Tekniikka&Talous 6/2015

DI Juha Sipilän matka Suomen johtoon 14

6

20.2.2015 104 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

Laakerit

Fluiditekniikka

Sähköinen voimansiirto

Mekaaninen voimansiirto

Kunnossapito

www.brammer.fi

Euroopan johtava toimittaja huolto-, korjaus- ja kunnossapitotuotteille (MRO)

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 20.2.2015

TEKNIIKAN HISTORIA 1/2015 myynnissä Lehtipisteissä Tilaa osoitteessa www.tekniikanhistoria.fi

Myös iPadissa

Startup Lisätty todellisuus livahtaa kännykkään 8 Halpa öljy vauhdittaa Suomea ensi vuonna 4

6 Diesel sulattaa Helsingin lumen 10

20.2.2015 104 000 LUKIJAA HINTA 4,90 EUROA

Viestivä pilvilinna 12

Robotti nikkaroi kattotuolit 7 Moni insinööri pysyisi Akavassa 6

KAROLIINA PAAVILAINEN / KUVANKÄSITTELY SIMO SAHLA

Ensin DI Juha Sipilä pelasti keskustapuolueen.

Nyt on Suomen vuoro.. 14

Vaikeuksista

voittoon X-Road myy Viroa maailmalle 8

Veijo Miettinen Kokkareiden onnistuja lähtee Eurooppaan 19

4 TEKNIIKKA&TALOUS / 20.2.2015

Uutiset

”Solidiumin perustamisella eriytettiin poliittinen ja taloudellinen päätöksenteko.”

SOLIDIUMIN VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2014.

Halpa öljy vauhdittaa Öljyn hintaale saattaa hillitä Venäjän sotahaluja

TALOUS / Halpa raakaöljy on tuomassa yllättävän suurta vetoapua taantumassa kärvisteleville länsimaille. Öljyn tuottajamaat syöksyvät sen sijaan suuriin ongelmiin.

Piristävät vaikutukset Suomen alkavat tuntua toden teolla vasta tänä ja ensi vuonna, jos talousen-

nusteet käyvät toteen.

– Öljyn halventumisen takia on mahdollista päästä parempaan talouskehitykseen. Se on kuin veronalennus, tutkija Paavo Suni Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta sanoo. Öljy yllättää asiantuntijat jo toisen kerran. Hinnan äkillinen ala-

mäki yllätti ensin talous- ja energiaennustajat täysin viime kesänä. Öljytynnyristä sai maksaa kolme–neljä vuotta 2011–2014 melko tasaisesti 110 dollaria, mutta viime kesäkuussa hinta lähti laskettelemaan. Tammikuuhun mennessä kuukauden keskihinta halpeni 55 prosenttia.

Ylhäältä alas

Finanssikriisi

Rajuimpien arvioiden mukaan öljytynnyri halpenee vielä 20 dollariin. Tällä viikolla brent-laadun hinta on liikkunut vajaassa 60 dollarissa.

Näin Suomi hyötyy Suomi kuuluu hyötyjätalouksiin, koska se on öljyn tuojamaa. Öljyn

Yhdysvaltain liuskeöljybuumi

USD 140

Raakaöljyn hintakehitys 1970–2015 120 Iranin-Irakin sota

100 Öljyvarastot vähissä

80

Irak valtaa Kuwaitin

60 WTC-iskut

Yhdysvaltain öljyvarastot käytetty

Ukrainan kriisi

40 20 0

1970 1972

1974

1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

2014

”Öljy on aina vaikuttanut sotimiseen.”

FI ISSN 0785-997X Perustettu 1961 41 numeroa vuodessa Kustantaja Talentum Media Oy

Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 191 000 (KMT s13/k14)

Osoite Itämerenkatu 23 PL 920, 00101 Helsinki Puh. 020 442 40

Tilaajapalvelu, osoitteenmuutokset tilpal@talentum.fi, 030 514 100 Osoitteenmuutokset, TEK:n jäsenet 09 2291 2291

Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen Ilmoitusvaraukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356

Kestotilaus 157 euroa / vuosi (hinta voimassa toistaiseksi)

20.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

”Olemme luoneet järjestelmän, jossa Solidiumissa harrastetaan sijoitustoimintaa veronmaksajien riskillä.”

”Solidium ei voi olla irrallinen porukka, joka elää valtion rahoilla omaa elämäänsä.”

PUOLUSTUSMINISTERI CARL HAGLUND KAUPPALEHDESSÄ 12.12. 2013.

OMISTAJAOHJAUKSESTA VASTAAVA MINISTERI SIRPA PAATERO SUOMEN KUVALEHDESSÄ 13.2.2015.

”Täysin naurettava” — Kanadan armeijan uuden kiväärin ulkomuoto ihmetyttää

5

TEKTAL.FI/ SUMMASSA

PÄÄKIRJOITUS

ensi vuotta Miksi öljy syöksyi?

Kysyntä muuttui: ■ Kiinan, Japanin ja Euroopan talouskasvu hidastui ■ Ukrainan-sota ja pakotteet heikensivät taloutta

Tarjonta kasvoi yhä: ■ Libya ja Irak kasvattivat tuotantoaan ■ Yhdysvaltojen liuskeöljytuotanto kasvoi ■ Opec päätti olla vähentämättä tuotantoa ■ Sijoittajien spekulaatio on saattanut voimistaa laskua LÄHTEET: NESTE OIL, ETLA

tuottajamailla kuten Venäjällä tilanne on toinen.

Turismi ja Suomen vienti Venäjälle tosin romahtivat jo viime vuonna, mutta Suomen muut tärkeät vientimaat hyötyvät öljyn hinta-alesta niin paljon, että vienti Suomesta näihin maihin saa lisäpotkua. Öljyn hinnan lasku säästää myös suomalaisten euroja muuhun kulutukseen. Yritykset, kuten kuljetusala ja lentoyhtiö Finnair, hyötyvät halvemmista polttoaineista. Inflaatio hidastuu ja kauppa- ja vaihtotase paranevat.

– Myös tulevaisuuden odotukset kohenevat, Etlan Suni sanoo.

Venäjä kärsii rajusti halvasta öljystä. Venäjä ui syvään taantumaan tänä vuonna. Etla laskee, että maan kokonaistuotanto pienenee jopa neljä prosenttia vuosittain seuraavat pari vuotta.

Myös Suomen vienti Venäjälle jatkaa vähenemistään. Viime vuonna vienti väheni jo 10–15 prosenttia.

Silti halpa öljy kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta tänä vuonna 0,4 prosenttia ja vuonna 2016 jopa 1,5 prosenttia Etlan taloussimulaatioissa.

Suomessa halpa öljy voi pienentää autoilijan polttoainekuluja muutaman sata euroa vuodessa mutta ei enempää, koska Suomi verottaa polttoaineita raskaasti. Näin arvioi Öljy- ja biopolttoaineala ry:n toimitusjohtaja Helena Vänskä.

– Säästö riippuu siitä, paljonko ajaa ja millaisella autolla. Lämmittäjä hyötyy, jos onnistuu ajoittamaan lämmitysöljyhankintansa sopivaan aikaan.

Jenkki kuluttaa Raakaöljyn hinnan lasku piristää Suomen lisäksi maailmantaloutta yleisemminkin.

Koko euroalue saa potkua talouskasvuunsa halvasta öljystä hieman Suomea enemmän, mutta Yhdysvallat peräti kolme prosenttia.

Yhdysvallat, joka on Suomen tärkeimpiä vientimaita, hyötyy Maailmanpankin mukaan eniten,

VR ostaa aikaa

koska siellä valtio verottaa öljytuotteita kevyimmin.

Yhdysvaltalaisille kotitalouksille jää vuodessa 600 dollaria aiempaa enemmän kulutukseen halvan öljyn ansiosta.

Tässä kohden on noussut tosin pieni huoli: amerikkalaisten suurempi kulutus lisää Yhdysvaltojen ja Kiinan kaupan epätasapainoa Yhdysvaltojen tappioksi.

Vänskä arvioi, että halpa öljy helpottaa myös Ukrainan-sodan ratkaisemista. Venäjän talous on niin riippuvainen öljyn hinnasta, että maan johdolla on juuri nyt vähemmän liikkumavaraa.

– Öljy on aina vaikuttanut sotimiseen, Vänskä sanoo.

Kuitenkin öljyviejien, kuten Venezuelan, Iranin ja Irakin taloudet ovat kuilun partaalla ja kansa kärsii.

Hintakehitys arvoitus Öljyn lähiaikojen hinnan ennustaminen on mahdotonta asiantuntijoillekin. Hinta voi kääntyä nousuun nopeasti, jos Opec muuttaa politiikkaansa tai liuskeöljyinvestoinnit Yhdysvalloissa kääntyvät laskuun.

Yksi epävarmuus liittyy juuri liuskeöljyyn. Liuskeöljyinvestointien on arveltu hidastuvan, mutta Sunin mukaan vielä siitä ei ole selviä merkkejä. Vähäisempi liuskeöljytuotanto saattaisi kääntää hinnan nousuun.

Joitakin vuosia sitten moni asiantuntijakin arvioi öljytynnyrin hinnan kallistuvan kevyesti 200 dollariin, mutta nyt yleinen arvio vuodelle 2020 on 70 dollaria.

Energiabisnes ei usko hinta-alen kestävän loputtomiin.

– Alennusmyynti ei tule olemaan viittä vuotta kauempaa, Vänskä heittää. Öljy on yhä rajallinen luonnonvara.

– Maailman väkiluku kasvaa ja elintaso nousee, joten kysyntä kasvaa pelkästään niistä syistä vuoteen 2020 mennessä niin paljon, että öljy kallistuu taas. & TUULA LAATIKAINEN

@talentum.fi

R

autatieliikenteen avaaminen kilpailulle etenee nihkeästi.

Kesällä 2013 Jyrki Kataisen hallitus jatkoi VR:n kaukoliikenteen monopolia viidellä vuodella eli vuoden 2024 loppuun asti.

Viime viikolla selvisi, että myös lähiliikenteen kilpailutukseen on tulossa lykkäys. Helsingin seudun joukkoliikenteestä vastaava HSL siirtää lähijunien kilpailutuksen alkua kolmella vuodella eli vuoteen 2021 sen jälkeen, kun VR lupasi laskea hintojaan.

Pelkkä kilpailun uhka ohjaa tekemisiä oikeaan.

VR ON NÄHNYT paljon vaivaa pitääkseen kilpailijat poissa raiteilta.

Tavaraliikenne vapautui Suomessa kilpailulle jo vuonna 2007, mutta VR on edelleen ainut raiteilla tavaraa kuljettava yhtiö Suomessa. Haastajien on vaikea päästä markkinoille: VR on esimerkiksi kieltäytynyt myymästä tai vuokraamasta käytöstä poistuvia vetureitaan kilpailijalleen Fennia Railille eli entiselle Proxionille.

Valtionyhtiö tuskin loputtomasti pystyy estämään kilpailun tuloa, mutta jatkoaikaa monopolilleen se on onnistunut hankkimaan. VR ostaa aikaa, jotta se on valmis, kun haastajat saapuvat.

Kilpailukyky löytyy tehostamalla ja karsimalla, toisaalta modernisoimalla. VR rahoittaa isot veturi- ja vaunuinvestoinninsa monopoliaseman tarjoamilla voitoilla.

VR voi investointien ansiosta muutaman vuoden kuluttua olla niin vahva, ettei kukaan edes halua lähteä sitä haastamaan – etenkin, kun Suomi eri raideleveyksineen ei muutenkaan ole kaikkein kiinnostavin markkina.

KYMMENKUNTA YRITYSTÄ on kaikesta huolimatta osoittanut kiinnostusta Helsingin seudun lähiliikennettä kohtaan. Kehärata ja sen mukana tulevat aiempaa suuremmat liikennemäärät epäilemättä lisäävät sopimuksen houkuttavuutta.

Ehkä juuri siksi myös VR haluaa pitää lähiliikenteestä kynsin hampain kiinni.

VR on HSL:lle tekemässään tarjouksessa valmis toteuttamaan liikenteen 15 prosenttia nykyhintoja edullisemmin.

Ostajan arvion mukaan kilpailutus olisi alentanut hintatasoa likimain saman verran.

RAIDELIIKENTEEN AVAAMINEN kilpailulle epäilyttää monia, ja se on kaikkea muuta kuin helppo tehtävä. VR:n hinnanalennusesitys osoittaa, mitä hyvää se voi tarjota. Jo pelkkä kilpailun uhka ohjaa tekemisiä oikeaan suuntaan. &

JYRKI ALKIO

@talentum.fi

P.S.

ÖLJYN HINNANLASKULLE löytyy toinen toistaan hurjempia selityksiä. Yhden salaliittoteorian mukaan öljyn hinnan lasku on Yhdysvaltojen ja sitä tukevan Saudi-Arabian juoni, jonka tavoitteena on romahduttaa Venäjä.

Kovin uskottava teoria ei ole, sillä halvasta öljystä kärsii Venäjän lisäksi Yhdysvaltain oma liuskeöljyteollisuus. &

■

Etlan Paavo Suni arvioi, että Suomessa lämmitysjärjestelmissä halpa öljy saattaa syrjäyttää uusia vaihtoehtoisia lämmitysjärjestelmiä pari vuotta.

Biopolttoaineiden kehitystä halpa öljy ei jarruta.

– Investointipäätöksillä tähdä-

tään vuosiin 2030–2050, eikä vuoden tai kahden muutoksilla ole vaikutusta biohankkeisiin, Öljyja biopolttoaineala ry:n toimitusjohtaja Helena Vänskä arvioi. Öljyn hintaa enemmän biohankkeiden tulevaisuuteen vaikuttaa EU:n ilmastopolitiikan ohjauskeinot. &

Päätoimittaja Jyrki Alkio 040 342 4476 Toimituspäälliköt Harri Junttila 040 342 4685, Mika Hämäläinen 040 342 4303 Toimitussihteeri Irma Svan-Santero Toimittajat Kari Kortelainen, Tuula Laatikainen, Tero Lehto, Raili Leino, Jukka Lukkari, Kari Peltonen, Helena Raunio, Harri Repo, Janne Tervola, Eeva Törmänen Verkkotoimitus Marko Laitala (uutispäällikkö), Tapio Ikkala, Janne Luotola, Marjukka Puolakka, Tuija Sorjanen, Sofia Virtanen Ulkoasu AD Simo Sahla, Juha Kalliolahti (Faktor Oy) Kuvapäällikkö Timo Pylvänäinen etunimi.sukunimi@talentum.fi

”Olemme maksukyvytön maa.

Meillä ei ole oikeutta lainata enää yhtään lisää.”

KREIKAN VALTIOVARAINMINISTERI GIÁNIS VAROUFÁKIS HELSINGIN SANOMISSA 27. 1. 2015.

JUHA S.KALLIOLAHTI

Ei vaikuta uusiutuviin

6 TEKNIIKKA&TALOUS / 20.2.2015

Uutiset

www.tektal.fi Uusi tutkimus väittää:

Insinööriliitto natisee keskusjärjestöpäätöksessä Tampereen, Oulun ja Lounais-Suomen aluejärjestöt haluavat pysyä Akavassa EDUNVALVONTA / Insinööriliiton siirtyminen perusteilla olevaan keskusjärjestöön ei olekaan niin läpihuutojuttu kuin liiton puheenjohtaja Pertti Porokari on antanut ymmärtää.

Insinööriliiton aluejärjestöistä ainakin Tampere ja Oulu liputtavat virallisesti Akavassa pysymisen puolesta. Sama tilanne on käytännössä myös Lounais-Suomen aluejärjestössä.

– Olen saanut runsaasti yhteydenottoja, joissa on kannatettu Akavassa pysymistä, mutta en yhtään, jossa olisi tuettu uuteen keskusliittoon liittymistä, Tampereen Insinöörien puheenjohtaja Kalle Kiili sanoo.

Tampereen insinöörien tavoitteena on, että Insinööriliitto pysyy yhtenäisenä Akavan jäsenjärjestönä.

– Olemme tätä mieltä viidentuhannen jäsenen voimalla. Toivomme, että kannanottomme rohkaisee muita järjestöjä myös ottamaan kantaa asiaan.

– Arvelen, että äänestyksestä tulee tasainen.

Diplomi-insinöörien järjestön Tekniikan akateemisten toiminnanjohtaja Heikki Kauppi ei suostu kommentoimaan Insinööriliiton tilannetta. TEK ei lähde uuteen liittoon mukaan, vaan pysyy Akavassa.

Tietoala odottaa

saavatko insinöörit lisäarvoa Akavaan kuulumisesta. 85 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että saa.

– Olemme hallituksessa keskustelleet asiasta. Kun selvisi, että Insinööriliitto olisikin ainoa lähtijä Akavasta, totesimme ettei meidänkään pidä lähteä mukaan, puheenjohtaja Jonna Aaltonen sanoo. Äänestys uudesta keskusjärjestöstä pidetään todennäköisesti ensi marraskuussa liiton edustajakokouksessa. Aaltonen toimii edustajakokouksen puheenjohtajana.

Päätös marraskuussa Myös yli 3 000 jäsenen Oulun Insinöörit on ilmaissut tukensa Akavalle. Järjestön nettisivuilla pidetään Akavaa parempana kotina Insinööriliitolle kuin uutta järjestöä.

– Olemme sen kannalla, että asiaa selvitetään, puheenjohtaja Riitta Rusila kertoo.

Lounais-Suomen insinööreillä ei ole virallista kantaa asiaan.

Järjestössä on reilut 3 400 jäsentä. Järjestön nettisivuilla on kuitenkin kysely, jossa tiedustellaan

Tampereen Insinöörit aikoo pysyä ”Akavassa kaikissa tilanteissa.”

Helsingin Insinöörit on IL:n suurin jäsenjärjestö noin 12 000 jäsenellään, ja sen sana painaa eniten, kun asiasta aikanaan päätetään.

Helsingin Insinöörien nettisivuilla vedotaan muihin jäsenjärjestöihin, jotta nämä käyttäisivät ”malttia ja järkeä” ajankohtaisissa asioissa.

Helsinki ja erityisesti Tampereen insinöörit ovat kuitenkin ajautumassa törmäyskurssille keskusjärjestöjäsenyydessä.

Tampereen insinöörien julkilausumassa vakuutetaan heidän pysyttelevän ”Akavassa kaikissa tilanteissa”.

Toimialakohtaisista jäsenjärjestöistä 6 800 jäsenen Tietoalan toimihenkilöt panttaa vielä kantaansa keskusjärjestöasiaan. Tietoala on 70 000 jäsenen Insinööriliiton toiseksi suuri järjestö.

– Pystymme elämään kummankin ratkaisun kanssa, puheenjohtaja Esa Koskinen sanoo. & HARRI REPO

@talentum.fi

Lue Insinööriliiton puheenjohtajan Pertti Porokarin haastattelu ensi viikon lehdestä.

Numerojohtaminen rusikoi Saksan yrityksiä Päätöksenteon pitäisi olla avoimempaa ja joustavampaa, selviää tutkimuksista YRITYKSET / Saksalainen hierarkkinen yrityskulttuuri on muuttunut kilpailuhaitaksi. Tätä mieltä alkavat olla saksalaiset itsekin.

Demokraattisesta päätöksenteosta hyötyvät erityisesti yritykset, jotka elävät innovaatioista.

Monissa yrityksissä työntekijöiden odotukset, uudet menetelmät ja yrityksen strategia eivät kuitenkaan vielä kohtaa.

Münchenin teknillisen yliopiston ja työsosiologian tutkimuslaitoksen ISF Münchenin tuoreesta tutkimuksesta selviää, että kaksi kolmesta saksalaisesta ajattelee, että yrityksiä pitäisi johtaa demokraattisemmin. Työntekijöiden pitäisi saada vaikuttaa yhtiön strategiaan ja osallistua johtajiensa valintaan.

Näiden ajatusten toteutumista vastaajat eivät kuitenkaan pitä-

neet kovin todennäköisenä. Tutkimuksessa haastateltiin tuhatta 18–65-vuotiasta.

ISF München on myös tehnyt tapaustutkimuksen, jossa se haastatteli 14 yrityksen henkilöstöä työläisistä ylimpään johtoon. Selvisi, että monissa yrityksissä päätöksenteko tapahtuu tiukasti numeroiden perusteella. Tiedon määrän kasvaessa päätöksenteko kaventuu yhä suppeammalle johdolle. Jopa keskijohto tuntee olevansa vain tiukasti numero-ohjattu toteuttaja.

Jos yrityksessä tehtiin yhteistyötä ja innovoitiin avoimesti,

Yritysdemokratia on käytännössä vaikeaa.

työntekijät ylistivät läpinäkyvyyden, yhteistyön ja tiedon jakamisen tuomia hyötyjä. Näissäkään yrityksissä he eivät tunteneet saavansa tilaa ja vapautta kehittyä, vaan saattoivat kokea itsensä tarpeettomiksi ja helposti korvattaviksi.

Johtajat nihkeinä Saksassa on jo yrityksiä, joissa työntekijät voivat valita työnjohdon ja päättää sen roolista, äänestää työajoista ja palkasta, ja olla mukana tärkeiden päätösten teossa ja esimerkiksi tarkastaa tilit.

Asia on noussut myös jo tutkijankammioista valtakunnalliseen keskusteluun. Viime viikonloppuna poliitikot ja tutkijat pohtivat Münchenissa yrittäjien ja ammattiyhdistysjohtajien kanssa keinoja yritysdemokratian edistämiseksi.

Yksi keino purkaa hierarkisia

LIIAN JÄYKKÄÄ. Saksalainen johtaminen on tullut tiensä päähän.

järjestelmiä on digitalisaatio, joka mahdollistaa tiedon jakamisen pysyvästi yli osasto- ja organisaatiorajojen. Saksan työministeri Andrea Nahles korosti keskustelussa, että sähköiset prosessit helpottavat työntekijäin osallistumista päätökAndrea sentekoon, mutta Nahles

mahdollistavat myös entistä tarkemman kontrollin.

Johtajien mukaan yritysdemokratia on käytännössä vaikeaa.

Nihkeimmin johtajat suhtautuivat siihen, että työntekijät pääsisivät näkemään liiketoimintakriittistä tietoa, kuten esimerkiksi palkkoja. & RAILI LEINO

@talentum.fi

20.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

Alkuräjähdystä ei ollutkaan

WWW.TEKTAL.FI/P/24

Venäjä-pakotteet purevat Hämeen yrityksiin Suurin osa suomalaisyrityksistä kertoo kärsivänsä pakotteista VIENTI / Venäjän talousromahdus ja pakotteet kurittavat 71 prosenttia suomalaisista yrityksistä.

Vielä puoli vuotta sitten alle puolet yrityksistä ilmoitti pakotteiden haittaavan liiketoimintaa. Tiedot ilmenevät kauppakamarien tekemästä kyselystä.

– Erityisen haasteellista on saada selville, miten pakotelistoilla olevat yksityishenkilöt liittyvät venäläisiin yrityksiin, toteaa Sisu Akselit Oy:n toimitusjohtaja Jouni Teppo.

Hämeenlinnassa 50 henkeä työllistävä Sisu Akselit kuuluu yhdysvaltalaiseen Marmon Groupiin ja noudattaa USA:n pakotelistaa.

Yritys myy raskaiden ajoneuvojen voimansiirtokomponentteja.

Akseleita myydään niin kuormaautoihin, kontinkäsittelylaitteisiin kuin sotilasajoneuvoihinkin.

– Isojen yhtiöiden omistuspohja saadaan selville, mutta pienempien ja ketjutettujen yritysten omistus on todella hankala selvittää.

Jos pakotelistalla oleva henkilö tai yritys on määräävässä omistusasemassa yhtiössä, sille ei voi myydä.

Lisäksi pakotteet muuttuvat jatkuvasti. Tuotteilla on jopa puolen vuoden toimitusaika, ja jos sinä aikana tulee uusia pakotteita, tavara voi jäädä varastoon.

7

LYHYET ■ YKSI UUSIUTUVAN energian käytön lisäämiseen liittyvistä haasteista on sähköenergian varastoiminen.

Elektrolyyserissä, joka varastoi sähköenergian kemialliseksi yhdisteeksi, elektrokatalyyttinä on perinteisesti käytetty harvinaista ja kallista platinaa. Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat onnistuneet kehittämään sille edullisen ja tehokkaan vastineen.

– Kehitimme elektrokatalyytin, joka koostuu raudasta ja hiilestä. Nyt aiemmin platinalla saatuun tehokkuuteen päästään halvemmalla materiaalilla.

Energian varastoinnissa elektrolyyserillä lähes 40 prosenttia materiaalikustannuksista tulee elektrokatalyytista, tutkijatohtori Tanja Kallio kertoo.

■ KAHTEEN RUOTSALAISEN varustamon Stena Linen omistamaan ja käyttämään roro-alukseen jälkiasennetaan Wärtsilän suljetun kierron läpivirtauspesurit. Pesurit asennetaan Stena Transit ja Stena Transporter -lauttoihin, jotka liikennöivät Alankomaiden ja Ison-Britannian välillä.

Wärtsilä sai tilauksen joulukuussa 2014, ja asennuksen on määrä tapahtua vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä.

EI LIIKU. Sisu Akselit on jättänyt pakotteiden takia Venäjän-kauppoja tekemättä.

– Kyllä mekin olemme joutuneet sanomaan, että valitettavasti emme pysty tätä kauppaa tekemään.

Teppo kuitenkin on tyytyväinen, että yhtiön päämarkkina ei ole Venäjä. Liikevaihdosta 25–30 prosenttia tulee Suomesta.

Vaikea korvata Maatalouskoneita valmistavan turenkilaisen Tume-Agrin hallituksen puheenjohtaja Heikki Solan mielestä Suomen ei tarvitsisi erottua EU:sta kaikkein aktiivisimpana pakotteissa.

– Emme voi helposti korvata Ve-

”Emme valitettavasti pysty tätä kauppaa tekemään.” näjän myynnin menetyksiä.

Viisi vuotta sitten yhtiön Venäjän-myynti oli 20 prosenttia liikevaihdosta, nyt se lähenee nollaa.

– Epäsuorat vaikutukset liikevaihtoomme ovat vielä suurem-

mat, kun asiakkaat eivät voi viedä maataloustuotteita Venäjälle.

Myös Finlandia Uistin kärsii tilanteesta.

– Ruplan arvon heikkeneminen on vähentänyt Venäjän kauppaamme 20 prosenttia edellisestä vuodesta, kertoo toimitusjohtaja Hannu Kangas.

Vaikutukset näkyvät nyt vaappujen myynnissä. Pilkkien kohdalla tilanne selviää vasta maaliskuun lopulla. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

■ SUOMALAISYRITYSTEN suurin tietoturvariski on edelleen ihminen, kertoo Gartnerin tekemä selvitys.

– Organisaatioiden pitäisi määrätietoisesti rakentaa valistuneempaa tietoturvakulttuuria sen sijaan että ajatellaan, että henkilöstöä ei kannata kouluttaa, kun sitä kautta tietoja vuotaa joka tapauksessa. Tietoturvan kehittäminen toimii pääosin ”paikataan kun palaa”-periaatteella. Tietoturvaa ei nähdä strategisena asiana, vaikka jokainen organisaatio on haavoittuvainen, kommentoi Katriina Valli Gartnerilta.

Robotti tekee kattotuolin

AUTOPROD

RAKENTAMINEN / Suomalaisinnovaation tuloksena on valmistunut täysin automatisoitu puisten kattoristikoiden valmistusjärjestelmä, joka on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Kempeleläisen Autoprodin kehittämä tuotantolinjasto perustuu cam-ohjelmistolla ohjattuihin robotteihin.

Ensimmäisenä tuotantolinjaston on ottanut käyttöön Kosken Puunjalostus Varsinais-Suomessa.

– Kattotuoleja pystytään tekemään 120 yhden työvuoron aikana, kertoo Autoprodin toimitusjohtaja Martti Kauhanen.

– Sarjat käsittävät yleensä korkeintaan viisi ristikkoa, mutta tuotteen vaihto käy nopeasti.

Automaation ansiosta yksi henkilö pystyy hoitamaan kattoristikon kokoamisen. Täysautomatisoitu tuotantolinja maksaa 2–3 miljoonaa euroa.

Metalliseinä ja magneetit Kattotuolit on perinteisesti valmistettu vaakatasossa. Liitokset on tehty naulalevyillä ja tuotanto on vaatinut paljon työvoimaa.

RISTIKKO SEINÄÄN. Suomalainen Autoprod on automatisoinut puisten kattoristikoiden tuotannon. Markkinoita järjestelmälle löytyy etenkin USA:sta, jossa valmistetaan puolet maailman kattotuoleista.

Automatisoidussa järjestelmässä robotit kokoavat puuristikon pystyasennossa. Metalliseinään magneettien avulla kiinnittyvät tarttujat sijoittavat puuosat tarkasti suunnitelmien mukaiseen

paikkaan ja saksalaisvalmisteiset Kuka-robotit puristavat hydraulisylinterien avulla naulalevyt liitoskohtiin.

Maailmassa on noin 5 000 kattotuolivalmistajaa. Autoprodin me-

netelmä on patentoitu Euroopassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Maailmalla rakennetaan vuosittain noin kaksi miljoonaa pientaloa, rivitaloa tai teollisuushallia, joissa käytetään naulalevypohjaisia kattotuoleja.

– Ristikkovalmistajat eivät ole investoineet tuotannon kehittämiseen, kun ne ovat odottaneet, että me saamme tuotteemme valmiiksi, Kauhanen kuvailee maailmalta saamiaan viestejä.

Automaattisen tuotantolinjaston kehittämisen aloitti ohjelmistoalan yrittäjä Matti Turulin Kemissä jo kymmenen vuotta sitten.

– Se on ollut pitkä ja vaivalloinen operaatio. Ohjelmiston pitää tunnistaa suunnittelussa syntyneet 3dkuvat pieniä puupalikoita myöten.

Tuotekehitys vauhdittui, kun Finnvera tuli mukaan rahoittajana vuonna 2008. Vuonna 2012 tuli mukaan yksityisiä rahoittajia, jolloin pystyttiin palkkaamaan lisävoimaa tuotekehitykseen. & KARI PELTONEN

@talentum.fi

■ HOLLANTILAISEKSI tuulipyöräksi kutsuttu innovaatio tuottaa tuulesta sähköenergiaa ilman liikkuvia mekaanisia osia.

Laitteisto koostuu kahdesta jättimäisestä renkaasta. Teknologiaa on kehitetty Delftin teknillisessä yliopistossa ja Wageningenin yliopistossa. Projektissa on mukana myös useita yrityksiä.

Laitteiston toiminta perustuu niin sanottuun EWICON (electrostatic wind energy converter) -tekniikkaan, jossa energiaa syntyy varattujen hiukkasten siirtyessä tuulen vaikutuksesta sähkökentän vastakkaisiin suuntiin.

Sisemmän renkaan teräsputkissa on useita elektrodeja ja suuttimia, jotka vapauttavat ilmaan positiivisesti varattua vettä niin sanotussa sähkösumutuksessa, kertoo Mail Online. &

8 TEKNIIKKA&TALOUS / 20.2.2015

Uutiset

www.tektal.fi Sähkösyöppö ahmii neljä

JÄLKIVIISAS

Kemira lähtee vesiklusterin veturiksi VTT tarvitsee kymmeniä vesitutkijoita lisää RAMI LAPPALAINEN

HELENA RAUNIO

Vesissä on eroja. Kemira yhdistää muun muassa kemian tekniikkaa ja kalvotekniikkaa veden puhdistamiseksi.

Kuva yhtiön Espoon tutkimuskeskuksesta.

helena.raunio@talentum.fi

Suomesta tehdään vauhdilla yksi maailman johtavista vesiosaamisen keskuksista. Kemira ja VTT perustavat vesitutkimuksen huippuosaamiskeskuksen, jonka avulla on tarkoitus muodostaa vetovoimainen vesiklusteri.

Ympäristö- ja energiateknologiasta odotetaan seuraavaa veturia Suomelle ict-teollisuuden jälkeen. Tutkimuskeskukseen (Center of Water Efficiency Excellence ) kootaan yhteen nykyinen suomalainen vesiosaaminen, jonka avulla saadaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Vesitehokkuuden alalle Kemiran ja VTT:n tutkimus- ja kehityshanke tuo tarvittavan osaamisalustan. Jatkoinvestointeja on tulossa pilotti- ja demohankkeisiin. Lisäksi veturiyritykset odottavat mukaan merkittävän määrän pk-yrityksiä. ”Kyseessä on yksi merkittävimmistä ympäristöteknologi-

käynnistynyt.

Keskuksessa tehtävän tutkimuksen kokonaiskustannuksen arvioidaan olevan noin 120 miljoonaa euroa sisältäen ulkopuolista rahoitusta.

Hanke linkitetään myös ympäristö- ja energia-alan strategisen huippuosaamisen keskittymään Cleeniin.

Esimerkkejä tutkimusalueista ovat makean veden valmistus energia- ja kustannustehokkaasti merivedestä, jätevedenkäsittelyssä syntyvän biomassan hyödyntäminen energian- ja biopolttoaineiden tuotannossa sekä tuotteiden biohajoavuus.

Kemiran tutkimuksesta, tuo-

Nelivuotinen hanke työllistää

Suomen ympäristöteknologian viennin kasvattaminen ei on-

kiihtyvällä tahdilla myös ilmastonmuutos lisäävät puhtaaseen veteen liittyvää painetta.

tekehityksestä ja teknologiasta vastaava johtaja Johan Grön kertoo, että kuluvan vuoden painopisteitä Kemirassa on veden uudelleenkäyttö ja membraaniteknologia, vesi-intensiiviset biomassaprosessit ja kestävän kehityksen vesikemia. ”Tavoitteena on kehittää uutta teknologiaa, jonka avulla voi-

Tekniikka&Talous 12.3.2010

Sweet muuttui Kemiran liiketoiminnaksi

S

uomeen suunniteltiin viisi vuotta sitten vetovoimaista vesiklusteria. Sitä varten Kemira ja VTT perustavat vesitutkimuksen huippuosaamiskeskuksen eli Sweetin (Centre of Water Efficiency Excellence). Sen arvioitiin olevan yhden merkittävimmistä ympäristöteknologian investoinneista Suomessa.

Miten odotukset täyttyivät, Kemiran tutkimusjohtaja Heidi Fagerholm?

Silloin liikkeelle lähtenyt, strategiaan liittyvä osaamisen kasvattaminen ja kehittämishanke on muuttunut normaaliksi liiketoiminnaksi. 70 prosenttia Kemiran kaupallistamisvaiheessa olevista uusista tuotteista on Sweet-ohjelman tulosta.

Kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 120 miljoonaa euroa.

Mitä saatiin aikaan?

Sweetissä syntyi neljän vuoden aikana kaikkiaan 56 alaprojektia ja lukuisia tuoteinnovaatioita. Esimerkkejä onnistuneista projekteista olivat veden laadun mittaus on-linelaitteilla, uudet tuotteet paperin päällysteen sideaineeksi, mikroja nanoselluun liittyvä tuotekehitys ja useampi uusi konsepti teollisuusprosessien biofilmikasvun hallitsemiseksi.

Entä taloudellinen hyöty?

”Uusista tuotteista 250 miljoonaa euroa.”

Koko sektori on laajentunut.

Vuonna 2011 Kemiran uusien tuotteiden osuus liikevaihdosta oli kaksi prosenttia, kun viime vuonna luku oli jo 7,5 prosenttia. Tavoitteena on, että vuonna 2016 kymmenen prosenttia tulee uusista tuotteista eli 250 miljoonaa euroa liikevaihtoa.

Viron salaisuus Viron digitaalisten palveluiden taustalla on avoin rajapinta niin järjestelmissä kuin politiikassa SÄHKÖISET PALVELUT / Viro uskoo, että Euroopan talouden kehitystä voi vauhdittaa yhteisellä digitaalisten palveluiden alustalla.

Eri maiden viranomaiset ja yritykset voisivat liittyä siihen avointen rajapintojen kautta. Järjestelmän nimi on X-Road.

Kyseessä on tietojärjestelmien välisen yhteydenpidon alusta, jota kautta julkishallinto ja yritykset saavat yhteyden esimerkiksi kansalaisten opinto-, työ- ja terveystietoihin ilman, että jokaisen on kehitettävä asioita alusta asti itse.

Arkkitehtuurin ylimmän kerroksen muodostavat rinnakkain julkiset ja yksityiset palvelut, ja niiden alla on tietoja suojaava tie-

allekirjoitukset.

– On tärkeä ymmärtää, ettei XRoad ole vain tekninen asia, vaan se on uusi tapa organisoida julkiset palvelut, sanoo kehityspäällikkö Alar Jõeste järjestelmää kehittävästä virolaista Cyberneticasta.

Virossa X-Road ei ole uusi asia, vaan Viron hallinto ja paikalliset tietotekniikkayritykset ovat kehittäneet sitä jo 12 vuoden ajan.

KUVATON. E-kansalaisen kortissa ei ole kuvaa, koska se on tarkoitettu vain sähköiseen asiointiin.

toturvakerros. Niiden alla taas ovat yhteiset palvelut, kuten hallinta, tuki ja asiakirjojen sähköiset

Toiveena vientituote Laajin X-Roadin varaan rakennettu kokonaisuus muodostuu virolaisten terveydenhuollon potilastiedoista ja sähköisistä resepteistä. Ne tuottavat noin 60 prosenttia järjestelmän liittyvästä tietoliikenteestä. Kokonaisuuden kus-

Sadat suomalaiset ovat hakeneet e-virolaisiksi ■

Viro on aloittanut e-kansalaisuuden myöntämisen.

Jo liki neljäsataa suomalaista on tarttunut mahdollisuuteen.

Kolme heistä ovat viestintäyrittäjä Christina Forsgård, hänen puolisonsa, valokuvaaja Peter Forsgård ja Robotics Finlandin johtaja Cristina Andersson.

Forsgårdit kävivät Tallinnassa jättämässä hakemuksen jo joulukuun lopussa. Pari viikkoa käynnin jälkeen tuli kirje Viron rajavalvonnasta ja tullista. Viranomainen halusi vielä kerran tiedustella, miksi he ovat

hakemassa kansalaisuutta.

Kolmen viikon kuluttua saapui sähköposti, että e-kansalaisen henkilökortti on noudettavissa. Kulut olivat 50 euroa.

Tavoite on, että e-kansalaiseksi pääsee kahdessa viikossa, mutta siihen ei ole vielä päästy.

Lopulta kortin noutamiseen menee noin vartti. Paketti sisältää sirulla varustetun henkilökortin ja usb-kortinlukijan tietokonetta varten.

Hankkeen johtaja Kaspar Korjus Enterprise Estoniasta korostaa, että Viron e-residency-kortti on nimenomaan

digitaalista asiointia varten.

Sillä ei saa täysiä kansalaisen oikeuksia tai palveluita.

Korjus uskoo, että sähköinen kansalaisuus houkuttelee Viroon uusia yrityksiä. Tavoite on 5 000 uutta yritystä kolmessa vuodessa. Se on paljon, kun yrityksiä on tällä hetkellä noin 25 000.

Kortilla voi alkuvaiheessa allekirjoittaa ja salata sähköisesti asiakirjoja, asioida verkkopankissa sekä toimittaa yrittäjän tulo- ja verotietoja. Sillä voi myös ladata rahaa joukkoliikennemaksuun. &

Miten vesitutkimus on nyt organisoitunut?

Kemira jatkaa omaa liiketoimintaansa ja VTT omaansa.

Meillä on edelleenkin tutkimuksessa ja tuotekehityksessä Suomessa noin 160 henkilöä, maailmanlaajuisesti noin 250.

Yhteistoimintaverkostoissa on eri maista tutkimusorganisaatioita, yliopistoja ja yrityksiä kuten Outotec ja Metso.

Tutkimusta tehdään myös Cleen- ja Fibic-shokeissa, joissa olemme mukana.

Mikä on vesitutkimuksen merkitys?

Enää ei ajatella vain vedenpuhdistusta vaan kokonaisuutta, johon liittyy energia- ja resurssitehokkuus sekä materiaalien kierrätys. Vedenpuhdistuksessakin on tärkeää samanaikaisesti säästää energiaa. Eri maat voivat sääntelyllä ohjata tätä kehitystä.

Fanitus vie lisättyyn to ROBUST NORTH

Robust North haluaa herättää kuvat eloon

Mitkä innovaatiot olivat Kemiralle merkittävimpiä?

Jäteveden käsittelyssä biomassan hyödyntäminen, makean veden valmistus energiatehokkaasti ja öljynporaukseen liittyvät saostumanestoaineet. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

UUTTA TULOSSA. Kemian avulla voidaan saada aikaan muun muassa kestävämpiä ja kevyempiä pakkauksia, sanoo tutkimusjohtaja Heidi Fagerholm.

SOVELLUKSET / Lisätty todellisuus voi olla se seuraava iso juttu.

– Ajankohta on nyt hyvä. Puhelimet ovat riittävän älykkäitä ja tiedonsiirtokulut ovat laskeneet, joten infra meidän tapaiselle toimijalle on kunnossa, kuvailee Robust Northin toimitusjohtaja Emmi Jouslehto.

Robust Northin palvelu mahdollistaa virtuaaliset markkinointikampanjat mobiililaitteisiin.

Kuluttaja lataa kännykälleen Arilyn-sovelluksen ja skannaa esimerkiksi lehdessä tai ulkomainoksessa olevaa kuvaa.

– Ohjelma tunnistaa kuvasta

LISÄTTYÄ TODELLISUUTTA. Tabletin kuvassa Emmi Jouslehdon vieressä on kummitus. Kummitus liittyy kehitteillä olevaan monitodellisuuspeliin, jota voi pelata eri puolella Helsinkiä.

tiettyjä graafisia yksityiskohtia ja näyttää siihen liitetyn sisällön, esimerkiksi videon. Kuvaan ei tarvit-

se liittää mitään qr-koodia, vaan voimme lisätä uutta sisältöä vaikka vanhan lp-levyn kansikuvaan,

20.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä

9

WWW.TEKTAL.FI/P/25

on X-Road

HSL tilaa Linkkeriltä 12 sähköbussia TERO LEHTO

SÄHKÖBUSSIT / Helsingin seudun liikenne (HSL) saa jo syksyllä ensimmäiset sähköbussit testattavaksi, mikäli asiaan liittyvä suorahankintailmoitus hyväksytään. Suorahankinnan valitusaika päättyi keskiviikkona. Asiasta kertoi ensimmäisenä Kauppalehti.

Jos sopimus hyväksytään, HSL hankkii leasing-sopimuksella 12 sähköbussia kotimaiselta sähköbussivalmistaja Linkkeriltä. Autot annetaan testikäyttöön liikennöitsijölle. Suorahankinnan arvo on 5 – 6 miljoonaa euroa.

Hanke on HSL:n kannalta poikkeuksellinen, sillä se ei normaalisti hanki busseja, vaan ostaa kul-

jetuspalvelut liikennöitsijöiltä.

– Toimitukset alkavat syksyllä kahdella diesel-busseista muunnetulla autolla, vahvistaa Linkkerin toimitusjohtaja Kimmo Erkkilä Tekniikka&Taloudelle.

Loput bussit ovat uusia, Linkkerin kehittämiä alumiinikorisia versioita. Niiden toimitukset alkavat vuoden 2016 alussa. Bussien testaus on osa nelivuotista Epelihanketta, jossa kehitetään sähköbussien pikalatausverkostoa.

Linkkerin bussit on suunniteltu toimimaan päätepysäkkilatauksella, jolloin lataus kestää vain muutamia minuutteja. & JANNE TERVOLA

@talentum.fi

Tuuli-investoinnit alkavat näkyä E-VIROLAISET. Sähköisen yhteiskunnan innokkaat puolestapuhujat Cristina Andersson ja Christina Forsgård noutivat Viron e-kansalaisen henkilökortin tämän viikon maanantaina.

tannukset ovat Viron viranomaisten mukaan jääneet 11 miljoonaan euroon.

Tulosta on syntynyt. Tähän mennessä X-Roadiin on liitetty 240 tietojärjestelmää ja 2 500 palvelua.

Yli puolet virolaisista on käyttänyt palveluita.

Palveluita hyödyntää myös 970 julkishallinnon organisaatiota ja yritystä.

”X-Road on myös uusi tapa organisoidan julkiset palvelut.”

Tässä vaiheessa yritykset, kuten energiayhtiöt, operaattorit ja pankit ovat vasta löyhästi mukana. X-Road onkin vasta pääasiassa julkishallinnon palveluiden alusta.

Cybernetican johtaja Oliver Väärtnõu sanoi Suomessa vieraillessaan, että tavoitteena on houkutella lisää yrityksiä mukaan.

Suomi mukana X-Road kiinnostaa Suomessa. Valtionhallinto on valinnut sen julkisten palveluiden arkkitehtuuriksi.

Alar Jõeste sanoo yhteistyön Suomen viranomaisten kanssa olevan lupaavaa, mutta hän toivoisi sen tiivistyvän.

– Haluaisimme suoremman yhteyden julkishallinnon toimijoiden

kanssa. Näyttää siltä, että yhteistyötä yrityksen kanssa vierastetaan Suomessa.

Sähköisen kansalaisuuden hankkeen johtaja Kaspar Korjus Enterprise Estoniasta arvioi, että digitaalisen kansalaisuuden ja X-Roadpalveluiden avulla Viro voi tulevaisuudessa tehdä myös kehitysapua.

Pilottihanke on jo alkamassa Namibiassa, ja X-Road on mukana myös EU:n Horisontti 2020 -ohjelmassa.

– Voisimme tarjota mahdollisuuden yrityksen perustamiseen ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta tähän kotimaassaan. & TERO LEHTO

T&T – Tallinna

dellisuuteen sanoo yrityksen tekninen johtaja Otto Laurila.

Sovellusta on hyödynnetty vastikään elokuvateattereihin tulleessa Lovemilla -elokuvan markkinoinnissa, jonka mainoslehden kautta pääsee näkemään erilaisia elokuvaan liittyviä pieniä videoita. Sovellus hyödyntää myös sijaintitietoa, eli eri bussipysäkeillä samasta kuvasta voi saada eri sisältöä.

Käyttäjälle palvelu on ilmainen, palvelun tilaajalle eli esimerkikiksi mainostajalle kustannus on pienimmillään muutamia satoja euroja kuukaudessa. Sovellus toimii kuukausiveloituksella.

Lataamisen kynnys Sovellusta on toistaiseksi ladattu joitakin tuhansia kertoja. Jouslehto odottaa määrän nousevan Lovemillan kampanjan myötä.

– Vaikeinta voi olla saada ihmiset lataamaan sovellus puhelimilleen. Vaikka lataaminen on help-

poa, kampanjan pitää olla riittävän kiinnostava.

Yrityksen luova johtaja Otso Kähönen sanoo samaa.

– Jos teknologia valjastetaan johonkin tylsään, se ei toimi. Siksi haluamme lähteä liikkeelle sellaisten tuotteiden kanssa, joilla on vahva fanikulttuuri.

Jouslehto uskoo lisätyn todellisuuden markkinoihin.

– Tilanne on nyt samanlainen kuin esimerkiksi nettikarttapuolella 10–15 vuotta sitten. Ensin oli muutamia hajanaisia toimijoita ja sitten tavallaan markkinat luotiin uudelleen ja tuli kokonaan uusia yrityksiä ja palveluita.

Mikä sitten takaa, että Robust North pysyy pinnalla?

– Meidän pitää pysyä ketteränä ja löytää uusia kanavia. En usko että markkina täyttyy kovin nopeasti. & EEVA TÖRMÄNEN

@talentum.fi

VIIKON STARTUP Robust North Mitä tekee: Lisätyn todellisuuden palvelusovelluksia android ja iosympäristöihin

ENERGIA / Tuulisähkön tuotanto on Suomessa tuplaantunut viime vuoteen verrattuna. Tammikuussa tuulimyllyt tuottivat jo yli kaksi prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä eli 180 gigawattituntia.

Vuosi sitten tammikuussa tuulisähköä syntyi 91 GWh eli prosentti kulutuksesta.

Sähkön kulutus rojahti tammikuussa yli viisi prosenttia alamäkeen. Lämmin sää selittää laskusta suurimman osan. Lämpö-

tilakorjattu kulutus putosi Energiateollisuus ry:n tilastoinnin mukaan prosentin.

Suomessa viime vuonna käyttöön otettujen voimaloiden nimellisteho on 184 megawattia.

Uusia voimalahankkeita on vireillä runsaasti. Se johtuu uusille voimaloille tarjolla olevasta syöttötariffituesta, jota jaetaan tänä vuonna yli sata miljoonaa euroa.

Tuen piiriin otetaan voimaloita niin kauan, kunnes yhteenlaskettu teho on 2 500 megawattia. &

Oikeat vastaukset 3 kysymystä 1. a) Solitra valmisti Kempeleessä suurtaajuussuodattimia matkapuhelimiin.

2. c) Sipilä työskenteli Lauri Kuokkanen Oy:ssä, jonka nimi sittemmin muutettiin Solitraksi.

3. a) ADC myytiin vuonna 2010 sveitsiläiselle Tyco Electronics-yhtiölle, joka seuraavana vuonna muutti nimensä muotoon TE Connectivity.

Kysymykset sivulla 19

Pähkinä Kellotaulusta puuttuva numero on kolmonen. Kun kolmonen kerrotaan kahdella, saadaan alhaalla kello seitsemän kohdalla oleva kuutonen.

Kysymysmerkin vieressä oleva kahdeksikko kerrotaan kolmella, jolloin saadaan kuutosen vieressä oleva 24.

Seuraava eli 25 kerrotaan neljällä, seuraava viidellä ja seuraava kuudella.

Viimeisin eli 21 kerrotaan seitsemällä, jolloin saadaan puolenpäivän kohdalla oleva 147.

6#/6410)4172T%1/

ANTURIT JOUSTAVASTI OMASTA TUOTANNOSTA

Liikevaihto: Alle 100 000 € (2014)

700+675#0674+6 .+-714/#g#0674+6 ,# g571,#6 776 '4+-1+5#0674+6

Työntekijöitä: 4 Perustettu: 2013 Mahdollisuudet: Valtavat markkinat, nousussa oleva trendi Uhat: Kilpailu kiristyy tai aika ei ole vielä oikea Lähetä startup-vinkki: harri.junttila@talentum.fi

7*T NG GEHG INNN

9'+)*+0)u6#/6410T(+

10 TEKNIIKKA&TALOUS / 20.2.2015

Uutiset

www.tektal.fi Jättikanavan rakennus alkoi

Helsinki kokeilee lumensulatusta dieselillä

JANNE TERVOLA

Siirrettävä lumensulatuslaite vähentäisi lumien kuljetusta LUMITYÖT / Helsingin kaupunki kokeilee siirrettävää lumensulatuslaitetta.

Tarkoitus on hankkia dieselillä toimivan laitteen käyttökokemuksia ja selvittää, pitävätkö kanadalaisvalmistajan ilmoitukset sulatustehosta paikkansa.

Mikäli laite osoittautuu käyttökelpoiseksi, sillä voidaan korvata osa lumen kuljetuksesta, joka on talvikunnossapidon kallein työvaihe.

Lunta on tähän saakka kaadettu paljon mereen, mutta Hernesaaren lumenkaatopaikasta joudutaan luopumaan lähivuosina. Lisäksi kuljettaminen ympäri kaupunkia

on hidasta ja kallista.

– Keskimääräinen kuljetusmatka on nyt 8,5 kilometriä suuntaansa. Jos Hernesaaren kaatopaikka loppuu, olemme kusessa, Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja Jarmo Nieminen sanoo.

Laitetta esiteltiin viime viikolla Olympiastadionin vieressä. Sulatuskoneen ympärille oli kasattu lunta, jonka tiheys oli Niemisen arvion mukaan jopa 750–800 kiloa kuutiolta.

Mitä raskaampaa lumi on, sitä vaikeampi sitä on sulattaa. Tyypillinen lumen massa pääkaupunkiseudulla on 300 kiloa kuutiolta.

Myös kaukolämpöratkaisu selviää ennen kesää

■

Helsingin Energia tutki kaksi vuotta sitten yhdessä kaupungin rakennusviraston kanssa lumen sulattamista kaukolämmön paluuvesillä.

Samalla tutkittiin lumen käyttöä kallioluolassa kaukojäähdytykseen. Kallioluolasta luovuttiin, koska takaisinmaksuajaksi tuli ilman käyttökustannuksiakin yli sata vuotta.

Ennen kesää valmistuu hankesuunnitelma lumen sulatusluolasta. Sitä kaavaillaan Eläintarhaan Vauhtitien var-

teen nykyisen parkkipaikan kohdalle.

– Luolasto sijoittuisi Pisararadan alle. Luolasto saisi synergiaetuja jakamalla huoltotunneleita radan kanssa, Helsingin kaupungin rakennusviraston projektipäällikkö Ari-Pekka Muilu kertoo.

Lumi kipattaisiin maan päältä kuiluun, joka johtaa vesialtaaseen.

Allasta lämmitettäisiin kaukolämmöllä. Paluulämpö ei yksin riitä lumimäärän sulatukseen. &

Kimmo Korpijaakko

VEDEN VIEMÄÄ. Lumen sulatuskoneessa vesi hoitaa sulatuksen. Veden poistoputki näkyy koneen renkaiden oikealla puolella.

– Pitäisi päästä yhden pysähdyksen taktiikkaan, eli että lumi lastattaisiin kentältä suoraan sulatuskoneeseen. Silloin konekin toimii nopeammin. Koneen käyttö on jo kannattavaa, jos lumen kuljetusmatka on 5–6 kilometriä, laitteen edustaja Kimmo Korpijaakko kertoo.

Lunta sulatetaan dieselkäyttöisen polttimen tuottamalla lämmöllä. Apumoottorina on 140-hevosvoimainen diesel, joka tekee tarvittavan koneen käyttösähkön. Se myös käyttää hydraulipumppua ja polttimen polttoainepumppua.

Hydraulipumppu käyttää polttimen puhallinta.

Vesi sulattaa lumen Puhallin ja poltin kuumentavat ilman 1 800-asteiseksi. Ilmaa puhalletaan rei’itetyn putken avulla lähes täynnä vettä olevaan lumen-

Sulatusta vedellä Poltin

3

Lämmin vesisumu sulattaa lumen

1 Lumi kaadetaan vesitankkiin Puhallin

2 Kuuma ilma imee veden putkeen

4 Ylivuotava vesi ohjataan viemäriin

Metsä Fibre tekee laitehankintoja jo ennen investointipäätöstä Valmet ja Andritz toimittavat päälaitteet Äänekosken biotuotehtaaseen BIOJALOSTAMO / Valmet ja Andritz toimittavat Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan päälaitteet, jos tehdas päätetään rakentaa. Niiden kotimaisuusaste on noin 70 prosenttia ja arvo 250 miljoonaa euroa.

Aiesopimus Valmetin kanssa kattaa biotuotetehtaan soodakattilan, kuivauslinjan, meesauunin ja kuoren kaasutuslaitteiston sekä tehtaan automaatiojärjestelmän toimituksen.

Suunnitellun soodakattilan teho on 7 200 tonnia kuiva-ainetta päivässä. Sellunkuivatuskoneen leikkausleveys on 8,25 metriä ja kapa-

siteetti 2 700 ilmakuivattua tonnia päivässä.

Valmetin toimituksen arvo on noin 125–150 miljoonaa euroa. Sen työllisyysvaikutus Valmetilla ja alihankkijoille on noin 250 henkilötyövuotta, josta puolet on Suomesta.

– Tilaus työllistäisi Valmetin henkilöstöä Tampereella, Ulvilassa, Jyväskylässä ja Raisiossa, sanoo Valmetin Sellu ja energia -liiketoimintalinjan johtaja Bertel Karlstedt.

Töitä Savonlinnaan Teknologiakonserni Andritz toimittaa biotuotetehtaalle kuitulinjan, puunkäsittelyn, haihduttamon

ja kaustisointilaitoksen.

Andritz kertoo tilauksen arvoksi yli sata miljoonaa euroa. Andritzin toimitusten kotimaisuusaste on 79 prosenttia. Sen tytäryhtiö Savonlinna Works tulee olemaan suurin yksittäinen toimittaja. Projektia hoidetaan yhtiön Kotkan, Lahden ja Varkauden toimipisteistä.

Puunkäsittelyssä, jossa on muun muassa kolme kuorinta- ja haketuslinjaa, voidaan käsitellä havuja lehtipuuta maailmanennätyskapasiteeteilla.

Samoin kuitulinjan 3 900 tonnin havuselluntuotanto päivässä tulee olemaan maailman suurin, eli lä-

HUIPPULAITOS. Metsä Fibren biotuotetehtaalla otetaan käyttöön maailman parasta teknologiaa.

20.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

– 278 kilometriä pitkä Trecan 80-PD ■ Sulatuskapasiteetti 153–306 kuutiota tunnissa ■ Teho 15 800 MJ/h ■ Polttoaineen kulutus 409 litraa tunnissa ■ Polttoainesäiliö 2 993 litraa ■ Massa tyhjänä 8 636 kg, polttoainetta ja vettä täynnä 18 181 kg ■ Pituus 7,7 m ■ Leveys 3,1 m ■ Korkeus 3,8 m

kaatoaltaaseen. Kuplat parantavat veden sulatustehoa.

– Termostaatti pitää veden lämpötilan korkeintaan viidessä asteessa. Valmistaja ilmoittaa polttimen hyötysuhteeksi 98 prosenttia, joten altaasta tulee pääosin hiilidioksidia ja vesihöyryä, Korpijaakko kertoo.

Kone ei melua sen enempää kuin sitä täyttävä pyöräkuormaaja. Polttimesta kuuluu tasainen kohina, apumoottorin ääni erottuu selvemmin.

Testeissä aiotaan selvittää myös laitteen käyttökustannukset, päästöt ja melu. Ilmoitettu polttoaineenkulutus on 409 litraa tunnissa.

Sulaneet lumet voidaan laskea viemäriin tai ojaan. Roskat ja hiekka jäävät sulatuskoneeseen.

Valmistajan ilmoituksen mukaan kone sulattaa parhaimmillaan 80 tonnia tunnissa.

– Nuoskalumella sulatus on hitaampaa, noin 72 tonnia. Staran kuorma-autoon mahtuu 18,5 kuutiota lunta, sen sulattamiseen kuluu noin kaksi minuuttia, Korpijaakko arvioi.

Saman valmistajan koneita on käytössä Pietarissa 13 kappaletta ja Moskovassa 30. & JANNE TERVOLA

@talentum.fi

hes kaksinkertainen verrattuna nykyisiin havusellulinjoihin.

Mustalipeähaihduttamosta tulee Euroopan suurin ja maailman energiatehokkain: sen haihdutuskapasiteetti on 1 650 tonnia tunnissa. 7-vaiheinen haihduttamo väkevöi mustalipeän hyvin korkeaan, 85 prosentin, kuiva-ainepitoisuuteen, jolloin se palaa energiatehokkaasti soodakattilassa.

Lisäksi yhtiö toimittaa haihduttamon yhteyteen kloorinpoistolaitteiston parantamaan kemikaalien talteenottoa sekä metanolin talteenotto- ja nesteytyslaitoksen. Nestemetanoli käytetään biopolttoaineena. & HELENA RAUNIO

@talentum.fi

11

WWW.TEKTAL.FI/P/26

Nej till noro

En prototyp som kan mäta mängden noro virus partiklar har utvecklats i Sverige MEDICINTEKNIK / Vinterkräksjuka i Sverige, noro rätt och slätt i Finland. I detta fall har okärt barn många namn.

Varje vinter drar en epidemi över och orsakar inte bara lidande utan också kostnader i formen av utebliven produktion.

Noro virus kan leva upp till flera veckor på ytor och är mycket smittsamt – det behövs en förhållandevis liten mängd virus för att man ska börja må pyton. Senaste forskning har även visat att viruset smittar via luften.

Nu har en forskningsgrupp vid Kungliga Tekniska Högskolan i Stockholm utvecklat en norovirusdetektor.

– Har man tillräckligt mycket pengar kan man detektera vad som helst. Det vi ville komma fram med med vår prototyp är att

”Ambitionen på sikt är att utveckla en detektor för riktigt farliga virustyper.”

VIRUS. Speciellt i sjukhusmiljö kan norovirus ställa till med stora problem.

man med relativt billig teknik kan bygga ihop en sensor för att detektera luftburet virus, berättar Carl Fredrik Carlborg som leder projektet.

Det handlar om en manick som suger in luft till en vatten yta eftersom alla biologiska reaktioner måste ske i en vätska.

Väl i vätskan sker en förstärkning av de viruspartiklar som ska byggas upp.

– Det är lite som om en snö-

flinga rullas till en boll för att man lättare ska kunna mäta massan.

För tillfället går det att få resultatet på ungefär en timme. Snart ska prototypen testas i sjukhusmiljö.

Varnare för influensa Noro är svårt att undvika. Man smittar som mest en dag före symptom bryter ut och viruset lever flera veckor i damm och på ytor.

Det är inte en realistisk tanke att till exempel stänga ett daghem för flera veckor även om man skulle detektera virus i luften.

Men i sjukhus – där noro kan lamslå en hel avdelning med livshotande följder för vissa patienter – vore det av intresse att säkerställa att vissa känsliga avdelningar, som till exempel de för prematurer, är noro fria.

Carlborg säger att ambitionen på sikt är att utveckla en detektor för riktigt farliga virustyper som till exempel fågelinfluensa.

– Då kunde man till exempel säkerställa att ett flygplan är virusfritt efter att passagerarna lämnat planet.

Och tar man ett riktigt långt perspektiv kanske man kunde gå med en detektor kring handleden eller i smarttelefonen. Även om det tekniskt vore möjligt är lösningarna i dagsläget alldeles för dyra.

Däremot hoppas Carlborg att de industriella parter som varit med i projektet ska nappa på att kommersialisera prototypen man nu kommit fram med.

Tills dess gäller det att vara noga med handhygienen. & LENA BARNER-RASMUSSEN

Jättiohjelma vauhdittaa kaivosalan tutkimusta Oulun yliopisto aukoo ovia Eurooppaan MATERIAALIT / Pohjoissuomalainen mineraali- ja raaka-ainetutkimus hakeutuu entistä tehokkaammin uusiin yhteistyömuotoihin Keski-Euroopassa.

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) päätti ennen joulua rahoittaa Euroopan raakaainetarpeisiin keskittyvää laajaa mineraalialan innovaatiokeskittymää viiden vuoden aikana 270 miljoonalla eurolla.

– Yhteistyö avaa meille mah-

EIJA HILTUNEN

MAAN ALLE. Oulu haluaa laajentaa raaka-aineosaamistaan EIT:n rahoituksella.

dollisuudet eurooppalaisiin tutkimusryhmiin ja -kouluihin aivan eri tavalla kuin aikaisemmin, kuvailee EIT Raw Materials -innovaatiokeskittymään suuntautuvia odotuksia professori Kauko Leiviskä Oulun yliopiston teknillisestä tiedekunnasta.

Oulun yliopisto kertoi alkuviikosta roolistaan mineraalialan innovaatiokeskittymässä.

– Meidän vahvin osaamisemme on mineraalipuolella ja kaivosteollisuudessa, Leiviskä kertoo. Oulussa on kaivannaisteollisuuden osaamista kehitetty siitä lähtien, kun Oulu Mining School perustettiin vuonna 2007. Nykyisin kaivannaisalalla on jo oma tiedekunta.

Tutkimuskeskittymä antaa mahdollisuuden uusille tutkijoille ha-

kea niin sanottua EIT-leimaa tutkijakoululleen.

– Sekin parantaisi Oulun kansainvälistä näkyvyyttä.

EIT Raw Materials koostuu yli 120 yliopistosta, tutkimuslaitoksesta ja yrityksestä 20 EU-maassa.

Suomesta keskittymään kuuluu viisi yliopistoa ja tutkimuslaitosta: Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, GTK ja VTT. Yrityksiä on mukana neljä: FIMECC, Metso Minerals, Outotec ja Spinverse.

Suomeen arvioidaan keskittymän rahoitusta ohjautuvan yli kymmenen miljoonaa euroa vuosittain. &

■ F-SECURE ON voittanut kansain-

■ DOMTAR ON valinnut Valme-

välisen AV TEST -testausorganisaation Paras suojaus -palkinnon ja tekee historiaa ainoana tietoturvatoimittajana, jolle palkinto myönnetään neljänä vuonna peräkkäin.

F-Securen Client Security palkittiin sen menestyttyä erinomaisesti kaikissa koko vuoden aikana tehdyissä testeissä. Palkittu teknologia sisältyy myös palvelintuotteisiin, kuten Server Securityyn ja kuluttajille toimitettaviin ratkaisuihin kuten F-Secure SAFEen.

tin laitteiston ja tekniset palvelut paperikoneensa muuntamiseksi päällystämättömän hiokkeettoman paperin valmistuksesta revinnäissellun tuotantoon. Tehdas sijaitsee Yhdysvalloissa Arkansasin Ashdownissa.

Toimitus on osa Domtarin 160 miljoonan dollarin arvoista projektia, jossa A64-paperikone otetaan uuteen käyttöön. &

KARI PELTONEN

@talentum.fi

LYHYET ■ PIENTALORAKENTAMINEN pysyy myös vuonna 2015 poikkeuksellisen alhaisella 5 900 aloituksen tasolla. PTT:n mukaan aloitusmääriin voidaan vaikuttaa kolmella keinolla: lasketaan uuden asunnon verorasitusta, lisätään toteutuskelpoista kaavoitusta ja puretaan tarpeetonta säätelyä.

Myös pientaloteollisuus joutuu kehittämään palvelumallejaan kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen sopiviksi, selviää PTT:n suhdannebarometristä.

■ STORA ENSO on saattanut loppuun kaupan, jossa yhtiön Uetersenissa Saksassa sijaitseva erikoispaperia ja päällystettyä hienopaperia valmistava tehdas myytiin yritykselle, jonka omistaa yksityinen osakerahasto.

– Olemme myyneet Uetersenin tehtaamme. Me jatkamme strategista muutostamme asiakkaisiin ja innovaatioon keskittyväksi uusiutuvien materiaalien yritykseksi, sanoo Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström.

12 TEKNIIKKA&TALOUS / 20.2.2015

Supergraafi

Paikannu

■ Yhdysvaltain armei gps-satelliitit ovat m lentokoneille täyde nusta. Lentäjät eivä täysin luottaa gps-p

Lentävä viestikeskus Matkustajalentokoneiden viestintä perustuu yhä suurilta osin analogisiin radiopuhelimiin. Lentokone on monimutkainen viestintäyhteyksien järjestelmä.

TERO LEHTO Kuvat AIRBUS, FINAVIA, TERO LEHTO, COLOURBOX LÄHTEET: PEKKA HELENIUS, FINNAIR JA JARMO KEMPAS, PLANBE TRAINING

Toisiotutka

Paljon varajärjestelmiä

Ilmasta ilmaan

■ Toisiotutka eli transponder perustuu aktiiviseen kyselyvastauspariin, johon tarvitaan tutkavastaaja eli transponder. Se kertoo lennonjohdolle ja toisille lentokoneille koneen paikan, lentokorkeuden, sen muutossuunnan, lentosuunnan ja tunnuksen.

■ Tärkeimmät radio-, paikannus- ja viestintälaitteet ovat kaksin- tai kolminkertaisia. Niiden antenneja on koneen nokassa, rungon ylä- ja alapuolella sekä sivuvakaajassa.

■ Koneet tunnistavat toisensa transponder-signaalien avulla.

■ Lentokoneiden välinen puheviestintä tapahtuu vhf-radiotaajuudella.

Kone tietää sijaintinsa ■ Lentokone tietää aina sijaintinsa, suuntansa ja nopeutensa inertialaitteen datan perusteella.

■ Laitteen toiminta perustuu asennon muutosten ja kiihtyvyyksien mittaukseen.

■ Inertialaitteen ansiosta paikannus ei ole gps-satelliittien varassa.

Radioliikenne Maa-asemat ■ Maa-asemat välittävät lentokoneiden viestiliikennettä (puheyhteydet ja tekstidata) lennonjohdolle ja lentoyhtiöille.

■ Maa-asemia on sekä lentoasemien yhteydessä että maastossa. Tyypillinen etäisyys on joitain satoja kilometrejä.

■ Lentokone viestii maaasemien kanssa vhf- tai hfradiotaajuudella.

■ Pääasiallinen menetelmä on vhfpuheradio. Hf jää pois käytöstä lähivuosina. Uhf-alueen satelliittiradio on yleistymässä.

■ Suunta on kohti dataliikennettä, jota on kehitetty jo 20 vuotta.

20.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

ssatelliitit

Viestintäsatelliitit

ijan hallinnoimat matkustajaentävää paikanät voi koskaan paikannukseen.

■ Lentokoneiden satelliittipuhelut perustuvat kaupallisiin palveluihin, kuten Inmarsat-satelliitteihin.

■ Lentäjät käyttävät satelliittiyhteyttä korvaamaan hf-yhteydet. Uusissa lentokoneissa mukaan tulevat internet-yhteydet matkustajille. Liikenne on digitaalista.

Avioniikkalaitteiden tuottamat tiedot: koneen asento (keinohorisontti), ilmanopeus, painekorkeus, kompassi Navigaation datanäyttö Maakäsittelyssä käytettävä nokkapyöräohjauksen ohjauspyörä sekä koneen ohjaussauva

Automaattij ohjauksen käyttölaite

Keskimittaritaulu kertoo koneen järjestelmien toiminnasta, esim. tärkeimmät moottoriparametrit ja avoimet ovet sekä luukut.

Sähköinen tarkastuslista vaihtuu tilanteen ja lentokoneen kunnon mukaan.

Varamittarit

Ohjaamo uudistuu ■ A350-koneen ohjaamo perustuu A380-jättijumboa varten kehitettyyn ohjaamoon.

■ Uutta ovat kaksi kertaa aiemman kokoiset näytöt ja uudenlainen rullaohjain näppäimistön lisäksi.

Kartalla koneen sijainti ja lentoreitti. Näytöllä myös esimerkiksi säätutkan tuottama kuva ja maan pinnan korkeutta kuvaava topografiakartta sekä lähellä oleva muu liikenne.

Sähköinen lentokartta korvaa paperiset p p kartat.

Moottoreita ohjaavat tehovivut

Finnairin Aasian toivo ■ Uuden Airbus A350 -laajarunkokoneen pitäisi leikata polttoainekustannuksia jopa viidennes.

■ Lentoyhtiö toivoo koneiden parantavan Aasian-lentojen houkuttelevuutta ja kannattavuutta.

■ Finnairin tilaamista 19 koneesta ensimmäisten on määrä tulla syksyllä.

Gatelinkdatayhteys ■ Kun lentokone on lentoasemalla, tietoa voi siirtyä lentokenttäoperaattorin ja lentoyhtiön järjestelmiin langattomilla gsm- ja wlan-verkkoyhteyksillä, esimerkiksi matkatavaroiden käsittelystä tai polttoainetankkauksesta.

Tutkat ■ Lennonjohdon ja puolustusvoimien ensiötutkat näkevät koneet, vaikka transponder-laitteet eivät olisi päällä.

■ Ensiötutkan toiminta perustuu koneen rakenteista heijastuviin signaaleihin. Se ei anna tietoa koneen liikkeistä tai lentokorkeudesta.

■ Jos ilmatilassa lentää kone ilman transponderia, muu lentoliikenne ohjataan kiertämään tällainen kone kaukaa.

13

14 TEKNIIKKA&TALOUS / 20.2.2015

Valta

Suomen suosituin

insinööri

Suomi saattaa saada Juha Sipilästä ensimmäisen DI-pääministerin. Kreikka sai jo omansa.

TUULA LAATIKAINEN

T

ämä kevättalvi on insinöörikultin kulta-aikaa. Suomen pääministeriksi saattaa nousta ensimmäistä kertaa insinööri, diplomi-insinööri Juha Sipilä Oulun Kempeleestä.

Keskustapuolueen kannatus on noussut gallupeissa 26 prosenttiin DI Juha Sipilän johdolla viime viikkoina. Pääministeriksi hänet kelpuuttaisi kolmannes suomalaisista.

Viime viikon ”kepugate”, kohu keskustan halusta vähentää suomalaisten keskioluen käyttöä, saattaa tosin nipistää suosiota jonkin verran.

Jos keskusta voittaa vaalit, Sipilä pääsee ainakin seuraavan hallituksen muodostajaksi.

Saadaanko Suomen johtamiseen vihdoin rationaalista insinöörijärkeä? Entä kuka muistaa, minkälainen yrittäjä Juha Sipilä oli muinaisilla 1990ja 2000-luvuilla?

Yrittäjästä miljonääriksi Ennen vuotta 2011 Sipilä oli ollut keskipienessä julkisuudessa lähes parikymmentä vuotta. Hänet tunnettiin yrittäjänä, joka löi miljooniksi muutamalla satumaisella yrityskaupalla Oulun seudun Nokia-ihmeen imussa.

Sipilä myi omistamansa Solitran amerikkalaiselle ADC Telecommunicationsille vuonna 1996.

Kauppa toi Sipilälle 15 miljoonaa euroa, tuolloin vielä 90 miljoonaa markkaa.

Solitra valmisti radiotaajuuskomponentteja. Aika pian, jo vuonna 2002, ADC Solitra lopetti toimintansa Oulussa.

Sipilällä oli hyvä pesämuna perustaa pääomasijoituksia tekevä Fortel Invest.

Sipilä pani miljooniansa 25 yritykseen. Lehtihaastatteluissa sijoittaja Sipilä korosti yrittäjyyttä eikä pitänyt tärkeänä sijoituskohteidensa nopeaa listautumista pörssiin, vaikka se oli ajan henki.

Sipilä sijoitti muun muassa toiseen tuolloiseen Oulun ihmeeseen, JOT Automationiin.

Moni piensijoittaja muistaa yhtiön hyvin: Elektroniikkateollisuudelle tuotantoautomaatiota valmistanut JOT Automation listautui elokuussa 1998.

Osake maksoi noin 15 euroa, nousi 60 euroon helmikuussa 2000 mutta romahti pian senttiosakkeeksi teknokuplan puhjettua.

Osakeannissa omistajat keräsivät yhteensä 45

miljoonaa euroa. Juha Sipilä ja Fortel Invest omistivat vuoden 1999 lopussa 350 000 JOT Automationin osaketta.

Vuonna 2002 Sipilä jätti sijoittamisen ja ryhtyi toimitusjohtajaksi Elektrobitiin, jonka kanssa JOT Automation oli yhdistynyt. Vuodesta 2005 lähtien Sipilä vaikutti sijoittajana Fortel Investissä.

Miljonääri politiikkaan Sipilällä menee juuri nyt valtakunnan huippupolitiikassa niin lujaa, etteivät kaikki vanhat kaverit Oulusta halua vaarantaa sitä muistelemalla julkisesti sijoittaja-Sipilää.

– En anna Sipilästä haastatteluita ennen kuin juttelen hänen kanssaan, eräs Sipilän miljonäärituttu sanoo. Sen jälkeen ystävästä ei kuulu.

Yrittäjä Jorma Terentjeff, itsekin oululainen JOT-miljonääri, kuitenkin suostuu muistelemaan.

Hän on tuntenut Sipilän 1990-luvun alusta lähtien.

Hän muistelee, että yrittäjänä Sipilä oli osaava, miellyttävä ja ahkera ihminen.

– Sipilä oli ennen kaikkea liikemies, ei mikään peluri, Terentjeff sanoo.

Kuitenkin Sipilä yllätti oululaiset miljonääriystävänsä: Hän nousi kansanedustajaksi kertaheitolla huhtikuussa 2011 eduskuntavaaleissa. Politiikkaan mukaan lähtö yllätti jopa Sipilän veljen.

Aloite ei ollut Sipilän oma, vaan politiikkaan häntä pyysi alun alkaen Kempeleen keskusta.

– Päätös oli Juhalle kova paikka, ei itsestään selvää. Mutta kun hän lähtee mukaan johonkin, hän panostaa siihen täysillä eikä haikaile, kertoo tietokirjailija Risto Uimonen.

Uimoselta ilmestyy maaliskuun lopussa kirja Juha Sipilä – Keskustajohtajan muotokuva. Hän on Oulun seudun sanomalehden Kalevan entinen päätoimittaja ja tuntenut Sipilän 14 vuotta.

Tämän kirjoituksen odottaessa painamista Juha Sipilän nuorin poika Tuomo kuoli yllättäen.

Sipilä ilmoitti asiasta itse blogissaan näin:

Nämä ovat raskaimmat sanat, mitä olen koskaan kirjoittanut. Rakas poikamme, kuopuksemme Tuomo, menehtyi yöllä yllättäen leikkauksen jälkikomplikaatioon.

Käsittämättömän syvältä kouraisevan surun keskellä kumpuaa kiitollisuus sinulle, Tuomo, elämänmyönteisyydestäsi ja ilosta, jota tuotit meille liian lyhyeksi jääneen elämäsi aikana.

Tekniikka&Talouden toimitus esittää osanottonsa.

Yrittäjiä hallitukseen?

Keskustan puheenjohtajaksi noustuaan Sipilä luopui yrityksistään.

Jorma Terentjeff arvioi, että Sipilä saattaa houkutella politiikkaan muitakin yrittäjiä. Hän saattaisi nostaa kokonaan uusia kasvoja perinteisten politiikkapiirien ulkopuolelta jopa hallitukseen asti.

MILJOONISTA VIIS. 19 vuotta sitten M Talouselämän haastattelussa Juha Sipilä oli T s sitä mieltä, että ei hän näitä hommia jätä.

20.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

15

Rautaa ja softaa Juha Sipilän Fortel Investin yrityksiä vuonna 2000 Elektrobit Finn Katalyt polttomoottorien pakokaasuvaimentimet Green Rock ympäristötekniset tuotteet IWS International älykkäät johdotusjärjestelmät Net Release Global

lehdistötiedotteiden välityspalvelu

Nokian Capacitors

”Puolueissakin on tuuletuksen aika.”

vahvavirtakondensaattorit, kelat ja suodattimet

Pro Wellness terveydenhuollon tietotekniikka Rescomi tietoliikennealan ohjelmistot RPC Rapid Prototype Center pikamallinnuspalvelut muovista Tekniseri

elektroniikan silkkipaino

Trema

finanssiohjelmistot rahoitusympäristöön

Ultracom

telemetrialaitteet

JOT Automation JMC Tools

elektroniikan alihankinta

Ultraprint elektroniikan piirilevyt ja ohutlevyosat QPR Software

ohjelmistotuotteet

KUVAT KAROLIINA PAAVILAINEN, SHUTTERSTOCK, VALTIONEUVOSTO. KUVANKÄSITTELY SIMO SAHLA.

16 TEKNIIKKA&TALOUS / 20.2.2015

Valta HALLITUS MATKALLA RIKKAUKSIIN. Juha Sipilä poseerasi yhdessä Mika Kettulan (edessä), Tapio Tammen (vasemmalla), Jorma Terentjeffin ja Jari Eklundin kanssa Jot Automationin vuosikertomuksessa vuonna 2000.

– Politiikkaan lähtö on tähän asti ollut yrittäjille jonkinlainen tabu.

– Kun Juha aikanaan muodostaa hallitusta, hän pystyy luomaan toimintakykyisen hallituksen, jonka jäsenet valitaan todellisen osaamisen eikä vanhan osaamisen pohjalta. Varmaan puolueissakin on nyt tuuletuksen aika, Terentjeff arvioi.

Hän uskoo, että pääministerinä Sipilä olisi muita vapaampi tekemään päätöksiä, koska hänellä ei ole mitään menetettävää eikä taloudellisia kunnianhimoja politiikassa.

Keskusta suosta Risto Uimonen pudottaa kuitenkin Sipilään liittyvän insinöörikultin maan pinnalle.

Uimosen mielestä Sipilä eteni nopeasti keskustassa henkilökohtaisten ominaisuuksiensa takia.

Häntä pidetään hyvänä ihmisjohtajana.

– Insinööriys on pikantti yksityiskohta.

Olisi kiva ajatella, että Suomi on vihdoin kypsynyt insinöörijärjen käyttöön valtakunnan ylimmällä tasolla, mutta tästäkään ei Uimosen mukaan ole kyse.

Sipilä-ilmiön ytimessä on keskustan katastrofi.

Puolueen kannatus romahti 2010-luvulla historiallisen kehnoksi. Puolue tarvitsi uudet kasvot.

– Keskusta ei halunnut valita puheenjohtajaksi perinteistä poliitikkoa vaan hyvän miehen. Hän sattui olemaan koulutukseltaan diplomi-insinööri.

Näyttönsä hän oli antanut yritysjohtajana, Uimonen kertoo.

Moni kyselee päinvastoin: voiko diplomi-insinööri, jolla on vain muutaman vuoden kokemus politiikasta, pärjätä valtakunnan tärkeimmässä tehtävässä?

Pohtiessaan keskustan puoluejohtoon hakeutumista Sipilä itsekin epäili, riittääkö hänen vähäinen kokemuksensa niin suuriin saappaisiin.

Pari vuotta sitten Sipilän kotisivuilla luki, että ”kokemukseni politiikasta rajoittuu lukioaikaiseen oppilaskunnan puheenjohtajuuteen ja isäni toiminnan seuraamiseen kunnallispolitiikassa Puolangalla”. Kohta on tuunattu sittemmin pois.

Risto Uimosen mukaan Sipilä ei olisi ensimmäinen, joka tulee pääministeriksi vähäisellä poliittisella kokemuksella. Ministerikokemusta puuttui ainakin Esko Aholta, Paavo Lipposelta ja Harri Holkerilta.

– Pääministeri on Suomen parhaiten informoitu henkilö. Hänellä on iso avustajakoneisto. Siinä fiksu ihminen pärjää.

– Puolueen johtaminen on vaikeimpia tehtäviä tässä maassa. Siinä Sipilä on pärjännyt yllättävän hyvin.

– Kyllä hän varmaan pärjää myös hallituksen johtajana. Hän on tähän asti pystynyt viemään asioita eteenpäin eikä ole polttanut hihojaan. Hänestä on pidetty.

Kokemusta kokemattomalle Ihmisläheinen, osaava, ahkera... Juuri nyt jopa poliittiset kilpailijat ovat mieltyneet Sipilään. Vai ehkä sittenkin Sipilän kansansuosioon?

Sipilä on saanut kokea sitäkin enemmän median pyöritystä. Häneltä on kyselty suhteesta lestadiolaisuuteen ja epäonnistuneista sijoituksista tamperelaiseen TUL:n jalkapallojoukkueeseen TPV:hen joskus 1990-luvulla.

Esillä ovat olleet jopa Solitran työsuojeluongelmat parinkymmenen vuoden takaa. Kauppalehti raportoi 2013, etteivät Sipilän pääomasijoitukset ole olleet valtavia menestyksiä.

Kalevan lukijat kaivoivat julkisuuteen myös Sipilän diplomityön. Sipilä teki Oulun yliopiston Sähkötekniikan laitoksella vuonna 1986 ”900 MHz:n duplexsuodatin” -nimisen työn.

Viime viikolla Stara-verkkolehdestä liikkeelle lähtenyt keppanakohu mediassa sai keskustan koko puoluetoimiston sekaisin pariksi päiväksi.

Poliittiset kilpailijatkin tykkäävät Sipilän persoonasta.

Sipilä on esiintynyt edukseen tv-haastatteluissa, jotka nykyään ratkaisevat vaalivoiton. Yleisötilaisuuksissa Sipilä kuitenkin tykkää puhua papereista.

Insinööri kohtaa insinöörin Jos DI Juha Sipilä etenee pääministeriksi asti, todelliset koitokset vasta odottavat.

Yksi on kardiologin kysymys siitä, miten Sipilä jaksaisi pääministerinä, kun niskassa on Suomen talouskriisi 24 tuntia vuorokaudessa. – Keuhkoveritulppa uusiutuu helposti, sanoo 30 vuotta suomalaisten sydämiä tutkinut lääkäri.

Pääministerinä Sipilä joutunee selvittämään myös eurokriisiä ja vakuussotkuja toisen äskettäin valtaan nousseen insinöörin, Kreikan pääministerin Alexis Tsiprasin kanssa.

Pääministerinä Sipilä joutuisi tilanteeseen, jossa myös Jyrki Katainen ja Alexander Stubb ovat olleet: edes pääministeri ei pysty yksin sanelemaan Suomen hallituksessa kaikkea, kun hallitus on ideologisesti hajanainen.

Vielä Sipilä ei kuitenkaan ole Suomen ensimmäinen DI-pääministeri.

Sipilän tie vallan huipulle ratkeaa, kun suomalaiset äänestäjät valitsevat edustajansa eduskuntaan kahden kuukauden päästä. Vain kuusi päivää myöhemmin Juha Sipilä juhlii 54-vuotispäiviään. &

Sipilä vastaa Juha Sipilä, miksi ihmeessä lähdit politiikkaan?

Koen, että yrittäjävaiheen jälkeen suoritan tällä hetkellä jonkinlaista kansalaisvelvollisuutta. Ylä- ja alamäistä huolimatta olen innostunut tästä tehtävästä.

Haluan myös muuttaa poliittista kulttuuria. Politiikasta on tehtävä ratkaisukeskeisempää.

Miten DI pärjää vanhojen puoluejyrien kanssa?

Teekkarihuumorista on apua täälläkin. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tietä ja vaihtoehtoa, mitä kautta politiikkaan on sopivaa tulla. Toivon, että ihmisiä tulisi enemmän politiikkaan yrityselämästä ja päinvastoin.

Mikä on eniten yllättänyt politiikassa?

Ikävä yllätys on ollut tapa, jolla politiikassa suhtaudutaan uusiin avauksiin ja ongelmien ratkaisemiseen. Usein tuntuu, että tavoitellaan enemmänkin poliittisia pisteitä ja näyttävyyttä kuin maamme epäkohtien voittamista.

Keskusta lupaa 200 000 uutta työpaikkaa seuraavan 10 vuoden aikana. Miten työpaikat syntyvät?

Tuottavuus on saatava kasvuun, Suomen talous on nostettava kahden prosentin kasvu-uralle, koulutukseen ja tutkimusja innovointitoimintaan on panostettava, byrokratiaa on karsittava ja valtion omaisuus on laitettava nykyistä parempaan työhön toimeliaisuuden vauhdittamiseksi.

Onnistuminen vaatii biotalouden ja digitalisaation voimakasta edistämistä.

Esimerkiksi biotalouteen metsä- ja elintarvikesektoreille voidaan luoda 20 000– 30 000 työpaikkaa, uusiutuvan energian ja puhtaan teknologian aloille 60 000–80 000 työpaikkaa, matkailu- ja ravintola-aloille 30 000 työpaikkaa.

Mitä yritystukia karsisit vai karsisitko?

Karsisin tukia. Niin valtion kuin kuntien yritystukiverkostossa on päällekkäisyyttä, jota voidaan karsia. Yritystukikokonaisuudessa on mahdollisuus parempaan tehokkuuteen, mutta palaamme näihinkin yksityiskohtiin myöhemmin.

Lisäisitkö ydinvoimaa Suomessa?

Kannatan jo kertaalleen myönnettyjä ydinvoimalupia, vaikka olenkin henkeen ja vereen bioenergian kannattaja.

NELIKYMPPINEN KEMPELEESTÄ.

Tekniikka&Talous kertoi Juha Sipilän pääomasijoituksista 18.2.1999.

Pitäisikö Suomen liittyä Natoon?

Ei. Suomen on kehitettävä Naton rauhankumppanuutta ja ylläpidettävä mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Suomen on jatkettava aktiivista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jonka kulmakivinä ovat hyvät suhteet naapureihin, kansainvälinen yhteistyö, sotilaallinen liittoutumattomuus sekä oma vahvistettu puolustus perustana yleinen asevelvollisuus ja koko maan puolustaminen. Yhteistyötä Ruotsin kanssa on tiivistettävä. & Juha Sipilä vastasi kysymyksiin sähköpostitse.

20.2.2015 PAINOS 97 500

WWW.URATIE.FI Ilmoitustrafiikki ja varaukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen puh. 020 442 4356

Tietoturva vaihtui jätehuoltoon

Pirkka Palomäki eli mukana F-Securen kasvun startupista keskisuureksi yritykseksi. Yltääkö Enevo samaan?

Mikä sai vaihtamaan työpaikkaa?

Minuun otettiin yhteyttä viime kesänä, kun olin vielä töissä Piilaaksossa. En tuntenut Enevoa aiemmin, mutta ymmärrettävä liiketoimintakonsepti ja perinteisen toimialan mullistaminen herättivät kiinnostuksen.

Suurelle yleisölle Enevo on vielä tuntematon. Luonnehdi yritys kymmenellä sanalla.

Teollisen internetin kaupallinen edelläkävijä, jota leikkisästi voisi luonnehtia termillä ”Internet of Bins”.

Milloin Enevo on saman kokoinen kuin F-Secure nyt?

Kansainvälisen markkinan koko, jossa Enevo toimii, on valtava. Pelkästään kunnallisen jätehuollon suuruus on yli 400 miljardia dollaria vuodessa.

Kohdealueenamme ovat kierrätyksen ja jätteenkeräyksen kustannukset. Pystymme tiedonkeruulla, ennustemalleilla ja dynaamisella reittien optimoinnilla tuomaan merkittäviä säästöjä, mikä luo edellytykset nopealle kasvulle.

Käyntikortissasi lukee tittelinäsi COO & CTO. Kumpaa olet enemmän?

Pienissä yrityksissä vastuut ovat laajoja. Oma alueeni kattaa tuotemarkkinoinnin, tuotehallinnan, tutkimuksen ja kehityksen, valmistuksen, teknisen tuen sekä palveluinfrastruktuurin.

Mikä on suurin ero entiseen työpaikkaan verrattuna?

Koko ja vuosikymmenten aikana hioutuneet toimintamallit. Toisaalta on helpompi nähdä yhtäläisyyksiä: energia, innovatiivisuus ja selkeä tahtotila rakentaa kansainvälinen menestystarina.

Mitä F-Securen kokemuksia voi hyödyntää Enevossa?

CALIFORNIA DREAMING...

Pirkka Palomäk i on viettänyt Piilaak sossa kuusi vuotta.

Pirkka Palomäki Enevo, COO & CTO joulukuusta 2014 ■ 44-vuotias DI ■ Asuu Helsingissä ■ Valmistunut TKK:n tuotantotalouden osastolta 1996 ■ Toimi F-Securessa 1997—2014 mm. teknologiajohtajana ■ Perhe: vaimo ja 13- ja 9-vuotiaat pojat ■ Harrastukset: veneily, skimbailu, soittaminen bändissä

Työpaikat ABB / Saarioinen / Säteilyturvakeskus / Talentum

F-Secure oli edelläkävijä SaaS-mallien käyttöönotossa ja pilvipalveluiden hyödyntämisessä. Vaikka Enevo toimii täysin eri toimialalla, liiketoimintamallien innovaatiot, tuotteistus, skaalautuvuus ja toimintatavat yhdistävät kahta näinkin erilaista yritystä.

Minkälainen maa Suomi on startupille?

Startup-kulttuuri on kehittynyt voimakkaasti viimeisen vuosikymmen aikana niin yrittäjien, rahoituksen kuin osaamisenkin myötä. Suomessa on nyt hyvät edellytykset rakentaa kansainvälisiä menestystarinoita.

Olet työskennellyt kuusi vuotta Piilaaksossa. Mietitkö vakavissasi jäämistä sinne?

Olen ollut perheeni kanssa kahdessakin jaksossa Piilaaksossa. Kalifornia on meille kuin toinen koti muun muassa monien hyvien ystävien myötä, mutta nyt on hyvä hetki olla Suomessa.

Mitä teet kun et ole töissä?

Matkustelen perheeni kanssa, veneilemme ja käymme skimbaamassa. Soitan koskettimia, myös bändissä. Bänditoiminta on saanut hyvän startin muutaman keikan merkeissä.

JUKKA LUKKARI

@talentum.fi

2

WWW.URATIE.FI

20.2.2015

Uusia työntekijöitä?

Lähetä tiedot Uratien nimitysuutisiin: nimitysuutiset@talentum.fi tai verkkopalvelun kautta www.uratie.fi/nimitysuutiset

Yrittäjäksi ryhtyvällä voimakas itsekontrolli Epäilykset ja pelot voivat alentaa yrittäjäksi ryhtymisen todennäköisyyttä, tuore tutkimus osoittaa.

Aalto-yliopiston professori Teemu Kautonen analysoi tutkijakollegoidensa kanssa tunnetiloja, jotka voivat estää aikovia yrittäjiä ryhtymästä sanoista tekoihin.

Havaittuja tunnetiloja olivat epäilykset, pelot ja tiettyjä yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyviä toimintoja kohtaan koettu vastenmielisyys.

Erityisesti epäilys, että oma yrittäjyyteen liittyvä osaaminen on vajavaista, alensi merkittävästi yrittäjäksi ryhtymisen todennäköisyyttä.

Tutkimuksessa analysoitiin erityisesti oman käyttäytymisen hallintaa eli itsekontrollia. Se osoittautui tärkeäksi yrityksen perustamistoimiin vaikuttavaksi tekijäksi.

– Yrittäjäksi ryhtyy todennäköisimmin henkilö, jolla on hyvä itsekontrolli. Tällainen ihminen harvemmin myöskään kokee voimakkaita epävarmuuden ja pelon tuntemuksia suhteessa yrittämiseen, sanoo Kautonen.

Mitä vahvempi itsekontrolli, sitä todennäköisemmin yrittäjäksi mielivä ryhtyy toteuttamaan haavettaan.

Tutkimukseen osallistui 161 iältään 20–64-vuotiasta suomalaista, joilla oli jonkinasteinen aikomus ryhtyä yrittäjäksi seuraavan vuoden aikana. Heidän aikomuksensa toteutumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä seurattiin vuoden päästä.

YTHS:n heviryhmä antaa kiloille kyytiä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä alkaa helmikuussa uusi virtuaalisen painonhallinnan ryhmä eli Hevi-orkesteri.

Nuorten painonhallinnan mobiilipalveluille on kova kysyntä. Kevään aikana käynnistetään kolme mobiiliryhmää.

Hevi-orkesterin kapellimestarin toista tahtipuikkoa heiluttaa YTHS:n painonhallinnan mobiiliryhmien kokenut ammattilainen, terveydenhoitaja Jonna Kekäläinen.

– Opiskelijoiden suuri rynnistys Hevi-orkesteriin pääsi yllättämään, iloitsee Kuopion toimipisteessä työskentelevä Kekäläinen.

– Varauduimme kevään aikana pyörittämään aluksi vain yhtä ryhmää, onneksi saamme pika-aikataululla perustettua kaksi muutakin orkesteria.

Syyslukukaudelle on suunnitteilla vielä neljä ryhmää lisää, jos kiinnostusta riittää.

Kekäläinen on huomannut, että nuoret ottavat ennakkoluulottomasti käyttöönsä uusia hyvinvointisovelluksia. Tämä on rohkaisevaa kehitettäessä uusia terveyden edistämishankkeita.

YTHS:ssä julkaistun Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen 2012 mukaan opiskelijoiden paino-ongelmat ovat lisääntymään päin. Suunta näkyy erityisesti nuorten miesten kohdalla.

Hevi-orkesterissa käytettävä mobiilisovellus MealLogger on kehitetty valokuviin perustuvasta sähköisestä ruokapäiväkirjasta. Sen avulla opiskelija voi kehittää myös liikuntatottumuksiaan.

Terveydenhoitaja kommentoi valokuvien perusteella opiskelijoiden ruokavaliota ja liikuntaa sekä kannustaa myönteisen palautteen kautta ryhmän jäseniä neljästi viikossa.

Ryhmän jäsenet voivat jakaa kokemuksiaan sekä auttaa ja tukea toisiaan.

TASA-ARVO

IHAN KIVAA. Nice Tuesdayn järjestämä Super-Ada-tapahtuma mullisti tyttöjen ennakkokäsityksiä tietotekniikasta ja sai monet heistä harkitsemaan alaa mahdollisena tulevana ammattina.

Tietotekniikka maistuu naisille yhä huonommin Super-Ada vääntää it-alaa nuorten tyttöjen tietoisuuteen Naisten osuus tietotekniikan töissä vähenee. Joulukuussa julkistetun tilaston mukaan it-alan työntekijöistä on naisia 23 prosenttia. Vielä vuonna 2011 määrä oli 25 prosenttia.

It-alan naisten järjestö Nice Tuesday on huolissaan naisten määrän vähäisyydestä alalla.

Puheenjohtaja Suvi Erjanti näkisi osuuden mielellään 40 prosentissa tai ylikin. Mitään syytä hän ei näe, miksi naisten pitäisi vältellä alaa tai miksi he eivät pärjäisi miesvaltaisena pysyneellä alalla.

Erjanti on vakuuttunut, että naisia tarvitaan alalla enemmän.

– Mitä monipuolisempi joukko it-ratkaisuja on rakentamassa, sitä parempia niistä tulee.

Alan sisällä tilanne on Erjannin mielestä hyvin tasa-arvoinen, ja jokainen saa olla oma itsensä. Hän ei myöskään pelkää, että naisistuminen heikentäisi alan palkkoja tai arvostusta, kuten joillakin aiemmin miesvaltaisilla aloilla on käynyt.

Super-Ada hautoo muutosta Konkreettisena toimena Nice Tuesday on järjestänyt kaksi kertaa Super-Ada-tapahtuman, joka houkuttelee nuoria tyttöjä alalle.

Naispula saattaakin 5–10 vuoden kuluttua olla mennyttä, sillä tapahtuma sai tänä vuonna supersuosion. Kaikki 130 paikkaa täyttyivät, ja jonotuslistalle jäi vielä yli sata 16–22-vuotiasta tyttöä.

Riehakkaassa tapahtumassa ratkottiin erilaisista it-alan työtehtävistä koostuva hauska rastirata, johon tytöt osallistuivat 2–3 hengen tiimeinä. Voittajatiimin tytöt Siri Juvonen ja Sonja Karlsson saavat kesätyöpaikan Roviolta.

Vuonna 2013 järjestetty ensimmäinen Super-Ada oli huomattavasti vaatimattomampi tapahtuma, joka veti paikalle 50 tyttöä.

VOITTAJAT. Siri Juvonen Mäkelänrinteen lukiosta ja Sonja Karlsson Tikkurilan lukiosta olivat tyytyväisiä voitostaan ja kesätyöpaikasta.

Voittajat Pinja Vuorinen ja Johanna Laine kiittelevät kokemuksiaan palkintokesätyössä Futuricella: tytöt saivat tehdä töitä muun tiimin osana ja osallistua todellisiin asiakasprojekteihin.

Vuorinen ja Laine ovat tämän kevään abiturientteja, joille it-ala on varteenotettava uravaihtoehto.

– Minusta tulee peligraafikko, Laine toteaa Nice Tuesdayn videolla.

Nice Tuesday on vuonna 2006 perustettu it-alan naisten järjestö, jolla on yli 700 jäsentä. Verkoston tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja vavistaa naisten asemaa it-alalla.

Järjestö toteuttaa tavoitetta asiantuntijatapaamisissa, joissa on mahdollisuus kuulla asiantuntijaesityksiä, tavata kollegoita, keskustella ja verkottua. Tapaamisia on Helsingissä ja Tampereella keskimäärin kerran kuukaudessa nimen mukaisesti tiistai-iltaisin. Toiminta rahoitetaan jäsenmaksuin ja tukijayritysten avulla.

RAILI LEINO

@talentum.fi

Ongelma odottaa ratkaisijaa

■

Naisia ei ole liiaksi it-alalla.

Ovatko naiset siis heikkoja ongelmanratkaisijoita tai huonoja matematiikassa?

– No ei tosiaan! Kuka sellaista edes väittää, älähtää Nice Tuesdayn puheenjohtaja Suvi Erjanti.

Naisnäkökulman kannalta it-alan hankaluus on, että harva tyttö tietää, millaista alalla työskentely on.

– Kaikki eivät edes tiedä, mitä it on.

Moni kuvittelee, että työ on yksinäistä koodaamista pimeässä kellarissa, Erjanti sanoo.

– Oikeastihan tämä on luovaa ongelmanratkaisua, jossa tarvitaan monenlaisia ihmisiä. Tämä on ala, jolla vallitsee rento meininki ja jossa saa olla oma itsensä.

– Nykytilanteen ainoa hyvä puoli on, että alan tilaisuuksissa naisten vessa on se, johon ei koskaan ole jonoa! &

3

20.2.2015

Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen ja asiantuntijalaitos, jonka palveluksessa työskentelee noin 340 eri alojen asiantuntijaa.

Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitosten valvontaosaston Organisaatiot ja johtamisjärjestelmät -toimisto (OJO) valvoo käytössä ja rakenteilla olevien ydinvoimalaitosten johtamisjärjestelmiä ja organisaation toimintaa sekä suunnitteilla olevien laitosten osalta luvanhakijan valmistautumista projektin johtamiseen ja laadunhallintaan. Valvonnan perusteella toimisto tekee tarvittavat esitykset ydin- ja säteilyturvallisuutta lisääviksi toimenpiteiksi. Valvonta koostuu luvanhaltijoiden toiminnan jatkuvasta seurannasta, tarkastuksista, asiakirjojen tarkastamisesta, valmistelusta ja koordinoinnista sekä osallistumisesta tarkkailijana luvanhaltijan toimittaja-auditointeihin. Toimisto kehittää organisaatioiden toimintaa, turvallisuuskulttuuria ja -johtamista koskevia valvontamenettelyjä ja työkaluja. OJO - toimisto hakee vakinaiseen virkaan

tarkastajaa/ylitarkastajaa, organisaatiokulttuuriasiantuntijaa Organisaatiokulttuuriasiantuntijan tehtävänä on valvoa ydinvoimaalalla edellytettävää turvallisuuskulttuuria sekä käynnissä, rakenteilla että suunnitteilla olevilla ydinvoimalaitosyksiköillä. Lisäksi hän vastaa STUKin turvallisuuskulttuurin valvonnan kehittämisestä yhdessä STUKin muiden asiantuntijoiden kanssa. Henkilöllä tulee olemaan myös vahva rooli STUKin turvallisuuskulttuuriosaamisen kehittämisessä. Henkilö osallistuu myös muuhun organisaatioiden toiminnan ja johtamisjärjestelmien valvontaan Parhaat valmiudet tehtävän menestykselliselle hoitamiselle antaa ylempi korkeakoulututkinto esim. organisaatiopsykologian, käyttäytymistieteiden tai yhteiskuntatieteiden alalta. Haemme henkilöä, jolla on vahvan teoreettisen osaamisen lisäksi käytännön kokemusta organisaatio- ja turvallisuuskulttuurin tutkimisesta, arvioimisesta ja kehittämisestä turvallisuuskriittisellä toimialalla, mieluiten ydinvoima-alalla.

Hakuilmoitus luettavissa kokonaisuudessaan valtiolle.fi - sivustolla työavaimella 550-22-15.

Hakuaika päättyy 27.02.2015 klo16.15.

For the technically minded and community spirited.

ABB (www.abb.com) is a leader in power and automation technologies that enable utility, industry, and transport and infrastructure customers to improve their performance while lowering environmental impact. The ABB Group of companies operates in roughly 100 countries and employs about 140,000 people, of whom around 5,200 in Finland.

Senior Application and Commissioning Engineer Process Industries, Helsinki

Are you an experienced application engineer ready to take your career to the next level? You will be responsible for leading and executing the project and application engineering of a drive control system and process automation control systems. You will support the project manager and be responsible for building application software within our automation system.

We require a B.Sc. or M.Sc. degree in electrical or automation engineering, and previous work experience. Knowledge of process machinery, and function block programming is needed; computer programming skills are considered an advantage. Fluent English skills are required. More information: Topi Kinnunen, tel. +358 50 33 22456. Interested? Apply with the job ID FI56181701.

A better world begins with you at YYY CDD Ƃ WTCNNG

www.stuk.fi

Uudelle uralle Villivisio Oy

Attendo

■ Pirja Aarnio on aloitta-

■ OTM Jaakko Holopainen

nut asiakkuuspäällikkönä ja luovan tiimin esimiehenä 15.12.2014. Hän on työskennellyt aiemmin Mainostoimisto Ilmeessä projektipäällikkönä sekä Pirkanmaan Osuuskaupassa yhteyspäällikkönä. Pauli Nurminen on nimitetty osakkaaksi ja luovaksi johtajaksi 1.1.2015 alkaen. Hän toimi aiemmin yhtiön ADtiimin esimiehenä.

on nimitetty yhtiön lakimieheksi 12.1.2015 alkaen.

Holopainen on aiemmin toiminut lakimiehenä Suomen Lääkäriliitossa.

Taitoa ■ Trad. Mervi Veini on ni-

mitetty prosessin omistajaksi, vastuualueenaan myyntilaskutus ja -reskontra 1.12.2014 alkaen. VTM Christian Sjöstrand on nimitetty Länsi-Uudenmaan toimipisteen päälliköksi 1.1.2015 alkaen.

Grid Oy:ssä. FM Tita Uotila on nimitetty tuotepäälliköksi, vastuualueenaan yhtiön omien ohjelmistotuotteiden hallinta ja kehitys. Hän on aiemmin työskennellyt vastaavanlaisissa tehtävissä Nokia Oyj:ssä.

Lean Forward Oy

Suomen Kaukokiito Oy

■ Ins. AMK Jussi Hämäläi-

■ Harri Bergman on nimi-

nen on nimitetty ERP asiantuntijaksi, vastuualueenaan ERP käyttöönottoprojektit ja tietokonversiot sekä tukipalvelut. Hän on aiemmin työskennellyt vastaavissa tehtävissä Sandvik Mining and Construction Oy:ssä.

Datan. Christer Illman on nimitetty sovellussuunnittelijaksi, vastuualueenaan asiakaskohtaisten sovellusten kehitys. Hän on aiemmin työskennellyt yrittäjänä. eMBA Sanna Porola on nimitetty ERP asiantuntijaksi, vastuualueenaan ERP projektiseurannan ja kustannuslaskennan kehittäminen ja tukipalvelut. Hän on aiemmin työskennellyt vastaavissa tehtävissä Alstom

tetty myyntipäälliköksi Helsingin toimipisteeseen 12.1.2015 alkaen.

Hän tulee vastaamaan logistiikkapalvelujen myynnistä Uudenmaan talousalueella. Bergman siirtyy tehtävään Helsingin KTK:sta.

VVO-yhtymä Oyj ■ Ins. AMK Ayla Dinçay

on nimitetty energia- ja ympäristöasiantuntijaksi 7.1.2015 alkaen. Riitta Järvenpää on nimitetty Hämeenlinnan aluepäälliköksi 15.1.2015 alkaen.

Samuli Varjonen on nimitetty Turun aluepäälliköksi 19.1.2015 alkaen.

Visma Solutions Oy ■ Eero Mäkelä on nimi-

tetty Customer Support Agentiksi Helsinkiin vastuualueenaan Maventa Verkkolaskutus. Mäkelä on työskennellyt aikaisemmin LähiTapiolassa korvausneuvojana sekä asiakaslaskutuksen ja tuottolaskennan parissa Greencarrier Liner Agency Finland Oy:ssä.

Teemu Luukkonen on nimitetty Community Manageriksi Lappeenrantaan.

Hän vastaa asiakkaiden ja partnereiden yhteisösivuston rakentamisesta ja kehittämisestä. Luukkonen on työskennellyt aikaisemmin Flowrox Oy:ssä myynti-insinöörinä. Trad.

Sanja Toivari on nimitetty talousassistentiksi Lappeenrantaan.

Toivari on työskennellyt aiemmin Visma Services Oy:ssä palkanlaskijana.

KTM Jenni Saastamoinen on nimitetty Application Specialistiksi Lappeenrantaan vastuualueenaan budjetoinnin ja raportoinnin ratkaisu Visma Navita.

TkT, DI JuhaPekka Ström on nimitetty Software Architectiksi Lappeenrantaan vastuualueenaan taloushallinnon ratkaisu Visma Netvisor. Ström on työskennellyt aikaisemmin tutkijana ja projektipäällikkönä Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla useissa yritysyhteistyöhankkeissa.

B.A, BBA Janne Hirvonen on nimitetty Support Manageriksi Lappeenrantaan vastuualueenaan budjetoinnin ja raportoinnin ratkaisu Visma Navita. Hirvonen on työskennellyt aikaisemmin Visma Severan tuotepäällikkönä.

Antti Koskinen

on nimitetty ICT Engineeriksi Lappeenrantaan.

Koskinen on työskennellyt aikaisemmin Tieto Oyj:ssä järjestelmäasiantuntijana ja projektitehtävissä sekä järjestelmäasiantuntijana Comfinet Oy:ssä.

Sweco Finland Oy ■ Mervi Hevonkorpi on

nimitetty palkanlaskijaksi 17.11.2014 alkaen.

Ilmarinen ■ OTK Sini Kivihuhta on

nimitetty varatoimitusjohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi 1.2.2015 alkaen.

Hän jatkaa myös yhtiön eläkevakuutuksista vastaavana johtajana. Kivihuhta on aiemmin työskennellyt yhtiössä asiakasyhteysjohtajana ja työkyvyttömyysratkaisuosaston osastopäällikkönä.

Efore Oyj ■ Heikki Viika on nimitetty

toimitusjohtajaksi 1.6.2015 alkaen.

4

20.2.2015

Autamme ammattilaisia menestymään.

Haemme kehitysorientoitunutta, oma-aloitteista ja yhteistyökykyistä

järjestelmäasiantuntijaa vahvistamaan tietojärjestelmäosaamistamme. Työskentelet talous- ja tietohallinnon välisessä rajapinnassa, jossa päätehtävänäsi on taloushallinnon tietojärjestelmien kehitys- ja ylläpitotehtävät.

Työssäsi osallistut aktiivisesti kehitysprojekteihimme. Vastaat taloushallinnon sovellusten käyttöönotosta ja ylläpidosta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Pääset myös mukaan kiinnostaviin raportointi- ja analytiikkahankkeisiimme.

Odotamme SQL-ohjelmointikielen ja Excelin perusteellista osaamista. Taloushallinnon prosessien tuntemus katsotaan eduksi. Sinulla on toimenkuvaan soveltuva tutkinto ja olet toiminut vastaavissa tehtävissä muutaman vuoden. Kommunikoit suomen lisäksi sujuvasti myös englanniksi.

Seuraavien ohjelmistojen tuntemus katsotaan eduksi: Microsoft Dynamics AX, Microsoft Dynamics CRM, Basware maksuliikenne, Basware Business Planning, Basware GC8, M2.

Tarjoamme monipuolisen ja vastuullisen tehtävän sekä mahdollisuuden kehittää osaamistasi muiden asiantuntijoidemmet uella.

Lisätietoja tehtävästä antaa kehityspäällikkö Mikko Franssila puhelimitse numerossa 040 342 4215 tai sähköpostitse mikko.franssila@talentum.com.

Lähetä työhakemus ja CV palkkatoiveineen 28.2.2015 mennessä sähköpostitse rekrytointi@talentum.com.

Kuvat: Saarioinen

talentum.fi

Talentum kustantaa ammattilehtiä ja -kirjallisuutta sekä toimittaa niitä myös online-palveluna. Yhtiö kustantaa lisäksi juridista kirjallisuutta ja tarjoaa juridiikan alueen koulutusta sekä järjestää tapahtumia ja seminaareja liikkeenjohdolle. Talentumin toimintaan kuuluu myös suoramarkkinointi kustannustoimintaa tukevana myyntikanavana.

Saarioinen on yksi Suomen tunnetuimmista elintarvikealan yrityksistä. Sen palveluksessa työskentelee noin 1 500 henkilöä. Pääkonttorimme sijaitsee Tampereella ja kotimaan tuotantolaitokset Kangasalla, Huittisissa ja Valkeakoskella. Tytäryhtiö Saarioinen Eesti OÜ sijaitsee Virossa Raplassa.

Haemme Keskuslähettämöön Valkeakoskelle

Projektipäällikköä vastaamaan tuotannonsuunnittelujärjestelmän projektin johtamisesta. Projektipäällikön tehtäviin kuuluvat projektin henkilö- ja aikaresursointi, budjetointi, toiminnallisuusmäärittely, testauksen ohjaus, tietojärjestelmä- ja toimintatapamuutostarpeiden koordinointi sekä tuotannonsuunnittelun raportoinnin ohjaus.

Projektipäällikkö toimii tiiviissä yhteistyössä toimittajan projektiorganisaation kanssa ja raportoi Keskuslähettämön kehityspäällikölle ja projektin ohjausryhmälle.

Projektin kesto on 2-3 vuotta, jonka jälkeen työsuhde jatkuu projektipäällikkönä Saarioisten muissa projekteissa.

Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää vahvaa projektien johtamiskokemusta ja -osaamista, kokemusta tuotannonsuunnittelusta tai tuotannonsuunnittelun tietojärjestelmistä, osaamista tietojärjestelmien toiminnasta, korkeakoulutasoista koulutusta sekä hyvää englannin kielen taitoa. Arvostamme kokemusta elintarvikealalta ja MS-SQL -osaamista.

Lisätietoja tehtävästä antaa kehityspäällikkö Joonas Hytönen, puh. (03) 244 8808. Käy täyttämässä hakemus palkkatoivomuksineen 8.3.2015 mennessä osoitteessa www.saarioinen.fi -> Saarioinen -> Avoimet työpaikat.

www.saarioinen.fi

Yhtiön palveluksessa työskentelee yhteensä 721 henkilöä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Baltiassa ja Venäjällä. Yhtiön liikevaihto vuonna 2014 oli 72,3 miljoonaa euroa. Talentum Oyj:n osake on listattuna NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Uudelle uralle St Michel Print Oy

on nimitetty myyntipäälliköksi 19.1.2015 alkaen. Hän on aiemmin työskennellyt Nokia Oyj:n palveluksessa sekä kansainvälisten koulutusohjelmien opettajana Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa.

Sähköosastolle 1.12.2014 alkaen. Timo Muurinen on nimitetty projektipäälliköksi Sähköosastolle 1.12.2014 alkaen.

Ilkka Paloniemi on nimitetty johtavaksi konsultiksi Sähköosastolle 1.12.2014 alkaen.

Motiva Oy

LähiTapiola-ryhmä

■ KTM Kati Laakso on

■ MMM, agronomi Pasi

aloittanut viestintäjohtajana 24.11.2014. Hän siirtyy yhtiöön Soprano Communications Oy:stä, jossa hän toimi johtavana konsulttina. DI Harri Heinaro on aloittanut asiantuntijana yhdyskunta ja kiinteistöt –ryhmässä 3.11.2014. Hän siirtyy yhtiöön Caverionilta, jossa hän työskenteli energia-asiantuntijana.

Aakula on nimitetty myyntijohtajaksi asiakashyödyn ja yhtiöiden liiketoiminnan ohjaus -yksikköön 1.1.2015 alkaen. Aakula siirtyy tehtävään yhtiön VarsinaisSuomen liiketoimintajohtajan tehtävästä. Hän on työskennellyt aiemmin Lähivakuutuksessa, Sampo Pankissa ja If Vahinkovakuutuksessa.

■ FM, KTM Elisa Vesanen

Granlund Oy ■ Jan-Olof Holm

on nimitetty johtavaksi konsultiksi Sähköosastolle 1.12.2014 alkaen.

Jan Nikkinen on nimitetty suunnittelijaksi

Gofore Oy ■ FM Erkki Salminen on nimitetty kulttuurista ja osaamisista vastaavaksi johtajaksi 1.1.2015 alkaen. Hän toimi yhtiössä aiemmin kehitysjohtajana.

KTM Marko Hollanti on nimitetty ohjelmistoarkkitehdiksi 1.1.2015 alkaen. Hän toimi yhtiössä

aiemmin vanhempana ohjelmistosuunnittelijana.

Rakennustieto ■ DI Mika Mattila on ni-

mitetty myyntijohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 2.2.2015 alkaen. Hän on aiemmin toiminut Kataja Event Oy:n toimitusjohtajana, Lindströmillä myyntijohtajana sekä Säkkivälineellä myyntipäällikkönä.

Tecno Consulting Group ■ DI Jukka Tiihonen on

nimitetty konsultiksi. Hän jatkaa Palkkataito Oy:n toimitusjohtajana uuden tehtävänsä ohella. Tiihonen on aiemmin toiminut palkkausasiantuntijana Teknologiateollisuus ry:ssä.

BCB Medical ■ TtM, röntgenhoitaja An-

namari Ronkanen on nimitetty asiakaspalvelupäälliköksi 1.1.2015 alkaen. Ronkanen tulee vastaamaan asiakkuuksien hallinnasta Pohjois-Suomen alueella.

Expericon Oy ■ Ismo Kurri on nimitetty

konsultiksi 28.1.2015 alkaen.

20.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

AUTOMAATIO JA VENTTIILIT

Tuotteet ja palvelut Varaa nyt ilmoituspaikkasi hakemistosta Suoramarkkinointi Mega Oy 0204 424 600

HYDRAULIJÄRJESTELMÄT

Venttiilit Quadax-läppäventtiili DN 50-DN 1000 MK-moduuli

Suora- ja ulkoisesti ohjatut Moduulit ja säätöventtiilit

Lämpötila-alue T= -270....+800 °C Patentoitu 4-offset-rakenne Tiivis rakenne

Kirkonkyläntie 37 B, 00700 HELSINKI Puh. (09) 350 5500, Fax. (09) 351 3271 www.elektrotukku.fi, e-mail: myynti@elektrotukku.fi

interLED

P Y Y D Ä TA R J O U S erkki.kallio@lakeudenhydro.com

SEINÄJOKI Rajatie 46 60101 Seinäjoki Vaihde (06) 4125 100 Myynti (06) 4125 125

HUOM

!

Kattava valikoima -komponentteja varastossa.

www.lakeudenhydro.com

VAASA Silmukkatie 17 65101 Vaasa Vaihde (06) 3205 300 Myynti (06) 3205 325

LÄMMÖNVAIHTIMET/ -SIIRTIMET

LED-TUOTTEET

– VALOA PIENELLÄ ENERGIALLA.

Interior- ja valomainoskäyttöön suunnitellut laadukkaat GE LED -moduulit ja teholähteet nopeasti maahantuojan varastosta.

/$$'81 382/(67$

LÄMMITYS JÄÄHDYTYS

Vedet Nesteet Öljyt Höyry Kaasut Ilma Kemikaalit Liuokset Aerosolit ASIAKAS- JA TEOLLISUUS SOVELLUKSET

www.intertrafo.fi

Trouble-Shooting

VALAMINEN

TYÖKALUJEN VALMISTUS

Lastuavia työkaluja konepajateollisuudelle! puh. 020 792 29 600 fax. 020 792 29 609

Boring tools system | www w.m mehi.fi fi

17

Tarkkuusvaletut komponentit vaativiin kohteisiin Sacotec Components Oy Sakonkatu 2, 11100 Riihimäki

puh. 019 7787 1 www.sacotec.fi

Lue uusi Arvopaperi Öljyn hintaromahdus tuo Euroopalle 270 miljardin dollarin vuosisäästöt. Tämä kääntää talouden nopeaan nousuun.

Tutustu Arvopaperiin Osta Lehtipisteistä | Tilaa lehti www.arvopaperi.fi/lehti/tilaa | Lue digitaalisesti osoitteessa summa.arvopaperi.fi

18 TEKNIIKKA&TALOUS / 20.2.2015

Perjantai Tarhapöllö laulaa vapusta vappuun

T

RAILI LEINO

eekkari laulaa mieluummin kuin hyvin. Kun kaksi tai useampi teekkaria kohtaa, siellä kohta raikaa iloinen laulu. Juhliahan on ympäri vuoden – myös vappujen välisenä aikana.

Laulutaidon puute ei estä musiikin tuottamista eikä siitä nauttimista. Laadukkaimmat teekkarimusiikin tuotokset, kuten Retuperän WBK:n soitanta, tuottavat runsaasti mielihyvää myös insinööripiirien ulkopuolella.

Perinteisesti teekkari nappaa sävelen tutusta kansanlaulusta, kupletista tai balladista ja rustaa tilanteeseen ja hetkeen sopivat sanat. Virsi on kaunein lyhyenä.

Paljon lyhyemmäksi ei pääsekään kuin Tekniikan Akateemisten toiminnanjohtaja Heikki Kaupin iskevä sanoitus: ”Ottakaa TEKIN malja!” Myös Hummeripoikien Ilkka Aaltosen taidokas sävellys tähän tekstiin on kaksitahtinen musiikin helmi.

HOI-LA-LAA! Vuosisadan teekkarikulttuuriteon tekijät Villa Hummerheimin sohvalla: vasemmalta Heikki Kauppi, Erkki Kupari, Ilkka Aaltonen, Britta Sunde ja Kaj G Backas.

Osa teksteistä oli ulkopoliittisesti sopimattomia.

Vanhimmat laulut ovat peräisin 1800-luvulta, joten alkuhistorian hämärät oli kaiveltava kirjallisista lähteistä.

NELJÄS JA VIIDES laulukirja, Pärlugglan ja Yöpöllö, ilmestyivät parahiksi juhlistamaan Kaupin äskettäisiä syntymäpäiviä.

Nyt viisuja on koossa jo 300. Kauppi toteaakin lakonisesti, että projekti on ohi.

Varmuutta tulevaisuudessa tapahtuville

NÄPPITUNTUMA

Kevyttä valotehoa

S

innittelin vuoden työmatkapyöräilyt Ebaysta ostetuilla kiinalaisilla otsa- ja tankolampuilla.

Viidelläkympillä sai paljon valotehoa, mutta akut eivät kestäneet 1,5 tunnin työmatkaa. Hajavalo häikäisi vastaantulijoita.

Testasin Lupinen 310 euron hintaista Piko X4 -mallia, joka on saksalaisvalmistajan toiseksi pienin malli. Valon mukana tulee otsapanta ja smartcore-akku, joka näyttää akun varaustilan ledeillä.

Ilman otsapantaa ja vakioakulla valaisin on 30 euroa edullisempi.

Tälle talvelle Pikon valotehoa nostettiin 900 lumenista 1 200 lumeniin. Valoteho riittää mainiosti työmatkapyöräilijäl-

le. Maastopyöräilijä voi kaivata lisäksi tankovaloa lumettomaan aikaan.

HINNALLE LÖYTYY perusteita. Valaisin toimitetaan latureineen kantolaukussa.

Akkukotelo on yhdistetty otsapantaan.

Akku ei tarvitse erillistä suojapussia.

Liittimet ovat kumipintaisia kovan muovin sijaan. Akku ja lamppu painavat yhteensä vain 185 grammaa, joten akun voi pitää kiinni pyöräilykypärässä. Jatkojohdon avulla akun voi viedä reppuun tai povitaskuun.

Pikon saa valaisemaan neljällä eri valoteholla. Lamppuun voi asettaa viisi esiasetettua valotehoyhdistelmää. Kuudes toimintatila on sos-vilkutus.

asioille ei ole kuitenkaan saatu, kun laulujakin syntyy jatkuvasti lisää.

Pärlugglan sisältää tärkeimmät pakkoruotsinkieliset teekkarilaulut. Sen kokoamisessa avustivat Tekniikan akateemisten sisarjärjestö TFIF:n toiminnanjohtaja Britta Sunde ja Kaj G. Backas.

Eniten musiikkitaustaa viisikosta on kirjasarjan toimittaneella Ilkka Aaltosella, joka muutaman vuoden sähköinsinööreiltyään antautui ammattimuusikoksi viisihenkiseen Hummeripojat-kvartettiin.

Hummeripojat lohkesi omaksi yhtyeekseen 1986 teekkarikuoro Dominanten Italian-kiertueella, jolloin serenadikvartetin piti tehdä vaikutus signorinoihin.

Yhtyeestä tuli yhtä tilapäinen kuin henkilöauton käyttöverosta. Se on esiintynyt 1 400

kertaa, pääasiassa yritysten ja valtiovallan tilaisuuksissa.

OSA VANHOJEN juomalaulujen teksteistä oli vielä 1960-luvulla poliittisesti niin tulenarkoja, ettei niitä voinut kirjoittaa ylös, vaan ne merkittiin muistiin kuvina, Backas muistelee. Esimerkiksi Juri Gagarinin ensilento siivitti teekkarit runoilemaan. ”Vi vill ha mera ryssar ut i rymden, och vi hoppas att dom aldrig kommer ner igen.”

Tänä päivänä sopimattomaksi on muuttumassa pyhistä pyhin, itse Tarhapöllöhymni, koska sen tekstissä esiintyy sana ”neekeri”. & RAILI LEINO

@talentum.fi

Lupine Piko X4 Kenelle: Aktiiviselle pimeässä liikkuvalle Värit: Musta, punainen ja sininen 3,3 AMPEERITUNNIN vakioakku polttaa

■ Kevyt ■ Työn laatu ■ Monipuoliset toiminnot

JANNE TERVOLA

JO YLI KYMMENEN vuotta sitten Aaltonen ja Kauppi totesivat, että teekkarilaulujen perinne on liian arvokas unohdettavaksi.

Myöhemmin laulunkeräilijöihin liittyivät vahvavirtasähkö- ja soittoveteraani Erkki Kupari, Polyteknikko-orkesterin konkari Erkki Pösö ja silloinen sähköinsinöörikiltalukkari Emmi Rautkylä.

Vuonna 2005 syntyi ensimmäinen, 60 laulua sisältävä kirja Tarhapöllö.

Tarhapöllö ääntelee virallisessa juhlahymnissä, jota on yli sadan vuoden ajan laulettu kaikissa teekkareiden yhteisissä juhlissa – lukemattomissa opiskelijaillanvietoissa, tohtorikaronkoissa, rapujuhlissa ja syntymäpäivillä.

Olennaista oli saada talteen paitsi laulujen nuotti myös syntyhistoria: kuka sanoitti, kuka valitsi sävelen, missä ja miten laulu ensimmäisen kerran esitettiin.

Taustatietojen metsästys vaatikin sherlockholmesmaista salapoliisityötä. Seitsemänkymppisten insinöörien dementia on edennyt yleensä niin pitkälle, etteivät he enää muista kaikkia yksityiskohtia. Mutta yleensä insinööri muistaa vielä isänsä puhelinnumeron. Seuraavien kirjojen, Helmipöllön ja Pupuhaukan, vanhin tietolähde olikin jo ehtinyt täyttää 101 vuotta.

TULITIKKUASKIA PIENEMPI. Kypärä pysyy hyvin tasapainossa akun kanssa.

13 watin lamppua täydellä teholla kaksi tuntia. Käytännön valoteho on parempi kuin lumenit antavat ymmärtää. Valokeila on tasainen, eikä hajavaloa juuri tule.

Lamppu ei jätä pulaan akun varauksen ehtyessäkään. Lampun sammuttua sen saa käynnistettyä alimman tehon tilassa, jossa se palaa vielä kohtuullisen pitkään.

Lisävarustelista on kattava. Kypäräja tankokiinnikkeiden lisäksi eri mallien akut sopivat ristiin. Kun hankkii usb-sovittimen, saa akulla myös ladattua matkapuhelimen. & JANNE TERVOLA

@talentum.fi

20.2.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS

60

Sherlock Holmesilla oli hieman erikoinen seinäkello, jonka tohtori Watson löysi salapoliisin jäämistöstä tämän kadottua Reichenbachin putouksilla. Kellotaulussa oli kello kahden kohdalla numero 8, sitten 25, 7, 12, 21, 6, 24, 100, 35, 60, ja puolenpäivän kohdalla 147. Kello yhden kohdalla oleva numero tai numerot olivat kuitenkin kadonneet. Watson oli oppinsa saanut ja teki päätelmiä, joiden perusteella hän tilasi uuden numerolaatan. Mikä numero siinä piti olla? &

OMG

147

19

?

35

8

100

25

24

7 6

21

12

VASTAUS SIVULLA 9

PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN

Teollisuuden ja työelämän äänet ovat katoa-

vaa kansanperinnettä, jota kerätään nyt talteen tuleville sukupolville.

Kuusi eurooppalaista museota tallettaa teollisuuden ja työkoneiden ääniä EU-rahoitteisessa projektissa, kertoo Yle. Tavoitteena on, että jokainen museo kerää sata ääntä tämän vuoden syksyyn mennessä. Suomesta mukana on Työväenmuseo Werstas Tampereelta.

Talteen kerätään äänen lisäksi video koneen toiminnasta sekä voimakkuudesta kertovat desibelit. Äänet kootaan verkkoon englanninkieliselle sivustolle, josta kuka tahansa voi käyttää niitä ilmaiseksi.

– Voi olla vaikeaa hahmottaa, miten valtavan äänekästä esimerkiksi paperitehtaalla tai kirjapainossa on ollut, Werstaan kokoelmapäällikkö Leena Ahonen sanoo Ylen jutussa.

– Viime vuosina työpaikkojen ääniä on hiljennetty ja pauhaavista koneista on tullut äänisaastetta. Kun kerrotaan entisaikojen työntekijöiden päivittäin kohtaamasta arjesta, myös kovat äänet on tärkeää saada talteen.

Joitain kulttuurihistoriallisesti merkittäviä teollisuuden ääniä on jo menetetty: esimerkiksi Työväenmuseo Werstaassa esillä olevan Finlaysonin tehtaan höyrykoneen puhkuminen.

Finlaysonin kone ei toimi, eikä toimivaa konetta ole onnistuttu löytämään. &

WWW.TEKTAL.FI/P/1

1. Kohti pääministeriyttä porskuttava Juha Sipilä tuli tunnetuksi johtamansa Solitra-yrityksen myynnillä vuonna 1996. Mitä Solitra valmistikaan? a) matkapuhelimissa käytettyjä suurtaajuussuodattimia b) mobiiliverkkojen tukiasemissa käytettyjä vahvistimia c) nmt-puhelinten antenneja d) osia Kemiran omistaman Metalkat-yhtiön valmistamiin katalysaattoreihin

2. Mikä oli Sipilän ensimmäinen työnantaja diplomi-insinööriksi valmistumisen jälkeen? a) Aspo Elektroniikka b) Nokia-Mobira Oy c) Lauri Kuokkanen Oy d) Oulun yliopisto 3. Mitä Solitran ostanut amerikkalaisyhtiö ADC tekee nykyään? a) ADC:tä ei ole enää olemassa itsenäisenä yhtiönä b) se on maailman toiseksi suurin älypuhelinten rf-komponenttien valmistaja

c) ADC on nykyään keskittynyt valmistamaan antureita autoteollisuudelle

d) se on elektroniikan sopimusvalmistaja, jonka tunnetuin tuote ovat Googlen älylasit VASTAUKSET SIVULLA 9

LUKU

251,5 m

Mäkihypyn maailmanennätys, jonka hyppäsi Norjan Anders Fannemel Vikersundin lentomäessä 15. 2. 2015

Kepakkomiehen paluu

V

aalikamppailun toistaiseksi kuohuttavin asia on ollut keppana-kepun salajuoni raitistaa kansa siirtämällä keppana Alkoon. Kepun puoluehallitus päätti asiasta keväällä 2013, ja Laanisen Timppa vahvisti sen yhdeksi kepun keinoista.

Kansa parahti, ja Sipilän Juhalle tuli kiire selittää. Olkaa huoleti, kepukka pysyy kaupoissa, hän rauhoitteli kuohun keskeltä, ja Kippis kohtuudelle -ohjelma katosi kepun nettisivuilta. Kyse ei kuulemma ole puolueen vaaliohjelmasta, vaan ”alkoholipoliittisesta taustalinjauksesta”.

KEPU LUPAA kuuluisassa kakkarassaan 200 000 uutta työpaikkaa. Kuinkahan monta työpaikkaa pelkästään kaupanala menettäisi taustalinjauksen vuoksi?

Päivittäistavarakauppa auttoi kertomalla, että päiviltä saadaan heti tuhat kyläkauppaa ja kioskia.

Panimoliitto täydensi arvioimalla mallasohran viljelyn vähenevän neljänneksen. Raitistuuko kansa, jos se Alkosta kepukkaa hakiessaan tarttuu samalla kossuun? Myös Virosta kuultiin huurteisia hurraa-huutoja.

MUTTA KEPU ei ole taustalinjauksineen yksin.

Pari vuotta sitten myös demarien Huovinen vaati kepukkaa Alkoon, kristillisten Räsänen oli samalla asialla vuotta aiemmin. Ruotsalaisten Thors esitti keppanan laimentamista, ja kokoomuksen Risikko ideoi mittaria hanaviineihin.

Kepu on aina ollut huono häviäjä. Tällä kertaa siankasvattaja Anttila syytti kokoomusta sikamaisesta miinasta, vaikka parempi kohde olisi Lars Levi. Hengenmiehen peruja kepakko nousi kepun keinovalikoimaan puolessa vuodessa, kun Sipilästä oli tullut puheenjohtaja.

Olihan sekin muiden vika, kun yllättäen ja pyytämättä Jäätteenmäen makkarin faksiin putkahti Halosen neuvonantajan

lähettämät pari tuhatta liuskaa, vaikka Anneli olisi ottanut ne mieluummin sähköpostilla. ”Puhun niin totta kuin osaan”, hän vakuutti. Sen kyllä kaikki hyvin uskoivat.

Kompastelu nosti pääministeriksi lautakasa-Masan, joka palaa taas vaalikentille. Perheyrittäjien koulima Masa on huhtikuun vaaleissa yksi kolmesta citykepulaisesta. Kaksi muuta ovat Kreikan ystävä Olli Rehn ja kepun toistaiseksi paras kaappaus, Anne Berner.

Masan taitoja ei tarvitse enää epäillä: vain tosi lobbari saa entisen pomonsa takin kääntymään.

Mutta Masalla onkin Eesaun jalat ja Ruususen ääni.

ISTUIN IDÄNKAUPAN veteraanivuorineuvoksen kanssa illallispöydässä ja kuuntelin riemukkaita tarinoita Kekkosen vienninedistämisretkistä Neuvostoliittoon. Kekkonen oli vankista vankin kepulainen, idänkaupan takuumies ja pelimies muutenkin. Sotakorvauksena ensin ilmaiseksi annettu tavara vaihdettiin myöhemmin hyvällä bilateraaliarvolla öljyyn ja Ladoihin.

Kekkosen jälkeen vasta Ahtisaari ymmärsi viennin tärkeyden. Se oli kuitenkin demareille liikaa, joten omat savustivat rauhannobelistin pois valtiolaivan kipparin pukilta. Sitä seurasi 12-vuotinen pimeistä pimein keskiaika.

Voi sitä myötähäpeää, mitä yritysjohdossa tunnettiin. Kanslia huhuili vientimatkoille, mutta kaikilla oli juuri silloin muita kiireitä, idänkaupan veteraani hekotteli.

Vain tosi lobbari saa entisen pomonsa takin kääntymään.

ISTUVA HALLITUS saa aikaiseksi vielä yhden päätöksen. Kokkareiden ainoa onnistuja, raataja Vapaavuori nimitetään Euroopan investointipankkiin. Osana pakettia Olli-Pekka Heinosesta tulee LVM:n ja Harri Pursiaisesta TEM:n kansliapäällikkö.

Harri on poikkeus: koeteltu taito ja savolainen viäräleukuus riittävät, jäsenkirjaa ei tarvita. &

6

20.2.2015

Päivä paketissa.

Joka arkipäivä klo 16.30. www.tektal.fi/paiva

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI

Ikuinen unelma elää

L

iki 12 tunnin Singaporen-lentojen jälkeen jalkoja ja päätä kolotti. Vannoin taas, ettei koskaan enää. Haluan nopeammin perille.

Kokemus sai miettimään, miten vähän lentokoneet ovat matkustajan kannalta kehittyneet vuosikymmenien saatossa.

Lentokonevalmistus on konservatiivista. 40-luvulla alkoi siirtymä potkurikoneista suihkumoottoreihin, sen jälkeen periaatteet ovat pysyneet lähes samoina.

Juhlan hetkiä koettiin Euroopassa vuonna 1969, kun virtaviivaisilla deltasiivillä varustettu Concorde-lentokone oli valmis ensilennolleen. Miljoona ihmistä hurrasi Ranskan Toulousessa lentämisen uuden ajan alkua, kuten tuolloin uskottiin.

Concorde ylsi neljän jälkipolttimella varustetun moottorinsa voimin yli kaksinkertaiseen äänen nopeuteen. Lentoaika Lontoosta New Yorkiin jäi alle kolmeen tuntiin tavallisen 6–7 tunnin sijaan.

IHANA TEKNIIKKA

CONCORDEN KOHTALOKSI koitui lentämisen kalleus. Kolmen tunnin lennolla kului 55 000 kilogrammaa kerosiinia, eli puoli tonnia matkustajaa kohti. Nykyaikaisen kapearunkokoneen kulutus jää tästä alle kuudesosaan, ja matkustajamäärä on moninkertainen.

Yliäänikoneiden toinen ongelma on kova meteli. Äänivallin murtumisen paineen aiheuttama ”pamaus” estää lentämisen useimmissa maissa asutuksen päällä.

Koneen sisällä meteliä ei kuitenkaan kuulunut. Suuresta nopeudesta kertoi matkustajalle lähinnä etuseinän nopeusnäyttö, joka näytti parhaimmillaan yli kahta machia.

toosta New Yorkiin jäisi 3–4 tuntiin.

Lentokonevalmistajien pöydillä on konseptipiirustuksia ja tutkimushankkeita koneista, jotka voisivat lyhentää kaukolennot murtoosaan nykyisestä. Hurja visio on, että laitetaan koneeseen rakettimoottorit ja nostetaan se yli 30 kilometrin korkeuteen!

Jos energiatalouden ongelmat ratkaistaan, lennetään kenties 2050-luvulla Helsingistä New Yorkiin tai Shanghaihin parissa tunnissa. Näin nopeilla lennoilla voisi olla isot sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset.

Suomesta ehtisi työpäivän aikana käydä allekirjoittamassa sopimuksen Kiinassa. Kymmenet miljoonat kiinalaismiljonäärit voisivat piipahtaa Euroopassa viikonloppuostoksilla.

Energianlähteeksi on siinä vaiheessa tarjolla todennäköisesti ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja kuin nykyiset fossiiliset polttoaineet. &

Unelmasta ei ole kokonaan luovuttu.

YLIÄÄNIKONEIDEN UNELMASTA ei ole täysin luovuttu. Nyt niitä kehitellään lähinnä liikelentokoneiksi. Yhdysvaltalaisen Spike Aerospacen koneen tavoite on 1,6 machia, 1 960 kilometriä tunnissa. Näin lentoaika Lon-

TERO LEHTO

@talentum.fi

VIIKON NÄKY

VIIKON TÄKY

”Jos Apple pystyy ratkaisemaan turvallisuusongelman, antamaan panoksensa uusimpaan tekniikkaan sekä planeetan hyvinvointiin ja tekemään samalla valtavasti rahaa, se luultavasti tekee sen.”

Nasan insinööri pistäisi mikroaaltouuniin lämpökameran, jonka avulla näyttö osaa värillä kertoa ruoan valmistumisesta.

TEKTAL.FI/ IHANATEKNIIKKA

MAC OBSERVERIN JOHN MARTELLARO APPLEN SÄHKÖAUTOSUUNNITELMISTA

1.1.2015 alkaen Lakimiesliiton Koulutuksen seminaarit tuottaa Talentum.

Tekijänoikeuslaki muutoksissa

– millaiset ovat käytännön vaikutukset?

Tekijänoikeuspäivä 2015 • 10.3. Helsinki

nTekijä ten is l l e oikeud jen o t i ri en s e mi n ratkai

Legal Counsel, Senior Manager Ilkka Vuorenmaa, KPMG Oy Ab (pj.)

Asianajaja Ella Mikkola, Asianajotoimisto Bird & Bird Oy

Kuinka tekijänoikeuslaki muuttuu nyt ja tulevaisuudessa? Miten odotettavissa olevat muutokset vaikuttavat yrityksesi liiketoimintaan? Millaisia riitojen ratkaisutapoja tekijänoikeusriidoissa on käytettävissä? Mitä tulisi tietää viimeaikaisesta alan oikeuskäytännöstä Suomessa ja ulkomailla?

Senior Associate Kalle Hynönen, Asianajotoimisto Krogerus Oy

Chief Legal Officer Merja Karhapää, Sanoma Oyj

Perinteisessä Tekijänoikeuspäivässä saat katsauksen alan lakihankkeisiin sekä kuulet uusimpien ratkaisujen vaikutuksesta tekijänoikeuskäytäntöön Suomessa ja maailmalla.

Päivän aikana saat myös käytännön työkaluja koko ajan muuttuvan toimintakentän ongelmien hallitsemiseksi ja toimivien ratkaisujen löytämiseksi.

Hinta 730 € + alv 24 % (Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 € + alv 24 %) Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi