Syyskuun The Baltic Guide on ilmestynyt

Tallinnan

vegaaniset ravintolat testissä Mikko Alatalolla on syvä suhde Viroon

Lähde sadonkorjuuajan

makumatkalle Viroon Tallinnan edulliset

outlet-kaupat

Hyvän ruuan Viro

Ruokavaikuttaja Ragne Värk opastaa Viron ruokakulttuuriin

www.balticguide.ee

S Y Y S K U U 2 0 19

Hinta suomalaisissa myyntipisteissä 1,70€ (sis.alv.)

Jakelussa SUOMESSA

Nyt hinnat ovat alentuneet eikä panttia tarvitse maksaa WWW.PREORDER.TALLINK.COM/FI

9

99 EUR

Karjala Export 5,2% 18x33cl

13

90 EUR

19

2,46 /1L

15

90 EUR

5,2% 24x33cl

Hartwall Original Long Drink

19

49 EUR

5,5% 24x33cl

589 EUR 7,85 /1L

2,46 /1L

Lapin Kulta 5,2% 24x33cl

Hartwall Original Long Drink Orange 5,5% 24x33cl

15

90 EUR

Lahden Erikois IPA

15

90 EUR

4,7% 24x33cl

2,01 /1L

2,01 /1L

1,76 /1L

1,68 /1L

49 EUR

A.Le Coq Premium

Fizz Original Dry 4,7% 24x33cl

2,01 /1L

1790

EUR 1,13 EUR/1L

2x24x33cl

589 EUR

389 EUR

2790 EUR

2490 EUR

7,85 /1L

5,32 /1L

37,20 /1L

33,20 /1L

Cava Jaume Serra Semi Seco

Cava Jaume Serra Brut

Törley Talisman

11,5% 75cl

11,5% 75cl

11,5% 75cl

Ayala Brut Majeur Tallink

Nicolas Feuillatte Brut Réserve

12% 75cl

12% 75cl

790 EUR

1290 EUR

1589 EUR

1589 EUR

10,53 /1L

17,20 /1L

5,30 /1L

5,30 /1L

Nederburg WMR Edelrood

Kung Fu Girl Riesling

Espiritu De Chile Cabernet Carmenere

Espiritu De Chile Gewürtztraminer-Semillion

14,5% 75cl

12% 75cl

13% 300cl

12,5% 300cl

Huomio! Tämä on alkoholia. Alkoholia voi vahingoittaa terveyttäsi.

24x33 cl:n laatikon tölkkituotteista EI VELOITETA panttia 2,40 € Hinnat ovat voimassa 1.-30.9.2019 tai niin kauan kuin varastoa riittää WWW.PREORDER.TALLINK.COM/FI

Suuri valikoima edullisin hinnoin!

Seuraa meitä: Calle.ee

www.facebook.com/calleestonia/

Aperol 100cl 11% Hartwall Original 24x33cl 5,5% (2,46€/L)

€ 49 19

Lakrishot 50cl 21% (15,98€/L) + pantti 2,40€

€ 49 8

€ 99 12

Koskenkorva Blueberry Tonic/ Lingonberry Tonic /Village Mule / Village Tea 33cl 4,7% (4,52L)

1 49

€ + pantti 0,10€

i n e l a o r e v Valmiste % 5 2 a s s o r i V Tee ennakkotilaus osoitteessa www.calle.ee ja saat lisäksi 3 % alennuksen.

Tarjoukset ovat voimassa 30.09.2019 asti. Huomio! Tämä on alkoholituote. Alkoholi voi vahingoittaa terveyttäsi.

K

JO ITAR K N UPO

4

US

99

Grand Sud Chardonnay 100cl 12,5% (Ranska)

OIemme avoinna Nautica keskuksessa joka päivä kello 10-20.

Nautica Keskuksen pysäköintialueella pysäköinti on ilmaista ensimmäiset 2h.

Tuotevalikoiman ja hinnastot löydät osoitteesta: www.calle.ee

Hyväksyn Callen uutiskirjeen vastaanottamisen.

Sähköposti:........................................................................

4

pääkirjoitus

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

Sisältö

Ajankohtaista

6 Viron ruokakuun tapahtumia, Valo kävelee Kadriorgissa -festivaali, TBG suosittelee syyskuussa 9 Pärnun valotaidetapahtuma, Tallinn Design Week 11 Näistä puhutaan, Hüttünen, kuukauden kuva

Kulttuuri

Miltä sinun Virosi maistuu?

12 Teatterien uusi kausi, Pärnun syksyn kulttuurikalenteri 16 Põltsamaan ruokamuseo 17 Taidekeskus Kai

Ravintolat ja virolainen ruoka

M

itä ruokaa haluat joka kerta syödä Virossa käydessäsi? Onko se kenties seljanka tai muu keitto? Vai pubissa naposteltavat valkosipulileivät ja pelmenit tai kaupasta ostetut kaali- ja nakkipiirakat?

Tai sittenkin jotain makeaa. Kaikki ne kahviloiden herkulliset marjarahkakakut, leivokset ja rommipallot.

Totta kai Viron-reissulla syödään myös matkailijan perusmättöä, kuten pizzaa, pastaa ja hampurilaisia.

Mutta usein niissäkin on virolaista twistiä mukana.

Niin kuin vaikkapa aikoinaan Pärnun bussiaseman hampurilaisissa, joiden syöminen oli runsaan hapankerma-majoneesikastikkeen takia äärimmäisen hankalaa.

kotona. Lue, mitä virolaisia ruokia Värk suosittelee sivulta 29.

Virolaisessa ruokakulttuurissa arvostetaan nyt oman maan makuja, kertoi ruokavaikuttaja Ragne Värk The Baltic Guiden haastattelussa.

Värkin mukaan virolaiset ovat löytäneet taas paikalliset perinteet ja ruuat: ainekset hankitaan torilta, käydään sienessä ja kesän satoa säilötään.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ruokapöydällä olisi pelkästään perinneruokia. Uusia makuja syntyy yhdistelemällä vanhaa ja uutta. Siitä on hyvä esimerkki Ragne Värkin pitämä suosittu ruokablogi, jossa on satoja reseptejä hapankermajäätelöstä punajuuri­ pizzaan.

Ragne Värk rohkaisee suomalaisiakin maistamaan erilaisia virolaisia ruokia ja myös kokkaamaan niitä

Syyskuu on virallisestikin virolaisen ruuan teemakuukausi, joten ruokamarkkinoita ja -tapahtumia riittää eri puolille maata. Ne ovat mainioita paikkoja tarkistaa, mitä kaikkea Virossa juuri nyt syödään ja valmistetaan.

Oletko esimerkiksi kuullut, että Viron itärajalla sijaitsevassa Narva-Jõesuussa järjestetään syyskuun lopussa nahkiaismarkkinat?

Syyskuun lehti on omistettu virolaiselle ruualle ja sadonkorjuuajan tapahtumille ja herkuille.

Syyskuu on sadonkorjuun aikaa, joten se on oivallinen aika sukeltaa virolaiseen ruokamaailmaan.

Yltäkylläiset torit pursuavat kesän anteja: hapankurkkuja, tomaatteja, sipuleita, valkosipuleita, tyrnejä, sieniä ja hunajaa.

18 Tallinnan vegaaniset ravintolat 19 Ravintolauutiset 21 Virolaisen ruuan ravintolat 23 Leib Resto & Aed, Rohuaia Kohvik 26 Tallinnan yöhön: Urban Bar 27 Virolaisen ruuan kulmakivet, Viron ruoka-alue 2019 28 Haastattelussa ruokavaikuttaja Ragne Värk

Ostokset

31 Vanhankaupungin Prisma, ostosuutisia 32–33 Tallinnan outlet-kaupat 34 Hevostarvikeliikkeitä Virossa 35 Kevytkannabiksen myynti Virossa

Henkilö

37 Haastattelussa toimittaja Petri Saraste 44 Haastattelussa laulaja Mikko Alatalo

Syyskuu on virolaisen ruuan teemakuukausi.

Maukkaita lukuhetkiä!

Rakentaminen

38 Rakennustarvikkeiden osto Virosta

Kauneus ja terveys

40 Tallinnan lävistys- ja tatuointisalongit 43 Esittelyssä virolainen kauneustuote

Historia

46 Keskiaikaiset pidot

Luonto

48–49 Rannikkovaellusreitti Virosta Liettuaan

Viihde

50 Tallinnan suomalaiset opiskelijat suosittelevat, Virovisa, ristikko

Matkailijan mitä, missä, milloin

Mikko Virta Päätoimittaja

51–55 Kulttuuritapahtumia, matkailijan hyötytietoa ja kartat

Toimituksen virolaisen ruuan suosikit “Kahta en vaihda: toinen on hapankaali ja toinen tattari. Viime aikojen suurin ruokaelämys oli maistaa vasta valmistettua sõir-juustoa Setomaalla (ks. sivu 27). ”

“Ilman hapukooria (virolainen hapankerma) ei tule enää mistään mitään. Yhdessä voissa paistettujen pelmenien kanssa se on perheenäidin arjen pelastaja.”

Mikko Virta, päätoimittaja

Klikkaa koodista suoraan lehteen @thebalticguidesuomi

Silja Hurskainen, toimituspäällikkö

Lue verkossa osoitteessa www.balticguide.ee @thebalticguide

@balticguideFIN

Päätoimittaja: Mikko Virta Toimituspäällikkö: Silja Hurskainen Ulkoasu: Evelin Linholm, Eve Jaansoo Valokuvaaja: Andrei Chertkov Tämän numeron avustajat: Johanna Heinonen, Timo Huttunen, Vesa Häkli, Arja Korhonen, Antti Sarasmo, Mikko Savikko Yhteydet: Põhja pst. 25, 10415 Tallinna Toimitus: e-mail: editorial@balticguide.ee puh. +372 6 117 760 Ilmoitusmarkkinointi: marketing@balticguide.ee Toimitusjohtaja: Jane Konga Vuositilaus (12 numeroa) 36 euroa.

Puh. +372 6 117 760 Tilaukset sähköpostilla: tilaukset@balticguide.ee Tilaus Internetissä www.balticguide.ee

Kannessa: Ragne Värk Kuva: Olavi Värk

Vastuu virheistä. Kustantaja ei voi vastata lehdessä mahdollisesti olleiden virheiden aiheuttamista vahingoista. Mikäli ilmoituksia ei tuotannollisista tai muista toiminnal­lisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista sovitusti, lehti ei vastaa mahdollisesti ­aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen ­poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta ­virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisemispäivästä.

TULE PRISMAAN!

Tarjoukset ovat voimassa 05.09.-25.09.2019

Prismasta löydät ennestään tuttujen tuotteiden lisäksi laajan ja laadukkaan virolaistuotteiden valikoiman.

EDULLINEN PYSYVÄSTI

Liivimaa Lihaveis Oskar

Poronlihan säilyke

Moskovan meetvursti

2

2

Linnamäe Lihatööstus 170 g (17.59/kg)

99

-39 %

Normaalihinta 4.89

210 g (12.33/kg)

59

-30 %

Normaalihinta 3.69

Luomunaudan pihvi punajuurella ja valkosipulilla

ÖKO Kataja luomujuusto, viipaloitu

Lehmänmaitojuusto saksanpähkinöillä

Kasvonaamio

3

1

2

1

400 g (9.23/kg)

69

-30 %

Normaalihinta 5.29

Saaremaa

150 g (11.27/kg)

69

-23 %

Normaalihinta 2.19

Deline

150 g (13.93/kg)

09

-19 %

Normaalihinta 2.59

Nivea

erilainen valikoima 15 ml (92.67/l)

39

-30 %

Normaalihinta 1.99

Huomaathan, että alkoholi voi vahingoittaa terveyttäsi.

John Frieda Crystal

Roll-on deodorantti

granaattiomena; kamomilla ja vihreä tee 70 ml (49.86/l)

3

49

-18 %

Normaalihinta 4.25

Shampoo ja hiushoitoaine

Milka

antaa tuuheutta; kuntouttava 250 ml (27.56/l)

6

89

-25 %

Normaalihinta 9.19

Maitosuklaa Daim-murusilla

100 g (10.90/kg)

1

09

-16 %

Normaalihinta 1.29

Mina De Oro Cabernet Sauvignon

Beefsteak Club Beef and Liberty Shiraz

750 ml (5.99/l)

750 ml (9.99/l)

SMM viini 13,5 %, Chile

4

49

Älä unohda S-Etukorttia, koska saat bonusta myös Viron Prismoista.

Viini 14,5 %, Australia

7

49

Girl with Pearl Earring Merlot

Viini 13 %, Chile 750 ml (10.65/l)

7

99

www.prismamarket.ee

Prisma Vanalinna, Lasnamäe, Sikupilli, Mustamäe, Tartu Sõbra ja Narva palvelevat nyt 24/7!

Muut Prismamme ovat avattuina kello 08-23 VANALINNA Prisma Tallinn Aia 3

ROCCA AL MARE Prisma Tallinn Paldiski mnt 102

KRISTIINE Prisma Tallinn Endla 45

SIKUPILLI Prisma Tallinn Tartu mnt 87

MUSTAMÄE Prisma Tallinn Karjavälja 4

LASNAMÄE Prisma Tallinn Mustakivi tee 17

SÕBRA Prisma Tartu Sõbra 58

ANNELINNA Prisma Tartu Nõlvaku 2

NARVA Prisma Narva Kangelaste 29

PERHEELLE PARAS

6

ajankohtaista

Kuva: Sibulatee

TBG suosittelee SYYSKUUSSA

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

Syyskuu on virolaisen ruuan kuu TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVA KARL ANDER ADAMI

Syyskuu on virolaisen ruuan teemakuu

(Eesti toidu kuu), mikä näkyy lukuisina ruoka-aiheisina tapahtumina eri puolilla maata. The Baltic Guide poimi esille muutamia kiinnostavia tärppejä.

Tallinna:

KAHVILANAUTINTOJA PEIPSIJÄRVEN RANTAKYLISSÄ

Kuva: AS Tartu Näitused

Peipsijärven rannan lähistön kylissä vietetään 14. syyskuuta jo neljännen kerran kahvilapäivää (Sibulatee puhvetite päev).

Paikalliset tilat ja matkailutoimijat laittavat pystyyn omat kahvilansa kello 10–18 ja tarjoilevat parhaimpia herkkujaan. Monet kahvilat ovat ulkosalla, joten kannattaa varustautua säähän sopivilla vaatteilla.

Tallinnassa ruokakuun tapahtumien sydämenä voi pitää Viron ulkomuseota, jossa syys-lokakuu on tiivistä markkina-aikaa. Sunnuntaina 15.9. museon alueella vietetään virolaisen leivän päivää ja syysmarkkinoita. Suuren ja monipuolisen tapahtuman kunniapaikalla on nimensä mukaisesti leipä.

15.9. on Viron luonnontieteellisessä museossa sieninäyttely.

Kalan ystävä lähtee lauantaina 21.9.

Tallinnan Kalasataman kalafestivaalille.

Meren antien lisäksi luvassa on myös elävää musiikkia.

Tallinnan naapurikunnan Viimsin ulkoilmamuseossa on 21.9. Ubinapäev, jolloin keskitytään erityisesti omenasatoon ja omenamehun tekoon.

Pärnu:

SUURI AUTONÄYTTELY TARTOSSA

Muualla Virossa:

Kuu alkaa Saarenmaan ruokafestivaalilla 5.–15.9. Viron hunajapääkaupungissa Karksi-Nuiassa, pidetään 6.–7.9. hunajafestivaalit.

Tarton keskustassa syyssatoa voi ostaa lauantaina 7.9. Tartu Maarjalaat -tapahtumassa. Puutarhatuotteideiden lisäksi kaupan on taimia, kukkia ja käsitöitä. Tartossa sijaitsevassa Viron kansallismuseossa on syyskuun aikana useita ruoka-aiheisia tapahtumia.

Hiidenmaalla pidetään 14.–22.9. ruoka- ja taideviikko.

Peipsijärven rantojen kylissä ja kaupungeissa on kuun aikana lukuisia tapahtumia, kuten Mustveen Peipsi Kolla 14.9. ja Sagadin sieninäyttely 14.–15.9.

Võrtsjärvellä nautitaan ankeriaita 13.–15.9. ankeriasfestivaalilla. Itä-Viron Narva-Jõesuussa puolestaan herkutellaan nahkiaisilla niille omistetussa Silmufestival-tapahtumassa 28.9. n Kaikki ruokakuun tapahtumat: www.eestitoit.ee.

Lisätietoa Viron markkinoista: www.laadad.ee/ laadakalender.

Lue lisää virolaisesta ruokakulttuurista tämän lehden sivuilta 16, 27–29 sekä 46–47.

Syksyn lumoavin tapahtuma Tallinnassa

Kuva: Mari Ann Selge

Nelipyöräisistä kiinnostuneet suuntaavat 27.–29. syyskuuta Tarton messukeskukseen, jossa järjestetään Viron suurin autonäyttely Tartu Motoshow. Eri automerkit esittelevät näyttelyssä uusimpia mallejaan, ja nähtävää on myös leluautojen harrastajille. Viime vuonna tapahtumassa vieraili yli 16 000 kävijää.

Kesäpääkaupunki hehkuu syysväreissä Pärnun taimimarkkinoilla 13.–14.9. Yli sadan myyjän markkinoilla on tuottajia Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Myytävänä on siemeniä, taimia, syksyn satoa, puutarhatyökaluja ja -huonekaluja.

Suuressa tapahtumassa on huomioitu asiakas hyvin. Sadama-kadun portin luona on ilmainen taimiensäilytyspaikka, johon voi viedä ostoksiaan säilytettäväksi, kun vielä jatkaa alueella kiertämistä. Alueella liikkuu myös taimitaksi, joka auttaa viemään ostokset autolle.

Metsän antimien parhaimmistoa on tarjolla Viron ruokakuun tapahtumissa.

TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVA RENE JAKOBSON

Yhdeksi Tallinnan syksyn suosituimmista

ja mieleenjäävimmistä tapahtumista on kehittynyt valofestivaali Valgus kõnnib Kadriorus (Valo kävelee Kadriorgissa). 18.–20.9. järjestettävä tapahtuma levittäytyy Kadriorgin puistosta myös Tallinnan vanhaankaupunkiin.

Puisto ja kaupunki täyttyvät upeista valoinstallaatioista, kynttilöistä ja soihduista. Oman lisänsä tuovat erilaiset konsertit ja tulitaiteilijoiden esitykset.

18.–19.9. festivaalin eri tapahtumat keskittyvät puistoon. 19.–20.9. painotus on enemmän Vanhassakaupungissa.

Tapahtuman aikana Kadriorgin puistossa liikkuu erittäin paljon ihmisiä ja puiston suuntaan kannattaa joko kävellä keskustasta tai tulla puiston kupeeseen raitiovaunuilla 1 tai 3. n

YLI ESTEIDEN TALLINNASSA

Viron vuosittainen hevosurheilun suurtapahtuma, Tallinn International Horse Show, kilpaillaan jälleen Tallinnan Saku Suurhallissa 4.–6. lokakuuta. Viikonlopun aikana kilpaillaan sekä este- että kouluratsastuksen maailmancupia. Tapahtumaan kuuluu kisatapahtumien lisäksi monenlaista viihdeohjelmaa, ja ostosalueella on hevostarvikkeiden kauppiaita Virosta ja muista maista.

Valofestivaali Valgus kõnnib Kadriorus, Valo kävelee Kadriorgissa -festivaali on elämys pienille ja suurille vieraille.

ke 18.–pe 20.9., Tallinnan Kadriorgin puisto sekä Vanhakaupunki.

PALDISKI MNT 102, TALLINN E-P 10 - 21 I MON-SUN 10 - 21 I MA-SU 10 - 21 ROCCAALMARE.EE

SADAMAST TAKSOGA ~10 € / TAXI FROM HARBOUR ~10 € / TAKSILLA SATAMASTA ~10 €

TERE TULEMAST TALLINNA PARIMALE OSTUTUURILE! WELCOME TO THE BEST SHOPPING TOUR IN TALLINN! TERVETULOA TALLINNAN PARHAALLE OSTOSKIERROKSELLE!

ENDLA 45, TALLINN E-P 10 - 21 I MON-SUN 10 - 21 I MA-SU 10 - 21 KRISTIINEKESKUS.EE

SADAMAST TAKSOGA ~5 € I TAXI FROM HARBOUR ~5 € / TAKSILLA SATAMASTA ~5 €

KEULA KOHTI VIIKONLOPPUA! Viking XPRS:n viikonloppu käynnistyy Perjantaipiknikillä, jolle ehtii hyvin työpäivän jälkeenkin. Lauantaisin lavalle nousevat isot nimet kuten STIG (7.9.) ja Paula Koivuniemi (21.9.). Kerran kuussa sunnuntaisin ohjelmassa on Ville Viking-perheristeily.

Ja kaikkina viikonpäivinä on voimassa Pre-order – kätevä juomien ennakkotilaus, jonka voi tehdä vaikka yhdessä ystävien kanssa!

Edullisin hinta netissä. Varaa vikingline.fi tai soita 0600 41577 (2,01 €/vastattu puhelu + pvm./mpm.). Paikkoja on rajoitetusti.

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Jätä autosi Helsinki-Vantaalla GoParkingille ja jatka matkaasi matkailuautolla!

Suomen matkailuautovuokrauksen vuokraushinnoista 31.10.2019 loppuun asti.

Tällä kupongilla

-10%

Alennuskoodi on SYKSY2019 kun teet varausta www.matkailuautovuokraus.fi tai soitat +358 409 639 829.

Karavaanari, varaa nyt matkaparkkipaikkasi Helsinki-Vantaalta www.goparking.fi

matkailuautovuokraus.fi

goparking.fi

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

ajankohtaista

9

Yön valossa -tapahtuman esityksissä käytetään valoa, videota ja oikeita näyttelijöitä mielikuvituksellisella tavalla. Pärnun vanha raatihuonekin muuttuu mystisten tapahtumien näyttämöksi.

Valotaide herättää Pärnun vanhat talot henkiin Ensimmäistä kertaa järjestettävä Yön valossa -tapahtuma yhdistelee valotaidetta, musiikkia ja teatteria.

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVA ARGO VALDMAA

Yön valossa -tapahtuman vetäjän Anneli Leppin mukaan saman-

laista valotaidetapahtumaa ei ole koko Virossa. ”Yhdistelemme esityksissä musiikkia, teatteria ja video mappingia”, hän sanoo. Video mapping on monille tuttu suositusta

Lux Helsinki -tapahtumasta, jossa Helsingin rakennuksien seinille heijastetaan valotaidetta.

Pärnun syyskuinen tapahtuma eroaa kuitenkin Lux Helsingistä siinä, että mukana on myös oikeita näyttelijöitä, tanssijoita ja muusikoita. Anneli Leppin mukaan Pärnun keskustassa on kahden päivän aikana kolme rakennusta,

Muotoilufestivaalin suosituimpia tapahtumia on designkatu, joka järjestetään 21.9. Noblessnerissa.

Muotoilufestivaali tähyää tulevaisuuteen TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVA DISAINIÖÖ

Tallinn Design Festival järjestetään

16.–22. syyskuuta Tallinnan Noblessnerissa, Telliskivessä ja Viron taideakatemian tiloissa.

Muotoilufestivaalin ohjelmassa on viikon aikana muun muassa näyttelyitä, seminaareja ja työpajoja. Noblessnerissa järjestetään lauantaina 21.9. suosittu design-

katu, jossa virolaiset muotoilijat kauppaavat tuotteitaan. Festivaalin teemana on tällä kertaa tulevaisuuden materiaalit, joten esille pääsevät erilaiset ympäristöystävälliset materiaalit ja tuotteet. n

Tallinn Design Festival,

16.–22.9. Noblessner, Telliskivi, EKA, Tallinna. www.disainioo.ee

jotka toimivat esityspaikkoina.

Mukana ovat vanha raatihuone, Tallinnan portti ja Mohrin talo. ”Jokaisen rakennuksen seinille luodaan oma esityksensä, joka kestää maksimissaan 20 minuuttia.”

Talojen seinillä seikkailee muun muassa pieni poika, kummitus ja lehtimies Johann Volde-

mar Jannsen, jonka syntymästä

tuli tänä vuonna kuluneeksi kaksi sataa vuotta.

Esitykset sopivat koko perheelle lukuun ottamatta Tallinnan portin keskiöistä esitystä, joka saattaa olla pikkulapsille liian pelottava. Lisäksi Rüütli-kävelykadulla on yhdentoista liikkeen näyteikkunoihin luotu

maalauksia, jotka muuttuvat ”eläviksi”.

Yön valossa -tapahtuman ohjaaja on Kaili Viidas ja videosuunnittelun ovat tehneet Argo Valdmaa ja Emer Värk. n

Yön valossa (Öö valgel),

27.–28.9. Pärnun keskusta.

Lisätietoa: www.oovalgel.ee

Uusi irkkupubi satamassa!

Ota kuva Finn McCools -ravintolasta ja jaa se omassa some-kanavassasi, niin saat minttujuoman!

#minttuatmccools

KARAOKE

4,20 14 TELEVISIOTA Sadamarket • Kai 5, Tallinna A-terminaalista 100 m @finnmcoolstallinn

MAD MURPHY ’S

Avoinna: ma- to 10:00 - 02:00, pe - la 10:00 - 04:00, su 11:00 - 02:00

– irlantilainen pubi ja grilli!

3,80

ELÄVÄÄ MUSIIKKIA TO–SU Mündi 2, Tallinna • Puh. +372 6 011 070

Tallinnan paras irlantilainen KARAOKEBAARI

3,60

3,60 Valli 1. Oikealle Virun portista

ti - su 10.00-04.00 Puh. +372 660 1120

Pyydä suomalaista karaoke-listaa!

shamrocktallinn

Huomio! Tämä on alkoholia. Alkoholi voi vahingoittaa terveyttäsi.

MAKUJA JA TUOKSUJA MAAILMALTA Myymälässämme on laajat valikoimat juomia ja hienostuneita makuja, joita voi myös maistella paikan päällä baarissamme ja loungessamme.

Alennus tätä kuponkia näyttämällä!

Katso myös kuukauden erikoistarjoukset internetsivuiltamme.

The Oak Lounge – Tallinna, Vanhakaupunki Dunkri 2, Tallinna, Viro Puhelin: +372 644 5647 www.theoaklounge.com Sähköposti: info@theoaklounge.com

VIROLAISTA RUOKAA TARJOAVA PERHERAVINTOLA RAATIHUONEENTORILLA.

Liisun luona Syyskuun tarjous Lounas tai illallinen neljälle.

Hintaan sisältyy pullollinen kuohuvaa.

Ravintola Liisu Juures Avoinna joka päivä 10–23 Raekoja plats 13, Vanhakaupunki, Tallinna Puh. +372 6 441 983

Tervetuloa!

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

Näistä puhutaan

Tallinnassa takkuaa liikenne HÜT TÜNEN Tänäkin kesänä on Tallinnassa

TARTOSTA 2024 KULTTUURIPÄÄKAUPUNKI

Kuva: Silja Hurskainen

Elokuun lopussa selvisi, että vuoden 2024 kulttuuripääkaupunki on Tartto.

Virosta ehdokkaana oli myös Itä-Viron Narva, mutta se joutui jäämään ilman titteliä. Tartto sai kiitosta muun muassa monipuolisesta kulttuuritarjonnasta, joka on kiinnostava myös kauempaa tuleville taiteilijoille ja vieraille.

Kulttuuripääkaupunkihankkeessa on Tarton kanssa mukana 19 etelävirolaista kuntaa ja kaupunkia. Edellisen kerran titteli oli Virossa vuonna 2011, kun Tallinna oli Euroopan kulttuuripääkaupunki.

11

ajankohtaista

autolla liikkuminen ollut vaikeaa jatkuvien ruuhkien vuoksi.

Ne ovat jokapäiväisiä. Aamulla ja iltapäivällä ei autolla kannata liikkua ollenkaan.

Suurin syy ruuhkiin ja autojonoihin ovat kaupungissa käynnissä olevat tie- ja katutyöt. Kun tähän vielä lisätään Tallinnassa pidettävien monien tapahtumien, konserttien ja urheilukilpailujen suuret ihmis- ja automäärät sekä jatkuva autolauttaliikenne keskellä kaupunkia sijaitseviin satamiin, on liikennekaaos on valmis.

Erimerkiksi teräsmieskisojen aikana estettiin joiltakin ihmisiltä kotiinpääsy autolla kokonaan.

Kun matkustajalaiva purkaa sadat

autot satamaan, on koko kaupungin keskusta tukossa. Pahimmillaan satamasta ulospääsy voi kestää jopa tunnin.

Tallinnan ruuhkat olisi kuitenkin vältettävissä tai ainakin tilannetta voitaisiin helpottaa jos haluttaisiin. Tieremonttien suunnittelijoilla ja tekijöillä ei kuitenkaan ole kiinnostusta, halua tai aikaa suunnitella ja rakentaa

toimivia väliaikaisia liikennejärjestelyjä.

Lisäksi tieremonteista ja kiertoteistä kertovat liikennemerkit ja opastaulut ovat vaikeaselkoisia, puutteellisia tai puuttuvat kokonaan. Autolla liikkuvat turistit ovat suurissa vaikeuksissa, koska edes navigaattori ei osaa kertoa oikeaa reittiä.

Sataman D-terminaaliin pääseminen on tietöiden vuoksi ollut haasteellista.

Monilla suomalaismatkailijoilla on ollut suuria vaikeuksia päästä Tallinnasta ulos. Myös sataman D-terminaaliin pääseminen on tietöiden ja suljettujen katujen vuoksi ollut haasteellista.

Joka kesä jossain päin Tallinnaa kadut kaivetaan auki. Kaupungissa on samaan aikaan useita mittavia tietyöprojekteja. Tietenkin on hyvä, että Tallinnan katuverkostoa kunnostetaan, mutta miksi työtahti on niin hidas?

Usein työmaalla on vain muu-

tama mies töissä. Miksi työtä ei tehdä vuorokauden ympäri? Ja miksi kaikki pitää tehdä kesällä? Tietöitä voitaisiin jakaa myös keväälle ja syksylle.

Ruuhkissa istumiseen kuluu pal-

jon aikaa. Kukaan ei ole laskenut kuinka paljon menetetty työaika tulee liike-elämälle maksamaan.

Jotkut Tallinnan liikennejärjestelyt ja -päätökset ovat todella kummallisia. Esimerkiksi kaupungin halki kulkevan yksisuuntaisen Gonsiori-kadun liikenne vaihtaa päivän aikana suuntaa. Kukaan vain ei oikein tiedä milloin.

Omituista oli myös se, että kaupungin johto antoi kesä- ja heinäkuussa amerikkalaiselle elokuvaohjaajalle Christopher Nolanille oikeuden sulkea monia tärkeitä liikenneväyliä elokuvansa kuvausten ajaksi. Tämä aiheutti sen, että esimerkiksi Lasnamäen liikenne takkusi viikkojen ajan.

Järjestely ei olisi onnistunut Helsingissä tai Tukholmassa.

Tänä kesänä on tullut vielä yksi uusi liikennettä sekoittava elementti, sähköpotkulaudat. Niiden käytöstä kun ei ole selkeitä sääntöjä.

Hüttünen

Kuukauden kuva: Hamppu herättää huomiota VIROSSA MUISTELTIIN BALTIAN KETJUA 23. elokuuta tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun kaksi miljoonaa virolaista, latvialaista ja liettualaista otti toisiaan kädestä kiinni ja muodosti 600 kilometriä pitkän neuvostovaltaa uhmanneen ihmisketjun. Baltian ketjun järjestäjiä olivat maiden kansallisuusliikkeet Viron Rahvarinne, Latvian Tautas fronte ja Liettuan Sajūdis. Ketjua muisteltiin ympäri Viroa monin tavoin.

SUOMALAISTEN MATKAT JA ALKOHOLIOSTOT LISÄÄNTYIVÄT Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy julkaisi toimeksiantajiensa tilaaman heinäkuun suomalaisten matkailutilaston kolmelta viimeiseltä vuodelta.

Matkustajien määrä on ollut kolmena viime vuonna lähes sama eli 349 000, 341 000 ja 344 000. Suomalaisten määrä kasvoi hieman viime vuodesta, mutta jäi 5 000 henkeä vuoden 2017 heinäkuun luvusta.

Alkoholijuomien ostojen litramäärä nousi 4,6 miljoonaan litraan, mikä ylitti selvästi edellisvuodet. (3,4 ja 3,3 milj.l). Viime vuonna kolmannes ei vienyt ollenkaan alkoholia matkaltaan, tänä vuonna neljännes. Oleellista on, että noin viidennes (19,5 %) matkailijoista vei Suomeen kaksi kolmasosaa (65,8%) alkoholilitroista.

Viroon on syntynyt nopeasti useita kevytkannabista myyviä kauppoja (lue s. 35).

Niissä myydään myös hamppua (viroksi kanep) sisältäviä leivonnaisia.

12

kulttuuri

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

Katse kulttuurisyksyyn Teatterilavoilla nähdään Romeo ja Julia sekä Liisa Ihmemaassa.

TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVA VANEMUINE-TEATTERI

Kulttuurielämysten ystävät voivat alkaa täyttää kalentereitaan nyt, kun Viron teattereiden uusi kausi on alkamassa.

Tallinnassa sijaitseva Viron kansallisooppera ja -baletti Estonia aloitti syyskautensa jo elokuun puolivälissä, kun keväällä ensi-iltaan tullut West Side Story aloitti uuden kauden. Yhtä maailman tunnetuimmista musikaaleista esitetään Estoniassa kahdella miehityksellä sekä viroksi että englanniksi.

Estonian jo 114. teatterikaudella yleisölle tuodaan kuusi uutta ohjaustyötä. Riipivää rakkautta on tarjolla 20. syyskuuta alkaen, kun ensi-iltansa saa Romeo ja Julia -ooppera.

Yleisöä vetää varmasti myös Liisa Ihmemaassa -baletti, jonka ensi-ilta on 29. marraskuuta.

Pomminvarma joulutunnelman tuoja on vuosittain ohjelmistossa oleva Pähkinänsärkijä-baletti, jonka esitykset alkavat joulukuussa.

Kevätpuolella kuulijoita jytisyttää 16. huhtikuuta Carl Orffin majesteetillinen kantaatti Carmina Burana.

Tarton Vanemuine-teatterissa

yleisöä ilahduttaa Oopperan kummitus -musikaalin paluu teatterin lavalle. Esitykset alkavat 25. tammikuuta 2020. Jos ei pääse Tarttoon asti katsomaan Andrew Lloyd Webberin klassikkoa, voi esityksen nähdä huhtikuussa Tallinnan Alexela-konserttitalossa.

Tarttolaiset tuovat Tallinnaan myös Kaunotar ja hirviö -musikaalin vierailuesitykset, jotka nähdään pääkaupungissa helmikuussa 2020.

Todellisen oopperaklassikon voi kokea lokakuusta alkaen, kun Vanemuisessa alkavat Madame Butterflyn esitykset. Pääosan laulaa japanilaissopraano Hiromi Omura.

Viron valtiollinen sinfoniaorkesteri ERSO soittaa uuden kau-

den avajaistahdit 13. syyskuuta. Pääkapellimestari Neeme Järvin johdolla orkesteri tuo uuteen kauteen kuusi lukuisia eri konsertteja sisältävää konserttisarjaa: Maestro, Suurkaupungin valot, Resonanssi, Romantiikka, Harmonia ja Pianokonsertti.

Jos haluaa kuulla suomalaista musiikkia, voi kalenteriin merkitä 21. toukokuuta 2020, jolloin ERSO esittää Jean Sibeliuksen Kullervo-sinfonian Maestro-konserttisarjan päätöskonsertissa. n

Huippusuosittu virolaislaulaja Koit Toome tähdittää Tarton Vanemuineteatterin Oopperan kummitus -musikaalia.

Japanilaista arkkitehtuuria ja luontoelokuvien huippuja TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVA MATSALUN LUONTOELOKUVAFESTIVAALI

Matsalun luontoelokuvafestivaali

Jo 17. kertaa järjestettävä Matsalun luontoelokuvafestivaali kerää Lihulaan alan huippuosaajia myös Suomesta. Tällä kertaa mukana on lähes sata uutta luontoelokuvaa eri puolilta maailmaa. Elokuvien lisäksi ohjelmassa on työpajoja, seminaareja ja valokuvanäyttelyitä.

VIRON SUURIMMAT PUUTARHA- JA TAIMIMARKKINAT AIVAN PÄRNUN KESKUSTASSA

18.–22.9 Lihulan

kulttuurikeskus, Lihula.

Konserttitalon kausi alkaa

Pärnun konserttitalo avaa syyskauden 14.9., jolloin konserttitalossa esiintyy ERSO eli Viron kansallinen sinfoniaorkesteri solistinaan viulisti Ye-eun Choi. Ohjelmassa on muun muassa Sibeliusta. Pärnun kaupungin­ orkesterin syyskauden avajaiskonsertti on 24.9. Ohjelmassa on muun muassa Mozartin Sinfonia nro 41.

Pärnun konserttitalo, Aida 4, Pärnu.

Japanilaista arkkitehtuuria ja ympäristötaidetta Australiasta Pärnun Nykytaiteen museossa on 11.9.–13.10. esillä japanilaista ark-

Matsalun luontoelokuvafestivaalilla nähdään muun muassa Ruotsissa kuvattu Superpowers of Bear -elokuva. kitehtuuria esittelevä näyttely, joka sukeltaa Japanin suurkaupunkien 1960-luvun haasteelliseen kaupunkisuunnitteluun.

6. syyskuuta avattava australialaistaiteilija Anna Glynnin näyttely Yksin jätetty pureutuu luonnon ja ihmisen suhteeseen. Näytteillä on ympäristöaiheisia, puhuttelevia teoksia.

Pärnun Nykytaiteen museo, Esplanaadi 10, Pärnu.

www.taimelaat.ee/fi Pärnu Taimelaat

Mitä tehdä Pärnussa syksyllä?

Kuva: Silver Gutmann

Kuva: Karmen Kärg

MAINOS

Pärnun suosittu kahvilaviikko järjestetään 5.–13. lokakuuta.

Kakku­kahvit on katettu Pärnun kahviloissa

IHMETTELE KÄÄRMEITÄ JA HÄMÄHÄKKEJÄ

Pienestä koostaan huolimatta Pärnun Mini Zoo on pullollaan jännittävää nähtävää. Erilaiset käärmeet, liskot ja hämähäkit ovat upeita ilmestyksiä.

aarteet. Upeassa, ruohokattoisessa rakennuksessa on myös planetaario, joka vie tutkimusmatkalle avaruuden saloihin.

Pernovan luontotalo, Kooli 6b, Pärnu. www.pernova.ee

Mini Zoo, Akadeemia 7, Pärnu.

TUTUSTU LUONNONIHMEISIIN

Vauhdikasta tekemistä kaipaavan kannattaa suunnata Valgerannan seikkailupuistoon. Meren rannalla, suurten tammien huipulla kulkevat radat sopivat niin ensikerta-

matkan päässä Pärnun keskustasta.

Pärnu Kardikeskus, Savi 36, Pärnu. www.kardikeskus.com

Valgerannan seikkailupuisto, Audru.

Avoinna 30.9. asti. valgerannaseikluspark.ee

TEMPPUILE SISÄSKEITTIHALLISSA

HYPPÄÄ AUTON RATTIIN

Viime vuonna avattu Raba5-sisä­ skeittihalli on ollut alusta lähtien kovassa käytössä. Hallin rampeissa viihtyvät erityisesti skuuttaajat eli temppupotkulautailijat, mutta tervetulleita ovat myös BMX-pyöräilijät ja skeittarit.

Yksi Pärnun vauhdikkaimmista paikoista on Kardikeskus, jossa kart-autojen puikkoihin pääsevät myös lapset. Radalla on mahdollisuus järjestää myös omat kisat kaveriporukalla. Sisäkartingrata sijaitsee teollisuusalueella lyhyen ajo-

Pärnun kahvilaviikko, 5.–13.10.2019 kohvikutenadal.ee

Raba5, Turba 5, Pärnu. raba5.ee

drei C

hertk ov

Pernovan luontotalossa voi tutustua luonnonihmeisiin kiinnostavien näyttelyiden avulla. Vaihtuvana näyttelynä on 31.10. asti Merenrannan

SEIKKAILE PUIDEN LATVUSTOISSA

laiselle kuin kokeneellekin kiipeilijälle. Vaijeriliuku antaa parhaat vauhdit!

Jo viidettä kertaa järjestettävä Pärnun kahvilaviikko esittelee 5.–13. lokakuuta kaupungin monipuolista kahvilatarjontaa. Mukana on tällä kertaa parikymmentä pärnulaista kahvilaa.

Jokaisella kahvilalla ja ravintolalla on erikoistarjous, johon sisältyvät alkuruoka, jälkiruoka ja kahvi tai tee.

Hinta on joko 7 tai 9 euroa.

Suuren suosion takia kannattaa varata pöytä varata etukäteen.

5. ja 12. lokakuuta on ohjelmassa pop up -kahviloiden päivät, jolloin kaupunkilaiset voivat perustaa oman kahvilan yhden päivän ajaksi.

Kesäkuussa avattu Wasa Resort tarjoaa perinteisen hotellimajoituksen rinnalla viihtyisiä huoneistoja. ”Meillä on 18 lomahuoneistoa, joissa on omat sisäänkäynti, keittiö ja parveke tai terassi. Samanlaisia ei taida muualla Virossa hotellin yhteydessä ollakaan”, kertoo Wasa Resortin myyntipäällikkö Angelika Raid.

Kesäkuussa avattu Wasa Resort on saanut paljon hyvää palautetta ja etenkin suomalaiset ovat löytäneet uuden hotellin.

Angelika Raidin mukaan suomalaisia on kaikista majoittujista peräti kaksi kolmasosaa. ”Erityisen paljon on ollut suomalaisia perheitä.” ”Ihmiset ovat tykänneet avarista ja valoisista huoneista sekä sisustuksesta. Ja tietenkin

Kuva: Tõnu Tunnel Wasa Resortin valoisassa kylpylässä on kolme saunaa ja kaksi uima-allasta.

Kuva : An

Uusi kylpylähotelli tuo Pärnuun uuden tavan majoittua sijainnistamme”, Raid kertoo.

Uimarannan ja keskustan välissä sijaitseva Wasa Resort onkin paraatipaikalla Pärnussa.

Kiitosta Wasa Resort on saanut myös siitä, että koirat ovat tervetulleita lomahuoneistoihin.

Uudella kylpylähotellilla on vielä yksi valtti takataskussaan, nimittäin suuri ja suojaisa piha-alue. ”Piha on kyllä ainutlaatuinen koko Pärnussa.

Ensi vuonna on tarkoitus uusia myös pihan leikkipuisto.”

Raid myös kertoo, että naapurissa sijaitseva vanha hotelli Wasa remontoidaan ensi vuonna ja se yhdistyy Wasa Resortin kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi.

Wasa Resort, Suvituse 14, Pärnu. www.wasahotels.ee

Uusi pyöräilykartta ilmestyi Pärnun uusi pyöräilykartta esittelee kymmenien kilometrien verran pyöräilyreittejä.

Kartan voi hakea matkailuinfosta tai ladata netistä.

Bongaa Pärnu Helsingissä Syyskuussa kannattaa pitää silmät auki Helsingissä.

Nimittäin ratikoissa ja pysäkeillä voi nähdä Pärnu-aiheisia mainoksia.

MAINOS

MAINOS

Nykyaikainen koti kaupungin sydämessä Promenadin talot (Promenaadi majad) sijaitsevat Tallinnan matkustajasataman Amiraliteetin altaan promenadin kadun varrella, josta tulee myös niiden asuinrakennusten nimi. Kolme erilaista rakennusta muodostaa tarkkaan harkitun ympäristökokonaisuuden ja on liitetty toisiinsa maanalaisella parkkihallilla. Promenadin taloista voit astua suoraan kaupungin vilskeeseen, jossa odottavat teatterit, elokuvateatterit, ravintolat, ystävät, toimisto…

Tallinnan vanhakaupunki on vuodesta 1997 kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon. Tallinnan vanhakaupunki on arvokas etenkin siksi, että sen keskiaikainen miljöö ja rakenne ovat säilyneet meidän päiviimme saakka, kun ne muista Pohjois-Euroopan pääkaupungeista ovat jo kadonneet. Promenadin talot sijaitsevat vanhastakaupungista vain lyhyen kävelymatkan päässä.

Ylimmäisten kerrosten asukkaat voivat nauttia verrattomista näkymistä vanhaankaupunkiin suoraan kotiensa ikkunoista.

Tallinnan sydän siirtyy takaisin merenrantaan, jossa on sen historiallinen ja oikeutettu paikka. Tähän rakennetaan Baltian maiden moderneimmat liike- ja asuinrakennukset. Alueelle kokoontuvat parhaat ajatukset ja kaikkein aktiivisimmat ihmiset.

Promenaadi maja on arvostettu

promenaadimajad.ee/fi

asuinpaikka jo nyt. Vuosien kuluttua sitä arvostetaan vieläkin enemmän.

MODERNI ARKKITEHTUURI JA HARKITTU ELINYMPÄRISTÖ

Ensimmäisenä aluetta on ehtinyt kehittämään Estmak Capital, joka viettää tänä vuonna 10. toimintavuottaan. Alueen ainoana asuinrakennuksena on Estmak Capital rakentanut Amiraliteetin altaan viereen osoitteeseen Poordi 3 myös kolme ylellistä Promenaadi-taloa.

Estmak Capitalin perustaja Timofey Sukonkin kertoo kolmesta erilaisesta talosta aivan Amiraliteetin altaan jalankulkijoiden promenadin vieressä: “Promenadin talot edustavat kolmea elämäntyyliä, niiden elämäntapaa ja elämänlaatua.

Tämä on omanlainen, moderni, näyttävä, ympäristöystävällinen ja monikäyttöinen arkkitehtuurinen kokonaisuus. Kaupunkiympäristön aktiivisena osana on Promenadin taloilla oleellinen rooli koko kortelin kehittymisessä keskikaupungin vetovoimaiseksi osaksi.“ Promenadin taloissa on 2–5 huoneen asuntoja. Kaikkien talojen ylimmissä kerroksissa sijaitsevat erikoiset 5,5 metrin korkuiset loft-asunnot, joita voidaan muotoilla omien näkemysten mukaan ja josta avautuvat upeat näkymät Tallinnan vanhaankaupunkiin.

Asuntojen pohjakuvat ovat tarkkaan harkittuja ja niissä on huomioon otettu jokaisen talon ominaislaatu. Jokaisella asunnolla on oma säilytystila ja maanalainen parkkipaikka.

Tämä on Viron ensimmäinen asuinrakennus, joka saa energiaa paaluperustuksesta eli 20 metrin syvyydessä olevista energiapaaluista. Lämmityskustannusten ennustettava säästö on 25–30 %.

Talteen otetaan myös jäähdytysjärjestelmästä vapautuva lämpö, joka tavallisesti jää käyttämättä ja haihtuu ilmaan. Talot kuuluvat A-energialuokkaan.

Taloissa on yhdistetty maalämmitys ja kaukolämmitys.

Asunnoissa on vesilattialämmitys, porraskäytävissä ovat lämpöpatterit ja maanalaisessa parkkihallissa käytetään ilmalämmitystä. Asuntojen lämpötilaa säädetään termostaatilla.

Kesäajan sisälämpötilojen hallintaa varten on loft-asuntoihin ja auringon puolisiin asuntoihin suunniteltu jäähdytysjärjestelmä.

Huoneiden jäähdytys tapahtuu vesijäähdytyksen avulla.

Asuntojen kattojen alle on asennettu jäähdytyskasetit.

Lämpötilaa säädetään lämmitysjärjestelmän kanssa yhteisellä termostaatilla. Kaikkien asuntojen jäähdytyskustannukset mitataan kaukoluvulla.

promenaadimajad.ee/fi MAINOS

16

kulttuuri

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

Avaruusgourmet’ta kosmonauteille Pitäisiköhän Elon Muskin ottaa

yhteyttä Keski-Viron Põltsamaalle? Kun suunnittelee avaruuslentojen yksityiskohtia, on hyvä kysyä vinkkejä kokeneemmilta.

Vuosina 1967–1970 nimittäin Põltsamaan elintarviketehtaalla valmistettiin tuubiruokia Neuvostoliiton avaruuslennoille.

Tuubi oli todettu hyväksi pakkausmuodoksi jo vuodesta 1961 lähtien, kun Põltsamaalla alettiin ensimmäisenä Neuvostoliitossa pakata erilaisia ruokia tuubeihin.

Pakkausmuoto toimi myös avaruusolosuhteissa, joten kosmosta on valloitettu keskivirolaisten, pötkylään pakattujen pasteijoiden, keittojen ja jälkiruokien voimin.

Vanhemmat virolaiset muistavat hyvin tuubeihin pakatut Põltsamaan hillot.

Põltsamaan kaupunki on elänyt

ja hengittänyt ruokateollisuutta

jo pian sata vuotta. Vuonna 1920 kaupunkiin perustettiin elintarviketehdas, ja heti seuraavana vuonna tehtaassa alettiin valmistaa muun muassa omenaviiniä. ”Põltsamaan tehdas on Viron vanhin yhtäjaksoisesti toiminut viinintuottaja”, kertoo Põltsamaan ruokamuseon asiakaspalvelija Ülle Kampus.

Kampuksen mukaan viinintuotanto on nykyisin vain 2–3 prosenttia tehtaan kaikesta tuotannosta, johon kuuluu laaja valikoima erilaisia vihannes- ja hedelmäsäilykkeitä, hilloja ja mehuja.

tai viittä Põltsamaan viiniä. Opastuksen saa myös suomeksi.

Maistella voi vaikkapa Põltsamaa Tõmmu -viinejä, joita jotkut Viron kirkoista käyttävät ehtoollisviineinä. Põltsamaa Tõmmu -sarjan vuosikertaviinejä puolestaan tarjoilevat Viron presidentti ja ministerit kansainvälisille vierailleen. n

Põltsamaan ruokamuseo ja

viinikellari, Lossi 1b (Põltsamaan linnan sisäpiha), Põltsamaa.

Lue sivuilta 27–29 ja 46–47 lisää virolaisesta ruokakulttuurista.

Põltsamaan linnan yhteydessä

toimiva pieni ruokamuseo ja sen yhteydessä oleva viinikellari esittelee paikkakunnalle ja koko Virolle erittäin merkittävää teollisuushistoriaa. Jos on liikkeellä ryhmän kanssa, voi tilata opastetun viinien maistelun, jolloin pääsee testaamaan joko kolmea

Tallinna Põltsamaan ruokamuseo Põltsamaa

L AT V I A

VENÄJÄ

TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVA ANDREI CHERTKOV, KARTTA EVE JAANSOO

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

kulttuuri

17

Nykytaide nousukiidossa

Taidekeskus Kai valtaa vanhan sukellusvenetehtaan trendikkäässä Noblessnerissa.

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV, TAIDEKESKUS KAI

T

änä vuonna Tallinna todellakin hemmottelee kuvataiteen ystäviä.

Forografiskan avajaisista on tuskin toivuttu, kun Viron nykytaiteen kehityskeskuksen operoima uusi taidekeskus avaa ovensa syyskuussa.

“On sattumaa, että avajaiset osuivat samalle vuodelle. Olimme itse vähän aikataulusta myöhässä”, myhäilee keskuksen johtaja Karin Laansoo.

Hulppean näyttelysalin betonilattiaa hiotaan parhaillaan, ja remonttimiehiä ravaa portaikossa. H-hetkeen on vain kolme viikkoa mutta Laansoo ei ole moksiskaan. Loppurutistukseen eli kalustukseen ja näyttelyn ripustukseen on valmistauduttu palkkaamalla lisäjoukkoja.

Laansoo on paikasta haltioissaan. Hänen mielestään tsaarinaikaisen salaisen sukellusvenetehtaan yli sata vuotta muhinut aura luo Kain toiminnalle upeat puitteet.

Taidekeskus löysi kodin Noblessnerin vanhasta sukellusvenetehtaasta (vasemmalla), uusien asuintalojen naapurustosta.

festivaaleja ja taidelaitosten syntyä uudelleenitsenäistyneessä Virossa, kaiken takana on (lähes aina) nainen.

“Kain avajaisperformanssissa jopa pyroteknikko sattuu olemaan nainen”, Laansoo naurahtaa.

Visio on kaikkein tärkein tekijä, ei raha.

Rakennuksen kakkoskerroksessa sijaitsevassa taidekeskuksessa on näyttelysalin lisäksi elokuvasali, koulutustilat ja residenssihuoneisto. Alakertaan asettuu neljä ruokapaikkaa, virolaisiin makuihin satsaava LoRe, Suhkruinglid-leipomo, coctailbaari Kaif sekä uusi japanilainen Kampai.

Hanketta ovat yksityisten tahojen lisäksi rahoittaneet Enterprise Estonia ja Euroopan aluekehitysrahasto. Keskuksen budjetti on miljoona ja koko rakennuksen hinta kolme miljoonaa.

Miten on mahdollista että pieni Viro puristaa näin komeita kulttuurihankkeita? Mistä kumpuaa tämä uskaliaisuus ja yritteliäisyys?

Fotografiska esimerkiksi syntyi kokonaan yksityisellä pääomalla.

“Visio on kaikkein tärkein tekijä, ei raha. On oltava vahva näkemys, ja jos muut tulevat mukaan, homma hoituu”, Laansoo uskoo.

Kain takana on kansainvälinen naisjoukko, joka on yhdistänyt kokemuksensa, ulkomailla oppimansa ja verkostonsa hankkeen läpijunttaamiseksi.

Kävellessämme nurkan takana sijaitsevaan Art Cafehen Laansoo ottaa puheeksi virolaisen naisenergian. Ja totta, jos katsoo suuria

Nomadit Noblessneriin

Yli sata vuotta vanhat betonipalkit kannattelevat uuden taidekeskus Kain kattoa.

Karin Laansoo uskoo, että kulttuuri on magneetti, joka tuo ihmiset rantaan. Ensi kesänä tässä on Tallinnan merellisin terassi.

Viron nykytaiteen kehityskeskus perustettiin 2012, kun Viro heräsi kulttuuriviennin tarpeeseen. Alkuvuosina keskus kiersi nomadina maailman turuilla ja toreilla promoamassa menestyksekkäästi virolaista kuvataidetta.

Idea omasta paikasta syntyi kolmisen vuotta sitten.

“Virossa on fantastisia taiteilijoita, ja juuri nyt meillä on voimallinen sukupolvi. Huomasimme että kuvataidekentän toimijat ovat parin hengen tiimejä, jotka tekevät suuria tekoja mutta infraa puuttuu.”

Karin Laansoon mukaan kuvataide elää hurjaa nousukautta Virossa. Siitä kertovat kutsut festivaaleille, kansainväliset palkinnot ja mediajulkisuus.

Lopullisen sysäyksen hankkeelle antoi mahdollisuus luoda tukikohta Noblessnerin alueelle.

Telakkakonserni BLRT Gruppin omistama satama on muuttumassa Tallinnan trendikkäimmäksi seuduksi, jonne on jo noussut asuintaloja. Suojeltuihin satamarakennuksiin on pesiytynyt kulttuuriväkeä.

Taidekeskus Kain myötä Tallinna saa samalla uuden vahvan nykytaiteen brändin, jota voi verrata Kiasmaan. Ulkomaisesta kiinnostuksesta kertoo, että residenssiohjelmaan on tullut 300 hakemusta, runsaasti myös Suomesta.

Kansainvälinen avajaisnäyttely

Kain avajaisnäyttely on samalla yksi kolmesta Tallinnan Fotokuun ohjelmaan sisältyvän nykytaiteen biennaalin näyttelystä.

Kuraattori Hanna-Laura Kuljon mukaan ekologisen kriisin kontekstissa ihmiset kaipaavat palautumista ja terapoimista. Näitä tapoja kansainvälinen taiteilijaryhmä eri metodein käsittelee.

Karin Laansoo uskoo, että Kain näyttelypolitiikka avautuu yleisölle vuoden sisällä. Kiinnostavien kokoonpanojen avulla yritetään löytää tasapainoa ja synergiaa paikallisen ja kansainvälisen taiteen välille.

“Etsimme eri mahdollisuuksia, jotka toisivat digikauden ihmiset yhteen ja puhuttelisivat heitä”. n Taidekeskus Kai, Peetri 12, Tallinna.

Avajaiset 20.9.2019 Lisätietoa: kai.center

18

ravintolat

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

Ravintola V:n ruoka on Tallinnan vegaanisten ravintoloiden kärkeä.

Lendav taldrik -ravintolan sisustuksessa on persoonallista särmää.

Vegaaninen Tallinna kasvaa Luonto ja kroppa kiittävät vegaania.

Vegaaniravintoloita Tallinnassa

Vegaaniset ravintolat

Kalasatama

2

TEKSTI VESA HÄKLI, KUVAT ANDREI CHERTKOV, KARTTA EVE JAANSOO

Tallinnan kovimmin nouseva ravin­

tolatrendi on vegaaniravintolat.

Täysin vegaanisilla ruokalistoilla houkutellaan väkeä jo vanhan­ kaupungin lisäksi jopa boheemik­ si ja vanhakantaiseksi tunnetussa Koplissa, puhumattakaan tyyli­ tietoisuuden aallonharjalla kul­ kevasta Telliskivestä.

Vegaanisessa ruokavaliossa ei ole mitään eläinkunnan tuotteita, eli ravinnossa ei ole lihaa, kalaa, kananmunia, maitoa tai juustoa.

Vegaanisuus on yhä kasvavalle kuluttajakunnalle tietoinen valinta esimerkiksi ekologisista, tervey­ dellisistä tai aatteellisista syistä.

Vegaanista ruokaa kannattaa ennakkoluulottomasti kokeilla ilman edellä mainittuja syitäkään, sillä tarjolla on kosolti uusia, kiin­ nostavia makuelämyksiä. Soijanak­ kien ja pakasteherneiden aikakau­ sikin on jo taakse jäänyttä elämää.

Vanhassakaupungissa sijaitsee

Viron ensimmäinen vegaanira­ vintola V, jonka keittiömestari Mikk Mägi on todellinen vega­ nismin airut kotimaassaan. Tun­ nelmallisessa ravintolassa on ystävällinen ja sujuvasti englan­ niksikin toimiva palvelu. Ruo­ kalista vaihtuu aika ajoin, mutta kestosuosikkina pysynyt seitan­

ja vähäiset asiakaspaikat edellyt­ tävät pöytävarausta etukäteen.

Myös V:n vieressä olevat Ratas­ kaevu 16 ja Von Krahli Aed tarjo­ avat listoiltaan vegaanisia annoksia.

200 m

Kalamaja

Telliskivi

10 1112

Satama

7 8

Koplin kaupunginosan suunnalla,

9 5 1

13

Vanhakaupunki Virukeskus

14 3

Kassisaba

4

Maakri

6

Tõnismägi Veerenni 1

Restoran V, Rataskaevu 12

2

Tru, Kopli 25

3

Bliss, Estonia puiestee 9

4

Vigri Kohvik, Masti 17

5

Inspiratsioon, Pagari 1/Lai 44

6

Vegan Italy, Tartu maantee 81

7

Veg Machine, Kopli 1

8

Toormoor, Kopli 1

9

Burger Box, Kopli 4a

10

Siin, Telliskivi 60

11

Lendav Taldrik, Telliskivi 60a-6

12

Rahva Raamat Resto, Telliskivi 60-2i-hoone

13

Ristikheina Kohvik, Ristiku 57

14

Plant, Rüütli 11

hampurilainen säilyy alati listalla.

Kehuttu hampurilainen on saa­ miensa ylisanojen arvoinen ja kel­ paa hyvin pihvilihaan tottuneelle sekasyöjällekin.

Alkupalaksi kahdelle tilattu snack-lautanen sisältää yli puoli tusinaa erilaista kelpo suupalaa kaksin kappalein, ja riittää pie­ niruokasille kevyeksi lounaaksi sellaisenaan.

Tempe-annos hemmottelee hienovaraisin mauin. Appelsiinin ja kookoksen yhdistelmä basma­ tiriisin ja fenkolisalaatin kanssa vie aatokset kauas kaupungin hulinasta. Ravintola V:n suosio

entisen boheemiravintola Koplin paikalla on nyt vegaaninen Tru, joka niin ikään suosittelee pöy­ tävarausta, mutta ainakin arkisin lounasaikaan pöytä kahdelle jär­ jestyi muitta mukisematta.

Alkupalasuupaloissa löytyy makuja ja rakennetta laidasta laitaan vöneristä pikkelöityihin vihanneksiin ja mustapapuhum­ mukseen. Alkupalalistalla olevasta bataattiperuna-annoksesta jäi syö­ tävää vielä pääruoankin lisukkeena.

Trun pasta-annos vaihtuu päivittäin. Tällä kertaa arpa osui sienipastaan, joka oli ruokaisa ja valloittavan rustiikkinen. Vöne­ rillä eli vegaanisella ”kebablihalla”, paahdetulla kukkakaalilla, pes­ tolla ja misomajoneesilla täytet­ ty pitaleipä oli raikas ja maukas, vaikka täytteet eivät oikein tahdo­ kaan pysyä pitaleivän sisuksissa.

Jälkiruokaksi Tru tarjoaa muun muassa vegaanijätskiä tai vitriinissä jo ulkonäöllään viekot­ televia kakkuja.

Kristiinen kaupunginosassa oleva Blisstray on valitettavasti sulkenut ovensa, ja etsii nyt uutta liiketilaa. Solaris-kauppakeskuk­ sessa toimii kuitenkin Blissin noutopöytä, josta löytyy myös vegaanisia vaihtoehtoja.

Kaupungin toisella laidal­ la Piritassa toimii vegaaninen kahvila Vigri, jonka buffet-pöy­

tä katetaan joka arkipäivä kello 12. Ruoasta veloitetaan annoksen painon mukaan.

Vanhassakaupungissa on hyvin suositeltava vegaanikahvi­ la Inpiratsioon, joka tarjoa kah­ vilatuotteiden lisäksi lounasta.

Vanhassakaupungissa on myös yksi Tallinnan uusimmista vegaa­ niravintoloista, Plant.

Keskikaupungilta, linja-auto­ aseman tienoilta löytyy tratto­ ria-tyyppinen Vegan Italy, jonka listalla on italialaisia perinneruo­ kia vegaanimalliin 20:lta eri Ita­ lian alueelta.

Balti Jaama Turgilla eli rauta­ tieaseman torilla on useita vegaa­ nisia ruokakojuja. Päällimmäisenä mainittakoon suosittu Veg Mach­ ine, jonka luukulta saa vaihtuvia vegaaniannoksia. Yleensä toisena vaihtoehtona on vegaaniburger.

Asematorilla sijaitsee myös vegaani- ja tuoreruokaan panos­ tava kahvila Toormoor. Pikku­ suolaista syötävää ja makoisia lei­ vonnaisia saa sieltä myös mukaan.

Torin vastakkaisella puolella Kop­ li-kadulla olevasta Burger Boxista saa myös vegaanisen laksa-keiton tai falafel-burgerin.

Telliskivessä on kasvisravin­ tola Siin, jonka annoksista suuri osa on myös vegaanisia. Niin ikään Telliskivessä olevat Lendav Taldrik ja Rahva Raamat Resto tarjoavat vegaanisia vaihtoehtoja.

Pelgurannan kaupunginosassa on viehättävä Ristikheina Koh­ vik. Kahvila-ravintolan listalla on vaihtuvia vegaaneille sopivia annoksia ja vitriinissä vegaani­ kakkua. n

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

ravintolat

19

Kakkuherkutteluja ja taikinakääröjä Viron ravintolakartalla on jälleen eri ruokakulttuurien uutuuksia.

Ravintolauutisia TEKSTI MIKKO SAVIKKO JA SILJA HURSKAINEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV, DIM SUM FOOD CLUB

Niin kauan kuin on lämpimiä ilmoja, kotiravintola Clos Resto tarjoaa

viihtyisällä pihallaan muun muas­ sa savustusuunissa valmistettuja ruokia. Listalla on kampasimpu­ koita, naudankieltä, lampaanpot­ kaa ja meriahventa. Ravintola on suljettu maanantaisin ja tiistaisin.

Ravintola on Telliskiven alueelta noin 700 metrin päässä.

Uuden Maailman kaupungin­ osa sai uuden kahvilan nimeltään Kohvik Bopp. Listalla on esimer­ kiksi tuorepuuroa aamiaiseksi, kulhoruokia, wrappeja ja smoo­ thieita. Lapsille on oma ruoka­ lista.

Pizza & Cannoli Vinoteek sijaitsee puutalossa lähellä elokuvateatte­ ri Kosmosta. Nimi kertoo paljon tästä italialaisomisteisesta paikasta.

Viikonloppuisin se on avoinna kello kahteen. Sunnuntait ja maanantait ravintola on suljettu.

Kahvila Boppin annoksissa on väriä ja runsautta.

Kentucky Fried Chicken eli KFC

ei vielä rantaudu Suomeen, mutta Viroon avautuu ensimmäinen lokakuussa Tallinnan Ülemis­ te-keskuksessa. Tietojen mukaan sitä seuraa toinen uudistettavaan Kristiine-keskukseen. KFC on lii­ kevaihdoltaan maailman toiseksi suurin ravintolaketju.

Kauppakeskus T1 Mall of Tallinnassa avataan 30.9. uusi HIPS-ravintola. Laajalla listalla on niin tuoreita ostereita kuin bur­ gereitakin ja leikkeitä sekä itse­ valmistettua pastaa. Ravintolan omistajille kuuluu myös keskuk­ sessa toimiva Pelm.

Old Boy Mary Jane on Tallin­ nan Kadriorgin kaupunginosan ravintolatarjonnan uusin tulokas Weizenbergi-kadun rakennuk­ sessa, jossa on vuosien mittaan ollut useampiakin ravintolayrit­ täjiä. OBMJ-ravintolan takana on myös Kaja Pizza Köök- ja One Sixty -ravintoloista vastaava Andrey Lensment. Uuden ravintolan listalla on paljon seurueen kanssa jaettavia annoksia. Paikallisten oluiden vali­ koima on myös hyvä.

Aasialaisilla mauilla pääsee herkuttelemaan vastikään ydin­ keskustan Solaris-keskuksessa avatussa Dim Sum Food Clubissa.

Dim sumeja saa lukuisin erilai­ sin täyttein, sekä keitettyinä että paistettuina. Listalla on myös muun muassa kevätkääryleitä sekä aasialaisia makuja henkiviä burgereita.

!

LUE LISÄÄ NETISSÄ!

The Baltic Guiden nettisivuilla www.balticguide.ee on aina valtava määrä ravintola-aiheisia juttuja.

Käytä sivuston hakutoimintoa tai hae juttuja Ravintolat-välilehdeltä.

Elokuun viimeisellä viikolla avattiin Viru-keskuksessa fish & chipsejä tarjoileva katuruokafa­ vintola FishBish Streetfood.

Tallinnan uusimpia vegaanisia ravintoloita on Tru Kitchen. Siitä ja muista vegaanisista ravintoloista voi lukea lisää viereiseltä sivulta 18.

Kesän satoa pääsee maiste­ lemaan ja ostamaan Tallinnan alueella markkinatapahtumissa.

Tru Kitcheniin pääsee Tallinnan keskustasta kätevästi ratikalla.

14.9. on säilykkeiden festivaa­ li eli Hoidiste festival Nõmmen torilla, 15.9. on Viron ulkomu­ seossa Rocca al Maressa Viron leivän päivä ja syysmarkkinat sekä 21.9. on ohjelmallinen Kalafesti­ val Kalatorilla Kalasadama 3:ssa.

Syystapahtumista voi lukea lisää tämän lehden sivulta 6. n

Clos Resto, Telliskivi 21, Tallinna.

Bopp Kohvik, Komeedi 5, Tallinna.

Karttakoodi c1

Pizza & Cannoli Vinoteek, Pärnu mnt 46, Tallinna. Karttakoodi b1

HIPS, T1-kauppakeskus, Peterburi tee 2. Tallinna. Karttakoodi c5

Old Boy Mary Jane, A. Weizenbergi 18, Tallinna. Karttakoodi a4

Dim Sum Food Club, Estonia pst 9

(Solaris-keskus), Tallinna. Karttakoodi b2

FishBish Streetfood, Viru väljak 6

(Viru-keskus), Tallinna. Karttakoodi a2

Tru Kitchen, Kopli 25, Tallinna.

Elokuussa avatulla Dim Sum Food Clubilla on myös lounastarjouksia hintaan 5,90–7,90.

Euroopan ja Aasian keittiön yhdistäjä!

in ja Perjantais in is ta lauan usiikkia! elävää m

Tule viettämään aikaa Tallinnan ainoassa itämaisen interiöörin ravintolassa kaupungin sydämessä.

Miellyttävä musiikki, mukavat sohvat, tunnelmallinen valaistus, kevyt vesipiipun tuoksu ja ennen kaikkea hyvin koulutettu henkilökuntamme takaavat onnistuneen ravintolakokemuksen.

Tyylikäs meksikolainen ravintola vuodesta 1997, keskellä Kadriorgia, Taidemuseo KUMU:n ja Kadriorgin linnan lähellä. Listalla tulisia meksikolaisia ja perinteisia tex-mex -ruokia, meksikolaisia oluita, viinejä ja cocktaileja.

Voit myös varata tilat suurelle, jopa 100 hengen ryhmälle. Meiltä saat lisäksi catering-palvelut, liike- ja juhlaillalliset sekä voit ostaa ruokaa mukaan.

Tule kokemaan Bosphoruksen henki! ama Sad Kai

Ah

tri

Weizenbergi 20a, Kadriorg, Tallinna Puh. + 372 6 013 431 restoran@carramba.ee www.carramba.ee

Nauticakeskus

Ho buj aam a

Vanhakaupunki

Bosphorus Narva mnt 7d, Tallinna +372 6696 782, info@bosphorus.ee www.bosphorus.ee

Mere pst

Avoinna: ma–to 12–23, pe 12–02, la 14–02, su 14–23

Satama

Virukeskus

Narva mnt

Hyvän juoman ystävän kaupunkikeidas Rotermannin korttelissa BREWDOG

Rotermannin korttelin Brewdog-baarissa on 14 oluthanaa, ja kaikki baarin työntekijät ovat suorittaneet Certified Beer Server -tutkinnon. Lähes 200 eri pullo-oluen lisäksi Brewdogista saa tietenkin panimon kenties tunnetuinta olutta, Punk IPA:a. Oluen oheen voi tilata herkullisen hodarin viereistä Taptapista. Sekä Brewdogissa että Taptapissa on olemassa oluttölkkien sulkemislaite, joiden ansiosta kummastakin baarista voi ostaa hanaoluita mukaan.

BREWDOG

Rotermanni 2, Tallinna Puh. +372 557 9787 www.brewdog.com/bars/global/tallinn

TAPTAP

Taptap on persoonallinen käsityöoluiden kauppa ja baari, jossa laajan olutvalikoiman lisäksi tarjoillaan kaupungin parhaimpia hotdogeja.

Kaupan olutvalikoimassa on noin 230 käsityöolutta Virosta ja muualta maailmasta. Erityisen hyvä on lambic- ja sour wild ale -oluiden valikoima. Baarin kuudessa oluthanassa on jatkuvasti vaihtuva valikoima uusimpia ja kiinnostavimpia juomia.

TAPTAP

Rotermanni 2, Tallinna Puh. +372 5303 9553 www.taptap.ee

@brewdogtallinnbar

@taptaptallinn

@BrewDogTallinn

@taptaptallinn

Avoinna: ma–ke 17–24, to–la 14–02, su suljettu

Avoinna: ma–to 12–22, pe–la 12–24, su 12–17

ravintolat

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

21

Virolaisten makujen ravintoloita TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVA ANDREI CHERTKOV

Viron monipuolisesta ja kansainvälisiä makuja täynnä olevasta

ravintolatarjonnasta löytyy vielä ravintoloita, jotka keskittyvät perinteiseen virolaiseen ruokaan.

Tallinnassa virolaisen ruuan lippua pitää korkealla useampikin ruokapaikka. Esimerkiksi ravintolat Kulde Notsu Kõrts, Liisu Juures, Talukõrts ja Kaerajaan aivan Vanhankaupungin ytimessä tarjoavat listoillaan klassisia virolaismakuja.

Kolme ensimmäistä ovat tyyliltään krouvimaisempia ja niissä annoskoot ovat reippaita. Esimerkiksi Kuldse Notsu Kõrtsissa verimakkara-annos täydennetään muutamalla pekonisiivulla.

Kaerajaanin tyyli on hieman hienostuneempi, mutta maut ehtoja. Listalla on muun muassa karask-ohraleipää, virolaisten juustojen valikoima sekä savunmakuista kalakeittoa. Valoisasta, modernista ravintolasalista on

mukava katsella Raatihuoneentorin elämää.

Jos haluaa kokea kansainvälisen tason fine dining -elämyksen, on valinta ravintola Ö. Jatkuvasti White Guide- ja Hõbelusikas-ravintolaoppaiden listoilta löytyvässä ravintolassa lähes kaikki raaka-aineet ovat virolaisia.

Annosten innoittajia ovat Viron luonto ja vanha virolainen keittiö.

Pärnussa virolaisen ruokakulttuurin ytimessä on Kadri Kohvik.

Perinteikkään kotoisassa ravintolassa voi syödä vaikkapa hapankaali- ja hernekeittoa, porsaanpaistia ja talkkunavaahtoa. Pääruokien hinnat ovat muutaman euron.

Saarenmaan pääkaupungissa Kuressaaressa paikallisia makuja tarjoaa komeassa myllyssä sijaitseva Saaremaa Veski. Jos taas liikkuu Itä-Viron Narvassa, kannattaa testata Narvan linnan piha-alueella sijaitseva Rondeel, jossa voi maistella herkullisesti valmistettua paikallisruokaa, nahkiaisia. n

Virolaista ruokaa tarjoavia ravintoloita: Kuldse Notsu Kõrts, Dunkri 8, Tallinna.

Karttakoodi Vanhakaupunki h1 Liisu Juures, Raekoja plats 13, Tallinna.

Karttakoodi Vanhakaupunki h2 Talukõrts, Viru 18, Tallinna.

Karttakoodi Vanhakaupunki h2 Kaerajaan, Raekoja plats 17, Tallinna.

Karttakoodi Vanhakaupunki h2 Ö, Mere pst 6E, Tallinna.

Karttakoodi a2 Kadri Kohvik, Nikolai 12, Pärnu.

Saaremaa Veski, Pärna 19, Kuressaare, Saarenmaa.

Rondeel, Peterburi tee 2, Narva.

Virolaisen katukeittiön keulakuva Uulitsin kolmen ravintolan valttikortteja ovat tuoreista paikallisista raaka-aineista valmistetut naudanlihaburgerit, burgeriwrapit, salaatit, kastikkeet sekä käsityönä paikan päällä tehdyt ranskalaiset.

TALLINNA Kadaka tee 135a, Tallinna su–to 12–21, pe–la 12–22 Puh. +372 5300 8963

Baltian asematori (Balti Jaama Turg), Kopli 1 ma–la 10–20, su 10–18 www.uulits.ee

Soo 1b/6, Tallinna TARTTO su–to 12–22, pe–la 12–23 KAMPUS Puh. +372 660 1212 Rüütli 7, Tartto Puh +372 53 877 666 ma–su 11.30–21.00

Syksyllä 2017 ravintola pääsi ensimmäistä kertaa White Guide Nordic -ravintolaoppaaseen.

Narvan Rondeel-ravintolassa tarjoillaan maistuvasti ja tyylikkäästi nahkiaisia.

MAINOS

Square Kebab tarjoaa suomalaisten hakemaa laatua Turkissa keksitty kebab ja Etelä-Italiassa nykymuotoonsa kehitetty pizza ovat muutamassa vuosikymmenessä nousseet lähes suomalaisen kansallisruoan asemaan. Niinpä suomalainen turisti etsii usein Tallinnasta kebab- tai pizzapaikkaa, jossa laatu on sillä tasolla, johon kotimaassa on totuttu. Keskellä Tallinnaa, Vapaudenaukion jalankulkutunnelissa sijaitseva Square Kebab tarjoaa laatua kohtuuhinnalla.

Omistaja Hasan Günay on tarkka raaka-aineidensa ja valmiiden tuotteidensa laadusta, ja on panostanut myös huippuluokan tekniikkaan. Myöskään hygieniasta Square Kebabissa ei tingitä.

Hasan toimi ravintola-alalla Suomessa 25 vuoden ajan,

30 vuoden kokemus alalta on laadun tae.

Square Kebabin ruokalistalta löytyvät pizzat, kebabit, saslikit ja salaatit. Juotavaksi löytyy virvoitusjuomia, kah-

ja perustaessaan Square Kebabin Tallinnaan vuonna 2011 hänellä oli tarkka käsitys siitä, mitä tasoa suomalainen asiakaskunta annoksilta vaatii. Myös ravintolan kokin

via, mehuja, olutta ja viiniä.

Lounasbuffet toimii arkisin kello 11.30–14.30. Buffassa on tarjolla muun muassa kebablihaa, pizzaa, salaattia, oliiveja ja tuoreita vihanneksia hintaan 7,90 euroa.

Kebab-annosten kastikkeen tulisuuden saa itse valita.

Square Kebab ei myy kioskiruokaa, vaan se on aito, viihtyisä 70 asiakaspaikan ravintola, jonka annokset tarjoillaan asiakkaille kunnon valkoisilta lautasilta. Ravintolan tasokkaat raaka-aineet tulevat Suomesta, Saksasta ja Virosta.

Virolaisten ruokabloggareiden pizzatestissä Square Kebab valittiin hinta-laatusuhteeltaan Tallinnan parhaaksi.

Square Kebab Vabaduse väljak 9, Tallinna www.squarekebab.ee FB: SquareKebab Aukioloajat: ma–pe 11–21 la–su 12–20

Meksikon maut ovat muuttaneet!

Löydät Anchon nyt uudesta osoitteesta.

Uusi eurooppalais-aasialainen fuusiokeittiöravintola Tallinnan vanhassakaupungissa. lamme il s s a r e t ä s Ke olut 4,90 €

Kalasatama Niin Põhja ps e t. pst.

Rautatieasema

Satama

Vanhakaupunki

Mere

Osoite: Niine 11, Tallinna Avoinna: su–to 12–23, pe–la 12–02 Puhelin: +372 538 98926 www.ancho.ee

Aht ri

Sokos Hotel Viru

Cinnamon Restoran Pikk 14 / Mündi 4, Tallinna.

Raatihuoneen torin vieressä. Avoinna joka päivä klo 11–23, puh. +372 600 4142, restoran@cinnamon.ee

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

Fine dining

ravintolat

23

Virolaista lähiruokaa Tallinnan kauneimmalla terassilla TEKSTI TIMO HUTTUNEN, KUVAT LEIB RESTO & AED

Ravintolan nimi Leib Resto & Aed

kuvaa hyvin paikkaa. Leib tarkoittaa suomeksi tummaa leipää, joka on kaikille virolaisille tärkeä osa ruokailua. Keittiön yksi pääperiaatteista onkin käyttää virolaisia raaka-aineita. Leib tekee yhteistyötä useiden pientuottajien kanssa, joilta lähiruoka tulee. Ruokalista vaihtuu aina vuodenajan mukaan.

Tallinnan vanhassakaupungissa sijaitsevan Leib Resto & Aed -ravintolan pihaterassi on yksi Viron kauneimmista. Suljetulla sisäpihalla kasvaa suuria vanhoja puita ja pensaita ja terassia reunustaa keskiaikainen kaupunginmuuri vartiotorneineen. Idylli on täydellinen.

Syyskuun 9. päivä sulkeutuvalla terassilla on noin 50 asiakaspaikkaa. Sisälle ravintolaan mahtuu 75 ihmistä.

Ruokalista on sopivan pituinen.

Leib Resto & Aed -ravintolan sijainti on Tallinnan hienoimpia ja tunnelmallisimpia.

Alkuruokia on neljä, keittoja yksi, pääruokia kuusi ja jälkiruokia viisi. Listalta löytyvät annokset myös kasvissyöjille.

Viinilista on poikkeuksellisen laaja. Viinipullon hinta on edullisimmillaan 27 euroa, mutta Leib tarjoaa myös kalliita laatuviinejä.

Leib ei ole puhdas fine dining -ravintola. Usean ruokalajin maistelumenuta valittuine viineineen ei ole tarjolla. Tarjoilija kertoi ravintolan olevan tyyliltään casual fine dining. Casual tarkoittaa suomeksi rentoa. Virolaisia ravintoloita arvioivassa The White Guide Baltic -ravintolaoppaassa Leib on menestynyt aina hyvin. Eikä se ole ihme.

Alkuruuista voi nostaa esiin kotijuusto-annoksen, jonka eri-

Sisäfileepihvin kanssa tarjoillaan virolaisia hasselpähkinöitä.

laiset maut sopivat hyvin yhteen.

Pääruokana nautittu maksa-annos oli aivan loistava. Suhteellisen paksu, hieman savun makuinen naudanmaksapihvi oli jätetty sisältä roosaksi.

Leib Resto & Aed, Uus 31, Tallinna.

Karttakoodi Vanhakaupunki f3

Esittelemme tässä sarjassa kuukausittain Viron fine dining -ravintoloita.

Ravintoloita ei pisteytetä eikä niitä panna keskenään paremmuusjärjestykseen.

Grillatun sisäfileepihvin kypsyysas-

te ei ollut täysin onnistunut. Pyydetyn medium miinus -kypsyysasteen sijasta pihvi oli medium plus. Annokseen kuuluvat pähkinät olivat Virossa villinä kasvavia hasselpähkinöitä.

Jälkiruoiksi nautitut Eton mess ja suklaakakku ylittivät odotukset.

Tuoreet marjat ja kermavaahto toimivat. Daimilta maistuva suklaakakku oli juuri sellainen kuin sen pitääkin olla.

Lisäksi voi kertoa, että Leib Resto & Aed -ravintolassa ei jää nälkä. Sen verran kookkaita annokset olivat. n

Alkuruuat Pääruuat Jälkiruuat

TALLINNA 100 m Satama Leib Resto & Aed Vanhakaupunki

Ravintolaidylliä Rakveressä TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVA ANDREI CHERTKOV

Muutaman sadan metrin päässä

Länsi-Virumaan pääkaupungin Rakveren keskusaukiolta on viehättävä, kauniisti kunnostettu vihreä puutalo.

Talon sisällä palvelee viihtyisä Rohuaia Kohvik -ravintola, joka sopii hyvin lounaspaikaksi tai kahvitteluhetkeen.

Ruokalista on todella laaja.

Tarjolla on pikkusuolaista, salaatteja, keittoja, liharuokia, pastoja ja pizzoja. Joka päivä on tarjolla myös päivän lounas, jonka saa sopuhintaan: keitto on kaksi

euroa, tuhdimpi ruoka neljä. Listan kokoon nähden kasvisruokia on melko maltillisesti, mutta sentään muutamia vaihtoehtoja.

Virolainen pikkusuolaisten klassikko, valkosipulileivät, meinasi

viedä kielen mennessään. Työreissun lounaaksi valittu vuohenjuustosalaatti oli raikas ja maittava. Ruuan oheen tarjoiltu leipä oli erinomaista ja selvästi itse tehtyä.

Ravintolan ohessa on myös konditoria, jonka tiskistä voi ostaa mukaan makeita herkkuja.

Keskellä arkipäivää Rohuaia Kohvikin ovi kävi tiuhaan tahtiin

sekä ravintolan että konditorian puolella. Eipä ihme: kotoisa ravintola palvelee monentyyppisiä asiakkaita. Lasten leikkinurkkauskin on aseteltu fiksusti vähän erilleen, mutta silti lähelle. n

Rohuaia Kohvik,

Rohuaia 13, Rakvere.

Puuro Pääruuat Pizzat

10–12,5 e 15,5–23,5 e 7–13 e

1,80 e 4,90–11,90 e 4–13 e Rohuaia Kohvikista saa vaikkapa hyvän lounassalaatin.

Viruhotelli

MAINOS

Pidennä kesää Tallinnassa ja yövy vanhankaupunkin sydämessä!

Onko jo tänä kesänä Riiassa käyty? Entä Tukholmassa?

Nyt on aika tulla taas hyvien naapureiden luokse Viroon, koska toivottavasti kesää jatkuu syyskuussakin. Paras paikka yöpymiseksi Tallinnassa on vanhankaupungin sydämessä sijaitseva Meriton Old Town Garden Hotelli!

Meriton Old Town Garden Hotelli avattiin vuonna 2009.

Hotellissa on 50 erikokoista huonetta 4 eri huoneluokasta: Economy, Standard, Superior ja Deluxe. Hotellissa on sopiva huone joka makuun, oli matkan syy tai matkabudjetti mikä tahansa.

Jos huonekoko ei ole tärkeä, suosittelemme varaamaan joko Economy- tai Standard-luokan huoneen. Jos vanhakaupunki on jo kävelty edestakaisin ja haluat viettää enemmän aikaa huoneessa, kannattaa varata joko Superior- tai vieläkin tilavampi Deluxe-huone, joissa saapuessa odottaa ilmainen pullovesi, kyl-

Ravintola Trofe osallistuu lokakuussa Syö! (Söö Tallinn!) -ravintolatapahtumaan.

Ravintolan pääsalissa on tilaa 40 ruokailijalle.

pytakit ja tossut. Superior- ja Deluxe-huoneissa on myös ilmainen kahvi ja tee. Minibaarista voi ostaa muita juomia.

Samoin voi viihtyä hotellin suloisessa Pikk 29 -kahvilassa, missä on erinomaista kahvia, herkullisia kakkuja sekä laaja juomavalikoima.

Hyvästä ruuasta pitäville on auki ravintolamme Trofe, joka tarjoaa paikallisia ja skandinaavisia herkkuja.

Syyskuun puoliväliin asti on mahdollisuus nautiskella ruokia ja juomia Pikk-kadun ulkoterassilla. Hotellin sisäpihalla on kaunis terassi, jossa on hyvä viettää aikaa ystävien tai perheen kanssa.

Lokakuusta alkaen esittelemme ravintolassamme uutta talvimenua.

Meriton Old Town Garden Hotelli Lai 24/Pikk 29, 10133 Tallinna Puh.: +372 664 8800 Varaukset: booking@meritonhotels.com www.meritonhotels.com

Uusi vegaaniravintola vanhassakaupungissa

Hotellirakennuksen ensimaininta on vuodelta 1355.

TA RI TA

ORIGINAL

TOMMI

Vegaaniravintola Plantissa tarjoilemme ensiluokkaisia kasvisruokaelämyksiä, joilla haluamme yllättää myös vannoutuneet lihan ystävät.

EST 2002

T

Meiltä löydät esimerkiksi blinejä ja pavlova-kakkua, joiden klassiset maut olemme rakentaneet uusilla kiinnostavilla tavoilla. Menussamme on myös virolaisia piirteitä, kuten mustapapupasteijaa ja gulassia.

Plant Rüütli 11, Tallinna Avoinna: ma–la 12–23, su 12–21 Puh. +372 655 0560 info@plantfood.ee www.plantfood.ee @restoranplant

@restoranplant

Tule nauttimaan maukkaista ruuista ja juomista rentoon ilmapiiriin Tommi Tavern Tatari 64, Tallinna ma-ke 11-05, to-pe11-07, la 12-07, su 12-05 Puh. +372 6257 816 info@tommitavern.ee www.tommitavern.ee

A V E R N

MAINOS

No niin, nyt syödään!

Vuoden toimineella Nonii -ravintolalla on runsaasti vakiasiakkaita. Moni heistä on tykästynyt ravintolan hyvään tunnelmaan ja edullisiin hintoihin.

Myös ravintolan sijainti on mainio. Se sijaitsee aivan Viru-kadun kukkakioskien lähellä. Toukokuusta alkaen on avoinna myös viihtyisä terassi.

Nonii on saanut hyvää palautetta myös suurista annoksistaan. Hinta-laatusuhde onkin ravintolassa enemmän kuin kohdallaan. Se onkin yksi vanhankaupungin edullisim-

mista ravintoloista. Ravintolan ruokalistalla on tarjolla niin pihvejä ja burgereita kuin pastoja ja keittojakin. Pastojen hinnat alkavat 6,50 eurosta ja pääruokien 9,90 eurosta. Kannattaa maistaa myös itse valmistamiamme pelmenejä, annoksen hinta vain 7,90 euroa.

Grillattu vuohenjuustosalaatti on oivallinen kesäherkku.

Nonii ravintola

Aia 2, Vana-Viru 12, Tallinna Puh.+372 51 66 038 Avoinna su–to 11–21, pe–la 11–23 noniiresto@noniiresto.ee www.noniiresto.ee NoNii.RestoPubi

Alkuruuat Pääruuat Jälkiruuat

3,50–5,20 e e 6,50–15,50 e 0 9 5, – 0 4,9

Viinissä haudutettua villisikaa lohkoperunoiden ja kasviswokin kera.

Tuletko autolla Viroon?

The Baltic Guiden lehtilaatikko on Helsingin Länsiterminaali 2:ssa ja Katajanokan terminaalissa ennen autojen lähtöselvitystä.

Pelmeneitä eri puolilta maailmaa

Uusi käsityöpelmenien ravintola on nyt avattu!

Alkuruuat alk. 3,90 e Keitot alk. 1,50 e Pelmenit (10 kpl) alk. 6,90 e

Narva mnt 7, Tallinna • Avoinna klo 12–22

DOU Restaurant

26

ravintolat

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

Urbaania baarielämää Tallinnan sataman kupeessa Tallinnan yöhön TEKSTI JOHANNA HEINONEN, KUVA URBAN BAR

Sataman läheisyydessä, nuorekkaan Rotermannin alueella

hieman katseilta piilossa oleva Urban Bar on kiehtova ja eloisa vierailupaikka. Nimensä mukaisesti baari on hyvin urbaani, eli kaupunkilaistyylinen.

Sisustuksesta löytyy punaisia tiiliseiniä, yksityiskohtaisia huonekaluja sekä teemaan sopiva ison seinän levyinen ruutu, jossa pyörii kiehtova mustavalkoinen animaatio.

Paikka houkuttelee luokseen niin nuorempaa kuin vähän varttuneempaakin väkeä nauttimaan

illasta ja tilaa riittää suuremmallekin seurueelle.

Urban Bar on hyvä sekoitus vähän

kaikkea. Listalta on mahdollisuus tilata pitkän kaavan mukainen illallinen kuin myös juomia laajasta juomavalikoimasta. Klassisten juomien lisäksi tarjonnasta löytyy baarin omia nimikkococktaileja, jotka ovat kekseliäitä ja hienosti koristeltuja. Myös viinitarjonta on kattava.

Urban Bar on auki vain muutaman illan viikossa keskiviikosta lauantaihin ja tarjoaa näinä iltoina asiakkailleen erilaisia tapahtumia, kuten konsertteja, stand up -esityksiä sekä live-DJ-keikkoja.

Esiintyjiä varten tilasta löytyy tyylikkään yksinkertainen ja valoisa esiintymislava, johon on hyvät näkymät kaikkialta.

Tunnelma on rento ja taustalla

pyörivä musiikki soi miellyttävällä tasolla ja keskustelukin onnistuu vaivatta.

Esiintyjä-iltoina baariin kannattaa tehdä kuitenkin pöytävaraus. Perjantaisin ja lauantaisin paikka täyttyy hyvin nopeasti ja se suorastaan kutsuu ihmisiä rentoutumaan ja nauttimaan ainutlaatuisesta tunnelmasta kaupungin vilinän keskellä.

Esiintymislavan lisäksi huomio kiinnittyy baarin keskiössä olevaan suureen baaritiskiin, joka mahdollistaa juomien ja herkkujen tilaamisen baarin joka nurkasta. n

Urban Bar Tallinn, Roseni 9, Tallinna.

Karttakoodi a2

Urban Barista saa esimerkiksi ravintolan omia nimikkococktaileja.

Ensimmäinen pihvitalo Virossa!

LOK LIPUT AKUUSTA A NYT J O MY LKAEN! YNNIS SÄ!

Perjantaisin kia elävää musiik alk. klo 21.00 äsy!

Ilmainen sisäänpä

13.9. President

6.9.

Ps Troika

27.9.

Jüri Homenja 20.9. ExPert

Avoinna: su–to 11–23, pe 11–01, la 11–24 Pe ja la keittiö auki 23.30 saakka.

Viru väljak 2, Tallinna • Puh +372 617 7055 Metro Plazan talossa, Original Sokos Hotel Virua vastapäätä

www.steakhouse.ee I info@steakhouse.ee

Steakhouse Liivi

Hinta alk. 65

¤

Lisätieto ja liput: www.viru.ee ja viru.reservation@sok.fi

TALLINN

virolainen ruoka

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

Andren juustotila jatkaa virolaisia juustoperinteitä.

Toreilta voi ostaa sieniä myös valmiina säilykkeinä.

27

Virolainen makkara on usein hyvin lihapitoista.

Virolaisen ruokakulttuurin kulmakivet Osta matkalta mukaan Viron parhaimpia herkkuja.

TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVAT EESTITOIT.EE

Virolaista ruokakulttuuria ovat muo-

kanneet naapurit. Se näkyy muun muassa ruokasanastossa. Juhlapöytään nostetaan kringel tai stritsel eli täytetty rinkeli (kranssi) tai pitko. Peruna on kartul tai joillakin murrealueilla tuhvel. Molemmat ovat lainaa saksan kartoffel-sanasta. Tiivisteestä tehty mehujuoma on morss. Sen nimen toi neuvostovalta Viroon 1940-luvulla.

Osta vaikka näitä mukaan: Rahka (kohupiim)

Virolaiset ihmettelevät, miksi suomalaiset eivät syö rahkapatukoita, joiden nimi on viroksi

kohuke. Ne ovat varsin ruokaisia välipaloja. Makuja on useita.

Ruuanlaittoon sopii kohupiima­ kreem, jota sitäkin on eri tavoin maustettuna.

Juusto (juust)

Rahkasta tehty sõir on etelävirolainen herkku. Se maustetaan myös kuminalla. Pienet juustomeijerit valmistavat erilaisia kovia juustoja ja myös homejuustoja.

Hapankerma (hapukoor)

Virolainen hapankerma suomennetaan myös smetanaksi, jota myös kutsutaan vuolukermaksi. Virolainen hapankerma on rasvaprosentiltaan joko 10-,

20- ja jopa 30-prosenttista. Se sopii niin makeisiin kuin suolaisiinkin ruokiin.

Makkarat (vorstid)

Virolainen makkara on useimmiten hyvin lihapitoinen. Kesäisin on myynnissä grillattavaksi sopivia raakamakkaroita. Lapsiperheille sopivia nitriitittömiä (ei E250) makkaroita on useitakin myynnissä.

Savustetut lihatuotteet (suitsulihad)

Etenkin toreilta saa pienempien tuottajien saunapalvituotteita.

Mooskan kuuluisa savusaunatalo valmistaa Vana-Võrumaalla suussasulavaa savuporsasta.

Suklaa (šokolaad)

Viron tunnetuin suklaantuottaja on Kalev ja ehkä erikoisin tuote heidän valikoimissaan on Kamatahvel eli talkkunasuklaa. Se on peräisin 1960-luvulta.

Majoneesi (majonees)

Virolaiseen juhlapöytään kuuluu perunasalaatti. Se tehdään majoneesipohjaan. Majoneesi ja perunasalaatti tulivat virolaiseen keittiöön neuvostovuosina.

Peipsin sipuli ja valkosipuli (Peipsi sibul ja küüslauk)

Peipsin sipulin tuntee siitä, että se ei ole täysin pyöreä vaan hieman litteä. Sen väri voi olla myös punertava. Itä-Virossa kasvate-

taan myös vahvan makuisia valkosipuleita.

Hapankaali (hapukapsas)

Lasipurkeissa myytävä praekapsas on helppo valinta liharuokien lisäkkeeksi tai sellaisenaan syötäväksi. Paistettuna pannulla tai uunissa ei happamuudesta ole tietoakaan.

Sienet (seened)

Toreilta voi tehdä hyviä sienilöytöjä. Mustat torvisienet ja suppilovahverot sekä kosteikkovahverot eivät ole tavallisen virolaisen suosikkisieniä, joten niiden hinnat ovat usein varsin edullisia. n

Vana-Võromaa on tämän vuoden ruoka-alue TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVA ANDREI CHERTKOV

Virossa on valittu ruoka-alue vuo-

Sõir on perinteikäs etelävirolainen rahkajuusto.

desta 2016 lähtien. Vuosittaisen tittelin antaa Viron maatalousministeriö ja toimintaa tukee Viron Maatilamatkailuyhdistys (MTÜ Eesti Maaturism). Vana-Võromaa on entinen maakunta Etelä- ja Kaakkois-Virossa. Rajanaapurina ovat sekä Latvia että Venäjä.

UMA MEKK (oma maku) -merkkiä on jaettu kyseisen alueen ruokaraaka-aineille ja tuotteille jo kymmenen vuotta.

Merkin on saanut yli 220 raaka-ainetta sekä lähes 80 menua ja ruokaa.

Merkki annetaan siis myös ruuille, joita tarjotaan matkailuja ravintola-alan yrityksissä. Vaatimuksena on, että raaka-ainees-

ta yli puolet on alueelta ja ruoka on valmistettu Vana-Võromaan perinteitä noudattaen.

Rahkaruuat ovat olleet ominaisia Etelä-Virossa jo kauan.

Rahkasta valmistettua sõir-juustoa on tehty vain Vana-Võromaalla, Setomaalla ja Pohjois-Latviassa. Myös savusaunassa savustettu liha kuuluu paikalliseen perinteeseen. n

28

Hyvän virolaisen ruuan äärellä

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

Viron tunnetuimpiin ruokavaikuttajiin kuuluva Ragne Värk vannoo yksinkertaisuuden nimiin ja paljastaa The Baltic Guiden lukijoille syksyn suosikkireseptinsä.

Pärnussa asuva Ragne Värk nauttii kaupungin monipuolisesta ravintolatarjonnasta. Värkin lempiravintolat sijaitsevat Rüütlikävelykadulla ja sen läheisyydessä.

virolainen ruoka

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

29

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT ANDREI CHERTKOV, RAGNE VÄRK

”Innostuin ruuanlaitosta jo pikkutyttönä, sillä kesämökillämme

Vääna-Jõesuussa kasvatimme itse kurkkuja ja tomaatteja. Ensimmäinen ruokani taisi olla kurkkusalaatti”, kertoo ruokatoimittaja ja -kirjailija Ragne Värk pärnulaisen kahvilan nurkkapöydässä.

Pärnussa asuva Ragne Värk on nykyään Viron tunnetuimpia ruokakirjailijoita ja -bloggaajia.

Kolmikymppinen nainen on ehtinyt julkaisemaan seitsemän ruokakirjaa, valokuvaamaan vähintään toisen mokoman ja pitämään maan suosituimpiin kuuluvaa Kokkama-ruokablogia. ”Aloitin blogin pitämisen vuonna 2017. Se taisi olla silloin Viron ensimmäisiä ruokablogeja.

Nyt käytän yhä enemmän Instagramia, joka toimii nykyajan kiireisessä rytmissä paremmin.”

Teen koko ajan ruokaa ja tykkään kokeilla uutta.

Kaiken muun ohella Ragne Värkiltä ilmestyy joka viikko viisi sivua ruoka-aiheisia juttuja virolaisessa naistenlehdessä. Nainen kertookin olevansa lähes riippuvainen ruuanlaitosta. ”Teen koko ajan ruokaa ja tykkään kokeilla uutta. Uusi idea saattaa syntyä kesken ruuanlaiton, joten sitä pitää heti kokeilla. Ystäväni ovat onnellisia, kun kiikutan heille valmistamiani ruokia rasioissa.”

Ruokatoimittaja ja -kirjailija Ragne Värk on iloinen, että saa tehdä töitä ruuan parissa. ”Intohimoisesta harrastuksesta tuli vaivihkaa työ”, hän kertoo.

Ragnen vinkit Pärnun ravintoloihin n Aamiainen: Pastoraat Cafe, Kuninga 30. n Lounas: VoVa, Rüütli 43. n Kahvila: Supelsaksad, Nikolai 32. n Terassi: Vehmermets bar & tostadas, Munga 9. n Retro: Sõõriku baar, Pühavaimu 15.

Mitä ruokaintoilijan kaapissa pitää

ehdottomasti aina olla? ”Munia, monta pakettia voita, kermaa ja jogurttia sekä tattaria”, hän vastaa. ”Tattari on minulle tärkeä ruoka, söimme sitä kotona paljon.”

Ragne Värk ei taida olla mikään ruokahifistelijä? Nuori nainen pudistelee päätään ja sanoo: ”Olen aina tykännyt simppeleistä ruuista. Mielestäni yksinkertainen on kaunista. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö valmistaminen voisi joskus viedä paljonkin aikaa.”

Hän kertoo saavansa paljon inspiraatiota äitinsä ja isoäitinsä resepteistä. Syntymäpäiväpöydässä pitää aina olla äidin valmistama keksikakku.

Virolaisen ruokamaailman tren-

deistä Ragne Värk nostaa esiin säilömisen. ”Tuntuu siltä, että säilöminen on pienen tauon jälkeen yhä suositumpaa. Virossa järjestetään kaikenlaisia markkinoita ja tapahtumia, joissa valitaan parhaat säilöjät ja tuotteet.”

Värkin mielestä myös nuoret ovat yhä enemmän innostuneita

Ragne Värk n Pärnussa asuva ruokatoi-

n n

n

n

mittaja, bloggaaja, ruokavalokuvaaja ja kirjailija.

Julkaissut seitsemän ruokakirjaa.

Kokkama-blogi valittu Viron parhaaksi ruokablogiksi.

Värkin reseptiarkistossa noin kaksi tuhatta ruokareseptiä. www.kokkama.ee, @ragnevark

säilömisestä ja perinteistä. Varsinkin, jos joku vanhempi osaaja on opettamassa heitä. ”Itse tekeminen on nyt Virossa muodissa.”

Hän on myös sitä mieltä, että virolainen on löytänyt tien takaisin torille. ”Jossain vaiheessa oli muodissa suosia ulkomaisia tuotteita. Nyt ihmiset arvostavat paikallista ruokaa ja esimerkiksi Pärnun torilla käy joka päivä melkoinen kuhina.”

Lempisyysruokia Ragne Värkin

ei tarvitse kovin pitkää miettiä.

Niitä ovat kasvis-lihapata, omenapiirakka ja uuniomenat. ”Ja uuniomenoiden kaveriksi voi lisätä itse tehtyä jäätelöä, jota teen usein hapankermasta.”

Mitä suomalaisen sitten pitäisi Virossa ainakin maistaa?

Ragne Värk pohtii hetken ja vastaa: ”Maista ainakin karaskia (lämmin ohraleipä), talkkunaruokia, rouhe-kaalilaatikkoa ja sõiria (rahkajuusto). Ne kaikki ovat yksinkertaisia virolaisia makuja.”

Jälkiruuista Ragne Värk suosittelee muun muassa raparperipiirakkaa, marjakakkuja ja tattarijauhosta valmistettuja leivonnaisia. ”Ja leipäkeittoa tietenkin”, hän lisää.

Mitä Värk itse kaipaa Virosta ollessaan matkoilla? ”Olin äitini kanssa kesällä kolme viikkoa Kanadassa ja meillä molemmilla tuli kauhea ikävä perunasalaattia. Niinpä ryntäsimme heti Tallinnaan saavuttuamme sitä ostamaan”, hän naurahtaa. n

Ragnen rahka-omenapiirakka ”Omenapiirakat ovat erityisen hyviä, kun niihin lisää rahkaa. Tämän omenapiirakan salaisuus onkin juuri rahka, sekä tietysti mehukkaat omenat”, kertoo Ragne Värk.

Pohja: n 2 dl vehnäjauhoa n 1 tl leivinjauhetta n 1 dl sokeria n 75 g voita n 75 g hapankermaa n 1 muna Rahkatäyte: n 400 g maitorahkaa n 200 g hapankermaa n 250 g kondensoitua maitoa n 2 munaa n 2 rkl (kukkurallinen) vehnäjauhoa n 2 rkl (kukkurallinen) sokeria n 300–400 g omenoita n kanelia, sokeria n Kuumenna uuni 200 asteeseen. Pohjan valmistamiseksi sekoita kui-

n

n

n n

va-aineet keskenään, lisää voi ja muokkaa murumaiseksi seokseksi.

Nosta puolet taikinamassasta sivuun.

Lopputaikinaan lisää hapankerma ja muna ja sekoita yhtenäiseksi taikinaksi. Levitä taikina ohueksi pinnaksi voilla voideltuun uunivuokaan (27 x 18 cm).

Sekoita täytteen aineet keskenään. Kuori ja pilko omenat ja levitä taikinapohjan päälle. Ripottele omenoiden päälle hiukan kanelia ja sokeria.

Kaada rahkatäyte omenoiden päälle ja ripottele päälle taikinamurusekoitusta.

Kypsennä uunissa 160 asteessa 50–60 minuuttia. Ennen syömistä anna jäähtyä.

Arsenal-keskus – eniten outlet-myymälöitä saman katon alla

MAINOS

Satavuotiaan asetehtaan seinien kätköissä

Trendikkään Kalamajan lähellä sijaitsee yksi Tallinnan hyvin säilyneistä salaisuuksista: Viron ensimmäinen ja ainoa outlet-kauppakeskus, joka toimii satavuotiaassa entisessä asetehtaassa.

Arkkitehtuuriltaan tyylikkäässä rakennuksessa shoppailijaa odottaa kahdeksan brändioutlet-liikettä ja kierrätyskeskusta. Tarjolla on myös erilaisia ruokapaikkoja, kauneussalonki, ruokakauppa, alkoholiliike ja muita liikkeitä.

Vaikka nykyään 102-vuotiaassa rakennuksessa onkin yli 30 liikettä ja palveluntarjoajaa, on Arsenal alkujaan ollut asetehdas. Vuonna 1917 rakennetussa tsaarinaikaisessa komeassa punatiilisessä rakennuksessa valmistettiin aikoinaan aseita, tykkejä, kaasunaamareita, patruunoita ja panssariautoja.

Kauppakeskus avattiin historiallisiin tiloihin vuonna 2016.

Yli 70 laatubrändiä

Keskuksen outlet-liikkeistä voit löytää paljon tunnettuja kauppamerkkejä, kuten Tommy Hilfiger, Calvin Klein, Desigual, Esprit, Guess, Ted Baker, Ralph Lauren, Springfield, Cortefiel, Pierre Cardin ja Didriksons.

Avoinna on myös Pohjoismaissa arvostettu virolainen päällysvaatteiden valmistaja YEAR:in outlet-liike. Vaatteiden ja jalkineiden lisäksi Arsenalissa on Skandinavian sisustusde-

Tule ja nauti shoppailusta Viron tyylikkäimmässä kauppakeskuksessa!

Arsenal-keskuksessa on monipuolinen valikoima outlet-liikkeitä.

sign-liike, jonka valikoimissa on tunnettuja brändejä, kuten Bloomingville, House Doctor, Monograph ja House Nordic.

Outlet-liikkeissä on koko valikoima edullisempi kuin tavalli-

sissa liikkeissä ja usein voi löytää jopa 70 prosentin alennuksia!

Shoppaamisesta väsyneitä jalkoja saa lepuuttaa jossain Arsenalin kahdeksasta ruokapaikasta. Tarjolla on niin aitoa

Asu upeasti Tallinnan vanhassakaupungissa!

OldHouse Apartmentsilla on tänä vuonna juhlavuosi: yritys on tarjonnut jo 20 vuoden ajan majoitusta Tallinnan keskiaikaisessa sydämessä.

Aivan Raatihuoneentorin kupeessa sijaitsevassa rakennuksessa on 32 asuntoa asi-

akkaille, jotka arvostavat yksityisyyttä. Asunnoissa on 1–3 makuuhuonetta sekä täysin varusteltu keittiö tai keittiönurkkaus. Osassa asunnoista on takka, sauna ja terassi, josta aukeaa huikea maisema yli vanhankaupungin.

VARAA NYT SUUREMMALLE RYHMÄLLE KOLME ASUNTOA SYYS–MARRASKUUSSA, NIIN SAAT 20 % ALENNUKSEN!

italialaista pizzaa, aasialaista, kotiruokia, maistuvaa sushia, ruokaisaa kebabia ja paljon muita makuja. Avoinna on myös Selverin ruokakauppa ja CityAlkon juomaliike.

MITEN TULLA ARSENALIIN? Arsenal-keskus: Erika 14, Pohjois-Tallinna Bussit 3, 59 ja 73.

Bussipysäkki Erika.

Raitiovaunut 1 ja 2.

Pysäkki Angerja.

MAINOS

Asuntojen lähellä on lukuisia museoita, baareja, ravintoloita, Tallinnan vanhin apteekki sekä ympäri vuorokauden auki oleva ruokakauppa.

Muista myös nämä: • ilmainen wifi • minibaari (maksullinen) • osassa asunnoista parveke, sauna tai takka • tarjolla 2–8 henkilön asuntoja, tarvittaessa lisävuoteiden mahdollisuus • vastaanotto klo 9–21

20 •YEARS•

A PA R T M E N T S

Korkeatasoisissa asunnoissa on 1–3 makuuhuonetta.

Rataskaevu 16, Tallinna apartments@oldhouse.ee +372 6411 464 +372 5300 9292 www.oldhouseapartments.ee www.oldhouse.ee OldHouseApartments

Oma parveke Tallinnan vanhassakaupungissa on harvinaista herkkua. OldHouse Apartmentsin kautta se onnistuu.

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

ostokset

31 Tuore taukopaikka Tarton maantien varrella TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVA ANDREI CHERTKOV

Tallinnasta Tarttoon omalla

autolla matkustava voi nyt pitää ruokatauon jokseenkin puolivälissä matkaa. Järvan kuntaan, Imaveren kylään aivan valtatien varteen 110 kilometrin päähän Tallinnasta on avattu Tikupoiss-huoltamokokonaisuus, jossa on Alexela-ketjun huoltamo ja sen yhteydessä Tikupoiss-niminen ravintola.

Tikupoiss sanoo olevansa Baltian suurin maantien varren ruokaravintola. Siitä voi olla monta mieltä, mutta joka tapauksessa ravintola on hyvä lisä valtatie E263:n ruokapaikkoihin. Valoisassa, avarassa ja modernissa ravintolassa on tarjolla sekä perinteisiä huol-

Uusi Prisma sijaitsee entisessä WW-Passaaži-keskuksessa Viru-kadun lähellä. Uusi supermarket on ympäri vuorokauden avoinna.

tamoherkkuja että ajan hengen mukaisesti myös vegaanisia vaihtoehtoja.

Hauska erikoisuus on kaksi suurta ruokapöytää, joiden istuimina ovat katosta roikkuvat keinut. Testikäynnillä pöydät näyttivät olevan erityisesti lapsiperheiden suosiossa.

Jos ei ehdi tai halua syödä ravintolassa, huoltamon puolelta saa tavalliseen tapaan nopeasti valmisruokaa mukaan. Myytävänä on myös pieni valikoima virolaisia matkamuistoja.

Kesäaikaan Tikupoissin pihalla on muutaman myyntikojun paikallistuottajien tori. n

Ravintola Tikupoiss,

Imaveren kylä, Järva (teiden E263 ja 49 risteys).

Vanhankaupungin ensimmäinen Prisma avasi ovensa TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT ANDREI CHERTKOV, KARTTA EVE JAANSOO

Tallinnan vanhankaupungin

ensimmäinen Prisma avattiin elokuun lopussa. Uusi myymälä sijaitsee WW-Passaaži -keskuksessa, osoitteessa Aia 3.

Noin 800 neliön suuruinen supermarket on suunniteltu palvelemaan niin paikallisia asukkaita kuin matkailijoitakin. Valikoimissa ovat kaikki tärkeimmät päivittäistavarat.

Vanhankaupungin Prismassa on tarjolla muun muassa laaja valikoima erilaisia valmisruokia, leivonnaisia, voileipiä ja salaatteja. Erityisen hyvin ovat edustettuina vegaanituotteet ja laktoosittomat sekä gluteenittomat tuotteet.

Prisma suunnittelee avaavansa tulevaisuudessa Viroon kymmenen uutta myymälää. Tällä hetkellä Prismalla on Tallinnassa, Narvassa ja Tartossa yhteensä yhdeksän myymälää. n

TALLINNA 100 m Satama Vanhakaupunki Vanhankaupungin Prisma Viruhotelli

Tikupoiss-taukopaikka koostuu Alexelan huoltamosta ja modernista ruokaravintolasta.

Prisma, Aia 3, Tallinna.

Uusi kenkäkauppa Nautica-keskuksessa TEKSTI SILJA HURSKAINEN

Tallinnan D-terminaalin kupees-

Myymälän valikoimissa on paljon muun muassa vegaanituotteita ja valmisruokia.

sa sijaitsevan Nautica-keskuksen jo ennestään hyvä kenkäkauppojen valikoima laajeni jälleen uudella tulokkaalla.

Elokuun lopulla ovensa avasi saksalaisketju Deichmann, jolle Nautica-keskuksen liike on ensimmäinen Virossa.

Ensikatsauksen perusteella kenkävalikoimaa on ennen kaikkea naisille, mutta myös miehille ja lapsille löytyy jalkineita. Hinnat ovat varsin kohtuulliset. Urheilujalkineita etsi-

vät ilahtuvat esimerkiksi Filan ja Adidaksen kenkien laajasta valikoimasta.

Superjuhlavia korkokenkiä valikoimissa ei vielä ollut, mutta vaikkapa asiallisia konttorikenkiä tai kävelykenkiä kaupungille etsivä löytää varmasti hyviä ehdokkaita. Naisten jalkineissa kokoja on numeroon 42 saakka.

Myytävänä on myös jonkin verran käsilaukkuja, reppuja, sukkia ja kenkienhoitotuotteita. n

Deichmann (Nautica-keskus),

Ahtri 9, Tallinna. Karttakoodi a3

32

ostokset

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

Kukkaro k

The Baltic Guide tutustui p TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV, KARTTA EVE JAANSOO

Tallinnan tihein outlet-kauppojen

keskittymä on Pohjois-Tallinnan Arsenal-ostoskeskuksessa, jonka voi jo sanoa olevan outletien erikoisostari. Outletejä on keskuksessa kuusi, esimerkiksi laivayhtiö Tallinkin Moe outlet sekä Best­ brands outletin kaksi liikettä, joista toisessa myydään kodintarvikkeita huonekaluista lähtien.

Urheiluvaatteita etsivälle on tarjolla Tallinnan ydinkeskustassa Sportland-urheiluvaateketjun outlet. Melko huomaamattomasti sijaitseva liike on Paberi-nimisen raitiovaunupysäkin vieressä.

Jos malttaa lähteä kauemmas, Kris-

tiinen kaupunginosassa on yhdessä Tammsaare teen varrella sijaitsevassa rakennuksessa Adidaksen, Niken ja Reebokin outletit. Myymälät ovat melko samanlaiset. Reebokilla ja Nikella on kenkävalikoima kenties hieman Adidasta suurempi.

Lastenvaatemerkki Lennen outletistä voi syksyn tullen hankkia vaikkapa laadukkaita talvivaatteita.

Tallinnan keskustan kiillosta kauempana on Lasnamäen kaupunginosan hieman vaatimattomampi Mustakivi-ostoskeskus, josta kannattaa mainita erityisesti kaksi outletiä.

Lasnamäkeläisellä ostarilla on Kaubamajatavaratalon outlet.

Mustakivestä löytyy nimittäin Kaubamaja-tavaratalon outlet, nimeltänsä Leiupood (“löytökauppa”). Varsin isossa outletissä on erittäin hyvä valikoima Kaubamajassa myymättä jääneitä naisten, miesten ja lasten vaatteita ja jalkineita sekä ajankohdasta riippuen myös sisustustavaraa ja jonkin verran kosmetiikkaa. Sopivia kokoja on tai ei, mutta outlet on ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Hintaviakin merkkejä voi saada huimilla alennuksilla.

MAINOS

OHOO, MIKÄ OUTLET! Uusi outlet avataan Tallinnassa 12. syyskuuta.

Zeppelinistä sekä Elvan kaupungista.

Tallinnassa myymälämme on Järve-ostoskeskuksessa, mutta saamme jakaa ilouutisen:

OHOO Outlet ei ole perinteinen outlet. Kun tavallisissa outleteissä myydään yleensä vain yhden tuottajan tuotteita, OHOO Outletissä on tuotemerkkejä koko maailmasta.

Valikoimistamme suurin osa on vaatteita, mutta löydät meiltä myös jalkineita, asusteita ja kodintarvikkeita.

12. syyskuuta avaamme uuden myymälän Mustamäe-keskuksessa.

Tervetuloa tutustumaan!

Voit saada meiltä huippumerkkejä jopa 70 prosenttia tavanomaisia hintoja edullisemmin!

Tuotevalikoimamme täydentyy ja elää joka viikko.

Koska emme ole sidoksissa vain yhteen tuotemerkkiin, voit sesongin aikana löytää liikkeistämme uskomattoman määrän eri brändien kauden tuotteita.

Valikoimissamme olevia vaatemerkkejä ovat muun muassa Mustang, Jack & Jones, S.Oliver, Triumph, Tommy Hilfiger Hugo Boss, Fixoni

ja Zizzi. Myymme erityisen edullisesti myös niin sanottuja kakkoslaadun vaatteita.

Se tarkoittaa, että vaatteet ovat kyllä uusia, mutta niissä on jokin pieni puute: esimerkiksi nappi tai pesuohje saattaa puuttua.

Virossa matkailevalle on kätevää, että löydät liikkeemme Tallinnan lisäksi myös Tartosta kauppakeskus Eedenistä ja

@ohoooutlet

@ohoo_outlet

Tallinnan myymälät: • Järve-keskus, Pärnu mnt 238 • Mustamäe-keskus, Tammsaare tee 104a (alkaen 12.9.2019) Muiden kaupunkien myymälät: • Zeppelini-keskus, Turu 14 (2. krs.), Tartto • Eedeni-keskus, Kalda tee 1C, Tartto • Kesk 23, Elva

Nyt on hyvä aika täydentää syys- ja talvivaatteiden varastoa.

ostokset

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

33

o kiittää outleteissä

ui pääkaupungin outlet-liikkeiden valikoimaan.

Saman ostarin toisessa kerrokses-

Pirita

Arsenalkeskus

Kalamaja Lenne vabrikupood

Denim Dream outlet

Huppa outlet / Mustakivi keskus

Satama Sportland Outlet

Kaubamaja leiupood, Mustakivi keskus

Kristiine

Huppa outlet / Mustika keskus

Ülemiste

Mustamäe

Reebok Outlet, Nike Outlet, Adidas Outlet

Peetri

Nõmme

1 km

n Arsenal-keskus, Erika 14. n Adidas-, Nike- ja Reebok-

outletit, A. H. Tammsaare tee 60. n Lenne vabrikupood, Mustamäe tee 29.

TALLINNA

n Denim Dream Outlet,

Ehitajate tee 120.

n Kaubamaja Leiupood ja

Huppa Outlet, Mahtra 1 (Mustakivi-keskus).

sa on virolaisen lastevaatemerkki Hupan tupaten täynnä oleva outlet.

Vaikkapa laadukasta lasten talvihaalaria etsivän kannattaa piipahtaa täällä. Hupalla on toinen outlet Mustamäen kaupunginosassa Mustika-ostoskeskuksessa.

Toisella virolaisella lastenvaatemerkillä, Lennellä, on suuri ja valoisa outlet Mustamäen kaupunginosassa. Valikoima on erittäin laaja, ja tarjolla on niin edelliskauden kuin uuden kauden vaatteita 170 cm:n kokoon asti.

Samoin Mustamäellä, eläintarhan toisen sisäänpääsyn lähellä, on yksi Denim Dreamin useista Tallinnan outlet-myymälöistä, jossa farkkuvalikoimat ovat erityisen komeat. Muun muassa Tommy Hilfigeria, Calvin Kleinia, Dieseliä ja Guessia myyvässä liikkeessä on kyllä hyviä alennuksia, mutta muutaman euron ostoksia tuskin voi tehdä. n

Ostoskeskus Arsenal on Pohjois-Tallinnan tyylikäs ostari, jossa on useita outletejä.

Aikuisten naisten karkkikauppa Tallinnassa

Vaatteet Sinulle suoraan Italiasta

Yksi koko sopii kaikille

UUSIA TUOTTEITA TULEE MYYMÄLÄÄMME VIIKOTTAIN Avoinna: ma–su 9–18 • info@tunika.fi • +372 526 6962 Kai 4, Sadamarketin talossa, oma sisäänkäynti. A-terminaalista 200 m

34

ostokset

T H E B A LT I C G U I D E ™ E LO K U U 2 0 1 9

Täyttä laukkaa hevostarvikeostoksille TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVA ANDREI CHERTKOV

Lokakuun alun ratsastuksen suur-

tapahtuma Tallinn International Horse Show tuo Tallinnaan paljon suomalaisia hevosharrastajia.

Samalla matkalla voi piipahtaa Tallinnan ja toki myös muiden Viron kaupunkien hevostarvikemyymälöissä.

Virossa vuosia asunut hevosenomistaja Kirsi-Maarit Viinikka on asioinut useammassakin Tallinnan hevostarvikeliikkeessä.

Vaikka nykytyyliin myös hevostarvikkeilla on paljon nettikauppaa, Viinikka vannoo fyysisen kaupassa käymisen nimeen. ”Suosin perinteistä kivijalkamyymälää, sillä haluan nähdä tuotteen, koskettaa sitä, sovittaa ja vasta sitten ostaa. Esimerkiksi kaikki hevosten loimetkaan eivät kokonsa puolesta pidä paikkaansa. Ja satula tulee aina sovittaa hevoselle!”, Viinikka sanoo.

Tallinnan Kristiinen kaupunginosassa sijaitseva Hoburiistade Varustuse ja Hulgimüügi OÜ -liike on pääkaupungin kenties lähimpänä keskustaa sijaitseva hevostarvikeliike.

Leikkaa kuponki tästä

Meiltä löydät kaikki tarvittavat käsityöhön ja ompeluun!

Tällä kupongilla saat KangaDzungel myymälöissä -65% kerta-alennuksen

KAIKKI TUOTTEET

OY Tunor tukku- ja vähittäismyynti

Valikoima hevostarvikeliikkeitä eri puolilla Viroa Hoburiistade Varustuse ja Hulgimüügi OÜ, Sõpruse pst. 145, Tallinna.

Ratsavarustus24.ee, Mustamäe tee 29, Tallinna.

Helketmar, Tammsaare tee 118b/Karjavälja 10, Tallinna.

Kuldne Ratsu, Küti tee 25, Peetri.

Ratsane, Pikk 14, Tartto.

Dietz Hobuvarustus, Tallinna mnt 70, Pärnu.

Viinikka toteaa myös, että jos ei

ole vartaloltaan aivan mallin mitoissa, niin ratsastushousut ja -saappaatkin vaativat sovittamista ennen ostoksen tekoa. ”Ellei ole ostanut saman valmistajan tiettyä merkkiä jo vuosikymmenet, en luottaisi osaavani kuvan perusteella valita oikein.”

Viinikan mukaan hevosharrastajat ostavat tarvikkeita ja varusteita paljon myös messuil-

ta ja hevostapahtumista, kuten Tallinnan Horse Show’sta. Viron hevostarvikeliikkeistä Viinikalle on tuttu muun muassa Hoburiistade Varustuse Hulgimüügi OÜ. ”Heillä on pieni puoti ja jos jotain ei ole, niin tilaavat.”

Viinikka kiittelee myös Ratsavarustus24.ee:tä, jossa on hänen mukaansa hyviä tarjouksia, toimitus nopeaa ja palvelu ystävällistä. n

Suuri valikoima käsilaukkuja, lompakkoja ja käsineitä naisille ja miehille A-TERMINAALI

K SPA

TALLIN

B-TERMINAALI D-TERMINAALI

TALLINNA Tartu mnt 35 Puh +372 6213105 ma-pe 9-19, la-su 9-17

TALLINNA-OUTLET Tartu mnt 35 2. krs ma-pe 10-18, la 10-17

Mestarit tunnet merkistä

TALLINNA Mustamäe tee 12 Puh +372 6562869 ma-pe 9-19, la-su 9-18

TALLINNA Pärnu mnt 558a Puh +372 6003443 ma-pe 10-20, la-su 10-18

BUJ AAM A

RI

HO

MERE PST.

Alennus on voimassa kaikille tuotteille.

Alennus lasketaan kaupan lähtönhinnasta kassalla.

Voimassa 30.09.2019

NAUTICA KESKUS

AHT

NARVA MNT

VIRU KESKUS

PÄRNU Karja 6 Puh +372 4431460 ma-pe 9-18, la 9-15

HAAPSALU Jaama 9 Puh +372 4737034 ma-pe 9 -18, la 9-17, su 9-15

KURESSAARE Kihelkonna mnt 3 Puh +372 6215786 ma-la 10-18

TARTTO Turu 14 Puh +372 7352277 ma-pe 10-20, la-su 10-18

Käsityö on kunnia-asia!

Ahtri 8, WTC-talo, Tallinna. Liikkeen lähellä on D-terminaali ja Nautican keskusesta tarvitsee vain tulla tien yli.

Puh. +372 6 313 337 • Avoinna ma-pe 10–18 • Tunor

Hevostarvikkeita joka makuun!

Lähetämme tilauksesi Suomeen Itellan Smartpostilla.

Tule viihtyisään myymäläämme Tallinnassa tai tilaa tuotteet netistä.

Myymälässämme myös varusteiden korjaus.

Raja Kohv

Peipsimaa Külastuskeskus

Käsityömyymälät Tallinnassa: Eesti Käsitöö Maja Pikk 22

Eesti Käsitöö Kodu Vene 12

Haapsalu pitsimeistrid

Allikamaja Käsitöö Lühike jalg 6a

Kun tilaat meiltä tuotteita 3–4 kertaa, saat lisäalennuksen!

Eesti Käsitöö Vedur

Tallinnan asematori (Balti Jaama Turg), Kopli 1

www.folkart.ee

Sõpruse pst. 145, Tallinna • Avoinna: ma–pe 10–19, la 11–16 Puh. +372 50 79 252 • hoburiistad@gmail.com Hoburiistade Varustuse ja Hulgimüügi OÜ www.hoburiistad.ee

www.hoburiistad.ee

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

ostokset

35

Huumaamaton hamppu kiinnostaa suomalaisia Kevytkannabis on uusi hittituote, mutta sen vienti Suomeen voidaan tulkita huumausainerikokseksi.

TEKSTI VESA HÄKLI, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Tallinnaan on auennut yrttimyymälöitä, jotka herättävät sekä

uteliaisuutta että kummastusta.

Laillinen kevytkannabis jakaa mielipiteitä, mutta asenteet ovat nopeasti muuttumassa.

Niin sanotun kevytkannabiksen myynti vapautui luvanvaraiseksi EU:ssa tämän vuoden alussa, kun Euroopan komissio luokitteli kannabiksen sisältämän kannabidiolin eli CBD:n uuselintarvikkeeksi koko EU:n alueella.

Tallinnaan on auennut jo kolme kevytkannabista myyvää liikettä. Lisäksi on olemassa muutama asialle vihkiytynyt postimyyntifirma.

Kevytkannabis sisältää korkeintaan 0,2 prosenttia päihdyttävää

THC:tä, eli se ei ole huumausaine. Sen sijaan siinä on runsaasti CBD:tä, jonka uskotaan auttavan monenlaisiin fyysisiin ja psyykkisiin vaivoihin, kuten unettomuuteen.

Ainetta myydään gramman annoksina. Yksi gramma maksaa 15 euroa. Sen polttelemista ei suositella, sillä poltettaessa saattaa esiintyä joitakin haittavaikutuksia. Kannabiskasvin käyttöön suositellaan mieluummin esimerkiksi höyrystämistä.

Tallinnan Telliskivessä sijaitseva Sativa Store on yksi Tallinnan muutamasta kevytkannabista myyvistä liikkeistä.

Lisäksi ainetta myydään myös muun muassa öljynä ja voiteena, jonka sanotaan auttavan erilaisiin ihovaurioihin. Myymälöissä on kaupan myös hampusta tehtyjä virvoitusjuomia, teetä ja leivonnaisia. Lisäksi voi ostaa siemeniä, joista voi kasvattaa omia kasveja.

käyttö ei ole vain hupparihippien puuhastelua.

Tuliaisia ei kuitenkaan kannata hamppukaupoista hankkia.

CBD:tä sisältävät tuotteet luokitellaan Virossa ravintolisäksi, mutta Suomessa CBD on luokiteltu lääkeaineeksi, eikä CBD:tä sisältäviä tuotteita saa ainakaan vielä myydä Suomessa.

Kevytkannabiksen maahantuonti Suomeen voidaan tullissa tulkita huumausainerikokseksi.

Rajalla partioivat huumekoirat eivät tunnista eroa päihdyttävän kannabiksen ja kevytkannabiksen välillä.

Kaupoissa myytävä kannabis on

Kannabiskioskien toiminta on siis

Huumekoirat eivät tunnista eroa päihdyttävän kannabiksen ja kevytkannabiksen välillä.

siis eri ainetta kuin huumeiksi luokitellut marihuana ja hasis. Se eroaa myös ruokakäyttöön tehdystä öljyhampusta CBD-pitoisuutensa ansiosta.

Myymälöiden asiakkaista huomattava osa on suomalaisia. Esimerkiksi Tallinnan Sativa Storessa asioi monen ikäisiä turisteja. Kevytkannabiksen

Tallinnan Sativa Storessa myydään myös leivonnaisia, joissa on käytetty hamppua.

Virossa täysin laillista. Kauppiaat tilaavat kannabiksensa ulkomailta, pääasiassa Tanskasta, Hollannista ja Sveitsistä. Tavarantoimittajat ovat mitanneet aineen THC-pitoisuuden, jotta se varmuudella alittaa vaaditun 0,2 prosentin rajan.

Tallinnassa on tällä hetkellä kolme alan liikettä, Sativa Store

Tuliaisia ei kannata hamppukaupoista hankkia.

-myymälä ja kahvila Balti Jaama Turg -asematorilla, toinen Sativa Store Vanhassakaupungissa ja CBWeed-kauppa keskikaupungilla. Viimeksi mainittu myy myös muun muassa hamppupohjaista kosmetiikkaa ja sähkösavuketarpeita. Myös Pärnussa on CBWeedin myyntipiste.

Kauppojen toiminta vaikuttaa kiinnostavan myös Viron poliisia. Aivan elokuun lopussa poliisi teki ratsian Tallinnan ja Pärnun kevytkannabismyymälöihin. Viron tiedotusvälineiden mukaan myymälöistä otettiin mukaan kannabiskasveja, jotta poliisi voi selvittää, että kasvien THC-pitoisuus ei ole yli sallitun 0,2 prosentin. n

TUTUSTU KEKSINTÖJEN IHMEELLISEEN MAAILMAAN

EUROOPAN MITTAKAAVASSA AINUTLAATUINEN KEKSINTÖTEHDAS PROTO AVATAAN TALLINNASSA, NOBLESSNERIN SATAMASSA JO 19.10.!

PROTO avastustehas

protoinventionfactory

protofactory.ee

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

henkilö

37

”Tallinnassa en koe olevani ulkomailla” Maailmaa kiertänyt konkaritoimittaja Petri Saraste tykkää kotikaupunkinsa hyvästä pöhinästä.

Suomalainen Virossa

Petri Sarasteen tärpit Tallinnaan n Kadriorgin puisto

”Melkein joka päivä teen tunnin kävelylenkin Kadriorgin puistoon. n Piritan rannat ”Tykkään fillaroida ja rullaluistella Piritan rantatiellä.” n Toompean mäki ”Aina kun tulee Suomesta kavereita kylään, niin sinne täytyy kiivetä.”

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT ANDREI CHERTKOV, PETRI SARASTE

Pekingistä viisi vuotta sitten Tallinnaan muuttanut toimittaja Petri Saraste on ollut muuttopäätök-

seen tyytyväinen. ”Tallinnassa olen melkein Suomessa, mutta kuitenkin enemmän Euroopassa. En sitä paitsi edes koe, että olisin ulkomailla”, hän sanoo naurahtaen.

Petri Saraste on monille tuttu MTV3:sta, jossa hän on työskennellyt vuodesta 1984. Tallinnaa edeltävät kahdeksan vuotta Saraste toimi MTV3:n Aasian-kirjeenvaihtajana. ”Lähdin Kiinaan olympialaisten takia, mutta siellä vierähtikin sitten kahdeksan vuotta.”

Muutto 1,4 miljardin asukkaan Kiinasta 1,4 miljoonan asukkaan Viroon oli Sarasteelle hyppy aivan uuteen. ”Se tuntui todella ihmeelliseltä.

Täällä kaikki olikin niin helppoa ja nopeaa. Puhdistava kokemus.”

Viimeksi eilen taksikuski sanoi, että sä olet se Petri Saraste.

Tallinnassa asuva toimittaja Petri Saraste pitää Tallinnan sijaintia täydellisenä. ”Tallinnassa olen melkein Suomessa, mutta kuitenkin enemmän Euroopassa.”

Petri Saraste

Muutto 1,4 miljardin asukkaan Kiinasta 1,4 miljoonan asukkaan Viroon oli Sarasteelle hyppy aivan uuteen.

n Yli 40 vuotta MTV3:ssa

n

Kiinassa elämä oli hektistä ja välillä hankalaakin. Byrokratia aiheutti lisätyötä myös toimittajan arkipäivään. ”Kiina on kuitenkin vieläkin vähän kuin toinen koti, käyn siellä 3–4 kertaa vuodessa. Minulla on sielläkin asunto.”

n

n

n

työskennellyt politiikkaan ja talouteen erikoistunut toimittaja.

Baltian lisäksi työskentelee paljon muun muassa Ukrainassa, Puolassa ja Kiinassa.

Toimi 5 vuotta Saksankirjeenvaihtajana Bonnissa ja Berliinissä.

Sai Bonnierin Suuren journalistipalkinnon vuonna 2008 yhdessä Ylen Katri Makkosen kanssa.

Asunut Tallinnassa viisi vuotta.

Virossa Petri Saraste on viihtynyt

hyvin, eikä hän ole omien sanojensa mukaan lähdössä minnekään. Kiitosta saa etenkin Viron yrittäjäystävällinen ilmapiiri ja asioiden helppo hoitaminen. ”Täällä on mielestäni koko ajan positiivinen pöhinä. Ihmiset ovat innostuneet tekemään töitä. Eikä asioista valitetakaan niin paljon kuin Suomessa.” ”Ja onhan tämä sata kilometriä etelämpänä kuin Helsinki. Olisi vielä tunneli tuossa, mutta mä en varmaan sille reissulle pääse ikinä. En ainakaan lähimmän viiden vuoden aikana”, Saraste lisää ja viittaa Helsingin ja Tallinnan välille suunniteltuun tunneliin.

Yli 40 vuotta MTV3:lla työskennel-

Petri Saraste on ollut usein tapahtumien polttopisteessä. Kuvassa hän on sodan etulinjassa Itä-Ukrainassa.

lyt Petri Saraste tunnetaan Tallinnan kaduillakin. ”Viimeksi eilen taksikuski sanoi, että sä olet se Petri Saraste”, hän sanoo naurahtaen.

Työt vievät miehen kuitenkin yhä useammin muualle kuin Viroon. Erityisen paljon raportoitavaa tarjoaa Ukraina, jonne Saraste lähtee taas elokuun lopussa. ”Viime vuosien aikana olen käynyt Ukrainassa todella useasti. Kriisin ollessa pahimmillaan olin Maidanin aukiolla luotien ristitulessa. Se oli paha paikka, ihmisiä kuoli ihan silmien eteen.”

Sodista ja luonnonkatastrofeista eri puolilta maailmaa raportoinut Saraste myöntää, että välillä on pelottanut. ”Se joka muuta väittää, on joko hullu tai valehtelee.”

Yksi pahimmista paikoista oli Bosnian sodan Sarajevo, jossa Saraste oli tapahtumien polttopisteessä moneen otteeseen.

Itse juttunsa kuvaava ja leikkaava mies on raportoinut myös Japanin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta, Kiinan Sichuanin maanjäristyksestä ja Berliinin muurin murtumisesta.

Arvostetun Bonnierin Suuren journalistipalkinnon hän sai 2008 yhdessä Ylen Katri Makkosen kanssa.

Paljon matkustava Saraste kehuu

Tallinnan lentoasemaa ja sanoo sen olevan yksi suosikkikentistään. ”Tallinnassa ei ole koskaan ruuhkia ja lennot ovat aika hyvin aikataulussa. Ja missä muussa pääkaupungissa pääsen 3–4 minuutissa kentältä kotiin taksilla?”

Onko Virossa sitten jotain, mitä Saraste haluaisi muuttaa? ”Kaupunkien tiet ovat huonossa kunnossa, varsinkin keväällä ja syksyllä”, hän vastaa. ”Ja ruokakauppojen valikoimat voisivat olla vähän monipuolisempia. Tuoretta kalaa voisi olla enemmän saatavilla.”

Sarasteen mielestä myös palvelutasossa on joskus parantamisen varaa. ”Kyseessä on työntekijöiden osaamattomuus, ei pahantahtoisuus. Kukaan ei ole vaan opettanut heitä. Kyllä se on johdon tehtävä kouluttaa väkeään.” n

38

rakentaminen

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

Virolaiseen laatuun voi luottaa Suomalaiset pienrakentajat käyttävät kasvavassa määrin virolaisia materiaaleja ja työvoimaa.

Arkkitehti Aki Hiltunen antaa vinkkejä omasta kokemuksestaan.

TEKSTI VESA HÄKLI, KUVAT VESA HÄKLI, UNSPLASH

Arkkitehti Aki Hiltusella on lujasti

kokemusta virolaisista rakennusalan palveluista sekä työnsä että siviilielämänsä taholta. Hänen arkkitehtifirmansa Osuma arkkitehdit Oy käyttää virolaisia alikonsultteja esimerkiksi visualisointien ja arkkitehtipalveluiden osalta. Hänellä on lisäksi laajasti kokemusta virolaisesta rakennustyön laadusta konttorinsa uĺkopuoleltakin.

“Minulla on sijoitusasunto Kalamajassa. Puusepän työt, metallityöt ja tietysti myös kalusteet ovat Virossa selkeästi halvempia. Täytyy sanoa, että Virossa käsityöläisyys on vielä voimissaan ja arvossaan.

Siellä on itseään kunnioittavia puuseppiä, jotka tekevät hyvää jälkeä.

Kun kulut siellä ovat pienemmät, niin mielellään tilaa hyvällä hinta-laatusuhteella.”

Pientalorakentajalle Hiltunen antaa

Aki Hiltusen mukaan virolaisissa rakentamisen palveluissa hinta-laatusuhde on kohdillaan.

neuvon pyytää Virosta tarjoukset.

“Kokemukseni perusteella säästää kustannuksissa noin

20–40 prosenttia tilaamalla Virosta, riippuen materiaaleista ja palveluista. Se on jo merkittävä osuus hankkeen budjetissa.

Hinta-laatusuhde on edelleen tosi kohdillaan. Työn laatu on hyvää. Siellä on säilytetty rakentamisen ammatillinen ylpeys ja ylpeys siihen tuotteeseen, mitä myydään.”

Kustannuksissa säästää noin 20–40 prosenttia tilaamalla Virosta.

Hiltunen neuvoo, että toimijoita Virossa kannattaa kilpailuttaa.

“Jos kynnykseksi muodostuu se, etteivät monet nettisivut ehkä ole englanniksi tai suomeksi tai nämä tekijät eivät puhu muita kieliä, kannattaa ottaa apuun paikallinen suomea puhuva kaveri, joka voi toimia pikkuisen välikätenä”, Hiltunen sanoo.

“Paikan päällä kannattaa myös aina käydä, ettei ihan summamutikassa lähde katalogista tilailemaan. Kun on tehnyt ensin netissä vertailevaa haarukointia, voi sitten mennä paikan päälle tutustumaan esimerkiksi talopakettitehtaan toimintaan. Oman kokemukseni mukaan virolainen laatu on ainakin yhtä hyvää kuin suomalainen, mutta hinnan puolesta hiukan kilpailukykyisempää.”

Yrityksen tausta ja referenssit kan-

nattaa myös tarkistella.

“On hyvä ottaa selville, ettei kyseessä ole ihan uusin yritys, vaan että heiltä löytyy referenssikohteita, joista itse pystyy toteamaan sen laadun”, Hiltunen vinkkaa.

“Suomessa saattaa olla kuluttajanturva ja vastaavat asiat paremmalla tolalla, mutta en tiedä, kuinka usein on mahtanut tapahtua niin, että virolainen yritys on mennyt konkurssiin ja suomalainen tilaaja on jäänyt nuolemaan näppejään. Itselläni ei tällaisia kokemuksia ainakaan ole.” n

Virosta rakennustarvikkeet yhä selvästi halvemmalla TEKSTI MIKKO VIRTA, SILJA HURSKAINEN

The Baltic Guide vertaili elokuussa

2019 rakennustarvikkeiden hintoja Suomessa ja Virossa. Pienen hintavertailun pohjalta voi tehdä johtopäätöksen, että monien rakennustarvikkeiden hinnat ovat lahden eteläpuolella yhä selvästi edullisempia.

Vertailussa olleista tuotteista esimerkiksi Gyproc-kipsilevy maksaa Virossa noin puolet vähemmän kuin Suomessa.

Suurin prosentuaalinen hintaero oli lattialaatoissa. Virosta saa kolme lattialaattaa samalla hinnalla kuin Suomesta vain yhden.

Viiden tuotteen hinnoissa tuli hintaeroa yhteensä lähes 40 euroa.

Virossa käydessä kannattaa hyödyntää myös alennuskampanjat, joita on lähes kaikilla rautakauppaketjuilla. Silloin kaikki tuotteet ovat 20–30 prosenttia edullisempia. n

Rakennustarvikkeiden hintavertailu (elokuu 2019)

Hinta Virossa

Hinta Suomessa

Kiilto-saniteettisilikoni (310 ml)

7,99 e

11,35 e

Gyproc-kipsilevy sisätiloihin, 13 mm

6,52 e

13 e

Kiilto-valmisliiteri, 5 l

10,95 e

17,90 e

Lattialaatta, edullisin m2-hinta

4,50 e

14,90 e

Oras-pesuallashana

76,30 e (malli Saga)

85 e (malli Safira)

Yhteensä

106,26 e

142,15

Viron hinnat on kerätty Bauhausista ja Plaadimaailmasta. Suomen hinnat ovat K-Raudan.

Sisustussalonki Avoinna: Ma-Pe 9:00 - 18:00, La 10:00 - 16:00

Laadukkaat sisustusmateriaalit Teidän kotiinne, maailman johtavilta kauppamerkeiltä.

Toimitamme tuotteet suoraan Suomeen!

Pärnu mnt 160, Tallinna Puh. +372 651 83 16, werm@wermstock.ee www.wermstock.ee

Paras valinta, tietenkin

HINTAPARAATI

Kampanjan ehdot www.ehituseabc.ee

-25% Kaikki

Er

sisä- ja ulkovalaisimet

Laminaattiparketti Tamm Winny Luokka 32/AC4, paksuus 8 mm

Valikoima värejä

-30%

Kaikki Ceresit CE40 2 kg saumauslaastit

s

-30%

-50%

jou

tar

is iko

4.–24. syyskuuta

5 /m

40 2

Kaikki

koristemosaiikkilaatat*

1090/m

2

Tarjous on voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää.

-43%

-30% Kaikki Kärcherpölynimurit

Eri

ous

arj

st koi

1000x1200 mm

3900 /paketti 6900/paketti

Vaahtopolystyreeni EPS 120 Perimeter plus, 50/100 mm Käyttökohteet: perustukset, sokkelit, kellarit. Pakkauksen tilavuus 0,6 m3.

40

kauneus&terveys

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

Neulan alle Tallinnassa Suomalaiset ovat jo löytäneet Tallinnan tatuointi- ja lävistysstudiot.

“Laitoin viestiä kolmeen– neljään studioon. Sieltä tuli nopeimmin vastaus”, Väisänen sanoo.

Tunnin työ maksoi parisataa euroa, ja Väisänen on erittäin tyytyväinen.

“Paikka oli siisti ja tekijät ammattitaitoisia. Kaikki ihonhoidon jutut tuli mukaan, ja tatskaaja antoi yksityisen Facebook-tilinsä, jos tulisi jälkikäteen jotain kysymyksiä.”

TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Jos pitäisi valita virolaisen lävistys-

kulttuurin ”äiti”, ei luultavasti olisi liioiteltua pitää sellaisena Helen Zeideriä, joka on tehnyt lävistyksiä Virossa jo 20 vuotta.

“Neuvostoajalla lävistyksiä ei ollut. Sitten rajat aukesivat ja ihmiset alkoivat saada niistä tietoa. Työskentelin tuolloin kauneushoitolassa ja ihmiset alkoivat kysellä lävistyksiä. Vähitellen tuli internetkin, jonka kautta aiheesta sai tietoa”, Zeider kuvaa Viron lävistyskulttuurin alkuvaiheita.

Zeider oppi työnsä yrityksen ja erehdyksen kautta. Kun alan koulutusta ei ollut, Zeider opetteli itse.

“Nykyään niin ei tietenkään voisi tehdä, kilpailu on niin tiukkaa.”

Nyt Zeiderin lävistyssalonki Alternadiiva on käytännössä Viron ainoa pelkästään lävistyksiä tekevä salonki. Salongin asema ja maine on vankkumaton.

“Minulla on ollut periaate, että en mainosta. Suusta suuhun -suositteleminen on parasta markkinointia, kun on hyvä maine”, Zeider sanoo.

Suosiosta ei ole epäselvyyttä: puolisen tuntia kestäneen haastattelun aikana salongissa ehti käydä lukuisia asiakkaita ja puhelin soi tasaisesti.

Lävistyskulttuurissa nykyinen

sosiaalisen median maailma on Zeiderin ja salongissa työskentelevän Sandra Scarletsin mukaan

Tallinnan kokeneimpia tatuoijia on varmasti Wilma Schlizewski, joka

Sandra Scarlets (vas.) ja Robin Müür palvelevat hyvällä meiningillä asiakkaita Alternadiiva-lävistyssalongissa.

vahva vaikuttaja. Kun joku julkkis tekee itselleen uuden lävistyksen ja jakaa siitä kuvan, se näkyy myös tallinnalaisessa lävistyssalongissa.

“Kun Justin Bieber teki kulmaansa jonkin kamalan reiän, niin meillä kävi viikon aikana kolme poikaa pyytämässä samanlaista”, Sandra Scarlets sanoo.

Zeiderin ja Scarletsin mukaan erityisesti teini-ikäisten tyttöjen parissa on paljon mikro-influencereita: jos yksi tyttö koululuokalla ottaa lävistyksen, luokkatoverit seuraavat perässä.

Alaikäisiä Alternadiivassa ei tietenkään ilman vanhempien lupaa lävistetä. 14-vuotiailla ja sitä nuoremmilla pitää olla huoltaja lävistyshetkellä mukana. Muilla

alle täysi-ikäisillä pitää olla vanhemman allekirjoittama lupa.

Suomalaiset asiakkaat etsivät

Tallinnasta myös tatuointistudioita. Puolitoista vuotta Tallinnassa asunut Ville Väisänen otti vuosi sitten Black Sabbath -logon oikeaan pohkeeseensa Tallinnan Koplin alueella sijaitsevassa Bad Pen Pal -studiossa.

tekee Inky Queen -tatuointistudiossaan sekä nopeita walk in -tatuointeja että suurempia, pidempää suunnittelua vaativia töitä.

Schlizewski tekee tatuointeja myös erityisen hankaliin paikkoihin, kuten ihon limakalvoille.

Haastatteluhetkellä tatuointituolissa oli saksalainen Leonie Krist, joka otti tatuoinnin alahuulen sisäpintaan.

“Suu on hyvin vaativa paikka, sillä iho venyy ja elää. Nämä joutuu tekemään moneen kertaan uudestaan. Limakalvotatuoinnit eivät ole koskaan siistejä.

Niissä ‘se jokin’ on se itse teko”, Schlizewski sanoo.

Tyypillisin Schlizewskin asiakas on pienen nopean tatuoinnin haluava ohikulkija. Pitkän uran tehnyt tatuointitaiteilija tekee paljon myös silmien rajauksia, kulmien värjäyksiä ja pisamointeja tatuointimenetelmällä. n

Black Sabbath -bändiä koko ikänsä fanittanut Ville Väisänen hankki yhtyeeseen viittaavan tatuointinsa Tallinnassa.

Muutamia Tallinnan tatuointi- ja lävistyssalonkeja: Alternadiiva, Paldiski mnt 35.

Pirados Tattoo, Telliskivi 38.

Bad Pen Pal, Paavli 4.

Saksalainen Leonie Krist otti Wilma Schlizewskin studiossa tatuoinnin alahuulen sisäpuolelle.

Inky Queen, Kopli 4.

Studio Malm Tattoo, Roseni 10.

Keefirivunts, Madara 33.

Thai-hieronta ja spa-ohjelmat

Tällä kupongilla -

20%

LAADUKAS JA MONIPUOLINEN HAMMASKLINIKKA Piritan kauppakeskuksessa

Olemme muuttaneet!

Salonki on avoinna joka päivä 09.00–21.00

Puh. +372 51 997 707, +372 6 003 029

Varaa aika.

Olemme avoinna maanantaista lauantaihin.

Pirita Hambaravi OÜ • Lupakoodi F02614 Merivälja tee 24, 11911 Tallinna Puhelin: +372 606 1677 Matkapuhelin: +372 55538081 Sähköposti: info@piritahambaravi.ee

Ilkka Kaartinen

Rotermannin kortteli

lotus@thailotus.ee www.thailotus.ee

NARVA MNT.

Viru hotelli

NAILSPA ON VIRON SUURIN KÄSIEN JA JALKOJEN HOITOIHIN ERIKOISTUNUT SALONKI. Valikoima NailSpa salongin tarjonnasta: Klassinen manikyyri 22 EUR Manikyyri O.P.I -geelilakkauksella 28 EUR Klassinen pedikyyri 32 EUR Pedikyyri O.P.I -geelilakkauksella 38 EUR Tekokynsien asennus 52 EUR Tekokynsien huolto 33 EUR

Pysäköinti talon edessä on ilmaista. Bussit: 1A, 6, 8, 34A, 38 • Pysäkki: Pirita

SUOMALAINEN HAMMASLÄÄKÄRI

Löydät meidät nyt osoitteesta Mere pst 4 (2. kerros, sisäänpääsy rakennuksen takaa, Mysushin terassin luota)

MER E PS T.

Hammaskivenpoiston ja panoraamaröntgenin yhteydessä tehdään samalla huolellinen koko suun tutkimus

Tällä ilmoituksella

NailSpa Salon satamassa, Poordi 3, Tallinna / ma-pe 9-21; la-su 10-18 / +372 662 6131 / sadam@nailspa.ee Narva mnt. 9, Tallinna / ma-pe 9-21; la-su 10-18 +372 660 3320 / info@nailspa.ee / www.nailspa.ee

15% alennus!

Ilmainen konsultaatio/ tarkastus!

Implantti......................1350 € Zirkoniumkruunu.........425 € Laservalkaisu (saphir)..150 €

SILMÄLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO

Kela korvaus!

Ilkka Kaartinen OÜ • Lisenssi L02304 Puh. +372 50 76 942, ilkka@dentalkaartinen.com Viru-hotellista n. 300 m. Narva mnt. 4, Tallinna Sisäänpääsy COOP-PANKIN OVESTA

32 €

LASIEN OSTAJALL E Hinta Suom

12 €

essa alk. 10

0€

Varaa aikasi www.opti.ee tai puhelimitse, puhumme suomea Tartu mnt. 6 +372 661 2106 (lähellä Viru-hotellia)

www.dentalkaartinen.com

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA TALLINNASSA Tervetulo

a!

Katso www.hambaarst.com tai www.albin.fi A- ja D-terminaalien puolessa välissä, osoitteessa Poordi 1 Varaa aika: +372 53 492 977 tai +358 405 105 009 albinhambakliinik@gmail.com tai toimisto@dentalservices.fi

Syyskuun tarjous

KAIKKI LINSSIT RÄÄTÄLÖ IDYT PLUS 1X O H ENNETU T MONITEH OLINSSIT

229€/pari

Norm Saman linss hinta 459 €/pari in hinta Su omessa 99 9€/pari

50% ERINOMA IS 1X O HENN ET ETUT YKSITEHO LINSSIT

5 9 €/pari

Norm hinta 119 €/pari Saman linss in hinta Su omessa 29 9€/par

Lähetämme valmiit silmälasit kotiin postitse veloituksetta

AXL International OÜ • Lisenssi L03929

i

Ravintoterapeutti Jan Kankaanpää hoitaa suomeksi mm. seuraavissa tilanteissa:

Terveyskeskus

vatsa- ja suolistovaivat, sisäelinvaivat, kilpirauhasen vajaatoiminta, sydänvaivat, lapsettomuus, mieliala, ylipaino, unettomuus, lihas- ja nivelkivut. Tule myös käymään jos haluat lopettaa tupakoinnin tai alkoholin.

1 h aika 60 €. 1,5 h aika 90 €. Saat kokonaisvaltaisen ruokavalio- ja elämäntapamuutoksen ja muita hoitoja ajan puitteissa. Räätälöimmekin hoidon yksilöllisesti juuri sinulle.

Soita ja varaa aika: +372 5385 2835 tai tule paikan päälle varaamatta aikaa.

Tallinna

Terveyskauppa Tallinna on nyt Terveyskeskus Tallinna!

Uudet suuremmat tilat SadaMarketin toisen kerroksen kaupungin päädyssä Meiltä löydät laadukkaat luontaistuotteet ja vaihtoehtoiset hoitomuodot

Vitamiini- ja hivenainemittaus (Norm. 15 €. Hinta Suomessa n. 40-50 €)

5€

Tyrniöljy Estvita

2,50 €

Norm. 4,90 € Hinta Suomessa n. 12 €

Testissä mm. kaikki vitamiinit, hivenaineet, raskasmetallit, vatsa ja suolisto Hintaan sisältyy myös ruokavaliosuosituksia. Tule paikalle varaamatta aikaa!

Kai 3, Tallinna Avoinna: ma–pe 10–18, la 10–13.30 Puh. +372 5385 2835 Facebook.com/terveyskeskustallinna

SadaMarketin sisäkartta, II krs: Terveyskeskus Tallinna Viinäpörssin ovesta sisään ---> mene toiseen kerrokseen

A-terminaali

TERVEYSKESKUS TALLINNA

Soita jos et löydä perille Keskusta

Hei yrittäjä!

Etsitkö Virossa työntekijää?

Ota yhteyttä Tallinnan suomalaisten opiskelijoiden yhdistykseen (TSOJ ry)! info.tsoj@gmail.com

Pakuritee Farmgrupp 20 ps

1,90 €

Norm. 4,90 € Hinta Suomessa n. 10 €

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

kauneus&terveys

43

D’Difference on virolaista kosmetiikkaluksusta Virolaista kauneutta TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVA AIGAR LUSTI

Brändijohtaja Carmen Kibur ottaa vieraan vastaan modernissa vastaanottoaulassa virolaisen kosmetiikkamerkki D’Differencen tehtaalla. Selväksi käy, että nyt ollaan kaukana kotikutoisesta kurkkunaamioiden teosta.

Tallinnan kupeessa Sakun kunnassa halutaan tehdä korkeatasoista kosmetiikkaa suurille markkinoille. Noin 50 ihmistä työllistävässä tehtaassa on samojen seinien sisällä yrityksen tuotekehitys, hallinnollinen puoli ja tuotanto.

“Olemme ainoa virolainen kosmetiikkatuottaja, jonka tuotanto on ISO-standardisoitua”, Kibur sanoo.

Kiburin mukaan kosmetiikka-ala

on siinä mielessä erityinen, että

se ei ole kovin säänneltyä. Kuka tahansa voi alkaa tehdä itse kosmetiikkaa.

“Jos asiakas haluaa taatusti turvallisen tuotteen, D’Difference on varma valinta. Tuotteen turvallisuus asiakkaan iholla on meille kaikkein tärkeintä”, Kibur toteaa.

D’Difference-tuotemerkillä on neljä naisten tuotesarjaa ja yksi miesten tuotesarja. Valikoimissa on ennen kaikkea kasvo- ja vartalovoiteita sekä kasvojenpuhdistustuotteita. Kaikkien tuotteiden reseptit luodaan Sakussa omalla tehtaalla.

“Tuotteemme valmistetaan Virossa, mutta raaka-aineet tulevat ulkomailta. Kemistimme etsivät jatkuvasti uusia raaka-aineita, joiden tulee sopia resepteihimme.”

D’Differencen tuotteet ovat vegaanisia. Siirtymä täysin vegaaniseksi kosmetiikkavalmistajaksi ei ollut yritykselle erityisen vaikea. Tuotteissa oli aiemmin yhtenä ainesosana silkkiproteiini. Kun

yrityksen kemisteille selvisi, että sen saattaa korvata sokeriruo’olla, oli paketti valmis.

Kibur sanoo, että D’Differencessa tuotteiden todella halutaan toimivan.

“Me rakastamme tehokasta lopputulosta. Kasvovoiteen pitää tehdä silmin nähtävä vaikutus ihoon.“ D’Differencen tuotteet eivät ole

muutaman euron markettikosmetiikkaa: esimerkiksi yksi suosituimmista voiteista, kaikille ihotyypeille sopiva Natural Beauty -sarjan Universal Revitalizing -kasvovoide maksaa noin 38 euroa.

Perus-marketeista saa muutamalla eurolla edullisempia tuotteita, kuten matkakäyttöön sopivia puhdistuspyyhkeitä. n

Tässä juttusarjassa esittelemme virolaisia kosmetiikkamerkkejä, joiden tuotteita matkailijan on helppo ostaa Virosta mukaan.

Brändijohtaja Carmen Kibur tuntee D’Differencen tuotteet kuin omat taskunsa.

Luksusta huokuvan kosmetiikkamerkin on luonut virolaislääkäri Ruth Oltjer.

OPISKELIJAHOITOLA Syyskuun tarjoukset: ANESI ULTRAÄÄNI SYVÄPUHDISTUS

25 €

TARJOUSHINTA SILMÄLASIT SEKÄ AURINKOLASIT JOPA

OTA -80 KAIKKI IRTI! %

IHOA KIINTEYTTÄVÄ JA UUDISTAVA NANNIC RADIOFREKVENSSIHOITO “Veitsetön kasvojen kohotus”

TARJOUSHINTA KAIKKI NANNIC KODINHOITOTUOTTEET

69 €

–20%

MANIKYYRI+PEDIKYYRI+ KYNSIEN LAKKAUS+ KASVONHOITO KULMIEN VÄRJÄYS

49 € ALK. 2 €

PARTURIPALVELUT NAISILLE JA MIEHILLE

ALK. 3

€

Lootsi 10, Tallinna (Kochi Aidad, II krs.), puh. +372 6 801 665 • info@cosmoprof.ee • www.cosmoprof.ee, www.iluteeninduskool.ee

VIELÄ 22. SYYSKUUTA ASTI! KIIREHDI! Tarkat säännöt Instrun myymälöissä.

THAI ORCHID SPA KUTSUU AASIALAISEN RUUMIINKULTTUURIN JA TERVEYSAJATTELUN IHMEELLISEEN MAAILMAAN Kokeneet ammattilaiset ja thai-mestarit tarjoavat mahdollisuuden nauttia perinteisestä thai-hieronnasta, thai-aromi- ja öljyhieronnasta, thai-jalkojen pistehieronnasta ja ylellisistä itämaisista SPA-hoidoista.

TALLINN: Viru Keskus tel 610 1361, Ülemiste Keskus tel 603 4727, Stockmanni kaubamaja V korrus tel 668 0460, Kristiine kaubanduskeskus tel 665 0317, Magistrali Keskus tel 677 4190, Mustamäe Keskus, tel 660 3700, Lasnamäe Centrum tel 600 8923, Sikupilli Keskus tel 600 6775, Haabersti 1 tel 603 4340, Arsenal, Erika 14, tel 644 0044, Kesklinn, Narva mnt 6, tel 664 0049, Nautica Keskus, Ahtri 9, tel 650 6280, Laagri, Pärnu mnt 554, tel 654 4404. www.instru.ee

ki

lla

Aia 4 / Vana-Viru 13 Tallinna 10145

po

+(372) 599 999 88, +(372) 545 223 44 info@thaispa.ee www.thaispa.ee Avoinna: ma–la 09–21, su 10–21

i ng

ä

ll Tä

ku

ik ka

+

% ortti

20kask i. t ia s

lu s ek lve a-a ais a p nt ilm ka

44

henkilö

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

“Sain Virosta elinikäisiä ystäviä” Mikko Alatalolla vuosikymmenien kontaktit Viroon.

TEKSTI VESA HÄKLI, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Tallinnassa kesällä keikalla käyneellä Mikko Alatalolla on pitkä

suhde Viroon. T1 Mall of Tallinn -kauppakeskuksen terassilla Mikko muistelee ensikosketuksiaan Viroon.

“Vuonna 1979 teimme TV2:lle Õhtutäht- eli Iltatähti-ohjelman spesiaalin täältä. Se oli aika kova juttu, etenkin näille paikallisille artisteille. Siinä oli mukana Ivo Linna, Tõnu Aare, Tõnis Mägi, Marju Kuut, Anne Veski, jo edesmennyt Tarmo Pihlap ja monta muuta. Sen

ajan kovia staroja.”

Ohjelman tekeminen jätti Mikkoon syvät jäljet, sillä hänellä syntyi syntyi ystävyyssuhde virolaisten taiteilijoiden kanssa.

“Joskus toin heille kitaroitakin, ja kitarankieliä ja muita tarvikkeita.

Maksaminen nistä toki oli välillä vaikeaa, kun ei heillä ollut länsivaluuttaa. Kerrankin yksi kitaristi maksoi minulle hopeisina pikareina. Jos olisin niistä jäänyt tuossa rajalla silloin kiinni, niin olisi voinut tulla aikamoiset rapsut!”

Mikko Alatalo loi 1980-luvulla vahvoja kulttuurisiteitä Suomen ja Viron välille.

Ivo Linnasta läheinen ystävä

Toista ystäväänsä Ivo Linnaa Mikko ei ole tavannut pariin vuoteen.

Yksi kitaristi maksoi minulle hopeisina pikareina. Olisi voinut tulla aikamoiset rapsut!

“Kun Virolla alkoi pikkuhiljaa vähän rajat avautua 1980-luvulla, niin Ivo Linna ja Rock Hotel kävivät Suomessa keikoilla. Teimme myös paljon yhteisiä keikkoja. Kyllähän täällä maailmanmenoa seurattiin.

Ivokin kysyi, jos voisin auttaa häntä Beatlesin levyjen hankkimisessa.

Kävi ilmi, että hänen kokoelmastaan puuttui vain I Wanna Hold Your Hand saksaksi levytettynä!

Kyllä niitä levyjä Viroon saatiin, en tosin ihan tiedä, miten…”

Vuosien mittaan Mikko kävi Virossa paljonkin.

“Silloin minun tunnettuvuuteni oli tosin täällä paljon suurempaa kuin nyt, Iltatähden ja varsinkin Hittimittari-ohjelman kautta. Eihän nykypolvi minua samalla tavalla tunne.”

Viimeinen juna on Alatalon 54. albumi ja luultavasti viimeinen.

Harri Rinteeltä.

“Täällä tehdään paljon hyvin runollisia tekstejä. Virossa on hyvin monenlaisia lauluntekijöitä, ja heille on oma kieli tärkeä.”

Hitti Virossakin

Mikko Alatalon oma laulutuotanto on myös virolaisille tuttua, onhan muutamia kappaleita käännetty viron kielellekin Ivo Linnan entisen vaimon Reet Linnan toimesta.

“Taitaa tulla kesä eli viroksi Kätte jõudnud suvi on ollut täällä jonkinlainen hittikin Ivon laulamana. Vuosien varrella sitä yhteistyötä on ollut puolin ja toisin. Reetin kanssa olin kolme kertaa Saaremaa valss -tapahtumassa.

Sieltä tehtiin Laulge kaasa -niminen tv-ohjelma, jossa olin mukana laulamassa. Minähän en puhu viroa, mutta laulan sitä kyllä jollain tavalla. Mitä sitten, jos laulan viroa vähän omalla tyylillä, lauloihan Umberto Marcatokin suomea!”

Nykyään Mikon visiitit ovat hieman harventuneet, mutta arvostus Viroa kohtaan on ennallaan. Tallinnan-matkailijalle Mikko antaa neuvoksi tutustua ennakkoluulottomasti ravintolatarjontaan.

“Kyllähän täällä tämä ravintolamaailma on aivan huippua!

Nämä virolaiset ovat aika trendikkäitä, he ottavat hyvin kiinni maailman uusista suuntauksista.”

Kulttuurillisesti Mikkoa kiehtoo Virossa lyriikan ja oman kielen arvostaminen. Tästä hän on kuullut erityisesti Hiidenmaalla asuvalta sanoittaja-aisapariltaan

Levytysura on päätöksessä Mikko Alatalo (oik.) esiintyi kesällä Tallinnassa yhdessä haitaristi Jammi Humalamäen kanssa. Reet Linna liittyi mukaan laulamaan Aurinko paistaa ja vettä sattaa.

Juuri 54. albuminsa Viimeinen juna julkaissut Mikko sanoo levyn olevan todennäköisesti hänen viimeisensä.

Mikko Alatalo n Syntynyt 1951

Kuivaniemellä.

n Muusikko, entinen kansan-

edustaja ja televisiojuontaja.

n Kirjoittanut yli 600

kappaletta.

n Televisiossa tunne-

tuimmat työt Iltatähti (1974–76, 1981–83), Hittimittari (1985–88) ja Tammerkosken sillalla (1995–2001). n Tunnetuimpia kappaleita: Maalaispoika oon, Hasardi, Vicky Lee, Rikoo on riskillä ruma, Ihmisen ikävä toisen luo. n Juha Vainio -sanoittajapalkinto (yhdessä Harri Rinteen kanssa) v. 2005.

“Levyllä on vähän teemana, että viimeistä junaa tässä odotellaan”, Mikko hekottaa.

Hän keikkailee edelleen, mutta tahtia on jo selkeästi harvennettu.

Politiikan ja nyt levyttämisenkin jättänyt Mikko haluaa nyt matkustella, erityisesti poikiensa kanssa.

“Olen tehnyt isä-poika-reissuja. Basistipoikani Aaron kanssa kävimme Paul McCartneyn konsertissa, ja toisen pojan kanssa olimme juuri musiikkimatkalla Nashvillessä. Nyt on enemmän aikaa tehdä näïtä juttuja, kun vielä pystyy. Eihän sitä tiedä, kuinka kauan jalka vielä nousee.” n

Viron suursaarten teollisuushistorian aarteet kutsuvat kylään

MAINOS

Monet Viron vanhat tuotantolaitokset ovat jääneet pois alkuperäisestä käytöstään ja toimivat nykyään matkakohteina, jotka kutsuvat tutustumaan Viron mielenkiintoiseen teollisuushistoriaan.

Kuvat: Olev Mihkelmaa

Saarenmaa

Sõrven majakka Saarenmaan lounaisnurkassa Sõrven niemen kärjessä sijaitseva Sõrven majakka rakennettiin vuonna 1770. Se tuhoutui toisessa maailmansodassa.

Nykyinen, ikoninen monoliittibetonista rakennettu majakka valmistui vuonna 1960.

Kaikilla on nyt mahdollisuus kiivetä Suomenlahden korkeimman majakan huipulle ja nauttia maisemista. Hyvällä säällä majakan huipulta voi nähdä Latviaan saakka.

Jos rohkeus ei riitä majakkaan kiipeämiseen, on tornin luona valokuvin varustetut infotaulut eri suuntaan näkyvistä maisemista.

Lümandan kalkkikivipuisto Lümandan kalkkikivipuistossa (Lümanda lubjapark) voi tutustua kalkkikiven ja tervan polttoon, osallistua seminaareihin, työpajoihin ja opastettuihin kierroksiin, kävellä elämyspolulla ja pitää piknikin.

Polun varrella on opastetaulut, joiden ansiosta reitin voi kävellä myös ilman opasta. Opasteet ovat neljällä kielellä: viroksi, venäjäksi, suomeksi ja englanniksi.

Polun käveltyään voi katsoa elokuvan Lubjaringis, joka esittelee koko kalkkikiven tuottamisen prosessia sekä kalkkivien käyttömahdollisuuksia.

Kylminä vuodenaikoina, kun suuri kalkkiuuni ei ole käytössä, puistossa järjestetään ekologisen rakentamisen koulutuksia ja seminaareja, joissa opetellaan, miten käyttää kalkkikiveä ja siitä valmistettuja tuotteita remontoinnissa. Kalkkikivipuisto on myös avoinna eri oppilaitosten opettajille ja opiskelijoille tutkimustyötä varten.

Sõrven majakan kupeessa on upeasti kunnostettu vierailukeskus, jossa voi tutustua myös muiden Viron majakoiden pienoismalleihin.

Vaemlan villatehtaassa voi tutustua villan käsittelyn teknologiaan ja työvaiheisiin ja tietysti hankkia villaisia tuotteita ja käsitöitä.

Pysyvä näyttely esittelee verkatehtaan työläisten ja johtajien arkea. Museossa on myös tehtaan pienoismalli. Museokaupassa on myytävänä laaja valikoima hiidenmaalaista käsityötä ja matkamuistoja.

Kalkkikiven ja tervan poltto tulevat tutuksi Lümandan kalkkikivipuistossa.

Kärdlan pitkä talo (Kärdla Pikk Maja) Hiidenmaan museon päätoimipiste sijaitsee talossa, jossa 1900-luvun puoliväliin saakka asuivat Hiiu-Kärdlan verkatehtaan johtajat. Tehdas tuhoutui tulipalossa toisen maailmansodan aikana. Kansa kutsui taloa pitkäksi taloksi.

1830–40-luvuilla rakennettu talo on yli 60 metriä pitkä ja siten edelleen Kärdlan pisin puurakennus.

Villatehdas Hiiu Villan myymälästä voi ostaa villatuotteita.

Kärdlan pitkässä talossa voi nähdä muun muassa talon pienoismallin.

Lehdistömatka teollisuusperintökohteisiin toteutettiin virolais-latvialaisen Industrial Heritage -yhteistyöohjelman tuella. Ohjelmassa on mukana viisi aluetta Etelä- ja Länsi-Virosta sekä Latviasta.

Ohjelman myötä luotiin uusi matkailutuote: teollisuuskohteiden matkailureitti Virossa ja Latviassa.

Lisätietoja ja enemmän matkakohteita löydät osoitteesta https://industrialheritage.travel ja www.facebook.com/industrialheritagefortourism.

Hiidenmaa

Villatehdas Hiiu Vill Vanhassa Vaemlan kartanon piharakennuksessa on edelliseltä vuosisadalta peräisin oleva villatehdas. Tehtaan vanhimmat koneet ovat Puolasta.

Koneita alettiin tehdä Bialystokissa Anton Wieczorekin metallurgiatehtaassa 1860-luvulla. Alkujaan koneet olivat höyrykäyttöisiä, mutta Vaemlassa on käytössä neuvostoaikaiset sähkömoottorit.

MAINOS

46

historia

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

Keskiaikaan ei voi palata, mutta Tallinnan keskiaikaistunnelmaisissa ravintoloissa voi aistia muinaisten pitojen henkeä.

Pidot kuuluivat keskiaikaan

Kaupungin syömingit TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Joulupöytä kantaa mukanaan keskiaikaista

ruokailutapaa. Keskiajan pidoissa tärkeää oli runsaus. Pöytään katettiin kaikenlaisia herkkuja, aivan kuten tämän päivän suomalaisessa joulupöydässä on yhtä aikaa saatavilla rosollia, kinkkua, laatikoita, salaatteja jne. Ruuan ja ruokalajien runsaus tekivät pidoista pidot.

Joulupöydässä myös syötiin paljon, sillä eihän tuollaista herkkujen kattausta pienemmässä talossa ollut kuin kerran vuodessa. Ja ennen kaikkea: joulupöydässä sai syödä niin paljon kuin halusi tai jaksoi. Arjessa ruoka oli etenkin maaseudulla säännösteltyä, fyysistä ulkotöitä tekevät miehet saivat parhaat palat ja esimerkiksi lapset saivat tyytyä siihen mitä heille jätettiin syötäväksi. Jouluna

Nykyään juhla-aterioita syödään harvemmin, mutta keskiajalla erilaiset juhlat katkaisivat arjen ja silloin syötiin niin hyvin kuin pystyttiin ja syötiin paljon.

VIRON HISTORIA LYHYESTI

10 000 eKr.

Ihmisasutusta Viron alueelle

1200-luku

Tanskalaiset valloittivat Viron pohjoisosan

1227

Saksalainen ritarikunta valloitti koko Viron

1285

Tallinna osaksi Hansaliittoa

sitten syötiin kuin ei olisi ruokaa koskaan nähtykään.

Sarasmo tarinoi

1346

Tanska myi alueensa saksalaiselle ritarikunnalle

1417

Suurkillan talo valmistui

1500-luvulla

Liivinmaan sota nykyisen Viron ja Latvian alueen hallinnasta, Viro osaksi Ruotsia

1632

Tarton yliopisto perustettiin

1721

Virosta tuli Uudenkaupungin rauhassa osa Venäjää

Sama runsauden ja moninaisuuden periaate vallitsi myös kaupunkilaisten pidoissa.

Jos maaseudun joulupöydässä oli yksi kattaus, niin kaupungissa niitä oli tavallisesti kolme.

Aluksi oli keitto/muhennos ja kaikenlaista lisuketta, toisessa kattauksessa oli paisti tai paistit ja kaikenlaista lisuketta ja kolmannessa kattauksessa sitten jälkiruoka, joka saattoi olla vaikka riisiherkku, pähkinöitä, juustoja tai hedelmiä tai sitten näitä kaikkia.

Kattausten lisukkeisiin kuuluivat muun muassa monenlaiset erilaiset piirakat ja pääruoka oli tavallaan lisänä tai pöydän ”kuninkaana”. Aatelin pidoissa kattauksia oli tietenkin paljon enemmän.

Yhdessä kattauksessa oli jopa kymmeniä erilaisia elementtejä, kuten perinteisessä suomalaisessa joulupöydässäkin, jossa on

1917

Tsaarinvalta luhistui Venäjällä, Virolle autonomia

1918

Viro itsenäistyi, Tallinnasta pääkaupunki

1919

Viron vapaussota, joka päättyi Tarton rauhaan 2.2.1920

historia

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

vähän kaikkea sinappikastikkeesta hillottuihin sipuleihin ja keitettyihin luumuihin.

Kauppiaan pidoissa kattauksia oli kolme, koska Tallinnan raati oli niin määrännyt.

Siten haluttiin estää pröystäily, joka ei sopinut asiallisen saksalaisen hansakauppiaan tapoihin. Helpoin tapa vaikuttaa tapakulttuurin oli laatia säännöt.

Pidoissa kaikki muu saa loppua, mutta ei olut.

Ruoka oli voimakkasti maustettua, sillä maustettu ruoka kuului pitoihin. Käytettiin raskaalla kädellä pippuria ja inkivääriä sekä muita mausteita.

Mausteet olivat kalliita, sillä meritietä Afrikan ympäri ei ollut vielä löydetty ja kaikki mausteet tulivat Silkkitien karavaanireittejä tai Arabian meren ylitse ja läpi Arabian Välimeren itärannan satamiin eli Levanttiin. Sieltä lähinnä venetsialaiset kauppiaat toivat ne Eurooppaan ja myivät eteenpäin, kunnes ne lopulta Hansan kauppareittejä pitkin tulivat Tallinnaan.

Venetsian ja italialaisten kauppakaupunkien kautta tulivat myös hedelmät.

Usein ne tuotiin kuivattuina tai sokeroituina, sillä matka kuluttajille kesti kuukausia. Sokerikin tunnettiin, ja ruokosokeria tuotiin Egyptistä, mutta se oli todella kallista.

Sokerista tuli yleinen makeutusaine vasta kun Karibian alueelle perustettiin suuria sokeriplantaaseja 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa. Ainoa makeutusaine oli hunaja erilaisilla tavoilla käsiteltynä.

Ylimausteinen juhlaruoka oli ymmärrettävä, sillä voimakkaita makuja oli arjessa vähän. Kahvi ja tee sekä tupakka ja alkoholi olivat keskiajalla tuntemattomia. Arjessa maustettiin yrteillä ja terävin mauste taisi olla valkosipuli. Maustettu juhlaruoka antoi uusia elämyksiä ja uusia makujen tuntemuksia.

Kun ensimmäistä kattausta oli syöty tarpeeksi, tuotiin sisään toinen kattaus ja niin pidot jatkuivat. Välillä saattoi olla tauko, katseltiin jonglöörejä ja akrobaatteja eli kiertäviä taiteilijoita, joita oli jokaisessa suuremmassa hansakanpungissa. Raadin musikantit soittivat taustamusiikkia. Ennen jälkiruokaa saatettiin varsinkin häissä tanssia ja jälkiruuan jälkeen tanssittiin taas.

Kauppamiehen hääpidot alkoivat noin kello 10 ja päättyivät kello 23. Häiden ollessa kyseessä yörauhan alkaminen siirrettiin kello yhdeksästä pari tuntia eteenpäin. Öiset jatkot oli kuitenkin kielletty.

Aivan kuin päiväisen ajan pidoissa ei olisi nälkä lähtenyt, niin illalla tarjottiin vielä toinen ruoka. Se oli lihapata, pidoista ylijäänyttä lihaa kylminä leikkeinä ja jälkiruokaa, kuten hedelmiä. Hedelmät olivat tavallisesti kotimaisia omenoita ja päärynöitä, mutta millä tavalla niitä oli käsitelty, siitä eivät keskiaikaiset lähteet

47 kerro. Luultavasti osa ainakin oli paistettu tai haudutettu.

Lähde historia-artikkelin jalanjäljille!

Luitko Antti Sarasmon historia-artikkelin ja haluat tietää lisää?

Viron taidemuseoon kuuluvassa Tallinnan Nigulisten museossa on nähtävänä ammattikiltojen hopeisia juomapikareita.

Keskiaikaisesta ruoka- ja juhlakulttuurista on tietoa myös Tallinnan kaupunginmuseon Vene-kadun museorakennuksessa.

Keskiaikaista pitotunnelmaa voi aistia muutamissa Tallinnan vanhankaupungin ravintoloissa.

Virolaisesta ruokakulttuurista voit lukea lisää myös tästä lehdestä. Sivuilta 27–29 pääset tutustumaan virolaisen ruokakulttuurin kulmakiviin sekä nykyaikaisen ruokaharrastajan ajatuksiin virolaisista ruuista. Sivulla 16 voit lukea Põltsamaan ruokamuseosta.

1939 Neuvosto­

liiton kanssa avunantosopimus 28.9., Neuvosto­ armeijalle tuki­ kohtia Viroon

1940

Virosta tuli neu­ vostotasavalta ja maa liitettiin Neuvostoliittoon

1941–44

Saksalaiset mie­ hittivät Viron

Arvovieraat saivat myös juoda viiniä laseista, jotka olivat arvokkaampia kuin tavalliset hopeaastiat. Hopeapikari oli nyt vähintä, mistä kilta saattoi arvovieraalleen viiniä tarjota. Pidoissa muut vieraat salissa saivat juoda tinatuopeista, kakkosväki karvalakkipuolella eli kiltasalin eteisaulassa sai tyytyä savituoppeihin.

Tallinnan kauppiaanpidoissa viiniä sai tarjota vain paistin yhteydessä eli toisen kattauksen aikana. Viini oli kallista tuontitavaraa ja siksi sillä ei saanut pröystäillä. Tunnetuin nimike oli ”reininviini”, joka valkoisena oli Reinin ja Moselin alueelta, mutta edullisempana punaviininä halpaa ranskalaista punaviiniä, jota kaupattiin tunnetun tuotemerkin nimissä.

Varsinkin punainen reininviini oli laadultaan sellaista, että se suorastaan edellytti maustamista. Viiniin laitettiin tavallisesti hunajaa, ja jos varaa oli, niin inkiväärijauhetta, kanelia ja muita mausteita. Apteekkarit valmistivat ja myivät maustettua viiniä. Näistä maustetuista viineistä, joita talvisin juotiin lämmitettyinä, on kehittynyt nykyinen glögi.

Pidoissa juotiin pääasiassa olutta. Juhlaolut oli väkevämpää kuin tavallinen arkiolut ja sitä juotiin paljon. Jos miesvierasta kohtaan varasi kuusi litraa, niin se saattoi juuri ja juuri riittää. Pidoissa olutta mitattiinkin tynnyrittäin ja tarjoilijat kannuineen huolehtivat siitä, ettei kukaan ollut janoissaan. Pidoissa kaikki muu sai loppua, mutta ei olut, tämä oli isännän kunnia-asia.

Pitojen jälkeen ruokaa jäi tavallisesti yli. Se ei mennyt hukkaan, vaan seuraavana päivänä se jaettiin kaupungin köyhille. Näin kerjäläinenkin pääsi edes joskus maistamaan millaisia herkkuja säätyläisten pöydässä syötiin.

Pitojen jälkeen palattiin arkeen, mutta juhlapäiviä oli sen verran tiheästi, ettei seuraavia pitoja tarvinnut pitkään odottaa.

Sitten oli taas juhlan aika. n

Keskiaikaisten syöminkien toisessa kattauksessa oli tyypillisesti paistia lisukkeineen.

1944–91

Viro oli Neuvosto-Eesti

1949

Suurkyydityksissä 25 000 virolaista lähetettiin vanki­ leireille Siperiaan

1980

Moskovan kesä­ olympialaisten purjehduskilpailut Tallinnassa

Pidot ja niiden kalleus sekä hienous olivat tärkeä sosiaalisen aseman mittari. Tallinnan raati eli kaupunki tarjosi kerran muodolliselle lääninherralleen eli Saksalaisen ritarikunnan suurmestarille pidot, joiden hinnalla olisi voinut ostaa pienen, ehkä yhden kylän omistavan kartanon.

Hienous näkyi myös pikareissa. Arvovieraille viini tarjottiin hienosti ja pikari oli ehdottomasti hopeaa ja taidokasta kultasepäntyötä. Juhlamaljan arvo kertoi vieraan arvostuksesta ja isännän vauraudesta. Erityisesti kiltojen juhlamaljat olivat kalliita ja komeita.

Kakkosväki karvalakkipuolella sai tyytyä savituoppeihin.

Pidot olivat rituaali

Kiltojen pidot olivat rituaali, joka säilyi samanlaisena vuosisatoja. Kiltasaliin tuotiin pöydät, arvovieraille tuolit, mutta muille riitti penkit. Suurkillassa naisille katettiin omat pöydät.

Pöydät peitettiin pöytäliinoin ja jokaiselle katettiin pikari/tuoppi, litteä leipäkiekko lautaseksi, puulusikka ja paremmille vieraille hopealusikka. Syötiin sormin ja ruoka leikattiin omalla puukolla. Sellainen oli vyöllä myös naisväellä.

Ateriaan kuului käsien pesu ja aluksi laulettu ruokavirsi. Arvovieraille tarjoilivat nimetyt nuoremmat kiltaveljet, jotka täyttivät lasit ja leikkasivat ruuan sopiviksi suupaloiksi. Muut vieraat ottivat pöydästä mitä ottivat ja missä järjestyksessä halusivat.

Juhlamaljat ja muut maljat

1987

Virossa alkoi näkyä pyrki­ myksiä irtautua Neuvostoliitosta

1988

1991

Laulava vallanku­ Viron uudelleenit­ mous, Viro julisti senäistyminen alueensa suveree­ niuden 16.11.

1997

Viisumivapaus Suomen ja Viron välillä

2004

Viro EU:n ja NATO:n jäseneksi

2011

Euro käyttöön, Tallinna Euroopan kulttuuripääkau­ punki

2019

Tallinna täyttää 800 vuotta

48

luonto

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

Jalkapatikalla Tallinnasta Liettuaan

Syyskuussa avataan Viron ja Latvian rantoja pitkin kulkeva 1 200 kilometriä pitkä vaellusreitti, joka tarjoaa 60 erilaista päiväetappia.

Latviassa vaellusreitti kulkee pääasiassa hiekkarantoja pitkin, joten matkanteko on melko vaivatonta.

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT MIKKO VIRTA, TÕIV JÕUL, JURIS SMAĻINSKIS / LAUKU CEĻOTĀJS, KARTTA EVE JAANSOO

Tõiv Jõulin vinkit patikkaretkelle n Kävellen tai pyörällä

Pärnunlahden rannalla seisoo tyytyväinen mies. Tõiv Jõulilla on iso

”Monin paikoin pyöräily onnistuu, mutta pehmeällä hiekkapinnalla on tavallisella pyörällä ajo hankalaa.” n Vettä ja eväät mukaan ”Vaikka kauppoja ja ruokapaikkoja onkin melko tiheään reitin varrella, voi joillakin alueilla olla niitä vähemmän. Kannattaakin ottaa omat eväät mukaan.” n Suunnistamisessa auttaa kännykkä ”GPX-failien avulla suunnistaminen on helppoa.

Voit myös ladata NaviCupsovelluksen.”

urakka on takanaan. Viron ja Latvian rantoja pitkin kulkeva Rannikon vaellusreitti on vihdoinkin valmis ja 1 200 kilometriä merkattua reittiä odottaa retkeilijöitä.

Projektia vetänyt Jõul naurahtaa kysymykselle, onko hän käppäillut koko reitin Tallinnasta Liettuan rajalle. ”Ei sentään, koko reittiä en ole kävellyt, mutta Länsi-Virossa lähes kaikissa paikoissa on tullut käytyä.”

Virossa on rantoja pitkin jokaisella oikeus liikkua esteettä.

Emme seiso vahingossa juuri Pär-

nun uimarannan etelälaidalla.

Uusi patikointireitti kulkee ihan vierestä Tervise Paradiis -kylpylän suuntaan, josta matka jatkuu pitkin pyörätietä kohti etelää.

Tõiv Jõul kertoo, että Pärnun rantaakin pitkin pääsee matalan veden aikaan kävelemään, mutta

Rannikon vaellusreitille voi lähteä vaikka Pärnun uimarannalta, vinkkaa projektin vetäjä Tõiv Jõul.

varminta on mennä pitkin pyörätietä. Jalat pysyvät varmasti kuivina.

Pärnun Raekülan jälkeen patikkareitti sukeltaa kuusikkoon, josta matka jatkuu metsän siimeksessä kohti Lottemaata ja Häädemeesteä.

Tõiv Jõul sanookin, että nimestään huolimatta uusi patikointireitti ei kulje pelkästään rantoja pitkin. ”Tallinnasta pääsee rantoja pitkin kävelemään Nõvan seu-

dulle asti. Muuten reitin varrella hyödynnetään rantametsissä kulkevia polkuja ja teitä.”

Jõulin mukaan esimerkiksi Haapsalun ja Matsalun seudulla on paljon laidunmaita, ruovikoi-

ta ja muita hankalasti kuljettavia paikkoja. ”Matsalussa kannattaa hypätä paikallisen bussin kyytiin, koska reitti kulkee pitkin maantietä ”, hän vinkkaa.

Tõiv Jõul myös muistuttaa, että Virossa on voimassa jokamiehen oikeus, jonka mukaan rantaa pitkin on jokaisella oikeus kulkea esteettä. ”Se tarkoittaa kuitenkin rantaa pitkin liikkumista, ei esimerkiksi rannalle leiriytymistä.”

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

luonto

49

Latviassa reitti kulkee pitkin

Vidzemen rannikkoa kohti Riikaa ja sieltä edelleen länteen kohti Kolkan niemeä ja Ventspilsiä.

Jõulin mukaan Latviassa vaellusreitti kulkee pääsääntöisesti pitkin hiekkarantoja, joten matkanteko on melko vaivatonta.

Reitiltä voi valita mieleisensä pätkän ja tehdä vain päiväretken. ”Mutta toisaalta Virossa patikointi on vaihtelevampaa, koska reitti kulkee myös metsissä.”

Projektia tehdessään Tõiv Jõul on sattunut uusiin paikkoihin, jotka ovat yllättäneet positiivisesti. ”Latvian puolella esimerkiksi Kolkan niemeltä Riian suuntaan tulessa on jännittäviä paikkoja.”

Hän kehuu myös Pärnun eteläpuolella sijaitsevaa Kablin seutua.

Tallinnasta Liettuan rajalle kulkeva

uusi reitti on osa Portugaliin kulkevaa E9-patikointireittiä. Viron ja Latvian yhteisen patikointireitin avajaisia vietetään syyskuun puolivälissä. ”Avajaisten kunniaksi patikoimme 14. syyskuuta Kablin Lepaninasta Latvian rajalle Ainaziin.” Tõiv Jõul toivottaa kaikki tervetulleiksi noin 15 kilometriä pitkälle retkelle. Lisää tietoa ret-

Virossa reitin jylhimmät maisevat sijaitsevat Pakrin majakan lähettyvillä.

kestä saa Rannikkovaellusreitin nettisivuilta.

Nettisivuilla on myös paljon tietoa reitin varrelle jäävistä nähtävyyksistä ja palveluista, joten se on hyödyllinen matkailijalle, vaikkei kävelyretkelle lähtisikään.

Tõiv Jõul vinkkaa, että reitiltä voi valita mieleisensä pätkän ja tehdä vain päiväretken haluamalleen seudulle. ”Reitti on jaettu kahdeksaan alueeseen, joissa on yhteen-

sä 60 päiväetappia. Virossa on neljä aluetta ja Latviassa neljä.

Päiväetapit on noin 20 kilometrin pituisia ja niistä saa tarkempaa tietoa patikkareitin nettisivuilta. Sieltä selviää esimerkiksi, miten vaativa maasto on ja mitä erityistä tulisi pitää mielessä.”

Reitti on merkattu maastoon sinivalkoisilla merkeillä ja opastuskylteillä. Tarkka reitti löytyy myös GPX-koordinaattien avulla. n

Rannikkovaellusreitti – 1 200 km Tallinnasta Liettuan rajalle n Syyskuussa avattava patikointireitti kulkee Tallinnasta Viron ja Latvian

rantoja pitkin Liettuan rajalle. Reitti kulkee Virossa 620 kilometriä ja Latviassa 580 kilometriä. n Reitti on osa kansainvälistä E9-kaukovaellusreittiä, joka alkaa Portugalista ja kulkee Keski-Euroopan halki Baltiaan. n Vaellusreitti on jaettu kahdeksaan alueeseen ja 60 päiväetappiin. n Nettisivuilta on mahdollista printata päiväetappien kartat ja kuvaukset tai ladata GPX-faileja.

Lisää tietoa: www.coastal­hiking.eu Reitin valmistumista on tukenut EU.

Rannikon vaellusreitti – 1 200 km Suomenlahti

Tallinna Kärdla

Narva

8

7

Rakvere Paide

Haapsalu

6

Pärnu

Viljandi

Tartto

5

Kuressaare

VIRO

Riianlahti

Ventspils

4

2 3

Riika

L AT V I A

1

Maa vaihtuu Iklassa melko huomaamattomasti. Kablin kylästä on Latvian rajalle noin 15 kilometrin kävelymatka.

1

Dižjūra

2

Mazjūra

3

Jūrmala ja Riika

4

Vidzemen rannikko

5

Pärnu ja kalastajakylät

6

Matsalun kansallispuisto ja Länsi-Viron saaret

7

Haapsalu ja Rannarootsin kylät

8

Pohjois-Viron jyrkännerannikko ja putoukset

50 ViroVisa

Testaa tietosi Virosta!

1. Kuka voitti elokuussa 2019 Saksan MM-rallin?

A. Jari-Matti Latvala B. Kris Meeke C. Ott Tänak 2. Kuka on Viron sisäministeri?

A. Peeter Helme B. Mart Helme C. Martin Helme 3. Mikä 164 hehtaaria suuri järvi sijaitsee Tallinnan länsirajalla?

A. Võrtsjärv B. Peipsi järv C. Harku järv 4. Kuinka suuri oli työttömyys-

prosentti Virossa tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä?

A. 5,1 B. 7,1 C. 9,1 5. Mikä on syyskuun vanha

kansanomainen nimi viroksi?

A. Sügisekuu B. Mihklikuu C. Viljakuu 6. Viro itsenäistyi uudelleen 20.8.

Minä vuonna?

A. 1989 B. 1990 C. 1991 7. Mikä on Viron kansallislintu?

A. Haarapääsky B. Joutsen C. Varpunen 8. Minä vuonna viimeiset neuvostojoukot poistuivat Virosta?

A. 1989 B. 1994 C. 1999 9. Missä kaupungissa toimii teatteri Ilmarine?

A. Narvassa B. Tartossa C. Pärnussa 10. Kuka on oppositiossa olevan

Reformipuolueen puheenjohtaja?

A. Taavi Rõivas B. Siim Kallas C. Kaja Kallas 11. Millä vuosisadalla oli Virossa suurin osa noitavainoista?

A. 1600-luvulla B. 1700-luvulla C. 1800-luvulla 12. Suomen YLE näyttää tänä vuonna TV:ssä virolaista draamasarjaa.

Mikä sarjan nimi on?

A. Laev B. Pank C. Sild

viihde

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

Syyskuu on fuksiviikkojen kuukausi Tallinnan suomalaiset opiskelijat aloittavat opiskelu- ja juhlakauden.

Opiskelija vinkkaa TEKSTI JA KUVA TALLINNAN SUOMALAISET OPISKELIJAT

Syyskuun myötä uusi lukuvuosi

pyörähtää taas käyntiin, ja uudet fuksit totuttelevat pikkuhiljaa Tallinnan rytmiin. Syksy onkin Tallinnan suomalaiset opiskelijat ry:lle (TSOJ) kiireisintä aikaa, kun autamme uusia opiskelijoita asettumaan uuteen kotimaahansa ja tutustumaan uusiin kavereihin.

Perinteisesti syyslukukauden alussa on järjestetty erilaisia opiskelijatapahtumia, jotta uudet opiskelijat pääsevät heti opiskelijaelämän makuun.

Tänä vuonna homma on viety niin sanotusti ”nextille levelille”: yhdessä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa olemme järjestäneet suomalaisen opiskelijaperinteen mukaiset Fuksiviikot.

Fuksiviikot kestävät koko syys-

kuun, ja niiden aikana järjestetään lähes parikymmentä erilaista opiskelijatapahtumaa. Mukana järjestämässä ovat lisäksemme lakijärjestöt MTU Õigus sekä International Law Guild, tutummin ILG, kauppisjärjestö NESU Estonia sekä surffi- ja alppimatkoja järjestävä TauSKI (Tallinn Universities Ski).

Syksyllä opiskelijat juhlivat reippaasti haalareissa, kun taas kuvan vuosijuhlassa Tallinnan suomalaiset opiskelijat ry sonnustautuu juhlavampiin vermeisiin.

Fuksiviikot starttaa TSOJ:n perinteinen Beginner’s Pub Crawl, jossa vanhat opiskelijat tutustuttavat fuksit vanhankaupungin yöelämään. Myöhemmin on vuorossa legendaarinen Sügisläbupäev-ratikkaralli, jossa opiskelijat siirtyvät raitiovaunuilla linjan varrella ole-

✘ Matkaristikko n

vilta tehtävärasteilta toiselle. Sügis on vuosijuhlien jälkeen TSOJ:n suosituin tapahtuma, joten haalarikansaan voi hyvinkin törmätä pitkin poikin kaupunkia.

Haalarit ovatkin ehkä näkyvin osa suomalaista opiskelijakulttuuria Tallinnassa. Viro-

laiseen opiskelijakulttuuriin haalarit eivät kuulu, mutta suomalaisten keskuudessa niitä käytetään ahkerasti. Bongaa katukuvasta esimerkiksi oranssit (kauppatiede), burgundinpunaiset (laki) tai punaiset (politiikka) haalarit! n

Hannu Niittymäen laatiman ristikon ratkaisu julkaistaan syyskuun lopussa lehtemme kotisivuilla www.balticguide.ee

Vastaukset: 1. C, 2. B, 3. C, 4. A, 5. B, 6. C, 7. A, 8. B, 9. A, 10. C, 11. A, 12. B

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

EESTI MAJA – VIRO-KESKUS SUOSITTELEE

Viron tapahtumien oppaan culture.ee:n vinkit syyskuulle

Virolaista kulttuuria Suomessa

Tallinnan arkkitehtuuribiennaali Tallinnan arkkitehtuuribiennaalin (TAB 2019) teemana on

Virosta, virolaisesta kulttuurista ja viron kielestä voi nauttia myös Suomessa. Lisätietoa tapahtumista saa virosuomessa.fi-sivustolta, jota ylläpitää Helsingin Suvilahdessa toimiva, Viron ja Suomen välisiä kulttuuri- ja taloussuhteita edistävien organisaatioiden Eesti Maja – Virokeskus.

käsittelyä on enemmänkin vältelty arkkitehtuurissa viimeisen 80 vuoden aikana. Biennaali keskittyy kauneuteen asuintiloissa ja haluaa näyttää vaihtoehtoja tiloille, jotka ovat etääntyneet yhä kauemmaksi ihmisestä. n

VIRON KIELEN KURSSIT

Tallinnan arkkitehtuuribiennaali TAB 2019, 11.–15.9., Tallinna.

Kuva: Tallinnan arkkitehtuuribiennaali

“Kauneudella on väliä. Kauneuden paluu”. Tapahtuman kuraattorina on Lontoossa työskentelevä arkkitehti Yael Reisner (Yael Reisner Studio).

Biennaalin teemavalinta näyttää olennaista muutosta kulttuurissa, sillä kauneuden

Vuoden 2017 arkkitehtuuribiennaalissa esillä oli muun muassa Gilles Retsinin installaatio.

17.9. alkavat Helsingissä Virokeskuksessa viron kielen kurssit.

Kieltä on mahdollista opiskella myös verkkokursseilla vaikka ulkomailta käsin. Kurssiluettelo: www.tuglas.fi/ kielikurssit.

LENNA ESPOOSSA

7.9. Viron vuoden 2019 parhaan naislaulajan Lennan konsertti Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa.

Suomalaisille Lenna on tuttu Vuosaari-elokuvasta.

NUBLU HELSINGISSÄ

14.9. Helsingissä konsertoi Viron vuoden 2019 paras mieslaulaja Nublu, joka on tunnettu mehukkaista lyriikoistaan, pop-beateistaan ja omintakeisista Youtubemusiikkivideoistaan.

VIROLAISTA NYKYFOLKIA HELSINGISSÄ

Eesti Instituut eli Viron instituutti on virolaista kulttuuria esittelevä organisaatio.

SOITA jo tänään +358 400 617436 niin kerromme sinulle lisää parkkisoftastamme, jolla saat parkkialueesi tuottamaan paremmin!

Ystävällisesti, Victorem -tiimi

51

mitä missä milloin kulttuuri

27. ja 28.9. virolaisen maailmanmusiikin huiput, hienoista albumeistaan

Viron kielen sanakirjoille voi olla käyttöä syksyllä alkavilla viron kielen kursseilla. palkitut Trad.Attack! ja Puuluup esiintyvät Juuri Nyt Urban Folk -festivaalilla.

VIROLAISTA KIRJALLISUUTTA HELSINGISSÄ, PORVOOSSA JA TURUSSA 4.9. Helsingissä alkavassa Baltian kirjallisuuden luentosarjassa virolaisesta kirjallisuudesta kertovat Juhani Salokannel, Sanna Immanen ja Sirje Olesk.

9.9. Porvoossa alkaa virolaisen kirjallisuuden luentosarja. Esiintyjinä Juhani Salokannel, Eeva Park ja Tapio Mäkeläinen.

4.–6.10. Turun kirjamessuilla tuoreita suomennoksiaan esittelevät Leelo Tungal, Eeva Park, Indrek Hargla ja Kairi Look.

Suomalainen seurakunta syyskuussa Tiistaitupa tiistaisin klo 13 (Seurakuntakoti). Uusia virsiä, raamattuhetki ja kahvit. Mukana Toto Hannele ja Ulla.

Kirkkomuskari keskiviikkoisin klo 10.30– 12.30 (Seurakuntakoti). Muskari ja kirkkohetki alle kouluikäisille. Mukana Toto Hannele ja Ulla. Lounasmahdollisuus 5 eur.

Ke 4.9. klo 10.30–12.30 Kirkkomuskari (Seurakuntakoti). Muskari ja kirkkohetki alle kouluikäisille. Lounasmahdollisuus.

Mukana Toto Hannele ja Ulla.

Su 8.9. klo 10 Messu (P. Mikaelin kirkko).

Kirkkoherra Hannele Päiviö ja urkuri Ulla Krigul.

Ti 10.9. klo 13 Tiistaitupa (Seurakuntakoti).

Ke 11.9. klo 10.30 Kirkkomuskari (Seurakuntakoti).

La 14.9. klo 12 Juhlamessu (P. Mikaelin kirkko). Suomalainen srk 30 vuotta. Saarna ulkosuomalaistyön johtaja Mauri Vihko, pastorit Hannele ja Markku Päiviö ja urkuri Ulla Krigul.

Avustaa Katajaiset-kansantanssiryhmä, johtajana Elena Kalbus. Kirkkokahvit kirkolla.

Juhlatervehdykset ja esitelmä Tallinnan Suomalaisen seurakunnan ensimmäiset vuodet, esitelmä teol. yo. Tomi Pirskanen.

Su 29.9. klo 10 Messu (P. Mikaelin kirkko).

Kirkkoherra Hannele Päiviö ja urkuri Ulla Krigul. Avustaa Lapuan kristillinen kuoro, johtajana Juha Saarikoski.

Yhteystiedot: Seurakuntakoti: Pärnu mnt 8–6 (summeri 6, 5. kerros) Kirkko: Ruotsalainen Pyhän Mikaelin kirkko (Rüütli 9) www.soome.eelk.ee

52

mitä missä milloin yleistietoa Virosta

Tallinn City Tour -kiertoajelubussit

TALLINNA

KOPLI

1

Punainen reitti – Keskusta Vihreä reitti – Pirita Sininen reitti – Rocca al Mare

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

2

1 km

Tallinnanlahti

Ääniopastus on kymmenellä kielellä.

Lue lisää: www.citytour.ee/fi

A-, B-terminaalit TALLINNAN RAITIOLIIKENNE

ki ldis Pa

m nt

t

vanhakaupunki

a mn Narv

KADRIORG

1 3 Ta r

Pärnu mnt

Tallinnassa on neljä raitiovaunulinjaa.

Sataman terminaaleja lähimpinä ovat linjojen 1 ja 2 pysäkit Linnahall ja Kanuti. Kaikki neljä linjaa kulkevat Virukeskuksen edustalla olevan Hobujaamapysäkin kautta.

Matkailijalle kätevä linja numero 4 vie keskustasta Tallinnan lentokentälle.

rautatieasema

D-terminaali

linjaautoasema

tu

SUURPAALA

2

m

nt

LENNUJAAM

3 4

4

lentokenttä

TONDI

Tallinnan julkinen liikenne ja matkaliput Tallinnan julkiseen liikenteeseen kuuluvat bussit (buss), raitiovaunut (tramm) ja johdinbussit (troll). Bussilinjoja on yli 60, raitiolinjoja neljä ja johdinbussilinjoja viisi.

Julkisen liikenteen käyttö Tallinnassa on hyvin edullista. Esimerkiksi päivälippu maksaa 3 euroa ja kolmen päivän lippu 5 euroa.

Taksin käyttö Tallinnassa n Jokainen taksiyhtiö määrittelee omat hintansa. Taksien kilometrihinta voi olla eri suuruinen päivällä ja yöllä (23.00–6.00). n Taksissa tulee olla näkyvillä kuljettajan kuvallinen kortti sekä hinnasto sivuikkunassa ja kojelaudalla. n Hinnastosta pitää näkyä aloitusmaksu, kilometrihinta ja odotus­maksu. n Matkan hinta näkyy aina taksa­mittarista, eli “sopimushintoihin” ei pidä suostua. n Jos taksin­kuljettaja ei anna matkasta printattua kuittia, matkaa ei tarvitse maksaa. n Kannattaa olla huolellinen valitessaan taksia, koska joidenkin firmojen hinnat ovat moninkertaiset verrattuna kilpailijoihin. n Taksin voi myös tilata mobiilisovelluksella. Virossa käytössä ovat Bolt (ent. Taxify), Uber, Taxofon ja Yandex. n Sovelluksella tilatun taksimatkan kuitti tulee sähköpostiin. n Jos käyttää Tallinnan polkupyörätakseja, tulee varmistua, että kuljettajalla on kaulassaan viranomaisten myöntämä kuvallinen kuljettajakortti. Ennen pyörätaksimatkaa kannattaa sopia matkan lopullinen hinta. n Mikäli epäilet joutuneesi Tallinnassa taksipetoksen uhriksi, lähetä valitus osoitteeseen korrapidaja@tallinnlv.ee tai soita Tallinnan kaupunkipoliisin numeroon +372 144 10.

TALLINNASSA KORKEIMMAT SALLITUT TAKSIEN HINNAT: aloitusmaksu 5,50 €

kilometrihinta 1,10 €

odotusmaksu 24,20 €/t

Asemat

Tallinnan linja-autoasema Lastekodu 46, Tallinna

Tallinnan rautatieasema Toompuiestee 37, Tallinna

Asema avoinna klo 5.00–01.00, lipunmyynti ma–la 7–20, su 8–20.

Puh. +372 12 550

Info ja kassat auki ma–su 7–20

Matkailijoiden infopuhelin: +372 605 8700

Aikataulut elron.ee

www.tallinn-airport.ee

Aikataulut www.tpilet.ee

Tallinnan lentoasema Tartu mnt 101, Tallinna

Pysäköinti Tallinnassa Tallinnassa on kaupungin hallinnoimia pysäköintialueita sekä yksityisten pysäköintifirmojen parkkialueita.

Kaupungin pysäköintialueiden nimet ovat Kesklinn, Südalinn, Vanalinn ja Pirita. Kaupungin alueilla ensimmäiset 15 minuuttia pysäköintiä ovat ilmaisia, kun käyttää parkkikelloa. Hinnoittelu on kerrottu alla.

Satunnainen matkailija voi maksaa pysäköinnin ostamalla automaatista parkkilipun.

Yksityisten pysäköintialueiden hinnat vaihtelevat. Pysäköinnistä voi maksaa ostamalla parkkilipun. Puomillisilla EuroParkpysäköintialueilla voi maksaa suomalaisella ParkMan-mobiilisovelluksella.

Joillakin parkkipaikoilla voi olla päivystyskopissa asiakapalvelija, jolle maksu maksetaan.

Paikalliset maksavat pysäköinnin usein tekstiviestillä, mutta siihen tarvitaan virolainen puhelinliittymä.

Parkkisakko on 31 euroa. Jos auto on hinattu pois, sitä voi tiedustella Tallinnan kaupunkipoliisin numerosta +372 661 9860.

4 eri tapaa ostaa julkisen liikenteen matkalippu 1

OSTA KULJETTAJALTA

Voit ostaa yhden matkan kertalipun kuljettajalta. Lippu maksaa 2 euroa. Alennuslipun hinta on 1 e. Varaa mieluusti tasaraha, sillä vaihtokassaa on yleensä vähän. Saat kuitin, jota ei tarvitse enää näyttää lukijalaitteelle.

2 MAKSA PANKKIKORTIN LÄHIMAKSULLA Tunnin matkalipun (1,10 e) voi ostaa lipunlukijalaitteesta käyttämällä pankkikortin lähimaksua. Lähimaksulaite on kulkuneuvon etuoven luona ja merkitty maksukorttien tarroilla. Matkan voi maksaa Mastercardin, Maestron, Visan tai Visa Electronin korteilla.

3

KÄYTÄ MATKAKORTTIA

Osta esimerkiksi R-kioskista tai suurimpien ruokakauppojen infotiskiltä 2 euroa maksava vihreä matkakortti (ühiskaart).

Voit ladata siihen haluamasi määrän rahaa tai matkalippuja tai vaikka päivälipun. Näytä matkakorttia kulkuneuvoon astuessasi lukijalaitteelle.

4

OSTA QR-LIPPU KÄNNYKKÄÄN

Voit ostaa matkalipun qr-koodina sivustolta tallinn.pilet.ee tai mobiilisovelluksesta pilet.ee.

Lippu lähetetään sähköpostiin.

Kulkuneuvoon astuessasi näytä koodia puhelimen näytöltä tai paperilta lukulaitteelle. Qr-koodin lukulaite on etuoven luona. Qr-lippu on voimassa yhden matkan, eli vaihto-oikeutta ei ole.

Tallinnan julkisen liikenteen aikataulut ovat osoitteessa soiduplaan.tallinn.ee Osta matkalippuja helposti mobiilisovelluksesta pilet.ee tai nettisivulta tallinn.pilet.ee Ilman lippua matkustamisesta voi saada 40 euron tarkastusmaksun.

Alle kouluikäiset ja alle 3-vuotiaiden lasten kanssa matkustavat aikuiset saavat matkustaa ilmaiseksi.

Tallinnan julkinen liikenne on ilmainen Tallinnassa kirjoilla oleville asukkaille.

Osa Tallinnan raitiovaunuista on retroratikoita, jotka on nimetty tunnettujen virolaisten henkilöiden mukaan. Ratikoiden ulkoasu on vanhahtava, mutta tekniikka moderni.

Pysäköintihinnat ja -ajat Tallinnan parkkipaikoilla Kesklinn (1,5 e / h) Maksullinen ma–pe 7–19, la 8–15, su ilmainen Südalinn (4,8 e / h) Maksullinen 24/7.

Vanalinn (6 e / h) Maksullinen 24/7.

Pirita (0,6 e / h) Maksullinen 15.5.–15.9. klo 10–22 Lisätietoa pysäköinnistä Tallinnassa: www.parkimine.ee.

Omalla autolla Virossa n Maanteillä perusrajoitus on 90 km/h ja taajamissa 50 km/h. n Autossa on oltava mukana varoituskolmio, heijastinliivi, jauhesammutin ja kaksi jarrukiilaa. n Promilleraja on Virossa 0,2, mutta käytännössä maassa on alkoholin suhteen nollatoleranssi. n Tiepalvelun numero on 1888. n Ajankohtaista tietoa tietöistä: tarktee.mnt.ee.

Tallinnan kaupungin hallinnoimilla pysäköintialueilla on eri hintaluokkia. Hinta on kerrottu pysäköintialueen kyltissä yleensä minuuttipohjaisena hinnoitteluna.

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

53

mitä missä milloin yleistietoa Virosta

Yleinen hätänumero

112

Apteekit ja ensiapu 24 h apteekit Tõnismäe südameapteek Tõnismäe 5 Puh. +372 644 2282 Vikerlase südameapteek Vikerlase 19 Puh. +372 638 4338 24 h ensiapu Itä-Tallinnan keskussairaala Ravi 18, Tallinna Puh. +372 620 7040 (ensiavun vastaanotto)

Passi tai henkilökortti matkalle mukaan!

Pohjois-Viron aluesairaala J. Sütiste tee 19 Puh. +372 617 1369

Suomalaisella matkailijalla pitää olla mukanaan Viroon tullessaan passi tai Suomen poliisin myöntämä henkilökortti.

Viron ID-kortti ei ole Suomen kansalaisen matkustusasiakirja.

Posti Tallinnan keskustan postikonttori Pärnu maantee 22 (Finest-liikerakennus) Avoinna ma–pe 10–19, la 10–15

Ilman matkustusasiakirjaa matkustava henkilö syyllistyy Virossa valtionrajarikkomukseen, josta voi olla seurauksena enintään 800 euron sakko.

Viron kaikki postikonttorit: www.omniva.ee/private/map

Yleistietoa n Rahayksikkö on euro. n Maasuuntanumero on +372. n Talviaika on GMT +2, kesäaika GMT +3. n Sähkövirta on 220 V, 50 Hz. Käytössä ovat eurooppalaiset pistokkeet.

Tallinnan vanhankaupungin Viru-katu on yksi kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä.

Tulli­määräykset

Matkustaja saa polttoainetta lukuun ottamatta tuoda rajoituksetta toisesta EU-maasta hankkimiaan tuotteita omaan käyttöönsä.

EU-maista tuotavissa tupakka­ tuotteissa pitää olla painettuna suomenja ruotsinkieliset varoitusmerkinnät.

Niiden puuttuessa ovat voimassa seuraavat rajoitukset: 200 KPL SAVUKKEITA

TAI 250 G PIIPPU- JA SAVUKETUPAKKAA

Shoppailuelämyksiä Baltian asematorilla Hiihtoloman kärkikohteet koko perheelle Ravintolavihjeitä joka makuun

KAUNEUSEKSTRA:

olkaa hyvä................................ palun kiitos.......................................... aitäh, tänan anteeksi.................................... vabandage hei.............................................. tere, tervist hyvää huomenta.................... tere hommikust hyvää päivää........................... tere päevast hyvää iltaa................................ tere õhtust hyvää yötä................................ head ööd näkemiin................................... nägemist, head aega kaikkea hyvää......................... kõike head, .................................................... kõike paremat hyvää matkaa.......................... head reisi hyvää ruokahalua.................. jätku leiba, head isu terveydeksi.............................. terviseks paljonko se maksaa?............... kui palju see maksab? onko teillä?.............................. kas teil on? on teil? missä on................................... kus on… mikä se on................................ mis see on? mitä se tarkoittaa?................. mida see tähendab? kuinka voitte?......................... kuidas elate?

TILAUSLOMAKE

miten menee?......................... kuidas läheb? ei se mitään, ei valittamista.... pole viga! hauska tavata.......................... rõõm teid näha, ................................................................meeldiv kohtuda oli hauska tutustua................ oli meeldiv tutvuda mitä kello on?......................... palju kell on? en osaa viroa (venäjää)........ mina ei oska eesti .................................................... (vene) keelt puhutteko suomea?.............. kas te räägite soome .................................................... keelt? englantia/ruotsia/saksaa?..... inglise/rootsi/ .................................................... saksa keelt?

Auto hajosi............................... Auto läks katki Bensa on loppunut................ Bensiin sai otsa Täällä on onnettomuus........ Siin on avarii Tiellä on ruuhkaa................... Teel on ummik Missä on autokorjaamo/ rengashuolto?......................... Kus on autoremondi...........................................................töökoda/kummiparandus?

Viro–suomi–viro-sanakirja netissä: www.eki.ee/dict/efi

Sukunimi*.....................................................................................................................

Anne Kukkohovi

Osoite*.......................................................................................................................... ........................................................................................................................................

Huippumalli nauttii Tallinnasta

Puhelin*........................................................................................................................

Helsingin Länsiterminaali 2:ssa ja Katajanokan terminaalissa on The Baltic Guiden jakelupiste automatkustajia varten ennen lähtöselvitystä.

Pyhäpäivät ja loma-ajat 1. tammikuu – uudenvuodenpäivä 24. helmikuu – itsenäisyyspäivä Pääsiäinen – pitkäperjantai ja 1. pääsiäispäivä 1. toukokuu – vapunpäivä 23. kesäkuu – voitonpäivä 24. kesäkuu – juhannus 20. elokuu – uudelleenitsenäistymisen vuosipäivä 24. joulukuu – jouluaatto 25. joulukuu – ensimmäinen joulupäivä 26. joulukuu – toinen joulupäivä

Lehden vuosikerta 36,00€ (sis. alv), 12 nroa

Yritys*.............................................................................................................................

vinkit naisille ja miehille!

Lehti auto­ matkustajille!

Kohtu 4, Tallinna puh. +372 6103 200, fax +372 6103 281, e-mail: sanomat.tal@formin.fi. Konsuliosaston asiakaspalvelu Pikk jalg 14, Tallinna Avoinna ma ja pe klo 9–12 ti–to 9–12 ja 13–15 Viikon­loppuisin ja juhlapyhinä Suomen kansalaisille +358 9 160 55555.

TILAAJA Etunimi*........................................................................................................................

Hinta suomalaisissa myyntipisteissä 1,70€ (sis.alv.)

Jakelussa SUOMESSA

H E L M I K U U 2 0 19

www.balticguide.ee

Henkilöautossa tai moottoripyörässä olevien kannettavien säiliöiden sisältämä polttoaine on tullitonta ja verotonta 10 litraan saakka, jos se on samaa kuin kyseisessä ajoneuvossa käytetään.

Huumausaineita ei saa tuoda ilman lupaa.

Myös mm. elävien eläinten ja kasvien, uhanalaisten eläin- ja kasvilajien sekä niistä saatavien tuotteiden, ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden sekä vaarallisten teräaseiden tuontia on rajoitettu.

Piraattituotteiden tuonti on kielletty.

Katso myös www.tulli.fi Tullineuvonta puh. +358 295 5201

Sanasto

Suomen suurlähetystö

The Baltic Guide Põhja pst. 25, 10415 Tallinna Puh. +372 6 117 760 editorial@balticguide.ee Tilaukset kätevästi: www.balticguide.ee

Sähköposti*.................................................................................................................

Lehden tilaus jatkuu kestotilauksena ensimmäisen tilausjakson jälkeen voimassa olevan hinnaston mukaan, ellei tilausta peruuteta ennen jakson päättymistä. Myöhemmin peruutettu tilaus päättyy maksetun jakson jälkeen.

LEHDEN SAAJA (täytä vain kun saaja on eri henkilö kuin tilaaja) Etunimi*........................................................................................................................

Sukunimi*.....................................................................................................................

Osoite*..........................................................................................................................

Haluan laskun postitse

* Pakolliset kentät

G

KATULUETTELO

arsi

Lahe

ald a ek Mä

ska

a ald ek Mä

pil

i ast

nt

urr

u

a

äe

im

jak

Tu ule m

illi

m

Kiv

up

a

in a

i

Ma

as

tu

ap

Tuh a ust iku

Kill

Pa ll

La

u

ep

Ta r

a

Paek iv i

Lu bja

urr

Sik u

ap

jak

im

Ka tus

Linja-autoasema

li

Ma Kiv

se

Sik

pe

La

li

pu

r ma . He

ag na tee

o pe

nt

du

2, 4

M

Püssir o

J. P o

hlb

m

B As un

sn am äe

ldi utzwa F. R. K re

ob C. R .

äe im

Tormi

anni F. R. Faeh lm

buj

Invaliidi

tu

ti

as

ll Pa

e te na

ag

K. Türnpu

aam a

ni

la

ka

Sa Veerenni

hu

u Ah j

um nt

Pär n 3, 4

KUMU

La

du

e

uri te

b Peter

C

a

Tare

Kauna

a

2

buri Peter

Siselinna kalmistu

Vaikne

Sõjaväe kalmistu

i

asin

Mag

Filtri tee

un

Puhke

2 5 4 1 3

Tehnika

3

ee at

tee

Ülemiste tee

evana tee Järv Järv evan a te e

an vev Jär

4

Suur-Sõjamäe

ttä en nt ok u m nt Tart Le

Vineeri

Va na -Lõ

Uue Maailma

Ta r

ri

ko

Virmalise

nde

ste La

e

Filtri te

Luha Planeedi

Ke ldr

Harju

Rote rman

Müürivahe

Sau na

Pik k

Rüütli

Ho

Ven e

jal

g

Toom-Ku ni n ga

J. K u

bi

Toom-Kuninga

Jak

i m riu or at oo

Pikk

i

La

i

Rahu-

-Rü ütl

tee ies

La b

i Malm

ivi

pu

rgi

s

nt

u

Toonela tee

ni

iori

ra

se

nbe

Kadrioru staadion

Od

Võistl u

A. W eize

lin ea a

Gons

ko

Juhkentali

Rav

m

Ja

i

i

d Gil

an

R. Tob a Kol iase lan osk e J. P

rna

d ko

an ta

em

n ma

J. P ä

ste La

rdi

tu

ri

J. Vilmsi

Turu

i

Ma

Ta r

öle

Wi ed

Luigetiik

he

iori

J. Ku n

F. J .

A. Alle A. Weizenbergi idula

J. K

A

Kadriorgin puisto

L. Ko

l

eh

e te

1 km

Ro

Too m

a rav

ivä

ri

r te

Kesk-Ameerika

s Ve si

se

Gons

deri

Vase

ed

e

Kodu

Kii re

m J. Vil

Vase

a Ter

Kevade

mnt

ni

. Fa

800

iini Bens

isk

a

am

Te ll

ad

i Petrooleum

s-S

Pronksi

Pro nks i

ak Ma

u La

ia

a al iiv

L

tu bi

Tehnika

Uu

Jõe

Parda

A. Laikmaa

Politseia

A.

m Le

Hospidali

nik

tsi Loo

ari

Roseni

k

idu

Teh

1

Mere pst

i ord

Sp

A. Le Coq Arena

Ko

Tina

F. R

600

ta

ri Pi

Tuukri Nafta

Narva

2, 4

i

a

u

e eh

vik

n an

tk

a Rau Gons iori

400

Hern

i

Ko

Vid e

i

Raua

200

1, 3

Karu

Kalevi keskstaadion

Tatari

Pärnu mnt

e Vid Te hn ika

Tuuk r

Narva mnt

Ravi

n Veeren

C

laia Liiva

na ristii

viku

m

u

Koid

Aasa

K

da

0

Tuukri

Ahtri

Im

P. S ü

ika

e-Am Väik

up Ka

Tuvi

m nt

rni

Ke

Veet o

a lik Al ätte L

Suur-A meer

a a eerik

a älj ri v at Te

Sakala

e us rid ägi ism Tõn

i

Lu h

i Saturn

Uus

e

Tuvi park

Ko

Aia

ste

ri Tata

uie

Ha

d Villar

la

End

e

s Lui

Suur-Karja

e

si Roosikrant

mp

s Lui

i meed

a

ng Ki

ea

To o

Roopa

se Lui

p Toom

Koidu

i A. Kap

Wismari

s uie mp Too

Eha

Ao

B

i

mdson

A. Ada

Piiskopi

mnt

a Laev

Aht ri Kanuti V Ai aim da u Rautatieasema Suur-Kloostri Bremeni käik Nu Hobu nne sepea u im a Pühav tu Snelli Inseneri Ko h tiik Apteegi 1, 2 m o Vana-Viru Kiriku To tu h ri k o n u K D Viru inga Rutu Lühike jalg Kun Vä ike Van -Ka nt a-P rja um ost rn st i Pä ap ni Falgi tee to s G. O E tsa pst Hirvepark Rävala Vabaduse väljak k lja ri vä Wisma di Le t n s nn a rli p Isl uk te st Kaa e i ka rli p u a Kaa K Ra

Toom-Kooli Lossi plats

Suve

Sügise

n Kuu

ijate

B

Su O Vanhankaupungin urt P lev ük ag iste i ari kartta Kooli

äe am

nn

Reis

i Paldisk

e te

rdi Poo

A

i

A

k tü

pli

ur

Ko

Tolli

5

TALLINNA

D-terminaali

Kai

Ülemiste tee C4 Uue Maailma C1 Uus F3-H3 Vabriku A1 Väike-Ameerika C1 Väike-Karja I2 Vaikne C2 Vaimu F2 Valgevase A1 Vana-kalamaja A1 Vana-Lõuna C2 Vana-Posti I1-I2 Vana-Viru H3 Vase A3-B3 Veerenni C2 Veetorni B1 Vene F3-H2 Vesivärava A3 Videviku C1 Villardi B1 Vilmsi B4 Virmalise C1 Viru A2 Võistluse C3 Weizenbergi A4 Wiedemanni B4 Wismari B1

4

A, B, Cterminaalit

Sadama

Ranna

Kotzebue Su

pli

pst

st e e p te er mäe

u

Ko

Põhja

Suur-Ameerika B1 Suur-Karja I2-J2 Suur-Kloostri G1 Suur-Sõjamäe C4 Suurtüki A2 Tare C2 Tartu mnt B3 Tatari C2 Tehnika C1 Telliskivi A1 Terase B3 Tina A3 Tobiase B3 Tolli A2 Tõllu A1 Tõnismägi B1 Toom-Kooli A1-B1 Toom-Kuninga B1 Toom-Rüütli A1 Toompea B1 Toompuiestee A1 Tööstuse A1 Tormi A4 Tuha B5 Türnpu B3 Turu B3 Tuukri A3 Tuulemäe C4 Tuvi B1

3

Rumbi

Jõe

Va lg

e

2

Linda Linen  terminaali M

Gra

nii

Sa

Niin

Vana-Kalamaja

Vabr ik

se

ev ase

i

di

lm

e

lev

Soo

Tööstu

1, 2

Ka

i Log

lu

Liiv am äe

1

Tõ l

3

Paad i

2 Ka sadla ama

1

ulu

J

K. A

J

Kotka C1 Kotzebue A1 Kreutzwaldi B3 Kristiina C1 Kuhlbarsi B3 Kunderi B3 Kuninga A2 Laagna tee B4 Laboratoorimi A2 Lahe A4 Lai F2-G1 Laikmaa B2 Lasnamäe B4 Lastekodu B3 Laulupeo B3 Lauteri B2 Lembitu B2 Lennuki B2 Liivalaia B2 Liivamäe B3 Logi A2 Lootsi A3 Lossi plats B1 Lubja B4 Luha C1 Luise B1 Maakri B2

J. Ku

I

Jakobsoni B3 Jõe A3 Juhkentali B3 Kaarli pst B1 Kai A2 Kalasadama A2 Kanuti A2 Kappeli C4 Karu A3 Katusepapi C4 Kauka B2 Kauna C2 Kaupmehe B2 Keldrimäe B3 Kentmanni B2 Kevade B1 Killustiku B5 Kivimurru A4-B4 Kodu C2 Kohtu A1 Koidu B1 Koidula A4 Köleri A4 Kollane B3 Komeedi C1 Kooli A2 Kopli A1

La

I

A. Alle A4 Aasa C1 Adamsoni B1 Ahtri A2 Aia A2 Aida F1 A. KapiB1 Ao B1 Asunduse B4 Bensiini A4 Eha B1 Endla B1 Estonia pst B2 Faehlmanni B3-A4 Falgi tee B1 Filtri tee C3 Gildi B3 Graniidi A1 Hariduse B1 Harju I1-J1 Hermanni B3 Herne C2 Hobujaama A2 Imanta B3 Inseneri A2 Invaliidi C2 Jakobi B3

i

H

son

H

Põhja puiestee A2 Poska A4 Pronksi A3-B3 Pühavaimu G2 Puhke C2 Rahukohtu A1 Rannamäe tee A1 Rannamäe tee A2 Rataskaevu H1 Raua B3 Rävala pst B2 Ravi C2 Roheline aas A4-B4 Roopa B1 Roosikrantsi B1 Roseni A2 Rumbi A2 Rüütli I1 Sadama A2 Sakala B2 Salme A1 Saturni C1 Sauna B2 Sikupilli B4-C4 Soo A1 Spordi C1 Süda B2 Sügise B1

Mäekalda A5 Magasini C2 Majaka B4 Malmi A1 Mardi B3 Masina C3-C4 Mere pst A2 Müürivahe G3-I1 Nafta A3 Narva mnt A3 Niguliste B1 Niine A1 Nunne A1 Odra B3 Olevimägi F3 Oleviste F2 Otsa J3 Paadi A2 Pagari F2 Paldiski mnt B1 Pallasti B4 Pärna B3 Pärnu mnt B2 Peterburi tee C4 Piiskopi B1 Pikk G2 Pikk jalg A1 Pirita tee A4-A5 Planeedi C1

J. K

ne

Rypsipellot hehkuvat Viron mantereen ja Saarenmaan välisellä Muhun saarella.

in

Nun

F

as

F

G

luonto

M

200

nni

100

VANHAKAUPUNKI

0

3

K. T ürn

2



1 © Regio AS 2008

5

© REGIO 2008 KL-8-026

500m 250 0 Kuu

K A R L O V A Sõbra

Nig Saekoja ula

Kuu

i

lb Tu

Väike kaar

Ale vi Sid

Sõb ra

Ka

ip

t ps

m

e

m Ta

Ke

de Kir

st ep

a Elv Lo

e od

ia Ri

de Sä

ita

ja

Ü

E lv

re Kii a

a mer

e

No se

i

se pu u erk a ull Tulik

e di an Ülas

t mn

on

ar

ka

s oru

Va

nini

N.Lu

As tri

Mo

Vaba

e Õnn

ni sta mb

ja u Tas

epa

A R J A M Õ I S A

m Le

V

ola

r

aa

Vaba

Õnne

Eha a Elv

e äik

us L.Pu

Sak

ala

ek

la

ng

Ku

tu bi

m Le

Tamme staadion

e m

Ka

m Ta

ia Ri

p se

e te ud Ra itu

v Ter

i

iu sho

ik Vä

u Lõ

na

Nä

Rebase

Jõe

ta Mar i L.Tolsto

Eha

e tus

o Lo

K

Õ

V A K S A L I

gi Tii

i son nis

õ J.T

se itu

e

Kas

m

gi ajõ Em Pä

oidu

e -Tä he

maja

a taj pe

anovi J.Kuperj i

l Koo

e Täh

a Lin

i Parg a ev

Lille

em an VKunsti-

Vä ik

se ui

TÜ Kirjasto

li sa

Va k

h Le

ni

s Ka

b

k Va

riku

ola

Ilm

Vitamiini

i

ta

li sa

Vab

Vikerkaare

da Ai

o La

S

s Kitsa

l Val

i aav ivi J.Li

N

Ta a

i

tan

Kas

Kesk

of

so

o Fil

i

Kesk

Tä

n Rä

A N N E L Aura keskus

u

Ahhaa

Tu r ea ad

m

a

Vä ik

et Uu

Tähetorn avi ikra

ra p

st se äitu

J.V.Jannseni

Ta ara ps t

ri

lu

Ka

Tasku Keskus

u ur

i jõg

e Po

ko Rae

si Los

Los si

toome

T Ä H T V E R E

V ik

Rebase

An ne

Sadamateater

a Fortuun

ts E ma la ja p

i er Ba Oru K.E.v.

Kassi- To om e m

re aa

ldi

tzw a ku

rvi

Tõ

itz

Salme Linda

Eh

ju Pa

a rn Pä Gildi tri Küü

tsu Lu

Lai

Kr

Kõ r Le vits pi a ku

Jakob i

e

Ku Sarap

R änn i ra ht e Va aar S

J aam a M a

He ina

Le

ne

e tus Raa

Ü L E J Õ E

e Pik te k

Oa

S U PHeIrn L I N N

Tä La ht ulu ve re pe Fr.R op .Kre st u

Maaülikool

An

tee Pu ies a Jaam e ajõ

ee

Em ri lle

Se

Laululava

All ik

a

© REGIO 2008 KL-8-026

250

erk

P A

J A A M A M Õ

P i du Pa pin i

500m

pra Va

Hageri

ma

Sada

Virtsu

Varbla

Ambla Aravete

Järvamaa

Lelle

Raplamaa

Käru

Sadala

Võhma

Kamari

Olustvere

Oudova Kallaste Alatskivi

Puurmani Äksi

Kolga-Jaani

TARTTO Ulila

Viljandimaa

KILINGINÕMME

Külitse Nõo

ELVA

Mustla

Vastse-Kuuste

Põlvamaa OTEPÄÄ

Puka

Kanepi

Valgamaa Mazsalaca

VALGA

L AT V I A Maa­amet Maa­amet Maa­amet

Valmiera

Valka

Pihkvajärvi

RÄPINA PÕLVA

Sangaste Tsirguliina

Strenči

Samlova

Võnnu Mehikoorma

Roiu Kambja

Rõngu

Abja-Paluoja Mõisaküla

Salatsi

Piirissaar

Tartumaa

Õisu

Sääre Ikla

Torma

Palamuse

Võrtsjärvi

Kihnu

Liivinlahti

MUSTVEE

JÕGEVA

Siimusti

PÕLTSAMAA

VILJANDI

Võiste

Vasknarva

Vasula

Sauga

KURESSAARE

Tudulinna Avinurme Lohusuu

Laiuse

PÄRNU

Tõstamaa

Laekvere

Jõgevamaa Adavere

SUURE-JAANI

Kuremäe Iisaku

Tori

Audru

Tudu

Roela

Peipsijärvi

TÜRI

Tootsi

Are

Simuna

Särevere

Järvakandi Eidapere

NARVA

Itä-Virumaa

Koeru

PAIDE

Vändra Pärnu-Jaagupi

Sonda

Roosna-Alliku

Kehtna

SILLAMÄE JÕHVI

KOHTLA-JÄRVE

Länsi-Virumaa

Järva-Jaani

Kaiu

Toila

Viru-Jaagupi

TAPA

Habaja

Märjamaa

Pärnumaa

Kuivastu

Aegviidu Kärevete

Ontika

Aseri

Vinni

Juuru

Kuusiku

LIHULA

Valjala

Kose-Uuemõisa Ravila

RAPLA Koluvere

Haljala

RAKVERE

KEHRA

Vaida

Kiisa Kohila

Riisipere Turba

HAAPSALU

Kiiu

JÕESUU

KUNDA

Kolga

Harjumaa

Saku

Vasalemma

Risti

X:6564750.0, Y:677625.0 B:59.184197, L:27.108265 B:59°11′3.110″, L:27°6′29.753″ NARVAKõrgusinfo:­

Käsmu

VENÄJÄ

A

Jaam

Tüv e

TARTTO

N

I

et sa ai

0

Pikk

Malmö Uus

Õhtu p

Keskväljak

Pärnu laht

Suur-Jõe a

Õhtu

l i k ra avi

V al

tsi

M

k

u par roo Ve si õe 4.J

Väike-Jõe

Aida Põhja

M

Oja

u mõisa

id

Ni

äm a Rä Kald

Tiir u

as e

Mere pst

Lo

Fr .Tu g

Eha

Loo p i s ot

las e

e

lus

pe

Su

ri

Aia

Lai

e

rja

Tu lb

Tulb i

Vingi

i

Suu rbe Sepa

Hõ

Kuu s

Ma

Pii

gla

Su

Kesklinna sild

tuli

PÄRNU

si Tu Niid R i gi Kö ar a iia i p ütl L Rü k ii m i lia e Rüütli na Jala Ta Ko nt Va Suur-V mm Kuninga Vanapark P eski ol V ä K ä ist i oid Koidula R ike Ka r u et i Too ingi park Võ na l Lõu V n r m es j ee i a m uu u i r k i lem u M i Se nga Mu Ko Kastan ed i se i o V ng Ri V ä l ri i ike ike E Vana Va rk a -Ku ga splana j se Esplanaadi A. A el are Vä kalmistu adi õ ke da m N i S k m iko m uu e e s a o lai n R P r r n S o ä i K PR uu sti Ko uk oo r-J ol e si i õe Annemõisa Ka Ais Au r park ja l a i V ä K i K aja Suv ke S a H u itus r ka -Po us ein urAlevi e sel sti Ku Ko a li ke oli kalmistu A. H RannaPa . Tam Ri rdi park msa Ko ia Ais oli a r m e ps .

Ran Pap a H t nt Waldhofi li . na A pst K aa park K E S K L I N N rli

Hii e

Sid

ni

Tu n

ur -Po s

i

Kiv

u

ri

ata

Ilm

e

Sid S e ide Sid

La

e

i

Me lo

Hii e

ti Vä 1.Jõe i k e 2.Jõe He Sepa nn 3.Jõe o Laat Kalamehe sare ti n

s

e

ni

Räh

Õi

Sa u

Pilli

Sillu tis

j õ

on i

M

u

rm

sa

Ka

e

Kar

arj a

na li

ni

Räh

va

Lii

i

o

ud u

va

Lii

g

.Ja

C.R

a

u

ud

Ru

li

na

Ka

Ka

e

ai

Pa ju

arj am

Ru

e

on u

K

sta

Ka

aa

a

iimu sild

ler

gi ber

a Er

Hommiku

da

e

K

Ve n

erm

.H

Mä

Mä

i

K.A

ko b

U r va Ro

an n

ur

i

ar

at

Tõrva

10 km 1:944882

ia

m

ee

ad

J.Hurda

a

Lai

Veski

a aav

A.H

J.H

os i

Pu ng

Vii re

ni

lik

Lib

Aru

p Pe

ki Ves ni a t s Ka li Koo

are H Tammsa

LOKSA

Häädemeeste

! ?

Ak

J.K up e r jan ov i

vi

Ki

Rummu

Läänemaa

Muhumaa

Ruhnu

e ruv

St W.

Vallikr

K

iv i

Tam

Ka

du

Nii

J

a

K.E.v.Baeri

e

Salme Linda

me

l

Sa

A.K

Täh

Rii

i

vi

le Ka

Raua

Kalevi

i

lev

i

Malm

Nõva

Rä n

i

So o

äg

la

o ü Kü Ülik

s

ek

Al

i

Ka

d an

Võru

So

st

re p

ms aa

A

ol a

pst

Võsu

SAUE

KEILA

Kullamaa

Abruka

a

idul

L.Ko

Sassi

Turu

alevi aua

Or av a

Lu ule

Nõva

Kärla

Salme

h

Tä

al

na

e

La in

PALDISKI Klooga Ämari

Aste

Nasva

P

Saarenmaa

e er tv

an

Fortuu

Ra vi

Osmussaari

Lavassaare

Kihelkonna

i

ek

r nd ru sa Tu k e Al

i ol

ni

tli Rüü oli liko Ü i n i Jaa ob Jak

asin Mag

n An

ri

t

mn

a arv

TALLINNA Kuusalu

Tabasalu Keila-Joa

Laulasmaa

Palivere

Orissaare

är n

Triigi Leisi

kk Pi

k

Põi

N

a

Naissaari

Väinameri

Sõru

kk Pi

duse

Prangli

Infopäring

Pakrin saaret

Heltermaa

s

Uu

a Vab

Viimsi

Rohuküla

s

Uu

Siili

se

er e

KÄRDLA

Hiidenmaa

a

M

Aluskaart

Vormsi Käina

isa

Kõrgessaare

mõ

0 866

Otsi aadressi

Kalana

Jaam a

Vahendid

li Pap

Suomenlahti

Merkittävimmät Viron kaupungit ja rajanylityspaikat

HAAPSALU 175 IKLA 347 288 KOIDULA 84 148 335 KUIVASTU 158 221 408 73 KURESSAARE 56 228 403 121 106 KÄRDLA 312 349 267 357 431 368 NARVA 108 67 253 81 155 161 291 PÄRNU 199 235 222 245 318 256 167 178 RAKVERE 9 180 356 90 163 47 321 114 208 ROHUKÜLA 99 193 285 144 218 155 211 128 99 108 TALLINN 249 209 100 255 328 305 178 174 123 258 186 TARTU 204 131 173 177 250 257 235 96 149 210 159 78 VILJANDI 300 227 62 274 347 353 248 192 194 306 253 71 124 VÕRU

Pap li

VÄLIMATKATAULUKKO

obiilne versioon

li

i ing

Pa p

P.Kerese

ste

Sõ

ne

e

Sääs

Vee

Lää

Lehe

pst

o

La

ul

pru se

D

I

Nikolai

R

I

mu

Akadeemia

e

Hosp

Munga Vee

este

idali

Pühavai

pui

Ringi miku Hom Hospidali

Põh ja

Aia

Vee

Liiva

Villa

Lõhmuse

u

id

ni

Pa pi

Pargi

U

Ka

I

ip

n sta

Lu ha

i

g

gi Vin

e

-Jõ ur

Su

Iha

Väimela

VÄRSKA Koidula

Petseri

Antsla

Võrumaa

VÕRU Irborska

Vastseliina Rõuge

Varstu Hopa

Misso

Laura

Vanhankaupungin Prisma supermarket avattu 24/7 Tallinnassa!

Mere pst

Pysyvästi parhaat hinnat vanhassakaupungissa Laaja valikoima laadukkaita virolaisia tuotteita Bonukset S-Etukortilla Van a

-Viru

Aia

a Narv

Vir

uv älj

ak

Viru

mnt