Aktuumi

VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA

2/09

Ubiikit näytöt valtasivat Oulun

PELI VALMENTAA TIIMITYÖhÖN OPISKELUA KOSKESSA JA KUOPASSA

Viisi senttiä radioaaltoa, kiitos!

Kosketat omalla kännykällä vaikkapa kokoustilan seinällä olevaa RFID-tunnistetta, ja kännykkäsi näytölle ilmestyy kokoushuoneen varaustilanne. Tai teet saman ravintolassa ja saat kännykkäsi näytölle ilman näpyttelyä ravintolan web-sivut ruokalistoineen. Tai kosketat matkapuhelimella tunnistetta, johon on talletettu jokin tietty puhelinnumero ja kännykkäsi soittaa numeroon saman tien.

Tässä vain muutama esimerkki siitä, mikä jo muutaman vuoden kuluttua on arkipäivää. Matkapuhelimen ”imurointikyvyn” mahdollistaa lyhyen kantaman radioteknologia, josta käytetään lyhennettä RFID (Radio Frequency Identification). Sovelluksia kehittänyt Oulun yliopiston Älykkäiden järjestelmien tutkimusryhmä käyttää RFID-teknologian matkapuhelinversiota NFC:tä (Near Field Communication), jossa radioaaltojen kantama on maksimissaan viisi senttiä. Lyhyellä kantamalla varmistetaan se, että puhelimet eivät lue automaattisesti kaikkia ympäristön tunnisteita vaan ainoastaan ne, jotka henkilö haluaa lukea.

Professori Jukka Riekki Oulun yliopistosta uskoo, että teknologian käyttäminen lähtee voimakkaaseen kasvuun kolmen–viiden vuoden kuluttua, kun lukijat yleistyvät matkapuhelimissa. Muutamissa Nokian puhelinmalleissa on jo RFID-lukijoita.

Tässä Aktuumissa kerromme muun muassa, kuinka lyhyen kantaman radioteknologiaa testataan jo kokonaisessa kaupunkiympäristössä. Kaikkialla läsnä olevaa eli ubiikkia tietotekniikkaa kaupungissa tutkiva UBI -tutkimusohjelma on Oulun yliopistossa aloittaneen internet-tutkimuskeskuksen pilottihanke. (RT)

aktuumi

Nro 2 lokakuu 2009 19. vsk

6

13

16

JULKAISIJA

Oulun yliopisto

5 Laatua ja vaikuttavuutta verkostoitumalla 6 Yliopistolla entistä vapaammat kädet

9 Innovaatiota yhteistyöhön

10 CIE hyppää internet-aallon harjalle oikeaan aikaan

12 UBI-tutkimusohjelma kehittää tulevaisuuden kaupunkitilaa

13 Peli paljastaa aidot reaktiot 16 Professori Mikko Hallman keskostutkimuksen edelläkävijä

18 Aktuumit

20 Matkailua sovitetaan luontoon 23 Käytännön ammattitaitoja luonnosta

26 Humanistiyrittäjä Maria Lämsä: ”Vapaus parasta”

28 Alumnikoordinaattori kokoaa yliopiston

alumnitoiminnan palapeliä

30 Lyhyet 32 Väitökset

34 OYYeah! – yliopisto-opiskelijat kuuluvat yhteiskuntaan

35 Tapahtuu

PÄÄTOIMITTAJA

Tapio Mäkinen

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Tiina Pistokoski

TAITTO/KUVANKÄSITTELY/KANSI

Petri Ovaskainen

GRAAFINEN SUUNNITTELU

V-P Viklund/Avalon Oy

OSOITTEET

Liisa Salmela Alumneille lehti lähetetään alumniverkoston nettisivujen tietojen perusteella. Omat osoitetiedot kannattaa siis pitää ajan tasalla. Kiitos.

yhteystiedot

sähköposti: aktuumi oulu.fi www.oulu.fi/aktuumi Puhelin (08) 553 4091

PAINATUS

Painos 6100 Painotalo Suomenmaa Kannen kuva: Juha Sarkkinen 1. aukeaman kuva: Reijo Koirikivi / Studio P.S.V ISSN 0788-7132 Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, otsikoida ja käsitellä lähetettyjä kirjoituksia.

Valmistettu UPM:n toimittamasta paperista, jolle on myönnetty Euroopan unionin Ympäristömerkki, rek.nro FI/11/1.

Paperi: Novatech Satin 150g/115g

4

aktuumi 2/09

20

pääkirjoitus

Laatua ja vaikuttavuutta verkostoitumalla Uusi yliopistolaki antaa nykyistä vapaammat mahdollisuudet yliopistoille kiinteään yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Oulun yliopistossa aiomme hyötyä uusista yhteistyömahdollisuuksista mahdollisimman paljon, sillä yksin on entistä vaikeampaa menestyä. Kuuluminen maailman parhaimpien osaajien muodostamiin verkostoihin on keskeinen keino oman toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa.

Opetusministeriö ja Oulun yliopisto ovat sopineet, että Oulun yliopiston kehittämistä kansainvälisesti korkeatasoisena tiedeyliopistona jatketaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja sektoritutkimuslaitosten kanssa. Lisäksi yliopistolla on erityisvastuu saamen kielen ja kulttuurin tutkimuksesta ja koulutuksesta.

Yliopiston laaja tiedepohja antaa oivan mahdollisuuden moni- ja poikkitieteisten koulutus- ja tutkimusohjelmien sekä –yksiköiden muodostamiselle. Yliopiston uusitut painoalat ovat: biotieteet ja lääketiede, internet ja informaatioteknologia, kulttuurinen identiteetti, vuorovaikutus ja sivistys, liiketoiminta ja talous, lääketieteen tekniikka, ympäristö, luonnonvarat ja energia sekä älykkäät laitteet ja materiaalit. Oulun yliopisto on keskeinen yliopisto Suomen kaivos- ja terästeollisuudelle ja niiden tarvitsema koulutus ja tutkimus ovat yliopiston erityisiä kehittämiskohteita.

Oulun yliopiston strategian kärkenä on keskeisiin yliopiston sisäisiin ja ulkoisiin yhteistyörakenteisiin ulottuva rakenteellinen kehittäminen, jonka tavoitteena on tukea yliopiston tutkimus- ja koulutustoiminnan uusiutumista, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Rakenteelliseen kehittämiseen kuuluvat monitieteisten, kansainvälisten tutkijakoulujen perustaminen sekä elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten kanssa synnytettävät innovaatioja sektoritutkimuskeskukset. Kansainvälisyys ja kansainvälistäminen läpäisevät koko yliopiston toiminnan.

Yliopistojen aluetoiminnasta ministeriöllä on selkeät linjaukset. Yliopistot verkostoituvat alueiden keskeisten toimijoiden kanssa ja aluetoiminnot kootaan riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi niin, että ne saavuttavat toiminnassaan korkean laadun ja vaikuttavuuden. Alueellisessa toiminnassa toteutetaan yhteisrahoitteista toimintamallia. Lisäksi yliopistot selkeyttävät yhteistyötään ja työnjakoaan ammattikorkeakoulujen kanssa alueen tarpeet huomioon ottaen.

Oulun yliopisto on jo käynnistänyt aluetoimintojensa uudelleenjärjestelyt ministeriön linjausten mukaisesti.

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Suomelle sekä koko maamme kehitykselle on kiistaton. Menestyminen tulevina vuosina vaatii uusiutumista, sinnikästä työtä ja voimavarojen vahvistamista. Tähän olemme yliopistossa valmiit, mutta se ei onnistu ilman toiminta-alueemme kuntien, yritysten ja yksittäisten ihmisten tukea. Pohjois-Suomessa hyvinvoinnin takaamiseksi on oltava maailmanluokan innovaatiokeskittymä, jonka ytimessä on vahva kansainvälinen tiedeyliopisto.

Toivon, että pohjoissuomalaiset tulevat uuden ajan kynnyksellä mukaan rakentamaan Pohjois-Suomen tulevaisuutta ja elinvoimaisuutta tukemalla yhteistä yliopistoa, uusiutuvaa Oulun yliopistoa.

Juha Sarkkinen

Lauri Lajunen rehtori Oulun yliopisto

5

Oulun yliopiston uusi hallitus kokoontui ensimmäisen kerran 17. elokuuta 2009.

Yliopistolla entistä vapaammat kädet Oulun yliopiston historiallinen uusi hallitus on aloittanut toimintansa. Sen myötä yliopiston johto vahvistui kerta heitolla eri alojen huippuosaajilla, joille isojen organisaatioiden johtaminen ja kansainväliset yhteistyökuviot ovat arkipäivää. Yliopisto on astunut uuteen aikaan, jossa sillä on entistä vapaammat mahdollisuudet toimia.

Teksti: Raija Tuominen Kuvat: Juha Sarkkinen

6

aktuumi 2/09

Aiemmin Oulun yliopisto oli valtion tilivirasto, jonka rahan käytöstä päätti budjetin kautta Opetusministeriö. Nyt yliopistolla on autonomia: opetusministeriö rahoittaa toimintaa kuten ennenkin, mutta rahan käytöstä päättää yliopisto itse. Ministeriön rahoitus kasvaa, jos yliopisto menestyy ja tekee tulosta ja vastaavasti vähenee, jos tuloksia ei synny.

Lisäksi yliopistolla on oikeus kartuttaa itse rahavarojaan, eikä kasvava kassa vaikuta ministeriön rahoitukseen. Mitä enemmän yliopisto saa kartutettua lahjoitusvarojaan, sitä isomman finanssisijoituksen tekee myös valtio. Tukilahjoitusten tuotto on uutta, ylimääräistä rahaa, jonka yliopisto suuntaa

sa. Söderlund on toiminut Biocenter Oulun hallituksessa. Intohimoinen tutkija on saanut useita patentteja.

Myös neljä muuta yliopiston ulkopuolista hallituksen jäsentä ovat kokeneita isojen organisaatioiden johtajia, joilla on roppakaupalla suhteita myös kansainvälisesti. Kaikilla on akateeminen koulutus – he edustavat ympäristö- ja bioalan, talous-, lääke- ja luonnontieteen sekä tekniikan ja informaatioteknologian huippuosaamista.

Yliopiston omasta väestä hallitukseen on valittu kaksi professoria, virastomestari, lehtori ja opiskelija. Sisätautiopin professori Markku Savolaisella on myös pitkä hallintokokemus tiedekunnan dekaanina. Hän on toiminut tutkijana Suomen Akatemiassa ja Oulun ja Kuopion yliopistoissa eri tehtävissä yli 30 vuotta. Sen lisäksi uraan mahtuu muun muassa tutkijan ja lääkärin työtä ulkomailla ja OYS:ssa.

Sekä Söderlund että Savolainen pitävät Oulun yliopiston vahvuutena sen monialaisuutta. ”Oulussa oli jo se, mitä Aalto tekee nyt.

Täällä oli jo tekniikka ja talous perinteisten tieteiden lisäksi”, Söderlund muistuttaa. ”Oulu on selkeä esimerkki siitä, millainen moottori yliopisto on seudulle. Yliopisto on vaikuttanut merkittävästi Oulun kehitykseen maailmanlaajuisesti tunnetuksi teknologiakaupungiksi.”

Fokusointia tarvitaan

tärkeäksi katsottuun tutkimukseen. Varainhankintakampanja on hyvässä vauhdissa, ja siihen voivat osallistua kaikki.

Vahvistuvan autonomian myötä uudistuu myös yliopiston johtamiskulttuuri. Tähän asti toimintaa on johtanut rehtoraatin tukena eri tiedekuntien ja laitosten edustajista koottu hallitus. Nyt ylintä valtaa käyttää hallitus, jonka jäsenistä puolet tulee yliopiston ulkopuolelta. ”Kollegiaalisen päätöksenteon ongelmia on se, että jokainen jäsen edustaa ensisijaisesti omaa yksikköään ja muutosten tekeminen on siksi vaikeaa. Kuitenkin tiede kulkee koko ajan eteenpäin ja uusien tieteenalojen kehittyessä tarvitaan uusia raken-

teita”, Oulun yliopiston uuden hallituksen puheenjohtaja Hans Söderlund luonnehtii.

Hän uskoo, että uudenlaisessa hallituksessa päätökset syntyvät aiempaa nopeammin ja joustavammin.

Päättäjiä yhteiskunnan huipulta Uuden hallituksen myötä yliopisto sai käyttöönsä asiantuntemusta ja kokemusta valtakunnan huipulta. Puheenjohtaja, filosofian tohtori Hans Söderlund on VTT:n bioteknologian, kemian ja prosessiteknologian tutkimusstrategiasta vastaava johtaja. Aiemmin hän on työskennellyt yliopistoissa Helsingissä ja ulkomailla, Orionilla ja Sitras-

Uuden hallituksen ensimmäisiä tehtäviä oli yliopiston uuden strategian käsitteleminen.

Strategian mukaan tavoitteena on kehittää Oulun yliopistosta yhä kansainvälisempi, monitieteinen huippuyliopisto. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä yliopiston tutkimusta muun muassa tutkijaurajärjestelmän avulla.

Lisäksi nostetaan koulutuksen vaatimustasoa ja korostetaan sen tiedelähtöisyyttä. ”Tutkimuksen laatu takaa yliopistolle hyvän maineen, houkuttelee opiskelijoita ja tutkijoita myös kansainvälisesti, tuo yliopistolle ulkopuolista rahoitusta. Meidän pitää pyrkiä siihen, että tutkimustyöhön panostaminen on niin merkityksellistä, että se lisää yhteistä osaamista”, Söderlund painottaa.

Laatu paranee myös keskittämällä voimavaroja: ”Meillä ei ole mahdollisuuksia pitää yllä huippua jokaisella tieteenalalla, vaan on pakko nostaa ne tutkimusalueet, joissa Oulu voi riittävällä panostuksella tulla kansainvälisesti merkittäväksi ja tunnetuksi”, Savolainen ajattelee.

Strategiassa nostetaan esille seitsemän painoalaa, joissa Oulun yliopisto pyrkii kansainvälisen tieteen huipulle. Näitä ovat bio7

”Yksi yliopistouudistuksen keskeisistä tavoitteista on tuoda yliopisto entistä aktiivisemmaksi osaksi yhteiskuntaa.

Yhteistyön kautta jaetaan ja jalostetaan osaamista. Tarvitaan yhtäaikaisuutta ja jatkuvaa kommunikointia.”

tieteet ja lääketiede, internet ja informaatioteknologia, kulttuurinen identiteetti, vuorovaikutus ja sivistys, liiketoiminta ja talous, lääketieteen tekniikka, ympäristö, energia ja luonnonvarat sekä älykkäät laitteet ja materiaalit. Savolainen muistuttaa, että fokusointia tehdään myös tieteenalojen sisällä. ”Opetus vaatii monipuolisuutta ja tutkimus fokusointia. Meillä on tavallaan kaksi vastakkaista tavoitetta, joiden optimointi on keskeistä”, Söderlund pohtii. Hän on työstänyt samanlaista tilannetta myös VTT:llä, jossa toisaalta tuetaan laajasti teollisuuden aloja ja toisaalta keskitytään.

Konkreettiseen yhteistyöhön Yksi yliopistouudistuksen keskeisistä tavoitteista on tuoda yliopisto entistä aktiivisemmaksi osaksi yhteiskuntaa. Yhteistyön kautta jaetaan ja jalostetaan osaamista, mikä koituu viime kädessä koko alueen hyväksi lisääntyvinä työpaikkoina, parempina palveluina ja nousevana elintasona.

Myös Söderlund ja Savolainen näkevät vuorovaikutuksen kehittämisen yliopiston

ja muun yhteiskunnan välillä keskeisenä. Tähän pyritään strategian mukaan kehittämällä uusia rakenteita. Yliopisto, ammattikorkeakoulu, kunnat ja elinkeinoelämä luovat yhdessä innovaatiokeskuksia, joissa viisaat päät ja resurssit lyödään yhteen.

Toimintansa ovat aloittaneet jo Internettutkimuskeskus CIE ja Martti Ahtisaari -instituutti, joka tutkii ja kehittää kansainvälistä liiketoimintaosaamista. Pitkälle on kehitetty myös ympäristöalan, hyvinvointialan ja painettavan elektroniikan innovaatiokeskukset.

Tarkoituksena on lisätä yhteistyötä myös sektoritutkimuslaitosten ja yliopiston välillä. ”Sektoritutkimuslaitoksen ja yliopiston välinen yhteistyö voi olla hyvinkin suoraviivainen ja vahva, tärkeää siinä ovat tutkijoiden kontaktit keskenään”, Söderlund näkee. ”Toivon, että saisimme aikaan elävää, konkreettista yhteistyötä. Tällä hetkellä perustutkimus tuottaa tuloksia, sen jälkeen joku tarttuu soveltavaan tutkimukseen, kolmas taho tekee tuotekehitystä ja sitten ruvetaan miettimään, voiko tästä tehdä tuotetta. Ketjun sijasta tarvitaan yhtäaikaisuutta ja jatkuvaa kommunikointia.” 

Oulun yliopiston hallitus 3.8.2009–31.12.2013 Hallituksen puheenjohtaja: Filosofian tohtori Hans Söderlund, johtaja, bioteknologian, kemian ja prosessiteknologian tutkimusstrategia, VTT Jäsenet:

8

aktuumi 2/09

Diplomi-insinööri Pekka Erkkilä, johtaja, Outokumpu Tornio Works

Filosofian lisensiaatti Markku Mäkivuoti, lehtori, historian laitos, Oulun yliopisto

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Markku Savolainen sisätautiopin professori, Oulun yliopisto

Kasvatustieteiden tohtori Sanna Järvelä, kasvatustieteiden professori, Oulun yliopisto

Valtiotieteiden tohtori Leena Mörttinen, johtaja, European Affairs -yksikkö, Nordea-konserni

Filosofian ylioppilas (aate- ja oppihistoria) Milja Seppälä, koulutuspoliittinen sihteeri, Oulun yliopiston ylioppilaskunta

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Lea Kauppi, pääjohtaja, Suomen ympäristökeskus SYKE

Tekniikan tohtori Erkki Ormala, johtaja, teknologiapolitiikka, Nokia Oyj

Ylivirastomestari Raija Ukkola, Oulun yliopisto

näkökulma

innovaatiota yhteistyöhön tuvat Pohjois-Pohjanmaan maakunnan menestyksen avaimiksi.

Julkisen vallan työnjaossa kuntien rooli hyvinvointipalveluiden tuottajina vahvistuu edelleen. Tämä kehitys ei toivottavasti vie kuntien mielenkiinnon painopistettä elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämiseltä. Alueellisen tahtotilan kehittämiselle luovat kunnat kuntalaisineen. Valtio allokoi tuottavuusperustein keskenään kilpaileville maakunnille investointeja talouden vauhdittamiseksi.

Tulevaisuuteen tähtäävät valinnat ja panostukset tulee tehdä työssäkäyntialueen vahvuuksien pohjalta. Yksittäinen kunta elinkeinopoliittisissa valinnoissaan on osaamisen merkitystä korostavassa pelikentässä auttamattoman pieni toimija. Oulun seudun haasteena on tarve olla edelleen talouden ja työpaikkojen kasvussa muuta maata vikkelämpi, jotta suotuisan väestörakenteen mukana tuleva työttömyysongelma voidaan lyödä. Tämän haasteen rinnalla kalpenevat kuntapalveluiden yhteen saattamisesta saatavat edut alueen kuntarakennetta nyt ratkottaessa. Näkymän, jolla päätöksiä tehdään, pitää olla jo vuoden 2020 takana.

Kunta- ja palvelurakenteen uudistus vie kuntia kohti suurempia rakenteiden yksikkökokoja. Aluehallinnon uudistus kokoaa erillään olevat kehittäjätahot yhden katon alle. Yliopistouudistuksessa itsehallinnolla haetaan ketteryyttä yliopistojen tutkimusja opetustehtävien uudelleen ryhmitykseen.

Kaikkien näiden reformien takana on kutistunut ja muuttunut maailma ympärillämme.

Reijo Koirikivi / Studio P.S.V

Tutkimuksen ja tuotekehityksen panostusten laajuudessa Pohjois-Pohjanmaa maakuntana ja erityisesti Oulun seutu työssäkäyntialueena poikkeaa Suomen ja jopa Euroopan tasolla edukseen. Viime vuosikymmenellä asetettu maakunnallinen tavoite tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen tason nostosta on toteutunut. Investointimme t&k -toimintaan ovat lähes yhtä paljon kuin kunnallisten palveluiden tuottaminen verovaroin maksaa. Lisäksi t&k -rahoituksen rakenteessa yritysten osuus on meillä muuta maata korkeampi. T&k:n osuus alueen BKT:stä on noin 12 prosentin luokkaa ja vastaa yli 10 prosentin työllisyysosuutta aktiiviväestöstä.

Tulokset näkyvät innovaatioita kuvaavissa tilastoissa. Tilastolliset luvut pitää pystyä muuttamaan alueen uusiksi työpaikoiksi ja uudeksi kassavirraksi, jotta panostusten jatkuvuus ja hyväksyttävyys olisi turvattu.

Innovaatioympäristömme ei väestön ikärakenteen vuoksi ole kangistumassa. Aktiiviväestön määrä tulee alueellamme kasvamaan toisin kuin muualla maassa. Nuorten ikäluokkien suuruus voittaa eläköitymisen.

Investoinnit Oulun seudulle ovat turvallisempia työvoiman tarjonnan jatkuvan kasvun vuoksi.

Meillä on hyvät edellytykset työpaikkojen lisäämiselle ja talouden muuta maata nopeammalle kasvulle ymmärtäessämme toimintaympäristön muutoksen.

Pussinperällä olevasta teknologiakeitaasta on muodostumassa Pohjois-Suomen malmiesiintymien ja Barentsin meren energiainvestointien avustamana logistiikan ja osaamishuollon portti Euroopan janoamille pohjoisille raaka-ainelähteille. Integroituminen teknologiamarkkinoille vaatii alati enemmän tietoa ja taitoa havaita ihmisten käyttäytymisessä tapahtuvia olennaisia muutoksia. Väestöpohjamme kapeus ja yhtenäisyys ei ole omiaan helpottamaan tätä tehtävää. Oikeat ja oikea-aikaiset osaamisen panostuskohteiden valinnat muodos-

Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto

9

”Surffaajien on noustava aaltoon mukaan täsmälleen oikeaan aikaan. Muutoin aallon harjalle on mahdotonta päästä eikä surffauksesta tule mitään.

Vastaavasti internet-aaltoon on lähdettävä mukaan oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla.”

CIE:n johtaja Heikki Huomo.

Teksti: Laura Kanninen Pääkuva: Juha Sarkkinen

CIE hyppää internet-aallon harjalle oikeaan aikaan Internet-tutkimuksen ja -osaamisen keskus Center for Internet Excellence, CIE, vietti virallisia avajaisiaan elokuun puolivälissä.

Keskuksen toiminnan tavoitteet on asetettu erittäin korkealle.

CIE:n eroaa maailmanlaajuisesti muista tutkimuskeskuksista kolmella tavalla. Ensimmäiseksi liiketoimintanäkökulmat integroidaan CIE:n tutkimushankkeisiin mukaan heti alusta alkaen. Toiseksi tutkimus on lähtökohdiltaan monitieteistä. Lisäksi toiminta on verkostomaista. ”CIE:n tutkimusryhmille tuottama lisäarvo on liiketoimintaosaamisemme, jonka tarjoamme ryhmien käyttöön”, CIE:n johtaja Heikki Huomo kertoo.

CIE:n keskeisiä tutkimusteemoja ovat ubiikki eli jokapaikan tietojenkäsittely, ihmi10 aktuumi 2/09

sen ja internetin välinen vuorovaikutus sekä sosiaaliset verkostot ja metodit.

Jatkuva muutos on pysyvää Internet-ala on jatkuvan muutoksen tilassa. ”Muutos on oikeastaan ainoa pysyvä tila”, Heikki Huomo jatkaa.

Jotta muutokseen pystyttäisiin vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti, CIE:hen on valittu verkostomainen toimintatapa.

Keskukseen ei palkata vakituista tutkimushenkilöstöä. ”Sen sijaan keräämme projekteihin ne partneriorganisaatioiden ihmiset, jotka osaavat kulloinkin tarvittavat asiat parhaiten”, Huomo kuvaa. Keskus työllistää jatkossa 100–200 internet-alan asiantuntijaa.

Keskuksen takana on merkittäviä ja ar-

vovaltaisia yhteistyökumppaneita. Partneriorganisaatioita ovat Oulun yliopisto, Nokia, Oulun kaupunki, Technopolis Ventures, VTT ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu.

CIE on partneriorganisaatioiden välinen sopimusyhteisö, ei esimerkiksi yliopiston erillislaitos. Keskus toimii suoraan Oulun yliopiston rehtorin alaisuudessa. Partnerit ovat turvanneet CIE:n perustoiminnan vuoden 2011 loppuun saakka. Sen jälkeen CIE toimii kokonaan ulkopuolisella rahoituksella. ”Tavoitteenamme on, että jatkossa CIE:hen halutaan tulla töihin joka puolelta maailmaa”, Huomo toteaa. ”Uskon, että olemme astumassa Internet-aaltoon oikeaan aikaan ja voimme saada merkittäviä tuloksia.” 

CIE:n johtaja Heikki Huomo Aloitti

tehtävässä keväällä 2009 Diplomi-insinööri Aiempia työtehtäviä mm.

NFC liiketoiminnan johtaja, NXP Semiconductors, Itävalta Teknologiajohtaja, Innovision Research and Technology Ltd, Englanti Radioviestintälaboratorion johtaja, Nokia Research Center RTA-tutkimusorganisaation johtaja, Nokia Mobile Phones Johtaja, Nokia Ventures Tutkimusryhmän päällikkö, VTT Tutkija, TKK Tehnyt yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa 1980-luvun puolivälistä saakka, yksi yhteistyökumppaneista CWC

Johtaja Esko Aho: Onnistuminen mitataan globaalisti ”Nykyisessä toimintaympäristössä globaali tapa on ainoa tapa toimia”, Nokian yhteistyösuhteista ja yhteiskuntavastuusta vastaava johtaja Esko Aho painottaa. ”Onnistuminen mitataan sillä, miten hyvin CIE onnistuu verkottumaan kansainvälisten tutkimuspartnereiden kanssa.”

Nokialla on maailmanlaajuisesti 100 yliopistopartneria. Yksi niistä on Oulun yliopisto.

Nokia odottaa yliopistopartnereiltaan palavaa intoa tehdä uusia asioita, riskinottoa sekä näiden seurauksina syntyviä innovaatioita. ”Innovaatioihin kuuluu olennaisesti uusien ideoiden kaupallistaminen, riskinotto ja uuden yritystoiminnan myötä lisääntyvä yleinen hyvinvointi. Juuri tästä CIE:ssä on kyse.”

Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen: Ouluun uudenlaisia palveluja ”Kasvu on viimeisten viiden vuosikymmenen aikana ollut aina erilaisten yritysten vetämää”, kaupunginjohtaja Matti Pennanen toteaa. Yhteen yritykseen tai teollisuudenalaan ei voi perustaa pitkän tähtäimen suunnitelmia. ”Oulun kaupunki haluaa olla tukemassa toimintaa, joka tuo Ouluun maailmanluokan yrityksiä ja työpaikkoja sekä uudenlaisia palveluja.”

Rehtori Lauri Lajunen: Yritysyhteistyö taas askeleen pidemmälle ”Oulun yliopisto on muita suomalaisia yliopistoja edellä, sillä olemme jo valmiiksi monitieteinen yliopisto”, kuvaa rehtori Lauri Lajunen. ”Emme tarvitse tieteenalojen tai yliopistojen yhdistämisiä.” Hänen mukaansa Oulun yliopiston valttina on myös se, että yliopistolla on pitkään jatkunutta kokemusta yritysyhteistyöstä. ”CIE vie kehitystä askeleen pidemmälle.”

11

UBI-tutkimusohjelma kehittää

tulevaisuuden kaupunkitilaa CIE:n ensimmäiseksi pilottihankkeeksi on valittu UBI-tutkimusohjelma. Laajassa monitieteisessä tutkimusohjelmassa yhdistyy useita CIE:n keskeisistä periaatteista. Sen kunnianhimoisena tavoitteena on ollut rakentaa ensimmäinen toiminnallinen prototyyppi tulevaisuuden ubiikista eli tietotekniikkaa kaikkialla sisältävästä kaupungista. ”Kolme neljäsosaa maailman väestöstä elää kaupungeissa ja määrä on yhä kasvamassa”, taustoittaa UBI-tutkimusohjelman vastuullinen johtaja, professori Timo Ojala Media­ Team Oulu-tutkimusryhmästä Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osastosta. ”Tutkimushypoteesimme on ollut, että kun viemme kaupunkitiloihin uutta teknologiaa, niistä tulee ihmisille parempia paikkoja elää.”

Suomi on tällä hetkellä tippunut tietotekniikan hyödyntäjänä kauas kärkijoukosta, jossa se vielä kymmenen vuotta sitten oli. ”Toivomme, että kehittämämme ratkaisut vaikuttavat kestävästi ja näkyvästi myös suomalaiseen yhteiskuntaan”, Ojala sanoo.

UBI-tutkimuskonsortio toimii erittäin monitieteisesti, mikä on myös yksi CIE:n perusperiaatteista. Tutkimuspartnereiden erikoisaloja ovat muun muassa informaationkäsittely, taideteollinen ala, arkkitehtuuri, tietoliikenne, teollinen muotoilu ja markkinointi.

Kehitystä avoimella innovaatiolla UBI-tutkimusohjelmassa on kehitetty tietoteknistä laskentainfrastruktuuria kaupunkitiloihin. Yksi tavoitteista on ollut toimivan välikerrosohjelmiston toteuttaminen.

Haasteena on ollut yhdistää keskenään hyvin erilaisia laskentaresursseja ja -järjestelmiä ilman, että välikerrosohjelmisto paisuu suhteettoman monimutkaiseksi. Samalla on rakennettu avoimia ohjelmointirajapintoja mahdollistamaan eri sovellusten keskinäistä vuorovaikutusta.

Ubiikin kaupungin keskeisiä piirteitä on se, että ihmiset ovat vuorovaikutuksessa laitteistojen kanssa älypuhelinten välityksellä. Myös tähän aihepiiriin on tutkimusohjelmassa paneuduttu.

Kehitystyön pääperiaatteena on pidetty

12 aktuumi 2/09

avoimuutta. Tällöin jokainen voi käyttää ja parantaa verkossa tarjottavia palveluja sekä tuottaa uusia sovelluksia. Kaikki kehitetyt ohjelmistot toimivat avoimella lähdekoodilla. Tämä mahdollistaa avoimen innovatiivisuuden, joka on myös CIE:n keskeisiä toimintaperiaatteita.

Kenttätestillä palautetta käyttäjiltä UBI-tutkimusohjelmassa rakennettua koko­ nai­suutta on testattu Oulun keskustassa.

Kent­tätesti muutti Oulun keskustan kuluneen ke­sän ajaksi eläväksi tutkimuslaboratorioksi. ”Kyseessä on ensimmäinen oikeassa käyttöympäristössä ja aitojen loppukäyttäjien avulla toteutettu ubiikin teknologian testi”, professori Ojala kertoo. ”Oulun kaupunki on toiminut testin aikana sekä älykkäänä kaupunkiympäristönä että käyttöliittymänä.”

Ojalan mukaan kenttätestissä on ollut myös tärkeää demonstroida ubiikin kaupunkiympäristön mahdollisuuksia. ”Ihmiset eivät osaa kuvitella, millaisia mahdollisuuksia uusi teknologia voi tarjota sekä yksilöille että yhteiskunnalle”, hän toteaa. ”Heille täytyy käytännössä osoittaa, mitä nämä mahdollisuudet ovat.”

Testin aikana suurta yleisöä haastettiin kokeilemaan uusia palveluja ja antamaan kriittistä palautetta. Kenttätesti onkin herättänyt laajaa mielenkiintoa, ja sitä on kommentoitu ahkerasti mediassa.

Ojalan mukaan myös kansainväliset toimijat ovat olleet kokeesta hyvin kiinnostuneita, sillä kyseessä on ensimmäinen vastaava harjoitus maailmassa. UBI-tutkimusohjelmassa on tuotettu runsaasti kansainvälisesti korkeatasoisia julkaisuja. 

UBI-taulu on kosketusnäytöllä selailtava langaton tietoverkko, josta voi etsiä esimerkiksi ravintolapalveluja, tapahtumia, uutisia, julkisen liikenteen aikatauluja tai vaikkapa pelata, tutustua multimedianäyttelyyn tai ladata näytölle omia valokuvia.

Monet hyötyohjelmat ovat LudoCraft Oy:n toimitusjohtajan Tony Mannisen mukaan muokattavissa peleiksi, jotka motivoivat ja haastavat tekemään.

NoviCraft-pelin kehittämiseen osallistunut oppimisen tutkija Johanna Bluemink valmistelee väitöskirjaa pelaajien sosiaalisesta vuorovaikutuksesta.

NoviCraft-roolipeli tuo uutta tiimivalmennukseen

Peli paljastaa aidot reaktiot Oulun yliopistosta alkunsa saanut LudoCraft on lanseerannut maailman ensimmäisen tiimivalmennuspelin. Pelin edetessä tiimi joutuu harjoittelemaan vuorovaikutustaitojaan, ja koska peli koukuttaa, keskittyminen valmennukseen on sataprosenttista.

Teksti Raija Tuominen Kuvat Reijo Koir ikivi / Studio P.S.V. 13

Peli voi tarjota elämyksen ja tunteen siitä, että on kokenut jotain yhdessä muiden kanssa. Se lisää osallistujien keskittymistä pelin kautta toteutettuun koulutukseen, arvioivat tutkijat.

Olet vankilasaarella yhdessä oman työporukkasi kanssa. Aavistatte, että saarelta ehkä pääsee pois, mutta helppoa se ei tule olemaan. Yksin ei ainakaan kannata yrittää.

Oikeasti olet oman tietokoneesi ääressä, ja vankila­saari on koneelle luotu pelimaailma. Työkaverit istuvat omilla koneillaan, joku ehkä eri kaupungissa tai maassa. Teillä kaikilla on pelissä omat hahmonne, jotka joutuvat kom­munikoimaan keskenään, jotta pääsette saarelta pois. Aluksi epäonnistuneet pakoyritykset lähinnä naurattavat, mutta kun epäonnistumiset toistuvat, pinna saattaa kiristyä.

Lopulta peli palkitsee ja pääsette pakenemaan. Siihen ei tarvita aiempaa pelikokemusta tai näppärää ohjaimen käyttöä vaan kykyä puhaltaa yhteen hiileen.

Tässä on yksinkertaistettuna maailman ensimmäisen NoviCraft-tiimivalmennuspelin juoni. Oululaisen LudoCraft-peliyrityksen suunnittelema ja toteuttama peli on 4–7 hengen työtiimien ja johtoryhmien valmennustyökalu, joka soveltuu hyvin myös rekrytointiin. NoviCraft voitti keväällä Interaktiivinen tietotekniikka koulutuksessa -ta14 aktuumi 2/09

pahtuman eEemeli-kilpailun.

Ohjelmoijien, graafikoiden, animaattoreiden, äänisuunnittelijoiden ja käsikirjoittajien lisäksi NoviCraftin toteutukseen on osallistunut joukko tiedemiehiä ja -naisia. Pelin sisältö pohjautuu tutkittuun tietoon.

Idean isä on kommunikaatiosta verkkope-

”Pelit ovat ainoa yhteis­ kunnan osa-alue, jossa epä­ onnistuminen on sallittua ja odotettuakin, ja juuri epäonnistumisesta voi oppia” leissä filosofian tohtoriksi Oulun yliopistossa väitellyt Tony Manninen, LudoCraftin toimitusjohtaja. Peliä on kehitetty yhteistyössä Oulun yliopiston Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikön kanssa. Useita vuosia kehitystyössä mukana ollut oppimisen tutkija Johanna Bluemink valmistelee väi-

töskirjaansa pelaajien välisestä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja siitä, miten peliympäristö voi tukea jaettua ongelmanratkaisua.

Työtä ovat rahoittaneet muun muassa Suomen Akatemia ja Työsuojelurahasto.

Tosi virtuaalimaailma ”Oppimisen kannalta on keskeistä, että yksilö joutuu vuorovaikutukseen. Selittäminen, toisten ohjaaminen ja neuvojen kysyminen käynnistävät keskeisiä mekanismeja”, Johanna Bluemink kertoo pelin teoreettisesta taustasta.

Vaikka kyseessä on virtuaalimaailma, pelissä ihmiset ratkovat oikeasti ongelmia.

Tästä syystä peli päihittää Mannisen mukaan perinteisen tiimivalmennuksen, jossa harjoitellaan kuvitteellisia tilanteita: ”Ainakin itse koen tällaiset tilanteet keinotekoisina ja teennäisinä.”

Peli luo todentuntuisen maailman, jossa on Mannisen mielestä paljon luontevampaa toimia. ”Pelissä unohtuu, että puuhaa tarkkaillaan. Millään muulla välineellä on hankala saada aikaan niin voimakasta immersio-

LudoCraft Oy Oulun

yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksessa toimi vuosina 2000–2008 Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa pelitutkimusyksikkö, josta LudoCraft Oy syntyi vuonna 2006 tekee hyötypelejä ja viihdepelejä lähinnä PC-alustalle asiakkuuksia yli rajojen, muun muassa Yhdysvalloissa työllistää 20 henkeä, liikevaihto 700 000 euroa, budjetoitu miljoona euroa vuodelle 2009 toimii Oulun teknologiakylässä, muuttamassa uusiin tiloihin Oulun Koskenniskaan yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Tony Manninen on yksi noin kymmenestä pelialan tohtorista maassamme Mannista voidaan pitää koko peliteollisuuden isänä Oulun seudulla, sillä hänen aloitteestaan perustettiin lähes sata pelialan työpaikkaa ja kymmenkunta alan yritystä synnyttänyt ELVI-hanke.

ta, uppoutumista tilanteeseen. Harva jaksaa esittää roolia koko pelisession ajan. Jossakin vaiheessa estot murtuvat ja ihmiset tempautuvat mukaan.”

NoviCraft-valmennukseen liittyy olennaisena reflektiovaihe, jossa pelikokemusta käydään jälkeenpäin läpi. Kokemuksen purkaminen saa aikaan sen, että opit tulevat käyttöön työelämässä. Johanna Bluemink kertoo pelitilanteista: ”Pelin jälkeen on hedelmällistä alkaa jututtaa ryhmää – mikä meni pieleen, miksi tässä toimittiin näin. Monet alkavat jo käsittelyvaiheessa pohtia, että näinhän me toimitaan muutenkin. Siten pelin myötä syntyy oivalluksia arkipäivän työelämään.”

Oppimista vahvistaa pelin tarjoama elämys, tunne siitä, että on kokenut jotakin yhdessä muiden kanssa. Monet ovatkin kommentoineet peliä tyyliin: en ole osallistunut mihinkään muuhun koulutukseen näin intensiivisesti. ”Lisäksi pelit ovat ainoa yhteiskunnan osaalue, jossa epäonnistuminen on sallittua ja odotettuakin, ja juuri epäonnistumisesta voi oppia”, Manninen muistuttaa.

Hyötypeleillä rajattomat kasvunäkymät NoviCraftin julkaisijana toimii Teaming­ Stream Oy, joka perustettiin vuosi sitten kustantamaan, markkinoimaan ja myymään hyötypelejä. TeamingStream tarjoaa myös sertifiointikoulutusta NoviCraft-peliohjaajien valmentamiseen.

Tony Manninen ennusti taannoin, että hyötypelien markkinat ovat lähivuosina tuhatkertaiset viihdepelimarkkinoihin verrattuna, mutta jo nyt hän epäilee ennustaneensa alakanttiin. Mannisen mukaan nykyiset hyötyohjelmat, joista on valtava tarjonta, ovat muokattavissa peleiksi. Peleillä voidaan korvata kokonaisia tietokone- ja koulutusjärjestelmiä. ”Pelillinen toteutus helpottaa, motivoi, haastaa tekemään. Esimerkiksi tekstin kirjoittamisessa voisi olla avuksi peli, joka haastaa kirjoittamaan ja palkitsee tuottamaan tekstiä mahdollisimman paljon aluksi ilman kritiikkiä.”

Yliopisto-opetus puuttuu Peliala kasvaa vauhdilla. Myös LudoCraft muuttaa marraskuussa uusiin, kolme kertaa suurempiin tiloihin voidakseen rekrytoida lisää osaajia. Taantumasta ei ole tietoakaan.

Jos jotakin puuttuu, niin osaavia ihmisiä: ”Suomessa ei ole tällä hetkellä yliopistotason koulutusta pelialalle. Olemme hakeneet Ouluun useita kertoja maisteriohjelmaa, mutta opetusministeriö ei ole sitä myöntänyt”, Manninen harmittelee.

Pelien tekeminen vaatii abstraktia ajattelukykyä. Hyötypeleissä tekijöiltä vaaditaan vieläkin enemmän: ”Me teemme pelejä, joissa ihmiset herätetään ajattelemaan, hoksaamaan, oppimaan. Tällaisten pelien tekeminen vaatii syventyneisyyttä, jokaiselta alalta pitää olla asiantuntija, mieluiten tohtoritasoinen. Vaatii hyvää yleissivistystä, että pystyy tarttumaan vaikkapa monikulttuurisuuteen pelin aiheena siten, että peli on samalla viihdyttävä, hauska ja mukaansa tempaava.” ”Peliala on tulevaisuuden ala, koska leikkiminen on osa ihmisen kulttuuria aina. Peli on yksi leikin muoto, eikä pelaaminen tule loppumaan.”  15

tutkijakuva

Ennenaikainen syntymä heikentää elämänlaatua ja lyhentää yksilön laadukasta elinikää enemmän kuin moni muu sairaus globaalisti, kuvaa professori Hallmann.

PROFESSORI MIKKO HALLMAN

keskostutkimuksen edeLLäkäviJä ”Ennenaikainen syntymä huutaa lisää tutkimusta” Keskosia aiemmin tappaneen RdS-taudin voittamiseksi ja ennenaikaisten synnytysten vähentämiseksi elämäntyötään tekevä professori Mikko hallman viihtyy Oulussa. Koska alueella syntyvyys on suuri ja ennenaikaiset synnytykset on keskitetty yhteen sairaalaan, Kaliforniasta muuttaneella professorilla riittää tutkittavia jopa enemmän kuin Yhdysvalloissa. Samasta syystä aiheen tutkimuksella on mahdollisuuksia maailmanlaajuiseen läpimurtoon.

Teksti Raija Tuominen Kuvat Onni Kinnunen / Studio P.S.V.

16 aktuumi 2/09

Suomessa syntyy vuosittain noin 3 500 lasta, 5,5 prosenttia syntyneistä, ennenaikaisina eli ennen 38. raskausviikkoa. Näillä keskoslapsilla on muita lapsia huomattavasti suurempi riski sairastua, vammautua pysyvästi tai kuolla ensimmäisen elinviikon aikana.

Yksi keskosen vakavista sairauksista on vastasyntyneen hengitysvaikeustauti, RDStauti (respiratory distress syndrome). Vielä 1970-luvun vaihteessa jopa yli puolet RDStaudin sairastaneista kuoli. Ennen 31. raskausviikkoa syntyneistä lähes kaikki menehtyivät. RDS-tauti oli vastasyntyneiden yleisin kuolinsyy.

Nykyisin lähes kaikki RDS-tautiin sairastuneet vauvat parantuvat, sillä kuolleisuus on enää alle viisi prosenttia. Jopa 23. raskausviikolla syntyneet voivat selviytyä. Näi-

hin loistaviin tuloksiin on päästy Oulun yliopiston lastentautiopin professori Mikko Hallmanin 30 vuotta kestäneen tutkimustyön aikana.

RDS-taudin parannuskeinon Hallman löysi lapsivedestä. Jo 1950-luvulla tutkijat olivat havainneet, että keuhkorakkuloita pitää auki surfaktantti-niminen aine. Ilman tätä keuhkojen pinta-aktiivista ainetta ihminen ei voi hengittää. ”Kun tutkimme sikiön keuhkojen kypsymistä, huomasimme, että surfaktanttia erittyi lapsiveteen ja että lapsiveden koostumus mittasi sikiön keuhkojen kehitystä. Kun huomasimme, että surfaktantti puuttuu jo ennen syntymää, mietimme, mitä tehdään.

Aloimme eristää samaa ainetta täysiaikaisten lasten lapsivedestä ja annoimme sitä keskosille. Jo ensimmäiset hoitokokeilut osoittivat, että surfaktantti vähensi kuolleisuutta ja myös lasten keuhkovamma väheni”, Hallman kertoo.

Hoito yleistyi 1990-luvulla ja on nyt rutiinia joka puolella maailmaa, myös kehittyvissä maissa. Lukuisin kansainvälisin huomionosoituksin palkittu Hallman sai kesällä työstään lisää arvokasta palautetta osallistuessaan yhtenä 40 kutsutusta tutkijasta alan kokoukseen Yhdysvalloissa: ”Kun olin kertonut ennenaikaista synnytystä käsittelevästä projektistamme, nousi modernin neonatologian eli vastasyntyneiden tutkimuksen perustajaksi kutsuttu Mildred Stahlman ja esitti väkevällä tyylillään, että tällainen ennenaikaisten synnytysten syitä selvittävä tutkimus on tänään vastasyntyneiden hoidosta vastaavien lääkärien tärkein tehtävä. Se lämmitti.”

Edes istukkaa ei tunneta Yksi selvä ennenaikaisuutta aiheuttava tekijä on tulehdus istukassa ja sikiökalvoissa, mutta perimmäisiä syitä ennenaikaiselle synnytykselle ei vieläkään tiedetä. ”Istukan toiminnasta raskauden loppuvaiheessa tiedetään hämmästyttävän vähän.

Miten istukka saadaan pysymään toimivana muutaman kriittisen kuukauden ajan raskauden loppuvaiheessa, siitähän tässä on kysymys.”

Kaiken lisäksi ennenaikaisten synnytysten määrä on maailmalla lisääntymässä. Yhdysvalloissa noin 13 prosenttia lapsista syntyy liian aikaisin, mustassa väestönosassa jopa 22 prosenttia. Yleistymistä aiheuttavat muun muassa monisikiöraskaudet, jotka lisäävät ennenaikaisuuden riskiä ja jotka ovat muualla maailmassa lisääntyneet koeputkihedelmöityksen myötä.

Professori Hallmanin mukaan alan tutkimusta tarvittaisiinkin nykyistä paljon enem-

män. Mitä useampi lapsi syntyy täysiaikaisena, sitä terveempi ihmiskunta on. ”Olen hämmentynyt, kuinka vähän aiheeseen liittyvää tutkimusta tehdään. Ennenaikaisuus aiheuttaa edelleen laadukkaan eliniän lyhentymistä ja elämänlaadun heikkenemistä ehkä enemmän kuin mikään muu sairaus globaalisti”, hän pohtii ja viittaa muun muassa syöpään.

Tieto siirtyy yli rajojen Vastikään Hallmanin tutkimusryhmä sai apurahan hankkeeseen, johon osallistuu kahdeksan eurooppalaista tutkimuskeskusta.

Hankkeen myötä oululaistutkijat saavat runsaasti uutta tutkimusmateriaalia kumppaniensa geenipankeista.

Yhteistyötä tutkimusryhmä tekee myös paikallisten ryhmien kanssa sekä muun muassa Suomen genomikeskuksen sekä Cambridgen ja St. Louisin yliopistojen tutkijaryhmien kanssa.

Tuttu kumppani on myös CSC, Espoossa sijaitseva opetusministeriön hallinnoima tietotekniikan keskus. Keskus tarjoaa tietoteknistä tukea korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja yrityksille.

CSC:n supertietokone on hakenut yhteisiä nimittäjiä ennenaikaisesti syntyneiden lasten ja ennenaikaiseen synnytykseen liittyvien proteiinipitoisuuksien ja geeni-varianttien välillä. Tutkimuksessa on mukana 200 neljän vuoden aikana ennenaikaisesti syntynyttä lasta, jotka ovat jo 9-vuotisseurannassa. Synnytyksistä on kerätty laajasti tutkimustietoa istukasta lasten aivoihin. ”Supertietokone on auttanut suurten joukkojen analyysissä, kun muuttujia voi olla runsaasti, jopa satoja tuhansia”, Hallman

kiittää. Hän on tyytyväinen lähes kymmenen vuotta jatkuneeseen yhteistyöhön.

Hyvät puitteet tutkimukseen Parhaillaan Hallmanin 15 hengen tutkimusryhmä tekee analyysiä spontaanisti ennenaikaisesti synnyttäneiden naisten ja heidän perheenjäsentensä geeneistä. Tutkimuksessa on mukana perheitä 35 vuoden ajalta.

Tutkijat laskevat todennäköisyyksiä sille, mitkä geenit altistavat ennenaikaiselle synnytykselle. Lisäksi he tutkivat kokeellista eläinmallia käyttäen yhden kandidaattigeenin merkitystä ennenaikaisessa synnytyksessä.

Professori Mikko Hallmanin mukaan Oulun yliopisto tarjoaa tutkimukselle hyvät edellytykset. Maailmanlaajuisestikin alan tutkimukselle on hyvät puitteet: ”Meillä on populaatio, jossa terveys on hyvä, ja kaikki ennenaikaiset synnytykset keskitetään OYS:aan. Helpompaa aihetta on tutkia täällä kuin vaikkapa Yhdysvalloissa, missä lapset syntyvät pienissä sairaaloissa”, Kalifornian yliopiston tutkijana toistakymmentä vuotta toiminut Hallman vertaa. ”Lisäksi Suomessa on aivan ainutlaatuisen homogeeninen väestö geneettisten tekijöiden tutkimiseen, syntyvyys on suuri ja isoja perheitä on paljon. Väestö on valveutunutta ja motivoitunutta osallistumaan lääketieteellisiin tutkimuksiin. Täällä on mahdollista päästä isoihin edistysaskeliin, mikäli tutkimukseen satsataan.” ”Vaikka tutkimustamme on tuettu hyvin, projektiin tarvittaisiin viisi kertaa enemmän rahaa. Meillä täytyisi olla riittävä massa erinomaisia tutkijoita, jotta läpimurtojen todennäköisyys kasvaisi. Jos ajatellaan potentiaalisia läpimurtoaloja, tämä on yksi niistä.” 

Mikko Hallman 1945

syntyi lääkäriperheeseen Helsingissä 1970 lääketieteen lisensiaatti Helsingin yliopistosta 1972 lääketieteen tohtori 1977 lastentautien erikoislääkäri 1979 vastasyntyneiden lääketieteen eli neonatologian erikoislääkäri ja dosentti 1982–89 Suomen Akatemian tutkija ja vastasyntyneiden osaston ylilääkäri HYKS:ssä 1989–97 Kalifornian yliopiston lastentautiopin professori (jo aiemmin kaksi lyhyempää työrupeamaa samassa yliopistossa nuorempana tutkijana ja tutkimusjohtajana)

1997

alkaen Oulun yliopiston lastentautiopin professori, lastentautien klinikan esimies 1997–2007 Biocenter Oulun projektijohtaja saanut 15 merkittävää lääketieteen tunnustusta, joista viimeisimmät 1st Chiesi European Prize for Excellence in Neonatology 2004 ja Tampereen lääkäripäivien Ylpön kannu 2005 perheeseen kuuluvat vaimo, kolme aikuista lasta ja kolme lastenlasta harrastaa lukemista ja liikuntaa eri muodoissaan, ihailee Pohjois-Suomen luontoa ja pyöräilee työmatkat myös talvella

17

aktuumit

Sisätilojen magneettikentät auttavat paikannuksessa Uusi paikannusmenetelmä tarjoaa tehokkaan keinon automaattiseen paikan määritykseen. Professori Janne Haverisen ja tutkija Anssi Kemppaisen kehittämässä menetelmässä magnetometrillä varustettu liikkuva robotti käyttää sijaintinsa määrittämiseen eri sähkölaitteiden ja itse rakenteiden aiheuttamia magneettikenttiä.

Sisätilojen magneettikentät poikkeavat eri tiloissa toisistaan mutta ovat yhdessä tietyssä kohdassa suhteellisen pysyviä. Niinpä ne tarjoavat ainutlaatuisen magneettisen ”sormenjäljen”, jota voidaan hyödyntää todennäköisyyslaskentaan perustuvan Monte Carlo-paikannustekniikan avulla.

Oululaistutkijat saivat idean hyödyntää ympäristön magneettikenttiä luonnontieteistä. Myös monet eläimet aistivat maa-

pallon magneettikentässä syntyviä poikkeamia ja käyttävät niitä samaan tarkoitukseen eli sijaintinsa määrittämiseen.

Menetelmää on jo kokeiltu myös ihmisen paikantamiseen puettavan langattoman magnetometrin avulla. Tulokset ovat lupaavia. Haverinen ja Kemppainen työskentelevät Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osastossa Älykkäiden järjestelmien tutkimusryhmässä.

Tutkimustulos julkaistiin robotiikan alan kärkijulkaisuihin kuuluvassa Robotics and Autonomous Systems -lehdessä. Myös kansainvälinen New Scientist -tiedeaikakauslehti kirjoitti aiheesta viime elokuussa. Lehden verkkoversiolla on kuukausittain kolme miljoonaa yksittäistä kävijää.

Merenpohjan sedimentit kertovat Jäämeren ilmastosta

Istutuskaloille kuntoiluohjelmat

Kylmien ilmastokausien vaihtelua eteläisellä napa-alueella on ollut pohjoista helpompi todentaa tutkimuksella, koska alueella on manner. Merenpohjan sedimenttitutkimus mahdollistaa kuitenkin ilmastohistorian tutkimisen myös pohjoisella pallonpuoliskolla, vaikka napa-alueella on meri. Sedimenttitutkimus antaa uutta ja ainutlaatuista aineistoa, jonka avulla voidaan selvittää Arktisen alueen lämpimien ja kylmien kausien vaihtelua eri geologisilla ajanjaksoilla.

Thule-instituutin tutkija, FM Ninna Immonen tutki pro gradu -työssään Jäämeren ilmastohistoriaa Lomonosovin harjanteelta kairatun sedimenttisarjan kvartsirakeiden monipuolisten analyysien avulla. Tutkimustulokset tarjoavat uutta tietoa erityisesti jäätiköiden esiintymisestä pohjoisella pallonpuoliskolla ennen viimeistä jääkautta. Immosen mukaan tulokset viittaavat jäätikköjään olemassaoloon myös niinä aikakausina, jolloin maapallon ilmaston keskilämpötilan oletetaan olleen huomattavasti nykyistä korkeampi.

Ninna Immonen osoitti työssään lisäksi mikrotekstuurianalyysin käyttökelpoisuuden paleoympäristötutkimuksessa. Hänelle myönnettiin Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan stipendi laudatur-arvosanan saaneesta pro gradustaan, jonka tuloksia hän hyödyntää edelleen väitöskirjaan tähtäävässä tutkimuksessaan.

Immosen opinnäytetyö liittyy laajempaan Jäämeren alueen ilmastohistoriaa selvittävään Oulun yliopiston tutkimushankkee-

Kalanistutuksiin käytetään Suomessa yli 16 miljoonaa euroa vuosittain. Kuitenkin vain pieni osa, arviolta viisi prosenttia kasvatetuista ja istutetuista kaloista selviää elossa luonnossa lisääntymisikään asti. Rahaa meneekin hukkaan yli 15 miljoonaa euroa vuodessa.

Yksi syy istutuskalojen heikkoon selviytymiseen luonnossa voi olla niiden lihasten heikkous verrattuna villeihin kaloihin. Kasvatettujen kalojen lihasten energiantuottokyky on heikompi ja lihasten supistumiseen osallistuvien rakenteiden määrä pienempi, totesi väitöskirjatutkimuksessaan filosofian lisensiaatti Katja Anttila. Siksi myös niiden uintikyky on huomattavan huono.

Kalojen lihaskuntoa voidaan kuitenkin parantaa. Anttila kehitti tutkimuksessaan sopivat harjoitusohjelmat yleisimmille istutettaville kalalajeille, lohelle, siialle ja taimenelle.

Kaloja voidaan harjoittaa tavallisissa kasvatusaltaissa, ja harjoitusohjelmat voidaan ottaa suoraan käyttöön kalankasvatuksessa.

Jatkotutkimuksissa selviää, parantaako kuntoilu istutuskalojen selviytymistä luonnossa, jossa kaloilta vaaditaan tehokasta uintikykyä saalistuksessa, pedoilta pakenemisessa ja vaelluksessa.

18 aktuumi 2/09

Kuvassa sedimenttinäytteiden kairauspiste Lomonosovin harjanteella Jäämerellä.

seen. Suomessa ainutlaatuinen hanke on osa kansainvälistä merenpohjan tutkimusohjelmaa Integrated Ocean Drilling Program, IODP, jonka ensimmäinen eurooppalainen tutkimusmatka Arctic Coring Expedition (ACEX) 302 kairasi merenpohjan sedimenttejä aina myöhäisliitukaudelle asti.

Tutkimusmatkan näytesarjoihin perustuvaa korkeiden leveyspiirien ilmastohistorian tutkimusta johtaa tutkimusprofessori Kari Strand. Sedimenttinäytteiden mineralogista ja geokemiallista analysointia tehdään Oulun yliopiston elektronimikroskopian laitoksella. Analyysien perusteella tulkitaan sedimenttien lähdealueita ja kuljetusmekanismeja Jäämerellä ja saadaan arvokasta tietoa alueella vallinneista ilmasto- ja ympäristöolosuhteista jopa viimeisten 56 miljoonan vuoden aikana.

aktuumit

Painettava elektroniikka muuttaa arkiympäristön

Maapallon koostumus selville muinaisista laavoista

toinnit, ja se on nyt Suomen laajin painettavan elektroniikan keskus.

PrintoCent-innovaatiokeskuksen perustajia ovat VTT, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Oulu Innovation ja se on osa Oulun innovaatiokeskittymää. Keskuksen hankkeissa työskentelee noin 150 henkilöä. Tutkimuksen lisäksi keskus edistää alan koulutusta ja liiketoimintaa ja sen tutkimusympäristöä voivat hyödyntää myös yritykset.

Varusmiespalvelus laihduttaa Varusmiespalvelus parantaa nuorten miesten kehon koostumusta vähentäen sen rasvan määrää ja lisäten rasvattoman kudoksen, kuten lihasten määrää. Eniten hyötyvät aiemmin liikkumattomat ylipainoiset ja lihavat nuoret miehet, joilla kehon rasvan määrä väheni keskimäärin 4,7 ja jopa 9,7 kiloa varusmiespalvelun aikana.

Varusmiespalveluksen vaikutuksia kehon rasvaprosenttiin on tutkittu noin tuhannella varusmiehellä Sodankylän Jääkäriprikaatissa.

Tutkimuksen toteuttivat Oulun yliopiston terveystieteiden laitos, Puolustusvoimat ja Oulun Diakonissalaitos.

Tutkimuksen pohjalta eivät ylipaino ja lihavuus ole perusteltuja syitä sulkea henkilöitä pois varusmiespalveluksesta. Päinvastoin palveluksen aikana tapahtuvat muutokset voivat motivoida jatkamaan terveellisempiä elintapoja ja näin edistää nuorten miesten terveyttä. Varusmiespalveluksen peruskoulutukseen kuuluu säännöllinen liikunta, kuten neljä tuntia urheilua ja 12 tuntia sotilasharjoituksiin liittyvää toimintaa viikossa.

Lihavuus yleistyy maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa, mikä on viime vuosina

Puolustusvoimat

Kansainvälinen tutkijaryhmä Oulun yliopiston geotieteiden laitoksen professori Wolfgang Maierin johdolla on kerännyt suuren määrän analyysitietoa ns. komatiittisten laavojen platinapitoisuuksista. Nämä laavat, joita on purkautunut ympäri maapalloa arkeeisella aikakaudella, ovat tärkeitä nikkelimalmien isäntäkiviä. Ne myös edustavat näytteitä, joiden avulla voidaan tehdä päätelmiä maapallon vaipan koostumuksesta ja kehityksestä noin 2,5–4 miljardia vuotta sitten.

Tutkijat havaitsivat, että vanhimmilla komatiiteilla on alhaisimmat platinapitoisuudet ja pitoisuudet nousevat asteittain aikavälillä 3500–2900 miljoonaa vuotta sitten. Tämä viittaa siihen, että platinapitoisuudet komatiittisen magman lähdealueella syvällä maapallon vaipassa, lähellä vaipan ja ytimen rajaa, kasvoivat ajan myötä.

Tutkimusryhmä on löytänyt edelliselle selityksen. Maapallon ytimen ja vaipan muodostumisen jälkeen tapahtunut meteoriittisade sai aikaan maapallon pintaosien rikastumisen platinasta ja muista sen sisaralkuaineista. Seuraavien 1,5 miljardin vuoden aikana tämä avaruudesta tullut materiaali sekoittui konvektiovirtausten eli kiviaineksen hitaan kiertoliikkeen avulla syvälle vaippaan ja sai sen koostumuksen vähitellen muuttumaan.

Tulos on merkittävä tutkimukselle, jossa selvitetään vaipan konvektion mittakaavaa ja dynamiikkaa eli mekanismeja, jotka aiheuttavat maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia ja mannerlaattojen liikkumista.

Tieteellinen tulos syntyi odottamattomana ”sivutuotteena” uusien nikkelimalmivarojen löytämiseen tähdänneessä tutkimusprojektissa, joka perustui yliopistojen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden väliseen yhteistyöhön. Tulos on julkaistu heinäkuun 2009 lopussa ilmestyneessä Nature-lehdessä.

Ohut, taipuisa ja edullinen elektroniikka tulee tuntuvasti muuttamaan ihmisen jokapäiväistä elinympäristöä. Superohuille kalvoille tulostettava elektroniikka mahdollistaa täysin uudenlaiset teknologiset ratkaisut.

Esimerkiksi osa kodeissa käytettävästä energiasta voidaan kerätä ikkunoihin ja tapetteihin integroiduilla aurinkokennoilla. Älykkäät pakkausmateriaalit voivat kertoa automaattisesti, mitä elintarvikkeet sisältävät ja milloin ne pilaantuvat. Urheilupaita voi toimia sykemittarina ja juoksuenergiaa hyödyntävänä matkapuhelimen laturina.

Elektroniikan tuottaminen painamalla ja tulostamalla on edullista ja ympäristöystävällistä, koska sitä voidaan tuottaa kilometrien pituisina arkkeina. Siitä valmistettavat uudet tuotteet ovat ympäristöystävällisiä myös, koska ne kuluttavat vähän energiaa.

Oulun yliopiston yhteyteen perustetusta PrintoCent-innovaatiokeskuksesta on kehittymässä tulostettavan elektroniikan, fotoniikan ja bioinformatiikan kansainvälinen keskittymä. Keskuksen nostamiseksi teknologisen kehityksen kärkeen sinne on tehty yli kymmenen miljoonan euron laiteinves-

käynyt ilmi muun muassa varusmiespalvelukseen astuvien painon nousuna ja fyysisen kunnon heikentymisenä.

19

Matkailua sovitetaan luontoon Matkailija kuluttaa luontoa ja polkee jalkoihinsa sitä, minkä vuoksi luontoon alun perin lähti. Luonto muuttuu, vaikka ympäristöstä huolehtiva kulkija ei sitä edes haluaisi.

Tutkimuksella haetaan ratkaisuja ekologisesti kestävään luontomatkailuun.

Teksti: Marja Nousiainen Kuvat: Marja Nousiainen ja Rodeo 20 aktuumi 2/09

Luonnon ja metsien käytössä on monia ulottuvuuksia ja ristikkäisiä etuja. Sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen näkökulma saavat eri painoarvoja eri ihmisten elämässä. Keinoja yhdistää luontomatkailu ja luonnonsuojelu etsitään tutkimuksella.

Suomessa pisimpään luontomatkailun ekologisuutta ovat tutkineet Oulun yliopiston Oulangan tutkimusaseman johtaja Pirkko Siikamäki ja professori Anne Tolvanen, joka hoitaa Oulun yliopiston ja Metlan yhteisprofessuuria. Siikamäen johdolla aloitettiin matkailun ympäristövaikutusten tutkimus 2000-luvun alussa osana Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston yhteistyötä.

Tolvanen on tehnyt vastaavaa tutkimusta Pallas-Kilpisjärvi -alueella jo vuodesta 1999.

Esimerkiksi vieraslajit kulkeutuvat kengissä matkojen päähän ja roskat leviävät. ”Vieraslajien leviämisriskin tunnistamisen suhteen meillä ollaan vielä aloittelijoita verrattuna esimerkiksi Australiaan tai UuteenSeelantiin. Täällä on ehkä ajateltu, että kyllähän meillä metsiä riittää,” näkee Tolvanen.

Kansallispuistojen kävijämäärät ovat moninkertaistuneet. Ongelmien ennakoiminen tarvitsee tuekseen parempaa suunnittelua. ”Kansallispuistojen ensisijainen tehtävä on luonnonsuojelu. Luonnon monimuotoisuuden täytyy säilyä, vaikka kävijämäärät kasvavat ja retkeilyn rakenteita alueella lisä-

tään,” sanoo Siikamäki.

Tutkimus auttaa selvittämään esimerkiksi sitä, kuinka eri kasvillisuustyypit kestävät tallaamista. Kestävyydellä on monia ulottuvuuksia, joita ei voi erottaa toisistaan.

Kestävyys suhteessa luontoon, yhteiskuntaan ja talouteen voidaan määritellä, kunhan tutkimustietoa on tarpeeksi. Avainasemassa on ongelmien ennaltaehkäisy.

Intressit ristikkäin Matkailijan, ohjelmapalveluyrittäjän, majoittajan, luonnonsuojelijan ja tutkijan näkemys turistista voi olla erilainen. Tolvanen ja Siikamäki näkevät, että luonnossa liikkuu monenlaista tallaajaa, joilla on usein ristikkäiset odotukset reissuillaan. ”Toiset menevät hakemaan rauhaa ja hiljaisuutta, toiset tutustumaan uusiin ihmisiin, hakemaan jännitystä tai extreme-kokemuksia.”

Rauhaa hakevat voivat tuntea itsensä petetyiksi suurissa matkailukeskuksissa. Tunturissahan pitäisi olla ajaton hiljaisuus. Siellä saattaa kuitenkin raikua räimerokki, koska rinnetapahtuman ämyrit ovat täysillä. Niinpä itsekseen viihtyvä matkailija tarpoo syvemmälle kairaan. Kohta sielläkin tulee vastaan neljäkymmentä ihmistä kilometrillä. Ihmisten mukana luontoon kulkeutuvat ongelmat leviävät hiljalleen uusille alueille.

Laajat luonnonsuojelualueet ovat paikal-

lisväestön elinkeinoille tärkeitä. Poronhoito, kalastus ja metsästys tulee huomioida alueiden käytön suunnittelussa.

Pallastunturin suojelualueen liepeiltä on käyty keskustelua hotellin laajennuksesta ja uusista majoituspaikoista. Matkailualan yrittäjät voivat haluta lisää majoituskapasiteettiä ja kysymys on elinkeinosta. Pallakselta luonnon hiljaisuutta hakeva tyytyy helposti

”Kansallispuistojen ensisijainen tehtävä on luonnonsuojelu.

Luonnon monimuotoisuuden täytyy säilyä, vaikka kävijämäärät kasvavat ja retkeilyn rakenteita alueella lisätään.” tämänhetkiseen majoitustarjontaan, koska se tarkoittaa, ettei paikalle ole odotettavissa mitään kansainvaellusta.

Keväällä Kilpisjärvellä hiihtäjä saa varoa kelkkailijoita, jotka eivät pysy merkityillä kelkkareiteillä. Tutkimusten mukaan herkkä tunturiluonto kuluu kuitenkin myös silloin, kun sen päällä ajetaan paksussa lumessa. ”Kilpisjärvi on luku sinänsä. Se on erään21

Tutkimustyö motivoi ja palkitsee, koska sillä voi vaikuttaa, sanoo Oulangan tutkimusaseman johtaja Pirkko Siikamäki. laista villin lännen aluetta, jossa matkailu on saanut kehittyä vapaasti. Käytännön ratkaisujen tueksi tarvittaisiin tutkimusta usean eri tieteen yhteistyönä,” pohtii Tolvanen.

Tutkimustulokset suoraan käyttöön Kestävän matkailun kehittäminen on prosessi, joka ei valmistu hetkessä. ”Parasta kaikessa on se, että tässä tutkimuksen tulokset voidaan siirtää heti käytäntöön hyödyttämään esimerkiksi matkailualan yrittäjiä

22 aktuumi 2/09

tai Metsähallitusta. Työ on siten vuorovaikutteista, palkitsevaa ja motivoivaa,” iloitsee Pirkko Siikamäki.

Esimerkiksi hän ottaa Rukan. Rinnekeskuksen ympäristössä olevien järvien veden laatua tutkittiin. Ja todettiin, että rinnealueiden hoito ja rinteiden rakentaminen vaikuttavat lähijärvien veden rehevöitymiseen.

Rinteitä lannoitettiin vuosittain. ”Siinä ei ole järkeä, sillä kasvillisuus sitoo maan, kun se on kerran juurtunut. Tämä oli tarpeellista tietoa myös niille, jotka hoitavat rinteitä,” valaisee Siikamäki.

Pan Parks on WWF:n ja hollantilaisen Molecaten kehittämä eurooppalainen suojelualueiden verkosto. Tavaramerkin voi saada tiukoilla perusteilla. ”Niitä ovat esimerkiksi puiston koko, paljonko siellä on ihmisvaikutuksen ulkopuolista aluetta, millaisia palveluita siellä on,” Siikamäki listaa.

Tähän liittyen tulevat toimet suunnitellaan hyvin ja yhdessä paikallisyhteisön kanssa. ”Brändäyksellä halutaan edistää markkinointia. Hyvä esimerkki onnistuneesta brändistä on Yellowstone. Paikalliset odottavat paljon tältä asialta. Toteutuvatko kaikkien odotukset, sitä emme vielä tiedä”, pohtii Siikamäki.

Oulangan lisäksi Suomessa ainoastaan Saaristomeren kansallispuisto on saanut Pan Parks-sertifikaatin. 

Tukea tutkimukseen useista tieteistä Ekologian tueksi luonnonsuojelu kaipaa muita tieteitä. Yhteiskuntatieteet ja taloustiede tukevat tutkimusta omista lähtökohdistaan. Matkailuyrittäjien, erityyppisten matkailijoiden ja luonnon tarpeita pyritään kartoittamaan ja sovittamaan tutkimusten tuloksilla yhteen.

Oulangan kansallispuiston kehittämiseksi tehdään kuluvana vuonna kävijöiden arvostuksiin liittyvää tutkimusta. Tutkimusta tekevät Oulun yliopiston kansantaloustieteen laitos, Oulangan tutkimusasema ja Metsähallitus.

Muuttujina ovat luonnon monimuotoisuus, kävijämäärien kasvu tai väheneminen, puiston pääsymaksu tai maksuttomuus, taukopaikkojen koko ja määrä sekä informaatiotaulut. Monivalintakysymyksillä kävijä voi valita itselleen parhaiten sopivat vaihtoehdot. 

1

käytännÖn ammattitaitoJa LUONNOSTA Biologian, arkeologian ja monien muiden koulutusalojen opiskelijat jalkautuvat kesäaikaan maastoon opiskelemaan. Kenttäkursseilla opitaan erityisesti käytännön työtapoja ja -menetelmiä.

Teksti: Hannu Panttila Kuvat: Hannu Panttila ja Pauliina Louhi 23

3

2

Monilla yliopiston koulutusaloilla on tärkeää päästä havainnoimaan tutkittavia asioita siellä missä ne ovat tai tapahtuvat eli luonnossa. Opiskelijoiden kannalta kenttäkurssit ovat ensiarvoisen tärkeitä kursseja, joita ilman yliopistosta valmistuisi asiantuntijoita vailla käytännön ammattitaitoa.

Kokoelmahuoneissa ja museoissa olevat näytteet kasvi-, eläin ja kivikunnasta eivät aina anna oikeaa kuvaa niiden ulkoasusta luonnossa. Näytteet ovat usein erinomaisia ja virheettömiä yksilöitä ja niistä opitaan tärkeät tunnistuspiirteet. Kenttäkursseilla opitaan myös työmenetelmiä ja toimintatapoja eri tehtävissä.

Tietotaitoa sukupolvelta toiselle Kasvitieteen kenttäkurssilla viime kesänä Hailuodossa opiskelijat tutkivat Pöllän rantaniityllä sattumanvaraisesti valitun neliömetrin alan kasvilajikoostumusta. Vastaava työtehtävä voi tulla eteen valmistumisen jälkeen. ”Samat työt ja menetelmät ovat käytössä yliopiston ulkopuolellakin”, kertoo assistentti Anu Eskelinen. ”Herbaarionäytteestä opitaan kunkin lajin tunnistuspiirteet, mutta luonnossa kasvi voi näyttää hyvin erilaiselta johtuen kasvupaikasta, sen ravinteikkuudesta ja muista tekijöistä.”

24 aktuumi 2/09

”Maastossa tulee kerrottua paljon kirjoittamatonta ja kokemusperäistä tietoa”, jatkaa Eskelinen. ”Kenttäkursseilla turvataan ammattitaidon syntyminen uusille biologeille ja tietotaidon siirtyminen sukupolvelta toiselle. Ne ovat olennainen osa ammattitaidon muodostumista.”

Näytteet rannalta laboratorioon Hailuodon Marjaniemen rannalla assistentti Henna Pihlajaniemi opetti opiskelijoille näytteenottoa kasvien lehdistä erilaisilta kasvupaikoilta antosyaani- ja 6 spesifisen lehtipinta-alan mittaamista varten.

Näytteiden keräämisen jälkeen Pihlajaniemi vei opiskelijat laboratorioon ja opasti heidät näytteenkäsittelyyn määrityksiä varten. Koska Marjaniemessä ei enää ole tarvittavaa laitteistoa, näytteiden jatkomääritys tehdään myöhemmin yliopistolla biologian laitoksessa. ”Biologin on hyvä osata myös laboratoriotyöskentelyä.

Tätä työtä kokeiltiin kurssilla nyt ensimmäisen kerran, ja se voisi sopia hyvin jollekin opiskelijalle esimerkiksi gradu-tutkielman aiheeksi”, Pihlajaniemi miettii.

Eläintieteen vesieläinkurssilla Kuusamossa tohtorikoulutettava Pauliina Louhi opetti opiskelijoille muun muassa sähkökalastusmenetelmän käyttöä. Menetelmässä johdetaan sähkövirtaa veteen ja

5

1. Kalabiologien käyttämä sähkökalastusmenetelmä on ammattitaitoa ja huolellisuutta vaativaa työtä, jonka oppii vain käytännön kokemuksen kautta. Menetelmässä kala taintuu jouduttuaan laitteiston aikaansaamaan sähkökenttään ja pyydystetään haaviin tutkimusta varten.

4

2. Kaija Kamula löysi kvartsiiskoksen mäntykankaan hiekasta arkeologian kenttäkurssilla. Jari Okkonen avusti löydön tulkinnassa.

3. Kasvitieteen kenttäkurssilla Henna Pihlajaniemi kertoi opiskelijoille kasvinäytteiden keräämisen lomassa niille tehtävistä jatkomäärityksistä.

sen vaikutusalueelle uivat kalat taintuvat ja pyydystetään haaviin.

Tutkimisen jälkeen kalat päästetään takaisin veteen. ”Tätä menetelmää ei voi oppia kuvista katselemalla. Se vaatii paljon käytännön kokemusta. Juuri tällaiset tehtävät ovat usein edessä nuorilla biologeilla eri tutkimuslaitoksissa”, kertoo Louhi.

Arkeologin osattava lukea luontoa Joillakin aloilla on yllättäviä yhtäläisyyksiä maastossa esiteltävien ja etsittävien asioiden välillä. Arkeologiassa ja maaperägeologiassa on yhteistä se, että molemmissa oppiaineissa on tärkeää oppia erottamaan ihmisen jäljet luonnon muovaamista muodoista. Päämäärä on vain vastakkainen: geologit yrittävät välttää ihmisen muovaamia paikkoja, kun taas arkeologit etsivät nimenomaan niitä. ”Arkeologin pitää oppia lukemaan luontoa ja näkemään erot luonnonmuodostumien ja ihmisen jälkien välillä. Sitä ei voi opettaa pelkästään luentojen, kirjojen ja kuvien avulla”, toteaa arkeologista inventointia opettava yliopistonlehtori Jari Okkonen. ”Esimerkiksi kauan sitten kaatuneen suuren puun juurakon maahan tekemä kuoppa muistuttaa vanhan haudan painannetta, mutta harjaantunut arkeologi osaa tunnistaa sen.”

Kenttäkurssit ovat opetusmuotona yliopiston kurssien kalleimmasta päästä. Useimmiten kursseilla käsiteltävät aiheet eivät löydy yliopiston välittömästä läheisyydestä, vaan niiden luokse täytyy

4. Hailuodon rantaviivalta metsänrajaa kohti kuljettaessa löytyy yhä uusia kasvilajeja. Henna Pihlajaniemi kuvaili löytyneen heinälajin tunnistuspiirteistä ja kasvupaikan ominaisuuksista.

5. Sähkökalastus on hyvä menetelmä vesistön kalalajiston tutkimiseen.

Ennen kalan vapautusta takaisin veteen siitä tutkitaan laji, koko, paino, sukupuoli ja ikä. Pauliina Louhi käyttää laitteistoa ja opiskelijat pyydystävät haaveihinsa taintuneet kalat.

6.Marjaniemen vanha majakka.

matkustaa. Joskus kenttäkurssi voidaan järjestää lähikunnissa päiväretkinä, mutta toisinaan kohteet ovat niin kaukana, että on ajankäytön kannalta järkevämpää majoittua niiden lähelle. Luentokursseja suuremmat kustannukset syntyvät matka- ja majoituskuluista sekä opetushenkilökunnan ruoka- tai päivärahoista.

Kenttäkursseja järjestetään arkeologian, biologian ja geologian lisäksi ainakin maantieteessä ja ympäristötekniikassa. Varsinaisten kenttäkurssien lisäksi monella alalla järjestetään ekskursioita ja retkeilyjä mielenkiintoisiin kohteisiin. Kohteina voivat olla alasta riippuen esimerkiksi jäätikkö Norjassa tai teollisuuslaitos Savossa.

Retkeilyt ja ekskursiot eroavat kenttäkursseista siinä, että niillä opiskelijat usein maksavat matkakustannuksensa itse. Eivät aina kokonaan omasta kukkarostaan, vaan matkalle osallistujat keräävät rahaa matkakassaan monin eri tavoin. Rahaa saadaan myymällä kangasmerkkejä tai muita tuotteita, kiltalehtien mainoksista, järjestämällä opiskelijajuhlia, lahjoituksina ja monella muulla toisinaan hyvinkin mielikuvituksellisella konstilla. Näin matkakassan kartutus ei ole pelkästään rahankeruuta, vaan ennen kaikkea yhteenkuuluvuutta luovaa sosiaalista toimintaa. 

25

alumni

Humanistiyrittäjä Maria Lämsä:

”Vapaus parasta” Kuntoutuslain muutos 1990-luvun alussa paransi hoitoalan ammattilaisten mahdollisuuksia ryhtyä yrittäjiksi. Tähän tilaisuuteen tarttui myös puheterapeutti, filosofian maisteri Maria Lämsä. Nyt yrittäjätaivalta on kertynyt jo vajaat kaksikymmentä vuotta.

Teksti: Raija Tuominen Kuva: Reijo Koir ikivi / Studio P.S.V.

Puheterapeutti Maria Lämsä auttaa pääasiassa lapsia, joilla on äännevirheitä, joiden puheen kehitys on viivästynyt tai joilla on muita kielellisiä vaikeuksia, esimerkiksi sanat ovat hukassa. Terapeutin työtä on esimerkiksi auttaa lasta löytämään korvaavia kommunikaatiokeinoja, vaikkapa viittomia tai kuvia käyttämällä. ”On äärimmäisen palkitsevaa, kun yhteinen kanava löytyy”, terapeutti kertoo. Onnistumisen kokemus on välitön, vaikka terapiat saattavat kestää kuukausia tai vuosia.

Puheterapeutiksi Maria Lämsä valmistui Oulun yliopiston logopedian laitokselta vuonna 1987. Sen jälkeen hän oli palkkatöissä muun muassa Afasia- ja aivohalvausyhdistysten liitossa ja foniatrian poliklinikalla Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

Kohta kuitenkin alkoi lama, eikä uusia virkoja perustettu. Lisäksi vuonna 1991 voimaan tullut laki vaikeavammaisen kuntoutuksesta innosti yrittäjäksi. Nuori nainen perusti toiminimiyrityksen Puheterapeutti Maria Lämsä, joka sai ensimmäiset asiakkaansa Muhoksen ja Utajärven kunnista.

Hän avasi oman toimipisteen ensin Muhokselle ja sittemmin Ouluun, mutta työ vei terapeutin useimmiten asiakkaan kotiin.

Kolme vuotta sitten Maria Lämsä löi hynttyyt yhteen toisen puheterapeutin Lea Partasen kanssa. Kumpikin työskentelee omalla toiminimellään yhteisissä tiloissa Oulunsalossa. Yrittäjät käyttävät myös yhteistä markkinointinimeä Puheterapiapalvelu Kuuluu. ”Antoisinta yhteistyössä on ajatusten ja ideoitten vaihtaminen. Siitäkin on etua, että aivan kaikkea terapiamateriaalia ei tarvitse hankkia itse”, Maria Lämsä pohtii.

Kantapään kautta Kun Maria Lämsä 1980-luvulla opiskeli, ei humanisteille tarjottu yrittäjyyskoulutus26 aktuumi 2/09

ta. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjäopinnot oli mahdollista suorittaa vasta paljon myöhemmin, joten Lämsäkin suoritti ne muutama vuosi sitten Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa.

Mitä yliopisto olisi voinut tarjota? ”Olisin tarvinnut heti alkuun tietoa liikesuunnitelman tekemisestä, kustannuslaskennasta, siitä, kuinka paljon asiakkaita täytyy olla, että tienaa palkkansa. Myös muun muassa verotuksesta, vakuutuksista ja tarjousten tekemisestä olisi ollut hyvä saada tietoa.”

Oman alansa jatkokoulutusta Maria Lämsä on hankkinut jatkuvasti eri yliopistoista huolimatta siitä, että koulutuksen aikana ei voi tehdä laskutettavaa työtä ja että yrittäjä kustantaa koulutuksen itse.

Maria Lämsällä on itse maksavia yksityisasiakkaita, mutta pääasiassa terapia-asiakkaat tulevat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Kelan kuntoutuspäätöksillä.

Sairaanhoitopiirien ja Kelan töitä yksityisen terapeutin on mahdollista saada vain julkisten tarjouskilpailujen kautta.

Tarjouspyynnöt julkaistaan muutaman vuoden välein lehdessä. Tarjouksissa pisteytetään hinnan lisäksi myös palvelun laatu tilaajan standardien mukaan. Yrittäjän mielestä on hyvä, että hinnan lisäksi tilaaja pyrkii tarkastelemaan myös palvelun sisältöä.

Vakiostandardit saattavat kuitenkin johtaa siihen, että jokainen palvelua tarjoava yritys näyttää paperilla samanlaiselta. ”Tässä työssä tarvitaan herkkyyttä asiakkaan kohtaamiseen, terapeutin ja asiakkaan vuorovaikutus on A ja O, ja sen onnistumista on vaikea mitata.”

Tarjouskierrokset ohjaavat hoitoalan yrityksen toimintaa. Jos kilpailussa menestyy, töitä on tiedossa muutamaksi vuodeksi

eteenpäin. Hinnan laskeminen koko tarjouskaudeksi etukäteen on kuitenkin haastavaa.

Yksin on itsenäinen Maria Lämsä on yksinyrittäjä, eikä häntä kiinnosta työvoiman palkkaaminen. Työntekijä lisäisi osaltaan paperityötä, joka olisi poissa siitä, mitä Lämsä mieluiten tekee: terapiaa.

Työpäivät venyvät helposti jo nyt, kun päivän päätteeksi on useinkin vielä laadittava raportteja tai tehtävä soittoja. Viikonloput yrittäjä on saanut pidettyä vapaata, ja kesälomaa hän on pitänyt muutaman viikon.

Loma-ajallakin juoksevat kuitenkin yrityksen kiinteät kulut, ja kun laskutusta ei loman vuoksi ole, tauon pitäminen on mikroyrittäjälle taloudellinen riski. Kulujen hinnoittelu kovassa kilpailutilanteessa on vaikeaa.

Maria Lämsä tekee työtään sydämellään.

Vaikka palkkansa eteen joutuu tekemään enemmänkin kuin kollegat vieraan hommissa, yrittäjänä voi kuitenkin suunnitella työpäivänsä itse. ”Koulutukseenkaan ei tarvitse kysyä keneltäkään lupaa”, Maria Lämsä naurahtaa. 

Pk-yrittäjien ja yliopiston yhteistyömahdollisuudet Tapaaminen pe 30.10.2009 klo 13.00–16.00 Oulun yliopisto, Saalastinsali, Pentti Kaiteran katu 1, Linnanmaa Kahvitarjoilu klo 12.30 alkaen Lisätiedot ja ilmoittautuminen: esa.pellikainen oulu.chamber.fi Tervetuloa!

Puheterapeutti Maria Lämsän mukaan aloittava yrittäjä tarvitsee monipuolista tietoa yrityksen talouden hoidosta, kuten kustannuslaskennasta, verotuksesta ja tarjousten tekemisestä.

Yrittäjyys osana koulutusta Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalvelut järjestää opiskelijoille säännöllisesti tietoiskuja ja infotilaisuuksia työllistymisestä ja urasuunnittelusta. Näissä yrittäjyys mainitaan uravaihtoehtona. Yksikön päällikön Sakari Jussi-Pekan mukaan yrittäjyys nousee silloin tällöin esiin myös henkilökohtaisissa ohjauksissa, joissa yhdessä suunnitellaan opiskelijan työuraa: ”Kerromme, mistä opiskelija saa lisätietoa ja apua yrityksen perustamiseen.

Pohdimme ohjauksissa yhdessä hänen henkilökohtaisia ominaisuuksiaan ja vahvuuksiaan, ja mietimme esimerkiksi sitä, miten mahdollista osaamisen puutetta pitäisi paikata ennen yrityksen aloittamista. Lähdemme piirtämään aikaikkunaa, miten asiat etenevät ja millä aikavälillä yrityksen voisi realistisesti perustaa.”

Jussi-Pekan mukaan noin kaksi prosenttia Oulun yliopiston opiskelijoista toimii jossakin vaiheessa valmistumisensa jälkeen yrittäjänä. Yksityiset hammaslääkärit ja puheterapeutit ovat tyypillisiä akateemisia yrittäjiä. Yrittäjinä toimii

myös muun muassa kääntäjiä, arkkitehteja, toimittajia ja kauppiaita.

Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa sivutaan yrittäjyyttä johtamisen ja yrittäjyyden laitoksella osana johtamisen opetusta. Jussi-Pekan mukaan yrittäjyyskoulutusta voisi liittää nykyistä enemmän opintoihin kautta linjan eri tiedekunnissa ja lisätä harjoittelua pkyrityksissä. ”Hyvin usein harjoittelut tehdään suur­ yrityksissä. Kuitenkin yli 90 prosenttia Suomen yrityksistä työllistää alle kymmenen henkilöä, joten pienyrittäminen on todellinen vaihtoehto. Harjoittelun myötä pienyrittäminen tulisi opiskelijoille tutummaksi.”

Sakari Jussi-Pekka muistuttaa, että useimmiten opiskelija valmistuttuaan työskentelee jonkin aikaa työnantajan palveluksessa ja kerää sitä kautta varmuutta osaamiseensa ennen yrityksen perustamista. Siksi yrittäjyys ei välttämättä konkretisoidu vielä opiskelujen aikana vaan vasta myöhemmin.

Pk-yrityksille yhteyksiä yliopistoon Oulun kauppakamari ja Oulun yliopisto ovat perustaneet yhteisen pk-neuvottelukunnan. Sen tehtävä on hakea pk-yrityksille joustavia yhteistyömuotoja ja edistää yrittäjyyttä yhdessä yliopiston kanssa.

Neuvottelukunta pyrkii lisäksi parantamaan tiedon kulkua pk-yritysten ja yliopiston välillä. Muutaman kerran vuodessa kokoontuvassa neuvottelukunnassa on neljä edustajaa kauppakamarista ja neljä yliopistosta. Puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Annukka Lantto Antell­ Leipomot Oy:stä.

Lokakuussa neuvottelukunta kutsuu eri alojen yrittäjät yliopistolle tilaisuuteen, jossa kerrotaan erilaisista yliopiston ja pk-yritysten yhteistyömahdollisuuksista. Näitä ovat muun muassa työharjoittelu sekä opinnäyte- ja muut tutkimustyöt. Myös yliopiston laboratorioiden tarjoamista mahdollisuuksista yrityksille kerrotaan.  27

Alumnilla on perinteisesti tarkoitettu yliopistossa tutkinnon suorittanutta henkilöä. Uuden tutkintorakenteen myötä myös alemman korkeakoulueli kandidaattitutkinnon suorittanut on alumni. ”Lisäksi kaikki itsensä Oulun yliopiston alumniksi kokevat, kuten vaihto-opiskelijat ja yliopiston henkilökunta, voivat halutessaan osallistua toimintaan”, sanoo alumnikoordinaattori Karoliina Kekki.

aLumnikooRdinaattoRi KOKOAA YLIOPISTON ALUMNITOIMINNAN PALAPELIÄ Oulun yliopiston laitokset pitävät yhteyttä alumneihinsa vaihtelevasti ja monin eri tavoin. Uusi alumnikoordinaattori Karoliina Kekki pyrkii tukemaan ja organisoimaan toimintaa.

Teksti: Ville Ahmala ja Tiina Pistokoski Kuva: Hannu Panttila

28 aktuumi 2/09

alumni

Alumnitoiminnan tarkoitus on säilyttää yhteys yliopiston ja opiskelijan välillä tämän valmistumisen ja työelämään siirtymisen jälkeen. Oulun yliopistossa sen järjestämisestä vastaavat laitokset ja oppiaineet, joilla on omia muotoja ja tapoja pitää yhteyttä alumneihinsa.

Alumnitoiminnan aktiivisuus vaihtelee eri laitosten ja osastojen välillä alustavan suunnittelun vaiheesta vakiintuneisiin toimintamuotoihin. Esimerkiksi taloustieteiden tiedekunnalla on järjestelmällisestä alumnitoiminnasta uudet tuoreet suunnitelmat, joita aletaan toteuttaa tästä syyskaudesta lähtien. Maantieteilijät puolestaan ovat jo pitempään järjestäneet säännöllisesti vuosittain seminaarin, johon ovat osallistuneet myös alumnit.

Jatkossa alumnitoiminnan yliopistotason koor­dinaatio vahvistuu, kun Oulun yliopistoon saatiin viime toukokuun alussa ensimmäinen päätoiminen alumnikoordinaattori Ka­ro­liina Kek­ki. Hänen tehtävänään on muun mu­assa tukea sekä välittää tietoa ja yhteyksiä alumnitoimijoiden ja alumnien välillä.

Pääsuuntana on nyt alumnitoiminnan tuominen arkipäiväiseksi osaksi tiedekuntien ja laitosten toimintaa eli että niiden ja alumnien kohtaaminen olisi luontevaa, sujuvaa ja helppoa”, hän näkee. Työ on alkanut paikallistamalla ja keräämällä yhteistyöhön yliopiston alumnitoimijoita. ”Suuri haaste on saada alumnitoimintaan mukaan lisää alumneja. Alumnitoiminnasta voivat hyötyä kaikki. Esimerkiksi alumnit voivat pysytellä ajan tasalla omaa alaa kos-

kettavista ja kiinnostavista tieteellisistä tapahtumista. Laitokset puolestaan voivat omien kasvattiensa kautta lisätä vetovoimaansa niin kotimaassa kuin ulkomailla.”

Yksi keino kasvattaa aktiivisten alumnien joukkoa on lisätä tietoisuutta toiminnasta vielä opiskelevien keskuudessa. ”Alumniuteen voidaan kasvaa ja ymmärtää sen merkitys ja tarjoamat mahdollisuudet jo ennen omaa valmistumista”, pohtii Kekki.

kena valmistumista lähestyvälle opiskelijalle. ”Alumnitoiminnasta kiinnostutaan tyypillisesti muutama vuosi valmistumisen jälkeen, mutta myös tuoreet alumnit voivat välittää arvokasta tietoa valmistumisensa loppuvaiheista ja tutkinnosta itsestään. Laitosten opetuksen kehittämiseksi alumneilta haluttaisiin palautetta mahdollisimman pian.”

Arvokasta tietoa yliopisto-opetukseen

2000-luvun puolivälistä lähtien toimineesta internet-pohjaisesta alumniverkostosta on tullut tärkeä osa Oulun yliopiston alumnitoimintaa. Se on onnistunut yhdistämään alumneja ja yliopiston. Verkosto toimii alumneille keskeisenä tiedonlähteenä ajankohtaisista tapahtumista. Sen avulla voi pitää yhteyttä kotiyliopistoon ja muihin verkostoon liittyneisiin opiskeluaikaisiin ystäviin.

Alumniverkostolla on noin 3500 käyttäjää. Monet Karoliina Kekin tehtävistä liittyvät verkoston ylläpitämiseen ja kehittämiseen kuten käytön ohjeistukseen ja palautteen vastaanottamiseen. ”Niin pientä asiaa ei ole, ettei siitä voisi ottaa yhteyttä. Vaikkapa kysyä unohtunutta salasanaa”, Kekki sanoo.

Yliopiston oman alumniverkoston rinnalla internetissä on tarjolla myös muita yhteydenpidon foorumeita, kuten LinkedIn. Alumnikoordinaattori Kekki sai siihen kutsun manageriksi siellä toimivasta 500-jäsenisestä Oulun University Alumnae Networkista. ”Harkinnassa on kehittää omaa alumniverkostoa luomalla siihen omia osia eri aloilta valmistuneille alumneille”. 

Alumnitoiminnan esikuvat tulevat IsostaBritanniasta ja Yhdysvalloista, joissa sen perinteet ovat pitkät ja merkitys huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Alumnitoiminnan tarjoamia mahdollisuuksia yliopiston kehittämisessä alettiin Suomen yliopistoissa ymmärtää 1990-luvulla, ja toiminta on yleistynyt. Yliopistot ovat järjestäneet toimintansa eri tavoin. ”Alumnit voivat ennen kaikkea välittää työelämästä arvokasta tietoa yliopiston opetukseen. Yhteydet alumneihin edesauttavat opiskelijoiden ammatti-identiteettien rakentumista”, jatkaa Karoliina Kekki. Useat yliopiston laitokset järjestävätkin alumnipäiviä, jotka tarjoavat opiskelijoille tilaisuuden kuulla alumnien kokemuksista ja suoriin tapaamisiin.

Oulun yliopistossa vuonna 1996 käynnistynyt alumnien mentorointitoiminta jatkuu edelleen aktiivisena. Mentoroinnissa työelämässä käytännön kokemusta hankkinut ja työuraa luonut alumni toimii ohjaajana ja tu-

Kasvot alumniverkoston takana

Mitä alumni haluaa?

Alumnien yhteydenpitojärjestelmään, alumniverkostoon (https:// alumni.oulu.fi/), on kirjautunut noin 3500 alumnia. Heille lähetettiin elokuussa kysely kokemuksien ja toiveiden kartoittamiseksi. Vastaus saatiin 113 alumnilta.

Alumnit toivovat, että alumnitoiminta nähtäisiin tärkeäksi mahdollisuudeksi säilyttää yhteydet yliopiston omiin valmistuneisiin opiskelijoihin: ”Toimiminen aktiivisena alumnina varmasti lähtee liikkeelle, kunhan alumnit ensin tulevat luontevaksi osaksi yliopistoyhteisöä ja yliopiston toimintaa, ja jos yhteys ei edes pääsisi valmistumisen myötä katkeamaan.”

Tapahtumiin toivottiin säännöllisyyttä, ja tiedotusta peräänkuulutettiin vastavalmistuneista lähtien. Suurin osa vastaajista halusi osallistua toimintaan kerran vuodessa tai harvemmin.

Eniten kiinnostivat oman oppiaineen järjestämät tilaisuudet, joihin oltiin valmiita osallistumaan useammin. ”Jonkin vaihtuvan teeman ympärille järjestettävät tilaisuudet tuntuisivat houkuttelevimmilta tiedekunta/osastotasolla.” ”Olisihan se mukava tavata vanhoja opiskelukavereita jossain

tapahtumassa, jossa porukkaa kokoontuisi esimerkiksi aloitusvuoden ja koulutusohjelman mukaan.”

Alumneja kiinnostaa osallistuminen mentorointiin ja oman asiantuntemuksen jakaminen vierailuluennoitsijana. Alumnin mahdollisuuden toimia kontaktina oppiaineen ja työelämän välillä nosti esille moni vastaaja. Kolmasosa vastaajista oli valmis osallistumaan aktiivisesti alumnitoiminnan kehittämiseen. ”Alumneja voisi hyödyntää aktiivisemmin opiskelijoiden uraohjauksessa, koska alumneilla on ensi käden tieto työelämästä ja opintojen antamista valmiuksista.” ”Alumnit voisivat olla uusien opiskelijoiden orientoivissa opinnoissa tms. tilaisuuksissa kertomassa, millaisen tulevaisuuden opinnoista sai, mitä taitoja/osaamista nyt ”oikeassa elämässä” tarvitaan ja millaiset ovat näkymät.”

Vastaajista lähes 85 prosenttia ei ollut osallistunut alumnitapahtumiin. ”Seuraava alumnikysely lähtee verkostolle vuoden päästä. Silloin saadaan palautetta, onko toimintaa pystytty kehittämään toiveiden mukaan”, sanoo alumnikoordinaattori Karoliina Kekki.

29

lyhyet

Edessä historiallinen lukuvuosi Juha Sarkkinen

Rehtori Lauri Lajusen mukaan Oulun yliopisto uusiutuu perustamalla kansainvälisiä tutkijakouluja ja innovaatio- ja tutkimuskeskuksia.

Oulun yliopisto tulee uusiutumaan merkittävästi seuraavien lähivuosien aikana.

Yliopiston sisäisiä ja ulkoisia yhteistyörakenteita tullaan kehittämään niin, että ne tukevat yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen uusiutumista, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, sanoi rehtori Lauri Lajunen Oulun yliopiston 51. lukuvuoden avajaisissa.

Uusiutumista toteutetaan muun muassa perustamalla monitieteisiä, kansainvälisiä tutkijakouluja sekä innovaatio- ja sektoritutkimuskeskuksia yhteistyössä elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten kanssa.

Keskuksista osa on jo aloittanut toimintansa ja osaa valmistellaan. ”Oulun yliopiston laaja tiedepohja antaa oivan mahdollisuuden moni- ja poikkitieteellisten koulutus- ja tutkimusohjel-

Ylioppilaskunta jatkaa viisikymppisten juhlintaa kulkue, edustajiston juhlakokoukset, kaupunkiseikkailu Amazing Oulu ja opiskelijakulttuuria esittelevät kulttuurikeskiviikot.

Pääjuhlaa vietetään vuosijuhlaviikolla helmikuussa.

Juhlavuoden huipennuksena toukokuussa 2010 julkaistaan ylioppilaskunnan historia, joka kertoo ylioppilaskunnan kehityksestä yliopiston ja kaupungin rinnalla.

Lisätietoja tapahtumista löytyy ylioppilaskunnan juhlavuosisivustolta osoitteesta www.oyy50.fi

Ouluun jälleen FiDiPro huippututkija Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications (CWC) -tutkimusyksikkö on saanut Tekesiltä FiDiPro Fellow -rahoitusta, jolla Oulun yliopistoon on kutsuttu tohtori Kamya Yekeh Yazdandoost Yokohama National Universitystä, Japanista. Yazdandoost on erityisasiantuntija lääketiedettä ja informaatioteknologiaa yhdistävässä tieteidenvälisessä osaamisessa. Hänen tutkimushankkeensa aiheena on langattomat 30 aktuumi 2/09

kehoverkot terveydenhuollossa ja lääketieteessä.

FiDiPro - Finland Distinguished Professor -ohjelma on Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma, jonka avulla suomalaiset tutkimusryhmät voivat kutsua kansainvälisiä huippututkijoita työskentelemään Suomeen 2 - 5 vuodeksi.

Tällä kierroksella rahoituksen sai kuusi FiDiPro-professoria ja kolme FiDiPro-fellow’ta.

Virkkunen vieraili kehittyvässä Kajaanin yliopistokeskuksessa Opetusministeri Henna Virkkunen tutustui Kajaanin yliopistokeskukseen elokuussa. Vahva opettajankoulutuksen osuus ja pitkä koulutuksen perinne luovat Kajaanin yliopistokeskukselle omaleimaisen profiilin.

–Todella upea rakennus, totesi ministeri Virkkunen opettajankoulutusyksikön päärakennuksen Martti Helan salista.

Yliopistokeskuksen esimiehet esittelivät yksikköjensä toimintaa päärakennuksen opettajainhuoneessa. Keskusteluissa tulivat esille myös tärkeät yhteydet Venäjälle ja Kiinaan. Ministeri Virkkusen mukaan tutkittavaa tietoa tarvitaan päätösten teon pohjaksi, sillä sykli kiihtyy koko ajan. ”Kajaanissa ollaan ajan hermolla”, totesi ministeri Virkkunen.

Profiilia kirkastetaan Oulun yliopiston hallinnoimaa Kajaanin yliopistokeskusta kehitetään lähivuosina valtakunnallisten suunnitelmien linjausten mukaisesti ja osana Oulun yli-

Lauri Sonny

Oulun yliopiston 50-juhlallisuuksien viimeinen tapahtuma oli 50-vuotisjuhlapuun istutus Linnanmaan kasvitieteelliseen puutarhaan elokuussa. Juhlapuuna puutarhaan istutettiin keltamarjapihlaja, joka on geenimuuntelun seurauksena syntynyt kotipihlajan keltamarjainen lajike.

Syksy aloitti samalla Oulun yliopiston ylioppilaskunnan 50 –juhlavuoden. Ylioppilaskunnan juhlavuosi sisältää kaikille avoimia tapahtumia ja juhlallisuuksia. Vuoden ohjelmaan kuuluvat mm. itsenäisyyspäivän soihtu-

mien ja -yksiköiden muodostamiselle”, kuvasi Lajunen.

Elokuussa voimaan astunut uusi yliopistolaki edellyttää yliopiston sisäisen johtamis- ja talousjärjestelmän täydellistä muutosta ja uuden toimintakulttuurin luomista. Yliopiston oma päätösvalta, mutta myös vastuu, kasvavat merkittävästi yliopiston aloittaessa yksityisoikeudellisena laitoksena vuoden 2010 alussa.

Yliopiston yleistä hallintoa hoitavat hallitus (10 jäsentä), rehtori, vararehtorit (enintään kolme), yliopistokollegio, hallintopalvelut sekä muut erikseen asetetut toimielimet. Henkilöstö siirtyy virkasuhteesta työsuhteeseen.

Tiedekuntajako säilyy ennallaan. Tiedekuntiin perustetaan tutkimustoimikunta ja koulutustoimikunta.

Opetusministeri Henna Virkkunen ja Kajaanin yliopistokeskuksen johtaja Juhani Suortti. opiston sisäisten ja ulkoisten yhteistyörakenteiden uudistamista. Opettajankoulutusta suunnataan erityispedagogiikkaan ja sen tutkimuslähtöisyyttä vahvistetaan perustamalla monitieteinen tutkijakoulu. Aikuiskoulutusta vahvistetaan.

Yliopistokeskuksen tutkimus-, kehitystyö- ja innovaatiotoimintoja kootaan Center for Measurement and Information Systems (CEMIS) –innovaatiokeskukseen.

lyhyet

opetuksen tunnustuspalkinto asko karjalaiselle Valtakunnallinen yliopistoopetuksen kehittämisen tunnustuspalkinto on myönnetty kasvatustieteiden tohtori Asko Karjalaiselle Oulun yliopistosta. Nykyisin opetus- ja opiskelijapalvelun vs. johtajana työskentelevä Karjalainen on toiminut yliopisto-opetuksen valtakunnallisen kehittämisen tienraivaajana ja edistänyt toiminnallaan yliopistopedagogista opetuksen kehittämistyötä. Tunnustuspalkinnon myönsi valtakunnallinen yliopisto-opetuksen yhteistyöverkosto Peda-forum toista kertaa. sanna Järvelä valittiin eaRLi:n johtoryhmään Oulun yliopiston kasvatustieteiden professori Sanna Järvelä on valittu Eurooppalaisten oppimistutkijoiden tieteellisen järjestön EARLI:n (European Association for Learning and Instruction) johtoryhmän jäseneksi ajalle 2010–2012. Järvelä on myös kutsuttu tieteellisen aikakausjulkaisun Learning and Instruction toimittajaksi (co-editor) ajalle 2010–2014. erkki karvonen tiedonjulkistamisen neuvottelukuntaan Opetusministeriö on nimittänyt Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvosen tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan jäseneksi ajalle 1.6.2009–31.5.2012. Erkki Karvonen on muun muassa mediatutkimuksen eri alojen, tietoyhteiskunnan ja viestinnän filosofian asiantuntija. miia turpeinen suomalaisen tiedeakatemian nuorten akatemiaklubin jäseneksi Biolääketieteen laitoksen Farmakologian ja Toksikologian yksikön tutkijatohtori, dosentti Miia Turpeinen on kutsuttu Suomalaisen Tiedeakatemian perustaman Nuorten Akatemiaklubin jäseneksi.

Tiedeakatemian hallitus on valinnut Akatemiaklubiin 18 nuorta post doc -tason tutkijaa eri tieteen aloilta. Turpeisen tutkimusala on lääketutkimus ja hän edustaa klubissa terveystieteitä.

varainhankintaa vauhditetaan tukimitalilla Oulun yliopisto julkisti syyskuun alussa Rahapaja Oy:n lyömät tukimitalit, joita ostamalla kaikki kiinnostuneet voivat osallistua yliopiston varainhankintakampanjaan. Yhteinen yliopisto -kampanjalla kerätään varoja Oulun yliopistorahastoon, jonka tuottoja tullaan käyttämään huippututkimuksen ja koulutuksen kehittämisohjelmiin.

Oulun yliopiston tukimitalit on lyöty hopeaan. Toiseen mitaliin on kiinnitetty ainutlaatuisella tekniikalla keskiosa aidosta punagraniitista. Toisen mitalin keskiosa on kullattu. Mitalien hinnat ovat 200 ja 100 euroa. Mitalit ovat jatkumo 1950-luvun yliopiston perustamisvaiheiden lohkarekeräykselle, jolla vauhditettiin Oulun yliopistokysymyksen ratkaisua ja ensimmäisen ylioppilasasuntolan rakentamista. Tukijamitalit toimivat arvokkaana muistona ja myös lahjoina. ”Yksityiset lahjoittajat ovat kiitettävästi lähteneet mukaan yliopiston kampanjaan”, kertoo varainhankintapäällikkö Seppo Heikkilä. Syyskuun loppuun mennessä uusia tukijamitaleja oli ostettu noin kuudesosa 600 kappaleen painoksesta.

Kunnat vastanneet haasteeseen Oulun yliopisto haastoi viime keväänä yhdessä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton kanssa kaikki Pohjois-Poh-

janmaan kunnat mukaan Yhteinen yliopisto -kampanjaan. Kunnista kuusi, Hailuoto, Haukipudas, Liminka, Pudasjärvi, Tyrnävä ja Utajärvi, ovat ehtineet tehdä osallistumisesta myönteisen päätöksen. Mukaan tuleminen on loppuvuoden aikana valmisteilla vielä ainakin neljässä kunnassa. Vastaavaa haastetta valmistellaan myös Kainuun kunnille.

Oulun kaupunki lahjoitti miljoona euroa jo yliopiston juhlavuoden 2008 kunniaksi. Oulun Eteläisen alueelta saatiin viime kesäkuussa merkittävä 200 000 euron lahjoitus Kerttu Saalasti Säätiöltä.

Syyskuun loppuun mennessä Oulun yliopistorahastoon oli saatu lahjoituksina yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa.

Kun huomioon otetaan lahjoituslupaukset ja yksityisille lahjoituksille saatava valtion 2,5-kertainen vastinrahoitus, nousee kokonaissumma noin 5,4 miljoonaan euroon. ”Valtion finanssisijoituksilleen asettama yhden miljoonan euron minimikeräystavoite on joka tapauksessa ylitetty kampanjan ensimmäisenä vuotena. Keräystavoitteemme on 20 miljoonaa euroa valtion asettaman aikarajan, vuoden 2010 loppuun mennessä. Nykyisessä taloustilanteessa tavoitteen saavuttaminen on hyvin haasteellista.

Jos talouden yleinen elpyminen alkaa ensi vuoden aikana, voi se vaikuttaa aikaisintaan vuodesta 2011 lähtien”, pohtii Seppo Heikkilä.

31

väitökset Oulun yliopiston väitökset 1.1.–29.5.2009 Lääketieteellinen tiedekunta

Lääketiede LL Pekka Leinosen 9.1.2009 tarkastetun lääketieteen alan väitöskirjan mukaan ihon kalsiumpitoisuuden muutos voi johtaa vakaviin ihosairauksiin. Pekka Leinonen on syntynyt Oulussa 16.9.1981 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun normaalikoulusta 2001.

FM Taina Lajusen 9.1.2009 tarkastetussa lääketieteellisen mikrobiologian alan väitöskirjassa osoitettiin, että keuhkoklamydiainfektion markkerit korreloivat tulehdusmarkkereihin ja painoindeksiin. Taina Lajunen on syntynyt Kajaanissa 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Linnan lukiosta 1996.

FM Johanna Ulvilan 9.1.2009 tarkastetussa lastentautien alan väitöskirjassa suoritettiin toiminnallis-genominen tutkimus synnynnäisen immuniteetin mekanismien selvittämiseksi banaanikärpäsmallissa. Johanna Ulvila on syntynyt Lapualla 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Lapuan lukiosta 1996.

LL Olli Anttosen 6.2.2009 tarkastetussa kardiologian alan väitöskirjassa selvitettiin sydänfilmistä mitattavan lyhyen QT-ajan esiintyvyys, ennuste sekä poikkeavuuden omaavien potilaiden erityispiirteet. Olli Anttonen on syntynyt Torniossa 1955 ja valmistunut ylioppilaaksi Lahden lyseosta 1974.

FM Pasi Pulkkisen 6.2.2009 tarkastetussa lääketieteen tekniikan alan väitöstutkimuksessa saatiin uutta tietoa osteoporoottisen lonkkamurtumariskin arviointiin ja todettiin, että nykyinen diagnostinen menetelmä on riittämätön. Pasi Pulkkinen on syntynyt Kempeleessä 1973 ja valmistunut ylioppilaaksi Kempeleen lukiosta 1992.

LitM Tarja Westerlundin 27.3.2009 tarkastetun fysiologian alan väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että huippukylmäaltistus on turvallinen terveillä henkilöillä. Tarja Westerlund on syntynyt 1962 ja valmistunut ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta 1981.

FM Topi Korhosen 3.4.2009 tarkastetun fysiologian alan väitöstutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa pyrittäessä ymmärtämään sydänsairauksien ja sikiöaikaisten sydämen kehityshäiriöiden taustalla vaikuttavia solutason toimintoja. Topi Korhonen on syntynyt Keravalla 1982 ja valmistunut ylioppilaaksi Siilinjärven lukiosta 2001.

LL Johan Löfgrenin 3.4.2009 tarkastetussa lastentautien alan väitöstutkimuksessa selvitettiin RSV-taudin ja korvatulehdusten riskin periytyvyyttä lap32 aktuumi 2/09

silla. Tutkimuksessa saavutetut tulokset ovat tuoneet uutta tietoa sisäsyntyisen immuniteetin perinnöllisestä vaihtelusta. Johan Löfgren on syntynyt Kuusankoskella 1973 ja valmistunut ylioppilaaksi Kotka svenska samskolasta 1993.

FM, LL Johanna Vartiaisen 3.4.2009 tarkastetussa sisätautien alan väitöskirjatutkimuksessa etsittiin uusia geneettisiä poikkeamia greliiniä ja greliinireseptoria koodaavista geeneistä ja tutkia löytyneiden poikkeamien kytkeytymistä lihavuuteen sekä ateroskleroosin aineenvaihdunnallisiin riskitekijöihin. Johanna Vartiainen on syntynyt Iisalmessa 1978 ja valmistunut ylioppilaaksi Iisalmen lukiosta 1997.

LL Kari Kaikkosen 24.4.2009 tarkastetun kardiologian alan väitöskirjatyön keskeisin löydös oli havainto suurentuneesta sydänperäisen äkkikuoleman riskistä henkilöillä, joiden lähisukulaisia on menehtynyt sydänperäiseen äkkikuolemaan. Kari Kaikkonen on syntynyt Vantaalla 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Kastellin lukiosta 1996.

LL Mari Kuisman 24.4.2009 tarkastettu radiologian alan väitöstutkimus osoittaa, että selkänikamien päätelevymuutokset ovat yhteydessä alaselkäkipuun. Mari Kuisma on syntynyt Oulussa 1971 ja valmistunut ylioppilaaksi Ounasvaaran lukiosta 1990.

LL Ari Pajalan 8.5.2009 tarkastetussa lääketieteen väitöskirjassa vertailtiin akillesjänteen repeämän kahta leikkaustekniikkaa. Ari Pajala on syntynyt Kauhajoella 1967 ja valmistunut ylioppilaaksi Kauhajoen lukiosta 1987.

LL Anna Girsénin 15.5.2009 tarkastetussa synnytyslääketieteen alan väitöskirjassa löydettiin uusia merkkiaineita, jotka liittyvät myöhemmin kehittyvään raskausmyrkytykseen, ja saatiin keinoja sikiön hyvinvoinnin seurantaan istukan vajaatoiminnassa. Anna Girsén on syntynyt Lieksassa 1981 ja valmistunut ylioppilaaksi Lieksan lukiosta 2000.

LL Sami Tetrin 20.5.2009 tarkastettu neurologian alan väitöskirja osoittaa, että sydän- ja verisuonitaudit ennakoivat huonoa selviytymistä aivoverenvuodosta. Sami Tetri on syntynyt Oulussa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Kastellin lukiosta 1993.

Hammaslääketiede FM Virve Pääkkösen 30.1.2009 tarkastetun hammaslääketieteen alan väitöstutkimuksessa arvioitiin mikrosirun ja muiden laaja-alaisten profilointimenetelmien soveltuvuutta hampaan solujen tutkimukseen. Virve Pääkkönen on syntynyt 1978 ja valmistunut ylioppilaaksi

Kuhmon yhteislukiosta 1997.

Terveystieteet TtM Sari Iinattiniemen 13.3.2009 tarkastetussa kansanterveystieteen alan väitöstutkimuksessa selvitettiin 85 vuotta täyttäneiden kotona asuvien oululaisten vanhusten kaatumisten ilmaantuvuus, kaatumisvammat ja niihin johtaneet olosuhteet sekä kaatumisten vaaratekijät.

Sari Iinattiniemi on syntynyt Kempeleessä 1973 ja valmistunut ylioppilaaksi Kempeleen lukiosta 1993.

Luonnontieteellinen tiedekunta

Dipl. chem. Andreas Wagnerin 23.1.2009 tarkastetussa epäorgaanisen kemian alan väitöskirjassa tutkittiin telluurin jalometalliyhdisteitä katalyytteinä. Andreas Wagner on syntynyt Wolfenissa 1981 ja valmistunut ylioppilaaksi Gymnasium Bitterfeldissä 1999.

FM Marjut Kreivin 30.1.2009 tarkastetussa perinnöllisyystieteen väitöskirjassa saatiin uutta tietoa uhanalaisten merenrantakasvien tilasta. Marjut Kreivi on syntynyt Ruotsissa 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Ylitornion yhteiskoulun lukiosta 1996.

FL Anu Hillin 13.2.2009 tarkastetussa kasviekologian alan väitöskirjassa tutkittiin siemensadon laadun ja esikäsittelyiden vaikutusta männyn ja kuusen siementen itävyyteen. Anu Hilli on syntynyt Vehkalahdella 1970 ja valmistunut ylioppilaaksi Pulkkilan lukiosta 1989.

FM Mathieu Marmionin 6.3.2009 tarkastetussa maantieteen alan väitöskirjassa kehitettiin uusia näkökulmia alueellisten mallien epävarmuuteen luonnonmaantieteessä. Mathieu Marmion on syntynyt Ranskassa 1982 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 2000.

FM Francois Pujolin 27.3.2009 tarkastetussa biokemian alan väitöskirjassa on identifioitu ja karakterisoitu puuvillakasvin geenejä, jotka osallistuvat ylipitkien rasvahappojen synteesiin, käyttäen tutkimusmallina hiivaa. Francois Pujol on syntynyt Ranskassa 1978 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 1997.

FL Jorma Riihijärven 27.3.2009 tarkastetussa tietojenkäsittelytieteen alan väitöskirjassa tutkittiin tietojenkäsittelytieteiden koulutuksen työelämävastaavuutta käyttäen esimerkkinä Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen koulutusohjelmaa. Jorma Riihijärvi on syntynyt Saloisissa 1948.

FM Jari Ilmosen 16.4.2009 tarkastetussa eläintieteen alan väitöskirjassa tutkittiin lähteikköjen pohjaeläin- ja sammalyhteisöjä, niiden monimuotoisuut-

väitökset

ta, alueellista vaihtelua ja suojelua. Jari Ilmonen on syntynyt Haminassa 1970 ja valmistunut ylioppilaaksi Kotkan lyseon lukiosta 1988.

FM Satu Lampilan 18.4.2009 tarkastetussa populaatioekologian alan väitöstyössä selvitettiin hömötiaisen ja liito-oravan populaatioiden taantumiseen johtavia prosesseja. Satu Lampila on syntynyt Helsingissä 1975 ja valmistunut ylioppilaaksi Rovaniemen Rantavitikan lukiosta 1994.

FM Katja Anttilan 24.4.2009 tarkastetussa fysiologisen eläintieteen alan väitöskirjassa tarkasteltiin uintiharjoittelun vaikutusta kasvatettujen kalojen lihasten toimintaan. Katja Anttila on syntynyt Kemissä 1980 ja valmistunut ylioppilaaksi Kemin lyseon lukiosta 1999.

FM Juha Leppäkankaan 24.4.2009 tarkastetussa teoreettisen fysiikan alan väitöskirjassa tutkittiin uudentyyppisiä transistorin kaltaisia komponentteja pienissä suprajohtavissa virtapiireissä. Juha Leppäkangas on syntynyt Ivalossa 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Ivalon lukiosta 1998.

FM Ludmila Vigon 24.4.2009 tarkastetun epäorgaanisen kemian alan väitöskirjatutkimuksen tulokset ovat tuoneet runsaasti uutta perustietoa kalkogeenien metalliyhdisteiden kemiasta.

Ludmila Vigo on syntynyt Milanossa Italiassa 1975.

FM Katri Roppolan 2.5.2009 tarkastetussa kemian alan väitöstutkimuksessa manometrinen respirometrinen me­ne­telmä osoittautui toimivaksi, luotet­ tavaksi ja helppokäyttöiseksi työkaluksi orgaanisten aineiden biohajoavuuden määrityksessä sekä vedessä että maaperässä. Katri Roppola on syntynyt Revonlahdella 1980 ja valmistunut ylioppilaaksi Ruukin lukiosta 1999.

FM Leena Arhippaisen 8.5.2009 tarkastetussa tietojenkäsittelytieteen väitöskirjatyössä kehitettiin uusia menetelmiä käyttäjäkokemuksen tutkimiseen.

Leena Arhippainen on syntynyt Oulussa 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun lyseon lukiosta 1998.

Diplome de Geographie Regis Rouge-Oikarisen 15.5.2009 tarkastetussa maantieteen alan väitöskirjassa tarkasteltiin nykyisen Euroopan sosiaalisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen murrosvaiheen sekä Venäjän siirtymävaiheen merkitystä raja-alueiden lähentymiselle. Regis Rouge-Oikarinen on syntynyt Bülachissa Sveitsissä 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Luganon keskuslukiosta 1993.

FM Marika Niemelän 22.5.2009

tarkastetussa biologian alan väitöskirjassa tutkittiin kasvien ja laiduntajien vuorovaikutuksia merenrantaniityillä.

Marika Niemelä on syntynyt Boråsissa, Ruotsissa 1970 ja valmistunut ylioppilaaksi Pulkkilan lukiosta 1989.

Taloustieteiden tiedekunta

KTM Mirjam Lehenkarin 13.3.2009 tarkastetun rahoitusalan väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaiset piensijoittajat käyttäytyvät dispositioefektin mukaisesti, eli realisoivat mieluummin voittoja kuin tappioita. Mirjam Lehenkari on syntynyt Oulussa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun aikuislukiosta 1997.

Teknillinen tiedekunta

MMM Timo Niemisen 22.1.2009 tarkastetussa ympäristötekniikan alan väitöskirjassa kehitettiin uusia menetelmiä haitallisten mikrobien havaitsemiseen elintarviketuotantoketjussa. Timo Nieminen on syntynyt Imatralla 1975 ja valmistunut ylioppilaaksi Tapiolan lukiosta 1994.

TkL Juha Aholan 20.2.2009 tarkastetussa prosessitekniikan alan väitöskirjatyössä on tarkasteltu katalyyttien käyttäytymisen ennustamiseen soveltuvia kineettisiä malleja. Juha Ahola on syntynyt Jämsässä 1968 ja valmistunut ylioppilaaksi Jämsän lukiosta 1987.

KM Pauliina Marjalan 20.2.2009 tarkastetun työtieteen alan väitöstutkimuksen päätavoitteena oli ymmärryksen ja tiedon kasvattaminen työhyvinvoinnista yksilöllisesti koettuna ja kerrottuna ilmiönä. Pauliina Marjala on syntynyt Kemissä 1971 ja valmistunut ylioppilaaksi Laanilan lukiosta 1990.

FM Heli Koskimäen 13.3.2009 tarkastetussa tietotekniikan alan väitöskirjassa tutkittiin samankaltaisuusinformaation hyödyntämistä teollisuussovelluksissa. Heli Koskimäki on syntynyt Kuivaniemellä 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Simon lukiosta 1998.

DI Seppo Saaren 20.3.2009 tarkastetussa tuotantotalouden alan väitöstutkimuksessa perehdyttiin pienissä teknologiakylissä toimivien yritysten tapoihin hankkia tuotekehityksessä tarvitsemaansa tietämystä. Seppo Saari on syntynyt Tervolassa 1955 ja valmistunut ylioppilaaksi Tervolan lukiosta 1974.

DI Henri Puskan 3.4.2009 tarkastetussa tietoliikennetekniikan alan väitöskirjassa suoritettiin koodivaiheen etsintää suorahajotushajaspektrijärjestelmissä käyttäen älyantenneja. Henri Puska on syntynyt Raahessa 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulaisten lukiosta 1996.

DI Toni Liedeksen 29.5.2009 tarkastetussa mekatroniikan alan väitöstyössä kehitettiin konsepti, joka antaa mahdollisuuksia entistä vähemmän tärisevien ja meluavien sekä toimintaympäristöönsä sopeutuvien koneiden ja laitteiden kehittämiseen. Toni Liedes on syntynyt Lohtajalla 1976 ja valmistunut ylioppilaaksi Kiviniityn lukiosta 1995.

Humanistinen tiedekunta

FL Kauko Komulaisen 14.2.2009 tarkastetussa kirjallisuuden alan väitöskirjassa tarkasteltiin Markku Lahtelan Se-romaania ja 1960-luvun representaation kriisiä. Kauko Komulainen on syntynyt Kiuruvedellä 1956 ja valmistunut ylioppilaaksi Kiuruveden lukiosta 1976.

FM Jussi Ylikosken 20.3.2009 tarkastetussa saamen kielen väitöskirjassa todettiin, että pakkosuomi muuttaa Suomen saamelaiskieliä. Jussi Ylikoski on syntynyt Joutsenossa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi 1994.

FM Ante Aikion 27.3.2009 tarkastetussa saamen kielen väitöskirjassa tutkittiin saamelaisia lainasanoja suomen ja karjalan kielissä. Ante Aikio on syntynyt Espoossa 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Utsjoen saamelaislukiosta 1995.

FM Elina Palolan 22.5.2009 tarkastettu suomen kielen väitöskirja on filologinen analyysi Suomen kansan vanhat runot -teoksen XV osassa julkaistujen runojen sananloppuisen k:n sisältävistä säkeistä. Elina Palola on syntynyt Rantsilassa 1975 ja valmistunut ylioppilaaksi Haapaveden lukiosta 1994.

Kasvatustieteiden tiedekunta

KL Anna-Liisa Lämsän 6.2.2009 tarkastetussa kasvatustieteen alan väitöskirjassa tarkasteltiin lasten ja nuorten syrjäytymisongelman laatua ja dynamiikkaa 1990-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa. Anna-Liisa Lämsä on syntynyt Haapavedellä 1962 ja valmistunut ylioppilaaksi Haapaveden yhteislukiosta 1981.

MA Timothy Bedfordin 17.4.2009 tarkastetussa kasvatustieteen alan väitöskirjatyössä kehitettiin yhdessä kansainvälisen kouluttajaryhmän kanssa eurooppalaisille opettajille suunnattu johtajuuskurssi, jonka päämäärä oli voimaannuttaa opettajat haastamaan homofobia omissa kouluissaan. Timothy Bedford on syntynyt Englannissa Leicesterissä 1960 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 1978.

Oulun yliopistossa tarkastetut väitöskirjat luettavissa verkossa: www.kirjasto.oulu.fi/ julkaisutoiminta/acta/ 33

kolumni

OYYeah!

– yliopisto-opiskelijat ovat osa yhteiskuntaa Oululaisten yliopisto-opiskelijoiden ylioppilaskunta OYY juhlii tänä lukuvuonna varsin massiivisesti 50-vuotisjuhlavuottaan.

Juhlavuoden valmistelut on jaotettu useammalle vuodelle, mutta silti suurimmat voimainkohotukset tarvitaan nyt syksyn ja tulevan talven aikana, kun luvassa on muun muassa edustajiston juhlakokous, itsenäisyyspäivän juhla ja helmikuussa vuosijuhlaviikko.

Tieteellistä puolta juhlinnassa edustaa keväällä julkaistava ylioppilaskunnan 50-vuotishistoria. Teos on syntynyt oululaisten historiantutkijoiden ammattitaidon myötä.

Juhlavuoden tunnukseksi on valittu OYYeah! Tähän huudahdukseen konkretisoituu nuorten ihmisten – oululaisten yliopisto-opiskelijoiden – halu olla mukana ympäröivässä yhteiskunnassa ja etenkin osana omaa yliopistoaan.

Miksi sitten ylioppilaskunta haluaa juhlistaa puolen vuosisadan mittaista taivaltaan?

Haluamme antaa arvoa saavutuksille ja työlle, jota ylioppilaskunta on vuosikymmenten aikana ja jatkossakin tuleva tekemään opiskelijan paremman elämän puolesta. Suurimmalta osalta nämä saavutukset eivät ole tulleet yksin puurtamalla vaan yhdessä muun muassa yliopiston, Oulun kaupungin ja muiden merkittävien yhteistyötahojen kanssa.

Juhlavuonna haluan suunnata katseeni eteenpäin. Mielestäni ylioppilaskunta ja koko valtakunnallinen ylioppilaskuntakenttä elää hienoista muutoskautta ja on syytä miettiä sen roolia. Yksi merkittävä muutoksentekijä on joidenkin ylioppilaskuntien yhdistyminen uuden yliopistolain myötä, mutta on olemassa muitakin syitä.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenen

34 aktuumi 2/09

tulevaisuus näyttää 2010-luvulle siirryttäessä hyvältä. Entä sitten koko ylioppilaskunnan? OYY:n erityinen vahvuus on laaja järjestökenttä niin ainejärjestöjen ja kiltojen kuin harrastejärjestöjenkin puolella. Näiden järjestöjen kautta voimme tavoittaa helpoimmin omat jäsenemme ja saada tietoa opiskelijan arjesta, vaikeuksista ja tarpeista.

Järjestöjen ja yliopiston kanssa yhdessä aikaan saatu Universitas-hanke on nykyisellään loistava esimerkki siitä, kuinka yhteistyöllä on tärkeä rooli akateemisessakin maailmassa. Universitaksen perusperiaate on, että se pyrkii tuomaan esiin ainejärjestöjen opetuksen hyväksi jo tekemää työtä ja osallistuttamaan opiskelijoita opetuksen kehittämiseen.

Tulevaisuudessa ylioppilaskunnan ja yliopiston välisen yhteistyön merkitys tulee kasvamaan. Tärkein haluamamme asia on, että kaikki opiskelijat saavat tasokasta ja hyvää kontaktiopetusta ja että opettaja-opiskelijasuhde saadaan pienemmäksi. Näin saadulla opetuksella ja lopulta valmistumisella on jokin merkitys ja arvo. Ei voida puhua monitieteellisestä yliopistosta, jos joidenkin tieteenalojen opetuksen ja tutkimuksen merkitystä väheksytään tai pidetään toisarvoisena.

Ylioppilaskunnan tulee myös olla aktiivinen yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttaja. Etenkin nuorten aikuisten suhtautuminen poliittiseen päätöksentekoon on muuttunut. Siksi näen, että ylioppilaskunnan rooli kasvaa, kun päätöksentekoon vaaditaan mukaan lisää kolmannen sektorin toimijoita. Oululaiset ylioppilaat, teekkarit ja kylterit ovat hyvinkin varteen otettavia asiantuntijoita silloin, kun asialistalla on Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan alueen tulevaisuudessa kohtaamat haasteet.

Ville Impiö hallituksen puheenjohtaja Oulun yliopiston ylioppilaskunta

ta pa h t u u NÄYTTELYT

TAPAHTUMIA

Suomen kaikki pöllölajit esillä eläinmuseon näyttelyssä Kaikki Suomessa esiintyvät pöllölajit esitellään Oulun yliopiston eläinmuseossa. Lisäksi perustietoja eri pöllölajeista kerrotaan näyttelyjulisteissa ja esillä on pöllöjen munia ja oksennuspalloja.

Pöllönäyttely on avoinna ma– pe klo 8–15.45 ja su klo 11–15 vuoden 2009 loppuun asti.

Maantieteen päivät 2009 järjestetään 6.−7.11.2009 Oulun yliopistossa, osana maantieteen laitoksen 50-vuotisjuhlia. Päivien pääesitelmöitsijöinä kansainvälisesti tunnettuja, korkeatasoisia luennoitsijoita.

Avoimen yliopiston opinnot syksyllä 2009 (suluissa viimeinen ilmoittautumispäivä)

Oulun yliopiston ABI-päivät Oulun yliopisto, Linnanmaa 11.–12.11.2009

Geologinen museo, Linnanmaa Avoinna ma–pe ja su 11–15.

Englannin kieli 3 op (hoit. ja terv.) (12.10.)

Projektitoiminnan peruskurssi 2 op (26.10.)

Intermediate Finnish Course I, 4 op (13.10.)

Puheviestintä 2–3 op (13.10.)

Johdatus tähtitieteeseen I 4 op (23.10.)

Sisustustait. hist./Historiall. interiöörit 5 op (26.10.)

Ympäristölainsäädäntö 5 op (6.10.)

Johdon laskentatoimi 5 op (23.10.)

Verkko-opinnot: Akateemiset opiskelutaidot 3 op (23.10.)

Kasvatustiede 25 op (tiedustelut toimistosta)

Luova kirjoittaminen 2–3 op (16.11.)

Alumnitoiminta – yhteys kotiyliopistoosi

MUSEOT Eläinmuseo, Linnanmaa Avoinna ma–pe klo 8.30–15.45 ja su klo 11–15

Kasvatustiede 35 op (tiedustelut toimistosta)

Johdatus Japanin taidehistoriaan 5 op (26.10.)

Juha Sarkkinen

Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto 50 vuotta Oppilastyönäyttely A-pajassa 28.11.2009–31.1.2010

Beginners Finnish Course I, 2 op (16.10.)

Tervetuloa mukaan alumnitoi­mintaan! Alumnitoimintaan osallistumalla säilytät yhteyden kotiyliopistoosi. Liittymällä verkostoon pysyt yhteydessä entisiin opiskelutovereihisi ja opettajiin.

Haluatko liittyä alumnitoimijoiden postituslistalle? Laita sähköpostia alumnikoordinaattorille: Karoliina Kekki, puh. (08) 553 4027, s-posti etunimi.sukunimi oulu.fi, alumni oulu.fi

Kasvitieteellinen puutarha, Linnanmaa Kasvihuoneet avoinna: ti–pe 8–15, la–su 12–15.

Ulkopuutarha avoinna kesällä joka päivä 8–20.

Mitalli nro 1

KYLL€ KIITOS, haluan tilata Oulun yliopiston virallisen Tukijamitalin nro 1 (hopea ja graniitti) hintaan 200 Û + toimituskulut. Tilaus toimitetaan postiennakolla.

Mitalli nro 2

leikkaa tŠstŠ

KYLL€ KIITOS, haluan tilata Oulun yliopiston virallisen Tukijamitalin nro 2 (hopea ja keskiosa kullattu) hintaan 100 Û + toimituskulut. Tilaus toimitetaan postiennakolla.

kpl

Oulun yliopisto maksaa postimaksun

kpl

OULUN YLIOPISTO Varainhankinta

Nimi

Tunnus 5006930 90003 VASTAUSL€HETYS

LŠhiosoite

Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelinnumero

SŠhkšposti

Allekirjoitus

Myyntipisteet: Prisma (Limingantulli) ja Nordean konttori (Kirkkokatu).

LisŠtiedot ja tilaaminen netistŠ: www.oulu.fi/varainhankinta/

.5304

ONKO SINUSTA T€RKE€€, ETT€ POHJOIS-SUOMI PYSYY ELINVOIMAISENA? Osallistu yhteisen yliopistomme varainhankinta -kampanjaan hankkimalla Oulun yliopiston Tukijamitali.

Samalla annat tukesi tieteelliselle tutkimukselle ja uusien huippuosaajien kouluttamiselle - Pohjois-Suomen tulevaisuudelle.

Myyntipisteet: Prisma (Limingantulli) ja Nordean konttori (Kirkkokatu). LisŠtiedot ja tilaaminen netistŠ: www.oulu.fi/varainhankinta/