ¤ Siri-puheentunnistusta. & TERO LEHTO

@talentum.fi

KauppajĂ¤tit investoivat pĂ¤invastoin VĂ&#x201E;HITTĂ&#x201E;ISKAUPPA / SOK ja Kesko ovat ajautuneet vastakkaisiin kulmiin investointipolitiikassaan. Kesko ilmoitti eilen satojen miljoonien kauppakeskushankkeesta Helsingin ItĂ¤keskukseen. Jo ensimmĂ¤isen, vuonna 2017 valmistuvan vaiheen arvo on sata miljonaa euroa. ItĂ¤vĂ¤ylĂ¤n itĂ¤puolelle nousevaan keskukseen tulee uutta liiketilaa lĂ¤hes nykyisen Iso Omenan verran eli noin 60 000 neliĂśmetriĂ¤. Laajennus tanakoittaa ItĂ¤keskusta Pohjoismaiden suurimpana kauppakeskuksena. Samaan aikaan pĂ¤ivittĂ¤istavarakaupan toinen jĂ¤tti SOK ilmoitti rahoittavansa ruuan hinnanalennukset ensisijaisesti investointikulujaan leikkaamalla. Muiksi sĂ¤Ă¤stĂśkohteiksi SOK mainitsi tietohallinnon, energian, hallinnon ja kiin-

teistĂśt. PĂ¤Ă¤johtaja Taavi HeikkilĂ¤n mukaan linjaus tarkoittaa nimenomaan uusien kauppojen rakentamisen leikkaamista. SOK investoi toissa vuonna 550 miljoona euroa ja viime vuonna 400 miljoonaa. Kesko sen sijaan aikoo jatkossakin investoida erityisesti niille alueille, joilla vĂ¤estĂś kasvaa. ItĂ¤keskuksen nykyisen Citymarketin paikalle tuleva kauppakeskus on melkoinen piristysruiske koko ItĂ¤-Helsingille. Kaupunki on yrittĂ¤nyt houkutella yrityksiĂ¤ muuttamaan itĂ¤Ă¤n, mutta varsin laihoin tuloksin. & HARRI REPO

@talentum.fi

MAAN SUURIN. ItĂ¤keskus on Suomen suurin kauppakeskus.

23.1.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

– rysähdys kuului yli 10 kilometrin päähän

WWW.TEKTAL.FI/P/12

Valtio puskee tuuli- ja aurinkosähköä verohelpotuksin

Kahden jalkapallokentän kokoinen aurinkovoimala vapautuu sähköverosta ENERGIA / Pienimuotoinen tuulivoima ja aurinkosähkö vapautuvat sähkön valmisteverosta. Verohelpotukset koskevat esimerkiksi enintään kahden jalkapallokentän kokoista aurinkopaneelikenttää tai muita voimaloita, jotka tuottavat sähköä enintään 50 omakotitalon tai 400 kerrostalohuoneiston sähkön tarvetta vastaavan määrän vuodessa. Hallitus antoi lakiehdotuksen eduskuntaan hyväksyttäväksi eilen torstaina. Sähköverotuksesta vapautuu enintään sadan kilovolttiampeerin nimellistehoiset voimalaitokset. Nykyisin raja kulkee 50 kilovolttiampeerissa. Uusi laki vapauttaa sähkön valmisteverosta myös nimellisteholtaan yli sadan kilovolttiampeerin voimalaitokset, jos voimalan kalenterivuodessa tuottaman sähkön määrä ei ylitä 800 000 kilowattituntia. Tämä korvaa nykyisen lain, jonka mukaan 50–2 000 kilovolttiampeerin nimellistehoisen voimalaitoksen verokohtelu riippuu siitä, siirretäänkö sen sähkö sähköverk-

Tuulisähköä ennätysmäärä ■

PANEELIA KATTOON. Aurinkovoiman asennusta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

koon kalenterikauden aikana vai ei. Sähkön pientuotannon sääntely koskisi nykyisen kaltaisesti niin fossiilista kuin uusiutuvaa energiaa käytäviä voimalaitoksia. Lainsäädäntöneuvos Leo Parkkosen mukaan sähköntuottajan saama verohelpotus voi nousta

Bensa on yhä kallista POLTTOAINEET / Halpenemisen jälkeenkin Suomessa ajetaan kalliilla polttoaineilla. 95-oktaanisen bensiinin keskihinta oli keskiviikkona 1,33 euroa litralta, kun EU-maiden keskihinta on 1,24 euroa. Energy Portal-sivuston mukaan EU-maiden halvin hinta löytyy Virosta, jossa litrahinta on painunut alle euroon. Toisessa ääripäässä ovat Italia ja Hollanti, joissa litra maksaa 1,56 euroa. Dieselissä EU-maiden keskiarvo on 1,17 euroa litralta. Suomessa keskihinta oli keskiviikkona 1,24 euroa.

Halvinta diesel on Puolassa, 97 senttiä. Britanniassa diesellitra maksaa 1,49 euroa. EU:n polttoainehinnat ovat kovia, kun niitä verrataan Yhdysvaltojen ja Venäjän hintatasoon. Yhdysvalloissa halvimmalla tankkaa Kansasin Wichitassa, jossa litra maksaa 39 eurosenttiä. Toisessa ääripäässä on Havaiji, jossa litra maksaa 77 senttiä. Venäjän jo aiemminkin halpa polttoaine on muuttunut entistä edullisemmaksi ruplan romahduksen myötä. Niin bensa kuin dieselkin maksavat Venäjän Karjalassa noin 50 senttiä litralta. &

IE3

20 000 euroon vuodessa. Valtion verotuottoja muutos vähentää enintään kaksi miljoonaa euroa nykyisillä uusiutuvan tuotantomäärillä. &

Tuulivoimatuotanto nousi Suomessa ennätyslukemiin joulukuussa 2014. Tuulituotannon kovimpina päivinä myös sähkön markkinahinta halpeni. Esimerkiksi joulukuun toisella viikolla tuulituotanto halvensi sähkön markkinahintaa karkeasti jopa 10–16 prosenttia päivästä riippuen. Tuulivoiman tuotanto ylsi joulukuussa lähes 150 gigawattituntiin, kun hiiltä polttava lauhdetuotanto jäi 130 gigawattituntiin. Konsulttiyhtiö Energiakolmio arvioi, että tulevaisuudessa lauhdetuotanto jää reservituotannoksi. Lauhdevoimalla on pitkät perinteet

( Sähkömoottorit 0,1-10000 kW ( Taajuusmuuttajat 0,1-1500 kW ( Vaihteet 10-14000 Nm ( Servokäytöt BEVI Finland Oy AB Hannuksenpelto 6, 02270 Espoo P. 09-27091210, F. 09-27091219 Olympiakatu 16A 35, 65100 Vaasa P. 06-3207200, F. 06-3207209 info@bevi.ﬁ www.bevi.ﬁ

TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

TARRAT

JOTKA

PYSYVÄT

Tarratulostimet Brady Presicion Plus Monipuolinen teollisuustarratulostin

Brady BBP31 Helppokäyttöinen, kosketusnäytöllä varustettu lämpösiirtotarratulostin laitosmerkintöihin

Energiatehokkaat ratkaisut sähkökäyttöihin

Pohjolassa, mutta sen vetovoima on hiipumassa. Hiilituotannon vähentämistä on myös tavoiteltu sen ilmastopäästöjen takia. Joulukuun tuulivoimatuotanto vastaa keskimäärin 200 megawatin tehoa. Tuulisimpina päivinä tuulituotanto ylsi yli 440 megawatin tuntitehoihin. – Tänä vuonna uutta tuulivoimaa rakennettaneen 300 megawattia, joten tuuli syrjäyttää jatkossakin lauhdetuotantoa tuulisina päivinä, sanoo analyytikko Antti Kouvo Energiakolmiosta. &

Brady BBP11 Kompakti ja edullinen pöytätarratulostin teollisuuden, laboratorioiden, kaupan ja logistiikan tulostustarpeisiin.

Irrotettava, kestävä lattiateippi (5S-standardin mukaisia värejä)

Brady BBP85 Kosketusnäytöllä ja näppäimistöllä varustettu lämpösiirtotarratulostin moniväristen tarrojen tulostamiseen.

28.–29.1.2015 Tampereen messu- ja urheilukeskus Osasto A 914

ASIANTUNTIJA Puh. (09) 350 5530 www.exxi.fi

12 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.1.2015

Uutiset

Tekniikka&Talous myös iPadissa

Inkörsport till globala marknaden Tellybean sluter avtal med Philips

SMARTAPPAR / Tellybean, det ﬁnländska startup-företaget som blåste nytt liv i hemtelefonen genom att kombinera den med TV:n, har nu slutit ett strategiskt avtal med Philips. Då man köper en Philips Smart TV får man Tellybeans app färdigt installerad. Förra sommaren lanserade Google Android TV, ett Androidbaserat operativsystem för Smart TV-apparater. Philips var bland de första som lanserade Smart TV med det nya operativsystemet. – Vi tog kontakt med Philips och kort därefter inledde vi samarbete, berättar Jakob Skand på Tellybean. Tellybeans ursprungliga koncept – en liten låda man kan installera vid TV:n och som möjliggör videotelefoni – har hela tiden byggt på Android. – Med lite justering och optimering av existerande system fungerar vår service med en Philips Android-TV. Bland företag som gör videotelefoni är Tellybean det enda som från början primärt koncentrerat

”Vårt användargränssnitt är från början anpassat till en TV.”

TELEFONI. Många äldre människor vill hålla kontakt med barnbarn som bor i andra länder.

sig på TV, och inte främst på tabletter eller datorer som alla andra. – Vårt användargränssnitt är från början anpassat till en TV, säger Skand och tillägger att det var en av orsakerna till att Philips blev imponerad av Tellybeans koncept.

Större skärm Affären är mycket viktig för företaget som lanserade sin TV-telefoniprodukt för ett år sedan. En av företagets viktiga målgrupper

är personer som vill utnyttja videotelefoni men som upplever att Skype och dylika system är för krångliga. En stor fördel med Tellybeans videotelefoni är just den att den används med TV-apparaten, som allt som oftast är rejält mycket större än datorskärmen och som är belägen där det händer mest i familjer, det vill säga i vardagsrummet. Det gör det lättare och trevligare att till exempel umgås med far- eller morföräldrar som bor i

ett annat land via TV-apparaten. Skand ser avtalet med Philips som en inkörsport till samarbete med andra relevanta TV-tillverkare. – Vi för som bäst seriösa diskussioner med ﬂera relevanta parter. Bland annat Sony och Sharp har meddelat att de kommer att använda sig av android i sina Smart TV-apparater. Även om Samsung tyr sig till sitt eget operativsystem för Tellybean också förhandlingar med dem. Enligt Skand är över två

tredjedelar av TV-tillverkarna relevanta för Tellybean. – Avtalet med Philips ger framför allt en otrolig volympotential. Varje såld TV innebär en potentiell kund för oss. Med avtalet får företaget också rejäl medvind för internationaliseringsprocessen. – Vi har ju hela tiden siktat på den globala marknaden, konstaterar Skand. & LENA BARNER-RASMUSSEN

Norja vähentää öljyinvestointejaan

PYÖRÄT PYÖRII HARVEMMIN. Kuljetusyrityksistä lähes joka toisen tonnit ovat vähentyneet.

Kuljetusala laskettelee alamäkeä Tonnit vähentyneet joka toisella LOGISTIIKKA / Kuljetus- ja logistiikka yritykset tarpovat pahassa suossa. Suomen kuorma-autoliitto SKAL:n tekemä jäsenkysely osoittaa, että halventuneesta dieselistä on ollut vain vähän tai ei lainkaan apua alan yritysten ahdinkoon. SKAL.n kysely tehtiin vuoden vaihteessa ja siihen vastasi 664 yritystä. Lähes joka toinen yritys ilmoitti kuljetettavien tavaramäärien vähentyneen viimeisen neljän kuukauden aikana. Yhtä moni uskoi

tonnimäärien edelleen vähenevän kevään aikana. Yritykset ovat sopeuttaneet onnistuneesti toimintaansa hupenevaan kysyntään, sillä ajomäärät ovat laskeneet samassa suhteessa. Kannattavuus on heikentynyt vain joka kolmannella. Alueellisesti näkymät ovat eniten heikentymässä Kaakkois-Suomessa, Helsingin seudulla ja ItäSuomessa. Kaikissa näissä vähintään neljä kymmenestä yrityksestä povaa kannattavuuden heikkenevän vuoden alkukuukausina.

ENERGIA / Norjan investoinnit öljyn- ja kaasuntuotantoon ja etsintään vähenevät kahden seuraavan vuoden aikana viidenneksen. Näin ennustaa Norjan öljyviranomainen Norwegian Petroleum Directorate. NPD:n mukaan supistuminen voi olla isompaakin, mikäli öljy pysyy pitkään halpana. Norja tuotti viime vuonna öljyä 1,5 miljoonaa tynnyriä päivässä. Vuonna 2019 NPD arvioi tuotannon laskevan alle 1,4 miljoonan tynnyriin. Kaasuntuotannon NPD uskoo nousevan hiukan

113 miljardiin kuutiometriin. Norja kulutti viime vuonna öljyn tuotantoon ja etsintään 172 miljardia kruunua eli 19 miljardia euroa. Öljyn ja kaasun myynnistä kerättyjä tuloja kartutetaan valtion rahastoon, jonka varat ovat yli 600 miljardia euroa. Toistaiseksi suurin öljyn hinnan laskun takia maailmalla jäihin pantu projekti on Qatarissa. Qatar Petroleum ja Shell ilmoittivat, että Qatariin suunniteltu yli viiden miljardin euron petrokemian laitos hyllytetään. &

Oikeat vastaukset Selvästi myönteisimmät odotukset ovat keskisuomalaisilla yrittäjillä. Talouden alakulo ei kurita kaikkia kuljetusliikkeitä samalla tavoin. Myönteisimmin tuleviin kuukausiin suhtautuvat tukki- ja kuitupuun kuljettajat sekä elintarvikekuljetuksia hoitavat yritykset. Synkimmin puolestaan maa-aineskuljetuksia sekä säiliöautokuljetuksia tekevät yritykset. & HARRI REPO

@talentum.fi

3 kysymystä: 1. c) Tanskassa syntyi viime vuonna tuulisähköä yli yhdeksän terawattituntia (Suomessa noin 1 TWh), mikä on 39 prosenttia Tanskan sähkön kulutuksesta. 2. b) Maltan saarella ei ole Euroopan tuulivoimayhdistyksen EWEC:n tilastojen mukaan yhtään tuulivoimalaa. 3. a) Kiina on noussut selvästi maailman tuulivoimaykköseksi. Kiinassa oli vuoden 2013 lopussa tuulivoimakapasiteettia yli 91 000 megawattia.

Kysymykset sivulla 23

Pähkinä: Pöydällä oli kolme tikkua lähekkäin ja rinnakkain. Armas siirsi niistä keskimmäistä varovasti niin, että sen alareuna kosketti vasemmanpuoleisen tikun alareunaa. Niinpä pöydälle muodostui roomalaisin numeroin kirjoitettu kuutonen. Valpas lukijamme Harri Konttila keksi viime viikon pähkinään (6 + 4 = 4) kaksi muutakin ratkaisua. Otetaan kuutosen poikkitikku ja käännetään se myötäpäivään pystysuoraan, jolloin yhtälöksi muodostuu 0+4=4. Tai otetaan plussa pystytikku ja siirretään se kuutoseen, jolloin saadaan 8–4=4.

23.1.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

FINAVIA

LYHYET ■ OHJELMISTOYHTIÖ NORTAL

käynnistää yhteistoimintaneuvottelut asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutoksista aiheutuneesta heikosta projektitilanteesta johtuen. Yhteistoimintaneuvottelut käydään Suomessa ja ne koskettavat noin sataa työntekijää. Nortal Oy työllistää tällä hetkellä 140 työntekijää. Uhattuna on maksimissaan 9 työpaikkaa, ja lisäksi neuvotellaan enimmillään 55 työntekijän lomauttamisesta kokoaikaisesti tai osaaikaisesti maksimissaan 90 päivän ajaksi. ■ STORA ENSO KIRJAA vuoden

2014 viimeisen vuosineljänneksen tulokseensa kertaluonteiset erät, joilla on noin 225 miljoonan euron negatiivinen nettovaikutus liiketulokseen ja noin 53 miljoonan euron positiivinen vaikutus tuloveroon. Kertaluonteiset erät vähentävät osakekohtaista tulosta 0,22 euroa. ■ NESTE OIL PALKKAA ensi ke-

sänä noin 300 eri koulutusalojen opiskelijaa kesäharjoittelijoiksi. Kesäharjoittelijoita palkataan pääasiassa Neste Oilin Porvoon, Naantalin ja Espoon toimipisteisiin. Työtehtäviä on tarjolla kattavasti muun muassa suunnittelun, tekniikan, talouden, tutkimuksen, tuotannon sekä kunnossapidon aloilta. ■ TERÄSYHTIÖ SSAB aloittaa

yt-neuvottelut konsernitoiminnoissaan Suomessa. Neuvottelujen piiriin kuuluu yhteensä 251 henkilöä. Vähennystarpeeksi arvioidaan yhteensä enintään 35 henkilöä Helsingissä, Hämeenlinnassa, Oulussa, Raahessa, Seinäjoella ja Turussa. ■ PHILIPS OSTAA kuvantamis-

laitteiden huoltotoiminnan Mediqiltä. Kaupan on tarkoitus tulla voimaan 1. huhtikuuta 2015. Mediqin kuvantamislaitteiden huollosta vastaava henkilöstö siirtyy kaupan myötä Philipsin palvelukseen. &

KONEEN VAIHTAJIA. Helsinki-Vantaalla vaihtoi lentokonetta viime vuonna 2,5 miljoonaa matkustajaa.

Lentomatkustus kipusi ennätyslukemiin

Uusia matkustajia Helsinki-Vantaalla tuli viime vuonna 670 000 LENTÄMINEN / Matkustajamäärät Finavian lentoasemilla kasvoivat kaikkien aikojen ennätykseen vuonna 2014. Kasvua selittää erityisesti kansainvälinen vaihtomatkustus. Helsinki-Vantaa sai vuoden aikana suurkaupungin asukkaiden verran uusia käyttäjiä eli 670 000 matkustajaa. Myös kotimaan matkustus on elpymässä. Finavian hallinnoimia lentoasemia käytti vuonna 2014 yhteensä vajaat 20 miljoonaa matkustajaa. Kasvua edellisvuodesta kertyi 3,6 prosenttia. Kotimaan lennoilla lensi neljän-

nes ja kansainvälisillä lennoilla kolme neljännestä matkustajista. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä nousi lähelle 16 miljoonaa. Pohjoismaissa sen edellä ovat Kööpenhaminan Kastrup (24 miljoonaa), Oslon Gardermoen (23 miljoonaa) sekä Tukholman Arlanda (20 miljoonaa). Vaihtomatkustajien määrä Helsinki-Vantaalla oli viime vuonna 2,5 miljoonaa. – Aasian taloudellisen kasvun hidastumisesta huolimatta lentoliikenteen kysyntä kasvaa. Helsinki-Vantaa on edelleen vahvistanut

TYÖHÖN, VAPAA-AIKAAN, ELÄMÄÄN Uuden Mitsubishi-kaupan yhteydessä

TALVIRENGASPAKETTI VANTEINEEN JA MOOTTORINLÄMMITIN HINTAAN 199 € !

asemaansa vaihtolentoasemien tiukassa kilpailussa, toteaa lentoasemaverkostosta ja markkinoinnista vastaava johtaja Joni Sundelin Finaviasta. Eniten Aasian vaihtomatkustajia saapui Helsinki-Vantaalle Etelä-Koreasta, Japanista ja Kiinasta. Lähi-idän matkustus on myös kasvanut.

Oulu hätyyttelee miljoonaa Maakuntalentoasemista matkustajamäärät nousivat koko vuonna vauhdikkaimmin Oulussa, joka

rikkoo tänä vuonna todennäköisesti miljoonan matkustajan rajan. Kasvu oli reipasta myös Rovaniemellä, joka ohitti Tampereen Suomen kolmanneksi vilkkaimpana lentokenttänä. Suomen maakuntakenttien matkustajamäärät ovat silti melko vaatimattomia verrattuna Norjaan, jossa Stavangerin kenttää käytti vuonna 2013 4,7 miljoonaa matkustajaa. Trondheimissa matkustajia oli 4,3 miljoonaa. & HARRI REPO

@talentum.fi

LAATU SYNTYY YKSITYISKOHDISTA

Edun arvo 1500 - 3232 euroa

Huippuluokan maasto-ominaisuudet

Markkinoiden edistyksellisin neliveto

Vetokyky jarrullisena 3500 kg

Vetokyky jarrullisena 3000 kg

Muunneltavaa tilaa jopa seitsemälle

Nyt 5 vuoden takuu!

"Mitsubishi Pajero on todellinen maasturi." Maaseudun Tulevaisuus 9.1.2015

L200 Magnum -malliston hinnat alkaen: autoveroton hinta 27 083,70 € + arvioitu autovero 5 906,30 € = kokonaishinta 32 990 €. CO2-päästöt 199 g/km, EU-yhdistetty kulutus 7,6 l/100 km. Pajero-malliston hinnat alkaen: autoveroton hinta 39 553,07 € + arvioitu autovero 23 736,93 € = kokonaishinta 63 290 €. Vapaa autoetu alk. 1 115 €/kk, käyttöetu alk. 920 €/kk. EU-yhd. 8,5 l/100 km, CO2-päästöt 224 g/km. Takuu 5 vuotta tai 100 000 kilometriä, kaksi ensimmäistä vuotta ilman kilometrirajaa. Mitsubishin MAP-ajoturvapalvelu 3 vuodeksi veloituksetta. Kuvien autot erikoisvarustein.

JÄLLEENMYYJÄMME: ESPOO: Delta Auto, FORSSA: Delta Auto, HELSINKI Herttoniemi: Delta Auto, HELSINKI Konala: Delta Auto, HYVINKÄÄ: Delta Auto, HÄMEENLINNA: Delta Auto, IISALMI: E Hartikainen, JOENSUU: Delta Auto, JYVÄSKYLÄ: Delta Auto, JÄRVENPÄÄ: Delta Auto, KAJAANI: E Hartikainen, KANKAANPÄÄ: Kankaanpään Autotalo, KEMI: Pörhön Autoliike, KOKKOLA: Kokkolan Autovälitys, KOTKA: Delta Auto, KOUVOLA: Delta Auto, KUOPIO: E Hartikainen, KURIKKA: Automyynti Saarakkala, KUUSAMO: Koillismaan Auto, LAHTI: Mega-Auto, LAPPEENRANTA: Delta Auto, LOHJA: Lohjanportin Auto, MIKKELI: Ajanvaunu, OULU: Delta Auto, PORI: Satakunnan Autotalo, RAUMA: Delta Auto, ROVANIEMI: Pörhön Autoliike, SALO: Delta Auto, SAVONLINNA: Ajanvaunu, SEINÄJOKI: Autosein, TAMPERE: Delta Auto, TURKU: Delta Auto, VAASA: Käyttöauto, VANTAA: Länsiauto, VARKAUS: Varkauden Autokari

14 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.1.2015

Supergraafi Hometta karkuun Kun koulu homehtuu tai käy liian pieneksi, nopea ratkaisu on koota väliaikaiset tilat koulun pihalle. Moduulikoulu saadaan käyttöön jopa parissa viikossa. EEVA TÖRMÄNEN Kuvat TEMPORENT ja TIMO PYLVÄNÄINEN TIMO PYLVÄNÄINEN

Suomessa arvioidaan olevan satoja homekouluja. EU:n rahoittaman Hitea-tutkimuksen mukaan peräti joka neljäs suomalainen koulu kärsii kosteusongelmasta.

Rakennus kootaan moduuleista, jotka yhdistetään legopalikoiden tapaan isommiksi kokonaisuuksiksi.

Homeremontin ajaksi koululaiset tarvitsevat väistötilan, joka voi olla toinen koulu, toimistorakennus tai parakki.

Rakennuksen pystytys vie koosta riippuen 2–8 viikkoa. Moduulit saadaan kasaan jopa päivässä, mutta rakennuksen viimeistely vie tavallisesti pari viikkoa.

Temporentilla yhden perusmoduulin koko on 44 m2. Tämä päiväkotitila koostuu kuudesta moduulista.

Joka neljännessä suomalaisessa koulussa on kosteusongelma. Moduuleja on sekä puu- että teräsrunkoisia.

Väliaikaisen rakennuksen pystyttäminen vaatii tasaisen alustan, jolla on riittävästi kantavuutta. Tyypillisesti rakennukset pystytetään parkkipaikalle tai urheilukentälle.

TEMPORENT / MALTE DANIELSSON

TEMPORENT / ANNELI LARSSON

Väliaikainen rakennus voidaan perustaa esimerkiksi puupalkkien ja betoniporsaiden varaan. Perustana on yleensä tuulettuva alapohja.

TEMPORENT / KIMMO BRANDT

23.1.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

TEMPORENT / ANNELI LARSSON

Väliaikaisessa koululuokassa on kaikki samat välineet kuin perinteisessäkin luokassa. Opettajille ja lapsille on helpotus päästä pois hometiloista.

Kun siirrettävä rakennus puretaan, moduulit modernisoidaan maalaamalla ja vaihtamalla pintamateriaaleja. Esimerkiksi Temporentin moduulit ovat aina keltaisia, ellei asiakas halua muun väristä pintaa. Asiakas maksaa uudelleenmaalauksen ja värin palauttamisen alkuperäiseksi.

Moduuleja voidaan asentaa useampaan kerrokseen. Moduulit on rakennettu kantamaan toistensa painoa, joten ne voidaan asentaa päällekkäin.

Väliaikaisissa rakennuksissa on yleensä sähkölämmitys, sillä vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä on hankala siirrettävissä moduuleissa.

Ylemmän kerroksen moduulit asennetaan edellisen päälle samaan tapaan kuin ne asennettaisiin maahan. Väliin jää tyhjää tilaa. Yli kaksikerroksisissa rakennuksissa käytetään erityisratkaisuja rakenteen vahvistamiseen.

Moduulirakennuksilla arvioidaan olevan kasvavat markkinat. Monissa kouluissa ja päiväkodeissa on sisäilmaongelmia. Siirrettäviä tiloja käytetään myös yllättävään lapsimäärän kasvuun.

Alalla useita yrityksiä ■ Suomessa toimii useita siirtorakennusten valmistajia, muiden muassa Cramo ja Ramirent. ■ Parmacon moduulitalojen konsepti on hieman erilainen. Rakennusten kokoaminen ei perustu yhtä vahvasti moduuliajatteluun eivätkä rakennukset ole yhtä helposti siirrettävissä. ■ Ruotsalainen Temporent on uusi tulokas, jolla on Suomessa vasta yksi kohde.

16 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.1.2015

Teema Sähkömoottorit

Pilvessä pienikin voi voittaa Digitaalisuus tehostaa sähkömoottoreiden valvontaa. Moottorijättien katveessa on tilaa pienienkin yritysten toimia. TERO LEHTO

ienikin voi kilpailla automaation ja sähkötekniikan jättien kanssa, kun on riittävän ketterä ja erikoistuu. Älykkäiden sähköverkkojen kasvu lupaa paljon Tampereella toimivalle Merus Powerille. Yritys turvaa entisissä Nokian Renkaiden tehdastiloissa elintarviketehtaiden, datakeskusten kaivosten ja sairaaloiden sähkönsaantia ympäri maailmaa. Meruksen erikoisosaamista on sähkönsyötön häiriöiden ennakointi ja torjuminen. Vakaa sähkönsyöttö on kriittistä kaikenlaisten kaivosten, tehtaiden, sairaaloiden ja lukemattomien muiden laitosten toiminnalle. Alle sekunnin pituinen jännitekuoppa voi aiheuttaa vakavat häiriöt, jos sellaiseen ei ole varauduttu. – Myymme huolenpitoa siitä, että sähkönsyöttö pysyy laadukkaana, sanoo Meruksen toimitusjohtaja Kari Tuomala. Yrityksen perustajiin kuuluva Tuomala myöntää, että pk-yrityksen on oltava joustavampi ja halvempi voidakseen kilpailla samoilla apajilla olevien ABB:n ja Siemensin kaltaisten suuryritysten kanssa. Hän pitää omaa ohjelmistokehitystä kriittisen tärkeänä.

IoT on välttämätön Vuonna 2008 perustetulle Merus Powerille teollinen internet ei ole uusi keksintö tai uusi oheispalvelu, vaan koko nopean palvelun edellytys. Reilun 20 työntekijän yritys ei voi mitenkään jalkautua jokaisen asiakkaan tehtaaseen, jotka sijaitsevat ympäri maailmaa. Yrityksen liikevaihto tuleekin lähes kokonaan maailmalta. Suomessa yrityksen järjestelmä suodattaa laitteiden toisilleen aiheuttamia sähköongelmia esimerkiksi Power Park -huvipuistossa.

Laitoksen fyysisellä sijainnilla on jatkossa vähemmän väliä, kun etävalvonta seuraa kymmeniä muuttujia, kuten sähkönsyötön tasaisuutta ja komponenttien lämpötiloja. Digitaalisuutta voisi viedä paljon pidemmälle etävalvonnassa. Vikatilanteiden analysointi nopeutuu. Yritykset ovat kovin varovaisia. Tietomurtojen uhka huolettaa. – Nettiyhteydet ovat käytettävissä, jos asiakkaat vain päästävät verkkoihinsa, Tuomala sanoo. – Alkuun on päästy varovaisesti. Hallintajärjestelmän ohjelmisto on voitu päivittää internetin yli, mikä sekin jo säästää aikaa. Jatkuvan etävalvonnan on tehnyt mahdolliseksi tallennusjärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen. Tuotannon lokidataa on syntynyt jo vuosikymmeniä, mutta vasta nyt teratavujen kokoisten data-aineistojen nopea analysointi alkaa olla mahdollista. Merus Power on sähkönsyötön pelikentässä vielä pieni toimija. Viime vuonna liikevaihtoa kertyi alle kaksi miljoonaa euroa, toissavuonna kolmisen miljoonaa. Tuomalalla ja muilla perustajilla on pitkä kokemus sähkötekniikan parissa – ensin kompensointilaitteita valmistaneessa Nokian Capacitorsissa, joka siirtyi ensin Arevalle ja myöhemmin Alstom Gridille. Tälle vuodelle Tuomala toivoo vahvaa kasvua, sillä yritys on juuri allekirjoittanut miljoonasopimuksen terästehtaaseen Ecuadorissa.

daan kytkeä mille tahansa jännitetasolle esimerkiksi tehtaan liityntäpisteeseen keskijänniteverkkoon tai suoraan pienjänniteverkon kriittisen prosessin syöttöön. Tämä tarkoittaa, että yksi tuote tekee asiat, jotka isompi kilpailija myisi erillisinä järjestelminä. Tuotekehityksessä on edettävä nopeasti. Nokian tehdastiloissa näkyy jo uusi tuotekehityshanke, aivan uudenlainen energiavarastoratkaisu, joka toimii sähkönsyötön häiriöiden suodattamisen lisäksi ups-laitteena eli varavirtana sähkökatkosten sattuessa. Kari Tuomala näkee suuret mahdollisuudet pa-

Yritykset ovat kovin varovaisia. Tietomurtojen uhka huolettaa.

Ennakointi on vielä haave Kari Tuomala uskoo, että Merus on voittanut asiakkaita teknisillä keksinöillään, joita isoimmilla kilpailijoilla ei ole tarjota. Yksi niistä on sähkönsyötön valvonta, joka voi-

rantaa tuotannon laatua edelleen. Kun nyt reagoidaan havaittuihin vikoihin, voidaan jatkossa ennakoida laitteiden käyttökatkoksia ja käyttöiän päättyminen. – Eivät nämä ole vielä kehittyneet tuotteiksi asti, mutta tuohon suuntaan ollaan menossa.

Palveluliiketoimintaa kohti Myös ABB:ssä uskotaan siihen, että suunta on kohti ennakoivaa analytiikkaa. – Nyt kyse on vielä tuotannon tehokkuudesta, eli pidetään järjestelmien toiminta-aika mahdollisimman korkeana, sanoo ABB:n palvelutuotepäällikkö Jaana Kivelä. ABB on investoinut paljon Microsoftin Azurealustaan perustuvaan pilvipalveluunsa, joka tehostaa tuntuvasti ympäri maailmaa sijoittuvien Ä

Näin ABB vie taajuusmuuttajaa pilveen

ethernet-kaapeli

Taajuusmuuttaja ACS800

Etätuki Microsoft Azure -alustalla

3G/4G tai kaapeli

Etäyhteyspääte Neta-21

huoltohenkilö

ABB:n tekninen tuki etäyhteyden päässä

23.1.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

VESA RANTA

VARMUUTTA. SSAB:n sähkötyönjohtaja Aki Heikkilä kertoo, että Raahen koksaamon nosturia ohjaavaa taajuusmuuttajaa voidaan valvoa etänä.

18 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.1.2015

Teema Sähkömoottorit ANNAMARI TOLONEN

Teratavujen kokoisten data-aineistojen nopea analysointi alkaa olla mahdollista.

TUOTEKEHITYSTÄ. Myyntipäällikkö Aki Leinonen Merus Powerista esittelee sähkönsaantia parantavan Statcom-järjestelmän ohjaus- ja suojauslaitteita.

taajuusmuuttajien valvontaa. Ennakkoon kerätty data esimerkiksi vikatilanteissa tarkoittaa kustannussäästöjä sekä ABB:lle että asiakkaille. – Huoltotilanteissa, voimme lähettää paikalle heti oikeat asiantuntijat ja varaosat. Tuottamaton aika lyhenee. Laitos voi olla hyvinkin vaikeakulkuisessa paikassa, jonne matkustaminen kestää puoli päivää. Yksittäinen taajuusmuuttaja on monesta komponentista muodostuva sulautettu järjestelmä, joka palvelee tyypillisesti toistakymmentä vuotta, riippuen käyttötarkoituksesta ja huoltojen säntillisyydestä. Jaana Kivelä miettii, ettei vaikkapa terästehtaassa haluta nähdä valtavaa massaa lokidataa. – Tuotannosta vastaava haluaa eteensä vihreän, keltaisen tai punaisen valon sen mukaan, toimiiko kaikki kuten pitää, hän kiteyttää. Tehtaan päässä ei myöskään ole poikkeustilanteiden vaatimaa asiantuntemusta paikalla vuorokauden ympäri. – Tämän takia uskomme, että yhä useampi haluaa ostaa palvelua, jossa palvelukeskus auttaa poikkeustilanteissa. Tavoitteena on kaivaa esille olennainen hälytyksiä ja ennusteita varten. – Kovasti mietimme, mitkä ovat tähän päälle tuotavat uudet lisäarvopalvelut. Yksi esimerkki on energiankulutuksen optimointijärjestelmä, joka voi tuoda isossa laitoksessa miljoonaluokan vuotuiset säästöt. – Mittauksessamme voidaan havaita, että jokin laite ei ole optimaalinen valittuun käyttötarkoitukseen. Taajuusmuuttaja voi olla väärin mitoitettu. Valvontajärjestelmä voi kertoa myös laitoksen muiden komponenttien häiriöistä.

Ohjelmoitavuus on kilpailuvaltti Taajuusmuuttajien valmistajan Vaconin tuotekehitys jatkuu Suomessa, vaikka yritys myytiin viime vuonna tanskalaiselle Danfossille. Yritys haluaa hyödyntää suorittimien nopeutumisen, muistin halventumisen ja kenttäväylien nopeutumisen. Nämä parantavat laitteiden ohjelmoitavuutta. Vacon tarjoaa siihen myös työkalun ja kurssitusta asiakkaille. Tämä kiinnostaa käyttäjiä, koska taajuusmuuttajien avulla voidaan leikata sähkömoottorin energiankulutusta 20–40 prosenttia käyttökohteesta riippuen. – Asiakas voi ohjelmoida taajuusmuuttajan paremmin sopivaksi omiin tarkoituksiin ja sen avulla voidaan joissakin tapauksissa jopa korvata ulkoinen ohjauslogiikka, sanoo asiantuntija Panu Alho Vaconista. Hallintapaneelissa näkyviä käskyjä voidaan lisätä tai poistaa tarpeen mukaan. Helpoimmillaan tämä onnistuu rakenteisen tekstidokumentin avulla.

Kun laitteet ovat verkottuneet, kuntoa voidaan valvoa ja vikoja ennakoida. Alhon mukaan käyttöikää voidaan joissain tilanteissa jo ennustaa. Esimerkiksi ilmajäähdytteisen taajuusmuuttajan puhaltimesta voidaan tunnistaa, kun se alkaa olla tiensä päässä. Vaconin sulautettujen järjestelmien sovelluskehittäjä Jyrki Mäki-Turja korostaa, ettei yksittäisiä taajuusmuuttajia kuitenkaan hallita tai valvota etänä, vaan ne ovat osa automaatiojärjestelmää, jossa kokonaisuutta hallitaan keskitetysti. Jos taajuusmuuttaja kaipaa huoltoa, laitteesta voidaan ladata diagnostiikka- ja huoltotiedostot, jotka huoltomies toimittaa Vaconille analysoitavaksi. – Teknisesti olisi mahdollista selvittää asia verkkoyhteyden yli, mutta yritykset eivät yleensä halua päästää ulkopuolisia tuotantolaitoksiinsa, sanoo Mäki-Turja. Aalto-yliopiston sähkö- ja automaatiotekniikan professori Jorma Kyyrä kuitenkin uskoo, että teollisen internetin trendin edetessä tulevaisuudessa tilanne muuttuu eli useampi taajuusmuuttaja on yhteydessä suoraan internetiin. &

TARKKUUTTA. Signaalinkäsittely-yksikkö ja ohjausjärjestelmä ovat tärkeä osa sähkönsaannin älykkyyttä.

Tutkimuskohteita enemmän kuin maksajia ■

Digitaalisuuden ja teollisen internetin kehitys nähdään vahvasti teknillisissä korkeakouluissa, mutta tutkimuksen rahoituksesta käydään kovaa kilpailua. Aalto-yliopiston Sähkötekniikan ja automaation laitoksen professori Raimo Sepponen muistuttaa, että verkkoyhteyksiä on tehtaissa ollut jo pitkään, mutta uutta on nyt yhteyksien avautuminen ulkopuolelle esimerkiksi mobiilisovelluksiin. Yritykset ovat SeppoRaimo sen mielestä vielä kiinni Sepponen laitosteknisissä ratkaisuissa, ja nyt pitäisikin syntyä nopeammin tuotekehityksen innovaatioita loppukäyttäjille asti. Nyt pitäisi siis panostaa tutkimukseen, jotta Suomi pysyisi digitalisaation eturintamassa, mutta taloudellisen niukkuuden aika ei suosi sitä.

Opetusministeriö on linjannut, että Aalto-yliopiston rahoituksesta liki kolmannes tulisi ulkopuolisista lähteistä viiden vuoden päästä, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin nyt. Tavoite on kova, kun ulkopuolinen rahoitus tällä hetkellä vähenee eikä taloustilanne näytä lähivuosina merkittävästi kohentuvan. – Teknillisten yliopistojen asema alkaa olla aika heikko. Tästä pitäisi olla kansallisesti huolissaan. Opetusministeriön jakama rahoitus riittää Aalto-yliopiston Sepposen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Juha Pyrhösen mielestä lähinnä hallinnon ja seinien ylläpitoon, ja tutkimuksessa teknilliset yliopistot ovat kasvavissa määrin Suomen Akatemian, Tekesin ja yritysten rahoituksen varassa. Pyrhönen kertoo, että Lappeenrannassa on haettu EU-rahoitusta hiilinanojohtimia soveltavien sähkömoottoreiden tutkimukselle.

Etuja ovat energiatehokkuus, korkea hyötysuhde ja korkea pyörimisnopeus, peräti 15 000 kierrosta minuutissa. Pyrhönen on toiveikas, koska suurnopeustekniikalla näyttäisi olevan vihdoinkin kysyntää eri puolilla maailmaa. Aalto-yliopiston automaatio- ja sähkötekniikan professori Jorma Kyyrä sanoo tutkimuskohteita riittävän. Taajuusmuuttaja voi muun muassa tarkkailla omaa ja sähkömoottorin kuntoa, ja jopa sähkömoottorin akselille kytketyn työkoneen kuntoa esimerkiksi hammashihnan ikääntymisen osalta. Taajuusmuuttaja voi myös havaita ja tunnistaa sähköverkon puolella esiintyviä vikatilanteita. Muita kiinnostuksen kohteita ovat moottoreiden magneettilaakerointi ja kokonaan laakerittomat koneet sekä taajuusmuuttajien käyttäminen sähkökäyttöjen diagnostiikassa esimerkiksi kunnonvalvonnassa. &

23.1.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Uusi puhallintekniikka leikkaa sähkölaskua

Lentokenttäterminaali säästää täsmäinvestoinnilla kymppitonneja ilmanvaihdon sähkölaskussa JUSSI HELTTUNEN

iinteistöjen ilmamassoja liikuttavilla puhaltimilla on selkeä merkitys kiinteistöjen energiankulutuksessa. Turhan tehokas ilmanvaihto vie sähköä ja lisää lämmityksen tarvetta. Talouden taantumassa on huomattu ilmanvaihdossa piilevä säästöpotentiaali. Nykytekniikkaa ovat portaattomasti säädettävät pienet standardipuhaltimet, jotka asennetaan rinnakkain. Helsinki-Vantaan lentokentän kakkosterminaalissa vaihdettiin isot loppuun ajetut aksiaalipuhaltimet seinälliseen pieniä EC-puhaltimia. Puhallininvestointi maksaa itsensä 3-4 vuodessa. – Vuoden kokemuksella näyttää siltä, että aika voi tästäkin lyhentyä, kertoo Finavian kiinteistöjohtaja Esa Siponen. EC-puhaltimessa on säädin itse puhaltimessa. EC-lyhenne tulee sanoista electronical commutated brushless dc-motors eli elektronisesti kommutoitu harjaton tasavirtamoottori. Finavia hakee energiansäästöä sekä energiakulujen leikkaamiseksi että päästöjen vähentämiseksi. Puhaltimien uusimisen lisäksi toinen suuri hanke on ollut pysäköintihalli P5:n valaisimien vaihtaminen led-valaisimiin. T2:n puhaltimien uusiminen uusiin maksoi Siposen mukaan yhteensä noin 200 000 euroa. Puolet meni puhaltimiin ja puolet töihin. Neljän vuoden takaisinmaksuajalla säästöä syntyy yli 25 000 euroa vuodessa. – EC-tekniikkaa voi sanoa puhaltimien toiseksi uudeksi aalloksi vaihtovirtamoottorien ja taajuusmuuttajien jälkeen, sanoo tuotepäällikkö Karri Korpi Ziehl-Abegg Finlandista. EC-tekniikan kehitti saksalainen Ziehl-Abegg jo 1980-luvulla, mutta vasta kommutaattorin integroiminen puhaltimeen vuosituhannen vaihteessa vauhditti innovaation tuloa markkinoille. EC-puhaltimen etuja ovat muun muassa parempi hyötysuhde, yksinkertaisempi asentaminen ja vähäisempi kaapeloinnin tarve, Korpi luettelee. Energiasäästöprojekteissa puhallinten uusimisen hintahaitari on 10 000-100 000 euroa. Ziehl-Abegg Finlandin toimitusjohtaja Tom Ek-

lund uskoo, että ilmanvaihtoprojekteissa kilpailu kovenee entisestään, sillä uudisinvestointien vähetessä yhä useampi lvis-palveluja ja taloautomaatiota tarjoava yritys siirtyy korjausrakentamiseen ja energiansäästöprojekteihin. & KARI PELTONEN

@talentum.fi

SEINÄLLINEN UUSIA. Finaviassa haetaan kulusäästöjä muun muassa talotekniikan uusimisella. Esa Siposen mukaan taustalla olevat uudet ilmanvaihtopuhaltimet maksavat itsensä muutamassa vuodessa.

Opiskelijat kehittivät tekniikkaa sähköbussiin

KILPAILUA. Insinööriopiskelijat ovat päässeet suunnittelun lisäksi valmistamaan sähköurheiluauton komponentteja ja testaamaan niiden toimintaa. Autoa kehitetään uusiin kilpailuihin, Sami Ruotsalainen kertoo.

JUHO KUVA

etropolian autolaboratorion sähköurheiluauton ERA-projektin prototyyppi sijoittui toiseksi Yhdysvalloissa järjestetyssä Automotive X-Prize -kilpailussa. Metropolian lehtori Sami Ruotsalainen kertoo, että auton kehittely jatkuu yhä. Tavoitteena on rakentaa maailman nopein sähköauto. Autossa ainutlaatuista on voimanhallinta. Jokaista pyörää ohjaa oma sähkömoottorinsa. Näin kyydistä on saatu vakaa kovassa nopeudessa. Hankkeen vakavampi tavoite on kehittää opiskelijoiden ja yritysten yhteistyöllä ympäristöystävällistä sähköautoa. Hankkeessa on ollut mukana yhteensä 60 yritystä ja tutkimuslaitosta Suomessa. Viime kesänä Metropolia myi sähköautojen ohjausjärjestelmänsä lisenssin kalifornialaiselle startup-yritykselle R-Motorille sekä suomalaiselle sähköbussivalmistaja Linkkerille. Sami Ruotsalainen on Metropolian kollegansa kanssa siirtymässä Linkkerin palvelukseen. Hän sanoo, että Linkkerin sähköbussissa on voitu jo hyödyntää monin tavoin ammattikorkeakoulussa tehtyä kehitystyötä, mutta visioita on tulevaisuuteenkin. – Tulevaisuudessa sähköbussi ei jäisi jumiin huonolla kelillä, jos jokaiselle renkaalle saadaan oma moottori. & TERO LEHTO

@talentum.fi

20 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.1.2015

23.1.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

AITATEKNIIKKA

Tuotteet ja palvelut

AUTOMAATIO JA VENTTIILIT

Venttiilit

Varaa nyt ilmoituspaikkasi hakemistosta

Quadax-lĂ¤ppĂ¤venttiili DN 50-DN 1000 MK-moduuli

Â&#x2021; Suora- ja ulkoisesti ohjatut Â&#x2021; Moduulit ja sĂ¤Ă¤tĂśventtiilit

Â&#x2021; LĂ¤mpĂśtila-alue T= -270....+800 Â°C Â&#x2021; Patentoitu 4-offset-rakenne Â&#x2021; Tiivis rakenne

KirkonkylĂ¤ntie 37 B, 00700 HELSINKI Puh. (09) 350 5500, Fax. (09) 351 3271 www.elektrotukku.fi, e-mail: myynti@elektrotukku.fi

!"## $

HYDRAULIPURISTIMET

Suoramarkkinointi Mega Oy 0204 424 600

! "

LEVY- JA PUTKITYĂ&#x2013;T

KONEAUTOMAATION ANTURIT Q Mittasauvat Q Pulssianturit Q Absoluuttianturit Q Kulma-anturit Q Mitta-anturit Q TNC-ohjaukset Q Kosketusanturit Q PaikoitusnĂ¤yttĂślaitteet

/$$'81 382/(67$

Varaa paikkasi 0204 424 600

Puh. 09-8676 476 www.heidenhain.ďŹ

SUUNNITTELU

LĂ&#x201E;MMĂ&#x2013;NVAIHTIMET/ -SIIRTIMET

LĂ&#x201E;MMITYS JĂ&#x201E;Ă&#x201E;HDYTYS

ReikĂ¤levyĂ¤ laajasta mallivalikoimasta mittojen mukaan aihioina tai valmiiksi osatuotteiksi jalostettuna.

HVAC Hydrauliikat Kuuma- KylmĂ¤- PolttoĂśljyt Pesukeskukset Tislaimet Kosteudenpoisto KylmĂ¤jĂ¤rjestelmĂ¤t Muut Asiakassovellukset Trouble-Shooting

www.reikalevy.ďŹ SUUNNITTELU/ENERGIAMITTAUSJĂ&#x201E;RJESTELMĂ&#x201E;T

SĂ&#x201E;HKĂ&#x2013;NJAKELU

PUISTOMUUNTAMOT 1 kV/0,4 kV Tehot 30 ja 50 kVA

lĂ&#x201E;5DQJNRSNK@RJDMS@Ă&#x201E;Ă&#x201E; lĂ&#x201E;2TTMMHSSDKTO@KUDKTS lĂ&#x201E;$MDQFH@MLHSS@TRIÂŤQIDRSDKLÂŤSĂ&#x201E; lĂ&#x201E;+ÂŤLOÂźJTU@TR lĂ&#x201E;#NJTLDMSNHMSHO@KUDKTS

PyydĂ¤ lisĂ¤tietoja myynnistĂ¤mme.

SĂ¤hkĂśinsinĂśĂśritoimisto

Tuotekatu 15, 21200 Raisio Puh. 02 437 5000 www.trafomic.ďŹ , info@trafomic.ďŹ

010 - 422 3390 www.kmj-engineering.fi TEHOMUUNTAJAT

www.uratie.fi

Toimitamme myĂśs sekĂ¤ ĂśljyettĂ¤ valuhartsieristeisiĂ¤ jakelumuuntajia keskijĂ¤nniteverkkoon.

TYĂ&#x2013;KALUJEN VALMISTUS

VALAMINEN

CAST RESIN MUUNTAJAT â&#x20AC;&#x201C; VAHVAA SUORITUSKYKYĂ&#x201E; Cast Resin -umpivalutekniikka Ca suojaa muuntajaa kosteudelta, su lialta, syĂśvyttĂ¤viltĂ¤ aineilta ja tĂ¤rinĂ¤n lia aaiheuttamalta aih h rasitukselta. Se toimii myĂśs suojana eristysvikojen ja my tahattoman kosketuksen aiheuttatah missa vaaratilanteissa ja ehkĂ¤isee mi valokaaren syntymahdollisuuden. va

www.intertrafo.fi

Lastuavia tyĂśkaluja konepajateollisuudelle! puh. 020 792 29 600 fax. 020 792 29 609

Boring tools system | www w.m mehi.ďŹ ďŹ

Tarkkuusvaletut komponentit vaativiin kohteisiin Sacotec Components Oy Sakonkatu 2, 11100 RiihimĂ¤ki

puh. 019 7787 1 www.sacotec.ďŹ

LUE TEKNIIKKA&TALOUS SUMMASSA TĂ¤mĂ¤nkin Tekniikka&Talouden artikkelit ovat luettavissa Summassa milloin vain ja missĂ¤ vain â&#x20AC;&#x201C; myĂśs myĂśhemmin. RekisterĂśity, lue ilmaiseksi ja tĂ¤ydennĂ¤ tilattavalla sisĂ¤llĂśllĂ¤:

VXPPD WDOHQWXP Č´

22 TEKNIIKKA&TALOUS / 23.1.2015

Perjantai Opi onnekkaista sattumista

TERO LEHTO

gossa. Edellytyksenä oivalluksille on asian inakin osa tieteentekijöistä vahva teoriaosaaminen ja pitkä kokemus, on vakuuttunut, että hyjoiden ansiosta uudet löydöt saavat merkivällä onnella ja sattumalla tyksen. on tärkeä merkitys Yhdysvaltalainen aivotutkija tärkeiden tieteelHoward Gardner on sanolisten keksinnut asian niin, että maailtöjen historiassa. manhistorian seitsemää Serendipisyydestä eli suurinta neroa – kuten Pikyvystä tehdä onnekcassoa ja Einsteinia – on kaita ja odottamattomia yhdistänyt oman alansa keksintöjä ja löytöjä satperusteiden täydellinen tumalta voi olla hyötyä hallinta. myös arjen työelämässä, Vasta tämän uskoo Helsingin yliopiston jälkeen he pystyikasvatustieteiden professovät luomaan jotain ri Hannu Salmi. täysin uutta. – Havaintojen tekemistä voi oppia, ja sitä voidaan myös SALAISUUS opettaa. HYVÄÄN ONNEEN ja MENESTYKSEEN. Mitä enemmän etsii ja tutkii, sattumaan ei kannaHannu Salmi uskoo, sitä enemmän todennäköisesti ta pistää liian suuria että tarkka havainsyntyy uusia yllättäviäkin oiodotuksia. nointi on tuhansien valluksia. – Tieteellinen tutserenpiditisten kekIlmiö ei ole uusi. Hannu Salkimus on sanonnan sintöjen taustalla. mi käänsi tutkijakollegoidensa mukaan 95-proLeena Salmen ja Timo Paukun senttisesti hikistä kanssa Royston M. Robertsin teoksen (Setyötä ja 5-prosenttisesti inspirendipity: Accidental Discoveries in Scien- raatiota. ce) onnekkaiden keksintöjen historiasta. Sattumalla oli vaikutuksenJo vuonna 1989 julkaistu kirja esittelee sa pienen tamperelaisyrityktunnetuimmat keksinnöt, joiden keksimisen Primocelerin keksinnössessä on ollut jonkinlainen sattuma mukasä hitsata lasia, kertoo toimina: post-it-laput, penisilliini, röntgensäteet tusjohtaja Ville Hevonkorpi. tai erektiolääke Viagra. Tekniikan avulla mikroHannu Salmen mielestä serenpidisyyelektroniikan herkät kompoden voisi suomentaa myös sattumakeksinnentit saadaan lasin sisälle nöksi. suojaan hapelta ja kosteuTämä ei kuitenkaan tarkoita, että tieteel- delta. lisiä keksintöjä syntyisi kokonaan vahin– Lähdimme ensin teke-

”Mitään ei olisi tapahtunut ilman, ettei olisi myös pidetty itsestämme meteliä.”

mään lasereiden avulla aivan erityyppisiä asioita, missä oli tungosta ja paljon kilpailua. Kehittäjät pistivät liikkeelle useampia projekteja. – Primocelerin esimerkki osoittaa, että kannattaa olla monialainen, eikä erikoistua liian aikaisin, pohtii Hannu Salmi. Idea jalostui eteenpäin, kun Primoceleriin otti yhteyttä älykkäitä implantteja tekevä yritys. Euroopan avaruusjärjestöstä (ESA) taas tuli tekniikkaa optisten anturikomponenttien paketointiin. – Ympäristöstä sattui löytymään oikeat ihmiset ja siten saimme kokonaisuuden toimimaan. Tamperelaiset kumppanit ORC ja Corelase tulivat avuksi lasertekniikan kanssa. Hevonkorpi sanoo, että edellytys keksinnölle oli kuitenkin hitsauksen ympärillä Tampereen teknillisessä yliopistossa tehty laaja perustutkimus. – Mitään ei olisi tapahtunut ilman, ettei olisi myös pidetty itsestämme meteliä. Hannu Salmi uskoo, että sattumaa voi hyödyntää myös insinöörityön arjessa, kun korjaa vanhaa tai nikkaroi uutta.

YLLÄTYKSIÄ. Mikä yhdistää post-it-muistilappuja, erektiolääke Viagraa, Madeiraviinejä, rokotteita ja monia muita keksintöjä? Niiden nykyisen käyttötarkoituksen keksimisessä sattumalla on iso rooli.

Valitaan ratkaistava ongelma, yhdistetään useamman ihmisen voimat ja katsotaan mitä syntyy. & TERO LEHTO

@talentum.fi

NÄPPITUNTUMA

Tehomittari solahti polkimeen

olkemisen tehomittaus on vuosia ollut kilpapyöräilijöiden työkalu, mutta yhä useampi harrastajakin seuraa wattejaan. Kehon toiminnan seuraamisessa teho on sykettä nopeampi tapa. Tasaisella teholla pyöräilijä jaksaa parhaiten, joten esimerkiksi henkilökohtaisen aika-ajon tyyppisissä suorituksissa tehon mittauksesta on etua. Yleistymistä hidastaa hinta, sillä mittarit voivat maksaa yli tuhat euroa. Polar on tuonut tehomittauksen polkimiin yhdessä ranskalaisen Lookin kanssa. Langaton lähetintekniikka on Polarin, ja polkimet ja tehon mittaus ovat syntyneet Lookilla. Valtaosa tuotteista mittaa tehon pyörän takanavasta tai eturattaasta. Kéo Power tarkkailee polkimen akselin taipumista. POLKIMIEN ASENNUS oli yksinkertaista

paketin työkaluilla, mutta pyöräilykenkiin ruuvattaviin klosseihin ei ollut väännintä. Lähettimen varmistus nippusiteellä heikensi polkimien siirrettävyyttä pyörästä toiseen. Polarin V800 -rannelaite havaitsi polkimet itsestään ja ohjasi alkutoimissa hyvin. Kéot on suunniteltu maantielle. Ne voi asentaa myös maasturiin, mutta antennit osuvat kiveen ennen poljinkampea eivätkä siis kestä maastokäyttöä. Polkimen tukeva klossi naksahtaa polkimeen vain puhtaana, mikä hankaloittaa talvikäyttöä. MITATTU TEHO muuttuu lämpötilan mu-

kaan, sillä lämpö vaikuttaa pieniin mittausliuskoihin. Siksi pyörän pitäisi olla ulkona jo ennen lenkin alkua. V800 kehottaa kalibroimaan polkimet, mikäli lämpötila on muuttunut lenkin aikana tai edellisestä lenkistä. Kalibrointi vaatii lokin pysäyttämisen ja polkimien on oltava

pystyasennossa. Taitavimmat kalibroivat polkimensa tarvittaessa alamäen aikana. Testilenkeillä tehomittaus toimi loogisesti, joskin jalkojen roima 40/60 tehoero yllätti. Mikäli kyse ei ole mittausvirheestä, pitt käaikainen käyttö auttaisi si tekniikka- taii voimaeron tasoituksessa. & TOMI SAVOLAINEN

Kéo Power -voimapolkimet Hinta: 1 700 euroa Bluetooth Smart -päivitys vanhoihin polkimiin 150-250 euroa. Saatavilla myös versio, joka mittaa tehon vain vasemmasta jalasta.

■ Helppo asentaa, mittaa myös kadenssin

■ Hinta, kalibrointitarve lämpötilan muuttuessa

23.1.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Tulitikkuleikit jatkuivat

Elsan ja Armaksen olohuoneessa. Elsa kumosi pĂśydĂ¤lle koko rasiallisen tikkuja, pani kolme tikkua rinnakkain ja sanoi Armakselle: â&#x20AC;&#x201C; Tee tuosta kuusi.

WTF

Armas tarttui tikkuun ja aikoi katkaista sen, mutta Elsa pysĂ¤ytti hĂ¤net: â&#x20AC;&#x201C; Ilman vĂ¤kivaltaa! Tikkuja ei saa katkoa. Mutta mitĂ¤ Armas sitten teki? &

VASTAUS SIVULLA 12

PERUSINSINĂ&#x2013;Ă&#x2013;RI VEIJO MIETTINEN

KĂ¤yttĂśehdot ovat

yleensĂ¤ turhauttava ja muodollinen askel, joka pitĂ¤Ă¤ ohittaa ennen kuin pĂ¤Ă¤see kĂ¤yttĂ¤mĂ¤Ă¤n haluamaansa palvelua tai laitetta. NiissĂ¤ on myĂśs piilomerkitys, ainakin erĂ¤Ă¤n taiteilijan mukaan. Taiteilija Florence Meunier on irvaillut Applen iCloud-palvelun kĂ¤yttĂśehtoja lukemalla niitĂ¤ rivien vĂ¤listĂ¤. Paksusta ja puulta maistuvasta nivaskasta on muodostunut piilosanoma, jonka voi kaivaa esiin oikeanlaisella sapluunalla. Meunier kritisoi kĂ¤yttĂśehtoja siitĂ¤, ettĂ¤ ne on hĂ¤nen mukaansa tehty varta vasten niin, ettei niitĂ¤ luettaisi ajatuksella lĂ¤pi. Taideteos pyrkii herĂ¤ttĂ¤mĂ¤Ă¤n kiinnostuksen siihen, mihin kĂ¤yttĂ¤jĂ¤ sitoutuu hyvĂ¤ksyessĂ¤Ă¤n kĂ¤yttĂśehdot. Taideteos muodostuu autenttisista kĂ¤yttĂśehdoista ja lĂ¤pinĂ¤kyvistĂ¤ muoviliuskoista, jotka asetetaan kĂ¤yttĂśehtovihkon sivujen pĂ¤Ă¤lle. Osa muovista on tummennettu, ja tummien kohtien vĂ¤listĂ¤ jĂ¤Ă¤ nĂ¤kyviin ehtojen yksittĂ¤isiĂ¤ kirjaimia tai sanoja. NĂ¤in kĂ¤yttĂśehdoista muodostuu lyhyt viesti, joka kuuluu vapaasti suomentaen nĂ¤in: â&#x20AC;&#x201C; TĂ¤mĂ¤ on tarina miehestĂ¤, joka oli kerran niin kiireinen tai laiska, ettĂ¤ klikkasi â&#x20AC;&#x2122;HyvĂ¤ksyâ&#x20AC;&#x2122;-painiketta liian nopeasti. HĂ¤n ei tajunnut etukĂ¤teen, ettei voisi enĂ¤Ă¤ perua hyvĂ¤ksyntĂ¤Ă¤nsĂ¤. TĂ¤mĂ¤n tarinan opetus on, ettĂ¤ ei saa myĂśntyĂ¤ johonkin, jos ei tutustu, mihin. &

WWW.TEKTAL.FI/P/1

1. Suomi tuotti viime vuonna tuulivoimalla hiukan yli prosentin koko maan sĂ¤hkĂśn kulutuksesta. Paljonko vastaava suhdeluku oli Tanskassa? a) 14 prosenttia b) 27 prosenttia c) 39 prosenttia d) 52 prosenttia 2. MikĂ¤ on suurin Euroopan valtio, jossa ei ole lainkaan tuulivoimaa? a) Serbia b) Malta c) Slovakia d) Islanti

Poliittista unilukkarointia

Ă¤in vaalivuoden alkajaisiksi on syytĂ¤ katsoa perĂ¤peiliin. Ei kuitenkaan liian kauas, vaan vuoden ensimmĂ¤iseen pĂ¤ivĂ¤Ă¤n. Silloin valtakunnan virallisella unilukkarilla

oli asiaa. â&#x20AC;?Me kyllĂ¤ tiedĂ¤mme, mitĂ¤ pitĂ¤isi tehdĂ¤, mutta emme tiedĂ¤ miten tulisimme uudelleen valituiksi niin tehtyĂ¤mmeâ&#x20AC;?, presidentti pohti kansanedustajien ankeaa arkea. EntĂ¤pĂ¤ jos poliitikkojen jahkailuun kyllĂ¤styneet Ă¤Ă¤nestĂ¤jĂ¤t ajattelevat: â&#x20AC;?PĂ¤Ă¤ttĂ¤jĂ¤t kyllĂ¤ tietĂ¤vĂ¤t, mitĂ¤ heidĂ¤n pitĂ¤isi tehdĂ¤, ja jos he sen tekevĂ¤t, me valitsemme heidĂ¤t uudelleenâ&#x20AC;?, Sale opasti.

ILMA ON taas sakeana erilaisista tulevalle hallitukselle tarjottavista listoista. Tyypillisesti niiden toteuttaminen parantaisi merkittĂ¤vĂ¤sti esittĂ¤jĂ¤nsĂ¤ asemaa. ErĂ¤Ă¤n pitkĂ¤ksi venĂ¤htĂ¤neen saunaillan pĂ¤Ă¤tteeksi mekin poikien kanssa kannoimme kortemme kekoon. EihĂ¤n listan tarvitse olla pitkĂ¤, kunhan se on tehokas: 1. Annetaan kaikille viimeisiksi vuosiksi ilmaiset viinat, tupakat ja lenkkimakkarat. 2. Varmistetaan edellisen kohdan teho maksamalla samaisten Yle-verot. 3. Valko-VenĂ¤jĂ¤n Lukashenkan tavoin mĂ¤Ă¤ritellĂ¤Ă¤n tyĂśttĂśmyys rikollisuudeksi. 4. Varmistetaan pĂ¤Ă¤tĂśksen teho ulkoistamalla vankeinhoito VenĂ¤jĂ¤lle. 5. Maksetaan kuntaliitosten seurauksena pĂ¤Ă¤llekkĂ¤isten kunnanjohtajien liksat, mutta vain sillĂ¤ ehdolla, ettĂ¤ he eivĂ¤t tule tĂśihin. 6. Varmistetaan teho tilaamalla jokaiselta selvitys, kuinka kunnan veroĂ¤yri puolitetaan viidessĂ¤ vuodessa. 7. Kun edelliset kohdat on toteutettu, toimeen pannaan viimeisen viiden vuoden aikana tehtyjen selvitysten ehdotukset. SitĂ¤ ennen ei tehdĂ¤ yhtĂ¤Ă¤n uutta selvitystĂ¤. NĂ&#x201E;YTTĂ&#x201E;Ă&#x201E; VAHVASTI siltĂ¤, ettĂ¤ huhtikuun jĂ¤lkeen Suomen pĂ¤Ă¤ministeri on diplomi-insinĂśĂśri.

3. MissĂ¤ maassa on eniten rakennettua tuulivoimaa? a) Kiinassa b) Yhdysvalloissa c) Saksassa d) Intiassa

Se voi olla vĂ¤lillĂ¤ ihan piristĂ¤vĂ¤Ă¤, kun viime ajat on yritetty valtiotieteilijĂśillĂ¤; niissĂ¤ kĂ¤sissĂ¤ valtio on kahminut itselleen hommia, ja talous on ajettu kuralle. Nyt voisi kokeilla mallia, jossa yritykset tekevĂ¤t duunit ja valtio luo yrityksille hyvĂ¤t puitteet. Miksi esimerkiksi Maanmittauslaitoksella on mittarimonopoli tai Valtori yllĂ¤pitĂ¤Ă¤ veronmaksajien piikkiin bulkkiatk:ta? SipilĂ¤Ă¤ on aiheesta syytetty pilkkuvirheestĂ¤, jonka mukaan Suomessa on 20 000 virkamiestĂ¤ liikaa. Oikea lukema on 200 000 tilanteessa, jossa julkisella sektorilla tyĂśskentelee lĂ¤hes 600 000.

â&#x20AC;?Sale on talousmies!â&#x20AC;? Uutuus on myĂśs SipilĂ¤n toinen piirre: oikeat tyĂśt entisessĂ¤ elĂ¤mĂ¤ssĂ¤. Jos tyĂśkokemus on viimeisten pĂ¤Ă¤ministerien tavoin â&#x20AC;?opettajan sijaisuuksiaâ&#x20AC;?, â&#x20AC;?apurahatutkimustaâ&#x20AC;? tai â&#x20AC;?poliittista erityisavustamistaâ&#x20AC;?, ei voi ymmĂ¤rtĂ¤Ă¤ mistĂ¤ globaalisti kilpailevien yritysten raha ja poliitikon palkka ilmestyy. MUTTA PALATAAN vielĂ¤ tuohon valtakunnan unilukkarin vuoden avauspuheeseen: â&#x20AC;?JĂ¤lkiĂ¤ on vuosien mittaan peitetty luottamalla pian tulevaan kasvuun tai kattamalla julkiset menot velalla, mutta nyt on avoimen peruskorjauksen aikaâ&#x20AC;?. Sale on talousmies! Urpilaisen vuonna 2011 johtaman valtiovarainministeriĂśn kasvuennusteesta ollaan nyt jĂ¤ljessĂ¤ 11 prosenttia. En haluaisi kyseenalaistaa virkamiesmoraalia, mutta ennuste vaikuttaa vahvasti tilaustyĂśltĂ¤. Vm:n ennuste on kuitenkin perĂ¤ti pessimistinen verrattuna Palkansaajien tutkimuslaitoksen kasvuennusteeseen, josta ollaan kohta jĂ¤ljessĂ¤ yli 15 prosenttia. Loppuun vielĂ¤ poliitikon iltarukous: â&#x20AC;&#x201C; Jumalani, anna sanojeni olla makeita ja tuoreita, sillĂ¤ voi olla, ettĂ¤ huomenna joudun syĂśmĂ¤Ă¤n ne. Vaaliuurnilla tavataan! &

VASTAUKSET SIVULLA 12

LUKU

67 %

Verojen osuus bensiinin (95E) kuluttajahinnasta tammikuun alussa 2015. Viime heinĂ¤kuussa verojen osuus oli 58 prosenttia. LĂ&#x201E;HDE: TILASTOKESKUS (QHUJLDQ MDNHOXMlUMHVWHOPLHQ DPPDWWLODLQHQ

3/ 6DYRQOLQQD Â&#x2021; SXK Â&#x2021; QRUHOFR Ă&#x20AC;

t&t päivä

Päivä paketissa. Joka arkipäivä klo 16.30. www.tektal.fi/paiva

23.1.2015

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI

Tule älykkäämpi digitaksi

tkö voi tilata taksia niin kuin normaalit ihmiset, kysyi närkästynyt taksikuljettaja minulta vuosituhannen vaihteessa. Olin kokeillut ensimmäistä kertaa tekstiviestitilausta, joka ei heti aivan toiminut – kuljettaja sai tilaukseni vuorokauden myöhässä. Nykyisin tekstiviestitilaus on yleensä helpoin tapa saada taksi Helsingin seudulla. Kilpailu pakottaa myös taksialan uudistumaan. Uudenlaiset tilauspalvelut ja autoilijat yrittävät apajille. DIGITEKNIIKKA MULLISTAA taksit.

Enää ei tarvita massiivista tilauskeskusta ja kymmeniä ihmisiä vastaamaan puhelimeen. Pilvipalvelu ja mobiilisovellukset yhdistävät asiakkaat suoraan lähimpään taksiin. Näin toimii virolainen Taxify, joka on houkutellut jo noin 500 taksiyrittäjää mukaan Suomessa. Yhdysvaltalainen ”kimppakyytipalveluksi” itseään kutsuva Uber ei ole toistaiseksi uhannut taksialaa Suomessa. Autoja on Helsingin Sanomien mukaan vasta joitain

IHANA TEKNIIKKA TERO LEHTO

@talentum.fi

kymmeniä. Palvelun laillisuuskin on liikenneministeriön mielestä epäselvää. TAXIFYN KOKEILUN jälkeen pääkaupunkiseudun tekstiviestitilaus tuntuu jo vanhanaikaiselta. On hankala kertoa tarkalleen sijaintinsa, eikä tilauksessa voi toivoa tila-autoa tai kertoa vaikka matkustavansa koiran kanssa. Ensi viikolla alkaa Taksiliiton uuden mobiilisovelluksen testaus pienellä joukolla Tampereella. Taksiliitto toivoo saavansa lähes kaikki Suomen taksit mukaan tänä vuonna. Sovellus lupaa etsiä nopeasti lähimmän taksin, tunnistaa asiakkaan sijainnin kartalla ja kertoa, kauanko auton saapumiseen menee. Eikä tarvitse enää odottaa räntäsateessa ulkona, kun palvelu kertoo auton saapumisesta perille.

Nykyisin ihmetyttää, kun moni kuljettaja kyselee asiakkaalta vaativasti, missä jokin osoite on. Auto ei liiku mihinkään ennen kuin osoite on näpytelty navigaattoriin, eikä perille löydetä silti. Paljon entisestä ammattiylpeydestä on kadonnut, jos Helsingissä tilattu kuljettaja kehtaa kysyä eduskuntatalon osoitetta. On häkellyttävää, miten kuluttajalaitteet ovat kehittyneet taksien järjestelmiä nopeammin. Pian kaikissa takseissakin on toivottavasti reaaliaikaiset häiriö- ja ruuhkatiedot hyödyntävä navigaattori.

Enää ei tarvitse odottaa räntäsateessa taksia.

PULA KULJETTAJISTA aiheuttaa yrittäjille päänvaivaa, mutta palvelun laadusta kannattaisi pitää kiinni.

KILPAILUA ASIAKKAISTA ei lopulta ratkaise tekniikka, vaan erilaisiin tarpeisiin joustava palvelu. Tulevaisuuden taksi voisi tarjota monen tasoista kyytiä: kokoukseen tai lentokentälle kiirehtivä haluaa nopean oman kyydin, mutta monelle kelpaisi edullisempi kimppakyyti. Auton voisi valita pienestä kaupunkikärrystä nahkapenkkiseen Mersuun. &

VIIKON NÄKY

VIIKON TÄKY

”Moni luuli kiinalaisen Lenovon jo voittaneen kilpailun tietokoneiden herruudesta. Tänä vuonna entinen ykkönen HP näyttää tosissaan yrittävän paluuta johtoasemaan.”

Litiumioniakkujen teho voi kaksinkertaistua, kun elektrodiksi laitetaan mustaa lasia, uskovat ETH Zürichin tutkijat.

PÄÄANALYYTIKKO MIKAKO KITAGAWA, GARTNER

TEKTAL.FI/ IHANATEKNIIKKA

1.1.2015 alkaen Lakimiesliiton Koulutuksen seminaarit tuottaa Talentum.

Kiinteistökehittäminen ja infrahankkeet Kaavoituspäivä – kiinteistökehittämisen ja infrahankkeiden ajankohtaisia kysymyksiä • 4.2. Helsinki

Asianajaja, OTT CASPER HERLER, Asianajotoimisto Borenius Oy (pj.)

Johtava asiantuntija, kaavoitus ja YVA MATTI KAUTTO, Ramboll Finland Oy

Kaavoituspäivä kokoaa yhteen monialaisen asiantuntijajoukon käsittelemään kiinteistökehittämisen ja infrahankkeiden ajankohtaisia lainsäädäntöuudistuksia ja niiden käytännön vaikutuksia eri toimialoille.

Asianajaja, OTL KLAUS METSÄ-SIMOLA, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy

Asianajaja RISTO SIPILÄ, Asianajotoimisto Borenius Oy

Asiantuntijoina myös: Environmental Manager Joanna Kuntonen-van’t Riet, Anglo American Exploration Finland Asianajaja Hanna Lehtinen, Asianajotoimisto Borenius Oy Erityisasiantuntija Susanna Wähä, ympäristöministeriö

Hinta 730 € + alv 24 % (Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 € + alv 24 %) Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi