Tekniikka&Talous 5/2015 by tektal

Startup Tribalearning tuo heimovoimaa oppimiseen 8 Hallitukset vastuuseen innovoinnista 8

13.2.2015 104 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

Konecranes kutsui hakkerit kylään 6

VR väistää kilpailun lähiliikenteessä 6

T&k-panostus jatkaa pienenemistään 10

Metsä Group luopuu paperitehtaista 4

Finnfund sijoittaa

Turkanan tuuleen Valtion kehitysyhteistyörahasto tekee historiansa suurimman sijoituksen: Keniaan Turkanajärven rannoille nousee 365 tuulivoimalaa. 2

Nanonuppu nousee painamalla 14 Veijo Miettinen Neljä keidasta ja pahisten pelipaikat 19

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.2.2015

Uutiset

”Ihmisten tapa käyttää kännykkää kuormittaa aivojen lyhytmuistia, mikä haittaa loogista ajattelua.” CELLRAIDIN TOIMITUSJOHTAJA PASI NIEMI TEKNIIKKA&TALOUDESSA 30.1.2015.

Kenian tuuli vietteli Fi

Kehittyvän maan infrahankkeessa voi olla hyvä tuotto TUULIENERGIA / Kehitysrahoitusyhtiö Finnfund sijoittaa 17 miljoonaa euroa Afrikan suurimpaan tuulivoimahankkeeseen. Keniaan Turkanajärven kupeeseen pystytetään 365 tuulivoimalan puisto tämän ja ensi vuoden aikana. Alueen rakentaminen on juuri alkanut. Voimalan kapasiteetti on 300 megawattia eli lähes viidesosa Kenian energiakapasiteetista. Suomessa tuulivoimaa on tällä hetkellä noin 600 MW. Investointi on Finnfundin historian suurin, joten mistään päähänpistosta ei ole kysymys. – Olen käynyt alueella ensimmäisen kerran jo vuonna 2009, kertoo Finnfundin uusiutuvan energian investointeja tekevä Helena Teppana. Silloin Finnfundia kiinnosti Kenian syrjäisimmässä kolkassa sijaitsevan tuulipuiston ja valtakunnan verkon välille tehtävä yli 400 kilometriä pitkä siirtolinja. Itse tuulivoimalahanke oli liian iso. Sen jälkeen Finnfund lähti mukaan tuulivoimahankkeisiin Kap Verdellä. – Teimme yhteistyötä voimalatoimittaja Vestaksen kanssa, ja sain kokemusta tuulivoiman ongelmista ja niiden ratkaisuista. Lopullinen päätös mukaan lähdöstä tehtiin 2013, kun tanskalainen kehitysrahoitusyhtiö IFU otti yhteyttä ja kysyi vieläkö Finnfund olisi kiinnostunut. Kap Verdellä hankittu osaaminen olikin arvokasta. Samaan aikaan Kenian valtio oli luvannut rakentaa siirtolinjan, joten Finnfund keskittyi pelkkään tuulivoimapuistoon. Projektin rahoituksen kasaami-

nen oli erittäin monimutkaista, joten Finnfundin osallistumista tarvittiin. Muitakin syitä oli. – Tuulivoimalalla on merkittävät kehitysvaikutukset Keniassa. Se luo työpaikkoja, tuo verotuloja ja vahvistaa maan vaihtotasetta. Lisäksi hankkeella on kattava oma yhteiskuntavastuuohjelma. Finnfund saa 17 miljoonalla eurolla 12,5 prosentin osuuden Lake Turkana Wind Power -yhtiön osakekannasta. Muita osakkaita ovat Norjan ja Tanskan kehityrahoitusyhtiöt sekä joukko yksityisiä rahoittajia ja tuulivoimalat toimittava Vestas.

Tuulettomia päiviä on kymmenkunta vuodessa. Koko hankkeen budjetti on 70 miljardia Kenian shillinkiä eli 600 miljoonaa euroa. Lainoittajina ovat muun muassa Afrikan kehityspankki ja Euroopan investointipankki.

Kovan tuulen maa Voimala-alue sijaitsee kahden vuoren välissä. Vuoret muodostavat Intian valtamereltä puhaltavalle tuulelle suppilon, johon tuulee yhtäjaksoisesti puoli vuotta pohjoisesta ja puoli vuotta etelästä. – Tuulettomia päiviä on kymmenkunta vuodessa eli ne päivät kun sataa tai tuuli vaihtaa suuntaa,

VIHDONKIN. Helena Teppana, LTWP:n hallituksen puheenjohtaja Mugo Kibati ja Carlo Van Wageningen iloitsevat voimalaitoksen rakennustöiden alkamisesta. LTWP:n hallitus kokoontui maanantaina Nairobissa.

FI ISSN 0785-997X Perustettu 1961 41 numeroa vuodessa Kustantaja Talentum Media Oy

kertoi LTWP:n perustaja Carlo Van Wageningen Tekniikka&Taloudelle viime toukokuussa Nairobissa. Tuulet ovat niin kovia, että Vestas joutuu muokkaamaan turbiinien vaihteistoja, jotta ne kestävät. Voimaloiden käyttöaste tulee olemaan 55 prosenttia eli kaksinkertainen tyypillisiin eurooppalaisiin voimaloihin verrattuna. Turbiinit edustavat jo koeteltua tekniikkaa, jota pystytään huoltamaan ja korjaamaan paikan päällä. Lisäksi uusin tekniikka ei kestäisi 1 200 kilometrin maantiekuljetusta Mombasasta. Pitkään Keniassa asunut italialainen Van Wageningen on vetänyt tuulivoimahanketta pian kymmenen vuotta. Tarina alkaa syyskuussa 2005.

Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 191 000 (KMT s13/k14)

Osoite Itämerenkatu 23 PL 920, 00101 Helsinki Puh. 020 442 40

– Istuimme hollantilaisen ystäväni Willem Dollemanin kanssa Mombasassa kylpytakit päällä juomassa kaljaa. Willem kertoi, että hän oli jo vuosia Turkanajärvellä kalassa käydessään ihmetellyt, kuinka kovaa ja vakaasti siellä tuulee. Van Wageningen tunsi energiaalaa, mutta ei tuulivoimaa. Kumppanukset suostuttelivat hollanti-

laisen tuulivoima-asiantuntijan Harry Wassenaarin mukaansa Turkanaan. Hän sanoi, että niistä tuulista tuulivoimabisnes näkee vain unta.

Valtio ostaa kaiken Hanke muuttui vakavaksi 2006, kun öljyn hinta nousi yli 60 dollariin barrelilta ja jatkoi nousuaan. Marraskuussa saksalaiset konsul-

Kenia

Suomi

Pinta-ala (km2)

582 650

330 424

Väkiluku (milj.)

44,4

5,4

Bkt (mrd USD)

55,2

276

9,6 TWh

83 TWh

Sähkönkulutus

Tilaajapalvelu, osoitteenmuutokset tilpal@talentum.fi, 030 514 100 Osoitteenmuutokset, TEK:n jäsenet 09 2291 2291

Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen Ilmoitusvaraukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356

Kestotilaus 157 euroa / vuosi (hinta voimassa toistaiseksi)

13.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Useissa länsimaissa älykkyyden kehitys on kääntynyt laskusuuntaan vuodesta 1997.”

”Totuus on vihdoin valjennut suomalaisillekin, jotka eivät ole järjenjuoksultaan niitä kaikkein nopeimpia.”

APULAISPROFESSORI MARKUS JOKELA YLESSÄ 9.2.2015.

PRESIDENTTI VLADIMIR PUTINIA LÄHELLÄ OLEVAN UUTISTOIMISTO REGNUMIN KOMMENTAATTORI YLEN MUKAAN.

Käytöstä poistettu troolari kalastelee aaltoenergiaa

TEKTAL.FI/ SUMMASSA

PÄÄKIRJOITUS

COLETTE DU TOIT

ETIOPIA

Tuuli joulukuusta kesäkuuhun Siirtolinja (400 km)

KENIA Nairobi

TURKANAJÄRVI

Mount Kulal

TANSANIA TANS TA TAN A NSA N SA A

Tuulipuisto Alueen laajuus 162 km2 Tuuli kesäkuusta joulukuuhun g’iro o Mount Ng’iro

Lake Turkana Wind Power ■ Voimalan teho 300 MW ■ 365 turbiinia (850 kilowatin turbiini Vestas V 52) ■ 110 km voimalan sisäistä tietä, 110 km voimalan sisäistä siirtoverkkoa ■ Tuotanto alkaa 2016, täysi tuotanto 2017 ■ Toiminta-aika vähintään 20 vuotta ■ Kokonaisbudjetti 600 milj. €, käynnistäminen maksanut 31 milj. €

tit laittoivat tuulimittarit mastoon 40, 60 ja 80 metrin korkeuteen. – He sanoivat, etteivät koskaan ole nähneet tällaisia lukuja. Itse asiassa he eivät uskoneet omiin laitteisiinsa, vaan pyysivat insinöörit tarkistamaan kalibroinnin, Van Wageningen sanoi. LTWP myy tuotantonsa Kenian valtiolle. Voimalan merkitys nopeasti kasvavalle kansantaloudelle on ratkaiseva. Yksi kehityksen suurimmista jarruista on alkeellinen energiainfra: sähköä ei riitä kaikille ja se on toistuvien sähkökatkojen takia epävakaata. – Myymme sähkön seuraavat kaksikymmentä vuotta hintaan 7,52 shillinkiä kilowattitunnilta. Tällä hetkellä energian hinta on noin 22 shillinkiä eli 20 senttiä.

11,8 m/s Tuulen keskinopeus alueella Voisimme pyytää enemmän, mutta tämä riittää meille hyvin. Myös Finnfund uskoo, että LTWP:n sähkö on niin edullista, ettei halpakaan öljy kaada hanketta. Se odottaa sijoitukselleen noin 15 prosentin vuosituottoa. Sijoitusaika on kymmenen vuotta. Rakennustöiden alkaminen on

Köyhän miehen yhteys Jäämerelle

KOMMENTTI HARRI JUNTTILA

@talentum.fi

Kenian aika on nyt

■

Osallistuin vuosi sitten Etiopiaan ja Tansaniaan suuntautuneelle pääministerin vienninedistämismatkalle. Asuin silloin Nairobissa ja ihmettelin, miksi naapureitaan rikkaampi ja kehittyneempi Kenia jätettiin välistä. Turkanajärven tuulipuistohanke todistaa, että Kenia kehittyy oikeasti, ei pelkissä juhlapuheissa. Energiainfran vakiintuessa muu tuotanto pääsee paremmin vauhtiin. Se tarkoittaa palkansaajien määrän kasvua ja ostovoiman lisääntymistä. Ei tarvitse olla kummoinen strategi tajutakseen, että Kenian aika on – todellakin – nyt. Jos Afrikka pelottaa, kannattaa keskittyä Itä-Afrikkaan: Etiopia, Kenia, Uganda, Ruanda, Mosambik ja Tansania tarjovat paljon mahdollisuuksia. Esimerkkejäkin jo on. Tuulipuistohankkeesta suoraan hyötyy Peikko, joka toimittaa perustusratkaisunsa kaikkiin 365 voimalaan. Peikon toimitusjohtaja Topi Paananen uskoo, että hän voi kertoa tänä vuonna uusista kaupoista Afrikassa. Taaleritehdas keräsi suomalaisilta 50 miljoonaa euroa, perusti Nairobiin toimipisteen ja rakentaa nyt pilvenpiirtäjiä Ruandaan ja Mosambikiin. Kone puolestaan osti Itä-Afrikan jakeluja huoltokumppaninsa oman lippunsa alle. Nairobissa sekin toimisto on. Keniaan kannattaa mennä nyt, kun vielä on hetki aikaa. Kohta muut käärivät rahat, joihin suomalaisillakin olisi mahdollisuudet, jos vain olisi rohkeutta. &

pitkän unelman täyttymys monelle. – Pidimme konferenssipuhelun, ja tunnelma oli aika riehakas ja helpottunut, LTWP:n hallitukseen sijoituksen myötä liittynyt Helena Teppana naurahtaa. & HARRI JUNTTILA

@talentum.fi

Päätoimittaja Jyrki Alkio 040 342 4476 Toimituspäälliköt Harri Junttila 040 342 4685, Mika Hämäläinen 040 342 4303 Toimitussihteeri Irma Svan-Santero Toimittajat Kari Kortelainen, Tuula Laatikainen, Tero Lehto, Raili Leino, Jukka Lukkari, Kari Peltonen, Helena Raunio, Harri Repo, Janne Tervola, Eeva Törmänen Verkkotoimitus Marko Laitala (uutispäällikkö), Tapio Ikkala, Janne Luotola, Marjukka Puolakka, Tuija Sorjanen, Sofia Virtanen Ulkoasu AD Simo Sahla, Juha Kalliolahti (Faktor Oy) Kuvapäällikkö Timo Pylvänäinen etunimi.sukunimi@talentum.fi

lexander Stubbin hallitus tekee toimintansa viime metreillä kauaskantoisia linjauksia. Pisararadan lisäksi hallitus lupasi viime viikolla rahaa Soklin kaivoksen tieyhteyksien rakentamiseen. Päätös on melkoinen kädenojennus norjalaiselle lannoiteyhtiö Yaralle, joka suunnittelee fosfaattikaivoksen avaamista Sokliin. Viime vuoden lopulla hallitus tarjoutui rahoittamaan puolet kaivoksen tarvitsemista junaratainvestoinneista.

MINISTERIT LUOPUIVAT Soklin junayhteydestä, kun Yara ei suostunut maksamaan omaa puolikastaan radan hinnasta. Malmia olisi edullisempi kuljettaa kiskoilla kuin kumipyörillä, mutta radan hinta oli Yaran mielestä liian kova. Soklissa riittää rikasta fosfaattimalmia pariksikymmeneksi vuodeksi. Rata olisi antanut kaivokselle pidemmän elinajan. Heikompilaatuista malmia, jota alueella on riittämiin, voi kaivaa vaikka sata vuotta, jos sen kuljettaminen on edullista. Investointipäätöksen perustaksi aika oli liian pitkä. YHTÄ TIUKOIN kriteerein on syytä arvioida kallista Jäämeren ratahanketta. Esillä olleet yhteydet Kolarista Tromssaan tai Rovaniemeltä Kirkkoniemeen maksaisivat karkeasti kolme miljardia euroa. Halvempi mutta poliittisesti uhkarohkea ratkaisu olisi vetää rata Solkin eteläpuolelta Sallasta Venäjälle Alakurttiin. Hallituksen viime viikon linjaus varmisti sen, että Soklin kautta tuo suurten toiveiden rata ei kulje.

Edullinen yhteys Jäämerelle aukeaa lännestä.

JÄÄMEREN-YHTEYTTÄ kaipaavat voisivat ensi hätään kääntää katseensa länteen. Haaparannasta aukeaa nopea sähköistetty ratayhteys Norjan rannikolle Narvikiin. Jos VR sähköistää Kemin ja Tornion välisen radan ja rajalle rakennetaan valmius siirtää lasti junasta toiseen, Suomellekin avautuu junayhteys pohjoiseen. Siinä on köyhän miehen ratkaisu, jonka pitäisi riittää Suomen tarpeisiin pitkäksi aikaa. Ilmastonmuutos tai ei, liikennevirtoja ei kannata suunnitella Koillisväylän varaan niin kauan kuin Venäjä jatkaa nykyistä uhopolitiikkaansa. & JYRKI ALKIO

@talentum.fi

JOKO TIEDÄT, mitä tarkoittaa industry hack? Jos et, P.S. kannattaa tutustua aiheeseen lukemalla juttumme

sivulta kuusi. Kyse on kiinnostavasta uudesta suuryritysten ja startupien yhteistyön muodosta, jota Konecranes kokeili ensimmäisten joukossa koko maailmassa. &

“Panemme pisteen tälle vahingolliselle etujärjestöjen, politiikan ja median järjestelmälle.” KREIKAN UUSI PÄÄMINISTERI, INSINÖÖRI ALEXIS TSIPRAS, FINANCIAL TIMESISSA 9.2.2015.

JUHA S.KALLIOLAHTI

nnfundin

4 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.2.2015

Uutiset

www.tektal.fi Mies makasi 70 päivää sängyssä

Metsä Group laittaa pisteen Suomalaisyhtiöt keskittyvät selluun ja biotuotteisiin METSÄTEOLLISUUS / Paperi häviää ja uusiutuvat materiaalit nousevat. Metsäteollisuuden rakennemuutos kohti paperitonta teollisuutta on loppusuoralla. Metsä Groupin, Stora Enson ja UPM:n muutos jatkuu, mikä näkyy myös tilinpäätöksissä. Kymmenen vuoden aikana liikevaihdon jakaumat ovat muuttuneet ja muuttuvat yhä kaikilla yhtiöllä. Paperiliiketoiminta heikkenee ja etenkin Euroopassa sen kannattavuus on romahtanut. Eroon paperista viimeistään vuonna 2017 Dramaattisimman muutoksen kohti paperitonta metsäteollisuutta on tehnyt Metsä Group. Sen päätös irtautua paperintuotannosta viimeistelee yhtiön rakennemuutoksen. – Viimeisellä neljänneksellä aloitimme toimenpiteet paino- ja kirjoituspaperin tuotannon Kari Jordan päättämiseksi, kertoi pääjohtaja Kari Jordan. Ruotsin Husumin jäljellä olevista paperikoneista yksi laitetaan kylmäksi, toinen muutetaan 170 miljoonalla eurolla taivekartonkikoneeksi ja kolmas aaltopahvin pintakerrosta tekeväksi kartonkikoneeksi. Lisäksi pitäisi myydä vielä Gohrsmühlen tehdas Saksassa. – Paperinvalmistuksen häntien loppuun saattaminen vie vuoden 2016 lopulle tai vuoden 2017 alkuun. Siinä vaiheessa voidaan pistää paino- ja kirjoituspapereille meidän konsernissamme piste, sanoo Jordan. Metsä Group keskittyy jatkossa muun muassa kartonkiliiketoiminHISTORIAA. Metsä Boardin Äänekosken hienopaperirtehdas suljettiin vuonna 2011.

tojensa kehittämiseen ja kasvuun. Sillä on hyvä asema niin maailmanlaajuisesti kuin Euroopassakin. Lisäksi sillä on merkittävää valmistusta pehmo- ja ruoanlaittopapereissa. – Keskitymme sellaiseen tuotantoon, jossa olemme vahvoja ja josta uskomme, että siitä löytyy kasvua.

Äänekoski etenee Myös Äänekosken biotuotetehtaan suunnittelu on edennyt hyvin, ja päätöstä sen toteuttamisesta odotetaan kevään aikana. Päälaitetoimittajien kanssa neuvotellaan parhaillaan. – Show-stoppereita ei ole ilmaantunut, kuittaa Jordan tarkemman kyselyn kilpailevista hankkeista. Myös investointirahaa on vahvan taseen myötä. – Kassassa on 950 miljoonaa euroa, mikä on varautumista tähän investointiin. Rahat ovat perstaskussa. Sellussa on vakaa markkinatilanne. Dollarin vahvistuminen antaa jatkuessaan lisähyötyä. Sen tosin ovat huomanneet myös ostajat.

Kartonkia ja rakentamista Stora Enso sulki viime vuonna kaksi päällystettyä aikakauslehtipaperia valmistavaa konetta Veitsiluodossa ja Corbehemissa Ranskan pohjoiskärjessä. Niiden yhteenlaskettu kapasiteetti oli 520 000 tonnia. Kun lisäksi Varkaudessa päällystämättömän hienopaperin kapasiteetti laskee 280 000 tonnilla tänä vuonna, päästään 800 000 tonnin vähennykseen. Toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström näyttää kalvoa, jossa muutosmatka näkyy selvästi: Stora Ensoa dominoi vielä vuonna 2006 paperiliiketoiminta, mukaan lukien tukkurit. Silloin paperin osuus liikevaihdosta oli 70 prosenttia.

Pohjolan sähköykkösen etumatka kasvaa TIMO PYLVÄNÄINEN

ENERGIA / Tornion terästehdas vahvistaa asemiaan Pohjoismaiden suurimpana yksittäisenä sähkönkäyttäjänä. – Kun ferrokromituotannon laajennus on täydessä käytössä, kulutamme sähköä vuodessa 3,5 terawattituntia. Se on nelisen prosenttia koko Suomen sähkönkulutuksesta, sanoo energiajohtaja Matti Suurnäkki Outokummusta. Viime vuonna Outokummun ferrokromi- ja terästehdas söivät Torniossa sähköä yhteensä vajaat kolme terawattituntia. Ferrokromin tuotannon kaksinkertaistava kolmosuuni on määrä saada täyteen tuotantoon tämän vuoden kuluessa. Teräksen tuotantoprosessissa on useita sähkösyöppöjä vaiheita, joista ferrokromin valmistus on yksi.

na täydessä käytössä, mutta tänä vuonna käyttöaste nousee. Tärkeä syy nousuun on Outokummun Saksan sulattojen sulkeminen. Krefeldin sulatto on jo kiinni, ja tämän vuoden aikana myös Bochumin sulatto suljetaan. Pääosa tuotannosta siirtyy asteittain Tornioon, jossa sulattokapasiteettia on vajaat 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Tornion jälkeen suurimpia teollisia sähkönkäyttäjiä Suomessa ovat metsäteollisuuspaikkakunnat Lappeenranta, Jämsä ja Rauma. TEHOA TARVITAAN. Kuumavalssaamo on terästehtaan suurimpia sähkösyöppöjä.

Ferrokromi yhdistetään sulatossa kierrätysteräkseen, jonka sulatus valokaariuunissa kuluttaa

myös runsaasti sähköä. Kolmas iso sähkönsyöjä on kuumavalssaus. Sulatto ei ole ollut viime vuosi-

Lng-terminaalin rakentaminen alkoi Outokummun tämän hetken merkittävin energiainvestointi on juuri aloitettu nestemäisen maakaasun lng-terminaalin rakentaminen

Röyttän satamaan. Outokumpu korvaa 50 000 kuution terminaalin valmistuttua vuonna 2018 propaanin käytön maakaasulla. Propaania kuluu nyt vuodessa energiasisällöltään 800 gigawattitunnin verran. Terminaalin rakennuttaa ja sitä operoi Manga-yhtiö, josta Outokumpu omistaa 45 prosenttia. Outokumpu ei käytä kaikkea kaasua itse, vaan sillä on muitakin asiakkaita. Merkittävin on SSAB:n Raahen tehdas. – Kaasun tuontiin tarvitaan jäävahvisteinen lng-alus, joita ei ole vielä olemassa, Matti Suurnäkki sanoo. Laivatilaus tehtäneen viimeistään ensi vuonna. & JUKKA.LUKKARI

@talentum.fi

13.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

tieteen hyväksi — karu lopputulos

paperille Viime vuonna paperin osuus oli enää 38 prosenttia. Tulevaisuudessa paperin merkitys supistuu 30 prosenttiin liikevaihdosta. Stora Enso on aiemmin nostanut sellukapasiteettiaan Uruguayn osakkuustehtaan avulla, ja nyt se vahvistaa pakkauskartonkeja ja puutuotteita. – Kiinassa kartonkitehtaan rakennustyöt ovat täydessä käynnissä. Varkaudessa investoimme yhteensä 150 miljoonaa euroa aaltopahvin raaka-aineeseen ja puisten rakennuselementtien tuotantoon, Sundström sanoo. Biojalostamoinvestointi Sunilan tehtaalla sekä yritysostot Yhdysvalloissa antoivat lähtölaukauksen biomateriaalien jatkokehitykselle.

sellun, tarramateriaalien ja tarralaminaatin tuotannon laajennushankkeet. Ne valmistuvat kuluvan vuoden aikana. Tammikuussa käynnistyi Lappeenrannan biodieselin kaupallinen tuotanto. Biopolttoaineet, nykyisten sellutehtaiden kymmenen prosentin tuotantokapasiteetin lisäys, puuvapaat erikoispaperit Kiinassa ja UPM Raﬂatacin kasvutoimenpiteet luovat edellytykset yhtiön kasvulle tulevina vuosina. Kokonaisinvestointitarve näihin hankkeisiin on 680 miljoonaa euroa. Uusia liiketoiminta-alueita yhtiössä ovat biokemikaalit, bioﬁbrillit ja biokomposiitit. &

Paperin osuus Stora Ensosta alle 40 prosenttia.

tetty Suomessa, ja niitä on käytetty havusellun tekoon jo vuosikymmeniä. Metsä-Fibre suunnittelee 1,3 miljoonaa tonnia mäntyja koivusellua tuottavaa tehdasta Äänekoskelle. Kuopioon kaavaillaan 1,4 miljoonaa tonnia valmistavaa havusellutehdasta. Kuopion puuhamiehet ovat kertoneet aikovansa soveltaa hankkeessa samanlaista tekniikkaa, jolla EteläAmerikassa tehdään lyhytkuituista massaa esimerkiksi eukalyptuksesta. &

Länsimetro saa kiskot INFRA / Länsimetron kiskokuljetukset Ruoholahden ja Matinkylän välille alkoivat viime sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. HKL kuljetti ensimmäiset kiskot metrorataa pitkin Vuosaaren satamasta Ruoholahteen. Ensimmäisessä kuljetuksessa kiskoja tuotiin yhteensä 1,5 kilometrin matkalle Ruoholahdesta länteen. Kiskot asennettiin paikoilleen alkuviikon aikana. Pääurakoitsijana toimii Destia Oy. Kiskokuljetuksia jatketaan kevään ja alkukesän ajan, kunnes viimeiset kiskot on asennettu Matinkylään loppukesällä. Rataosuus Ruoholahdesta Matinkylään on 14 kilometrin mittainen. Länsimetron kiskot on valmistettu Espanjassa. Espanjasta kiskot tuotiin Kouvolan Kaipiaisiin,

Biohankkeet kaipaavat parannusta tieverkkoon Ruotsi panostaa ratoihin ja alempaan tieverkkoon, Suomi pääväyliin KERSTIN ERICSSON

@talentum.fi

Eukasellun tekniikka on suomalaista sekin ■ Suomalaisten konepajojen mahdollisuudet saada suurin osa piirustuspöydillä olevien selluhankkeiden laitetoimituksista ovat hyvät. Vaikka kehittyneintä sellutekniikkaa käytetäänkin Etelä-Amerikassa, on tekniikka pohjimmiltaan suomalaista. Esimerkiksi Uruguayssa ja Brasiliassa sijaitsevien UPM:n ja Stora Enson tehtaiden teknologia ja pääkoneistot on toimitettu Suomesta. Myös tehtaissa käytettävät prosessit on kehi-

WWW.TEKTAL.FI/P/20

HELENA RAUNIO

UPM:llä katseet kauas UPM:lle tärkeitä tuotteita ovat sellun lisäksi paperi, kartonki ja sahatavara. Lisäksi yhtiö jalostaa arvokkaampia biotalouden tuotteita, jotka pohjautuvat biomassaan. Viime vuonna yhtiö käynnisti

RUOTSI—SUOMI 6—1. Ruotsi investoi väyläverkkoon vuodessa 2,3 miljardia, Suomi 380 miljoonaa euroa.

LIIKENNE / Metsäteollisuuden raakapuun kuljetuskustannukset alenisivat vuosittain 25 miljoonaa euroa, jos liikenneväylät olisivat kunnossa. Se tosin vaatisi 20 miljoonan lisäystä vuotuisiin tienpidon määrärahoihin seuraavien kahdeksan vuoden ajan. Kun tähän lisätään vielä painorajoitteisten yli 500 sillan korjaus, koko korjauspaketin arvo lähentelee 200 miljoonaa euroa. Pellervon taloustutkimus PTT on tutkinut erikseen muutamien suuren metsäteollisuuden tuotantolaitoksen sekä kahden suurmeijerin kuljetuskustannuksia. Hyvillä väylillä kuljetuskustannukset pienenisivät metsäteollisuudessa 6,8 ja meijereillä 4,7 prosenttia. PTT:n toimitusjohtajan Pasi Holmin varovainen arvio on, että koko teollisuudessa säästö olisi kaksinkertainen. PTT vertaili Suomen ja Ruotsin liikenneverkkoja ja vaikutuksia kansantalouksiin. Ruotsin valtio panostaa liiken-

neinvestointeihin kuusinkertaisesti Suomen valtioon verrattuna. Ruotsin kansantalous on 2,2 kertaa Suomen kansantalous ja liikennesuoritteet noin kaksinkertaiset, joten ero Ruotsin eduksi on selvä. Ruotsin investointien painopiste on rataverkossa ja alempiasteisilla teillä, Suomessa painopiste on ollut muutamalla eurooppalaiseen TENverkkoon kuuluvalla päätiellä.

Järjestöt parantaisivat pikkuteitä Tutkimuksen julkistamisen yhteydessä 15 elinkeinoelämän järjestöä jätti liikenneministeri Paula Risikolle yhteisen julkilausuman, jossa vaaditaan lisää määrärahoja alemman tieverkon kunnossapitoon. Mukana on sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjä metsä-, energia ja elintarviketeollisuudesta sekä kuljetus- ja logistiikka-alalta. Järjestöjen mukaan alemman tieverkon ja yksityisteiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Mikäli esimerkiksi metsäteollisuudessa

missä ne hitsataan yli sadan metrin jaksoiksi, jotka kuljetetaan junalla Helsinkiin. & HARRI REPO

@talentum.fi

suunnitellut investoinnit toteutuvat, puun tarpeen on arvioitu lisääntyvän 10 miljoonalla kuutiolla eli lähes 16 prosentilla nykyisestä. Järjestöt vaativat parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän esittämän 200 miljoonan euron tasokorotuksen lisäksi noin 50 miljoonan euron vuotuista lisäystä. Lisäksi yksityisteiden vuosittainen avustustaso pitäisi nostaa noin 30 miljoonaan euroon. & KARI PELTONEN

@talentum.fi

Konsulttien töissä ripeää kasvua Teollisuuden uudet suunnittelutilaukset enteilevät investointeja

VAUHDILLA VALMISTA. Länsimetron kiskotus valmistuu Matinkylään saakka ensi kesän lopulla.

Ruotsi panostaa liikenneinvestointeihin kuusinkertaisesti Suomeen verrattuna.

SUUNNITTELU / Suunnitteluja konsulttiyritysten saamien uusien tilauksien määrä on kasvanut ripeästi. Alan järjestön SKOL:n suhdannekatsauksen mukaan nopeinta kasvu on teollisuuden suunnittelutöiden kotimaisissa tilauksissa. Ne ovat lisääntyneet edellisestä vuosineljänneksestä peräti 80 prosenttia. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna kasvuprosentti on huomattavasti maltillisempi eli kuusi. Teollisuuden suunnittelutilausten virkistyminen ennakoi investointien kääntymistä kasvuun. Tästä antoi viitteitä jo EK:n tuore

investointikysely muutama viikko sitten. Tilauskannassa kasvuprosentit ovat pienemmät. Kaiken kaikkiaan alan yritysten tilauskanta on kas-

+80 % Teollisuuden kotimaiset suunnittelutilaukset

vanut edellisestä vuosineljänneksestä viisi prosenttia ja vuoden takaisesta 16 prosenttia. Suhdannekatsauksen ainoa miinusmerkkinen luku löytyy kotimaan talonrakennuksen tilauskannasta, joka laski edelliseen vuosineljännekseen verrattuna prosentin. Hyvältä näyttävistä luvuista huolimatta ala pitää näkymiään edelleen negatiivisina. Vain kahdeksan prosenttia vastaajista uskoo markkinatilanteen paranevan lähiaikoina. Heikkenemiseen uskoo 25 prosenttia. Positiivisimmat odotukset ovat infrarakentamisessa, jossa näkymien paranemiseen ja heikkenemiseen uskovia oli yhtä paljon. & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

6 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.2.2015

Uutiset

www.tektal.fi Kaksi parasta tapaa ilmastonmuutoksen

Hakkeri innostui nostu KONECRANES

Konecranes sai teollisuuden hakkeritapahtumasta ideoita uusiksi palveluiksi TUOTEKEHITYS / Avoin yhteistyö synnyttää uusia ideoita myös teollisuusyritykselle, huomattiin viikonloppuna nostolaitteita valmistavan Konecranesin tuotekehityskeskuksessa Hyvinkäällä. Nelisenkymmentä opiskelijaa ja sovelluskehittäjää kokoontui perjantaista sunnuntaihin ideoimaan teollisen internetin ratkaisuja nostureiden hallintaan. Joukkueet pääsivät ohjelmoimaan kolmea erilaista siltanosturia, joilla siirretään tavaraa esimerkiksi teollisuushalleissa. Tietojenhallinnasta ja digitalisaatiostrategiasta vastaava johtaja Juha Pankakoski Konecranesista pitää viikonloppua menestyksenä. – Ryhmiltä tuli toimivia ideoita laitteen ja käyttäjän rajapinnan kehittämiseen ja lisäarvon luomiseen nosturin keräämästä datasta. He loivat myös rakentavia konsepteja tiedon parempaan keräämiseen ja prosessointiin. Ryhmät kehittivät esimerkiksi sovelluksia nostureiden hallintaan ja seurantaan mobiililaitteiden ja älykellojen avulla. Työturvallisuus paranee esimerkiksi paikannuksen avulla ja opastamalla käyttäjää tunnistamaan riskitilanteet. – Meille kiinnostavaa oli toden-

NOSTETTA AVOIMUUDESTA. Konecranes jakoi Industryhackin osallistujille yksityiskohtaista tietoa tuottensa rajapinnoista.

taa, että rakentamamme avoin rajapintaympäristö on käytettävissä nopeaan prototypointiin ja innovaatioiden luomiseen. Ideoiden jalostaminen toimiviksi tuotteiksi vaatii kuitenkin vielä paljon jatkokehitystä, myöntää Pankakoski. Hänen toiveenaan on päästä harjoittelemaan sitä tulevissa demokiihdyttämöissä. Syntyneet ideat ovat osallistujien omaisuutta, mutta Konecra-

nesin liikesalaisuuksien osalta heitä sitoo salassapitovelvollisuus.

Kiinnostus leviää yrityksissä Voittajaksi nousi joukkue, joka pureutui nosturiasiakkaan ongelmanratkaisuun. Valuemotive-joukkueen konseptissa oli yhdistetty nosturi ja toiminnanohjaus. Demotilaisuudessa

Rakennettu omaisuus rapistuu vääjäämättä tilan parantamiseksi. Keskeinen tavoite on sama kuin kaksi vuotta sitten: rakennusala haluaa oman ministeriön, johon yhdistetään kaikki maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät asiat. Toinen tavoite on siirtyminen tietomallipohjaiseen toimintaan vuoden 2017 alussa kaikissa merkittävissä julkisissa rakennus- ja korjaushankkeissa sekä rakenta-

Roti esittääkin Elinkaaritalkoita jatkoksi valtakunnallisille Kosteus- ja hometalkoille. Viimeinen Rotin listaama tavoite on parantaa rakennusalan tuottavuutta, sillä edelleenkin iso osa rakentamisen panoksesta kuluu hukkaan ja odotteluun. & EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

Roti-arvosanat 2007

7½

2009

8—

Liikenneverkkojen tila

7½ Rakennusten tila

8—

Hyvinkään tapahtuman kommentointi Twitterissä:

#industryhack

Lähijunien kilpailu

RAKENTAMINEN / Raken- ehdotusta rakennetun ympäristön misen laadun parantaminen. nusalan pitää siirtyä ennakoivaan terveydenhuoltoon jatkuvan akuutin sairaanhoidon sijaan. Näin julistaa tuore Rakennetun ympäristön tila -raportti. Rakennusten tila nimittäin heikkenee edelleen. Raportti antaa suomalaisille rakennuksille yleisarvosanan 7. Arvosanaa laskevat kiinteistöihin kohdistuva kasvava verorasite sekä tyhjenevien seutujen rakennukset, joiden arvo on lähellä nollaa. Kaikkea rapistuvaa ei ole järkeä eikä varaa korjata, Roti-raportti muistuttaa. Parempaa on näkyvissä esimerkiksi asuinkerrostaloissa, joiden kiinteistönpito on muuttunut suunnitelmallisemmaksi ja pitkäjänteisemmäksi. Liikenneverkkojen tilan arvosana on pysynyt samana kuin vuonna 2013, vaikka tieverkon kunnossapidosta on tingitty. Roti-hankkeessa listattiin 130

nähtiin, miten logistiikka ja nosturin toiminta voidaan optimoida. Ideoidun toteutuksen mukaan voitaisiin myös tunnistaa, jos nosturin ja erp-järjestelmän tiedot eivät täsmää. Konecranesin industryhack oli lajissaan ensimmäinen, mutta lisää on tulossa jo tänä vuonna. Slush-aktiivinakin tunnettu tapahtuman järjestäjä Petri Vilén kertoo Industryhackin herättä-

2011

2013

2015

7½

HSL ja VR salaisissa neuvotteluissa JOUKKOLIIKENNE / Lähiliikenteen kilpailutus on siirtymässä kolmella vuodella vuoteen 2021. HSL neuvottelee paraikaa VR:n kanssa uudesta lähijunaliikenteen sopimuksesta siirtymäkaudelle vuosille 2016–2021. Jos pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä organisoiva HSL hyväksyy tarjouksen, paljon puhuttu kilpailutus lykkääntyy usealla vuodella. Neuvottelujen pohjana on VR:n HSL:lle toimittama tarjous, joka nopeuttaisi vanhan kaluston poistumista kesään 2017 mennessä. Mikäli neuvottelut eivät johda HSL:n tavoitteiden mukaiseen aiesopimukseen huhtikuun loppuun

mennessä, lähijunaliikenteen tarjouskilpailun valmistelu jatkuu suunnitellulla aikataululla. Tällöin kilpailutettu liikenne käynnistyy kesäkuussa 2018. VR:n ehdotus tuottaisi HSL:lle

13.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

torjumiseen: osattu Suomessa jo kauan

rista KOMMENTTI

Päähankkijat tulevat Venäjältä, alihankintaodotukset Suomessa kasvavat

Avoimuus kannatti

■

neen kiinnostusta jo monissa teollisuusyrityksissä. Juha Pankakoski uskoo, että osallistujilla on nyt parempi käsitys siitä, miten teollisesta internetistä voi syntyä uutta liiketoimintaa. – Nämä hackit auttavat kehittämään ymmärrystä siitä, mitä teollinen internet on käytännössä ja kuinka laitteisiin kehitetty äly, sensorit ja kommunikointi-

MEERI UTTI

ENERGIA / Fennovoiman ydin-

nosturia ei jatkossakaan ohjata kännykällä tai älykellolla, mutta mobiililaitteeseen päivittyvä reaaliaikainen data voi auttaa vaaratilanteiden ennakoinnissa, kuten Hyvinkäällä toteutettu demo osoitti. Hakkerihenkisen avoimen innovoinnin voi toteuttaa myös yrityksen sisällä. Kootkaa yhteen halukkaista sovelluskehittäjistä, suunnittelijoista ja projektipäälliköistä tiimit, jotka saavat irrottautua päivittäisestä työstään kehittämään omia ideoitaan. Voittajan idea pääsee johdon tuella jatkokehitykseen. Jos uskaltaa olla avoin, mukaan voi kutsua vaikka paikalliset teekkarit ja startupeja. Jakakaa kokemukset, niin opitte itsekin lisää. &

kyky voi muuntua uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi, hän pohtii. Tapahtumaan luonteeseen kuului avoimuus ja jakaminen sosiaalisessa mediassa. Konecranes ja osallistujat päivittivät kokemuksia, kuvia ja videoita viikonlopun ajan Twitterissä. & TERO LEHTO

@talentum.fi

voimahanke on siirtymässä vähitellen venäläisiin käsiin. Ensi heinäkuun alussa Voimaosakeyhtiö SF luovuttaa Pyhäjoen ydinvoimalatontin venäläiselle laitostoimittajalle. Näin siitä huolimatta, että hankkeen yllä leijuu uusien pakotteiden vaara ja sota Ukrainassa kiristää EU:n ja Venäjän välejä. – Me parturoimme ja aitaamme alueen sitä ennen, kertoo Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja Elina Engman. Hän puhui Energiakolmion järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä. Engmanin mukaan venäläiset ovat Pyhäjoen asukkaille jo tuttu näky paikallisessa luonnossa. Rosatom aloitti louhinnan ja maarakennustöiden valmistelut Pyhäjoella jo viime vuonna. Rosatomilla on rakenteilla parhaillaan 16 VVER-reaktoria, joista 7 Venäjällä ja kaksi Slovakiassa.

Titan 2:n toimisto Pyhäjoelle Rosatomin vientihankkeista vastaava Rusatom Overseas valitsi joulukuun lopulla päähankkijoikseen omat tytäryhtiönsä: Päälaitetoimittaja on Atomenergomash ja reaktorilaitoksen suunnittelee Gidropress. Pääurakoitsijaksi valitun Titan 2:n omistavat yhtiön verkkosivujen mukaan yhtiön perustaja Grigorij Nagingskij ja hänen tyttärensä Elena Nagingskaja. Titan 2 aikoo perustaa maaliskuun lopulla toimiston Pyhäjoelle. Seuraavien alihankkijoiden odotetaan olevan Suomesta.

NAAPURUKSET. Toimitusjohtaja Elina Engman kertoo venäläisten ydinvoimarakentajien liikkuvan jo Pyhäjoen luonnossa.

– Tarkoitus ei ole, että työmiehet ja nippelit tulevat Venäjältä, Engman sanoo. – Omistajana teemme kaikkemme, mutta emme voi mitään luvata. Ketjunhallinta on Rosatomissa. Fennovoima ja SF lupaavat 45 prosentin kotimaisuusastetta. Suomessa 6–7 miljardin euron investointi on iso. Hankkeen luvataan työllistävän kaikkiaan 24 000– 26 000 ihmistä Suomessa. Engman totesi silti, että jotkut osakkaat ovat huomauttaneet, että Fennovoima on ensi sijassa omistajiensa hanke eikä esimerkiksi poliitikkojen tai Suomen kansantalouden, vaikka hanketta on sellaisena mainostettu.

Salassapitosopimus odottaa Fennovoimassa on töissä 150 ihmistä. Vuoden loppuun mennessä henkilöstöä on vajaa 300. – Hakijoiden joukossa on myös ulkomaalaisia maista, joissa voimalan teknologia on tuttua. Kun hankkeen poliittiset haasteet on nyt selvitetty, saamme huiput töihin meille, Engman kertoi. Henkilökuntaa alkaa siirtyä Pyhäjoelle keväällä. Engmanin mukaan engineeringtoiminnot pysyvät kuitenkin pitkälti Helsingin seudulla, koska venäläiskumppanin toimistot sijaitsevat Pietarissa. Myös viranomaiset ovat Helsingissä. Voimaosakeyhtiö SF etsii yhä omistajia noin kymmenen prosentin siivulle. Fortumin ilmoitus lähteä mukaan on aikataulultaan siinä määrin epävarma, ettei SF ole jättäytynyt Fortumin varaan vaan etsii uusia omistajia. 60 prosentin suomalaisuusomistus pitäisi löytyä ensi kesäkuun loppuun mennessä, kun yhtiö hakee rakentamislupaa. – Suomalaisuus tarkoittaa myös EU- ja Eta-alueelta tulevaa omistusta Jan Vapaavuoren kertomana, hän sanoi. Ehdot pelkälle kiinnostukselle ovat tiukat. Omistuksesta kiinnostuneet yritykset voivat tutustua investointipäätökseen liittyvään materiaaliin allekirjoitettuaan salassapitosopimuksen. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

Hunajamarinadia — henkilökohtaisesti

tus siirtyy HSL (HAVAINNEKUVA)

SÄÄSTÖÄ LIIKENNÖINTIIN. Uusi sopimus alentaa lähiliikenteen kustannuksia jopa 15 prosenttia.

reilun viiden vuoden sopimuskaudella yhteensä noin 30 miljoonan euron säästön nykyhintatasoon verrattuna. Säästö on samansuuruinen kuin HSL:n arvioimat kilpailutuksen

WWW.TEKTAL.FI/P/21

Fennovoima luovuttaa Hanhikiven Rosatomille

TERO LEHTO @talentum.fi

Esineiden internet, teollisuuden internet tai teollisuus 4.0. Näitä on hypetetty pari vuotta. Todellisia sovelluksia ei synny, jos ei uskalleta kokeilla. Se ei ole helppoa teollisuusautomaation raskaiden luotettavuus- ja turvallisuusvaatimusten vuoksi. Konecranesin hakkeriviikonloppu osoittaa, että kun uskaltaa avata prosessejaan innokkaille ja nuorille opiskelijoille ja yrittäjille, voi syntyä nopeastikin uusia tuotekehitysideoita. Kuten yrityksen digitalisaatiostrategiasta vastaava johtaja Juha Pankakoski sanoi, jo yhden viikonlopun aikana syntyi ideoita, joita saattavat johtaa yrityksen uuden palveluliiketoiminnnan kehittämiseen. Sovelluskehittäjät pääsivät käsiksi aitoon teollisuusympäristöön, ja Konecranes sai vastineeksi innokasta ja rohkeaa ajattelua. Luultavasti raskasta halli-

tuomat hyödyt: 15 prosentin hinnanlasku nykytasosta. VR:n tarjous on luonteeltaan kiristyvä eli suurimmat taloudelliset hyödyt syntyvät sopimuskauden loppupuolella. – Jos kilpailutus toteutetaan vasta rataverkon, liikenteenhoidon ja lippujärjestelmän muutosten jälkeen, olosuhteet mahdollisille tarjoajille ovat nykyistä vakaammat, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. Uudessa sopimuksessa VR on lisäksi valmis sitoutumaan muutoksiin, jotka edistävät jatkossa kilpailun toteutumista. Yhtenä esimerkkinä on Ilmalan varikon käytön avaaminen myös muille toimijoille. & HARRI REPO

@talentum.fi

uomalaiset alkavat saada tänä vuonna entistä räätälöidympiä mainoksia sähköpostitse ja kännykkään, kun vähittäiskaupan jätit Kesko ja S-ryhmä ovat saamassa valmiiksi kantaasiakasjärjestelmiensä analytiikan uudistukset. Kesko on jo pari vuotta yhdistänyt pienemmissä K-kaupoissa asiakkaiden ostoksia tuotetasolla markkinointitarkoituksiin, ja tämän vuoden huhtikuusta lähtien uudistus laajenee kaikkiin noin 3,6 miljoonaan Plussa-kortin käyttäjään. Vähittäiskaupan markkinajohtaja S-ryhmä on aloittanut oman uudistuksensa viime keväänä ja toivoo saavansa hankkeen valmiiksi tänä vuonna. TÄHÄN ASTI kauppaketjujen mainonta on ollut liki saman viestin tykittämistä kaikille miljoonille asiakkaille painettujen asiakaslehtien ja mainosten muodossa. Nyt suunta on kohta räätälöityä sähköpostimainontaa. Jos ostit sukset ja sauvat, voit odottaa pian

perästä tarjouksia hiihtämiseen sopivista urheilu- ja talvivaatteista. Kesko kehittää jo kovaa vauhtia uutta mobiilisovellustaan, joka yrittää viedä markkinoinnin vielä reaaliaikaisemmaksi. Olet ajamassa kauppakeskuksen parkkihalliin ja saat houkuttelevia tarjouksia juuri silloin, otollisella hetkellä.

Kiinnostaako kuha niin kuin viime viikolla? Kiinnostaako jälleen kuha niin kuin viime viikolla? Tule tänne Citymarketiin! Meillä onkin täällä Prismassa suosimaasi laktoositonta jogurttia puoleen hintaan, tule tänne! EI OLE sattumaa, että molemmat kauppajätit ovat yhtäaikaa liikkeellä. Heikko taloustilanne on vähentänyt etenkin arvokkaan käyttötavaran myyntiä, jota kaup-

TERO LEHTO

@talentum.fi

TOIM. HUOM. paketjut yrittävät piristää tehokkaammalla markkinoinnilla. Toiseksi analytiikan ja tiedonlouhinnan työkalut ovat kehittyneet siinä määrin, että tiedonhakua ja markkinointia voidaan automatisoida. Aiemmin yritykset ovat varoneet henkilökohtaisempaa mainontaa tietosuoja- ja yksityisyyspelkojen vuoksi. Tuoreen tutkimusyritys TNS Gallupin Kantaasiakasohjelmat 2015 -tutkimuksen mukaan ihmisten huolta on voitu liioitella. Selvityksen mukaan peräti noin kaksi kolmesta vastanneesta piti kanta-asiakaskorteilla kerättyjä tietoja hyödyllisempiä kuin haitallisina. Erityisesti 18–24-vuotiaat nuoret suhtautuivat tietojen keräämiseen TNS Gallupin mukaan myönteisesti. &

8 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.2.2015

Uutiset

www.tektal.fi Tšernobylin säteilylaskeuma

TOHTORIN HATUSTA

CTO ei enää ri Innovaatiojohtajat rynnivät yrityksiin

KERRALLA KUNTOON. Yksittäisten rakennusten sijaan kannattaa korjata kokonaisia alueita.

Väitös syntyi juoksulenkeillä

Korjataan alueita, ei taloja Paihon väitöskirjassa tarkastellaan, kuinka Venäjän lähiöiden energiatehokkuutta voitaisiin parantaa. Väitöksen keskeinen huomio on, että yksittäisten rakennusten sijaan on järkevämpää korjata kokonaisia alueita. – Esimerkiksi jos vedenkulutuksen säästöissä ei mietitä koko infrastruktuuria ja sitä, että vettä pitää juoksuttaa putkissa tietty määrä joka tapauksessa, säästöt eivät summaudu yhteiskunnan tasolla. Venäjän korjausrakentamisen markkinat eivät innosta suomalaisyrityksiä juuri tällä hetkellä, mutta Paihon mukaan korjattavaa riittää muuallakin. – Tuollaisia Neuvostoliiton aikana rakennettuja taloja on Itä-Eurooppa täynnä. Bisnesmahdollisuudet ovat valtavat. Näissä taloissa asuu kuitenkin usein melko köyhää väkeä, joten korjaaminen voi pysähtyä taloudellisiin haasteisiin. – Se vaatisi aluksi valtiosektorin tasoista verkostoa ja pilottialueita, joilla todistettaisiin hyöty. Väitöskirjan mukaan aluetason korjauksilla voitaisiin säästää yli kaksi kolmasosaa nykyisestä lämmöntarpeesta ja kolmasosa sähköntarpeesta. &

”Tuollaisia taloja on Itä-Eurooppa täynnä.”

EEVA TÖRMÄNEN

Satu Paiho: Asuinalueiden energiatehokas korjaaminen. Tapauksia Venäjältä. Aalto-yliopisto 12.12.2014.

@talentum.fi

EEVA TÖRMÄNEN

ielä vuosi sitten VTT:n erikoistutkijana työskentelevä Satu Paiho ei edes ajatellut väitöskirjan tekemistä. Joulukuussa hän laittoi päähänsä tohtorinhatun. – Se meni kuin Strömsössä, Paiho nauraa. – Vedin viime keväänä päättynyttä ulkoministeriön rahoittamaa projektia, jossa tutkittiin ratkaisuja ja liiketoimintanäkökulmia neuvostoaikaisten asuinalueiden energiatehokkaaseen korjaamiseen. Kun projekti oli ohi, materiaalia oli vielä jäljellä, ja päätin tehdä siitä väitöskirjan. Artikkeleihin pohjautuva väitöskirja vaatii neljä tieteellistä julkaisua. Kaksi Paiho oli tehnyt jo ulkoministeriön projektin yhteydessä ja loput kaksi sekä itse väitös syntyivät kolSatu Paiho messa kuukaudessa. Väitöksiin liittyvät jatko-opinnot Paiho ■ Syntynyt 1967 oli suorittanut jo yli 20 vuotta ■ DI, LTKK 1991 sitten vastavalmistuneena diplomi-insinöörinä. ■ Perhe: mies ja – Juoksen maratoneja, ja kaksi kouluikäistä oikeastaan kirjoitin artikkelit poikaa juostessa. Silloin asiat vain lok■ Harrastukset: sahtivat kohdalleen, hän sanoo. maratonit, – Varmasti pitkä tutkijatausta huonekalujen auttoi. Pystyn jäsentämään asikunnostus oita ja osaan hyödyntää erilaisia menetelmiä. Myös aiheen pitää kiinnostaa: aiemmin minulla ei ollut motivaatiota väitellä, nyt siihen tuli sisäinen palo. VTT ei anna palkankorotusta tohtorintutkinnosta, ainoastaan kertaluontoisen korvauksen. – Ei tohtoriudesta ainakaan haittaa ole. Se tuo painoarvoa ja näyttöä akateemisessa arvossa, Paiho sanoo.

JOHTAMINEN / Vielä muutama vuosi sitten innovaatiojohtaja oli äärimmäisen harvinainen titteli yrityksissä. – Määrä on lisääntynyt parissa vuodessa maailmalla nopeasti ja trendi jatkuu, sanoo innovaatiojohtamisen tunnetuimpiin asiantuntijoihin kuuluva ranskalainen JeanPhilippe Deschamps. Hän toimi pitkään professorina Euroopan huippuyliopistoihin kuuluvassa IMD:ssä Lausannessa. Suomessa hän vieraili Spinverse Oy:n kutsumana Vuoden teknologiajohtaja -palkintotilaisuuden merkeissä. Valtaosassa yrityksiä innovaatioasiat ovat teknologiajohtajan vastuulla, mutta nykyaikana tämä ei välttämättä riitä. – Useimmissa innovaatiojohtajan tittelin käyttöönottaneissa yrityksissä innovaatiojohtaja on teknologiajohtajan yläpuolella. Päätehtävänä on tavallisesti luoda uutta liiketoimintaa, usein startuphengessä. Suomessa ei innovaatiojohtajan titteliä ole tiettävästi käytössä yhdessäkään yrityksessä. VTT:ssä sellainen oli, mutta tittelin haltija Petri Kalliokoski ei tykännyt termistä ja heitti sen roskakoriin. Tittelin vaarana oli Kalliokosken mukaan se, että siitä saattaa syntyä käsitys, jonka mukaan innovaatiojohtaminen olisi oma erillinen saarekkeensa. Myös Deschamps korostaa sitä, että innovaatiojohtamisen täyty olla mukana kaikessa yrityksen toiminnassa. Innovaatioiden merkityksestä yritysten menestyksessä puhutaan nykyään jopa kyllästymiseen asti. Menestystarinoiden kääntöpuolena

”Yritysten hallituksissa istuvat aina samat kiireiset kaverit.”

LISÄÄ INNOVAATIOVOIMAA. Teknologiajohtajan vakanssi ei välttämättä enää

löytyy myös tapauksia, joissa yritys menettää kykynsä innovoida. – Klassinen esimerkki on Kodak, jolla oli kaikki menestyksen avaimet käsissään valokuvauksen muuttuessa digitaaliseksi. Se uskoi kuitenkin liian pitkään ﬁlmiin.

Hallitusten vahdittava innovaatiokykyä Suomessa läheisempi esimerkki on Nokia. Deschamps sanoo, et-

tei hän ole tarkemmin tutkinut Nokian alamäen syitä. – Korostan yrityksen hallituksen merkitystä. Sen täytyy olla koko ajan valppaana ja puuttua asiaan, jos innovoinnissa näkyy merkkejä herpaantumisesta. Hallituksen ja toimitusjohtajan pitää tukea innovointia sanoin ja teoin. – Suomessa on yritysten hallituksissa varmaan hyviä ihmisiä, mutta minusta näyttää, että niissä is-

Parempaa oppimista palv Tribalearning auttaa opiskelijoita tunnistamaan heikkoutensa ja vahvuutensa OPETUSTEKNOLOGIA / Sähköiset palvelut muuttavat myös koulu- ja yliopisto-opetusta. Suomalainen Tribalearning on luonut virtuaalisen oppimisympäristön, joka arvioi oppimista ja yrittää auttaa löytämään parhaan oppimisen tavan. Tribalearningin toimitusjohtaja Mervi Palander on vienyt maailmalle koulutusteknologiaa jo parikymmentä vuotta. Suomen hyvä maine opetusteknologiassa on avannut ovia tapaamisiin. Ensimmäiset asiakkaat ovat Suomen lisäksi Britanniassa, Indonesiassa, Saudi-Arabiassa ja Singaporessa.

– Näissä maissa on kasvava keskiluokka, ja niissä panostetaan voimakkaasti sähköiseen oppimiseen. Pohjalla ei useinkaan ole vanhaa järjestelmää. Tuotekehityksestä vastaava Tuija Riekkinen sanoo, että suurin osa virtuaalisista oppimisympäristöistä lähtee oppilaitoksen tarpeista, kun taas Tribaa halutaan tehdä opiskelijan näkökulmasta. Opiskelijat saavat jo opiskeluiden aikana palautetta etenemisestään. Opiskeluun liittyviä materiaaleja pääsee jakamaan muidenkin kuin oman koulun opiskelijoiden kanssa. – Liian helppo tai vaikea opetus-

materiaali syövät motivaatiota. Autamme tasapainon löytämisessä. Yrityksen nimi kertoo siitä, että opiskelijat voivat löytää samasta aiheesta kiinnostuneita heimoyhteisön tapaan.

Vähemmän keskeytyksiä ja lisää tukea opintoihin Samalla opettaja näkee, miten opiskelijat pysyvät mukana. Toiveena on vähentää opintojen keskeytyksiä. – Toisaalta opiskelija voi myös huomata olevansa kokonaan väärällä alalla. Ideana on, että opiskelijalle

13.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

uhkaa lähteä jälleen kiertoon metsäpaloissa

itä

RIKU ISOHELLA

WWW.TEKTAL.FI/P/22

Paksua vaneria puukerrostaloihin Hinta riippuu käyttökohteesta SATU NATUNEN / STORA ENSO

RAKENTAMINEN / Stora Enso alkaa valmistaa puisia rakennuselementtejä Varkaudessa. Paksu, sorvatuista viiluista liimattu lvl-levy korvaa rimoista liimattua clt-levyä puukerrostaloissa. – Se on ulkonäöltään kuin paksua vaneria, sanoo Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Jari Suominen. Suomessa Metsä Group valmistaa lvl-levyä tuotenimellä Kertopuu. Levyn tuotantotekniikka on samanlainen kuin vanerilla eli puuviiluja ristiinliimataan paksuksi pinoksi. Levyn paksuus on 10-20 senttimetriä. – Näin syntyy kantavuudeltaan huomattavan vahva elementti, Suominen sanoo. Raaka-aineena aiotaan käyttää enimmäkseen kuusta, mutta muutkin puulajit käyvät.

Vahvempaa kuin clt

riitä yrityksissä, sanoo emeritusprofessori Jean-Philippe Deschamps.

tuvat aina samat kiireiset kaverit. Deschamps luettelee muutamia eurooppalaisyrityksiä, joissa innovaatiojohtaminen on otettu vakavasti. – Tetra Pak, Lego, Nestlé. Esimerkiksi Nestlén hallitus seuraa innovointia hyvin tarkasti ja heillä on aikaa kierrellä laboratorioissa. Deschamps myöntää, että innovointijohtamisen ja innovoinnin mittaaminen on hankalaa.

– Yksi tunnettu tapa on seurata, kuinka suuri osa liikevaihdosta tulee alle viisi vuotta vanhoista tuotteista. Yksiselitteinen tämäkään tapa ei ole. Miten suhtautua vaikkapa uuteen puhelinmalliin, joka on edelliseen verrattuna vain hieman viilattu versio? & JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

Stora Enso aikoo jatkojalostaa lvllevyjä rakennuselementeiksi cltlevyjen tapaan, eli tehdä levyyn valmiiksi aukotukset oville ja ikkunoille. – Tämä on täydentävä tuote cltlevylle, jota valmistamme Itävallassa kahdella tehtaalla ja tuomme sieltä Suomeen. Tarkoitus on, että lvl-levy korvaa clt-levyä puukerrostaloihin tarkoitetuissa tilaelementeissä, joita Stora Enso tekee Hartolassa ja Pälkäneellä. – Voimme korvata ison osan eli yli puolet clt:stä lvl:llä, Suominen sanoo. – Lvl on vahva tuote kohteissa, jotka eivät jää näkyville, kuten tilaelementin lattiassa ja katossa, joissa on korkeat lujuusvaatimukset. Lvl-levy on hieman vahvempaa kuin clt-levy. Suominen ei suostu vertaamaan lvl:n ja clt:n hintaa.

maksuton palvelu kulkee mukana myös valmistumisen jälkeen. Oppilaitokset taas saavat reaaliaikaisesti tietoa opetuksen onnistumisesta. Se kiinnostaa, kun oppilaitokset kilpailevat rahoituksesta. Tribalearning on jatkuvassa tuotekehitysvaiheessa. Olemassa olevan palvelun lisäksi kehitteillä on mobiilisovellus sekä sähköisen oppimateriaalin kauppapaikka, jon-

ne haetaan kumppaneita. Rahoitusta on kerätty 1,4 miljoonan euroa bisnesenkeleiltä ja Tekes-tukena. Yritys hakee parhaillaan 4–7 miljoonan euron jatkorahoitusta voimakkaaseen kasvuun. – Meillä on lupaavia pilotteja käynnissä, sanoo Mervi Palander. & TERO LEHTO

@talentum.fi

43 miljoonan investointi Stora Enso investoi uuteen tuotantolinjaan 43 miljoonaa euroa. Tuotannon on tarkoitus alkaa vuoden 2016 keväällä. Vuosikapasiteetti on noin 100 000 kuutiota. – Käytämme sitä itse ja tarjoamme myös markkinoille, Suominen sanoo. Varkaus valikoitui levyn valmistuspaikaksi, sillä siellä Stora Ensolla on tuotantotiloja, teollis-

”Lvl on vahva tuote kohteissa, jotka eivät jää näkyville.” ta infrastruktuuria, raaka-ainetta ja työvoimaa. Arvioitu työllistävä vaikutus Varkauden alueella on 150 työpaikkaa. & EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

Tribalearning Mitä tekee: Yhteisö seuraa ja tukee opintojen edistymistä

LIIKENNE / Norjassa myytiin

Työntekijöitä: 13 NOPEA PALAUTE. Triba-työkalu lupaa sekä oppilaalle että opettajalle nopeaa palautetta opintojen onnistumisesta.

– Se riippuu loppukäytöstä. Lvl on sopivampi tietyissä kohteissa ja silloin sen takia halvempi.

Norja tuplasi sähköautomyynnin

VIIKON STARTUP

eluna

KUUSTA KONEESEEN. Lvl-levyjen raaka-aine on enimmäkseen kuusta.

Perustettu: 2013 Liikevaihto: 2 milj. € (tavoite 2015) Mahdollisuudet: Oppimateriaalit sähköistyvät nopeasti; suomalaisella koulutuksella on hyvä maine Uhat: Kasvu ja tuotekehitys nielevät paljon resursseja; kansainvälinen kilpailu on kovaa

viime vuonna yli 18 000 sähköautoa. Määrä kasvoi edellisvuodesta yli kaksinkertaiseksi. Sähköautojen osuus koko automyynnistä oli runsaat 12 prosenttia. Norja on sähköautomyynnissä suhteellisella osuudella mitattuna selvä ykkönen maailmassa. Automyynti sujui viime vuonna Norjassa muutenkin hyvin. Maassa myytiin automyyntiä tilastoivan OFV-laitoksen mukaan 144 000 uutta henkilöautoa, kun Suomessa vastaava luku oli 106 000. Sähköautojen suosion taustalla on Norjassa valtion avokätinen tuki. Uusi sähköauto maksaa suurin piirtein saman verran kuin vastaavankokoinen polttomoottoriauto. Lisäksi sähköautoilijat saavat vapautuksen autoverosta

NORSK ELBILFORENING

KÄRKIKAKSIKKO. Norjan suosituimmat sähköautot ovat Nissan Leaf ja Tesla Model S.

ja tietulleista, ilmaisen pysäköinnin ja luvan käyttää joukkoliikennekaistoja. Norjassa sähköautomyynti tarkoittaa lähes pelkästään varsinaisia sähköautoja. Plug-in-hybridejä myydään vain vähän. Muissa maissa ei ylletä lähellekään Norjan sähköautotiheyttä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sähköautojen myynti on alle prosentin autojen kokonaismyynnistä. &

10 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.2.2015

Uutiset

www.tektal.fi Hifistelijöille tarjotaan 10 000

Tutkimusmenot jatkavat TUTKIMUS / Suomalaisyritysten tutkimusmenot jatkavat selvää laskuaan. Vähennysten kärjessä on teknologia- ja etenkin konepajateollisuus. Kaikkiaan yritykset investoivat tutkimuksen ja tuotekehitykseen Suomessa viime vuonna noin 4,4 miljardia euroa. Se on Tilastokeskuksen selvitysten mukaan runsaat 200 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Kun Nokia vielä oli voimissaan, t&k-investoinnit olivat vuosittain runsaat viisi miljardia euroa. Nokia on vähitellen lopettamassa tutkimuksensa supistuksia, mutta leikkausinto näyttää tarttuneen moniin muihin yrityksiin. Nokian jälkeen eniten t&k:hon panostava suomalaisyritys Wärtsilä vähensi kehityspanoksiaan viime vuonna peräti 25 prosenttia. Wärtsilän t&k-toiminnoista vastaavan johtajan Ilari Kallion mukaan laskuprosenttiin tuijottaminen antaa turhan synkän kuvan. Hänen mukaansa suuri osa laskusta selittyy uudelleenjärjestelyillä yhtiön kaksitahtimoottoriliiketoiminnassa. Sen tutkimusmenot eivät enää ole mukana Wärtsilän luvuissa, kun bisnes siirtyi yhteisyritykseen kiinalaisen China State Shipbuilding-yhtiön kanssa. – Kun tämä otetaan huomioon, t&k säilyi lähes edellisvuoden tasolla, Kallio sanoo. Suomalaista tutkimusympäris-

KONE

Konepajateollisuus leikkasi eniten t&k-panoksiaan töä ovat viime vuosina sävyttäneet strategisen huippuosaamisen keskittymät eli shokit. Kallion mukaan Wärtsilän suora tutkimusvolyymi shok-ohjelmissa on ollut noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. – Se on merkittävä osa perustutkimukseen suunnatusta t&kpanostuksesta. Tärkeintä on koko tutkimuskonsortion työ ja syntyvät tutkimustulokset, joihin ohjelmiin osallistuminen avaa erittäin laajan näkymän. Tähän olemme olleet tyytyväisiä. Wärtsilän lisäksi suuria t&k:n supistajia olivat Valmet ja Outotec. Valmetin t&k putosi 30 prosenttia 42 miljoonaan euroon, ja yhtiön t&k-henkilöstön määrä kutistui 330:sta alle 300:n. Outotec nipisti t&k:staan neljänneksen.

Nokian leikkausten aika ohi Uusi Nokia on tutkimusmenoissa edelleen omaa luokkaansa. T&kmenot laskivat viime vuonna vielä viisi prosenttia, mutta matkapuhelimista luopumisen jälkeen yhtiössä on jälleen virinnyt merkkejä tutkimukseen panostamisesta. Viime aikoina tutkimusväkeä on KEHITETTY SUOMESSA. Jopa kilometrin korkuisten rakennusten hisseihin soveltuva hiilikuituköysi on Koneen tuotekehittäjien viime vuosien huippusaavutuksia.

ABB:n Heinola puolustaa shokkeja ”Kukaan ei pysty tekemään teollista internetiä tai Teollisuus 4.0:aa yksin” VESA LAITINEN

EI JÄNIKSEN SELÄSSÄ. Tauno Heinolan mukaan shokeissa ei ole ajatuskaan tehdä tutkimusta, josta tulee nopeita tuloksia.

TUOTEKEHITYS / Suomen ABB teki viime vuonna ennätyksen tutkimus- ja tuotekehityspanostuksissa. Yhtiö kehitti 204 miljoonalla eurolla. Se on Suomen kärkiyrityksiä tässä lajissa lähes kymmenen prosentin t&k-osuudella liikevaihdosta. Viime vuonna yhtiö kasvatti tuotekehitysinvestointejaan kuudella prosentilla edellisvuodesta – Tutkimukseen ja tuotekehitykseen on vuosi vuodelta satsattu yhä enemmän. Haluamme varmistua, että olemme koko ajan kilpailukykyisiä, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Tauno Heinola. – Tuotekehityksessä on sellainen trendi tai tahtotila, että sitä kannattaa verkottaa entistä enemmän. Suomen ABB on muun muassa tehnyt sopimukset tärkeimpien yliopistokumppanien kanssa tuotekehityksestä ja yhteistyöstä. Näitä ovat Aalto, Vaasan yliopisto sekä Tampereen ja Lappeenrannan tekniset yliopistot. Yhtiö on mukana myös strategisen huippututkimuksen keskittymissä eli shokeissa. – Tuotekehitykseen liittyvä yh-

teistyötä tarvitaan entistä enemmän.

Pidempää kehitystä Shokkeja on arvosteltu, mutta Heinola ei yhdy arvosteluun: Hän pikemminkin puolustaa kuin kritisoi niitä. – Shokeissa ei ole ollut ajatuskaan, että siellä tehtäisiin tutkimusta, josta tulee nopeasti konkreettisia ja mitattavia tuloksia. Niissä tehdään pitempää kehitystyötä. Heinola viittaa raportteihin, joista näkee mitä shokeissa on saatu aikaiseksi. Heinola kehuu myös maailmalla hienosti pärjääviä laitevalmistajia kuten esimerkiksi Wärtsilää, Konetta, Konecranesia, Metsoa tai Valmetia. – Teemme hyvinkin pitkälle menevää tuotekehitysyhteistyötä useiden asiakkaiden kanssa. Heinola viittaa Teollisuus 4.0:aan ja teolliseen internetiin. – Kukaan ei pysty tekemään tätä yksin. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

Hyvä vuosi

■

Viime vuosi oli Suomen ABB:lle melko hyvä haasteellisessa markkinatilanteessa. Liikevaihtoa kertyi 2,1 miljardia euroa, joka on 9,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tilauskannan arvo vuoden 2014 lopussa oli 1,5 miljardia euroa, jossa on kasvua edellisvuoteen verrattuna 69 prosenttia. Uusia tilauksia kirjattiin 2,7 miljardia euroa, joka on 20,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Tilaukset olivat kasvussa niin kotimaassa kuin vientimarkkinoilla. Erityisesti meriteollisuuden ratkaisujen kysyntä oli vahvaa, mikä näkyi puolen miljardin euron kasvuna tilauksissa. &

13.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

dollarin ”audiopiuhaa” musiikin kuunteluun

WWW.TEKTAL.FI/P/23

alamäkeään Wärtsilän lisäksi suuria t&k:n supistajia olivat Valmet ja Outotec. palkattu Suomessa jopa lisää. Suomen toiseksi suurin tutkija on Microsoft. Se ei kuitenkaan erittele Nokia-ostoksen osuutta tutkimusmenoissaan eikä kerro, kuinka suuret yhtiön kehitysmenot Suomessa ovat. Nokia-oston vaikutuksia voi kuitenkin arvioida tarkastelemalla yhtiön t&k-investointeja ennen ja jälkeen huhtikuussa sinetöidyn kännykkäbisneskaupan. Numerot kertovat, että Microsoft käyttää kännykkäkehitykseen vuositasolla noin 800 miljoonaa euroa. Nokia ilmoitti kännykkäpuolen

t&k-panoksensa viimeistä kertaa vuodelta 2013, jolloin ne olivat 1,1 miljardia euroa. Microsoftille siirtyi kaupan yhteydessä Suomessa Nokialle 4700 työntekijää, joista Microsoft on jo vähentänyt yli tuhat. Kolmanneksi suurin tutkija Suomessa on ruotsalainen ABB. Yleisestä trendistä poiketen se kasvatti viime vuonnakin t&kpanoksiaan, jotka ylittivät ensimmäistä kertaa 200 miljoonaa euroa. Kaikki yritykset eivät katso aiheelliseksi kertoa tutkimustyöstään. Stora Enson tilinpäätöstie-

dotteessa on 33 sivua, mutta ei yhtään sanaa tutkimus- ja kehitystoiminnasta.

Muut maat kirivät Suomen edelle Tutkimusmenojen lasku merkitsee sitä, että Suomen t&k-menojen suhde bruttokansantuotteeseen valuu alaspäin. Vuonna 2009 se oli korkeimmillaan 3,75 prosentissa, mutta viime vuonna suhdeluku vajosi jo 3,1:een. Yritysten lisäksi myös julkisen sektorin t&k-investoinnit ovat laskeneet selvästi 2010-luvulla.

Oikeat vastaukset Kysymykset sivulla 19 Suomi on toki t&k-suhdelukuineen kansainvälisessä vertailussa vielä kärkipäätä, mutta laskutrendin jatkuessa Suomi saa päästää edelleen muitakin maita kuin Ruotsin, Israelin, Japanin ja EteläKorean. Esimerkiksi Saksa on viime vuosina nopeasti lisännyt tutkimustaan, ja t&k-menojen osuus bkt:stä on jo kolmen prosentin tuntumassa. & JUKKA LUKKARI

3 kysymystä 1. b) Ensimmäinen kaupallisen mittakaavan lng-laitos otettiin käyttöön Clevelandissa Yhdysvalloissa vuonna 1941. 2. a) Marlinen Hitch-alus käytti polttoaineena dieseliä. 3. c) Nesteytettynä maakaasu tiivistyy yhteen kuudessadasosaan tilavuudestaan.

Pähkinä Kuutio numero neljä ei synny mallista taittamalla.

@talentum.fi

Suurimmat tutkijat 2014 T&k, milj. euroa Nokia

T&k, Muutos ed. osuus liike- vuodesta vaihdosta, % %

2493

19,6

—5

ABB Suomi

203

9,8

Wärtsilä

139

2,9

—25

Orion

106

10,5

Kone

103

1,4

Stora Enso*

0,7

Amer Sports

3,4

Cargotec

2,0

Metso

1,6

—2

Tieto

3,2

+25

Valmet

1,7

—30

Outotec

2,7

—23

* ARVIO: STORA ENSO EI MUISTA YRITYKSISTÄ POIKETEN KERRO T&K-MENOJAAN TILINPÄÄTÖKSESSÄÄN.

ANTURIT JOUSTAVASTI OMASTA TUOTANNOSTA

700+675#0674+6 .+-714/#g#0674+6 ,# g571,#6 776 '4+-1+5#0674+6

7*T NG GEHG INNN

H E N RY F O R D I N S ÄÄTI Ö N VU O D E N 2015 AP U R AHAT NY T HAET TAVI SSA

LÄHDE: YRITYKSET

6#/6410)4172T%1/

9'+)*+0)u6#/6410T(+

Henry Fordin Säätiö on jo 68 vuotta ollut rakentamassa Suomen moottoroitua liikennettä ja koneellista maataloutta. Säätiö jakaa vuosittain merkittävän määrän apurahoja edistääkseen kyseisten alojen opetus- ja tutkimustyötä Suomessa. Vuonna 2014 säätiö jakoi apurahoina 345 080 euroa. Henry Fordin Säätiön vuoden 2015 apurahat julistetaan nyt haettaviksi. Hakemus on lähetettävä sähköisesti apurahajärjestelmään https://www.apurahat.net/henryfordinsaatio. Perustietojen lisäksi tiedot voi esittää vapaamuotoisesti. Liitteistä tulee käydä ilmi hankkeen tavoite, anottavan apurahan käyttösuunnitelma sekä selvitys rahoituksen jakautumisesta. Mikäli kyse on tutkimustyöstä, liitteenä tulee olla yksityiskohtainen tutkimussuunnitelma aikatauluineen, kustannusarvio sekä mahdolliset suositukset. Apurahojen hakuaika on 15.2.–15.3.2015.

Lasten ja aikuisväestön liikennekasvatus sekä turvallisuus liikenteessä ovat hankkeita, joita säätiö haluaa edistää.

12 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.2.2015

Supergraafi Jatkosuunta Ylöjärvi

Tampere

250

Suurin osa s 220 miljoona

III Vaihe

2023

Äänestyksessä Pispalan kautta kulkeva raitiolinjaus sai 68 prosenttia äänistä ja Näsijärven rantaa kulkeva linjaus 32 prosenttia. Luvuista huolimatta Tampere valitsi rantavaihtoehdon, koska sen varrella on enemmän uudisrakentamismahdollisuuksia.

Tampere siirtyy

kiskoille Tampere aikoo rakentaa mittavan raitiotieverkon kymmenessä vuodessa. Kaupunki ympäristöineen kasvaa neljäntuhannen hengen vuosivauhtia.

Jatkosuunta Pirkkala

HARRI REPO Kartta SIMO SAHLA Kuvat ERIC LERAILLEZ LÄHTEET: RAITIOTIESELVITYKSET, TAMPEREEN KAUPUNKI, WSP, RAMBOLL

Näillä ajetaan Kahteen suuntaan ajettavissa matalalattiavaunuissa on kääntyvät telit.

Kalustohankinnassa vahvoilla ovat kotimainen Transtech, Siemens ja Alstom.

Vaunun pituus on mallista riippuen 30—33 metriä.

Yhteen vaunuun mahtuu 150—200 matkustajaa, joista 70—80:lle on istumapaikka.

13.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

een raitiotien rakentaminen maksaa

Euroopassa on perustettu

miljoonaa euroa.

85 uutta raitioverkkoa

ummasta kuluu maanrakennustöihin. Hankkeen kustannusarvio on aa, ja lisäksi on varattu 30 miljoonaa arvaamattomien kulujen varalle.

viimeisten 30 vuoden aikana. Samaan aikaan uusia metroja on tehty 12.

Tampereen asukasmäärän arvioitu kasvu vuoteen 2040 mennessä

Liikennevaloetuudet suunnitellaan siten, että raitiovaunu ei seiso lainkaan liikennevaloissa.

II Vaihe

Jatkosuunta Koilliskeskus

Alueet, joille raitiotiehanke tuo eniten uudisrakentamista

Raitiotien infra aiotaan hankkia kokonaistoimituksena allianssimallilla. Siihen sisältyvät muun muassa raitiotieradan, ratateknisten järjestelmien ja varikon suunnittelu ja rakentaminen. Infrakaupasta kilpailemassa ovat muun muassa Destia, Siemens, Lemminkäinen, Alstom, VR Track ja YIT.

Tampereen kaupunki osti lokakuussa Hervannasta 19 hehtaarin maa-alueen, jolle tulee säilytysja huoltohalli 26 raitiovaunulle. Hankalien talviolosuhteiden takia varikon vaihteet sijoitetaan sisätiloihin.

I Vaihe

2019 Raitiovaunun kapasiteetti on noin 2—2,5 kertaa tavallista bussia suurempi. Hervannasta kulkee keskustaan aamuruuhkan aikaan nykyisin 24 linja-autoa tunnissa.

Kahteen suun suuntaan

Vaunuissa on ovet molemmilla puolilla.

■ Vaunuja voidaan ajaa m molemmista päistä. Tämä helpottaa liikenteen häiriötilanteiden korjaa korjaamista. Kahteen suuntaan ■ Kahte ajetta ajettava vaunu tarvitse ei tar pääte päätepysäkillä tilaa v vievää käänt kääntösilmukkaa. ■ Lähe Lähes kaikki uudet raitiojärjestelmät raitio käyttävät kahden käytt suunnan kalustoa. suun TRANSTECH

Asukkaita nyt

220 000

2021

Raitiovaunuliikenteen keskinopeus on 20—22 km/h. Helsingin raitioliikenteessä keskinopeus on vain 14 km/h. Tampereella kolme neljännestä raitiotiestä kulkee erillään muusta liikenteestä.

+58 000

Jatkosuunta Vuores

14 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.2.2015

Nanotekniikka

Halpa elektroniikka syn Suomessa valmistetaan nyt elektroniikkaa rullalta rullalle painokoneessa. Se on lähes myyttistä nanoteknologiaa käytännössä. RAILI LEINO Kuvat JUSSI HELTTUNEN

ullalla pyörii ohut muovikalvo, joka taipuu ja on kirkasta kuin lasi. Sen päälle painokone sylkee hiilinuppuja, orgaanisia johteita tai erikoismustetta. Painetut kuviot ovat millimetrin kymmenestuhannesosien mittakaavassa, ja ne johtavat valoa tai sähköä. Vuosikausia nanoteknologiasta on puhuttu kuin Sammosta tai ikiliikkujasta. Toisin kuin useimmat ihmeteknologiat, se on varsin nopeasti tullut laboratorioista käytännön sovelluksiin. Painettu elektroniikka on ensimmäisiä ja nopeimmin yleistyviä, tuotantoon yltäviä nanoteknologian sovelluksia. Kehityksen kärkipäässä kulkee myös suomalaisia yrityksiä. Uusi elektroniikka on ohutta, taipuisaa ja halpaa. Sen olennaisia piirteitä ovat pieni kappalehinta ja valtavat volyymit. Yksittäisen komponentin valmistushinta on niin alhainen, että niitä voi valmistaa kertakäyttöön. Valmistusvolyymin pitää kuitenkin olla suuri, koska suunnittelu ja komponentin integrointi kokonaisuuteen aiheuttavat kustannuksia. Ominaisuuksiltaan painettu elektroniikka on monipuolisempaa kuin pii. – Elektroniikka leviää koteloiduista ratkaisuista kaikkialle sulautuvaksi älyksi, VTT:n teknologiapäällikkö Raimo Korhonen luonnehtii. Se mahdollistaa tavaroiden internetin, jossa jokapäiväiset esineet alkavat kommunikoida erilaisten älylaitteiden kanssa. Painettua elektroniikkaa voi olla komponentti tai langattomasti luettava anturi. Yhden pisteen sijasta anturi voi mitata lämpötilaa tai kosteutta koko seinän alalta. Se voi olla lääkepakkauksen holograﬁnen etiketti, joka toimii aitoustodistuksena. Tai se voi olla elintarvikepakkauksen kyljessä oleva tarra, joka kertoo, jos tuote on pilaantunut. Valaisin voi olla perinteisen lampun sijasta tapetti, joka antaa valoa koko seinän tai katon pinnalta.

Aurinkokenno voi olla kalvo, joka liimataan seinään tai ikkunaan.

Nanonuppu reagoi kosketukseen Helsingin Konalassa toimiva Canatu käynnisti tuotantolinjansa viime lokakuussa. Yhtiö on vielä pieni. Työntekijöitä on 30, tuplasti enemmän kuin vielä puolitoista vuotta sitten. Kohta siis on luvassa myös liikevaihtoa. – Ennusteeni on, että pääsemme noin kolmessa vuodessa sadan miljoonan euron liikevaihtoon, toimitusjohtaja Risto Vuohelainen sanoo. – Iso volyymi on nyt mahdollinen. Canatu tekee sähköä johtavia nanonuppukalvoja. Niistä on kiinnostunut moni suuri elektroniikan Risto Vuohelainen toimija maailmalla. Nanonuppu on Suomessa keksitty hiilinanoputken muunnos. Nupuista muodostuu ohut, kirkas ja taipuisa kalvo, josta tulee mainio pienten kannettavien elektroniikkalaitteiden kosketusnäyttö – monessa suhteessa parempi kuin nyt käytetty ito-kalvo. Ito eli indium-tinaoksidi perustuu indiumiin, joka on harvinainen metalli. Sen suurimmat tunnetut varat ovat Kiinassa. Indiumista on pulaa ja se on kallista: sen on arvioitu jopa loppuvan kokonaan, jos kosketusnäyttöjen myynti kasvaa merkittävästi.

Kirkkaampi kuin ito Ito-näyttöön verrattuna nanonupuilla on paljon etuja. Niitä voi tuottaa kohtuukustannuksin vaikka kuinka paljon. Näyttö on selvästi kirkkaampi: eron huomaa selvimmin auringonpaisteessa. Valmistusprosessi on ympäristöystävällinen. Nanonuput johtavat sähköä paremmin. Näyttöä voi taivutella. Taipuvuus mahdollistaa monet uudet tuotteet, vaikkapa ranteen ympäri kiepautettava älykellon tai taskuun rullattavan pädinäytön. TERO PAJUKALLIO

”Kolmessa vuodessa pääsemme sadan miljoonan liikevaihtoon.”

KEINOAURINGOSSA. Canatun keltaisessa taustavalossa valmistuu optisia komponentteja kannettavaan elektroniikkaan.

Parhaiten nanonuput sopivat alle 17 tuuman näyttöihin. Vuohelainen odottaa uudenlaisia tuotteita markkinoille jo loppukesällä. Ensimmäiset painetut nanonuppukalvon koeerät lähtivät joulukuussa asiakkaille, jotka alustavien tietojen mukaan ovat erittäin tyytyväisiä. Asiakkaita Canatulla on jo yli 40, suuria ja pieniä. Tähän asti nanonuppukalvoja on tehty uunissa arkki kerrallaan, kuin paperia käsityönä. Rullalta rullalle pyörivää tuotantolinjaa on ”rämpätty” ylös parin vuoden ajan. 60 senttiä leveää, pinnoitettua muovisubstraattikalvoa mahtuu rullalle vaikka kilometri. Rulla mahtuu hyvin kuorma-autoon. Siitä tulee komponentteja tuhansiin tuotteisiin.

VTT:n labrasta markkinoille VTT rupesi rakentamaan elektroniikan rullalta rullalle -tuotantoteknologiaa jo 2000-luvun alussa. Se

13.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

tyy painokoneessa

Hiilestä on moneksi ■

perusti innovaatiokeskus Printocentin yhdessä Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulun, Oulun kaupungin ja Oulu Innovationin kanssa. Tutkimuksessa on ollut mukana yli sata tutkijaa ja yrityksiä kuten Orion Diagnostics, Basf ja Bosch – mutta kaikki eivät halua nimeään julki. Tavoitteena on ollut kaapata Suomelle osuus edessä siintäviltä miljardimarkkinoilta. Tutkimuslaboratorion rullalta rullalle -koneilla on painettu menestyksekkäästi transistoreita, orgaanisia ledejä, aurinkokennoja sekä kosteus- ja lämpötilasensoreita. Laboratoriossa on tehty menestyksekkäästi myös hybridielektroniikkaa. Pohjana olevalle ohuelle muovikalvolle painetaan hopeajohtimet ja eristekerrokset sekä ladotaan perinteiset piikomponentit. Lopuksi kalvo voidaan syöttää rullalta ylivalukoneeseen ja valaa muovin sisään. Ensimmäinen tutkimuksesta lohjennut yritys on Iscent, joka kuumapuristaa nanorakenteita muovi-

kalvon tai painetun paperin pintaan. Nanokuvioiduilla kalvoilla voidaan lisätä aurinkokennojen tehokkuutta. Niillä voidaan myös tehdä kimaltelevia rakenteita, jotka toimivat hologrammien tapaan aitousleimana tai auttavat markkinoinnissa tekemällä tuotteesta tai pakkauksesta houkuttelevan näköisen. Elintarvikepakkauksiin liitettäviä antureita kaupallistaa startup-yritys Indicatorium. Anturi voi paljastaa esimerkiksi kananlihan laadun: pilaantuvasta kanasta erittyvä rikkivety muuttaa indikaattoritarran värin.

NUPULLAAN. Canatu tuotti kosketusherkkiä kalvoja arkki kerrallaan, kunnes painokone hyrähti marraskuussa käyntiin.

Aurinkopaneelia painamalla VTT on ensimmäisenä maailmassa kehittänyt painotekniikkaan perustuvan massavalmistusmenetelmän, jolla voidaan tehdä kuvioituja aurinkopaneeleja kaupallisesti saatavista orgaanisista materiaaleista. Taipuisuus ja kuvioitavuus parantavat energiaa Ä

Vanhastaan tunnettiin hiilen kolme olomuotoa: musta hiili, graﬁitti ja timantti. Sitten keksittiin pallohiili eli fullereeni, hiilinanoputket, nanonuput ja grafeeni. Näistä vain pallohiiltä esiintyy luonnossa. Erityisesti nanoputkiin ja grafeeniin on ladattu todella suuria odotuksia. Nyt nanoputkista on jo kehitetty transistoreita, joiden energiankulutus on pienempi kuin piillä. IBM ilmoitti viime kesänä korvaavansa piitransistorit nanoputkitransistoreilla mobiileissa ja muissa pienissä sovelluksissa. Nanoputkia valmistetaan kuumassa ja tyhjässä, jopa 2 000 asteessa. Katalyyttien avulla lämpötilaa voidaan tosin madaltaa: Aalto-yliopistossa on tehty nanoputkia jopa 500 asteen lämpötilassa, mutta silloin prosessi on hidas. Tuotannossa syntyy laaja kirjo erilaisia putkia, joiden ominaisuudet vaihtelevat. Osa on metallisia, osa eristeitä ja osa erilaisia puolijohteita. Halutuimpia ovat yksiseinäiset putket, mutta moniseinäisiä syntyy eniten. Pienenpieni muutos rakenteessa voi muuttaa putken ominaisuudet kokonaan. Suurin haaste tuotannossa on valikoida halutut putket erilleen. Tähän suomalaiset ovat kehittäneet hyviä menetelmiä muun muassa Aalto-yliopistossa professori Esko Kauppisen johdolla. Viime aikoina innostus on siirtynyt nanoputkista grafeeniin. Ongelma on kuitenkin, että puhdas grafeeni on metalli. Siitä puuttuvat puolijohteille tyypilliset elektroniaukot. Kun grafeenia ruvetaan muokkaamaan puolijohteeksi, tulee vaikeuksia. Grafeeni on myös kallista. Sitä ei voi kasvattaa nanoputkien tapaan. – Grafeenitransistori on paljon vaikeampi tehdä kuin nanoputkitransistori, Kauppinen sanoo. – Grafeeni toimii hyvin, jos se on virr heetöntä. Käytännössä transistorien nsistorien liitokset aiheuttavat paljon ongelmia. appavat ennustetut hyvät Epäpuhtaudet tappavat ominaisuudet det helposti. &

16 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.2.2015

Nanotekniikka

NÄYTÖN OSAKSI. Lars Saanavuo siirtää hiilinanoputket pet-kalvolle eli pinnoittaa hiilinanoputkilla muovikalvoa, jolloin siitä tulee nanonuppukalvo.

keräävien paneelien käyttömahdollisuuksia rakennusten sisä- ja ulkopinnoilla. Aurinkopaneelit valmistetaan silkki- tai syväpainokoneella, joka voi parhaimmillaan tuottaa sata metriä kerroskalvoa minuutissa. Paneeli on noin 0,2 millimetriä paksu. Pohjana on läpinäkyvä pet-muovi, jonka päälle painetaan elektrodit ja valoa keräävät polymeerikerrokset ja laminoidaan suojakerros, joka estää aurinkokennomateriaalia hapettumasta. Kalvoon voidaan myös lisätä painoväreillä graaﬁnen kerros parantamaan ulkonäköä. Nyt VTT etsii uusia loppusoveltajia ja kumppania, joka haluaisi investoida valmistustekniikkaan. – Ensi vaiheessa yhteistyökumppani voisi hyödyntää VTT:n pilot-valmistusympäristöä, VTT:n tiimipäällikkö Tapio Ritvonen lupaa. VTT tekee tuotteesta kasvinlehden näköisiä koristeita ja sisustuselementtejä. Painettu lehtikuvio vastaa 12 x 12 senttimetrin kokoista aurinkokennoa, kun mukana ovat myös johdotukset ja koristeosat. 200 aurinkokennolehteä muodostaa neliömetrin verran aktiivista aurinkopaneelipintaa. Ritvosen mukaan tällaisen ”energiantuottajapensaan” hinta voi alkuvaiheessa olla noin tuhat euroa, mutta volyymien kasvaessa hinta laskee. Välimeren korkeudella kokonaisuus tuottaa 3,2 ampeeria sähkövirtaa 10,4 watin teholla. Suomessa teho voi kesäaikaan olla kahdeksan wattia neliömetriltä. Orgaaninen aurinkokenno muuttaa sähköksi noin kaksi prosenttia vastaanottamastaan valosta. Ritvonen arvioi, että kenno kestää ulkona 1–2 vuotta. Sisätiloissa kenno voi toimia jopa 5–10 vuotta. Käytetyt kennot voidaan kierrättää. Ritvonen odottaa orgaanisten aurinkokennojen läpimurtoa markkinoille kolmen vuoden kuluessa. Pidemmällä aikavälillä VTT pyrkii soveltamaan samaa rullatuotantomenetelmää myös epäorgaanisesta perovskiitista valmistettuihin aurinkokennoihin, jotka myös ovat ohuita ja taipuisia. Perovskiitti on maaperästä saatava halpa raaka-aine, josta valmistetun aurinkokennon hinta on kymmenesosa orgaanisen kennon hinnasta ja hyötysuhde viisinkertainen, yli kymmenen prosenttia.

Nanocomp hehkuu näytössä Joensuulainen Nanocomp Oy on tuottanut optisia elektroniikkakomponentteja rullalta rullalle jo viisi vuotta. Tuotteet ovat niin pieniä, että aluksi ne lähtivät tehtaalta kirjekuoriin pakattuna. Nyt toimituksiin

japinta, niistä voi tehdä vaikkapa kaasun tai muun kemikaalin pitoisuuksia haistelevan anturin. Pohjana tässäkin on kaupallinen muovikalvo. Sen päälle Nanocomp painaa optiset kuviot, joiden pienimmät rakenteet ovat millimetrin kymmenestuhannesosien kokoisia. Yhtiön varsinaista osaamista ovat kuviointi ja painoväri, joka räätälöidään joka tuotetta varten erikseen. Tuotanto on halpaa ja nopeaa, mutta suunnittelu ja integrointi lopputuotteeseen maksavat. Valmistukseen ei kannata lähteä, ellei tuotteita tehdä miljoonittain. – Esimerkiksi ilmanpuhdistimia myydään Aasiassa miljoonittain. Nyt asiakkaat ovat uskon varassa, että laite toimii oikein ja tuottaa puhdasta ilmaa. Nanocomp voisi tehdä sensorin, joka mittaisi puhdistetun ilman laatua – mutta asiakkaat eivät vielä ole sitä halunneet, Leppänen sanoo. TAIPUU. Muovikalvo hopeajohteineen venyy myös kaarevalle pinnalle.

tarvitaan jo kuorma-autoja. Maailmalla on miljoonia kannettavia elektroniikkalaitteita, joiden näyttöön Nanocompin komponentti tuottaa tasaisen taustavalon. Runsaan kuuden miljoonan liikevaihto kertyy lähes kokonaan Aasiasta, joka on kulutus- ja muun elektroniikan valmistamisen keskus. Ensi vuoden liikevaihtotavoite on kahdeksan miljoonaa. Toimitusjohtaja Veli-Pekka Leppänen hymyilee korvasta korvaan, sillä yhtiö on juuri saanut suursijoituksen Saksasta. Evonik Industries, joka on yksi maailman johtavista erikoiskemikaalien valmistajista, ryhtyy Nanocompin vähemmistöosakkaaksi. – Rahan lisäksi Evonik tuo yhtiöön tärkeää osaamista, Leppänen sanoo. – Nanocompin tavoite on lisätä tuotantoa, mutta pienelle joensuulaisyhtiölle on haasteellista vallata uusia markkinoita, kun vastassa olevat asiakkaat ovat kymmeniä tuhansia ihmisiä työllistäviä jättejä. Asiakkaita on paljon, mutta useimmat eivät halua tulla mainituksi. – Poikkeus on Bosch, jonka tuotteessa meidän komponenttimme hajottaa laservalon ristikoksi, jota voidaan käyttää elektronisena vatupassina.

Elekäyttöliittymät alkavat yleistyä.

Miljoonasovellus Nyt Nanocompin optisia komponentteja käytetään valon ohjailuun. Jos niihin tehdään kemiallinen ra-

Markkinat kasvavat Leppänen odottaa merkittävää kasvua kolmelta markkina-alueelta: valaisu, liikkeentunnistus ja kemialliset analyysit. Led-valaisimissa Nanocompin kalvo tuottaa tasaisen valon. Esimerkiksi hehkulampun korvaava valaisin muodostuu useasta eri ledistä, joiden valon käyttäjä normaalisti näkee erillisinä pisteinä. – Valoa pitää diffusoida ja ohjata, jota se ei leviä ei-toivottuun kohteeseen, teknologiajohtaja Samuli Siitonen toteaa. Valaisimet voivat tällä tekniikalla muuttua pinnoiksi, joiden valotehoa ja väriä voi hallita ohjelmoimalla. Kattolampun sijasta koko katto voi valaista. Elekäyttöliittymät alkavat yleistyä kosketuskäyttöliittymien rinnalla. Liiketunnistimen avulla voi esimerkiksi uudessa autossa avata tavaratilan luukun jalkaa auton vieressä polkaisemalla. Tulossa ovat myös niin sanotut lisätyn todellisuuden sovellukset, joissa virtuaalilasien avulla lisätään informaatiota käyttäjän näkökenttään. Kemiallisten analyysien mittauslevyt voisivat mitata jopa kymmeniä eri aineita kerralla: formaldehydiä, hiilidioksidia, lääkeaineiden tai merkkiaineiden pitoisuuksia. Nyt analyysejä tehdään kalliilla laboratoriolaitteilla, joissa yksi analyysi voi maksaa kymmeniä euroja. Uusi tekniikka romauttaisi hinnan. Maitotiloilla voisi olla halpa mittari, joka paljastaa lääkejäämät. Tullilaboratorio voisi testata kentällä huumeita tai elintarvikkeiden torjuntaainejäämiä. &

13.2.2015 PAINOS 97 500

WWW.URATIE.FI

MIKKO LEHTIMAKI OY

Ilmoitustrafiikki ja varaukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen puh. 020 442 4356

Hankenin korealainen patentti

Nari Lee aloitti vuodenvaihteessa patentti- ja immateriaalioikeuksien professorina Hankenilla. Eivätkö patentit ole tylsiä? Oi ei, kaikkea muuta! Kaikki nämä hienot laitteet, joita käytämme, iPhone tai iPad. Youtube. Käytämme tietyn tuotemerkin vaatteita. On lääkkeiden kehitys, rintasyöpä, kantasolut, ihmisten kloonaus. Siitäkin keskustellaan, voiko itse elämää patentoida. Jopa Hollywood tuntee tämän kentän. Arnold Schwarzenegger esitti Total Recall -elokuvassa hahmoa, joka oli pelkkä yritykselle kuuluva teollisoikeus. No, voiko patentoida eliön? Ei. Se on laitonta. Mutta menetelmä, jolla jotain elävää on kehitetty, on eri asia. Kehittäjälle kuuluu korvaus tehdystä työstä. Miten patentointi muuttuu? Lainsäädännön pitää ottaa huomioon uusia asioita kuten avoin innovointi tai crowdsourcing. Digitaalisuus on tehnyt yhteistyön helpommaksi ja tärkeämmäksi. Patenteista on tulossa entistä tärkeämpiä yrityksille, myös softapatenteista. Miten suuret ovat patenttimaailman kulttuurierot? Eroja on. Ei lainsäädännössä, mutta kopioimisen kulttuurissa. Esimerkiksi Kiinassa on ero yritysten ja kansan asenteissa: miten suuri yleisö hahmottaa teollisoikeudet ja miten hallitus haluaa ulkopuolisten näkevän, mitä Kiinassa tapahtuu. Yritykset pitävät patentteja arvossa ja patentoivat nykyisin yhtä paljon kuin amerikkalaiset ja japanilaisetkin. Oletko itse syyllistynyt kopiointiin? Kopiointia voi ajatella monesta näkökulmasta. Kiistanalaisen kirjan Kiinan tekijänoikeuslaista kirjoittanut professori William Alford sanoo kirjassa Kirjan varastaminen on elegantti rikos, että kopioiminen on tapa oppia ja kunnioittaa sitä jota kopioidaan. Itse olen kopioinut vanhempien tutkijoiden tutkimusmetodeja. Mikä toi sinut Suomeen? Suomalainen mies. Nyt viihdyn täällä hyvin. Miksi viihdyt täällä?

Nari Lee Immateriaalioikeuden professori, Hanken 1.1.2015 lähtien ■ Oikeustieteen maisteri, Ewha Women’s University, Korea

Suomi on läpinäkyvin ja tasa-arvoisin yhteiskunta mitä tiedän. Kunhan on työteliäs ja toimelias, kuka tahansa pärjää täällä sukupuolesta, rodusta ja uskonnollisesta taustasta riippumatta. Arvostan suuresti myös Suomen päivähoitoja koulujärjestelmää. Onko Suomessa kurjia puolia?

■ Oikeustieteen tohtori, Kiushun yliopisto, Japani

En moiti säätä, mutta sen välillisiä seurauksia. Kaupoissa on niukasti lehtivihanneksia.

■ Filosofian tohtori, Itä-Suomen yliopisto

Mikä on suurin korealais–suomalainen kulttuuririski?

■ Opettanut immateriaalioikeutta ja kansainvälistä kauppa useissa eurooppalaisissa ja aasialaisissa yliopistoissa vuodesta 1996

Korealaiset nauravat, kun he ovat epävarmoja tai hermostuneita. Suomalainen voi kuvitella, että se on häneen kohdistuvaa pilkkaa.

■ Aiempia työpaikkoja Max Planck Institute for innovation and Competition ja Munich intellectual Property Law Centre, München

Luen. Lempikirjailijoitani ovat muun muassa Haruki Murakami ja Jonathan Franzen. Aloin myös joogata – Hankenin tukemat joogatunnit ovat fantastinen työsuhde-etu!

■ Perhe: aviomies, 11-vuotias tytär ja kissa

Työpaikat Elenia / Espoon kaupunki / Kiilto / Landis+Gyr / Mirka / Nurmijärven kunta / Viafin / Yara

Mitä teet vapaa-ajalla?

RAILI LEINO

@talentum.fi

WWW.URATIE.FI

13.2.2015

Uusia työntekijöitä? Lähetä tiedot Uratien nimitysuutisiin: nimitysuutiset@talentum.fi tai verkkopalvelun kautta www.uratie.fi/nimitysuutiset

Matkatyö maistuu varttuneille Matkatyötä tekevät ovat melko tyytyväisiä työhönsä. Tyytymättömimpiä ovat ruuhkavuosiaan elävät 35–44 -vuotiaat. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen tekemästä, ensimmäisestä kattavasta matkatyötä tekevien työhyvinvointiselvityksestä. Tutkimukseen vastasi 4 540 Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten MMA:n, Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY:n sekä Tradenomiliitto TRAL:n jäsentä. Kaksi kolmesta tutkimukseen vastanneesta on melko tai erittäin tyytyväinen työhönsä. Tyytymättömimpiä ovat 35–44 -vuotiaat, joista useampi kuin yksi viidestä on työhönsä melko tai erittäin tyytymätön. Tutkittujen matkustaminen on suhteellisen lyhytkestoista. Tyypilliset matka-ajat ovat kaksi–kolme päivää. Matkat suuntautuvat yleisimmin kotimaahan. Ulkomaan matkoja tekee 44 prosenttia vastaajista, ja ensisijaisesti matkustetaan Pohjoismaissa, Baltiassa ja muualla Euroopassa. Koetuista matkustamisen vaaratekijöistä merkittävimmät ovat vastaajien mukaan liikenneonnettomuudet (69 prosenttia), projektin tai tehtävän epäonnistuminen (65 prosenttia) sekä vaikutukset ihmissuhteisiin (61 prosenttia).

JOHTAMINEN

Muutos on esimiehen näytön paikka IRMA SVAN-SANTERO

Nuoret skeptisiä jaksamisessa Yli puolet vastaajista uskoo jaksavansa nykyisen kaltaisessa työssä eläkeikäänsä saakka, 30 prosenttia pitää jaksamistaan epätodennäköisenä. Eläkkeelle vastaajat aikoivat jäädä keskimäärin 63-vuotiaina. Eläkeikään jaksamisessa skeptisimpiä olvat nuorimman ikäluokan vastaajat, 18–34-vuotiaat. Vastaajat ovat varsin tyytyväisiä palkkaukseen. Palkkaus on vasta sijalla seitsemän asioissa, joihin toivotaan korjausta. Yleisin palkkausmuoto on kuukausipalkka, joka on 64 prosentilla vastaajista. Toiseksi yleisin on kuukausipalkan ja provision yhdistelmä, 29 prosentilla vastaajista. – Työn mielekkyys nousee usein asiakastyöstä ja siinä onnistumisesta. Asiakkailta saatu myönteinen palaute on niin suuressa roolissa, että se voi jopa kompensoida esimiestyön puutteita, sanoo teemajohtaja Rauno Pääkkönen Työterveyslaitoksesta.

Puutteita esimiestyössä Kyselyyn vastanneet kaipasivat lisää työniloa, mahdollisuutta tehdä työtä omaan tahtiin sekä parempaa mahdollisuutta sovittaa yhteen työ ja perhe-elämä. Myös vuorovaikutus esimiehen ja työntekijän välillä koetaan puutteelliseksi. – Liikkuvaa myyntityötä tekevä jää helposti työyhteisönsä ulkopuolelle, mikä näkyy esimerkiksi tyytymättömyytenä tiedonkulkuun ja ylipäätään esimies-alaisviestintään, sanoo Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen. Myös ammatillinen täydennyskoulutus koetaan ongelmalliseksi. Kouluttautuminen monilla työpaikoilla on siirtynyt henkilöstön omalla ajalla suoritettavaksi, kun työnantajat ovat vähentäneet koulutusrahojaan. – Työnantaja odottaa jatkuvaa itsensä kehittämistä. Millä tavalla ja millä ajalla tämä tehdään, kysyy YTY:n toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski. IRMA SVAN-SANTERO

@talentum.fi

PUHUKAA KESKENÄNNE. Yrityksissä pitäisi olla enemmän välittämisen kulttuuria ja rohkeutta keskustella vaikeistakin asioista, sanoo konsultti ja tietokirjailija Helka Pirinen.

Muutossykli tihentyy, kun yritykset pyrkivät parantamaan kilpailukykyään. Yrityksissä on meneillään useita muutosprojekteja yhtä aikaa. Niitä johtavat usein samat ihmiset, joilla on muutkin operatiiviset tehtävät vastuullaan. Projektit viivästyvät ja kustannukset kasvavat. Yritykset saisivat parempaa laatua aikaan, jos muutosprojekteissa olisi enemmän systematiikkaa ja mukana muutosjohtamiseen erikoistuneita erityisosaajia, sanoo konsultti ja tietokirjailija Helka Pirinen. Pirinen opastaa esimiehiä kuinka tulla paremmaksi muutosjohtajaksi tuoreessa kirjassaan Esimies muutoksen johtajana (Talentum 2014). Yli 14-vuotisen uransa aikana Pirinen on itsekin vastannut liiketoiminnoista, vetänyt isojen yhtiöiden konsultointipalveluja (KPMG ja Capgemini) ja ollut mukana satojen yritysten yritysjärjestelyissä, myynneissä, ostoissa sekä uudelleenorganisoinneissa. Hän on valmentanut tuhansia esimiehiä ja johtajia vaativissa muutostilanteissa. Pirinen korostaa, että muutosprojektin onnistumisen edellytyksiä ovat oikea osaaminen projekti- ja ohjausryhmässä sekä tarkka projektisuunnitelma resursseineen ja aikatauluineen. Lisäksi tarvitaan selkeä projektinhallintomalli eli säännöt ja aktiivinen viestintä. Onnistuakseen tulee projektiryhmässä olla yhteinen tapa toimia. Ja kun luottamus pelaa, asiat sujuvat ja tulosta saadaan aikaan. Hyödyt ja onnistumiset on tuotava esille, ne parantavat motivaatiota ja innostusta. Projektille pitää luoda tarkat mittarit ja niitä tulee seurata, muuten ale-

taan tehdä asioita, jotka eivät palvele itse bisnestä.

Uupunut ei jaksa johtaa Pirinen käsittelee kirjassaan myös esimiehen hyvinvointia ja itsensä johtamista. – Isoon muutosmyllerrykseen joutuminen valmistautumatta on esimiehen koetinkivi. Rankinta muutosjohtaminen on Pirisen mukaan nuorille esimiehille. He joutuvat kokemattomina työskentelemään kovassa ristipaineessa ilman riittävää tukea, osaamista ja työkaluja. – Eihän näitä ihmisen johtamisen taitoja juuri saada yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa. Esimies joutuu muutoksessa henkisesti koville, kun pitää kohdata työntekijöiden vahvat tunteet – pelko, viha, pettymykset, epätoivo. Ja samaan aikaan on luotava uskoa tulevaan ja innostettava ihmisiä, sanoo Pirinen. Uupuneesta esimiehestä voi tulla hyvin reaktiivinen. Hän reagoi äkkiä asioihin, on ärtynyt, alkaa tehdä ad hoc- johtamista. Tai vetäytyy täysin omiin oloihinsa, eristäytyy ja jättää tiimin oman onnensa nojaan. Esimies siirtää omaa pahaa oloaan muihin. Väsynyt pomo puuttuu pikkuaisoihin, koska ei hallitse enää kokonaisuuksia.

”Kun asioita jaetaan yhdessä, muutostuska vähenee.”

– Yrityksissä ei useinkaan tiedosteta kuinka uupuneita esimiehet ovat. Loppuun palamisen partaalla keikkuva pomo ei jaksa johtaa, eikä huomaa ihmisten väsymystä. Vähitellen hän siirtää oman epävarmuutensa työyhteisöön, työntekijät alkava alisuoriutua. Vaikeampia johdettavia ovat sisäänpäin suuntautuneet ihmiset, jotka sulkeutuvat omiin oloihinsa. Esimiehen tulee huomioida kaikkien hyvinvointi, opastaa Pirinen.

Pomon ei tarvitse olla supermies Jokaisen esimiehen tulee huolehtia jaksamisestaan, priorisoida tekemisiään ja löytää tasapaino työn ja muun elämän välillä, painottaa Pirinen. Esimiehet ajattelevat, että heidän pitää pärjätä, eivätkä siksi uskalla pyytää apua. Joskus esimies pelkää oman työnsä menettämistä tai häpeää omaa jaksamattomuuttaan. Pirisen mielestä esimiehiltä odotetaan nykyään liikaakin venymistä. Uupuminen etenee pikku hiljaa, siksi sitä on vaikea havaita. Hän kehottaakin, että työpaikoilla käytäisiin uupumisen tunnuspiirteitä läpi ja keinoja, miten niihin tulisi reagoida. – Olemme liian tuppisuista kansaa. Meidän pitäisi keskustella, ottaa vaikka yhteisiä lyhyitä keskustelutuokioita työpäivän aikana. Kun asioita jaetaan yhdessä, muutostuska vähenee. Eikä pomon tarvitse olla supermies tai -nainen. Esimiehen olisi hyvä tunnustaa heikkoutensa. Pahin tapa johtaa on olla täysin neutraali esimies, joka ei osoita tunteitaan millään tavalla. – Pitkän linjan esimieskonkarit ovat monesti valmiita tunnustamaan rajallisuutensa. Se on suoraselkäisyyttä ja rohkeutta, sanoo Pirinen. IRMA SVAN-SANTERO

@talentum.fi

13.2.2015

Tervetuloa joukkoomme

Haemme osaajia Tampereelle seuraaviin tehtĂ¤viin

TEKNINEN HANKINTA-ASIANTUNTIJA PROJEKTI-INSINĂ&#x2013;Ă&#x2013;RI TAI -PĂ&#x201E;Ă&#x201E;LLIKKĂ&#x2013; RAKENNUTTAJA Tutustu tehtĂ¤viin

TAPIOLAN PROJEKTIPĂ&#x201E;Ă&#x201E;LLIKKĂ&#x2013; Teknisen ja ympĂ¤ristĂśtoimen esikuntaan TyĂśavain 4-24-15 ProjektipĂ¤Ă¤llikkĂśnĂ¤ osallistut Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen alueen kehittĂ¤miseen ja koordinoimiseen sekĂ¤ kaupungin hallinnon sisĂ¤llĂ¤ ettĂ¤ kaikkien paikallisten intressitahojen kanssa. TyĂśskentelet tiiviissĂ¤ yhteistyĂśssĂ¤ Tapiolan projektinjohtajan kanssa. LisĂ¤tietoja tehtĂ¤vĂ¤stĂ¤ antavat kehittĂ¤misjohtaja Olli Isotalo, 050 593 3359 ja projektinjohtaja Antti MĂ¤kinen, 050 593 1339.

elenia.ďŹ /ura Elenia-konsernin muodostavat sĂ¤hkĂśnjakelupalveluja tarjoava Elenia Oy sekĂ¤ sen tytĂ¤ryhtiĂśt Elenia LĂ¤mpĂś Oy, Elenia Palvelut Oy ja Elenia Finance Oyj. www.elenia.ďŹ

Hakuaika pĂ¤Ă¤ttyy 2.3.2015 klo 15.45. Katso tarkemmat hakutiedot

NurmijĂ¤rvi on 41 000 asukkaan kasvukunta, jonka palveluksessa tyĂśskentelee noin 2 600 ammattilaista.

Tervetuloa joukkoomme

AsemakaavapĂ¤Ă¤llikkĂś KWH Mirka Ltd is a family-owned Finnish company and a world leader in abrasives technology innovation. 95 percent of our products are exported and sold across the globe through our subsidiaries and importers. Mirka is part of the KWH group and has 15 own subsidiaries around the world. Our company strategy is characterized by a purposeful and oďŹ&#x20AC;ensive strategy in an open-minded spirit. Our personnel has a central role in our success. We are now searching for new employees to our team.

To our factory in Jeppo we are searching for an

Inkjet Integration Engineer You are a proven project manager with practical experience of digital printing in a process environment. You will be a part of our R&D team in Jeppo, Finland with responsibility for inkjet related applications and technology. We oďŹ&#x20AC;er an opportunity to work with new technology in an innovative and expanding international environment.

To Mirka Power Tools Department we are searching for a

Quality & Reliability Engineer You will work with quality in the product life cycle, ensuring a capable supply chain that produces high quality products. You will apply your expertise to predictively assess and inďŹ&#x201A;uence ďŹ eld reliability based on component selection, and expected product usage by end customer. In this role, you will work closely with our design experts, manufacturing and suppliers. More information about the vacancies can be found at www.mirka.com > Jobs. You apply by ďŹ lling in the job application form. Send also an informal application with salary requirements and CV to the address jobs@mirka.com at the latest on Monday 2.3.2015.

Tule vaikuttamaan NurmijĂ¤rven suunnitteluun avainpaikalta! TyĂśskentelet vakituisessa virkasuhteessa ympĂ¤ristĂśtoimialalla yksikĂśnpĂ¤Ă¤llikkĂśnĂ¤ ja vastaat asemakaava-alueiden kehittĂ¤misestĂ¤. Osallistut asemakaavojen laatimiseen ja ostopalvelujen tilaajatehtĂ¤viin sekĂ¤ vastaat yksikkĂśsi talous- ja henkilĂśstĂśhallinnosta. Toivomme kehitysmyĂśnteistĂ¤ ja nĂ¤kemyksellistĂ¤ asennetta. Hakuaika pĂ¤Ă¤ttyy 13.3.2015 klo 15. LisĂ¤tietoja tehtĂ¤vĂ¤stĂ¤ antaa suunnittelupĂ¤Ă¤llikkĂś Juha Oksanen, SXK MXKD RNVDQHQ#QXUPLMDUYL Âż WDL WHNQLQHQ MRKWDMD ,ONND 5XXWX SXK LONND UXXWX#QXUPLMDUYL Âż

Putkimestari Tule mukaan vesilaitoksemme 20 henkilĂśn tyĂśyhteisĂśĂśn. YhtenĂ¤ avainhenkilĂśistĂ¤mme vastaat NurmijĂ¤rven Veden vesijohto- ja viemĂ¤riverkostoon suoritettavista liitostĂśistĂ¤ sekĂ¤ verkoston yllĂ¤pito- ja huoltotehtĂ¤vistĂ¤. PĂ¤Ă¤set osallistumaan verkoston kunnossapitojĂ¤rjestelmĂ¤n kehitystyĂśhĂśn ja uusien mobiilityĂśkalujen kĂ¤yttĂśĂśnottoon. LisĂ¤ksi toimit vesilaitoksen varallaolossa tyĂśnjohtajana. Arvostamme itsenĂ¤istĂ¤ ja eteenpĂ¤in vievĂ¤Ă¤ tyĂśskentelytapaa, hyviĂ¤ vuorovaikutustaitoja ja myĂśnteistĂ¤ otetta asioiden kehittĂ¤miseen. Hakuaika pĂ¤Ă¤ttyy 6.3.2015 klo 15. LisĂ¤tietoja tehtĂ¤vĂ¤stĂ¤ antaa kĂ¤yttĂśpĂ¤Ă¤llikkĂś Kimmo RintamĂ¤ki, NLPPR ULQWDPDNL#QXUPLMDUYL Âż SXK WDL YHVLODLWRNVHQ MRKWDMD -RKDQQD 6DKOVWHGW MRKDQQD VDKOVWHGW#QXUPLMDUYL Âż SXK Katso lisĂ¤Ă¤ tehtĂ¤vistĂ¤ ja jĂ¤tĂ¤ sĂ¤hkĂśinen hakemuksesi: ZZZ QXUPLMDUYL Âż W\RSDLNDW

Oy KWH Mirka Ab Pensalantie 210 66850 Jepua Tel. 020 760 2111

www.mirka.com

Uudelle uralle Kiilto Oy â&#x2013; TkT Petri Heljo on nimi-

tetty rakennustarvikeosaston tuotekehityspĂ¤Ă¤llikĂśksi 3.12.2014 alkaen, vastuualueenaan seinĂ¤liimat, lattialiimat ja parkettiliimat. HĂ¤n on toiminut aikaisemmin yhtiĂśssĂ¤ nĂ¤iden liimojen tuotekehittĂ¤jĂ¤nĂ¤. DI Soilikki Kotanen on nimitetty teollisuusosaston tuotekehityspĂ¤Ă¤llikĂśksi 7.1.2015 alkaen, vastuualueenaan

2-komponenttiset PU-liimat. HĂ¤n on aikaisemmin tyĂśskennellyt matkapuhelinten materiaalien ja niiden kiinnittĂ¤misen parissa. Traden. Daniel Hilli on nimitetty rakennustarvikeosaston aluepĂ¤Ă¤llikĂśksi Uudenmaan alueelle 5.1.2015 alkaen.

Labkotec Oy â&#x2013; Ins. Toni-Ville Lanne on

aloittanut tunnistintekniikan myynti-insinĂśĂśrinĂ¤ 1.12.2014 alkaen. Lanne on aiemmin tyĂśskennellyt

Promeco Group Oy:llĂ¤ asiakkuuspĂ¤Ă¤llikkĂśnĂ¤.

Planmed Oy â&#x2013; DI Mikko Takamaa on

nimitetty tuotanto- ja materiaalihallintopĂ¤Ă¤llikĂśksi 1.1.2015 alkaen.

Eventilla Oy â&#x2013; Traden. Matti KĂ¤lviĂ¤,

25, on nimitetty asiakkuuspĂ¤Ă¤llikĂśksi 7.1.2014 alkaen. KĂ¤lviĂ¤ vastaa tapahtumailmoittautumispalvelun ja sĂ¤hkĂśisen lipunpalvelun

myynnistĂ¤ sekĂ¤ asiakkuuksista. Aikaisemmin hĂ¤n on tyĂśskennellyt myyntitehtĂ¤vissĂ¤ Tukkunet Oy:ssĂ¤ sekĂ¤ J. KĂ¤rkkĂ¤inen Oy:n palveluksessa. Ins. Tuomas Sandberg, 27, on nimitetty asiakkuuspĂ¤Ă¤llikĂśksi 7.1.2014 alkaen. Sandberg vastaa tapahtumailmoittautumispalvelun ja sĂ¤hkĂśisen lipunpalvelun myynnistĂ¤ sekĂ¤ asiakkuuksista. Aikaisemmin Sandberg on tyĂśskennellyt myyntitehtĂ¤vissĂ¤ DNA:n palveluksessa.

Pohjola Rakennus Oy Infra â&#x2013; Kalle Tamminen on nimi-

tetty toimitusjohtajaksi 1.1.2015 alkaen. HĂ¤n siirtyy tehtĂ¤vĂ¤Ă¤nsĂ¤ YIT Rakennus Oy:stĂ¤.

Ovako â&#x2013; DI, DE Erik Bohman on

nimitetty konsernin tytĂ¤ryhtiĂśn Cromax AB:n toimitusjohtajaksi 15.2. alkaen. HĂ¤n siirtyy tehtĂ¤vĂ¤Ă¤n konsernin liiketoiminnan kehittĂ¤misjohtajan paikal-

ta. Bohman on aiemmin tyĂśskennellyt Dynapacin liiketoiminta-alueen johtajana ja McKinsey & Companyn konsulttina.

Lujatalo Oy â&#x2013; KTM Anu Ojala on nimitetty talous- ja rahoitusjohtajaksi 5.1.2015 alkaen. HĂ¤n siirtyy yhtiĂśĂśn LemminkĂ¤inen Talo Oy:n talouden ja yhteisten liiketoimintojen johtajan tehtĂ¤vistĂ¤. Ojala on toiminut aiemmin LemminkĂ¤inen Talon talousjohtajana ja Ernst & Youngin tilintarkastajana.

13.2.2015

Yaran SiilinjĂ¤rven tehtailla tuotetaan lannoitteita ja fosforihappoa. LisĂ¤ksi meillĂ¤ on LĂ¤nsi-Euroopan ainoa toimiva fosfaattikaivos. SiilinjĂ¤rven tehtailla tyĂśskentelee noin 350 osaajaa. Haemme SiilinjĂ¤rven tehtaille

ViaďŹ n on prosessiteollisuuden tuotteita ja projektitoimituksia toteuttava yhtiĂś, jonka liikevaihto on noin 55 Mâ&#x201A;Ź ja joka tyĂśllistĂ¤Ă¤ noin 230 henkilĂśĂ¤. TytĂ¤ryhtiĂś ViaďŹ n TerĂ¤stornin pĂ¤Ă¤tuotteita ovat selluteollisuuden massatornit, keittimet ja reaktorit. YhtiĂśn pĂ¤Ă¤toimipaikka sijaitsee Lappeenrannassa. Liiketoimintamme kasvaessa edelleen voimakkaasti haemme ammattitaitoista

YmpĂ¤ristĂśpĂ¤Ă¤llikkĂśĂ¤ LisĂ¤tietoa tehtĂ¤vĂ¤stĂ¤ antaa HESQ-pĂ¤Ă¤llikkĂś Jouni Torssonen, p. 050 574 5797 ja HR Business Partner Sakari Haukkapaasi, p. 050 313 0082. Katso tehtĂ¤vĂ¤stĂ¤ lisĂ¤Ă¤ osoitteesta www.yara.com/careers LĂ¤hetĂ¤ hakemuksesi ja cv:si palkkatoivomuksineen 2.3.2015 mennessĂ¤ web-sivujen www.yara.com/careers kautta. Yara tuottaa ratkaisuja kestĂ¤vĂ¤Ă¤n maatalouteen ja ympĂ¤ristĂśn suojeluun. Lannoitteemme ja kasvinravitsemusosaamisemme auttavat tuottamaan ruokaa maapallon kasvavalle vĂ¤estĂślle. Teollisuustuotteemme ja ympĂ¤ristĂśratkaisumme vĂ¤hentĂ¤vĂ¤t pĂ¤Ă¤stĂśjĂ¤ ympĂ¤ristĂśĂśn, parantavat ilman laatua sekĂ¤ tukevat turvallista ja tehokasta tuotantoa. Yaralla on myyntiĂ¤ 150 maassa. Turvallisuus on meille ykkĂśsasia.

Knowledge grows

Projektijohtajaa Valittava henkilĂś vastaa itsenĂ¤isesti yhtiĂśn asennustoiminnasta ja sen tuloksellisuudesta sekĂ¤ toiminnan kehittĂ¤misestĂ¤. Odotamme: s +OKEMUSTA JOKO TEOLLISUUDEN TAI RAKENTAMISEN PROJEKTEISTA s 0ROJEKTIEN JOHTAMISEN OSAAMISTA JA KOKEMUSTA s 0ROJEKTIEN OSTOTOIMINNAN JA SOPIMUSTEKNIIKAN hallitsemista s +UNNIANHIMOISTA TUNNOLLISTA JA TYĂ&#x161;TĂ&#x2039; PELKĂ&#x2039;Ă&#x2039;MĂ&#x2039;TĂ&#x161;NTĂ&#x2039; asennetta s +YKYĂ&#x2039; PĂ&#x2039;Ă&#x2039;TĂ&#x161;KSENTEKOON JA ITSENĂ&#x2039;ISEEN tyĂśskentelyyn s *OHTAMISKOKEMUSTA JA NEUVOTTELUTAITOJA s 3UJUVAA ENGLANNIN KIELEN TAITOA ,ISĂ&#x2039;KSI ARVOSTAMME RUOTSIN OSAAMISTA 4ARJOAMME MONIPUOLISEN JA HAASTEELLISEN TYĂ&#x161;N SEKĂ&#x2039; INNOVATIIVISEN JA KEHITTYVĂ&#x2039;N YHTIĂ&#x161;N TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

Landis+Gyr is the leading global provider of integrated energy management solutions. ;VKH` [OL JVTWHU` VÉ&#x2C6;LYZ [OL IYVHKLZ[ portfolio of products and services in the smart metering industry, and is paving the way for the next generation of smart grid. Landis+Gyr is an independent subsidiary of the Toshiba Corporation, operating in 30 countries across Ă&#x201E;]L JVU[PULU[Z HUK LTWSV`PUN WLVWSL At Landis+Gyr, we imagine bold new ways for the world to manage energy better.

We are now looking for an internationally experienced and business oriented

Product Manager to join our Software Solution and Services product management team in JyvĂ¤skylĂ¤, Finland. 1VPU \Z HUK [OPZ L_JP[PUN VWWVY[\UP[` VM KLĂ&#x201E;UPUN tomorrowâ&#x20AC;&#x2122;s energy management solutions.

LisĂ¤tietoja tehtĂ¤vĂ¤stĂ¤: 4ONI +ILPELĂ&#x2039;INEN P LĂ¤hetĂ¤ hakemuksesi 22.2.2015 mennessĂ¤ sĂ¤hkĂśpostiosoitteeseen toni.kilpelainen@viaďŹ n.ďŹ Kiilto Oy on vuonna 1919 perustettu kemianteollisuuden tuotteita valmistava suomalainen perheyritys. Toimintamme peruskiviĂ¤ ovat korkealaatuiset ja ympĂ¤ristĂśystĂ¤vĂ¤lliset tuotteet, oma tuotekehitys, nopeat ja varmat toimitukset sekĂ¤ monimuotoinen asiakaskoulutus ja -neuvonta. Suomessa olemme pĂ¤Ă¤toimialueidemme markkinajohtaja ja johtoasema on pidemmĂ¤n tĂ¤htĂ¤imen tavoitteemme myĂśs vientialueillamme. Yritysvastuuta toteutamme kestĂ¤vĂ¤llĂ¤ huolenpidolla sisĂ¤isen ja ulkoisen ympĂ¤ristĂśmme hyvinvoinnista sekĂ¤ panostamalla vahvasti omaan tuotekehitykseen ja tuotantoon.

Haemme Kiilto Oy:n tehtaillemme LempĂ¤Ă¤lĂ¤Ă¤n

TuotantopĂ¤Ă¤llikkĂśĂ¤ Vastaat LempĂ¤Ă¤lĂ¤n tehtaiden tuotannon toimitusvarmuudesta, tehokkuudesta, laadusta sekĂ¤ turvallisuudesta. Tuotantoorganisaatiossa tyĂśskentelee noin 100 henkilĂśĂ¤. Toimenkuva edellyttĂ¤Ă¤ mm. nĂ¤yttĂśĂ¤ tuloksekkaasta tyĂśskentelystĂ¤ vaativissa tuotannon esimiestehtĂ¤vissĂ¤ sekĂ¤ soveltuvaa ylempĂ¤Ă¤ yliopistotutkintoa (DI). SINCE 1919

Tutustu tehtĂ¤vĂ¤Ă¤n tarkemmin: www.kiilto.com/careers

FAMILY

Saurum Oy:ssĂ¤ ja MPH Designsissa sekĂ¤ ammattilaisurheilijana. Iikka Melkas on nimitetty yhteyspĂ¤Ă¤llikĂśksi, vastuualueenaan toimistotekniikan ja av-laitteiden myynti ja edustus. Aiemmin hĂ¤n on tyĂśskennellyt Keskolla myyjĂ¤nĂ¤ sekĂ¤ iltavastaavana.

Expericon Oy â&#x2013; Juha KeinĂ¤nen on nimi-

UPM Biorefining

tetty konsultiksi. Aiemmin hĂ¤n on toiminut SAP integraatiokonsulttina Atos IT Solutions and Services Oy:ssĂ¤.

â&#x2013; Anssi Klinga

Canon Oy â&#x2013; YrjĂśjuhana HeikkilĂ¤ on

nimitetty Business Process Consultantiksi 7.1.2015 alkaen. Jaana Iso-Pahkala on nimitetty YhteyspĂ¤Ă¤llikĂśksi Canon Business Center Kuopioon 12.1.2015 alkaen.

Please submit your application and CV by H[ ^^^ SHUKPZN`Y Ă&#x201E; JHYLLYZ

Planmeca Oy

Uudelle uralle Oy Hedtec Ab â&#x2013; DI Isto Lehmusvuori on

nimitetty toimitusjohtajaksi 1.5.2015 alkaen. Lehmusvuori on toiminut aiemmin Draka NK Cablesin ja Prysmian Group Denmarkin toimitusjohtajana sekĂ¤ kaapeliteollisuuden muissa johtotehtĂ¤vissĂ¤ kotimaassa ja kansainvĂ¤lisesti.

SRV YhtiĂśt Oyj â&#x2013; DI, MBA Juha Toimela,

51, on nimitetty Suomen liiketoiminnasta vastaavaksi

johtajaksi ja SRV Rakennus Oy:n toimitusjohtajaksi 13.1.2015 alkaen. HĂ¤n on aiemmin toiminut yhtiĂśssĂ¤ Baltian maajohtajana ja johtajana hankekehityksessĂ¤. RI Antero Nuutinen on nimitetty SRV Rakennus Oy:n varatoimitusjohtajaksi vastuualueenaan asunnot ja alueyksikĂśt. HĂ¤n vastaa jatkossa asuntorakentamisen koko ketjusta sekĂ¤ alueyksikĂśiden toiminnasta. DI Henri Sulankivi on nimitetty Pirkanmaan aluejohtajaksi. Aiemmin Sulankivi on toiminut Pohjola

Rakennus Oy SisĂ¤-Suomessa eri tehtĂ¤vissĂ¤.

Perkko Oy â&#x2013; Satu Summa on nimitet-

ty viestintĂ¤- ja markkinointijohtajaksi. HĂ¤nen vastuualueenaan on johtaa kelloja jalometalliosastoa sekĂ¤ vastata yrityksen viestinnĂ¤n ja markkinoinnin kehittĂ¤misestĂ¤. Aiemmin Summa on tyĂśskennellyt Soprano-konsernissa Tieturin viestintĂ¤- ja markkinointipĂ¤Ă¤llikkĂśnĂ¤. Ins. AMK

Henri Leijamaa on nimitetty yhteyspĂ¤Ă¤llikĂśksi 15.8.2014 alkaen. Leijamaan vastuualueena on vastata toimistotekniikan ja avratkaisujen myynnistĂ¤ sekĂ¤ asiakkuuksien kehittĂ¤misestĂ¤. Aikaisemmin hĂ¤n on tyĂśskennellyt myynti- ja asiakaspalvelutehtĂ¤vissĂ¤ DNA Oy:llĂ¤. Jari Mantila on nimitetty Seiko-tuoteryhmĂ¤n myyntipĂ¤Ă¤llikĂśksi. Aiemmin hĂ¤n on toiminut

telijaksi digitaalisen kuvantamisen tuotekehitykseen 15.12.2014 alkaen. IT-trad. Vesa Kippola on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi digitaalisen kuvantamisen tuotekehitykseen 7.1.2015 alkaen. Tekn. yo. Juho Uotila on nimitetty tekniseksi tuotespesialistiksi 7.1.2015 alkaen.

on nimitetty johtajaksi selluliiketoimintaan 1.2.2015 alkaen. Esa Retva on nimitetty johtajaksi timber-liiketoimintaan 1.2.2015 alkaen. Sauli Brander on nimitetty johtajaksi puunhankinta- ja metsĂ¤liiketoimintaan 1.2.2015 alkaen.

â&#x2013; Fil. yo. Daniel Purssila

Orton Oy

on nimitetty markkinointiviestinnĂ¤n asiantuntijaksi 6.10.2014 alkaen. Ins. Jussi Vainio on nimitetty tekniseksi tuotespesialistiksi 17.11.2014 alkaen. Pauli Ruuttunen on nimitetty tekniseksi tuotespesialistiksi 17.11.2014 alkaen. DI Helka OjanperĂ¤ on nimitetty tuotekehityspĂ¤Ă¤llikĂśksi hammashoitokone- ja CAD/CAM-divisioonaan 1.12.2014 alkaen. TkL Marko GrĂśnlund on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi rĂśntgenlaitteiden tuotekehitykseen 1.12.2014 alkaen. IT-trad. Kalle Tervo on nimitetty ohjelmistosuunnit-

â&#x2013; FM, MBA Juho Himberg

on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.3.2015 alkaen. Himberg on tyĂśskennellyt aiemmin C.R. Bardilla kehittyvien markkinoiden johtajana sekĂ¤ StrykerillĂ¤ Keski- ja ItĂ¤-Euroopan, LĂ¤hi-idĂ¤n ja Afrikan liiketoiminnasta vastaavana johtajana.

Labkotec Oy â&#x2013; Janne Lagerroos, 24, on aloittanut varasto- ja lĂ¤hettĂ¤mĂśtehtĂ¤vissĂ¤ 27.10.2014. HĂ¤n on aiemmin tyĂśskennellyt DNA Oy:llĂ¤ palveluneuvojana.

13.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

CAD- / PLM-JĂ&#x201E;RJESTELMĂ&#x201E;T

DIGITAALISTA TIEDONKERĂ&#x201E;YSTĂ&#x201E;

RELETUOTTEET

ROBOTIIKKA

Tuotteet ja palvelut Varaa nyt ilmoituspaikkasi hakemistosta Suoramarkkinointi Mega Oy 0204 424 600

inter RELAY

LAAJA VALIKOIMA LUOTETTAVIA RELEITĂ&#x201E;. LLĂ¤hes 140 vuoden kokemus ja ssaksalainen tarkkuus takaavat ZZettlerin innovatiivisten sĂ¤hkĂśtteknisten komponettien laadun ja lluotettavuuden. Zettler-releet ja --piirikorttiteholĂ¤hteet Intertrafolta.

www.intertrafo.fi

TEKNISET HARJAT

SIMULOINTI-OHJELMISTOT

A-Robot Service Oy Teollisuusrobottien mĂ¤Ă¤rĂ¤aikaishuollot, korjaukset, ohjelmoinnit, koulutukset, sekĂ¤ varaosat kaikille ABB:n roboteille. Lehmuspolku 3, 05200 RajamĂ¤ki, Puh. 050 558 6639, www.arobot.fi

TYHJIĂ&#x2013;PUMPUT JA KOMPRESSORIT

$NDDQ +DUMDYDOPLVWH 2\

Â˛HFUR=L=EP= PUDFEĂ&#x152;LQILLQF= F= GKILNAO OKNAEP= OAGÂź G==OQEHHA APPÂź JAOPAEHHA

ANSYS FEM ja CFD simulointiohjelmistot edrmedeso.com

TYĂ&#x2013;KALUT

4EOLLISUUDEN %RIKOISHARJAT

6XXQQLWWHOX 7RWHXWXV 7XRWHNHKLW\V 5XOOD /LVWD 7HOD MD 1XRKRXVKDUMDW !LHONTIE 4OIJALA 0UH &AX ZZZ DNDDQKDUMDYDOPLVWH Âż

MyĂśs: x ATEX-versiot x Harjattomat moottorit x Kemiallisesti kestĂ¤vĂ¤t x Asiakassovitteiset ratkaisut

(+# +AQ>ANCAN Â&#x160; 1AH ( +# +AQ>ANCAN Â&#x160; 1AH EJBKÄ¤GJB OA Â&#x160; SSS GJB OA

SĂ&#x201E;HKĂ&#x2013;NJAKELU

Palvelua, asiantuntemusta kĂ¤Ă¤ntĂśterĂ¤stĂ¤ karaan. Seco Tools Oy

PUISTOMUUNTAMOT 1 kV/0,4 kV Tehot 30 ja 50 kVA Toimitamme myĂśs sekĂ¤ ĂśljyettĂ¤ valuhartsieristeisiĂ¤ jakelumuuntajia keskijĂ¤nniteverkkoon. PyydĂ¤ lisĂ¤tietoja myynnistĂ¤mme.

Puh. (09) 2511 7200 Tuotekatu 15, 21200 Raisio Puh. 02 437 5000 www.trafomic.ďŹ , info@trafomic.ďŹ

Lue uusi Arvopaperi Ă&#x2013;ljyn hinnan lasku nakertaa Kemiran kasvua. Toimitusjohtaja Jari Rosendalin ilonaihe ovat paperikemikaalit.

Tutustu Arvopaperiin Osta LehtipisteistĂ¤ | Tilaa lehti www.arvopaperi.fi/lehti/tilaa | Lue digitaalisesti osoitteessa summa.arvopaperi.fi

18 TEKNIIKKA&TALOUS / 13.2.2015

Perjantai Vesille ilman paksua lompakkoa

KUVAT KARI PELTONEN

elsingissä parhaillaan käynnissä oleville venemessuille voi mennä unelmoimaan puolen miljoonan euron luksusjahdista. Sellaisesta, joita on nähnyt lomamatkalla Välimeren satamissa. Esittelyjahdissa voi päästä jopa kipparin paikalle ja antaa mielikuvituksen hetkeksi lentää. Tai sitten voi pitää jalat maassa ja muistella, paljonko on pankkitilillä. Minkälaiselle veneelle olisi käyttöä Suomen lyhyessä suvessa, kun kesänviettopaikka on pienen järven rannalla. Jospa riittäisi helppohoitoinen soutuvene ja siihen pieni moottori. – Vaikuttaa siltä, että nyt kuluttajat ovat jo vähän kyllästyneet useamman vuoden säästämiseen, ja nyt kotimaassakin näkyy piristymiseen merkkejä, kertoo vientipäällikkö Christoffer Wallgren Brandtilta. Hän toivoo, että sama analogia toimii venemessuilla kuin mitä tapahtui muutama viikko aiemmin moottoripyörämessuilla. Messujen aikana yhtiön edustamia pyöriä myytiin paljon paremmin kuin koko viime syksynä. PERINTEINEN MUOTOILU ja soudettavuus ovat valttia soutuveneissä. – Toimivuus on oleellista. Soutuveneissä välillä olleita kaiteita on karsittu, jotta heittokalastus tai nuotanveto sujuvat paremmin. Kaiteille on kyllä paikat, jos niitä haluaa lisävarusteena, Wallgren sanoo. ABS-muovista valmistettu Terhi-vene irtoaa noin 1 800 eurolla. Sähkömoottorit ovat Wallgrenin mukaan kasvava trendi. Niinpä Brandtilla on mallistossa vene, jossa keskituhdossa on aurinkopaneeli sähköenergiaa tuottamassa – ainakin jos siinä ei kukaan istu, kun virtaa tarvitaan. Wallgren näyttää sähkömoottoria, jossa kokonaispaino on puristettu 12 kiloon, eli paino akkuineen on samaa luokkaa kuin pienimmillä polttomoottoreilla. Suorituskykyä riittää saman verran kuin 2–5 hv:n polttomoottoreissa. Kun litium-akusta on virta kulunut puoleen, niin moottori hälyt-

3,8-metrin soutuvene irtoaa reilulla 1 200 eurolla ja kolmelle henkilölle tarkoittetu 4,3-metrinen alle 1 800 euron. Jälkimmäiseen voi laittaa viiden hevosvoiman moottorin. – Ei kannata hankkia liian pientä venettä, sanoo Saarenmaalla veneitä valmistavan Kasse Paadidin omistaja ja toimitusjohtaja Fred Keert. – Ensimmäinen vaatimus veneen valinnassa on, että sillä tullaan vesiltä elävänä takaisin, kuusikymppinen veneentekijä ﬁlosofoi. Polyesterihartsista ja lasikuitumatosta valmistetussa veneessä on selkeästi erottuva köli, joka on suojattu teräsnauhalla. Keertin mukaan hänen veneessään on korkeampi köli verrattuna suomalaisiin ja ruotsalaisiin venemalleihin. – Se pitää soudettaessa veneen paremmin suunnassa. & KARI PELTONEN

Venemessut Helsingin Messukeskuksessa 6.–15.2.2015.

@talentum.fi

HITAASTI JA HILJAISESTI. Christoffer Wallgren näyttää sähköperämoottoria, jonka akkuosa on helppo irrottaa ja viedä ladattavaksi. Sähköversio maksaa kolminkertaisesti polttomoottorin hinnan, mutta käyttö on edullista.

Jospa soutuvene riittäisi, ja siihen pieni moottori. tää ja muistuttaa, että nyt on aika kääntyä takaisin. Hinta on noin 1 200 euroa eli 3–4-kertainen polttomoottoriin verrattuna. – Mutta käyttö ei sitten maksa paljon mitään, Wallgren muistuttaa. Pienempiä ja edullisempiakin sähkömoottoreita löytyy.

– Perämoottorit maksavat 200–500 euroa työntövoimasta riippuen, kertoo tuotepäällikkö Martti Vänskä Normarkilta. Pienimmissä ja halvimmissa sähköperämoottoreissa Normarkin Minnkotamoottorit ovat selkeä markkinajohtaja. Sähkömoottoreita käytetään myös entistä enemmän isommissa moottoriveneissä erillisenä keulamoottorina helpottamassa paikallaan pysymistä tai laituriin ajoa. Ne maksavat Vänskän mukaan 1 000–4 000 euroa. YKSI EDULLISTEN pienveneiden valmistajista on virolainen Kasse Paadid. Messutarjouksena ABS-muovista valmistettu

KUNNON KÖLI. Virolaisen soutuveneen köli on 11 cm korkea. Vene on vakaampi, mutta hankalampi vetää maihin.

NÄPPITUNTUMA

Peitä jälkesi ja salaa sijaintisi verkossa

ainoksia myyvät yritykset, turvallisuutta valvovat viranomaiset ja rahojasi havittelevat rikolliset haluavat kaikki seurata ja urkkia sinua verkossa. Suojautuminen ja jälkien peittäminen on tähän asti vaatinut teknisesti vaikeita työkaluja. Pilvipalveluitaan laajentava suomalainen F-Secure on kehittänyt tähän helpomman tavan. Freedome-palvelu on julkaistu äskettäin mobiililaitteiden lisäksi Windows-tietokoneille. Freedome on helppo asentaa ja vielä helpompi ottaa käyttöön. Se aktivoituu yhdellä napinpainalluksella. Sen jälkeen ohjelma muodostaa käyttäjän ja avoimen internetin välille salatun putken, joka peittää käyttäjän sijainnin. Teknisesti kyseessä on tehokkaasti salattu vpn-tunneliyhteys. Yhteys menee F-Securen järeän datakeskuksen kautta. Sen ansiosta sovellus osaa varoittaa, jos käyttäjä on yrittämässä

vaaralliseksi tunnetulle sivustolle. Mainosten ja verkkosivujen seurannan voi halutessaan estää. FREEDOMEN NEROKKUUS piilee siinä, että käyttäjä voi valita missä maassa tulee ulos salatusta putkesta. Kymmenen maan joukossa ovat Suomen lisäksi esimerkiksi Britannia ja Yhdysvallat. Näin esimerkiksi Kiinan-matkalla pääsee samoihin verkkopalveluihin kuin yleensäkin, ja suomalaisia netti-tv-palveluita voi katsoa ulkomaillakin. Samoin esimerkiksi BBC:n mainio iPlayer-palvelu tai Netﬂixin Yhdysvalloissa näkyvä sisältö ovat katsottavissa. Tähän liittyy tosin varaus: palvelut kieltävät käyttöehdoissaan tällaisen kikkailun, ja joissakin palveluissa näiden vpn-sovellusten käyttö on jo yritetty estää. Samoin esimerkiksi Kiinan valtiollisen palomuurin takaa ei ole ajoittain päässyt F-Securen nettisivuille, mutta tilanne tun-

F-Secure Freedome Kenelle: Yksityisyydestä huolehtivalle jälkien peittäjälle Hinta: Yksi laite 40 €, kolme laitetta 50 € ja viisi laitetta 60 € vuodessa

■ Helppokäyttöinen ■ Ei tuhlaa koneen resursseja

SIJAINTI PIILOON. Pilvipohjaisen palomuurin avulla käyttäjä voi valita kotimaansa internetissä.

tuu vaihtelevan. Freedome kannattaakin asentaa koneelle ennen kuin matkustaa nettisensuuria harjoittavaan maahan. Windows pc-versiosta puuttuu haittaohjelmien siivous liikenteessä, mikä on mukana Android- ja iOS-mobiililaitteissa. Tämä on harmi, sillä haittaohjelmien torjunta vähentäisi tarvetta ajaa raskasta torjuntaohjelmaa tietokoneen päässä.

■ Ei haittaohjelmien

torjuntaa Windowsissa

■ Alkuvaiheessa bugeja PALVELUN VOI ostaa yhdelle, kolmelle tai viidelle laitteelle. F-Secure kehittelee myös Mac-versiota. Windows-puhelimelle ohjelmaa ei vielä ole. & TERO LEHTO

@talentum.fi

13.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Kuuluisa suunnittelija oli tehnyt Nokea-

huonekaluliikkeelle kuutionmuotoisen jakkaran, jonka malli on auki leikattuna ohessa. Eräänä päivänä suunnittelija näki näyteikkunassa neljä jakkaraa vierekkäin ja huomasi jotain outoa. Kävi ilmi, että yksi jakkaroista oli halpa itämainen kopio. Mikä kuutioista ei synny taittamalla suunnittelijan mallista? &

4 VASTAUS SIVULLA 11

WTF

PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN

Jos tekoäly omaksuu ihmiseltä älyn,

se voi omaksua ihmiseltä myös uskonnon, ajattelee yhdysvaltalainen presbyteerikirkon pastori Christopher Benek. Gizmodon mukaan Benek haluaa, että kristinusko laajenee ihmisten keskuudesta tekoälyyn. – Kristus ei pelastanut vain ihmisiä, vaan kaikki luodut asiat, myös tekoälyn. Jos tekoäly on itsenäinen, meidän pitää rohkaista sitäkin ottamaan osaa Kristuksen vapahduksellisiin päämääriin. Tekoälyn ottaminen mukaan kristilliseen elämään saattaa pastorin mukaan myös ihmisten hengellisyyden uudelle tasolle. Taustalla on tieteilijöiden ja futuristien esittämä pelko siitä, mitä kaikkea voi tapahtua, ellei tekoälyn kehittymistä pidetä silmällä. Hiljattain miljardööri Elon Musk ja fyysikko Stephen Hawking varoittivat ihmiskuntaa siitä, että tekoälyn kehittäminen voi koitua ihmiskunnan turmioksi. Benekin mielestä kaksi visionääriä on hakoteillä: – Hawking jättää huomioimatta sen, että suuri osa maailman ihmisistä pitää itseään hengellisinä olentoina ja että heidän uskonsa on vaikuttanut maailmaan myönteisesti. Jos robotit kääntyvät tulevaisuudessa kristityiksi, ne saattavat tehdä siis teorian mukaan hyviä tekoja. & WWW.TEKTAL.FI/P/1

1. Suomeen rakennetaan lähivuosina useita nesteytetyn maakaasun lng-terminaaleja. Missä otettiin käyttöön maailman ensimmäinen kaupallisen mittakaavan lng-laitos vuonna 1941? a) Neuvostoliitossa Murmanskissa b) Yhdysvalloissa Clevelandissa c) Ranskassa Marseillessa d) Englannissa Hullissa 2. Ensimmäinen varsinainen lng-säiliöalus oli nimeltään Marline Hitch. Mitä erikoista siihen liittyi? a) se ei käyttänyt polttoaineenaan lng:tä vaan dieseliä b) se upposi viedessään ensimmäistä lastiaan c) sen miehistö oli japanilaisia sotavankeja d) yksi laivan viidestä säiliöstä räjähti huonon eristyksen vuoksi neitsytmatkalla

3. Paljonko tilaa vie yksi litra lng:tä, kun se muutetaan kaasumuotoon? a) 82 litraa b) 350 litraa c) 600 litraa d) 1 300 litraa

VASTAUKSET SIVULLA 11

LUKU

38 %

Googlen t&k-menojen kasvu viime vuonna. Yhtiön t&k kasvoi 7,4 miljardiin euroon.

Kuka puhuisi selkokieltä?

elevision vaalipaneelit saivat perheen puhumaan vaaleista, veroista, tuloista, leikkauslistoista ja säästäväisyydestä. Lapsi kysyi mitä eroa on säästäväisyydellä ja saituudella. Vaimo vastasi: – Kun isä ostaa itselleen viime vuoden malliset sukset, hän on säästäväinen. Mutta kun hän ostaa äidille viimevuotista, hän on saita. SAMANLAISIA tunne- ja käsitehäiriöitä on maailma nyt täynnä. Itse sain piipahtaa 1980-luvun öljykriisin aikaan Geneven Interissä sviittiin, josta oli juuri poistunut sheikki Al Jamani, Opecin pääsihteeri, joka piti öljyn hintoja käsissään. Onko tänään ketään, joka osaa ja ymmärtää, kenen sormet naputtavat hintakäyrää? Pelissä on kansakuntien, sukujen, sheikkien ja oligarkkien hyvinvointi. Uskooko kukaan, että hinnan puolittuminen olisi pysyvä tosiasia? Varsinkin kun muutokset tuovat miljardiomaisuuksia spekulanteille. Goldman Sachs kertoo vakavasti jotain, mutta kuka tietää, kenen suulla se puhuu. Ylpeilemme informaatioyhteiskunnalla, mutta olemmeko koskaan ymmärtäneet vähempää? Puhukaamme vaikkapa Ukrainan tilanteesta. Syyriasta ja Isiksestä. Afrikan diktatuureista ja Ebolasta. Kreikan maksukyvystä ja Suomen vakuuksista. Suomen telakkateollisuuden elinkelpoisuudesta. Eri energiamuotojen todellisista kustannuksista ja piilotuista. Paljon puhetta, paljon bullshittiä, vähän analyyttistä totuutta. Usko poliittisten päättäjien ymmärrykseen ja rehellisyyteen kuluu loppuun, ellei kukaan osaa kansantajuisesti alle kolmessa minuutissa selittää Kreikan vakuusasiaa. VEROKERTYMÄ ON toinen surkeus, mutta ei enää hupailun aihe. Hallitus on aikanaan siunannut sijoitusvakuutusten verokohtelun sellaiseksi, että kun pankkitalletukset ja osakepotit siirretään vakuutuksiksi, ei esimerkiksi myyntivoittoja verote-

ta. Ja useat sijoitusvakuutuspelurit antavat asiakkailleen veroparatiisiluottokortit, joilla elää. Olette varmaan huomanneet, että verokalentereissa ei enää näy montakaan omistajaa. Pitäisi ehkä alkaa leikata ministerien palkkoja, jos veropohja sulaa. Kansainvälisesti toimivien yritysten verokeinottelun ydinkohdat on julkistettu moneen kertaan. Luxemburg, Hollanti, Irlanti ja Lontoo ovat keitaita, joita neljä suurta PWC, KPMG, E&Y ja Deloitte suosittavat. Pahisten pelipaikkoja ovat Andorra, Gibraltar, Lichtenstein, Kypros ja Kanaalin saaret. Maltalla puolestaan pestään harmaa raha peliyhtiöiden avulla edes jotenkin valkoiseksi. Politiikan ykkösketju istuu illallisilla herrojen kanssa. Ja häipyy nopeasti hyvän pätkäeläkkeen tuottaviin suojatyöpaikkoihin, kun ymmärtää mistä on kysymys. Politiikan nuorisoketju siirtyy lobbareiksi. Kukaan ei uskalla puhua selkokieltä. Teollisuus on hiljaa, kun EVA vaatii tuplasti maahanmuuttajia. Tekisi mieli sanoa, että halutaan hihnalle samanlaista joukkoa kuin olivat Vietnamin venepakolaiset, mutta ei uskalleta. Muistissa on vielä joukko, jonka ensimmäinen suomeksi opittu lukusana oli: ”Viis töistä”. VAIMO TARJOSI illallisilla kanaa ja roséviiniä. Kysyin mistä oli saanut idean. Oli kuulemma soittanut alkoholiongelmissa auttavaan puhelimeen ja kysynyt onko ongelma tarjota roséviiniä kanan kanssa. &

Verokalentereissa ei enää näy montakaan omistajaa.

DER

ANTRIEB

Q Kestävä Q Luotettava Q Kansainvälinen

13.2.2015

Päivä paketissa.

Joka arkipäivä klo 16.30. www.tektal.fi/paiva

p. 03 254 1800 nord.com Member of the NORD DRIVESYSTEMS Group

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI

Sävelenpuhdistin

evytetyn kevyen musiikin ystävät ovat viime vuosina tottuneet siihen, että laulajat tuottavat täsmällisen puhtaita, vireessä olevia säveliä. Se ei johdu muusikoiden koulutuksen räjähdysmäisestä lisääntymisestä eikä levyyhtiöiden artistiseulan tihentymisestä, vaan teknologian kehityksestä: vireenkorjauksesta, jota nimitetään tunnetuimman ohjelmatuotteen mukaan auto-tuneksi. Kyseessä on ohjelma, joka korjaa laulajan lievästi – tai enemmänkin – ylä- tai alavireisen sävelen täsmälleen oikeaksi. Sen ansiosta vaatimattomallakin laulutaidolla varustettu mutta muuten artistiksi kelvolliseksi arvioitu henkilö pystyy levyttämään kurantin kuuloista musiikkia. Tämä tietysti johtaa siihen, että ulkomusiikilliset ansiot saavat entistä suuremman painoarvon. Saatte itse arvata, mitä tarkoitan. Kun kaikki inhimilliset epätäydellisyydet karsitaan tuotantovaiheessa pois, musiikista tulee teollista, tasalaatuista bulkkituotetta.

IHANA TEKNIIKKA KARI KORTELAINEN

@talentum.fi

KAIKEN TÄMÄN pahuuden alkujuuri, Antares-yhtiön Auto-Tune-ohjelma tuli markkinoille vuonna 1997. Se nousi julkisuuteen laulajatar Cherin hitin Believe ansiosta, jossa ohjelman säätimet tuupattiin ääriasentoon. Niinpä laulajan ääni kuulostaa robotin tuottamalta. Tämän efektin ansiosta levy kuitenkin erottui sen ajan diskotanssijumputuksen tylsästä massasta. Ehkä voimakkaasti tietokoneella muokattu laulusaundi myös sopi Cherin imagoon – onhan hänen plastiikkakirurgien muokkaama ulkomusiikillinen olemuksensakin melko kaukana luomusta.

Luomumusiikkia ilman autotunea kuulee leirinuotiolla.

VIREENKORJAUKSEN KEHITTÄJÄN voisi kuvitella vihaavan musiikkia. Päinvastoin: tohtori Harold (Andy) Hildebrand soitti nuoruusvuosinaan ammatikseen huilua eri orkestereissa.

VIIKON NÄKY

VIIKON TÄKY

”Tavallisesti skaalautuvasta vientiteollisuudestamme hävinneiden työpaikkojen korvaamiseksi tarvitaan hyperskaalautuvassa liiketoiminnassa ehkä vain muutama tuhat työntekijää. Jospa Suomi sittenkin pelastuisi peleillä.”

Yhdysvaltojen laivasto esittelee uutta palonsammutusrobottia USS Shadwell -aluksella.

JOHTAVA ERIKOISTUTKIJA TATU KOLJONEN VTT:N BLOGISSA

1 / 2015

Saatavilla lehtipisteissä Tilaa osoitteessa

www.tekniikanhistoria.ﬁ Myös

iPadissa

Sen jälkeen hänestä tuli tiedemies, joka erikoistui digitaalisen signaalinkäsittelyn sovelluksiin geofysiikassa. Dr. Andy työskenteli muun muassa Exxonin öljynporausliiketoiminnan apuna. Nelikymppisenä hän palasi takaisin musiikin pariin ja alkoi opiskella säveltämistä. Silloin hän huomasi, että hänen signaalinkäsittelyyn kehittämiään algoritmeja voi käyttää musiikin muokkauksessa. Luuppien tekoon tarkoitettua Inﬁnity-ohjelmistoa seurasi vireen korjaava Auto-Tune. Andy Hildebrand ei suostu musiikin tylsistymisen syntipukiksi. Hän vertaa itseään autonvalmistajaan, jota on turha syyttää, jos kolaroi ajoneuvonsa ajamalla vastaantulevien kaistalla. Ja kyllä luomumusiikkiakin pääsee kuulemaan konserteissa, joissa ei käytetä vahvistimia. Vaikkapa leirinuotiolla. &

TEKTAL.FI/ IHANATEKNIIKKA