Tekniikka&Talous 31/2014

Puutalot tulevat UUTISET 4

31

3.10.2014 104 000 LUKIJAA UKIJAA HINTA 4,90 90 EUROA

SUPERGRAAFI 14

3 3.10.2 3.1 10.2 0.2 2014 014 4 3.10.2014

Puristuslujuutta, palonkestoa ja todellista energiatehokkuutta – Finnfoam, FF-EPS ja FF-PIR tekevät eristämisestä nopeampaa, turvallisempaa ja kestävämpää.

FF-EPS® tarjoaa lattioiden, seinien ja kattojen eristämiseen huomattavasti perinteistä EPS-lämmöneristettä kustannustehokkaamman vaihtoehdon.

FF-PIR® takaa energiatehokkuuden seinissä ja yläpohjissa perinteistä merkittävästi ohuemmalla eristepaksuudella.

Finnfoam® soveltuu täysin yhtenäisen ja suljetun solurakenteensa ansiosta erinomaisesti niin routaeristeeksi kuin alapohjien, seinien ja kattojenkin eristämiseen sekä erilaisiin lisälämmöneristyksiin.

Kaikki kolme eristettä ovat kosteusteknisesti turvallisia ja poistavat eristyskykyä heikentävien ilmavirtausten mahdollisuuden.

Löydät ne yhdestä paikasta – Finnfoamilta.

ZZZ ƓQQIRDP Ɠ

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 3.10.2014

Tilaa nyt!

Tilaa itsellesi tai lahjaksi

in a v a o r 6n

90

29

52 € . m r o N

% 3 4 i s Etu

Tekniikan Historia on mainio lehti tekniikasta, sta, historiasta, keksijöistä ja keksinnöistä kiinnostuneille. stuneille Tilaa ja tutustu riskittä: tilaus on määräaikainen ja päättyy automaattisesti.

Et sitoudu mihinkään.

Tilaa näin 1. Postita tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi.

2. Netistä tilaa.tekniikanhistoria.fi, kirjoita tarjoustunnus 116L0641 3. Sähköpostitse: lehtikampanja@talentum. fi. Kirjoita tilaukseesi tunnus 116L0641 sekä lahjatilauksen saajan ja maksajan nimi- ja yhteystiedot.

4. Puhelimitse numerosta 020 442 4100, ma–pe klo 8.15–16.30, kerro tunnus 116L0641.

Tilaus Kyllä kiitos tilaan Tekniikan Historian lahjaksi itselleni 6 numeroa vain 29,90 €*, norm. 52 € – etu 43 %.

Täydennä vähintään * merkityt kohdat

Tekniikan Historia maksaa postimaksun

Tilauksen maksaja Etunimi*

Sukunimi*

Jakeluosoite* Postinumero ja -toimipaikka* Puhelin*

Määräaikainen tilaus, joka päättyy automaattisesti.

Tarjous voimassa 30.10.2014 saakka ja se koskee vain tilauksia Suomeen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Voit kieltää tietojesi käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Talentum Median asiakaspalveluun: PL 920, 00101 Helsinki, puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101. Puhelujen hinnat (sis. alv 24%): Lankapuhelin 8,35 snt/puhelu + 3,2 snt/ min. Matkapuhelin: 19,2 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

116L0641

Sähköposti*

Tilauksen saaja (täydennä, jos tilaat lehden lahjaksi) Etunimi

Sukunimi

Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Haluan saada sähköpostitse tiedotteita ja tarjouksia Talentumilta.

Haluan saada tekstiviestinä tiedotteita ja tarjouksia Talentumilta.

Tunnus 5002920 00003 VASTAUSLÄHETYS

Startup Spektrisensori korvaa kanarialinnun UUTISET 8 Joukkovoima tuli teollisuuden tuotekehitykseen UUTISET 6

31

3.10.2014 104 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

Teknologiakasvaja 2014 on hirmu vauhdissa

Näin kiitää sähköformula SUPERGRAAFI 14

UUTISET 7 PERJANTAI 18

Fimeccin löydöt käyvät kaupaksi

Containerships alkaa kuljettaa kaasulla UUTISET 8

UUTISET 6

Lisää puusta Puurakentaminen yleistyy, mutta tekijöitä tarvitaan lisää

ARTTU LAITALA

UUTISET 4

Biotalouden arvoketjussa on katko

UUTISET 11

Veijo Miettinen Strategiamoka ei korjaudu tekemällä PERJANTAI 19

4 TEKNIIKKA&TALOUS / 3.10.2014

Uutiset

”Olkil ”Olkiluoto 3 on teo teollisuushistor historiamme surke surkein tapaus.”

ELINKEIN ELINKEINOMINISTERI JAN VAPAAV VAPAAVUORI 15.9.2014.

Puurakentaminen lisääntyy, tekijät eivät Stora Enso on ainoa aktiivinen puukerrostalojen rakentaja ARTTU LAITALA

PUURAKENTAMINEN / Puukerrostalojen kehitystyö lepää aiempaa enemmän Stora Enson harteilla.

– Puukerrostalorakentamisen kehittämisessä on tällä hetkellä vain kaksi aktiivista toimijaa: me ja Rakennusliike Reponen, sanoo Stora Enson rakentamisen ratkaisut -yksikön johtaja Matti Mikkola.

Muut puukerrostalojen kehittäjät ovat viime vuosina olleet rakentamishankkeissaan passiivisia.

– Versowood rakensi Vierumäelle kerrostalon yhdessä Reposen kanssa, mutta sen jälkeen he eivät ole rakentaneet mitään. Finnforestilla on oma järjestelmä, mutta hekään eivät ole olleet kovin aktiivisia viime aikoina, Mikkola sanoo.

Johtaja Ari Tiukkanen myöntää, että Metsä Wood eli entinen Finnforest ei ole tällä hetkellä mukana yhdessäkään rakenteilla olevassa puukerrostalokohteessa.

– Meillä on kohteita hankekehitysvaiheessa, mutta ei toteutuksessa.

Metsä Wood on mukana muun muassa Espoon Tapiolaan suunnitellussa puukorttelissa, jossa rakennuttajana on Asuntosäätiö.

Hanke on kaavavaiheessa, rakentaminen alkanee vuonna 2016.

– Lisäksi on muutama kaupallinen kohde, mutta en tiedä kuinka julkisia ne ovat.

Tiukkanen haluaa tehdä eron tuoteosatoimitusten ja tilaelementtien välillä.

– Clt-tilaelementti on puuosatoimittajalta tosi iso kokonaisuus, samoin vastuu. Tämä ei ole meidän strategiamme. Meidän toimituskokonaisuutemme pitää olla puussa, emme halua rakennusliikevastuuta kuluttajan suuntaan. Tuoteosatoimittajan vastuut otamme mielellämme.

Vaikka Tiukkanen pitää tilaelementtien tekemistä jo lähes rakentamisena, Stora Ensossa korostetaan tilaelementtien olevan myös tuoteosatoimitusta.

Yritys toteuttaa parhaillaan neljän kerrostalon kokonaisuutta Helsingissä yhdessä SRV:n kanssa. Stora Enso toimittaa taloihin tilaelementit, SRV operoi työmaata.

Taloihin tulee yhteensä 93 vuokraja asumisoikeusasuntoa.

Seuraava yhteistyökuvio SRV:n kanssa on Helsingin Jätkäsaareen suunniteltu puukortteli, jonka ra-

Kasvu ei jatku ilman muita tarjoajia.

FI ISSN 0785-997X Perustettu 1961 41 numeroa vuodessa Kustantaja Talentum Media Oy

Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 191 000 (KMT s13/k14)

Osoite Itämerenkatu 23 PL 920, 00101 Helsinki Puh. 020 442 40 etunimi.sukunimi@talentum.fi

Tilaajapalvelu, osoitteenmuutokset tilpal@talentum.fi 030 514 100

Osoitteenmuutokset liittojen jäsenille TEK 09 2291 2291 TFIF kansli@tfif.fi

Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen Ilmoitusvaraukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356

Kestotilaus 157 euroa / vuosi (hinta voimassa toistaiseksi)

3.10.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Fennovoimasta uhkaa tulla teollisuuspolitiikan uusi pohjakosketus.”

”Suomeen on kertynyt mittava ydinenergia-alan osaaminen.

Ydinvoimaosaamisesta Suomi saa vientituotteen.”

KOMISSION VARAPUHEENJOHTAJA OLLI REHN, HELSINGIN SANOMAT 28.9.2014.

FINNUCLEARIN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA TIMO RAJALA, TEKNIIKKA&TALOUS 26.9.2014.

Ikea teki aurinkopaneeleista halpatuotteen

5

TEKTAL.FI/SUMMASSA

PÄÄKIRJOITUS KOMMENTTI EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

Nyt kiinni puukerrostaloon?

■

Nyt saattaa olla oikea aika ostaa asunto puukerrostalosta. Ainakin jos ostajaa kiinnostaa erityisesti rakentamisen laatu.

Uudet puukerrostalot on nimittäin pakko rakentaa erityisen huolella. Alan teollisuudella ei yksinkertaisesti ole

kentaminen on tarkoitus käynnistää ensi keväänä.

Stora Enso toimittaa tilaelementtejä myös muun muassa Skanskan rakentamiin BoKlok -pienkerrostaloihin.

Puun osuus kasvussa Tällä hetkellä puukerrostalojen osuus uusista kerrostaloaloituksista on 3–4 prosenttia. Maailmalla puukerrostalorakentamisen määrät ovat yllättävänkin isoja. Yhdysvalloissa 90 prosenttia asuinkerrostaloaloituksia on puusta, Skotlannissa 70, Japanissa 55 ja Ruotsissa 20 prosenttia.

Puu ei aina näy pinnalle. Esimerkiksi Skotlannissa talojen julkisivut muurataan tiilestä tai rapataan, Yhdysvalloissa käytetään kuitusementti- tai vinyylilevyjä.

Monissa maissa on pitkät perinteet puukerrostalojen rakentamiseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on paljon edullista työvoimaa ja talot tehdään puusta paikan päällä.

– Yleisin rakennustapa on aina edullisin. Kun joku rakennustapa yleistyy, myös kehityspanokset kumuloituvat siihen, muistuttaa Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen.

– Sanotaan, että jos saavuttaa 20 prosentin markMikko kinaosuuden, niin Viljakainen

sitten markkina alkaa vetää itse itseään.

Stora Enso ei kuitenkaan pysty yksin kannattelemaan puukerrostalojen tuotantoa, vaikka takana onkin iso koneisto ja konsernin tuki.

– Meidän toiveemme tietenkin on, että tulisi muitakin tarjoajia.

Ei kasvu muuten jatku, Mikkola sanoo.

Tulevaisuudessa clt-tilaelementti saattaakin olla sertifioitu ja lisensoitu tuote, jota myydään muillekin tehtäväksi.

Mutta kuinka paljon clt-puurakentamista pitäisi olla, ennen kuin Stora Enso rakentaa oman clt-tehtaan Suomeen? Tällä hetkellä puukerrostalojen clt-levyt tuodaan Itävallasta.

– Nyt aletaan olla siellä päin, Mikkola lupaa.

Viiden vuoden kehitys Stora Enso on viisi vuotta kehittänyt puukerrostalorakentamista ja massiivipuisen clt-levyn käyttöä. Vielä muutama vuosi sitten yrityksen tehtaalla Pälkäneellä tehtiin clt-suurelementtejä, mutta nyt tuotanto painottuu tilaelementteihin.

Tilaelementin etuna on rakentamisen nopeus ja kuivat tehdasolosuhteet. Heikkoutena on muutosten mahdottomuus. Koska elementit tehdään tehtaalla valmiiksi sisäpintoja myöten, asunnon ostaja ei voi enää rakennusvaiheessa

Savolaisia projekteja

nyt varaa kompastella virheisiin, joita se joutuisi selittelemään jälkikäteen.

Voisi siis kuvitella, että ostaja pääsee vähemmällä reklamoimisella kuin sarjatyönä tehdyn betonielementtiosakkeen omistaja.

Tai sitten ei. &

E

Lattian ja seinien clt-levyt yhdistetään tilaelementiksi.

EK-LÄHTÖISILLÄ RATKAISUMALLEILLA on tietynlainen uskottavuusongelma. Keski-ikäisten teollisuuspamppujen hätähuudot kuulostavat ja näyttävät teollisuuden oman edun tavoittelulta.

Syitä vaikeuksiin nähdään muissa ja yhteiskuntaa huudetaan apuun. Vikaa ei koskaan ole itsessä.

Metsäteollisuusyritykset ja Valmet veikkasivat aivan väärää hevosta panostaessaan painopapereihin. Nokia näytti olevan viimeiset vuotensa matkapuhelinbisneksessä koko ajan puoli kierrosta kärkeä jäljessä. Ei telakoidenkaan strateginen johtaminen ole aivan nappiin mennyt.

Näillä sössimisillä on ollut melkoinen vaikutus siihen, että Suomen julkinenkin talous on siellä missä se on.

päättää lattiamateriaalista tai kylpyhuoneen kaakeleista.

Varsinaiseen puun tunnelmaan puukerrostaloissa ei pääse. Palomääräysten takia kaikki puiset clt-pinnat on pistettävä peittoon kipsilevyjen ja paneelien taakse.

– Määräysten mukaan puupintaa ei saa jättää näkyviin ollenkaan, mutta toiminnallisen palomitoituksen avulla esimerkiksi sisäkaton puupinta voidaan jättää näkyviin, sanoo Stora Ensin rakentamisen ratkaisujen myyntijohtaja Janne Manninen.

Clt-pinta ei näy myöskään ulospäin.

– Clt ei ole tyyppihyväksytty, mutta teoriassa se onnistuisi.

Käytetäänhän ulkoseinissä hirttäkin. & EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

linkeinoelämän keskusliiton raporttikone ottaa lisää kierroksia. Vasta julkistettua Jorma Elorannan Kasvun manifestia seuraavat vielä tänä vuonna selvitykset julkisesta taloudesta ja verotuksesta marraskuussa sekä tulevaisuuden työstä ja työmarkkinoista joulukuussa.

Tulevaisuuteen ohjaavien raporttien teko on periaatteessa tärkeää.

Eihän muuten tiedettäisi, miten kansakunta nostetaan suosta. Elinkeinoelämän parhaiden käytettävissä olevien ajattelijoiden osoittamaan suuntaan kannattaa katsoa.

Harmillista raporteissa on korkeintaan se, että kaikki niissä oleva on sanottu jo moneen kertaan.

Tämän sanoi Kasvun manifestin tekoa johtanut Eloranta itsekin: ei tässä ole mitään uutta.

Todellinen ongelma nimittäin ei ole raporteissa. Todellinen ongelma on suomalaisen edunvalvontayhteiskunnan kyvyttömyys pistää toimeksi.

Teollisuuspamppujen hätähuudot kuulostavat oman edun tavoittelulta.

MENNEISYYDEN VIRHEET eivät sittenkään poista sitä tosiasiaa, että raporttien sisältö on paljon painavampi kuin niiden vaikutus, eikä sitä voi pitää raporttien laatijoiden vikana.

Kolmen viime vuosina tehdyn raskaan sarjan selvityksen suosituksista on EK:n kirjanpidon mukaan 30 prosenttia toteutettu jollain tavalla. Lopuista on tullut savolaisia projekteja: tekemistä vaille valmiita.

Kasvun manifesti esittää jälleen kerran työmarkkinoihin ja verotukseen liittyviä uudistuksia. Niillä voi vaikuttaa jo ensi vuoteen, mutta vain jos ne tehdään. & MIKA HÄMÄLÄINEN

@talentum.fi

P.S.

Helsingin Pukinmäkeen tulevat puukerrostalojen perustukset ja ensimmäiset kerrokset on rakennettu tavalliseen tapaan betonista, mutta asuinkerrokset kootaan valmiiksi rakennetuista tilaelementeistä.

Elementit rakennetaan Pälkäneellä valmiiksi ulkoseiniä, keittiöitä ja kylpyhuoneita myöten.

Suurimmat asuntoelementit painavat 21 tonnia ja ovat mitoiltaan 4x10-metrisiä.

– Voi sanoa, että työmaan töistä 50 prosenttia viedään tehtaaseen, missä työskentelyolosuhteet ovat paremmat kuin työmaalla. Tätä asiaa ei osata vielä mitata euroissa, sanoo SRV:n tuotantojohtaja Antti Raunemaa.

Clt-runko maksaa noin 10 prosenttia enemmän kuin betonirunko. Lisähintaa tulee myös pakollisesta sprinkler-järjestelmästä. Nopeammalla

Päätoimittaja Jyrki Alkio 040 342 4476 Toimituspäällikkö Harri Junttila 040 342 4685 Toimitussihteeri Irma Svan-Santero

rakennusajalla voidaan kompensoida näitä lisäkustannuksia.

– Tilaelementti antaa parhaat mahdollisuudet prosessin tehostamiseen. Niillä saadaan oikeasti säästettyä aikaa, sanoo Stora Enson Matti Mikkola.

– Se on sinänsä ok, että puu on kalliimpaa kuin betoni. Meille sopii, että puulla on arvo.

Tehdaskokoonpano vähentää myös työmaan aliurakoitsijoiden määrää.

– Meillä on kaikkiaan noin 30 aliurakoitsijaa, kun perinteisellä työmaalla niitä olisi noin sata, sanoo projektipäällikkö Antti Aaltonen SRV:ltä.

Elementtejä voidaan nostaa paikoilleen vain kuivalla kelillä ja ne pitää suojata sateelta.

– Elementtejä ei voi asentaa, jos on sateen riski.

Silloin teemme työmaalla viimeistelytöitä, Aaltonen sanoo. &

Toimittajat Kari Kortelainen, Tuula Laatikainen, Tero Lehto, Raili Leino, Jukka Lukkari, Kari Peltonen, Helena Raunio, Harri Repo, Janne Tervola, Eeva Törmänen

Verkkotoimitus Marko Laitala (uutispäällikkö), Tapio Ikkala, Janne Luotola, Marjukka Puolakka, Tuija Sorjanen, Sofia Virtanen

Ulkoasu AD Simo Sahla, Juha Kalliolahti (Faktor Oy) Kuvapäällikkö Timo Pylvänäinen

”Kolmen kuukauden päästä kukaan ei enää muista Krimiä.

Kolme kuukautta boikottia, sitten aletaan taas tehdä bisnestä.”

VENÄJÄLLÄ SUOSITTU SUOMALAISNÄYTTELIJÄ VILLE HAAPASALO UUDESSA KIRJASSAAN.

JUHA S. KALLIOLLAHTI

Vähemmän aliurakoita ■

JUURI YK:N viime viikkoisen ilmastokokouksen alla useat sijoittajat, muiden muassa Rockefellerien sijoitusrahasto, ilmoittivat siirtävänsä yhteensä neljänkymmenen miljardin euron arvosta sijoituksia fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin. Onkohan iso pyörä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa viimein pyörähtänyt liikkeelle? &

6 TEKNIIKKA&TALOUS / 3.10.2014

Uutiset

www.tektal.fi Applen uusi iPhone 6

Konecranes joukkoistaa suu Loppukäyttäjien ja asiakkaiden suunnittelupanos vauhdittaa kolmatta teollista vallan JOUKKOISTUS / Nostolaitevalmistaja Konecranes joukkoisti erään nostotaljansa ketjun kulumisentunnistimen suunnittelun.

Se käytti hyväkseen Grabcadia, joka on verkossa toimiva työryhmille suunnattu, pitkälti avoimen lähdekoodin periaatteilla toimiva tuotekehitysalusta ja yhteisö.

Tampereen teknillisen yliopiston syyskuinen raportti ”Teollisten yritysten joukkoistaminen” keskittyy varsin vähälle huomiolle jääneeseen joukkoistamisen (crowdsourcing) osa-alueeseen, teollisten b-to-b-tuotteiden kehittämiseen.

It-ja some-sanastosta tutulla joukkoistamisella tarkoitetaan tehtävän ulkoistamista yrityksen omalta työntekijältä ulkopuoliselle, ennalta määrittelemättömälle ihmisjoukolle avoimen kutsun kautta.

Nettitietokirja Wikipedia on kaikkien tuntema joukkoistamisen ilmentymä.

Pian vaativampia tuotteita Raportti näkee ilmiön kehittyvän pian yksinkertaisista kuluttajia palvelevista toiminnan malleista kohti erikoistunutta osaamista vaativien tehtävien joukkoistamista.

Näissä tapauksissa ei palkintona enää käytetä elokuvalippuja vaan

euroa. Babler kuittasi rahoista puolet, kakkonen sai kaksi ja kolmonen tuhat taalaa. Loput pisteille sijoittuneet palkittiin klassisesti t-paidoilla.

Palkittujen esitysten kaikki oikeudet ovat Konecranesilla. Grabcad ottaa oman palkkionsa puolestaan siltä.

Voittaja ja kaikki kilpaan osallistuneet työt ovat nähtävillä Grabcadin sivuilla. Osallistuneet mutta palkinnotta jääneet ehdotukset liittyvät osaksi yhtiön tarjoamaa yli puolta miljoonaa vapaasti käytettävissä olevaa cad-mallia.

Kolmas teollinen kumous Ict-alueen analytiikkayhtiö Gartner ja konsulttitalo Accenture pitävät joukkoistamista yhtenä teollisuutta eniten uudistavana ilmiönä. General Electric näkee menetelmän kolmannen teollisen vallankumouksen kantavana voimana.

Ilmiö vaikuttaa myös palvelun

HELPOTUSTA KETJULLE. Antonio Bablerin idea voitti Konecranesin joukkoistuskilpailun.

rahaa, raportti toteaa.

Konecranes julkisti nostimensa ketjuvahdin vaatimukset ja säännöt Grabcadin sivuilla marraskuun alussa 2012. Kisa päättyi tammikuun puolivälissä 2013 ja

siihen vastasi 42 osanottajaa ympäri maailman.

Voittajaratkaisun tarjosi Yhdysvaltain Michiganin Northvillessä asuva Antonio Carlos Babler, joka päivisin työskentelee autoteolli-

suuden käyttämiä komponentteja valmistavalla ranskalaisella Valeolla. Tuomareina olivat Konecranesin ja Grabcadin edustajat.

Tilaaja oli varannut kisaan palkinnoiksi 6 000 dollaria eli 4 700

Palkintona ei enää käytetä elokuvalippuja vaan rahaa.

Fimecc kaupallistaa löytöjään

Metalliteollisuuden huippukeskittymä löysi uusien materiaalien sovellukset MATTI SALMI

TUTKIMUS / Kone- ja metalliteollisuuden strategisen huippuosaamisen keskittymä Fimecc on saanut uusia materiaalien sovellutusalueita tutkivan Demapp-ohjelmansa maaliin.

Mukana olevat yritykset kaupallistavat parhaillaan osaa Demappin loppuseminaarissa aiemmin tällä viikolla nähdyistä sovelluksista.

Ohjelman pääteemat ovat olleet kuluminen, väsymiskuormitus, kitkan hallinta, korroosio ja korkeat lämpötilat.

Esimerkiksi erilaisia teollisuuden voimansiirtoja valmistava Moventas on voinut Demappin kitkatutkimuksen avulla päästä hiilinanopinnoitteella joissakin voimansiirron ratkaisuissa jopa 50 prosenttia aiempaa pienempään kitkaan.

Tutkimuslaitosten ja yritysten yhteishankkeista merkittävimpiä ovat uudet ultralujat kulutus- ja suojausteräkset, korroosionkestävä nikkelitön ferriittinen teräs, lämpöä johtava alumiinivalumate-

Suuri kuuma aihe on teollinen internet.

UUTTA METALLIA. Moventas valmistaa Jyväskylän tehtaallaan kehäpyöriä tuuliturbiinivaihteisiin. Kuvassa Mikko Valkonen.

riaali ja kulutusta kestävät elastomeerit eli venyvät polymeerit.

Seminaarissa esiteltiin myös niin korroosion kuin korkean lämpötilankin kestävät ratkaisut sekä

pakoputkistoihin että prosessi- ja energiateollisuuteen.

Demapp-ohjelmassa on ollut mukana 26 yritystä. Tuloksiaan esittelivät muun muassa Ruukki-

SSAB, Outokumpu ja Alteams.

Tutkimusyhteisöistä mukana ovat olleet Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto sekä VTT.

Saksasta teollisen netin veljesapua Uusien materiaalien ohjelma on ensimmäinen päätösvaiheeseen ehtinyt kaikkiaan viidestä tutkimusteemasta.

Koko kone- ja metalli-shokin lävistävä suuri kuuma aihe on teollinen internet. Fimecc:n hallituksen jäsen, Aalto-yliopiston professori Yrjö Neuvo, on jo aiemmin arvioinut, että kone- ja metalliteollisuus ovat eräs suomalaisen ohjelmistoosaamisen parhaista vientimahdollisuuksista.

Metalli-shokkilaiset ovat tunnustelleet yhteistyömahdollisuuksia saksalaisten tutkimuslaitosten kanssa. Muun muassa Fimeccin puheenjohtaja, tuotantojärjestelmävalmistaja Fastems Groupin konsernijohtaja Tomas Hedenborg pitää saksalaisia teollisen netin edelläkävijöinä.

Fimecc käynnisti viime keväänä myös 22-paikkaisen materiaalitekniikan tohtorikoulun. Se on Suomen suurin teollisuuden rahoittama tohtorikoulutusohjelma. Ohjelma toteutetaan Fimecc:n BSA- ja Hybrids- eli tulevaisuuden teräksiä ja hybridimateriaaleja tutkivien ohjelmien yhteydessä. & KAUKO OLLILA

@talentum.fi

3.10.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

Plus -ökymalli murtuu farkkujen taskussa

nnittelua kumousta, sanovat tutkijat

WWW.TEKTAL.FI/P/26

Maanrakentaja pokkasi kasvupalkinnon Luottamus omaan työyhteisöön tuo kasvua

lopputuotteessa huomioon otettavia asioita.

Joukkoistamisen idea ei ole tätä päivää. Jutun alkuna pidetään Nicolas Appertin keksintöä. Se oli vastaus Napoleonin hallinnon lanseeraamaan kilpaan parhaasta esityksestä jättiarmeijan ruokkimiseksi kenttäoloissa.

Appert pokkasi 12 000 frangiaan vuonna 1810. Palkittu innovaatio oli – säilyke. &

Maanrakentaja Graniittirakennus Kallio on valittu Vuoden teknologiakasvajaksi.

Valinta julkistettiin Tekniikka&Talouden Teknologiakasvajat 2014 -tapahtumassa Helsingissä.

– Graniittirakennus Kallio on pystynyt näyttämään vahvaa kannattavaa kasvua perinteisellä toimialalla, kilpailun raati perusteli valintaa.

Raadin mukaan osallistava johtaminen, sisäinen yrittäjyys, henkilöstön palkitseminen ja yksilöllinen osaaminen tuovat kasvua. Graniittirakennus Kallio on lean-ajan yritys, jossa on vahva luottamus omaan työyhteisöön, raati arvioi.

Uudella nimellä maailmalle arvonmuodostukseen. Web 2.0 -teknologiat ovat tuoneet uuden kerroksen vanhan, internetin jo itsessään mahdollistaman liiketoimintamallin päälle. Tällä tarkoitetaan yhteisöllisyyden tuomaa lisäarvoa, josta Grabcad on hyvä esimerkki.

Tästä johtuu, että raportti näkee tuotannon arvon syntyvän jatkossa tuotteen, asiakkaiden ja tuottajan verkossa, kun se aiemmin syntyi yksinomaan tuottajan pakkaamana ja kuluttajan käytössä. Näin asiakkaasta on tullut aktiivinen osa arvonluonti-

verkostoa.

Myös avoimuus ja tasavertaisuus tuovat uusia piirteitä liiketoimintaan ja luovat yllättäviä mahdollisuuksia.

Yrityksen käyttöön voidaan saada sellaisia resursseja, joita sillä aiemmin ei ole ollut helposti tai jopa lainkaan saatavilla.

Esimerkkeinä olkoot loppukäyttäjien oma työpanos tai yrityksen varsinaisen toimialan ulkopuolelta tuleva ajattelutapa. & KAUKO OLLILA

@talentum.fi

Vaarallinen turvaaukko palvelimissa TIETOTURVA / Laajasti Linux- ja Unix-alustan palvelinkoneissa käytettävässä bash-komentotulkissa paljastui viime viikolla vaarallinen tietoturvaaukko.

Shellshock-nimen saanut uhka koskee muun muassa web-palvelimia ja verkkolaitteita kuten valvontakameroita sekä työasemia, joihin pääsee käsiksi internetistä.

Haavoittuvuus voi vaarantaa laajan kirjon teollisuuden sulautettuja järjestelmiä.

Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus kehottaa palveluntarjoajia ja yrityksiä tarkistamaan järjestelmänsä nopeasti.

KAROLIINA PAAVILAINEN

TEKNOLOGIAKASVAJAT /

Vanha uusi juttu ■

Autonvalmistaja Fiat kutsui joukkoja apuun, kun se suunnitteli uutta Pompannappia eli Fiat 500:aa.

Yhtiö sai sumplittavakseen yli 17 000 mitä erilaisinta pienokaiseen liittyvää ehdotusta.

Vaikka ideat eivät pääosin olleet mitään cad-fileitä, tekstilouhinta ja muu analysointi paljastivat potentiaaliselle käyttäjäkunnalle tärkeitä

7

Haavoittuutta hyödyntäen voi ajaa palvelimissa hyökkääjän ohjelmakoodia tai pahimmillaan kaapata palvelimen käyttöoikeudet.

Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Antti Kurittu sanoo, että Suomessakin on suuri urakka edessä päivityksissä. Aikaa ei kannattaisi tuhlata.

– Suomalaisten palvelinten portteja on käyty jo koputtelemassa. Todennäköisesti palvelimiin on päästy jo sisällekin.

Päivitysten lisäksi ylläpitäjän on varmistettava, ettei mahdollinen hyökkääjä ole jo tehnyt muita muutoksia järjestelmässä. &

Graniittirakennus Kallion liikevaihto on kymmenkertaistunut kolmen viime vuoden aikana.

Vuonna 2013 yhtiö teki liikevaihtoa 108 miljoonaa euroa.

Yrityksen hurja kasvuvauhti ei jää tähän.

– Liikevaihtomme yltää tänä vuonna 200 miljoonaan euroon,

KUNNIAA KAHMALOKAUPALLA. Menestyksestä iloitsevat Graniittirakennus Kallion hallituksen puheenjohtaja Keijo Haavikko sekä toimitusjohtaja Petri Kotkansalo (keskellä). Onnittelijoina raatilaiset Jyrki Alkio, Henri Grundsten ja Christina Forsgård.

hallituksen puheenjohtaja Keijo Haavikko arvioi.

Yhtiö on laajentanut toimintaansa myös Suomen rajojen ulkopuolella. Samalla myös nimi vaihtuu maailmalla luontevampaan muotoon Grk. – Periaatteemme on, että tilaaja suunnittelee. Pyrimme kuitenkin itse aina miettimään ja ehdottamaan, miten asiat kannattaisi tehdä.

Yrityksen keskeinen periaate on

pitää langat omissa käsissään. Grk eroaa kilpailijoistaan myös siinä, että yhtiö ei muodosta aliurakoita vaan ostaa resursseja.

Teknologiakasvajat-tapahtuman osallistujat valitsivat suosikikseen elektronisten lukitusjärjestelmien toimittajan iLOQin, joka sai myös raadin kunniamaininnan. & HARRI REPO

@talentum.fi

Akava osallistuu täysillä eläkeneuvotteluihin TEK:n Kauppi: Olisi hölmöä jäädä nyt pois ELÄKEUUDISTUS / Eläkesovun hylännyt Akava aikoo osallistua kaikella tarmollaan ratkaisun tarvitsemien lakipykälien sorvaamiseen.

– Poisjäänti mielenosoituksena olisi mielestäni todella hölmöä.

Edessä on paljon pienten asioiden viilaamista, ja näihin asioihin aiomme vaikuttaa puolen miljoonan palkansaajan mandaatilla, Tekniikan Akateemisten TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi sanoo.

Eläkeuudistuksen kolmikantainen lainvalmistelu alkoi viime tiistaina. Heikki Ihmeuudistuksia Kauppi

Kauppi ei lainvalmistelulta odota.

– Peruslinjat on lyöty lukkoon ja ne ovat mitä ovat.

Kaupin mukaan pitäisi selvittää eläkeratkaisun pehmentämistä ryhmälisäeläkevakuutuksella.

Tämä paikkaisi akavalaisia ärsyttänyttä karttumakannustinten poistamista työuran loppupäästä.

Toinen esille nostettava asia koskee perhe-eläkkeitä.

– Esimerkiksi paljon matkustavan vientipäällikön pitäisi voida ohjata osa eläkkeestään kotia hoitavan puolison hyväksi.

Nyt huomio työnantajiin

– Kaikilla yli 60-vuotiaana eläkkeelle jäävillä eläke heikkenee kymmenisen prosenttia. Miten tämä kannustaa jatkamaan työuraa, en pysty ymmärtämään millään.

Kaupin mukaan työurien pidentäminen riippuu yhtäläisesti sekä työntekijöistä että työnantajista.

– Työnantajien osuus jää eläkeratkaisussa täysin käsittelemättä.

Heille ei koidu yhtään kannustetta tai pakotetta pitää ikääntyviä töissä nykyistä kauemmin.

Eläkeuudistuksen suurimpia hyötyjiä ovatkin ennenaikaisesti työelämästä poistujat. &

Kauppi on tehnyt karuja laskelmia uudistuksen vaikutuksista eläkkeisiin.

HARRI REPO

@talentum.fi

Ex-fennovoimalaiset hakevat ministeriöön

Tiedon isot yt:t johtuvat Nokiasta

TYÖPAIKAT / Suomen ylimmän energiavirkamiehen paikkaa on hakenut 27 henkilöä.

Energiaosaston osastopäälliköksi haluavien joukossa on Fennovoiman entisistä kantavista voimista Voimaosakeyhtiö SF:n puheenjohtaja Pekka Ottavainen ja Fennovoiman entinen toimitusjohtaja Tapio Saarenpää sekä UPM:n entinen energiajohtaja Anja Silvennoinen.

Valtion taloudellisesta tutki-

IT-PALVELUT / It-alan palveluyritys Tieto vähentää Suomessa 300 työntekijää tuotekehityspalveluja toimittavassa yksikössään.

Vähennysten syynä on ison tietoliikenneasiakkaan päätös palauttaa itselleen pääosa aiemmin Tiedolle ulkoistetusta tuotekehityksestä. Tekniikka&Talouden saamien tietojen mukaan kyseessä on Nokia.

Suomessa vähennysten piirissä on enintään 350 työntekijää,

muskeskuksesta paikkaa hakee dosentti Juha Honkatukia ja Energiateollisuus ry:stä kaukolämpöjohtaja Jari Kostamo.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön virkamieskunnasta on useita hakijoita kuten ministeriön ydinvoimapäällikkö Herkko Plit.

Nykyinen energiaosaston osastopäällikkö Esa Härmälä siirtyy Metsähallituksen pääjohtajaksi marraskuun alussa. &

Kaksi iso verkkopalveluyritystä yt-neuvottelee ja Tieto arvioi maksimissaan 300 hengen menettävän työnsä. Muissa maissa odotetaan enintään 600 hengen vähennyksiä.

Vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla 16 prosenttia Tiedon vajaan 800 miljoonan euron liikevaihdosta tuli tuotekehityspalveluista.

Tiedon tuotekehitysliiketoiminnassa työskentelee hieman alle 3 000 henkilöä. Tiedolla on kaikkiaan 14 000 työntekijää, joista Suo-

messa noin 4 300. Työntekijämäärä Suomessa on laskenut parissa vuodessa lähes tuhannella.

Viime viikolla Tiedon kilpailija CGI ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut, joiden tuloksena jopa 350 henkilöä saattaa menettää Suomessa työpaikkansa.

CGI eli entinen Logica työllistää Suomessa noin 3 500 henkilöä. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

8 TEKNIIKKA&TALOUS / 3.10.2014

Uutiset

www.tektal.fi Biohakkerit todistavat:

TOHTORIN HATUSTA Maarit Middleton: Hyperspectral close-range and remote sensing of soils and related plant associations. Spectroscopic applications in the boreal environment. 26.9.2014 Aalto-yliopisto.

Hyperspektri paljastaa maaperän laadun

K

aukokartoitusta kannattaisi hyödyntää suunniteltaessa metsän uudistamista tai tehtäessä suotyyppikartoitusta, osoittaa FM Maarit Middletonin väitös. Hän kehitti tutkimuksessaan sovelluksen, jolla lentokoneesta hyperspektrikameralla kuvatusta aluskasvillisuuden vaihtelusta voidaan ennustaa moreenimaiden kosteutta.

Suomen maaperästä 75 prosenttia on moreenia. Sovellus auttaa suunnittelemaan esimerkiksi istutuksia avohakkuun jälkeen: jos moreeni on kostea ja runsasravinteinen, kuusi ja hieskoivu menestyvät hyvin. Kuivempi moreeni sopii männylle ja rauduskoivulle.

– Maastossa tehtäviä maaperätutkimuksia hyperspektrimenetelmät eivät poista, mutta ne vähentävät niiden tarvetta merkittävästi, Middleton kertoo.

Hyperspektrikuvauksessa mitataan maanpinnasta heijastuvaa auringonvaloa lyhytaaltoisen infrapunan ja näkyvän valon aallonpituuksilla. Spektri antaa tarkkaa tietoa kuvattavasta kohteesta, muun muassa maan mineralogiasta ja kasvien pigmenteistä, ja sitä kautta epäsuorasti alkuainepitoisuuksista.

Menetelmää on hyödynnetty esimerkiksi malmin etsinnässä, puulajien tunnistamisessa, lääketeollisuuden laadunvalvonnassa ja rikostutkimuksessa.

Väitöstyössä kehitetyt menetelmät eivät ole vielä yleisesti käytössä, mutta Middleton toivoo, että ne tulisivat ihmisten tietoisuuteen. Koko Suomen kattava suotyyppiluokittelu tukisi tarkempien kasvihuonepäästöennusteiden laatimista ja auttaisi uusien suojelualueiden suunnittelussa.

Matkustin junalla Helsinkiin tekemään opintoja.

Ei identiteettikriisiä Middleton kiersi väitöstutkimuksessaan Pohjois-Suomessa tekemässä maastohavaintoja ja -mittauksia. Moreenin alkuainepitoisuuksia ja mineralogiaa tutkittiin laboratoriossa, minkä jälkeen Middleton yhdisti tietoa hyperspektriaineistoihin.

Middleton asuu Rovaniemellä, mutta teki väitöstyön Aalto-yliopistoon, sillä sieltä löytyi kaukokartoitukseen erikoistunut ohjaaja.

– Matkustin junalla Helsinkiin tekemään opintoja. Toisaalta minulla oli opintoja myös muista yliopistoista, sillä olen opiskellut Kanadassa.

Geologista tulee väitöksen myötä tekniikan tohtori, mutta se ei aiheuta Middletonille identiteettikriisiä.

– Poikkitieteellisyys on nykypäivää. & MARI HEIKKILÄ

HILKKA ARKIMAA

Maarit Middleton ■ Syntynyt 1973 Tyrnävällä ■ FM (maaperägeologia) 1998, Oulun yliopisto.

■ Työkentelee Geologian tutkimuskeskuksessa.

■ Perhe: aviomies ja kaksi lasta ■ Harrastukset: hiihto, luonnossa liikkuminen, käsityöt NEVALLA. Maarit Middleton kierteli väitöstyössään PohjoisSuomen metsiä ja soita. Kuvassa hän mittaa Kellojänkällä suon pintakerroksen sähkönjohtavuutta.

Containerships v Rikkidirektiivin täyttäminen vaatii varustamolta 300 miljoonan investoinnit MERIRAHTI / Suomen vientikustannuksia nostava rikkidirektiivi astuu voimaan kolmen kuukauden kuluttua.

Containerships-logistiikkayritys on valinnut lain noudattamiseksi rikittömän nesteytetyn maakaasun eli lng:n. Yhtiö investoi 250– 300 miljoonaa euroa lng-laivoihin.

Helsinkiläisvarustamo on tilannut kaksi uutta rahtialusta, joissa on kaksipolttoainemoottorit.

Yhtiö on jo aiemmin tilannut kaksi lng-alusta. Ensimmäiset yhtiölle räätälöidyt alukset toimitetaan vuoden 2016 aikana ja nyt tilatut saadaan käyttöön vuonna 2017.

– Tavoitteena on ottaa käyttöön 8–10 lng-alusta 5–6 lähivuoden aikana, kertoo Containershipsin toimitusjohtaja Kari-Pekka Laaksonen.

– Uudet laivat ovat myös kaksi kertaa niin isoja kuin kilpailijoiden normaalit roro-alukset, Laaksonen sanoo. 170 metriä pitkiin aluksiin mahtuu 639 konttia.

Ennen lng-laivojen saamista Containerships käyttää vuoden vaihteesta sekä puhtaampaa meridieseliä että rikkipesureita.

Varustamolla on Itämerellä yhdeksän alusta, joista pesurin saa enintään seitsemän.

Lng:n käyttöönottaminen maapalveluissakin on osa yhtiön lngstrategiaa. Laaksosen mukaan lähes 40 prosenttia liikevaihdosta tulee jo maapalveluista.

Seca-alue

Rikkidirektiivi ■ Vuoden vaihteessa astuu voimaan EU:n rikkidirektiivi, joka rajoittaa Seca-alueella käytettävän polttoaineen rikkipitoisuudeksi 0,1 prosenttia nykyisen 1,0 prosentin sijasta.

■ Alusten vaihtoehtoina on siirtyminen puolet kalliimpaan meridieseliin eli mgo:hon, varustaa alukset rikkipesureilla tai siirtyä rikittömän lng:n käyttöön.

Yritys on ottanut käyttöön ensimmäisen kokonaan lng:tä käyttävän rekan.

Iwecon vetoautoihin on tehtaalla asennettu kaasutankit sekä nesteytetylle maakaasulle että paineistetulle maakaasulle eli cng:lle.

Auton toimintasäde on noin 600

”Uskon, että lng on tulevaisuuden ratkaisu.”

Kanarialinnun korvaaja Spectral Enginesin spektrisensori mahtuu kämmenelle

KRISTA KIERIKKA

Spectral Engines Mitä tekee: Spektrisensori kemikaalien tunnistamiseen Perustettu: 2014

MITTAUS / Infrapunaspektrometri on laite, joka tunnistaa näytteestä erilaisia aineita. Laite on yleensä iso laatikko, joka maksaa kymmeniä tuhansia euroja.

Ainenäyte pannaan sen sisään, ja hetken kuluttua saadaan aineiden infrapunajälki, josta pitoisuudet voidaan määrittää.

Spectral Engines on kehittänyt kämmenkokoisen laitteen, joka pystyy samaan, mutta maksaa vain murto-osan. Tai oikeastaan se pystyy parempaan: minikokoinen spektrisensori mittaa jatkuvasti.

Ja koska laite on pieni, sen voi viedä minne tahansa: kokoushuoneeseen, tehtaaseen, kotiin.

Laite ei mittaa tuntemattomia aineita. Se viritetään herkäksi tietylle aineelle, joka voi olla esimerkiksi hiilidioksidi tai vesihöyry.

Tarkkuus on tuhannesosia, mikä riittää moniin sovelluksiin.

– Perusidea on, että näytettä ei viedä laboratorioon, vaan labra tuodaan paikan päälle, toimitusjohtaja Jarkko Antila sanoo.

Mittari joka linjalle Laite on niin halpa, että niitä voi asentaa tehtaiden tuotantolinjoille sadoittain mittaamaan erilaisten ainepitoisuuksien määrää.

Yksi hyötyjä on lääketeollisuus.

– Tabletit tehdään jauheista. On

VIIKON STARTUP

Henkilöstö: 5 Liikevaihto: arvio tälle vuodelle 400 000 euroa

VERKOSTOKSI. Jarkko Anttilan pitelemiä kemikaalivahteja mahtuu tuotantolinjalle monta.

tärkeätä, että jauheen kosteus on juuri sopiva, ettei jauhe paakkuunnu, Antila sanoo.

Laite voi mitata myös esimerkiksi rasvan, proteiinin tai hiilihydraattien määrää elintarvikkeissa.

Eräs sovellus on valvoa metaanin pitoisuutta kaivoksissa. Esimerkiksi hiilikaivoksissa metaanipitoisuus voi nousta tappavalle tasolle. Ennen metaanivahteina käytettiin kanarialintuja. Nyt käytetään mittareita, mutta ne eivät ole luotettavia.

Tekniikka on kehitetty VTT:llä.

Spectral Engines irtosi spin-offyritykseksi helmikuussa ja sai heti 890 000 euron riskirahoituksen.

Ensimmäiset kaupatkin yhtiö on jo tehnyt.

Mahdollisuudet: Suuret sovellusmahdollisuudet. Voi luoda uusia markkinoita. Yhteistyö muiden yritysten kanssa.

Riskit: Kilpailevat teknologiat ja yritykset. Laitteiden toimintavarmuus.

Onko bisnesmalli toimiva?

Lähetä startup-vinkki: harri.junttila@talentum.fi – Sanoisin, että 95 prosenttia aktiviteeteista on kansainvälisiä.

Meillä on jo nyt asiakkaita PohjoisAmerikassa ja Saksassa.

Anttila uskoo, että 5–10 vuodessa liikevaihto kasvaa yli 15 miljoonaan euroon. Volyymien noustessa tuote voi skaalautua kuluttajatasolle. Kotiin voi asentaa anturin, joka mittaa huoneilman laatua. & RAILI LEINO

@talentum.fi

3.10.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

Tällä dieetillä hankit itsellesi infrapunanäön

9

WWW.TEKTAL.FI/P/27

aihtaa kaasuun

MARKKU OJALA

kilometriä, koska lng-rekalla on vasta yksi tankkauspaikka Suomen eteläranninkolla.

Moni vaihtaa dieseliin Suomen varustamoyhdistyksen toimitusjohtaja Olof Widen sanoo, että vuoden vaihteessa suurin osa Seca-alueella liikennöivistä suomalaisaluksista siirtyy mgo:n eli meridieselin käyttöön.

– Sadasta aluksesta 87 siirtyy mgo:hon, ja loput 13 käyttävät jaksossa rikkipesureita tai lng:tä, Widen arvelee.

Meridiesel maksaa noin 900 euroa tonnilta, kun vielä nyt polttoaineeksi hyväksyttävä raskas polttoöljy maksaa noin 600 euroa tonnilta. Sen seurauksena asiakkaat joutuvat maksamaan rahdista 10–15 prosenttia nykyistä enemmän.

– Itse uskon, että lng on tulevaisuuden ratkaisu, kunhan sen vaatimaa infrastruktuuria kehitetään, Widen sanoo. & KARI PELTONEN

@talentum.fi

Talvivaara anoo anteeksi velkojaan Velkaa on yli miljardi euroa KAIVOKSET / Talvivaaran selviytyminen tällä viikolla ehdotetusta yrityssaneerauksesta on vaikeaa. Näin arvioi laskentatoimen asiantuntija, dekaani Jaana Sandström Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisestä tiedekunnasta.

– Yhtiö tarvitsee onnea. Tilanne on haasteellinen, hän sanoo.

Yrityssaneeraus tulisi kestämään kahdeksan vuotta. Ongelma on, että nikkelin kahdeksan vuoden hintakehityksestä kukaan ei tiedä varmasti.

– Laskentatoimen näkökulmasta lähtökohdat ovat heiveröiset.

Vielä yhtiölle kuitenkin halutaan antaa mahdollisuus, hän sanoo.

Pienosakkaita ja Talvivaaraanalyytikkoja kiinnostaa nyt eniten, jatkavatko velkojat yhtiön rahoittamista.

– Velkojat odottavat saataviaan tietenkin takaisin. Mutta heidän on päätettävä, unohtaako velat ja odottaa tulevia tuottoja. On vaikea arvioida, mihin he päätyvät.

Hirveät velat

KAASUA KUMIPYÖRIIN. Containershipsin toimitusjohtaja KariPekka Laaksonen esittelee yhtiön lng-kuorma-autoa.

Talvivaaran raskaat velat paljastuivat yksityiskohtia myöten, kun selvitysmies Pekka Jaatinen esitteli yhtiön saneerausohjel-

man tiistaina.

Emoyhtiön saneerausvelka on kasvanut 482 miljoonaan ja Talvivaara Sotkamon 1,3 miljardiin euroon. Talvivaara Sotkamon suurin velkoja on emoyhtiö Talvivaara.

Isoja yksittäisiä saatavia on pankeilla. Finnvera on lainannut Talvivaaralle 60 miljoonaa euroa.

Jotta Talvivaaran kaivos voisi jatkaa toimintaansa, on lainanantajien annettava emoyhtiön veloista anteeksi 97 ja Talvivaara Sotkamon veloista 99 prosenttia. Jaatinen ehdottaa kahdeksan vuoden maksuohjelmaa.

Sijoittajilta on myös löydyttävä vielä 100–200 miljoonaa euroa pikimiten.

Pelastusta varten Talvivaaran pitäisi perustaa kokonaan uusi yhtiö, jolle Talvivaara Sotkamon liiketoiminta siirtyy. Jaatisen mukaan kyse on realisaatiosaneerauksesta eli hallitusta konkurssista.

Uusi ehdotus saneerausohjelmasta on tulossa joulukuun 1. päivä. Siihen mennessä Talvivaaran pitää löytää rahoittajat, jos se on ne löytääkseen. & TUULA LAATIKAINEN

Parempien tuotteiden suunnitteluun COMSOL Multiphysics®

Rakenna simulointimalliesi päälle käyttöliittymiä Application Builderillä ja luo täysin räätälöityjä simulointiratkaisuja. Sovellukset ovat kolleegoidesi ja asiakkaidesi käytettävissä COMSOL Serverin avulla kaikkialla maailmassa.

ESITT TELYS SSÄ: APPLIICATIION BUILD DER

5.0 nyt saatavilla: comsol.fi/release/5.0

MALLISTA

SOVELLUKSEKSI

Vindlaster påverkar en solcellspanel. För att beräkna spänningar och deformationer används fluid-struktur interaktion (FSI).

© Copyright 2014 COMSOL. COMSOL, COMSOL Multiphysics, Capture the Concept, COMSOL Desktop, and LiveLink are either registered trademarks or trademarks of COMSOL AB. All other trademarks are the property of their respective © Copyright 2014 COMSOL COMSOL. COMSOL COMSOL, COMSOL Multiphysics, Multiphysics Capture the Concept, Concept COMSOL Desktop, Desktop and LiveLink are either registered trademarks trad or trademarks of COMSOL AB. All other trademarks are the property of their respective S[RIVW ERH '31730 %& ERH MXW WYFWMHMEVMIW ERH TVSHYGXW EVI RSX EJ½PMEXIH [MXL IRHSVWIH F] WTSRWSVIH F] SV WYTTSVXIH F] XLSWI XVEHIQEVO S[RIVW *SV E PMWX SJ WYGL XVEHIQEVO S[RIVW WII [[[ GSQWSP GSQ XVEHIQEVOW owners, and COMSOL AB and its subsidiaries and products are not affiliated with, endorsed by, sponsored by, or supported by those trademark owners. For or a list of such trademark owners, see www.comsol.com/trademarks

@talentum.fi

10 TEKNIIKKA&TALOUS / 3.10.2014

Uutiset LYHYET Ydinvoimarakentamisessa välivuosi TÄMÄ VUOSI jää ydinvoiman rakentamisessa todella nihkeäksi. Viime viikolla Arabiemiirikunnissa käynnistetty Barakah3-ydinreaktorin rakennustyö on ensimmäinen ison reaktorityömaan aloitus tänä vuonna.

Aiemmin tänä vuonna on aloitettu Argentiinassa pienen, teholtaan vain 25 megawatin Carem-koereaktorin rakentaminen. Emiraattien voimala on teholtaan 1345 megawattia.

Tämä vuosi on jäämässä ydinvoimarakentamisessa välivuodeksi. Vielä viime vuonna aloitettiin kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n tilastojen mukaan kymmenen uuden reaktorin rakentaminen.

Ydinvoimaloiden rakentaminen kiihtyi 2000-luvulla tasaisesti vuoden 2011 Fukushiman onnettomuuteen asti.

Vuonna 2010 aloitettiin 16 uuden reaktorin rakentaminen, mutta vuonna 2011 määrä romahti neljään. Siitä se taas nousi viime vuoden kymmeneen.

Länsimetron jatkon rakentaminen alkaa ESPOON KAUPUNGINVALTUUSTO päätti 29. syyskuuta

antaa kaupungin omavelkaisen takauksen lainoille, joilla rahoitetaan Espoon maksuosuus länsimetron rakentamiseen välillä Matinkylä-Kivenlahti.

Samassa yhteydessä päätettiin, että rakentamisesta vastaa Länsimetro Oy. Rakentaminen aloitetaan Finnoon aseman työtunnelin ja Sammalvuoren varikon työtunnelin louhinnoilla loka-marraskuun vaihteessa. Kivenlahdessa ja Espoonlahdessa työt alkavat marraskuussa ja Soukassa ja Kaitaalla joulukuussa.

Metron Matinkylä - Kivenlahti seitsemän kilometriä pitkälle osuudelle tulee viisi u utta asemaa; Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Lisäksi Sammalvuoreen rakennetaan metron maanalainen varikko.

Kiinassa testataan robottiautoja BMW JA kiinalainen hakukoneyhtiö Baidu aloittavat robottiautojen testauksen Pekingissä ja Shanghaissa.

Toisin kuin Googlen vastaavassa projektissa, tavoitteena ei ole täysin automatisoitu robottiauto, vaan auto joka pystyisi selviämään suurimmasta osasta ajotilanteita itsenäisesti, kertoo Automotive News Europe.

BMW:n suunnittelemat koeautot ovat jo ajaneet tuhansia kilometrejä Saksan moottoriteillä.

– Tavoitteenamme on edistää automatisoidun ajamisen tuomista Kiinaan, BMW sanoi lausunnossaan maanantaina.

BMW tarvitsee Baidun apua, sillä sen puoliautomatisoitu ajoteknologia tarvitsee toimiakseen korkearesoluutioisia karttoja. &

www.tektal.fi Tämä yksinkertainen laite toimii kuin näkymättömyysv

Pieni ei ole ainoa työllistäjä Suomesta katoaa satoja työpaikkoja joka päivä

JUSSI HELTTUNEN

TUOTTAVUUS / Usein esitetyn väitteen mukaan uudet työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin.

– Asia ei ole aivan näin yksinkertainen, sanoo Etlan tutkimusjohtaja, Jyväskylän yliopiston professori Mika Maliranta.

– Uusia työpaikkoja toki syntyy paljon startupeihin. Usein unohdetaan, että niitä myös häviää paljon muutaman ensimmäisen vuoden aikana.

Noin joka viides uusi yritys selviää viiden vuoden ikään. Häviämisessä ei sinänsä ole mitään pahaa.

– Huonojen startuppien pitäisikin kuolla nopeasti, eikä niitä pitäisi yrittää pitää väkisin hengissä

Toimintaympäristö ennen tukea Suomessakin on viime vuosina ohjattu etenkin Tekesin tukea aiempaa enemmän nuorille kasvuyrityksille.

Maliranta muistuttaa tukipolitiikan vaaroista.

– Eivät pienetkään yritykset tarvitse suoraa valikoivaa tukea vaan hyvän toimintaympäristön.

Valikoiva tuki vääristää lähes aina.

Tutkimusten mukaan verovaroilla kannattaa tukea ainoastaan yritysten innovaatiotoimintaa.

Startup-yritysten merkitys työllistäjänä on siis osittain myytti.

Asiaa on tutkittu paljon etenkin Yhdysvalloissa, jossa myös usein korostetaan pienten yritysten merkitystä työllistäjinä.

Maliranta viittaa amerikkalaistutkimuksiin, joiden mukaan valtaosa työpaikkojen nettolisäyksestä viime vuosikymmeninä on tullut yli sata henkeä työllistäviin yrityksiin.

Kaikista eniten uusia työpaikkoja näyttävät luovan 3–10 vuotta vanhat yritykset, joissa on yli 250 työntekijää.

– Valtaosa työpaikkojen nettolisäyksestä ei synny uusiin vaan

VAIHTUVUUTTA RIITTÄÄ. – Uusia työpaikkoja syntyy Suomen yrityksiin vuodessa 200 000, muistuttaa Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta.

nuoriin yrityksiin. Niissä on yleensä käytössä uutta teknologiaa ja uusia toimintamalleja, joiden käyttö leviää ja lisää tuottavuutta muuallakin.

Suomen yrityksissä on noin 1,5 miljoonaa työpaikkaa. Uusia syntyy vuodessa lähes 200 000. Näistä noin neljäsosa syntyy uusiin yrityksiin.

pien tieltä.

Malirannan mukaan Suomessa mennään nyt tähän suuntaan.

– Onneksi luova tuho on Suomessa viime vuosina taas kiihtynyt, Maliranta sanoo. Uusia työpaikkoja on alkanut syntyä nimenomaan tuottaviin teollisiin tuotantoyksiköihin ja vieläpä kiihtyvään tahtiin.

Luova tuho kiihtyy Startuppien merkitystä tällaiset tutkimustulokset eivät toki mitätöi. Startup on keskeinen tekijä kansantalouden tärkeässä luovaksi tuhoksi kutsutussa tapahtumaketjussa, jossa kilpailukykynsä menettäneet tuotteet ja tuotantoyksiköt karsiutuvat tuottavam-

”Valikoiva yritystuki vääristää lähes aina.”

Yritykset kehittävät uusia tuotteita ja tuotantotapoja vaikkapa kännyköiden valmistuksessa saadakseen voittoa. Ne, jotka onnistuvat tässä, palkkaavat lisää työntekijöitä. Kilpailussa hävinneiden kännyköiden tekijöiden työpaikat taas tuhoutuvat.

– Suomessa häviää vuosittain noin kymmenen prosenttia työpaikoista eli 400 työpaikkaa joka päivä.

Yksilön kannalta yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat ikävä asia, mutta laajemmassa kuvassa asia on myönteisempi. Mikäli tuhoutuvan työpaikan tilalle syntyy tuottavampi työ, yhteiskunta hyötyy.

– Talouskasvu on työpanoksen määrän kasvun ja tuottavuuden

Teslalta lisäpotkua Suomen litiumkaivoshankkeelle Tuotanto voisi alkaa jo vuonna 2017 KAIVOS / Sähköautovalmistaja Teslan päätös rakentaa jättimäinen akkutehdas antaa lisäpontta kaivosyhtiö Keliberin litiumkaivoshankkeelle.

– Jos kaikki menee nappiin, tuotanto voisi alkaa 2017, laskee Keliberin toimitusjohtaja Olle Siren.

– Teslan tehdas lisää eräiden las-

kelmien maailman litiumin kulutusta 17 prosenttia.

Teslan tehtaan arvioidaan käyttävän vuodessa litiumkarbonaattia 15 000–20 000 tonnia.

Keliber on tutkinut litiumesiintymiä Keski-Pohjanmaalla jo pitkään. Kaivoslupa yhtiöllä on Kokkolan Ullavassa sijaitsevalle Läntän esiintymälle.

Kaivoksen avaamisen tiellä on edelleen monta mutkaa, joista suurin on rahoituksen kokoaminen.

Yhtiö sai kesällä tukimuksilleen runsaan kahden miljoonan jatkorahoituksen, mutta itse kaivoksen

avaaminen maksaisi vähintään 50 miljoonaa euroa.

Keliberin suurimpia omistajia ovat norjalainen Nordic Mining, Suomen Teollisuussijoitus ja Ilmarinen. Suomalaisomistus on 62 prosenttia.

Sirenin mukaan Teslan aiemmin tässä kuussa ilmoittama päätös Nevadaan rakennettavata tehtaasta on vasta alkusoittoa tulevalle autoteollisuuden buumille.

– Sen jälkeen ovat vielä tulossa isot stationääriset litiumakut sähkön isompaan varastointitarpeeseen.

Keliberin ympäristöluvan mukainen kapasiteetti ja pitkän aikavälin tavoite on tuottaa 6 000 tonnia litiumkarbonaattia vuodessa.

Tuotantolaitoksen sijaintipaikka olisi Kaustinen.

Maailman suurin alan yritys, chileläinen SQM, tuottaa vuodessa 40 000 tonnia litiumkarbonaattia Teslan tehdas maksaa jopa neljä miljardia euroa, ja Teslan pääjoh-

3.10.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

viitta — peittoaa kaikki aikaisemmat tekniikat

11

WWW.TEKTAL.FI/P/28

Biotalouden arvoketju on vielä rikki Luova tuho 73 vuotta ■ Luovan tuhon käsite (creative destruction) esiintyy ensimmäisen kerran itävaltalaisen taloustieteilijän Joseph Schumpeterin tuotannossa vuonna 1942.

■ Kapitalismi on jatkuvassa muutoksessa ja se tarjoaa jatkuvasti uusia markkinoita ja mahdollisuuksia yrityksille. Tuottavuudeltaan paremmat työpaikat korvaavat heikommat.

■ Luovaa tuhoa vähemmälle huomiolle on jäänyt Schumpeterin johtopäätös, jonka mukaan kapitalismin uudistumiskyvystä huolimatta sosialismi lopulta kuitenkin korvaa kapitalismin.

■ Schumpeter pakeni natseja vuonna 1932 Yhdysvaltoihin. Hän toimi professorina Harvardin yliopistossa ja kuoli 1950.

kasvun summa, Maliranta sanoo. Koska Suomessa työpanos on pienenemään päin, tuottavuuden kasvu on ainoa talouskasvun lähde.

Malirannan tutkimuksissa käy ilmi, että luova tuho hyytyi Suomessa silloin, kun maalla meni lujaa eli Nokian kultaaikana 1995–2005.

– Yrityksillä meni tuolloin liiankin hyvin, Maliranta sanoo.

– Kun menee hyvin, ei tehdä kipeitä mutta välttämättömiä päätöksiä. Heikosti tuottavatkin työpaikat lopetetaan vasta kun on aivan pakko. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

Suomesta puuttuvat alan pk-yritykset BIOMASSAT / Suomen biotalous on vasta alkumetreillä matkalla kohti uutta liiketoimintaa. Alan ongelma on pk-yritysten pieni määrä. Se tarkoittaa, että arvoketju kannolta tai pellolta tuotteeksi on vielä puutteellinen.

Suomen kannalta tilanne on harmillinen, sillä luonnovarojen kestävä hyödyntäminen lisääntyy vauhdilla. Perinteisestä biomassojen kasvatuksesta ja fraktioinnista on tarkoitus saada yhä korkeamman lisäarvon tuotteita jalostusketjun eri vaiheissa.

– Suomessa on jo joukko biotalouden globaaleilla markkinoilla menestyviä yrityksiä, muistuttaa VTT:n tieteellinen johtaja AnneChristine Ritschkoff.

Pelkästään globaalien yritysten varaan ei kuitenkaan voi laskea.

Suomen hallituksen tavoitteena on kasvattaa biotalouden tuotos nykyisestä noin 60 miljardista eurosta sataan miljardiin euroon ja luoda 100 000 uutta biotaloustyöpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.

– Sen vuoksi tarvitsemme tänne myös uusia yrityksiä, etenkin keskisuuria, kasvuhakuisia ja -kykyisiä, Ritschkoff sanoo.

Suurten yritysten ympärille pitäisi kehittää toimiva yritysekosysteemi.

Ritschkoff perustelee tavoitteen realistisuutta sillä, että Suomella on maailman neljänneksi suurin biokapasiteetti henkeä kohden.

– Nyt yhtälö pitää saada toimimaan, että saamme myös vero- ja vientieuroja. Esimerkkiä voi ottaa Saksasta, jossa toimii vahva keskisektori. Siellä on tarkkaan huolehdittu arvoketjujen rakentamisesta.

Muut maat osaavat myös Vuoteen 2030 mennessä eurooppalainen metsäteollisuus on uudistunut ja toimittaa markkinoille edistyksellisiä biopohjaisia kuituja, polymeerituotteita ja kemikaaleja.

Näistä voidaan valmistaa edelleen esimerkiksi uusia tekstiili- ja hiilikuituja, nanoselluloosan joh-

HYVIN PIISAA. Suomen metsissä vuosittain käyttämättä jäävästä, kestävästi saatavilla olevasta puusta voitaisiin valmistaa viisi miljoonaa tonnia selluloosamuuntokuituja.

dannaisia sekä biomuoveja. Materiaalien kierrättäminen on osa arkipäivää ja teollisista sivuvirroista hyödynnetään kaikki mahdollinen.

Mutta raaka-aineen monipuolisen hyödyntämisen lisäksi tarvitaan kaupallista osaamista. Arvoketjusta puuttuva vahva pk-sek-

Biotalous Horisontissa ■

EU on Horisontti 2020-tutkimusohjelmassaan ottanut biotalouden keskeiseksi teemaksi. Vuoteen 2020 ulottuvassa puiteohjelmassa kehitetään 4,7 miljardilla eurolla biotalouden parhaita teknologioita, arvoketjuja ja sitä, että tutkimuksesta saadaan liiketoimintaa.

Painopisteet ovat biotaloudessa, ruokaturvallisuudessa, kestävässä maataloudessa sekä mereen ja merenkulkuun liittyvässä tutkimuksessa. Etenkin yritysten ja julkisen sektorin kumppanuudet ovat esillä.

Tutkimusohjelman myötä on

EU-maihin tulossa viisi erilaista biotalouden pilottilinjaa, ja suomalainen teollisuus on todennäköisesti tässä mukana. Parhaillaan paalutetaan Metsä Groupin suunnittelemaa biojalostamoinvestointia Äänekoskelle.

Pilotteja ja demolaitoksia on jo useissa Euroopan maissa.

Ensimmäinen lignoselluloosapohjainen kaupallinen bioetanolilaitos aloitti Pohjois-Italiassa 2013.

Useita laitoksia ympäri maailmaa on rakenteilla. Myös St1 on ilmoittanut rakentavansa Kajaaniin lähinnä sahanpurua käyttävän bioetanolilaitoksen. &

Saksassa toimii vahva keskisektori. tori jalostaisi metsäteollisuudesta tulevaa raaka-ainetta esimerkiksi nykyisiä suuryrityksiä varten tai startupeille innovatiivisten tuotteiden lähteeksi.

Syy ei ole innovaatioiden eikä teknologian puutteessa, sillä se pöytä on käytännössä jo katettu.

Esimerkiksi VTT:n toiminnasta biotalouden tutkimuksen osuus on merkittävä ja biotalouteen liittyvä toiminta kattaa noin 24 prosenttia tutkimuslaitoksen liikevaihdosta.

Kyse on vain siitä, kuka lähtee jalostamaan raaka-aineita, joista saadaan lopputuotteena uusia tuotteita kuten pakkauksia, lääkkeitä tai kemikaaleja.

Vaarana on, että jos Suomi jahkailee hankkeissa pitkään, muut maat ajavat ohi. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

Aallon opiskelijat kastuvat yrityssuihkussa

ANTTI MANNERMAA

taja Elon Musk lupaa sen tuovan 6 500 työpaikkaa.

Nevadan osavaltio tukee hanketta verohelpotuksin lähes miljardilla eurolla.

Kumppanina hankkeessa on Teslan akkutoimittaja Panasonic. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

OPISKELU / Kasvuyrittäjyyden Ventures-ohjelma on saanut suuren suosion Aalto-yliopistossa.

Kahden vuoden aikana kasvuyrittäjyyden kursseille on osallistunut 1 100 opiskelijaa. Opiskelijoista kolmannes on Aallon ulkomaalaisia opiskelijoita.

Ventures-ohjelman tavoite on saada opiskelijat kiinnostumaan yrittäjyydestä ja opettaa kasvuyrittäjyyteen.

Kasvuyrittäjyydestä voi opiskella 20–30 opintopisteen sivuaineen tai erillisiä kursseja. Opiskella voi minkä tahansa Aallon kuuden korkeakoulun opiskelija.

– Tämä on Aallon strateginen hanke, ohjelman johtaja Olli Vuola sanoo.

Vuolan mukaan Venturesin ta-

voite ei ole kuitenkaan kapea-alainen yrittäjäksi kouluttaminen.

Suomalaisyritykset tarvitsevat uudistumista ja siihen tarvitaan kasvuyrittäjän valmiuksia ja asennetta.

– Emme tähtää vain startupien synnyttämiseen, vaan laajasti Suomen pelastamiseen. Tavoite on

skaalautuvan bisneksen synnyttäminen missä tahansa isossa yrityksessä, johon aaltolaiset työllistyvät tulevaisuudessa.

– Ja jos joutuu työttömäksi, kuten monille Nokiassa kävi, on myös valmiudet ryhtyä yrittäjäksi.

”Emme tähtää vain startupien synnyttämiseen, vaan Suomen pelastamiseen.”

Englanninkieliset kurssit ovat käytännönläheisiä ja isolta osin tiimityötä.

Ventures sai alkunsa opiskelijoiden aloitteesta vuonna 2008, kun opiskelijoiden Venture Garage alkoi vaatia yliopistolta yrittäjyysopintoja.

Mallia haettiin Stanfordin yliopiston Technology Ventures -oh-

Opiskelijoiden vallankumous

jelmasta. Aallossa opinto-ohjelma alkoi syksyllä 2012.

– Suomessa ja globaalisti on käynnissä opiskelijoiden aloittama yrittäjyyden vallankumous.

Opiskelijat ovat sananmukaisesti nousseet barrikaadeille ja vallanneet tiloja, Vuola sanoo.

Ventures-ohjelman tilaisuuksissa, joista ei opintopisteitä heru, on käynyt kuutisen tuhatta opiskelijaa.

Maailmanlaajuisesti Aalto Ventures ei ole ainoa lajissaan ainoa.

– Ainutlaatuista on kuitenkin ohjelman kasvuvauhti ja se, että ohjelman aloittivat opiskelijat, Vuola sanoo. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

12 TEKNIIKKA&TALOUS / 3.10.2014

Uutiset

www.tektal.fi Ruotsalaisväite: Suomen tutkavalvonta ei pysty

Kiskoliikenneteollisuus ei tunne lamaa Suomikin investoi ennätystahtiin

KUVAT HARRI REPO

RAUTATIET / Rautatieteolli-

”Tampere on meille tärkein” ■

suus kulkee vastavirtaan useimpiin muihin teollisuudenaloihin verrattuna. Ala kasvaa lamassakin rivakkaa tahtia.

Ilmiön maailmanlaajuinen voima kävi selväksi viime viikolla Berliinin kansainvälisillä junamessuilla.

Näytteilleasettajat ja messuvieraat hyrisivät tyytyväisyyttä, kun tuore tutkimus povasi maailmanlaajuisen kiskomarkkinan olevan jatkossakin immuuni talouslaman seurauksille. Alan investoinnit kasvavat vuodesta 2010 vuoteen 2018 viidelläkymmenellä prosentilla 190 miljardiin euroon vuodessa.

Summa vastaa suunnilleen Suomen vuotuista bruttokansantuotetta.

Alan sisällä on sen sijaan tapahtumassa liikehdintää.

– Nyt emme tavoittele junien näyttäviä nopeusennätyksiä, vaan kovin kasvu tulee kaupunkiliikenteen parantamisesta. Metrot, raitiovaunut ja paikallisjunat tekevät hyvin kauppansa, Alstom Transportin pääjohtaja Henri PoupartLafarge totesi.

HELSINGIN RATIKKA NÄYTILLÄ. Transtech etsi uudelle raitiovaunulleen vientikohteita Berliinin messuilta.

Luotijunien sijaan metroja Vielä pari vuotta sitten esimerkiksi Euroopan luotijunaverkoston arvioitiin kasvavan peräti 6 000 kilometrillä vuoteen 2020 mennessä.

Jo nyt on selvää, että tämä ei tule toteutumaan.

Mahtipontisia suurnopeusjunaprojekteja on laitettu jäihin muun Italiassa, Espanjassa sekä Itä-Euroopassa.

Julkiset rahat laitetaan nyt mielummin peruskaluston uusimiseen sekä työmatkaliikenteen paranta-

Myös kalustoon investoidaan rankasti.

PAINO PAIKALLISESSA. Suurnopeusjunien sijaan junatehtaat puskevat nyt maailmalle paikallisliikenteen kalustoa.

miseen. Näiden arvioidaan hyödyttävänä suurempaa matkustajajoukkoa kuin nopeiden ratojen.

Suomen tilanne ei juuri poikkea muusta maailmasta.

Budjettileikkauksista huolimatta hallitus investoi kaupunkiliiken-

teen kehityshankkeisiin edelleen runsaasti, vaikka Länsimetro ja Kehärata valmistuvat parin vuoden sisään. Uusina hankkeina aiotaan käynnistää saman tien lähes miljardi euroa maksavan Länsimetron jatke sekä Helsingin keskustan rakennettavan Pisara-rata.

Myös kalustoon investoidaan paljon.

VR tilasi alkuvuodesta 200 veturia saksalaiselta Siemensiltä.

700 miljoonan euron hankinta on Suomen taloushistorian suurimpia kauppoja.

Helsinki on puolestaan tilannut uusia metrojunia parilla sadalla miljoonalla. Kalusto tehdään espanjalaisen CAF:n tehtailla Bilbaossa Espanjassa.

Kansainvälisiin yhteyksiin vauhtia Eräs alan jättien Siemensin, Alstomin ja Bombardierin yhteinen kiinnostuksen kohde on rata-automaatio. Pelkästään Eurooppa laittaa seuraavana viitenä vuotena viisi miljardia euroa rata-automaation yhtenäistämiseksi eri valtioiden välillä.

Kansainvälinen liikenne on jäänyt pahasti lapsipuolen asemaan Tämä näkyy siinä, että Lyonista pääsee Pariisiin kahdessa tunnissa, mutta vain vähän pidempi matka Italian Milanoon matka kestää noin kahdeksan tuntia.

Euroopassa on parikymmentä kansallista junaliikenteen ohjaus-

Suomen lähivuosien kiinnostavin joukkoliikennepäätös tehdään parin vuoden kuluttua Tampereella.

Kaupunki päättää tuolloin, rakennetaanko kaupunkiin runsaan parinkymmenen kilometrin pituinen raitiovaunulinja Hervannasta Lentävänniemeen.

Investointi on 250 miljoonaa euroa.

Infra- ja kalustovalmistajat odottavat jo päätöstä malttamattomana.

– Tampere on meille ehdoton ykköshanke lähivuosina, Suomen Alstom Transport liiketoimintayksikön vetäjä Harri Muurimäki sanoo.

Samoilla apajilla liikkuvat myös Siemens, Bombardier sekä kajaanilainen Transtech.

Transtechin kehittämä kotimainen Artec-raitiovaunu oli esillä myös Berliinissä. Yhtiön mukaan kiinnostus vaunua kohtaan on ollut ”suurta”. &

järjestelmää. Esimerkiksi Pariisin Kölniin kulkeva suurnopeusjuna Thalys tarvitsee rajan ylityksiin seitsemän erilaista järjestelmää. & HARRI REPO

@talentum.fi T&T-Berliini

3.10.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

valvomaan luvattomia Estonia-sukelluksia

WWW.TEKTAL.FI/P/29

Skuggar solen hela dagen HelioZenits solfångare är färdig för kommersialisering SOLENERGI / Kostnaderna för att installera solpaneler är inte överhängande stora längre. Utmaningen är att maximera det man får ut av solen under soliga dagar.

Ett problem med solpaneler är att tiden då man lyckas maximera soluppfångningen är rätt kort.

Den inträffar då solen lyser rakt på panelen. Men om panelen däremot lyckas följa solens bana under dagen når man betydligt bättre resultat.

Det är idén bakom det åländska företaget HelioZenits solfångare.

– Vi har strävat efter att få fram en solfångare som har en så liten yta som möjligt men som är desto effektivare, säger en av företagets grundare och verkställande direktör Lasse Lindgren.

Det vanligaste är att placera solpanelen på taket, och helst så den är riktat mot söder. Men då är det bara mitt på dagen som panelen

var solen befinner sig när som helst under året och dygnet.

Dessutom finns det en inbyggd GPS i panelen som vet var panelen befinner sig och var solen kommer att befinna sig i förhållande till panelen nästa minut.

Gräsrotsfinansiering

EFFEKTIV ENERGI. HelioZenits solfångare placeras bredvid huset istället för på taket.

lyckas fånga upp den maximala mängden solljus.

Största delen av dagen når solen panelen från en sned vinkel och då utnyttjas inte panelen maximalt.

– Dessa solpaneler kör med full effekt en relativt kort tid av dagen, konstaterar Lindgren.

HelioZenits solfångare däremot är belägen bredvid huset och står rakt mot solen under hela dagen eftersom den följer solens bana.

Panelen är utrustad med programvara som berättar exakt

13

Solenergi på kommande ■ Är 2000 producerades endast 1,5 gigawatt solenergi. Motsvarande siffra 2011 var 67 gigawatt.

■ Under de senaste fem åren har solenergi i genomsnitt ökat årligen med över 50 %.

Företaget har genomgått ett intensivt produktutvecklingsstadium, och nu börjar tiden vara mogen för att kommersialisera produkten.

Tillverkningen sker som underleverans i Jakobstad. För att finansiera kommersialiseringsprocessen har HelioZenit nyss avslutat en framgångsrik crowdsourcingkampanj på Kickstarter, en populär sajt där man kan söka gräsrotsfinansiering.

Kampanjen överträffade sitt mål med över 20 procent och samlade totalt in över 35 000 euro.

Kampanjen visade sig också vara ett framgångsrikt koncept för att få synlighet. Det har kommit förfrågningar och konkreta beställningar från många håll i världen: Europa, USA och till och med Australien.

– Vi ska bland annat skicka iväg tre paneler till Los Angeles, berättar Lindgren. &

KÄLLA: INTERNATIONAL ENERGY AGENCY

Skangass tuo lng:n Poriin KAASU / Gasumin tytäryhtiö Skangass teki investointipäätöksen ja rakentaa Porin Tahkoluotoon lng-terminaalin sekä tehokkaan nesteytetyn maakaasun logistiikkaketjun.

Terminaalista tulee 30 000-kuutioinen ja sen on määrä valmistua syksyllä 2016. Jotta tavoiteaikataulussa pysyttäisiin, on Skangass valinnut hankkeelle pääurakoitsijat sekä tavarantoimittajat.

Hankkeen keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat Neste Jacobs (suunnittelu-, hankinta-, toteutus- ja projektinjohtopalvelusopimus), KVL-Tekniikka (aluerakennus ja paalutustyöt) sekä FCC Industrial (varastosäiliö).

FCC Industrialin alihankkijoina hankkeessa toimivat muun muassa Destia ja Rudus. Rakennushankkeen arvioitu työllistämisvaikutus on 250 henkilötyövuotta. Valmistuttuaan terminaali työllistää suoraan kymmenen henkeä ja välillisesti noin 50 henkeä.

Porin Tahkoluodon lng-terminaali on Skangassin kolmas terminaali Pohjoismaissa. & SOFIA VIRTANEN

LENA BARNER-RASMUSSEN

@talentum.fi

Oikeat vastaukset Kysymykset sivulla 19 3 kysymystä 1. a) Ensimmäinen koteihin tarkoitettu videonauhuri oli Sonyn CV-2000 2. b) Ensimmäinen automaattimetrolinja avattiin Lontoossa 1964 vähän liikennöidylle välille Woodford-Hainault 3. b) Ohjelmointikieli Basic syntyi vuonna 1964 Dartmouth Collegessa Pähkinä: Laskukone antoi tulokseksi luvun 4. Lopputulos saadaan vähentämällä annetusta luvusta kolmonen ja kertomalla tulos kahdella.

Vaa’at ammattilaisille - PYÖRÄKUORMAAJAVAA’AT - PUUTAVARAVAA’AT - KUROTTAJA- JA MATERIAALIKONEVAA’AT - AUTO- JA JUNAVAA’AT - PUNNITUSJÄRJESTELMÄT - ENSIVAKAUS, HUOLTO

Innovaatiojohtamisen asiantuntijaohjelma [ Tulevaisuus täytyy tehdä ]

Uudistumiskyky on yksi keskeisimmistä yrityksen kilpailutekijöistä. Innovatiivista otetta tarvitaan, kun tuttuja asioita on tehtävä entistä tehokkaammin.

Innovaatiojohtamisen asiantuntijaohjelma antaa osallistujalle kattavan kuvan innovaatiotoiminnan kehittämisestä ja johtamisesta yrityksessä. Ohjelman moduulit kattavat innovaatioprosessin alkupään tarpeesta konseptointiin asti.

Hae nyt!

Ohjelma alkaa 17.11.2014 24 op, lähiopetus Lahdessa Ohjelman hinta 6 900 € + alv Voit osallistua myös yksittäisiin moduuleihin

Lisätietoja: PL 15 (Vestonkatu 11), 33561 Tampere Puh. 03 3143 5000 weighing@tamtron.fi

ISO 9001:2008 Sertifioitu organisaatio www.tamtrongroup.com

Tuuli Ikäheimonen Koulutuspäällikkö tuuli.ikaheimonen@lut.fi p. 040 765 5699

HAKUAIKA 24.10.2014 ASTI

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.lut.fi/executive

LUT eMBA Teema

14 TEKNIIKKA&TALOUS / 3.10.2014

Supergraafi

Tulevaisuuden Form Formula E edustaa rata-autoilun tulevaisuutta. Tekniikaltaan se on monimutkainen ja ratkaisuiltaan alansa huippua.

Teksti ja kuvat MARKO LAITALA

RADALLA. Ranskalaiskuljettajat Franck Montagny (vas) ja Stéphane Sarrazin Donington Parkin pääsuoran alun kiihdytyksessä Formula E:n viimeisissä testeissä ennen kauden alkua.

OHJAUSPYÖRÄ. Formula E:n ratin punaisista säätimistä voi muuttaa tehoasetuksia ja jarrutasapainoa.

VAIHTEISTO. Autoissa on 5-vaihteinen Hewlandin suorakytkentävaihteisto. Vaihteet valitaan rattivalitsimilla.

PESULLA. Sähköformuloissa käytetään Michelinin valmistamia kuvioituja renkaita.

3.10.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Energiankulutuksen sääteleminen on tämän touhun ydinasia.”

15

”Tämä on hyvin erikoinen auto ajaa. On myös outoa, kun ei ole melua ympärillä.”

NICK HEIDFELDT

STÉPHANE SARRAZIN

Spark-Renault SRT_01E ■ Runko, monokokki ja siivet Dallara GP2

■ Ohjaus: tehostamaton hammastanko

■ Runkomateriaali alumiini-hiilikuitu-kevlar -komposiitti

■ Pyöräntuenta: päällekkäiset teräksiset kolmiotukivarret, vääntövarsijousitus edessä, kierrejouset takana

■ Moottori-akkupaketti Williams ■ Litium-ioniakut, nestejäähdytys

■ Vetoluistonesto kielletty

■ Moottorinohjausyksikkö McLaren

■ Paino 880 kg

■ Suurin teho 200 kW

■ Renkaat Michelin, 18 tuumaa, kuvioidut, RFID-tunniste

■ Teho kilpailussa 150 kW ■ Suurin sallittu käytettävä energiamäärä 28 kWh

■ Kisaviikonloppuna käytettävissä 5 sarjaa.

Yhden etu- ja takarenkaan on oltava edellisessä kisassa käytetty (pl. 1. kisa).

■ Kiihtyvyys 0-100 km/t 3 sekuntia ■ Huippunopeus 225 km/t

Fan Boost

■ Toiminta-aika 25 minuuttia ■ Latausaika täyteen 50 minuuttia ■ Vaihteisto Hewland, 5-vaihteinen suorakytkentä ■ Nestejarrut, lisäksi sähköinen takajarru, jolla talteenotetaan jarrutusenergiaa

■ Katsojat voivat äänestää suosikkikuljettajaansa ennen kisaa. Kolme eniten ääniä saanutta kuljettajaa saa kisassa käyttöönsä 30 kilowattia lisätehoa 5 sekunnin ajaksi. Voittajat kerrotaan 20 minuuttia ennen kisan alkua.

ula

Formula E:n maksimiteho on 200 kW, kisassa 150 kW.

Lue lisää Formula E:stä seuraavalta sivulta. Ä

SIIRTOAJO. Tätä ei näe enää F1:ssä. Mekaanikko siirtää auton ajamalla varikkopilttuusta tehtaan talliin.

NOKKA. Audi Sport ABTin etusiipi.

16 TEKNIIKKA&TALOUS / 3.10.2014

Reportaasi AUTOURHEILU

VOITTAJA. Formula E:n avauskisa ajettiin Kiinan pääkaupungissa Pekingissä 13.9. Kisan voitti italialainen Lucas di Grassi.

Sähköformuloiden äänimaailma tuo mieleen Tähtien sota -elokuvat.

MARKO LAITALA

Formula E on vauhdin huminaa

H

istoric Grand Race, Ahvenisto. On vanhojen kilpa-autojen ajot elokuisena sunnuntaina Hämeenlinnan perinteikkäällä moottoriradalla.

Lippupisteen ohi kiljuu kaksi 1970-luvun Ford Escortia ja Sunbeam Imp jono vanhoja kilpureita perässään. Vieruskaverille on turha puhua. Kova ääni hivelee niitä, jotka rakastavat vanhan ajan kireiden kisakoneiden raivokasta ärjyntää, mutta raivostuttaa lähialueen asukkaita.

Kilpa-autoilun historia kipuaa mylvien Ahveniston takasuoran jälkeiseen ylämäkeen ja katoaa puitten taakse.

Seuraava tiistai, Donington Parkin moottorirata, Iso Britannia. On sähköllä toimivan uuden Formula E-luokan viimeinen testitilaisuus ennen ensimmäistä kisaa.

Katsomorakennuksen kulman takaa mutkasta syöksyy kaksi Formula E:tä. Kuuluu turbiinia muistuttavaa maltillista vinkunaa, kun autot kiihdyttävät pääsuoralle maksimiteholla.

Autojen äänimaailma tuo mieleen Tähtien sota -elokuvat. Jotkut murjaisevat sähköformuloiden äänen muistuttavan pölynimuria.

Joka tapauksessa vieruskaverin kanssa on helppo keskustella häiriintymättä. Korvatulppia ei tarvita eikä ääni juuri kuulu rata-alueen ulkopuolelle.

Kilpa-autoilun tulevaisuus katoaa pääsuoran päässä olevaan tiukkaan, oikealle kaartavaan mutkaan.

Ensimmäinen sähkökilpa-autosarja Formula E on maailman ensimmäinen säh-

köautoilla ajettava kilpa-autosarja. Autojen pohjana on käytetty Dallaran GP 2 -kilpaautoa, josta on poistettu perinteinen polttoainetekniikka ja tilalle on asennettu sähköinen voimanlähde akustoineen.

Auto painaa kisakunnossa reilut 880 kilogrammaa, eli on aika raskas formulaksi.

Esimerkiksi nykyisten F1-autojen minimipaino on 691 kilogrammaa.

Kaikilla on tällä kaudella samanlainen auto ja voimanlähde. Jarrut ovat muuten perinteiset, mutta taakse on asennettu lisäksi ratista käytettävä sähköinen jarru.

– Formula E vastaa suorituskyvyltään Le Mans-autoa. Kiihtyvyydessä se on parempi kuin GP 3, mutta se ei ole yhtä nopea kuin GP 2.

Tekniikaltaan Formula E on erittäin pitkälleviety auto, toteaa amerikkalaisen Andretti Formula Etallin brittiläinen tallipäällikkö Rob Arnott.

Suurin ongelma sähköformulassa on lämpö. Mitä kovempaa mennään, sen enemmän voimanlähde kuumenee. Kuumaa akustoa ei voi ladata ja 200 kilogramman akkupaketin jäähtyminen ottaa aikansa.

– Tulen varikolle, avaan turvavyöt, nousen ulos hyppään toiseen autoon, jossa mekaanikot laittavat vyöt kiinni ja kiristävät ne, kuvaa Venturi-tallin kuljettaja Stéphane Sarrazin.

– Auto on hyvin erikoinen mutta kiva ajaa.

Se on myös katuradalla kiinnostavampi ajettava kuin tavallisella moottoriradalla.

Pito ei ole kovin hyvä, auto liukuu paljon, mutta tehon ja pidon suhde on sinänsä aika hyvä, hän arvioi.

Auto vaatii joiltain osin totuttelua perinteiseen kilpa-autoon verrattuna.

– Takajarrujen sähköinen ohjaaminen on vielä pikkuisen ongelmallista. Ratissa olevan sähköjarrujen käyttövivun liike on lyhyt ja jarrutehoa pitää osata annostella oikein samalla kun käännetään mutkaan, kuvaa saksalainen entinen F1-kuljettaja Nick Heidfeldt.

”Tekniikaltaan Formula E on erittäin pitkälle viety.”

Varikkokäynnillä vaihdetaan autoa Auton lataaminen kestää vajaan tunnin ja sillä ajetaan kisassa yhtäjaksoisesti noin 25 minuuttia. 50 minuutin kisassa varikolla käydään kerran. Renkaanvaihdon ja tankkauksen sijaan vaihdetaan autoa.

Minimiaika varikkopysähdykselle on tällä hetkellä 60 sekuntia.

Kisat keskellä kaupunkeja Sarja on autourheilun keskusjärjestö FIA:n vahvasti tukema yritys muuttaa rata-autoilua ympäristöystävällisemmäksi – ja viedä se yleisön lähelle.

Kriitikot vastustavat tätäkin todeten, että kyseessä on vain viherpesu. Vaikka itse autot eivät päästöjä paikallisesti aiheutakaan, tallien tarvitsemien laitteiden ja autojen kuljettaminen paikan päälle ja pois on pahin päästöjen lähde - aivan kuten Formula 1:ssäkin.

Sähkönkulutusta on yritetty hillitä pitämällä materiaalimäärä kurissa. Lisäksi au-

toja on kaksi identtistä sarjaa, jolloin toinen sarja autoja voidaan viedä etukäteen toiselle mantereelle. Tämä vähentää edestakaisen rahtaamisen tarvetta.

Sähköformulasarja viedään katuradoille suurkaupunkien keskustoihin kuten Lontooseen, Berliiniin ja Buenos Airesiin, ei perinteisille moottoriradoille. Ne sijaitsevat monissa maissa suurten kaupunkien ulkopuolella, jolloin yleisön saaminen paikalle on aina haaste.

Kilpailukonsepti poikkeaa esimerkiksi Formula 1:stä. Kilpaa ajetaan ainoastaan lauantaina. Kisapäivään kuuluu kaksi harjoitusta aamulla, neljä aika-ajoryhmää ja vajaan tunnin mittainen kilpailu.

Ydinasia on hallita energiankulutusta niin, ettei voima lopu viimeisillä kierroksilla.

Amerikkalaiset ovat ehkä yllättävänkin kiinnostuneita sähköformuloista. Venturitallin suuromistaja on näyttelijä Leonardo di Caprio. Myös amerikkalainen perinteikäs Indy-talli Andretti on mukana sähköformuloissa.

Formula E on kuitenkin aika kaukana amerikkalaisesta bensan- ja metanolinkatkuisesta kilpa-autoilusta, kuten myös Formula 1:stä.

Miksi ihmeessä juuri Andretti on siinä mukana?

– Koska tämä on kilpa-autoilun tulevaisuus. Me haluamme olla siinä mukana heti, alusta saakka, tallipäällikkö Rob Arnott perustelee. & E-Formula esitellään ensi viikon tiistaina 8.10. Messukeskuksessa.

3.10.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

AUTOMAATIO

AUTOMAATIO JA VENTTIILIT

ANTURIT JA MITTATILAUSLAITTEET

17

Tuotteet ja palvelut Venttiilit

Varaa nyt ilmoituspaikkasi

Quadax-läppäventtiili DN 50-DN 1000

Mega Oy 0204 424 600

MK-moduuli

‡ Suora- ja ulkoisesti ohjatut ‡ Moduulit ja säätÜventtiilit

‡ LämpÜtila-alue T= -270....+800 °C ‡ Patentoitu 4-offset-rakenne ‡ Tiivis rakenne

Kirkonkyläntie 37 B, 00700 HELSINKI Puh. (09) 350 5500, Fax. (09) 351 3271 www.elektrotukku.fi, e-mail: myynti@elektrotukku.fi ENERGIATEKNISET LAITTEET

MAALAUSLAITTEET

LĂ„MMĂ–NVAIHTIMET/ -SIIRTIMET

/$$'81 382/(67$

ROBOTIIKKA

SPRAYTEC

MAALAUSLAITTEET MAALAUSLINJAT

LĂ„MMITYS JĂ„Ă„HDYTYS

A-Robot Service Oy

HVAC Hydrauliikat Kuuma- Kylmä- PolttoÜljyt Pesukeskukset Tislaimet Kosteudenpoisto Kylmäjärjestelmät Muut Asiakassovellukset Trouble-Shooting

PUH. 0207 851 900

WWW.SPRAYTEC.FI

TEKNISET HARJAT

TYHJIĂ–PUMPUT JA KOMPRESSORIT

Teollisuusrobottien määräaikaishuollot, korjaukset, ohjelmoinnit, koulutukset, sekä varaosat kaikille ABB:n roboteille.

Lehmuspolku 3, 05200 Rajamäki, Puh. 050 558 6639, www.arobot.fi VUOKRATAAN TOIMITILAA

VALAMINEN

$NDDQ +DUMDYDOPLVWH 2\

Erikokoisia

(n. 100, n. 300 ja n. 600 m², yhdisteltävissä)

²HFUR=L=EP= PUDFEĂŒLQILLQF= F= GKILNAO OKNAEP= OAGÂź G==OQEHHA APPÂź JAOPAEHHA

4EOLLISUUDEN %RIKOISHARJAT 6XXQQLWWHOX 7RWHXWXV 7XRWHNHKLW\V 5XOOD /LVWD 7HOD MD 1XRKRXVKDUMDW !LHONTIE 4OIJALA 0UH &AX ZZZ DNDDQKDUMDYDOPLVWH Âż

MyÜs: x ATEX-versiot x Harjattomat moottorit x Kemiallisesti kestävät x Asiakassovitteiset ratkaisut

Tarkkuusvaletut komponentit vaativiin kohteisiin

(+# +AQ>ANCAN Š 1AH

( +# +AQ>ANCAN Š 1AH

EJBKĤGJB OA Š SSS GJB OA

LUE

EX/ATEX-hyväksyttyjä

Sacotec Components Oy Sakonkatu 2, 11100 Riihimäki

puh. 019 7787 1 www.sacotec.ďŹ

varasto- ja/tai tuotantotiloja Etelä-Suomessa.

P. 040 486 2662

SUMMASSA

Kaikki Tekniikka&Talouden artikkelit ovat luettavissasi digitaalisesti Summassa, milloin vain ja missä vain – nyt ja myÜhemmin.

RekisterÜidy VXPPD WDOHQWXP ȴ, lue tilaamaasi lehteä maksutta.

Siinä tärkeimmät

18 TEKNIIKKA&TALOUS / 3.10.2014

Perjantai Teknoverkottujat vauhdissa T&T:n kasvuyritystapahtuman iltaosuudessa kävi vilkas puheensorina, kun uudet ja vanhat kasvuyritysten ystävät ja asiantuntijat tapasivat.

TEKSTI HARRI REPO KUVAT KAROLIINA PAAVILAINEN

VOITTAJA KOHDALLAAN. OP-Pohjola-ryhmän Jukka Saarelainen (vas.) sekä Vuoden teknologiakasvajaksi valitun Graniittirakennus Kallion Keijo Haavikko ja Petri Kotkansalo ja Investorin Tommi Äijälä vaihtavat ajatuksia yritysten kasvumahdollisuuksista. Valintaraatiin kuulunut Saarelainen kehui erityisesti voittajan kansainvälistymistä ja henkilöstön sitouttamista.

HUIPPUJA KATSELEMASSA. Finnveran Laura Strandberg (vas.) sekä Tekesin Petri Rajahalme ja Arto Keinänen ihastelivat kasvuyrityskisan kovaa tasoa.

TERVEISIÄ – Poliitikkojen R S Ä ARKADIANMÄELLE. R D Ä lii ikk j olisi li i syytä ä ryhdistäytyä hdi ä ä ja laittaa valtion talous kuntoon. Muutoinhan asiat ovat hyvin, lähettävät terveisiä Caritalin Hannu Saarinen sekä DCI-Ratkaisujen Veli-Matti Laurikka.

TYLYÄ KOMIIKKAA. Blanccon Kim Väisäsen T mukaansatempaava esitystyyli teki vaikutuksen m OptoFidelityn Pertti Aimoseen (vas.) ja EnviroO burnersin Juha Tonttilaan. b

KIINNOSTAVIA JUTTUJA. VTT:n Annika Wilhelmson (vas.), Tekesin Ulla Hiekkanen-Mäkelä sekä Suomen Teollisuussijoituksen Kati Tavast kehuivat kasvuyritystapahtuman antia.

– Erityisesti yrittäjätarinat kiinnostavat aina, he totesivat.

NÄPPITUNTUMA YIT:n Miniasunto

Itkettävän iso kylpyhuone

M

iniasunnossa yksi asia ei ole mini: kylpyhuone. Se on niin iso, että moni vanhassa isossakin asunnossa asuva itkisi, jos saisi niin avarat peseytymistilat.

Miniasunnon asukaskin saattaa itkeä kylpyhuoneen nähdessään. Lähinnä siksi, että lähes 4,5 neliön kylppäri vie leijonanosan 26,5 neliön minikodista. Keittiö kutistuu pieneksi seinäkkeeksi asuinhuoneen sivustalle ja huoneen sisustaminen sängyllä, ruokapöydällä ja mahdollisesti vielä parilla nojatuolilla käy lähes mahdottomaksi.

Isosta kylpyhuoneesta on kiittäminen esteettömyysmääräyksiä, jotka edellyttävät kylpyhuoneeseen kalusteista vapaata tilaa 1500 millimetrin pyörähdysympyrän verran. Lisäksi pytyn vieressä pitää olla tyhjää tilaa ja oven riittävän leveä.

ONNEKSI MINIKOTEJA rakentava YIT tarjoaa ratkaisuja sisustusongelmiin. Yritys myy sisustuspaketteja, jotka sisältävät erityisesti pieniin tiloihin suunniteltuja huonekaluja: pöytä leviää kapeasta työpöydästä täysimittaiseksi kahdeksan hengen ruokapöydäksi ja sänky kätkeytyy ovelasti sohvan takana olevaan kaappiin.

Edes kaapin ovessa olevaa kirjahyllyä ei tarvitse tyhjentää, kun sängyn vetäisee seinältä alas. Hyllykkö vain kääntyy nätisti sängyn jalaksi.

Tämä italialaisen Clein huonekalupaketti, joka sisältää sohvan, sängyn, pöydän ja tuolit, maksaa 15 000 euroa. Kova hinta, mutta esimerkiksi Helsingin Hermannissa sijaitsevat minikodit maksavat 185 000–220 000 euroa, kerroksesta riippuen. Hinnasta huolimatta ne myytiin ensimmäisenä loppuun.

SAUNAA MINIKODEISSA ei sentään ole, mutta jo saman talon 50-neliöisistä kaksioista löytyy sauna.

– Saunan suhteen eletään nyt murrosaikaa, sanoo YIT:n hankekehityspäällikkö Samuli Joki.

– Kolmasosa asunnon ostajista haluaa saunan, kolmasosa ei ja kolmasosa ottaa saunan, koska ajattelee sen nostavan jälleenmyyntiarvoa.

Saunattomille YIT on rakentanut talon ylimpään kerroksen saunaosaston.

Määräykset sanelevat tätäkin: kaupungin vaatimuksesta yhtä yhteissaunaa kohden saa olla enintään 20 saunatonta asuntoa. & EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

■ hyvä varustelu keittiössä ■ säilytystilat maksimoitu ■ liian iso kylpyhuone ■ ei parveketta CLEI

HELPPO PEDATA. Sohvan takaa kääntyvä sänky säästää tilaa.

3.10.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

TÄMÄ TAPAHTUI 1800-luvulla, kun valistuksen aatteet alkoivat herätä ympäri Eurooppaa, mutta tietokoneista ei ollut minkäänlaista aavistusta.

Eräs matemaatikko rakensi laskukoneen. Kone oli musta laatikko, jonka sisällä oli vipuja ja pyöriviä hammasrattaita, ja päällä oli numeronäp-

päimistö ja mekaaninen numeronäyttö. Kun koneeseen syötti sisälle luvun ja käänsi kammesta, kone laski tuloksen tietyn kaavan mukaan. Jos halusi muuttaa kaavaa, vivut ja hammasrattaat piti ohjelmoida uudelleen. Matemaa-

OMG

tiikkaa rakastava Ada syötti koneeseen luvun 4 ja sai tulokseksi luvun 2. Luku 9 antoi tuloksen 12 ja luku 2 antoi tuloksen –2. Mitä Ada sai tulokseksi, kun hän syötti koneeseen lo luvun 5? & luv

19

VASTAUS SIVULLA 13

PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN

Nykyhehkulamppujen

normaali käyttöikä on noin 1 500 tuntia. Yhdysvaltojen Kaliforniassa sijaitsevaa paloasemaa valaisee kuitenkin hehkulamppu, joka on palanut yhtäjaksoisesti lähes 113 vuotta, eli lähemmäs miljoona tuntia.

Lamppu asennettiin vuonna 1901, minkä jälkeen se on sammutettu vain harvoin. ”Ikuiseksi valoksi” nimetty lamppu on ehtinyt valaista jo viiden palomiessukupolven päivystysvuoroja.

Lamppu on maineikkaan sähköinsinöörin, Adolphe Chaillet’n perustaman Shelby Electric Companyn tuotantoa.

Shelbyn lamput olivat tunnettuja pitkäikäisyydestään, ja ne kuuluivat 1900-luvun alun ylellisyystuotteisiin.

Lampun pitkäikäisyys kummastuttaa elektroniikan asiantuntijoita: toiset pitävät sitä fysikaalisena ihmeenä, toiset taas todisteena siitä, kuinka kelvottomia nykyään valmistettavat hehkulamput ovat. Berkeleyn yliopiston elektroniikan professori David Tsen mukaan yli 100 vuotta palava sähkölamppu on yksinkertaisesti mahdottomuus.

– Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Koko juttu on potaskaa, hän sanoi haastattelussa vuonna 2011.

Vuonna 2007 fysiikan professori Debora M. Katz osti vanhan Shelby-lampun tutkiakseen sitä. Katz huomasi, että Shelbyn valmistamissa lampuissa oli jopa kahdeksan kertaa paksumpi hehkulanka kuin nykyään valmistettavissa hehkulampuissa, mikä saattaa selittää lampun pitkäikäisyyttä.

Ohuempi lanka tuo enemmän valoa ja palaa kuumempana, minkä takia se myös kuluu nopeammin loppuun. & WWW.TEKTAL.FI/P/1

1. Moni merkittävä keksintö tai asia täyttää tänä vuonna pyöreät 50 vuotta. Mikä yritys esitteli vuonna 1964 ensimmäisen kotikäyttöön tarkoitetun videonauhurin? a) japanilainen Sony b) hollantilainen Philips c) saksalainen Grundig d) amerikkalainen Westinghouse 2. Missä ryhdyttiin tekemään maailman ensimmäisiä automaattimetron kokeiluja vuonna 1964? a) Tokiossa b) Lontoossa c) Pariisissa d) Los Angelesissa 3. Tietokonemaailman merkittävin 50 vuoden täyttäjä on maailmaa mullistanut IBM:n 360-sarja. Mikä toinen merkittävä tietotekniikkakeksintö täytti hiljattain 50 vuotta? a) ensimmäinen tietokonepeli esiteltiin vuonna 1964 b) Basic-ohjelmointikieli c) tietokonehiiri d) useamman tietokoneen yhteen liittämisen mahdollistava lähiverkko VASTAUKSET SIVULLA 13

LUKU

172 dB

Krakataun purkauksesta vuonna 1883 aiheutunut äänenvoimakkuus 150 kilometrin päässä tulivuoresta.

Motivoitukaa, se lisää tuottavuutta

–J

oko patruunat loppuivat, kysyi puoliso kun palasin jahtireissulta hieman etuajassa.

– Ei vaan koirat.

Hirvenmetsästyksen alku muistuttaa kiireestä käynnistää vuoden viimeiset yt-prosessit.

Paatuneinkaan HR-manageri ei pidä irtisanomislappujen jakamisesta jouluviikolla.

kaan ja kehittää tekemistään.

Jos menee huonosti, kaikkien on se ymmärrettävä. Samoin se, mihin yhdessä pyritään. Startupeissa yleensä kaikki tavoittelevat yhteistä päämäärää ja seuraukset myynnin sakkaamisesta tiedetään.

Isoissa yrityksissä tämä hämärtyy johonkin johtamisen sumuun.

SYKSY ON aika, jolloin tarkistetaan strategia ja tehdään ensi vuodelle budjettikehys. Ennuste näyttää samalta kuin ennenkin. Myynnissä syksyyn tuli torjuntavoitto: keväällä odotettu kasvu jäi saavuttamatta.

Peruskaava on, että tehdään kuten aina ennen ja sitä mitä ennenkin, vähemmällä.

Asiakkaat toki ostavat vanhoja hyviä tuotteita, mutta niiden elinkaari ja myynti hiipuvat. Uusia lähtöjä tarvittaisiin, tuloksessa ne eivät näy kuin kuluina muutaman kvartaalin ajan.

Kun strategiaksi kootaan ”kannattava kasvu” -tyylisiä itsestäänselvyyksiä ja johtoryhmän ideoimia enemmän tai vähemmän realistista toiveajattelua, siitä ei hyvä seuraa.

Strategia on yrityksen toiminnan punainen lanka. Sillä pääsee pitkälle.

Tällä vuosituhannella strateginen johtaminen on yhteistyön ja verkostojen johtamista sekä niihin osallistumista. Osaoptimoitujen hölmöyksien estäminen on johdon kyvyistä kiinni. Strategisia möhläyksiä ei korjata parantamalla tekemistä suorittavalla tasolla. ”Tällaista ei ole budjetoitu” ja ”Tänä vuonna ei ole enää tässä osassa budjettia rahaa”, on controllerin vastaus, oli asia millainen vain. Jos järkevä ja tuottava tekeminen jää kiinni satasesta tai kahdesta, turha on budjettia syyttää.

Liian budjettikeskeisessä suunnittelussa joustavuus ja kyky nopeisiin ratkaisuihin loppuu.

SYKSYN SEURAAVA haaste on henkilökunnan motivointitapahtuma.

Rikkaina aikoina niissä oli kaikkea elämystouhua, jota oli ihan kiva kokea kerran. Köyhempinä aikoina eniten yhteishenkeä ovat parantaneet reissut, joissa porukalla on opeteltu ja tehty jotain uutta – oli se ensiapua tai risuaidan pystystä.

Pahin rasti on löytää ulkopuolinen motivoiva

1980-LUVUN LIIKETOIMINNAN suuriin

keksintöihin kuuluu idea johdon avoimuudesta. Firman työntekijöille kerrotaan strategia ja numerot, jotta he osaavat toimia tilanteen mu-

Ensi vuonna höylätään, säästetään ja vähennetään.

Kuten ennenkin. esiintyjä. Yritysvalmennuksen mattinykäset ja sarasvuot ovat fiksulle kiduttavampi kokemus kuin valmisruoka mielensäpahoittajalle.

Jääkiekon valmennusideat tyyliin ”75 prosentin keskittyminen on 30 prosentin suoritus” on jo kuultu.

Ehkä koris- ja lentisvalmentajista löytyy tämän vuosituhannen valmentajia tai vaikka orkesterinjohtajista, Suomen menestyneimmästä koulutusvientituotteesta.

Johdon puheenvuoron pitää onnistua.

Suunnitelmat saadaan toteutettua, jos kuraportaassa asti uskotaan johdon edes jonkin verran ymmärtävän mistä firman toiminnassa on kysymys ja mihin suuntaan on tolkullista mennä.

Tulosta syntyy, jos pystyy kertomaan, että aidosti välitämme työntekijöiden hyvinvoinnista ja töiden jatkumisesta.

HIRVIJAHDISSA JURISTI ampui ensin metrin

vasemmalta ohi, seuraavassa passissa ekonomi metrin oikealta ohi. Samassa kansantaloustieteilijä alkoi huutaa: – Me saatiin se. &

Tekniikan Historia 4/2014

31 3.10.2014

MYYNNISSÄ NYT!

NORD EI PYSÄHDY. Vaihdemoottorit ja taajuusmuuttajat.

Soita 03 254 1800.

WORLDDRIVE

www.nordgear.fi

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI

Tekniikka on pikku pii-perrystä

P

eter Thiel, yhdysvaltalainen sijoittaja ja yrittäjä, on alle viisikymppinen mies. Hän on tehnyt miljoonansa – ja niitä on monta – 1990-luvun lopulta alkaen pääasiassa teknologiayhtiöillä kuten PayPal, Facebook, LinkedIn ja Tesla Motors.

Thiel on vastikään julkaissut kirjan, jossa hän sanoo, että teknologiassa ei ole tapahtunut mitään järisyttävää sitten seitsemänkymmentäluvun. Tietokoneissa vähän jotain, mutta onko sekään ratkaissut ihmiskunnan ongelmia. Eipä juuri.

Eikö ole mielenkiintoista!

Miljardööri, joka miettii ihmiskunnan ongelmia. Ja vielä juristi.

Viime vuosikymmenistä puhutaan teknologian huikeana kukoistuskautena, mutta tarkemmin katsoen suurimmat menestystarinat ovat tietoteknistä kermankuorintaa, joka on hyödyttänyt lähinnä tekijöitään ja viih-

dyttänyt muita. Vaikka onhan viihteelläkin arvonsa.

Yhden yhtiönsä tunnuslauseessa Thiel vinoilee Twitterille: halusimme lentävän auton, mutta saimme 140 merkin viestejä.

Lääkeyhtiöt keskittyvät pidentämään patenttien eikä ihmisten elinikää.

IHANA TEKNIIKKA MIKA HÄMÄLÄINEN

@talentum.fi

PETER THIEL on useassa yhteydessä kertonut avoimesti, kuinka häntä harmittaa, että yritykset eivät kykene pitkäjänteiseen ja kunnianhimoiseen kehitystyöhön.

Perinteisillä insinöörialoilla kuten energiatekniikassa, kemiassa, ilmailussa ja mekaniikassakin voitaisiin ottaa suuria hyppyjä, mutta se vaatii työtä ja aikaa. Sijoittajat kiertävät kaukaa riskipitoiset hankkeet, joissa palkkio häämöttää vasta vuosien päässä.

Alzheimerin tauti ja syöpä voitaisiin voittaa. Peter Thiel sanoo, että häntä kiehtoo ajatus pitkästä elämästä, mutta yritykset

näkevät senkin tietoteknisenä ongelmana.

Ruumiintoimintoja mitataan puettavalla elektroniikalla, liikuntasuorituksia ja ravinnonsaantia optimoidaan mobiililaitteilla.

Voisi olla mahdollista kehittää lääkehoitoja, joilla elimistön vanhenemista voisi hidastaa tai ehkä jopa kääntää vanhenemisilmiöiden suuntaa ainakin joiltain osin, mutta sellainen ei oikein nappaa firmoja.

IHANA TEKNIIKKA voisi tehdä maailmasta paremman, mutta niin ei käy, ellei siitä samalla tule parempi bisnekselle.

Microsoft ja lääkefirmat ovat Thielin sanojen mukaan antiteknologiayhtiöitä, joiden etu on, että kehitystä ei tapahdu. Ne keskittyvät pidentämään patenttien eikä ihmisten elinikää.

On koko ihmiskunnalle todella huono asia, jos isoilla softafirmoilla ja isoilla vanhoilla lääketehtailla menee hyvin. Se tarkoittaa sitä, että ne ovat onnistuneet puolustustaistelussaan, eivätkä uudet nousevat yhtiöt ole synnyttäneet uutta mullistavaa tekniikkaa. &

VIIKON NÄKY

VIIKON TÄKY

”Ydinreaktorin tilaa voidaan pian seurata polttoainesauvaan asennetulla anturilla, joka ’kirjaimellisesti huutaa’, jos reaktoriytimessä on ongelmia.”

Satavuotias Panaman kanava innostaa yhä amerikkalaisia investoimaan.

TEKTAL.FI/ IHANATEKNIIKKA

MICHAEL HEIBEL, WESTINGHOUSE WNN:SSÄ.

Laita pyörät pyörimään paremmin

Tulossa!

Pekka T. Järvinen, Jukka Rantala, Petri Ruotsalainen

Johda suoritusta Johda suoritusta -teos esittää käytännönläheisen ja systemaattisen tavan parantaa ihmisten ja toimintojen suorituskykyä.

Kirjassa kerrotaan, miten esimiehet johtavat vastuualuettaan ketterästi kohti tavoitteita ja parempia tuloksia modernissa organisaatiossa. Kirja tarjoaa esimiehille ja muille avainhenkilöille konkreettiset työkalut vastuualueensa suorituksen johtamisen nostamiseksi uudelle tasolle.

Ilm. lokakuu 2014, noin 200 sivua, sh. 48 €

Tilaa nyt: talentumshop.fi