at u a g a s s i a q u l l u i n n a r n i at tav eq a at eq a r n e r m u t t u n n g a s o q • ukioq 9 • Immikkut saqqummersitaq
kalaallit nunaat nunarsuup qeqqani TELE-p siunissaq qulakkeerpaa
Imaatigut kabeli – teknikkikkut tupinnartuliaq
Akimut naleqqiullugu Internet annertunerusoq – tamanut
Siunissamut miilinik 7-inik alloriarneq
Asasara Atuartartoq Kalaallit Nunaanni nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq pitsanngorsarniarlugu TELE aatsaat taama aningaasaliissuteqartigaaq. Aningaasaliissuterpassuit nutaat ilagaat TELE-p oqaluttuari saanerani suliat annersaat, tassalu Island-imut Canadamullu imaatigut kabeli. Imaatigut kabeli Kalallit Nunaanniit Kalaallit Nunaannut attaveqarnerup qiterilissavaa, taannalu nunami attaveqaatinut immikkoortinneqarsinnanngilaq, tassami aamma nunami ineriartorneq malinnaasussaavoq. Immikkut uani Online-mik saqqummersitsinitsigut TELE-p anguniagai siunissamilu pilersaarutai sammineqarput. Neriuppugut imaatigut kabeli pillugu allaaserisani assigiinngitsuni apeqqutigisinnaasatit akissuteqarfigisinnaassallugit, aammalu nunami tamarmi sanaartornermi pilersaarutit qanoq innersut qanorlu sunniuteqassanersut. Siunertaq tassa Kalaallit Nunaat nunarsuup qeqqani - atuarluarina! Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga Brian Buus Pedersen, Pisortaaneq
Imaai Kalaallit nunaat nunarsuup qeqqani
Qupp. 3
Siunissamut miilinik 7-inik alloriarneq
Qupp. 5
Imaatigut kabeli – teknikkikkut tupinnartuliaq
Qupp. 6
Akimut naleqqiullugu Internet annertunerusoq – tamanut
Qupp. 9 Qupp. 11
TELE-p siunissaq qulakkeerpaa
Qupp. 12
TMA080519 DOO
Siunissaq pillugu ullut pingasut
KALAALLIT NUNAANNI QUPPERSAGAQ INOQUTIGIINNUT AGGUAATTAGAQ - Immikkut saqqummersitaq 2 0 0 8 Naqiterussiffigineqarput: TELE Greenland A/S • Postboks 1002 • 3900 Nuuk, Tlf.: 34 12 55 • marketing@tele.gl • www.tele.gl • www.post.gl • www.stamps.gl SULIARINNITTUT: Brian Buus Pedersen (ansvarshavende redaktør), Dorit Olsen, Thomas Pedersen, Anders Læsøe, Henriette Qvistgaard Krarup ASSILISAT: DeLuxus, TELE-POST • SANANEQARFIA: Grafisk produktion: Dorit Olsen, TELE-POST • NAQITERNEQARFIA: Naqitat A/S Forbehold for leveringssituation, trykfejl og prisændringer tages • Forsidefoto: DeLuxus • ISSN: 1600-9215
Kalaallit Nunaat
nunarsuup qeqqani Kalaallit Nunaata Europamut Amerikallu avannaanut imaatigut kabilimik attaveqalerneratigut interneti annertuumik sukkatsissaaq, piginnaasai annertusillutik, pitsaanerulerluni, nunattalu nunanut allanut attaveqarnera ukiorpassuarni qularnaatsumik ingerlassinnaalissalluni. Imaatigut kabeli TELE-mut december 2008-mi misilinneqartussanngorlugu tunniunneqassaaq. Ullumikkut kitaani attaveqarneq qaammataasatigut sakkortusaavitsigullu ingerlanneqartoq, ukiup nutaap aallartinnerani imaatigut kabelimut nuunneqassaaq. - Imaatigut kabeleqalernikkut Kalaallit Nunaanniit nunanut allanut attaveqarneq quleriaammik ullumernit sukkanerulissaaq, tassani pineqarlutik telefonit, qarasaasiat internetilu, pisortaaneq Brian Buus Pedersen oqarpoq. Kalaallit Nunaata nunanut allanut qaa mataasatigut attaveqaatai ulikkaarluinnarlersimapput, ukiunilu aggersuni naammattumik inissaqartitsisinnaa
natik. Imaatigut kabeleqa lernikkut ukiuni tulliuttuni amerlasuni tamanut naammattumik attaveqaatitigut aqqutissaqartoqalissaaq. - Kalaallit Nunaat nunarsuarmi nunanut tamanut sanilliullugu, innuttaasumut ataatsimut naatsorsuullugu attaveqaatitigut piginnaasamik annerpaamik periarfissiissaaq, taamaammat oqartariaqarpugut siunissaq eqqar saatigalugu eqqanaarsaalluta ani ngaasaliilluartugut, Brian Buus Pedersen oqarpoq. Illoqarfiit nunaqarfiillu sakkortusaa vinnut atanngitsut Kalaallit Nunaan nut nunanullu allanut qaammataasa tigut attaveqartuassapput. Brian Buus Pedersen-ip erseqqis-
sarpaa, taakkununnga aamma attaveqaatit pitsaanngoriartussaasut, tassami maanna kitaani sakkortu saavitsigut qaammataasatigullu attaveqartarnikkut inissaq annertooq atorneqartartoq taakku kisimik atulissammassuk, taamalillutillu inissa qarnerulissallutik. Kitaani Nanortalimmiit Uummannamut attaveqaatit aqqutaannut pi ngaarnernut toqqannangajattumik attaveqartoqarsinnaalissaaq, imaatigut kabeli sakkortusaaviillu nutaat ataatsimoorlutik internetikkut, qarasaasiatigut telefonikkullu sukkaneroqisumik attaviliisinnaalissammata. Imaatigut kabeleqalernikkut Kalaallit Nunaanni illoqarfiit nunaqarfiillu New York-imi
k a l a a llit nu n a at nu n a r su up qeqqa ni -
Kalaallit Nunaat nunarsuarmi nunanut tamanut sanilliullugu, innuttaasumut ataatsimut naatsorsuullugu attaveqaatitigut piginnaasamik annerpaamik periarfissiissaaq
atuisut assigalugit nunarsuup sinneranut attaveqarsinnaalissapput. - Anguniagarput qulequtalik ”Kalaallit Nunaat nunarsuup qeqqani” taa maalilluta nutaaliaalluinnartunut aningaasaliinitsigut piviusunngortissavarput. Pitsaasunik attaveqaateqarnissaq nunami inuussutissarsiortunut, inuiaqatigiit suliffeqarfiutaannut, innuttaasunut, nunallu aningaasatigut ineriar torneranut pingaaruteqaleraluttuin narpoq, Brian Buus Pedersen oqarpoq. Qarasaasiatigut attaviit suullunniit, internet, kiisalu attaveqaatitigut teknologi nutaaliaasoq atorluassagaanni pitsasunik attaveqaatitigut aqquteqartariaqarpoq. Matumani imaatigut kabeli, sakkortusaaviit nutaat, aningaasaliisutillu allarpassuit tamarmik nunarsuarmut attaveqarnitta pitsaasumik isumannaatsumillu ingerlasinnaanissaa qulakkeertussaa vaat. Tamatta nalunngilarput attaveqaatit ajoquteqaleraangata imaluunniit attaverukkaangata qanoq eqqorneqartartigaluta. - Ukiuni tulliuttuni attaveqaatit pin ngitsoorsinnaajunnaaraluttuinnassa-
vagut, inuiaqatigiillu tamarmik attaveqartoqarsinnaanngippat unittus saapput. Tamanna pillugu imaatigut kabeli marlunnik, tassalu Europamut Amerikallu avannaanut attavilerneqarpoq. Attaveqaatitigut ajortoqalissappat – tamannami aamma pinngit suuinneqarsinnaanngimmattaava aappaa atorsinnaassaaq, Brian Buus Pedersen erseqqissaavoq. Nuup Qaqortullu akornanni imaatigut kabelitaarnikkut, nunatta sinneraniit kujataanut attaveqarneq ullumernit isumannaannerulissaaq. Imaatigut kabelip, ammalu qaqqallu qaavini sakkortusaaviit piginerisigut Nuup Qaqortullu akornanni attaveerutto qassagaluarpat, sillimmatissaqalissaagut Brian Buus Pedersen-ip erseqqissar paa, Kalaallit Nunaata attaveqaatiti gut pitsanngorsaavigineqarnerani imaatigut kabeli kisimi apeqqutaan ngimmat: - Sinerissami illoqarfiit pitsaanersumik attaveqarsinnaalernissaat siunertaralugu sakkortussaaviit pitsanngorsarnerinut 100 millioner kr.-it missaat atorpagut. Taannaannaanngilarli aammali pilersaaruteqarpugut nunaqarfiit
- k a l a a llit nu n a at nu n a r su up qeqqa ni
sakkortusaaviini attavinnik taarser sornissatsinnut. Illoqarfiit annerit kisiisa pitsanngorsaaviginissaat anguniagarinngilarput. - Taakku saniatigut annertuumik mobiltelefoninut, IP-telefoninut il.il. (VOIP) aamma inuussutissarsiortunut qarasaasianut tunngasunik annertuunik aningaasaliivugut. Suliffeqarfittut inuiaqatigiit pigisaattut pisussaaffeqarpugut angisuumillu akisussaaffeqarluta. Nioqqutigut ineriartornermut malinnaassapput, ukiunilu aggersuni atuineq pisariaqartitsinerlu annertusiartortillugit, akinik appaasoqartassaaq – taamaaliunngikkutta atui sut periarfissarpassuarnut pissanga nartunut atuilluarnissaminnut akissaqarnavianngillat, pisortaaneq Brian Buus Pedersen naggasiivoq. ◆
Siunissamut miilinik
7-inik alloriarneq A ssersuu
tigalugu peqqinnis saqarfik A l a sk a m i p e r iu s e q a ssigalug u oktober im ii t a all artit tumik inte rn e t atorlugu nunaqarf immiut misissorn eqarsinna alis sapput.
Imaatigut kabelimik Kalaallit Nunaat atuilernermigut nunarsuarmi internetimik atuinermik pitsaanerpaanut ilanngutissaaq. Nunaqarfiit Paamiut, Aasiaat, Qaqor tullu pigisaaniittut oktoberimi Pipalummik taasaq atulissavaat. Taanna qarasaasiaavoq illoqarfinni annerni nakorsat nunaqarfimmiunik misissuinerminnut atortagassaat. Sumiiffinni peqqinnissaqarfinni sullissisut nakorsiaq misissoreeraangamikku, ajorto qarsorigunikkulu, taava misissuinermi paasissutissat sumiiffimmi napparsimaveqarfimmut qitiusumut nassiutissavaat. Nakorsap atortuni atorlugit assersuutigalugu, aap naqitsinera, silaannaqassusaa uummatillu tillernera misissorsinnaassavai. Taamaalilluni nakorsiaq toqqaannartumik ilisimasaqarluartumik misissorneqartassaaq, tamannalu tamanut iluaqutaassaaq. -Taamaalilluta siusinnerusukkut nappaatit suuneri paasisinnaalissavagut, Dronning Ingrid-ip napparsimavissuani nakorsaaneq, Birgitte Asmin Schurizek oqarpoq. Taamatut attaveqaatinik piginnaan ngorsaanerit qilanaarai. Nakorsianimmit paasissutissat, Sana-mut imaluunnit sumiiffinni qitiusumik peqqinnissaqarfinnut sukkanerusumik isu-
mannaannerusumillu apuussinnaalissammata. - Taamalillutik qularnaannerusumik paasissutissat apuuttassapput, Birgitte Asmin Schurizek oqarpoq. Ullumikkut assinik nipinillu internetikkut tigusiniarneq piffissaajarnarsinnaasarpoq, taamatummi attaveqarniarnermi nassiussat tigusisussamut apuutinnginnerminni qaamma taasatigooqqaartarmata. Ullumikkutut avatsitsinnut attave qaatit taama atorneqartigitillugit tamanna piffisaajaataasinnaasarpoq. Tamannali TELE-p imaatigut kabeli atulersippagu ajornartorsiutaajun naassaaq. Tassami attaveqarneq annertoorujussuaq imaatigut kabelimut nuunneqassaaq, qaammataasatigullu attaveqarneq inissaqarnerulerluni. Aamma atuarfiit internetimik sukkanerusumik atuisinaanngussapput. Sisimiuni Oqaatsinik Ilinniarfimmi sukkanerusumik attaveqarsinnaalernissaq utaqqineqarpoq, taamaalillutimmi ilinniartuminnik pitsaanerusumik ilinniartitsisinnaanngussagamik.
- Imaatigut kabeli atulerpat soqutaa junnaassaq serveri Nuummiinnersoq imaluunniit Hongkong-imiinnersoq, atuarfimmi pisortaq Johan Meyer oqarpoq. Oqarportaaq, attaviit arriittarpallaaneri ajornartorsiutigisarlugit, tassami pikkorissaasarnerit annermik video nipilu atorlugit ingerlanneqartarmata. - Internetimi ilinniartitsissutaasinnaa sorpassuarnik peqarpoq, kisianni attaviit arriippallaartaqaat. Taamaammat imaatigut kabeleqalernissaq qilanaaraarput, Johan Meyer oqarpoq. Ilinniarfik aamma Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup ataani E-forum-imut siulittaasuuvoq, taamaammallu Internetikkut sukkassutsit ineriartornerat malinnaavigaat. E-forum-ip isumagisussaavaa ilinniartitaanerup iluani internetip atorluarneqarnissaa. - Pissusissamisoorpoq Kalaallit Nu naanni internet ilinniartitsinermut atorneqaruni, Johan Meyer oqarpoq. ◆
k a l a a llit nu n a at nu n a r su up qeqqa ni -
Imaatigut kabeli – teknikkikkut
tupinnartuliaq
TELE-p Kalaallit Nunaannit Islandimut Canadamullu imaatigut kabelimut 750 mio kr.-it miss. atorpai. Kabeli misissueqqissaarnerup pilersaarusiorluaqissarnerullu kingunerisaanik immap naqqanut ilineqartussaq 4.780 kilometer-imik takissuseqassaaq. Kabelili sunik sanaajua? Takujunnanngilat, kisianni ukioq ataaseq qaangiuppat Facebook, Arto imaluunniit YouTube, iserfigigukkit, taava taakku iserfiginissaanut kabeli takisoorujussuaq kangiani Islandimiit kitaanut New Foundland-imut Canadamiittumut ingerlasoq – taakkunaniillu nunat taakku imaatigut nu-
natigullu kabelii aqqutigalugit, nunarsuup sinneranut paarlaasseqatigiinikkut attaveqarneq ingerlassaaq. Kabeli nutaaq 4.780 kilometerit miss. takissuseqarpoq. Qeqqaniipput nujatut ilusillit igalaminermit sanaat. Tassalu taakku mikromillimeteritut
Ill.: Nikolai Themothæussen
Imaatigut kabelimik inissiineq
-g k rø a l anl a llit a nd nu i vnerdens a at nu n c ent a r su rum up qeqqa ni
amitsigisut aqqutigalugit qarasaasiatigut paasissutissat, internet, nipi assillu siumut utimullu ingerlarsortartussaapput.Taakku kabelip sumi inissisimanissaa najoqqutareqqissaarlugu innarlinnginnissaat anguniarlugu arlalinnik qallerneqarsimapput. Soorlu inissiffissaa 1500 meterinik ikanneruppat, kiisalu kilisattunit, kitsanit assigisaanillu innarlerneqarsinnaalluni, taava kabeli eqqanaar sarluarneqarsimassaaq. Isumannaarnerujumallugu ajornanngikkaangat kabeli immap naqqanut assaanneqassaaq. Tamannali aatsaat pissaaq ilitsivigineqartussaq 1500 meterinit ikkanneruppat, nunniffissaanullu qanippat. Umiarsuaq kabelimik inissiortortussaq assallatserut kalillugu ingerlassaaq, kabelilu inisseriarlugu matoortassallugu. Immap naqqa ujaraapat qaqqartulluni maniillunilu, taanna maleqqissaarlugu kabeli inissineqqassaaq, eqqanaarsarluarneqassalluni sukangasumillu inissineqassanani. Immap naqqali sioraappat tanna aallaas saaq. 1500 meterimit itinerusumut kabeli inissinneqassaguni immap naqqani nuisaannartumi inissinne-
Imaatigut kabelip sananeqaataa
qassaaq – tassanimi allanit anguneqarsinnaanngilaq.
Kabelip qiterpiaani isumannaallisaatitut ruujori sisak mikisoq manngertorniuittoq atorneqarpoq – taannalu millimeterinik marlussuinnarnik silissuseqarpoq. Taassuma iluani attaviit fiberit inissisimapput. Sisaap silataatigut aamma sisaat allat nerngunneqarsimapput. Taassumalu tulleraa plasti imermik pitarneqarsinnaanngitsoq. Plasti aamma sisammik allamik nimerneqarsimavoq, qalliutaallunilu annoraamineq ninngusooq asfaltimik qalligaq. Taamalilluni ka belip issussusaa 17-imiit 43 millimeteritut silitsigaaq, apeqqutaalluni sumi inissinneqassanersoq.
Ill.: Nuka Themothæussen
Kabelip inissiivissaq 2007-ip aasaa nerani umiarsuarmit immap naqqanik immikkut misissuinissamut atortulersukkamit 6-eriarluni utertarneqarluni nalunaarsorneqarpoq, taamalillunilu qularnaannerpaamut inissinnissaa qulakkeerneqarluni.
Julip qeqqata missaaniit kabeli siulleq Cananadami New foundland-imi Milton-imiit Nuummut inissinneqas saaq, umiarsuullu septemberip aallartinnerani tikinnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Isumannaallisaanissaq siunertaralugu Nuummi nunniffissat
marluupput – Sanap kangerluani aammalu Saqqarlerni. Taava Nuum miit kabeli 800 km-imik isorartussusilik Qaqortup tungaanut inissinneqassaaq. Umiarsuaq kabelinik ilioraasoq alla august-ip qeqqata missaani Islandimi
Greenland Connect - Kalaallit Nunaata imaatigut kabelia
Nuuk
FarIce DanIce
Landeyarsandur
Qaqortoq
Vagar Greenland Connect
Copenhagen Hibernia-Atlantic
Persona
Halifax
London
Amsterdam Frankfurt
Milton TAT-14
Hiberni-Atlantic CANUS
New York
k a l a a llitg rø nunl n aaat ndnu i n v erdens a r su up cqeqqa ent rum ni -
YouTube-imi www.YouTube.com -imut iserlutit, Discovery-mi imaatigut kabelip qanoq sananeqarnera pillugu ilanngutassiarineqarsimasoq 7 min.-imik takissusilik takusinnaavat. Video aamma ukuninnga ujaasinikut nassaarisinnaavat ”undersea”, ”cable” aamma ”fiber”.
Landeyarsandur-imiit kabelimik 2.000 km-imik takitigisumik Qaqortup tungaanut, Qaqortup avataani 200 km-imik avasitsigisumut inissiissaaq. Tassani kabelit naapiffeqassapput, tassanngaanniillu Qaqortumut nunnitassaq Prinsessep qaqqaanut ingerlateqqinneqassaaq.
nunat taakku akornanni nalunaarasuartaatitigut attaveqarnerup iluani periarfissaapput. ◆
Septemberip qeqqani kabelit Qaqortup avataaniittut marluk katingunneqassapput, tassanilu kangimut kitaa nullu attavik piviusunngussaaq. Tamatumap kingorna suliassat arlallit inaarsarneqassapput. Ilaatigut kabelit nunniffigisani stationinut ingerlanneqassallutik. Pilersaarutit malillugit kabeli TELE-POST-imut piareerlugu misileriarlugu akuerisassanngorlugu ukioq manna 29.dec. tunniunneqassaaq. Piginnaasaq periarfissanngortussaq naammassava? Aap – ullumikkornit 7.000-eriaammik annertusissaaq. Teknikkikkut oqariartaatsit malillugit, imaappoq minnerpaamik maligaasat 96-it 10 Gbit/s-ikkaartut fiberimi ataatsimi periarfissaalissapput. Katillugit Europap tungaanut 1,9 Tbit/s, kiisalu Amerikap avannaanut 1,9 Tbit/s periarfissaangussapput. Ullumikkut Europami Amerikallu avannaani katillugit 2 Tbit/s miss.
- k a l a a llit nu n a at nu n a r su up qeqqa ni
Akimut naleqqiullugu
Internet annertunerusoq – tamanut
Internetimut atuinermut aki qaffanneqassanngilaq, naak attaveqaatitigut aningaasaliissutit milliardit atorneqaraluartut. Illuatungaanili atuineq annertusiartortillugu MB-mut ataatsimut aki appasaaq. Kikkut tamarmik internetimut akissaqartariaqarput, akigitinneqartullu aallaviullutik atuisut A-tut B-tullu immikkoortiterneqassanngillat. TELE-p eqqarsarluarluni aningaasalii soqartarpoq, taakkulu ukiuni agger suni atuisunut malunnaateqarluartussaapput. Periuseq taanna 1990-ikkut aallartinneranni atorneqalerpoq, taa manilu TELE nalunaarasuartaatitigut attaveqaateqarnikkut nunarsuarmi siullernut ilaalluni digitaliseriivoq. Tamanna aallarniutigalugu –nuna tamakkerlugu – ukiorpassuarni pitsaa sumik attaveqaateqartoqalerpoq, akillu appartinneqartarlutik. Periuserlu tamanna ingerlateqinniarparput. Aningaasaliissutit nutaat annertoqisut tamakku attaveqaatitigut piginnaasat annertusarnerinut, sukkanerulernerinut pitsaanerulernerinut, ukiunilu aggersuni akinik apparterinissanut aqqutissiuisussatut isigineqassapput. Tamanna pissaaq, nalunaarasuartaatitigut kiffartuussinerit assigiinngitsut atorluarneqarnerisigut, minnerunngitsumillu internetimik atuinerup annertusiartornera ilutigalugu. Kalaallit Nunaanni atuisorpassuit
Amerikami avannarlermi Europamilu atuisut assigalugit ”flatrate” (qaammamut aki aalajangersimasoq) atulerusukkaluarpaat. Tassa imaappoq, aki ataaseq akiliutigalugu qanorsuaq internetikkut aallerlunilu nassitsi soqarsinnaallunilu. Taamatut periarfissiissagaanni, pisariaqarpoq attaveqaatinik ingerlatsisup atuineq annertusiartortillugu aningaasartuutaasa annertusiartunnginnissai. Kalaallit Nunaanni tamanna atorsinnaanngilaq, atuinermi annertuumik annertusiartortillugu attaveqaatit aqqutaanni nutaanik aningaasaleqqinnissaq pisariaqassaaq, taa maattoqassappallu aamma nuna ta makkerlugu nunaqarfinnut illoquti giinnullu tamanut tamanna periarfissiissutigineqartariaqassalluni. Kalaallit Nunaani attaveqaateqarneq akisuvoq, aammalu Nuuk, Qaqortoq allalu illoqarfiit inoqqortunerit kisiisa immikkoortillugit pisinnaanngilagut. Imaassinnaavoq imaatigut kabeli an-
nertoorujusuarmik piginnaasalik pisussanngoripput, kisianni puigussan ngilarput illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni attaveqaatit aqqutaanni ator tuutit allat tamarmik malinnaatinneqartussaammata. Ullumikkut TELEmi kaaviiaartitat 14 %-ii internetimeersuupput, aqqutillu tamarmiusut atorneqarnerisa 80 %iat internetimit atorneqarluni. Isertitat aningaasartutillu imminnut nalimmassarnerusariaqarput, tamannalu pisinnaavoq atuineq annertusippat. Nuna tamakkerlugu flatrate atorneqalissappat, aki qaffasissorujussuusariaqassaaq, atuisullu amerlanerpaar taat tamatumunnga akissaqanngillat. Taamalillunilu akissaqarnerusut kisimik periarfissaqarnerulissallutik.
k a l a a llitg rø nunl n aaat ndnu i n v erdens a r su up cqeqqa ent rum ni -
Periusaasinnaasoq alla tassaavoq internetikkut nioqqutinik nutaanik arlaqartunik neqeroornikkut, atuinerup annertussusaa tunngavigalugu aalajangersimasumik akiliuteqartarneq, taamaalillunilu akinik apparsaaneq. ADSL-imut periarfissaq nutaaq TELEp atulersikkusutaa tassaavoq assersuutigalugu qaam mammut 995 kr-inik akiliuteqarnikkut 6 GB-imik 4/0,7 Mbit/s-imik atuisinnaanissaq. Tassa imaappoq qaammammut 6 GB atoraanni 43 % aamma 60 % akornanni ADSL Basisimut ADSL Gold-imut naleqqiullugu sipaartoqarsinnaassaaq – taassuma saniatigut sukkaneroqisumik internetertoqarsinnaalissaaq. TELE-ip pilersaarutigaa 2009-imi atuineq qaffasinnerpaaffissalerlugu nioqqummik neqerooruteqassalluni. Tamatumap kingunerissavaa qaammammut atuinerup killilersimaar neqarsinnaanera. Taamaalillutit Telemut akiligassatit nakkutigisinnaanerussavatit. ◆
Paasissutissat Flatrate-ip atorsinnaaneranut, imminut akilersinnaassuseq aallaavigalugu aningaasarsiornikkut teoriip tunngavii allaaserineqarput. Tungaaviit marluk tamatumani pisariaqarput: 1) Attaveqaatini piginnaasaq atorsinnaasaq killeqanngitsoq aamma 2) Aningaasartuutinut killiliussat, MB-mik ataatsimik tuniseqqinneq akeqassanngilaq. Taakku marluk Kalaallit Nunaanni atorsinnaanngillat. 1) Sakkortusaavinni qaammataasatigullu attavinni piginnaasaq killeqarpoq, piginnaasarlu annertusineqassappat aningaasartuutit aamma annertusissapput – taamaalilluni killiliussamik aningaasartuutit nul-iunngillat. Sakkortusaaviit qaammataasatigullu attaviit Kalaallit Nunaanni attaveqarniarnermi suli pingaaruteqarput – qanorluunniiit imaatigut kabelip nunap avataanut attaveqarneq isumagisinnaagaluarpagu. 2) Immatigut kabeli Island-imut Canadamullu killeqarput, taakkunaniillu nunarsuup sinneranut attaveqarnissaq qulakkeerniarlugu aqqutinik allanik TELE pisisariaqarpoq. Pisiaq annertusiartortillugu aamma aki annertusiartussaaq.
10 - k a l a a llit nu n a at nu n a r su up qeqqa ni
Siunissaq
pillugu ullut pingasut
18., 19. aamma 20. august soqutiginnittut siunissamut alakkarterisinnaapput. TELE ataatsimeersuarnermik Nuummi Katuami aaqqissuisuussaaq, tassanilu oqalugiartussat pissanganartut siunissami nalunaarasuartaatitigut attaveqaateqarnikkut internetikkullu periarfissarpassuit oqalugiaatigissavaat. Attaveqaatitigut internetikkullu periarfissat sukkanerusut sumut atorneqarsinnaanerinut, takorluuisinnaassuseq kisimi killiliisuussaaq. August-imi tamakku takusinnaassavatit, periarfissat nalunaarasuartaatitigullu attaveqarnermi nutaarluinnaat, Tele-p avataaneersunit saqqummiutsippagit. Oqalugiartut arlaqartut assigiinngit sunit aallaavillit saqqummiussissapput, tassani imaatigut kabeli, Kalaallit Nunaannilu attaveqaatitigut nutaaliorneq ilinnut qanoq sunniuteqarsinnaanersoq sammineqassalluni. - Ataatsimeersuarnermi Kalaallit Nunaata siunissaa iserfigineqassaaq, qanorlu inuiaqatigiinni amerlanerpaat TELE-p aningaasaliissutaanik annertuunik atorluaasinnaanerat sammineqassalluni. Pingaaruteqarpoq teknologip qanga nitsap qitiutinneqannginnissaa. Matumani inuit atorluaanissamullu periarfissat pineqarput, pisortaaneq Brian Buus Pedersen oqarpoq. Ataatsimeersuarnermi ilaatigut internetimik nassaartut ilaat John Patrick, takorluukkaminik oqalugiassaaq. IT pillugu siulittuisartoq Innovationlabimillu pilersitsisoq, Preben Meyer,
Nuummi malunnartitsiniarneq
kiisalu nalunaarasuartaatitigut nalilersuisartoq John Strand, Strand Consult-imeersoq, saqqummiissapput Kalaallit Nunaanni ineriartorneri aqqusaarsinnaasagut tigussaasun ngortinniassallugit.
Ataasinngorneq 18. august innuttaasut atuartullu Katuami saqqummersitsinermut alakkaasinnaapput. Marlunngornermi pingasunngornermilu ataatsi meersuarneq ingerlanneqassaaq.
Ataatsimeersuarnerup saniatigut annertuumik teknologi nutaarluinnaq ukiuni aggersuni atuligassarput pillugu saqqummersitsisoqassaaq. ◆
Siunissami teknikkikkut atorneqarsinnaasut ilaat saqqummersinneqassapput. Assersuutigalugu ilulleq/ilupaaq ajutoortoqartillugu kalerriisinnaasoq, pappiaraq elektroniskiusoq, imaluunniit printer eq 3D-mik anisitsisinnaasoq. Ataatsimeersuarnermi peqataasut aamma isumasioqatigiisitat tallimaasut arlaannut peqataasin naapput, soorlu niuernermik, ilinniartitaanermik, nakorsaatinillu sammisaqartunut. Oqalugiartut saqqummersitallu pillugit annertunerusumik paasisaqarusukkuit una alakkartersinnaavat www.sarfarissoq.gl
k a l a a llit nu n a at nu n a r su up qeqqa ni - 11
TELE-p
siunissaq qulakkeerpaa TELE 2007/2008-mi 1,2 mia. kr.-inik teknologimut nutaamut aningaasaliivoq. Taakku annersaat imaatigut kabelimut atorneqarput, aammali Kalaallit Nunaanni innuttaasut ulluinnarni pitsaanerusumik atuisinnaanissaat siunertaralugu aningaasaliissuteqarluni. Ukioq nutaaq aallartitsinnagu imaatigut kabeli TELE-mut tunniunneqassaaq, taamaalilluni siunissamut matuersaat nutaaq tunniunneqassalluni. Maannamut qaammataa sakkut piginnaasamut naleqqiullugu imaatigut kabelip piginnaasaa 7.000-eriaammik annertuneruvoq. Taassumalu assigaa ullumikkut Atlantikoq ikaarlugu Europap, Amerikallu avannarliup akornanni attaveqaatitigut internetikkullu atorneqartartoq. Kalaallit Nunaannut periarfissaq annerto qaaq. Ima annertutigaaq, allaat inummut ataatsimut piginnaasaq atorneqarsinnaasoq naatsorsuukkanni nunarsuarmi rekord-iliissamaarunarluta. Imaatigulli kabeli kisiat TELE-p aningaasaliiviginngilaa. ◆
Sakkortusaaviit Sakkortusaavinni piginnaasaq annertuumik nutarterneqarpoq, TELE-mit ilimagineqarmat atuineq annertusissasoq – ingammik internet eqqarsaatigalugu. 2007-imi sakkortusaaviit Uummannamiit Nuummut piginnaan ngorsarneqarput, 2008-millu sakkortusaaviit Nanortalimmiit Nuummut aamma taamatut piginnaanngorsarneqarlutik. Nunaqarfinni sakkortusaaviit aamma piginnaanngorsarneqarput. 2008-imi 2009-imilu attaveqaatit pitsanngorsarneqarput, taamalillutik nunaqafimmiut sukkanerusumik internetersinnaanngorlugit, pitsaanerusumillu telefonikkut attaveqarsinnaanngorlugit.
12 - k a l a a llit nu n a at nu n a r su up qeqqa ni
Kalaallit Nunaat IP-telefonilu Teknologi, ullumikkut telefoninut nalinginnaasunut atortagarput qanganitserpoq. Taamaammat TELE-p ukiuni makkunani teknologimut nutaamut taarsersuilluni aallartissimavoq. Inuppassuit maanna ilisimalersimavaat IP-telefoni, tassaasut telefonikkut oqaluussinerit internetikkoortut. Kalaallit Nunaanni siunissami telefonikkut oqaluussinerit aamma teknologi taanna atorlugu ingerlanneqartalissapput. IP-ip iluani nioqqutissat siulliit ilaat inuussutissarsiortunut naleqqussagaassaaq, tassanilu TELE-p suliffeqarfiit telefoniisa nuutsitsisarfiinik sullissisinnaanissani neqeroorutigisinnaalissavaa. Teknologi taanna aamma atorlugu telefoninut sianertut emailikkut nalunaarummik oqalunnertalimmik immiussisinnaalissapput. Aallaqqaammut tamanna suliffeqarfinnut neqeroorutigineqassaaq, kingusinnerusukkulli neqeroorutaajumaartussat allat saniatigut innuttaasut kikkullunniit taamatut periarfissinneqassapput.
Mobiltelefoni 2006-imi 2007-imilu TELE sumiiffinni aalajangersimasuni GSM-mobiltelefonit isorartunerusumik atorneqarsinnaanissaat siunertaralugu ikkussuivoq. Tamatumap kinguneraa pineqartumi nassitsissummiit mobiltelefoninik atuisinnaanerup marloriaammik isorartunerulernera.. Ikkussuivigineqartut tassaapput Qeqertarsuarmi Uunartuarsuup qaqqaata qaava, Nuup kangerluani Qingaq, Arsuup eqqaani ARTA, Nanortallip avannannguani TREF kiisalu Kangerlussuarmi Blackridge. GSM-ip sumiiffinni aalajangersimasuni isorartunerusumik atorneqarsinnaalernera sinerissamut qanittumi aalisartunut, takornarianut, sunngiffimmi angalasartunut piniartunullu iluaqutaavoq, taamalilluni pinngortitami GSM-ip atorneqarsinnaanera annertusimmat. TELE-p 2007-imi Kalaallit Nunaanni tamarmi mobilinut systemit piginnaassorsarpai, 2008-milu mobiltelefonit katersuuffii taarsersussallugit. Taarsersuinerit annertupput, tamatumallu kingunerisaanik atuisut periarfissaat annertusipput, GSMimillu atorneri kipisaqataannginnerulerlutik, oqaluussinermi nipi ersarinnerulerluni, atuiffiusinnaasorlu annertusilluni.
Qarasaasiatigut attaviit Qarasaasiatigut attaviit ADSL, MPLS aamma LAN Link qanganitseriartorput, sumiiffiillu ilaanni ulikkaarluinnalerlutik. Taamaammat TELE imaatigut kabeleqalernerup nassataanik piginnaasat annertusinissaannut naleqqussaa足 nissaq siunertaralugu, atortussanik nutaanik pissarsiniarluni isumaqatigiissuteqarsimavoq. Taarsersuineq pisaaq 2008-imi 2009-imilu. Tamanna ilaatigut interneti sukkatsinneranik kinguneqassaaq.
k a l a a llit nu n a at nu n a r su up qeqqa ni - 13