Tekniikka&Talous 4/2015

Startup Creoir tekee älylaitteesta kauniin 11 Kaksi sai Vuoden CTO -palkinnon 4

4

6.2.2015 104 000 LUKIJAA JAA HINTA 4,90 EUROA UROA

Nanocomp hurmasi saksalaisjätin 6 Tampereella ratkotaan Pendolinon pakkasongelmia 8

Banaani ja Nexus 14 Höyrymoottori saa uusia tehoja 10

Uljas tavoite Salaperäinen Finnpulp valmistelee sellutehdasta Kuopioon. Rahat puuttuvat, mutta luotto on luja. 2

Oilon iskee Kiinan saasteisiin 6 Veijo Miettinen Asiakas ei päätä hallituksen perusteella 19

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.2.2015

Uutiset

”Yhteisöveron alennuksen dynaamiset vaikutukset korvaisivat aikanaan valtion menetykset.”

KESKUSKAUPPAKAMARIN TOIMITUSJOHTAJA RISTO E. J. PENTTILÄ, AAMULEHTI 8.2.2013.

Finnpulp tuo Kuopioon euka-sellun huipputekn Yhtiö keskittyy havusellun vientiin, mutta aikoo myös merkittäväksi mäntyöljyn tuottajaksi

SELLUTEOLLISUUS / Finnpulp suunnittelee Kuopioon maailman suurinta havusellutehdasta.

Yhtiö aikoo ottaa käyttöön samaa, maailman tehokkainta jalostusteknologiaa, joka tällä hetkellä käytetään Etelä-Amerikassa eukalyptussellussa.

– Investoimme pelkästään havukuituselluun. Tämä on selkeämpi liiketoimintakonsepti yksityiselle yhtiölle raaka-aineen hankinnan, prosessin ja markkinoinnin kannalta, perustelee linjavalintaa Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson.

Hän on ollut aikoinaan perustamassa mäntyöljyä jalostavaa Forchemia Suomeen ja koevalmisti biodieseliä mäntyöljystä Neste Oilin kanssa 1990-luvulla.

– Finnpulp on puhdas vientiyritys. Sellu on tarkoitus myydä pakkausteollisuuteen ja pehmopaperin valmistukseen.

Sellun lisäksi yhtiö aikoo tuottaa biosähköä 0,8 terawattituntia vuodessa, mikä vastaa noin prosenttia koko Suomen energiatarpeesta.

Kuopion hanketta on kehitetty jo kolme vuotta.

– Selluteknologia on kehittynyt viime vuosina huimasti. Uudella teknologialla pystytään kasvattamaan kapasiteettia tehokkaasti, mutta sitä on hyödynnetty vasta eukalyptussellussa. Meillä hanke nojaa sekä markkinavetoisuuteen että teknologiavetoisuuteen.

Investointi onkin toteutuessaan maailman ensimmäinen täysin havusellua valmistava suuren mittaluokan tehdas.

– Mittakaavaedun vuoksi saamme operaation tehokkaaksi.

Pelkkää havua Metsä Groupin Äänekoskelle suunnitellussa biotuotetehtaassa valmistetaan myös lyhytkuitusellua koivusta. Tehdas on kertonut käyttävänsä havupuuta 4,5 miljoonaa kuutiometriä ja koivua 2 miljoonaa kuutiota vuodessa.

TEKNIIKKA KAUKAA. Eukalyptuksen hyödyntämistä varten kehitetty selluteknologia on vihdoin tulossa myös Suomeen.

Kuvassa Fray Bentoksen sellutehdas Uruguayssa.

Kuopion tehdas tarvitsee puuta noin 6 miljoonaa havupuukuutiota vuodessa.

Yhtiö on itse ottanut aloitteen sijoittumisesta Kuopion kaupunkiin.

– Kuopion seutu on puuvarojen suhteen paras paikka meille. Edullisin paikka on Sorsasalon alue, jonka pohjoisosa on kaavoitettu teollisuusalueeksi.

Puu hankintaan keskimäärin alle 200 kilometrin säteeltä.

Vihreitä kemikaaleja Kuopioon suunniteltu sellutehdas on myös biojalostamo, mutta puuhamiehet eivät halua käyttää sitä termiä tehtaasta.

Finnpulpin sellutehtaassa pa-

FI ISSN 0785-997X Perustettu 1961 41 numeroa vuodessa Kustantaja Talentum Media Oy

Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 191 000 (KMT s13/k14)

Sellutehdas jyrää puun energiatuen

■

Finnpulpin ja Metsä Groupin sellutehtaat lisäävät toteutuessaan yli 10 miljoonalla kuutiometrillä havupuun kysyntää. Koivuakin tarvittaisiin lisää kaksi miljoona kuutiota.

Tämä asettaa uuteen valoon myös eduskunnassa olevan ristiriitaisen lakiesityksen metsähakkeen tiukemmasta tuesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on esittänyt uusiutuvan energian tuotantotukiin rajauksia. Sitä ovat vastustaneet muun muassa Energiateollisuus, Koneyrittäjät ja MTK. – Hakkeen tuotantotuki ei

Osoite Itämerenkatu 23 PL 920, 00101 Helsinki Puh. 020 442 40

saisi vaarantaa metsäteollisuuden puun saantia nostamalla puuraaka-aineen hintaa, perustelee esitystä hallitusneuvos Päivi Janka ministeriöstä.

Koska energiatuottajien maksukyky puusta voi joskus ylittää metsäteollisuuden maksukyvyn, on tukitasoa rajattava.

Tukijärjestelmää alunperin tehtäessä metsähakkeelle ei ollut näköpiirissä nykyistä kysyntää.

– Kaikki tuki vääristää markkinatilannetta, joten vääristävää vaikutusta pitää rajata.

Janka muistuttaa, että hakkuiden lisääntyessä syntyy

Tilaajapalvelu, osoitteenmuutokset tilpal@talentum.fi, 030 514 100 Osoitteenmuutokset, TEK:n jäsenet 09 2291 2291

myös oksaa, latvusta ja kantoja.

Näin myös saadaan täysimääräisen tuen piirissä olevaa energiapuuta lisää.

Sellutehdasinvestoinnit toisivat helpotusta pienläpimittaiselle puulle.

– Ensiharvennusta tehdään vuodessa 60 000 hehtaaria liian vähän. Ensiharvennuspuulle ei ole kysyntää, sanoo MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen.

Jos metsiä ei hoideta, ei tule kuitu- eikä tukkipuutakaan.

MTK:ssä ei epäillä puun riittävyyttä, mutta saatavuudessa voi tulla ongelmia. Suurin pullonkaula on teiden huono kunto. &

Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen Ilmoitusvaraukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356

Kestotilaus 157 euroa / vuosi (hinta voimassa toistaiseksi)

6.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Yhteisöverotulot laskivat viime vuonna 800 miljoonaa euroa.”

”Valitettavasti (dynaamiset vaikutukset) ovat jääneet saavuttamatta.

Alennuksella ei maailmantalouden isoja käännepisteitä muutettu.”

YLE-UUTISET, 31.1.2015.

SUOMEN YRITTÄJIEN EKONOMISTI PETRI MALINEN, YLE 31.1.2015.

3

Uusiutuvalla energialla huikea vientipotentiaali TEKTAL.FI/SUMMASSA

PÄÄKIRJOITUS

LEO LA VALLE

Miljoonan tonnin yhtiö ■ Finnpulp-yhtiön taustalla ovat muiden muassa metsäteollisuusveteraanit Niilo Pellonmaa, Jyrki Yrjö-Koskinen ja Timo Piilonen.

■ Havusellutehtaan tuotantokapasiteetti tulee olemaan 1,1 miljoonaa tonnia havusellua, 60 000 tonnia mäntyöljyä ja 0,8 TWh biosähköä valtakunnan verkkoon.

■ Yhtiön sähkömarkkinoille tuottaman biosähkön osuus on yksi prosentti maan vuotuisesta sähkönkulutuksesta.

■ Finnpulpin tehdas työllistäisi suoraan noin 160 henkeä ja palveluissa syntyisi noin 1 200 uutta työpaikkaa.

Selluteknologia on kehittynyt viime vuosina huimasti. nostetaan myös vihreisiin kemikaaleihin.

– Siitä osoituksena on tavoittelemamme suuri mäntyöljytuotanto. Meillä on selkeä oma prosessi mäntyöljyä varten ja panostamme sen tuotantoon.

Yhtiö aikoo valmistaa mäntyöljyä prosessissaan enemmän kuin yleensä selluteollisuudessa.

– Tämä on uutta, sillä näemme, että mäntyöljyllä on hyvät näky-

mät tulevaisuudessa.

Yhtiö myy mäntyöljyn sitä jalostavalle teollisuudelle.

– Mäntyöljyn tislaus on suomalainen, sata vuotta vanha keksintö ja sille on olemassa omat vakiintuneet markkinansa, Fredrikson lisää.

Sijoittajat symbioosiin Kuopion investoinnissa on kyse 1,4 miljardin euron hankkeesta.

■

Suomessa havusellusta syntyvää mäntyöljyä jatkojalostetaan kemianteollisuuden tuotteiksi. UPM puolestaan valmistaa siitä biodieseliä.

Arizona Chemical käyttää Oulussa kaiken mäntyöljyn, minkä se Suomesta saa ostettua. Lisäksi se rahtaa sitä jalostettavaksi ulkomailta.

– Koska mäntyöljyä on niukalti, olemme aina kiinnostuneita keskustelemaan investoinneista, jotka lisäävät mäntyöljyn tuotantoa, vastaa Arizona Chemical -konsernin kakkosmies Juhani Tuovinen kysymykseen Finnpulpista.

Myös professori Jyrki Kettunen konsulttiyhtiö Da Wosta uskoo, että Finnpulpin investointiin voi löytyä sijoittajia.

– Muun muassa kiinalaiset ovat hyvinkin kiinnostuneita rahoittamaan hanketta, jossa saavat turvattua sellunsa.

Ja tämän hankkeen takana oleva porukka osaa.

Sen sijaan Raumalla mäntyöljyä jalostavan Forchemin toimitusjohtaja Risto Näsi sanoo, että yhtiö ei lähde investoimaan vääristyneillä markkinoilla.

– Rajoitettu tarjonta on pitänyt Forchemin kapasiteetin nostoinvestoinnit jäissä.

Hän laskee, että mäntyöljyn tuotanto lisääntyy 10–15 prosenttia Pohjoismaissa.

– Samalla kuitenkin mäntyöljyn kysyntä kasvaa biodieselin verohelpotuksilla, jotka ovat 24 senttiä litralta.

EU komissio on tosin nuhdellut Suomea ja Ruotsia mäntyöljyn väärästä luokittelusta, jolla verotukiaiset mahdollistetaan. &

Fredrikson myöntää, että on suuri haaste saada pääoma kasaan.

– Tähän tarvitaan ilman muuta ulkomaista investointirahaa. Kyseessä on symbioosi suomalaisten ja ulkomaisten sijoittajien kesken.

Lähiaikojen suurimmat haasteet ovat luvituksissa, kun yhtiössä ryhdytään valmistelemaan ympäristövaikutusten arviointia.

Prosessiin kuluu vuosi tai puolitoista.

– Luvat ovat edellytyksenä myös rahoituksen saamiselle. Tämä on meille selkeä ensimmäinen ponnistus. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

Päätoimittaja Jyrki Alkio 040 342 4476 Toimituspäälliköt Harri Junttila 040 342 4685, Mika Hämäläinen 040 342 4303 Toimitussihteeri Irma Svan-Santero Toimittajat Kari Kortelainen, Tuula Laatikainen, Tero Lehto, Raili Leino, Jukka Lukkari, Kari Peltonen, Helena Raunio, Harri Repo, Janne Tervola, Eeva Törmänen Verkkotoimitus Marko Laitala (uutispäällikkö), Tapio Ikkala, Janne Luotola, Marjukka Puolakka, Tuija Sorjanen, Sofia Virtanen Ulkoasu AD Simo Sahla, Juha Kalliolahti (Faktor Oy) Kuvapäällikkö Timo Pylvänäinen etunimi.sukunimi@talentum.fi

T

eknologiateollisuudella oli takavuosina tapana synkistellä, olivat asiat hyvin tai huonosti. Synkkä oli viesti myös tiistaina, kun alan etujärjestö esitti suhdannearvionsa.

Alan yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna kaksi prosenttia, mutta henkilöstömäärä supistui kolme prosenttia. Vaikka toimintaa on tehostettu, yritysten kannattavuus on yhä heikko. Alan nettotulos oli viime vuonna niukin naukin plussan puolella.

HEIKKO KANNATTAVUUS heijastuu myös yritysten investointihalukkuuteen. Tehdasteollisuus investoi Suomeen viime vuonna 3,6 miljardia euroa eli neljänneksen vähemmän kuin ennen finanssikriisiä. Taso on niin alhainen, että se ei kata edes koneiden ja laitteiden kulumista.

Onneksi viime päivinä on tullut toisenkinlaisia uutisia.

Kansainväliset suuryritykset GE ja Samsung keskittävät terveysteknologian tutkimusta ja kehitystä Suomeen. Metsäalan konkarit käynnistelevät miljardiluokan sellutehdashanketta. Valtio tekee miljoonasatsauksen Soklin kaivoksen liikenneinfraan.

Eikä siinä kaikki: tutkijat arvelevat, että ulkomaiset datakeskusyhtiöt voivat rakentaa Suomeen lähivuosina miljardeja maksavia palvelinkeskuksia.

Kun mukaan lasketaan suunnitteilla olevat lng-terminaalit ja Fennovoiman voimalahanke, ilmassa on ilahduttavaa aktiivisuutta.

Ei ehkä pidä puhua investointibuumista, mutta yhtäkkiä tulevaisuuteen voi suhtautua aiempaa toiveikkaammin.

Vielä ei pidä puhua investointibuumista.

INVESTOINNIT TUOVAT myös työtä, ainakin rakennusvaiheessa. Laitosten operointi sen poruen sijaan sujuu pienelläkin poru kalla.

Miljardiluokan sellutehdas tarjoaa valmistuttuaan työtä ehkä parille e sadalle työntekijälle. Puun koko hankintaketjussa kintaketjussa työllisyysvaikutus on toki moninkertaioninkertainen.

Datakeskusselvityksen tehnyt nyt Oxford Research uskoo, että keskukset voivat työllistää Suomessa jopa pa 50000 50 000 henkilöä. Ikävä kyllä määrä on epärealistinen. Esimerkiksi Googlen iso so palvelinkeskus Haminassa työllistää 230 ihmistä.

Mutta mikä tärkeintä, suunta nta on oikea.

Pitkästä aikaa Suomesta tulee e hyviä uutisia. & JYRKI ALKIO

@talentum.fi

P.S.

VAALIKESKUSTELUISSA huomio kiinnittyy siihen, miten puoluejohtajien vuoropuhelu sujuu. Kun asiakysymyksissä näkemykset käyvät yhteen, tärkeintä onkin, että henkilökemiat toimivat. Kaikki haluavat nyt olla Juha Sipilän kavereita. &

”Kun johtamistapa muuttuu, ihmiset innostuvat ja yhdessätekemisen riemu luo taas tekemisen meininkiä Suomeen.”

KESKUSTAN PUHEENJOHTAJA DI JUHA SIPILÄ EVAN VAALITENTISSÄ 3.2.2015.

JUHA S.KALLIOLAHTI

ologian

Mäntyöljy revitään käsistä

Hyviä uutisia Suomesta

4 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.2.2015

Uutiset

Tuoreimmat verkossa www.tektal.fi

Tuotekehitys vastaa asiakkaiden murheisiin Varsin erilaisten teknologiayhtiöiden teknologiajohtajat valittiin Vuoden CTO -palkinnon saajiksi PALKITUT / Vuoden CTO -pa- hön kuin tutkimukseen. kinnot annettiin Eniramin Jussi Pyörteelle ja Ponssen Juha Inbergille.

Kummankin yhtiö panostaa enemmän käytännön kehitystyö-

Eniram kehittää laivojen polttoainetaloutta seuraavia ja parantavia järjestelmiä. Ponsse puolestaan on tunnettu yläsavolainen metsäkonevalmistaja.

Tekniikka&Talous -lehti haastatteli voittajia aiemmin tällä viikolla. & HARRI REPO

@talentum.fi

Eniramin Jussi Pyörre:

Osaamisen pihvi on analytiikassa ■ Asiakkailta saa aniharvoin suoria tuotekehitysideoita.

Tämän yleisen luulon tyrmää helsinkiläisen Eniramin CTO Jussi Pyörre.

– Asiakkaat esittävät murheitaan, joita he eivät osaa ratkoa.

Murhe saattaa tulla esille vaikkapa jossakin sivulauseessa.

Meidän tehtävänämme on sitten kehittää lääke kulloiseenkin ongelmaan.

Vuoden CTO:ksi valittu Pyörre on yksi neljästä Eniramin perustajasta. Yhtiö on kasvanut kymmenessä vuodessa 70 hengen yritykseksi, jonka liikeideana on minimoida laivojen polttoaineenkulutus.

– Osaamisemme pihvi on analytiikassa. Käytämme kymmenen miljoonan liikevaihdosta 1,7 miljoonaa tuotekehitykseen, Pyörre sanoo.

Lähes ennätys Vajaan 20 prosentin tuotekehityspanos lähentelee Suomen ennätystasoa.

Sille on kuitenkin tarpeensa, sillä yhtiö kehittää analytiikan ohella myös muita alueitaan kuten nopeusoptimointituotetta.

Sen ideana on hoitaa laivan saapuminen satamaan polttoainetta tuhlaamatta.

Pyörteellä on alaisia kaikkiaan reilut 20.

KAROLIINA PAAVILAINEN

Ponssen Juha Inberg:

Epäonnistumisetkin on sallittava ■

Tuotekehityksessä on otettava riskiä, jotta voi saavuttaa jotakin suurta.

Pelkkä varman päälle pelaaminen ei riitä.

Näin tiivistää riskinoton ja tulosten suhteen vuoden CTO:ksi valittu Ponssen Juha Inberg.

12 vuotta Ponssen leivissä ollut Inberg on toiminut viimeiset kuusi vuotta metsäkonevalmistajan teknologia- ja tuotekehitysjohtajana.

– Käytämme t&k:hon kolmisen prosenttia liikevaihdosta.

Painopiste on pikemminkin tuotekehityksessä kuin varsinaisessa tutkimuksessa, Inberg sanoo.

Oma malli

KEHITYSTYÖ KUNNIAAN. Eivät aikoinaan hevosten omistajatkaan osanneet autoa pyytää, Eniramin Jussi Pyörre vertaa.

– Varsinaista tutkimusta sanan varsinaisessa merkityksessä meillä ei ole lainkaan, siihen ei ole varaa. Shokkiin meinasimme mennä mukaan, mutta niissä pienet jäävät helposti jalkoihin.

Pyörteen ajasta yli puolet kuluu erilaisissa palavereissa.

– Työni on selvästi käytännönläheisempää kuin jos olisin jonkin ison firman CTO. Tunnen aika tarkkaan, mitä kukin tiimi on tekemässä.

Vihdissä asuvan Pyörteen päivä kuulostaa aika hengästyttävältä.

– Päivä alkaa jo ennen kuutta.

Kokousrumba rauhoittuu yleensä neljän–viiden aikaan, jonka jälkeen luen vielä sähköposteja. Kotona olen jälleen tuossa seitsemän maissa illalla.

Pyörre sanoo olevansa aidosti yllättynyt nimityksestä.

– Otan tämän tunnustuksena paitsi itselleni myös firmalle. &

Inbergin mukaan Ponssen tuotekehitysmalli poikkeaa monien muiden firmojen vastaavasta.

– Pyrimme rakentamaan uuden idean pohjalle prototyypin mahdollisimman nopeasti.

Monet muut tekevät simulaatio- ja mallinnustyötä paljon pidempään.

Konsepti on osoittautunut menestyksekkääksi.

– Projekteista vain muutamat ovat epäonnistuneet. Puun etämittauksessa emme ole edenneet, mutta eivät siinä ole läpimurtoa tehneet muutkaan.

Tuttujen kesken Inbergillä on alaisia kaikkiaan 85. Näistä 50 istuu Vieremällä ja loput Kajaanissa.

– Tunnen kaikki nimeltä, Inberg kehaisee.

Porukasta vain viisi tekee varsinaista tutkimusta.

– Shokeissa katsoimme

KAI JÄDERHOLM

POHJOIS-SAVO VETÄÄ.

Vieremälle saa helposti töihin eturivin tuotekehittäjiä, Ponssen Juha Inberg sanoo.

sivusta melko pitkään, mihin ne ovat menossa. Nyt olemme mukana kolmessa projektissa.

Shokit ovat itse asiassa hyvä keino tehdä pitkän tähtäimen tutkimusta pienellä riskillä.

Yliopistoja Inberg patistaisi likeisempään yhteistyöhön yritysten kanssa. Hyvänä esimerkkinä hän pitää Tampereen teknillisen yliopiston tohtorikoulutusohjelmaa, johon yritykset voivat itse valita koulutettavat.

Inbergin oma työaika kuluu pitkälti johtoryhmässä, kokouksissa, asiakastapaamisissa sekä komponettitoimittajayhteyksissä.

Saako Vieremälle tai Kajaaniin värvättyä helposti päteviä tuotekehittäjiä?

– Tähän asti tulijoita on riittänyt. Tämä on hyvä paikka asua ja olla töissä, jos harrastaa vaikkapa hiihtoa tai kalastusta. &

Veolia luottaa kotimaiseen sähköbussiin SAANA SÄILYNOJA

JOUKKOLIIKENNE / Helsin- mitusjohtaja Sami gin seudun liikenne on käynnistänyt hankkeen, jossa se hankkii leasing-sopimuksilla koekäyttöön 12 sähköbussia. Kokeilun aikana liikennöitsijät voivat testata busseja ilman taloudellista riskiä.

Pääkaupunkiseudulla toimiva bussiyhtiö Veolia Transport odottaa HSL:n sähköbussikokeilua. Se on testannut sähköbusseja vuosia.

Veolia toivoo, että suomalainen Linkker pääsisi mukaan 12 koesähköbussin joukkoon.

– Valmiita sähköbusseja on vain kiinalaisilla. Heidän näkemyksensä käyttöiästä on viisi vuotta, kun se meillä on 15 vuotta, Veolian toi-

Ojamo kertoo.

Linkkerin omien laskelmien mukaan sen bussin käyttöaika on 12 vuotta.

Pakkanen on myrkkyä

Sami Ojamo

Sähköbussien toimintavarmuus on Ojamon mukaan vaihdellut paljon.

Vuosi sitten 20 asteen pakkasessa sähköbussi oli luotettavin bussi.

Nyt, kun busseille on tullut lisää kilometrejä ja keli pyörii nollan tuntumassa, on luotettavuus romahtanut.

– Sähköbusseilla on nyt ajettu

10 000 – 20 000 kilometriä. Yhtäkin vikaa etsittiin viikko, kunnes eräs asentaja huomasi, että sähkökaapin ruuvit olivat löysällä. Tietokone ei havainnut jänniteheittoja.

Lämpötilaerot ovat kova pala sähköbusseille, jotka on suunniteltu toimimaan lämpimissä käyttöympäristöissä. Niistä puuttuu muun muassa Suomen oloissa toimiva lämmityslaite. Dieselkäyttöinen lisälämmitin on ollut toistaiseksi ainoa toimiva ratkaisu.

Kotimainen Linkker saanee seuraavan Fortacon rakentaman testimuulinsa ajoon huhtikuun aikana.

Veolia on ollut mukana myös Linkkerin alkuvaiheissa, kun VTT ja

SÄHKÖÄ LIIKENTEESEEN. Keväällä 2014 testattiin VTT:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun toteuttamaa sähköbussia Espoon linjalla 11.

Metropolia kehittivät suomalaista sähköbussia.

– Ensimmäisissä Linkkerin testiversiossa ei ollut edes lattiapaneeleja. Lumi pöllysi sisälle, mutta kaikki toimi kuten pitikin. Bussi sai hyvän palautteen kuljettajilta, ja kustannuslaskelmatkin näyttävät hyvältä, Ojamo sanoo.

HSL:n kokeilun busseilla tullaan liikennöimään Espoossa ja Helsingissä neljän vuoden ajan. Kuuden miljoonan euron hankkeen edistymiseen tarvitaan TEMin ja Tekesin rahoitusta. & JANNE TERVOLA

@talentum.fi

6.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

www.volkswagen.fi

Juhlistamme menestystä erikoiseduin.

Golf ja Golf Variant Edition 40 kattavin vakiovarustein.

Volkswagen Golf -mallisto on Suomen suosituin*. Menestyksen kunniaksi tarjoamme rajoitetun ajan Golf ja Golf Variant -juhlamallit huippukattavalla vakiovarustetasolla. Tervetuloa tutustumaan.

Comfortline- tai Highline-varustetasojen lisäksi vakiona mm: • Bi-Xenon-ajovalot, led-päiväajovalot • Pysäköintitutka Park Pilot, tutkat edessä ja takana • Matkapuhelinvalmius Bluetooth • Täysautomaattinen Climatronic-kaksialueilmastointi1) • Radio Composition Media, kosketusvärinäyttö2) • Monitoimiohjauspyörä1), värillinen monitoiminäyttö2)

e0 -varust 4 n io it d Golf E 624 €.** 1 a p jo u et

• Avaimeton lukitus ja käynnistys Keyless Access3) • Sadetunnistin, automaattisesti himmentyvä sisäpeili

.XYDQ DXWRLVVD OLV¦YDUXVWHHQD 5 OLQH SDNHWWL /XH OLV¦¦ YRONVZDJHQ ȕ U OLQH

Golf Edition 40 svh alk.: autoveroton hinta 20.510 €, arvioitu autovero4) 4.487,51 €, kokonaishinta 24.997,51 € Golf Variant Edition 40 svh alk.: autoveroton hinta 21.820 €, arvioitu autovero5) 4.934,10 €, kokonaishinta 26.754,10 € Huolenpitosopimus alk. 31 €/kk (3 vuoden sopimus, 15 000 km/vuosi)

Suositusvähittäishinnasto 2.9.2014 ja 16.1.2015 + jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. 4)CO2-päästöllä 114 g/km. 5)CO2-päästöllä 117 g/km. Yhdistelmäkulutus 3,2–5,3 l/100 km. CO2-päästöt 85–124 g/km. **)Golf Edition 40 -varuste-etu autoveroton hinta 1.325 €, arvioitu autovero 299,98 €, kokonaishinta 1.624,38 € CO2-päästöllä 116 g/km. 1)Highline-varustetasossa vakiona 2)Opastuskielet englanti ja saksa. 3)Ei saatavana TDI BlueMotion -mallissa. Kuvan autot erikoisvarustein. *) Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Tietojen tekninen toimitus: Bisnode Marketing Oy, PL 136, 00521 Helsinki.

5

6 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.2.2015

Uutiset

www.tektal.fi Grafeenin rakenteesta

Oilon vastaa Kiinan hurjiin päästörajoihin Yhtiö pilotoi täysin uutta polttotekniikkaa Pekingissä

TUOTEKEHITYS / Oilonin uutta polttotekniikkaa esittelevä kaukolämpölaitos on käynnistynyt Pekingissä.

Kiinan suurissa kaupungeissa uudet maakaasuvoimalat saavat päästää vain 30–60 milligrammaa typenoksideja savukaasukuutiometriä kohti.

Euroopassa saa päästää 100 milligrammaa, ennen vuotta 2012 valmistuneissa laitoksissa 150 milligrammaa.

Kolme 62 megawatin poltinta sisältävä kaukolämpölaitos on yksi maailman puhtaimmista maakaasua polttavista laitoksista. Lämpöä se tuottaa jopa 100 000 taloudelle.

Harva yritys pystyy valmistamaan laitteita, jotka täyttävät uusimmat kiinalaiset normit. Useimmat tekevät tempun hyötysuhteen kustannuksella, joten puhtaus vähentää energiatehokkuutta.

Oilon käänsi tilanteen päälaelleen kehittämällä kokonaan uuden polttotekniikan.

Tekesin Green Growth -ohjelman ja yhteistyökumppanien tuella yhtiö onnistui luomaan tuotteen, joka sekä täyttää puhtausvaatimukset että parantaa hyötysuhdetta.

– Kilpailijat pystyvät tuottamaan yhtä puhdasta tekniikkaa, mutta se on tehty energiantuotan-

”Jouduimme luomaan kokonaan uuden tavan ohjata poltinta.”

non kustannuksella, Oilonin tuotekehitysjohtaja Tero Tulokas sanoo.

Kolmen vuoden työ Oilon teki kymmenen vuotta työtä täyttääkseen kiristyneet eurooppalaiset normit. Tähän verraten

uusi tekniikka valmistui nopeasti, vain kolmessa vuodessa. Pohjana on katalyyttiin perustuva innovaatio.

Katalyytti pelkistää typen oksidit ja hapettaa jäljellä olevat hiilivedyt, joten savukaasuista häviää häkäkin.

Tekniikka vaatii polttoaine–ilmaseossuhteen erittäin tarkkaa hallintaa, joten koko prosessi piti kehittää uusiksi. Automaatiolla on suuri osuus.

– Tarvitsimme myös uudenlaisia mittauksia ja niiden kautta tehtäviä säätöjä. Jouduimme siis luo-

maan kokonaan uuden tavan ohjata poltinta, Tulokas kertoo.

Uusi poltin on hinnaltaan moninkertainen perinteisiin kaasupolttimiin verrattuna, mutta Tulokkaan mukaan se ei ole puhtausluokassaan kallein teknologia.

Tulevaisuudessa hinta myös to-

Saksalaisjätti sijoitti Nanocompiin Pienyhtiö saa lisää painoa neuvotteluihin OPTIIKKA / Joensuulainen mikro- ja nano-optiikkavalmistaja Nanocomp on saanut suursijoituksen Saksasta.

Evonik Industriesista tulee Nanocompin vähemmistöosakas. Yhtiö on yksi maailman suurimmista erikoiskemikaalien valmistajista.

Myös Suomen valtion rahoitusyhtiö Finnvera sijoitti Nanocompiin. Sijoituksen tarkkaa summaa ei julkisteta.

– Rahan lisäksi Evonik tuo yhtiöön tärkeää osaamista, Nanocompin toimitusjohtaja Veli-Pekka Leppänen sanoo.

Nanocomp tuottaa rullalta rullalle -painotekniikalla optisia kom-

NANOCOMP

ponentteja, joita voidaan käyttää valon ohjailuun. Komponentteihin voidaan tehdä myös kemiallinen rajapinta, jolloin niistä saa vaikkapa kaasun tai jonkin kemikaalin pitoisuuksia haistelevan anturin.

Pohjana on kaupallinen muovikalvo, jonka päälle Nanocomp painaa itse kehittämällään painomusteella optiset kuviot, joiden pienimmät rakenteet ovat satoja nanometrejä.

Kasvuun kiinni Nanocompin tavoite on lisätä tuotantoa ja laajentua uusille markkinoille, mikä on pienelle joensuulaisyhtiölle haasteellista.

– Asiakkaamme työllistävät kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tällaisella runsaan 30 hengen yrityksellä on haastetta luoda itsestään KOMPONENTIT LEVYLLÄ.

Optiset kuvioiden pienimmät rakeet ovat satoja nanometrejä.

uskottava kuva ja toimintatavat suurten kumppanien kanssa, Leppänen sanoo.

– Evonik on iso kansanvälinen toimija, joka tuo meille lisää tunnettuutta ja potentiaalia tavoitella uusia asiakkuuksia.

Nano-optiikan markkinat kasvavat nopeasti. Esimerkiksi kulutuselektroniikassa alkavat elekäyttöliittymät yleistyä. Tulossa ovat myös lisätyn todellisuuden sovellukset, joiden käyttöliittymät tarvitsevat kehittyneitä optisia järjestelmiä.

Leppänen odottaa merkittävää kasvua kolmelta markkina-alueelta: valaisu, liikkeen tunnistus ja kemialliset analyysit.

Nanocompin pääomistaja on Kyösti ja Kari Kakkosen omistama sijoitusyhtiö Joensuun Kauppa ja Kone. & RAILI LEINO

@talentum.fi

6.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

pudotettiin yksi atomi pois, ja se kannatti

7

WWW.TEKTAL.FI/P/17

ABB investoi lisää taajuusmuuttajiin Uusi tuotantolinja pudottaa toimitusajan viikosta päivään uudesta laitoksesta saadut käyttökokemukset ovat odotusten mukaisia.

– Kun hyötysuhde on parempi kuin muilla, tuotettu lisäenergia tuo asiakkaille tuloa heti alusta alkaen.

Valtavat markkinat odottavat

PAKKO PUHDISTAA. Kiinan saasteongelmat tarjoavat Oilonille valtavat liiketoimintamahdollisuudet.

Pekingissä on Moskovan ja Pietarin ohella yksi maailman suurimmista kaukolämpöverkoista, joka on useita kertaluokkia suurempi kuin Helsingissä.

Oilon on toimittanut Pekingiin yli 7 000 megawatin edestä polttotekniikkaa ja koko Kiinaan yli 30 000 megawattia.

– Kun saamme demotulokset, meillä on hyvin suuret markkinat ympäri maailman – ensisijaisesti siellä, missä on ilmanlaatuongelmia ja valmiutta maksaa ympäristön kannalta paremmasta teknologiasta.

Kiinan lisäksi ääritarkkoja päästörajoja soveltaa nykyisin myös Kalifornia. Oilon tähyää kasvua sekä Yhdysvalloista, jossa myyntiä auttaa meneillään oleva liuskekaasubuumi, että Brasiliasta. Molempiin on äskettäin avattu myyntikonttori.

Uudet markkinat korvaavat pakotteiden ja taloustilanteen hyydyttämää Venäjän-vientiä, Tulokas sanoo.

– Euroopassa markkinoille on protektionismin vuoksi vaikeampi päästä.

Oilonilla on kolme tehdasta Suomessa ja yksi Kiinassa. Yhtiöllä 70 miljoonan euron liikevaihto ja 370 työntekijää. &

dennäköisesti laskee. Yhtiöllä on jo uusia hankkeita Kiinassa. Ne käynnistyvät lähiviikkoina, jos

RAILI LEINO

@talentum.fi

Heinonen haki Virtasen virkaa Alexander Stubbin valtionen, valtiovarainminissihteeri Olli-Pekka Heinoteriön kansantalousosaston johtaja Markus Sovanen (kok) havittelee työja elinkeinoministeriön la ja saman ministeriön kansliapäällikön virkaa. budjettipäällikkö Hannu Heinonen on 22 hakiMäkinen sekä ulkomijan joukossa vahvoilla, Olli-Pekka nisteriön alivaltiosihteejos kokoomus haluaa teh- Heinonen ri Matti Anttonen ja Petävään oman miehensä. kingin suurlähettiläs Jari Hän on tehnyt pitkän uran kan- Gustafsson. sanedustajana, ministerinä, johHuippuvirka tuli hakuun, kun tajana Ylessä ja keväästä 2012 nykyinen kansliapäällikkö Erklähtien pääministerin valtiosih- ki Virtanen, 64, ilmoitti pari viikteerinä. koa sitten jäävänsä syksyllä eläkMuita vahvoja hakijoita ovat keelle. esimerkiksi kolme TEM:n osastoNimityksen esittelee kokoopäällikköä. Petri Peltonen johtaa muslainen elinkeinoministeri Jan elinkeino- ja innovaatio-osastoa, Vapaavuori. Valinta on merkittäPekka Timonen työ- ja markki- vä, koska TEMin kansliapäälliknaosastoa ja Taina Susiluoto alue- kö on yksi suomalaisen elinkeiosastoa. noelämän tärkeimmistä vaikutKiinnostavia ja vahvoja nimiä tajista. & hakijoiden joukossa ovat myös liikenne- ja viestintäministeriön JYRKI ALKIO kansliapäällikkö Harri Pursiai@talentum.fi

VALMISTUS / ABB lyhentää taajuusmuuttajiensa toimitusajan jopa yhteen päivään.

Tähän asti maailman suurimmassa taajuusmuuttajatehtaassa Helsingissä on toimitusaika on ollut keskimäärin yksi viikko.

Pitäjänmäelle on tehty miljoonainvestointi, joka kasvattaa uusimman taajuusmuuttajasarjan tuotantokapasiteetin noin sataantuhanteen taajuusmuuttajaan vuosittain. Uusi tuotantolinja vihittiin käyttöön tammikuun lopussa.

– Tällä linjalla teemme vakiotyyppisiä taajuusmuuttajia. Osa on sellaisia, jotka menee varaston hyllytavaraksi, mutta osa on perustuotteita, jotka voidaan jatkossa räätälöidä asiakastarpeisiin markkinoilla, kertoo liiketoimintajohtaja Lasse Mäkelin ABB.ltä.

Uudella tuotantolinjalla valmistetaan ABB:n uusinta taajuusmuuttajaperhettä.

Kokonaan uutta Kyseessä on täysin uusi tapa tuottaa taajuusmuuttajia. Toimitusajan lyhennys oli mahdollista vain muuttamalla koko tuotantolinjan konseptia.

Uudella tuotantolinjalla valmistetaan taajuusmuuttajien perusaihioita, jotka räätälöidään asiakasvaatimusten mukaan toisella, laajennetulla linjalla.

Tämä parantaa kilpailukykyä markkinoilla.

Nopeutettua mallia suunnitellaan käyttöön myös muilla yhtiön taajuusmuuttajatehtailla.

– Olemme käyttäneet tämäntyyppistä tuotantotapaa pienimuotoisesti aiemmin. Asiakaskohtainen räätälöinti on kuitenkin selvästi kasvussa.

Samaan aikaan asiakkaiden odo-

OSAAMISTA SUOMESTA. ABB:n taajuusmuuttajien tutkimuksen ja tuotekehityksen vetovastuu on Pitäjänmäellä.

tukset toimitusajoista ovat kiristyneet.

– Jotta tällainen yhtälö saadaan ratkaistua, perustuotteet pitää saada vähän valmiimpana.

Maailmanlaajuisesti ABB:n

”Asiakaskohtainen räätälöinti on selvästi kasvussa.”

taajuusmuuttajabisnes työllistää 5 000 henkilöä, josta Pitäjänmäen tehtaalla työskentelee 1 300. Siitä 400 henkeä on tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa.

ABB laskee viime vuonna asentamiensa taajuusmuuttajien säästäneen sähköä 445 terawattituntia, mikä vastaa yli 110 miljoonan eurooppalaisen kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

Teknologiateollisuus: Nousua ei näy SUHDANNE / Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turusen mielestä juustohöylä ei riitä julkisen talouden menojen hillitsemiseksi. Nykyinen teollisuustuotanto ja ennakoitu talouskasvu eivät riitä rahoittamaan julkisia menoja. Teollisuusinvestoinnit pitää saada käyntiin.

Teknologiateolli- Jorma suuden liikevaihto Turunen kasvoi Suomessa viime vuonna kaksi prosenttia 67 miljardiin euroon. Erot olivat kuitenkin suuria toimialojen välillä.

Parhaiten meni peliteollisuudella, terästuotannolla ja autonvalmistuksella.

Turusen mukaan laakea pohja on saavutettu, mutta nopeaa nousua ei ole odotettavissa.

USA:ssa tuotanto on saavuttanut jo vuoden 2008 tason, EU:ssa ollaan 95 prosentin kohdalla, mutta

Suomessa 80 prosentin tasolla.

– Suomi on kurasarjassa yhdessä Italian, Espanjan ja Ruotsin kanssa, Turunen sanoo.

Huhtikuun eduskuntavaaleille Teknologiateollisuus on keksinyt sloganiksi ”Kun on teollisuutta, on vientiä.” Eniten ala kaipaa tulevalta hallitukselta päätöksiä ja toimimista jahkailun sijasta.

EK varovaisen myönteinen Suomalaisten yritysten suhdannenäkymät ovat myös Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan vaatimattomat.

Pieniä valonpilkkuja on kuitenkin näkyvissä.

– Odotukset ovat varovaisen myönteisiä, sanoo EK:n ekonomisti Penna Urrila.

Urrila näkee myönteisimpänä sen, että teollisuustuotanto näyttää olevan pienessä kasvussa. Pitkään jatkunut tilausten lasku on pysähtynyt, vaikka tilauskannas-

sa ollaan silti tukevasti nollan alapuolella.

– Lähtötilanne on heikko. Tilauskanta on alle normaalin ja kolmasosa yritysten kapasiteetista on vapaana.

Tuotannon kasvun esteet ovat riittämättömässä kysynnässä, sillä yrityksillä ei ole rahoitusvaikeuksia eikä puutetta työvoimasta.

Urrilan mukaan euron heikkeneminen on pysäyttänyt kilpailuaseman huonontumisen, mikä helpottaa kotimaista kysyntää ja vaikuttaa euromaiden ulkopuoliseen vientiin.

Lisäksi öljyn hinnan lasku on ollut koko maailmantaloutta piristävä voima. Silti tilanne on vain välttävä.

– Vaikka varovaisen myönteiset ennusteet toteutuisivat, varsinaista laajaa suhdannekäännettä ei ole näkyvissä. & KARI PELTONEN, EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

8 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.2.2015

Uutiset

www.tektal.fi Pikkuyhtiö keksi lennokkiakin helpomman

Digihydrauliikka v Pendolinon pakkas

JÄLKIVIISAS

Tekniikka on kehitetty Tampereen teknillisessä yliopistossa Tekniikka&Talous 9.5.2008

Miten kävi suurlähiön suunnitelmien?

T

ampereella alettiin suunnitella suurta 13 000 asukkaan ja 5 000 työpaikan Vuoreksen lähiötä kaupungin eteläreunalle vuonna 2008. Tavoitteista on jääty kauas.

Mikä meni vikaan, Vuores-projektin johtaja Pertti Tamminen Tampereen kaupungilta?

Lehman Brothers! Ja koko muu finanssikriisi! Taloustilanne on sellainen, ettei uskalleta tehdä päätöksiä ja työttömyyttä on paljon.

Mikä on Vuoreksen tilanne nyt?

Vuorekseen oli valmistunut 1 300 asuntoa viime vuoden loppuun mennessä. Työpaikkoja on syntynyt joitain kymmeniä.

Työpaikka-alueet ovat kehäväylien tuntumassa. Tilaa olisi kaupan suuryksikölle, joka voisi tuoda mukavasti lisää työpaikkoja.

Miten onnistui jätteiden putkikeräysjärjestelmä?

Suomalaisen Marimaticin järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2012 asuntomessujen aikaan ja se on toiminut erittäin hyvin. Jäteputkijärjestelmä on kytketty koko alueelle omakotitaloista kerrostaloihin.

Eteneekö rakentaminen enää ollenkaan?

Rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Täällä toimii 30 rakennusliikettä, ja myönnettyjä rakennuslupia on yli 500.

Uskon, että tämän vuoden lopussa asukkaita voi olla jo 2 000. Rakentamisen vauhti on nyt noin 800 uutta asuntoa vuodessa.

Oliko 13 000 asukkaan tavoite alun perinkään realistinen?

”Vuonna 2020 täällä voi olla jo 7 000 asukasta.”

Pitää muistaa, että siihen aikaan rakennettiin yleensäkin paljon enemmän. Samat ongelmat isojen lähiöhankkeiden viivästyksissä on nähty myös Espoon Suurpellossa ja Helsingin Kalasatamassa.

Onko Vuorekseen syntynyt palveluita?

Lähiön palvelutarjonta on mielestäni kehittynyt hyvin. On kaksi ruokakauppaa, parturi-kampaamo, kahvila, pitseria ja verhoomo.

Vuoreksen ylpeys on Tampereen isoin ja nykyaikaisin koulu, jossa on nyt noin 500 oppilasta ja laajennusvaraa 1 000 oppilaaseen. Päiväkoteja on kaksi, ja kolmannen rakentaminen on alkamassa.

Entä joukkoliikenne, kun Hervannasta menee keskustaan 24 bussia, ja Vuoreksesta vain pari?

Joukkoliikenneyhteyksistä on tullut asiakkailta myönteistä palautetta. Suurin osa asunnoista on pääväylän varrella. Keskustaan pääsee bussilla 20 minuutissa.

Millaiset ovat Vuoreksen tulevaisuudennäkymät?

Uskon, että vuonna 2020 täällä voi olla jo 7 000 asukasta. & TERO LEHTO

@talentum.fi

JUNALIIKENNE / Suomessa liikennöivät nopeat junat eli Pendolinot saavat helpotusta sääolosuhteiden aiheuttamiin ongelmiin.

Ensimmäinen 18 Pendolinosta on jo saanut kuuteen vaunuunsa uutta digihydrauliikkaa perinteisen hydrauliikan tilalle.

– Kokemukset ovat olleet testien ja ensimmäisten junien osalta olleet hyviä, kertoo ryhmäpäällikkö Kai Nevalainen VR-yhtymästä.

Pendolinojen kallistushydrauliikassa on käytetty hienomekaanisia, analogisia servoventtiileitä.

– Niissä on erittäin pieniä välyksiä ja hienomekaniikkaa, joten ne ovat erittäin herkkiä epäpuhtauksille ja lämpötilan vaihteluille,

Servoventtiilit ovat herkkiä lämpövaihteluille.

VAUNUT KALLELLEEN. Pakkanen haittaa Pendolinojen menoa pohjoisessa. Digitaalisuus tuo helpotusta kallistukseen.

Nevalainen sanoo. Hydrauliikkajärjestelmän eri osissa hydrauliikkaöljyn lämpötila voi vaihdella hyvin paljon käyttötilanteesta riippuen. Teleissä kiertävä hydrauliikka-

öljy voi olla jopa -30 asteista.

– Ja analogisten servoventtiilien huoltaminen on niin vaativaa, että sitä pitää tehdä jopa ulkomaita myöten, mikä tulee kalliiksi.

Sähköinen yo-koe on vielä Lukioilla on iso taakka kokeiden järjestämisessä YLIOPPILASTUTKINTO / Kouluissa ympäri maata on jo toista vuotta testattu sähköisiä ylioppilaskokeita. Vielä on kuitenkin paljon ratkaistavaa, jotta ensimmäiset yo-kokeet voidaan suorittaa sähköisesti syksyllä 2016.

Ylioppilastutkintolautakunta toimittaa lukioihin ohjelmistot.

Koulujen vastuulle jää palvelinkoneiden, kiinteän tai langattoman verkon ja koetilan järjestäminen.

YTL:n Abitti-järjestelmä muodostuu Linux-käyttöjärjestelmästä ja sovelluksista, jotka ladataan tietokoneelle käynnistyksen yhteydessä. Näin estetään omien sovellusten käyttö ja pääsy internetiin.

Kouluun on rakennettava erillinen langallinen tai langaton verkko, ja tulokset tallentuvat samassa tilassa olevalle palvelimelle. Eristäytymiselle on selvä syy.

– Koulujen verkot ovat hyvin vaihtelevia. Olisi katastrofi, jos kokelaan suoritus keskeytyy siksi, että koulun internetyhteys katkeaa, sanoo projektipäällikkö Matti Lattu YTL:sta.

Näin se toimii ■ Kokelas käynnistää koneensa Digabimuistitikulta.

■ 2Linux-live-käyttöjärjestelmä latautuu.

■ Sovellus ottaa yhteyden palvelimeen.

■ Kokeeseen voidaan tulevaisuudessa liittää tekstejä, videoita ja muita lähdemateriaalia.

■ Kokelaan suoritus tallentuu palvelimelle.

■ Opettaja vie suoritukset arviointijärjestelmään muistitikulla.

■ Arvioinnin jälkeen opettaja lähettää suoritukset Ylioppilastutkintolautakunnan pilvipalveluun.

Suunnitelmissa on myös, että palvelin olisi kahdennettu. Sähkökatkoksiin pitäisi varautua upslaitteella.

Yo-koetta ei ole haluttu toteuttaa suoraan pilvipalveluna juuri verkkoriskin takia. Lisäksi YTL:n järjestelmä voisi kuormittua 40 000 kokelaan lähettäessä tietojaan samanaikaisesti.

Rehtorin piuhat Sovellus on testattu jo yli 40 koneella, mutta Applen laitteiden kanssa on alkuvaiheessa ollut ongelmia. YTL:ssa uskotaan, että tämä on pian ratkaistu.

– Oppilaat ja opettajat ovat oppineet sovelluksen käytön hyvin, sanoo YTL:n suunnittelija Toni Pohjanoksa.

Tässä vaiheessa sähköisten kokeiden käyttöönotto on paljolti opettajien ja rehtorin vastuulla.

– Olin mukana piuhaa vetämässä ja seurasin, kun opettaja laati

6.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

tavan kuvata jopa 183 metrin korkeudesta

ähentää ongelmia

Digitaaliset venttiilit ovat Nevalaisen mukaan huomattavasti vikasietoisempia.

Tekniikka on kehitetty yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Tekniikan on

raakile

toteuttanut saksalainen hydrauliikkayritys Bosch Rexroth.

Perinteiset servoventtiilit on korvattu digitaaliventtiileillä ja niiden ohjausjärjestelmillä Niiden vikasietoisuutta lisää se, että digitaalisissa venttiileissä on vain on- ja off-asennot.

Digitaalisen hydrauliikan käyttöönotto edellyttää, että hydrauliikan tuottoyksikkö suunnitellaan uusiksi.

Tuottoyksikkö sisältää hydrauliikan ohjauksen eli junan elektroniikka ohjaa hydrauliikkaa, joka kallistaa vauhdilla liikkuvan junan korin kaarteissa.

– Juna antaa signaalin ikään kuin perinteiselle servoventtiilille, mutta siinä oleva muunnin muuttaa kallistuskomennon signaalin digihydrauliikalle sopivaksi, Nevalainen selittää uutta tekniikkaa.

Jokainen vaunu tarvitsee oman hydrauliikkayksikön.

Nevalaisen mukaan kaikki Pendolinot saavat uudet digihydrauliikan. Vaikka uuteen tekniikkaan siirtyminen tuokin lisäkustannuksia, Nevalaisen mukaan ajankohta on oikea, koska nykyiset hydrauliikkajärjestelmät vaativat joka tapauksessa ison perushuollon. & KARI PELTONEN

@talentum.fi

Oikeat vastaukset Kysymykset sivulla 19 3 kysymystä 1. c) Citroën syntyi 5.2.1878. Renault oli häntä hieman nuorempi, Peugeot ja von Siemens selvästi vanhempia.

2. a) Pikajuoksun lähtötelineiden patentti myönnettiin amerikkalaiselle George Breshananille.

3. b) Kuuban nyt lievenemässä oleva kauppasaarto on ollut voimassa 53 vuotta.

1 3

koetta, kertoo Helsingin yhtenäiskoulun rehtori Sari Tiitta.

– Jatkossa emme voi rakennella ja vetää piuhaa jokaista koetta varten. Jokin kiinteämpi järjestelmä on saatava.

Tiitta kertoo, että 30 oppilaan koe sujui hyvin eikä oppilailla ollut ongelmia sovelluksen kanssa. Koeympäristön lataaminen vei kuitenkin enemmän aikaa kuin perinteinen monisteiden jakelu. & TERO LEHTO

@talentum.fi

4 6

2

WWW.TEKTAL.FI/P/18

3d-tulostuksen turvallisuus tutkitaan

ALSTOM TRANSPORT / M.RAFFINI

Tuottoyksikkö uusiksi

9

5

Pähkinä Nimetään junaradan Y-haarapalikan päät numeroilla 1,2 ja 3 ja toisen haarapalikan 4,5 ja 6. Tehtävän kuvassa on rata, jossa on yhdistetty 1 ja 5, 2 ja 4 sekä 3 ja 6. Tämä esitetään permutaationa (15)(24)(36).

Kyse on siitä, kuinka monta erilaista permutaatiota on olemassa.

Kuvioita on ainakin pisara b (12) (34)(56) = (12)(34)(56), pisara d (12)(35)(46) = (13)(26)(46), kaksi pisaraa (12)(36)(45), b-d (13)(24) (56), d-d (13)(25)(46), b-b (14)(23) (56), uimalasit (14)(25)(36), jinjang nurin (14)(26)(35), b-d (15)(23)(46) = (13)((24)(56), kasi (15)(24)(36), aurinkolasit (15)(26)(34) = (16) (24)(35), jinjang (16)(25)(34) eli yhteensä 11 erilaista kuviota.

Hiukan laajemmin selitetty ratkaisu kuvineen osoittessa www.tektal.fi/viihde/pahkina.

Ratkaisu ei välttämättä ole täydellinen. Lukijoiden kommentit pähkinän ratkaisuun ovat tervetulleita.

Jos Y-palikoita on 3 tai 4, erilaisten variaatioiden määrä kasvaa rajusti.

Sulatettavista materiaaleista voi hengitysilmaan vapautua epäpuhtauksia JANNE TERVOLA

EPÄPUHTAUDET / Työterveyslaitos mittaa 3d-tulostuksen vaikutuksia työympäristöön. Tutkimuksessa mitataan myös mahdolliset nanopartikkelit.

3d-tulostuksessa sulatetaan materiaaleja, jolloin hengitysilmaan voi vapautua epäpuhtauksia. Mittauksia tehdään Suomessa ensimmäistä kertaa. Maailmallakin aihetta on tutkittu vähän.

Tutkimuksessa ovat mukana myös Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto. Konekirjoon valtaosan tuo Aalto-yliopisto, jonka digitaalisen suunnittelun laboratoriossa on 26 erilaista 3d-tulostinta. Näiden lisäksi tutkitaan hankkeessa mukana olevien yritysjäsenten käytössä olevia laitteita.

Konekirjo ulottuu harrastajille tarkoitetusta pöytämallista ammattikäyttöön soveltuviin laitteisiin. Tutkittavien tekniikoiden materiaalikirjo on laaja. Muovimateriaalien lisäksi tutkitaan metalleja.

– Mittaamme hiukkaspitoisuuden ja kaasumaiset epäpuhtaudet sekä arvioimme altistuksen. Nanopartikkelit pystytän mittaamaan 10 nanometristä alkaen, Työterveyslaitoksen erikoistutkija AnnaKaisa Viitanen kertoo.

Työtilaan mahdollisesti vapautuvat päästöt tutkitaan jokaisessa 3d-tulostuksen työvaiheessa alkaen materiaalin käsittelystä työkappaleen viimeistelyyn.

Kodeissa on harvoin kohdepoistojärjestelmiä, joiden avulla työn aikana syntyviä päästöjä voidaan ohjata pois huoneilmasta. Toteutuneet päästöt voivat olla suurempia, kuin kotikäyttöön tarkoite-

PÄÄSTÖT SELVILLE. Harrastekäyttöönkin tarkoitettu 3d-tulostin voi vaatia hyvän työtilan ilmanvaihdon.

tuissa laitteissa saisi olla. Ainetta sulattavissa laitteissa on mahdollista käyttää raaka-aineena materiaalia, joka ei ole tarkoitettu kotikäyttöön.

Tutkimus päättyy elokuussa 2016. Sen tuloksena aiotaan luoda suositukset eri tyyppisten laitteiden käytölle. Tavoitteena on varmistaa materiaalia lisäävän val-

mistuksen turvallinen hyödyntäminen työpaikoilla.

Tulosten avulla arvioidaan työntekijöiden altistuminen hengitysilman epäpuhtauksille sekä etsitään keinoja mahdollisten päästöjen hallintaan. & JANNE TERVOLA

@talentum.fi

Koivu korvaa puuvillan BIOTALOUS / Jopa 15 miljoonaa peltohehtaarin muovikatteet voitaisiin korvata suomalaisella paperista valmistetulla maatalouskatteella.

Tai koivusta voidaan valmistaa puuvillaa korvaavaa kangasta ja vapauttaa näin peltoa ruoantuotannolle.

Nämä ehdotukset esitettiin Suomen Metsäsäätiön rahoittamassa Uusi Puu 2014-kilpailussa.

Kilpailussa etsittiin puupohjaista materiaalia hyödyntäviä jo olemassaolevia ratkaisuja, jotka vastaavat globaalien megatrendien asettamiin haasteisiin.

– Emme halua luoda vuoteen 2035 ulottuvia visioita, vaan kertoa, mitä on nurkan takana, selvittää hankkeen puheenjohtaja Ohto Nuottamo.

Nuottamo haluaisi lisää yhteistyötä, jotta saataisiin tuotteisiin

”Haluamme kertoa, mitä on nurkan takana.”

SEVERI SAVUKOSKI

HAJOAVA KATE. Paperinen muovikate voisi korvata polyetyleenikatteet pelloilla.

arvonlisää. Puussa sitä saadaan pilkkomalla se yhä pienempiin osiin.

– Äänekosken biojalostamo tuo mahdollisuuden tehdä monentyyppistä tuotantoa puusta.

Koivusta kangasta Koivusta valmistettu kangas voitti kokonaiskilpailun. Kilpailevia innovaatioita oli kaikkiaan 24.

Ekologinen tekstiilikuitu on kehitetty metsäalan shok-yhtiö Fibicin ohjelmassa. Konseptilla on valtava markkinapotentiaali maailmalla.

Kestävästä materiaalista valmistetut vaatteet puhuttelevat tiedostavia kuluttajia.

Koivukangasta ovat kehittäneet Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu, Helsingin yliopiston Kemian laitos, Marimekko, VTT, Stora Enso sekä Metsä Fibre.

Stora Enson, MTT:n, VTT:n ja Helsingin yliopiston kehittämä Agripap-viljelykate voitti kilpailun resurssiniukkuus-sarjan.

– Biohajoava kuitupohjainen tuote voi selkeästi korvata nykyiset polyetyleenistä valmistetut katteet, jotka jäävät pelloille.

Tuote ei ole aivan vielä valmis, ja vaatii teknistä kehitystyötä, kertoi Rauno Maijala Stora Ensolta.

Muita voittajia olivat biohajoava kipsi, läpinäkyvä pakkauskalvo sekä kierrätysmateriaalista valmistettu laminaattipaperi. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

10 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.2.2015

Uutiset

www.tektal.fi Maailman konservatiivisin eliö ei ole

Savolaiskeksintö tehostaa höyrymoottoria Höyrymoottorin kampikeksintö nostaa hyötysuhteen 27 prosenttiin MOOTTORIT / Siilinjärveläinen Steammotor Finland kehittää höyrymoottoria, joka soveltuu pieniin hakevoimalaitoksiin. Moottorilla voidaan tuottaa sähköä paikallisiin tarpeisiin. Nyt yritys etsii bisnesenkeliä tuotteistamista varten.

Höyrymoottori on suunniteltu käytettäväksi paikallisen lämpötuotannon yhteydessä. Toimiakseen se tarvitsee 0,8 MW höyrynkehittimen, joka tuottaa noin 180-asteista vesihöyryä.

Moottorin avulla voidaan pyörittää generaattoria. Loppulämpö voidaan hyödyntää lämmityksessä. Moottori toimii jo kahdeksan barin höyrynpaineella, kun varsinaiset höyryturbiinit vaativat jo 250 asteeseen tulistetun höyryn ja 40 barin paineen.

Keksijä lupaa moottorin päihittävän hyötysuhteessa höyryturbiinin ja pienvoimaloissa nykyisin käytettävät kiertomäntämoottorit.

– Testattu hyötysuhde on 27 prosenttia, kun se sähköntuotannossa yleisillä höyryturbiineilla on 15 prosenttia, keksijä Risto Auvinen kertoo.

Auvisen ensimmäinen kiertomäntämoottoriin liittyvä patentti on vuodelta 1994. Nyt rakennetaan moottorin toista prototyyppiä.

Patentoitu asetinlaite Moottorin hyötysuhteen nousu tulee osin patentoidusta kampikoneistosta. Perinteisten kiertomäntämoottoreiden männän liike muuttuu vetoakselia pyörittäväksi voimaksi sykäyksittäin.

Moottorikeksinnössä männän liike-energia männän ja vetoakselin välillä välitetään kahdella vetopyörällä. Lohkon ympyrän muotoinen aukko toimii päälaakerin kiin-

tamperelainen konepaja maaliskuuhun mennessä.

Biomassalla tai auringolla

EPÄKESKO. Quadrum-moottorin sylinteri on sydämen muotoinen.

Männässä on neljä kammiota, yksi jokaista kylkeä kohti. Punaisella värjätyt kammiot ovat ylipaineessa, siniset alipaineessa.

nitysalustana ja ohjaa vetopyörien liikettä.

Männän tuottama liike välittyy koneiston ansiosta tasaisesti vetoakselille. Mekanismin ansiosta vipuvarren ja vääntövarren pituussuhde pysyy vakiona. Tämä tasoittaa käyntiä ja parantaa hyötysuhdetta. Pääakseli pyörii puolitoistakertaisella männän nopeudella.

– Moottori toimisi yksimäntäise-

näkin, kaksisylinterisenä ja kampikoneiston muutoksen jälkeen odotetaan 30–35 prosentin hyötysuhdetta, Auvinen kertoo.

Hyötysuhteen takia moottorissa tule olemaan kaksi sylinteriä.

Kaasu johdetaan ensin 1,9-litraiseen korkeapainelohkoon ja tämän jälkeen kolmilitraiseen matalapainelohkoon.

Prototyypin tulee valmistamaan

Polttoainekustannus on noin kuusi senttiä per kilowattitunti.

Moottorin käyttöenergiana voi olla lähialueelta kerättävä biomassa tai auringon säteilylämpö. Höyrystettävä väliaine voi olla vettä tai jotain orgaanista nestettä. Peräänsä se tarvitsee 500 kierroksella minuutissa toimivan generaattorin.

– Polttoainekustannus ostohakkeella on noin kuusi senttiä per kilowattitunti. Lauhdelämpö voidaan käyttää energiatankin tai käyttöveden lämmittämiseen.

Kiertomäntämekanismin asetinlaitteelle myönnettiin tammikuussa patentti Suomessa. Hakemus on lähetetty myös kansainvälisenä PCT-hakemuksena.

– Kansainvälisen patentin saamiseksi ja prototyypin rahoittamiseksi harkitsemme viidennen A-osakkaan mukaan ottamista.

Toivomme bisnesenkeliä, joka voisi auttaa myös markkinoinnissa. Lisäksi yhtiökokous on päättänyt myydä muutaman sata yhteen ääneen oikeuttavia D-sarjan osakkeita.

Kymmenen kilowattitunnin tuottoon pystyvän moottorin hinnaksi yritys arvioi kymppitonnin.

Höyrykattila, poltin ja generaattori nostavat kokonaisinvestoinnin hinnan 100 000 – 150 000 euroon.

Yritys on tarjonnut yhdistettyä lämpö- ja sähkövoimalaitosta (CHP) pohjanmaalaiselle turkistarhaajalle ja suureen kartanoon Kemiönsaarella. & JANNE TERVOLA

@talentum.fi

Steammotor Finland ■ Perustettu 2008 ■ Neljä osakasta ■ Hakee A-osakkaaksi bisnesenkeliä ■ 200 euron D-osakkeita myynnissä muutamia satoja kappaleita

YKSINKERTAINEN. Mäntä on alumiinista tehty neliö. Tiivisteet ovat pinnoitettua terästä. Tulitikku havainnollistaa mittakaavaa.

Trä brädar stål och betong Forskningsprojekt undersöker mental och estetisk energieffektivitet ENERGIEFFEKTIVITET / Det som gör att vi upplever rummet sägs att trä är varmt och betong är kallt, men hittills har ingen mätt hur många grader man är beredd att vrida ner termostaten när man är omgiven av en mysig träpanel i stället för en kal betongvägg.

– Vi skulle bara behöva sänka inomhustemperaturen med ett par tre grader för att uppnå relativt stora energibesparingar. Nu är finländarna vana att ha 22 grader inomhus, det är egentligen för varmt, säger professor Mark Hughes.

Han leder Aaltouniversitetets tvärvetenskapliga forskningsprojektet Woodlife. Där ingår universitetets handplockade experter inom biokemi, träarkitektur, energiteknologi och miljöpsykologi.

De undersöker trä ur fem olika perspektiv och en av hypoteserna är att trä har en psykologisk effekt

KARL VILHJALMSON

varmare om väggytorna är klädda med trä.

– Det är ett outforskat ämne. Vi försöker förstå hur en viss interiör påverkar vår uppfattning om rumstemperaturen och hur trämaterial kan användas för att allmänt förbättra energieffektiviteten. Många gamla hus kommer att stå kvar i minst 30 år och det är viktigare att renovera dem till en modern standard än att höja energieffektiviteten ytterligare i nybyggda hus.

Marknadsledare i bastu Virkesindustrin har länge försökt övertyga byggnadsbranschen om att trä kan användas som alternativ till stål och betong. Många progressiva arkitekter har fått kalla handen av beställare när de plane-

TA I TRÄ. De funktionella skillnaderna mellan olika träslag är minst lika stora som de estetiska, anser Mark Hughes.

rat byggkonstruktioner med CLT (Cross Laminated Timber) i stället för stål och betong. Detta trots att CLT enligt beräkningar gör byggtiden snabbare, byggnaden brandsäkrare och slutnotan billigare.

– Byggnadsbranschen är konservativ, men inom inredningsbranschen är trä väletablerat och har hållit sin position, trots att nya syntetmaterial kommit in på marknaden. För vissa ändamål, som bastuinredning, finns inga alternativ till trä.

Woodlife-projektet har nu avverkat en tredjedel av sin tid och under vårvintern kommer en grupp studenter att börja utveckla nya produkter med koppling till forskningen.

En målsättning för hela projektet är att använda trämaterialets naturliga egenskaper så mycket

som möjligt och minimera den industriella behandlingen.

– Jag hoppas vi har någon prototyp om ett år. Det är svårt att veta vad de kommer fram till, men jag kan tänka mig någon form av panel som både andas och har vattenavstötande egenskaper.

Ett sidospår som forskarna följer är de antibakteriella egenskaperna som finns i träytor.

– Många tror att trä är svårt att hålla rent, men faktum är att trä torkar ut fukt så att bakterier dör.

Det finns en orsak till att skärbrädan hos slaktaren är gjord av trä.

Trä har använts länge och i många funktioner för att det varit praktiskt. Dags att vi får lite teori som förklarar varför vi gillar trä så mycket. & JOHAN SVENLIN

6.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

suostunut muuttumaan kahteen miljardiin vuoteen

11

WWW.TEKTAL.FI/P/19

Ă„lylaitteen ei tarvitse olla ruma VIIKON STARTUP

Akkukesto on ulkonäÜn ohella älylaitteiden suosion este

Creoir Mitä tekee: älylaitteita kuluttajille

ÄLYLAITTEET / Oululainen tä syystä se on tuottanut voittoa Creoir esitteli vajaa vuosi sitten älykellokonseptin, joka muistutti enemmän korukelloa kuin tietokonetta. – Halusimme konseptilla herättää mielenkiintoa ja sanoa, että älylaitteen ei tarvitse olla ruma, toimitusjohtaja Pekka Väyrynen kertoo.

Viesti meni läpi hyvin kansainvälisessä lehdistÜssä. Yritys viimeistelee nyt seuraavaa konseptiaan, joka esitellään edellisen tapaan Barcelonan mobiililaitemessuilla. Sen kuvaa ei vielä esitellä.

Miltä tulevaisuuden älykello näyttää? – PyÜreät näytÜt ovat luonnollisesti tulossa. Mikäli näytÜstä tehdään suuri, on sen oltava kaareva.

Lisäksi näytÜn on oltava luettava ulkoilmassa.

Yrityksen omistavat edelleen viisi perustajaosakasta. Neljä perustajista on Nokian Bridge-irtisanomisohjelman liikkeelle vauhdittamia.

Konseptien lisäksi Creoir tekee toimeksiantoja asiakkaille. Täs-

kaksi viimeistä tilikautta. – Tukea tuli ensimmäisenä vuonna noin 100 000 euroa, ja liikevaihto oli yli miljoonan. Nyt raha tulee asiakkailta.

Liikevaihto: 2 miljoonaa euroa vuonna 2014 (vahvistamaton) TyÜntekijÜitä: 15

Älä aliarvioi asiakkaita Älylaite, oli se sitten aktiivisuusranneke tai urheilutietokone, viestii käyttäjän persoonasta. – Kellokin valitaan ulkonäÜn perusteella. Meille muotoilu on tärkeä, siksi meillä on omistajissa palkittu muotoilija,Väyrynen kertoo.

Monet älylaitevalmistajat ovat lähteneet kehitystyÜhÜn turhan insinÜÜrilähtÜisesti. Laitteet on ahdettu täyteen tekniikkaa, jota ei välttämättä tarvitse. – Suurin osa älylaitteista on tehty vanhan tekniikan päälle. Ne kuluttavat liikaa virtaa. Jos laitetta

Teknologia on mahdollistaja, ei päätarkoitus.

Perustettu: 2012 Mahdollisuudet: laatikkomaista ulkonäkÜä ja lyhyttä latausväliä tuskin kaipaa kukaan Uhat: kuluttajamarkkinoilla paras laite ei voita KAAREVA. Naisille suunnatussa Ibis-konseptissa on viisarikello. Älylaiteominaisuudet ovat kaarevan näytÜn alla.

Lähetä startup-vinkki: harri.junttila@talentum.fi

on ladattava parin päivän välein, se jää käyttämättä. Tuolloin aliarvioidaan asiakkaita.

Väyrynen testaa parhaillaan Garminin aktiivisuusranneketta, jolle luvataan vuoden akkukesto.

Pitkää akkukestoa voi hakea vaik-

si terveyttä. – Saat kehotuksen mennä terveystarkastukseen ennen kuin tunnet olevasi sairas, Väyrynen sanoo. &

ka erillisestä kello-osasta. Laitteen lataaminen olisi mahdollista myÜs ranneliikkeen avulla, mutta se taas kasvattaa laitteen kokoa.

Tulevaisuuden laitteessa Väyrynen näkee yhä enemmän antureita, jolloin älylaite ennustaa esimerkik-

JANNE TERVOLA

@talentum.fi

Sairaanhoito nostaa Suomen

T

erveysteknologia on vuosia jäänyt kaivosteollisuuden, peliyhtiÜiden ja yleisen startup-kiihkon varjoon, kun suomalaisia menestyjiä on etsitty epätoivon vimmalla.

Nyt terveysteknologia on noussut ryminällä strategiseksi toimialaksi, vaikka sen liikevaihto onkin vielä ykkÜsmiljardeja. Se on teknologiateollisuuden nopeimmin kasvava ala ja korkean teknologian suurin vientiala.

VIIKKO SITTEN GE Healthcare

ilahdutti suomalaisia kertomalla yhteensä 28,5 miljoonan euron investoinnista Suomeen. YhtiÜ kehittää langattoman potilasmonitoroinnin laitteita, ja uskoo että suomalaisella osaamisella se onnistuu.

Viime maanantaina maailman suurin kulutuselektroniikan valmistaja Samsung puolestaan kertoi, että se perustaa yhdessä suomalaisten julkisten toimijoiden kanssa Vertical-yrityskiihdyttämÜn. KiihdyttämÜohjelman läpi on tarkoitus auttaa peräti 90 terveysteknologia-alan startupia.

Tällä hetkellä niitä on Suomessa pari sataa.

Verticalin tavoitteet ovat suoraan startup-maailmasta. Kiih-

LYHYET ■NESTE OILIN hallitus esittää, että yhtiÜn nimi muutettaisiin Neste Oyj:ksi. Nimenmuutoksella halutaan viestiä yhtiÜn liiketoiminnoissa tapahtuneista muutoksista ja kasvun hakemisesta myÜs muualta kuin perinteisistä Üljytuotteista.

dyttämÜ aikoo kolminkertaistaa Suomen terveysteknologian liikevaihdon kymmeneen miljardiin euroon ja viisinkertaistaa tyÜpaikkojen määrän 50 000:een – kymmenessä vuodessa.

Näiden kahden hankkeen myÜtä Suomeen syntyy uusi korkean teknologian ekosysteemi. Jos se ei menesty, vika on meissä itsessämme, koska mahdollisuudet ovat ennen näkemättÜmät.

HARRI JUNTTILA

@talentum.fi

TOIM. HUOM.

OECD-MAISSA terveydenhuoltoon käytettiin 9,3 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2012. Suomi on jokseenkin linjassa 17,5 miljardin euron kuluillaan. Nyt tästä summasta pyritään niistämään 2,5 miljardia euroa teknologian avulla.

Digitalisaatio, langattomuus, itsemittaus, etädiagnosointi ja tiedonlouhinta ovat tulevaisuuden terveydenhuollon ydintä.

Niillä voidaan vaikuttaa kansanterveyteen ja leikkaussalien hienoimpiin operaatioihin eli koko terveydenhuollon ja sairaanhoidon kenttään.

Samat säästÜpaineet ovat Suomen lisäksi muillakin kehittyneillä mailla, mikä tarkoittaa satojen miljardien eurojen markkinoita lähivuosikymmeninä.

VERTICAL-KIIHDYTTÄMÖN vetäjä Pekka Sivonen on oikeassa sanoessaan, että käsillä on suurin liiketoimintamurros ihmiskunnan historiassa.

GE:n ja Samsungin avulla Suomen mahdollisuudet päästä käsiksi murroksen irrottamiin rahavirtoihin paranevat selvästi. VälitÜntä apua kansantalouden pelastamiseksi ei ole tulossa, mutta pitkän aikavälin turvaa senkin edestä.

Suomen vahvuudet ovat selvät: Nokian perintÜnä täällä on t&kosaamista niin laitteissa kuin ohjelmistoissakin. Hyvinvointivaltion myÜtä käytettävissä on korkeatasoinen terveydenhuolto uusien tuotteiden ja järjestelmien testialustaksi.

Ja kolmanneksi täällä on kuilun partaalla horjuva itsetunnoton mutta ylpeä kansa, joka painaa huipulle vaikka murtuneilla jaloilla, jos se saa siihen mahdollisuuden. &

â– LOJER ON voittanut Suomen

tilassänkyjen huoltopalveluista.

suurimpien sairaanhoitopiirien merkittäviä kilpailutuksia. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri valitsi Lojerin toimittamaan sairaalasängyt, potilaspÜydät, yleistutkimuspÜydät ja potilaspaarit kaksivuotisen sopimuskauden ajaksi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin kaupunki valitsivat Lojerin vastaamaan po-

3D metallitulostus AM Finland Oy tarjoaa markkinoiden parasta ja moderneinta 3D-teknologiaa moniulotteisten ja kestävien metallikappaleiden valmistukseen. AMF Dentaali | AMF Korutulostus | AMF Metalliosat.

AM Finland Oy | Launeenkatu 80 | Lahti Puh. 044 988 0974 | info@amfinland.fi | www.amfinland.fi

tamtrongroup.com

ANTUREITA JOUSTAVASTI OMASTA TUOTANNOSTA

■SSAB ALOITTAA yt-neuvottelut henkilÜstÜvähennyksistä Borlängen tehtaalla Ruotsissa. YhtiÜn tavoitteena on 210 henkilÜn vähentäminen Borlängen tehtaalla Ruotsissa. Neuvottelut koskevat sinkki- ja maalipinnoituslinjojen lakkauttamista Borlängen tehtaalla. &

7*T NG GEHG INNN

9'+)*+0)u6#/6410T(+

12 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.2.2015

Supergraafi Varastoitua voimaa Vesivoimalaitoksia voidaan käynnistää, säätää ja pysäyttää muita voimalaitoksia nopeammin.

HELENA RAUNIO Kuva QA INTERNATIONAL Grafiikka SIMO SAHLA

Sähkö johdetaan muuntajan kautta sähköverkkoon kuluttajien käytettäväksi.

LÄHTEET: ENERGIATEOLLISUUS RY, TILASTOKESKUS, POHJOLAN VOIMA, FORTUM, SLL, WIKIPEDIA

Vesivoimalaitos tuottaa energiaa hyödyntämällä veden korkeuseroja.

Laitoksen teho riippuu putouskorkeudesta.

96 m

Suomen suurin putouskorkeus Jumiskon voimalaitoksessa Kemijärvellä Pienvesivoimalaitosten tyypillinen putouskorkeus on 2—6 metriä. Suomessa isojenkin voimalaitosten putouskorkeudet ovat vain joitakin kymmeniä metrejä.

Patoallas P Koneistoluukut

Ylävesi

Vesivoiman käyttömahdollisuuksiin vaikuttavat jokien virtaamat ja varastoaltaiden vesimäärät.

Jokivoimalaitoksessa laitoksen oman padon avulla aikaansaatu allas pystyy hoitamaan vain lyhytaikaisen säädön, kun taas säännöstelyvoimalaitoksella voidaan suurten varastoaltaiden avulla säädellä tuotantoa jopa vuositasolla.

Kon

Imuaukko

Generaat

Välpät

Tuloputki Aksel

Turbiin

220 3 195 MW.

Suomessa on yli vesivoimalaitosta.

Niiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on n.

Energiateollisuus ry:n arvion mukaan Suomeen voisi rakentaa vielä 673 MW vesivoimaa. Sillä olisi huomattava merkitys sähköntuotannon nopeassa säätämisessä. Lisäenergiaa hankkeilla saataisiin arviolta 2 660 GWh vuodessa.

Alas virtaava vesi pyörittää turbiinia, jonka akseli välittää pyörimisliikkeen generaattorille.

6.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

13

Vesivoiman tuotanto 2014

13,2 TWh Kivihiili

Suurimmillaan 1950–1960-luvuilla vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli jopa 90 prosenttia.

Vesivoima

20 % Tuuli

Suomen vesivoimalat (> 1 MW)

Turve

Maakaasu

Biomassa Ydinvoima

Kemijoen vesistön Kemihaaran monitoimiallas: lisäenergiaa enimmillään 310 GWh / v, säätötehoa 300 MW

Ke m ijo ki

Energialähteiden osuudet sähkön tuotannossa Öljy 2014

Suunniteltuja hankkeita

vastaa noin 60 prosenttia asumisen ja maatalouden sähkön käytöstä.

Sierilän voimalaitos 44 MW

Iijoki

Kollajan tekojärvi ja voimalaitos: lisäenergiaa lähes 160 GWh / v ja säätötehoa 100 MW

Ou luj ok i

>100 MW

Jäte

>20 MW >1 MW

Siirtoverkko

Vesivoiman osuus sähkön tuotannosta ja tuonnista 2014

15,8 %

ksi Vuo

joki Kymi

Kok emä enjo ki

Nosturi

esali

Kotimaista uusiutuvaa energiaa

ttori Ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä eikä muita päästöjä ilmakehään

i

Generaattori muuntaa liike-energian sähköksi.

ni

Spiraali

Alavesi

Säätövoimaa: mitä enemmän sähköjärjestelmässä on sään mukaan vaihtelevaa tuuli- ja aurinkovoimaa, sitä enemmän tarvitaan sähkön saannin varmistavia laitoksia

Vesivoimalla parannetaan tulvien hallintaa

Imuputki

REPRODUCED WITH THE PERMISSION OF QA INTERNATIONAL, WWW.IKONET.COM FROM THE BOOK “THE VISUAL DICTIONARY”. © QA INTERNATIONAL, 2003. ALL RIGHTS RESERVED.

Lisääminen ei edellytä valtion tukea Sähköverkon taajuuden ylläpito

Suomen vesivoimapotentiaalista on rakennettu reilusti yli puolet — poikkeuksellisen paljon maassa, jossa korkeuserot ovat pieniä Riippuvainen sääolosuhteista; varastoitavasta vedestä saattaa olla pulaa Rakentaminen vaikuttaa kalojen, muiden eläinten ja kasvien elinympäristöihin Säännöstelyn aiheuttama veden pinnankorkeuden ja virtaamien vaihtelu vaikuttaa kalastoon, virkistystoimintaan ja ekologiaan Lukuisia vesistöjen osia kuuluu Natura-alueisiin Ympäristöjärjestöt ja osa asukkaista vastustavat patoaltaiden rakentamista

14 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.2.2015

Puhelimet

Keijo Vikkula ■ 1983 DI, TKK ■ 1984—1986 Norsk Data, myyjä ■ 1986—1989 Mercantile, myyntipäällikkö ■ 1989—1997 Digital, myyntijohtaja ■ 1997—2004 Dell, toimitusjohtaja ■ 2004—2010 Computer Associates, maajohtaja

ira Talkmanin. sai käyttöönsä hienon Mob Vuonna 1985 Keijo Vikkula KAUAN ON AIKAA SIIS...

■ 2010— 3StepIt, vuodesta 2014 toimitusjohtaja

6.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

15

Talkmanista Nexukseen 3StepIt:n toimitusjohtaja Keijo Vikkula on seurannut matkapuhelinalan kehitystä 1980-luvun puolivälistä alkaen ja nähnyt merkkien ja muotien seuraavan raavan toisiaan. toisiaa Teksti JUKKA LUKKARI Kuvat ANTTI MANNERMAA

O

”

n se komea vehje, myhäilee Keijo Vikkula.

Käsissä on Mobira Talkman vuosimallia 1985. Vikkula sai sellaisen 1980-luvun puolivälissä, kun hän oli norjalaisen minitietokoneiden valmistajan Norsk Datan myyntimiehenä alueenaan Itä-Suomi. Ei muuta kuin laatikko takakonttiin ja matkaan.

Talkman oli Vikkulan ensimmäinen mobiililaite.

Sen jälkeen Vikkula on 30 vuoden aikana ehtinyt olla monessa ict-alan työpaikassa. Puhelimia hän on vaihtanut vieläkin useammin.

Vikkula muistelee Talkmanin maksaneen 25 000 markkaa. Ostovoimassa summa vastaa nykyrahassa yli 8 000 euroa.

Salora ja Nokia olivat yhdistäneet matkapuhelinvoimansa vuonna 1979 Mobira-yhtiöön. Vuonna 1984 esitelty nmt-puhelin Talkman oli ensimmäinen yhtiön varsinainen menestystuote. Se tuplasi Mobiran liikevaihdon 600 miljoonaan markkaan vuonna 1986.

Talkman ei todellakaan ollut koko kansan puhelin vaan harvojen herkkua.

– Olihan se nuorena miehenä hienoa ottaa puhelin juhannusreissulle mökille mukaan. Ei sillä kylläkään monta puhelua pystynyt lataamatta soittamaan.

”Älyttömän hyvä vehje” Vikkulan puhelinura jatkui Mobiran legendaarisella Gorba-mallilla Citymanilla vuonna 1988.

Tuolloin Vikkulan työnantaja oli isoja NCR-tietokoneita myyvä Mercantile. Vuonna 1986 esitelty Cityman toi Suomeen uutta puhelinkulttuuria: yritysjohtajat ja julkkikset alkoivat poseerata lehtikuvassa puhelimen kanssa.

Nokia alkoi ottaa puhelinbisneksen enemmän tosissaan. Se oli ostanut muutamaa vuotta aiemmin Saloran ulos yhtiöstä, joka toimi nyt nimellä NokiaMobira. Liikevaihto puhkaisi miljardin markan rajan vuonna 1988, ja Salossa puhelinten parissa oli jo 2 400 työntekijää.

– Vuonna 1989 menin töihin Digitalille markkinointiosastolle, ja muutama vuosi meni ilman puhelinta. Vuonna 1992 siirryin takaisin myyntiin, ja sain käyttöön Nokian nmtpuhelimen 101:n.

– Se oli jo älyttömän hyvä vehje, Vikkula innostuu. – Hinta-laatu -suhde alkoi olla kohdallaan, ja näitä alkoi olla ihmisillä jo aika paljon.

– 101 oli ensimmäinen puhelin, joka vastaa jo nykyajan kännykkää.

Rajoitteita toki vielä oli. Puhelin esimerkiksi toimi vain muutamassa maassa Pohjoismaiden ulkopuolella. Sataykkönen alkoi olla hinnaltaan jo tavallistenkin käyttäjien ulottuvilla. Se maksoi 1 800 markkaa eli nykyrahassa runsaat 400 euroa.

tiin mahdollisuus matkapuhelimeen. Malliksi valikoitui Nokian ensimmäisiin gsm-malleihin kuulunut 2110.

– Olin silloin pc-yksikössä. Saimme junailtua käyttöömme 15 kappaleen erikoiserän punaista puhelinta, jossa oli Leningrad Cowboys-logo. Se herätti muissa suurta kateutta.

– Gsm-puhelimen äänen laatu oli alussa heikompi kuin nmt:ssä, mutta aika nopeasti asia korjaantui.

2110 oli varsinaisesti se puhelin, joka räjäytti Nokian maailmankartalle. Puhelin maksoi nykyrahassa noin tuhat euroa, mutta rinnakkaismalleineen se kävi kaupaksi kuin häkä.

Kännykällä soittelukin alkoi hiljakseen halventua, kun silloisen Posti- ja telelaitoksen rinnalle tuli uusi kilpailija Radiolinja. Silti puhelu maksoi vielä 1990-luvun puolivälissä nykyrahassa 40 senttiä minuutilta.

Nokian puhelinbisnes kasvoi vuosina 1994–1997 nelinkertaiseksi, ja liikevaihtoa kertyi vuonna 1997 jo yli 21 miljardia markkaa eli 4,5 miljardia euroa.

Vikkulan mukaan Nokia oli tuolloin itsestään selvä valinta yrityspuhelimen merkiksi, vaihtoehdoista ei keskusteltu.

– Digitalilla taisi olla yksi Ericsson, jonka myyntimies otti mukaansa mennessään Ericssonille.

Ericssonhan oli DECin asiakas.

Nokia 2110

Banaania taskuun Keijo Vikkulan työrupeama Digitalilla päättyi 1997, jolloin hän siirtyi rakentamaan pc-valmistaja Dellin Suomen yhtiötä.

– Tuolloin Nokian banaani 8110 oli tullut juuri markkinoille. Se oli mukava taskussa. Ostin banaanin myös kotiin.

Tekstiviestittely tuli mahdolliseksi vuodesta 1995. Seuraavana vuonna Nokia esitteli kommunikaattorin, mutta sitä Vikkula ei käyttänyt.

– Dellillä oli sen verran käteviä ja pieniä kannettavia, että kommunikaattorille ei ollut tarvetta.

Nokian laitevalikoima laajeni 1990-luvun lopulla joka suuntaan, ja Nokia ymmärsi ensimmäisenä valmistajana designin merkityksen.

– Yksi malli oli 8810 eli Zippo, mutta se oli meikäläisen makuun vähän liian koristeellinen.

Sitten rävähti.

– Vuonna 2000 siirryin käyttämään Nokian 8210-mallia. Se oli hieno puhelin, jossa oli kaikki paikallaan. Ehdottomasti kaunein Nokian puhelin!

Kännykän varsinainen läpilyönti niin Suomessa kuin muuallakin läntisessä maailmassa tapahtui 1990-luvun lopussa.

Nokia ohitti Motorolan vuonna 1998 ja nousi maailman suurimmaksi matkapuhelinten valmistajaksi.

Vuosien 1997 ja 2000 välillä Nokian kännykkäbisnes viisinkertaistui 22 miljardiin euroon.

Kännykkätyöntekijöiden määrä tuplaantui yli 28 000:een.

8210 miellytti Vikkulaa niin paljon, että hän käytti sitä peräti kuusi vuotta.

8210 oli Nokian kaunein puhelin.

Nokia Cityman

Leningrad Cowboys säväytti

Nokia 101

Nokia ryhtyi 1990-luvun taitteessa siirtämään painopistettään yhä enemmän matkapuhelimiin. Nokia-Mobira muuttui 1989 Nokia Mobile Phonesiksi, jonka johtoon valittiin kunnianhimoinen nelikymppinen Jorma Ollila.

Vuosina 1991–1993 Nokian matkapuhelinbisnes kolminkertaistui ja vuonna 1993 Salossa oli jo liki 5 000 työntekijää.

Vikkula olisi mielellään käyttänyt 101-puhelintaan pitempäänkin. Digitalissa laadittiin kuitenkin mobiilistrategia, jossa kaikille halukkaille annet-

Nokia 8110

Nokia 8810

Nokia-ura kesti 26 vuotta Nokia oli 2000-luvulle tultaessa kuluttajamarkkinoilla kuningas, mutta yrityksissä näin ei ollut.

– Ruotsissa käytettiin Ericssonia ja muualla Blackberryä. Dell yritti kovasti käännyttää meitä Suomessakin Blackberryn käyttäjiksi.

Nokia 8210

Ä

16 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.2.2015

Puhelimet

Nokia E61

Nokia E72

Nokia hamusi yrityskäyttäjiä E-sarjan puhelimilla, jotka purivat hyvin ainakin Suomessa. Vikkula otti käyttöön E61-mallin vuonna 2006. Tässä vaiheessa työpaikkakin oli taas vaihtunut, ja Vikkula toimi Computer Associates-ohjelmistotalon Pohjois-Euroopan toimintojen vetäjänä.

– Olihan E61:ssä olennaiset asiat, mutta meililiittymä oli Blackberryssä parempi. Se olisi vain ollut Suomessa kallis käyttää.

E-sarjassa Vikkula pitäytyi aina vuoteen 2012, mallinumero muuttui parin vuoden välein 71:een ja 72:een.

Vuonna 2007 julkistettua Applen iPhonea Vikkula on käyttänyt vain koemielessä.

Vuonna 2010 Vikkula siirtyi töihin ict-laitteiden vuokraus- ja hallintayritys 3StepIt:n palvelukseen.

Seuraavana vuonna Nokia luopui Symbian-käyttöjärjestelmästä ja siirtyi Microsoftin Windowsiin.

Ensimmäiset Lumiat esiteltiin vuonna 2011, mutta niiden käyttäjää Vikkulasta ei tullut.

– Nokia-puhelinurani loppui 2012, jolloin siirryin Samsungin Nexus 3-puhelimen käyttäjäksi.

– Ajattelin muodikkaasti saada tuntumaa kaikkiin ekosysteemeihin, joten Windows PC:n ja iPadin jatkoksi sopi hyvin Android-puhelin.

Moni Nokian vannoutunut käyttäjä etenkin muualla maailmassa luopui uskollisuudestaan jo Vikkulaa aiemmin. Nokian käyrä alkoi laskea jo vuodesta 2007 lähtien.

Tuolloin Nokian tehtaat sylkivät maailmalle 460 miljoonaa puhelinta, joista kertyi 38 miljardin euron liikevaihto. Se suli vuonna 2013 runsaaseen kymmeneen miljardiin.

Nokian puhelintarina päättyi ainakin toistaiseksi viime keväänä, kun puhlelinbisnes myytiin Microsoftille.

– Halusin siirtyä mahdollisimman puhtaaseen Android-versioon, jossa ei ollut mitään kikkailuja. Kosketusnäyttöön tottuminen kieltämättä vei

aikansa. Soittaminen tuli vähän vaikeammaksi, netin ja sähköpostin käyttö helpommaksi.

– Lataustiheydessä palattiin takaisin Citymanin aikoihin.

Lumia kelpaa vain Suomessa Nykyisessä työssään Vikkulalla on hyvä näkemys eri puhelinten lämpöarvosta eri puolilla maailmaa, sillä 3StepIt:n liikevaihdosta huomattava viipale tulee puhelinten vuokrauksesta.

– Lumioita kysytään vain aivan poikkeustapauksissa muualla kuin Suomessa. Ruotsissa on keskimääräistä enemmän Applea, ja muualla Android on ylivoimainen.

Tuoreimman puhelinvaihtonsa Vikkula teki viime vuonna, ja nyt hän operoi korealaisen LG:n Nexuksella.

– Tyypillinen vaihtosykli on 18 kuukautta, joten keväällä vaihto on taas edessä. Todennäköisesti päädyn taas Androidpuhelimeen.

Viime vuosien suuri muutos on puhelimen laajentunut käyttö mitä moninaisimpiin toimintoihin.

– Ei vuonna 2005 voinut kuvitellakaan, että lentolippu tai elokuvalippu olisi puhelimessa. Älypuhelin on pysynyt kohtuullisen samanlaisena jo muutaman vuoden ajan.

– Varmaan seuraavaksi on tulossa erilaisia taipuisia ja kaarevia näyttöjä. Puhelimen ja muiden laitteiden integrointi lisääntyy.

Vikkula on juuri palannut kahden viikon matkalta Singaporeen, Hongkongiin ja Kuala Lumpuriin.

– Silmiinpistävää oli se, miten paljon kaikkialla näkyi Applen iPhone kuutosia. Vuosi sitten Applea ei juuri näkynyt, vaan kaikilla oli Androidpuhelin. &

Kosketusnäyttöön tottuminen vei aikansa.

Samsung Nexus

PUHELIMELLA KOREASTI. Nyt Vikkulan puhelin on LG:n Nexus.

Yritysmyynti ei kiinnostanut Nokiaa ■

Nokia hallitsi suvereenisti kuluttajapuhelinten markkinoita 2000-luvun alussa. Yrityksissä tilanne oli toinen, niissä Blackberry oli standardi.

Yritysten kanssa toimiminen ei ollut Nokian ominta kenttää, sillä puhelinkaupassa tärkein kanava olivat operaattorit.

– Dellin perustaja Michael Dell vieraili Suomessa vuonna 2001, ja ohjelmaan kuului tietysti myös vierailu Nokialle, Keijo Vikkula muistelee.

Illan mittaan Nokian korkein johto halusi lahjoittaa vieraalleen parasta mitä Nokialla oli tarjota eli kommunikaattorin.

– Michael Dell innostui laitteesta kovin ja lupasi viedä sen it-osastolleen tutkittavaksi.

Jonkin aikaa myöhemmin Vikkula kysyi Dellin it-johtajalta, kuinka puhelinasia mahtaa yhtiössä edetä.

It-pomo oli kovasti ihmetellyt, kun Nokiasta ei kukaan ollut ottanut minkäänlaista yhteyttä Dellin suuntaan.

Muutaman kymmenentuhannen kappaleen Communicator-kauppa olisi ollut Nokialle melkoinen referenssi yritysmarkkinoille pyrittäessä. &

LG Nexus

IPhone 6

6.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

AUTOMAATIO JA VENTTIILIT

Tuotteet ja palvelut Varaa nyt ilmoituspaikkasi hakemistosta Suoramarkkinointi Mega Oy 0204 424 600

HYDRAULIPURISTIMET

Venttiilit Quadax-läppäventtiili DN 50-DN 1000 MK-moduuli

Suora- ja ulkoisesti ohjatut Moduulit ja säätöventtiilit

Lämpötila-alue T= -270....+800 °C Patentoitu 4-offset-rakenne Tiivis rakenne

Kirkonkyläntie 37 B, 00700 HELSINKI Puh. (09) 350 5500, Fax. (09) 351 3271 www.elektrotukku.fi, e-mail: myynti@elektrotukku.fi LÄÄKINTÄSUOJAEROTUSMUUNTAJAT

TYÖKALUJEN VALMISTUS

interMED – TURVALLISTA TERVEYDENHOITOA. interMED-tuoteperhe kattaa operointihuoneiden ja leikkaussalien turvallisen sähkönsyötön tarpeet ja standardit.

Lääkintäsuojamuuntajat teholuokissa 3500, 5500 ja 7500 VA.

Lastuavia työkaluja konepajateollisuudelle!

Suomalaista laatua ja luotettavuutta.

puh. 020 792 29 600 fax. 020 792 29 609

www.intertrafo.fi

Boring tools system | www w.m mehi.fi fi

Lue uusi Arvopaperi Öljyn hinnan lasku nakertaa Kemiran kasvua.

Toimitusjohtaja Jari Rosendalin ilonaihe ovat paperikemikaalit.

Tutustu Arvopaperiin - Osta Lehtipisteistä - Tilaa lehti www.arvopaperi.fi/lehti/tilaa - Lue digitaalisesti osoitteessa summa.arvopaperi.fi

17

18 TEKNIIKKA&TALOUS / 6.2.2015

Perjantai Luistelupotku tuli jäädäkseen

O

n kulunut 30 vuotta siitä, kun luisteluhiihto murtautui hiihtokilpailuihin omaksi lajikseen.

Toispuoleista luistelupotkua käytettiin ylipitkien matkojen hiihtokilpailuissa jo 1970-luvulla, mutta varsinaisen läpimurron luisteluhiihto teki vasta Seefeldin maailmanmestaruuskisoissa 1985. Seefeldissä ei voinut pärjätä ilman luistelua, sen todisti esimerkiksi Juha Mieto, joka jäi perinteisellä tyylillään 15 kilometrin kilpailussa sijalle 52.

Voittoon luisteli 26-vuotias Kari Härkönen. Hän oli harjoitellut puolisalaa luistelutyyliä, sillä Suomen valmennusjohto suhtautui kielteisesti uuteen tyyliin. Eihän se edes näyttänyt hiihdolta.

Suomalaiset valmentajat eivät olleet ainoita, jotka pitivät luisteluhiihtoa perinteisen ja aidon hiihdon surmana. Luisteluun suhtauduttiin epäilevästi myös

Norjassa ja Neuvostoliitossa, hiihdon perinteisissä suurmaissa. Luisteluhiihdon pelättiin tappavan perinteisen hiihdon kokonaan, sitä ei pidetty lainkaan hiihtona eikä kommenttien mukaan ainakaan naisille sopivana.

Enimmäkseen Seefeldin laduilla potkittiin toisella jalalla sivupotkua, mutta laduilla mentiin myös kaksipuolista luisteluhiihtoa, joka toi eniten nopeutta vanhaan tyyliin nähden.

TUON AJAN LUISTELU on vielä kömpelön näköistä. Meno muistuttaa enemmän haarakäyntiä lyhyellä liu’ulla kuin nykyistä pitkäliukuista ja sulavaa menoa.

Osasyy on laduissakin. Seefeldissä oli vain perinteiset latu-urat, joiden vieressä ei ollut edes kunnolla tilaa potkia sivupotkuja.

Kansainvälinen hiihtoliitto FIS yrittikin taistella luistelupotkuja vastaan asettamalla esimerkiksi aitoja ladun reunaan.

Viimeistään Seefeldissä kävi kuitenkin selväksi, että kilpahiihtoon oli tullut uusi tyyli, jota ilman ei voinut menestyä.

Tämän ymmärsi myös FIS, joka teki keväällä 1985 monen mielestä yllättävänkin ratkaisun luistelun puolesta. FIS:n hallitus päätti, että seuraavana vuonna puolet kansainvälisistä hiihtokilpailuista käydään vapaalla tyylillä eli luistellen ja puolet perinteisellä tyylillä. Lopullista ratkaisua yritettiin pitkittää julistamalla ensin vuoden koeaika.

Päätös luistelun hyväksymisestä oli pakko tehdä, sillä liiton sisällä ei saatu läpi täyskieltoa luistelulle.

SEEFELDIN maailmanmestaruuskisoista lähtien hiihtokilpailuissa on menty sekä vapaalla tyylillä luistellen että perinteisesti sivakoiden.

Seuraava muutos on jo näkyvissä.

Tammikuussa kazakstanilainen Aleksei Poltoranin voitti Tour de Skin neljän-

nen etapin – 10 kilometriä perinteisellä tyylillä – pelkästään tasatyöntöä hiihtämällä. Sopivalla kelillä ja latuprofiililla tasatyöntö on nopeampaa kuin perinteinen vuorohiihto, koska suksissa ei tarvita pitovoiteita, jotka hidastavat menoa varsinkin alamäissä.

Tälläkin kertaa muutos tulee pitkien matkojen hiihtokilpailuista, jossa tasatyöntöä on käytetty jo vuosia. Siellä siitä ei ole noussut suurta kohua, mutta normaalimatkan voitto tasatyönnöillä herätti koko hiihtoa seuraavan maailman.

Nyt pelätään, että tasatyöntö tappaa perinteisen hiihtotyylin lopullisesti maailman huippujen kilpailuissa.

Hiihtopiireissä kuohuu taas. & EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

Hiihdon maailmanmestaruuskisat pidetään Falunissa 18.2.–1.3.2015

Seuraava hiihtotyylin muutos on jo näkyvissä.

NÄPPITUNTUMA

Yotaphone 2

Pitkästä aikaa uutta älypuhelimiin

■ Hinta: 700 euroa

T

ehot ovat kasvaneet, kamerat ovat parantuneet ja uusia ominaisuuksia on tullut älypuhelimiin sillä vauhdilla, etteivät akut ole pysyneet kehityksessä kehitykse essä mukana. Isolla kosketusnäytöllä varustetun puhelimen joutuu lataamaan

■ Kenelle: Paljon matkustavalle ja

pahimmillaan kesken työpäivän.

Venäläisen Yotan uusi älypuhelin Yotaphone 2 yrittää ratkaista ongelman nekeksinn rokkaalla keksinnöllä.

Laitteessa on sähköisen paperin teknii tekniikkaan perustuva toinen näyttö, joka on tar tarkoitettu käytettäväksi kellon sähköisten kirjojen tai esimerkiksi kellon, tekstidokumenttie kanssa. Virtaa kuluu tekstidokumenttien vain, kun kuva päi päivittyy. Näin esimerkiksi lentolippu pysyy n näkyvissä ilman virtaakin.

NÄYTTÖ PÄIVITT PÄIVITTYY hitaasti, koska se perustuu nesteessä o olevien pigmenttien liikutteluun vaihtuv vaihtuvien jännitteiden avulla.

Harmaasävyine Harmaasävyinen 4,7-tuumainen epdnäyttö ei ole kirka kirkas, eli hämärässä lukemiseen tarvitaan luk lukuvalo. Vastaavasti taas lukeminen onnistuu onnistu hyvin vaikka kirkkaassa auringonv auringonvalossakin.

Näytön erottelukyky 960 x 540 kuvapistettä soveltuu hyvin tekstin lukemiseen.

Kakkosnäytölle voi peilata staattisen ruutukuvan lisäksi tavallisen Androidkäyttöliittymän tai -sovelluksen, ja näin esimerkiksi Elisan e-kirjasovelluksen lukeminen onnistui helposti.

Pikanäppäimen kanssa oli aluksi pulmia, eikä kuva aina siirtynyt toiselle näytölle, mutta tämä korjaantunee tottumuksen myötä.

PIKAISELLA TESTILLÄ ei voitu todentaa valmistajan väitettä 2–2,5 päivän akkukestosta. Joka tapauksessa akku kesti selvästi pidempään kuin samankokoisen näytön Samsungin Android-puhelimella. Äärimmilleen akkukeston voi venyttää peilaamalla päänäytön kuvan harmaasä-

e-kirjojen lukijalle

■ Akkukesto ■ E-paperinäyttö ■ Hinta vyiselle takanäytölle, mutta tällöin puhelimen käyttäminen ei ole kovin miellyttävää. Ominaisuus on näppärä, jos tarvitsee vain puheluita ja tekstiviestejä, ja akkua on säästettävä esimerkiksi matkalla.

YOTAPHONE 2 on hintava laite, jonka kakkosnäytön hyödyllisyys selviää vasta ajan kanssa. Voi miettiä, jaksaako esimerkiksi e-kirjoja lukea 4,7-tuumaisella näytöllä. & TERO LEHTO

@talentum.fi

6.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Eerolla on

Duplo-junarata, jolla hän leikkii tyttärensä kanssa. Junarataan kuuluu kaksi Y:n muotoista radan haarauttavaa palikkaa sekä riittävästi suoria rataosia ja siltoja – no, suorat rataosat eivät oikeastaan ole

suoria, vaan niitä voi taivuttaa haluamallaan tavalla mutkalle, ja ne voivat ristetä siltojen avulla.

Kuinka monta erilaista junarataa Eero voi tyttärensä kanssa rakentaa näistä palikoista? Peilikuvat käsitellään eri tapauksina.

OMG

Tässä on piirrettynä Y-palikka sekä ensimmäinen ja yksinkertaisin Eeron rakentamista junaradoista.

Montako erilaista rataa voi rakentaa, jos Y-palikoita on kolme? Tai neljä? &

19

VASTAUS SIVULLA 9

PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN

Virkamiehen

väärään paikkaan kirjoittama s-kirjain vei 250 työntekijää työllistäneen perheyhtiön tuhoon Englannissa. Veronmaksajien maksettavaksi koituvat miljoonakorvaukset.

Yritystietoja ylläpitävän Companies Housen virkailija teki lakkauttamisilmoituksen yrityksestä Taylor & Sons Ltd. Virkailija kirjoitti yhden s-kirjaimen liikaa, sillä tarkoitus oli kirjoittaa Taylor & Son Ltd. Rekisteritieto kiiri eteenpäin, ja väärät huhut kertoivat insinööritoimisto Taylor & Sonsin olevan vaikeuksissa.

Toimiston asiakkaat peruivat suuria tilauksiaan, ja yrityksen luottojärjestelyjä peruttiin.

Vaikka rekisterivirhe korjattiin kolme päivää myöhemmin, oli se liian myöhäistä ja 134-vuotias yritys ei voinut jatkaa toimintaansa.

Tällä viikolla Korkein oikeus totesi valtion omistaman Companies Housen olevan vastuussa insinööritoimiston vaikeuksista ja olevan velvollinen korvauksiin.

Yrityksen omistaja Philip Davis-Sebry on esittänyt korvaussummaksi 12 miljoonaa euroa.

Companies House kieltäytyy kommentoimasta sitä, seuraako kalliiksi tulleesta virheestä rangaistuksia jollekin sen työntekijöistä. & WWW.TEKTAL.FI/P/1

1. Tälläkin päivämäärällä on historiassa tapahtunut paljon mielenkiintoista. Kuka tunnettu teollisuusmies syntyi 5. helmikuuta 1878? a) Armand Peugeot b) Louis Renault c) Andre-Gustave Citroën d) Werner von Siemens 2. Mikä mielenkiintoinen keksintö patentoitiin 5. helmikuuta 1929? a) pikajuoksun lähtötelineet b) nykymuotoiset rintaliivit c) auton automaattinen vaihteisto d) mikroaaltouuni 3. Mikä merkittävä poliittinen tapahtuma sattui 5. helmikuuta 1962? a) Berliinin muuri valmistui b) Yhdysvallat kielsi kaiken tuonnin Kuubasta ja viennin Kuubaan

c) Vietnamiin lähetettiin ensimmäiset amerikkalaissotilaat d) Yhdysvaltojen korkein oikeus kielsi rotuerottelun perustuslain vastaisena VASTAUKSET SIVULLA 9

LUKU

2,15 miljoonaa älypuhelinta myytiin Suomessa vuonna 2014. Älypuhelimen keskihinta oli 326 euroa.

LÄHDE: KODINTEKNIIKKAINDEKSI 1–12-2014

Oletko hintasi väärti?

V

iisaan miehen tai naisen tuottamaa arvonlisää on vaikea alistaa panos-tuotosmittarille. Paljonko Kekkoselle kannatti maksaa siitä, että Suomi säilyi itsenäisenä, tai Siilasmaalle siitä, että myi Nokian kännykät?

Viime ajat on kohistu valtionyhtiöiden hallituspalkkioista, joihin on ehdotettu 20–30 prosentin kuoppakorotusta. Korotuksen jälkeen esimerkiksi Fortumin puheenjohtaja nostaisi yhtiöstä korvauksia toista sataa tuhatta vuodessa, samaa tasoa riviministerin kanssa.

Vertailukohtana normidippainssi tienaa kuukaudessa viitisen tonnia.

”YHDEKSÄN JA puoli tonnia”, tokaisi Antti Rinne palkakseen EK:n vaalitentissä. Antin on tyytyminen ministerin peruspalkkaan, koska ei ole kansanedustaja. Kansanedustaja saisi lisäksi puolet edustajan palkasta eli noin kolme tonnia lisää. Sille tasolle yltää korotukset torpannut Sirpa Paatero.

Omistajaohjausministeri muisti, että vaaleihin saakka etenkin populistiset päätökset kannattaa kierrättää median kautta eikä sopia ennakkoon esimerkiksi nimitystoimikunnan kanssa.

Harvoin näkee Zyskowiczin Benkkua niin kiivaana kuin debatissa Puttosen Vesan kanssa viime viikolla.

Benkku tivasi, kuinka monta ehdokasta on kieltäytynyt tai hypännyt ulkomaisen yhtiön hallitukseen alhaisten palkkioiden vuoksi. Vesa tiesi yhden – itsensä, koska ”markkina-arvoni on sitä luokkaa, ettei tarvitse valtionyhtiöiden hallituksissa istuskella”.

Elorannan Jorman kuitenkin tarvitsee. Hän olisi saanut lähes 30 prosentin korotuksen Neste Oilin puheenjohtajapalkkioonsa, jos nimitystoimikunta olisi voinut ajoittaa korotusesityksen vaalien jälkeen. Yhtiökokous on kuitenkin ennen vaaleja.

”Vasta menestyksestä palkitaan reilusti.”

MUTTA JOSKUS menee viisaskin vipuun. Puolen vuoden aikana sinänsä hienosta startupista, ZenRoboticsista, on lähtenyt yksi perustaja, yksi toimitusjohtaja ja lopulta myös hallituksen puheenjohtaja Eloranta. Vuonna 2011 yrityksen silloinen toimitusjohtaja lausui, että ”luotamme hänen osaamiseensa ja kykyynsä osaltaan auttaa meidät kansainväliseen läpimurtoon”.

Eivät auttaneet Jorman eivätkä hallituksen muiden menestys-startupeja tehneiden opit ainakaan vielä.

Ei varakkaiden hallitusherrojen ja -rouvien tarvitse oikeasti istua hallituksissa rahan vuoksi.

Suomalaisten yritysten auttaminen, oma kilvoittelu ja paremman tekemisen puute ovat parempia motiiveja.

Toimitusjohtajan hyvästä sparrausavusta kannattaa maksaa, mutta siihen riittäisi usein yksikin osaava henkilö, toivottavasti puheenjohtaja. Muiden hallitusjäsenten palkkiot tulisi sitoa firman menestykseen. Asiakas ei kuitenkaan tee päätöstään hallituksen perusteella, ja juristit hoitavat yrityskaupat.

ESITÄN, ETTÄ hallitustyössä siirrytään normaaliin tulospalkkaukseen. Palkkion kiinteä osa voi perustua ajankäyttöön, mutta vasta menestyksestä palkitaan reilusti, puheenjohtaja erityisen reilusti.

Hyvä esimerkki on Helsingin pörssi: vuodesta toiseen samojen hallitusten ”johtamia” yrityksiä, joiden senttiosakkeen kurssin erottavat kuolleen miehen aivokäyrästä vain vuosittain nousevat hallituspalkkiot. Voidaan samalla lopettaa keskustelu kuoppakorotuksista, kokouspalkkioista ja valiokuntalisistä, ja omistaja saa oikeasti rahalleen vastinetta.

Hallitusnimityksistä voi sanoa kuten vanhempi finanssineuvojani: aiempi menestys ei ole tae tulevasta. &

4

6.2.2015

Päivä paketissa.

Joka arkipäivä klo 16.30. www.tektal.fi/paiva

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI

Muovista kultaa

K

oru on kaikista esineistä ehkä lähimpänä ihmistä: iholla kuin puhelin tai puettava elektroniikka, mutta lähempänä sielua. Rakkineita ihmisen elämässä tulee ja menee yhä nopeammin, mutta koruun luodaan suhde, ja siitä tulee osa identiteettiä. Samaa korua käytetään monesti jopa vuosikymmeniä.

Ihmiset rakastavat korujaan. Miehetkin.

Laitteilla on funktio, mutta koruilla on viesti. Koru viestii kantajansa rehvakkuudesta tai uskosta. Se kertoo myös tyylitajusta ja ehdottomasti varallisuudesta. Siksi koruissa suositaan kultaa, hopeaa ja jalokiviä. Ne ovat kalliita ja pitkäikäisiä korumateriaaleja.

Tylsää ja teennäistä, eikö olekin.

KALEVALA KORU on suomalaisen koristautumiskulttuurin ytimessä. Sen nimi ja tuotteiden ilme tulevat suoraan suomalaisesta kansanperinteestä. Silti yhtiö lähti rohkeasti sormeilemaan koruilun pyhiä arvoja.

Se teettää rakastetuimmasta klassikkosarjastaan muovisia halpakopioita 3d-tulosta-

IHANA TEKNIIKKA MIKA HÄMÄLÄINEN

@talentum.fi

malla ja antaa myydä niitä verkkokaupassa.

Kalevala Korun kumppani tässä perinteisten arvojen murtamiskampanjassa on kuopiolainen startup 3D Online Factory ja sen verkkokauppa Launzer.

Ei kultaa, ei hopeaa eikä edes pronssia, vaan sinistä, keltaista, punaista ja turkoosia muovia.

Hinnat ovat joitain kymppejä. Ainakin varallisuusviesti alkaa säristä.

VIIKON TÄKY

”Jo lähitulevaisuudessa pienet modulaariset reaktorit voisivat laajentaa ydinsähkön tarjontaa ja korvata suljettavia hiilivoimaloita ilman laadun parantamiseksi.”

Maailman talousfoorumi WEF antoi kertoa itselleen, mikä oikein on Industrial Internet of Things.

Saatavilla lehtipisteissä www.tekniikanhistoria.fi

iPadissa

Ihana tekniikka tekee koristautumisestakin hauskempaa.

3d-tulostettu koru, vaikka klassikkoaiheinen olisikin, kertoo jostain aivan muusta kuin kullasta ja hopeasta käsityönä tehty arvoesine.

Sen voi nähdä kunnianosoitukseksi Kalevala Korun taiteelle – osoitukseksi siitä kuinka ikivanhat kuva-aiheet ja laadukas design toimivat kaikkina aikoina.

Sen voi kuulla viestivän kantajansa halusta kehittyä muodin ja teknologian kehityksen mukana, sen sijaan että hakkaisi arvojaan kiveen. Varsinkaan jalokiveen.

Se voi olla myös yksinkertaisesti halua olla koristeellinen, vaikka ei olisikaan varakas. &

VIIKON NÄKY

1 / 2015

Myös

UUSI KORU on hilpeä ja kepeä eikä pompöösi.

Hinnat ovat joitain kymppejä.

Varallisuusviesti alkaa säristä.

PELITEOLLISUUDEN ja viihteen oheistuotteita verkossa myyvä Launzer edustaa jo 30 yritystä, jotka tuovat vaiheittain tuotteitaan palveluun talven ja kevään aikana. Mukana ovat yksi maailman suurimmista viihdeyhtiöistä, amerikkalainen Warner Brothers, sekä Englannin suurin kaupallinen tv-kanava ITV ja peliyhtiö Fingersoft.

Launzer tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden joko tulostaa tuotteita omilla tulostimillaan tai

INTERNATIONAL ENERGY AGENCY JA OECD NUCLEAR ENERGY AGENCY: TECHNOLOGY ROADMAP NUCLEAR ENERGY

Tilaa osoitteessa

tilata valmiita tuotteita Launzeriin integroidun maailman suurimman 3d-tulostuspalvelun, belgialaisen i.materialisen kautta.

TEKTAL.FI/ IHANATEKNIIKKA