The Baltic Guide FIN Tammikuu 2005

S U O M E K S I

Ennätyksellisen vilkas matkailuvuosi Lapsiperheen arki on kiireinen Virolaisena Euroopassa Talvimatkalle Pärnuun

Matka 2005 erikoisnumero

P A I N O S 70 000 K P L .

Yliopistokaupunki Tartto: tapahtumia, kulttuuria, ravintoloita...

H I N TA

Mestarikapellimestari Anu Tali

SUOMALAISISSA

MYYNTIPISTEISSÄ

TA M M I K U U 2 0 05

1 , 7 0 € ( s i s . a l v. )

Ka eesti keeles, pööra lehte!

/ laivat / hotellit / ravintolat / teatterit / näyttelyt / liikenne / kaupat / PORT TI VIROON

www.balticguide.ee

TUORET TA TIETOA VIROSTA YHDESTÄ OSOIT TEESTA

PRISMA-HINNAT OVAT TALLINNAN ILO Tarjoukset voimassa 6.01. 31.01.2005

OLUT

OLUT

Lapin Kulta 5,2% kapsäkki

Saku Rock 5,3% 24x0,33 l kapsäkki

GIN

Long Drink 24-pack

189,00

169,00

155,00

(12,08 )

(10,80 )

(9,91 )

792 cl

792 cl

23.86/l

21.34/l

792 cl

19.57/l

SUOMENLAHDEN TAKANA MERKKITUOTTEETKIN OVAT MERKILLISEN EDULLISIA VIINI Italialainen Cesari Soave Doc

PUNAVIINI Los Cardos Malbec VALKOVIINI Los Cardos Chardonnay

56,00 75 cl

74.67/l

(3,58 )

79,00 75 cl

Cesari Valpolicella '03 11,5%

69,00 75 cl

105.33/l

(5,05 )

92.00/l

(4,41 ) PUNAVIINI El Emperador Valle Central Cab/Carm.

VALKOVIINI El Emperador Valle Central Chardonnay

TEQUILA Morelos Especial

62,00 75 cl

149,00 70 cl

(3,96 )

(9,52 )

BRANDY Torres 10 Years

KONJAKKI Bisquit Cl VS rasiassa

212.86/l

82.67/l

349,00 70 cl

184,00 70 cl

498.57/l

262,86/l

(22,31 )

(11,76 )

Prisma-bussi ajaa taas maaliskuusta alkaen.

PRISMASSA ASIOINTI ON HELPPOA JA TURVALLISTA - meillä voit maksaa turvallisesti myös S-etukorttilla - kaikista ostoksista myös bonus - Prisman tuotteiden laatuun voit aina luottaa

TALLINNASSA SINUA PALVELEVAT SEURAAVAT PRISMAT: Kristiine, Endla 45 Mustamäe, Tammsaare tee 116 Rocca al Mare, Paldiski mnt 102 Sikupilli, Tartu mnt 87

AUKIOLOAJAT

8 23

www.prismamarket.ee

SIKUPILLIN RAVINTOLAT AVOINNA KLO 8 22!

ROSSO AVOINNA KLO 11-22 COFFEE HOUSESSA:

MAITOSUKLAA Marabou

21,90 200 g

109.50/kg

SÄMPYLÄ (porkkana- vai lihatäyte) + KANNUKAHVI

MAITOSUKLAA Marabou

(1,40 )

9,90 100 g

99.00/kg (0,63

SUKLAARASIA Collection

)

33,00 365 g

90.41/kg

(2,11 )

ROSSOSSA:

BROILERISALAATTI vai KALASTAJAN SALAATTI + MEHU 0,3 l

PRISMASSA ET MAKSA SENTTIÄKÄÄN LIIKAA. JA BONUKSET PÄÄLLE!

19.75.-

ENEMMÄN PERHEMARKET

4

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 5

pääkirjoitus

Suomeen vai Rukalle - Viroon vai Pärnuun

B

altiasta on viime vuotisen EU-laajenemisen myötä tullut aiempaa yhtenäisempi matkailualue, johon Suomikin kuuluu. Kauempaa saapuville, esimerkiksi risteilylaivoilla liikkuville turisteille onkin tyypillistä vierailla yhden matkan aikana useissa, jopa kaikissa alueen maissa. Kaukomatkalaisten kannalta eivät Suomi, Viro, Latvia ja Liettua ole kilpailevia matkakohteita vaan koko alue kilpailee matkapäätöstä tehtäessä esimerkiksi Karibian tai Kauko-Idän kanssa. Tämä olisi hyvä huomioida myös markkinoinnissa yhdistämällä voimavaroja.

Lähialuematkailussa tilanne on kokonaan toinen. Esimerkiksi virolainen ja suomalaiselle kylpylä kilpailevat hyvinkin samasta asiakaskunnasta. Matkustaminen maiden välillä on niin helppoa ja edullista, ettei se kummassa maassa matkailupalvelujen tarjoaja sijaitsee välttämättä vaikuta päätöksentekoon.

Vuosi 2004 näyttää numeroiden valossa lähialuematkailun kannalta hyvältä. Laivayhtiöiden sekä majoitusliikkeiden tilastot kertovat matkustajamäärien lisääntyneen Suomenlahden yli molempiin suuntiin. Samoin yöpymisten määrä naapurimaissa on kasvanut.

Miksi sitten naapurimaa kiinnostaa? Usein kuulee väitteen, että Viroon mennään vain edullisen hintatason takia. Totta on, että viikko kylpylässä tulee Virossa halvemmaksi kuin Suomessa, vaikka mukaan lasketaan matkakulutkin. Yleinen hintatasokin on Virossa Suomea alhaisempi, tutkimuksen

mukaan esimerkiksi Helsingin ja Tallinnan ravintoloiden hinnoissa eroa on noin 35 prosenttia. Viinan ja tupakan osalta ero on suurempi. En kuitenkaan usko, että hintatasolla on suurtakaan merkitystä, vaan matkailun motiivit löytyvät muista syistä.

Eksoottisuuskaan ei naapurimaahan vedä, niin lähellä kansojen tavat ja kulttuuri ovat toisiaan. Maan markkinoiminen kokonaisuutena naapurille on turhaa työtä. Harvoin esimerkiksi kuulee, että virolainen on lähdössä lomalle Suomeen, vaan matkalle mennään Himokselle, Rukalle, Helsinkiin, Lappiin, MM-ralliin, Salpausselän kisoihin tai Savonlinnan oopperajuhlille. Samoin suomalaiset käyvät Pärnussa, Tartossa, Õllesummerissa, Laulujuhlilla tai jouluostoksilla.

Matkakohteena on yleensä joku tietty alue naapurimaassa tai sitten matkaan lähdetään jonkun yksittäisen tapahtuman vuoksi.

Ennen kaikkea haetaan elämyksiä, joita kotimaassa ei ole tarjolla.

Joillekin elämys voi olla pelkkä laivamatka, toiselle taas viikon visiitti kylpylään, kolmannelle pyörävaellus uusissa maisemissa jne.

U

lkomaille suuntautuvassa markkinoinnissa näistä kommenteista kannattaisi ottaa oppia. Jos esimerkiksi ajatellaan kuopiolaista, pärnulaista tai tarttolaista hotellia, saattaa se muutamalla ulkomaalaisille kohdistetuilla ilmoituksilla saada kymmeniä asiakkaita. Yhteistyössä kaupungin ja koko lähialueen matkailuyritysten kanssa toteutettu markkinointikampanja saattaisi tuoda alueelle moninkertaisen määrän matkailijoita, jotka sitten asettuvat seudun hotelleihin tasaisesti.

Suomessa yhteismarkkinoinnin edelläkävijöitä ovat pohjoisen hiihtokeskukset.

Niissä on ymmärretty, että ennen kuin ryhdytään kilpailemaan keskenään matkailijoiden suosiosta, on heidät saatava tulemaan paikalle. Vastaavaa henkeä löytyy Virossa esimerkiksi Tartosta.

TA M M I K U U 2 0 0 5

The Baltic Guide Toimitusjohtaja: Jane Konga Päätoimittaja: Jukka Arponen Kehityspäällikkö: Marge Kato-Rattur Ulkoasu: Eve Jaansoo, Rudolf Linnaste, Andres Rõhu Valokuvaajat: Jaak Kadarik, Andres Teiss Toimitussihteeri: Pille Luik Avustajia: Antti Sarasmo, Mats Õun, Rein Lauks, Mikko Savikko, Jussi Kurkinen, Sakari Neuvonen, Eeva Eklund, Auri Hakomaa, Ulla-Maija Määttänen, Petteri Leinonen, Jarmo Virmavirta, Juha-Matti Aronen, Joanna Aapro-Korhonen, Helinä Avikainen, Kari Toivonen, Jorma Moll, Lea Adrikorn, Kai Juvakka.

Yhteydet Viro: Koidula 5, 10125 Tallinn Toimitus: e-mail: editorial@balticguide.ee puh. +372 6 013 335, fax +372 6 013 324 Ilmoitusmarkkinointi: fax +372 6 013 324 e-mail: marketing@balticguide.ee Markkinointipäällikkö Marko Remes +372 6 013 169 Projektipäällikköt Kirli Lembinen +372 6 013 326 Helen Laidma +372 6 013 146 Elvira Küün, +372 6 013 328 Suomi: Iso-Roobertinkatu 33, 00120 Helsinki

Ilmoitushinnat 1/1-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ...... 48 900 EEK/3160 € 1/2-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ..... 25 900 EEK/1680 € 1/3-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ...... 19 900 EEK/1280 € 1/4-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ....... 13 900 EEK/890 € 1/8-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ........... 7600 EEK/490 € 1/16-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen .......... 4300 EEK/280 € Hinnat eivät sisällä ilmoituksen valmistamista, hintoihin lisätään arvonlisävero.

kolumni

Ilmoitusten koot

Liettua on lähellä

Baltian matkailu kasvaa kaksinumeroisin prosenttiluvuin. Viimeisimpänä, vaan ei vähäisimpänä, vauhtiin mukaan on päässyt Liettua. Mitä uutta ja omintakeista Baltian eteläisimmällä ja suurimmalla maalla on tarjota matkailulle?

Liettua avasi vuonna 2004 oman matkailutoimistonsa Helsinkiin, ja toimipisteen johtaja Agne Petrauskaite on tehnyt hyvää pohjatyötä maansa julkisuuskuvan eteen varsinkin suomalaisessa mediassa. Suomalaisetkin ovat lehtien kautta oppimassa, että Baltia ei pääty Pärnuun tai edes Riikaan.

Baltian maiden liityttyä Euroopan unioniin ovat rajamuodollisuudet keventyneet, joten ajomatka Tallinnasta Vilnaan on lyhentynyt jopa parilla tunnilla, ja lisäksi Liettuasta löytyvät myös Baltian parhaat tiet. Helsingistä Vilnaan lentää runsaassa tunnissa. Myös lentoyhteydet ovat lisääntyneet, parhaimmillaan vuoroja on kolmasti päivässä.

Liettua on lähellä, mutta parantuneet liikenneyhteydet ovat vain yksi syy lähteä matkaan.Yli 80 prosenttia Liettuaan suuntautuvasta matkailusta kohdistuu pääkaupunkiin Vilnaan, ja siihen on syynsä. Unescon maailmanperintölistattu keskiaikainen vanha kaupunki on Itä-Euroopan suurimpia - merkittävästi laajempi ja monimuotoisempi kuin Tallinnassa tai Riiassa. Jotkut neuvostoaikaiset nähtävyydet taas karmivat selkäpiitä, kuten KGB-museo.

Parasta Vilnassa on kuitenkin monen mielestä kiireetön, lähes etelä-eurooppalainen tunnelma: katolinen uskonto sekä keskiaikaisen suurvallan historia ja kulttuuriperintö vaikuttavat vielä tänäkin päivänä.

Liettuan hintataso on Baltian edullisin. Ostosmatkailijan unelmia, kansainväliset mitat täyttäviä ostosparatiiseja, on useita. Vilnan halkaisevan

Neris-joen oikealle rannalle on kohonnut uusi tyylikäs liikekeskusta. Alueen maamerkkejä ovat mm. uusi kaupungintalo, Baltian korkein rakennus Europa-toimistotorni kauppakeskuksineen, viihdekeskus Forum Palace sekä maan suurin hotelli Reval Hotel Lietuva. Kaukana eivät myöskään sijaitse Akropoliksen yli sadan tuhannen neliön kauppakeskus, Baltian suurin, sekä upouusi koripallopyhättö Siemens Arena, joka on kuin kopio Hartwall Areenasta.

Majoitusta Vilnassa on moneen tarpeeseen, mutta kannattaa suhtautua varauksella liettualaiseen tähtiluokitukseen. Fyysinen laatu ja palvelutaso eivät aina vastaa kansainvälisen asiakkaan odotuksia, ja viiden tähden hotellikin voi olla pettymys vaikka katolla olisikin kansainvälisen ketjun nimi.

Luotettavaa laatua matkailijalle tarjoaa Reval Hotels -ketjun uusin hotelli Reval Hotel Lietuva Vilnan keskustassa. Hotellissa on 291 huonetta, suuri kokouskeskus, kaksi baaria, joista hotellin 22. kerroksen Skybar on valittu Baltian parhaaksi baariksi, ravintola Riverside sekä monia muita palveluja kuten Olympic Casino, Baltian suurin lajissaan sekin.

Liettua ei ole vain Vilna - maasta löytyy mielenkiintoista nähtävää myös pääkaupungin ulkopuolelta. Koillinen järvialue, entinen pääkaupunki Kaunas, kylpyläkaupunki Druskininkai sekä tietysti 100 kilometriä pitkä Itämeren rannikko upeine hiekkarantoineen ja Maailman luonnonsäätiön suojelemine Kuurin kynnäineen ovat kaikki näkemisen arvoisia kohteita. Suuressa Baltian maassa on paljon nähtävää.

Juha Mähönen, toimitusjohtaja, Reval Hotel Lietuva.

1/1-sivu (lev. x kork.)

1/2-sivu (vaaka) 1/2-sivu (pysty) 1/3-sivu (vaaka) 1/4-sivu (vaaka) 1/4-sivu (pysty) 1/8-sivu (lyhyt vaaka) 1/8-sivu (pitkä pysty) 1/16-sivu (pysty)

254 ✕ 375 254 ✕ 185 125 ✕ 375 254 ✕ 123 254 ✕ 91 125 ✕ 185 125 ✕ 91 61 ✕ 185 61 ✕ 91

mm mm mm mm mm mm mm mm mm

Aineistovaatimukset: valmiit materiaalit faileina: Freehand, Photoshop, Illustrator, pdf (composite CMYK). Tiedostojen tallentamiseksi : zip 100, CD, disketti.

Painosmäärä: 70 000 kpl Paino: AS Kroonpress The Baltic Guidea saa maksutta satamista, laivoilta, Tallinnan suurimmista hotelleista ja kauppakeskuksista - tai kysy R-kioskista.

Kansi Kuva: Jaak Kadarik Malli: Keiu

Vastuu virheistä Kustantaja ei voi vastata lehdessä mahdollisesti olleiden virheiden aiheuttamista vahingoista.

Mikäli ilmoituksia ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista sovitusti, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.

Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisemispäivästä.

CITYMARKET Tarjouksetovat voimassa tammikuun loppuun tai niin kauan kuin tavaraa riitää.

3.51€ 17.53 €/kg

199 19 9.Portugalilainen portviini Cockburn´s Special Reserve 20% 100cl

54..90 54 Vuohenjuusto President Chevretine Chevres Doux 200g (274,50 EEK/kg)

12.71€

129..90 129

10.79€ 3.60 €/l

i t s e s i l l e – 169 e 9.Terv vuoteen n issa t e e k r e a uuteyspäivät Cityimkuuta!

Espanjalainen viini Don Simon Tinto Seleccion BIB 13% 300cl (43,30 EEK/l)

Australialainen viini Chill Out Sunset Cabernet Sauvignon BIB 14% 300cl (56,33 EEK/l)

Terv amm t .

3 2 13. -

8.24€ 2.77 €/l 13.86€

199.99 Gin Long Drink 5,5% 24*33cl, laatikko (25,13 EEK/l)

217.Gordon’s Gin 37,5% 100cl

12.71€ 1.61€/l

165.-

239 23 9.-

Tequila Sierra Silver 38% 50cl (330,- EEK/l)

Jägermeister likööri 35% 100cl

10.54€ 21.08€/l 10.16€

289..289 Konjakki Monnet le Club V.S. 40% 70cl (412,86 EEK/l)

119.Viski Rob Roy 40% 70cl (170,- EEK/l)

159.Viski Long John 40% 100cl

18.46€ 26.37€/l

7.60€ 10.86€/l

15.27€ 16.54€

259.59 Viski Ballantine’s 40% 100cl

6

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 5

ajankohtaista

1.

Suomessa on jo lähes 200 virolaislääkäriä

Viime lokakuussa työskenteli Suomessa 198 virolaislääkäriä. Suomen lääkärilehden mukaan tärkein syy lääkäreiden Suomeen tulemiselle ovat taloudelliset syyt. Lisäksi monet virolaislääkärit pitävät suomalaisesta terveydenhoitojärjestelmästä enemmän kuin omastaan. Virolaislääkäreiden mukaan Suomessa myös arvostetaan nuorempia lääkäreitä enemmän kuin Virossa.

Lääkäreiden muuttoliike Suomeen on huomattu myös Virossa. Tiedotusvälineissä on ollut lukuisia kirjoituksia, joissa varoitellaan maata uhkaavasta lääkäripulasta.

Anu Tali kapellimestari

HENKILÖ

TEKSTI: JUKKA ARPONEN KUVA: EESTI KONTSERT

Nuori kaunis nainen johtamassa suurta sinfoniaorkesteria ei ole aivan jokapäiväinen näky. Virolainen Anu Tali on kuitenkin menestynyt miesvaltaisella alalla erinomaisesti.

Anu Tali (s. 1972) edustaa uutta kapellimestarisukupolvea, joka pyrkii tuomaan klassisen musiikin piiriin uusia ideoita. Tali aloitti musiikkiopintonsa Tallinnan Musiikkikorkeakoulussa, jossa hän suoritti pianistitutkinnon. Kapellimestariksi Tali valmistui Viron Musiikkiakatemiasta vuonna 1995, jonka jälkeen hän on edelleen opiskellut muun muassa Sibelius-Akatemiassa Jorma Panulan mestarikursseilla sekä Pietarin Konservatoriossa professori Ilya Mussin ohjauksessa.

Vuonna 1997 Anu Tali perusti Virolais-suomalaisen sinfoniaorkesterin, jonka nimi nyttemmin on muutettu kansainvälistymisen myötä Nordic Symphony Orchestraksi (NSO).

Tali toimii orkesterinsa taiteellisena johtajana sekä kapellimestarina. Lisäksi hän johtaa säännöllisesti vierailevana kapellimestarina Viron Kansallista Sinfoniaorkesteria sekä vuodesta 2002 Vanemuine-Oopperaa Tartossa. Viime vuosina kaunis kapellimestari on ollut kysytty vieras maailmalla. Hän on johtanut monia orkestereja muun muassa Japanissa, USA: ssa, Ruotsissa ja Suomessa.

2.

Anu Talin ”oman orkesterin”perusajatuksena on paitsi rajat ylittävän kulttuuriyhteistyön edistäminen, myös tarjota nuorille, erimaalaisille muusikoille mahdollisuuksia soittaa yhdessä huippumuusikoiden kanssa. Pyrkimyksenä on myös ollut löytää orkesteriin erilaisten koulukuntien edustajia, mistä seurauksena on ollut tuoretta ”musiikillista vuoropuhelua”.

Nykyisessä NSO:ssa on muusikoita 15:sta eri maasta. Vuodesta 1998 alkaen orkesteri on esiintynyt vuosittain vaihtuvalla ohjelmistolla. Teemoja ovat olleet esimerkiksi ”Elämä ja kuolema”, ”Sinfonia”ja ”A’la Russe”. Tämän vuoden konserttisarjan nimi on ”Pohjoisen kasvot”(Face of North). Sarjan ensimmäinen konsertti ”Cantus Arcticus”esitetään Estonian konserttisalissa 6.4. Tartossa 7.4. ja Pärnussa 8.4.

Talin ja hänen orkesterinsa musiikkia löytyy cd-levyiltä ”Swan Flight” (2002) sekä uunituoreelta ”Action. Passion. Illusion”. ”Swan Flight” toi kapellimestarille arvostetun ”Young Artist of the Year”-palkinnon. Hänelle on myös annettu muun muassa Viron kulttuuripalkinto vuonna 2003.

Anu Talin sekä NSO:n managerina toimii kaksossisko Kadri Tali.

Orkesterin toimintaa rahoittaa NSO:n ystävät -järjestö.

■

Tulovero aleni

Tämän vuoden alusta alkaen laski tulovero Virossa 24 prosenttiin ja palkansaajien verovapaa tulo nousi 1 700 kruunuun (noin 108 euroa) kuukaudessa. Aiemmin vero oli kaikilla palkansaajilla 26 prosenttia.

Asiasta käytiin Viron hallituksessa kovaa kädenvääntöä. Suosiotaan rajusti menettänyt päähallituspuolue Res Publica olisi halunnut lykätä veronalennusta tuonnemmaksi. Hallitussopimukseen vedoten liberaali Reformipuolue ajoi veronalennuksen kuitenkin hallituksessa läpi.

Yrittämisen autuus

V

3.

Eurokolikoiden kartta-aihe valittiin puhelinäänestyksellä Virolaiset valitsivat puhelinäänestyksellä maan kartan koristamaan eurokolikkojaan.

Voittoisan kolikon on suunnitellut graafikko Lembit Lõhmus.

Puhelimella äänestettiin kymmenestä esiraadin valitsemasta vaihtoehdosta.

Uudet kolikot otetaan käyttöön tammikuussa 2007, jolloin Viro siirtyy kruunusta euroon. Viron Pankin järjestämässä äänestyksessä annettiin yli 45 000 ääntä, joista yli neljännes meni Lõhmuksen kartta-aiheelle.

Puhelinäänestys oli yksi hallituksen keinoista tehdä euro kansalaisille tutummaksi.

Lisäksi maassa valmistellaan lakiesitystä, jonka mukaan hinnat olisi merkittävä vuoden 2006 alusta alkaen kruunujen lisäksi euroina. Näin pyrittäisiin välttämään hintojen pyöristyminen ylöspäin valuutan vaihdon yhteydessä.

iron Euroopan unioniin liittymisen jälkeen on suomalaisessa mediassa annettu kuva, että yrittäminen on Virossa yhtä ruusuilla tanssimista. Maasta puhutaan yritysten veroparatiisina, jossa työntekijöille maksetaan nälkäpalkkaa. Pitää kuitenkin muistaa, että kauneimmankin ruusun alla piilee piikki pistävä.

Joskus 1990-luvun alkuvuosina Virossa kannatti ryhtyä yrittäjäksi. Tuolloin maan elinkeinoelämä vasta haki muotoaan. Joillakin aloilla ei ollut lainkaan yritystoimintaa. Vasta perustetut yhtiöt pääsivät aloittamaan ”puhtaalta pöydältä” ilman kilpailua.

Mutta tuohonkin aikaan vaikeuksia riitti: Toimitiloja oli lähes mahdoton saada, yrityslainsäädäntöä ei ollut, markkinatalouden periaatteita ei ymmärretty ja yhteistyökumppaneita petettiin minkä ehdittiin. Neuvostoajan perintönä tuli nippu lisäongelmia. Esimerkiksi työpaikalta varastaminen kuului työntekijöiden perusoikeuksiin ja työaikaa käytettiin omien asioiden hoitamiseen. ykyään Virossa on uuden yrityksen vaikea aloittaa toimintansa. Maa on yhtä täynnä yhtiöitä kuin Suomikin. Kilpailu on armottoman kovaa kaikilla aloilla. Ilman suuria pääomia, suhteita tai uusia mullistavia business-ideoita, ei liiketoiminnan aloittaminen ole helppoa.

Verotus on ainoa helpompi asia, joka on kevyempi kuin Suomessa. Mutta jos virolaisyrityksen omistaja haluaa itselleen yrityksen tekemät voitot, joutuu hän maksamaan rahoista kovat verot.

Koska markkinatalous on vain vähän yli kymmenen vuotta vanha, elää yritysmaailma jatkuvassa muutok-

N

sessa. Yhtiöt eivät ole ehtineen kerätä itselleen huonoja aikoja varten ”puskurirahastoa”. Osa yrityksistä menee näin ollen väistämättä konkurssiin ja uusia firmoja syntyy koko ajan tilalle. Näin myös yritysten luottotappioriski on suurempi kuin vanhoissa EU-maissa.

Talous- ja verolainsäädäntö muuttuu Virossa jatkuvasti, aiheuttaen kirjanpitäjille ja tilintarkastajille harmaita hiuksia. Palkkakustannukset, jotka vielä muutama vuosi sitten olivat vain murto-osa Länsi-Euroopan palkkatasosta, kasvavat koko ajan. Osaavien johtajien löytäminen on vaikeaa.

Suomalaisyrittäjien keskuudessa tehdyn tutkimuksen mukaan suurimmaksi ongelmaksi koettiin pätevien keskiasteen johtohenkilöiden puuttuminen. rityskulttuuri on Virossa vieläkin erilainen kuin esimerkiksi Suomessa. Henkilökohtaiset suhteet ovat erittäin tärkeitä ja ne on usein luotu jo opiskeluaikana. Ulkomaalaisen yrittäjän on syytä aina muistaa, että hän todellakin on ulkomaalainen ja näin ollen ulkopuolinen.

Erityisen kovaa kilpailu on ravintola-alalla. Jos paikan hinta-laatusuhde, palvelu ja toiminta-ajatus evät ole kunnossa, naulataan ravintolan tai baarin oveen pian lautoja.

EU ei myöskään tuonut Virossa toimiville yrittäjille onnelaa. Parhaat työntekijät muuttavat paremman palkan perässä Suomeen tai muualle Eurooppaan. Tallinnassa on jo esimerkiksi rakennus- ja ravintola-aloilla työvoimapula.

Y

HÜTTÜNEN

(TBG0412)

us assa jo ki k n. r kupotnlahja Ta tämäiin saa

n An

a n

Sataman tuntumassa Alkoholituotteiden suurmyymälä Winestore sijaitsee kauppakeskus Norde Centrumissa, Tallinnan sataman tuntumassa – vain 75 metriä D-terminaalista. Tarjoamme Viron suurimman valikoiman alkoholijuomia erittäin kilpailukykyisillä hinnoilla.

Norde Centrum

Henkilöautojen ja bussien pysäköinti

P

Kauppakeskuksen vieressä on laaja pysäköintialue, jossa erilliset pysäköintipaikat busseille. Näin lastaus sujuu helposti, mukavasti ja nopeasti.

To Old

Town

Hintaesimerkkejä Costa Vera Sauvignon Blanc 75 cl, (13% Chile) Walton Chardonnay Brut 75 cl, (12% Unkari) Montesoro Crianza 75 cl, (12,5% Espanja) Santiano Red BIB 300 cl, (13% Chile) Melody Crema Catalana 70 cl, (21% Espanja) Hollandia olut 24x33 cl, (5% Hollanti)

EEK 29,EEK 69,EEK 48,EEK 157,EEK 119,EEK 129,-

( 1,93) ( 4,59) ( 3,19) ( 10,45) ( 7,92) ( 8,58)

Avoinna joka päivä klo 9:00 - 21:00 puh: +372 669 88 50 www.winestore.ee

Tuotteita ja palveluja koko perheelle

Tallinnan matkustajasatamassa A, B, C-terminaalin vieressä on avattu koko perheen ostoskeskus, josta löydätte kaiken kulutustavaroista elintarvikkeisiin.

Voitte viettää aikaa viihtyisissä kahviloissa, ravintoloissa, pubeissa tai nauttia kauneushoito- ja hierontapalveluista.

Tule tutustumaan myymälöihimme ja tekemään todella edullisia ostoksia.

Vartioitu, mutta maksuton matkatavarasäilytys.

Keskus avoinna joka päivä 8.00–19.00

Tervetuloa!

lle

Tervetuloa Tallinnaan ja Viron suurimpaan oluiden, viinien ja väkevien alkoholijuomien myymälään.

T H E B A LT I C G U I D E

8 TEKSTI JUKKA ARPONEN

kulttuuri

Virotiedon matkailupainotteinen pikkujättiläinen Tapio Mäkeläinen on laittanut koko Viron yksiin kansiin.

lyhytuutiset Viron korkein patsas Viru Keskuksen nurkalle Taiteilija Mare Mikofin tekemä Hämarik-patsas on viisi metriä korkea pronssinen naishahmo. Patsas on Viron korkein. Teos on Mikofin versio August Weizenbergin tunnetusta veistoksesta. Weizenbergin Hämarik-patsaan käsissä olleet kukat ja soihtu puuttuvat uudesta versiosta. Patsas on pystytetty Tallinnan ydinkeskustaan, Viru Keskuksen viereen.

Kirjoittaja kertoo suhteestaan Viroon lyhyesti esipuheessa. Pitkäaikaisen rakkauden tunnustuksen jälkeen siirrytäänkin suoraan asialinjalle. Yli 300sivuisen opuksen ensimmäinen kolmannes kulkee otsikon ”Perustietoa Virosta” alla. Liikkeelle lähdetään tärkeimmistä tunnusluvuista sekä yhteiskunnan perusrakenteista. Vajaaseen sataan sivuun on

sitten tiivistetty koko maan luontokuvaukset, historiaa, kulttuuria, urheilua, uskontoja ja ruokaperinnettä.

Kirjan loppuosassa (runsaat 200s) esitellään Viro alueittain alkaen Tallinnasta ja päätyen ”Syvään

TEKSTI MIKKO SAVIKKO

Otepää julistettiin jälleen Viron talvipääkaupungiksi Viron talvipääkaupunki Otepää pitää titteliään kevääseen, jolloin kevätpääkaupunki Türi ottaa kausitittelin vastaan. Kesäpääkaupunkihan on ollut jo vuosia Pärnu. Otepäällä järjestetään talven aikana murtomaahiihdon maailman cup, pilkkikilpailu Kuldkala ja 35.

Tartu Maraton -hiihto.

Vuokramökki Virosta Baltcott – Baltic Cottage Agency aloitti toimintansa reilu vuosi sitten. Yhtiön liikeideana on tarjota matkailijoille edullinen majoituspaikka pidempiaikaiseen majoitukseen Virossa.

Toimintamalli on samankaltainen kuin monilla vuokramökkivälittäjillä Suomessakin. Vapaat kohteet löytyvät internetistä yrityksen sivuilta, mutta palvelu toimii joustavasti myös puhelimitse. Kohteita on joka puolella Viroa.

Suosituimpia alueita olivat viime vuonna Saarenmaa, Hiidenmaa, Pärnu, Haapsalu ja Harjumaan rannikko.

Kesällä 2005 välityksen piirissä tulee olemaan yli 50 vuokrakohdetta.

Erki Noolin auto varastettiin jo toisen kerran Neljä vuotta sitten varastettiin olympiavoittaja Erki Noolin Audi A6 -auto ensimmäisen kerran. Poliisi onnistui kuitenkin löytämään sen muutaman kuukauden kuluttua. Nyt kymmenottelijan Audi katosi Saku Suurhallin edestä omistajan pelatessa tennistä näytösturnauksessa.

Valvontakamerat lisäävät turvallisuutta Pärnussa Pärnun keskustan kävelykatu Rüütli on nyt entistäkin turvallisempi, koska sitä pystytään valvomaan uusilla ja tarkoilla kameroilla. Kaikkiaan Pärnun keskustaan asennettiin viime vuoden lopulla yhdeksän valvontakameraa.

lestaan. Tietoa teoksessa onkin pikkujättiläisen verran. Mielestäni kirjan runollinen nimi, Viro - kartanoiden, kirkkojen ja kukkaketojen maa, kuvaa paremmin kirjoittajan suhdetta Viroon kuin kirjan sisältöä. Toki mukana on kartanoita, kirkkoja ja kukkaketojakin, mutta esimerkiksi ”Äärimmäinen Viro-opas” kertoisi ehkä enemmän teoksen todellisesta luonteesta.

Matkaoppaana kirja toimii hyvin, sillä hakemiston avulla paikat löytyvät helposti ja tärkeimmät turisti-infopisteet on esitelty erikseen. Lisäksi kirja tarjoaa sivukaupalla mukavaa ja hyödyllistä matkalukemista.

■ Mäkeläinen Tapio: Viro – kartanoiden, kirkkojen ja kukkaketojen maa, Kustannusosakeyhtiö Tammi, 312 s. (2004)

Maan lupaus Andres ja Pearu, kaksi raavasta isäntämiestä, jotka jaksavat pitää ikuista vihaa. Viha on niin syvää ja sakeaa, että talojen koiratkin käyvät tarpeillaan naapurin kamarin ikkunan alla.

Viron vero- ja tullivirasto löysi Narvan keinojärvestä yli kilometrin pituisen letkun, jota pitkin pumpattiin tonneittain pirtua rajan yli Venäjältä Viroon. Viina otettiin vastaan eräässä huvilassa.

Alkoholin kuljetusvälineenä käytettiin tavallista henkilöautoa, jonka sisään oli rakennettu yli 1 000 litran pirtusäiliö.

Viron kymmenen euroviisuehdokasta valittiin viime vuoden lopussa. Finaali on 5. helmikuuta. Yhtä lukuunottamatta, kaikkien laulujen nimet ovat englanninkielisiä. Sen yhden laulun nimi on 11, joten siitä ei voi päätellä kieltä.

etelään”. Alueista on pienehköt kartat ja ne on myös sijoitettu koko maan kartalle, joten esimerkiksi se, mitä ”Sydän-Virolla” tarkoitetaan, tulee selväksi.

Kultakin alueelta käydään läpi tärkeimmät kaupungit ja matkailukohteet.

Kaikkiaan tietoja on kerätty sadoista paikoista.

Kirjaa voikin pitää kaiken kattavana matkaoppaana jos paikkaa ei tästä teoksesta löydy, ei se luultavasti ole näkemisen arvoinen. Mäkeläinen ei ota esipuhetta lukuun ottamatta subjektiivisesti kantaa esiteltyjen kohteiden suhteen, vaan teksti on kylmän asiallista. Faktat puhukoon puoTEKSTI ANTTI SARASMO

Laitonta viinaa putkea pitkin Venäjältä

Euroviisuehdokkaat valittiin

TA M M I K U U 2 0 0 5

S Neuvostoaika ja ihminen Postimees-lehden toimittaja Enno Tammer sai idean kerätä muiltakin kuin tuttaviltaan kokemuksia neuvostoajasta. Syntyi kirja Nõukogude aeg ja inimene.

Sadat ihmiset lähettivät kirjeitä ja kuvia: humoristisia ja surullisia, kauniita ja karmaisevia. Kirjan lisänimenä on Meie mälestused - muistomme.

Se ei pyri olemaan historiankirja, samalla se kuitenkin on sitä omalla erikoisella tavallaan.

Kertomukset on koottu muutamaan ryhmään: aika ja tapahtumat, eläminen, tuotteet ja tuottaminen, minun ensimmäinen, muoti sekä defitsiit.

Viimeksi mainittua sanaa ei voi suomentaa yhdellä sanalla.

Se tarkoitti kaikkia niitä tuotteita, joita oli vaikea saada. Sitä oli joinakin aikoina nakit tai sokeri, muovikassit tai purukumi jne. Defkan hankkiminen oli oma taiteenlajinsa, sitä saivat helposti yleensä vain puolueen tai kauppaorganisaatioiden jäsenet.

Suomi mainitaan kirjassa monesti.

Viru-hotellin rakentajat, tuttavat ja Suomen televisio muokkasivat ihmisten käsitystä maailmasta sekä auttoivatkin joskus. Kirjassa kerrotaan hauska tapahtuma, miten Kekkonen auttoi Viru Valge -viinan markkinoille. Livikon miehet olivat onnistuneet tarjoamaan presidentille maistiaisiksi juuri kehitetyn viinan. Myöhemmin UKK oli kehunut sen laatua Hrutsheville ja näin markkinoille oton vastustus Mosko-

vassa loppui, kun itse Neuvostoliiton johtaja tunsi kiinnostusta Kekkosen kehumaa viinaa kohtaan.

Toiselta puolen mainitaan suomalaisen herra R. Nummelinin valitus oppaan kritiikistä neuvostovaltaa vastaan. Tämä oli vastannut kyselyyn Kadriorun puiston kesäturkissa olleiden oravien kunnosta, että ehkä niiden huono nahka johtuu sosialismista!

Asiasta on vielä jäljellä vuodelta 1984 Turun konsulaatin kirjoittama muistio.

Neuvostoajan elämästä ei ole suomalaisilla kuin pintapuolinen kuva. Harva tietää, että 80-luvulla virolaiset kaupat olivat monesti täysin tyhjiä. Maan tuotanto lähetettiin ”suurelle veljelle”.

Irvileuat kertoivat, että neuvostoliittolainen rotujalostus on pystynyt kehittämään sian, jolla on vain pää ja sorkat. Muuta lihaa ei kaupasta löytynyt.

Kirja on lähihistorian todellinen oppitunti, jonka soisi käännettävän suomeksi.

Kirjan toimittaja aikoo jatkaa sarjaa kertomuksilla koulutuksesta, työstä, neuvostovallasta, propagandasta ja vastarinnasta.

Jään odottamaan mielenkiinnolla. Harvoin tulee kirjaa luettua sellaisella intohimolla kuin tätä. ■

inänsä asiallisten ja järkevien miesten vimmainen keskinäinen vihanpito, joka ylittää kaikki järjen rajat on jotain hyvin virolaista.

Samanlaisia Andreksia ja Pearuja on kaikkialla ja luultavasti jokaisen virolaisen tuttavapiirissä. Virolaisen lukijan on helppo samaistua Maan lupauksen maailmaan ja henkilöihin.

Soinen pelto, halla ja mies kuokkineen kaivamassa ojaa. Raatamista vuodesta toiseen, toivoen että edes lapsilla olisi helpompaa ja uskoen että kovalla työllä tämänkin talon saa jaloilleen.

Suomalaisen lukijan on helppo samaistua Maan lupauksen maailmaan ja henkilöihin.

A. H. Tammsaaren romaanisarjan Totuus ja oikeus ensimmäinen osa Maan lupaus on jännä kirja. Se on niin virolainen kuin virolainen maaseudun kuvaus voi vain olla, mutta samalla se on kuitenkin suomalaiselle lukijalle oudolla tavalla tuttu ja ymmärrettävissä. Virolainen maamies ei ole Koskelan Jussi,

mutta jotain samaa hänessä kuitenkin on. Tätä on se heimokansojen samankaltaisuus.

Juoni on nopeasti kerrottu. Maan lupaus alkaa kun Andres saapuu ostamalleen maatilalle. Kirja kertoo kuinka Andres kovalla työllä saa hunningolle joutuneen tilan jaloilleen ja kirja päättyy siihen kun Andres alkaa siirtää isännän vastuuta pojilleen. Tapahtuma aika on 1800-luvun loppupuoli ja vuosisadan vaihde. Huumoria tarinaan tuo isäntämiesten vihanpito ja toisilleen kenkkuilu, että aikamiehet viitsivätkin.

A. H. Tammsaare ei ole suotta Viron kansalliskirjailija sillä Maan lupaus on hyvä kirja. Kaikille ulkomaalaisille se ei ehkä aukene, mutta suomalainen osaa varmasti sitä arvostaa. Suomalaiselle on myös oma mielenkiintonsa lukea kirja, jota virolaiset itse pitävät ehkä kaikkein parhaana virolaisuuden ja virolaisen mielenlaadun kuvaajana. Ehkäpä virolaiset eivät ihan tällaisia ole, mutta tällaisina he itsensä mielellään näkevät. ■

Lastenkirja Suomenlahdesta Sampon seikkailut muinaisissa merissä -kirja kertoo lapsille ja lapsenmielisille Suomenlahden historiasta ja nykypäivästä sadun keinoin. Sampo seikkailee Suomenlahdessa merentytön kanssa ja auttaa tätä etsimään kadonneita amuletteja.

Taidokkaasti kuvitetussa kirjassa ovat pääosissa Suomenlahden eläimistö, kasvisto ja maaperä. Kirjan suurissa akvarellikuvissa on paljon yksityiskohtia.

Eläinten, kasvien ja muiden tärkeiden piirrosten viereen on lisäksi kirjoitettu asian nimi. Hyvä ajatus on myös se, että eri aikakausista kertovien aukeamien kulmiin on koottu lyhyt tietopaketti käsiteltävästä aiheesta.

11-vuotias helsinkiläinen Juulia piti eniten kirjan ilmeikkäästä kuvituksesta. Hänen mielestään myös amulettien etsiminen oli hyvä ajatus viedä juonta eteenpäin. Juulia piti kirjaa hyvänä ja mielenkiintoisena.

Kattavan ja tarkan asiasisältönsä vuoksi Sampon seikkailut muinaisissa merissä voisi toimia myös oppikirjana. Kirjan loppuosassa on tehtäviä, jotka ovat työkirjamaisia.

Sampon seikkailut muinaisissa merissä -kirja on osa Meri minussa -hanketta, jota koordinoi Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Hankkeen tarkoituksena on innostaa suomalaisia ja virolaisia tutustumaan Suomenlahden luontoon ja historiaan. The Baltic Guide -lehti on yksi hankkeen yhteistyökumppaneista. Kirja ilmestyi viime joulukuussa myös viroksi. ■ Marjo Soulanto, Laila Nevakari, Taina Iivanainen: Sampon seikkailut muinaisissa merissä. Kustantajat Sarmala Oy, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 48 s. (2004).

T H E B A LT I C G U I D E

10 TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVAT JAAK KADARIK

TA M M I K U U 2 0 0 5

ajankohtaista

Perheen päivät täynnä toimintaa

lyhytuutiset Saarenmaalaiset keräsivät banaaneja rannasta Viikkoa ennen joulua, myrskyn jälkeen löysivät Lümandan kunnan pojat rannasta runsaasti vihreitä banaaneja, kertoi Meie Maa -lehti. Banaaneja oli kilometrin matkalla noin puoli tonnia.

Suurin osa niistä syötettiin lampaille.

Katulämmitystä Tallinnassa Viron ja todennäköisesti koko ItäEuroopan ensimmäinen katulämmitysprojekti alkoi Viru Keskuksen edessä, jossa jalkakäytävää lämmitetään kaukolämmöllä. Helsingin Energialta saatujen tietojen mukaan lämmitys on hiekoittamista edullisempaa.

Paiden kaupunginjohtajan kortti hyllylle Toista kertaa vuoden aikana ylinopeudesta kiinni jäänyt Paiden kaupunkijohtaja joutui puoleksi vuodeksi jalankulkijaksi. Lisäksi hän joutui maksamaan myös sakkoja.

Koirien nahan alle mikrosiru Tallinnan koirille tulee vuoden 2006 elokuusta alkaen pakolliseksi nahan alle asetettava mikrosiru, jonka avulla selviää koiran omistaja ja yhteystiedot.

Eläinlääkärit veloittavat sirun laittamisesta 500 kruunua eli noin 30 euroa.

Tallinnassa on noin 30 000 koiraa ja rekisteröinnin yksi tavoite on hävittää kulkukoirat.

Nõmmen kaupunginosassa asuu Eiselin perhe, jonka vuonna 1996 avioituneet vanhemmat toimivat musiikin parissa.

Kaspar on ERSO:n eli Viron kansallisen sinfoniaorkesterin lyömäsoittaja. Lisäksi hän soittaa myös suomalaisvirolaisessa sinfoniaorkesterissa. Perheen äiti Hele opettaa viulunsoittoa Keilan musiikkikoulussa.

Kasparin syntymäkoti on remontoitu viimeisen kolmen vuoden aikana. Ullakko on otettu käyttöön ja kaksihuoneisesta asunnosta on tullut kaksikerroksinen, avara perheasunto.

Perheen tyttäret, kuusivuotias Susanna ja neljävuotias Nata-Triin ovat innostuneita voimistelijoita. He käyvät kolme kertaa viikossa Nõmmen Spordiklubissa.

Susanna väitti haastattelussa, että hänestä tulee isona pianisti. Äidin mukaan väite ei taida pitää paikkaansa! Nata-Triin on perheen kovin netti-surffaaja. Perheen lemmikki on varsin suomalaistuntuisen nimen omaava Tupsu-chinchilla.

Vapaa-ajan ongelmia ei ole Vaikka perheen kanssa jutellessa tuntuu, ettei heillä ole kiireitä, selviää nopeasti, että päivät ja illat ovat työntäyteiset.

Helellä ei ole viime aikoina löytynyt paljoakaan aikaa rakkaimmalle harrastukselle, elokuville. Pimeiden öiden filmifestivaalikin, PÖFF, jäi väliin. Työ koulussa on iltapäivisin ja iltaisin, Kasparin harjoitukset usein aamupäivisin. ERSO esiintyy kuukausittain Tallinnan lisäksi myös Tartossa ja Pärnussa sekä tulevaisuudessa myös Jõhvin uudessa musiikkitalossa.

Kesäisin Kasparin tapaa varmimmin mereltä. Emerald palkittiin Piritan purjehdusseurassa eniten lähtöjä tehneenä.

Se on kahdelletoista matkustajalle tarkoitettu 35-jalkainen avomeripurjealus.

Talvisin Kasparin aika menee ”venettä raapiessa”ja Paatsalun lomakeskuksessa, jonka toimintaan hän kumppaneineen osallistuu. Haaveissa on vielä toisenkin

Chinchilla Tupsu on tyttöjen lemmikki.

aluksen hankkiminen, jotta muun muassa suomalaisia syntymäpäiväjuhlijoita ja Tallinnassa käyviä brittimiehiä voitaisiin vieläkin paremmin palvella. ■

Edullisesti Stockmannilta!

147.- (9.40 €) Saku Originaal 5,2% 24x0,33 l salkku

63.90 (4.10 €)

12.90 (0.80 €) Kalev Tallinn 150 g suklaakonvehdit

Edam juusto 24% 1 kg (Saaremaa)

Taksilla satamaan!

Yli 1000 kruunun saman päivän ostoksesta saat tavaratalon infosta tai kioskista taksisetelin keskustan matkustajasatamaan, Pirita satamaan tai lento-/helikopterikentälle esittämällä ostoskuittisi ja matkalippusi.

Tilikortilla maksuaikaa!

1035.- (66.15 €) Saaremaa Vodka 80% 10x0,5 l salkku

59.-

Kaikki ostoksesi voit maksaa Stockmann-tilikortilla. Voit myös ostaa Eestin kanta-asiakkaille suunnattuja edullisia tarjoustuotteita. Etuvihkon löydät kantaasiakaspalvelusta tai kassalta.

(3.80 €) Saaremaa Vodka 40% 0,5 l lasipullo

Tarjoukset voimassa siihen asti kuin tavaraa riittää

TAVARATALO AVATAAN JO KLO 9.00!

LIIVALAIA 53

AVOINNA MA-PE 9-21 (RUOKA- JA KOSMETIIKKAOSASTO 9-22) LA-SU 9-20 (RUOKA- JA KOSMETIIKKAOSASTO 9-21)

12 TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVAT JAAK KADARIK

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 5

ravintolat

R.I.F.F. panostaa henkilöstöön ja tapahtumiin Viime vuoden toukokuussa rantautui Sedu Koskisen liiketoiminta Tallinnaan. Alusta lähtien paikkaa on vetänyt Jerry Hartman, joka kaupunkiin tullessaan tiesi siitä yhtä paljon kuin tavalliset turistit. ”Olin kuullut kaikenlaisia huhuja, joista osa osoittautui todeksi. Omaaloitteisuutta virolaisilla baarityöntekijöillä voisi olla huomattavasti enemmän.”

R.I.F.F. on tullut suuren yleisön tietoisuuteen tosi-tv-sarja Baarin kautta. Kolme syksyistä kuukautta kestäneellä ohjelmalla on ollut merkittävä markkina-arvo. ”Nyt Virossa tiedetään, mikä R.I.F.F. on”, toteaa Hartman. Viimeisien kuukausien aikana on Tallinnaan hänen laskelmiensa mukaan tullut ainakin viisi samalla konseptilla toimivaa baaria. ”Cocktailien myynti on selvästi lisääntynyt, mutta nyt alkaa markkinoilla olla tungosta”, hän lisää.

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT TIMO HUTTUNEN

Ankanrintaa ja lampaankaretta kohtuuhintaan

Jerry Hartman

luttamalla sopivat - siinä on menestyksen avain. Kaikki ovat tyytyväisempiä”. Erityisesti Jerry kiittää keittiöstä vastaavaa Hukoa. Aiemmin kuusi vuotta Tampereella työskennellyt keittiömestari on nyt talon avainhenkilöitä.

Baari-ohjelmasta potkua eteenpäin

Projekti loppumassa

Vaikka televisiokamerat häipyivätkin vuoden vaihteessa, jatkuvat tapahtumat entiseen malliin. Alakerrassa aloittavat Viron parhaat show-baarimestarit toimintansa ja Lontoosta on tullut siellä kahdeksan vuotta työskennellyt Hassan takaisin kotimaahansa. ”Panostamalla henkilöstöön, maksamalla parempaa palkkaa ja kou-

Jerry Hartmanin kokemus Tallinnasta on tullut vain alan sisältä. ”Töistä kämpille ja takaisin. Joskus olen ehtinyt käymään tarkkailemassa kilpailijoita. Sosiaalinen elämäni on kuitenkin Suomessa.”Viron kielen taitoakaan hän ei ehtinyt omaksua, keskustelut käytiin joko englanniksi tai suomeksi.

Jerry on käynnistänyt syksyn aikana myös Club Oopperan Helsingissä ja onkin luovuttamassa toiminnan toisten käsiin R.I.F.F:ssä. ”Aion olla kevään vielä taustalla ja sitten todennäköisesti valitaan paikallinen esimies johtamaan toimintaa.”

Kanta-asiakkaita R.I.F.F:llä on tällä hetkellä 3 000. Moni on ilmoittanut, että on pysytellyt välillä poissa, koska ei ole halunnut televisioon. Huhut kertovat, että joku Baarin tähdistä jää vakituiseksi R.I.F.F:iin. Tätä Jerry ei suostunut tarkemmin kommentoimaan, hymyili vain arvoituksellisesti.

■

Vegetaivas Tallinnan vegetaristien rukouksiin tuli vastaus, kun uusi kasvisravintola Gauranga avattiin marraskuussa. Gonsiorikadulla sijaitsevan Gaurangan monipuolinen kasvisruokalista tarjoaa makuja idästä. Valikoimista löytyy muun muassa samosa-piirakoita. Ravintolassa on tarkoitus aloittaa lähitulevaisuudessa klubi-illat. Gauranga, Gonsiori 12.

ravintolauutiset Uusia paikkoja äidin keittiöstä trendibaareihin

Vanhankaupungin kiinalainen ravintola

Tallinnan ravintola- ja baarimaailma kasvaa vauhdilla.

Viimeisen kuun aikana on avattu lukuisia uusia ruokailuja illanviettopaikkoja niin bilehiirille, vegetaristeille kuin kotiruuan ystäville. Ravintolasivuilla esittelemme viisi upouutta paikkaa Tallinnasta.

Tallinnan Vanhassakaupungissa, Müürivahe -kadulla, hieman villapuseromyyjistä eteenpäin, sijaitsee kiinalaisravintola Peking. Annokset ovat paikassa suuria ja esimerkiksi kolmen ruokalajin päivällinen juomineen irtoaa alle 500 kruunulla eli hieman yli 30 eurolla. Peking, Müürivahe 52.

pannusta. Myös alkuruoiksi sopivia salaatteja on listalla viisi (hinnat 38–73 kruunua, noin 2,5–4,7 euroa) ja keittoja kolme (35– 58 kruunua, noin 2,2–3,7 euroa).

Pääruokina tarjolla on kasviksia, kanaa, kalaa, lammasta, ankkaa, sikaa ja vasikkaa. Valintaa helpottaa, että kustakin raaka-aineesta listalla on vain yksi tai Ravintola Stefanie`s korkeintaan kaksi vaihtoehtoa. Me poion hemmotellut virolaisia mimme listalta ankan ja lampaan. Lamherkkusuita reilun kuupaan kare oli kypsennetty sopivan miedosti kauden päivät. mediumiksi, joten mehut ja maut olivat tallella. Näyttävästi nykytyyliin korkeaksi koottu annos sisälsi lisäksi paistettuja Puolimatkassa Kaubamajalta Stock- vihanneksia, tomaattia, lohkoperunoita ja mannille mentäessä, hotelli Radis- karpaloita! Ankanrinta oli valmiiksi siivuson SASin lähellä sijaitseva ravintola on tettu, mikä helpotti ruokailua. Mieto appeltyyliltään moderni gourmet-paiksiini-teriyakikastike, sakanpähkinät, ka olematta kuitenkaan tuoreet yrtit, vihannekset ja maukkaat perunat hiukkaakaan hienosteleva. Sisustus on täydensivät annosvarmaa ja käyta. Molemmat tännöllistä tyypääruoka-annokliä. Pöydät ovat set olivat sellaistukevaa puuta, ta tasoa ja kokoa, korkeaselkänojaiset että oli pakko laittaa tuolit tummaa nahkaa ja kiitokset keittiömesvärimaailma rauhallisen ”Hyvää ruokaa turhia tarille Erki Palolle. vaalea. Turha kikkaihienostelematta”, Vaikka annokset olilu sisustuselementeillä vat listan kalleimmaskiteyttää Stefan loistaa piristävästi poista päästä (137 ja 183 Erikson uuden saolollaan. Ravintolan kruunua, noin 8,8 ja takaosasta löytyy loun- ravintolansa toimin- 12 euroa), ei näillä hintaperiaatteen. ge, jossa mukavissa nojanoilla nyky-Tallinnassa tuoleissa istuskellen voisi olla totuttu saamaan kuvitella polttavansa pienen sikarin. Tila näin hyvää ruokaa. Kun palvelukin oli kohsopii esimerkiksi liikeneuvotteluun ruo- dillaan, voi Stefanie`sille toivottaa onnea, kailun lomassa. menestystä ja pitkää ikää hintatietoisien Ruokalistaakaan ei ole painettu nahka- herkkusuiden tulevana suosikkiravintolana. kansiin. Koko lista mahtuu yhdelle aukea- Koska ravintola sijaitsee keskellä Tallinnan malle. Alkuruokien hinnat ovat 28–114 liikekeskustaa, siellä luonnollisesti on päikruunua (noin 1,8–7,3 euroa). Kallein vittäin vaihtuva lounaslista, jolla hinnat alkuruoka on erinomainen etana-annos, ovat vieläkin edullisempia. ■ joka tarjoillaan varta vasten suunnitellusta Ravintola Stefanie`s, Maakri 19/21

Tule tutustumaan ja tekemään tosi edullisia ostoksia.

Erilaisia pellavatuotteita, pöytäliinoja, vaatteita, lankoja, lakanoita, kankaita.

% 0 1 E L A

ALE A

50%

Avoinna joka päivä 9.00 -19.00

SUUR-KARJA 5, Tallinn

ALE E L

Tlf. +372 644 6359, www.hansa-lina.com, hansalina@luukku.com

A

30%

Petrooleumi 8, Tallinna

puh. +372 661 1636

fax +372 661 1650

www.alcoexpress.ee Nettitilaukset: info@alcoexpress.ee

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 5 TEKSTI MARKO REMES, KUVA ANGEL

15

ravintolat

Maailmanluokan gayklubi saapui Tallinnaan

ravintolauutiset

Tallinna liittyi Euroopan gaypääkaupunkien joukkoon viimeistään marraskuun lopulla, kun uusi ja uljas gayklubi Club Angel avattiin.

Näyttävät julkkisavajaiset olivat näkyvästi esillä virolaisissa juoruja iltapäivälehdissä eli peeärrää paikka sai millikaupalla jo alkumetreillä. Club Angel koostuu kahdesta osasta: lounge-tyyppinen baari ja yökerho. Klubin sisustus on brittisuunnittelija John Creggin käsialaa.

Ideana oli tuoda maailmanluokan klubi Tallinnaan, kuten aikoinaan Studio 54 New Yorkissa.

The Baltic Guide testasi klubin joulukuisena lauantai-iltana. Puolenyön aikaan klubi oli jo täynnä trendikästä bileporukkaa tanssimassa niin Madonnan kuin Beyonceenkin tahtiin. Klubin toisessa kerroksessa on rauhallisempi parveke, josta voi seurata tanssilattian humua. Palvelu

Mamma kokkaa Valtaosa Tallinnan ravintoloista on Vanhassakaupungissa, mutta helmiä löytyy muualtakin. Hyvänä esimerkkinä on uusi ravintola Mamma Köök lähellä Tallinnan keskustoria. Vanhanaikaisesti sisustettu tunnelmallinen ravintola tarjoaa virolaista kotiruokaa edulliseen hintaan. Mamman pannukakut ansaitsevat erityiskiitoksen.

Mamma Köök, Tartu mnt. 42.

oli erittäin ystävällistä, eikä minkäänlaista alkukangertelun makua ollut havaittavissa.

Harkittu sisustus oli toimiva yhdistelmä camppejä jättihöyheniä ja moderneja valoa vaihtavia pöytiä. Asiakkaina oli niin miehiä kuin naisia, tosin miehet olivat selvä enemmistö. Club Angel on periaatteessa ”members only”, mutta fiksusti pukeutuneena ja käyttäytymällä sisään pitäisi päästä.

■

Romanttinen Pusu Nigulisten Kirkon viereen hiljattain avattu pieni ja tunnelmallinen viinibaari Musi eli suomeksi ”pusu” on oivallinen paikka romanttiselle viinilasilliselle. Laaja viinivalikoima alkaa reilusta sadasta kruunusta per pullo ja jos kokeilemaansa viiniin tykästyy, niin samaa viiniä voi myös ostaa mukaan 20 prosentin alennuksella. Viinin kanssa suositeltava suupala on ”maailman juustovalikoima” – suussasulava lautasellinen muun muassa parmesaania ja sinihomejuustoa. Valkosuklaa-tyrnimarjakakku sopii hyvin kahvin tai jälkiruokaviinin kylkiäiseksi.

Musi, Niguliste 6.

Club Angel, Sauna 1.

Baari/kahvila avoinna joka päivä klo 12 alkaen.

Yökerho avoinna ke-la klo 22 alkaen.

TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVA JAAK KADARIK

Virolainen

keittiö

Sikamainen juttu

Irkkupubista valkoinen trendibaari Vapauden aukion laidalla olleen George Brownes -pubin paikalle on avattu paljon kohuttu lounge-baari Stereo.

Katosta lattiaan, huonekalut mukaan lukien, valkoinen bilekeidas on oudon kiehtova yhdistelmä science-fictionia, retroa ja steriiliä sairaalatyyliä. Koko baarin pituinen

baaritiski muistuttaa stereoita, joiden väriä vaihtava ”kaiutin”on yksi harvoja ei-valkoisia asioita koko paikassa. Stereon yhtenä tarkoituksena on toimia myös yläkerran Prive-yökerhon sisäänheittopaikkana.

■ Stereo, Harju 6.

Suomalaisten sianlihan syönti on tältä talvelta ohi, mutta virolaiset jatkavat.

Kun suomalaisravintolan listalta ei löydä kuin porsasta, ovat virolaiset tässä suhteessa ”rehellisempiä”: sika on sikaa ja siltä se myös lihatiskillä näyttää. Eläinjalostus on kuitenkin tuhoamassa aidon virolaissian rasvakerrosta ja elintarviketeollisuus on jo esittänyt huolensa asiasta. Silavaa joudutaan tuomaan Unkarista saakka.

Jostakin onnistuu kuitenkin vielä löytämään kunnollista, rasvaista sianlihaa. Mielenkiintoisen kauppareissun voi tehdä Stockmannin lähistöllä sijaitsevalle Keskturulle, jonka hallin alakerrasta löytyy lihaa joka lähtöön.

Paloittelu ei aina ole kylläkään oppikirjojen mukaista.

Sianlihan voi ennen uuniin laittoa suolata karkealla suolalla. Muutama päivä runsaassa suolassa jääkaapissa riittää. Sitten enimmät suolat poistetaan ja liha laitetaan uuniin, jossa sitä voi tarvittaessa valella vedellä. Kypsyminen kestää tunnista puoleentoista kiloa kohden. Mitä matalampi lämpötila, sitä pidempi aika.

Kaikki lenkkimakkaran ja nakkien syöjät ovat syöneet elämänsä aikana kiloittain siannahkaa, koska se on makkarateollisuuden tärkein sidosaine. Me poistamme tavallisesti joulu- ja muista kinkuista nahan. Virolaiset eivät sitä tee. Paisti tehdään ilman kelmuja ja folioita niin, että nahasta tulee rapea ja herkullinen! Juuri näin! Nahka syödään itse, sitä herkkua ei koirille anneta.

Lisäkkeenä virolaiseen sianpaistiin kuuluu ahjukartulid eli uuniperunat.

Kuoritut, kokonaiset perunat laitetaan lihan ympärille uunivuokaan. Ne vetävät sisäänsä kaikki herkulliset maut samalla ruskistuen kauniisti.

Cocktail happy hour tyylikkäästi Narva maantielle on avattu uusi, raikkaasti sisustettu ravintola-baari Island. Ruokalistalta löytyy esimerkiksi munakkaita aamupalaksi, salaatteja sekä valikoima pääruokia. Iltaisin 20– 23 välillä on happy hour, jolloin kaikki cocktailit ovat ”kaksi yhden hinnalla”.

Island on suositeltava paikka kahville tai drinkille. Paikan sijainti on matkailijoille ihanteellinen – vain sata metriä Sokos Hotel Virusta.

Island, Narva mnt. 7.

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 5

17

majoitus

TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVAT JAAK KADARIK

Pieni ja persoonallinen Rotermanni

Hotelleja sataman liepeillä

Rento Bed & Beer -hotelli Saku Rock Kun yhdistetään hotelli, olut ja rockmusiikki niin tulos voi olla monenlainen. Saku Rock ei ole se eläintarha, joka yhdistelmästä niin helposti tulee mieleen.

Se on koreilematon, asiallinen ja ilmapiiriltään epämuodollinen hotelli Tallinnan satamassa. Ihan tavallinen hotelli toisten hotellien joukossa.

Rentoon Bed & Beer -imagoon kuuluu myös joustavuus. Saku Rockissa esimerkiksi huoneen voi luovuttaa myös myöhemmin, jos huonetta tarvitsee ja hotellissa on tilaa.

Samoin huoneen voi saada jo aamupäivällä, jos niitä vain on vapaana.

Saku Rockin yksi erikoisuus on suihkuhuone. Maksullista suihkuhuonetta voivat käyttää myös muutkin kuin hotellivieraat.

Suihkuhuone tarjoaa mahdollisuuden siistiytyä vaikkapa juuri ennen laivaan menoa, asia jota ainakin pyöräilijät varmasti osaavat arvostaa.

Toinen erikoisuus on maanalainen, 20-paikkainen pysäköintihalli. Monikaan tallinnalaishotelli ei voi tarjota sisäpysäköintiä.

Saku Rock hotellissa on myös maksuton WiFi, eli jos tietokoneessa on WLANkortti tai -modeemi niin internetiin pääsee niin aulasta kuin huoneistakin.

Hyvä oivallus on, ettei keskustan tuntumassa olevassa hotellissa ole perinteistä ravintolaa, hotellissa on pizzeria!

Allergiahuoneita on ja myös lemmikkieläimet ovat tervetulleita. Osassa huoneista on lisäksi vuodesohva, joka käy vaikkapa lasten lisävuoteesta.

Rotermanni Hotelli on pieni ja kodikas muutaman vuoden ikäinen virolaishotelli.

Huoneita on vain 42, kaikki erikokoisia ja eri näköisiä, siroteltuna sinne tänne vanhan rakennuksen runkoon rakennettuun hotelliin.

Suuri osa Rotermannin hotellin huoneista on tavanomaista hotellihuonetta suurempia, joten hotelli soveltuu myös työmatkalaisille ja pitempään oleskeleville.

Asukkaan on syytä olla tervejalkainen, sillä hissejä ei ole mutta portaita riittää.

Allergiahuoneita löytyy, lemmikkieläimiä otetaan vastaan ja hotellin edessä on muutama vartioitu pysäköintipaikka. Keskustan laidalla olevassa pikkuhotellissa ei ole ravintolaa eikä yökerhoa, pieni baari/kahvila toki löytyy ja tietenkin aamiaishuone. Huoneissa ei ole internet-yhteyttä, mutta asukkaiden käytettävissä on erillinen internet-piste.

Rotermanni Hotelli sijaitsee aivan suositun Metropol-hotellin vieressä. Roter-

Saku Rock: Mistä löytää: Satamasta, aivan D-terminaalin vieressä.

manni onkin selkeä vaihtoehto suosituille turistihotelleille. Se on rauhallisempi, pienempi ja persoonallisempi koska se ei ole uudisrakennuksessa vaan peruskorjatussa talossa. Pienellä hotellilla on pienen hotellin edut ja näin keskustassa pienen hotellin pahin puute eli puuttuvat palvelut eivät merkitse mitään, keskikaupunki kun on oven takana. ■

Rotermanni Hotell: Mistä löytää: Vanhankaupungin ja sataman välissä, aivan suositun Metropol-hotellin vieressä.

Miten yhteyttä: Rotermanni Hotel, Mere pst. 6, puh. +372 6 688 588, www.rotermanni.ee Mitä maksaa: Kahden hengen huoneen hinta on n.

62 euroa ja yhden hengen huoneen 54 euroa + lähellä satamaa + kivat ja suuret huoneet + rauhallinen pikkuhotelli - ei liikuntarajoitteisille - maisemat eivät ole mainittavat - kaupunkihotelli mutta käveltävät ostoskadut ovat vähän kauempana

Miten yhteyttä: Saku Rock Hotel, Sadama 25a, puh. +372 6 806 600, www.sakurockhotel.ee Mitä maksaa: Huone maksaa 63 euroa. Erikoistarjouksia on monenlaisia ja ne vaihtelevat. Niitä kannattaa vilkaista hotellin kotisivuilta. + uusi, asiallinen hotelli + aula ja käytävätilat ovat miellyttävän avarat + pysäköintihalli + WiFi + sijainti satamassa terminaalin vieressä - sijainti satamassa jonkin matkan päässä keskikaupungilta - parasta pitää rock-klassikoista - sisustuksessa käytetty värimaailma ei miellytä kaikkia

Yöihmisten suosikki Cityn suosituin yökerho

HAPPY HOUR Cafe Amigossa joka päivä 21.00-22.00, kaikista tuotteista -50%

Liput: su-ke 60 EEK/~3,85 € to-la 100 EEK/~6,40 € WITH COMPLIMENTS FROM KAHLUA Tammikuussa naisille su-to klo 21-22 kaksi sisäänpääsylippua yhden hinnalla ja ensimmäinen drinkki ilmaiseksi.

dancing club with karaoke Kysy baarimestarilta karaoken erikoisdrinkkiä!

Tällä mainoksella alennus 25%

Avoinna joka päivä!

Sokos Hotel Viru, Viru Väljak 4, Tallinna Puh. +372 6 809 300, www.amigo.ee Avoinna su-to 21-04, pe-la 21-05

Viru Väljak 4, Tallinna, Puh. +372 6 809 300, viru.reservation@sok.fi www.viru.ee

TA M M I K U U 2 0 0 5 TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVAT ARKISTO

T H E B A LT I C G U I D E

19

historia

Valtakunnan salaisuus Viron oikeusministeri Jüri Vilms kuoli Töölössä sokeritehtaan pihalla saksalaisten ampumana vuonna 1918. Tämä on virallinen versio, mutta mitä todella tapahtuikaan?

Viron tasavallan ensimmäiset kuukaudet olivat aika hankalat, oikeastaan hyvin vaikeat. Viro oli julistautunut itsenäiseksi 24.2.1918, mutta samaan aikaan kun itsenäisyysjulistusta vielä levitettiin kaikelle kansalla, keisarillisen Saksan armeija miehitti Viron. Saksalaiset eivät olleet mitenkään kiinnostuneita itsenäisestä Virosta, heidän suunnitelmissaan oli Baltian ruhtinaskunta, jonka suurruhtinas olisi ollut Saksan keisari.

Viron tuore hallitus ennätti piiloutua ennen kuin joutui pidätetyksi. Oikeastaan koko hallituksen työskentely oli täysin mahdotonta, sillä se ei voinut edes kokoontua, esiparlamentista eli maapäivistä nyt puhumattakaan.

Juoksevia asioita hoitamaan valittiin kolme kykenevää miestä, jotka muodostivat Viron väliaikaisen hallituksen. Pää- ja sisäministeri oli Konstantin Päts, Jaan Poska ulkoministeri ja Jüri Vilms varapääministeri sekä oikeusministeri.

Varapääministerin titteli ei ollut mikään muodollisuus, koko ajan oli olemassa mahdollisuus, että pääministeri Päts jää kiinni ja varapääministerin pitää tarttua suitsiin.

Nuori radikaali Jüri Vilms oli väliaikaisen hallituksen jäsenistä nuorin, hän oli keväällä 1918 vain 29-vuotias. Koulutukseltaan Vilms oli juristi, kutsumukseltaan poliitikko. Hän oli aloittanut hyvinkin vasemmalta, mutta maltillistunut koko ajan mielipiteiltään.

Eihän tuon ajan poliittisia vaikuttajia voi suoraan laittaa tämän päivän puoluekartalle, olot ovat niin erilaiset, mutta jos Jüri Vilmsiä pitää sosiaalidemokraattina niin tuskinpa tekee suurta virhettä.

Väliaikaisessa hallituksessa olivat edustettuna kaikki tärkeimmät politiikkaan vaikuttavat suuntaukset. Jaan Poska oli ensimmäinen virolainen Tallinnan kaupunginjohtaja, hän edusti kokemusta ja hallintokoneiston virolaista osaa. Konstantin Päts oli taas merkittävimpiä politiikkoja, muun muassa talonpoikaispuolueen vaikuttajia ja maaseudulla vaikutusvaltainen päättäjä.

JüriVilms oli politiikan taivaan uusia tähtiä, hänen tukijansa olivat lähinnä kaupunkilaisia, suuressa määrin myös työläisiä.

Viron talouselämän ja älymystön edustajia oli itsenäisyysjulistuksen jälkeen lähe-

tetty ulkomaille, sekä kertomaan Baltian poliittisesta tilanteesta että hakemaan tunnustusta juuri itsenäiseksi julistautuneelle Viron tasavallalle.

Huomattiin, että matkaan pitäisi saattaa vielä yksi lähettiläs ja mielellään mahdollisimman arvovaltainen. Jüri Vilms oli väliaikaisen hallituksen paras vaihtoehto.

Suomenlahden jäille Käsmun kylän rannasta Jüri Vilms lähti liikkeelle maaliskuun 27. päivänä 1918.

Talvitie Suomenlahden poikki oli vuosisatoja ollut yleisessä käytössä, eihän matka loppujen lopuksi ollut niin kovin pitkä, etenkin jos kulki Suomenlahden saarten kuten Suursaaren kautta. Merellä ei tuohon aikaan ollut myöskään talviliikennettä, joten laivaväylät eivät olleet kulkijaa uhkaamassa. Silti jäälakeudella oli omat vaaransa ja etenkin maaliskuun loppu on jo myöhäinen ajankohta. Nykyään pikalaivat alkavat tavallisesti liikennöinnin huhtikuussa, ja silloin meressä ei saa olla enää yhtään jäätä. Muutamaa viikkoa aikaisemmin jäitä vielä on, mutta jääkentät ovat jo pahoin sulaneet.

Joka tapauksessa, Käsmun rannasta katosi jäälle Vilms, kaksi hänen matkatoveriaan sekä paikallinen oppaaksi lähtenyt mies. Hevonen veti rekeä ja kaikilla oli suhteellisen kunnollinen varustus.

Ensimmäisen päivän iltana matkalaiset yrittivät nousta 30 kilometriä rannikosta olevalle Vaindloon majakkasaarelle. Jää kuitenkin oli niin rikkonaista, ettei rantautuminen onnistunut. Majakanvartijat kuitenkin näkivät matkalaiset.

Seuraava ja viimeinen havainto oli kahta päivää myöhemmin jäällä seisova yksinäinen hevonen. Hevosella oli valjaat päällä ja länget kaulassa, aivan kuin se olisi pikapikaa irrotettu reen edestä.

Ministerin kuumat jäljet Viro vapautui saksalaisten miehityksestä kun Saksa antautui 11.11.1918.AlkoiViron Vapaussota, joka päättyi virolaisten voittoon ja Tarton rauhaan tammikuussa 1920.

Valtion vakiinnutettua asemansa oli aikaa myös solmia yhteen katkenneita langanpäitä. Jüri Vilmsin kohtaloakin alettiin selvitellä.

Seppo Zetterberg kertoo kirjassaan ”Jüri Vilmsin kuolema” herkullisia tari-

noita Peeter Matz -nimisestä miehestä, joka näyttää olleen todellinen suurhuijari.

Peeter Matz pääsi tutkimaan Jüri Vilmsin kuolemaa, harrasti luovaa laskutusta kuluistaan ja ilmeisesti väärensi todisteet.

Monestakin syystä Matzin versio jäi viralliseksi totuudeksi. Kuten huijarit yleensä, Matz tarjosi toimeksiantajilleen Ministeri Vilms vähän ennen kohtalokasta matkaa.

sellaisen version johon he halusivat uskoa.

Matzin tietojen perusteella Jüri Vilmsin hauta Suomessa avattiin ja oikeusministerin oletetut maalliset jäännökset siirrettiin Viroon, jossa ne haudattiin juhlallisesti uudelleen. Harvassapa ovat ne hallitukset, jotka myöntävät, että hups! tulipa haudattua väärä mies kansallissankarina.

Virallisen version mukaan Jüri Vilms tuli seurueineen Suursaarelle. Siellä sak-

Jüri Vilms oli paikalla, kun Viron itsenäisyysjulistusta esiteltiin helmikuussa 1918.

salaiset pidättivät heidät, käyttivät Kotkassa kuulusteltavina, veivät Suursaarelta laivalla Pellingin saarelle ja sieltä Helsinkiin. Töölön lahden sokeritehtaan pihalla heidät sitten ammuttiin Tallinnasta puhelimitse tulleiden paikallisten baltiansaksalaisten vaatimusten ja syytösten perusteella. Virolaiset haudattiin punaisten teloitettujen kanssa samaan haagalaiseen yhteishautaan.

Mutta kuitenkin Virallisessa versiossa on monia ristiriitaisuuksia. Seppo Zetterberg on tutkimuksissaan muun muassa selvittänyt, että teloituksesta todisteena käytetty valokuva on väärennös. Meri oli jäässä Suomenlahden saaristossa, Kotka oli vielä punaisten hallussa kun saksalaiset muka kuulustelivat virolaisia siellä. Laiva, jolla virolaiset tuotiin Helsinkiin, oli telakalla eikä vesillä. Mistään ei löydy todisteita siitä, että Sokeritehtaalla olisi ollut muita vankeja kuin suomalaisia punaisia ja joitakin venäläisiä.

Virallisessa versiossa on liian paljon virheellisiä yksityiskohtia jotta se olisi uskottava.

Viron hallitus tiesi tämän 1920-luvulla, mutta asia oli liian nolo myönnettäväksi.

Se oli valtakunnan salaisuus.

Jüri Vilmsin jäljet katoavat Suomenlahden jäälle ja ehkä luhistumassa olleen Punaisen Suomen rannikolle. Miten Jüri Vilmsin kävi, sitä tuskin koskaan saadaan tietää. Se kuitenkin tiedetään miten hänelle ei käynyt.

■

20 TEKSTI JUKKA ARPONEN KUVA JAAK KADARIK

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 5

kauneus&terveys

Reikiä nolla ennalta ehkäisevällä hoidolla CityMed Hammasklinikka tarjoaa laatuhoitoa kohtuuhintaan. Yritys on satsannut kymmenen toimintavuotensa ajan niin henkilökunnan koulutukseen kuin ajanmukaiseen laitteistoon.

Palkinnoksi yritykselle on annettu ainoana hammasklinikkana Baltiassa ISO 9002 laatutodistus.

Uusinta tekniikkaa CityMedissä on joulukuussa aloitettu laserin avulla tehtävä reikädiagnoosi. Laser paljastaa hampaiden reiät paremmin kuin esimerkiksi röntgen.

Kun reikä havaitaan mahdollisimman varhain, tulee hoidosta edullisempaa, kivuttomampaa ja tehokkaampaa.

Reikiintymisen ennaltaehkäisy on tärkeä osa hammashoitoa. CityMedissä on marraskuun alusta alkaen tehty asiakkaille testejä uudella menetelmällä, jossa tutkitaan suun mikrobiolooginen tila tarkasti. Tuloksien perusteella jokaiselle asi-

akkaalle laaditaan henkilökohtainen hoitoohjelma. Ennakoivalla hoidolla voidaan ehkäistä tehokkaasti reikien syntyä. Syljestä tehtävä testi maksaa 32 euroa. Rahat kuitenkin säästyvät pitkällä tähtäimellä, kun suusairauksien ja reikien syntyminen vähenevät.

CityMed on täyden palvelun hammashoitola. Sen palveluvalikoimaan kuuluu perushoitojen lisäksi muun muassa valkaisu, kirurgia, keraamiset laminaatit ja protetiikka. Heillä on oma proteesilaboratorio, jossa valmistetaan kaikenlaisia hammasproteeseja. Hammasklinikka sijaitsee Tallinnan sataman läheisyydessä uudehkossa liikerakennuksessa.

Virolaisten hammasklinikoiden laitteet ovat nykyaikaisia.

Hammashoito on Virossa edullisempaa kuin Suomessa: ■ CityMed Hammasklinikka, Ahtri 8, puh. +372 6 616 333, avoinna Ma–To 08.00–20.00, Pe 08.00–17.00, La: varauksella

Toimenpide Paikkaus

Hinta CityMedissä

Keskihinta Suomessa

alkaen 22 euroa

alkaen 27 euroa

224 euroa

alkaen 400 euroa

alkaen 671 euroa

1 450–2 000 euroa

Metallokeraaminen kruunu Implantti kruunun kanssa

TEKSTI MIKKO KAUPPI, KUVA JAAK KADARIK

Kauneussalongissa myös hiukset ja parta edustuskuntoon Tallinnan keskustan alueella liikkuessa ei voi olla törmäämättä eri kokoisiin ja näköisiin parturi-kampaamoliikkeisiin, joista lähes kaikki tarjoavat myös kauneushoitoja.

Yksi erityisesti suomalaisten suosima kauneussalonki on Helena Ilusalong. Kyseisiä kauneussalonkeja on kaksi.

Vanhempi sijaitsee Vanhassakaupungissa osoitteessa Lai 5 ja uudempi, Helena 2 Sadamarket-kauppakeskuksessa A-terminaalin vieressä. Molemmissa liikkeissä palvellaan suomen kielellä. Naisille kampaamopalvelujen hinnat alkavat 11 eurosta. Hiusten värjäys maksaa 20–45 euroa, kuten myös permanentin tekeminen. Miehille hiusten-

leikkuu maksaa 6 euroa. Molemmat Helena-kauneussalongit tarjoavat 4–15 hengen ryhmille 5–10 prosentin alennuksen.

Toinen hyvä keskustassa sijaitseva kauneussalonki löytyy osoitteesta Kreutzwaldi 23 nimellä Mariness Ilusalong. Mariness tarjoaa parturipalveluja tarkasti hinnoiteltuna. Esimerkiksi miesten hiusten leikkaus 7, viiksien muotoilu 2, parran muotoilu 3 sekä pään hieronta 3 euroa. Kampaamon puolella tehdään muun muassa trendileikkaukset ja juhlakampaukset, hiusten värjäys, vaalennus sekä permanentit. Kampaamo on erikoistunut myös hiusten pidennyksiin ja hiusten tuuhennuksiin. Pidennykset tehdään keratiinisidoksen avulla aidoista hiuksista. Kampaamon mukaan hiuksia voi pidennyksen jälkeen muotoilla, värjätä sekä kihartaa ja ne kestävät pitkään. Hiuspidennys maksaa 3 euroa/hiusosio, käsiteltäessä koko pään alue kokonaishinnaksi tulee noin 300–450 euroa.

Kolmas vertailuun otettu kauneussalonki Laurell sijaitsee Lasnamäellä Mustakiviostoskeskuksessa osoitteessa Mahtra 1.

Lyhin tie keskustasta on ajaa pitkin ”Kanalia” eli Lasnamäelle johtavaa väylää noin 7 kilometriä. Laurellkin tarjoaa erittäin monipuolisia parturi ja kampaamopalveluja. Miesten hiustenleikkuu maksaa 3,50, parran muotoilu 2,50 ja viiksien muotoilu 1,30 euroa. Kampaamon puolella naisille hiusten leikkaus maksaa 5, permanentti 6, juhlakampaus 13,50 sekä värjäys tai vaalennus 10 euroa Laurell kauneus-salongissa voi myös teettää hiustenpidennyksiä. Yksi hiusosio maksaa 2,50 euroa.

■ Helena Ilusalong, Lai 5 ja Sadamarket, I kerros, Sadama 6.

Mariness Ilusalong, Kreutzwaldi 23.

Laurell Ilusalong, Mahtra 1, Mustakivi Keskus, II kerros.

Vanhassa kaupungissa Lai 5 sisäpihalla Puh. +372 6412285 Avoinna 9.00–18.00

Sadamarketissa I kerros Puh. +372 6614685 Avoinna 8.00–19.00 Kaikki kauneuspalvelut Wella hiushoitosarjan myynti Kauneudenhoitaja Tekokynnet Solarium

Ryhmille (4–10 hlöä) alennus 10% Hintamme ovat edullisia ja palvelumme korkeatasoista!

www.massuno.ee

Onycor on luonnontuote kynsien hoitoon ja niiden kasvun edistämiseksi.

Hyviä hoitotuloksia seuraavissa ongelmissa: Kosmeettiset kynsien vahingoittumiset (kuten vähäiset fyysiset traumat) Onychodystrophia (kynnen kasvuhäiriö) Onychomycosis: Candida albicans (hiivasieni) Trichophyton rubrum

Tuotteen luontaiset antibiootit ja bioflavonoidit edistävät tulehdusten paranemista. Suositellaan hermo-, nivel-, jänne-, lihas-, poskiontelo-, kitarisa- ja keskikorvasairauksien hoitoon.

Ravintolisä Une-Mati (Nukkumatti) auttaa nukahtamista, pidentää syvää unta, lisää unien näkemistä ja vähentää yöllisiä heräämisiä.

Helpottaa aivoverenkiertoa ja sydänlihasten toimintaa. Vähentää stressiä.

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 5 TEKSTI JUKKA ARPONEN

23

messut

11-vuotias The Baltic Guide seuraa aikaansa The Baltic Guide on kuukausittain ilmestyvä suomenja vironkielinen matkailualan lehti. Matkailuinformaation lisäksi lehti sisältää joka kuukausi mielenkiintoisia artikkeleja ajankohtaisista aiheista.

The Baltic Guide -lehti kertoo naapurimaan asioista monipuolisesti ja puolueettomasti. Aihepiireinä ovat ajankohtaisen matkailutiedon lisäksi muun muassa maiden historia, kulttuuri, talous ja politiikka.

Suuren levikin ja tehokkaan ilmaisjakelun ansiosta The Baltic Guide on ollut niin virolaisille kuin suomalaisille matkailuyrityksille toimiva markkinointikanava jo 11 vuotta. Ilmaisjakelun lisäksi lehti on myynnissä R-kioskeissa ja sen voi myös tilata postitse kotiin. Tilaajien määrä on viime

vuoden aikana kasvanut etenkin Suomessa kovaa vauhtia.

Vuosi 2004 oli Viron Euroopan unioniin liittymisen myötä monin tavoin suurten muutosten vuosi niin matkailullisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Suomen ja Viron väliseen matkailuun Viron EU-jäsenyys on vaikuttanut jopa ennakoitua positiivisemmin. Etukäteen pelätyt lieveilmiöt, etenkin ”viinaralli”, ovat jääneet vähäisiksi. Sitä vastoin rajamuodollisuuksien nopeutuminen, tullirajoitusten poistuminen ja matkustamisen yleinen helppous ovat lisän-

The Baltic Guide Matka 2004 -messuilla.

TE

The Baltic Guiden osasto Matka 2005messulla on 6e46

neet matkustajamääriä. Etenkin Viroon mennään aiempaa useammin auton kanssa ja kohdemaassa vietetään aikaa entistä enemmän. The Baltic Guide aikoo jatkossa palvella matkailijoita aiempaa paremmin muun muassa painosmääriä kasvattamalla ja kehittämällä jakelua siten, että lehti olisi myös automatkailijoiden saatavilla vaivattomammin.

EU-jäsenyys on tuonut Viroon matkailijoita muualtakin kuin Suomesta. Tallinkin aloitettua laivaliikenteen uudella Victoria-aluksellaan viime toukokuussa Tallinna-Tukholma -reitillä on Ruotsista maahan saapuvien turistien määrä lisääntynyt huomattavasti. The Baltic Guide on ollut mukana kehityksessä. Victorian neitsytmatkasta alkaen jakelussa on ollut perinteisen julkaisun ”sisarlehti”, myös

kuukausittain ilmestyvä ruotsinkielinen The Baltic Guide på svenska.

Tänäkin vuonna The Baltic Guide aikoo pysyä mukana Baltian alueen matkailun kehitysvauhdissa. Ensi kevään kuluessa tarkoituksenamme on laajentaa toimintaamme kohde- ja kielirintamalla. Uskomme että Riika tulee tulevina vuosina olemaan yksi Itämeren suosituimmista matkakohteista, jonne turisteja tulee kaikista ilmansuunnista. Jo nykyään Riiassa käy runsaasti matkailijoita monesta maasta: Venäjältä, Ruotsista, Saksasta, Suomesta, Virosta, jne.

Heidän tarpeisiinsa olemme suunnitelleet englanninkielistä lehteä, jonka ensimmäinen numero ilmestyy näillä näkymin toukokuussa 2005.

The Baltic Guide on ilmainen, kerran kuussa ilmestyvä sitoutumaton julkaisu, jolla on suomalaisvirolainen toimituskunta. Jakelupisteitä lehdellä on useita kymmeniä laivoilla, satamissa, ostokeskuksissa, hotelleissa, ravintoloissa ja matkatoimistoissa. The Baltic Guide on myös myynnissä suomalaisissa R-kioskeissa 1,7 euron hintaan. Lehteen voi tutustua myös internetissä osoitteessa www.balticguide.ee.

Olemme uudistaneet sivustoamme ja nykyään sieltä löytyy muun muassa lehdet kokonaisuudessaan ilmoituksineen pdf-muodossa.

Tavallinen painos on 40–60 000 kuukaudessa, mutta tämänkertaista messunumeroa on painettu peräti 70 000 kappaletta.Tervetuloa tutustumaan osastollemme Matka 2005-messuille Helsingissä 20.—23.1.2005. ■

OTSIKKO: 11-vuo Kuvateksti? ingressi suomen- v toinen palsta rivi 4

■

PÄRNU

Lisää virtaa elämääsi.

Kylpylälomat – perinteitä vaalien – uutta ilmentäen. viikko alk. 299 € Hemmottelulomat, 4 ja 5 päivää, Hemmottelupaketit

alk. 139 €

45 €

Kesälomat, 4 ja 5 päivää, alk. 139 € Lapsiperheille myös tilavia perhehuoneita.

LAULASMAA

Uusi upea kylpylä- ja kokoushotelli lähellä Tallinnaa.

Kylpylälomat 5 päivää

alk. 249 €

HAAPSALU

Perinteikäs kylpylä Laine.

365 €

Kylpylälomat viikko

R YHMILLE

Sisältäen hoidot ja täysihoitoruokailut:

• SAARENMAA/RÜÜTLI viikko 499 € • OTEPÄÄ/PYHÄJÄRVE viikko 395 € • NARVA-JÕESUU viikko 325 €

KIINNOSTAVAT KIERTOMATKAT

Esimerkiksi: 9.6.–12.6. Rakvere – Narva – Palmse 333 € 19.5.–22.5. Tartto – Võru – Viljandi 343 € Ryhmille toiveiden mukaan. Pyydä tarjous!

TALLINNA

Omatoimiloma perjantai – lauantai Hotelli Skåne Hotelli L´Ermitage

Hämeentie 40, 00500 Helsinki www.lomapallo.com

alk. 49 € alk. 59 €

Lomapllon Viron matkoihin sisältyy laivamatkat TALLINKin autolautalla keväällä ja syksyllä ja toukokuusta syyskuuhun AutoExpress-pika-aluksilla.

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 5 TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVA JAAK KADARIK

25

ajankohtaista

Suomalaiset suurin matkailijaryhmä Virossa Alustavat matkailutilastot kertovat huimista kasvuluvuista.

Tallinnan turismi-infokeskuksen mukaan vuosi 2004 oli ennätyksellisen vilkas.

Yöpymiset Viron majoitusyrityksissä vuosina 2003–2004 (tammi-syyskuu)

Erityisen voimakasta nousu on ollut majoittautuneiden ja kylpylävieraiden osalta. Suomalaisia kaikista turisteista oli reilusti yli puolet.

Nousuun on monia syitä. EU:n jäsenyys ja kapasiteetin kasvu sekä majoituksessa että laivaliikenteessä lienevät suurimmat. Myös vertailuvuoden 2003 alun hankalat jääolot, joiden vuoksi tuolloin jäätiin tavallista pienempiin matkailumääriin, näkyvät nyt kasvuna.

Matkailijaprofiilissa selkeä muutos on, että usein eli yli kymmenen kertaa maassa vierailleiden osuus on kasvanut lähes puoleen kaikista matkailijoista. Matkailu yli lahden on muuttumassa yhä jokapäiväisemmäksi.

Tallinna vetää edelleen eniten turisteja. Kaksi kolmannesta yöpyjistä viettää yönsä pääkaupungis-

sa. Koko maassa kasvoi vuodepaikkojen lukumäärä vuoden 2003 elokuusta vuoden 2004 elokuuhun kolmanneksen, Tallinnassa 37 prosenttia.

Kylpylöiden osuus majoituksesta on 12 prosenttia, mutta kasvu on ollut sitäkin voimakkaampaa.

Vuoden aikana suomalaisyöpymiset ovat kasvaneet kylpylöissä yli 50 prosenttia, kun kaikissa majoituspaikoissa kasvu oli 30 prosenttia. Huippulukemat ovat heinäkuulta, jolloin majoittautuneiden määrä kasvoi peräti 40 prosenttia.

Ensi vuosi tullee kaikkien ennusteiden perusteella olemaan vähintään yhtä hyvä. Ainoa luku, joka tällä hetkellä on varmuudella tiedossa, on risteilyalusten

vuosi

2004

2003

yhteensä

2 956 672

2 314 406

ulkomaalaiset

2 161 738

1 706 433

suomalaiset

1 286 299

1 036 974

varauksien määrä Tallinnan satamaan ensi kesäksi.

Määrä tulee nousemaan 231:stä 309:ään mikä matkustajina tarkoittaa lähes 80 000 (noin 210 000:sta noin 286 000:een). Mikäli tätä käytetään indeksinä, turismi nousee ensi vuonnakin noin 30 prosenttia!

Ensi vuodeksi luvassa on edelleen lisää majoituspaikkoja ja laivayhtiötkin suunnittelevat kapasiteetin kasvua. Etenkin tallinnalaiset yritykset varautuvat

talven aikana tulevaan sesonkiin muun muassa kouluttamalla henkilöstöään ja muuttamalla toimintojaan tehokkaammiksi.

Todennäköisesti turistien jakauma tullee myös muuttumaan. Yhä enemmän maahan tulee erilaisia ja erikoisiakin ryhmiä sekä henkilöitä, joiden vaatimukset ovat toista kuin tähän saakka. Ostosmatkailu muuttuu matkashoppailuksi, ostellaan virolaisia laatutuotteita eikä niinkään kaikkea ”halpaa”. Kulttuuritapahtumia osataan etsiä joka puolelta Viroa.

Kaikki tämä asettaa uusia, mielenkiintoisia haasteita kaikille turismin hyväksi työskenteleville.

■

TEKSTI MARKO REMES, KUVA JAAK KADARIK

The Baltic Guide -lehden lukijat ovat aktiivisia Viron kävijöitä The Baltic Guide teki lukijatutkimuksen lokakuussa 2004. Satama- ja internetkyselynä toteutetun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lehden toimivuutta nykyajan Viron matkailijan apuvälineenä sekä saada monipuolista palautetta lehden kehittämiseksi.

Tutkimukseen osallistui 375 lukijaa.

Valtaosa vastaajista oli aktiivisia Viron kävijöitä, jotka lukevat The Baltic Guide -lehteä jokaisella Viron matkallaan. 75 prosenttia lukijoista ottaa lehden mukaan jo Helsingin satamasta, helikopteriterminaalista tai viimeistään laivalta. Lehden helppo saatavuus jo Suomessa sai paljon kiitosta. The Baltic Guide luetaan tarkasti - yli kaksi kolmannesta lukijoista lukee lehden kannesta kanteen tai ainakin suurimman osan jutuista.

The Baltic Guide -lehteä kuvailtiin sanoin ”asiallinen”, ”kattava”, ”mielenkiintoinen”, ”monipuolinen” ja ”ajankohtainen”. Toimituksen mieltä lämmitti erityisesti se, että moni lukija on lukenut

The Baltic Guide -lehteä jo lehden alkuajoista lähtien.

Lukijatutkimuksen tulosten pohjalta pystymme tekemään lehdestä vieläkin enemmän lukijoidemme näköisen. Moni lukija toivoi vinkkejä Virossa asuvilta suomalaisilta. Otimme neuvosta vaarin – joulukuusta alkaen The Baltic Guide -lehdessä on kuukausittainen ”TOP 3+3” -palsta, jossa Viron suomalaiset jakavat ravintolaja menovinkkejä. Lisäksi toivottiin juttuja tavallisten virolaisten elämästä. Niinpä The Baltic Guide vieraili joulukuun numerossa virolaisessa päiväkodissa ja tässä numerossa esittelemme tallinnalaisen muusikkoperheen arkea. Suomalaiset matkaavat yhä enemmän

Tallinnan ulkopuolelle. Keväällä 2005 The Baltic Guide tarjoaa ympäri Viroa reissaaville tuhdit, A4-kokoiset erikoisnumerot: Pärnu ja Länsi-Viro huhtikuussa sekä Tartto ja Etelä-Viro toukokuussa.

Tutkimus osoitti, että The Baltic Guide on tärkeä tiedonlähde ja olennainen osa

matkaa tuhansille Virossa käyville suomalaisille. ”Lehti on sellaisenaan aivan loistava lukupaketti Virosta”, kehui yksi kyselyyn osallistuneista lukijoista. Aktiivisten ja lojaalien lukijoiden sekä ammattitaitoisen tekijätiimin ansiosta The Baltic Guide säilyttää asemansa Suomenlahden

ykköslehtenä tulevaisuudessakin. Tarjoamme siis jatkossakin tuoretta tietoa Virosta – puhtaalla suomen kielellä.

The Baltic Guide -lehden toimitus kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita lukijoita. Aitäh!

■

Voitte järjestää juhlanne Grill 89-grilliravintolassamme!

ERIKOISTARJOUS 10.01-10.02.2005 1HH 390.00 EEK, 2HH 520.00 EEK Tarjous voimassa tämän ilmoituksen esittäjälle.

Kaikki mukavuudet. Hintaan sisältyy aamiainen noutopöydästä ja sauna.

Saunat, kahvila, baari, vartioitu pysäköintialue.

7 kokoustilaa, joista suurimpaan mahtuu 150 ihmistä.

Bussit 5, 32. Pysäkki Kerese .

Männiku tee 89, 11213 Tallinna, puh. +372 6105 201, fax +372 6105 245 e-mail: hotell@dzingel.ee, www.dzingel.ee

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 5 TEKSTI MIKKO KAUPPI, KUVAT JAAK KADARIK

27

Sepät tekevät niin koriste kuin tarve-esineitä.

ostokset

Kauppakeskus, josta huokuu historia Tallinnan Vanhankaupungin kupeessa sijaitseva kauppakeskus WW-Passaaz avasi ensimmäisen kerran ovensa yleisölle vuonna 1997. Samalla se oli myös Tallinnan ensimmäinen moderni ostoskeskus.

Rakennuksen historia juontaa juurensa vuoteen 1877, jolloin Tallinnassa syntyi Woinoffien perheeseen poikalapsi, joka kastettiin Wassiliksi. Wassili Woinoff rakensi yritteliäänä miehenä muun muassa oman laivan, sekä avasi laivalinjan Tallinnasta Piritalle (nykyinen Tallinnan kaupunginosa).

Vuonna 1913 Wassili Woinoff osti Aia-kadulta tavaratalon. Samassa paikassa sijaitsee myös nykyinen kauppakeskus. Hän rakensi paikalle saunan uima-altaineen.

Myöhemmin hän ehti liiketoimien ohessa osallistua erilaisiin purjehduskilpailuihin, sekä oli mukana tuomassa jäänmurtaja Hermestä Viroon vapaussodan aikana. Vuonna 1941 15. kesäkuuta 64-vuotias Wassili Woinoff kyyditettiin Siperiaan yhdessä vaimonsa kanssa. Vuotta myöhemmin hänet surmattiin Kirovin vankilassa. Woinoffien omaisuus kansallistettiin.

Takaisin oikeille omistajille Wassili Woinoffin tyttärenpoika, Oleg Sapoznin valmistui Tallinnan teknillisestä korkeakoulusta sähköinsinööriksi. Hän WW-Passaaz sijaitsee Tallinnan Vanhassakaupungissa.

Matkalta muistoksi aitoa virolaista TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT JAAK KADARIK

Virossa ja etenkin Tallinnassa on paljon myymälöitä, jotka kaupittelevat turisteille kotiinviemisiksi tyypillisiä matkamuistoesineitä. Suurella osalla myyntiartikkeleista ei tosin ole Viron kanssa paljoakaan tekemistä.

työskenteli pitkään Viron valtiollisessa sähköyhtiössä. Tämän lisäksi hän oli myös johtamassa 1980 Moskovan olympialaisten purjehduskilpailujen valmisteluja, jotka siis vietiin läpi Tallinnassa. Myös Viron Filharmonian johtaminen kuului hänen työuraansa. Oleg Sapoznin oli lisäksi aktiivisesti mukana maantiepyöräilykilpailuissa tuomarina. Rauhan ajot, kahdet olympiakisat, sekä useat MM-kilpailut toivat hänelle UCI:n kultaisen ansiomerkin, sekä KOK:n myöntämän Sport and Volunteers palkinnon ansiokkaasta vapaaehtoistyöstä. Kauppakeskuksen rakentaminen suvun vanhalle tontille oli juuri Oleg Sapozin

idea. Vuonna 1993 Tallinnan kaupunginhallitus päätti palauttaa epäoikeudenmukaisesti takavarikoidun omaisuuden jätetyn hakemuksen mukaan. Vuosi myöhemmin oli tehty sopimus suunnittelu- ja rakennustöiden tilaamisesta. Vuonna 1996 aloitettiin vanhojen rakennusten purkaminen ja uusien rakentaminen. Viimein 19.4.1997 WW-Passaaz avasi ovensa yleisölle kuin malliksi tuleville kilpailijoilleen.

Isoisänsä Wassili Woinoffin muistoksi Oleg nimesi paikan WW-Passaaziksi.

Edelleen suosiossa Nykyään WW-Passaaz -kauppakeskuksessa on 30 myymälää, sekä 5 erilaisia palveluja tarjoavaa liikettä, kuten suutari, kioski sekä kahvila. Kauppakeskuksen perustaja Oleg Sapoznin kertoo keskuksen olevan juuri sopivan kokoinen. Liikkeet ovat lähellä toisiaan kolmessa eri kerroksessa. Keskuksessa toimivat vaateliikkeet kauppaavat laadukkaita merkkivaatteita, mutta hinnat ovat pysyneet kohtuullisina.

Useiden vaate ja kenkäkauppojen lisäksi WW-Passaazista löytyy internetkahvila, parturi-kampaamo sekä myös tuttu ja turvallinen Tiimari. WW-Passaaz -kauppakeskuksen löytää osoitteesta Aia 3, juuri Vanhankaupungin porttien ulkopuolelta.

■ WWW Passaaz, Aia 3.

Karkeimpia esimerkkejä ovat maatuska-nuket ja meripihkakorut, jotka ovat perua neuvostoajalta. Niitähän myytiin kaikissa Neuvostoliiton valuuttakaupoissa Riiasta Vladivostokiin. Paljon on myös tarjolla tekovanhaa rihkamaa sekä halvalla tehtyjä Viro-aiheisia turhuuksia.

Aitoja ja laadukkaita, todella virolaisia matkamuistoja voi hankkia esimerkiksi Tallinnan Raatihuoneen torin laidalla sijaitsevasta Kodukäsitöö-myymälästä.

Kaikki siellä myytävät tuotteet ovat käsintehtyä laatutavaraa, mutta silti hintataso on edullinen. Toinen erinomainen virolaisNahka on yksi käsin muokatuista materiaaleista Katariinan kauppakujalla.

tuotteiden ostospaikka on vanha käsityöläisten kauppakuja Katariina käik Vene- ja Müürivahe-katujen välissä. Siellä voi ostosten lomassa ihailla taitavia nykypäivän käsityöläisiä töidensä ääressä. Sepäntyöt ovat myös arvostettuja ja käytännöllisiä matkamuistoja. Niitä saa hankituksi suoraan Saarenmaan taitajilta Norde Centrumissa sijaitsevasta myyntipisteestä.

■ Katariina käik, Vene 12.

Saaremaa Sepad, Norde Centrum, Lootsi 7.

Kodukäsitöö, Kuninga 1.

Palvelua on HOTELLIMATKAT

KYLPYLÄ- JA VIRKISTYSLOMAT

TALLINNA 1 ja 2 yön matkat.

Lähdöt joka päivä ympäri vuoden. esim.

39 € hlö/2hh

Laajasta valikoimastamme löydät myös useita muita eritasoisia hotelleja.

Kesäaikaan su-to ja to-su hotellilomia myös Pärnuun, Haapsaluun, Saarenmaalle ja Tallinnaan.

Saarenmaalle myös 7 vrk hotellilomia su-su läpi vuoden.

SAARENMAA (aam.) alk. 29.5. esim.

Rüütli to-su .................................

esim.

Pirita Top Spa Kunto- ja painonhallintaloma ..

HAAPSALU (th)

375,-

Kaikille Baltian lomillemme helpot ja vaivattomat liityntäkuljetukset viikottain ympäri Suomen.

esim.

Fra Mare Kauneusloma .........................................

PÄRNU (th)

345,-

Rentoutus- ja virkistyslomat

esim.

Sõprus Hemmotteluloma................................

345,-

esim.

345,-

esim.

275,-

Laulasmaa .....................................................

PÄRNU (th)

Viiking ..............................................................

HAAPSALU (th)

esim.

265,-

esim.

279,-

Fra Mare.........................................................

SAARENMAA (ph)

Saarenmaa Valss ........................................

OTEPÄÄ (th) esim.

295,-

Pühajärven kylpylä ...................................

TOILA (th) esim.

295,239,-

Meri su-to ....................................

TALLINNA (th)

TALLINNA (ph)

249,-

Toilan kylpylä .............................................

.t o

Kuntolomat

Sis. täysi- tai puolihoidon ja kylpylähoitoja.

Lisäetuna matkavakuutus.

Perinteiset kylpylälomat

www

LYHYTLOMAT

1 viikon matkat Lähdöt joka sunnuntai ympäri vuoden

Saku Rock Hotel alk.

joustavuus

esim.

PÄRNU (ph) Sõprus su-to ...................................

TALLINNA (th) Pirita Top Spa to-su ..................

175,145,-

Tilaa Kylpyläesitteemme tai katso lisätietoja www.toolo.net

Tulossa ensi kesänä Omalla autolla Baltiaan -lomat Kysy lisää!

Hemmottelulomat esim.

HAAPSALU (th) Fra Mare su-to ............................

265,Laine to-su .....................................189,Kauneuslomat esim.

TALLINNA (ph) Viimsi Tervis su-to ....................

PÄRNU (aam.)

Ranna Hotel to-su (alk. 24.3.)

255,155,-

Laivalomat (09) 2288 8333 Kylpylälomat (09) 2288 8350

ol

Töölönkatu 29, Helsinki (ma-pe 9-17); Forum, Helsinki (ma-pe 8.30-19, la 10-16); Iso Omena, Espoo (ma-pe 9-19, la 10-16). Puhelinmyyntimme palvelee ma-pe 8.30 - 19.

o.

n et

Joensuu (013) 258 8800, Jyväskylä, Helin Matkat (014) 337 3100, Kotka (05) 226 7000, Kouvola (05) 886 0600, Kuopio (017) 266 8100, Lahti (03) 874 777, Lappeenranta (05) 610 0400, Mikkeli (015) 321 500, Oulu (08) 563 2100 sekä Tournee-matkatoimistot kautta maan. Passi mukaan matkalle, syntymäajat varatessa. Alkaen hinnat/hlö voimassa määritellyille lähdöille, tarkemmat tiedot toimistostamme. Palvelumaksu 9,-/tilaus.

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 5 TEKSTI JA KUVAT TYÖRYHMÄ

29

Virovinkit

The Baltic Guiden

Virovinkit

■ Meteoriittikraatterista monta tarinaa Kaalin meteoriittikraatteri on yksi virolaisen luonnon erikoisimmista nähtävyyksistä. Asterix-sarjakuvissa urheat gallialaiset eivät pelkää mitään muuta kuin sitä, että taivas putoaa heidän niskaansa. Pelkoon olikin aihetta sillä melkein niin oli jo käynyt.

Joskus noin 7 500 vuotta sitten putosi koillisesta taivaasta meteori.

Mikäli ei ollut pilvistä, meteori varmaankin näkyi koko Itämeren alueella.

Ja jos se näkyi niin se varmaan näytti siltä kuin aurinko olisi laskemassa väärään suuntaan eli itään. Oliko siis taivas putoamassa muinaisten goottien niskaan?

Saarenmaallako oli se roomalaisten myyttinen äärimmäinen pohjoinen Ultima Thule?, sielläkö oli auringonjumalan yösija? Oliko Saarenmaalla rautakaivos, joka hyödynsi meteorin metallipitoisuutta aikana, jolloin rautaa ei vielä osattu valmistaa malmista. Teorioita on ja ne ovat toinen toistaan kiehtovampia. Kuitenkin ainoa selvä tosiseikka on valtava kuoppa maassa, Kaalin kartanolla Saarenmaalla.

Seuraaville sivuille on koottu The Baltic Guiden toimituksen vinkkejä Virosta. Mukana on tapahtumia, muistomerkkejä, museoita ja muuta näkemisen ja kokemisen arvoista.

■ Lelut museossa Tarton Leikkikalumuseon monipuolinen näyttely tuo iäkkäämmille vierailijoille mieleen haikeita muistoja ja aktivoi nuoremmat leikkimään perinteisillä leluilla.

Playstation-aikakaudella on hyvä muistaa, että leikittiin sitä ennenkin jos ei muuten, niin ”käpylehmillä”. Tarton leikkikalumuseo (Tartu Mänguasjamuuseum) sijaitsee Vanhassakaupungissa upeasti entisöidyssä puurakennuksessa. Museo avattiin uusissa tiloissa maaliskuussa 2004.

Näyttely koostuu useasta teemakokoelmasta, joissa esitellään pelejä, leluja, nukkeja ja pienoismalleja. Lisäksi museossa on lapsille todella tilava ja hyvin varusteltu leikkihuone. Museon myymälästä voi ostaa muun muassa laadukkaita puuleluja edulliseen hintaan.

Tartu Mänguasjamuuseum, Lai 1. Tartto

Kaalin meteoriittikraatteri, Kaali Saarenmaa

Kõpun majakka

■ Hiidenmaan majakka Hiidenmaa on Viron toiseksi suurin saari ja samalla pienin maakunta.

Siellä asui vuoteen 1944 asti paljon ruotsalaisia, mikä näkyy esimerkiksi monien paikkojen nimissä. Hiidenmaa on metsäinen saari ja tarjoaa loistavat puitteet retkeilyyn sekä metsästykseen.

Hiidenmaan läntisimmässä niemessä on keskiaikainen majakka. Aikoinaan Rääveliin (Reval, Tallinna) purjehtineet Hansakauppiaat vaativat merimerkin rakentamista, jotta laivuri osaisi kiertää Hiidenmaan oikein ja välttää Näkinmatalan karikot.

Syrjäiselle niemelle majakan rakentaminen ei ollut keskiajalla mikään pikkujuttu. Työhön meni pari vuosikymmentä ja aluksi Kõpun majakka oli eräänlainen kummeli eli merelle näkyvä väylämerkki. Ilmeisesti 1600-luvulla uskallettiin jo paremmin purjehtia öisin sillä vasta silloin eli sata vuotta majakan valmistumisen jälkeen siellä alettiin polttamaan öisin kokkoa.

Nykyään Kõpun majakka on auki turisteille ja sitä ympäröi Köpun niemen luonnonsuojelualue.

Kõpu, Hiidenmaa

Paldiski

■ Paldiski – kaupunki, jota kunnostetaan purkamalla Paldiski oli neuvostoaikaan puna-armeijan sukellusvenemiehistöjen tukikohtakaupunki. Kaupungin keskustan ulkopuolella vanha koulutuskeskus on edelleen pystyssä, mutta yhtään ehjää ikkunaa siinä ei ole.

Paikallinen väestö kutsuu rauniota Pentagoniksi ja se onkin kooltaan vaikuttavan suuri. Paldiskin väkiluku laski sotilaiden lähdettyä yli 20 000 tuhannesta vajaaseen viiteen tuhanteen. Nykyään Paldiskissa onkin paljon rakennuksia tyhjillään vain odottamassa purkamista. Rauniotalot luovat kaduille ainutlaatuisen tunnelman. Taloja puretaan sitä mukaa kun rahaa työhön riittää. Purkujätteet hyödynnetään kaupungin sataman parannustöissä. Paldiskin niemi sekä läheiset saaret ovat luontomatkailijan unelmakohteita.

■ Viron palokuntamuseo Paloautoja ja kiiltäviä palomiesten kypäriä, paloruiskuja ja palosankoja, univormuja ja mitaleita, palokuntamuseossa on kaikenlaista.

Viron palokuntamuseo on varmasti Tallinnan huomaamattomin museo vaikka se on aivan kaupungin keskustassa. Museo on niin hiljainen, että oikeastaan se alkaa olla museo museosta, tuskinpa paljon mikään on muuttunut sitten 70-luvun.

Vanhoilla paloautoilla ja höyryruiskuilla on kuitenkin oma salaperäinen hohtonsa. Tätä hohtoa lisää esineistön hieno kunto. Aikoinaan ne on taidolla entisöity ja sen jälkeen niistä on huolehdittu.

Viron palokuntamuseo on vanhassa palokunnantalossa. Se puolestaan on se tornilla varustettu kivitalo vinosti Viru-hotellia vastapäätä. Palokunnantalon toiselta puolelta kulkee Viru-katu toiselta puolelta Vana-Viru katu. Palokuntamuseon sisäänkäynti on Vana-Viru kadun puolella.

■ Pietari Suuren mökki Tsaari Pietari Suuri valloitti Tallinnan Suuressa Pohjansodassa 1700luvun alussa. Tallinnaan tsaari rakennutti itselleen kesäpalatsin, Kadriorgin palatsin. Paikan nimi ”Katariinan laakso” (Kadri org) tulee tsaarittaren nimestä.

Palatsi ei ollut oitis valmis ja niinpä Pietari Suuri tarvitsi itselleen väliaikaisen asunnon. Hän ei majoittunut kaupunkiin, Toompean linnaan tai lähiseudun kartanoihin. Kadriorgin alueella oli yhden kesäkartanon pieni nuorten herrojen ”kesämökki”ja sinne keisari asettui.

Pietari Suuren mökki yllättää vaatimattomuudellaan, erityisesti sen keittiö on suhteellisen karu ottaen huomioon, että siellä sentään tehtiin ruokaa keisarilliseen pöytään.

Pietari Suuren mökki on Kadriorgin puistossa, aivan presidentin linnan takana.

30

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 5

Virovinkit

Virovinkit

31

The Baltic Guiden

Virovinkit ■ Suur-Munamägi

Viron korkein kohta on Suur-Munamägi Võrumaan maakunnassa. Korkeimman kohdan huipulla on tietysti näkötorni ja sieltä voi huimaavasta 29,1 metrin korkeudesta (mutta jopa 346,7 metriä merenpinnasta) ihailla maisemia.

Vertailun vuoksi: Tallinnan televisiotorni on 314 metriä korkea ja näköalatasanne siellä on 170 metrin korkeudessa.

Kaikella kunnioituksella, mutta Suur-Munamäen maisema on metsää, ja se on vähän yksioikoinen näkymä. Etenkin jos sitä verrataan vaikkapa Puijon tornin maisemiin. Torni sinänsä on näyttävä, rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1939 ja nykyisen muotonsa se sai 1969, jolloin rakennettiin lisäkerros.

Suur-Munamäen näkötorni, Haanjan kunta, Võrumaan maakunta.

■ Peipsi – järvi kuin meri Viron ja Venäjän rajajärvi Peipsi on Euroopan neljänneksi suurin järvi (2 611 neliökilometriä). Järvessä ei juurikaan saaria ole ja se näyttääkin miltä tahansa rannalta katsottuna äärettömältä ulapalta. Peipsin rannat ovat loivia ja sieltä löytyy etsimättä upeita hiekkarantoja. Peipsin monipuolisesta kalakannasta ovat kalastajat hyötyneet vuosisatojen ajan.

Nykyäänkin kala on tärkeässä asemassa paikallisessa ruokakulttuurissa. Kurkut ja sipulit ovat seudulla niin yleisiä viljelyskasveja, että niitä voidaan pitää alueen tunnuksina.

Peipsijärven rannikon vanhauskoisten venäläiskylät ovat kuin väärälle vuosisadalle unohtuneita yhteisöjä. Järven eteläisimmällä rantaseudulla elää vielä vanhojen tapojensa mukaisesti pieni yhdyskunta Setukansaa.

■ Rakveren linna Rakveren kaupungissa on mielenkiintoinen vanha linna, jonka historia ulottuu 1200-luvulle saakka. Nykyisen linnan vanhimmat osat ovat peräisin 1500-luvulta, jolloin rakennettiin muun muassa päätorni.

Rakveren linnan museossa on paljon keskiaikaista esineistöä ja vierailijat pääsevät esimerkiksi kokeilemaan omin käsin vanhoja miekkoja.

Kidutuskammiossa esitellään muun muassa alkuperäisen mallin mukaan tehty piinapenkki sekä muita ”kuulusteluvälineitä”. Linnassa järjestetään ryhmille pitoja keskiaikaiseen tyyliin. Rooliasuihin pukeutuneet tarjoilijat ja seremoniamestarit johdattelevat pitovieraat linnan saloihin sekä tarjoavat keskiaikaisen juhla-aterian suuressa ruokasalissa.

Estonia

raa oli aluksi ohjelmistossa satunnaisesti. Talo tuhoutui lähes maan tasalle vuonna 1944 venäläisten pommituksissa, mutta se rakennettiin ennalleen heti sodan jälkeen. Viimeiset seitsemän vuotta rakennusta on kunnostettu kiitettävästi ja remontti jatkuu vuoteen 2006 saakka, jolloin vietetään Estonia-seuran satavuotisjuhlia. Oopperailta Estoniassa onkin elämys jo puitteidensakin puolesta. Ohjelmistoltaan Estonia on monipuolinen ja tarjoaa yleisölleen oopperaklassikoiden lisäksi myös balettia ja musikaaleja. www.opera.ee Peipsi

Õllesummer

■ Lomakeskus luonnon helmassa

kuitenkin on entisellään. Viime vuosina matkailu kaupunkiin on lisääntynyt ja myös palvelut ovat parantuneet ja kesällä ranta täytyy jälleen rantalomalaisista.

Loma- ja konferenssikeskus Lepanina sijaitsee meren rannassa noin 50 kilometrin päässä Pärnusta lähellä Kablin kylän keskustaa. Hotelli on rakennettu ja kunnostettu kokonaisuudessaan 2000- luvulla ja uusin osa valmistui tämän kevään 2004 aikana. Hotellin huoneissa on tilaa vajaalle sadalle vieraalle ja uudessa osassa on myös modernit kokoustilat jopa sadalle hengelle. Keskus sijaitsee keskellä laajaa luonnonsuojelualuetta ja sen lähimetsissä on upeita vaellusreittejä. Uimaranta alkaa käytännössä katsoen suoraan hotellin ravintolan terassilta. Palveluvalikoimaan kuuluu muun muassa modernit kylpylähoidot. Lepanina on loistava valinta luonnon rauhaa hakeville matkailijoille.

■ Haapsalun asema ja piispanlinna Haapsalu on Länsi-Viron tunnetuista kylpyläkaupungeista se pienempi. Noin 14 000 asukkaan kaupungissa kylpylätoiminnalla on pitkät perinteet. Haapsalusta tuli merkittävä kaupunki jo 1200-luvun lopulla, jolloin sinne rakennettiin piispanlinna. Piispanlinna vartiotorneineen sekä sen mailla sijaitseva tuomiokirkko ovat edelleen kaupungin keskeisimmät nähtävyydet.

Haapsalussa on myös viime vuosisadan alussa Venäjän keisarin vierailua varten rakennettu rautatieasema. Katettu asemalaituri on niin pitkä, ettei keisarillisesta junasta kenenkään olisi tarvinnut nousta mahdolliseen sateeseen.

Lepanina Hotelli, Kablin kylä, 86002, Pärnunmaa, puh. + 372 44 373 68, www.lepanina. ee

■ Mainio majapaikka Tartossa Tarton ja Tampereen välillä on pitkät perinteet erityisesti teatteri- ja yliopisto yhteistyössä. Tartto onkin Tampereen ystävyyskaupunki Virossa. Tampereen kaupungilla on Tartossa oma kulttuuri- ja tiedotuskeskus, Tampere-maja.

Hanke sai alkunsa, kun kaupungit allekirjoittivat tammikuussa 1996 vuokrasopimuksen, jonka mukaan Jaani 4:ssä sijaitseva talo vuokrataan Tampereen kaupungille 20 vuodeksi. Suomalainen osapuoli sitoutui kunnostamaan talon etukäteisvuokrana. Remonttiin käytettiin rahaa vajaat 300 000 euroa ja avajaisia vietettiin syksyllä 1997.

Tampere-majassa järjestetään näyttelyjä, konsertteja, kirjallisuusiltoja sekä muita kulttuuritapahtumia. Maja hankkii pääosan ylläpitokustannuksistaan omalla toiminnallaan eli vuokratuloillaan sekä majoituspalvelulla. Se on yksi Tarton mukavimmista majapaikoista.

Talossa on kaksi kahden hengen ja kaksi neljän hengen hotellihuonetta, sauna ja kokoustilat 10-40 hengelle.

Rakveren linna

■ 12 kilometriä hiekkarantaa Narva-Jõesuu on vanha kylpyläkaupunki, joka sijaitsee meren rannalla nimensä mukaisesti Narva-joen suulla. Kaupunki eli loistonsa päiviä 1900-luvun alkupuolella, jolloin se oli vilkas kylpyläkaupunki.

Narva-Jõesuussa oli monilla Viron rikkailla, kulttuurivaikuttajilla sekä poliittisilla johtohenkilöillä omat kesäpaikkansa. Tuolloin ja yhä edelleen kaupungin matkailuvalttina oli 12 kilometriä pitkä hiekkaranta. Valitettavasti neuvostoaikana Narva-Jõesuun loisto mureni ja monet hienot huvilarakennukset ovat lopullisesti tuhoutuneet. Ranta Narva-Jõesuu

Tampere-maja, Jaani 4. Tartto, puh. + 372 7 386 300, www.tamperemaja.ee

Haapsalun linna Narva linna

■ Kansallispuiston kartanohotelli ■ Linna Narvan mailla Viron ja Venäjän välisen rajajoen molemmilla rannoilla on Narvan kohdalla suuret linnat: Hermannin linna sekä Iivanan linna Venäjän puolella.

Hermannin linna on Viron vanhimpia ja suurimpia linnoituksia. Se on rakennettu 1200-1600 luvuilla ja se on kestänyt vuosisatojen aikana käydyt taistelut yllättävän hyvin. Linnan mailla ovat aikoinaan sotineet myös suomalaiset joukko-osastot muun muassa suuren pohjansodan taisteluissa. Nykyään Hermannin linnassa toimii museo ja sen pihalla esitetään kesäisin teatteriesityksiä. Linnan torneissa ja saleissa on esillä esineistöä 1200-luvulta alkaen. Ainakin pojat löytävät museon asearsenaalista kiinnostavaa katsottavaa. Linnan tornista aukeaa huikaiseva näköala joen yli Venäjän puolelle.

■ Kaivosmuseossa kypärä on tarpeen Lähes kaikki Virossa tuotettava sähköenergia tehdään polttamalla kivihiilen esiastetta palavaa kiveä.

Kuten kivihiilikin on palava kivi syntynyt miljoonia vuosia sitten orgaanisista aineksista, jotka ovat jääneet puristukseen maan alle.

Palavan kiven tuotannossa Viro on omavarainen. Suurimmat kaivokset ovat Ida-Virumaalla. 10 kilometrin päässä Kohtla Järveltä sijaitseva Kohtla Kaevandusparkmuuseum eli Kohtlan kaivosmuseo on yksi Ida Virumaan mielenkiintoisimmista nähtävyyksistä. Muutama vuosi sitten kannattamattomana lopetettu kaivos aloitti toimintansa vuonna 1937.

Maanalaisella museokierroksella tutustutaan kaivostoimintaan lampuilla varustetut suojakypärät päässä.

Kohtla Kaevandusparkmuuseum, puh. +372 33 240 17

Palmse on yksi Viron hienoimmista kartanoista., Palmsen kartano.

Se sijaitsee noin 80 kilometrin päässä Tallinnasta Lääne- Virumaalla, lähellä Viitnan kylää. Palmsen kartanon historia ulottuu 1200-luvulle saakka. Kulta-aikaansa se eli von der Pahlenin suvun hallinnassa vuosina 1674–1923. Kartanon päärakennus valmistui von der Pahleneiden kauden alussa, mutta nykyisen muotonsa se sai 1780- luvulla. Kartanon rakennukset siirtyivät Lahemaan kansallispuistolPalmse le 1972 ja vuodesta 1986 on päärakennus ollut avoinna vierailijoille. Nykyisin kartanon tiloissa toimii Lahemaan kansallispuiston vierailukeskus, joka jakaa tietoa kansallispuiston tarjoamista palveluista. Kartanoa ympäröi hoidettu puisto, jossa on idyllinen lampi paviljonkeineen ja siltoineen. Kartanon yhteydessä on hotelli, ravintola ja kokouskeskus sekä matkamuistomyymälä.

Parkhotell Palmse, Lääne-Virumaa, puh. +372 32 23 626

■ Oopperaelämyksiä Estoniassa Viron Kansallisoopperan, Estonian, kotisali sijaitsee aivan Tallinnan keskustassa. Vuonna 1913 valmistuneen oopperatalon avajaiset olivat vuonna 1913. Talon suunnittelivat suomalaiset arkkitehdit Armas Lindgren ja Wiivi Lönn. Se rakennettiin puheteatterin vaatimusten mukaiseksi ja ooppe-

■ Esteettinen musiikkijuhla Vuosittain heinä- elokuun vaihteessa järjestettävät Leigo-järven musiikkijuhlat ovat yksi Viron ainutlaatuisimmista kulttuuritapahtumista. ”Esiintymislavana” toimii pieni saari ja yleisö kuuntelee konsertteja järven rannalla. Järvelle lähetetyt soihdut ja illan mittaan järven pinnalle nouseva usva luovat tapahtumalle oman jäljittelemättömän tunnelmansa, jota korostetaan vielä valo-, tuli- ja ilotulite-efekteillä. Leigo sijaitsee Etelä-Virossa, Otepään pohjoispuolella. www.leigo.ee

■ 80 000 ihmisen olutjuhlat Pohjoismaiden ja Baltian suurin olutfestivaali Õllesummer järjestetään vuosittain heinäkuun alussa Tallinnan laululavalla. Õllesummerin aikaan laululavan alueelle pystytetään joka vuosi yli 10 erilaisista teema-aluetta ja esiintymislavaa, minkä vuoksi Õllesummer on muuttunut monen alafestivaalin kokonaisuudeksi. Päälavalla esiintyvät parhaat virolaiset yhtyeet ja lavaesiintyjät. Ohjelmassa on jokaiselle jotakin.

Festarin viralliset suojelijat, Summerman ja Olutkuningas, ovat osa juhlaperinnettä. Viime kesän Õllesummerissa kävi noin 80 000 janoista oluenystävää.

■ Suomen entisen kenraalikuvernöörin hauta Etelä-Virossa.

Michael Andreas Barclay de Tolly syntyi PohjoisLiettuassa skotlantilaiseen aatelisperheeseen.

Oltuaan Suomen sotaan osallistuneen Venäjän armeijan yksi johtajista, hänet nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi 1809. Tämä toimi oli kuitenkin lyhytaikainen ja hänet nimitettiin Venäjän sotaministeriksi jo seuraavana vuonna.

Barclay de Tollyn lempipaikaksi muodostui Jõgevesten kartano Tõrvan kaupungin lähistöllä. Kartanosta ei ole paljoakaan jäljellä, mutta 1818 kuolleen sotamarsalkan perheen kaunis mausoleumi seisoo paikallaan.

Mausoleumin suunnittelija on venäläinen arkkitehti Apollon Stsedrin.

Mausoleumiin voi mennä tutustumaan, jos on matkalla esimerkiksi Viljandin kansanmusiikkifestivaaleille. Se on monen mielestä maan sympaattisin kesätapahtuma. Kaupungista on muodostunut muutenkin musiikin ja kulttuurin keskus. Viljandin Kulttuuriakatemia kouluttaa niin muusikoita kuin käsityön osaajia.

Viljandia kutsutaan myös mulgimaan pääkaupungiksi. Mulgit ovat Viron pohjalaisia: maanviljelijöitä, itsenäisiä ja osin itsepäisiäkin. Entisen linnoituksen rauniot Viljandijärven rannalla antavat kuvan paikan merkityksestä vuosisatoja sitten. Kauniin järven innostamana on tehty useitakin lauluja. Raimond Valgren Viljandin ballaadi on yksi tunnetuimpia. ■

30

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 5

Virovinkit

Virovinkit

31

The Baltic Guiden

Virovinkit ■ Suur-Munamägi

Viron korkein kohta on Suur-Munamägi Võrumaan maakunnassa. Korkeimman kohdan huipulla on tietysti näkötorni ja sieltä voi huimaavasta 29,1 metrin korkeudesta (mutta jopa 346,7 metriä merenpinnasta) ihailla maisemia.

Vertailun vuoksi: Tallinnan televisiotorni on 314 metriä korkea ja näköalatasanne siellä on 170 metrin korkeudessa.

Kaikella kunnioituksella, mutta Suur-Munamäen maisema on metsää, ja se on vähän yksioikoinen näkymä. Etenkin jos sitä verrataan vaikkapa Puijon tornin maisemiin. Torni sinänsä on näyttävä, rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1939 ja nykyisen muotonsa se sai 1969, jolloin rakennettiin lisäkerros.

Suur-Munamäen näkötorni, Haanjan kunta, Võrumaan maakunta.

■ Peipsi – järvi kuin meri Viron ja Venäjän rajajärvi Peipsi on Euroopan neljänneksi suurin järvi (2 611 neliökilometriä). Järvessä ei juurikaan saaria ole ja se näyttääkin miltä tahansa rannalta katsottuna äärettömältä ulapalta. Peipsin rannat ovat loivia ja sieltä löytyy etsimättä upeita hiekkarantoja. Peipsin monipuolisesta kalakannasta ovat kalastajat hyötyneet vuosisatojen ajan.

Nykyäänkin kala on tärkeässä asemassa paikallisessa ruokakulttuurissa. Kurkut ja sipulit ovat seudulla niin yleisiä viljelyskasveja, että niitä voidaan pitää alueen tunnuksina.

Peipsijärven rannikon vanhauskoisten venäläiskylät ovat kuin väärälle vuosisadalle unohtuneita yhteisöjä. Järven eteläisimmällä rantaseudulla elää vielä vanhojen tapojensa mukaisesti pieni yhdyskunta Setukansaa.

■ Rakveren linna Rakveren kaupungissa on mielenkiintoinen vanha linna, jonka historia ulottuu 1200-luvulle saakka. Nykyisen linnan vanhimmat osat ovat peräisin 1500-luvulta, jolloin rakennettiin muun muassa päätorni.

Rakveren linnan museossa on paljon keskiaikaista esineistöä ja vierailijat pääsevät esimerkiksi kokeilemaan omin käsin vanhoja miekkoja.

Kidutuskammiossa esitellään muun muassa alkuperäisen mallin mukaan tehty piinapenkki sekä muita ”kuulusteluvälineitä”. Linnassa järjestetään ryhmille pitoja keskiaikaiseen tyyliin. Rooliasuihin pukeutuneet tarjoilijat ja seremoniamestarit johdattelevat pitovieraat linnan saloihin sekä tarjoavat keskiaikaisen juhla-aterian suuressa ruokasalissa.

Estonia

raa oli aluksi ohjelmistossa satunnaisesti. Talo tuhoutui lähes maan tasalle vuonna 1944 venäläisten pommituksissa, mutta se rakennettiin ennalleen heti sodan jälkeen. Viimeiset seitsemän vuotta rakennusta on kunnostettu kiitettävästi ja remontti jatkuu vuoteen 2006 saakka, jolloin vietetään Estonia-seuran satavuotisjuhlia. Oopperailta Estoniassa onkin elämys jo puitteidensakin puolesta. Ohjelmistoltaan Estonia on monipuolinen ja tarjoaa yleisölleen oopperaklassikoiden lisäksi myös balettia ja musikaaleja. www.opera.ee Peipsi

Õllesummer

■ Lomakeskus luonnon helmassa

kuitenkin on entisellään. Viime vuosina matkailu kaupunkiin on lisääntynyt ja myös palvelut ovat parantuneet ja kesällä ranta täytyy jälleen rantalomalaisista.

Loma- ja konferenssikeskus Lepanina sijaitsee meren rannassa noin 50 kilometrin päässä Pärnusta lähellä Kablin kylän keskustaa. Hotelli on rakennettu ja kunnostettu kokonaisuudessaan 2000- luvulla ja uusin osa valmistui tämän kevään 2004 aikana. Hotellin huoneissa on tilaa vajaalle sadalle vieraalle ja uudessa osassa on myös modernit kokoustilat jopa sadalle hengelle. Keskus sijaitsee keskellä laajaa luonnonsuojelualuetta ja sen lähimetsissä on upeita vaellusreittejä. Uimaranta alkaa käytännössä katsoen suoraan hotellin ravintolan terassilta. Palveluvalikoimaan kuuluu muun muassa modernit kylpylähoidot. Lepanina on loistava valinta luonnon rauhaa hakeville matkailijoille.

■ Haapsalun asema ja piispanlinna Haapsalu on Länsi-Viron tunnetuista kylpyläkaupungeista se pienempi. Noin 14 000 asukkaan kaupungissa kylpylätoiminnalla on pitkät perinteet. Haapsalusta tuli merkittävä kaupunki jo 1200-luvun lopulla, jolloin sinne rakennettiin piispanlinna. Piispanlinna vartiotorneineen sekä sen mailla sijaitseva tuomiokirkko ovat edelleen kaupungin keskeisimmät nähtävyydet.

Haapsalussa on myös viime vuosisadan alussa Venäjän keisarin vierailua varten rakennettu rautatieasema. Katettu asemalaituri on niin pitkä, ettei keisarillisesta junasta kenenkään olisi tarvinnut nousta mahdolliseen sateeseen.

Lepanina Hotelli, Kablin kylä, 86002, Pärnunmaa, puh. + 372 44 373 68, www.lepanina. ee

■ Mainio majapaikka Tartossa Tarton ja Tampereen välillä on pitkät perinteet erityisesti teatteri- ja yliopisto yhteistyössä. Tartto onkin Tampereen ystävyyskaupunki Virossa. Tampereen kaupungilla on Tartossa oma kulttuuri- ja tiedotuskeskus, Tampere-maja.

Hanke sai alkunsa, kun kaupungit allekirjoittivat tammikuussa 1996 vuokrasopimuksen, jonka mukaan Jaani 4:ssä sijaitseva talo vuokrataan Tampereen kaupungille 20 vuodeksi. Suomalainen osapuoli sitoutui kunnostamaan talon etukäteisvuokrana. Remonttiin käytettiin rahaa vajaat 300 000 euroa ja avajaisia vietettiin syksyllä 1997.

Tampere-majassa järjestetään näyttelyjä, konsertteja, kirjallisuusiltoja sekä muita kulttuuritapahtumia. Maja hankkii pääosan ylläpitokustannuksistaan omalla toiminnallaan eli vuokratuloillaan sekä majoituspalvelulla. Se on yksi Tarton mukavimmista majapaikoista.

Talossa on kaksi kahden hengen ja kaksi neljän hengen hotellihuonetta, sauna ja kokoustilat 10-40 hengelle.

Rakveren linna

■ 12 kilometriä hiekkarantaa Narva-Jõesuu on vanha kylpyläkaupunki, joka sijaitsee meren rannalla nimensä mukaisesti Narva-joen suulla. Kaupunki eli loistonsa päiviä 1900-luvun alkupuolella, jolloin se oli vilkas kylpyläkaupunki.

Narva-Jõesuussa oli monilla Viron rikkailla, kulttuurivaikuttajilla sekä poliittisilla johtohenkilöillä omat kesäpaikkansa. Tuolloin ja yhä edelleen kaupungin matkailuvalttina oli 12 kilometriä pitkä hiekkaranta. Valitettavasti neuvostoaikana Narva-Jõesuun loisto mureni ja monet hienot huvilarakennukset ovat lopullisesti tuhoutuneet. Ranta Narva-Jõesuu

Tampere-maja, Jaani 4. Tartto, puh. + 372 7 386 300, www.tamperemaja.ee

Haapsalun linna Narva linna

■ Kansallispuiston kartanohotelli ■ Linna Narvan mailla Viron ja Venäjän välisen rajajoen molemmilla rannoilla on Narvan kohdalla suuret linnat: Hermannin linna sekä Iivanan linna Venäjän puolella.

Hermannin linna on Viron vanhimpia ja suurimpia linnoituksia. Se on rakennettu 1200-1600 luvuilla ja se on kestänyt vuosisatojen aikana käydyt taistelut yllättävän hyvin. Linnan mailla ovat aikoinaan sotineet myös suomalaiset joukko-osastot muun muassa suuren pohjansodan taisteluissa. Nykyään Hermannin linnassa toimii museo ja sen pihalla esitetään kesäisin teatteriesityksiä. Linnan torneissa ja saleissa on esillä esineistöä 1200-luvulta alkaen. Ainakin pojat löytävät museon asearsenaalista kiinnostavaa katsottavaa. Linnan tornista aukeaa huikaiseva näköala joen yli Venäjän puolelle.

■ Kaivosmuseossa kypärä on tarpeen Lähes kaikki Virossa tuotettava sähköenergia tehdään polttamalla kivihiilen esiastetta palavaa kiveä.

Kuten kivihiilikin on palava kivi syntynyt miljoonia vuosia sitten orgaanisista aineksista, jotka ovat jääneet puristukseen maan alle.

Palavan kiven tuotannossa Viro on omavarainen. Suurimmat kaivokset ovat Ida-Virumaalla. 10 kilometrin päässä Kohtla Järveltä sijaitseva Kohtla Kaevandusparkmuuseum eli Kohtlan kaivosmuseo on yksi Ida Virumaan mielenkiintoisimmista nähtävyyksistä. Muutama vuosi sitten kannattamattomana lopetettu kaivos aloitti toimintansa vuonna 1937.

Maanalaisella museokierroksella tutustutaan kaivostoimintaan lampuilla varustetut suojakypärät päässä.

Kohtla Kaevandusparkmuuseum, puh. +372 33 240 17

Palmse on yksi Viron hienoimmista kartanoista., Palmsen kartano.

Se sijaitsee noin 80 kilometrin päässä Tallinnasta Lääne- Virumaalla, lähellä Viitnan kylää. Palmsen kartanon historia ulottuu 1200-luvulle saakka. Kulta-aikaansa se eli von der Pahlenin suvun hallinnassa vuosina 1674–1923. Kartanon päärakennus valmistui von der Pahleneiden kauden alussa, mutta nykyisen muotonsa se sai 1780- luvulla. Kartanon rakennukset siirtyivät Lahemaan kansallispuistolPalmse le 1972 ja vuodesta 1986 on päärakennus ollut avoinna vierailijoille. Nykyisin kartanon tiloissa toimii Lahemaan kansallispuiston vierailukeskus, joka jakaa tietoa kansallispuiston tarjoamista palveluista. Kartanoa ympäröi hoidettu puisto, jossa on idyllinen lampi paviljonkeineen ja siltoineen. Kartanon yhteydessä on hotelli, ravintola ja kokouskeskus sekä matkamuistomyymälä.

Parkhotell Palmse, Lääne-Virumaa, puh. +372 32 23 626

■ Oopperaelämyksiä Estoniassa Viron Kansallisoopperan, Estonian, kotisali sijaitsee aivan Tallinnan keskustassa. Vuonna 1913 valmistuneen oopperatalon avajaiset olivat vuonna 1913. Talon suunnittelivat suomalaiset arkkitehdit Armas Lindgren ja Wiivi Lönn. Se rakennettiin puheteatterin vaatimusten mukaiseksi ja ooppe-

■ Esteettinen musiikkijuhla Vuosittain heinä- elokuun vaihteessa järjestettävät Leigo-järven musiikkijuhlat ovat yksi Viron ainutlaatuisimmista kulttuuritapahtumista. ”Esiintymislavana” toimii pieni saari ja yleisö kuuntelee konsertteja järven rannalla. Järvelle lähetetyt soihdut ja illan mittaan järven pinnalle nouseva usva luovat tapahtumalle oman jäljittelemättömän tunnelmansa, jota korostetaan vielä valo-, tuli- ja ilotulite-efekteillä. Leigo sijaitsee Etelä-Virossa, Otepään pohjoispuolella. www.leigo.ee

■ 80 000 ihmisen olutjuhlat Pohjoismaiden ja Baltian suurin olutfestivaali Õllesummer järjestetään vuosittain heinäkuun alussa Tallinnan laululavalla. Õllesummerin aikaan laululavan alueelle pystytetään joka vuosi yli 10 erilaisista teema-aluetta ja esiintymislavaa, minkä vuoksi Õllesummer on muuttunut monen alafestivaalin kokonaisuudeksi. Päälavalla esiintyvät parhaat virolaiset yhtyeet ja lavaesiintyjät. Ohjelmassa on jokaiselle jotakin.

Festarin viralliset suojelijat, Summerman ja Olutkuningas, ovat osa juhlaperinnettä. Viime kesän Õllesummerissa kävi noin 80 000 janoista oluenystävää.

■ Suomen entisen kenraalikuvernöörin hauta Etelä-Virossa.

Michael Andreas Barclay de Tolly syntyi PohjoisLiettuassa skotlantilaiseen aatelisperheeseen.

Oltuaan Suomen sotaan osallistuneen Venäjän armeijan yksi johtajista, hänet nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi 1809. Tämä toimi oli kuitenkin lyhytaikainen ja hänet nimitettiin Venäjän sotaministeriksi jo seuraavana vuonna.

Barclay de Tollyn lempipaikaksi muodostui Jõgevesten kartano Tõrvan kaupungin lähistöllä. Kartanosta ei ole paljoakaan jäljellä, mutta 1818 kuolleen sotamarsalkan perheen kaunis mausoleumi seisoo paikallaan.

Mausoleumin suunnittelija on venäläinen arkkitehti Apollon Stsedrin.

Mausoleumiin voi mennä tutustumaan, jos on matkalla esimerkiksi Viljandin kansanmusiikkifestivaaleille. Se on monen mielestä maan sympaattisin kesätapahtuma. Kaupungista on muodostunut muutenkin musiikin ja kulttuurin keskus. Viljandin Kulttuuriakatemia kouluttaa niin muusikoita kuin käsityön osaajia.

Viljandia kutsutaan myös mulgimaan pääkaupungiksi. Mulgit ovat Viron pohjalaisia: maanviljelijöitä, itsenäisiä ja osin itsepäisiäkin. Entisen linnoituksen rauniot Viljandijärven rannalla antavat kuvan paikan merkityksestä vuosisatoja sitten. Kauniin järven innostamana on tehty useitakin lauluja. Raimond Valgren Viljandin ballaadi on yksi tunnetuimpia. ■

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 5

Suomalaisten Viroyhteydet monipuolistuvat

TOP 3+3 Tässä sarjassa Virossa asuvat suomalaiset paljastavat suosikkiravintolansa ja antavat menovinkkejä.

Turun kaupunki, Varsinais-Suomen Viro-yhdistykset, Suomen Liikemiesten Lähetysliitto ja monet seurakunnat ovat tiivistämässä yhteisvoimin Viro-yhteyksiä vuosina 2003–2005 toteuttavassa ”Saame kokku” -hankkeessa. ”Saame kokku” on Etelärannikon Interreg IIIA -ohjelman hanke, jonka päätoteuttajana on Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Varsinais-Suomen Liitto, Turun kaupunki ja Suomen Liikemiesten lähetysliitto.

Hankkeen yhteydessä on Turkuun avattu Viro -keskus ja vastaava keskus avattiin joulukuussa myös Tarttoon. Näiden keskuksien roolina on luoda uusia yhteyksiä kaupunkien välille sekä toimia informaatiopisteinä kansalaisille. Suomen Viroyhdistysten liitossa on yli 30 jäsenyhdisTarton kaupunginjohtaja Laine Jänes ja Varsinais-Suomen Viro-keskuksen edustaja Reino Lemmetyinen avasivat 12.12. Tarton Turku-keskuksen.

tystä ja liiton yhtenä tavoitteena on luoda Viroon Suomi-yhdistysten liitto. Tällä hetkellä Virossa toimii yli kymmenen Suomiyhdistystä ja toiminta kasvaa koko ajan, toteaa Suomen Viro-yhdistysten liiton puheenjohtaja Harri Raitis.

Suomen kunnilla on yli 200 ystävyyskuntasuhdetta Viroon ja yhtenä tavoitteena hankkeessa on elvyttää ja luoda uusia ystävyyskuntasuhteita. Monet suhteet ovatkin hyvinkin aktiivisia ja uusia luodaan jatkuvasti, korostaa hankkeen projektipäällikkö Antti Karlin Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta.

Seurakunnilla on myös yli sata ystävyysseurakuntasuhdetta ja näitä hankkeessa pyritään saamaan lisää. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on luoda pienten seurakuntien rahoitusmalli, jota laaditaan yhdessä virolaisten seurakuntien edustajien kanssa, toteaa Suomen Liikemiesten Lähetysliiton taloudenhoitaja Mikko Lännenpää.

Virossa käynnistyi syksyllä 2004 vastahankkeena myös ”Saame kokku”-hanke, jota johtaa Tartu rahvaülikool.

Yhteistyötahoina ovat Tarton kaupunki, Eesti Soome -selts ja Tallinnassa toimiva Usuteaduste Instituut. ■

33

Älykortteihin perustuvaa kantaasiakasjärjestelmää tarjoavan Osuma Eesti OÜ:n johtaja Hanna Mursula on asunut Virossa jo kymmenen vuotta. valmistetaan grilliruokaa. Moottoripyörän voi parkkeerata terassin eteen turvallisesti omien silmien valvonnan alle. Seiklusjutte Maalt ja Merelt, Tartu mnt. 44.

Bocca. Tasokas italialainen ravintola Vanhassakaupungissa. Laadukkaasti sisustettu ja palvelu pelaa. Erinomaista ruokaa ja hyvä viinilista. Sopii hyvin liikeillallisen pitopaikaksi. Bocca, Olevimägi 9.

3

KOLME MENOA:

1

Vauhdikas rokkimimmi rakastaa rock ’n’rollin lisäksi moottoripyöräilyä sekä hyviä ravintoloita. Tässä Hannan ravintola- ja menovinkkejä.

KOLME RAVINTOLAA: Golden Dragon. Kiinalaisen ruuan ystävänä ehdoton suosikkipaikkani Vanhassakaupungissa. Kaupungin paras kiinalainen ruoka kohtuuhintaan.

Palvelu on ystävällistä. Ei välttämättä sovi liikeneuvottelujen pitopaikaksi, mutta ystävien kanssa illanistujaisiin erinomaisesti. Golden Dragon, Pikk 37.

1

Seiklusjutte Maalt ja Merelt. Leppoisatunnelmainen pubi keskustorin läheisyydessä. Siellä on mukava käydä lounaalla tai ystävien kanssa illalla syömässä. Kesäisin on avattu myöskin iso terassi, jossa

2

Rock Cafe. Uusi nimensä mukainen viikonlopun yö-menomesta laitakaupungilla. Paikka on auki torstaista lauantaihin. Erittäin piristävä vaihtoehto perinteisille yökerhoille. Aina elävää musiikkia ja esiintyjinä parhaat rock-bändit Virosta ja muualta. Sopii rajumman musiikin ystäville. Hyvä nuorekas tunnelma.

Rock Cafe, Tartu mnt. 80d.

Toolbox Bowling. Kaupungin paras paikka keilaamiseen. Paikka on suhteellisen pieni (4 rataa) ja tunnelma ystävällinen ja rento. Pelin lomassa voi nauttia hyvää pizzaa tai muita suupaloja. Erittäin hyvä paikka vapaa-ajan viettoon. Toolbox Bowling, Pärnu mnt. 69.

2 3

Moottoripyöräily . Kesällä suurin osa vapaa-ajasta vierähtää Harley Davidson -moottoripyörän selässä. Ympäri Viroa voi löytää paljon kivoja paikkoja pyöräretkien kohteeksi. Kokoontumisajoja järjestetään melkein joka viikonloppu. Niihin osallistumalla tapaa paljon uusia ja vanhoja ystäviä ja tunnelma on kaikkea muuta kuin tiukkapipoista.

■

Lisätietoja: www.saamekokku.net

Tallinn Card avain keskiaikaiseen pääkaupunkiin

VAPAA PÄÄSY museoihin ILMAINEN opaskierros ILMAINEN julkinen liikenne Tallinn Cardia myydään 6, 24, 48 tai 72 tunniksi: Helsingissä Helsinki Tourist Information Centre, Linda Line Makasiiniterimanaali ja Copterline Helsinki Heliport Tallinnassa satamassa (A ja D terminaali), hotelleissa, lentokentälla, matkatoimistoissa ja Tallinnan Matkailuneuvonnassa Kullassepa 4 / Niguliste 2, Tallinn 10146 Puh. +372 6 457 777 tallinncard@tallinnlv.ee

www.tallinn.ee/tallinncard

34 TEKSTI JA KUVAT SAARA ARPONEN

T H E B A LT I C G U I D E

haastattelu

”Viro on maa”

TA M M I K U U 2 0 0 5

Q Janette Haapasalo (15v.).

Mitä tiedät Virosta? ”Siellä on kai paljon katulapsia, kerjäläisiä ja köyhiä. Sieltä voi ostaa kaikkea halvalla. Virossa puhutaan viroa.”

Helsinkiläisten yläasteen oppilaiden Virotieto on kirjavaa.

Oletko käynyt Virossa? ”Kyllä, olen käynyt.”

Mitä jäi mieleen Virosta? ”Keskustan vilinä. Se vaikutti kiireiseltä paikalta.”

Q Paula Rautanen (15v.).

Q Miikkael Maijala (15v.).

Mitä tiedät Virosta? ”Kieli on saman tapaista kuin suomi, mutta kuitenkin erilaista. Jotkut sanat ovat ovat samoja kuin suomessa.”

Mitä tiedät Virosta? ”Virolaiset puhuvat viroa ja maan pääkaupunki on Tallinna. Siellä on muitakin kivoja kaupunkeja. Viron asukasluku on noin 1,5 miljoonaa.”

Oletko käynyt Virossa? ”Olen, kolme kertaa laivalla Tallinnassa.”

Oletko käynyt Virossa? ”En vielä.”

Q Annina Ylitalo (15v.).

Mitä sinulle jäi mieleen Virosta? ”Viro on melko samanlainen maa kuin Suomi.”

Mitä tiedät Virosta? ”Siellä on koirakoti, jonka nimi on Varjupaik. Virossa myydään kaikkea krääsää. Viron vesijohtovesi ei ole kovin juomakelpoista. Viro on köyhä maa, vähän kuin Venäjä.”

Q Kitte Rintamäki (14v.).

Mitä tiedät Virosta? ”Se on maa. Sieltä saa halvalla viinaa ja tupakkaa. Viron lippu on sini-valko-mustaraidallinen. Siellä myydään laitonta kopiotavaraa.”

Oletko käynyt Virossa? ”Olen käynyt Tallinnassa.”

Mitä sinulle jäi mieleen Virosta? ”Yhdellä torilla myytiin koiran pentuja.”

Q Nico Lahti (14v.).

Mitä tiedät Virosta? ”Viron pääkaupunki on Tallinna ja sinne pääsee Helsingistä laivoilla. Viro on kilpailuttanut vetensä ja se on nyt kallista. Siellä myydään paljon piraattituotteita.”

Oletko käynyt Virossa? ”En ole.”

Oletko käynyt Virossa? ”Olen, Tallinnassa.”

Mitä sinulle jäi mieleen Virosta? ”Jossakin kauppahallissa myytiin kilpikonnia häkeissä. Kun poliisi tuli halliin, kaikki liikkeet suljettiin.”

Haastattelun on tehnyt peruskoulun yhdeksäsluokkalainen Työelämään tutustumisjakson aikana.

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 5 TEKSTI PÄRNUN KAUPUNKI, KUVAT JAAK KADARIK

35

Pärnu

Kesäkaupunki Pärnu ei nuku talviunta Pärnu tunnetaan kaupunkina, jossa kesä on matkailun sesonkiaikaa.

Kaupungilla on turisteille kuitenkin myös talvella paljon tarjottavaa.

Pärnu on hyvä lomakohde kesäsesongin ulkopuolellakin. Lähes kaikkea, mitä kaupunki matkailijoille kesällä tarjoaa, on tarjolla myös talvella. Terveyshoitolat sekä kylpylähotellit ovat auki vuoden ympäri joka päivä. Tarjolla on perinteisiä hoitomuotoja (mutahoidot, hieronnat, kylvyt, laser- ja parafiinihoidot, suola- ja kylmähuoneet...). Myös uudet hoitomene-

telmät ovat jatkuvasti suositumpia kuten esimerkiksi terveyskapseli ja vesihieronnat.

Kaikissa kylpylöissä ja terveyshoitoloissa on myös kauneushoitola. Terveys- ja kauneuspakettien valikoima on niin runsasta, että jokaiselle löytyy varmasti mieleinen.

Majoittautumiseen on myös paljon vaihtoehtoja vuoden ympäri. Valinnanvaraa on niin majoitusmuodon kuin hinnan suhteen.

Viime vuoden aikana Pärnussa avattiin 14 uutta majoituspalveluja tarjoavaa yritystä.

Sekä vanhoissa että uusissa majapaikoissa hintataso on talvella erittäin edullinen.

Kahden hengen huoneen voi saada jopa 25 eurolla.

Ravintolapalvelut ovat Pärnussa jatkuvasti parantuneet. Viikonloppuisin ohjelmassa on paljon elävää musiikkia, Pärnun konserttitalo

Turistit löytävät tarvitsemansa turisti-infokeskuksesta.

tansseja ja lauluiltoja. Yökerhoissa meno jatkuu aamun pikkutunneille asti. Klassisen musiikin ystäville ohjelmaa löytyy kaupungin konserttitalosta, jossa on tarjolla konserttien lisäksi balettia, oopperaa ja teatteriesityksiä. Elisabethin kirkko ja raatihuone toimivat myös konserttisaleina.

Endla-teatterin monipuoliseen ohjelmistoon kuuluu jokaisella näytäntökaudella niin ulko- kuin kotimaisia klassikoita.

Näyttelyitä Pärnussa on paljon. Esillä eri gallerioissa on pääasiassa virolaista taidetta. Pärnun museon näyttelyissä kannattaa aina käydä. Talvisessakin Pärnussa järjestetään festivaaleja sekä kulttuuri- ja urheilutapahtumia.

Aktiivilomailuun Pärnussa on paljon mahdollisuuksia. Monessa paikassa vuokrataan suksia, luistimia ja kävelysauvoja. Squashin ja tenniksen pelaajat pääsevät lempilajiensa pariin uudessa hallissa.

Ohjattua aerobicia tai omatoimista harjoittelua voi harrastaa monissa kuntosaleissa.

Kalastaa voi talvellakin, sillä Pärnu on talvikalastuksen suhteen Viron suosituimpia paikkoja. Useissa kaupungin ulkopuolella sijaitsevissa matkailuyrityksissä on vuokrattavia kalastusvälineitä. Ne tarjoavat myös opastettuja kalastusretkiä. Kylmän

kalaretken jälkeen voi lämmitellä saunassa.

Pärnu on myös ostosmatkailijan unelmakohde. Kauppakeskuksia on niin keskikaupungilla kuin vähän laidemmalla. Ne ovat auki viikon jokaisena päivänä. Kevättä otetaan Pärnussa vastaan laulaen. Jo useiden vuosien ajan on mieskuoro kokoontunut Tallinnan porttien luokse kevään ensimmäisenä päivänä esittämään laulutervehdyksen alkavalle vuodenajalle.

Aurinko, ranta ja lämmin vesi ovat luonnollisesti Pärnun matkailuvaltteja.

Kun aurinko ei paista ja merikin on jääkylmä, voi rusketuksen hankkia solariumissa ja kylpylöiden altaissa vesi on aina lämmintä. Ranta on talvella ja etenkin keväällä hienoa ulkoilualuetta. Talvella siellä voi nähdä luonnon muovaamia upeita jääveistoksia. Keväällä taas parempaa paikkaa kevätauringon lämmöstä nauttimiseen kuin Pärnun ranta ei olekaan.

■

Matkamuistoksi

Tappaako rutiini?

Olet lomasi ansainnut

Tarjouspaketit kahdelle: pe–la 76 EUR su–to 64 EUR • yhden yön majoituksen kahdelle • runsas aamiainen • rajaton kylpylän käyttö oikeus • 2 x hieronta ja 2 x yrttikylpy • sisäänpääsy Club Strandi -yökerhoon • tuliaisyllätys

Info ja varaukset: Tammsaare 35, Pärnu 80016 puh. +372 44 753 70 e-mail: sales@strand.ee www.strand.ee

36

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 5

Pärnu

Iloinen vesifestivaali Watergate Watergate-tapahtumalla on jo liki kymmenvuotiset perinteet kesäkaupunki Pärnussa. Juhlan ohjelma on niin monipuolista, ettei sitä voi lokeroida mihinkään tunnettuun kategoriaan. Niinpä on viisainta

puhua vesijuhlasta, sillä lähes kaikki ohjelman osa-alueet liittyvät jotenkin veteen.

Watergate on rento kesätapahtuma, johon kuuluu purjehdusta, hupailua, musiikkia, uimista ja yleistä hauskanpitoa. ■

Kuursaal on rakennettu yli sata vuotta sitten.

Pärnun tapahtumakalenteri 2005 6.–9.1.

Hotelli Strandin edessä Kansainvälinen Jääveistosten Sympoosium, info puh. +372 55 129 69 19.–23.1. Pärnun Nykymusiikin Päivät 2005 23.1.

Pärnun Munamägi, Nuorten Vuoden avaaminen, info puh. +372 44 764 91 8.1.

VIII Kansainvälinen Pärnun In Graafika festivaali 25.–26.2. Pärnumaan Nuorten Festivaali Nuoret Lahjakkuudet, info puh. +372 44 797 68 17.–27.3. Lasten ja nuorten muusiikkifestivaali Muusikamoos vol 3, info puh. +372 44 558 66 14.–17.4. IX kansainvälinen kantelefestivaali, info puh. +372 44 458 50 23.–24.4. Tanssifestivaali Koulutanssi 2005 kansallinen loppukonsertti. 24.4.

Pärnu 46. katuajo, info puh.+372 50 293 96 14.5.

Pärnun rannan Uimakauden avaus. III Ranna Rahvajooks.

Info puh. +372 44 764 82 toukokuu Pärnu väike folk 2005 (Pärnun pieni folk 2005) 1.–5.6.

IV Klaudia Taevi nim.

Kansainvälinen Nuorten Laulajien Kilpailu, info puh. +372 55 914 058 3.6.–26.8. III Pärnu urkufestivaali, Eliisabetin kirkko, info puh. +372 44 31 381 10.–11.6. Pärnun hansapäivät, info puh. +372 522 4592 11.6.

XXIV Kansallinen poika– ja mieskuorojen laulupäivä Pärnussa 21.6.

Suvepealinn Pärnu 2005, info puh. +372 44 313 06 18.–19.6. Viron VI Linetanssin festivaali, info puh.+372 44 500 70, www.noorusemaja.ee kesäkuu – elokuu XII Kansainvälinen taidenäyttely Mies & Nainen, Pärnu Uue Kunsti Muuseum, info puh. +372 44 307 72, www.chaplin.ee kesäkuu – elokuu Nykyaikainen taide tulee Pärnuun, Rael Artel Gallery, info puh. +372 55 649 472 26.6.–3.7. Kaupunkimaalareiden sympoosium Pärnu 2005, info puh.+372 55 12 969 2.7.–4.8.

David Oistrahhin festivaali 2005, info puh. +372 51 151 72 2.7.

Kumarrus Valgrele 3.7.

Pärnumaan Laulupäivä.

105. vuotta Pärnun kaupungin ensimmäisestä laulujuhlasta, info puh. +372 44 797 68 3.–10.7.

XIX Pärnun Elokuvafestivaali, info puh. +372 44 307 72, www.chaplin.ee

9.7.

Kansainvälinen Improvisaatiokilpailu Kordumatu muusika, (Toistumaton musiikki), info puh. +372 443 0772, www.chaplin.ee 17.–21.7. IV kansainvälinen nypläyspitsiseminaari, näyttely, info puh. +372 44 500 70 14.–17.7. XV Kansainvälinen Folkloorifestivaali Pärnumaa Pirand, info puh. +372 44 797 68 15.–16.7. Pärnun oopperapäivät, info puh. +372 44 558 00, pkm.concert.ee 16.7–3.8. Festivaali Klaaspärlimäng 2005 (Lasihelmipeli), info puh. +372 44 558 00, pkm.concert.ee 17.7.

Pärnumaan Tanssijuhla, info puh. +372 44 797 68 29.–31.7. IV Kansainvälinen Huuliharppufestivaali Baltic–Nordic Harmonica 2005 ja Kansainvälinen Kilpailu Baltic– Nordic Open, info puh. +372 56 643 401, www.piccolo.ee heinäkuu Jalkapallon Summer cup Pärnu 2005, puh. +372 44 368 54, 52 717 63 15.–17.7. Gildipäivät, info puh. +372 56 488 714 15.–16.7. Vesifestivaali Watergate, info puh. +372 50 919 66, www.watergate.ee 1.–12.8.

IV kansainväliset Veistospäivät, info puh. +372 55 260 16 4.–14.8.

Kansainvälinen Kesäyliopisto, info puh. +372 44 558 66 5.–7.8.

Rantalentopallofestivaali Pärnu Beach 2004, info puh. +372 51 166 75 5.–7.8.

Pärnu VII Posliinipäivät, info puh. +372 442 6240 6.8.

Innovatsioon 2005, info puh. +372 56 653 003 20.8–20.9. II Litografia Sympoosium Pärnussa. Kansainvälinen taidetapahtuma, info puh.+372 44 203 23, www.hot.ee/litokeskus 27.8.

Kesän lopettaminen, palkintogaala Kuldne oaas 2005 ja pyhien tulien yö, info puh. +372 447 6482 25.10.

Jüri Jaansonin Kahden Sillan Juoksu syyskuu Taidefestivaali Ikuinen kesä 27.–30.10. XXIII Pärnun Harmonikkamusiikin festivaali, info puh. +372 50 412 92 9.–10.4.

XI Kansainvälinen Pärnun Elokuva– ja Videofestivaali, info puh. +372 44 207 65 10.–11.12. V Kansallinen Joulupukkien konferenssi, info puh. +372 52 245 92 21.12.

Talvipäivän seisauksen tuli– ja tanssiesitys Valkeuden Voitto Pimeydestä, info puh. +372 447 6482 3., 10., 17.12. Hästi soe – oikein lämmin! Hauskat ja kodikkaat olemiset Raehoovissa, info puh. +372 44 558 66

Viron suurin kapakka 1800-luvun lopulla rakennettu Pärnun Kuursaal avattiin uudelleen keväällä 2003. Perinteikäs juhlapaikka remontoitiin vanhaa tyyliä kunnioittaen tuhatpaikkaiseksi ravintolaksi. Katon alla tilaa on 500 asiakkaalle ja saman verran paikkoja löytyy talon molemmilla puolilla palvelevilta terasseilta.

Kuursaalista on tullut parin vuoden aikana Pärnun suosituin ravintola. Ruuan ja juoman lisäksi Kuursaalissa on tarjolla elävää musiikkia ja karaoke-iltamia. Ravintolan tilat ovat jaettavissa siten, että paikka sopii myös juhlien ja muiden yksityistilaisuuksien järjestämiseen. ■ Pärnu Kuursaal, Mere pst 22, Pärnu.

TEKSTI: MIKKO SAVIKKO, KUVAT JAAK KADARIK

Majapaikka kesäksi kannattaa varata ajoissa Viime keväänä avatun Pärnun uusimman kylpylän eli Tervise Paradiisin ovat löytäneet niin paikalliset kuin turistitkin.

Hotelliasukkaista suuri osa on suomalaisia, mutta niin latvialaiset, venäläiset kuin ruotsalaisetkin ovat löytäneet tiensä uuteen viihdekylpylään. Hotellin erikoisuus on, että kaikissa huoneissa on parveke, jolta avautuu merinäköala. ”Väkeä on ollut hyvin paljon”, kerrotaan Tervise Paradiisista. Ensi kesää ajatellen pitää olla hyvissä ajoin liikkeellä, koska etenkin viikonloput alkavat olla jo varattuja. ”Ainahan varaukset eivät toteudu, joten viime hetken peruutuksia kannattaa kysellä myöhemminkin”, sanoo markkinointijohtaja Tiina Kiibus.

Samaan yritysryppääseen kuuluu myös Pärnun Tervis Sanatoorium, joka on ollut vuosikausia tuttu siellä terveyttään huoltaneille suomalaisille. Tervise Paradiisin kahdeksankerroksinen hotelli on kaupungin ensimmäinen neljän tähden hotelli, josta löytyy ravintoloiden lisäksi myös 24 tuntia vuorokaudessa auki oleva kasino. Kokouksien pitoa varten saleja on useita. Suurimmassa tilaa on maksimissaan 70 hengelle.

Kylpylä tarjoaa erilaisia hoitoja ja vesipuistosta on neljä liukumäkeä muiden palveluiden lisäksi. Hintataso ei ole yhtä korkea kuin Tallinnassa ja talviaikana voi lähes täydellisen paketin saada alle 1 000 kruunulla eli alle 60 euroa/vuorokausi. Nelihenkisen perheen paketti maksaa toukokuun loppuun asti 127 euroa.

Pelkästään vesipuistoon pääsee 90 kruunulla eli noin kuudella eurolla. ■ Tervise Paradiis, Side 14, www.terviseparadiis.ee

Pärnussa tanssitaan suomalaiseen tahtiin Vuodesta 2000 alkaen toiminut Jukebox järjestää noin 200 tanssi-iltaa joka vuosi. Tanssitiloin toimivat Pärnun parhaat salit, kertoo Jukebox Oü: n johtaja Jukka Sauramäki.

Tänä talvena Jukeboxin ohjelmassa on säännölliset tanssi-illat maanantaisin ja perjantaisin Viiking-kylpylän ravintolassa. Keskiviikkoisin tanssitetaan väkeä tutussa Vihreässä talossa ja torstaisin Estonian Puistotalon 8 krs näköalaravintolassa ja lauantaisin on vuorossa Terviksen Kulttuuritalo. Kaikki tilaisuudet alkavat kello 20.00. Tanssien yhteydessä on usein myös erilaista ohjelmaa esimerkiksi suuren suosion saavuttanut Marke Rullin tanssiryhmän Varietee Show ja kevään aikana uutuutena taikurin esityksiä. Hyvät suhteet muusikkopiireihin ovat auttaneet Sauramäkeä saamaan huippuartisteja Viroon. Kevään esiintyjälistalta Sauramäki luettelee artisteja, jotka ovat usein aiemminkin vierailleet Pärnussa: Annikki Tähti, Eila Pienimäki, Eija Sinikka Reijo kallio, Erkki Junkkarinen, Arja Havakka, Matti Esko, Esko Rahkonen sekä tangokuninkaallisista Saija Varjus, Jaska Mäkynen, Kaija Pohjola ja Jouni Raitio.

TA M M I K U U 2 0 0 5

T H E B A LT I C G U I D E

37

Tartto

Tarton huipputapahtumia 2005

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVA AR

Rüütli-kadulla näkyy Tarton henki Tartto on muuttunut muutaman viime vuoden aikana edukseen.

Kaupunkikuva on oleellisesti kirkastunut.

Raatihuoneen ja yliopiston lisäksi monia muita keskeisiä rakennuksia on remontoitu ja monien pientenkin vanhojen talojen julkisivut on entisöity. Parhaiten Tarton uusi ilme on nähtävillä Rüütli-kadulla. Kokonaan kävelykaduksi rauhoitettu Rüütli on saanut tyylikkään ja toimivan kivipinnoitteen. Erikoisinta kadulla on se valaistus, joka on hoidettu katukiveykseen upotetuilla spoteilla. Valopisteitä on niin tiheässä, että marraskuisena loskailtanakin valoa riittää kirjaimellisesti koko kadun leveydeltä ja korkeudelta. Alhaalta tuleva valo antaa rakennuksille pimeinä iltana arvokkaan ilmeen ja korostaa vanhojen julkisivujen yksityiskohtia.

Tartto on ain ylpeillyt kaupungin hengellä (”Tartu vaim”). Nyt voidaan sanoa, että vihdoinkin myös ulkoasu on tuon kuuluisan hengen mukainen. ■

4 x kansanjuhlat urheilun varjolla Tarton suurilla urheilutapahtumilla on pitkät perinteet. Totisen kilpailun ohella niissä tarjotaan ohjelmaa koko kansalle.

Tarja Halosesta Tarton yliopiston kunniaprofessori Suomen Tasavallan presidentti Tarja Halonen on nyt Tarton yliopiston kunniaprofessori.

Promootiotilaisuus järjestettiin Tartossa Viron kansankorkeakoulun 85vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä joulukuun alussa. Halosen ansioiksi katsottiin Suomen ja Viron suhteiden edistäminen kuin myös maidenvälisen yliopistotason yhteistyön kehittäminen. Tasavallan presidentti Halonen piti tilaisuudessa kiitospuheen viroksi.

Hän mainitsi että huomionosoitus kohdistuu ei ainoastaan henkilökohtaisesti hänelle vaan myös koko Suomen kansalle. ”Arvostan tätä suuresti ja uskon että Suomen kansa tekee samoin”, päätti presidentti kiitoksensa.

■

Urheiluseura Tartu Maraton järjestää tänäkin vuonna neljä suurta liikuntatapahtumaa. Ensimmäisenä on vuorossa jo 36.

Tarton hiihtomaraton, yksi Worldloppet-sarjan hiihtomaratoneista. Päämatka 65 kilometriä perinteisellä tyylillä hiihdetään sunnuntaina 13. helmikuuta, mutta kisaviikonloppuna ohjelmaa ja kilpailuja riittää perjantaista alkaen. Juoksumaratonin vuoro on 8. toukokuuta. Lisäksi ohjelmassa ovat suuret pyöräilytapahtumat, Rattaralli ja Rattamaraton, 29. 5. ja 18. 9. Kaikista tapahtumista on vuosien mittaan tullut koko perheen kansanjuhlia, joihin voi osallistua ikään, kuntoon, sukupuoleen tai kansallisuuteen katsomatta. ■ www.tartumaraton.ee

1.1.–31.12. Kaupunkikierros Juttumatka läpi historiallisen Tarton, www.linnamuuseum.tartu.ee 6.–8.1.

Nuorten amatöörielokuvafestivaali Naff 2005, klubi Illusioon, www.annenk.tartu.ee/naff 15.1.–15.2. Tarton taidekuu 20.1.

Duke Ellingtonin musiikkia Vanemuisen konserttisali, www.concert.ee 28.1.

The King’s Singers -yhtye Vanemuisen konserttisali, www.concert.ee 22.–23.1.

Kansanomaisia käsitöitä esittelevät Villapäivät, Tiigin seurantalo, www.tartu.ee/rahvakultuur 2.2.

Tarton rauhan 85-vuotispäivän juhlallisuudet 5.2.

Tarton kulttuurivuoden kunniamainintojen julkistaminen, Vanemuisen konserttisali 9.–13.2.

Miina Härman musiikkipäivät ja kansainvälinen nuorisokuorojen festivaali 13.2.

35. Tarton hiihtomaraton, www.tartumaraton.ee 18.2.

Muusikaali West Side Storyn ensi-ilta, Vanemuisen teatteri, www.vanemuine.ee 18.–19.2.

Tiedemessut Intellektika 2005,Tarton messukeskus, www.tartunaitused.ee 18.–19.2.

Yhtyekilpailu WintFest, Satamateatteri ja Vanemuisen konserttisali 23.2.

Viron itsenäisyyspäivän juhla ja konsertti, Vanemuisen konserttisali, www.concert.ee 24.2.

Viron itsenäisyyspäivän juhlistaminen, Tarton tähtitorni ja Tiigin seurantalo, www.tartu.ee/rahvakultuur 27.2.

Vocal Six -yhtye, Vanemuisen konserttisali, www.concert.ee 4.–6.3.

Kansainvälinen improvisaatiomusiikin festivaali Improvizz 2005 12.3.

Musiikkipäivät MAAjaILM, Vanemuisen konserttisali, www.maajailm.ee 12.3.

Helju Mikkelin 80-vuotispäivän kunniaksi pidettävä kansallinen uusien tanssien kilpailu, Vanemuisen konserttisali www.tartu.ee/rahvakultuur 12.3.

Suvi 2005 messut,Tarton messukeskus, www.tartunaitused.ee 18.3.

Kesäyön unelma, baletin ensi-ilta, Vanemuisen teatteri www.vanemuine.ee 19.–20.3.

6. Tarton kansanmusiikkipäivä 2.4.

Nuorten muotikilpailu Moeke 2005, Vanemuisen konserttisali 8.–10.4.

Nuorten tanssitaidefestivaali Future 3, Satamateatteri, www.heterotantsud.ee 16.4.

Severi Pyysalo ja Viron valtiollinen Sinfoniaorkesteri, Vanemuisen konserttisali, www.concert.ee 22.–24.4.

Supilinnan kaupunginosapäivät, www.supilinn.ee 23.4.

Kansankulttuuritapahtuma Yrjönpäivä, Raadin kartano, www.erm.ee 25.4.–1.5. Tarton opiskelijoiden kevätpäivät, www.studentdays.ee 2.–8.5.

Tarton visuaalisen kulttuurin päivät, Viron kansallismuseo, www.erm.ee 5.5.

Itämaisen musiikin festivaali Orient, Vanemuisen konserttisali, www.concert.ee 5.–6.5.

Kansainvälinen kirjallisuusfestivaali Prima Vista, Tarton yliopiston kirjasto, www.kirjandus.ee 7.5.

Kevätmarkkinat, Raatihuoneen aukio 7.5.

11. Tarton ja Tarton maakunnan naiskuorojen laulupäivä, Tarton yliopiston juhlasali, www.tartu.ee/rahvakultuur 8.5.

Yhdyspankin 23. Tarton maraton, www.tartumaraton.ee 10.5.

Teatterifestivaali Savilind, Satamateatteri, www.savilind.kroonu.tartu.ee 13.5.

Kauden loppukonsertti Jeanne d’Arc roviolla, Vanemuisen konserttisali, www.concert.ee 13.–14.5.

Tammelinnan kaupungiosapäivät, www.tartu.ee/rahvakultuur 15.5.–23.6. Eduard Tubinin 100-vuotispäivän festivaali 20.5.

Vanemuisen kulttuurikatu -päivä, www.tartu.ee 28.5.

2. koko perheen kevätjuhla, Tiigin seurantalon kesäpiha, www.tartu.ee/rahvakultuur 29.5. Ühispankan 24. Tarton pyöräralli, www.tartumaraton.ee

1.06–31.08. Promenaadikonserttien sarja Emajoen suvi 2005 Tarton keskikaupungilla 1.6.

Lastenfestivaali Lapsi on ihme, Kaubamajan leikkikenttä 11.6.

Tarton hengellisten laulujen juhla, Tarton laululava 15.–19.6.

Tarton Johanneksen kirkon (Jaani kirik) päivät ja Viron nuorten säveltäjien festivaali, Johanneksen kirkko 19.6.

Eduard Tubinin monumentin paljastaminen, Vanemuisen teatterin edessä 22.6.

Kansankulttuuritapahtuma Juhannus, Raadin kartano, www.erm.ee 23.6.

Tarton juhannuskokko, Tarton laululava, www.arena.ee 24.6.–25.8. Emajoen kesäteatterin 9. näytäntökausi, www.suveteater.ee 29.6.

Tarton kaupungin päivä ja Johanneksen kirkon (Jaani kirik) uudelleen avaaminen, www.tartu.ee/linnapaev

30.6.–3.7.

25. kansainväliset hansapäivät, www.hanse.org 7.7.

Suomalais-virolaiset tanssijuhlat Suviyön tanssit, Tarton laululava, www.laulupidu.ee 15.–17.7. Puhallinmusiikkifestivaali Mürtsub pill 18.–24.7.

Kansainvälinen kokoontumisajo ja FIM Rally, www.fimrally.ee 29.–31.7.

Kansainvälinen ympäristötaidefestivaali Kahden veden väli Emajoen ja Annekanalin välissä, www.kaheveevahe.ee 12.–14.8.

12. valtakunnalliset kaksi- ja kolmirivisten hanurien päivät, Tarton keskikaupunki 20.8.

Gaalakonsertti, Tarton laulukenttä 1.9.

Viisauden päivän juhlistaminen, Raatihuoneen aukio 1.9.–31.12. Tarton kaupunginmuseon juhlanäyttely Kaupunginmuseo 50 – Linnamuuseum 50, linnamuuseum, www.tartu.ee 2.–3.9.

Monitieteellinen festivaali Eclectica, Tarton keskikaupunki 5.–10.9.

Viron teatterifestivaali Draama, www.festival.ee 10.9.

Marian markkinat Maarjalaat, Raatihuoneen aukio 17.9.

Nuorten infomessut Lähtökuume – Stardipalavik 17.–18.9.

Arkaisen taiteen festivaali Regiöö 2005, www.tartu.ee/ rahvakultuur/regioo 18.9. Ühispankan 8. Tarton pyöräilymaraton, www.tartumaraton.ee 25.9.

Kansankulttuuritapahtuma Mikkelinpäivä, Raadin kartano, www.erm.ee 3.–10.10.

10. kansainvälinen Tarton vanhan musiikin festivaali, www.festivitas.ee 5.–8.10.

3. Tarton kansainvälinen jazz-festivaali RainbowJazz 2005, Vanemuisen konserttisali, www.concert.ee 8.10.

Kansainvälinen Break-tanssikilpailu Battle of the East, Vanemuisen konserttisali 10.–16.10. 8. aikuisopiskelijoiden viikko, www.andras.ee 14.–15.10. Kansainvälinen laulufestivaali Estvocal, Vanemuisen konserttisali, www.noorkuu.ee/Estvocal.htm 17.–23.10. Tarton opiskelijoiden syyspäivät, www.studentdays.ee 24.–30.10. Nuorten taidefestivaali Jotain muuta…

– Midagi muud...

29.–30.10. 7. Tarton kansanmusiikkipäivä 31.10.

24. Tarton kaupungin historian päivä Kaupunki ja museo, Tarton kaupunginmuseo, www.linnamuuseum.tartu.ee 2.–6.11.

3. Tarton urkumusiikkipäivät, Vanemuisen konserttisali ja Tarton kirkot 12.–13.11. Kolmas Itämeren-maiden nuorten kansanlaulu- ja akateemisen soololaulun kilpailu, Tiigin seurantalo ja Tarton yliopiston juhlasali, www.tartu.ee/rahvakultuur 19.11.

Uno Uigan 80-vuotisjuhlan 11. Etelä-Viron miesten laulupäivä, Vanemuisen konserttisali, www.tartu.ee/ rahvakultuur 26.11.

Kansankulttuuritapahtuma Katrin päivä, Tiigin seurantalo, www.tartu.ee/rahvakultuur 28.11.–24.12. Joulukaupunki Tartto -festivaali,Tarton keskikaupunki, www.kultuuriaken.tartu.ee 2.–11.12.

9. Pimeiden öiden filmifestivaali, www.poff.ee 21.12.

Kansankulttuuritapahtuma Jouluilta riihituvassa, www.erm.ee

T H E B A LT I C G U I D E

38

Tartto

TA M M I K U U 2 0 0 5 TEKSTI JUKKA ARPONEN

Hotellitasoa hostellihintaan Maailmalla on hostelleja moneen lähtöön.

Tarton uusi Starest on parhaasta päästä.

Hostel Starest avattiin muutamia kuukausia sitten ja paikat hohtavatkin vielä uutuuttaan. Yhteisissä tiloissa, kuten aulassa, lepohuoneessa ja keittiössä on myös avaruutta ja valoisuutta. Maailman hostellien tyyliin Starestinkin ideana on tarjota majoituksen peruspalvelut huokeaan hintaan. Hostellissa on 22 huonetta, joissa yhteensä 48 vuodepaikkaa.

Huoneisiin on lisäksi mahdollisuus saada lisävuoteita esimerkiksi lapsille.

Hostelli sijaitsee vajaan kymmenen minuutin ajomatkan päässä keskikaupungilta. Rakennuksen edessä on linja-autopysäkki.

Hostelli on osa Mõisavahe-keskuksen rakennuskokonaisuutta, jossa toimii myös useita kauppoja ja palveluyrityksiä. Saman katon alta löytyy muun muassa kauneushoitola ja alkoholikauppa. Parkkitilaa hostellilla on riittävästi vaikka linja-autoille.Yhden hengen huoneen hinta on 16 euroa, kahden hengen huoneen 26 euroa ja isoimman ”perhehuoneen” kolmelle hengelle 40 euroa. Huoneet ovat hintaansa nähden todella tilavia, siistejä ja hyvin varusteltuja. Kaikissa on omat suihku/ wc-tilat, televisiot ja jopa kiinteä internetyhteys. Lisäksi hintoihin sisältyy kevyt kahviaamiainen. ■ Starest, Mõisavahe tn.21, Tartto.

Tartto ja Tarton maakunnan majoitus

Ranskalaista kahvilakulttuuria Emajoen Ateenassa TEKSTI JA KUVA JUKKA ARPONEN

Ranskalaisen keittiö yksi näillä leveysasteilla tuntemattomimpia herkkuja ovat crêpet.

Meikäläisittäin kyseessä ovat erilaisilla täytteillä höystetyt ohukaiset.

Ranskassa crêpet ovat oleellinen osa kahvilakulttuuria ja tavallisen kansan lähes jokapäiväistä leipää. Emajoen Ateenaksikin nimitettyyn Tarttoon sopii mannereurooppalainen tyyli mainiosti.

Kaupunkiin avattiin noin puoli vuotta sit-

ten tyylikäs crêpperie Crepp, joka nimensä mukaan on erikoistunut ranskalaistyylisiin ohukaisiin. Niitä ruokalistalla on niin suolaisia kuin makeita yhteensä parisen kymmentä. Ainakin homejuustotomaatti -versio oli miellyttävä tuttavuus, tosin täytettä olisi voinut olla hieman runsaammin.

Makealta puolelta tarjoilijan suosittelema banaani-crêpe oli siirappisen täyteläinen

tuhti jälkkäriannos, joka hurmasi myös ulkonäöllään. Niin makeat kuin suolaisetkin crêpet maksoivat 20–35 kruunua eli noin 1,3–2.3 euroa!

Ulkoasultaan crêpperie on erittäin viihtyisä, mannermainen kahvilamiljöö, jonne kannattaa poiketa sille itselleenkin; kahviannos tarjoiltiin pienestä lasipannusta, jossa erinomaista kahvia oli reilusti pari kupillista. ■ Crepp, Rüütli 16.

Q HOTELLIT Pallas hotelli Riia 4, Tartto, puh + 372 7 301 200, fax + 372 7 301 201, e–mail: pallas@pallas.ee, www.pallas.ee.

Barclay hotelli Ülikooli 8, Tartto, puh + 372 7 447 100, fax + 372 7 447 101, e–mail: barclay@barclay.ee, www.barclay.ee Draakon hotelli Raekoja plats 2, Tartto, puh + 372 7 442 045, fax + 372 7 423 000, e–mail: tonyas@solo.delfi.ee, www.draakon.ee.

London hotelli Rüütli 9, Tartto, puh + 372 7 305 555, fax + 372 7 305 565, e–mail: london@londonhotel.ee, www.londonhotel.ee.

Kantri hotelli Riia 195, Tartto, puh + 372 7 383 043, fax + 372 7 477 213, e–mail: info@kantri.ee, www.kantri.ee

Ihaste hotelli Pallase pst. 25/27, Tartto, puh + 372 7 331 060, fax + 372 7 331 048, e–mail: info@ihastehotell.ee, www.ihastehotell.ee.

Rehe hotelli Võru 235, Tartto, puh + 372 7 307 287, fax + 372 7 307 288, e–mail: rehehotell@rehehotell.ee, www.rehehotell.ee Hansahotelli Aleksandri 46, Tartto, puh. +372 7 371 800, fax +372 7 371 801, e-mail: info@hansahotell.ee, www.hansahotell.ee.

Park hotelli Vallikraavi 23, Tartto, puh. + 372 7 427 000, fax + 372 7 427 655, e–mail: info@parkhotell.ee, www.parkhotell.ee.

Tartu hotelli Soola 3, Tartto, puh + 372 7 314 300, puh/fax + 372 7 314 301, e–mail: info@tartuhotell.ee, www.tartuhotell.ee

Q MOTELLIT Waide motelli Käo kylä, Tarton maakunta, puh + 372 7 303 606, +372 52 04 219, fax +372 7 303 605 e–mail: info@waide.ee, www.waide.ee.

Ilmatsalu motelli Imatsalu, Tarton maakunta, puh + 372 7 499 135,

+ 372 55 44 690, fax + 372 7 499 135, e–mail: info@ilmatsalumotell.ee, www.ilmatsalumotell.ee.

Vehendi motell Vehendin kylä, Rannun kunta, Tartonmaa, puh/fax. +372 7 460 580, +372 7 50 417 25, e-mail: vehendi@hot.ee, www.vehendi.ee.

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 5

39

Tartto

Perinteikkään kahvilan uusi ilme Tarton Yliopiston kahvila avaa ovensa jälleen tämän vuoden alussa. Kahvilan perinteikkäät tilat aivan yliopiston päärakennuksen vieressä on remontoitu ja kahvilan tyyliä on modernisoitu. Ensimmäisessä kerroksessa palvelee ”pikaruokala”, josta annoksia voi ostaa myös mukaan. Ylemmässä kerroksessa on useita ravintolasaleja, joilla kaikilla on omat nimet:”Professorite tuba”, ”Kaminasaal”ja ”Nolkeni elutuba”.

Yläkerrassa tarjoillaan maistuvaa ravintolaruokaa ja viinejä. ■

Suudelma Raatihuoneen torilla TEKSTI JA KUVA JUKKA ARPONEN

Lokaal tarkoittaa jotakin kahvilan, baarin, ravintolan ja klubin tapaista, joka ei kuitenkaan sovi suoraan mihinkään näistä kategorioista. Lokaal Suudlevad tudengid eli Suutelevat opiskelijat on tyylikäs yhdistelmä näitä kaikkia.

■ VIERASTALOT Aleksandri vierastalo Aleksandri 42, Tartto, puh + 372 7 366 659, fax + 372 7 349 446, e–mail: aleksandri@aleksandri.ee, www.hot. ee/aleksandri Carolina vierastalo Kreutzwaldi 15, Tartto, puh + 372 7 422 070, fax + 372 7 422 070, e–mail: carolina@hot.ee, www.carolina.ee Carolina vierastalo (asunnot) Raekoja plats 11-3 ja 11-5, Tartto, puh + 372 7 422 070, fax + 372 7 422 070, e-mail: carolina@hot.ee, www. carolina.ee Domus Dorpatensis II, III Raekoja plats 1/ Ülikooli 7, Tartto, puh. +372 7 331 345, +372 50 645 38, fax +372 7 331 340, e-mail: dorpatensis@dorpatensis.ee, www.dorpatensis.ee.

Wilde vierastalo I, II, III Ülikooli 6, Tartto, puh. +372 7 309 765, +372 50 97 129, e-mail: wilde@wilde.ee, www.wilde.ee.

Vikerkaare vierastalo Vikerkaare 40, Tartto, puh + 372 7 421 190, fax + 372 7 421 192, e-mail: tdc@hot.ee, www.hot.ee/tdc Uppsala Maja vierastalo Jaani 7, Tartto, puh + 372 7 361 535, fax + 372 7 361 536, e-mail: uppsala@uppsalamaja.ee, www.uppsalamaja.ee.

Tampere vierastalo Jaani 4, Tartto, puh. +372 7 386 300, fax +372 7 386 301, e-mail: maja@tamperemaja.ee, www.tamperemaja.ee Salimo vierastalo Kopli 1, Tartto, puh/fax + 372 7 361 850, e-mail: dagmar.lind@mail.ee Era Villa Era 1, Tartto, puh. +372 7 314 380, +372 51 058 77, fax +372 7 314 381, e-mail: eravilla@eravilla.ee, www.eravilla.ee.

Kivi Puhkemajad Kauda kylä, Varan kunta, Tartonmaa, puh. +372 7 351 351, +372 53 492 225, e.mail: info@kivipuhkemajad.ee, www.kivipuhkemajad.ee.

Askari Puhkemaja Sipelga 2, Ränin kylä, Ülenurmen kunta, puh. +372 53 305 040, e-mail: askari@askari.ee, www.askari.ee.

Indo Puhkemaja Mäletjärven kylä, Mäksan kunta, Tartonmaa, puh. +372 50 821 33, e-mail: indopuhkemaja@indopuhkemaja,ee, www.indopuhkemaja.ee.

Kure Talu Rähni 282/4, Tähtveren kunta, Tartonmaa, puh./fax +372 7 494 705, +372 50 474 12, e-mail: kuretalu@kuretalu. ee, www.kuretalu.ee.

Kärevere Teemaja Kärevere, Laevan kunta, Tartonmaa, puh./fax +372 7 497 730, +372 7 497 741, e-mail: imera@hot.ee.

Pansionaat Loodus Murin kylä, Luunjan kunta, Tartonmaa, puh. +372 7 380 973, +372 50 935 81, fax +372 7 475 822, e-mail: pans.loodus@neti.ee, www.loodus.ee.

Narva mnt 27 hostel Narva mnt 27, Tartto, puh. +372 7 409 955, +372 7 420 393. e-mail: kyla@ut.ee.

Pepleri hostel Pepleri 14, Tartto, puh. +372 7 409 955, +372 7 427 608, e-mail: kyla@ut.ee, www.kyla.ee.

Raatuse hostel Raatuse 22, Tartto, puh. +372 50 898 75, +372 7 409 955, e-mail: kyla@ut.ee, www.kyla.ee.

Starest hostel Mõisavahe 21, Tartto, puh. +372 7 400 674, fax +372 7 489 632, e-mail: info@starest.ee, www.starest.ee.

Kooli hostel Põllu 11, Tartto, puh/fax + 372 7 461 471, fax + 372 7 461 470, e–mail: dagmar.lind@mail.ee Rändur hostel Kuperjanovi 66, Tartto, puh + 372 7 427 190, +372 51 31 852, puh/fax + 372 7 427 275.

Tähtvere hostel Laulupeo 19, Tartto, puh/fax +372 7 421 364 puh +372 7 421 708, fax +372 7 421 364. Üliõpilasküla hostel Pepleri 14, Tartto, puh + 372 7 409 955, + 372 7 427 608, e-mail: kyla@ut.ee, www.kyla.ee Üliõilasküla hostel Raatuse 22, Tartto, puh. +372 50 89 875, +372 7 409 955, e-mail: kyla@ut.ee, www.kyla.ee Elva kotimajoitus Elva 37C, Tartto, puh +372 7 380 441, +372 50 69 761, +372 56 918 605, e-mail: marcellol@hot.ee.

Eha Suija kotimajoitus Tamme pst. 73 A, Tartto, puh + 372 7 304 080, + 372 50 86 834, fax + 372 7 304 079, e-mail: eha.suija@mail.ee, www.hot.ee/ehasuija.

Iivi Oja kotimajoitus Vaikne 20, puh + 372 7 401 429, + 372 53 817 682, e–mail: Iivi.Oja@mail.ee, www.hot.ee/iivimaja.

Viive Konin kotimajoitus Õuna 32, Tartto, puh + 372 7 381 433, + 372 52 268 34, e-mail: viiveko@hot.ee, www.hot.ee/viiveko Herne kotimajoitus Herne 59, Tartto, puh + 372 7 441 959, + 372 51 67 891, e–mail: rek.saks@neti.ee, www.hot.ee/supilinn.

Tamme põik kotimajoitus Tamme põik 7 A, Tartto, puh +372 7 474 466, +372 51 59 835.

B&B Hiie kotimajoitus Hiie 10, puh. +372 7 421 236, e-mail: info@bed.ee, www.bed.ee Marise kotimajoitus A. Vabbe 4/3, Tartto, puh. +372 56 450 025, e-mail: maris.berg@mail.ee, www.hot.ee/mariskodumajutus Hallivariku talu Pangodi, Kambjan kunta, Tartonmaa, puh. +372 7 351 629, +372 51 979 495, e-mail: hallivariku@hot.ee, www.hot.ee/hallivariku Pärna talu Külitsen kylä, Ülenurmen kunta, Tartonmaa, puh. +372 7 381 324, +372 52 792 75, fax +372 7 473 275, e-mail: enn.sups@mail.ee, www.hot.ee/haage

Uuden ravintolakokonaisuuden alakertaan sijoittuu kahvila ja baari, jossa voi myös ruokailla. Ylemmästä kerroksesta löytyvät ravintolasali sekä klubitilat. Kesän tullen ravintola levittäytyy vielä torille, sillä suunnitelmissa on lämmitettävä terassi.

Torin laidan kaikki rakennukset ovat vanhoja ja kaikilla niistä on oma kiinnostava historiansa. Työnimenä uudella ravintolalla oli pitkään Maksuamet, joka viittasi talossa neuvostoaikana toimineeseen paikalliseen verovirastoon. Ravintolan restaurointitöiden aikana puuhaihmiset

tutustuivat kuitenkin rakennuksen varhaisempaan historiaan. Paljastui, että talo oli pitkään, 1700-luvulta lähtien, ollut vuokra-asuntolana, jossa asui erityisesti opiskelijoita. Ravintolan nimi viittaa nyt tähän historiaan sekä Raatihuoneen aukion keskeiseen patsaaseen, jossa kaksi nuorta suutelevat sateenvarjon suojassa.

Sisustuksessa on käytetty vanhaa sekä uutta. Alakerrassa on jätetty näkyviin talon vanhinta osaa. Pitkällä seinällä on nähtävissä tiilien lomassa myös luonnonkivistä muurattua seinää, mikä kertoo 1700luvun rakennustavasta. Muutoin sisustus

on sekoitus modernia tyyliä ja nostalgiaa. Ravintolasalin seinillä on sisustuksen näkyvimpinä elementteinä suuria valokuvia, jotka tyylillisesti edustavat viime vuosisadan vaihteen henkeä. Kalusteissa on käytetty tummaa nahkaa ja puuta yhdistettynä vaaleisiin kankaisiin. Kokonaisuus on modernin tyylikäs. Ruokaa saa molemmissa kerroksissa ja listalla on vaikutteita Välimeren rannikkoseuduilta.

Tartossa ravintoloiden asiakaskunta on silmiinpistävän nuorta. Suutelevissa opiskelijoissakin tulee varmasti käymään paljon opiskelijoita. Mikään nuorisoravintola se ei nimestään huolimatta ole, vaan etenkin ylemmän kerroksen asiakaskunta tullee olemaan ikärakenteeltaan kirjavaa.

Loistava sijainti takaa, että myös turistit löytävät ravintolan.

■

Keskikaupunki langattomassa verkossa Kaupungin tuella ovat Tarton keskikaupungin pubit ja kahvilat avanneet tai tulevat avaamaan asiakkaidensa käyttöön langattomasti toimivan WiFi-internetpalvelun.

Kannettavien tietokoneiden omistajat voivat nauttia ilmaisesta internetistä, mikäli heidän koneessaan on WiFi-kortti. Toimintaperiaate on yksinkertainen: Kahvila, pubi tai myymälä jakavat WiFin avulla verkkonsa langattomasti kaikkien vieraidensa käyttöön. Kun jakavia pisteitä on tarpeeksi paljon, on lopulta koko kaupunki yhtenäisessä verkossa.

Tällä hetkellä Tartumaalla on jo 42 paikkaa, jotka ovat verkkonsa jakaneet. Suurin osa WiFi-paikoista sijaitsee Tarton keskikaupungissa. Esimerkiksi koko Tarton raatihuoneen tori ja yliopisto ovat palvelun piirissä. Myös niille, joilla ei ole omaa tietokonetta pyritään järjestämään lainakoneita, joiden avulla internet olisi kaikkien saatavilla. ■

40

TA M M I K U U 2 0 0 5

T H E B A LT I C G U I D E

TALLINNA JA POHJOIS-VIRO ma

Paa di

Pronksi 44

Tart u

i wald

odu

D

äe rim

M ar di

ld

rdi

Ke

Li

Ma

4

tek

äe

a

ai

mnt25 .

am

11

65

F.R. K

reut z

e imä

Tor n

Vall i

Sakala

Kiv isill a

Müürivahe

na Sa u

la Sa

ka

Manee zi

Ol

Ve ne

www.hhruutel.ee. Avoinna joka päivä 11–.

Sisustukseltaan varhaiskeskiaikainen ravintola H.H.Rüütel tarjoaa hyvän ympäristön miellyttävälle ruokailuhetkelle. Edulliset arkilounaat alk. 35 kr.

Viru 2/Vanaturu 6, Tallinna, puh. +372 6 466 900.

Avoinna joka päivä 12–23. Ravintola Peppersackin yhteydessä sijaitseva “Kolmen Sammakon Grilli” tarjoaa maukasta liharuokaa. Lapsille oma ruokalista.

e Ve n

Rataskaevu 5, Tallinna, puh. +372 6 313 017, www.dunord.ee.

Avoinna joka päivä 11–23. Hyvää ruokaa ja juomaa lähellä Raatihuoneen toria.

Edullinen lounas klo 16 asti. Viikonloppuisin elävää musiikkia klo 19 alkaen.

Viru 1

Vä

na

48 51

1

Du Nord ■ 10 A3

13

Sa u

Kullassepa

Laikmaa

i

Pik k ev im äg i S ule vim Vene äg

i La

Pärnu mnt.

43

Liiv

i

Lai

to or iu m or a

La b

La i Kullasssepa

koh tu

ik Kiriku põ

Ra hu

Harju

u aev

V.R eim an i

ada

la s

Ka

Põh ja p

Pikk

aja Vana-Kalam

Toom-Kooli

Pik kJ alg Rat ask aev u

Rüütli

g

ask Rat

Puh. +372 6 485 799, e-mail: info@baltcott.com, www.balcott.com.

Loma-asuntoja ja huoneistoja kaikkialta Virosta. Asiantuntevaa palvelua myös suomeksi. Baltcottin tarjonnasta lisätietoja internetistä.

22

Turu

Baltcott - Baltic Cottage Agengy

õik

. nt m

i

45

Roosikrantsi 2 (toimisto), Tallinna, puh + 372 6 110 120, GSM + 372 56 217 114, e-mail: info@ites.ee, www.ites.ee.

Täysin kalustettuja huoneistoja Tallinnan Vanhassakaupungissa ja keskustassa. Studio, yhden makuuhuoneen tai kahden makuuhuoneen huoneistoja.

Hinnat alkaen 50 euroa/yö. Siivous sisältyy hintaan. Ilmainen internetyhteys.

Mahdollisuus vuokrata auto.

di wal utz

tu

akr

36

l iva

Kre

r Ta

Ma

uninga

Ites Apartments

p Raua

Laikmaa

u

bit

he

ni

T Ku oom nin ga

ja

A

Le

me

5

72 na 30 Va urg 31 T 8

P

i

42

Las

Katariina kä

45

turu k 70 ael

info@academichostel.com, www.academichostel.com. Sijaitsee Teknillisen Yliopiston opiskelijakylässä, 15 minuutin matkan päässä keskikaupungista. 108 huonetta, 216 vuodepaikkaa. Kahden hengen huone 495 kruunua. Huoneissa TV, internet-yhteys.

Aedvil

JAAM

Jõe

HOBU

11

Olümpia hotelli

m

m Va

up an

Apteegi

Suur-

Va na

nder

i

55

Van a

K

J.Ku

Kolme Konna Grill ■ 8 B3

ang

Akadeemia tee 11, Tallinna, puh. +372 6 202 275, fax +372 6 202 276, e-mail:

di

Academic Hostel

85

E

kr

aa

M

57

Raati- 45 huoneen 58 tori 56

1

Mung

Pü

he

kri 11 Dun B3

1

iori

Politseiaed

20 28

iak

puh. +358 500 110 110, +372 51 88 110, e-mail: hotell@zz.fi, www.zz.fi.

Tasokasta majoitusta uusissa ja moderneissa huoneistoissa Tallinnan keskustassa. Sopii hyvin niin lomakuin liikematkaajalle.

Sa

40 49

Mün

10

P49

56

me

A3

ZZ huoneistohotelli

ikk

ri

iir .V

3

Gons

lti

a

C

mu

a King

ori

40

56

Casandra Huoneistohotelli ■ 20 D4

Valli 4, Tallinna, puh. +372 6 207 877, fax +372 6 207 872, e-mail: info@redgroup.ee, www.redgroup.ee. Lyhyt- ja pitkäaikaista majoitusta Tallinna keskustassa ja Vanhassakaupungissa. Täysin kalustetut, hyvin varustellut, laadukkaat huoneistot.

Hinnat 45–130 euroa/yö. Lisäpalveluina auton vuokraus, kiinteistövälitys ja kokoustilojen vuokraus.

i

ai hav

12

49

A2 Vo

Niguliste

RED Group Apartments ■ 21 B3

Ka

ar

47

Huoneistohotellit, hostellit, kotimajoitus Tartu mnt 18, Tallinna, puh/fax +372 6 309 820, mob +372 59 593 07, info@cassandra-apartments.com, www.cassandra-apartments.com.

Tyylikäs, turvallinen huoneistohotelli Stockmannin vieressä. Yhden, kahden, kolmen makuuhuoneen huoneistoja.

Täysinvarustetut keittiöt, kaapeli-tv, internet, osassa oma sauna. Näköalahissit, terassit, aamiaismahdollisuus.

e

m

Ta t

B2 81

i

La

park la o

tt Lä

15

uk

KaLembitu ute

R

nt

Nunne

Tatari 53, Tallinna, puh. +372 6 405 150, fax +372 6 405 151, e-mail: info@tatari53.ee; www.tatari53.ee. Uusi hotelli Tallinnan keskikaupungissa. 36 huonetta, ravintola, lobby-baari, kahvila, internet.

äv

A da

e

ägi

Tatari 53 Hotelli

a uk

10

7

nn

A.

a

Rau

61 30

Le

b

P.S ü

8

Ra

51 23

SAS Hotelli

B

Meriton Grand Hotel Tallinn Toompuistee 27, Tallinna, puh. +372 6 677 000, fax +372 6 677 001, e-mail: grandhotel@meritonhotels.com, www.meriton.ee. Korkeatasoinen hotelli Tallinnan keskustassa, kävelymatkan päässä Toompean mäestä ja Vanhastakaupungista. 164 huonetta. Monipuoliset ravintola-, kokous- ja oheispalvelut.

t ps

a

A

20

Islandi väljak

ala

llik

us

E

va

Rä

Ke

nd

ntsi

Kansallisla kirjasto

N

ua

t. 58 ps Radisson la

TEATTERI AUKIO

21

9

41

Kaubamaja

Es

u

L

27

bit

e uis

s

m

4

Roosikra

K

51

10

41 45 42

90

t.

p nia

.

Tatari

r aa

29

Viru keskus

84

t.

mn arva

26

Narv30a mnt.

4

Karu

42

2 32

24 16

2

50

park

59

Venäläinen

st. teatteri li p

Kino Coca-Cola Plaza

to

sa

Tuukri

3

71

. ntTammsaare

.Ot

Palace hotelli

34 5

Viru2 14 hotelli91 80

n

35

ri

30 33

VIRUAUKIO

21

47 37 46 20

Aht

Le

Ka

Mere pst.

r Pä

25

VAPAUDEN AUKIO

st.

ip arl

64

tsi

tee

ari

u

um

katamaraanit Autoexpress Autoexpress II Loo

äe

Wism

Aia

tee

Vana-V ir

3 23

Draama Estonia teatteri teatteri G

82

ri

Viru

ik eKa rja

51

rid

Sadama 25a, Tallinna, puh.+372 6 806 600, fax +372 6 806 600, e-mail: sales@sakurockhotel.ee, www.sakurockhotel.ee.

Uusi, rokkaava hotelli Tallinnan satamassa, D-terminaalin vieressä. 113 huonetta, 80paikkainen pizzaravintola sekä Saku-myymälä. Ryhmille myös ennakkovarauksella tutustumisvierailuja Sakun panimoon.

am

ndi

Uus

nda

35

Aht

22

86

Va na -P o 6 sti h va e Müüri

Ha

Saku Rock Hotel ■ 8 D1

a Kuning

Viru

na Va urg T

Vä

li Rüüt

ism

Viru Väljak 4, Tallinna, puh. +372 6 809 300, fax +372 6 809 236, e-mail: reservations@viru.ee, www.viru.ee.

Uusittu ja monipuolistettu Sokos Hotel Viru tarjoaa erinomaiset puitteet niin loma kuin työmatkailijalle. 561 huonetta, 5 laaturavintolaa sekä Tallinnan uusin ja nykyaikaisin kokouskeskus.

Aia

ma

Tõn

Sokos Hotel Viru ■ 4 C3

Van aturu ka ae ell

Kata Katariina atariina ariina ii kä käik ä

Silja Line Tallink 8

7

Inseneri

23

D-terminaali

Nordic Jet Line

Kanuti

40

a

Mere pst 6 a, Tallinna, puh. +372 6 688 588, fax +372 6 688 580, e-mail: hotell@rotermanni.ee, www. rotermanni.ee.

Pieni ja viihtyisä hotelli Tallinnan keskikaupungissa.

Uus

Ko

Falgi tee

Raatihuoneen h tori

Niguliste Nigulis Ni N gulis liste 7

Munga

Apteegi p egi

- rja rr-Ka urSuu

Lossi 3 Pitkän plats Hermannin torni

k Pik

k

kri Dun

g Jal

Püh

ang iak Sa di Mün

Kiriku oom T u ht Ko

Toompea

C-terminaali

32

Pik

a King

Rü

imu

1

4

Uimahalli ”Kalev” ava

Vo ori me he

li üt

e Toomp

Rotermanni Hotelli ■ 3 C2

i

Nun Nunne

3

Meriton Old Town Hotel ■ 2 B2 Lai 49, Tallinna, puh. +372 6 677 007, fax +372 6 141 311, e-mail: oldtown@meritonhotels.com, www.meriton.ee.

Vanhankaupungin laidalla, sataman lähellä sijaitseva viihtyisä ja pieni hotelli.

Rauhallinen tunnelma ja henkilökohtainen palvelu. Lähistöllä paljon gallerioita ja putiikkeja.

te

ri

Hobusepea

Piiskopi

Suur-Karja 7, Tallinna, puh. +372 6 999 700, fax +372 6 999 710, e-mail: barons@baronshotel.ee, www.baronshotel.ee.

Korkeatasoinen hotelli erinomaisella paikalla Tallinnan Vanhassakaupungissa.

Vanhassa pankkirakennuksessa sijaitseva Barons tarjoaa pienen hotellin tunnelman, mutta suuren hotellin palvelut.

da Ai

e

Barons ■ 1 B3

vis

MATKUSTAJASATAMA

6

ga

1

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ

Hotellit

Ole

u

tri

l Sne

Kartat sivulla 41

2

Va im

Suur-Kloos

pi li lam

Tallinnan yleinen liikenne

majoitus

oli

Ko

nn

30

Tolli

Pa

R

Nu

p

Aikataulut sivulla 48

Kohtu 4, puh. +372 6 103 200, fax +372 6 103 281, e-mail: sanomat.tal@formin.fi.

Konsulaatti os. Pikk jalg 14, on avoinna viisumiasiakkaille ma–pe 9–12, puh. +372 6 103 300.

Suomen kansalaiset voivat asioida konsulaatissa arkisin klo. 9–16.30 välisenä aikana. Hädänalaiseen tilaan joutuneet Suomen kansalaiset voivat asioida konsulaatissa klo 18 saakka sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 11–19 välisenä aikana.

Päivystyspuhelin +372 5059 660.

k tü ur

am

n an

ee

Laivat ja lennot

Aia 5, Tallinna, puh. +372 6 279 900.

Avoinna 24h. Sivuliikkkeet: Tartu mnt 87, Sikupillin kauppakeskus, puh. +372 6 001 444 Paldiski mnt. 102, Rocca Al Maren kauppakeskus puh. +372 6 659 049 Sadama 6/8, Sadamarket puh. +372 6 614 550.

Hyvät kurssit. Myös rahan pikasiirto Suomen ja Viron välillä.

te

äe

om

To

a

e

st

e ui

Lastekodu 46, Tallinna, puh. +372 6 813 403, fax +372 6 813 424, www.bussireisid.ee. Tarjoamme mukavia busseja Viron matkoihin tai ulkomaille. Palvelemme matkustajia säännöllisillä linjolla. Odotamme tilauksia yrityksiltä tai yksityisiltä.

Tavid

am

Tallink Eckerö Line

KAI

al

Balti Jaam rautatieasema

2

st.

-K

A-terminaali B-terminaali

Paksun Margareetan torni Su

Ko pli

RUMBI

Põhja p

sk

aj

D

AMA SAD 4 2 3 52 40

nn Ra

K

50 M Linnahallin satama, Copterline

43

Ke

b

ze ot

Bussireisid OÜ

VALUUTANVAIHTO

Niine

Kotzebue

ue

C

23

1

Tallinnan linja-autoasema Lastekodu 46, Tallinna puh. +372 6 800 900, www.bussireisid.ee www.eurolines.ee. Raitiovaunut 2 ja 4 pysähtyvät linja-autoaseman lähellä. Pysäkki “bussijaam”.

Säännöllisiä yhteksiä ympäri Viroa sekä Riikaan, Vilnaan ja Pietariin.

Lisätietoja internetistä tai linja-autoaseman infonumerosta.

Vabriku

st

tuse

INFOA MATKAILIJALLE Niguliste 2/Kullasepa 4, Tallinna, puh. +372 6 457 777, fax +372 6 457 778, e–mail: turismiinfo@tallinnlv.ee, www.tourism.tallinn.ee. Avoinna ma–pe 9–17, la 10–15, su suljettu. Kattavaa infoa matkailijalle Tallinnasta ja muualta Virosta. Keskeinen sijainti 50 metriä Raatihuoneentorilta.

o

Vana-K alama ja

Töös

ei ar at -P ur Su

mitä missä milloin

Tallinnan matkailuneuvonta

B So

LOGI

mmm

A

ik

Panimoravintola Beer House ■ 11 B3

e-

Ka rja

Keila Residence

Amarillo ■ 2 C3

Keskiväljak 10, Keila, puh. +372 6 782 440, fax +372 6 782 445, e-mail: info@keilaresidence.ee, www.keilaresidence.ee. Viihtyisä vierastalo Keilassa, 25 kilometriä Tallinnasta. 14 huonetta, kahvilaravintola, kokoustiloja. Mahdollisuus järjestää juhlatilaisuuksia. Huonehintoihin kuuluu aamiainen.

Viru Väljak 4, Kauppakeskus Viru Keskus, 1.krs, Tallinna, puh. +372 6 809 280, fax +372 6 809 236, e-mail: amarillo@amarillo.ee, www.amarillo.ee. Ravintola avoinna su– to 12–24, pe–la 12–02. Baari avoinna su–to 12–24, pe–la 12–05. Tuhteja ja halukkaille myös tulisia Southwestern-keittiön herkkuja.

Asiantunteva palvelu, rento meininki sekä monipuolinen ruokalista. Talon omia amaritoja kannattaa kokeilla. Baarista suora sisäänpääsy Sokos Hotel Virun Cafe Amigo-yökerhoon.

ruoka&juoma Ravintolat, kahvilat, baarit ja menopaikat

Ruokaravintolat Arizona Saloon ■ 1 B3 Viru 6, Tallinna, puh. +372 6 272 987, e–mail: restoran@arizonasaloon.ee, www.arizonasaloon.ee. Avoinna aamuvarhaisesta yömyöhään. Villin lännen tyylistä ruokaa ja juomaa. Mutkaton ja rento tunnelma. Tunnettu tuhdeista ruoka-annoksista. Keskeinen sijainti anhassakaupungissa.

Olematu Rüütel Ravintola ja Vierastalo ■ 3 A2 Kiriku Põik 4a, Toompea, Tallinna, puh. +372 6 313 827, fax +372 6 313 826, e-mail: nonexistent@hot.ee, www.hot.ee/ olematuryytel. Pieni ja viihtyisä vierastalo Toompealla. Viihtyisät ja rauhalliset huoneet. Suosittu eurooppalaistyyppinen a’la Carte ravintola. Sauna, kokoustiloja. Sopii hyvin erilaisten tilaisuuksien järjestämiseksi.

H.H. Rüütel ■ 7 A3 Rüütli 4, Tallinna, puh./fax +372 6 464 157, e–mail: hhruutel@hhruutel.ee,

Dunkri 5, Tallinna, puh. +372 6 276 520, www.beerhouse.ee. Avoinna su–to 10–24, pe–la 10–02. Ainutlaatuinen ravintola Virossa, jossa olut valmistetaan omassa panimossa paikan päällä! Tunnelmalliseen saliin mahtuu 300 oluen ja hyvän ruuan ystävää. Mahdollisuus vuokrata sauna.

Oliver ■ 13 B3 Viru 3, Tallinna, puh. +372 6 307 898, e-mail: viru3oliver@hot.ee, www.oliver.ee.

Laadukas ja monikansallinen pihvi- ja seurusteluravintola vilkkaalla Viru-kadulla.

Paikan erikoisuutena on annos, jonka asiakas voi itse koota haluamistaan aineksista.

Merineitsi ■ 14 C3 Sokos Hotel Viru, 2. kerros, Viru Väljak 4, Tallinna, puh. +372 6 809 271, www.viru.ee. Avoinna ma–su 18–24. A la carte-ravintola, eurooppalaisen keittiön laadukasta ja innovatiivista ruokaa. Tasokas ja asiantunteva palvelu. Elävää pianomusiikkia. Suositeltava valinta rauhalliselle illalliselle. Sopii hyvin myös juhlatapahtumille.

Ravintola Stefanie’s ■ 15 C4 Maakri 19/21, Tallinna, puh. +372 6 612 612.

Uusi a’la carte ravintola Tallinnan ydinkeskustassa Radisson SAS- hotellin vieressä.

Maukkaita annoksia viihtyisässä ympäristössä kohtuuhintaan.

TA M M I K U U 2 0 0 5

T H E B A LT I C G U I D E

41

TALLINNA JA POHJOIS-VIRO

mmm

TALLINN

mitä missä milloin

Tartu

Liivi Steak House ■ 16 C3

lä satamassa, Norde Centrumin vieressä.

Hyvä sijainti laivamatkaajalle: 50 metriä Dterminaalista, 150 metriä A, B -ja C-terminaaleista. Samassa yhteydessä baari, käsityömyymälä ja kauneussalonki.

Narva mnt. 1, Tallinna, puh. + 372 6 257 377, fax + 372 6 616 279, email: info@steakhouse.ee, www.steakhouse.ee.

Avoinna joka päivä 11–23. Sijaitsemme aivan Tallinnan keskustassa, Pääpostin ensimmäisessä kerroksessa. Nopea ja ystävällinen palvelu, iso valikoima liharuokia.

Ülemiste keskus Suur–Sõjamäe 4, Tallinna, puh. +372 6 034 999, www.ulemiste.ee.

Avoinna joka päivä 9–23. Baltian suurin ja monipuolisin kauppakeskus Tallinnan lentokentän lähellä, noin kolme kilometriä keskustasta. Ilmainen bussiyhteys sataman A-terminaalista klo 10–21 tasatunnein.

Cantina Carramba Ravintola Weizenbergi 20 A, Tallinna, puh. +372 6 013 431, fax +372 6 013 432, e–mail: carramba@hot,ee, www.carramba.ee.

Avoinna ma–la 12–23, su 12–20. Tyylikäs meksikolainen ravintola keskellä Kadriorgia, Taidemuseon ja Kadriorgin linnan lähellä. Listalla tulisia meksikolaisia ja perinteisia tex-mex ruokia, meksikolaisia oluita, viinejä ja kokteileja.

Päivittäistavarakaupat Citymarket ■ 20 D2 Lootsi 7, Tallinna, puh. +372 6 698 900.

Avoinna joka päivä 9–23. Sijaitsee satamassa, D-terminaalin vieressä.

Rosso Tartu mnt. 87, Kauppakeskus Sikupilli, Tallinna, puh. +372 6 059 580, www.prismamarket.ee. Avoinna ma–su 8–22.

Viihtyisä perheravintola, laaja ruokalista.

Rimi ■ 23 B2, A1 Kaubahall, Aia 2, Tallinna, puh. +372 6 443 855. Avoinna joka päivä 8–22.

Põhja pst 17, Tallinna, puh. +372 6 412 000. Avoinna joka päivä 9–22. Ülemiste Rimi Hypermarketti, Suur-Sõjamäe 4, Ülemiste Keskus, Tallinna, puh. +372 6 811 360. Avoinna joka päivä 9–23.

Kaikista Rimi–marketeista päivittäistarvikkeita ja alkoholia. Ülemisten Rimissä myös vaatteita ja kodintarpeita.

Virolaiset ravintolat Kuldse Notsu Kõrts ■ 40 A3 Dunkri 8, Tallinna, puh. +372 6 286 567, e-mail: stpetersbourg@schossle-hotels.com.

Avoinna joka päivä 12–24.

Virolaisen keittiön herkkuja maalaismaisessa ympäristössä. Keskeinen sijainti vain 50 metriä Raatihuoneentorilta.

Prisma

Venäläiset ravintolat

riistaa kuten villisikaa ja karhua. Ryhmille myös “Rahwaan Iloiset Syömingit”.

Troika ■ 45 B3

Ravintola Peppersack ■ 31 B3

Raekoja Plats 15, Tallinna, puh. +372 6 276 245, e-mail: restoran@troika.ee, www.troika.ee. Avoinna joka päivä 11–24.

Tunnelmallinen kellariravintola Raatihuoneentorilla. Elegantti sisustus ja valaistus luovat viihtyisän ilmapiirin. Ruokalistalla laaja valikoima venäläisen keittiön tarjontaa.

Usein myös elävää musiikkia.

Viru 2/Vanaturu 6, Tallinna, puh. +372 6 466 800, fax +372 6 440 947, e-mail: peppersack@peppersack.ee, www.peppersack.ee. Avoinna joka päivä 11–24. Keskiaikainen ravintola Vanhankaupungin sydämessä. Historiallinen ympäristö illalliselle. Laaja ja houkutteleva ruokalista – ryhmille erikoisruokalista.

Viikonloppuisin keskiaikainen miekkataistelu-esitys.

Etniset ravintolat China White ■ 51 B3 Suur-Karja 20, 2 krs, Tallinna, puh. +372 6 403 606, e-mail: china.white@jjj-bars.com, www.jjj-bars.com. Avoinna ma–to, su 12– 23, pe–la 12–00.30. Tunnettu ja erittäin suosittu ravintola Vanhassakaupungissa.

Moderni sisustus ja erinomaista, laadukasta kiinalaista ruokaa.

Villa Thai Ravintola Vilmsi 6, Tallinna, puh. +372 6 419 347, www.villathai.ee. Avoinna ma–la 12–23, su 12–22. Korkealaatuinen thaimaalainen ravintola. Ravintola sopii hyvin juhliin ja yksityistilaisuuksiin.

Keskiaikaiset ravintolat Olde Hansa ■ 30 B3 Vana Turg 1, Tallinna, puh. +372 6 279 020, e-mail: reserve@oldehansa.ee, www.oldehansa.ee. Avoinna joka päivä 11–24.

Tallinnan aito ja alkuperäinen keskiaikainen ravintola. Tunnelmallinen sisustus: kynttilät, seinämaalaukset sekä jykevät kalusteet.

Taustalla keskiaikaista musiikkia.

Ruokalistalta myös erikoisempaa metsän-

Pizzaa PIZZA Americana® ■ 35 B3 Müürivahe 2, Tallinna, puh. +372 6 448 837, e-mail: pizza@americana.ee, www.americana.ee. Avoinna joka päivä 11.30 –. Kaupungin laajin pannupizzavalikoima. Normaali pizza sopii yhdelle tai kahdelle, suuri pizza jopa kuudelle hengelle!

Pizzoja myös mukaan. Täydet anniskeluoikeudet.

Rosso Express Tartu mnt. 87, Kauppakeskus Sikupilli, Tallinna, puh. +372 6 059 581, www.prismamarket.ee. Avoinna ma–su 8–22. Ravintola Rosson yhteydessä.

Pannupizzoja nopeasti, myös mukaan.

Pizzataksi puh. +372 6 448 837, www.americana.ee.

Tilaukset 11.30–22.30. Pizza Americanan suosittu pizzataksi tuo pizzat kätevästi hotelliin.

Kahvilat Coffer ■ 70 B3 Vanaturu Kael 8, Tallinna, puh. +372 6 464 265, www.americana.ee/coffer.

Avoinna joka päivä 8.30–.

Coffer on yhdistelmä itsepalvelukahvilaa ja ruokaravintolaa. Coffer tunnetaan parhaiten Lankkuaamiaisesta ja snapsilla ja oluella varustetusta Pihvilankusta! Täydet anniskeluoikeudet. Sijaitsee Vanhassakaupungissa, Raatihuoneen takana.

Rotermannin Kahvila ■ 71 C2

Molly Malones ■ 85 B2

Rotermannin Kauppakeskus, 3. kerros, Mere pst 4, Tallinna, puh. +372 6 141 000.

Avoinna ma–la 8.30–19, su 8.30–17.

Edullinen kahvila 100 metriä Sokos Hotel Virusta. Tunnettu edullisista pippuripihveistä.

Raatihuoneentori, Tallinna, puh. +372 6 313 016, e-mail: molly.malones@jjj-bars. com, www.jjj-bars.com. Avoinna su–to 10–01, pe–la 10–04. Tallinnan suosituin irlantilainen pubi. Vihreän saaren mallasherkkuja kuten Guinnesiä ja Kilkennyä, myös paikallisia olutmerkkejä. Hyvä viskivalikoima. Englantilainen aamiainen joka päivä. Viikonloppuisin bändejä.

Kahvila Elsebet ■ 72 B3 Viru 2/Vanaturu 6, Tallinna, puh. +372 6 466 998.

Avoinna joka päivä 8–20. Kahvila Elsebet sijaitsee keskeisellä paikalla, ravintola Peppersackin vieressä. Viihtyisä kahvila jossa koko päivän houkutteleva valikoima tuoretta pullaa ja leivoksia.

Baarit ja pubit Bar Bogart ■ 80 C3 Sokos Hotel Viru, 2. kerros, Viru Väljak 4, Tallinna, puh. +372 6 809 300, www.viru.ee. Avoinna su–ma 11–23, ti–la 11–03. Viihtyisä ja tyylikäs retrohenkinen baari. Tallinnan laajin viskivalikoima.

Tiistaista lauantaisin suositut karaoke-illat alkaen kello 20. Iltaa voi kätevästi jatkaa alakerran Cafe Amigossa.

Club Havana ■ 81 B2 Pikk 11, Tallinna, puh. +372 6 406 630, e-mail: club.havana@jjj-bars.com, www.jjj-bars.com. Avoinna su–to 10–01, pe–la 10–04. Latinalaistyylinen baari/klubi.

Viikonloppuisin Salsa-DJ:t. Kaksi yhden hinnalla juomia joka päivä.

McCools ■ 82 B3 Suur-Karja 20, 2 krs, Tallinna, puh. +372 6 406 548, e-mail: mccools@jjj-bars.com, www.jjj-bars.com. Avoinna su–to 12–24, pe–la 12–03. Tyylikäs ja moderni drinkkibaari. Joka ilta happy hour. Viikonloppuisin karaokea ja disco sekä bändejä.

Bar Marco Polo ■ 84 C3 Sokos Hotel Viru, 1. kerros, Viru Väljak 4, Tallinna, puh. +372 6 809 300, www.viru.ee. Sokos Hotel Virun aulabaarista on muodostunut yksi Tallinnan suosituimmista kohtaus-paikoista.Tarjolla myös pikkupurtavaa kuten maukkaita croissanteja ja leivoksia.

O´Malleys Irish Pub ■ 86 B3 Viru 24, Tallinna, puh. +372 6 313 136, e-mail: omalleys@jjj-bars.com, www.jjj-bars.com. Avoinna joka päivä 8– yömyöhään. Irlantilainen pubi Viru-kadulla.

Laaja olutvalikoima. Suuria urheilutapahtumia voi seurata suurelta screeniltä.

Karaokea iltaisin, viikonloppuisin bändejä.

Kannu Kõrts Kadaka tee 183, Tallinna, puh. +372 6 508 688, www.restoranid.ee.

Avoinna ma–to 8–02, pe 8–03, la 11–03, su 11–02. Suuri keskiaikainen kapakka.

Seitsemän juhlapäivää viikossa mukavassa, viihtyisässä ympäristössä! Elävää musiikkia (ti, ke, pe, la) ja karaoke (ma, to, su).Herkullisia ruokia sekä keskiajan että nykyajan tyyliin.

ostokset Tavaratalot ja kauppakeskukset Stockmann ■ 1 D4 Liivalaia 53, Tallinna, puh. +372 6 339 500, www.stockmann.ee.

Avoinna: ma–pe 9–21, ruoka-ja kosmetiikkaosasto 9–22, la–su 9–20 ruoka-ja kosmetiikkaosasto 9–21. Baltian suurin tavaratalo. Monipuoliset ja laadukkaat valikoimat.

Ostokset voi maksaa Suomen Stockmannin tilikorttilla. Kanta-asiakastarjouksia.

WW Passaaz ■ 3 B3 Aia 3/Vana–Viru 10, Tallinna, puh. +372 6 271 200, fax +372 6 271 202, Avoinna ma–la 10–20, su 10–17.

Ostoskeskus Vanhankaupungin keskustassa. 33 liikettä, kahvila, internetyhteys, kauneussalonki, kukkakauppa, lahjojen paketointi, suutari, optiikkamyymälä ja silmälääkärin vastaanotto.

SadaMarket ■ 4 C1

Menopaikat

Sadama 6/8, Tallinna, puh. +372 6 614 550, www.sadamarket.ee. Avoinna joka päivä 8–19. Sijaitsee satamassa, A, B ja Cterminaalien vieressä. Yli 70 myymälää; edullisesti muun muassa vaatteita, matkamuistoja, päivittäistavaroita ja alkoholia.

R.I.F.F. ■ 90 C3

Rotermanni Keskus ■ 5 C2

Viru Väljak 6, Kauppakeskus Viru Keskus, 1. krs, Tallinna, puh. +372 6 601 430, e-mail: riff@riff.ee, www.riff.ee.

Loungebaari avoinna joka päivä kello 17 alkaen. Club avoinna ke–to 22–04, pe–la 22–06. Trendikäs loungebaari ja tyylikäs kansainvälinen club Tallinnan sydämessä.

Cafe Amigo ■ 91 C3 Sokos Hotel Viru, Viru Väljak 4, Tallinna, puh. +372 6 809 280, www.amigo.ee.

Avoinna su–to 21–04, pe–la 21–05. Yksi Tallinnan suosituimmista yökerhoista.

Listahittejä ja vauhdikasta menoa viikon jokaisena iltana! Joka ilta lavalle astuu suosittuja rock- ja bluesyhtyeitä. Liput su–ke 60 EEK, to–la 100 EEK. Happy Hour joka päivä 21–22 – kaikki tuotteet –50%.

Mere pst. 4, Tallinna, puh. +372 6 141 000.

Avoinna ma–la 8.30–20, su 8.30–17.

Kauppakeskus sataman ja Vanhankaupungin välillä. Tarjolla mm. vaatteita, kristallia, elintarvikkeita sekä elektroniikkaa. Myös kahvila ja kauneushoitola.

Merekeskus ■ 6 C1 Mere pst. 10, Tallinna, puh. +372 6 443 612, e-mail: merekeskus@talrand.ee. Avoinna ma–su 8–18. Kaikki yhdestä paikasta. 250 m satamasta. Kauneussalonki, apteekki, alkoholimyymälä ja paljon erikoisliikkeitä.

Marine Keskus ■ 7 C2 Paadi 14a, Tallinna, puh. +372 6 536 371.

Avoinna joka päivä 8.30–18.30.

Monipuolinen ja edullinen alkoholimyymä-

Endla 45, Kristiine Keskus, Tallinna, puh. +372 6 809 800, e-mail: kristiine@prismamarket.ee.

Avoinna joka päivä 8–23.

Tammsaare tee 116, Mustamäen kauppakeskus, Tallinna, puh. +372 6 809 700, e-mail:mustamae@prisma market.ee.

Avoinna joka päivä 8–23.

Paldiski mnt 102, Rocca al Mare Kauppakeskus, Tallinna, puh. +372 6 659 000, e-mail: roccaalmare@prismamarket.ee.

Avoinna joka päivä 8–23.

Tartu mnt 87, Sikupilli Kauppakeskus, Tallinna, puh. +372 6 809 500, e-mail: sikupilli@prismamarket.ee.

Avoinna joka päivä 8–23.

Suomalaisten tuntemasta Prismasta edullisia ostoksia. Kaikki saman katon alta.

Monipuoliset alkoholivalikoimat, esim. satoja viinimerkkejä. Prisman asiakkaille ilmaiskuljetus satamasta tai Hotelli Virun edestä Prisman “Koskenkorva-bussilla” .

SuperNetto Tammsaare tee 55, Tallinna, puh. +372 6 771 400.

Avoinna ma–pe 8–20, la 9–18, su 10–15. Edullinen päivittäistavaroiden ja alkoholin tukkumyymälä. Sijaitsee Mustamäen kaupunginosassa.

Alkoholikaupat Feenoks ■ 30 D3 Kesklinna Feenoks, Gonsiori 12, Tallinna, puh. +372 6 612 785, fax +372 6 612 786, e-mail: gonsiori@feenoks.ee.

Avoinna joka päivä 9–23.

Mustamäe Feenoks, Mustamäe tee 43, Tallinna, puh./fax +372 6 525 535, e-mail: mustamae@feenoks.ee. Avoinna joka päivä 9–23.

Järve Feenoks, Pärnu mnt 240, Tallinna, puh. +372 6 529 213, fax +372 6 523 647, e-mail: jarve@feenoks.ee. Avoinna joka päivä 9–23.

Kaikissa Feenoks-myymälöissä erittäin suuri valikoima alkoholi- ja tupakkatuotteita. Erikoistarjouksia joka päivä. Kesklinna Feenoks sijaitsee ydinkeskustassa Viru Keskuksen ja Kaubamajan lähellä.

42

TA M M I K U U 2 0 0 5

T H E B A LT I C G U I D E

TALLINNA JA POHJOIS-VIRO

mmm

TALLINN

mitä missä milloin

Tartu

Liviko ■ 32 C2; C3

Keskeinen sijainti Hotelli Olympian vieresssä. Palvelu myös suomeksi.

Mere pst. 6, Tallinna, puh. +372 6 837 745, Avoinna ma–la 8.30–20, su 8.30–17.

Narva mnt. 7, Tallinna, puh. +372 6 837 740.

Avoinna ma–su 8.30–22. e-mail: kauplus@liviko.ee, www.liviko.ee.

Livikon alkoholimyymälät sijaitsevat kätevästi Sokos Hotel Virun, sataman ja Vanhankaupungin lähellä. Laaja valikoima tunnettuja alkoholimerkkejä.

Ilukorrus kauneussalonki ■ 12 B2 Pikk 9, Tallinna, puh. +372 6 464 151, www.hot.ee/lindatrading. Parturi-kampaamo, kosmetologi, käsi- ja jalkahoito, tekokynnet, depilaatio, kestomeikkaukset, make-up, hieronnat, ihotautilääkäri, plastiikkakirurgi – geelipistokset.

Gonsiori Ilusalong

Liiwi alkoholikauppa ■ 33 C2

Rotermanni keskuksen alkoholimyymälä ■ 34 C2

Gonsiori 12, Tallinna, puh. +372 6 612 859, avoinna ma–pe 10–20, la–su 10–17.

Kasvohoidot, hoidot käsille, jaloille, päänahalle, tehokas ryppyjen vastainen hoito, kasvojen ihon ennenaikaisen vanhenemisvastainen hoito. Manikyyri, pedikyyri, depilaatio, hieronta, tekokynnet, make-up.

Mere pst 4, Tallinna, puh. +372 6 141 152.

Avoinna ma–la 8.30–19, su 8.30–17.

Kauppakeskus Rotermannin yhteydessä.

Optikkoliikkeitä

SuPerAlko Viinarannasta ■ 35 D2

Norman Optika ■ 20 C3

Mere pst 8, Tallinna, puh. +372 6 130 602.

Avoinna ma–la 8.30–20, su 8.30–17.

Alkoholimyymälä matkalla Vanhastakaupungista satamaan. Maistajaisia päivittäin.

Rävala 6, Tallinna, puh. +372 6 467 123.

Avoinna ma–pe 10–19, la 10–17.

Tõnismägi 16, Tallinna, puh. +372 6 460 128.

Avoinna ma–pe 10–18, la 10–15. e-mail: info@normanoptika.ee, www.normanoptika.ee. Laaja valikoima kehyksiä ja aurinkolaseja: Lacoste, Kenzo, Zeiss, Bvlgari. Essilor:n laatulinssit.

Näöntarkastus ostajalle ilmainen.

Lootsi 4, Tallinna, (100 m. D-terminalista), puh. +372 6 530 005, on-line kauppa: www.viinarannasta.ee, avoinna joka päivä 9–20 .

SuPerAlko Liivalaia ■ 36 C4 Liivalaia 40, Tallinna, puh. +372 6 614 126, avoinna joka päivä 9–23.

Winestore ■ 37 D2 Kauppakeskus Norde Centrum, Lootsi 7, Tallinna, puh. +372 6 698 850, www.winestore.ee. Avoinna joka päivä 9–21. Alkoholituotteiden suurmyymälä kauppakeskus Norde Centrumin yhteydessä, sataman läheisyydessä. Tilavassa myymälässä laaja valikoima oluita, viinejä ja väkeviä alkoholijuomia. Runsaasti maksutonta parkkitilaa.

Alkomeeter Pärnu mnt 238, Tallinna, puh. +372 6 140 336, fax +372 6 140 336, e-mail: sales@alkomeeter.ee, www.alkomeeter.ee. Avoinna joka päivä 9–21. Hyvän valikoiman alkoholimyymälä Järve Keskusostoskeskuksen takana. Myös ostosten kuljetusapu satamaan (7 euroa/kuljetus).

Eurooptika ■ 21 B4 Sunsport ■ 46 D2 Norde Centrum, Lootsi 7, Tallinna, puh. +372 6 650 400. Avoinna joka päivä 10–21.

Kristiine Keskus, Endla 45, Tallinna, puh. + 372 6 600 791. Avoinna joka päivä 10–21. e-mail: sunsport@sunsport.ee.

Monipuoliset Sunsport -urheiluvälineliikkeet sataman Norde Centrumissa (D-terminaalin lähellä, Citymarketin yhteydessä) sekä kauppakeskus Kristiine Keskuksessa tarjoavat urheilu -ja vapaa-ajan varusteita lenkkitossuista verryttelypukuihin, makuupusseista telttoihin.

Saaremaa Sepäd ■ 47 A2; D2

Laada põik (Kroonikeskuksessa), Rakvere, puh. +372 55 567 341, avoinna joka päivä 6–23.

Nunne 7, Tallinna, puh. +372 6 464 315.

Avoinna joka päivä 10–18.

Lootsi 7 (sataman Citymarket), Tallinna, puh. +372 6 976 530. Avoinna joka päivä 10–21, e-mail: sepad@sepad.ee, www.sepad.ee. Saarenmaan seppien taidonnäytteitä. Hyvä valikoima laadukkaita käsintehtyjä lahjoja sekä tavaroita kotiin kuten kynttilänjalkoja, takkasettejä, ovenkahvoja, vaatenaulakoita jne.

Alcoexpress

Hansa Lina ■ 48 B3

Petrooleumi 8, Tallinna, puh. +372 6 611 636, fax +372 6 611 650, www.alcoexpress.ee, nettitilaukset: info@alcoexpress.ee.

Muut ostospaikat

Suur–Karja 5, Tallinna, puh. +372 6 446 359. Avoinna joka päivä 9–19.

Laaja valikoima erilaisia pellavatuotteita: pöytäliinat, vaatteet, verhot, lakanat ja kankaat. Keskeinen sijainti anhassakaupungissa.

Your Face ja P.T.X myymälät ■ 41 C3

Lina Classic ■ 49 B2; B3

SuPerAlko Lõuna Vana-Lõuna 4, Tallinna, (Lõunakeskuksessa), puh. +372 55 567 335, www.superalko.ee, avoinna joka päivä 10–21.

SuPerAlko Krooni

Viru Keskus, 2.krs, Viru väljak 4/6, Tallinna, puh. +372 6 101 544, +372 6 101 545.

Avoinna joka päivä 9–21. Suomalaisten Your Face ja Petrifun P.T.X.-tuotemerkkien myymälät.

Pierre Cavallo ■ 42 C3 Viru Keskus, 1. kerros, Viru väljak 4/6, Tallinna, puh. +372 6 101 420, www.pierrecavallo.fi. Avoinna joka päivä 9– 21. Laadukkaita naistenvaatteita, erityisesti laaja valikoima neuleita.

Continental Moda ■ 43 D4 Tartu mnt 18, Tallinna, puh. +372 6 620 232, www.contmoda.ee.

Avoinna ma–pe 10–19, la 10–17.

Naisten juhlavaatteita (koot 35–54) Pariisin, Milanon ja New Yorkin muotinäytöksistä. Continental Moda sijaitsee Stockmannin vastapäätä.

Catalog myymälä ■ 44 D4 Tartu mnt. 35, Tallinna, puh. +372 6 200 550.

Avoinna ma–pe 10–19, la 10–17, su 10– 15. Suuri ja tilava Ellos ja Josefssons-postimyyntijättiläisten varastomyymälä.

Naisten, miesten ja lasten vaatteita sekä kodinsisustusta todella edullisesti.

Kodukäsitöö–myymälät ■ 45 B3; C3 Kuninga 1, Tallinna. Avoinna joka päivä 9–18.

Kauppakeskus Demini, Viru 1, Tallinna.

Avoinna ma–la 10–19, su 11–17.

Kauppakeskus Viru Keskus, Viru väljak 4/6. Avoinna joka päivä 9–21.

Pikk tn 22, Käsitöömaja (myynti, näyttelyt, työverstaat). puh. +372 6 314 076 (yleisinfo). Virolaisen käsityön edistämiskeskuksen ylläpitämät myymälät tarjoavat laadukasta virolaista käsityötä: vaatteita, matkamuistoja sekä koriste–esineitä.

Dunkri 6, Tallinna, puh. +372 6 286 584.

Avoinna ma–su 9–19.

Pikk 10, Tallinna, puh. +372 6 464 205.

Avoinna ma–su 9–19.

Pikk 5, Tallinna (Lina Classic/Salvator), puh. +372 6 464 119, e-mail: linakaubandus@mail.ru, www.flax.ee.

Avoinna ma su 9–19. Vanhankaupungin Lina Classic myymälöistä laaja valikoima pellavasta valmistettuja vaatteita, kodintekstiilejä ja kankaita. Korkeatasoisia pellavatuotteita, jotka säilyttävät kuosinsa jopa kymmenien pesukertojen jälkeen.

Galerii G ■ 51 B3 Vabaduse väljak 6, Tallinna, puh. +372 6 448 971, myynti puh. +372 6 449 620.

Kehystaminen ja taidesalonki ma–pe 10– 18, la 10–15. Tartu mnt 1, Tallinna, puh. +372 6 612 972. Kehystäminen ja myynti ma–pe 10–18, la 10–15, e-mail: info@galeriig.ee, www.galeriig.ee. Taiteen ja taidetarvikkeiden myynti sekä taulujen kehystäminen. Taiteen myyntinäyttelyt.

Claire Crystal ■ 52 C1 Sadamarket, 1. ja 2. kerros, Sadama 8, Tallinna. Avoinna joka päivä 8–19 Endla 45, Kristiine Keskus, 1. kerros, Tallinna. Avoinna joka päivä 10–21 e-mail: info@kristall.ee, www.kristall.ee.

Viron suurimman kristallin maahantuojan omat myymälät. Laaja valikoima laadukasta kristallia.

ZiZi ■ 55 B2 Vene 12, Tallinna, puh. +372 6 441 222.

Avoinna ma–la 10–18, su 10–16.

Suosittu virolainen pellava-kodintekstiilien sisustusliike. Laaja valikoima ajattoman tyylikkäitä sänkyvaatteita, keittiö-, kattausja kylpytekstiilejä.

VeTa ■ 56 B2; B3 Pikk 6, Tallinna. Avoinna joka päivä 9–19.

Pikk 8, Tallinna. Avoinna joka päivä 9–19.

Kullassepa 4, Tallinna. Avoinna joka päivä 9–19.

Sõle 42, Tallinna (tehtaanmyymälä).

Avoinna ma–pe 10–19, la 10–16. puh. (yleisinfo) +372 6 464 140,

e-mail: veta@veta.ee, www.veta.ee.

Vaatteita, neuleita, kankaita ja kodintekstiilejä. Pikk 6, Pikk 8 ja Kullassepa 4 myymälät sijaitsevat Vanhassakaupungissa. Sõle– kadun tehtaanmyymälä sijaitsee Hotelli Stroomin lähellä.

Eesti Mündiäri ■ 57 B2 Mündi 3, Tallinna, puh. +372 6 466 133, e-mail: info@myndiari.ee.

Avoinna ma–la 10–18. Raatihuoneentorin laidalla: Keräilyrahoja kaikkialta maailmasta, Eesti Pankin julkaisemia virallisia juhlarahoja sekä mielenkiintoisia keräilyharvinaisuuksia. Myynnissä myös keräilyyn liittyviä tarvikkeita sekä rahaluetteloita.

La Casa Del Habano ■ 58 B3; C3 Dunkri 2, Tallinna, puh. +372 6 445 647.

Avoinna ma–la 10–24, su 10–16.

Rävala pst. 3, Radisson SAS Hotelli, Tallinna. Avoinna ma–la 8–20, su 10–16.

Tallinnan lentokenttä. Avoinna joka päivä. e-mail: info@havanas.ee, www.havanas.ee. Sikarin ystäville aitoja kuubalaisia sikareja ja kaikki sikarin polttoon liittyvät tarvikkeet.

Jansuki ■ 59 B4 Estonia pst.17, Tallinna, puh. +372 6 442 000, e-mail: jansuki@hotmail.com. Avoinna ma–pe 10–19, la 10–17, su 11–16.

Terveys- ja luonnontuotteiden erikoisliike, valikoimissa mm. suola- ja kivilamput, aromiöljyt, hieronta- ja jalkojenhoitovälineet sekä mutakosmetiikkaa.

Maxi Lemmikkieläinkauppa ■ 61 D3 Gonsiori 12, Tallinna, puh. +372 6 612 660, e-mail:maxi@optimer.ee, www.optimer.ee.

Avoinna ma–pe 10–20, la 10–17.

Myynnissä lemmikkieläintarvikkeita ja laadukasta ruokaa (Hill’s) koirille ja kissoille.

Hyvä sijainti keskikaupungissa Kaubamajan ja Viru Keskuksen lähellä. Myös lemmikkieläinklinikka osoitteessa Pärnu mnt 463a.

City Sex Shop ■ 64 C3 Vana-Viru 14, Tallinna, e-mail: info@sexshop.ee, www.sexshop.ee.

Avoinna joka päivä 10–22. Viru Hotellin ja Viru kadun läheisyydessä: Edullinen valikoima DVD- ja VHS uutuuksia, leikkikaluja ja -välineitä. Lisäksi striptease- ja transseksuaalinen show.

Perfekta Keskus ■ 65 D4 Tartu mnt 43/Kreutzwaldi 24. Avoinna ma–pe 10–19, la 10–17, su 10–15 Monipuolinen kauppakeskus Tartu maanteellä, noin viiden minuutin kävelymatkan päässä Stockmannilta. Myynnissä muun muuassa huonekaluja, mattoja, kankaita, vaatteita, alusasuja, kosmetiikkaa ja hiustuotteita. Samassa yhteydessä toimii myös kynsistudio, muotiateljee ja kahvila.

Bata Suur–Sõjamäe 4, Ülemisten Kauppakeskus, 2. kerros, Tallinna, puh. +372 6 034 602, Avoinna joka päivä 10–22.

Endla 45, Kristiine keskus, 2. kerros, Tallinna, puh. +372 6 650 529. Avoinna joka päivä 10–21. www.batabaltic.com.

Maailmankuulun jalkineyhtiön trendikkäitä italialaisia kenkiä ja nahkatuotteita. Batan kengät tunnetaan korkeasta laadusta, mukavuudesta ja ennen kaikkea yksilöllisyydestä.

Time Square myymälät Tammsaare tee 116, Kauppakeskus Mustikas, I kerros, Tallinna, puh. +372 6 979 827. Avoinna joka päivä 9–21.

Suur-Sõjamäe 4, Ülemisten kauppakeskus, I kerros, Tallinna, puh. +372 6 034 955.

Avoinna joka päivä 10–21. Yksi suurim-

mista kellojen sekä kulta- ja hopeakorujen valikoimista Virossa. Ilmainen bussikuljetus satamasta.

pidennykset). Schwarzkopf, Loreal, ZL, Academie, Decleor, Camillen ja Australian Gold tuotteiden myynti ja käyttö.

Abakhan Fabrics

Mayer kauneussalonki ■ 4 C2

Tartu mnt. 58, Tallinna, puh. +372 6 376 140.

Avoinna ma–pe 9–18, la 10–16.

Raitiovaunut 2, 4, pysäkki ”Bussijaam”.

Pärnu mnt. 69, Tallinna, puh. +372 6 461 146.

Avoinna ma–pe 9.30–18.30, la 10–16.

Raitiovaunut 3, 4, pysäkki ”Vineeri”.

Abakhan Fabrics-myymälät tarjoavat monipuolisen valikoiman kankaita, lyhyttavaraa, lankoja sekä muita käsityötarvikkeita.

Paadi 14a, Tallinna, puh. +372 6 335 216.

Avoinna ma–pe 8.30–20, la 9–18, su 9–17.

Täyden palvelun kauneushoitola: parturikampaamo, manikyyri, pedikyyri,solarium).

Hyvä sijainti Tallinnan sataman D-terminaalin lähellä, Citymarketin vieressä.

Clipson Pärnu mnt 238, Kauppakeskus Järve Keskus, Tallinna, e-mail: clipson@clipson.ee, www.clipson.ee.

Avoinna joka päivä 10–21. Monipuolinen valikoima hiustenhoitotuotteita, hiuslisäkkeitä, manikyyrituotteita sekä muita kauneustarvikkeita.

Hevostarvikkeiden erikoisliike Paldiski mnt 50 B, Tallinna, puh. +372 50 79 252, +372 53 410 006.

Avoinna ma–pe 10–18, la 11–15. Hevosten ja ratsastajien varusteet, ravi- ja ratsuhevosten välineet sekä tarvikkeet (vähittäis- ja tukkumyynti). Myymälä sijaitsee Tallinnan Hipodroomin portin vieressä.

Audimas Kauppakeskus Ülemiste, Suur-Sõjamäe 4, Tallinna, puh. +372 6 034 606. Avoinna joka päivä 10–22.

Kauppakeskus Mustikas, Tammsaare 116, Tallinna, puh. +372 6 979 870.

Avoinna joka päivä 9–21. Jälleenmyynti: Puuvilla 19, Tallinna, puh. +372 6 618 888.

Baltian suurin urheilu- ja vapaa-ajan välineiden tuottaja. Monipuoliset vaate- ja välinevalikoima aktiiviharrastajille.

kauneus&terveys Kauneussalongit Helena kauneussalonki ■ 1 B2 Lai 5 (sisäpihalla), Tallinna, puh. +372 6 412 285, +372 6 412 231.

Avoinna ma–pe 9–19, la–su 9–18 (tilauksesta aikaisemmin). Parturi-kampaamo, manikyyri, pedikyyri, ripsien-kulmien värjäys,hieronta.Kosmetologi: B.W selluliittihoito,kehon vakuumihieronta, ihonpuhdistus, kuorinta, naamiot, kasvolihasten stimulointi, typpihoidot, kertahoidot ja hoitokuurit 5–10 %, tekokynnet tilauksesta. Wella-sarjan käyttö ja myynti.

Helena 2 kauneussalonki ■ 2 C1 SadaMarket 1.krs, Sadama 6, Tallinna (aiemmin Sadama 11), puh. +372 6 614 685.

Avoinna joka päivä 8–19.

Parturi/kampaamo, manikyyri, pedikyyri, ripsien-kulmien värjäys, hieronta.

Kosmetologi: ihonpuhdistus, kuorinta, naamiot, hieronta, kasvolihasten stimulointi, solarium, make-up, tekokynnet tilauksesta.

Wella-sarjan käyttö ja myynti.

Paradise kauneusja terveyskeskus ■ 3 C1 SadaMarket, 2. krs, Sadama 6, Tallinna, puh. +372 52 21 902, +372 6 614 670, e-mail: tallinn@paradise.ee, www.paradise.ee.

Avoinna joka päivä 8–19. Kosmetologi, meikkaus, ripsien permanentti. Manikyyri, rakennekynnet. Jalkahoidot, hieronta, aromaterapia, selluliittihoito. Parturi-kampaamo (myös rastaletit, hiustentihennykset tai

Viru kadun kauneussalonki ■ 5 B3 Viru 3-2, Tallinna, puh. +372 6 307 863, e-mail: puuste.cosmetics@mail.ee, www.puustekosmeetika.ee. Avoinna ma–pe 10–19, la 10–17. Joe Blascon meikkituotteita, kosmeettiset hoidot,CFK vartalohieronta, pedikyyri, manikyyri. Nyt myös rakennekynnet. Kaikki kosmeettiset toimenpiteet tehdään Sothys-sarjan tuotteilla.

Day Spa ■ 6 B3 Vana-Posti 4, Tallinna, puh. +372 6 418 701, e-mail: info@beautypro.ee, www.dayspa.ee Avoinna joka päivä 9–21.

Uusi upea kauneushoitola ja kampaamo Vanhassakaupungissa, neljässä kerroksessa. Käsi- ja jalkahoidot, kasvohoidot (myös ultraääni), vartalohoidot, mutahoidot, kestopigmentointi, hieronta, aromaterapia.

Tekokynnet tilauksesta, rakennekynnet.

Meikkaus. Hiuspidennykset. Sebastian, Tigi, Fudge, Guinot, Matis, Schwarzkopfsarjojen käyttö ja myynti.

Abigail kauneussalonki ■ 7 C3 Radisson SAS Hotel, Rävala pst 3, Tallinna, puh. +372 6 998 007, e-mail: info@abigail.ee, www.abigail.ee.

Avoinna joka päivä 9–21.

Parturi-kampaamo (myös hiusten pidennykset ja tihennykset tunnetulla Great Lenghts laadulla, afroletit). Pedikyyri, manikyyri, rakennekynnet.

Kosmetologipalvelut, vartalohoito, selluloosahoidot, hieronta. Useamman palvelun ostajalle alennuksia.

Naimer kauneussalonki ■ 8 D3 Pronksi 4, Tallinna, puh. +372 6 601 115.

Avoinna ma–pe 8–20, la 8–16, su 10–16.

Naisten ja miesten parturi-kampaamo, manikyyri, pedikyyri. Everline- ja Cutrin tuotteiden myynti ja käyttö.

Sinine salong ■ 9 C3 Gonsiori 7, Tallinna (Kaubamajan, Viru hotellin ja Tallink hotellin vieressä), puh. +372 6 606 994, puh. fax +372 6 606 995, e-mail: salong@sinine.ee, www.sinine.ee.

Täydellinen huolto sinun kauneuden ja itsetunnon puolesta.

Kauneussalonki Gersi ■ 10 B4; C3

Pärnu mnt 17, Tallinna, puh. +372 6 615 740.

Avoinna ma–pe 9–19, la 10–16.

Optikkosalonki Vanhankaupungin laidalla.

Näontarkastus silmälasien ostajalle ilmaiseksi.

Silmajaam Optika ■ 22 C3; D4 Vana–Viru 11, Tallinna, puh. +372 6 485 424.

Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16 Tartu mnt.24, Tallinna, puh./fax +372 6 607 152. Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16. www.silmajaam.ee. Monipuolinen optiikkoliike. Nopea lasien valmistus.

Tallinna Optika ■ 23 B3; C3 Tartu mnt. 6, Tallinna, puh. +372 6 612 102, 6 612 106. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–16.

Aia 3/Vana-Viru 10, WW Passaaz, Tallinna, puh. +372 6 271 209. Avoinna ma–la 10–20, su 10–17.

Punane 61, Lasnamäen Poliklinikka, Tallinna, puh. +372 6 352 547. Avoinna ma–pe 10–17. e-mail: t.optika@opti.ee, www.opti.ee. Silmälääkärin näöntarkastus, hyvä kehysvalikoima, pinnoitteet ja erikoislinssit sekä piilolinssit.

Säästuoptika ■ 24 C3 Postitalo 1. krs, Narva mnt.1, Tallinna, puh. +372 6 616 007. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15. Sivuliikkeet: Pirita TOP SPA Hotel, Regati pst.1, Tallinna, puh. +372 6 396 600.

Viimsin kylpylä, Randvere tee 11, Tallinna, puh. +372 6 061 031. www.optiline.ee. Silmälääkärin vastaanotto.

Postitalon Säästuoptika sijaitsee Sokos Hotel Virua vastapäätä.

Eesti Optik ■ 25 B3; D3 Väike-Karja 1, Tallinna, puh. +372 6 443 121.

Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15.

Pärnu mnt 68, Tallinna, puh. +372 6 453 941.

Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15.

Tartu mnt 45, Tallinna, puh. +372 6 484 874.

Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15.

Silmälasien valmistus ja myynti, silmälääkäri, optikkotarvikkeet.

+–Optika ■ 26 D2 World Trade Center, Narva mnt.11, Tallinna, puh.+372 6 261 336. Avoinna ma–pe 10–18, la 10–15. Hyvän valikoiman optikkoliike lähellä sataman Citymarkettia.

Pro Optika ■ 27 C3 Kaubamaja 4, Tallinna puh. +372 6 440 055. Avoinna ma–pe 9–19, la 10–17, su 10–16.

Kaubamajan kauneusosasto, Viru Keskus, puh. +372 6 673 378.

Avoinna: ma–su 9–21. e-mail: info@prooptika.ee, www.prooptika.ee.

Silmälasit, aurinkolasit, piilolinssit, näöntarkastus.

Pärnu mnt 22 (hotelli Palacesta 100 m eteenpäin), Tallinna, puh. +372 6 418 603, fax +372 6 418 605, Tartu mnt 2 II krs, puh. +372 6 818 080, e-mail: gersi@online.ee. Avoinna ma–pe 9–20, la 10–17. Väri- ja tyylianalyysit, ihotestit, kampaustestit tietokoneella, kasvohoidot, parturi-kampaamo, manikyyri, pedikyyri, kristallikoristeet hampaisiin, depilaatio, hieronta, selluliittihoito, Henna tatuointi, korva-, nenä- ja naparenkaat, aromiterapia, tekokynnet. Beauty For All Season -kosmetiikan myynti ja käyttö. Tigi, Joico -sarjojen käyttö ja myynti.

Stockoptika ■ 28 D4

LL39 Kauneussalonki ■ 11 C4

Reval Optika ■ 30 A2; C2; C3

Liivalaia 39-1, Tallinna, puh. +372 6 604 848, fax +372 6 466 213, e-mail:info@ll39.ee, www.ll39.ee. Avoinna ma–pe 10–20, la 10–16. Parturi-kampaamo (Kadus, Loreal), kosmetologi (Guinot, Sothys), manikyyri (Gehwol, LCN, Camillen 60), pedikyyri.

Narva mnt 2, puh. +372 6 601 679.

Mere pst 8, puh. +372 6 444 447.

Nunne 7, puh. +372 6 444 448.

Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15.

Silmälääkärin näöntarkastus, kunnon kehysvalikoima. Edulliset hinnat!

Tartu mnt 18, Tallinna, puh. +372 6 620 240.

Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15.

Optikkotarvikkeiden tukkukaupan edustusmyymälä. Näön tarkastus, silmälääkäri sekä silmälasien nopea valmistus. Sijaitsee Stockmannia vastapäätä.

Central Optika ■ 29 D3 Narva mnt. 7c. Hotelli Centralin yhteydessä, 1. krs, puh. +372 6 339 908.

Avoinna ma–pe 10–18, la 10–15. Uusi optikkoliike avattu! Silmälasien tilaajalle ilmainen lääkärin näöntarkastus.

TA M M I K U U 2 0 0 5

T H E B A LT I C G U I D E

43

TALLINNA JA POHJOIS-VIRO

mmm

TALLINN

mitä missä milloin

Tartu

Apteekit

Kaarli Hammaslääkäriasema ■ 51 A4

Koduapteek ■ 40 B2; A3; C1

Toompuiestee 4, Tallinna, puh. +372 6 119 119, fax +372 6 609 809, e-mail: info@khp.ee, www.khp.ee.

Avoinna mape 820, la 1015. Laadukasta hammashoitoa kohtuulliseen hintaan, ilman pitkiä jonoja. Palvelut: perushammashoito, keraamiset täytteet ja kruunut, kultavalutäytteet ja -kruunut, implanttiprotetiikka sekä sillat ja irtoproteesit.

Aia 7, Tallinna, puh. +372 6 484 199.

Avoinna joka päivä 9–21.

Rataskaevu 2, Tallinna, puh. +372 6 464 107. Avoinna ma–pe 8–19, la 9–19, su 9–17.

SadaMarket, Sadama 6/8, puh. +372 6 614 650. Avoinna joka päivä 8–19.

Kauppakeskus Sikupilli, Tartu mnt 87 puh. +372 6 381 065. Avoinna joka päivä 9–22. www.koduapteek.ee.

Reseptilääkkeet, käsikauppalääkkeet, luontaistuotteet, vitamiinit, lääkekasvit, aromiöljyt sekä luonnon kosmetiikka.

Partner Apteek ■ 41 C3 Kaubamaja Galleria, Gonsiori 2, puh. +372 6 691 362.

Avoinna joka päivä 9–21. Uusi suomalainen apteekki Tallinnassa.

Kesklinna Apteek ■ 42 D2; D4 Stockmann tavaratalon 5. kerros, Liivalaia 53, Tallinna, puh/fax +372 6 680 472, +372 6 680 473, e-mail: liivastock@hot.ee, avoinna ma–pe 10–21, la–su 10–20.

Pro Kapitalin liikerakennuksen 1. kerros, Narva mnt 13, Tallinna (satamasta parin minuutin kävelymatka), puh./fax +372 6 605 695, e-mail: keskapt@estpak.ee, www.kesklinnaapteek.ee, avoinna ma–pe 9–19, la 10–18.

Reseptilääkkeet, käsimyyntilääkkeet, laaja valikoima luontaistuotteita, apteekkikosmetiikkaa, vitamiinit ja paljon muuta.Edulliset hinnat. Monipuolinen valikoima. Palvelu suomen kielellä.

Partner Apteek Ilmarise ■ 43 B1 Põhja pst 17, Rimi keskus, puh. +372 6 817 051. Tallinnan suomalainen apteekki. Edulliset hinnat. Monipuolinen valikoima. Tarjouksia joka päivä. Palvelu suomen kielellä.

Lääkäripalvelut CityMed ■ 50 C2 Ahtri 8, Tallinna, puh. +372 6 616 333, e-mail: info@citymed.ee, www.citymed.ee.

Avoinna ma–pe 8–20, la ajanvarauksella.

Hammasproteesien ja keinojuurien erikoisklinikka Tallinnassa. CityMedissä työskentelevat Suomessa koulutetut lääkärit. Kaikissa töissä takuu. Kansainvälinen ISO 9002 -laatutodistus.

HRX

Hammaslääkäri Ilkka Kaartinen

www.seke.ee.

Suomalaisten yrittäjien klubi Virossa.

Jäsenvaatimuksena joko työpaikka tai yritys Virossa. Kontakti: Eija Saarenmaa, +372 51 64 383.

Kylpylät Loksan hoitokeskus

Lauteri 7–12, Tallinna, puh. +372 6 607 078, gsm +372 5 082 322, e-mail: evelin@rahuoja.ee, www.rahuoja.ee.

Myymme kiinteistöjä (maata, metsää ja taloja koko Virossa) sekä taloja ja asuntoja Tallinnassa ja sen ympäristössä. Meidät

Lomapallo

SEKE

PUH +358 400 463 875

R.Rahuoja Kinnisvara OÜ ■ 1 C4

Suomen Viron Instituutti

Hämeentie 40, Helsinki, puh. +358 9 586 8570, fax +358 9 586 85 757, www.kolumbus.fi/lomapallo.

Viron spesialisti, joka järjestää niin kaupunkilomia kuin kylpyläpaketteja.

Roosikrantsi 2, Tallinna, puh. +372 6 110 977, fax +372 6 110 976, e-mail: tallinn@finpro.fi. Finpron vientikeskus (entinen Suomen Ulkomaankauppaliitto) tarjoaa palveluja kansainvälistyville suomalaisyrityksille. Kontakti: Senior Analyst Maie Virkus.

KESKI-UUDENMAAN SAIRAANKULJETUS OY MEDFLIGHT FINLAND

Kiinteistöjä

Järjestöjä

Gonsiori 21, Tallinna, puh. +372 6 114 416, fax +372 6 421 864, e-mail: info@restling.ee, www.restling.ee. Lomamatkoja, konferensseja, spa-paketteja ja aktiiviloma-paketteja.

FINPRO

Sairaankuljetukset ulkomailta Suomeen.

Ilmainen neuvontapalvelu.

muut palvelut

Restling

Harju 1, 2. krs, Tallinna, puh. +372 6 313 917, fax +372 6 313 952, www.finst.ee. Avoinna ma–pe 10–16.

Pieni kirjasto, myös sanomalehtiä ja aikakauslehtiä, joita voi lukea paikan päällä.

Instituutti järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia, luentoja jne.

Weizenbergi 4, Tallinna, puh. +372 6 215 225, GSM +372 50 76 942, e-mail:ilkka.kaartinen@kadriorg.com, www.kadriorg.com.

Luotettavaa hammashoitopalvelua 25 vuoden kokemuksella. Kruunut, sillat, irtoproteesit ja keinojuuret. Erikoisalana esteettinen hammashoito.Hinnat n.puolet Suomea edullisemmat. Ajanvaraukset sopimuksen mukaan.

Posti 29, Loksa, Harjumaa, puh. +372 6 031 245, puh/fax +372 6 031 302, www.loksark.ee, loksark@loksark.ee.

Sijainti kauniissa mäntymetsässä, meren tuntumassa, 65 km Tallinnasta. Tarjolla 7 tai 14 päivän peruspaketteja sekä viikonloppupaketteja. Hieronta, akupunktiohoito, mutakäärehoito, hydroterapia, höyrysauna, infrapunasauna, suolakammari, solarium, kasvohieronta, terveyskapseli (DermaLife), SPA hoidot, salaattidieetti, vesipaasto.

Matkatoimistot

Küti 2, Tallinn, puh. +372 6 277 800, fax +372 6 277 817.

H. Fordinkatu 6, Helsinki, puh. +358 9 2535 0521, fax +358 9 2535 0555, www.hrx.fi. Kansainvälisen kuljetuksen spesialisti.

ESLY löytää hotelli Olümpian vierestä.

Neuvomme kiinteistöjen ja asuntojen ostoon liittyvissä asioissa maksutta.

Suomenkielinen palvelu.

Meklari puh. +372 51 144 08, fax +372 6 480 519, e-mail: marikarank@hot.ee. Virolais-suomalainen kiinteistönvälitys: asunnot, kesämökit, tontit ja maatilat. Myös vuokra-asuntoja.

Mauren Kinnisvarabüroo

Palveluja yrityksille OÜ Erksaar Ahtri 8, Tallinna, puh. +372 6 411 343, fax +372 6 411 304, GSM +372 50 348 57, e-mail: erksaar@hot.ee. Liikekirjanpito, palkanlaskenta, verotus, käännöstyöt, lakiasiat, perintä, koulutus, konsultointi, kansainväliset operaatiot, valvonta.

A ja T Õigusbüroo AS

puh. +372 55 646 474, fax +372 6 565 397, e-mail: seppo@mauren.ee, www.mauren.ee.

Suomalais-virolainen kiinteistövälitystoimisto tarjoaa kiinteistövälityspalveluja Virossa: asunnot, kesämökit, maatilat, tontit.

Lembitu 14–37, puh. +372 6 467 027, fax +372 6 467 029, GSM +372 50 32 821, e-mail: info@atoigusabi.ee, www.atoigusabi.ee.

Konsultointia yhtiöiden perustamisessa, kirjanpidossa ja kaikissa veroasioissa.

Reval Kinnisvara OÜ

Artus – laki- ja käännösyhtiö

Lembitu 14-37, Tallinna, puh. +372 50 328 21, e-mail: alvar@revalkv.ee, www.revalkv.ee.

Kiinteistöpalvelut, asunnot, kiinteistöt, kesämökit, maatalot, hirsitalot.

Naruskantie 270, 98960 Naruska, puh. +358 16 837 300, fax +358 16 837 338, GSM. +358 40 821 6542, e-mail: juha.saari@artus.inet.fi.

www.esly.ee Eestiläis-suomalainen liikkeenjohtajien yhdistys. Jäseninä lähes 90 eri aloilla toimivaa suomalaista ja virolaista yritystä.

Kontakti: Hanna Mursula, +372 56 242 033.

Vapaa-aika Tallinnan Eläintarha Paldiski mnt 145, Tallinna, puh. +372 6 943 300, www.tallinnzoo.ee.

Avoinna: marras-helmikuu 9–15, maalis-, huhti-, syys- ja lokakuu 9–17, touko-elokuu 9–19. Yksi Pohjoismaiden parhaimpia kokoelmia. Yhteydet: johdinautot 6 ja 7, bussit 21 ja 22. Pysäkki Zoo.

Taksit ja autonvuokraus Autovuokraamo AAA Rent ■ 2 C3 Narva mnt. 7, Tallinna, puh. +372 5 091 129, e-mail: info@autorent.ee, www.autorent.ee. Autonvuokrausta vaativalle asiakkaalle järkevään hintaan.

Monipuolinen valikoima autoja ja pikkubusseja.

Autovuokraamo Rent 24h Narva mnt. 7c, Tallinna, puh. +372 6 339 911, e-mail: info@rent24.ee, www.rent24.ee.

Laadukas autovuokraamo Tallinnan keskustassa, 100 metriä Viru Keskuksesta.

Hyvä valikoima skoottereista minibusseihin.

Pere Takso Puh. +372 6 460 006. Luotettava taksifirma. Kaikki taksot ovat suuria ja mukavia tila-autoja, joihin mahtuu 68 matkustajaa. Mahdollisuus myös tilata taksikyyti etukäteen esimerkiksi satamasta tai lentokentältä. Sopii hyvin mm.

Pärnuun matkaaville perheille.

Uuno Sisämikroautorata Rohuneeme tee 1/1 (15 minuuttia keskikaupungista, sisäänpääsy Muulin tieltä), Viimsi, puh. +372 6 014 522, e-mail: fkkeskus@fkkeskus.ee, www.fkkeskus.ee.

Mikroautot, kahvila, sauna. Tapahtumat yrityksille, polttarijuhlat, syntymäpäivät.

ENSIAPU...ESMAABI

TALLINN

Tartu

olkaa hyvä ...................... palun kiitos ............................... aitäh, tänan anteeksi .......................... vabandage hei ................................... tere, tervist hyvää huomenta ............ tere hommikust hyvää päivää .................. tere päevast hyvää iltaa ...................... tere õhtust hyvää yötä ...................... head ööd näkemiin......................... nägemist, head aega kaikkea hyvää ................ kõike head, kõike paremat hyvää matkaa ................ head reisi hyvää ruokahalua .......... jätku leiba, head isu terveydeksi .................... terviseks

paljonko se maksaa?..... ...........kui palju see maksab? onko teillä? ............................... kas teil on? on teil? missä on…………… ................. kus on… mikä se on?…….. ..................... mis see on? mitä se tarkoittaa? ................... mida see tähendab? kuinka voitte? ........................... kuidas elate? miten menee? ........................... kuidas läheb? ei se mitään, ei valittamista ....... pole viga! hauska tavata ........................... rõõm teid näha, .................................................... meeldiv kohtuda oli hauska tutustua .................. oli meeldiv tutvuda mitä kello on? ........................... palju kell on? en osaa viroa (venäjää)............ mina ei oska eesti (vene) keelt puhutteko suomea? ................. kas te räägite soome keelt? englantia/ruotsia/saksaa? ...... inglise/rootsi/saksa keelt?

Näin soitat

Viron Tasavalta

Virossa, Virosta, Viroon Kännykällä Virosta Suomeen: numeron eteen +358, alueen suuntanumerosta tai operaattorin numerosta ensimmäinen nolla pois. Eli esimerkiksi Helsinkiin +358 9 555 5555 tai Soneran liittymään +358 40 555 5555.

Viroon tai virolaiseen matkapuhelimeen suomalaisella matkapuhelimella soitettaessa vastaavasti eteen +372 ja suuntanumeron ensimmäinen numero pois.

Esimerkiksi Tallinnaan +372 6 666 666 tai virolaiseen radiolinjan liittymään +372 56 666 6666.

Virossa kännykällä voi soittaa kuten edellä neuvotaan.

Lankapuhelimella soitettaessa esimerkiksi Tarttoon 777 7777. Suomeen suuntanumero on 00 358, Viroon 372.

Pinta-ala: 45100 km2 Väkiluku: 1 356 000 Pääkaupunki: Tallinna, väkiluku 397 000 Uskonto: evankelisluterilainen, ortodoksinen Kieli: viro, (venäjä, ei virallinen kieli) Lukutaito: 99 % Keskimääräinen elinikä: 70 v Raha: 15,6466 EEK = 1 EURO

44

TA M M I K U U 2 0 0 5

T H E B A LT I C G U I D E

PÄRNU JA LÄNSI-VIRO

Hotellit Hotelli Victoria ■ 1 B1 Kuninga 25, Pärnu, puh. +372 44 434 12, fax +372 44 434 15, e-mail: info@victoriahotel.ee, www.victoriahotel.ee.

Pärnun Vanhassakaupungissa, kauniissa rakennuksessa, sijaitseva viihtyisä hotelli.

23 hyvinvarusteltua huonetta, ravintola, baari ja sauna.

Hotelli Bristol ■ 2 B1 Rüütli 45, Pärnu, puh. +372 44 314 50, fax +372 44 434 15, e-mail: info@victoriahotel.ee, www.victoriahotel.ee.

Hotelli Victorian pieni ja tunnelmallinen sisarhotelli Pärnun Vanhankaupungin ytimessä.

Villa Andropoff ja White Beach Golf Valgeranna küla, Audru Vald, Pärnumaa, puh. +372 44 434 53, fax. +372 44 420 04, e-mail: villap@estpak.ee, www.villaandropoff.fi.

Villa Andropoff sijaitsee aivan Pärnun keskustan kupeessa Valgerannassa, kauniilla valkohiekkaisella rannalla. Hotelli-, ravintola- ja kokouspalvelujen lisäksi myös White Beach Golfin kenttä.

Varbla Puhkeküla – Ranna Motell

Seedri 4, Pärnu, puh. +372 44 789 10, fax +372 44 789 04, e-mail: maritime@pergohotels.ee, www.pergohotels.ee. Viihtyisä hotelli rauhallisella paikalla keskustan tuntumassa. Hotellissa on ravintola, kokoustilat 40:lle hengelle sekä maksuton pysäköinti hotellin asiakkaille.

Varblan kunta, Rannaküla, Pärnumaa, puh. +372 44 966 82, +372 44 581 49, GSM +372 50 618 79, e-mail: info@varblapuhkekyla.ee.

Majoitus 50 vieraalle, 1–4 hengen huoneet kaikilla mukavuuksilla, seminaarihuone.

Minigolf radat, veneen vuokraus, ratsastus, vierailut luodoilla. Vieressä on hiekkaranta.

Eläinrikkaat metsät, joissa voi metsästää.

Best Western Hotel Pärnu ■ 4 B1

Lepanina Hotelli

Rüütli 44, Pärnu, puh. +372 44 789 11, fax +372 44 789 05, e-mail: hotparnu@pergohotels.ee, www.pergohotels.ee. Kolmen tähden hotelli Pärnun keskustassa. 80 hyvinvarusteltua huonetta, myös tupakoimattomille, allergikoille ja liikuntarajotteisille. A’la carte ravintola, pianobaari, kokoustiloja, 2 saunaa pore-altaineen, kuntosali, hieroja, kosmetologi, parturi-kampaamo ja matkatoimisto.

Kablin kylä, 86002, Pärnumaa, puh. +372 44 373 68, fax +372 44 650 24, e-mail: lepanina@lepanina.ee, www.lepanina.ee.

Hotelli kauniilla paikalla Pärnun eteläpuolella. 34 huonetta, ravintola, baari, saunati-

Maritime Hotelli ■ 3 A1

Strand SPA & Conference Hotel ■ 5 C2 A.H. Tammsaare 35, Pärnu, puh. +372 44 753 70, fax +372 44 753 71, e-mail: sales@strand.ee, www.strand.ee.

Tyylikäs ja palveluiltaan monipuolinen hotelli.187 huonetta, myös tupakoimattomille ja allergikoille. Ravintola, lobby-baari sekä suosittu yökerho. Kokoustiloja.

Kauneushoitola, kampaamo, kuntosali ja solarium. StrandSpa – saunat,16 metrinen uima-allas sekä lastenallas.

Viiking Hotelli ■ 6 A1 Sadama 15, Pärnu, puh. +372 44 31 293, fax +372 44 31 492, e-mail: viiking@online.ee, www.viiking.ee.

Hotelli-terveyskeskus lyhyen kävelymatkan etäisyydellä Pärnun keskustasta ja merenrannasta. 120 huonetta, ravintola, lobbybaari, kauneushoitola, sauna, uima-allas, kokoustiloja sekä luontaistuotemyymälä.

Koidulapark Hotelli ■ 7 B1 Kuninga 38, Pärnu, puh. +372 44 770 30, fax +372 44 770 33, e-mail: info@koidulaparkhotell.ee, www.koidulaparkhotell.ee.

Koidulapark Hotell sijaitsee Pärnun keskustassa, tyylikkäästi restauroidussa vanhassa puutalossa. 39 huonetta, aulabaari, neuvotteluhuone, turvallinen pysäköinti. Hotelli on avattu 01.04.–31.12.2004.

Villa Katariina Hotelli ■ 8 A2 Mere pst 14, Pärnu, puh. +372 44 64 999, e-mail: villakatariina@hot.ee.

Pieni ja tunnelmallinen hotelli lähellä Pärnun rantaa. 13 kahden hengen huonetta, ravintola, sauna, uima-allas ja kokoustiloja.

Kotimajoitus, leirintä, B&B Konse Puhkeküla ■ 9 C1 Suur-Jõe 44a, Pärnu, GSM +372 53 435 092, fax +372 44 75 561, e-mail: info@konse.ee, www.konse.ee. Lomakylä caravaanareille

i Pi l l

e Silluti s

Papli 13, Pärnu, puh. +372 4 425 736, fax +372 4 425 662, e-mail: kapten@kurgovilla.ee, www.kurgovilla.ee.

Sijainti Pärnun ranta-alueella, 300 metriä hiekkarannasta ja 10 minuutin kävelymatkan päässä keskikaupungista.

Kapteenintalossa 6 kahden hengen sviittiä, lisäksi viereisessä Matruusien talossa 5 kahden hengen huonetta. A’la carte ravintola, kesäisin terassi.

Saarenmaa majoitus Terveyssalonki-pensionaatti Karmen Transvaali 43, Kuressaare, Saarenmaa, puh. +372 45 33 536, GSM +372 56 692 090, e-mail: karmensalon@hot.ee. Neljä kahden hengen huonetta mukavuuksilla. Sauna takkatuvalla max 16:lle henkilölle. Myös monipuoliset kauneussalonkipalvelut.

Kadri Hotelli Upa kylä, Kaarman kunta, Saarenmaa, puh. +372 45 246 33, fax +372 45 246 36, e-mail: kadri@ameti-kool.ee. www.saaremaa.ee/mardi. Hotellissa on interiööriltään 37 samanlaista kahden hengen huonetta, sauna, lobby-baari ja kokoustilat. Sijaitsee 5 kilometriä Kuressaaren keskustasta.

i tan

Eesti Optik ■ 18 B1 Hospidali 14, Pärnu, puh. +372 44 403 45.

Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15.

Silmälasien valmistus ja myynti, silmälääkäri, optikkotarvikkeet.

m

li

nt

ol

Lääkäripalvelut

i Riika

ur-

os

e

Ko

Su

-P

2

Ku

ti

Ais

ke

Ka

a

rja

Ka

i

Ais

aa

na li

rd i rus ell

a

aare

ms Tam A.H. 20

5

C Vierastalo Mardi Vallimaa 5a, Kuressaare, Saarenmaa, puh. +372 45 246 33, fax +372 45 246 36, e-mail: mardi@ametikool.ee, www.saaremaa.ee/mardi. Edullisessa vierastalo Kuressaaren keskustassa. 26 huonetta, kokoustilat 70 henkilölle. Suihku ja WC on yhteinen kahta huonetta kohti.

Sisäpihalla on pysäköintialue.

Vierastalo Tiigi Mändjala küla, Kaarma vald, Saarenmaa, puh. +372 4 553 130, http://my.tele2.ee/tiigi. Perhemajoitusta kauniilla paikalla Saarenmaalla, 9 kilometriä Kuressaaresta. Päärakennuksessa on 15 vuodepaikkaa. Lisäksi kolme pienempää rakennusta, jotka sopivat hyvin perheille.

Jokaisella talolla oma grillauspaikka.

Polkupyörien vuokraus.

Hiidenmaa majoitus Vierasmaja ja Ravintola Viinaköök Sadama 2, Kõrgessaare, Hiidenmaa, puh. +372 46 93 337, fax +372 46 93 172, e-mail: exotrade@hot.ee, www.haapsaluhotel.ee.

Viinaköök on ainoa alkuperäisessä muodossaan säilynyt rakennus Kõrgessaaren kartanosta. Vierastalossa on yhdeksän kahden hengen huonetta. Ravintolassa on hyvä keittiö ja 70 istumapaikkaa.

Neuvottelutila 20 henkilölle.

La

Pa Ka re

ia

Ka

ike

B

Kapteeni M. Kurgon Huvila ■ 10 B2

(kylpylä),Tammsaare 6, puh. +372 44 264 70, e-mail: toptika@opti.ee, www.opti.ee.

Silmälääkärin näöntarkastus, hyvä kehysvalikoima, pinnoitteet ja erikoislinssit sekä piilolinssit.

Ka s

Rä

Vä

saa

Ri

Ka rja m

e e

Sid

rja

na

Kiv i

ke

Ka

rli

lat, seminaaritilat, hieronta, hoitokylvyt, minigolf, biljardi, lentopallokentät, lohenpyynti. Kesäisin myös karavaanipaikkoja.

Lii va

i hn

sti

urSu

mm

li

Kaa

ki

Ravintolat, kahvilat, baarit ja menopaikat

Kahvila-ravintola Munga ■ 11 A1 Munga 9, Pärnu, puh. +372 44 31 099.

Avoinna joka päivä 11–23.30. Herkullista ruokaa Pärnun keskustassa historiallisessa ympäristössä. Tarjolla muun muassa pannukakkuja.

Jazz Cafe ■ 12 B1 Ringi 11, Pärnu, puh. +372 44 275 46, e-mail: jazzcafe@hot.ee, www.hot.ee/jazzcafe. Avoinna ma–ke 10–22, to–la 10–24, su 10–20.

50 asiakaspaikkaa, vaihtuvia taidenäyttelyä ja livemusiikkia viikonloppuisin.

Monipuoliselta ruokalistalta annoksia voileivistä tuhteihin pihviannoksiin.

Hyvä valikoima erikoiskahveja.

Ravintola ja vierastalo Kaspia ■ 13 A1 Malmö 15, Pärnu, puh. +372 44 64 500, e-mail: kaspia@hot.ee, www.kaspia.ee.

Uusi Kaukasialais-Turkkilainen ravintola Pärnun keskustassa. Hyvä valikoima eksoottisempiakin herkkuja, kuten aitoa hiilipannulla valmistettua shaslikia. Samassa yhteydessä toimii myös pieni vierastalo, jossa yhdeksän laadukkaasti sisustettua huonetta.

Pärnumaa Halinga ravintola, pubi ja kahvila Via Balticaa Tallinnasta 100 km Pärnun suuntaan, puh. +372 44 97 199, e-mail: baltic.crs@mail.ee. Avoinna joka päivä 8–22. Hyvä pysähdyspaikka Tallinnan ja Pärnun välimaastossa.

Tammsaare 39, Pärnu, puh. +372 44 27 121, +372 55 27 131, fax +372 44 27 121. Erikoishoitopaketit: selkä- ja niskakivut; nivel-, lonkka tai polvikulumat; lihasvaivat-fibromyalgia; ääreisverenkierron ongelmat. Erikoislääkärit, päiväkirurgia (ortopediset ja yleiskirurgiset leikkaukset). Kauneushoidot -plastiikkakirurgia. Hierontahoidot.

Kylpylät Kylpylähotellit - kts. majoitus.

Ravintola Kass

Pärnun mutakylpylä ■ 21 A2

Vallimaa 5a, Kuressaare, Saarenmaa, puh. +372 45 246 40, fax +372 45 246 36, e-mail: hellek@ametikool.ee, www.saaremaa.ee/mardi.

Herkullisia ruokia ja kauniita juhlapöytiä vaativampaankin makuun.

Tilauksesta juhla-ateroita sekä vastaanottoja muita juhlallisia tilaisuuksia.

Nightclub Diva Raekoja plats 8, Kuressaare, Saarenmaa puh. +372 45 36 913, www.nightclubdiva.com. Avoinna ke–la 22–05. Saarenmaan suurin ja suosituin kansainvälinen yökerho keskellä kaupunkia.

Yökerhossa 500 asiakaspaikkaa, Viron suosituimpia tiskijukkia ja tunnettuja esiintyjiä.

Pub Vaekoda Tallinna mnt 3, Kuressaare, Saarenmaa, puh. +372 45 33 020, e-mail: pubvaekoda@hot.ee.

Avoinna ma–to, su 11–24, pe–la 11–02 Suosittu ruokaravintola.

Hotelli: Sääse 7, Pärnu, puh. +372 44 255 25.

Pärnun mutakylpylän Hoitotalo ■ 22 A2 Ranna pst. 1, Pärnu, puh. +372 44 59 023 e-mail: info@mudaravila.ee, www.mudaravila.ee.

Runsaasti hoitoja, muun muassa vesihoitoja, mutahoitoa, otsokeriittihoitoa, hierontaa, laserhoitoa, sähköhoitoa, lymfaterapiaa ja aromiterapiaa.

Haapsalu kylpylät Kylpylä Laine Sadama 9/11, Haapsalu, puh. +372 472 4400, +372 472 4409, www.laine.ee. Hotellissa on 155 vuodepaikkaa, ammattitaitoiset kylpylähoidot, laaja valikoima rentouttavia hoitopaketteja, SPA-hoidot, kauneussalonki, sauna ja allasosasto, kokoustiloja jopa 100 osallistujalle, ravintola Blu Holmista avautuu kaunis merinäköala, iltaisin elävää musiikkia, viihtyisä baari ja ravintola.

Kauneussalongit Elia kauneussalonki ■ 23 A1 Rüütli 24, 2 krs., Pärnu, puh. +372 44 203 74. Avoinna ma ja la 8–16, ti–pe 8–19. Parturi, kampaamo, kosmetologi, manikyyri, pedikyyri. Wella ja Schwarzkopf sarjojen käyttö ja myynti.

Haapsalu Hotelli

ruoka&juoma

Villa Medica ■ 20 C2

Saarenmaa

Haapsalu majoitus Posti 43, Haapsalu, puh. +372 47 33 347, fax +372 47 33 191, e-mail: exotrade@hot.ee, www.haapsaluhotel.ee.

Erinomainen sijainti keskikaupungissa, pääkadun varrella. Hotellissa on 38 huonetta, lobby-baari, kokoushuone ja konferenssisali.

Hommiku 13, Pärnu, puh. +372 44 313 69.

Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15.

Estonia sanatoorium u

Ku

Sid

Pap

1

Koid

ur-

e . Ta

Tallinna Optika ■ 17 B1; B2

ki

i

-V es

e

Po

e

A.H

Rä hn

Kalamehe areti

VHe Sep a nn o

pa Se ur-

Kuu se

st

Pärnumaa majoitus

Hõ b

Su

pli

ap

ike

Su

Pa rdi

A

majoitus

ti

jo

Suur-V eski

Vä

uk

Sid

lus e

Su

Pa

nn

Pärnun keskustassa, Pärnujoen rannalla.

45 leiripaikkaa. Vierastalossa 2,3 ja 4 hengen huoneita. Soutuveneiden, polkupyörien ja telttojen vuokrausta.

os

ni

Tu lbi

Su

Aia

Vee

P. Kerese

am

10

Ra

ta

-P

Au Kar us l ell Ka i i jak a

pe

Eha nr an

ike

Ad

e

Tulb i

a

Re mm elg

Munga

Õhtu

ma Sada

rnu

Vä

-K

Va s

un

9

e

oli

ike

rn

õe -J ur Su

Pä

r-Jõ

Ko

Vä

so

i

Suu

rja

ise

A.

Liilia

Pä

Liiva

Mere pst

lem

nt m

22

Ka

adi

os

ia Ri

im

i

ng

Lehe

Haapsalu Posti 37, Haapsalu Puh. +372 47 33 248 E-mail: haapsalu@visitestonia.com www.haapsalu.ee

e

i

2

itus

ol

Suv

si

Ko

8

Võ

lana

Ro

21

1

Esp

rna Roo

Pä

ie

ka

Jala

n Va

Tu i

Kö

Kuninga

Ri

Esplanaadi

se

Hiiu tn 1, Kärdla, Hiidenmaa Puh. +372 46 22 232 Fax +372 46 22 232 E-mail: hiiumaa@visitestonia.com www.hiiumaa.ee

i

gi ar

ap

Rüütli

2 16 18 7 12

Sää

Hiidenmaa

Ringi

aad

Pargi

lan

4

Aia

Esp

Tallinna 2, Kuressaare, Saarenmaa Puh. +372 45 33 120 Fax +372 45 33 120 E-mail: saaremaa@visitestonia.com www.saaremaa.ee

Aia

ga

ru

Mu

Lõuna Nikolai

in

e 3 dri

Saarenmaa

gi

Kuninga

ia

Rin

om To

M Se

raav

Rüütli

miku

li

uu

15

imu Pühava

Rüütli Va ll ik

23

Ringi

Õhtu p

i ng

Rüütli 16, Pärnu Puh. +372 44 73 000 Fax +372 44 73 001 E-mail: tourism@parnu.info www.parnu.ee

1311

Akadeem

Ri

6

Hom

1

Pikk

Malmö Uus 13 17

Tartu

keskusta

Väike-Jõe Suur-Jõe

14

lus e

i

ots

Pärnu

Aida Põhja

Pärnu

Vingi

Lai tn

Lo

INFOA MATKAILIJALLE

C

Tallinna

i

pe

jok

Aia

un

Vee

rn Pä

Hommiku Hospidali

mitä missä milloin

B

Laats

A

Sid

mmm

TALLINN

Saarenmaa kauneussalongit

ostokset Abakhan Fabrics ■ 13 B1 Hospidali 3, Pärnu, puh. +372 44 26 06.

Avoinna ma–pe 9–18, la 10–16.

Monipuolinen valikoima kankaita, lyhyttavaraa, lankoja sekä muita käsityötarvikkeita.

P&F POMARFIN tehtaanmyymälä Vana-Sauga 38, Pärnu, puh. +372 44 597 90, fax +372 44 597 97, e-mail: pires@uninet.ee, www.pomarfin.com, www.pfe.ee.

Avoinna ma–pe 10–18, la 10–15.

Naisten ja miesten kengät ja trikoo-vaatteet, nahkatuotteet, neulevaatteet.

Clipson ■ 14 B1 Yasmina Keskus, Aida 9, Pärnu, e-mail: clipson@clipson.ee, www.clipson.ee.

Avoinna joka päivä 9–19. Monipuolinen valikoima hiustenhoitotuotteita, hiuslisäkkeitä, manikyyrituotteita sekä muita kauneustarvikkeita.

kauneus ja terveys

Terveyssalonki-pensionaatti Karmen Transvaali 43, Kuressaare, Saarenmaa, puh. +372 45 33 536, GSM +372 56 692 090, e-mail: karmensalon@hot.ee Manikyyri, pedikyyri, parturi-kampaamo, hieronta, vesihoito solarium. GEHWOLjalkahoitosarjan käyttö ja myynti. Myös majoituspalveluita.

Saarenmaa optikot Norman Optika Kohtu 1, Kuressaare, Saarenmaa, puh. +372 45 331 50, e-mail: info@normanoptika.ee, www.normanoptika.ee.

Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16.

Laaja valikoima kehyksiä ja aurinkolaseja.

Näöntarkastus ostajalle ilmainen.

Eesti Optik Kohtu 1, Kuressaare, Saarenmaa, puh. +372 45 556 01. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15. Silmälasien valmistus ja myynti, silmälääkäri, optikkotarvikkeet.

huoltoasemat

Optikkoliikkeitä

Saarenmaa

Norman Optika ■ 15 A1

Saare Kütus

Rüütli 14, Pärnu, puh. +372 44 701 20, e-mail: info@normanoptika.ee, www.normanoptika.ee. Avoinna ma–pe 10–19, la 10–16. Laaja valikoima kehyksiä ja aurinkolaseja: Lacoste, Kenzo, Zeiss, Bvlgari. Essilor-laatulinssit. Näöntarkastus silmälasien ostajalle ilmainen.

Roonimäe, Kuressaare, Saarenmaa (Kuivastun maantien ja kiertotien läheisyydessä), puh. +372 45 313 01. Avoinna 24h.

Pihtla tee 26, Kuressaare, Saarenmaa, puh. +372 45 364 88. Avoinna 24h.

Aia 59, Kuressaare, Saarenmaa, puh. +372 45 383 18. Avoinna 24h.

Täyden palvelun huoltoasemat. Auton pesu, myymälä ja kahvio. Nesteen bensat ja dieselpolttoaineet. Suuri öljyvalikoima.

Eurooptika ■ 16 B1 Rüütli 47, Pärnu, puh. +372 44 368 86.

Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15.

Optikkoliike ydinkeskustassa. Näontarkastus silmälasien ostajalle ilmainen.

TA M M I K U U 2 0 0 5

T H E B A LT I C G U I D E

TARTTO JA ETELÄ-VIRO

i ov

Ki vi

Mä e

Ki vi

ga Pu n

rn a Pä

Fortuuna

e Po

ol a So ol a So

em Va n

Al

11

L

i

Rii

a

ka

na

l

Tu r

u

ostokset

2

gi

an

1

ajõ

erj

ne

Em

up

kk

ru

Täh

e

da

ui

J. K

Turu 21, Tartto, puh. +372 7 303 400, fax +372 7 344 358, e-mail: pattaya@pattaya.ee, www.pattaya.ee.

Avoinna ke 22–23, to–la 22–04.

Bailaamista kolmessa kerroksessa! Lobby baari, Tirol Pubi, retrotyylinen risteilyklubi Yellow Submarine ja konjakkihuone.

Kolmannessa kerroksessa on suosittu disko. Mahdollisuus myös vuokrata sauna.

Pi

u e-T

i

em

Ai

Vikerkaare Vierastalo Vikerkaare 40, Tartto, puh. +372 7 421 190, fax + 372 7 421 192, email: tdc@hot.ee,

i

Mõisavahe 21, Tartto, puh. +372 7 400 674, e-mail: info@starest.ee, www.starest.ee.

22 huoneen Hostel Starest on vuonna 2004 avattu nykyaikaisesti sisustettu majoituspaikkaa Tartossa, joka tarjoaa edullista ja viihtyisää yöpymismahdollisuutta. Hostellin edessä on hyvät pysäköintimahdollisuudet myös suurille linja-autoille.

Al

ek

ina

ev

Starest Hostel

Väi

va

e Pä

l Ka

Sauna ja paljon harrastusmahdollisuuksia aktiiviselle lomailijalle.

k

e-T

ähe

e

Käö küla, Rõngun maakunta, Tartumaa, puh. +372 7 303 606, fax +372 7 303 605, info@waide.ee, www.waide.ee. Lomakeskus luonnon keskellä Tartto-Valga maantien varrella, Elvan lähellä, 25 kilometriä Tartosta. Karavaanipaikkoja 28 autolle.

Motelli, jossa 26 huonetta kaikkine mukavuuksineen. A’la carte ravintola, kahvila.

ju

info@olletare.ee, www.olletare.ee. Õlle Tare sijaitsee viiden minuutin kävelymatkan päässä Tarton keskustasta.

200-paikkainen ravintola tarjoaa saksalaishenkisiä ruoka-annoksia ja paljon erilaisia oluita. Elävää musiikkia ja tanssia.

Pattaya Klubi ■ 11 C2

An

ek 4 sa n ao dr

e Lill

Täh

Waide Motelli

1

Pa

Väik

ev

Õ

se

Hu rda J.

erm an ni

A. H

ik

. nt

K.

Põ

m l Ka

Otepää vald, Valgamaa, puh. +372 767 9650, fax +372 767 9651, GSM +372 501 2282, e-mail: info@marguse.ee, www.marguse.ee.

140-paikkainen lomakeskus sijaitsee Otepäässä keskellä kaunista Etelä-Viron luontoa. Lomakeskuksessa on viihtyisä ravintola, terassi, kokoustilat ja saunoja sekä mahdollisuus harrastaa kalastusta.

Pühajarve, Valgamaa, puh. +372 7 665 500, fax +372 7 665 501. Uudistetun lomakeskuksen tiloissa on avattu myös kuntoutuskeskus. Hotelli, kokoustilat, ravintola, pubi, uimahalli, saunat, kuntosali ja keilarata.

ne

Tirsi Supermarket

pe

e

Margusen Lomakeskus

Kylpylähotelli Pühajärve

An Uu

s

i

ve

Tallinna-Tartto maantieltä 200 m, Tartosta 7 km, puh./fax +372 7 494 705, GSM +372 50 474 12, +372 55 996 456, e-mail: kuretalu@kuretalu.ee, www.kuretalu.ee.

Viihtyisää majoitusta luonnon keskellä.

Huoneet 42:lle henkilölle. Jokaisessa huoneessa WC ja suihku. 26-paikkainen kokoushuone, baari, sauna, paikat karavaanareille. Runsaasti harrastusmahdollisuuksia.

kk

na rtuu

ol

tru

Kure Turismitalu

ia

h Tä V-

Jaani 4, Tartto, puh. +372 7 386 300, e-mail:maja@tamperemaja.ee, www.tamperemaja.ee. Viihtyisä majapaikka aivan Tarton keskustassa. 12 vuodepaikkaa.

Sauna, kokoustiloja, valvottu sisäpiha autoille. Suomenkielinen palvelu.

iko

.S W

Tampere Maja ■ 3 B1

m

i

Aleksandri 46, Tartto, puh. +372 7 371 800, fax +372 7 371 801, e-mail: info@hansahotell.ee, www.hansahotell.ee.

22 kaikin mukavuuksin varustettua huonetta, kuusi huoneistoa ja yksi saunallinen sviitti. Hotellin ravintolassa on tarjolla virolaista ruokaa. Hotellissa on myös savuhirsistä rakennettu sauna.

ee

r ple

Hansahotell ■ 2 C2

s

Pi

ta

i

A

Soola 3, Tartto, puh. +372 7 314 300, GSM +372 51 800 09, fax +372 7 314 301, e-mail: info@tartuhotell.ee, www.tartuhotell.ee.

Sijaitsee parin minuutin kävelymatkan päässä Vanhastakaupungista. Hotellissa on yhden-, kahden- ja kolmen hengen huoneita, myös tupakoimattomille. Lisäksi kokoushuone, ravintola, terveys- ja kauneuskeskus sekä sauna.

Ak

ad

Pe

T

ni sta Ka

i

Tartu Hotelli ■ 1 B2

va

i

i

ja

r Na

Ki

T

ig

Ti

iig

majoitus

st. ep

sk Ve

ni sta Ka

a

av Ha

l Koo

A.

iss

õn

T J.

tsas

iig

vi

Uu

e

tus

a Ra

K

5

i

er Kup

kk

ü 6 üni

Ül

ra a v i

ll ik Va

J

J.

Võru

oli iko Ül

ri

ii .L

Pi

TS LA

K.E. v. Baeri

jano

i on

Tartu 31, Võru Puh/fax +372 7 821 881 E-mail: voru@visitestonia.com www.visitvoru.ee

si

se

itu

Nä

a

Tartu

keskusta

P JA

KO

Lo

ng

Tartto

Fo

7

E RA

ssi 9

Los

vi

e tus

nga Mu i Gild 3 8 tri Küü 5

e v. Ba K.E.

t.

s ii ad u pan Vab Kom sini Maga i tl Rü ü

bi

Oru

i sk Ve

ps

äi

2

ko

Veski

ra

N

u

ts

Lu

Ja

Ta a

Otepää

3

i

are

Vabaduse Plats 6, Viljandi Puh/fax +372 4 330 442 E-mail: viljandi@visitestonia.com www.viljandimaa.ee/turismiinfo

re

Jakob

rka

Viljandi

ve

ni

Vik e

Lai Jaa

ht

ldi

i

1

Raekoja Plats 14, Tartto Puh/fax +372 7 442 111 E-mail: info@turism.tartumaa.ee www.tartu.ee

Lipuväljak 13, Otepää Puh. +372 7 661 200 Fax +372 7 661 246 E-mail:turism@otepaa.ee www.otepaa.ee

Tä

tzwa

str

Kreu

st.

oo Kl

Tartto

u

se

pik

op

Pu

ui

Le

pe

Võru

ulu

e

Ro os i

rn

re

ia

La

He

Ri

ve

nu aia

ht

C

ete

Kr oo

Tä

Va n

mitä missä milloin

B

Oa

Ma rja

Me lon i

A

TALLINN

Le

a rv U

mmm INFOA MATKAILIJALLE

45

B

L

sa

nd

ri

10

2

C

www.hot.ee/tdc. Rauhallisella ja turvallisella asuinalueella Tartossa. Konferenssisali, Sat-TV, pysäköintialue, internet.

selle. Patentoidut talon ruuat, talon bändi, talon olut – Püssika Punane. Joka ilta elävää musiikkia.

Püssirohu Veini Kelder

ruoka&juoma Ravintolat, kahvilat, baarit ja menopaikat

Püssirohukelder ■ 9 B1 Lossi 28, Tartto, puh. +372 7 303 555, e-mail: pyss@pyss.ee, www.pyss.ee.

Avoinna ma–to 12–02, pe–la 12–03, su 12–24. Legendaarinen krouvi Vanhassakaupungissa. Tunnelmallinen paikka illalli-

Lossi 28, Tartto, puh. +372 7 303 556, www.pyss.ee/vein. Avoinna ti–la 14–01.

Ravintola Püssirohukelderin yhteydessä sijaitseva 35 paikkainen viinikellari, valikoimissa yli 500 erilaista viiniä. Viiniä voi nauttia paikan päällä tai ostaa mukaan.

Hyvä konjakki- ja sikarivalikoima.

Õlle Tare ■ 10 C2 Aleksandri 42, Tartto, puh. +372 7 344 766, fax +372 7 371 801, e-mail:

Ringtee 78, Tartto (Lõunakeskuksen vieressä). Kalda tee 43, Tartto.

Turu 37a, Tartto. e-mail: tirsi@tirsi.ee, www.tirsi.ee. Kaikki myymälät avoinna joka päivä 8–23. Monipuolinen päivittäistavarakauppa. Hyvä alkoholivalikoima.

Abakhan Fabrics ■ 3 B1 Rüütli 11, Tartto, puh. +372 7 441 563.

Avoinna ma–pe 9.30–18, la 10–16.

Riia 9, Tartto, puh. +372 7 427 559.

Avoinna ma–pe 9–18, la 10–16.

Monipuolinen valikoima kankaita, lyhyttavaraa, lankoja sekä muita käsityötarvikkeita.

Clipson ■ 4 C2 Kauppakeskus Passaaz, Aleksandri 8, Tartto. Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16.

Kauppakeskus Eeden, Kalda tee 1, Tartto. Avoinna joka päivä 10–21. e-mail: clipson@clipson.ee, www.clipson. ee. Monipuolinen valikoima hiustenhoitotuotteita, hiuslisäkkeitä, manikyyrituotteita sekä muita kauneustarvikkeita.

SuPerAlko Rüütli ■ 5 B1 Rüütli 4, Tartto, puh. +372 55 567 343, avoinna joka päivä 9–23.

kauneus & terveys Optikot Norman Optika ■ 5 B2 Ülikooli 6a, Tartto, puh.+372 7 309 777, e-mail: info@normanoptika.ee, www.normanoptika.ee. Avoinna ma–pe 10–19, la 10–16. Laaja valikoima kehyksiä ja aurinkolaseja – Lacoste, Kenzo, Zeiss, Bvlgari. Essilor:n laatulinssit.

Näöntarkastus ostajalle ilmainen.

Eurooptika ■ 6 B2 Küüni 5b, Tartto, puh. +372 740 4053.

Avoinna ma–pe 10–19, la 10–17.

Monipuolinen optikkosalonki. Näontarkastus silmälasien ostajalle ilmainen.

Tallinna Optika ■ 7 B1 Rüütli 1, Tartto, puh. +372 7 400 900, e-mail: t.optika@opti.ee, www.optika.ee.

Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15. Silmälääkärin näontarkastus, hyvä kehysvalikoima, pinnoitteet, erikoislinssit ja piilolinssit.

Eesti Optik ■ 8 B1 Rüütli10, Tartto, puh. +372 7 423 659.

Avoinna ma–pe 10–18, la 10–15.

Silmälasien valmistus ja myynti, silmälääkäri, optikkotarvikkeet.

46

mmm mitä missä milloin

teatteria Tallinna Linnateater (Tallinnan kaupunginteatteri) Lai 23, Tallinna. Kassa Lai 21, puh. +372 6 650 800.

Avoinna ma–pe 9–18, la 10–18.

10.1. 18 Metamorfoos 11.1. 18 Metamorfoos 12.1. 19 Vincent 13.1. 19 Et keegi mind valvaks 14.1. 18 Kuritöö ja karistus 15.1. 18 Kuritöö ja karistus 17.1. 19 Et keegi mind valvaks 18.1. 18 Pianoola 19.1. 18 Pianoola 20.1. 18 Tõestus 21.1. 18 Tõestus 18 Isad ja pojad 24.1. 18 Pianoola 25.1. 18 Äri 18 Bernarda Alba maja 19 Et keegi mind valvaks 26.1. 18 Äri 19 Et keegi mind valvaks 27.1. 18 Äri 28.1. 18 Äri 19 Et keegi mind valvaks 18 Bernarda Alba maja 19 Et keegi mind valvaks 29.1. 18 Äri 31.1. 18 Bernarda Alba maja

Vanemuine Vanemuise 6, Tartto, puh. +372 7 440 165.

Kassa avoinna ma–la 10–19, su tunti ennen esitystä. Pieni talo (PT) Vanemuise 45a, Tartto, puh. +372 440 160. Kassa avoinna ma–pe 12–19, la ja su tunti ennen esitystä.

Sadamateater (ST), Soola 5b, Tartto, puh. +372 7 344 248. Kassa avoinna ma–la 12–17 ja tunti ennen esitystä.

5.1. 19 Ah, ilma naisteta...

11 Kratimäng 14 Kratimäng 6.1. 19 Mesimees 7.1. 18 Meister ja Margarita 8.1. 19 Vladimiri väljak 9.1. 16 Ehitusmeister Solness 11.1. 19 Madame Butterfly 12.1. 19 Krahvinna Mariza 19 Lendas üle käopesa 13.1. 18 Pähklipureja 19 Romeo ja Julia (ST) 14.1. 19 La Traviata 18 Salemi nõiad (ST) 15.1. 19 Viiuldaja katusel 17.1. 19 Luikede järv (Kansallisooppera Estonian vierailu) 18.1. 19 Vladimiri väljak 19.1. 19 Madame Butterfly

JOULUKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

kulttuuri © The Baltic Guide

Jaani kirkon tärkeitä vuosia 20.1.

21.1.

22.1.

23.1.

25.1.

26.1.

27.1.

28.1 29.1.

30.1.

19 19 19 14 16 19 11 14 19 18 12 19 19 19 19 19 16 19

1100-luvun loppu puoli tai 1200luvun alku Paikalla sijainneen puurakennuksen uskotaan olleen kirkko 1323 Ensimmäiset tiedot kirkon tai seurakunnan olemassa olosta.

1708 Suuren Pohjansodan aikana tornin yläosa ja keskilaivan sekä kuorin holvit tuhoutuivat.

1820-1830 Arkkitehti G. F. W. Geistin suunnitelmien mukaan suurin osa sisäpatsaista hävitettiin ja jäljelle jääneet peitettiin.

1899-1904 Kirkon julkisivut restauroitiin. Ulkopatsaista poistettiin rappaukset ja osa kadonneista korvattiin kopioilla.

1944 Kirkko paloi neuvostojoukkojen hyökätessä, minkä jälkeen rauniotilassa 55 vuotta.

1989 Korjaustyöt aloitettiin.

1997 Viron ev.-lut. kirkon Tarton Johanneksen seurakunnan uudelleen perustaminen. Ensimmäinen jumalanpalvelus järjestettiin jouluna 1997.

1999 Tornin yläosa valmistui ja kirkko sai kaksi uutta kelloa.

2003 Asennettiin uusi lämmitysjärjestelmä.

2004 Tammikuussa asennettiin ensimmäiset uudet ikkunat ja aloitettiin kirkon lattian kattaminen punaisilla lattiatiilillä.

2005 Kirkko avataan yleisölle

Mesimees Nagu teile meeldib Nagu teile meeldib Pähklipureja La Traviata Ah, ilma naisteta...

Kratimäng Kratimäng Pulmareis Salemi nõiad (ST) Pähklipureja Pulmareis Lendas üle käopesa Nagu teile meeldib Pulmareis Ehitusmeister Solness Krahvinna Mariza Romeo ja Julia

Nukketeatteri Lai 1, Tallinna, puh. +372 6 679 555.

16.1. 12 Kiki ja Miki 18.1. 11 Isekas Hiiglane 19.1. 11 Nukitsamees 20.1. 11 Nukitsamees 21.1. 11 Nukitsamees 22.1. 12 Nukitsamees 23.1. 12 Jussikese seitse sõpra 26.1. 11 Isekas Hiiglane 27.1. 18 Herakles 28.1. 11 Herakles 29.1. 12 Wohh, Won ja Wiida 15 Pöial-Liisi 30.1. 12 Kiki ja Miki 12 Vares Villem. Reis maailma otsa ja tagasi

Endla Teater Keskväljak 1, Pärnu, puh. +372 44 206 66.

Kassa avoinna ma–la 11–19, su tunti ennen esitystä 7.1. 19 Agnes 8.1. 19 Pidžaama kuuele 12.1. 19 Vee mälu 13.1. 19 Agnes 14.1. 19 Diileri valik 15.1. 12 Imepuu 19 Suudle mind, Kate!

18.1. 19 Põrgupõhja uus vanapagan 19.1. 19 Pidžaama kuuele 20.1. 19 Suudle mind, Kate!

21.1 19 Suudle mind, Kate!

19 Agnes 22.1. 19 Diileri valik 19 Vee mälu 24.1. 19 Pidžaama kuuele 25.1. 19 Vladimiri väljak 26.1. 12 Imepuu 19 Tumedad hirved 27.1. 19 Vee mälu 28.1. 19 Diileri valik 29.1 19 Suudle mind, Kate!

TEKSTI JA KUVAT JUKKA ARPONEN

Keskiaikaisen kirkon 15 vuotta kestänyt remontti loppusuoralla Tarton Jaani kirik eli Johanneksen kirkko on yksi Viron arvokkaimmista keskiaikaisista rakennuksista.

Kirkon ainutlaatuisista terrakotta-veistoksista vain pieni osa on säilynyt nykypäiviin saakka.

Jaani kirik on ollut Tarton keskeisiä rakennuksia 1300-luvulta lähtien. Moneen kertaan rakennus on osittain tuhoutunut, mutta aina se on myös kunnostettu - valitettavasti ei aina entiselleen vaan kirkko on kärsinyt joskus korjauksissa jopa suurempia vahinkoja kuin pommituksissa. Vuodesta 1944 lähtien kirkko oli rauniotilassa aina vuoteen 1989 saakka, jolloin sen viimeisimmät korjaustyöt alkoivat. Aluksi asialla olivat puolalaiset asiantuntijat, joiden suunnitelmien pohjalta töitä ovat vuodesta 1991 jatkaneet

virolaiset rakentajat. Korjaustöiden lähtökohtana on tällä kertaa ollut palauttaa kirkko mahdollisimman lähelle alkuperäistä asuaan.

Kirkon merkittävin erikoisuus ovat poltetusta savesta, terrakotasta, valmistetut lukuisat patsaat. Alkujaan niitä oli tiettävästi yli tuhat, mutta suurin osa niistä on tuhoutunut. Kohtalokkaaksi patsaille koitui 1800-luvun alkupuolella tehty suuri remontti, jossa kirkko yritettiin muuttaa antiikkitemppelin kaltaiseksi. Patsaat eivät sopineet ajan

henkeen, vain ne säilyivät, mitkä oli helppo peittää muuraamalla ja rappaamalla. Nyt nuo patsaat on kaivettu esiin ja kunnostettu.

Kunnostuksen jälkeen Johanneksen kirkko toimii seurakuntakirkkona, konserttisalina sekä avoimena kirkkona vieraille ja turisteille. Jo muutaman vuoden ajan on vietetty säännöllisesti Jaani kirkon päiviä, joihin kuuluu monia konsertteja.

Kirkon juhlalliset avajaiset on suunnitelmissa pitää Tarton kaupungin päivänä 29. kesäkuuta 2005. !

elävää musiikkia

14.1. Lament 15.1. Jääboiler 16.–17.1. Razor 18.–19.1. Kolumbus Kris 20.1. Soul Militia, DJ Vaido Pannel 21.1. Blind 22.1. No Limits, DJ Kristjan Hirmo 27.1. Jam, DJ Arno Kukk 28.1. Compromise Blue 29.1. Van Gogh 30.–31.1. BBX

Püssirohukelder

McCools Suur–Karja 20, 2 krs., puh. +372 6 406 548 Ohjelma osoitteesta: www.jjj–bars.com.

Joka lauantai Karaoke!

O’Malleys Viru 24, Tallinn.

Tallinna – pohjolan Broadway?

Vuosi 2004 oli Broadway-musikaalien vuosi Virossa.

Grease, Crazy for You ja Jesus Christ Superstar olivat kaikki menestyksiä. Helsingin Kaupunginteatterin suurmusikaalissa Miss Saigon esiintynyt Koit Toome tähditti myös Rent-musikaalia Tallinnassa joulukuussa.

Tänäkin vuonna meno Viron musikaalirintamalla jatkuu vilkkaana. Tarton Vanemuine-teatteri saa kunnian olla West Side Storyn näyttämönä helmikuussa ja 9. kesäkuuta Vanemuisessa saa ensi-iltansa Sir Andrew Lloyd Webberin kulttimusikaali Cats.

Vuonna 1999 Lontoossa ensi-iltansa saanut Abban hittien tahdittama Mamma Mia tulee huhtikuussa Tallin-

naan. Maailmanlaajuisesti menestysmusikaalin on nähnyt jo yli 20 miljoonaa ihmistä. Nyt myös virolaisille tarjoutuu mahdollisuus jammata niin Waterloon kuin Dancing Queenin tahtiin, kun Mamma Mia- kiertue pysähtyy Tallinnassa. !

West Side Story, Vanemuise Teatteri, Tartto 18.02–29.05.2005 Mamma Mia, Saku Suurhall, Tallinna 12.–17.04.2005 Cats, Vanemuise Teatteri, Tartto 09.06.2005 vuoden 2006 loppuun Lippuja musikaaleihin osoitteesta www.piletilevi.ee

Ohjelma osoitteesta: www.jjj-bars.com.

Joka päivä Karaoke.

5.1. Karaoke 6.1. Karaoke 7.1. Karaoke 8.1. Jumpim Whels 12.1. Karaoke 13.1. Karaoke 14.1. Karaoke 15.1. BBX 19.1. Karaoke 20.1. Karaoke 21.1. Karaoke 22.1. Tricky Jay 26.1. Karaoke 27.1. Karaoke 28.1. Karaoke 29.1. Wild Ones

Club Havana Pikk 11, puh. +372 6 406 630.

Avoinna joka päivä 10–03.

Ohjelma osoitteesta: www.jjj-bars.com.

Molly Malones Mündi 2/Raekoja plats.

Avoinna joka päivä 10–03.

Ohjelma osoitteesta: www.jjj-bars.com.

Beer House Dunkri 5, www.beerhouse.ee 1.1.

Cafe Amigo Viru hotelli, Viru väljak 4, puh. +372 6 31. 311. Avoinna su–to 21–04, pe–la 21–05. Sisäänpääsy su–ke 60 EEK, to–la 100 EEK. Tammikuussa naisille su–to klo 21–22 kaksi sisäänpääsylippua yhden hinnalla ja ensimmäinen drinkki ilmaiseksi.

Joka torstai arvotaan palkintoja! Happy Hour joka päivä klo 21–22, kaikista tuotteista –50 %.

1.1.

Genialistid 2.–3.1. Tricky Jay 4.–5.1. Jüri Homenja 6.1.

Meie Mees 7.1.

L’Dorado 8.–9.1. Bisquit Rollers 10.–11.1. Napkins 12.–13.1. Speed Free

7.1.

8.1.

14.1.

15.1.

21.1.

22.1.

28.1.

29.1.

Six Sense, Club Attack, DJ Melboom & DJ Sunny Dee Vanaviisi, Club Attack, DJ Melboom & DJ Sunny Dee Colorado, Saturday Groove, DJ D.Karabljoff & DJ Sunny Dee (Club mainstream) Pets & Pojad, Latino & 90s Hits, DJ Ultra & DJ Melboom (Club mainstream) Nine Lives, Club Attack, DJ Melboom & DJ Sunny Dee Special Project & Maia, Friday Feeling, DJ D.Karabljoff & DJ Melboom (Club mainstream) Uno Kaupmees & Lustgas, Club Attack, DJ Melboom & DJ Sunny Dee M.T.J, Latino & 90s Hits, DJ Ultra & DJ Melboom (Club mainstream) The Pickups, Club Attack, DJ Melboom & DJ Sunny Dee

Lossi 28, Tartto, puh. +372 7 303 555.

Avoinna ma–to 12–02, pe–la 12–03, su 12–24.

1.1.

2.1.

3.1.

4.1.

5.1.

6.1.

7.1.

8.1.

9.1.

10.1.

11.1.

12.1.

13.1.

14.1.

15.1.

16.1.

17.1.

18.1.

19.1.

20.1.

21.1.

22.1.

23.1.

24.1.

25.1.

26.1.

27.1.

28.1.

29.1.

30.1.

31.1.

Singer Vinger Viva La Disco Karaoke Püssika Houseband ver1 Lehmakommionud Püssika Houseband ver1 Pilvepüüdjad ja Imre Mürk Mosquito Viva La Disco Karaoke Püssika Houseband ver2 Püssika Houseband ver2 Püssika Houseband ver2 Toping Põldsepp ja Pojad Viva La Disco Karaoke Püssika Houseband ver1 Püssika Houseband ver1 Püssika Houseband ver1 Alaska Kolumbus Kris Viva La Disco Karaoke Püssika Houseband ver2 Püssika Houseband ver2 Püssika Houseband ver2 Ka-Funky Sunshine Company Viva La Disco Karaoke

kirkko Jumalanpalvelukset Tallinnassa Rootsi–Mihkli kirik, Rüütli 9, Haapsalussa Toomkirik, Piiskopilinnus, Kuressaaressa Laurentiuse kirik, Tallinna 2, Pärnussa Eliisabeti kirik, Nikolai 22, Tartossa Pauluse kirik, Riia 27.

Muiden paikojen toiminnasta saa tiedon numerosta +372 56 459 191.

JOULUKUU 2004

mmm mitä missä milloin

konsertteja Saku Suurhall Paldiski mnt. 104b, Tallinna.

26.1.05 20 R.E.M. 11.2.

Gregorian 8.4.

5 Element 12.–17.4. Musikaali Mamma Mia! 9.5.

Mark Knopfler

Estonia kontserdisaal Estonia pst. 4, Tallinna 11.1. 19 Kadri-Ann Sumera (piano) 13.1. 15 Lounasmusiikki 04, Peep Lassmann (piano), Tõnu Mikiver 22.1. 19 Duke Ellingtonin musiikkia, Eve Cornelious (laulu), Chip Crawford (piano), Lembit Saarsalu (saksofonit), Taavo Remmel (kontrabasso), Toomas Rull (lyömäsoittimet), Vanemuisen sinfoniaorkesteri, johtajana Peeter Saul 29.1. 19 opeNBaroque2005, The King’s Singers (Englanti) 30.1. 18 opeNBaroque2005. Monica Huggett (barokkiviulu, yhtye Sonnerie (Englanti)

T H E B A LT I C G U I D E

kulttuuri © The Baltic Guide

Maailmassa hinta ja laatu ovat kohdillaan 20.1. 18 23.1. 16.

26.1. 18 27.1. 18 28.1. 18

Vaike Kiik (mezzosopraano), Henno Soode (viulu), Siim Poll (piano).

Raimond Valgren lauluja esittää Katrin Karisma ja Tõnu Kilgas Viron Musiikkiakatemian oppilaiden konsertti, Ene Rindesalu (piano) Vanatüdruk ja varas Vanatüdruk ja varas Angelika Mikk (sopraano), Juuli Lill (mezzosopraano), Andres Köster (tenori).

Lippujen varaus ma–pe 10–16, puh. +372 6 831 260, 050 68 361. Liput myynnissä Kansallisoopera Estonian kassassa.

4.1.

6.1.

18 Eduard Tubinin musiikki-ilta 19 Maailmasta ja musiikkista. Kristi Mühling (kantele), Tarmo Johannes (huilu), Tõnu Mikiver (teksti).

7.1. 18 Radio 4 hyväntekeväisyyskonsertti 15.1. 16 Valentina Taluma (sopraano),

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVA ANDRES RÕHU

Pärnu Kontserdimaja Aida 4, Pärnu.

14.1. 19 Peep Lassmann (piano), Tõnu Mikiver 21.1. 19 Duke Ellingtonin musiikkia, Eve Cornelious (laulu), Chip Crawford (piano), Lembit Saarsalu (saksofonit), Taavo Remmel (kontrabasso), Toomas Rull (lyömäsoittimet), Vanemuisen sinfoniaorkesteri, johtajana Peeter Saul 30.1. 17 opeNBaroque2005, The King’s Singers (Englanti)

Vanemuise Kontserdimaja Vanemuise 6, Tartto.

Estonia Talveaed

47

20.1. 19 Duke Ellingtonin musiikkia, Eve Cornelious (laulu), Chip Crawford (piano), Lembit Saarsalu (saksofonit), Taavo Remmel (kontrabasso), Toomas Rull (lyömäsoittimet), Vanemuisen sinfoniaorkesteri, johtajana Peeter Saul 25.1. 11.30 Jussikese seitse sõpra, näytelmä lapsille 13 Jussikese seitse sõpra 28.1. 19 opeNBaroque2005, The King’s Singers (Englanti)

TartonRüütli-kadulla sijaitseva ravintola Maailm ei ulos päin mainosta. Pieni valaistu maapallo ja nimi oven kyljessä eivät kerro mitä sisältä löytyy. Portaat ylös toiseen kerrokseen johtavat kuitenkin tilavaan baariin ravintolasaliin.

Maailman sisustus on sekoitus muualta lainattua rekvisiittaa ja omaperäisiä ideoita. Esimerkiksi sanomalehden

käyttö seinäpaperina tuo mieleen vanhan pariisilaisen Front Pagen. Toki samaa ideaa on muuallakin sovellettu ja Maailmassakin se toimii hauskana yksityiskohtana. Lehtiotsikoiden lisäksi seinillä on moninaista kuvamateriaalia ja erilaisia pintoja. Tuoli- ja pöytäarsenaali on yhtä kirjavaa huippuna kattoparruihin ripustetut keinu-tuolit.

Ruokalistan perusajatuksena on tarjota jokaiselta mantereelta jotakin tyypillistä: Aasiasta sushia, Amerikasta hampurilaisia, Afrikasta hedelmäistä lihapiirakkaa jne. Samalla tyylillä on menty alkuruuista jälkkäreihin.

Me teimme Maailmassa makumatkaa Afrikasta Amerikkaan. Wrappeihin käärityt salaatit toimivat hyvin alkuruokina ja makuja sekä täytteitä oli sopivasti. Cheeseburgerin pihvi oli maxi-kokoa ja kun keralla tarjoiltiin runsaasti salaattia ja

lohkoperunoita oli annos todella täyttävä.

Afrikkalaiseen tyyliin hedelmien kanssa kypsennetty jauhelihahakkelus oli savolaiseen makumaailmaan tottuneelle erikoinen elämys. Pääruuista paras tilaus oli kuitenkin rehellinen bbq-annos New Yorkin possu, joka tarjoiltiin tortillan kera. Ruokajuomana nautimme talon

Maailma Pilsneriä, joka mietona ja pehmeänä mallasjuomana sopii hyvin melko runsasmausteisten ruokien kanssa.

Hinta/laatu -suhde on Maailmassa kohdallaan. Alkuruokaa irtoaa jo parilla kymmenellä kruunulla (noin 1,3 euroa) ja pääruokien hinnatkin jäävät alle sadan kruunun (noin 6 euroa). Tuopillinen Maailmaa maksoi 20 kruunua. !

Maailm, Rüütli 12, Tartto.

Kui olete huvitatud avaldamast meie lehes informatsiooni oma ürituste või sündmuste kohta, palun faksige materjalid eelneva kuu 17. kuupäevaks numbril 0 6 013 324 või +358 (0)9 278 3036.

Arkkitehtuuri- ja taidekeskus

Rotermannin Suolavarasto 8.1.–20.2. Suomen arkkitehtuuri 8.1.–6.2. (Galleria) Pärnun kylpylöiden suunnittelukilpailun töitä 16.1. asti (Taidemuseon sali) Koti, kallis koti 11. 2004–5. 2005 (Kellarisali) Arkkitehtuurissa heijastuva historia. Arkkitehtuurimuseon vuosinäyttely

lmainen vierailupäivä kuun viimeinen perjantai.

Ahtri 2. Avoinna 1.10.–18.5. ke–su 11–18, 19.5.–30.9. ke–pe 12–20, la–su 11–18.

näyttelyitä Galerii Magnon Vene 19, puh. + 372 6 464 115, e–mail: magnongalerii@hot.ee.

Avoinna ti–pe 11–18, la 11–16.

Virolaisten, venäläisten ja ranskalaisten taiteilijoiden nykytaidetta.

S. Semerikov, A. Lill, A. Strahhov, Makar.

Näyttelyssä myytävät teokset vaihtuvat kuukausittain.

TEKSTI JUKKA ARPONEN

Taiteilijan elämän työt

Rüütelkonna Hoone

Tarton taidemuseon Raatihuoneen torin ”Vinossa talossa” sijaitsevassa galleriassa on esillä Karin Lutsin suurnäyttely.

Kiriku plats 1, avoinna ke–su 11–18.

8.5.–2005 Viron taiteen klassikoita.

etenkin hänen värillinen grafiikkansa sai osakseen tunnustusta. Luts jätti jälkeensä perinnön, johon sisältyi satoja taideteoksia. Taiteilijan tahdon mukaisesti koko perintö palautettiin kotimaahan Viroon.

Tarton taidemuseo on koonnut taiteilijan perintöehtojen mukaisesti kiinnostavan suurnäyttelyn, jossa on esillä töitä 20luvulta aina 80-luvulle saakka. Nähtävillä on Lutsin vuosien varrella kokeilemien tyylisuuntauksien sekä eri tekniikoilla toteutettujen teosten koko kirjo. Tilaa reilulle parille sadalle työlle on varattu

kaksi kokonaista kerrosta. Esillepano on toteutettu siten, että näyttely etenee loogisesti ensimmäisistä opiskeluajan maalauksista viimeisimpien grafiikkavedosten luonnoksiin. Esillä on siis erään taiteilijan koko elämä hänen töidensä välityksellä. !

Tartu Kunstimuuseum (Kivisilla pildigalerii), Raekoja plats 18.

Weizenbergi 37, puh. +372 6 066 400.

Pysyvä näyttely 1500–1800 lukujen maalaustaide. 1700–1900 lukujen länsi– eurooppalainen ja venäläinen taideteollisuus ja kuvanveisto.

Tallinna Linnamuuseum Vene 17, avoinna ke–ma 10.30–18.

Pysyvä näyttely: Linn, mis kunagi valmis ei saa (Kaupunki, joka ei valmistu koskaan).

Kiek in de Kök

Tarbekunstimuuseum

Komandandi 2, avoinna ti–pe 10.30–18, la–su 11.–16.30.

Pysyvä näyttely: Johannes ja Peeter.

Parikaste: Tallinnan historialliset maisemakortit.

Pysyvä näyttely: Tallinnan kaupungin linnoitusten historiasta ja tärkeimmistä sodista.

Lai 17, avoinna ke–su 11–18.

Viron taideteollisuuden pysyvä näyttely.

Nukumuuseum

Niguliste Muuseum, konserttisali

Kotzebue 16, avoinna ke–su 10.30–18.

Pysyvä lelu– ja nukkenäyttely.

Kristjan Raua Majamuuseum Luts on yksi harvoista virolaisista naistaiteilijoista, joka on menestynyt myös Viron rajojen ulkopuolella.

1904 syntynyt Luts opiskeli 1920-luvulla Pallaksen taidekoulussa ja siirtyi myöhemmin jatkamaan opintojaan Pariisiin.

Jo hänen 30-luvun omaperäiset maalauksensa herättivät Viron taidepiireissä suurta huomiota. Vuonna 1944 Luts muutti puolisonsa Peeter Arumaan kanssa Ruotsiin, jossa myös asui kuolemaansa (1993) saakka. Kansainvälisesti merkittävimmät työnsä Lust teki Ruotsin vuosinaan ja

Kadrioru loss, väliskunsti muuseum

K. Raua 8, avoinna to–la 10–17.

Kristjan Rauan teosten pysyvä näyttely.

Niguliste 3, avoinna ke–su 10–17.

Pysyvä näyttely: Keskiajan taide. Joka lauantai ja sunnuntai kello 16 urkumusiikin puolituntinen.

Mikkeli Muuseum Weizenbergi 28 Johannes Mikkelin kokoelmat (1500–1700 –lukujen länsi–eurooppalainen, venäläinen ja kiinalainen taide 1300–1800 –luvuilta.)

Peeter I Maja Mäekalda 2, avoinna ke–pe 10.30–18, la–su 11.30–18.

Pysyvä Pietari Suuren aikaa kuvaava näyttely.

Maarjamäe loss (Viron historiamuseon filiaali) Pirita tee 56, avoina ke–su 11–18.

Pysyvä Viron 1800–luvun näyttely.

Kokous Tallinnan sydämessä Uusi kokouskeskus hotellin toisessa kerroksessa. Monitoimisiksi sisustetuissa kokoussaleissa on tilaa yhteensä noin 900 konferenssivieraalle. Useita konferenssisaleja voidaan jakaa äänieristetyillä seinillä, jotta myös pienemmät ryhmät saisivat käyttöönsä sopivat työskentelytilat. Tekniset ratkaisut ovat erittäin käyttäjäystävällisiä.

Tiedustelut ja varaukset: puh. +372 6 809 300, fax +372 6 809 236, sähköposti: viru.reservation@sok.fi

Sokos Hotel Viru, Viru väljak 4, Tallinna • www.viru.ee ja www.sokoshotels.fi

mmm

laivat / lennot 1/2005

mitä missä milloin

EU-tullimääräykset

Laivat Eckerö Line

Lennot

Helsinki–Tallinna

Tallinna–Helsinki

Laiva Nordlandia

08.00–11.30 Nordlandia (ma–la)

08.15–11.15 Viking Line

Tallinnassa: Reisisadam B-terminaali Helsingissä: Länsiterminaali

09.00–12.15 Meloodia

13.30–16.45 Romantika

07.00–07.20 Copterline (ma–pe)

10.00–13.30 Nordlandia (su)

15.00–18.15 Meloodia (su)

08.00–08.20 Copterline (ma–pe)

12.30–15.30 Viking Line

16.00–19.15 Meloodia (ma–la)

09.00–09.20 Copterline (ma–la)

16.00–19.15 Fantaasia*

16.00–19.45 Nordlandia (su)

10.00–10.20 Copterline (ma–la)

18.30–22.00 Romantika

16.45–19.45 Viking Line

11.00–11.20 Copterline (ma–su)

20.15–23.30 Meloodia

18.00–21.30 Nordlandia (ma–la)

21.00–00.00 Viking Line

23.55–08.15 Meloodia

Varaukset +358 9 228 8544, Tallinnassa puh. +372 6 318 606.

LindaLine Express Varaukset puh. +358 (0)9 668 9700, fax +358 (0)9 668 97070, Tallinnassa, puh. +372 6 999 333. http://www.lindaliini.ee Tallinnassa: Linnahalli sadam Helsingissä: Makasiiniterminaali

Tallink/Tallink Express Varaukset ma–pe 9.30 –19, la 10–14, su 10–15, +358 (0)9 228 311, Tallinnassa info ja varaukset puh. +372 6 409 808. Lipunmyynti myös kaikissa matkatoimistoissa.

Helsinki–Tallinna

12.00–12.20 Copterline (ma–su)

15.00–15.20 Copterline (ma–su) 16.00–16.20 Copterline (ma–su) 17.00–17.20 Copterline (ma–la)

Laivat Meloodia, Romantika

18.00–18.20 Copterline (ma–pe)

Tallinnassa: Reisisadam A/B-terminaali Helsingissä: Länsiterminaali

19.00–19.20 Copterline (ma–pe)

Katamaraanit Express I, Autoexpress

20.00–20.20 Copterline (ma–pe)

Tallinnassa: Reisisadam D-terminaali Helsingissä: Länsiterminaali

Tallinna–Helsinki

Nordic Jet Line

07.30–07.50 Copterline (ma–pe)

Varaukset +358 9 681 770, Tallinnassa +372 6 137 000

08.30–08.50 Copterline (ma–pe)

Tallinnassa: Reisisadam C–terminaali Helsingissä: Kanavaterminaali K5

09.30–09.50 Copterline (ma–la)

Silja Line

11.30–11.50 Copterline (ma–su)

Varaukset +358 9 1804 422, Tallinnassa +372 6 116 661

12.30–12.50 Copterline (ma–su)

10.30–10.50 Copterline (ma–la)

13.30–13.50 Copterline (ma–su)

SuperSeaCat Three & Four

14.30–14.50 Copterline (ma–su)

Tallinnassa D-terminaali Helsingissa Makasiiniterminaali

Viking Line Varaukset Helsinki +358 9 123 577, Tallinnassa +372 6 663 966 Aikataulujen tiedot perustuvat lehden tekohetkellä käytettävissä olleisiin tietoihin, eikä lehti voi vastata virheistä. Kannattaa tarkistaa mahdolliset muutokset lipun varauksen yhteydessä.

15.30–15.50 Copterline (ma–su)

Copterline Mere pst. 20, Tallinna, +372 6 101 818, Hernesaari terminaali, Hernematalankatu 2, +358 9 6811 670, Helsinki.

Finnair Roosikrantsi 2, Tallinna, puh. +372

6 110 950, 6 110 949, 6 110 948, Helsingissä Helsinki-Vantaa Airport, puh. +358 600 140 140

ikenteen Helsinki-Vantaan lentoli 1 4636 200 8 +35 t öaja läht ja tulo m) +pv in.

7/m 0,5 RO (EU

1.5.2004 EU:HUN LIITTYVISTÄ MAISTA TUOTAVIEN TUPAKKATUOTTEIDEN VEROTONTA TUONTIA NS. SIIRTYMÄAIKANA ON KUITENKIN RAJOITETTU SEURAAVASTI: 200 KPL SAVUKKEITA TAI 250 G PIIPPU JA SAVUKETUPAKKAA

13.00–13.20 Copterline (ma–su) 14.00–14.20 Copterline (ma–su)

*Fantaasia liikennöi Helsingistä joka toinen päivä.

Lähdöt parittomilla viikoilla: ma, ke, pe, su. Lähdöt parillisilla viikoilla: ti, to, la.

Matkustaja saa polttoainetta lukuun ottamatta tuoda rajoituksetta toisesta EU-maasta hankkimiaan tuotteita omaan käyttöönsä.

16.30–16.50 Copterline (ma–su)

EU-MAASTA MATKUSTAJA saa tuoda omaan käyttöönsä rajoituksetta lihaa ja lihatuotteita, kalaa ja muita kalastustuotteita, maitoa ja maitotaloustuotteita sekä munavalmisteita.

SEKÄ EU:N ULKOPUOLELTA että EU:sta tulevan moottoriajoneuvon tavanomaisen polttoainesäiliön polttoaine on tullitonta ja verotonta. Henkilöautossa tai moottoripyörässä olevien kannettavien säiliöiden sisältämä polttoaine on tullitonta ja verotonta 10 litraan saakka, jos se on samaa kuin kyseisessä ajoneuvossa käytetään.

Jos matkustajalla on maahan saapuessaan mukanaan tullin, valmiste- tai arvonlisäveron, muun veron tai maksun tai tuontirajoitusten alaisia tavaroita, hänen on ilmoitettava ne tulliviranomaiselle.

Huumausaineita ei saa tuoda ilman lupaa. Myös mm. elävien eläinten ja kasvien, uhanalaisten eläin- ja kasvilajien sekä niistä saatavien tuotteiden, ampumaaseiden ja -tarvikkeiden sekä vaarallisten teräaseiden tuontia on rajoitettu.

Piraattituotteiden tuonti on kielletty.

17.30–17.50 Copterline (ma–la)

katso myös www.tulli.fi

18.30–18.50 Copterline (ma–pe)

Tullineuvonta puh. +358 (0)20 391 100

19.30–19.50 Copterline (ma–pe)

Tiedot päivittetty 26.04.2004

20.30–20.50 Copterline (ma–pe)

TA M M I K U U 2 0 0 5 TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVAT JAAK KADARIK JA PM/SCANPIX

T H E B A LT I C G U I D E

49

yhteiskunta

Tasa-arvoiset eurooppalaiset?

Olipa kerran runsaat satatuhatta suomalaista Helsingin kauppatorilla laulamassa ruotsiksi jääkiekkolaulua. Siinä purkaantui vuosisatainen kansallinen alemmuuden tunne ja ylimielisistä ”hurreista” tuli yhdessä yössä sympaattisempia ”svedupellejä”.

Nykäyksittäin se kansallinen minäkuva muuttuu myös Suomenlahden eteläpuolella.

Viro on päässyt tämän vuoden aikana niin Naton kuin EU:nkin jäseneksi.

Nämä jäsenyydet olivat se suuri unelma, josta tuskin uskallettiin ääneen puhua kun Viro itsenäistyi uudelleen 1991. Työtä se on vaatinut, mutta nyt Viro on virallisesti ja kaikkien ulkoisten mittapuiden mukaan eurooppalainen valtio.

Ajatukseen eurooppalaisesta Virosta on virolaisen helppo tottua sillä jo Neuvostoaikana Viro oli Neuvostoliiton ”länsi”.

Neuvosto-Eesti oli muista poikkeava ja oudon eurooppalainen neuvostotasavalta.

Tarton yliopistoa pidettiin Neuvostoliiton korkeakoulumaailmassa länsimaisena yliopistona, sekä hyvässä että pahassa. Virolaiselta turistilta voitiin jopa joissakin syrjäisimmissä neuvostomaan kolkissa kysyä, että käytetäänkö siellä Eestissä ruplaa vai maksatteko te aina dollareilla. Virolaiset myös tunsivat länsimaailmaa ehdottomasti parhaiten koko neuvostokansojen perheestä. Pohjois-Viro oli niitä ainoita kohtia, joissa tavalliset ihmiset saattoivat seurata länsimaisia televisiolähetyksiä ja vielä ilman korkeaa kielimuuria.

Neuvostoliitossa virolainen oli itseoikeutettu eurooppalainen, oikea keskieurooppalainen. Nyt tilanne on toinen, Viro on Euroopan rajamaita, syrjäinen kolkka. Tässä onkin eräs nykypäivän henkisistä hankaluuksista, niin kovasti Virossa aikoinaan haluttiin takaisin Eurooppaan ja niin kovin nopeasti on ensimmäisen luokan neuvostoeurooppalaisen arvo muuttunut ties minkä luokan syrjäkulmaeurooppalaisen asemaan. Eurooppaan on nykyään vaikea suhtautua.

Euroviisut veivät Eurooppaan Virolaisten asenteissa yksi suuri murros tuli Euroviisuvoiton myötä. Siihen asti luonnostaan epäilevän varovaiset virolaiset olivat suhteutuneet EU:n jäsenyyteen kauniisti sanottuna pidättyväisesti. Sen arvo toki myönnettiin, mutta silti.

Sitten vuonna 2001 Kööpenhaminassa kaikkien yllätykseksi Viron laulu voitti Euroviisujen laulukilpailun. Kaikissa suuremmissa kaupungeissa alkoi juhliminen. Tallinnassa nuoret kerääntyivät Raatihuoneen torille ja aloittivat juhlat, milläpä muulla kuin yhteislaululla. Laulu oli kulttielokuvasta Viimeinen pyhäinjäännös.

Elokuvassa sitä laulavat kapinaan nousseet keskiaikaiset talonpojat ja sanoissa kartanot poltetaan, herrat tapetaan ja vapaa on jokainen mies.

Kyllähän virolaiset ymmärsivät, ettei yksi Euroviisuvoitto maailmaa muuta.Aivan samoin jokainen suomalainen tiesi, ettei jääkiekon maailmanmestaruus muuta maailmaa paremmaksi tai lopeta lamaa. Tällaiset tapaukset ovatkin henkisiä murroksia.

Iskelmämusiikki on Virossa hyvin suosittua, voitto koko Euroopan kattavassa iskelmämusiikin kilpailussa oli laulukansana itseään pitäville virolaisille kova juttu.

Virolaiset olivat yhtä hyviä kuin muutkin.

Mitäpä siitä, että vertailuasteikko oli lau-

talousuutiset Noin 1 500 virolaista lähtenyt Irlantiin Viron EU:n jäseneksi liittymisen jälkeen on Irlantiin muuttanut 1 475 virolaista.

Irlanti on muidenkin muuttajien suuressa suosiossa. Liettualaisia on Irlantiin muuttanut 10 557 ja latvialaisia 5 257.

Eniten Irlantiin on lähtenyt puolalaisia, 23 552 henkilöä.

lukilpailut, eurooppalaisten joukossa virolaiset olivat voittaneet.

Laulukilpailuvoitto nosti omanarvon tunnetta. Vaikka jokainen myönsi, että leikkimielinen kisahan tämä vain oli, niin silti jokainen myös sisimmässään tiesi virolaisten olevan vähintään yhtä hyviä kuin muut Euroopan kansat. Euroviisuvoiton jälkeen kannatus EU-jäsenyydelle nousi yli 50 prosentin ja myös jäi sille tasolle.

Jotain samanlaista on nyt tapahtumassa Ukrainassa. Viime keväänä kymmenet miljoonat ukrainalaiset tunsivat olevansa eurooppalaisten kanssa tasavertaisia Ruslanan laulun voittaessa laulukilpailut Istanbulissa. Tasavertaisuuden tunteesta on tukset olivat ehkä liian suuret. Nyt tilalle lyhyt matka tasapuolisen kohtelun tuntee- on tullut hyvin realistinen asenne.

Viron pankki järjesti juuri kilpailun seen. Eurooppalaisiksi tai eurooppalaisten vertaisiksi itsensä tuntevat ihmiset eivät Viron tulevan eurokolikon kuvituksesta. enää alistu mihinkä Kilpailu oli korkeaNeuvostoliitossa viro- tasoinen ja lopullisen vaaliväärennökseen tahansa. Eihän Ukrai- lainen oli itseoikeutettu symbolin saivat valinan Euroviisuvoitto eurooppalainen, oikea ta tavalliset kansakeskieurooppalainen. laiset puhelinäänesoranssia vallankumoNyt tilanne on toinen, tyksellä. Voittajaksi usta aloittanut, mutta aivan samoin kun Viro on Euroopan raja- nousi Viron kartta.

Viron Eurovisiovoitto maita, syrjäinen kolkka. Niinpä Viron tulevien eurokolikoiden se vahvisti kansallista takana ei ole vaakunakissoja, ei kansalitsetuntoa ja muutti asenteita. liskukkia eikä kansallislintua. Siellä on Omalta pohjalta ponnistaen Viron kartta, jossa näkyvät rajat mutta ei Elämä Euroopan laidalla ei ole omiaan naapurimaita.

Olisi mielenkiintoista tietää millainen vahvistamaan eurooppalaista itsetuntoa.

Virolaisten Eurooppa-asenteissa on ollut olisi voittaja ollut esimerkiksi vuonna 2001 havaittavissa tietynlaista pettymystä, odo- tai sitten kun kolikkoasia on ajankohtainen eli parin vuoden kuluttua. Nyt tulos kerEuroviisuvoitto vuonna 2001 kohotti kansallista itsetuntoa Virossa kuten ukrainalaisen Ruslanan voitto viime keväänä.

Palkat nousivat Eurostatin antamien tietojen mukaan nousivat palkat viime vuoden kolmannen neljänneksen aikana Virossa 8,6 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2003. Eniten Euroopassa palkat nousivat Latviassa, jossa kasvua oli peräti 11,1 prosenttia.

Työttömien työnhakijoiden määrä väheni

too aika paljon virolaisten tämän hetken asenteista Eurooppaa kohtaan, eli Virossa ollaan ja Virosta tullaan.

Monesta muustakin seikasta huomaa, että virolaiset ovat nyt osallistumassa Euroopan asioihin tiukasti omalta pohjaltaan ja omista lähtökohdistaan lähtien.

Se ei merkitse sokeaa oman edun ajamista vaan toimimista omien arvojen perusteella ja yhteisten etujen etsintää muiden jäsenmaiden kanssa.

Kesällä pidettyjen Viron EU-parlamenttivaalien tulos on linjassa kolikoiden symbolin kanssa. EU-vaalien ehdoton voittaja oli Toomas Henrik Ilves. Jos hän olisi saanut samanlaisen äänivyöryn parlamenttivaaleissa, niin äänimäärällä olisi saanut noin 14-henkisen ryhmän Viron 101 paikkaiseen Riigikoguun.

Sosiaalidemokraattista Ilvestä äänestettiin yli puoluerajojen. Virolaiset yksinkertaisesti pitivät häntä maan pätevimpänä EU-parlamenttiehdokkaana. Sama pätevyyden arvostus näkyi myös muissa valituissa EU-parlamentaarikoissa, kaikki virolaiset ovat oman alansa asiantuntijoita.

Sen lisäksi he ovat politiikkoja ja kuuluvat johonkin puolueeseen.

Ero Suomen euroedustajiin on selkeä, Suomesta valittiin ennen muuta politiikan ammattilaisia, joilla on sitten enemmän tai vähemmän erikoisasiantuntemusta. Kärjistäen voisi sanoa, että Virossa valittiin asiantuntijoiden joukosta poliitikot. On selvää, että virolaiset tavoittelevat vaikutusvaltaa EU:ssa ja kun maa on pieni, niin sen edustajien on oltava mahdollisimman päteviä, näin ajatellaan.

Euroopan unelma on muuttunut realismiksi. Neuvostoaikana niin itsestään selvä samaistuminen eurooppalaisuuteen on saanut voimakkaampia kansallisia sävyjä. Viro on taas muuttumassa ja samalla virolaisten asenteet. Aivan kuin Euroviisuvoitto on myös EU-jäsenyys asia, joka vaikuttaa kansan omakuvaan.

Ja mielikuvat voivat vaihtua kovinkin nopeasti. Sen jälkeen kun brittiläinen halpalentoyhtiö on alkanut lennättää englantilaisia ryyppyporukoita juhlimaan Tallinnaan, on suomalaisten maine noussut. Virolaiset ovat huomanneet, että suomalaiset loppujen lopuksi olivat ja ovat aika rauhallisia vodkaturisteja, oikeastaan miltei ihanneasiakkaita.

■

Virossa on vuoden aikana rekisteröityjen työnhakijoiden määrä laskenut lähes viidenneksen. Viime vuoden lokakuussa etsi töitä 33 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on 19,2 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin.

Tallink kasvatti markkinaosuuttaan Vuoden 2004 yhdentoista ensimmäisen kuukauden aikana Helsinki-Tallinna -välillä oli Tallinkilla 2 200 000, Silja Linella 1 240 000 ja Viking Linella 760 000 matkustajaa. Tallinkin matkustajamäärä kasvoi noin 250 000:lla matkustajalla.

Prisma avaa viidennen marketin Ensi vuoden jouluksi valmistuu Lasnamäen kaupunginosaan Tallinnan viides, 10 000 neliömetrin Prisma-hypermarket. Työntekijöitä uuteen yksikköön tulee yli sata ja sen markkina-alueena on Lasnamäen lisäksi Tallinnan itäinen puoli eli Pirita, Muuga ja Viimsi.

Toyota suosituin henkilöauto Vuoden 2004 yhdentoista ensimmäisen kuukauden aikana myytiin Virossa 15 264 uutta henkilöautoa. Suosituin automerkki oli Toyota, joita myytiin 1 801 kappaletta. Toisena oli Mazda, 1 207 kappaletta ja kolmantena oli Peugeot, 1 172 kappaletta.

Uutuusviinalla rahaa veteraaneille Kuhmolainen juomatalo Newalco Oy muistaa sotiemme taisteluissa haavoittuneita kunniakansalaisia sekä talvisota- ja veteraaniperinteen vaalijoita tukemalla Sotainvalidien Veljesliitto ry: n sekä Kuhmon Talvisota- ja Veteraaniperinneyhdistys ry: n tekemää arvokasta työtä.

Talvisodasta tulee kuluneeksi 65 vuotta. Taistelut kestivät marraskuun lopusta maaliskuun puoliväliin, kaikkiaan 105 päivää.

Newalco on kehitellyt sodan muistoksi Talvisota-nimisen juomauutuuden.

Väkevän minttusnapsin raikkaus sekä katajainen tuoksu tuovatkin mieleen sotatalven pakkaset. Ryyppy on ollut markkinoilla marraskuun alusta alkaen.

Newalco järjesti tuolloin näkyvän tuotelanseeraustilaisuuden Virossa. Asiaan kuuluvasti yhtiö lahjoittaa 105 päivän ajan (30.11.2004–13.3.2005) jokaisesta Suomessa myydystä Talvisota-pullosta viisi senttiä veteraanijärjestöille.

Talvisota-pullon hinta on Virossa 69,90 kruunua (noin 4,5 euroa).