Tekniikka&Talous 38/2014

Startup Rocsole näkee putkeen sisälle 9 Päästökauppa tarvitsee suuren remontin 5

38

21.11.2014 104 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

Kaukolämpöä todella kaukaa 12 Vararehtori opettaa oppimaan 14 Meyer Turku ei tarvitsekaan uutta tekniikkaa 8 Diktatone saneli Slushissa itsensä Lontooseen 6

+30 %

Kiinan CO2-päästöt kasvavat vielä kolmanneksen ennen kuin USA:n ja Kiinan presidenttien sopimat rajoitukset alkavat purra. 2

Bioinvestointeja voidellaan virtuaaliöljyllä 7 Veijo Miettinen Volkswagen sponsoroi Internet-Kuplaa 20

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 21.11.2014

Uutiset

”Monenlaista on nähty, mutta en olisi uskonut että saamme kuulla tällaisen ilmoituksen.”

JÄMSÄNKOSKELAINEN PAPERIMIES PERTTI LEPPÄNEN AAMULEHDESSÄ 14.11.2014.

Pariisi ei pysäytä Kiina Kiinalainen huippuprofessori: Kiinan päästöt kasvavat vielä ainakin kolmanneksen ENERGIA / Kiina kasvattaa kasvihuonepäästöjään nykyisestä ainakin 30 prosenttia, ennen kuin päästöt saavuttavat lakipisteensä vuoden 2030 paikkeilla.

Näin käy Kiinan ja USA:n presidenttien solmimasta päästösopimuksesta huolimatta, ja vaikka Pariisissa syntyisikin sitova ilmastosopimus.

Viime viikolla Kiinan presidentti Xi Jinping ja Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama sopivat uusista päästötavoitteista, ensimmäistä kertaa näin korkealla tasolla.

Xi Jinping lupasi, että Kiinan kasvihuonepäästöt saavuttavat huippunsa vuonna 2030. Yhdysvallat aikoo vähentää kasvihuonekaasujaan 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Kiinan ilmasto- ja energiapolitiikan huippuprofessori Ye Qi sanoo Tekniikka&Taloudelle, että Kiinan päästöt jatkavat huikeaa nousuaan ja vuonna 2030 ovat 12 miljardia tonnia hiilidioksidia.

Nyt Kiinan päästöt ovat yhdeksän miljardin hiilidioksiditonnin tasolla, Yhdysvaltojen kuudessa ja EU:n neljässä miljardissa.

Ye Qi ei halua arvioida, kuinka nopeasti päästöt kääntyvät huipusta laskuun.

– Ei ole realistista odottaa kovin nopeaa vähenemistä.

– Vuoden 2030 tavoite on hyvin haastava. Kannattaa muistaa, että useat kansainväliset energiajärjestöt ovat arvioineet Kiinan päästöjen huipuksi vasta vuoden 2040, Ye Qi sanoo.

“Kiinassa asiat muuttuvat meidän omista lähtökohdistamme.”

Te haluatte Euroopassa Länsimaat odottavat jo Pariisin suurta ilmastokokousta vuoden päästä kuin joulua, mutta Kiinassa maan omat ympäristöongelmat ajavat läntisten ilmastotoiveiden ohi.

Ye Qi on närkästynyt länsimaiden syytöksistä, ettei Kiina kanna korttansa kekoon ilmaston hyväksi.

– Vaikka sitovaa ilmastosopimusta ei syntynyt Kööpenhaminassa, syntyi Kööpenhaminan sopimus.

Kiina on saavuttamassa kaikki siinä sovitut tavoitteet aikataulussa.

– Olemme myös sijoittaneet 65 miljardia dollaria uusiutuviin taloustaantumassakin. Se on enemmän kuin yhdenkään muun maan sijoitukset, hän sanoo.

Ye Qin mukaan maan viisiportainen hallintomalli saa läpi mitä tahansa, myös nämä energian- ja ilmastotavoitteet.

– Te haluatte Euroopassa oikeudellista sitovuutta, mutta asiat muuttuvat Kiinassa meidän omista lähtökohdistamme.

Muun maailman painostusta enemmän Kiinaan ajavat muuttu-

VASTAVÄITTÄJÄ. Professori Ye Qi kävi Helsingissä entisen europarlamentaarikon Eija-Riitta Korholan väitöstilaisuudessa.

maan maan omat ympäristöongelmat. Nyt ilmansaasteet ja niiden tuomat terveysongelmat ovat tärkeimpiä.

– Sitten tulevat energiaturvallisuus, maan ja veden saastuminen ja hiilikaivosten turvallisuus.

Korostan: Kiinaa motivoivat omat maan sisäiset asiat.

– Presidenttien lausuma on hyvä pohja Pariisin ilmastoneuvotteluille. Optimismiin on syytä. Ja ovathan osapuolet neuvotelleet jo parikymmentä vuotta, hän sanoo.

Silti hän korostaa, että Pariisissa Kiinalle yhä tärkeitä kysymyksiä

FI ISSN 0785-997X Perustettu 1961 41 numeroa vuodessa Kustantaja Talentum Media Oy

Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 191 000 (KMT s13/k14)

Pariisin sopimusta kasataan jo ■ Sadat virkamiehet neuvottelevat jo täyttä häkää, jotta vuoden päästä tapahtuisi ihme ja syntyisi kunnollinen kansainvälinen ilmastosopimus Pariisissa.

Suomen pääneuvottelijan Harri Laurikan mukaan nyt yritetään välttää virheet, jotka tehtiin Kööpenhaminassa.

– Liman kokouksessa tämän vuoden joulukuussa pitäisi päästä eteenpäin poliittisissa kysymyksissä, hän sanoo.

Tärkeintä olisi, että Kiina ja

Osoite Itämerenkatu 23 PL 920, 00101 Helsinki Puh. 020 442 40 etunimi.sukunimi@talentum.fi

Yhdysvallat lähtevät mukaan.

Hyvä merkki oli viikko sitten maiden presidenttien ilmoitus Apec-kokouksen yhteydessä vähentää päästöjään. Kiinan mukaantuloa pidetään historiallisena liikahduksena.

Yhä jää nähtäväksi, minkä linjan Yhdysvaltojen kongressivaalit voittaneet republikaanit ottavat ilmastosopimukseen.

Venäjä on ilmoittanut tulevansa Pariisin kokoukseen.

Myös suuryhtiöt ovat julistaneet laajalla rintamalla sopi-

Tilaajapalvelu, osoitteenmuutokset tilpal@talentum.fi, 030 514 100 Osoitteenmuutokset, TEK:n jäsenet 09 2291 2291

muksen tarvetta.

Yksi ongelma on yhä, saadaanko kehitysmaiden kanssa sovittua ilmastotoimien rahoituksesta. Tästä ”vihreästä rahastosta” neuvotellaan tällä viikolla Berliinissä.

YK haluaa saada Pariisissa joulukuussa 2015 aikaan sopimuksen, joka sitoo maita oikeudellisesti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. & TUULA LAATIKAINEN

Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen Ilmoitusvaraukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356

@talentum.fi

Kestotilaus 157 euroa / vuosi (hinta voimassa toistaiseksi)

21.11.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Mikrokuidun sisällä meillä on uskomattomia ideoita, joita emme ole vielä sanoneet julki.”

”Yt-raipalla ei rakenneta UPM:n mainostamaa metsäteollisuuden kestävää tulevaisuutta.”

UPM:N TOIMITUSJOHTAJA JUSSI PESONEN 14.11.2014 TEKNIIKKA&TALOUDESSA

YTN:N ASIAMIES SAKU LAAPIO TEK-VERKKOLEHDESSÄ 24.10.2014.

3

Tutkijat: Pelkkä luomutuotanto katastrofi elintarvikehuollolle TEKTAL.FI/SUMMASSA PÄÄKIRJOITUS

n päästöjä

Vallankumousintoa Etelärannassa

KOMMENTTI

J

os teollisesta internetistä jonain päivänä kehittyy suomalaisyrityksille merkittävää liiketoimintaa, iso kunnia siitä kuuluu nosturifirma Konecranesin toimitusjohtajalle Pekka Lundmarkille.

Lundmark toi runsas vuosi sitten Suomeen alun perin General Electricin kehittämän teollisen internetin käsitteen.

Hän on myös onnistunut synnyttämään aiheen ympärille melkoista kuhinaa.

Yksi ja toinen alkaa uskoa, että teollinen internet käynnistää seuraavan teollisen vallankumouksen. Se tarkoittaa, että meneillään on höyrykoneiden, sähkön ja tietokoneiden läpimurron kaltainen mullistus.

TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

Tehokasta toimeenpanoa

■

Professori Ye Qin mukaan Kiinan hallintojärjestelmä saa lähes minkä tahansa määräyksen toteutumaan. Jos Kiinan johdon määräys osuisi ilmastopäästöihin, se voisi pelastaa maailman.

EU:n sekavasta ja tehottomasta hiilidioksidin päästökauppajärjestelmästä ei ole tähän.

Parasta, mitä voisi tapahtua, on että Kiina määrää hallintonsa leikkaamaan kasvihuonepäästöjä jopa ilman kansainvälisiä sopimuksia. Kiinan päästöt ovat valtaisat ja yhä kasvussa, sopimuksista viis.

Sitovan kansainvälisen ilmastosopimuksen synty on yhä epätodennäköistä.

Republikaanien enemmistö määrää Yhdysvaltojen politiikan suunnan lähivuodet, eivätkä republikaanit lämpene Barack Obaman ajamalle ilmastosopimukselle. Ja länsipoliitikkojen syytökset ovat loukanneet Kiinaa yllättävän paljon.

Nyt lännen kannattaisi pitää pienempää suuta ja helpottaa Kiinan mukaan tuloa maailman ilmastosopimukseen kasvojaan menettämättä. &

LUNDMARK RUOKKI intomieltä alkuviikosta kuvaamalla teollisen internetin mahdollisuuksia työnantajaleirin linnakkeessa Etelärannassa järjestetyssä seminaarissa.

Suomesta löytyvät kaikki menestyksen palaset. On vahva teollinen pohja ja tarvittavaa osaamista. Löytyy sensorien kehittäjiä, tietoverkkoeksperttejä, data-analyysin taitajia ja pelien ansiosta myös käyttöliittymäguruja.

Tarjolla on miljardien tai ennemmin ehkä kymmenien ja satojen miljardien uudet markkinat.

Tarjolla on satojen miljardien markkinat.

Euroopan ja Yhdysvaltojen päästöt lasku-uralla

400

Hiilidioksidipäästöt suhteessa vuoden 1990 tasoon (1990 = 100)

350 KIINA 2012

9 mrd tonnia

300 250 200

USA 2012

6,5 mrd tonnia

150 100 50

EU 2012

4,5 mrd tonnia 1990

1995

2000

2005

HENGENNOSTATUSPUHEET OVAT tarpeen, mutta mahdollisuuksiin on syytä suhtautua realistisesti.

Yksinkertaisimmillaan teollinen internet tarkoittaa erilaisten laitteitten käytön ja kunnon valvontaa. Tätä on tehty iät ja ajat ilman, että asiasta on pidetty erityistä meteliä.

Etelärannan seminaarissa esitellyt ensimmäiset teollisen internetin uudet suomalaissovellukset eivät vielä häikäisseet.

Tuntuu, että meillä vielä puhutaan ja ideoidaan, kun moni iso yritys maailmalla samaan aikaan kehittää siihen liittyvää liiketoimintaa.

SUOMELLA ON kiistatta oikeaa osaamista, joka pitää nyt hyödyntää.

Tekes on käynnistänyt teollisen internetin ohjelman. Toimintaansa on myös aloittamassa uusi yhteistyöfoorumi, jossa teknologiajätit hakevat startupeilta apua teollisen internetin pulmiin.

Hyvä niin. Vallankumouksessa on parempi olla voittajien kuin häviäjien puolella. &

0

JYRKI ALKIO

2010

@talentum.fi

LÄHDE: YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, IEA

ovat teknologia-apu länsimaista ja kehitysmaiden saama rahoitusapu lännestä.

– Mutta en sano, ettei sopimusta synny. Tie on nyt avattu.

Verotus on päästökauppaa parempi Ye Qi on Kiinan toisen huippuyliopiston Tshinguan yliopiston professori. Toinen on Pekingin yliopisto. Molemmat tunnetaan ”insinööriyliopistoina”, joista Kiinan presidentit tulevat.

Ye Qi johtaa Tshinguan yliopiston ilmastopolitiikan laitosta. Hän kävi Helsingissä viikko sitten entisen europarlamentaarikon EijaRiitta Korholan väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä.

Helsingissä Ye Qi esitelmöi suo-

Päätoimittaja Jyrki Alkio 040 342 4476 Toimituspäällikkö Harri Junttila 040 342 4685 Toimitussihteeri Irma Svan-Santero

malaisille energiapäättäjille.

Selväksi kävi, että Kiinan politiikassa ilmastonmuutos on yhä sivuosassa. Ilmastonmuutos mainittiin ensimmäisen kerran maan viisivuotissuunnitelmassa vuosille 2011–2015. Se oli vain hieman Kööpenhaminan suurten odotusten ilmastokokouksen jälkeen.

– Yllätyimme siitä määrästä, miten paljon ilmastonmuutos herätti julkista keskustelua Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Talouskasvuun suhteutettua energian kulutusta Kiina aikoo leikata 16 prosenttia ja hiilidioksidipäästöjä 17 prosenttia. Ei-fossiilisten polttoaineiden osuutta energiahuollossa Kiina aikoo nostaa 11 prosenttiin.

Apua on jo tarjottu ja myös vas-

Toimittajat Kari Kortelainen, Tuula Laatikainen, Tero Lehto, Raili Leino, Jukka Lukkari, Kari Peltonen, Helena Raunio, Harri Repo, Janne Tervola, Eeva Törmänen

taanotettu päästökaupan muodossa. Ye Qi kertoo, että EU tyrkytti päästökauppaansa hyvinkin hanakasti Kiinalle. Niinpä Kiina kokeilee päästökauppaa seitsemässä kaupungissa.

Jos kokeilut onnistuvat, Kiina saattaa laajentaa päästökauppaa vuonna 2016.

– Mutta emme ole sulkeneet pois hiilidioksidiveroakaan vielä.

Arvioin, että lopulta Kiinaan tulee jonkinlainen sekoitus päästökauppaa ja hiilidioksidiveroa.

– Henkilökohtaisesti pidän hiilidioksidiverotusta päästökauppaa parempana. Verotus on paljon helpompaa. & TUULA LAATIKAINEN

Verkkotoimitus Marko Laitala (uutispäällikkö), Tapio Ikkala, Janne Luotola, Marjukka Puolakka, Tuija Sorjanen, Sofia Virtanen

@talentum.fi

Ulkoasu AD Simo Sahla, Juha Kalliolahti (Faktor Oy) Kuvapäällikkö Timo Pylvänäinen

SLUSH ON kuudessa vuodessa kasvanut huomioP.S. arvoltaan poikkeukselliseksi mediatapahtumaksi.

Paikan päällä Messukeskuksessa välittyi usko onnistumiseen ja into uuden luomiseen. Nuoret yrittäjät eivät ole vajonneet Suomessa vallitsevaan ahdinkoon ja surkutteluun. &

”Kannan Luxemburgin veronkierrosta poliittisen vastuun.”

EUROOPAN KOMISSION PUHEENJOHTAJA JEAN-CLAUDE JUNCKER 12.11.2014.

JUHA S. KALLIOLAHTI

ARTTU LAITALA

4 TEKNIIKKA&TALOUS / 21.11.2014

Uutiset

www.tektal.fi Epätoivo kasvaa —

Rakentaminen joutui Aallossa sivuraiteille Tampereen merkitys rakentamisen tutkimuksessa kasvaa

AALTO / NITA VERA

TUTKIMUS / Rakentamisen tutkimus ja opetus on jäänyt Aaltoyliopistossa lapsipuolen asemaan.

– Rakentaminen ei selvästikään ole Aallon ykkösprioriteettia, sanoo YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen.

Aalto on viime vuosina vienyt yliopistoa kansainvälisempään suuntaan.

Rakennusalalla koetaan, että tieteentekemisen huumassa alan teollisuuden tarpeet on unohdettu.

– Ehkä Aallossa koetaan, että rakentaminen on liian käytännönläheistä. Ikään kuin tutkimusta ei tarvittaisi. Niin ei ole. Meneillään on erittäin isoja investointeja, joiden rakentamiseen tarvitaan yliopistotasoisia ihmisiä, muistuttaa A-insinöörien toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Jyrki Keinänen.

Aallossa tunnutaan ajattelevan, että talojen rakentaminen onnistuu amk-insinöörien koulutuksellakin.

– Varmasti se onnistuukin, mutta meillä on erittäin monimutkaisia ilmiöitä, joita oikeasti pitää tutkia, kuten hometalot, Keinänen sanoo.

– Minua pelottaa, että tässä ollaan ajamassa rakentamisen koulutusta ja tutkimusta amk-tasoiseksi.

Tutkimuskulttuuri hävisi Rakentamisessa ilmiöt ovat pitkäaikaisia.

– Ala etenee kuin juna. Se voi vaihtaa uudelle raiteelle, mutta jatkumoa pitäisi olla, Keinänen sanoo.

Nyt alan teollisuuden ja yliopiston välille on syntynyt vastakkainasettelu: teoria tai käytäntö.

– Rakentamisen tutkimus on kallistumassa Tampereelle, Keinänen sanoo. – Aallon pitäisi tehdä imperiumin vastaisku.

YIT:n Kostiainen on samaa mieltä: Aalto profiloituu liikaa huippututkimukseen, kun alan kiinnostus on käytännönläheisemmissä aiheissa.

– Aallon filosofia ja shok-filosofia eivät kohtaa todellisuutta, joka on

RAKENTAMISESSAKIN INNOVOIDAAN. Tampereen rantatunnelin toteutussuunnitelmiin löytyi useita pieniä parannuksia yhteisten innovointipajojen avulla.

”Aallon pitäisi tehdä imperiumin vastaisku.” kiinni paikallisuudessa, sanoo Kostiainen. Hän on myös Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä RYM:n hallituksessa.

Hän muistuttaa, että rakentami-

nen on aina kulttuurisidonnaista ja kiinni paikallisissa säännöksissä.

– Kun tehdään paljon sääntelyä esimerkiksi eristysmääräyksiin, sitä pitäisi osata ja ymmärtää, Kostiainen muistuttaa. – Tämä on lievä huolenaihe alalla: tehdään määräyksiä, mutta tiedetäänkö vaikutuksia.

Kritiikki laantunut Alan etujärjestö Rakennusinsinöörien liitto RIL on myös ilmais-

sut huolensa Aallon linjauksista muun muassa vuonna 2011 yhdessä Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuus ry:n kanssa laatimassaan kannanotossa.

Kannanotto varoittaa liian rajuista painopistevalinnoista ja yhteiskunnan tarpeiden unohtamisesta.

Vaikuttamisesta vastaava johtaja Teemu Vehmaskoski RIL:stä myöntää, että kannanoton aikoihin alalla oli huoli siitä, jatkuuko rakentami-

sen opetus lainkaan Aallossa.

– Kun Aallon kandiohjelman uusittiin, se ei ollut kovin vuorovaikutteinen prosessi, hän sanoo.

Esimerkiksi koneen ja rakentamisen yhdistäminen yhdeksi kandiohjelmaksi oli yllätys. – Emme olisi sitä itse keksineet, Vehmaskoski tyytyy sanomaan.

Nyt keskustelua käydään Vehmaskosken mukaan hyvässä hengessä.

– Kriittistä lausuntoa Aallosta ei

Paperikoneiden sulkemiset säästävät sähköä Sähkönsyöjiä suljettu jo Loviisan tuotannon verran SÄHKÖ / Metsäteollisuuden sähkön kulutus painuu Suomessa ensi vuonna jo alle 20 terawattitunnin.

Paperiteollisuuden edelleen jatkuva alasajo on vähentänyt alan sähkön kulutusta huippuajoista jo Loviisan ydinvoimalan tuotannon verran.

UPM:n viimeviikkoinen ilmoitus kahden paperikoneen sulkemisesta nostaa Suomessa 2000-luvulla suljettujen koneiden määrän jo pitkälti yli 30:n.

Koneita ryhdyttiin poistamaan käytöstä jo 2000-luvun alkuvuosina. Varsinainen iso rysäys käyn-

nistyi Voikkaan sulkemispäätöksestä, joka tehtiin vuonna 2006.

Metsäteollisuuden sähkön kulutuksen ennätysvuodeksi jää juuri 2006, jolloin ala kulutti sähköä 28,1 terawattituntia. Se oli liki kolmannes Suomen kokonaiskulutuksesta.

Tänä vuonna metsäteollisuus tarvitsee Suomessa sähköä enää hiukan yli 20 terawattituntia, mikä on 24 prosenttia Suomen kulutuksesta.

UPM:n ensi vuoden alkupuolella suljettavat koneet Jämsänkoskella ja Lappeenrannassa nielaisevat vuodessa yhteensä runsaan tera-

Alasajo leikkaa sähkön tarvetta Metsäteollisuuden sähkön kulutus, TWh

wattitunnin sähköä.

Metsäyhtiöiden sähkön tarve on vähentynyt huippuajoista yli kahdeksan terawattitunnin verran. Loviisan kaksi reaktoria tuottavat vuodessa sähköä juuri tuon määrän.

Uusi paperikone on otettu Suomessa käyttöön viimeksi vuonna 1998. Tuolloin UPM otti käyttöön Raumalla nykyrahassa noin 500 miljoonaa euroa maksaneen koneen. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

Osuus Suomen sähkön kulutuksesta, % 30 25 20 15 10 5 0

2003

2005

LÄHDE: METSÄTEOLLISUUS RY

2007

2009

2011

2013

2015

(ARVIO)

21.11.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

avataanko Berliinin 5,4 miljardin euron suurkenttää ikinä?

Yliopisto ei valmista ammattiin

■

Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksen johtaja Juha Paavola muistuttaa, että yliopistojen tehtävä on tehdä korkeimman tason tutkimusta eikä tuottaa rakennusliikkeille työvoimaa.

– Yliopisto ei ole ammattiin valmistava laitos, Paavola sanoo painokkaasti.

– Emme halua kouluttaa ihmisiä vain tekijöiksi vaan uudistajiksi. Onko tarkoituksenmukaista, että jotain paikkaa voi hakea sekä amk-insinööri että diplomiinsinööri? Alalla olisi hyvä määrittää selkeästi ne tehtäväalueet, joissa tarvitaan yliopistotason koulutusta.

Tutkimuksen korostaminen on lisääntynyt Aalto-yliopiston myötä.

– Rakennusalan heikkous on, että sillä ei ole tieteenalan traditioita. Näitä yritämme tänne nyt rakentaa. Tutkittavaa olisi vaikka kuinka.

Asennemuutos entiseen Teknilliseen korkeakouluun on iso.

– TKK:n aikana teollisuus tavallaan saneli, mitä meillä tutkittiin. Vieläkin esimerkiksi diplomityöt tehdään lähes yksinomaan teollisuudessa ja tuodaan vain tänne tarkastettavaksi. Emme pysty tällaisella tavalla antamaan opiskelijalle aitoa kuvaa tutkimustyöstä.

Jo nyt rakennusalalle on vaikea saada suomenkielisiä jatko-opiskelijoita.

– Pidemmän päälle se tarkoittaa, ettei meillä ole suomenkielisiä professorejakaan. & minulta tule. Aalto tietää tekevänsä asioita eri tavalla kuin Tampere. Meidän tehtävämme on pitää olosuhteet sellaisina, että rakennetun ympäristön opetus pysyy pääkaupunkiseudulla. & EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

WWW.TEKTAL.FI/P/21

Päästökauppa kaipaa tiukkaa remonttia Päästöoikeuksille pitäisi määritellä minimihinta, sanoo saksalaisekspertti TIMO PYLVÄNÄINEN

PÄÄSTÖKAUPPA / EU:n

■ Järjestelmä laajennettava lämmitykseen ja liikenteeseen ■ Politiikan työkaluin edistettävä energiaalan innovaatioita ■ Hiilivuotoon puututtava LÄHDE: EURO-CASE

Uskottavuus menee, jos pelisääntöjä muutetaan suhdanteiden mukaan.

Ylitarjonta pysyvä olotila Hinta on halpa, koska EU-maiden hiilidioksidipäästöt ovat jääneet päästökattoja pienemmiksi. Syitä ovat niin talouden taantuma kuin uusiutuville energiamuodoille maksetut tuetkin.

Knopfin mukaan suurin syy on kuitenkin se, että markkinoilla oikeuksista uskotaan myös vastedes olevan ylitarjontaa.

EU-maat vetivät markkinoilta alkuvuonna pois 400 miljoonaa tonnia eli viidenneksen vuotuisista päästöoikeuksista niin sanotussa backloading-menettelyssä.

Toimella ei ollut vaikutusta hintoihin, koska oikeuksia ei peruttu lopullisesti.

Knopfin mielestä oikeuksia ei pidäkään nollata. Järjestelmän

sekä teräsosat valmistanut HögforsSteka Lievestuoreelta. Teräsosat on pintakäsitelty ensin kuumasinkitsemällä, sitten pohja- ja pintamaalilla ja lopuksi lakalla. &

Päästökaupan korjaussarja ■ Päästöoikeuksille määrättävä hintavyöhyke minimi- ja maksimihintoineen

päästökauppa ei toimi. Päästöoikeuksien hinta on painunut niin halvaksi, ettei sillä ole haluttua ohjausvaikutusta.

– Päästökauppajärjestelmä pitäisi uudistaa radikaalisti, sanoo Euroopan ja Saksan energiastrategioihin perehtynyt tohtori Brigitte Knopf Potsdamin ilmastoinstituutista.

Knopf osallistui viime viikolla Helsingissä Tekniikan Akatemian järjestämään päästökauppaseminaariin.

Hän esitteli Europan teknistieteellisten akatemioiden kattojärjestön Euro-Casen EU:n päättäjille laatimaa päästökauppajärjestelmän uudistusehdotusta.

Uudistajat haluavat päästöoikeuksille hintavyöhykkeen, jossa oikeuksilla on ajan mittaan nousevat minimi- ja maksimihinnat.

Päästöoikeuden hinta on tällä hetkellä noin kuusi euroa hiilidioksiditonnilta. Jotta hinnalla olisi todellinen ohjausvaikutus, oikeuden hinnan pitäisi nousta vähintään 20 euroon vuoteen 2020 mennessä.

Pirteä keltainen palkittiin TERÄSRAKENTEET / Viikinmäen maisemapylväs on valittu Vuoden 2014 Teräsrakennepalkinnon saajaksi. Pylvään on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co pääsuunnittelijana Risto Virkkunen.

Maisemapylväs liittyy Viikinmäen sähköaseman muutostöihin, joissa vanhan avokytkinaseman toiminnot siirretään sisätiloihin.

Uuden sähköaseman viereen rakennettu pylväs näkyy hyvin Lahden moottoritielle ja kauas sen toiselle puolelle Koskelaan asti.

Työstä palkittiin myös rakenteen suunnitellut Eltel Networks

5

HIILITULLEISTA EI APUA. Tulleja on vaikea ottaa käyttöön hiilivuodon torjunnassa. — Parempi olisi, jos muutkin maat määräisivät hiilelle hinnan, sanoo Brigitte Knopf.

vähäinenkin uskottavuus menee, jos pelisääntöjä lähdetään muuttamaan suhdanteiden mukaan.

Varanto ei ratkaise ongelmia Jotain päästökauppajärjestelmälle on silti pakko tehdä, sillä päästökaupan pitäisi olla EU:n tärkein ilmasto- ja energiapoli-

tiikan työkalu.

Kun EU-maiden johtajat kuukausi sitten sopivat vuoteen 2030 ulottuvista tavoitteista, päästökauppa nimettiin tärkeimmäksi päästöjen vähentämisen välineeksi.

EU-maat sopivat ottavansa vuonna 2021 käyttöön niin sanotun markkinavakausvarannon.

Varannon avulla viranomaiset voivat säädellä markkinoilla olevien päästöoikeuksien määrää.

Knopfin mielestä varanto ei ratkaise ongelmia, koska se ei tuo järjestelmään kaivattua vakautta ja kustannustehokkuutta. Myös vaikutus hintaan on epäselvä.

Radikaalimpien uudistusten läpiajo taas on poliittisesti hankalaa. Päästöoikeudelle määrättyä minimihintaa voidaan pitää hiiliverona, joka on saanut täystyrmäyksen.

Jotain on kuitenkin tehtävä.

– Ilman päästökaupan kattavaa uudistamista ajatus EU:n yhteisestä ilmastopolitiikasta saattaa tulla tiensä päähän. & JYRKI ALKIO

@talentum.fi

Uusi 4g-verkko avautui TIETOLIIKENNE / Suomessa on aloittanut uusi valtakunnallinen 4g-verkko, jonka etu on laaja peittoalue koko maassa.

Verkon 450 megahertsin taajuudella on yritetty monia tekniikoita. Kolmen diplomi-insinöörin perustama Ukkoverkot uskoo, että matkapuhelinverkkojen ltetekniikka on kustannustehokas ratkaisu.

Tässä vaiheessa 450 megahertsin lte-laitteita valmistaa muutama yritys, joista suurimmat ovat kiinalaiset Huawei ja ZTE. Ukkoverkkojen toimitusjohtaja Jaakko Pellinen uskoo, että myös Nokia tuo myyntiin 450 megahertsin laitteita.

Hinta on alkaen 60–80 euroa

kuukaudessa, vaikka nopeus jää kauas perinteisistä 4g-verkoista.

Ukkoverkot odottaa asiakkaikseen etenkin liikenteen ja logistiikan yrityksiä, metsäteollisuuden toimijoita sekä sekä viranomaisia, joille liikkuva yhteys on tärkeä. VR hyödyntää yhteyttä muiden verkkojen ohella kaukojunissaan. Liittymiä on nyt reilut 2 000.

Ukkoverkkojen toinen perustaja, teknologiajohtaja Kari Lehtinen luottaa tekniikan yleistymiseen, koska 450 megahertsin lte-verkkoja on rakenteilla myös Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa.

Ainakin Brasiliassa ja Venäjällä pilottihankkeet ovat jo alkaneet.

450 megahertsin lte-verkot toimivat hyvin kapealla, alle viiden

megahertsin kaistalla, mikä rajoittaa nopeuksia. Tällä hetkellä teoreettinen enimmäisnopeus on Pellisen mukaan noin 15 megabittiä sekunnissa, ja käytännön nopeus 3–6 megabittiä sekunnissa.

Ukkoverkot aikoo vahvistaa osan verkostaan ensi vuodesta alkaen moniantennitekniikan (mimo) tukiasemilla, jolloin tiedonsiirtonopeudet tuplaantuvat.

Tiheimmissä asutus- ja yrityskeskittymissä se aikoo täydentää verkkoaan 2600 megahertsin lteverkoilla. Ukkoverkot aikoo vahvistaa verkkoaan vielä lähivuosina. & TERO LEHTO

@talentum.fi

6 TEKNIIKKA&TALOUS / 21.11.2014

Uutiset

www.tektal.fi Yhdysvalloissa

Kilpailun kautta jättimarkkinoille Britit tarjoavat suomalaisille startupeille pehmeän laskun kohti menestystä ARTTU LAITALA

KASVU / Suomalaisten start- hoitopiirit, kunnat ja yksityiset upien potentiaali on huomattu myös maailmalla.

Britit järjestivät Slushissa pitsauskilpailun, johon osallistui 64 yritystä Suomesta ja Baltian maista. Kilpailun voittivat suomalaiset Diktamen ja Plan Brothers. Kumpikin yhtiö saa niin sanotut täyden palvelun markkinoillemenopaketit Britanniaan.

Pakettiin kuuluvat muun muassa pr-, laki- ja myyntipalvelut sekä toimitila.

– Voitto jouduttaa kansainvälistymistämme merkittävästi. Nyt saamme valmiina sen, mihin muuten joutuisimme laittamaan paljon aikaa ja rahaa, sanoo yksi Diktamenin perustajista Niklas Elers startuptapahtuma Slushissa.

Suoran avun liNiklas Elers säksi Elers korostaa palkinnon prmerkitystä. Kilpailusta vastasi UK Trade&Investment, ja raadissa oli mukana investoinneista vastaava Britannian pääministerin edustaja Pohjoismaissa ja Baltian maissa, Mark Prisk.

Diktamen on tuttu 10 000 suomalaiselle lääkärille. Se toimittaa terveydenhuoltoon sanelujärjestelmiä. Asiakkaina ovat sairaan-

terveysalan toimijat.

Laki auttaa Britanniaan Diktamenin houkuttelee 12-kertaisen markkinan lisäksi lakimuutos, jonka myötä sikäläinen terveydenhuoltojärjestelmä ottaa käyttöönsä strukturoidut potilastietojärjestelmät.

– Meillä on 12 kuukauden tekninen etumatka. Uskomme saavamme kymmenen prosenttia koko terveydenhuollon sanelumarkkinoista, mikä tarkoittaa noin 30 miljoonan euron liikevaihtoa vuonna 2018.

”Meillä on 12 kuukauden etumatka.”

Tällä hetkellä yhtiö työllistää 55 henkilöä ja tekee kolme miljoonaa euroa liikevaihtoa.

Plan Brothersin Pelsu-tuote puolestaan auttaa tekemään lakiin perustuvan kiinteistöjen pelastussuunnitelman oikein ja ylläpitämään sen ajan tasalla. Yhtiön asiakkaita ovat muun muassa kauppakeskus Itis, Kesko, Realia ja Aso-kodit.

Tervetuloa itään, naapuri!

■

Venäjälle suomalaisyrittäjiä houkuttelee sikäläinen teknologiakeskus Skolkovo.

Keskuksen Slushissa esittelemään Softlanding-pakettiin kuuluu tukea toimitilojen saamisessa, rahoitusta, tulli- ja veroetuja ja apua venäläisen inf-

rastruktuurin hyödyntämiseen.

Diktamenin Niklas Elers ei yhtiötään Venäjälle veisi.

– Olisin ollut valmis maksamaan rahaa nopeasta brittien markkinoille pääsystä. Aika paljon pitäisi maksaa minulle, jotta lähtisin toiseen suuntaan. &

DISKOVALOISSA. Startupit viekottelivat sijoittajia Slushin juhlatunnelmissa.

Myös Plan Brothers hyötyy brittilaista, jonka erot Suomen lakiin ovat niin pieniä, että lokalisointi on helppoa.

– Olemme olleet briteissä messuilla, ja kiinnostusta on ollut. Nyt lähtö vain toteutuu huomattavasti nopeammin, sanoo yhtiön perustaja Eetu Kirsi.

Plan Brothersin liikevaihto on 1,6 miljoonaa ja sen palveluksessa on 30 henkilöä. Jos brittivalloitus onnistuu, vuonna 2018 liikevaihto nousee 30–50 miljoonaan euroon. & HARRI JUNTTILA

@talentum.fi

Slush kasvoi itsekin brändiksi BRÄNDIT / Pääasiassa opiske- ei itse valmista tai jakele laitetta, lijoiden ja muiden vapaaehtoisten vaan on antanut nimensä ja suunnitjärjestämä kasvuyritysten Slush- teluapunsa taiwanilaisen Foxconnin tapahtuma veti Helsingin Messu- laitteen päälle.

Jolla taas haki Slushissa näkykeskukseen jo ensimmäisenä päivänä yli 14 000 vierasta. vyyttä toisen laitteensa, SailfishMoni yritys valitsi Slushin tänä tabletin joukkorahoituksen aloitukvuonna julkistustensa areenaksi. selle IndieGoGossa. Yhtiö saikin Suurimman huohavittelemansa 380 000 dolmion keräsivät Jolla ja Nokia, jotka jullaria kokoon kistivat tablettilaitparissa tunteensa. nissa. & N1 on Nokian avaus brändin liTERO LEHTO sensointiin. Nokia @talentum.fi Nokia N1

Lng-sopu käynnistää varaston suunnittelun LNG-TERMINAALI / Lng-terminaalin ja yhdysputken rakentaminen käynnistyy vasta kun EUtuki varmistuu. Tukianomukset lähtevät liikkeelle, kun kustannukset ovat tarkkaan tiedossa.

– Sitä ennen on tehtävä todel-

la paljon suunnittelutyötä, sillä muuten aikataulu käy liian ahtaaksi, sanoo teollisuusneuvos Herkko Plit työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Inkoo on ollut esillä terminaalin sijaintipaikaksi, mutta Gasumin

mukaan Porvoon Tolkkinen on toinen vaihtoehto, eikä niitä ei ole laitettu paremmuusjärjestykseen.

Etelä-Suomeen tarvitaan joka tapauksessa terminaali, jonka avulla pystytään parantamaan lng:n saatavuutta asiakkaille.

Kaikki riippuu markkinoista Myös terminaalin koko on yhä avoinna. Jotta terminaalilla olisi laajempaa alueellista merkitystä, koon täytyy olla yli 50 000 kuutiometriä. Optimikoko selviää suunnittelun myötä.

– Ratkaisevaa ei ole säiliön koko vaan se, kuinka paljon kaasua sen kautta kulkee, Plit lisää.

– Terminaalihankkeen aikataulu, lopullinen sijaintipaikka ja investoinnin suuruus riippuvat markkinoiden kehittymisestä, korostaa

viestintä- ja markkinointijohtaja Olga Väisänen Gasumista.

Suomen terminaalin rahoituksen hoitaa Gasum. Virolaiset hoitavat oman terminaalinsa.

Suomen ja Viron kaasumarkkinat yhdistävä putki on Gasumin ja virolaisen kaasunsiirtoyhtiön Võrguteenuksen yhteishanke. Gasum jatkaa tämänkin hankkeen suunnittelua.

– Seuraavaksi keskustelemme komission kanssa siitä, mikä on riittävä tuki, mihin se Eurooppaneuvoston päätöslauselmien pohjalta poliittisesti sitoutuu, Plit selvittää.

Lähtökohta on, että kaikki kolme hanketta saavat tukea.

Putken osalta tuki voi olla enintään 75 prosenttia noin 200 miljoonan euron kustannuksista. Satoja miljoonia euroja maksavalle ter-

minaalille pitäisi myös saada merkittävä tuki.

Tukisopimukset ensi keväänä Gasum ja Võrguteenus ovat jo hakeneet tukea putken suunnitteluun. Päätöstä odotetaan Plitin mukaan tällä viikolla.

Gasum arvioi, että terminaalien tukisopimukset saadaan valmiiksi ja allekirjoitettua ensi keväänä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan maakaasumarkkinalain uudistamista sekä maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden avaamista kilpailulle. Se merkitsee myös Gasumin toimintojen jakamista eri yhtiöihin. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

21.11.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

ihmetellään: Mihin katosi 12 000 Teslaa?

7

WWW.TEKTAL.FI/P/22

MAX PLANCK -INSTITUUTTI / WOLFGANG FILSE

EU voitelee virtuaaliöljyllä E TOIM. HUOM. uroopan unioni huijaa itseään laskemalla liikenteen uusiutuvaksi polttoaineeksi sellaista bioöljyä, jota ei ole olemassakaan. Virtuaaliöljyllä halutaan liukastaa toisen sukupolven biopolttoainetta tekevien jalostamoiden investointipäätöksiä.

Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineissa käytetään elintarvikkeiksi sopivia raaka-aineita, kuten maissia tai sokeriruokoa.

Sitä ei haluta suosia.

Toisen sukupolven biopolttoaineet tehdään hakkuutähteistä ja jätteistä. Näitä investointeja EU haluaa kannustaa, mutta varsin erikoisin keinoin.

Jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus tukea toisen sukupolven biopolttoaineinvestointeja kaksoislaskennalla ja verohelpotuksin.

Kaksoislaskennassa litra toisen sukupolven polttoainetta lasketaankin kahdeksi litraksi, kun määritellään autoilijalle myytävän tuotteen biopitoisuutta.

EU:N MÄÄRÄÄMÄ biopolttoaineiden sekoitusvelvoite on 10 prosent-

Tällä matematiikalla on vaikea kuvitella, että päästöt pienenevät.

tia. Sen täyttää, jos sadassa litrassa myytävää tuotetta on viisi litraa toisen sukupolven biopolttoaineita.

Suomi on omaehtoisesti asettanut tavoitteeksi 20 prosenttia. Kymmenen litraa siis riittää meillä.

Tällä matematiikalla on vaikea kuvitella, että päästöt pienenevät.

INVESTOINNIT biopolttoaineita tuottaviin laitoksiin maksavat puolesta miljardista miljardiin euroon. Neste Oil on investoinut vuosien mittaan kolme miljardia euroa jättimäisiin laitoksiinsa, joilla se takoo nyt parin miljardin euron liikevaihtoa. EU:ssa suurin osa sen uusiutuvasta dieselistä lasketaan kahdesti, koska raaka-aineesta 64 prosenttia on jätettä.

Myös metsäyhtiöt ovat hingunneet vihreän kullan öljysheikeiksi.

Vapo, Stora Enso ja Metsä Group kuitenkin luopuivat hankkeistaan teknologian kalleuden vuoksi.

Ainoastaan UPM uskalsi jatkaa, koska se keksi raaka-aineeksi selluntuotannossa syntyvän mäntyöljyn. Yhtiö jalostaa siitä biodieseliä Lappeenrannassa vain 170 miljoonan euron investoinnilla.

UPM tarvitsee myös jatkossa tuplalaskennan, jotta investointi kannattaisi.

MARKKINATALOUDESSA yhden tuki on toisen tappio. Näin on käynyt mäntyöljyssä, josta Suomessa on tähän asti jalostettu kom-

HELENA RAUNIO

@talentum.fi

ponentteja liima- ja maaliteollisuudelle, kosmetiikkaan ja lääkkeisiin. Tämän biotaloustuotannon jalostusarvo on moninkertainen verrattuna polttoaineisiin.

Kemianteollisuudelle tehtiin Suomessa kuitenkin tepposet, kun energiavirasto päätti, että raakamäntyöljy on tähdettä ja lignoselluloosaa. Lappeenrannan tuote käy siis tuplalaskettavaksi.

UPM:n investointi nousikin kannattavaksi kerta heitolla, mutta satoja miljoonia euroja Suomeen investoinut kemianteollisuus joutuu kamppailemaan raaka-aineesta tukiaisten vääristämässä kilpailutilanteessa.

Ala pelkää niukkuutta, sillä mäntyöljyä voisi saada lisää ainoastaan kaupallisesti kannattamattomien matkojen päästä.

ASIAA EI OLE käsitelty loppuun Brysselissä. Parlamentin raportoija Nils Torvalds on koko syksyn selvittänyt asiaa. Parlamentin ensimmäisessä versiossa mäntyöljy ei ollut tuplalaskettavien listalla, ei myöskään komission listalla. Ministerineuvoston versioon Suomen ja Ruotsin elinkeinoministerit saivat sen kuitenkin lobattua. &

VALMISTUMASSA. Stellaraattorin asennustöitä vuonna 2011.

Uusi fuusiolaite käynnistyy Saksassa FUUSIOVOIMA / Miljardin euron fuusiokoelaitos Wendelstein 7-X käynnistyy ensi keväänä Saksan Greifswaldissa.

Kyseessä on ensimmäinen täysin uusi fuusioenergian tutkimuslaite Euroopassa kymmeniin vuosiin. Myös monet teknologiset ratkaisut ovat uusia.

W7-X on stellaraattori, kun taas Ranskan Cadaracheen valmistuva Iter on tokamak. Molemmissa on munkkirinkilän muotoinen reaktorikammio. Tokamakissa rinkilän poikkileikkaus on vakioinen ja muistuttaa pisaraa. Stellaraattorissa rinkilä on viisikulmainen, kierteinen ja muodoltaan hyvin monimutkainen.

Laitoksessa on tarkoitus testata, miten tämäntyyppinen reaktori soveltuu energiantuotantoon.

Energiaa on tarkoitus tuottaa mahdollisimman vähän, koska kaikki syntyvä energia on plasman hallintaa koskeville tutkimuksille pelkästään haitaksi.

Mukana W7-X:n suunnittelussa on Aalto-yliopiston tutkimusryhmä, joka tekee plasman ja magneettikenttien hallintaan liittyviä, erittäin monimutkaisia mallinnuksia. Ryhmää johtaa dosentti Taina Kurki-Suonio.

Tutkimusryhmä tekee samantyyppisiä mallinnuksia myös Iteriä varten. & RAILI LEINO

@talentum.fi

8 TEKNIIKKA&TALOUS / 21.11.2014

Uutiset

www.tektal.fi Paniikki iski Wall Streetillä — tällaista pitäisi

”Turun telakan investointitarpeita liioiteltu” VESA-MATTI VÄÄRÄ

Jari Anttila aloittaa Pernon telakan saksalaiskomennon siivous- ja maalaustalkoilla MERITEOLLISUUS / Saksalaisen Meyerin isännyys ei ole ainakaan vielä poikinut isoja uusinvestointeja Turun telakalle.

– Investointitarpeemme eivät ole niin suuret kuin julkisuudesta saattaisi päätellä. Tuotantokoneistomme ja -tilamme ovat ehkä hieman vanhat, mutta ne toimivat, telakan suomalainen johtaja Jari Anttila oikoo.

Anttilan mukaan telakalla tehdään pienehköjä korvausinvestointeja koko ajan.

– Niitä tehtiin toki STX:n aikanakin.

Tässä mielessä mikään ei ole muuttunut.

Korealainen STX oli Turun telakan Jari Anttila aiempi omistaja.

Korealaiset niittivät mainetta telakan investointien ja kilpailukyvyn laiminlyöjänä.

Tämäkään ei aivan pidä paikkaansa.

Turussa käynnistettiin keskiviikkona 300 metrin pituisen Mein Schiff 5-aluksen rakennustyöt.

Urakka käynnistettiin vuoden vanhalla plasmaleikkurilla, joka siis on hankittu korealaisten omistuksen aikana.

Anttilan mukaan alus rakennetaan samalla tavoin kuin se olisi rakennettu korealaisomistajienkin aikana. Mitään mullistavaa saksalaiskomento ei ole telakan toimin-

RISTEILIJÖITÄ MAAILMALLE. Mein Schiff nelonen luovutetaan saksalaiselle TUI-varustamolle huhtikuussa.

tatapoihin tuonut.

– Vertailemme paraikaa Turun ja Papenburgin toimintatapoja. Toimintatavan muutos on äärimmäisen herkkä asia. Tarkoitus ei ole tehdä Turusta toista Papenburgia.

Vierailuliikenne vilkasta Telakoiden keskinäinen kehittäminen ei ole ainakaan vierailuvoimasta kiinni. Turussa on vieraillut kymmeniä saksalaisia. Toiseen suuntaan liikenne on ollut lähes yhtä vilkasta.

Ainakin aluksi näkyvin muutos on siisteyden korostaminen. Val-

”Korvausinvestointeja tehtiin korealaistenkin aikana.” tava levyhalli on siivottu nurkkia myöten ja maalattu.

– Halli on paremmassa kunnossa kuin valmistuessaan 1975–1976, Anttila kehuu.

Toimitusjohtaja Jan Meyer on ilmaissut lataavansa suuria odotuksia kahden telakan yhteistyölle. Hänen mukaansa molemmat telakat voivat oppia toistensa toimintatavoista ja nostaa samalla

kummankin tuottavuuden uudelle tasolle.

Vaatimus on kova, sillä Papenburgia pidetään yleisesti Euroopan tehokkaimpana telakkana jo nyt.

Nykyisin Rauman uuden telakan taustavoimana häärivä Kari Airaksinen on arvioinut Turun telakan olevan 15–20 prosenttia Papenburgia tehottomampi.

Airaksisen mukaan Perno tar-

vitsisi kuilun kuromiseen arviolta 100–200 miljoonan euron investoinnit.

Turun telakalla on tällä hetkellä parempi työkuorma kuin aikoihin.

Mein Schiff 4 lilluu telakan altaassa, ja se luovutetaan saksalaistilaajalle ensi keväänä.

Mein Schiff viitosen osia tehdään halleissa ja kuutosen rakennustyöt alkavat vuoden päästä.

Kukin aluksista vastaa urakkana noin 5 000 miestyövuotta. & HARRI REPO

@talentum.fi

VOIMANSIIRRON JA LAAKEROINNIN RATKAISUT Kraftmek Oy on Suomen johtava voimansiirron, hydrauliikan ja laakeroinnin asiantuntija jo yli 40 vuoden kokemuksella. Uudistunut Kraftmek tarjoaa entistä laajemman tuotevalikoiman. Mitoitamme optimaaliset komponentit vaativiinkin teollisuuden sovelluksiin. Ammattitaitomme, kattava varastomme ja alan johtavien valmistajien maailmanlaajuinen osaaminen ovat käytössäsi.

Tutustu uudistuneeseen Kraftmekiin ja tilaa PowerMission®-uutiskirje: www.kraftmek.com

Kraftmek Oy Hannuksentie 1, 02270 Espoo info@kraftmek.com Puh. 010 75501 www.kraftmek.com

Power Mission®

21.11.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

tapahtua vain kerran 1,6 miljardissa vuodessa

WWW.TEKTAL.FI/P/23

Mittaamista tuotantoa häiritsemättä

LYHYET Nuorennusleikkaus rakennusalalla

Rocsole havittelee isoa mittauskakkua Yhdysvaltain öljykentillä MITTAAMINEN / Miten tietää ilman tuotannon keskeyttäviä mittauksia, milloin putkiston seinämiin alkaa kertyä liikaa prosessia häiritsevää sakkaa?

Tähän markkinarakoon iskee kuopiolainen Rocsole, jonka sähköiseen kapasitanssitomografiaan (ECT) perustuva Scaling Watch -mittalaite tarkkailee putken sisäpintaa jatkuvasti. Laite myös hälyttää, kun on aika liuottaa saostumat pois.

Tuotantoa ei tarvitse keskeyttää.

Lisäksi saostumanestokemikaalia voidaan käyttää juuri tarvittava määrä eikä varmuuden vuoksi vähän liikaa. Syntyy säästöjä.

Kasvua Yhdysvalloista – Suurinta kasvua liiketoimintaan odotamme öljyteollisuudesta erityisesti Yhdysvalloista, Rocsolen toimitusjohtaja Pasi Laakkonen sanoo.

– Pohjois-Amerikan jälkeen meillä on tällä hetkellä eniten asiakkaita Saksassa ja Sveitsissä, mutta myös monissa muissa Euroopan maissa Suomi mukaan lukien, Laakkonen kertoo.

Myynti onkin lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Jo toisena toimintavuonna Rocsolen liikevaihto oli lähes 760 000 euroa.

Yksi valteista on asiakaskunnan monipuolisuus. Vaikka isoin bisnes on öljyntuotannossa, Scaling Watch -laitteen käyttäjiä on myös sellu-, kaivos- ja kemianteollisuudessa.

VIIKON STARTUP

Rocsole Mitä tekee: Saostumanmittauslaitteita teollisuuden käyttöön Perustettu: 2012 Työntekijöitä: 11 Liikevaihto: 758 000 euroa (2013)

PINTAA SYVEMMÄLLE. Teollisten putkien saostumia mittaava Scaling Watch on Rocsolen päätuote. Se asennetaan putken ympärille.

Kemikaalia voidaan käyttää juuri tarvittava määrä, eikä varmuuden vuoksi vähän liikaa.

Mittaus putken pinnalta Scaling Watch perustuu Itä-Suomen yliopistossa 20 vuoden ajan tehtyyn tutkimukseen. Rocsole keskittyy tuotteiden ohjelmisto-

kehitykseen ja pilotointiin. Yhtiö ostaa ulkopuolelta suunnittelua ja valmistusta.

ECT on menetelmä, jossa mittaamalla kapasitanssin muutosta putken ulkopinnalla saadaan tietoa putken sisällä olevan nesteen tai jauheen permittiivisyyden ja koostumuksen muutoksista.

Mittaukset voidaan suorittaa tunkematta mitään ylimääräistä putken sisään. Rocsolen ratkaisu myös automatisoi tarvittavia jatkotoimenpiteitä: kun saostumia muodostuu, tarvittavaa kemikaalia voidaan laskea joukkoon sopiva määrä oikealla hetkellä.

ECT:n lisäksi Rocsole toimittaa myös muita tomografisia, esimer-

Mahdollisuuudet: Öljynporauksen siirtyminen vaikeampiin paikkoihin ja tehtaiden ympäristövaatimusten kiristyminen lisäävät mittaamisen tarvetta.

Uhat: Vaihtoehtoisten mittausmenetelmien kehittyminen Lähetä startup-vinkki: harri.junttila@talentum.fi kiksi ääniaaltoja hyödyntäviä, mittalaitteita.

– Muihin ECT-ratkaisuja toimittaviin yrityksiin verrattuna suuntaudumme selvästi enemmän teollisuuteen kuin tutkimukseen, Pasi Laakkonen kiteyttää. & SOFIA VIRTANEN

@talentum.fi

Stressitesti toi Loviisaan jäähdytystornit Vanhaa teknologiaa muokattiin ydinvoimalaan sopivaksi YDINVOIMA / Loviisan ydinvoimala on saamassa neljä uutta jäähdytystornia. Niitä saatetaan tarvita, jos meriveden käyttö reaktorin jäähdytykseen estyy.

Tähän voi viedä esimerkiksi iso öljyonnettomuus Suomenlahdella, massiivinen leväkukinto tai alijäähtynyt vesi. Toistaiseksi esimerkiksi alijäähtyneisyydestä ei ole Loviisassa koskaan ollut ongelmia.

Jäähdytystornit ovat osa parannuksia, joita eurooppalaisiin ydinvoimaloihin tehdään Fukushiman ydinvoimalatuhoja seuranneiden stressitestien jälkeen.

Tornien suunnittelu aloitettiin, kun öljytankkeriliikenne Suomenlahdella alkoi vilkastua, siis jo ennen Fukushiman onnettomuutta.

Stressitestit vauhdittivat suunnitelmien täytäntöönpanoa. Tornit valmistuvat vuoden vaihteessa ja tulevat koekäyttöön ensi vuonna.

Tornien avulla poistetaan reak-

torin jälkilämpöä ja jäähdytetään käytettyä polttoainetta, jos muuta jäähdytystä ei ole.

– Tämä toimii kuten auton jäähdytin, mutta on isompi, Loviisan voimalaitoksen apulaisjohtaja Thomas Buddas sanoo.

Kolmen päivän turva Järjestelmä saa tarvitsemansa sähkön erilliseltä dieseljärjestelmältä ja pystyy toimimaan käyttöönoton jälkeen vähintään 72 tuntia ilman ulkopuolista energiaa.

Laite imee ilmaa sivulta alhaalta ja puhaltaa sen kolmionmuotoisten lämmönsiirtoyksiköiden läpi ulos.

Parikymmenmetriset tornit jäävät entisten, korkeampien rakennusten katveeseen eivätkä näy laitosalueen ulkopuolelle.

Tekniikka on vanhaa ja esimerkiksi hiilivoimaloissa koeteltua.

Ydinvoimaloissa jäähdyttimet ovat ensimmäiset laatuaan, ja ne

9

PAIKOILLEEN. Nosturi asetti ritilät jäähdytystornien huipulle lokakuussa.

ovat jo ehtineet herättää kansainvälistäkin huomiota.

– Suunnittelussa on käytetty sekä Fortumin omaa että ulkopuolista suomalaista osaamista. Tekniikka sopii erityisesti olosuhteisiin, joissa lämpötila vaihtelee paljon, Buddas toteaa.

Järjestelmä toimii kaikilla säillä 40 asteen pakkasista 36 asteen

helteisiin.

Normaalin jäähdytysjärjestelmän lisäksi Loviisassa ovat käytössä hätäjäähdytysjärjestelmä ja jälkilämmön poisto ja näiden varajärjestelmät. Uudet tornit ovat lisä tähän kokonaisuuteen. & RAILI LEINO

@talentum.fi

RAKENNUSALAN etujärjestöille on tänä syksynä nimitetty uusia puheenjohtajia.

Rakennusinsinööriliitto RIL:n puheenjohtajaksi nimitettiin viime viikolla Skanskan toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti ja tiistaina Rakennusteollisuus ry:n puheenjohtajaksi nimitettiin YIT:n varatoimitusjoh- Tuomas taja Tero Kivi- Särkilahti niemi. Kumpikin aloittaa tehtävänsä ensi vuoden alusta.

Nimityksiä voi pitää myös nuorennusleikkauksina. Viime heinäkuussa Skanskan toimitusjohtajana aloittanut Särkilahti on 48-vuotias ja Kiviniemellä on ikää 43 vuotta. RIL:n väistyvä puheenjohtaja, Vahanen Yhtiöiden Risto Vahanen täytti viime vuonna 60 vuotta ja RT:n hallituksen vielä istuva puheenjohtaja, Ruduksen toimitusjohtaja Lauri Kivekäs on 58-vuotias.

Suomi saa kybertietoa Microsoftilta MICROSOFT TOIMITTAA Suomen tietoturvaviranomaisille oikeudenkäyntien yhteydessä paljastuneita saastuneiden koneiden internet-osoitteita, jotta koneet voidaan puhdistaa haittaohjelmista.

– Suomalaiset tietokoneet ovat maailman puhtaimmasta päästä. Väkilukuun suhteutettunakin täällä on vähän haitta- ja vakoiluohjelmien uhreja, kertoo Microsoftin digirikosyksikön johtava lakimies Juan Hardoy.

Hardoy kiittelee Suomen hyvästä tilanteesta vahvaa yritysten ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä.

Myös hankala suomen kieli on ilmeisesti suojannut suomalaisia huijauksilta.

Citadel-bottiverkossa oli yli viisi miljoonaa saastunutta konetta. Rikolliset käyttivät niitä etenkin verkkopankkihuijauksiin ja tienasivat 500 miljoonaa dollaria.

Lähes 1 500 rikollisten operoimaa Citadel-kontrollitietokonetta saatiin alas kesäkuussa 2013, mutta rikollisia ei tavoitettu.

Verkkohuijausten riski kasvaa, koska rikollisia ei juuri koskaan saada kiinni.

Myöhemmin heinäkuussa 2014 viranomaisten avustuksella alas ajetun Caphaw-bottiverkon avulla rikolliset saivat huijattua 250 miljoonaa dollaria. Sen saastuttamia koneita on Suomessakin.

– Microsoftin ja Viestintäviraston yhteistyösopimus solmitaan toista kertaa. Yhteistyö laajenee aiemmasta, kertoo viraston Kyberturvallisuuskeskuksen apulaisjohtaja Rauli Paananen.

Suomesta ei lähetetä mitään tietoja takaisin Microsoftille, eikä viranomainen maksa tiedoista mitään. &

10 TEKNIIKKA&TALOUS / 21.11.2014

Uutiset

Tuoreimmat verkossa www.tektal.fi

TOHTORIN HATUSTA Mikael Kuisma: Approaches to Light-Matter Interaction and Surface Phenomena within Density Functional Theory.

Tampereen teknillinen yliopisto 14.11.2014.

Elektronimalleja avoimella lähdekoodilla

L

uonnonilmiöiden mallintamiseen tarvitaan laskennallisessa tieteessä jopa tuhansia prosessoriytimiä kerrallaan. Oleellisia tässä ovat avoimet lähdekoodit, kertoo DI Mikael Kuisma. Hän kehitti väitöstyössään tarkan ja nopean menetelmän puolijohteiden elektronirakenteen laskemiseen.

GLLB-SC-nimellä kulkeva menetelmä mallintaa puolijohteiden elektroni-aukko-virityksiä ja hopeananohiukkasten plasmonivärähtelyjä. Mallinnus on tärkeää, sillä tietotekniikan ohella puolijohteita tarvitaan esimerkiksi lasereissa ja aurinkopaneeleissa. Nanohiukkasille on puolestaan lukuisia sovelluksia syöpähoidoista aurinkokennoihin.

– Olen ylpeä siitä, että toiset tutkijat ovat jo käyttäneet menetelmääni kymmenien tuhansien aurinkokennomateriaalien seulomiseen ja löytäneet uusia kandidaattimateriaaleja. Paras kiitos tieteessä on, että toiset tarttuvat tutkimukseesi ja edistävät sitä, Kuisma toteaa.

Nanokokoisten jalometallihiukkasten plasmonien eli plasmavärähtelyjen kvanttien mallinnus elektronirakenteen tasolla on haastavaa. Esimerkiksi 2,6 nanometrin hopeananohiukkasella on tuhansia elektroneja, joiden vuorovaikutus täytyy hallita.

Ilman yhteistyötä ei tuhannen prosessoriytimen laskennan ja viestinnän tehokas valjastaminen olisi onnistunut. Tutkimuksen lähtökohtana oli suomalais-tanskalainen avoimen lähdekoodin ohjelmisto GPAW, jota myös Kuisma on ollut kehittämässä.

Menetelmää on jo käytetty tuhansien aurinkokennomateriaalien seulomiseen.

Laskijoiden tieteellinen kilpailu Kuisma innostui laskennalisesta fysiikasta heti perusopintojen alussa.

– Ensimmäisten vuosien kursseista ehdottomasti mielenkiintoisimpia olivat väitöstyöni valvojan Tapio Rantalan kurssit. Myös kesätöitä löytyi Rantalan laboratoriosta, jossa tein myös diplomityöni.

Väitöstyön tuhansien tuntien koodauksen aikana Suomen tietotekniikan keskuksen laskentaklusterit tulivat tutuiksi.

Aikaa kului myös ohjelmistokehityksen yleisiin ongelmiin bugeineen. Lopputulos palkitsee.

– Vaikka tieteelliset ongelmat ovat etusijalla, on meillä kehittäjillä myös kilpailua siitä, kuinka suurten atomiryppäiden laskeminen onnistuu. Kehitin nanohiukkasten plasmonivärähtelyjen laskentaan menetelmän, jonka tulosten tarkkuuteen kukaan muu ei ole pystynyt.

Nykyisin Kuisma asuu Göteborgissa ja tutkii Chalmersin teknillisessä yliopistossa aurinkoenergian kemiallista varastointia. & MARJUKKA PUOLAKKA

@talentum.fi

KARL LARSSON

Mikael Kuisma ■ Syntynyt 1984 Raumalla ■ DI (laskennallinen fysiikka), 2009 TTY ■ Työskentelee Chalmersin teknillisessä yliopistossa Göteborgissa ■ Perhe: Kihlattu ja kolme koiraa ■ Harrastukset: Rapmusiikki ja koodaus TUHANSIA KOODAUSTUNTEJA. Mikael Kuisma on intohimoinen koodaaja sekä työssä että vapaa-ajalla.

Drönare ska kontrollera fartygsavgaser Dansk offensiv mot svavelutsläpp

MAERSK LINE

SJÖFART / Danmark aviserar skärpta kontroller av fartyg då EU:s nya svaveldirektiv träder i kraft vid årsskiftet. Syndare ska avslöjas genom avgasmätningar från broar och obemannade flygplan och hotas med höga böter.

Enligt svaveldirektivet får svavelhalten i fartygsbränsle inte överskrida 0,1 procent i Seca-områdena, där bland annat Östersjön och de inre danska farvattnen ingår.

I öppnare områden är billigare bränslen med upp till 3,5 procent svavel ännu tillåtna.

Direktivets kritiker varnar för att rederierna runt Östersjön kommer att strunta i reglerna, eftersom resurserna för övervakning är lika med noll. Men den danska regeringen och Danmarks Rederiförening har utlyst nolltolerans mot fusk.

Brott får inte löna sig Danskarna motiverar sin strama linje med miljöskäl och risken för en orättvis konkurrens som skadar den egna sjöfarten. De danska redarna betalar dyrt för att klara reglerna. Fartyg som kör med billig bunkerolja får inte komma undan ostraffat.

Danska politiker och redare lobbar intensivt för enhetliga och avskräckande bötesstraff på EUnivå. I dagens läge blir det ofta billigare för rederierna att köra med högsvavligt bränsle och betala böterna.

Flera danska företag och institutioner utvecklar ny utrustning för kontroll av fartyg till sjöss. Gassensorer i flygplan är en möjlighet men planen måste flyga lågt och mätningarna blir dyra.

Mjukvaruföretaget Explicit föreslår obemannade flygplan med

NOLLTOLERANS. Danmark kräver en ovillkorlig efterlevnad av EU:s svaveldirektiv för alla fartyg.

gassensorer. Drönaren flyger ett kort ögonblick i fartygets avgasplym. Avgaserna sugs in i mätutrustningen som faställer svavelhalten.

Planet rör sig på höjder mellan 65 och 100 meter. Enligt Explicit kan alla danska farvatten smidigt betas av med drönare. Systemet är praktiskt taget färdigt, lovar tillverkaren.

Fasta stationer lockar till fusk Miljöstyrelsen prövar också en fast sensorstation på bron över Stora Bält. Sniffern mäter gaserna från alla förbipasserande fartyg. Tekniken håller ännu på att finslipas.

I Göteborg prövar Chalmers en mätstation på Älvsborgs fästning

Lobbar i EU för skärpta bötesstraff. som analyserar gaserna från förbipasserande fartyg. En nackdel med fasta mätningar är att befälet kan fuska genom att byta bränsle inför passagen.

En drönare som oväntat dyker upp över fartyget ger inget utrymme för besättningen att reagera.

Mätningen tar tjugo sekunder, varefter operatören på landbacken får besked om fartyget kör med otillåtet bränsle. & PETER KARLBERG

Oikeat vastaukset Kysymykset sivulla 19 3 kysymystä 1. b) Stora Enson Oulun tehtaan kahden koneen yhteiskapasiteetti on runsaat miljoona tonnia vuodessa.

2. a) Ensimmäinen Suomen paperikone aloitti Frenckellin tehtaassa Tampereella vuonna 1842.

3. a) Tervakosken tehtaan PK3 otettiin käyttöön vuonna 1905.

Sitä on uusittu viimeksi vuonna 2013.

Pähkinä Oikea koodi on D. Kolme ensimmäistä kuviota ovat avain neljänteen. Jos lohko on kahdessa kuviossa sininen, myös ratkaisukoodissa sama lohko on sininen.

Jos lohko on kahdessa kuviossa keltainen, myös ratkaisukoodissa sama lohko on keltainen. Jos lohko on kaikissa kolmessa kuviossa sininen tai kaikissa kolmessa kuviossa keltainen, lohko on ratkaisukoodissa vihreä.

Vaa’at ammattilaisille - PYÖRÄKUORMAAJAVAA’AT - PUUTAVARAVAA’AT - KUROTTAJA- JA MATERIAALIKONEVAA’AT - AUTO- JA JUNAVAA’AT - PUNNITUSJÄRJESTELMÄT - ENSIVAKAUS, HUOLTO

PL 15 (Vestonkatu 11), 33561 Tampere Puh. 03 3143 5000 weighing@tamtron.fi

ISO 9001:2008 Sertifioitu organisaatio www.tamtrongroup.com

21.11.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

AIKA MATKUSTAA UUSI TYYLILLÄ TIMEPOD™ 2740

Changing the Value of Time

Kun aikamatkailun aika on, siitä kertoo ensimmäisenä Tekniikka&Talous Suomen johtava innovaatiomedia tarjoaa uutisia, ideoita ja ainutlaatuisia näköaloja sieltä, missä tekniikka ja talous kohtaavat.

Fiksuille ihmisille – nyt ja tulevaisuudessa.

Lue lisää timepod.fi

11

12 TEKNIIKKA&TALOUS / 21.11.2014

Supergraafi Aurinkokeräinkenttä

Savosolarin k Absorberi

toimii kuin lämmönvaihdin.

Se imee auringon säteilyenergiaa ja siirtää sen nesteeseen.

Kaukolämpöverkko Vesivaraaja Tanskalainen Løgumklosterin kaukolämpöyhtiö rakentaa 7 400 neliömetriä laajan aurinkokeräinkentän osaksi kaukolämpöjärjestelmää.

Aurinkokeräimet toimittaa mikkeliläinen Savosolar.

Vesivaraajassa olevaa vettä käytetään suoraan kaukolämpöverkossa.

Aurinkokeräin siirtää auringon säteilyenergian lämmönsiirtonesteen välityksellä vesivaraajaan.

Kaukolämpöä auringosta Mikkelin opein Tanskassa asennetaan tänä vuonna yli

Suomessa puolenkymmentä kuntaa harkitsee keräinten käyttöä.

300 000 m2 aurinkokeräimiä kaukolämmön osaksi.

Asennettuna on jo 400 000 m2.

Savosolar kehitti kiinalaisia tehokkaamman aurinkolämpökeräimen.

Asennukset Tanskassa ovat käynnissä.

TUULA LAATIKAINEN Kuvat ERIC LERAILLEZ ja SIMO SAHLA LÄHTEET: SAVOSOLAR, LØGUMKLOSTERIN KAUKOLÄMPÖYHTIÖ

Aurinkokaukolämpö maksaa Tanskan mallissa

30—35 €/MWh. Aurinkolämmön hyötysuhde on

40—80 %.

Ero johtuu siitä, että aurinkolämmössä hyödynnetään koko näkyvän auringonvalon aallonpituusalue.

Sähkön tuotannossa aurinkopaneeleilla hyötysuhde on 10—20 %.

Maailmalla asennettu aurinkolämpökapasiteetti vuoden 2013 lopussa oli

330 GW.

Näin tuotettiin 281 terawattituntia lämpöenergiaa.

21.11.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

13

keräin on 20 % kilpailijoita tehokkaampi, koska lämmönsiirto on tehokkaampi.

Perinteinen absorberi

Ohu levy pinnoitetaan Ohut rullalta rullalle isossa pinnoituslinjassa.

Levyyn hitsataan kupari- tai alumiiniputki ultraäänellä tai laserpistehitsillä.

Suoravirtausabsorberi

Aurinkolämpö siirtyy putkissa kulkevaan nesteeseen hitsisauman kautta. Levyn pintalämpötilaerot tulevat isoiksi, mistä seuraa lämpöhukkaa.

Savosolarin pinnoitusprosessissa voidaan pinnoittaa jäykkä kappale. Levy on tyhjiöpinnoitettu selektiivisellä optisella nanopinnoitteella.

Lämmönsiirtoneste liikkuu levyn sisällä olevissa nestekanavissa. Lämpö siirtyy nesteeseen nopeasti ja tasaisesti. Lämpöhukka on selvästi pienempi kuin perinteisessä ratkaisussa.

Isoissa järjestelmissä lämmönsiirtonesteeseen kerätty lämpö siirretään vielä vesivaraajaan lämmönvaihtimen avulla.

Maailman suurin tasolämpökeräin kaukolämmitykseen Keräimen pinta-ala 15,8 m2 Asennuskulma 0—90° Runkoprofiili on teräslevyä. Teräksen avulla rungosta saadaan jäykempi, mikä nopeuttaa asennusta.

4 millimetrin kirkas, erityisesti aurinkojärjestelmiin kehitetty heijastamaton turvalasi

Lasi

Korkeita lämpötiloja kestävä kaksikomponenttiliima

Lasitusnauha

Absorberi Ilmaväli Teräsrunko

Jopa

95 %

50 asteen kulmassa saapuvasta säteilystä saadaan hyödynnettyä.

Mineraalivilla

100 mm

14 TEKNIIKKA&TALOUS / 21.11.2014

Reportaasi

KESKINÄISTÄ KILPAILUA? Teknilliset yliopistot eivät kilpaile kuin hyvistä opiskelijoista, vakuuttavat Aallon Eero Eloranta ja LUT:n Jaana Sandström.

Sekin tehdään yhteistyössä.

Yhteishaku täytti juuri 40 vuotta.

21.11.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

15

Teekkarit ulos luentosalista Vastavalitut vararehtorit haluavat tuoda diplomi-insinöörien opetuksen 2010-luvulle. Alan kuumin puheenaihe on yliopistojen yhteiset avoimet verkkokurssit.

EEVA TÖRMÄNEN Kuva ANTTI MANNERMAA

P

oseeraaminen studiovaloissa ei ole helppoa.

– Leuka ylemmäs, vielä ylemmäs, kehottaa valokuvaaja Antti Mannermaa.

– Olkaa kääntyneenä toisiinne päin, mutta kasvot kuitenkin kameraan. Jutelkaa jotain, että kädet vähän käyvät.

Lokakuun alussa Aalto-yliopiston opetuksesta vastaavana vararehtorina aloittanut Eero Eloranta avaa keskustelun.

– Mikä on lörtsyn päivän hinta?

– Lörtsyt ovat Savonlinnan juttu, meillä on vetyjä ja atomeja, vastaa yhtä tuore Lappeenrannan teknillisen yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori Jaana Sandström käsiään heilutellen.

Vaikka keskustelu alkaa hieman kankeasti, vararehtorit ovat itse asiassa hyviä tuttuja.

– Olemme kumpikin opiskelleet tuotantotaloutta, eri yliopistoissa tosin, Sandström kertoo.

– Myös Tampereen vararehtori Mika Hannula on tutalainen, Eloranta muistaa. – Harmi ettei hän päässyt tänne tänään, Mika on sellainen supliikkikaveri.

Kaikki opettaa Tuotantotalouden lisäksi vararehtoreita yhdistää myös käsitys siitä, mihin suuntaan teknillisten yliopistojen opetusta pitää kehittää: opiskelija pitää nostaa keskiöön.

Yliopiston tehtävä on tutkia ja kouluttaa. Kumpikin on tärkeää, mutta volyymeilla mitattuna työelämä vetää suurimman osan opiskelijoista mukaansa. Vain muutama jää yliopistoon tutkijaksi ja jatko-opiskelijaksi.

– Meidän pitää tehdä hyviä insinöörejä, sillä yliopistot ovat osa suomalaista innovaatiojärjestelmää, Eloranta muistuttaa.

– Mutta niillekin, jotka lähtevät, tieteen eteenpäin vieminen pitää olla tarttunut matkaan, Sandström lisää.

Työelämässä ei pärjää pelkillä hyvillä arvosanoilla eikä yliopisto-opiskelussa ole kyse vain asioiden oppimisesta vaan kokonaisuuksien sisäistämisestä.

– Substanssin lisäksi pitää tulla taidot, arvot ja asenteet, Sandström sanoo.

– Ennen tämä on tullut opetukseen intuitiivisesti, mutta nyt teemme siitä tiedostetumpaa. Profes-

sorin pitää aktiivisesti seurata omaa alaansa ja olla moniosaaja. Pitää osata sekä asia että opettaminen.

Professorien tehtäviin on otettu mallia nappulaliigasta: kaikki opettaa ja kaikki tutkii. Opettamista varten professorit saavat myös oppia pedagogiassa. Keskeistä on kyky edistää oppimista.

– Jos ei ole niin hyvä floorshow, niin sitten voi tehdä enemmän lähityötä opiskelijoiden kanssa, Eloranta sanoo.

– Opiskelijan ei tarvitse pelätä suoriutuuko hän tutkinnosta, tavoitteena on tuoda oppi pikku hiljaa.

Vuodet Nokialla avasivat Elorannan silmät huomaamaan, mikä on tärkeintä.

– Kun palasin Aaltoon, panin pystyyn tuotantotalouden kurssin kaikille oppilaille. Siellä tehdään hands on -projektityötä ryhmissä, työelämän tapaan.

Hän ei halua opiskeluun kilpailumentaliteettia. Tärkeämpää on opettaa yhteistyötä.

– Siksi kaikki yhteisprojektit kuten Aaltoes ja yhteisöllisyys kuten killat ovat tärkeitä. Niissä opitaan tekemään yhdessä ja arvostamaan erilaisuutta, Eloranta sanoo.

”Meidän pitää tehdä hyviä insinöörejä.”

EERO ELORANTA

Tulevaisuus on verkossa Aallossa tenttien määrää on vähennetty. Niiden sijaan tarjolla on nettitehtäviä ja välikokeita, jolloin stressi siitä, pääseekö tentistä läpi, vähenee.

– Aikaisemmin oli laskuharjoituksia, joissa oli salillinen opiskelijoita ja assari kävi edessä näyttämässä jotain. Nyt meillä on laskutupia, joissa on enemmän toisin päin. Assistentti on paikalla koko ajan ja opiskelijat tulevat kysymään häneltä, Eloranta sanoo.

TTY:n Mika Hannula puhuu samasta asiasta myöhemmin Tampereella tehdyssä haastattelussa.

– Perinteinen opetusmalli – luennot ja harjoitustyöt – ovat hyviä, mutta ne eivät sovellu kaikkeen, hän sanoo.

– Opiskelijat pitävät vaihtelusta ja iso trendi on viedä opiskelu toisaalta vuorovaikutteisemmaksi ja toisaalta kohti omaehtoisuutta.

Alan kuumin puheenaihe on Mooc eli massive open online courses. Verkossa olevat kurssit voivat olla avoimia myös muille kuin yliopistossa

opiskeleville. Osanottajia on paljon, ja opiskelu ja harjoitukset tapahtuvat kokonaan verkossa ennalta annetun aikataulun mukaan.

Aallossa ensimmäiset kokemukset Moocista on jo saatu ja parhaillaan meneillään on kaikille avoin ohjelmoinnin kurssi. Tampereella kokeillaan Mooceja ensi keväänä, mutta niitä ei avata vielä yliopiston ulkopuolisille.

Moocit mahdollistavat kokonaan uudenlaisen yliopistojen välisen yhteistyön. Miksi järjestää kolme erillistä tietotekniikan Moocia, kun opetuksen voi yhdistää myös kaikkien teknisten yliopistojen yhteiseksi verkkokurssiksi?

Käytännössä näin jo on, sillä yliopistoilla on yhteisopetushankkeita koskien yhteisiä sisältöjä ja opintojaksoja.

Ajatuksen voi viedä vielä pidemmälle: Miksi järjestää peruskurssia lainkaan, kun sen voi liisata jostain maailman huippuyliopistoista. Silloin omat opetusvoimat voi keskittää opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen ja syventäviin opintoihin.

– Tällaista toimintatapaa pitäisi harkita tarkoin, Sandström sanoo.

– Moocien maailmaa on ensi vaiheessa turvallisinta käynnistellä kansallisesti ja löytää parhaimpia käytänteitä jatkokehiteltäviksi.

Elinikäistä oppimista Verkko-opiskelu mullistaa opetusta myös toisella tapaa. Flipped classroom -menetelmässä varsinaiset luennot ovat verkossa ja läksyt tehdään luokassa. Tampereella on parhaillaan käynnissä menetelmää soveltavia pilottikursseja.

– Tässä menetelmässä opiskelijoilta edellytetään tiettyjen perusasioiden opiskelua ja tenttimistä itsenäisesti. Kun perustiedot ovat hallussa, opiskelu yliopistossa olisi aiempaa vuorovaikutteisempaa ja se tapahtuu pienryhmissä, Hannula sanoo.

Yksi opiskeluun liittyvä trendi on big datan ja analytiikan hyödyntäminen.

– Opiskelija voi esimerkiksi nähdä opintojensa etenemisen suhteessa muihin yhdellä silmäyksellä ja saada tietoa siitä, miten kannattaa edetä ja missä ovat mahdolliset pullonkaulat, Hannula sanoo.

Kuulostaa opiskelijoiden kilpailuttamiselta?

– Ei tässä ole tarkoitus kilpailuttaa, vaikka toisaalta kilpailua on myös työelämässä. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä monitaitoisempia ihmisiä.

Tärkeintä on oppia oppimaan.

– Kuinka paljon esimerkiksi 1980-luvun ohjelmointiosaamisesta on hyötyä? Monilla aloilla yli-

16 TEKNIIKKA&TALOUS / 21.11.2014

Reportaasi TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO

Aalto-yliopisto Säätiömuotoinen Tutkinto-opiskelijoita

19 683

Henkilöstöä yhteensä

4 985

Kandidaatintutkinnot

1554

Maisterintutkinnot

1614

Tohtorintutkinnot

229 418 M€, kilpailtu tutkimusrahoitus 49,2 M€

Rahoitus

Yliopistossa kuusi korkeakoulua: insinööritieteiden, kemian tekniikan, perustieteiden, sähkötekniikan, taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu ja kauppakorkeakoulu

”Yliopistossa saatu oppi voi puoliintua kymmenessä vuodessa.”

Tampereen teknillinen yliopisto Säätiömuotoinen Tutkinto-opiskelijoita

9 904

Henkilöstöä yhteensä

2016

Kandidaatintutkinnot

662

Maisterintutkinnot

788 94

Tohtorintutkinnot Rahoitus

MIKA HANNULA

tuotot ja investointiavustukset yhteensä 157,6 M€

Yliopistossa luonnontieteiden tiedekunta, teknisten tieteiden tiedekunta, talouden ja rakentamisen tiedekunta ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

Lappeenrannan teknillinen yliopisto 4 800

Tutkinto-opiskelijoita Henkilökuntaa yhteensä

960

Kandidaatin tutkintoja

380

Maisterintutkintoja

615

Tohtorin tutkintoja

57

Rahoitus

UUSIA OPETUSMUOTOJA. Perinteinen opetusmalli ei sovi kaikkeen. Menetelmien kirjoa olisi hyvä laajentaa, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori Mika Hannula.

OKM-rahoitus 48,4 M€ täydentävä rahoitus 34,8 M€

Yliopistossa teknillinen tiedekunta, tuotantotalouden tiedekunta, kauppakorkeakoulu ja alueyksiköt

opistossa saatu oppi on voinut puoliintua kymmenessä vuodessa, mutta silti työelämässä pärjää, koska töissä oppii koko ajan uutta, Hannula huomauttaa.

Rahanjako avointa

”Rahaa on liian vähän, paitsi Aallolla.”

Palataan takaisin T&T:n kokoushuoneeseen.

JAANA SANDSTRÖM Kun yliopistoista on puhe, pitää puhua vähän myös rahasta.

– Sitä on liian vähän, paitsi Aallolla, Sandström sanoo.

– Löydettiinhän me ristiriita! Eloranta kuittaa.

Vaikka rahaa on Sandströmin mielestä liian vähän, yhteen asiaan hän on tyytyväinen: rahanjaossa on tietty läpinäkyvyys ja kriteerit ovat tiedossa.

– On strategista ja akateemista rahaa ja sitten se Aallon potti. Kun me olemme tällaisia teknillisiä ihmisiä, meille kelpaavat kriteereiksi erilaiset indeksit. Osaamme tulkita niitä.

Mitä tekisitte parilla lisämiljoonalla?

– Puolet antaisin parhaimmille tutkimusryhmille siemenrahaksi, jonka avulla voisi hakea jotain isoa

ja riskipitoista tutkittavaa. Toisen puolen laittaisin opettajien avuksi, Sandström sanoo.

Elorannalla on samansuuntaisia suunnitelmia: – Tutkimusinfrat ovat tärkeitä ja tyyriitä, niihin antaisin osan. Opetuksessa laittaisin rahaa monimuoto-opiskeluun. Olisi hyvä, jos opettaja voisi antaa opiskelijalle enemmän palautetta ja ohjausta.

Hannula haluaisi houkutella rahalla kovatasoisia tutkijoita Suomeen ja lisätä opettajien määrää.

– Joku laski, että meillä opettaja-opiskelija -suhde on kymmenesosa maailman huippuyliopistojen luvuista.

Kilpailua opiskelijoista Kahden vararehtorin yhteishaastattelu jatkuu konsensus-hengessä. Eloranta ja Sandström eivät edes myönnä, että yliopistot kilpailisivat keskenään.

– Emme tuhlaa resursseja kansalliseen kilpailuun, Sandström sanoo, ja Eloranta jatkaa: – Meidän skabamme kohde on kansainvälinen kilpailu.

Opiskelijoista sentään kilpaillaan, sitä eivät vararehtorit tohdi kieltää. Uusien opiskelijoiden matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen on aiempaa huonompaa, ja parhaille osaajille on ottajia.

Kilpailua ei käydäkään vain tekniikan yliopistojen välillä, vain kaikkien yliopistojen. Tekniikan alalla yhteistyö pelaa, yhteishaku täytti juuri 40 vuotta.

– Rajaamme sen tilanteen, missä kilpailemme, Eloranta kuvaa.

Koulutusohjelmien sisäänpääsyrajat määrittävät, millaisia taitoja omaavia opiskelijoita yliopistoon tulee. Näitä sisäänpääsyrajoja myös abiturientit analysoivat miettiessään tulevaa opiskelupaikkaa.

Teknillisissä yliopistoissa valintaa tehdään paitsi yliopistojen välillä myös hakukohteiden kesken.

Abit punnitsevat tarkkaan edellisten vuosien pääsykoerajat ja suhteuttavat ne omaan osaamiseensa. Ensimmäisestä hakukohteesta saa lisäpisteitä, joita ei haluta heittää hukkaan.

– Kandiohjelma on kansallinen juoksukilpailu keväisin, Sandström sanoo.

Aallon tuotantotalous on vuodesta toiseen se koulutusohjelma, johon teknillisellä alalla on kaikkein vaikein päästä. Vuorineuvoskaartia, sanotaan.

Korkeista pisterajoista ei osastolla paukutella silti sen enempää henkseleitä, se ei kuulu tyyliin.

– Aateluus velvoittaa, Eloranta kuittaa. &

21.11.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

AUTOMAATIO

Tuotteet ja palvelut Varaa nyt ilmoituspaikkasi hakemistosta

17

AUTOMAATIO JA VENTTIILIT

Venttiilit

Varaa

Quadax-läppäventtiili DN 50-DN 1000 MK-moduuli

‡ Suora- ja ulkoisesti ohjatut ‡ Moduulit ja säätÜventtiilit

‡ LämpÜtila-alue T= -270....+800 °C ‡ Patentoitu 4-offset-rakenne ‡ Tiivis rakenne

paikkasi 0204 424 600

Kirkonkyläntie 37 B, 00700 HELSINKI Puh. (09) 350 5500, Fax. (09) 351 3271 www.elektrotukku.fi, e-mail: myynti@elektrotukku.fi KUNNOSSAPITO

CAD- / PLM-JĂ„RJESTELMĂ„T

Suoramarkkinointi Mega Oy 0204 424 600

Kutsujärjestelmä huoltoon ja kunnossapitoon Huoltokutsun lähetys kunnossapitoon Huoltotehtävien hyväksyntä ja kuittaus Toimii matkapuhelimella ja tabletilla Soveltuu myÜs muihin kutsutarpeisiin OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄÄ!

Elkome Software Oy | www.esw.fi p. 029 007 4410 | myynti@elkome.fi

MAALAUSLAITTEET

SIMULOINTI-OHJELMISTOT

SPRAYTEC

MAALAUSLAITTEET MAALAUSLINJAT

ANSYS FEM ja CFD simulointiohjelmistot PUH. 0207 851 900

+UN TARVITSET TIETOA WWW TALENTUMSHOP Ă&#x;

edrmedeso.com

WWW.SPRAYTEC.FI

Lue uusi Arvopaperi Kone haluaa ykkÜseksi Toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth kertoo Arvopaperille, kuinka hän kirittää Koneen hissimarkkinoiden huipulle.

Tutustu Arvopaperiin - Osta Lehtipisteistä - Tilaa lehti www.arvopaperi.fi/lehti/tilaa - Lue digitaalisesti osoitteessa summa.arvopaperi.fi

18 TEKNIIKKA&TALOUS / 21.11.2014

Perjantai

Salamuurarien

jengiluolan ovelle rakennettiin koodilukko. Lukossa oli kuuusikulmainen taulu, jossa oli kuusi painiketta.

Tietokone esitti taululla peräkkäin kolme koodia, joiden perusteella sisäänpyrkijän piti osata päätellä

Uutta 3d-tekniikkaa joulushoppailijoiden iloksi

H

artwallin Jaffan hedelmähahmot heräävät Stockmannin ikkunassa eloon. Omenaappelsiini- ja sitruunahahmot pyörivät ja kohoilevat edestakaisin valojen välkkyessä ja joulumusiikin soidessa.

Esitys jakaa katsojien mielipiteet.

– Onpa hieno esitys. Ja niin sympaattiset hedelmähahmot.

– Eihän tuota älytöntä hyörimistä pysty katsomaan. Saan migreenin.

NIIN TAI NÄIN, Hartwallin jouluikkuna Helsingin Stockmannilla käyttää Suomessa ennennäkemätöntä 3d-tekniikkaa.

– Ikkunan keskuselementtinä toimii jo 1800-luvulla kehitetty animaatiokone Zoetrope. Sen ja nykyaikaisen 3d-tekniikan avulla olemme saaneet mielestäni näyttävän kokonaisuuden aikaan, sanoo teknisestä toteutuksesta vastanneen Goljat Oy:n toimitusjohtaja Sasu Rissanen.

Hahmoja animaatiossa on kaikkiaan 100.

Jokainen 3d-hahmo on tulostettu erikseen ja valmistettu käsityönä.

Rissasen mukaan ikkunaspektaakkelin luomiseen on osallistunut parikymmentä henkilöä.

Zoetrope-tekniikka perustuu perättäisten kuvien luomaan liikkeen vaikutelmaan.

Mekanismissa pyörivän sylinterin sisäpinnalla olevat kuvat muodostavat liikkuvan hahmon, kun niitä katsotaan sylinterissä olevien hahmojen läpi.

Suomessa tekniikka on uutta. Maailmalla sillä tehtyjä installaatioita on muun muassa yhdysvaltalaisen animaatiostudio Pixarin näyttelyissä sekä suositussa Ghiblin museossa Japanissa.

nin ikkunassa joka viides minuutti. Ikkunassa on laskuri, joka näyttää paljonko seuraavan esityksen alkuun on aikaa.

Itse esitys kestää parikymmentä sekuntia.

– Ikkunan valot ovat erilaiset valoisaan aikaan ja pimeällä. Itse suosittelen vierailua pimeällä, jolloin näytös on mielestäni poikkeuksellisen hieno, Rissanen arvioi.

VAUHDIKASTA JOULUMENOA. Hartwallin hedelmähahmot heräävät eloon Stockmannin ikkunassa Helsingissä.

”Pimeällä näytös on poikkeuksellisen hieno.”

NÄPPITUNTUMA

Kuvia etäohjatusti

S

onyn objektiivilta näyttävän kameran ideana on tuoda hyvää kuvanlaatua helposti liikutettavassa muodossa. Haaste on kova, sillä huippuälypuhelimien kamerat päihittävät kuvan laadussa halvimmat pokkarit.

Kamera vaatii parikseen älypuhelimen, sillä siinä itsessään ei ole näyttöä. Yhdistäminen tehdään ilmaisella Playmemoriessovelluksella, joka yhdistää sen lähiverkon avulla Android- ja iOS -puhelimiin.

Kameran voi kiinnittää älypuhelimeen jousikuormitteisella pidikkeellä. Jos puhelimessa on nfc-ominaisuus, sovellus käynnistyy automaattisesti kun paritetut laitteet asetetaan lähekkäin.

LINSSIKAMERA ON kookas, se painaa lähes 200 grammaa. Paketista tulee väkisin etupainoinen. Laitetta on luonnollisinta

kannatella vasemmalla kädellä, koska laukaisu- ja zoomnapit ovat vasemmalla puolella. Peukalo osuu laukaisupainikeeseen vahingossa.

Kameran paras puoli on sen 30-kertainen zoom. Kinokamerassa se vastaa polttoväliltään 24–720 mm objektiivia.

Optinen kuvanvakain mahdollistaa kuvaamisen käsivaralta pidemmilläkin polttoväleillä. Lyhin tarkennusetäisyys on noin kolme senttiä. Full hd -videokuvaukseen kamera pystyy jopa 60 ruudun sekuntinopeudella.

ERIKSEEN HANKITTAVAA microsd-muistikorttia tarvitaan 20 megapikselin täysresoluutiokuvien ja videoiden tallentamiseksi. Puhelimeen kuvat tallentuvat pienemmällä 1,5 megapikselin resoluutiolla.

Kamera tuottaa hyvälaatuisia kuvia. Sen

Uraauurtavasta työstä ja uudesta tekniikasta huolimatta Rissanen uskoo animaation toimivan moitteetta koko joulunajan.

– Kaikki tekniikka voi mennä epäkuntoon ja kaikki tekniikan osa-alueet voivat pettää, mutta uskoisin tämän toimivan. En ainakaan menetä yöuniani sen takia.

JANNE TERVOLA

HEDELMÄHAHMOT PYÖRIVÄT Stockman-

Hartwallin jouluikkunan löytää EteläEsplanadin puoleiselta sisäänkäynniltä oven Mannerheimintien puoleiselta reunalta. & HARRI REPO

@talentum.fi

Sony DSC-QX30 Kenelle: Poikkeavia kuvakulmia hakevalle Hinta: 309 euroa

■ Kuvan laatu ■ 30x optinen zoom ETUPAINOINEN. Linssikamera pisimmillään teleasennossa. Laukaisunapin etuveto saisi olla tunnokkaampi.

käyttö ei kuitenkaan ole niin sulavaa kuin älypuhelimen tai erillisen kameran. Joskus kuvan siirrosta kuvaustilaan toipuminen kesti viisi sekuntia.

Kuvien edelleen lähettäminen tai niiden poistaminen ei onnistu suoraan kuvaustilassa. Hämärässä kuvaavan on syytä muistaa, että laite ei keskustele älypuhelimen salamalaitteen kanssa.

■ Ei valotuksen käsisäätöä ■ Kuvausviive

Sonyn hauskin puoli on sen etäohjausmahdollisuus. Laukaisu ja zoom toimivat vaikka tabletin näytöltä noin 20 metriin saakka. Kameran pohjassa on jalustakierre, se pysyy tasaisen alapinnan ansiosta paikallaan myös tasaisella alustalla. & JANNE TERVOLA

@talentum.fi

21.11.2014 / TEKNIIKKA&TALOUS

oikea avainkoodi. Yhdellä painalluksella painikkeesta tuli sininen, kahdella painalluksella keltainen ja kolmella vihreä. Marko oli vierailulla ensimmäistä kertaa. Tietokone esitti hänelle ja Paavolle tällaisen yhdistelmän (kuva 1), ja Paavo sai oven sen jälkeen auki tällaisella koodilla (kuva 2). Paavo tunsi koodia ohjaavan ohjelman,

mutta ei halunnut kertoa koodilukon sääntöjä Markolle, koska tämä ei ollut kerhon jäsen.

Seuraavalla kerralla Marko oli tulossa yksin.

Tietokone näytti hänelle tällaiset koodit (kuva 3).

Marko kuvasi ne kännykällä. Paavo oli antanut Markolle neljä koodivaihtoehtoa, joista yksi olisi varmasti oikea (kuva 4). Mutta mikä se on? &

OMG

1

3

19

VASTAUS SIVULLA 10

2

4

A

B

C

D

PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN

Pohjois-Siperian Jamalin niemi-

maalle ilmestyi heinäkuussa kolme massiivista kraateria, joiden pohjalle tutkijat onnistuivat tällä viikolla laskeutumaan.

Jättikraaterien mysteeri on nostanut useita spekulaatioita niiden synnystä ja selitykseksi on tarjottu niin meteoriitteja kuin ulkoavaruuden olioitakin.

Venäläistutkijat laskeutuivat suurimman kymmenmetrisen kuopan pohjalle.

– Onnistuimme pääsemään kapenevan tunnelin pohjalle asti ja viemään sinne kaikki suunnitellut mittausanturit. Nyt tarvitsemme aikaa mittaustiedon käsittelyyn ennen kuin teemme johtopäätöksiä kraatereiden synnystä, kertoi Venäläisen arktisen tutkimuskeskuksen johtaja Vladimir Pushkarev Siberian Timesin haastattelussa.

Mikä sitten on voinut aiheuttaa valtavien kraatereiden synnyn? Pushkarev pitää johtavana teoriana sitä, että syynä olivat maanalaisten kaasutaskujen räjähdykset.

– Emme usko, että kraatereiden yhtäkkiseen ilmestymiseen liittyy mitään vaarallista. Meidän pitää kuitenkin tutkia ne perusteellisesti, jotta voimme ymmärtää kuoppien syntymisen ja olla asiasta täysin varmoja, Pushkarev totesi. & WWW.TEKTAL.FI/P/1

1. Paperikoneiden alasajo jatkuu Suomessa. Mikä on tällä hetkellä tuotannoltaan Suomen suurin paperitehdas? a) UPM:n Rauman tehdas b) Stora Enson Oulun tehdas c) UPM:n tehdas Jämsässä d) Sappin omistama Kirkniemen tehdas Lohjalla 2. Missä otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen paperikone? a) Frenckellin tehtaassa Tampereella b) Leppäkosken tehtaassa Harlun kunnassa luovutetussa Karjalassa

c) Kissakoskella Hirvensalmella d) Myllysaaren paperitehtaalla Valkeakoskella 3. Missä on Suomen vanhin yhä toimiva paperikone? a) Tervakosken tehtaassa Janakkalassa b) Stora Ensolla Varkaudessa c) Kauttuan paperitehtaassa Eurassa d) Metsä Tissuen tehtaassa Mäntässä

VASTAUKSET SIVULLA 10

LUKU

101 miljoonaa Bosch arvioi, että vuonna 2020 myytävistä autoista 12 miljoonaa kulkee ainakin osan matkaa sähköllä.

101 miljoonaa ei metriäkään.

Hömpötys hyödyttää vain humanoiditutkijaa

H

äkellyin uutisesta, että VTT on pantu vähentämään väkeään yli kolmellasadalla ammattilaisella. Heistä 250 irtisanotaan.

Ja minä kun luulin, että tämän StubbRinne-parivaljakon elvytys alkaa teollisten investointien tukemisella ja innovaatiopolitiikan eteenpäin viemisellä.

Alex on niin nopea ja tehokas jätkä, että juoksee Cooperin testinkin kuudessa minuutissa. Tohtorin tyttärenpoikana Alex ymmärtänee myös teorian ja käytännön yhdistämisen merkityksen.

VTT:LTÄ SIIRRETTIIN yli 20 milliä valtioneuvos-

ton kansliaan omiin tutkimushankkeisiin. VNK:n ympärille on pesiytymässä valtiosihteerien, pitsinnyplääjien ja juristien salaseura, joka ei ymmärrä teollisuutta.

Montako teknisen koulutuksen saanutta löytyy valtioneuvoston käytäviltä, TEM:n johdosta tai valtiovarainministeriöstä, puhumattakaan valtiosihteereistä tai ministerien avustajakunnan ykkösketjusta?

Päivystävä luottodosenttini arvioi, ettei Paavo Lipposen jälkeen kukaan valtioneuvoston ylätasolla ole todella ymmärtänyt teollisuuden tutkimuksen ja kehitystyön merkitystä. Rahojen suuntaaminen vain powerpointien tekemiseen, uusien ideoiden heittelyyn ja seminaarien pitämiseen on seksikkäämpää kuin asioiden ja innovaatioiden todellisen teknisen suorituskyvyn kehittäminen ja toimivuuden testaus. Nyt VTT riisutaan myös alueellisesti.

Jos valtioneuvosto jatkaa tyhjänpäiväisiä himastutkimuksia ja unohtaa teollisuuden ydinasiat, niin

Meikäläisenkin mitta alkaa olla täynnä.

meikäläisenkin mitta alkaa olla täynnä. Voi olla, että emerituskansleri Kari Raivio pystyy puhumaan ympäristöönsä järkeä ja avittaa strategisen tutkimuksen neuvostoa löytämään oikeat suunnat panoksilleen.

Se materiaali, mitä VNK-TULA nyt julkaisee verkossa, on hömpänpömppää, josta hyötyvät vain konsultit ja humanoiditutkijat. Itse paatuneena kepu-allergikkona alan jopa odottaa Sipilää putsaamaan rakenteet Senaatintorin liepeiltä.

MEILLÄ FIRMASSA vedettiin taas visiopäiviä, joihin ihme kyllä oli kutsuttu myös yrityksemme hallituksen puheenjohtaja ikään kuin kuunteluoppilaaksi. Hän piti loppupuheenvuoron ja aloitti pelkistetyllä vanhan koulun miehen toteamuksella: – Tehkää hyvä strategia, mutta muistakaa, että strategiat eivät tuo yhtään kauppaa. Myyjät tuovat.

Sitten vanhan koulun vuorineuvos opetti meitä seuraamaan kuluttajamarkkinoiden trendejä. Siellä on tapahtunut nopea muutos.

Consumer on muuttunut shopperiksi. Siis peruskuluttaja kääntyy viisaaksi ostelijaksi, viimeistään silloin kun kohtaa tavarahyllyn. Kun hyllyn kohtaaminen ennen oli Point of Sale, se on nyt vasta Moment of Truth, eli totuuden hetki, jolloin kuluttaja kaivaa kännykkänsä ja alkaa verrata mitä ostaa ja mistä.

Uusi avainkäsite onkin Point of Decision, eli päätöksenteon hetki. Internet robotisoi myynnin. Ellet johda sitä itse, häviät pelin niin kuluttaja- kuin B2B-sektorillakin.

VETERAANI OLI lähdössä Slushiin, koska ennusti, että seuraavana kymmenenä vuotena bisnes muuttuu enemmän kuin se on muuttunut 50 viime vuoden aikana.

Hän kuitenkin lohdutteli toteamalla, että aina on syytä muistaa, että Slushin autosponsori on Volkswagen-yhtymä, koska niin monen uusyrittäjän auton nimi on ollut ja on edelleen Internet-Kupla. &

38

1TZ9 IE3

21.11.2014

IE3 -moottorit varastossa www.lonne.com

Tel: + 358 9 3424 300

PMA suojaletkut ja liittimet Ex-tiloihin saat meiltä.

Katso lisää osoitteesta

www.sks.fi

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI

Älä menetä menneisyyttäsi

M

uuton yhteydessä on oiva tilaisuus hankkiutua eroon turhasta tavarasta. Siivousurakassa löysin kaapin pohjalta laatikoittain vanhoja konsoli- ja pc-pelejä, satoja cd-musiikkilevyjä sekä monta sataa blu-ray- ja dvd-elokuvaa.

Ne pölyttyvät kaapissa, koska kaikki viihteen kulutukseni on siirtynyt verkkoon.

Havahduin siihen, ettei yksikään tietokoneistani enää sisällä cd- tai dvd-asemaa. Pelikonsolissa on sentään vielä dvd- ja blu-ray-soitin.

Levyt lähtivät roskiin, mutta seuraavana päivänä kaduin jo ratkaisua. Mitä jos tulevaisuudessa en saakaan mielimusiikkiani Spotifystä? Digitaalisessa tilauspalvelussa on vain se sisältö, mistä on neuvoteltu. Huomenna lempiartistin albumi voi jo kadota valikoimista.

KAIKKI EIVÄT siirry kokonaan digitaaliseen mediaan. Monet vakavat musiikkiharrastajat menevät aivan toiseen suuntaan. Digitaalisuuden vastapainoksi moni hankkii

IHANA TEKNIIKKA TERO LEHTO

@talentum.fi

uudelleen lp-levysoittimen. Uutiset kertovat, että harrastajat yrittävät jopa kaivertaa cdlevyihin uria, minkä jälkeen levyjä voi toistaa tavallisella levysoittimella. On kuitenkin vaikea uskoa fyysisen median paluuseen, kun kodin laitteet eivät niitä kohta enää ymmärrä.

sadalla eurolla, ja tämänkokoiselle levylle mahtuu todennäköisesti useimpien ihmisten digiaineisto ainakin lähivuosiksi eteenpäin.

Useampikin pilvipalvelu lupaa teoriassa rajatonta tallennustilaa. Lupaus on laiha. Palveluita on tullut ja mennyt sitä mukaa, kun bisneksen pohja on pettänyt.

MITEN ELOKUVAT, kirjat ja musiikki mahtavat säilyä tulevaisuudessa? Entä omat valokuvat? Tietomassojen säilyttämisestä tulee tärkeä kansalaistaito. Toivottavasti malttia ja taitoa riittää, muuten jälkipolville ei jää muistoja.

Säilyttämisessä viisas panostaa tiedon hajauttamiseen. Jos yksi tallennusväline hajoaa, toinen on syytä olla tilalla, mieluiten eri paikassa.

Tällä hetkellä halpa tallennustila suosii kuluttajaa. Kaksi teratavua tallennustilaa saa alla

TIETOMASSAT TUPLAANTUVAT vuosittain, uskoo tutkimusyhtiö IDC. Luvut ovat jo niin suuria, ettei niitä voi tavallinen ihminen käsittää.

IDC:n mukaan digitaalinen tietomassa oli vuonna 2011 1800 miljardia gigatavua eli 1,8 tsettatavua, ja vuonna 2020 se on 44 tsettatavua.

Jos tämän jakaisi kaikkien maailman ihmisten kanssa tasan, olisi tietoa jo lähes 6200 gigatavua eli yli kuusi teratavua ihmistä kohden. Digitaalisen tiedon määrä on kasvamassa hallitsemattomiin mittoihin. &

Digitaalinen tietomassa kasvaa hallitsemattomiin mittoihin.

VIIKON NÄKY

VIIKON TÄKY

”Wikipedia-hakujen perusteella voidaan ennustaa tautiepidemioiden leviämistä, kun suuri määrä ihmisiä hakee apua oireista ja sairauksista ennen lääkäriin menoa.”

Satelliittikuvat tulevat avuksi laittoman kaupallisen kalastuksen torjunnassa.

PROFESSORI SARAH DEL VALLE, SANTA FE INSTITUTE

TEKTAL.FI/ IHANATEKNIIKKA

Julkisen ja salaisen tiedon rajat Julkinen ja salainen tieto viranomaistoiminnassa • 2.12. Helsinki

Viestintäoikeuden professori PÄIVI KORPISAARI, Helsingin yliopisto (pj.)

Julkisoikeuden professori RAIJA HUHTANEN, Tampereen yliopisto

Julkisuuslaki sääntelee viranomaistiedon saatavuutta. Oikeuskäytännössä täsmennetään julkisen ja salaisen tiedon rajoja. Seminaarissa selvitetään sekä lainsäädännön että uusimman oikeuskäytännön valossa kuinka laaja velvollisuus viranomaisella on antaa tietoja toiminnastaan. Mitkä ovat julkisia ja mitkä taas salaisia viranomaistietoja ja kenellä on velvollisuus tiedon antamiseen?

OTT, VT, hallinto-oikeuden dosentti MIRVA LOHINIVA-KERKELÄ, Lapin yliopisto

Asianajaja EIJA WARMA, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy

Iltapäivän aiheina julkisuus ja luottamuksellisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä johdon velvoitteet ja vastuut tietosuojan toteutumisessa. Lisäksi kuullaan uutispäätoimittaja Minna Holopaisen puheenvuoro.

Hinta 730 € + alv 24 % (Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 € + alv 24 %) Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Ilmoittaudu: talentumlakikoulutus.fi