Aktuumi 2/10

VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA

2/2010

HYVÄ PAHA SÄTEILY Orgaaninen valo tekee tuloaan Humuskuppila on humanistin koti Nokia vei matemaatikon

2

aktuumi 2/2010

Lassi Kalleinen

Kevät punertaa Keväällä luonnon useimmiten ajatellaan vihertyvän. Yhä useammissa pihoissa ja puistoissa kuitenkin punertaa, kun punakoivu alkaa avata lehtiään. Se on hieskoivusta mutatoitunut puulaji, jonka ensimmäinen yksilö kasvoi luonnossa Ylikiimingissä. Sittemmin punakoivuja on tuotettu solukkolisäyksellä laboratoriossa, ja nykyisin se on tunnetuin Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan solukkolisäyslaboratoriosta maailmalle kaupalliseen levitykseen lähtenyt tuote.

Punakoivun lehtien punainen väri koko kasvukauden ajan johtuu niiden sisältämästä runsaasta antosyaanista. Se on kemiallinen yhdiste, joka suojaa lehtiä auringon UV-säteilyltä. Antosyaani vaimentaa säteilyn ennen kuin se pääsee vaurioittamaan lehden solukkoa.

Sen avulla kasvi siis suojautuu. Toisaalta kasvit tarvitsevat auringonvaloa pystyäkseen yhteyttämään.

Tässä Aktuumissa kerrotaan, mitä säteily on ja mihin se voi vaikuttaa. Tietyntyyppinen säteily on elämän edellytys maapallolla.

Toisentyyppinen taas on eliömaailmalle vaarallista. 

3

aktuumi

Nro 2 huhtikuu 2010 20. vsk

13 14 16

20 JULKAISIJA

Oulun yliopisto

5

Maailma muuttuu, strategiankin on muututtava

6

Ohuen ohuita näyttöjä ja valaisimia

9

10

Hyvä paha säteily

13

14

Aktivoiva kokousmalli lisäsi tulosta ja hyvinvointia

16

Suomalaista korkeaa projektiosaamista kannattaa tutkia

18

20

Yhteisöllisyys vahvistuu opiskelijariennoissa

24

Soveltamisen taituri

26

Lyhyet

28

Väitökset

30

Kiljuva ja kupliva kaukokirjoitin

Kasvua kaivoksista

Florakin suojautuu ultraviolettisäteilyltä

Aktuumit

PÄÄTOIMITTAJA

Tapio Mäkinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Tiina Pistokoski TOIMITUSNEUVOSTO

Erkki Alasaarela Sakari Jussi-Pekka Sanna Järvelä Erkki Karvonen Karoliina Kekki Leila Risteli Olli Silvén Tapio Mäkinen Tiina Pistokoski TAITTO/KUVANKÄSITTELY/KANSI

Petri Ovaskainen GRAAFINEN SUUNNITTELU

V-P Viklund/Avalon Oy OSOITTEET

Liisa Salmela Osoitteenmuutokset osoitteeseen aktuumi oulu.fi Mikäli olet rekisteröitynyt alumniverkostoon, tee osoitteenmuutos myös alumnirekisteriin https://alumni.oulu.fi. yhteystiedot

sähköposti: aktuumi oulu.fi www.oulu.fi/aktuumi Puhelin (08) 553 4091

PAINATUS

Painos 6200 Joutsen Median Painotalo Kannen kuva: Mikael Damkier / Rodeo ISSN 0788-7132 Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, otsikoida ja käsitellä lähetettyjä kirjoituksia.

Valmistettu UPM:n toimittamasta paperista, jolle on myönnetty Euroopan unionin Ympäristömerkki, rek.nro FI/11/1.

Paperi: Novatech Satin 150g/115g

4

aktuumi 2/2010

pääkirjoitus

Maailma muuttuu, strategiankin on muututtava

Lauri Lajunen rehtori Oulun yliopisto

Juha Sarkkinen

Suomessa ja Euroopassa elettiin suurta murrosta, kun Oulun yliopiston ensimmäinen strategia valmistui vuonna 1994. Euroopassa valtioiden välisiä rajoja piirrettiin uudelleen. Neuvostoliitto oli romahtanut, Saksat yhdistyneet ja Baltian maat itsenäistyneet. Suomi oli sukeltanut pahaan taloudelliseen lamaan. Oltiin siirtymässä informaatioyhteiskuntaan ja kansainvälistyminen voimistui. Suomi liittyi EU:hun.

Nyt elämme jälleen suurta yhteiskunnallista murrosta. Samalla olemme toipumassa maailmanlaajuisesta taloudellisesta taantumasta. Suuria kysymyksiä ovat väestön ikääntyminen, tulevaisuuden energiaratkaisut, ympäristöasiat, ilmastonmuutos ja globalisaatio. Globalisaation ensimmäinen vaihe on jo ohi ja uusi vaihe käynnistymässä.

Usko osaamispohjaiseen talouteen on uudessakin vaiheessa edelleen vankka ja yliopistoilla siinä keskeinen rooli. Korkeakoulujärjestelmäämme on kuitenkin moitittu sekä maantieteellisesti hajanaiseksi että sisäisesti pirstaleiseksi.

Koko maan kattava korkeakoulujärjestelmä sivutoimipisteineen synnytettiin aikakautena, jolloin yliopistojen haasteet olivat toisenlaiset. Nyt on synnytettävä voimakkaampia tutkimusja koulutusyksiköitä, jotka ovat sekä tutkimus- että koulutustehtävässään korkeaa kansainvälistä tasoa. Kunkin yliopiston on pystyttävä profiloitumaan esimerkiksi tutkimus- tai opetuspainotteisena tiedeyliopistona, innovaatioyliopistona tai aluettaan palvelevana korkeakouluna. Kunkin on myös keskityttävä omille vahvuusalueilleen.

Oulun yliopisto on ensimmäisenä yliopistona käynnistänyt oman laajamittaisen rakenteellisen kehittämisen ohjelman, johon liittyy muun muassa talouden tasapainottaminen. Näillä toimenpiteillä yliopisto haluaa varmistaa menestymisensä ja saavuttaa strategiset tavoitteensa.

Oulun yliopiston hallitus hyväksyi syyskuussa 2009 pitämässään kokouksessa Oulun yliopiston strategian vuosille 2010–2012. Yliopiston ja opetusministeriön välisissä tavoite- ja tulosneuvotteluissa sovittiin, että yliopisto tarkentaa ja rajaa keskeisiä painoalojaan kehittämällä niiden kärkialueille monialaiset tutkijakoulut ja tutkimusohjelmat sekä suuntaamalla ja vahvistamalla niihin liittyvää infrastruktuuripolitiikkaansa.

Oulun yliopisto profiloituu jatkossa neljälle painoalalle, jotka ovat biotieteet ja terveys, informaatioteknologia, kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus sekä ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit. Vahvoja kehittämisaloja ovat kaivos- ja vuoriala, terästutkimus, liiketoiminta ja talous sekä tutkimusperusteinen opettajankoulutus.

Tutkimuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista varten laadittiin toimenpideohjelmat sekä opetukselle erillinen toimenpideohjelma koulutuksen tuloksellisuuden parantamisesta ja läpäisyn tehostamisesta.

Kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä kehitetään kumppanuussopimuksien kautta. Keinoina ovat yhteiset tutkimus- ja koulutusohjelmat sekä toiminnallisesti yhteiset yksiköt.

5

Ehkä jo viiden vuoden kuluttua markkinoilla on muutaman millimetrin paksuisia näyttöjä tai valaisimia, jotka voidaan sijoittaa vaikka ikkunaan läpinäkyväksi kalvoksi. Sen mahdollistaa oledtekniikka, jonka tärkeää kemiallista ainesosaa kehitetään Oulun yliopiston kemian laitoksessa.

Sama aine toimii elektroniikan ”painomusteena”.

Te k s t i: R a ija Tu o m i n e n Kuva: R e ijo K oi r i k iv i

V

ähän energiaa kuluttavat ledivalaisimet ja -televisiot ovat yleistymässä vauhdilla. Ledin uusi sukupolvi, oled, monipuolistaa ledin käyttömahdollisuuksia entisestään. Kemiallisen ainesosansa ansiosta oled mahtuu vain muutaman millimetrin paksuiseen tilaan, jolloin sitä voidaan käyttää jopa pakkauksissa tai vaatteissa. Nopeimmin oled yleistynee kuitenkin näytöissä ja valaisimissa.

Ledistä oled poikkeaa orgaanisuutensa vuoksi. Ledien epäorgaanisen valmistusmateriaalin säteilemän valon spektri on kapea, joten eri värisävyjä saadaan aikaan ledin pintaan lisätyillä kalvoilla tai pakkaamalla useita ledejä samaan koteloon.

Oledissa käytetään orgaanisiin liuottimiin liukenevia yhdisteitä, jotka säteilevät valoa, kun niihin johdetaan sähköä. Näitä yhdisteitä on kehitetty Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan kemian laitoksessa.

Juuri tohtoriksi aiheesta väitelleet tutkijat Juha Heiskanen ja Walaa Omar kehittivät ensimmäisinä maailmassa 30 erilaista, eri

6

aktuumi 2/2010

Uusi oled-tekniikka pohjautuu kemiaan

Ohuen ohuita

näyttöjä ja värisävyin säteilevää yhdistettä.

Tuoreet tohtorit valmistivat uusia Alq3johdannaisia alumiinista ja kehittämistään kinoliinimolekyyleistä. Alq3 on vihreää valoa säteilevä yhdiste, jota Rochesterin yliopiston professorina toimiva C.W. Tang hyödynsi ensimmäistä kertaa parikymmentä vuotta sitten. Ainetta käytetään muun muassa matkapuhelimien näyttöjen taustavalona.

Koska monet oledin uusista valmistusmateriaaleista ovat helposti liukenevia, niitä voidaan käyttää painomusteen tavoin niin

sanotussa painetussa elektroniikassa. Kemikaalit voidaan painaa tai suihkuttaa melkein mille tahansa pohjamateriaalille kerroksittain, ja kun siihen kytketään sähköä, ”musteesta” tulee sähköinen komponentti.

Yksi sovellus ovat erilaiset sensorit eli komponentti reagoi esimerkiksi kosteuteen, liikkeeseen tai valoon. ”Esimerkiksi ikkunan pintaan voidaan kiinnittää ohut oled-kalvo, joka päästää päivällä valoa läpi normaalisti.

Kun alkaa hämärtää, kalvo alkaa säteillä valoa ja ikkuna toimii lamppuna”, selventää Ju-

a valaisimia ha Heiskanen. Valon sävyksi voidaan säätää esimerkiksi luonnonvalon sävy.

Sävyä vaihtavat lamput Valaistus onkin yksi niistä oledin sovelluksista, joiden merkitys Heiskasen mukaan kasvaa. Nykyiset lamppumme, hehkulamput, fluorisoivat loisteputket ja energiansäästölamput, ovat jonkin tietyn sävyisiä. ”Oled-lampussa valon sävyä voidaan muuttaa hyvin laajakirjoisesti: esimerkiksi

Tohtori Juha Heiskanen työskenteli laboratoriossa kolme vuotta kehittäessään uusia säteileviä alumiinijohdannaisia.

olohuoneen valo on normaalisti lämminsävyinen, mutta siivotessa taas olisi hyvä saada kirkas valo huoneeseen. Oledissa tämä onnistuu kääntämällä himmennintä. Kun jännite muuttuu, valon värisävy muuttuu.” ”Sekä ledit että oled-valot ovat turvallisia, koska ne eivät juurikaan kuumene. Niistä ei myöskään vapaudu myrkyllisiä aineita, kuten energialampun rikkoutuessa.”

Ledin ja oledin parhaita puolia on vähäinen energian tarve. Led kuluttaa sähköä noin kymmenesosan hehkulampun tarvit-

semasta sähköstä. Oledin kulutus ei ole vielä päässyt täysin ledin tasolle, mutta kehitystyötä tehdään tälläkin saralla.

Led- ja oled-valot toimivat myös ulkona. Niiden avulla on mahdollista saada aikaan suuria säästöjä katu- ja koristevalaistuksessa.

Muutaman millin näytöt Sony on toissa vuonna valmistanut prototyypin maailman ensimmäisestä oled-televi7

LED – Light-Emitting Diode puolijohdekomponentti

Professori Osmo Hormi ja tuoreet tohtorit Walaa Omar ja Juha Heiskanen näkevät oledilla lupaavan tulevaisuuden.

Oled mullistaa valaistuksen ja ohentaa näytöt muutamaan milliin.

(diodi), joka säteilee valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirta valmistusmateriaali epäorgaaninen (esim. pii) materiaali määrää komponentin lähettämän valon värin yksittäisen ledin säteilemän valon spektri on kapea, joten eri värisävyjä saadaan aikaan pakkaamalla useita ledejä samaan koteloon tai lisäämällä ledin pintaan erivärisiä kalvoja led-näytöt ovat noin kolmen senttimetrin paksuisia OLED – orgaaninen led

siosta, jonka näytön paksuus on vain kolme millimetriä; Led-televisioiden paksuus on noin kolme senttimetriä. Oledin etuja ovat myös entistä laajempi katselukulma ja lyhyempi vasteaika.

Oled-televisiot tulevat kauppojen hyllyille laajemmin todennäköisesti noin viiden vuoden kuluttua. ”Television ohuudella ei ole niin suurta merkitystä, mutta oledin ansiosta näyttö voitaisiin integroida esimerkiksi luentokansioon”, Heiskanen ideoi.

Toistaiseksi oled-tekniikka on kallista, koska kemialliset aineet vaativat suojauksia kosteudelta ja hapelta. Suojauksissa käytetään muun muassa hopeaa, ja yksi keino on kapseloida herkät kemikaalit.

Molekyyli molekyyliltä Oulun yliopistossa oledia on kehitetty täysipäiväisesti noin viisi vuotta, mutta jo tätä ennen on tehty valmistelevaa tutkimusta.

Alkusysäyksen orgaanisen ledin kehittämiseen antoi kemian laitoksen professori Osmo Hormi. ”Olen koko akateemisen urani aikana tehnyt töitä heterosyklisten yhdisteiden parissa, joten ajattelin, että näitä osaan tehdä ja pystyn niitä muokkaamaan haluamallani tavalla. Samaan aikaan alettiin puhua siitä, että elektroniikan painettavuus voisi olla uusi Nokia”, Hormi kertoo oled-tutkimuksen taustasta.

Elektroniikan painettavuus onkin yksi Oulun yliopiston kärkialoista. Siihen ovat yliopiston lisäksi sitoutuneet myös Oulun seudun ammattikorkeakoulu, VTT ja teollisuus.

Myös Juha Heiskanen haistoi aiheessa tulevaisuuden potentiaalia. Lisäksi häntä haastoi uusien yhdisteiden keksiminen. Laboratoriossa kuluikin aikaa kolme vuotta sätei8

aktuumi 2/2010

leviä alumiinijohdannaisia kehittäessä. Jotta uusia aineita päästiin testaamaan, tutkijoiden oli myös valmistettava niitä molekyyli molekyyliltä. Tätä työtä kemisti tekee hyödyntäen erilaisten aineiden yhdistämisessä tarvittavia kemiallisia reaktioita.

Oledia kehittävät kemistit tekevät pohjatyön, ja insinöörit kehittävät lopulliset laitteet. Osmo Hormi tähdentää, että oledin kehittäminen on tyypillisen poikkitieteellistä. Kehitystyöhön on osallistunut merkittävästi myös Oulun VTT, joka on valmistanut oled-laitteita ja testannut kemian laitoksessa kehitettyjä uusia oled-materiaaleja.

Myös VTT:n kaksi painokonetta painettavan elektroniikan valmistukseen ovat oledtutkijoiden käytössä.

Yhteistyöllä vahvemmaksi Oledia tutkitaan joka puolella maailmaa.

Etenkin superyliopistoissa, kuten Cambridge ja Stanford, toimii tutkimusryhmiä.

Myös Oulun yliopisto on hankkinut tutkimukseen kansainvälistä osaamista. Oledia tutkiva FiDiPro-professori Ghassan Jabbour Arizonan yliopistosta työskentelee puolet työajastaan Oulussa. Myös opiskelijavaihtoa on tehty Arizonan yliopiston kanssa.

Oululaistutkimus on herättänyt kiinnostusta. Viikoittain tutkijat eri puolilta maailmaa pyytävät lähettämään ryhmän tuottamia artikkeleita. Haastattelun alla Heiskanen lähetti tekstin Venäjälle.

Kemian laitos on hakenut tutkimukseen Suomen Akatemialta rahoitusta kahdelle tutkijalle. Sen myötä oled-tutkimus jatkuisi Oulun yliopiston kemian laitoksessa vielä useita vuosia ja yhteistyö vahvistuisi Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. ”Voisimme kasvattaa tutkimusryhmän

orgaaninen

komponentti, joka säteilee valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirta valmistusmateriaali orgaaninen, liukoinen kemikaali valon värisävyyn vaikuttaa kemikaalin koostumus oledin säteilemän valon spektri on laaja: valon värisävyä voidaan muuttaa säätämällä oledin läpi kulkevan sähkön jännitettä esimerkiksi himmentimen avulla kemikaali toimii musteen tavoin painettaessa elektroniikkaa oled-näytön paksuus on noin kolme millimetriä Led- ja oled-laitteet ja -valaisimet kuluttavat hyvin vähän energiaa, koska ne eivät juuri lämpene.

Samasta syystä ne ovat myös turvallisia.

Eri lamppujen sähkökulutus yhtä suureen valomäärään hehkulamppu

60 w 11 w muutama watti

energiansäästölamppu led

ja oled

kokoa. Kriittinen tutkijoiden määrä olisi seitsemän. Sillä joukolla voidaan jo ajatella saatavan aikaan jotakin merkittävää”, Hormi kertoo.

Kemian laitoksen oled-työ on perustutkimusta parhaimmillaan. ”Jos emme tekisi perustutkimusta pitkällä tähtäimellä, ei täällä tehtäisi myöskään soveltavaa tutkimusta, vaan osaamista pitäisi hakea ulkomailta”, Heiskanen pohtii. 

Elinvoimainen Pohjois- Suomi 2020 Kolumnisarjassa Oulun yliopiston asiantuntijat arvioivat Pohjois-Suomen elinvoimaisuuden edellytyksiä ja tulevaisuuden menestystekijöitä

Kasvua kaivoksista Metallisten raaka-aineiden saanti on yk-

matkailun ohella ainoa merkittäviä investointeja toteuttanut toimiala. Se on luonut uskoa tulevaisuuteen ja sen tuella on nähtävissä, että pohjoisen infrastruktuuria kannattaa ylläpitää ja kehittää. Useat ratahankkeet ovat siitä hyvä esimerkki. Ilman kaivoksia pohjoisen visiot ja skenaariot olisivat kovin synkkiä.

Meitä Oulun yliopiston piirissä kiinnostaa luonnollisesti kaivannaissalan tutkimusja koulutustarpeet. Alaa ei yleisesti pidetä kovin innovatiivisena eikä osaamisintensiivisenä alana, vaikka totuus on toinen. Malmin löytäminen ja kestävän kehityksen edellyttämät tuotantomenetelmät, energian hinta ja monet muut tekijät korostavat osaamisen merkitystä.

Muutaman metalligramman erottaminen tonnista kiveä on taitolaji. Oulun yliopiston monitieteisyys ja vankka yhteistyöverkosto luovat hyvät edellytykset alan innovaatioympäristön kehittämiselle. Oulun yliopistoon rakennettava jatkuvatoiminen minipilot-rikastamo edustaa alansa huippua maailmassa ja samalla luo uskottavuutta teollisuuden parissa, missä pelkät puheet ja teoriat eivät riitä. Tarvitaan konkreettista näyttöä osaamisesta ja kilpailukykyisestä, korkeatasoisesta tutkimuksesta. Luottamus on ansaittava.

Kaivosalalle on ominaista pitkäjänteinen suunnittelu- ja valmistelutyö, jossa kehittämispanokset ovat suuret. Aikatauluja uhkaavat mitä moninaisimmat riskit, kuten valittajien armeijat ja taloudelliset suhdanteet, jotka heijastuvat sekä kustannuksiin että rahoitusmahdollisuuksiin. Kaivosyhtiöiltä vaaditaan kärsivällisyyttä ennen kuin vuosia kestävä lupaviidakko on käyty läpi. Kaivosalan kvartaali onkin 25 vuotta, kun se ict-alalla on kolme kuukautta ja rahamarkkinoilla 15 minuuttia, kuten eräs tunnettu kaivosyrittäjä on todennut.

Leena Yliniemi yli-insinööri, dosentti Oulun yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Oulu Mining School

Hilkka Sandberg

si teollisen toiminnan keskeisistä edellytyksistä. Siksi onkin yllättävää, kuinka myöhään EU:n puitteissa on asiaan ryhdytty kiinnittämään huomiota. Kiinan valtava taloudellinen kasvu ja maan aggressiivinen toiminta teollisuutensa metallisten raaka-ainevarojen saannin turvaamiseksi muun muassa Afrikasta paljastivat myös EU:lle oman mineraalipolitiikan ja strategian tärkeyden. Eurooppa on edelleen noin 90-prosenttisesti riippuvainen Euroopan ulkopuolelta tuotavista metalleista.

On Suomen onni, että yksi maailman rikkaimmista malmivyöhykkeistä, Fennoskandian kilpi, kulkee Suomen läpi ja luo edellytykset merkittävälle kaivostoiminnalle Pohjoisja Itä-Suomessa. Hyviä esimerkkejä ovat Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivos ja Kittilän Suurkuusikon kultakaivos sekä lukuisat eri puolella Pohjois-Suomea meneillään olevat tutkimus- ja kehittämishankkeet. Kevitsan monimetallikaivoksen rakentaminen Sodankylässä alkaa tulevana kesänä samoin kuin Laivakankaan kultakaivoksen rakentaminen Raahessa.

Kaivosten merkityksestä käyty keskustelu on ollut yllättävän pinnallista. Kaivos on nähty pienenä omana saarekkeenaan, jonka vaikutusta talouselämälle ei ole nähty tai ei ole haluttu nähdä. Kaivos on usein avainlenkki laajemmassa prosessissa, jonka käynnistäjänä on ollut löydetty malmi tai muu teollisuuden tarvitsema raaka-aine. Mitäpä Kiiruna olisi ilman kaivosta, tai tuskinpa Outokumpu- nimistä yritystä olisi olemassakaan, ei ainakaan Torniossa, ellei Kemin kromimalmiesiintymää olisi löydetty.

Suomen korkea elintaso perustuu kilpailukykyiseen vientiteollisuuteen, joka on mahdollistanut monipuolisen palveluyhteiskunnan syntymisen. Palveluyhteiskunta ilman teollista tuotantoa on mahdottomuus tai ainakin meidän olisi tyytyminen huomattavasti alhaisempaan elintasoon. Jokaista teollista työpaikkaa kohti tarvitaan 2–3 palvelutyöpaikkaa.

Kaivosten rooli pohjoisen Suomen työpaikkojen synnyttäjänä on erittäin tärkeä, sillä kaivosteollisuus on ollut jo vuosien ajan

9

Hyv채 paha s채teily

10 aktuumi 2/2010

Ihminen voi säteillä onnesta. Säteilevä kryptoniitti lamaannuttaa sarjakuvan Teräsmiehen. Kevätauringon säteily lämmittää mutta voi myös polttaa ihon. Säteilyä on koko ajan kaikkialla ja se on monen tyyppistä. Se on sekä hyvää että haitallista.

Te k s t i: Ha n nu Pa n t t i la Kuva t: R o de o, L a s s i K a l le i n e n ja Ha n nu Pa n t t i la

S

äteily on fysiikan mukaan energian siirtymistä säteilylähteestä ympäristöön muuttuvan kentän tai massallisten hiukkasten kautta. Se on sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. ”Aurinko on maapallon lähin suuri säteilyn lähde. Koska auringon säteily ja sen muutokset vaikuttavat siihen, mitä maapallolla tapahtuu, on auringon toiminnan ymmärtäminen tärkeää. Aurinkoa voisi sanoa yhdeksi avaruusfysiikan tutkimuksen kuumimmaksi kohteeksi”, kertoo avaruusfysiikan tutkijatohtori Arto Karinen, joka tutkii aurinkotuulta eli Auringosta lähtevää hiukkassäteilyä. ”Myös muualta avaruudesta tulee paljon säteilyä, mutta siltä meitä suojaavat iono­ sfääri ja maapallon magneettikenttä. Maan pinnalle saakka avaruudesta pääsee näkyvää valoa, osa ultravioletti-, infrapuna- ja radiotaajuisesta säteilystä sekä osa hiukkassäteilystä”, jatkaa Karinen. ”Näyttäisi siltä, että ionosfäärillä on merkittävämpi rooli avaruudesta tulevan säteilyn torjunnassa kuin magneettikentällä.”

Avaruuden lisäksi ympäristömme säteilee, mutta yleensä suhteellisen vähän. Suurin osa, noin 2 millisievertiä tavallisen suomalaisen vuotuisesta noin 3,7 millisievertin säteilyannoksesta on peräisin sisäilmaan pääsevästä maaperän radonista. Kehon sisältämistä luonnon radioaktiivisista aineista ja maaperän säteilystä saamme noin 0,8 millisievertiä. Lääketieteellisistä tutkimuksista eli pääasiassa röntgenkuvauksista tulee noin 0,5 millisievertin säteilyannos ja kosmisesta säteilystä noin 0,3 millisievertiä. Määrät eivät ole terveydelle haitallisia. Esimerkiksi säteilysairaus seuraa lyhyessä ajassa saadusta noin 1000 millisievertin säteilyannoksesta.

Vaikutuksensa mukaan säteily voidaan ja-

kaa ionisoimattomaan ja ionisoivaan säteilyyn. Ionisoiva säteily vaikuttaa aina aineen ominaisuuksiin ja muuttaa niitä. Ionisoimaton säteily ei vaikuta vastaavalla tavalla.

Ionisoimaton säteily – kuultavaa ja nähtävää Ionisoimattomat säteilytyypit ovat useimmiten huomaamattomia. Toisinaan ihminen voi tuntea niitä eri tavoin. Sähkö- ja magneettikentät voivat tuntua kihelmöintinä lihaksissa ja tuntohermoissa. Radiotaajuinen ja infrapunasäteily voivat tuntua lämpönä iholla.

Radiotaajuisen säteilyn voi kuulla millä tahansa radiolla, kun taajuus säädetään pois radiokanavan kohdalta ja radio-ohjelma vaihtuu kohinaan. ”Avaruudesta tuleva ja salamanpurkausten aiheuttama kohina otetaan huomioon tietoliikennetekniikassa määräämällä signaalitasot sellaisiksi, että ne erottuvat kohinasta”, kertoo tietoliikennetekniikan professori Jari Iinatti.

Ultraviolettisäteilyä ei yleensä tunneta välittömästi, mutta se voi vahingoittaa silmän osia ja aiheuttaa erilaisia valokemiallisia ja valobiologisia reaktioita. Se on siksi ionisoimattomista säteilylajeista haitallisin.

Ultraviolettisäteilyn korkeimmat taajuudet ovat jo ionisoivaa säteilyä. ”Ionisoimaton säteily ei ole täysin harmitonta. Esimerkiksi voimakas infrapuna- eli lämpösäteily ja mikroaaltosäteily lämmittävät kohdettaan ja voivat siten olla haitallisia. Tutkat toimivat mikroaaltoalueella ja ne voivat aiheuttaa sairauksia tutkien lähistöllä työskenteleville. Kännyköiden lähetysteho on niin pieni, ettei sen ole katsottu aiheuttavan sairauksia. Näkyvä valo lienee harmittominta ionisoimattomasta säteilystä”, kertoo fysiikan lehtori Kari Kaila.

Näkyvä valo on nimensä mukaisesti ai11

Yläilmakehän opasiteetti

100% 50% 0%

0.1 nm

1 nm

10 nm 100 nm

1 µm

10 µm 100 µm

1 mm

1 cm

10 m

1m

10 m

100 m

1 km

Aallonpituus

Yläilmakehään imeytyvät gamma-, röntgen- ja ultraviolettisäteilyt

Näkyvästä valosta suurin osa saavuttaa maanpinnan

Infrapuna- eli lämpösäteilystä suurin osa imeytyy ilmakehän kaasuihin

Maan pinnalla havaittavat radioaallot

Pitkän aaltopituuden radiosäteily jää yläilmakehään.

ilmakehä

maanpinta

Avaruudesta tulevat erityyppiset säteilyt. Niiden pääsy maan pinnalle asti vaihtelee, osa imeytyy kokonaan yläilmakehään, osa pääsee alas asti

Joka sekunti sinutkin läpäisee yli 1 000 000 000 000 neutriinoa.

noa silmin aistittava säteilylaji. Se on edellytys kasvien yhteyttämiselle ja hapen tuotannolle ja sitä kautta elämälle maapallolla veden ja lämmön lisäksi. Auringosta maahan tuleva säteilyenergia on koko maapallon ilmaston ja ilmastokehityksen alkuun paneva voima, kirjoittaa maaperägeologian professori Juha Pekka Lunkka vuoden 2008 tiedekirjaksi valitussa teoksessaan ”Maapallon ilmastohistoria”.

Ionisoiva säteily – vaurioittavaa ja imeytyvää Ionisoiva säteily on atomien sähkövarauksia muuttavaa suurienergistä säteilyä. Osuessaan atomiin ionisoiva säteily irrottaa sen elektronikuorelta elektronin ja muuttaa atomin kemiallista käyttäytymistä. Se voi johtaa esimerkiksi kemiallisen yhdisteen hajoamiseen.

Elävissä soluissa ionisoiva säteily voi vaurioittaa perimää ja aiheuttaa syöpää tai muita terveyshaittoja. Soluvaurioiden kannalta 12 aktuumi 2/2010

on merkittävää, tuleeko säteilyannos pitkän vai lyhyen ajan sisällä ja kuinka suuri se on. Säteilyn kohdalla ainainen kitinä on siis parempi vaihtoehto kuin kertarysäys. Toisaalta pienilläkin säteilyaltistuksilla on kasautuva vaikutus, eli useat mutaatiot voivat johtaa syöpäkasvaimen muodostumiseen.

Kaikki säteilyperäiset muutokset perimässä eivät kuitenkaan aina johda sairauk-

siin, vaan ne voivat jäädä paikallisiksi mutaatioiksi tai joskus jopa korjaantua.

Sähkömagneettista ionisoivaa säteilyä ovat gamma- ja röntgensäteily sekä ultraviolettisäteilyn korkeimmat taajuudet. Näistä radioaktiivisessa hajoamisessa syntyvä gammasäteily on vaarallisinta, koska se on hyvin läpitunkevaa. Röntgensäteilyä syntyy maapallolla käytännössä vain ihmisen rakentamissa röntgenputkissa ja hiukkaskiihdyttimissä.

Avaruudessa on lukuisia röntgensäteitä lähettäviä taivaankappaleita, esimerkiksi aurinkomme. Onneksemme avaruudesta tu-

1 % Tshernobyl 15 % Säteilyn käyttö lääketieteessä 30 % Luonnon taustasäteily 54 % Radon Suomalaisen vuotuinen säteilyannos säteilylähteittäin.

Lassi Kalleinen

leva röntgensäteily imeytyy ylemmän ilmakehän ioneihin eikä pääse maahan saakka.

Ultraviolettisäteilyn vaarallisin tyyppi, UVC-säteily, on ionisoivaa. Siltä meitä suojaa ylemmän ilmakehän otsoni, johon UV-Csäteily imeytyy.

Hiukkassäteily – heikkoa ja läpäisevää Hiukkassäteilyä ovat alfa- ja beetasäteilyt, neutronit, positronit ja neutriinot. Neutriinoja lukuun ottamatta hiukkassäteily on ionisoivaa.

Lyhytikäinen alfahiukkanen syntyy radioaktiivisen hajoamisen kautta. Se ei etene ilmassa kuin muutaman senttimetrin ja esimerkiksi paperiarkki on sille läpäisemätön este. Alfasäteily on vaarallista vain, jos sitä aiheuttavaa ainetta joutuu elimistöön esimerkiksi hengitysilman kautta.

Beetahiukkanen on elektroni tai sen antihiukkanen positroni. Niitä muodostuu radioaktiivisen hajoamisen kautta ja suurella energialla atomiin osuvan fotonin vaikutuksesta. Beetasäteily pystyy tunkeutumaan ihoon, mutta esimerkiksi ohut alumiinilevy pysäyttää sen.

Neutronisäteily on hyvin läpäisevää ja vaarallista elävälle kudokselle. Neutronisäteily ei itsessään ole ionisoivaa, mutta se aiheuttaa ionisoivaa gammasäteilyä neutronin liittyessä atomin ytimeen. Neutronisäteilyn lähteet, kuten ydinreaktorit ja hiukkaskiihdyttimet, pitää suojata paksulla kerroksella runsaasti vetyä sisältävää ainetta, kuten vettä, polyeteeniä, parafiinivahaa tai betonia.

Neutriinot ovat hyvin erikoisia alkeishiukkasia. Niitä syntyy muun muassa tähtien sisällä ydinreaktioissa. Ne ovat lähes massattomia eikä niihin vaikuta sähkö- tai magneettikenttä ja painovoimankin vaikutus on mitätön. Ne läpäisevät käytännössä kaiken – hidastumatta. Joka sekunti sinutkin läpäisee yli 1 000 000 000 000 eli miljoona miljoonaa neutriinoa.

Oulun yliopisto on mukana kansainvälisesti merkittävän neutriinoja ja kosmista säteilyä tutkivan Pyhäsalmen maanalaisen fysiikan tutkimuskeskuksen (CUPP) luomisessa Pyhäsalmen kaivokseen. Kosmisen säteilyn mittauksia on tehty eri syvyyksillä kaivoksessa, jopa 1400 metrin syvyydessä maanpinnalta. Mittauksia tehdään maan alla, jotta esimerkiksi neutriinosäteily erottuisi taustasäteilystä.  Tekstissä mainitut asiantuntijat työskentelevät Oulun yliopistossa.

Hieskoivusta mutatoituneen punakoivun lehdissä on runsaasti antosyaania ja ne ovat punaisia koko kasvukauden. Punakoivu on tunnetuin maailmalle lähtenyt tuote Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan solukkolisäyslaboratoriosta. Punakoivua on tutkittu ultravioletti-B-säteilykokeessa.

Florakin suojautuu ultraviolettisäteilyltä makasta valoa, UV-säteilyä ja kuivumistaIhmisen iho palaa joutuessaan alttiiksi kin vastaan.” voimakkaalle auringon ultraviolettisäteiLisäksi kasvien lehdistä löytyy UV-sälylle. Ihon palaminen lisää riskiä sairastua teilyltä suojaavia kemiallisia yhdisteitä, feihosyöpään, mutta se ei ole suuri ongelnoleita, kuten lehdissä punaisena värinä ma. Ihminen voi suojautua liialta ultranäkyvät antosyaanit. ”Näiden suojakeiviolettisäteilyltä menemällä varjoon, punojen tarkoitus on pysäyttää UV-säteikeutumalla ihon peittäviin vaatteisiin tai ly ennen kuin se pääsee vaurioittamaan käyttämällä aurinkovoiteita. Kasvit eivät lehden yhteyttävää solukkoa. Vaha ja voi kävellä suojaan, mutta niillä on muita karvat heijastavat osan säteilystä pois ja keinoja torjua ultraviolettisäteilyä. kemialliset UV-alueella absorboivat yhTutkija Henna Pihlajaniemi tutki väitösdisteet imevät säteilyä itseensä.” kirjatyössään muun muassa kasvien puolustautumiskeinoja ultravioletti-B-säteilyä vastaan. ”UV-säteily vaikuttaa kasveihin kuten muihinkin eläviin organismeihin. Kasvin perimä voi vaurioitua. Näkyvinä oireina lehdet voivat kellastua tai käpertyä, ja UV-säteily voi häiritä kasvua, kukintaa ja yhteyttämistä. Kasvien vasteet kertautuvat edelleen niitä syöviin eläimiin, karikkeen hajoamiseen ja symbioottisiin vuorovaikutuksiin”, hän kertoo. ”Kasveilla on monia keinoja suojautua UV-säteilyä vastaan.

Ne vaihtelevat eri lajien välillä, samoin herkkyys UV-säteilylle vaih”Aavikolla kasvavat pylväskaktukset ovat sopeutuneet voimakkaaseen valoon ja kuiviin olosuhteitelee lajien ja jopa yksilöiden välillä. siin. Vahapinta toimii osaltaan ultraviolettisäteilyn Esimerkiksi lehtien karvat ja vahat torjunnassa”, osoittaa tutkija Henna Pihlajaniemi. ovat tehokas suojakeino liian voi13

SOL:n työntekijä Sirpa Halonen-Korvala huoltaa apuvälineitä Rehapoliksessa. Kipa-tutkimushankkeessa kehitetty uusi malli tukee työntekijöitä huolehtimaan työkohteestaan ja muun muassa tuomaan esiin mahdollisia kehittämiskohteita.

Työtiedettä käytäntöön

AKTIVOIVA KOKOUSMALLI LISÄSI TULOSTA JA HYVINVOINTIA Ennen siivooja siivosi ja huoltomies huolsi. Nyt kiinteistöpalvelu­ yrityksissä halutaan antaa asiakkaalle kokonaisvaltaista palvelua, jossa työt suunnitellaan ja tehdään joustavasti yli ammatillisten rajojen.

Oulun yliopiston työtieteen yksikkö oli yksi muutoksen arkkitehdeista.

14 aktuumi 2/2010

Te k s t i R a ija Tuom i n e n Kuva t O n n i K i n nu n e n / S t u d io P.S .V.

K

iinteistönhoitopalveluja antavat yritykset pyrkivät yhä enemmän tarjoamaan asiakkailleen sekä siivouksen että kiinteistön huoltotyöt kokonaispalveluna. Kun siivoojat ja huoltomiehet työskentelevät samassa organisaatiossa saman esimiehen alaisuudessa, asiakkaan on helppo ottaa yhteyttä. Myös palvelu sujuu nopeasti ja joustavasti, kun siivooja voi vaihtaa lampun tai huoltomies lakaista huoltotyön jäljet.

Muutos vaatii asenteiden muuttumista.

Alalla on myös paljon muita haasteita: työtä tehdään asiakkaan tiloissa lukuisissa erilaisissa työpisteissä, joissa myös turvallisuusriskit vaihtelevat. Työntekijät ovat hajallaan, jolloin tiedon välitys vaatii tavallista enemmän.

Esimiestä kuormittavat eri työpisteiden jatkuvat ja usein nopeaa reagoimista vaativat tarpeet. Eri asiakkaiden sopimukset voivat poiketa kovastikin toisistaan. Kiinteistöyritysten palveluvalikoima laajenee, mikä vaatii yhä enemmän muun muassa koulutukselta.

Muun muassa näihin haasteisiin lähdettiin hakemaan ratkaisuja hankkeella Työhyvinvointia kehittyvään kiinteistöpalvelutyöhön. Lyhenteen Kipa saanut hanke on osa Tekesin Työelämän kehittämisohjelmaa Tyke. ISS Palvelut ja SOL Palvelut -yrityksissä toteutetun hankkeen asiantuntijoina toimivat Oulun yliopiston työtieteen yksikkö, Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipiste ja Verve.

Uusi tiimikokousmalli aktivoi SOL:n Oulun yksikön palvelujohtajan Sari Ronkaisen mukaan hankkeen parasta antia oli tiimikokousmallin kehittäminen. ”Olemme aina pitäneet palavereja, mutta uuden kokousmallin myötä työntekijät ovat saaneet aktiivisemman roolin. Malli ohjaa työntekijöitä entistä enemmän huolehtimaan työkohteistaan yhteisvastuullisesti.”

Uusi tiimikokousmalli aktivoi työntekijöitä myös huomaamaan mahdollisia turvallisuusriskejä tai kehittämiskohteita työpisteissään. Ronkaisen mukaan työntekijät ovat oppineet aiempaa paremmin myös kommunikoimaan suoraan asiakkaan kanssa ilman esimiesvälikättä.

Työntekijät osaavat myös aiempaa paremmin ehdottaa asiakkaalle esimerkiksi käytävämattojen vaihtamista tai seinien maalaamista. Näin asiakas saa tarpeellisia vinkkejä ja yritys lisämyyntiä.

”Nykyisin käymme työntekijöiden kanssa asiakassopimukset aiempaa tarkemmin läpi, jotta heille syntyisi selkeä kuva siitä, mitä asiakkaalle on myyty ja luvattu. Käymme läpi myös tulosraportteja. Työntekijät ovatkin ottaneet enemmän vastuuta lopputuloksesta, jolloin myös työn mielekkyys on kasvanut. Työntekijät ovat myös ylpeitä siitä, kun pääsemme tavoitteisiin”, Ronkainen kertoo.

Näiden Kipa-hankkeen avulla saatujen muutosten ansiosta työn tuottavuus on Ronkaisen mukaan kasvanut. Myös sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Helsingistä Ivaloon toimiva SOL työllistää 7000 ihmistä, joista Oulussa työskentelee 300. Kipa-hankkeen hyvät käytännöt on tarkoitus siirtää koko konsernin käyttöön.

Mallia teollisuudesta Myös professori Seppo Väyrynen Oulun yliopiston työtieteen yksiköstä pitää uutta tiimikokousmallia Kipa-hankkeen tärkeimpänä tuloksena. Yliopiston vastuualueena hankkeessa olivat työturvallisuusasiat, jotka Väyrysen mukaan tulisi käsitellä aina aktiivisena ja luontevana osana tiimikokouksia.

Työtieteen yksikkö saattoi hyödyntää hankkeessa yli kaksikymmenvuotista taivaltaan työelämän tutkijana ja kehittäjänä. Aiemmista tutkimuksista teollisuuden puolelta voitiin soveltaa muun muassa sitä, miten vaaratilanteista on luontevaa esimiehelle kertoa. ”Hyvä johtaminen edellyttää myös sitä, että esimiehet saavat tarpeellista tietoa työntekijöiltä. Yksi tärkeä kehittämiskohde työpaikoilla onkin se, miten opittaisiin lukemaan ympäristöä ja viestittämään siitä.”

Tiimikokousmalli syntyi työtieteen yksikön, Työterveyslaitoksen ja Verven sekä ISS:n ja SOL:n yhteistyönä. Pari vuotta kestäneen hankkeen aikana asiantuntijatahot ja yritysten edustajat kokoontuivat useita kertoja kuukaudessa kehittämään ja testaamaan kokousmallia. Niissä työntekijöitä aktivoitiin esimerkiksi viikkotehtävien avulla.

Kehitystyö pohjautui alkukartoitukseen, jota asiantuntijat tekivät vierailemalla työpisteissä, videoimalla työtä ja haastattelemalla työntekijöitä.

Yliopiston tutkijana Kipa-hankkeeseen osallistunut Maarit Niemelä korostaa, että vaikka hanke pohjautui tutkimustyöhön, sitä tehtiin hyvin käytännönläheisesti: havain-

not liittyivät jokapäiväiseen työhön. Hänen mukaansa yhteistyö Työterveyslaitoksen ja Verven kanssa sujui innostuneessa hengessä. ”Yhteishankkeita kannattaa ilman muuta järjestää. Sain itse tukea vanhemmilta asiantuntijoilta. Verkoston myötä esille tuli esille erilaisia näkökulmia myös omaan työhön.”

Kipa-hanke synnytti aineistoa myös kahteen väitöstutkimukseen. 

KIPA – Työhyvinvointia kehittyvään kiinteistöpalvelutyöhön yksi

Tyke-projekteista; vuonna 2004 alkanut Työelämän kehittämisohjelmaa Tyke (aiemmin Tykes) on Tekesin toteuttama ja rahoittama asiantuntijoina toimivat Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipiste, Verve ja Oulun yliopiston tuotantotalouden osaston työtieteen yksikkö toteutettiin SOL Palveluiden ja ISS Palveluiden kanssa yhteistyössä Oulussa 2006–2009

Tilaustutkimusta Yritys voi tilata erilaisia organisaation kehittämiseen, muun muassa työtapojen, johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyviä tutkimuksia Oulun yliopiston työtieteen yksiköstä.

Rahoitusta on mahdollista hakea Työsuojelurahastolta (tsr.fi).

Yhteystiedot: Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta Tuotantotalouden osasto / Työtieteen yksikkö Tutkija, DI Maarit Niemelä gsm 040 352 2689 puh. (08) 553 2500 maarit.niemela oulu.fi http://tuta.oulu.fi/tyotiede

15

Suomalaista korkeaa projektiosaamista kannattaa tutkia Projektiliiketoiminta on monien suomalaisyritysten huippuosaamista.

Sen kehittämiseksi edelleen ja hyödyntämiseksi entistä laajemmin tekee tutkimusta laatu- ja projektijohtamisen professori Jaakko Kujala.

Te k s t i: Ti i na P i s t ok o s k i Kuva: Ju ha Sa rk k i n e n

Opiskelijat ovat professori Jaakko Kujalan mukaan yksi tutkimuksen voimavara.

Heidän yrityksissä tekemänsä harjoitusja diplomityöt tuovat usein hyviä tuloksia myös yliopistotutkimukseen.

16 aktuumi 2/2010

tutkijakuva

K

heopsin pyramidi kohoaa autiomaassa Kairon liepeillä 137 metrin korkeuteen. Viime vuonna Suomessa valmistunut 72 metrin korkuinen loistoristeilijä Oasis of the Seas mahtui juuri ja juuri IsonBeltin sillan alta matkallaan Karibialle. Niiden kuvat rinnakkain seinälle heijastaa Oulun yliopiston laatu- ja projektijohtamisen professori Jaakko Kujala aloittaessaan opiskelijoidensa johdattamisen projektiliiketoiminnan opintoihin. ”Kysymykseen, kumpi oli isompi ja haastavampi projekti, on vaikea yksiselitteisesti vastata. Niitä ainakin erottivat toteutusaikataulu ja tekijöiden määrä: pyramidia varten tarvittiin kymmeniä vuosia ja 40 000 tekijää, laivaa varten taas kolme vuotta ja 3000 työntekijää”, sanoo Kujala.

Projekteista ei pyramidien rakentamisen aikaan puhuttu, mutta sellaisiksi niiden toteutusta voidaan kuitenkin kutsua. Projektiksi toiminta muuttuu, kun tarkoituksena on saavuttaa tietty ainutlaatuinen tavoite, joka vaatii monimutkaista toimintaa.

Jaakko Kujalan tutkimustyön pääalue on projektiliiketoiminta. Kohteena ovat yritykset, jotka toteuttavat toimintansa projekteina. Yritys joko toimittaa jatkuvasti isoja projekteja asiakkaille tai toteuttaa sisäisinä projekteina esimerkiksi tuotekehityksensä.

Tutkimuksella selvitetään malleja, joilla projektit toteutetaan, ja miksi yritys on valinnut juuri tietyn toimintatavan. Tapa organisoida projekti muuttuu esimerkiksi sen mukaan, tehdäänkö samaa usein vai harvemmin. Tutkijoita kiinnostaa myös, voidaanko malleja soveltaa muissa yrityksissä.

Tarkoituksena ei ole tuottaa yrityksille valmiita malleja vaan työkaluja, joilla ne voivat muokata omat ratkaisunsa. ”Osana tuotantotalouden tutkimusta ei tavoitteenamme ole aina uuden perustutkimustiedon tuottaminen vaan olemassa olevan toiminnan ymmärtäminen ja selittäminen organisaatio- ja johtamisteorioiden avulla. Sitä kautta tietoa voidaan levittää hyödyksi laajemmille ryhmille”, kuvaa Jaakko Kujala.

Hänestä projektiliiketoiminnan tutkimisen tekee kiinnostavaksi sen korkea taso Suomessa. ”Voidaan sanoa, että projek-

tiosaaminen on meillä ainutlaatuista. Taustana on tietenkin se yritysten ymmärrys, että emme voi pärjätä tuotannollisessa toiminnassa vaan osaaminen on elinehto ja on tehtävä jotain haasteellisempaa.”

Kansainvälisesti korkean projektiosaamisen yrityksinä, joiden kanssa tehdään tiivistä tutkimusyhteistyötä, Kujala luettelee muun muassa Wärtsilän, Outotecin, Nokia Siemens Networksin, Koneen ja Metson. Projektitoiminnan osaaminen voi liittyä myös investointiprojektien hyvään hallintaan, josta esimerkkeinä hän mainitsee muun muassa Neste Oilin biodieselvoimalaitokset ja puolustusvoimien asejärjestelmien hankinnat.

Yhtä selkeää syytä suomalaisten korkeaan projektiosaamiseen on Jaakko Kujalan mukaan vaikea nimetä. ”Lähtökohtana on suomalainen johtamiskulttuuri, joka on ei-hierarkkista. Lisäksi se on rohkeaa, kun meillä on totuttu tekemään selkeitä päätöksiä. Isot projektit ovat hyvin monimutkaisia ja ne on koottava useista osista. Tarvitaan siis myös korkeaa koulutustasoa, mikä suomalaisyrityksissä on monia maita huomattavasti parempi”, hän kiittää.

Projektiliiketoiminnan tutkimus keskittyykin paljolti yritysten johtamisen tutkimiseen tavoitteena tuottaa ratkaisuja yritysten ongelmiin ja kehittämiseen.

Yritykset laboratorioina Kujalan mukaan tuotantotalous tutkimusalana eroaa muista tekniikan aloista siinä, että sillä ei ole yliopistossa omia tutkimuslaboratorioita, vaan niinä toimivat kohteina olevat yritykset. ”Projektiliiketoiminnan tutkimus on Suomessa hyvää kansainvälistä tasoa. Sen yksi perusta on, että korkean osaamisen yritykset ovat hyvin avoimia tutkimukselle. Voimme päästä niihin tekemään tutkimusta ja yrityksistä löytyy koulutettuja ja väitelleitä henkilöitä, jotka ymmärtävät tutkimuksen merkityksen. Keskusteluyhteys toimii. Tämä tekee suomalaistutkimuksesta kansainvälisesti kiinnostavaa.”

Alan tutkijoiden määrä on kuitenkin suhteellisen pieni, 20–30 henkilöä. Siksi tutkijat eri yliopistoista, Oulusta, Aalto-yliopiston Teknillisestä korkeakoulusta ja Åbo Akade-

mista tekevät tiivistä yhteistyötä.

Jaakko Kujala näkee yhtenä tutkimuksen voimavarana myös opiskelijat. ”Tutkimuksen ja yliopisto-opetuksen saumaton yhteys on mielestäni erittäin tärkeä. Ne hyödyttävät toisiaan. Opiskelijoiden yrityksissä tekemät harjoitus- ja diplomityöt tuottavat usein hyviä tuloksia yliopistotutkimukseen.

Suomalaisopiskelijat ovat itsenäisiä, ottavat vastuuta jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja menevät rohkeasti yrityksiin. Siellä heidän oma osaamisensa edelleen kasvaa. Näin voimme saada yrityksiin jälleen uutta hyvää henkilökuntaa.”

Kolmas alan tutkimusta tukeva tekijä on Kujalan mukaan Tekes, jota vastaavaa tutkimusrahoituksen mallia ei muualla ole käytössä. ”Byrokratialtaan Tekes-rahoituksen hankkiminen on varsin kohtuullista verrattuna esimerkiksi EU-tutkimusohjelmiin. Kilpailu tietenkin kiristyy, mutta on hyvä, että Tekes rahoittaa isoja monivuotisia tutkimusprojekteja.”

Onnistumisen sijasta vaikutus Kysyttäessä tekijöitä, joilla isot projektit onnistuvat, kääntää Kujala näkökulman hieman toiseksi. ”Voisimme tietenkin puhua siitä, miten projektin hallinta ja toteutus onnistuvat. Tärkeämpää on kuitenkin se, miten projekti vaikuttaa yrityksen asiakkaisiin ja itse yritykseen eli sen strateginen onnistuminen.”

Projektin aikataulussa ja budjetissa pysymisen sijasta näin saadaan esiin laajempia ja pitkäaikaisempia vaikutuksia. ”Taloudellisesti tappiollinen projekti voi esimerkiksi avata yritykselle uuden suuren markkina-alueen.

Tai yritys voi oppia jotain tulevaisuutensa kannalta olennaista.”

Vastaavasti projektin epäonnistuminenkin on suhteellista. Jaakko Kujala nostaa esiin maailmankuulun Sidneyn oopperatalon. ”Rakentamisaikataulu ylittyi, budjetti ylitettiin 3-4-kertaisesti ja kaiken lisäksi tuote eli talo on akustiikaltaan huono. Oopperatalo on kuitenkin Sidneyn tunnus ja maamerkki, jota matkustetaan kaukaa katsomaan. Se siis näyttää monien mielestä onnistuneelta.”  17

aktuumit

Nenäsairauksien toteaminen onnistuu entistä paremmin mäistä kertaa mahdollista laskea nenän hengitysvastus jatkuva-aikaisesti hyödyntämällä ilmanvirtauksen ja nenänsisäisen paine-eron arvoja ja siten, että toimenpiteellä on hyvin vähäinen vaikutus nenän normaaliin toimintaan. Perinteisillä tavoilla (rinomanometria) mitattuna vastusarvot eivät ole jatkuva-aikaisia. Niiden mittaaminen vaikuttaa myös merkittävästi nenän toimintaan, mikä vääristää tuloksia ja tuottaa huonon toistettavuuden.

Uuden menetelmän avulla nenän hengitysvastus voidaan mitata tarkasti. Tätä tietoa nenän toiminnasta voidaan hyödyntää potilaan hoidossa esimerkiksi seuraavissa tavallisissa hengitystieongelmissa: allerginen nuha, muu pitkäaikainen tai toistuva nuha, muut ylähengitysteiden oireet, astma ja uniapneatauti.

Tiina Seppänen

Yli 30 prosenttia aikuisista kärsii kroonisista nenän toiminnan ongelmista, jotka heikentävät heidän elämänlaatuaan. Nämä nenän sairaudet aiheuttavat yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia lääkärikäyntien, diagnostisten toimenpiteiden, lääkehoidon sekä operaatioiden muodossa. Kroonisten nenäsairauksien diagnosoinnissa on kuitenkin suuria vaikeuksia, koska tieto jopa normaalin nenän perustoiminnasta on hyvin rajallista.

Sähkö- ja tietotekniikan osaston biosignaalien tutkimusryhmä on yhteistyössä korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan kanssa kehittänyt uuden non-invasiivisen menetelmän nenän hengitysvastuksen mittaamiseen. Tutkimushanketta johtavat professorit Tapio Seppänen ja OlliPekka Alho.

Uuden menetelmän avulla on ensim-

Nenän sisäisen ilmavirran mittaus mittalaitteen prototyypillä.

Vesistöasiantuntemus vahvistuu uudella tutkijakoululla

Vuorialan innovaatioympäristö yliopistoon

Vesistöjen ja Itämeren tilaan vaikuttavat monet tekijät kuten ulkoinen kuormitus ja valuma-alueiden prosessit. Kuormitus Itämeren valuma-alueella on muuttanut ja tulee muuttamaan vesien tilaa merkittävästi.

Vesistöjen tilaa voidaan parantaa monitieteisellä tutkimuksella, joka osoittaa muun muassa hajakuormituksen, maankäytön ja ilmaston muutosten ja toisaalta erilaisten vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset.

Tutkimuksen tuottaman tiedon perusteella voidaan löytää toteuttamiskelpoisia ja kestäviä uusia ratkaisukeinoja vesistöjen suojelemiseksi.

Vuoden alussa aloitti toimintansa uusi laaja vesistöjä ja niiden valuma-alueita koskeviin kysymyksiin keskittyvä, Oulun yliopiston koordinoima VALUE-tutkijakoulu. Suomen Akatemian on myöntänyt sille 12 nelivuotista tutkijakoulutuspaikkaa vuosille 2010–13. Tutkijakouluun on valittu lähes 30 toh-

Oulun yliopistossa toimiva Oulu Mining School suunnittelee ja rakentaa prosessi- ja ympäristötekniikan osastoon vuorialan innvovaatioympäristön, joka sisältää jatkuvatoimisen minipilot-mittakaavaisen rikastamon. Rikastamossa käsiteltävä materiaalimäärä on 100–200 kiloa tunnissa.

Hankkeelle on myönnetty EAKR-rahoitusta ja sen kustannusarvio on runsaat miljoona euroa. Tutkimus- ja kehitysympäristö mahdollistaa paitsi mineraalien rikastamisen jatkuvatoimisesti, myös mahdollisuuden tutkia yksittäisiä osaprosesseja, kuten murskausta, jauhatusta, vaahdotusta, magneettista erotusta ja liuotusta panostyyppisesti.

Tutkimuksella tavoitellaan ekotehokasta rikastusprosessia. Lisäksi hankitaan erilaisia analysaattoreita mineralogi-

18 aktuumi 2/09

toriopiskelijaa, ja kaikkiaan väitöskirjatyötä tekevien määrän sen piirissä arvioidaan nousevan 40 henkilöön.

VALUE-tutkijakoulu lähestyy vesistöjä kokonaisvaltaisesti maan, ilman ja veden vuorovaikutusprosessien kautta. Se kokoaa yhteen tutkijoita useilta aloilta, kuten hydrologiasta, geokemiasta, ekologiasta ja mikrobiologiasta. Tutkijoiden väitöstyöt kohdistuvat vesistöjen ja vesivarojen hallintaan ja sitä koskevaan päätöksentekoon sekä valuma-alueiden prosesseihin ja mallintamiseen.

Tutkijakoulu on merkittävä keino tuottaa tutkimuksen lisäksi asiantuntijoita vesivarojen ja valuma-alueiden kestävän käytön ja hallinnan käytännön tehtäviin.

Aihepiiriltään se on Suomessa uusi ja vastaa Suomen Akatemian vesitutkimuksen arvioinnissa esiin tulleisiin tarpeisiin.

Tutkijakouluyhteistyöhön osallistuu kahdeksan yliopistoa ja kuusi sektoritutkimuslaitosta.

seen tutkimukseen.

Vuorialan innovaatioympäristössä suoritettava tutkimus sisältää kaivoksen koko elinkaaren mukaan lukien ympäristö ja työturvallisuus. Rikastamon liittäminen automaatiojärjestelmään antaa myös mahdollisuuden monipuoliseen automaatio­tutkimukseen. www.oulumining.fi

aktuumit

Pensaikot ovat puuttomien tunturialueiden ja arktisen tundran korkeinta kasvillisuutta, ja siksi niiden merkitys ekosysteemille on suuri. Pensaikkojen ennustetaan levittäytyvän pohjoiseen ja valtaavan alaa matalammalta tundrakasvillisuudelta ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Porolaidunnus ja Venäjällä myös öljy- ja kaasuteollisuus vaikuttavat tundrapensaikkoihin ilmastonmuutokselle vastakkaisella tavalla ja vähentävät niiden kasvua, totesi väitöstutkimuksessaan Anu Pajunen. Hän selvitti pensaikkojen lajistoa ja kasvun yhteyksiä ympäristötekijöihin, kuten ilmastoon, routaan ja porolaidunnukseen tekemällä havaintoja ja mittauksia maastossa sekä Suomessa että pohjoisella Venäjällä neljällä tutkimusmatkalla Uralin itä- ja pohjoispuoliselle Jamalin niemimaalle. Porolaidunnuksen vaikutusta tutkittiin Kilpisjärvellä myös häkkikokeella, jossa porot suljettiin pois tietyiltä alueilta.

Tundrapensaikot koostuvat useista leh-

Rodeo / Pentti Sormunen

Porolaidunnus hillitsee tundrapensaikkojen kasvua

tipuusuvuista, joista Euraasian tundralla yleisimpiä ovat pajut. Väitöstutkimuksen mukaan pajukot ovat lajistoltaan vaihtelevia. Niiden kasvu on etelässä voimakkaampaa kuin pohjoisessa, minkä perusteella ilmaston lämpeneminen tulee lisäämään pajun kasvua. Nykyisellään pajupensaikot ovat suhteellisen kapea vyöhyke metsän ja matalakasvuisen tundran välissä.

LED-näytöille edullisempi valmistusmenetelmä niiden hankala valmistusmenetelmä. Näyttöteknologian tutkimukseen panostetaan rahallisesti huomattavasti, ja yksinkertaisemmalla tekniikalla valmistettavat LED-näytöt ovat yleistymässä. Tarkoituksena on kehittää näyttöjä, jotka ovat sekä ohuita että teräväpiirtoisia mutta silti edullisia.

Hanna Haverisen väitöskirjassa kuvattavaa ledien valmistusmenetelmää voidaan tulevaisuudessa hyödyntää sellaisenaan näyttöjen tuotannossa. Uutta tekniikkaa soveltavien näyttöjen koekappaleita suunnitellaan tehtäväksi kuluvan vuoden aikana.

Näyttöjen ohella muun muassa erilaiset sensorit ovat kvant­tipiste-hybridiledien mahdollisia käytännön sovelluksia.

Sudet edelleen kiistakapulana Suhtautuminen susiin vaihtelee. Poronhoitajat ja metsästäjät pitävät sutta uhkana toiminnalleen, ja osa suomalaisista ei siedä susia tunneperäisistä syistä, koska eläin mielletään ihmisten tappajaksi. Toisaalta monet suorastaan ihailevat susia.

Asenteet ilmenevät Oulun yliopistosta valmistuneen filosofian maisteri Jukka Bisin väitöskirjasta, joka perustuu susien kansallisen hoitosuunnitelman valmistelun aikana kerättyihin materiaaleihin.

Susien kerrotaan surmanneen 1880-luvulla parikymmentä lasta, minkä jälkeen sudet hävitettiin Suomesta melkein kokonaan. Kun sudet eivät enää säädelleet muiden eläimien määrää, porokanta pääsi suurenemaan poroelinkeinon eduksi, ja metsästyksestä muodostui yleinen harraste.

Nykyään susi on rauhoitettu, eikä susia saa tappaa ilman erillistä kaatolupaa. Hoitosuunni-

telmassa sopivaksi susikannaksi on määritelty 20 lisääntyvää paria, mutta eläimiä arvioidaan olevan tällä hetkellä hieman vähemmän eli noin 16 paria.

Lajin rauhoittamisesta huolimatta eri tahojen vastakkaiset asenteet pysyvät edelleen vahvoina. Kantaa on esitetty kokonaan hävitettäväksi, mutta myös suurennettavaksi, jolloin se säätelisi hirvieläinten määrää.

Susikonfliktille ei ole näkyvissä ratkaisua.

Plugi / Jarmo Määttä

Teräväpiirtonäytöissä käytettävien ledien valmistamiseen on kehitetty uusi menetelmä, jonka avulla näyttöjen valmistuskustannukset ja kuluttajahinta laskevat. Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osaston tutkija, diplomi-insinööri Hanna Haverinen tutki väitöskirjassaan ledien valmistamista mustesuihkutulostimella.

Haverisen valmistamat kvanttipiste-hybridiledit koostuvat nanometrien kokoluokkaa olevista osasista. Tarvittavat kvanttipisteet ovat vielä kalliita, mutta mustesuihkumenetelmä tuo valmistusprosessin hintaa alas merkittävästi. Valmistukseen voidaan käyttää periaatteessa mitä tahansa mustesuihkutulostinta. Ledien etuna ovat kirkkaat ja puhtaat värit sekä vähäinen virrankulutus.

Nykyään suosituimpia näyttöjä ovat plasma- ja nestekidenäytöt, joiden hintaa nostaa

Pajukoiden aluskasvillisuutta luonnehtivat isokukkaiset ruohokasvit, kuten kullero. Tiheän pensaskerroksen alla kasvaa vähemmän lajeja kuin muualla tundralla.

Jos pensaikot ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta valtaavat alaa muulta tundrakasvillisuudelta, kukkakasvit todennäköisesti runsastuvat, mutta valoa vaativat jäkälät ja sammalet vähenevät.

19

Yhteisรถllisyys vahvistuu opiskelijariennoissa

Humus-kuppilassa ei titteleihin ja tenttipapereihin tuijoteta, vaan se on iloinen kohtauspaikka humanistiopiskelijoille, -opettajille ja muille yliopistolaisille.

Samira Fahim, Tiina Jaatinen ja Heikki Niemi vastaavat aktiivisesta kiltatoiminnasta, josta Humus-kuppila muodostaa suuren osan.

20 aktuumi 2/2010

Oulun yliopiston killat ja ainejärjestöt tarjoavat opiskelijoille hauskat ja virikkeelliset mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon.

Oulun yliopiston Humanistinen Kilta ja Oulun Teekkariyhdistys ovat opintoalojensa kattojärjestöjä, joiden tapahtumissa meno yltyy usein riemukkaaksi.

Te k s t i: Mi n na Pelt ola Kuva t: K a l le K a r i, Ju ha Sa rk k i n e n

T

änä vuonna 45 vuotta täyttävä Oulun yliopiston Humanistinen Kilta ry. tarjoaa sekä humanisti- että muille yliopisto-opiskelijoille runsaasti yhteenkuuluvaisuutta lisäävää hauskanpitoa ja muuta toimintaa. Tämä humanististen ainejärjestöjen kattokilta toimii ainejärjestöjen linkkinä toisiinsa ja vastaa lisäksi yhteyksistä Oulun yliopiston ylioppilaskuntaan ja yliopiston eri hallintoelimiin. ”Humanisteilla on seitsemän pienempää ainejärjestöä ja ne ovat ikään kuin killan siipien suojassa. Kilta järjestää usein isompia tapahtumia, ei ihan pienempiä lautapeli-iltoja. Killan kautta myös tieto kulkee helpommin ainejärjestöltä toiselle”, selvittää killan puheenjohtaja, suomen kielen opiskelija Samira Fahim.

Humanistisen killan näkyvin vuosittainen tapahtuma on vappuaaton perinteinen Franzénin patsaan lakitus Oulun keskustassa Franzénin puistossa. ”Humanisteillakin pitää olla oma tapahtuma, jottei vappu olisi niin teekkaripainotteinen. Olen kuullut, että 21

moni muukin yliopiston opiskelija lakittaisi mielellään Franzénia”, heittää killan hallituksen talousvastaava, Suomen ja Skandinavian historian opiskelija Heikki Niemi.

Opiskelijoiden illanistujaisia eli sitsejä pidetään opiskeluvuoden aikana useita, muun muassa Teekkaritalolla Kaijonharjussa yhdessä teekkareiden kanssa. ”Tällaiset kattokiltasitsit kutsuvat yhteen useiden alojen opiskelijoita, fuksisitsit puolestaan ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Tämän vuoden lokakuussa humanistinen kilta juhlii 45:ttä vuottaan tanssiaisilla”, Fahim kertoo.

Uusille opiskelijoille järjestettävistä tapahtumista suurin on syyskuun lopun fuksisuunnistus, joka päättyy bileisiin oululaiseen rockravintolaan. ”Syyskuun lopussa fuksit ovat jo ehtineet vähän tutustua oman alansa opiskelijoihin, joten fuksisuunnistus on oiva tilaisuus tavata myös muita opiskelijoita”, Fahim kuvaa.

22 aktuumi 2/2010

Humanistin koti kuppilassa Linnanmaan kampuksen humanistisessa tiedekunnassa sijaitseva eläväinen Humus-kuppila on iso ja näkyvä osa humanistisen killan toimintaa. Humuksessa voivat istua samassa pöydässä professorit, opettajat ja fuksit. ”Humus-kuppila on humanistin koti. Se on kuin tori, jossa kuulee, mitä tiedekun-

”Tiedekunnan hyvä henki on pitkälti Humus-kuppilan ansiota. Humanistien yhteisöllisyys on Oulun yliopistossa todella vahva”

nassa ja yliopistossa tapahtuu”, kuvaavat Heikki Niemi ja Samira Fahim vuonna 1993 perustettua kahvilaa. ”Humanistisen tiedekunnan hyvä henki on pitkälti Humus-kuppilan ansiota. Humanistien yhteisöllisyys on Oulun yliopistossa todella vahva”, Niemi lisää. Humuksessa istuminen on ”humustelua” – ja joskus myös aktiivista itsensä huijaamista: luentoprujut saattavat olla kassissa mukana, mutta killan edustajat eivät tiedä, että kukaan olisi niitä siellä lukenut.

Humuksessa kilta järjestää muun muassa ainejärjestömarkkinoita muutaman kerran vuodessa. Niissä voi tutustua eri ainejärjestöjen toimintaan ja ostaa vaikkapa haalarimerkkejä. Humanistisen killan kulttuurijaosto HAKON järjestää Humus-kuppilassa myös kulttuuripäiviä, joissa on tarjolla runonlausuntaa, bändejä, lautapelejä, taidenäyttelyitä.

Onpa kuultu myös sitarin soittoa.

”Varsinkin näiden kulttuuripäivien kautta kilta ja humanistit saavat mukavasti näkyvyyttä yliopistossa”, kommentoi killan hallituksen koulutuspoliittinen vastaava, yleisen kirjallisuuden opiskelija Tiina Jaatinen.

Vappuun valmistaudutaan pitkään Oulun yliopiston tekniikan opiskelijoiden kattokillalta, Oulun Teekkariyhdistys OTY:ltä, ei vuosittaisia vauhdikkaita tapahtumia puutu. Se vastaa muun muassa teekkarien suurimmasta tapahtumasta, wapusta. Tämän vuoden lokakuussa ovat tiedossa myös arvokkaat 50-vuotisjuhlat Oulun teknologiakylässä.

Lisäksi OTY järjestää koulutuksia, valvoo opiskelijoidensa etua yliopistossa ja pitää yllä tulevien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työelämäsuhteita. ”Teekkariyhdistys on yhteistyöelin seitsemälle eri alojen teekkarikillalle. Riviopiskelija ehkä mieltääkin teekkariyhdistyksen tekniikan opiskelijoiden ylioppilaskunnaksi. Tärkein asiamme on vaalia oululaista teekkarikulttuuria”, valaisee yhdistyksen puheenjohtaja, prosessitekniikan opiskelija Kalle Kari.

Teekkareiden WappuComitea perustetaan jo tammikuussa; teekkarin vappu kun kestää viikon ja toipuminen vähintään pari päivää. Vapunaaton tärkeimmässä tapahtumassa fuksit uivat Ainolan puiston raikkaassa vedessä teekkarilakin saadakseen ja vetävät lakin päähänsä vappupäivän aamuna. ”Fukseista noin 85 prosenttia saa vappuna lakin. Loput lakitetaan sitten äitienpäivän surulakituksessa”, kertoo teekkariyhdistyksen kulttuurisika, sähkötekniikan opiskelija Ville Brunou.

Teatteria vedet silmissä Oulun Teekkariyhdistys kannustaa tekniikan fukseja mukaan kiltatoimintaan heti opintojen alussa muun muassa pienryhmäohjaajien kautta. Syyskuun fuksisuunnistukseen osallistuu jo ainakin kaksi kolmannesta uusista teekkariopiskelijoista. ”Fuksisuunnistuksesta saa hyvin kavereita. Itsekin tutustuin siellä heti moneen ihmiseen”, kertoo OTY:n isäntä, konetekniikan opiskelija Santtu Uurtamo.

Syyskuun lopussa teekkarin lakki rauhoitetaan talven ajaksi. Se tarkoittaa, että ennen vappua sitä saa käyttää vain OTY:n hallituksen myöntämällä lakkiluvalla. ”Näissä syyskuun lakinlaskiaisissa fuksit saavat käyt-

töönsä fuksilakit, joka voi olla esimerkiksi sininen maalarinlippis. Fuksilakki opettaa käyttämään varsinaista teekkarilakkia”, selittää Ville Brunou.

Syksyiltojen ankeus väistyy muun muassa laulumaratonissa, jossa teekkareiden Laulukalu veisataan kannesta kanteen sisällysluettelo mukaan lukien. Sävelmänä on käytetty muun muassa Tähtien sotaa.

Spekseissä taas esitetään johonkin tunnettuun tarinaan perustuva musiikkinäytelmä, jota katsojat saavat ohjata. Tamperelaisten tuottamassa NääsPeksissä ja otaniemeläisten Teekkarispeksissä on nähty muun muassa Romeo ja Julia, Kaarina Maununtytär ja Batman. ”Yleisö voi huutaa näyttelijöille esimerkiksi ”hitaammin!” tai ”soittakaa Paranoid!”. Näytelmä saattaa kestää useamman tunnin ja siellä saa usein nauraa vedet silmissä”, Brunou kuvaa.

Tekniikan opiskelijat ylläpitävät myös erillisiä harrastejärjestöjä. Ystävällisen Kaunohiihtoseuran mukana pääsee vuosittain upeille lasketteluretkille Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan, Teekkarikuoro Teekusta ja Teekkaritorvista saavat kaikkein innokkaimmat musikantit sopivan harrastusyhteisön. 

”Vapunaaton tärkeimmässä tapahtumassa fuksit uivat Ainolan puiston raikkaassa vedessä teekkarilakin saadakseen ja vetävät lakin päähänsä vappupäivän aamuna.”

Opiskelijoiden kattokillat Oulun yliopistossa Finanssi

– Kauppatieteilijöiden ainejärjestö Oulun Hammaslääketieteen kilta Oulun yliopiston Humanistinen Kilta Oulun Luonnontieteilijät Oulun Lääketieteellinen kilta Oulun lääketieteen tekniikan opiskelijat Oulun yliopiston opetus- ja kasvatusalojen opiskelijoiden liitto Oulun Teekkariyhdistys

23

Soveltamisen taituri Ville Kukkola ei yliopisto-opintojen jälkeen valinnut matemaatikkojen yleisintä työuraa eli aineenopettajan työtä. Sen sijaan hän lähti soveltavaan teollisuuteen, Nokiaan ohjelmistosuunnittelijaksi, ja sopeutui alalle mainiosti.

Te k s t i: Mi n na Pelt ola Kuva: Ju ha Sa rk k i n e n

Ville Kukkolan mielestä matematiikan opinnot ovat erittäin hyvä pohja erilaisille teknisille aloille, kuten esimerkiksi pelisuunnitteluun, tilastotieteisiin, robotiikkaan ja tietojärjestelmien kehittämiseen.

24 aktuumi 2/2010

alumni

V

ille Kukkolan ei alun perin pitänyt suunnata yliopistoon ja matematiikan opintojen pariin. Vakava työtapaturma kesätyöntekijänä kalajokisella sahayhtiöllä vei kuitenkin nuoren miehen kämmenen salamannopeasti mennessään.

Tämä muutti puu- ja muissa teknisissä töissä loistaneen Kukkolan opiskelu- ja urasuunnitelmia ja vahvisti myös sinnikästä elämänasennetta. ”Olin kyllä aina pitänyt matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta ja ollut innokas oppimaan uutta. En kuitenkaan pitänyt itseäni huippulahjakkaana oppilaana. Kalajoen lukion matematiikan opettajani Oiva Utriainen oli hyvänä ja mukavana opettajana esimerkki siitä, että ei matematiikan opiskelukaan varmasti huono valinta olisi. Pääsin sitten suoraan Oulun yliopistoon kirjoitettuani matematiikasta laudaturin”, Kukkola kertoo.

Yliopisto-opiskelu alkoikin sujua hyvin Kukkolan epäilyksistä huolimatta. Hän luki kuuden vuoden ajan matematiikkaa, tietotekniikkaa ja fysiikkaa sekä suoritti aineenopettajan opinnot. ”90-luvun lopussa oli Nokiassa kova työllistämisimu ja siihen pääsin minäkin. Ajattelin, että voihan tästä sitten siirtyä opettajaksi. Nyt olen ollut Nokiassa jo 11 vuotta, aluksi Oulun teknologiakylässä, pari viime vuotta Peltolassa”, Kukkola kertoo.

Matematiikasta hyvä pohja Kukkola on kehittänyt työssään matkapuhelinten internetsovelluksia ja niitä mahdollistavia standardeja. Välillä hän on toiminut tiiminvetäjänä: ohjelmistojen tekeminen on pitkälti tiimityötä.

Kasvava matkapuhelinyritys tarjosi 1990–2000-lukujen vaihteessa uusille, nuorille työntekijöille myös inspiroivia työmatkoja. ”Monet 90-luvun lopussa työllistyneet pääsivät käymään esimerkiksi Oslossa IETFkonferenssissa, mikä oli todella hienoa.

IETF-organisaatio on vastannut lähes kaikista internetprotokollista, mikä tarkoittaa internetin standardeja, eri ohjelmien yhteensovittamista.”

Ohjelmistojen tekeminen on Kukkolan mukaan pitkälti matematiikkaa, joten omat opinnot tuntuivat sopivan uuteen työhön hyvin. Yliopiston lopputyönsä hän teki Tu-

ringin koneesta, jonka teorialla voi matemaattisesti mallintaa tietokonetta tai ohjelmistoa. ”Matematiikan opinnot voisivat sisältää ehkä enemmänkin soveltamiskursseja ja tuoda esille ohjelmoinnin ja matematiikan yhteyttä. Matematiikka itsessään kyllä kehittää loogista ajattelutapaa ja laaja-alaisuutta ollen näin hyvä pohja moniin teknisiin ammatteihin. Esimerkiksi mobiililaitteissa usean yhtäaikaisen sovelluksen sujuva kommunikointi vaatii monesti suuremman kokonaisuuden hahmottamista”, Kukkola selvittää.

Ei vain teknologiaa Aloittaessaan työskentelyä Nokiassa Kukkola kuitenkin mietti, oliko käyttänyt aineenopettajan opintoja väärin yksityissektorille lähtiessään. Matemaattisten aineiden opettajista oli tuohon aikaan pulaa, niin kuin on edelleen. ”Itsensä ja muiden ihmisten tunteminen, sosiaaliset opinnot ovat kuitenkin aika hyödyllisiä työelämässä. Työelämä ei ole pelkkää teknologiaa. Pedagogisista opinnoista on ollut minulle hyötyä myös esiintymis- ja esittämistilanteissa”, hän kertoo.

Kuten myöhemmin työssään Nokiassa, myös Oulun yliopistossa Kukkola sai ratkoa erilaisia tieteellisiä ongelmia yhdessä muiden kanssa. Tätä ryhmätyötä hän toivoisi edelleen lisää opetukseen. ”Matematiikkaa opiskellessa ei jäänyt yksin, vaikka yliopisto-opiskelu onkin aika paljon oman aktiivisuuden varassa. Erityisesti muistan hyväksi ja kannustavaksi mentoriksi ja mentorijärjestelmän kehittäjäksi lehtori Alli Huovisen”, Kukkola kiittää monien muiden tavoin.

Hän mainitsee yllättäen, etteivät myöskään taideopinnot olisi ohjelmistosuunnittelijan urasta haaveilevalle pahitteeksi. ”Muutama kurssi taiteiden ja humanististen tieteiden puolelta kehittäisi varmastikin luovuutta, jota ongelmanratkaisu vaatii.

Niin pystyy avartamaan näkemystään, rikkomaan rajoja”, Kukkola kannustaa.

Nörttiharrastuksia ja ulkoilua Nokian Oulun organisaatio on muuttunut 11 vuodessa monta kertaa ja Ville Kukkolan esimiehet vaihtuneet. Myös työkalut ja

-ympäristö kehittyvät it-yrityksessä suhteellisen ripeästi. ”Muutos tuo työhön vaihtelua, joskus jopa piristää. Oma työni on ollut haastavaa mutta samalla joustavaa ja mahdollisuuksia antavaa. Tykkään ratkoa teknisiä ongelmia ja omaksua viimeisintä tietoa mobiiliteknologiasta ja internetin hyödyntämisestä. Kertaakaan en ole ollut vielä tympääntynyt työhöni”, hän kuvaa.

Kukkola harrastaa melko paljon myös itseopiskelua, mikä auttaa työssä eteen tulevien uusien asioiden omaksumista. ”Vaimon mielestä minulla on ’nörttiharrastuksia’ eli tietokoneisiin liittyviä kokeiluja. Yritän rakennella ja saada erilaisia tietokonesovelluksia ja ympäristöjä toimimaan.”

Iso perhe päivittäisine rutiineineen sekä luonnonläheiset ja liikunnalliset harrastukset ovat Kukkolalle suuri työtä tasapainottava tekijä. Perhe asuu omakotitalossa Haukiputaan Kalimeenkylässä. Yksikämmenellisyys ei rajoita erilaisia käsiproteeseja käyttävän perheenisän elämää lainkaan. ”Olen muun muassa hankkinut taekwondosta vihreän vyön. Mitään en ole jättänyt sen takia väliin, etteikö sitä voisi yhdellä kämmenellä tehdä. Ehkä tässä on oppinut melkein 20 vuodessa vähän soveltamaan”, hän hymyilee.

Onpa Kukkolalla työkaverinsa kanssa sellainenkin reipas harrastus, että he saattavat käydä kahvitunnilla Tuirassa avannossa. Siinä saa työpäivän nollattua ja sen jälkeen voi kimurantti ohjelmointipulma ratketa melko nopeasti. 

Ville Kukkola filosofian

maisteri Oulun yliopistosta ohjelmistosuunnittelija, Nokia harrastuksina sähly, lumilautailu, kalastus, koiranhoito, puutarhanhoito, tietokonesovellukset, asuntoautomatkailu

25

lyhyet

Voimavaroja suunnataan tutkimukseen ja koulutukseen

Tuloksellisuutta vahvuuksia vahvistamalla Tutkimuksessaan yliopisto keskittyy kansainvälisesti korkeatasoisille painoaloille, joita uuden strategian mukaisesti ovat 1) biotieteet ja terveys, 2) informaatioteknologia, 3) kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus sekä 4) ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit. Kehittämisaloiksi on valittu

kaivos- ja vuoriala, terästutkimus, liiketoiminta ja talous sekä tutkimusperusteinen opettajankoulutus.

Koulutuksen voimavaroja suunnataan uudelleen luopumalla kliinisestä laboratoriotieteestä ja radiografiasta Oulussa ja tietojenkäsittelytieteiden koulutuksesta Kajaanissa. Tietojenkäsittelytieteitä voi edelleen opiskella Oulussa. Kielikeskuksessa luovutaan ei-pakollisten kielten opetuksesta ja suunnataan voimavaroja tutkintokoulutuksen tukemiseen.

Koulutuksen tuloksellisuutta nostetaan kaikilla koulutusaloilla parantamalla opintojen läpäisyä ja tutkintotavoitteiden saavuttamista sekä lisäämällä kansainvälisten opiskelijoiden määrää.

Oulun yliopiston rehtorin Lauri Lajusen mukaan julkisen rahoituksen tiukka tilanne ei lupaa yliopistoille lisärahoitusta lähivuosina. Siksi tuloksellisen tutkimuksen ja koulutuksen toteuttamiseksi voimavarojen kohdentaminen ydintehtäviin ja omiin vahvuuksiin on välttämätöntä.

Kajaanissa panostetaan mittaus- ja tietojärjestelmiin Kajaanin luokanopettajakoulutus siirretään Oulun kampukselle. Opettajankoulutuksen keskittämisellä varmistetaan opetusministeriön kanssa sovitun tutkimusperusteisen opettajakoulutuksen toteuttaminen tavoitteiden mukaisesti. Oulun kampuksella ovat valmiina sivuainevalikoimat, monitieteinen tutkimusinfrastruktuuri ja aineenopettajakoulutus.

Kajaanin yliopistokeskus keskittyy Kajaa-

Studio Ilpo Okkonen Oy

Oulun yliopisto on käynnistänyt mittavan rakenteellisen kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on tervehdyttää yliopiston alijäämäinen rahoitus ja kohdentaa voimavaroja tutkimukseen ja opetukseen.

Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtajan Hans Söderlundin mukaan tavoitteena on kestävien toimintaedellytysten luominen yliopiston huippututkimuksen ja siihen liittyvän koulutuksen nostamiseksi kansainväliseen kärkeen.

Oulun yliopiston hallituksen päätöksellä yliopiston rahoituksen 8–9 miljoonan euron alijäämä tasapainotetaan henkilöstöja toimitilasäästöillä sekä rakenteellisen kehittämisen ratkaisuilla. Rakenteelliseen kehittämiseen sisältyy vahvojen tutkimus- ja koulutusyksiköiden muodostaminen, päällekkäisten toimintojen purkaminen sekä ydintoimintaa tukevien palvelujen uudelleen järjestelyt.

Yliopisto vähentää seuraavien kolmen vuoden aikana pääasiassa hallinto- ja tukitehtävissä työskentelevää henkilöstöään 180 henkilötyövuoden verran. Vähentäminen toteutetaan eläkeratkaisuin, määräaikaisuuksien päättymisten sekä irtisanomisten kautta. Yhteistoimintaneuvotteluissa irtisanottavien määrä saatiin supistettua 68:aan.

Tukitehtäviä tehostetaan yhdistämällä laboratorioita ja työpajoja, muodostamalla tiedekuntakohtaisia palvelupisteitä sekä ulkoistamalla tukitehtäviä edelleen soveltuvin osin.

nin korkeakoulukonsortion strategian mukaisesti aikuiskoulutukseen sekä mittausja tietojärjestelmien tutkimukseen ja koulutukseen CEMIS – innovaatiokeskuksen puitteissa. Innovaatiokeskuksen toiminnassa on jo mukana 130 henkilöä.

CEMIS:n teknologisina kärkialoina tulevat olemaan mittaustekniikka, ajoneuvotietojärjestelmät sekä peli- ja simulointitekniikka. Oulun yliopistosta keskuksen toimintaan kuuluvat Kajaanissa ja Sotkamossa sijaitsevat Oulun yliopiston ICT-alan koulutus- ja tutkimusyksiköt kuten mittalaitelaboratorio, biotekniikan laboratorio, tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikkö sekä CWC:n Kainuun yksikkö.

NorthChallenge-työryhmän kiikarissa Barents Oulun yliopiston Thule-instituutti on koonnut North­Challengetyöryhmän, jonka tarkoituksena on löytää konkreettisia yhteistyömalleja ja toimintatapoja, joiden avulla pohjoisilla alueilla voidaan synnyttää, ylläpitää ja kehittää kannattavaa, kansainvälisesti kilpailukykyistä yritystoimintaa ja 26 aktuumi 2/09

edistää sitä tukevaa monitieteistä tutkimusta ”ympäristö, energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö” -teema-alueella.

Monitieteisessä asiantuntijaryhmässä on edustajia pohjoissuomalaisista organisaatioista, kuten yliopistoista, yrityksistä ja tutkimuslaitoksista. Kaksivuoti-

sen NorthChallenge-hankkeen painopiste tulee olemaan metsä- ja kaivosteollisuudessa sekä elinympäristön muuttumisen aikaansaamissa liiketoimintamahdollisuuksissa.

Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle tarjoavat uusia toimintamahdollisuuksia Euroopan

pohjoisten ja arktisten alueiden, erityisesti Barentsin alueen alkava luonnonvarojen hyödyntäminen, siihen liittyvä infrastruktuurin ja palveluiden kehittäminen sekä valtavat energia- ja kaivosteollisuuden investointihankkeet.

lyhyet

Kansainvälinen lukukausimaksukokeilu mahdolliseksi

Yliopistorahaston arvo ylitti 10 miljoonaa Varainhankintakampanja Oulun yliopiston tutkimuksen tulevaisuusalojen tukemiseksi ja koulutuksen kehittämiseksi on edennyt tasaisen tuloksekkaasti. Lahjoituksia on kertynyt maaliskuun loppuun mennessä yhteensä 3,8 miljoonaa euroa.

Kun huomioidaan yksityisten lahjoitusten osuus ja valtion niistä lupaama 2,5 -kertainen vastinrahoitus, yliopistorahastoon on tällä hetkellä kertymässä kaikkiaan 10,1 miljoonaa euroa.

Maaliskuussa suurimman yk sit t äisen lahjoituk sen 290 000 euroa teki Tekniikan Akateemisten Liitto ja Tekniska Förening i Finland.

Järjestöt tekivät lahjoituksen myös muille tekniikan koulutusta antaville yliopistoille koulutusresur ssien tukemiseksi.

Kuntasektorilta on myös ker tyny t runsaasti uusia merkittäviä lahjoituksia. Lahjoituksen ovat tehneet Kuusamo (50 000 €), Kempele (50 000 €), Pudasjärvi (44 710 €), Liminka (34.304 €), Raahe (20 000 €) ja Utajärvi (10 000 €) eli yhteensä 209.014 euroa.

Kampanjapäällikkö Seppo Heikkilän mukaan varainhankinnan valtuuskunta on tehnyt talven aikana aktiivista työtä lähestymällä suuryritysten ja järjestöjen edustajia.

Innovaatiotoiminta yleistä Suomalaisyrityksistä 54 prosenttia ilmoitti toteuttaneensa innovaatiotoimintaa vuosina 2006–2008. Innovaatiotoimintaan sisältyi tuote-, prosessi-, markkinointi- ja organisaatioinnovaatiot.

Innovaatiotoiminta sekä innovaatioiden käyttöönotto oli teollisuuden toimialoista yleisintä kemikaalien ja

kemiallisten tuotteiden valmistuksessa sekä tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa.

Palvelutoimialoista tuote- ja prosessiinnovaatioihin liittyvä innovaatiotoiminta oli yleisintä tietotekniikkapalveluissa ja televiestinnässä.

Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita koskeva lukukausimaksukokeilu on mahdollista toteuttaa yhdeksässä yliopistossa ja kymmenessä ammattikorkeakoulussa. Kokeilun tavoite on edistää korkeakoulujen kansainvälistymistä ja selvittää, miten maksullisuus vaikuttaa kansainvälistymiseen.

Oulun yliopistolla on mahdollisuus periä määrittelemänsä summa seuraavissa koulutusohjelmissa: 1) Master’s Programme in International Business 2) Master’s Programme in Financial and Management Accounting 3) Master’s Programme in Finance and Economics 4) Master’s Degree Programme (BCBU) in Software and System’s

Development in Global Environment 5) Master’s Degree Programme in Architectural Design 6) Master’s Degree Programme in Astronomy and Space Physics 7) Master’s Degree Programme in Barents Environmental Engineering (BCBU) 8) Master’s Degree Programme in Education and Globalisation 9) Master’s Degree Programme in Protein Science and Biotechnology 10) Master’s Degree Programme in Synchrotron Radiation Based Science and Accelerator Physics 11) Master’s Degree Programme in Wireless Communications Engineering

Laatujärjestelmä läpäisi tiukan seulan

Plu gi

Oulun yliopisto on läpäissyt Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) toteuttaman laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksytysti. Yliopisto läpäisi auditoinnin hyvin tuloksin, sillä yhtä auditointikohdetta lukuun ottamatta kaikista kohteista saatiin toiseksi korkein arvosana (kehittyvä). Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistuksen arvosana oli jopa korkein (edistynyt).

KKA:n auditointiryhmän mukaan Oulun yliopiston laatujärjestelmä on lähtökohdiltaan avoin, henkilöstön keskuudessa laajasti tunnettu ja järjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on jatkuvaa näyttöä. Yliopistolla on useita hyviä vuorovaikutteiseen palautteenantoon kannustavia käytäntöjä, kuten erilliset palautepäivät

ja ylioppilaskunnan toteuttama Omppu opelle -päivä.

Auditointirapor t ti sisältää myös kehittämissuosituksia. Auditointiryhmän mukaan muun muassa ulkoisten sidosryhmien entistä suoremmalla kytkemisellä laatutyöhön voitaisiin vielä tehostaa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vaikuttavuutta.

Kaikki suomalaiset korkeakoulut on tarkoitus auditoida vuoden 2011 loppuun mennessä. Auditoinnissa arvioidaan, miten laadunvarmistusjärjestelmä tukee korkeakoulun johtamista sekä koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadun kehittämistä. Auditointi on voimassa kuusi vuotta.

/A ntt i Ek ola

27

väitökset

Oulun yliopiston väitökset 11.12.2009–31.3.2010 Lääketieteellinen tiedekunta

Lääketiede LL Satu Länsmanin 11.12.2009 tarkastetussa silmätautien alan väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin silmän pinnalle ommeltava, biohajoavasta poly96L/4D-laktidi-materiaalista valmistettu implantti. Satu Länsman on syntynyt 1973 ja valmistunut ylioppilaaksi Utsjoen saamelaislukiosta 1999.

BM Ying Yanin 16.12.2009 tarkastettu mikrobiologian alan väitöskirja selvitti sydän- ja verisuonitautilääkkeiden vaikutusta keuhkoklamydiainfektioon. Ying Yan on syntynyt Kiinassa ja valmistunut siellä ylioppilaaksi.

TTM Tuula Arkkolan 8.1.2010 tarkastetussa epidemiologian alan väitöstutkimuksessa todetaan erityisesti nuorten ja vähemmän koulutettujen äitien tarvitsevan tehokkaampaa ravitsemusohjausta odotusaikana. Tuula Arkkola on syntynyt Oulussa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Kempeleen lukiosta 1993.

LL Erkki Liimatan 15.1.2010 tarkastettu lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian alan väitöstutkimus antaa uutta tietoa sydämen esialtistuksen mekanismeista ja solunsisäisen kalsiumin mittaamisesta. Erkki Liimatta on syntynyt Taivalkoskella 1973 ja valmistunut ylioppilaaksi Taivalkosken lukiosta 1992.

FM Tiina Pääkkösen 26.2.2010 tarkastettu fysiologian alan väitöstutkimus tuo uutta tietoa hormonitasojen merkityksestä polaarisen T3-oireyhtymän synnyssä ja oireyhtymän eri vaiheisiin liittyvissä psyykkisissä muutoksissa.

Tiina Pääkkönen on syntynyt Kajaanissa 1968 ja valmistunut ylioppilaaksi Linnan lukiosta 1987.

LL Petri Volmasen 26.2.2010 tarkastetun anestesiologian alan väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että 1990-luvulla käyttöön otettu erittäin lyhytvaikutteinen morfiininkaltaisesti vaikuttava kipulääke remifentaniili sopii synnytyskipulääkkeeksi. Petri Volmanen on syntynyt Lappeenrannassa 1959 ja valmistunut ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta 1978.

28 aktuumi 2/2010

LL Terhi Nevalan 19.3.2010 tarkastetussa radiologian alan väitöstutkimuksessa todetaan vatsa-aortan pullistuman suonensisäisen stenttiproteesihoidon olevan hyvä vaihtoehto avoleikkaukselle. Terhi Nevala on syntynyt Oulussa 1970 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 1989.

Hammaslääketiede BDS Ibrahim O. Bellon 22.1.2010 tarkastetun suupatologian alan väitöskirjatutkimuksen mukaan tiivisliitosproteiini klaudiini 7:n poikkeava määrä ja cancer-associated fibroblastin lisääntynyt määrä liittyvät kielisyöpäpotilaan huonoon ennusteeseen. Ibrahim Bello on syntynyt Lagosissa Nigeriassa 1972 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 1989.

HLL, LK Jarkko Korven 13.2.2010 tarkastetussa suu- ja leukakirurgian sekä suupatologian alan väitöstutkimuksessa selvitettiin erityisesti matriksin metalloproteinaasien roolia ja ilmentymistä kieli- ja luusyövässä sekä pehmyt- ja kovakudoshaavassa. Jarkko Korpi on syntynyt Oulussa 1978.

Terveystieteet THM Päivi Huhtelan 11.12.2009 tarkastetussa terveyshallintotieteen alan väitöskirjassa tutkittiin terveyssisarkoulutusta Suomessa vuosina 1945–1957.

Päivi Huhtela on syntynyt Tampereella 1958 ja valmistunut ylioppilaaksi Valkeakosken yhteiskoulusta 1978.

KM Marko Kantomaan 13.2.2010 tarkastettu kansanterveystieteen alan väitöskirjatutkimus kertoo liikunnan tukevan nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia sekä koulutuksellisia edellytyksiä. Marko Kantomaa on syntynyt Kemissä 1975 ja valmistunut ylioppilaaksi Kemin lukiosta 1995.

Luonnontieteellinen tiedekunta

FM Timo Hyartin 11.12.2009 tarkastetussa teoreettisen fysiikan alan väitöstyössä on teoreettisesti tutkittu sähkömagneettisen säteilyn vuorovaikutusta superhilaelektronien kanssa ja löydetty useita erilaisia mahdollisuuksia hyödyntää elektronien aaltoluonteesta aiheutuvia ilmiöitä terahertsialueella toimivissa vahvistimissa. Timo Hyart on syntynyt Kuopiossa 1981 ja valmistunut ylioppi-

laaksi Siilinjärven lukiosta 2000.

FL Henna Pihlajaniemen 11.12.2009 tarkastetussa ekologisen kasvitieteen alan väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin 19 POHKAS-rekisteröidyn (POHjoisen kestävät KASvit) puu- ja pensaslajin/lajikkeen menestymistä ja ominaisuuksia Pohjois-Suomessa. Henna Pihlajaniemi on syntynyt Oulussa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Kastellin lukiosta 1993.

FM Anu Maria Kantolan 12.12.2009 tarkastettu fysiikan alan väitöskirja tuo uutta tietoa nestekiteiden dynamiikasta ja pienten molekyylien magneettisista ominaisuuksista. Anu Maria Kantola on syntynyt Rovaniemellä 1973 ja valmistunut ylioppilaaksi Lyseonpuiston lukiosta 1992.

FL Eija Saaren 18.12.2009 tarkastetussa kemian alan väitöskirjassa tuotettiin uutta tietoa öljyhiilivedyillä pilaantuneiden maiden analysointiin ja näytteenottoon liittyvistä epävarmuustekijöistä. Eija Saari on syntynyt Kemissä 1973 ja valmistunut ylioppilaaksi Kemin lukiosta 1992.

DI Kaisa Stillin 18.12.2009 tarkastetussa tietojenkäsittelytieteen alan väitöstutkimuksessa kartoitettiin yhteisöllisyyden vaikutusta mobiililaitteen suunnitteluun. Kaisa Still on syntynyt Oulussa 1968 ja valmistunut ylioppilaaksi Kempeleen lukiosta 1987.

FL Oili Tarvaisen 18.12.2009 tarkastetussa kasviekologian alan väitöstutkimuksessa selvitettiin mäntyvaltaisten kaupunkimetsien sienilajistoa, kasvillisuutta ja maaperän ominaisuuksia Oulun seudulla. Oili Tarvainen on syntynyt Jyväskylässä 1964 ja valmistunut ylioppilaaksi Kesyn lukiosta 1983.

FM Juha Heiskasen 8.1.2010 tarkastetussa orgaanisen kemian alan väitöstyössä kehitettiin uusia kompleksiyhdisteitä orgaanisten LEDien raaka-aineiksi. Juha Heiskanen on syntynyt Kajaanissa 1981 ja valmistunut ylioppilaaksi Linnan lukiosta 2000.

FL Tero Vedenjuoksun 9.1.2010 tarkastettu matematiikan alan väitöskirjatyö esittelee uusia tuloksia maksimaalisista puoliryhmäkompaktisoinneista. Tero Vedenjuoksu on syntynyt Nurmossa 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Nurmon lukiosta 1998.

M. Sc. Walaa Omarin 11.2.2010 tarkastetussa orgaanisen kemian alan väitöskirjatyössä tutkittiin orgaanisia,

väitökset

valoa emittoivia diodeja, jotka tarjoavat uuden ja lupaavan menetelmän valmistaa ohuita näyttöpäätteitä. Walaa Omar on syntynyt Egyptissä 1977.

FM Tuomo Karisen 12.2.2010 tarkastetussa geologian ja mineralogian alan väitöskirjassa on esitetty todisteita Koillismaa-intruusion kerrossarjassa tapahtuneesta platinaryhmän metallien rikastumisesta. Tuomo Karinen on syntynyt Rovaniemellä 1971 ja valmistunut ylioppilaaksi Rovaniemen keskustan lukiosta 1990.

FM Teemu Kanstrénin 19.2.2010 tarkastetussa tietojenkäsittelytieteen alan väitöstyössä luodaan kehys havaintoihin perustuvalle mallinnukselle mallipohjaisessa testauksessa. Teemu Kanstrén on syntynyt Vaasassa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Vaasan yhteiskoulun lukiosta 1993.

FM Anu Pajusen 12.3.2010 tarkastetussa ekologisen kasvitieteen alan väitöskirjassa todetaan ilmaston ja porolaidunnuksen muuttavan tundrapensaikkoja. Anu Pajunen on syntynyt Oulussa 1975 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 1995.

FM Mika Luimulan 19.3.2010 tarkastettu tietojenkäsittelytieteen alan väitöskirja esittelee paikkatietoisten järjestelmien kehittämiseen liittyviä ominaispiirteitä järjestelmätasojen, sulautetun tietotekniikan, mobiliteetin ja erilaisten rajoitteiden näkökulmista. Mika Luimula on syntynyt Ylivieskassa 1970 ja valmistunut ylioppilaaksi Ylivieskan lukiosta 1989.

FM Mikko Salinin 19.3.2010 tarkastetun biokemian alan väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että röntgenkristallografiset menetelmät voivat näytellä tärkeää roolia entsyyminmuokkausprojekteissa, joissa entsyymivarianttien ominaisuuksien määritys on tärkeää. Mikko Salin on syntynyt Ylivieskassa 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Ylivieskan lukiosta 1997.

M. Sc. Sandra Vargan 19.3.2010 tarkastetussa kasviekologian alan väitöstutkimuksessa selvitettiin kasvin sukupuolen ja sienijuurisymbioosin merkitystä elinkierron piirteisiin. Sandra Varga on syntynyt Manresassa Espanjassa 1979 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 1998.

FL Markus Harjun 20.3.2010 tarkastetussa sovelletun matematiikan alan väitöskirjassa tarkastellaan ns. sironta-

ongelmia, joissa väliaineessa tapahtuva aaltoliike kohtaa epähomogeenisen alueen ja siroaa siitä muodostaen ns. sironneen aallon. Markus Harju on syntynyt Tampereella 1976 ja valmistunut ylioppilaaksi Iisalmen lukiosta 1995.

Teknillinen tiedekunta

TkL, arkkitehti Antti Pihkalan 11.12.2009 tarkastettu arkkitehtuurin alan väitöskirja kertoo paanukatteiden rakennushistoriasta ja restaurointikäytännöistä keskiajalta nykyaikaan. Antti Pihkala on syntynyt Lahdessa 1954 ja valmistunut ylioppilaaksi Lahden lyseosta 1973.

TkL Tero Väisäsen 11.12.2009 tarkastetun vesi- ja ympäristötekniikan alan väitöstutkimuksen mukaan sedimentin kemikaloinnilla voidaan sitoa järvessä kiertävää fosforia sedimenttiin, mutta pysyvää sedimentin fosforinsidontakykyä kertaluontoisella kemikaloinnilla ei saavuteta. Tero Väisänen on syntynyt Pieksämäellä 1965 ja valmistunut ylioppilaaksi Pieksämäen lukiosta 1984.

FM Tiina Leiviskän 15.1.2010 tarkastettu ympäristötekniikan alan väitöstutkimus osoittaa sellutehtaan jätevesien käsittelyn tehostamisen auttavan sekä prosessia että ympäristöä. Tiina Leiviskä on syntynyt Kiimingissä 1976 ja valmistunut ylioppilaaksi Kiimingin lukiosta 1975.

FM Marinus G. Casteleijnin 12.2.2010 tarkastetussa ympäristötekniikan alan väitöskirjatyössä on kehitetty ja sovellettu uusia bioprosessitekniikan, molekyylibiologian, entsyymien rakennetutkimuksen ja rakenteellisen bioinformatiikan menetelmiä. Marinus G. Casteleijn on syntynyt Bergambacht’ssa Alankomaissa 1972 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 1990.

FM Jussi Haapolan 19.2.2010 tarkastetussa tietoliikennetekniikan alan väitöskirjassa on arvioitu langattomien sensoriverkkojen linkinohjausprotokollia. Jussi Haapola on syntynyt Oulussa 1976 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 1995.

DI Hanna Haverisen 19.3.2010 tarkastetussa sovelletun elektroniikan alan väitöskirjatyössä perehdytään kvanttipiste-hybridi LEDin valmistukseen mustesuihkumenetelmällä. Hanna Haverinen on syntynyt Suomussalmella 1981 ja valmistunut ylioppilaaksi Madetojan musiikkilukiosta 2000.

Taloustieteiden tiedekunta

YTM Jouko Isokankaan 11.12.2009 tarkastetun yrittämisen alan väitöskirjan tutkimustulokset osoittivat, että partneriperustainen harjoitusyritys on oppimismenetelmänä yhdensuuntainen rinnakkaiseen kilpailuun perustuvan yrittäjyyden kanssa. Jouko Isokangas on syntynyt Muhoksella 1962 ja valmistunut ylioppilaaksi Muhoksen lukiosta 1981.

Humanistinen tiedekunta

FM Marjatta Jomppasen 16.1.2010 tarkastetussa saamen kielen alan väitöskirjassa vertailtiin pohjoissaamen ja suomen perusinfinitiiviä leat ja olla -verbien yhteydessä. Marjatta Jomppanen on syntynyt Inarissa.

FM Tiina Suopajärven 22.1.2010 tarkastettu kulttuuriantropologian alan väitöstutkimus osoittaa ensimmäisten metsäteknikon ammatin valinneiden naisten joutuneen taistelemaan oikeudestaan metsäammattilaisuuteen. Tiina Suopajärvi on syntynyt Keminmaassa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Keminmaan lukiosta 1993.

Oulun yliopistossa tarkastetut väitöskirjat luettavissa verkossa: www.kirjasto.oulu.fi/ julkaisutoiminta/acta/ 29

karvonen

Kiljuva ja kupliva kaukokirjoitin Mies rivissä ähkäisee tuskaisesti ”S!”, kot-

van kuluttua toinen mylväisee ”A!” ja kohta kolmas kiljaisee ”L!”. Tästä konsertista hahmottuu sana ¡ Saludo! (Terve!).

Eletään vuotta 1796 ja meneillään on barcelonalaisen Francisco Salvá y Campillon hankaussähköön perustuvan lennättimen koekäyttö. Tohtorin kaukokirjoittimeen tarvitaan parikymmentä koehenkilöä, joista kukin saa omasta johdostaan napakoita sähköiskuja sormiinsa. Jokainen henkilö edustaa yhtä aakkosta ja huikkaa kirjaimensa sen mukaan kuin johdon toisessa päässä kytketään jännite päälle. Viesti kulkee.

Tällaisessa tietoliikenneyhteydessä on tietysti moitteen sijaa. Kovin on työvoimavaltainen menetelmä, ja olisikohan työnäkin aavistuksen epämiellyttävä. Ehkä sitä voisi ajatella vangeille osaksi rangaistusta. Lähetysnopeuskin jää vaatimattomaksi. Myöhemmin Salvá sai toisella teknologialla toimimaan 50 kilometrin yhteyden.

Sähköstaattiset viritelmät saivat pian jäädä, kun Alessandro Volta esitteli sähköparistonsa. Sitä soveltaen Baijerin tiedeakatemian johtaja Samuel Thomas von Sömmerring keksi lähettää viestejä elektrolyysin avulla, hajottamalla vesiliuoksia sähkövirralla vedyksi ja hapeksi. Sömmerringin vuoden 1809 vekottimessa kutakin aakkosta vastaava sähköjohto muodosti kaasukuplia nesteputkessaan. Lähetetty aloitusmerkki keräsi kaasua nesteessä olevaan ”lusikkaan”, joka kohotessaan vipusi rautakuulan rämisevään peltiastiaan. Viesti tulossa! Nyt äkkiä kuplien kertomaa tarkkailemaan!

Lennättimen monihaaraisessa sukupuussa tämäkin sovellus kuoli pian sukupuuttoon. 1820–1830 -luvuilla nähtiin sen sijaan

monenlaisia sähkömagneettisuuteen perustuvia virityksiä. Sähkövirta kykeni heilauttamaan magneettiset osoittimet kirjaimia vastaaviin asentoihin. Kun viisariin lisättiin mustekynä ja alle pyörivä paperikela, niin merkitykset piirtyivät paperiin. Parhaissa malleissa laite soitteli myös eriäänisiä kelloja, joiden kilahtelusta harjaantunut korva erotti sanoman. Tällaiset lennättimet palvelivat Englannissa juuri kehittynyttä junaliikennettä estäen törmäyksiä.

Varsinaisen läpimurtonsa lennätin teki kuitenkin 1840-luvun Yhdysvalloissa taidemaalari Samuel Morsen kehittelemänä.

Morse sovelsi sähkömagneetin perusideaa: kuparilangalla käämitetty rautaydin muuttuu magneetiksi, kun virta kytketään, ja virran katketessa vetovoima katoaa. Morsen vastaanottimessa sähkömagneetti nosti ja laski kynää, joka piirsi lähettäjän sähkötyksen mukaisesti lyhyitä ja pitkiä viivoja jousikoneiston vetämään paperinauhaan.

Morsen laitteeseen tarvittiin koodi, jossa kutakin aakkosta vastasi pisteiden ja viivojen yhdistelmä. Sähkötyksen nopeuttamiseksi yleisimmin käytetyt kirjaimet saivat lyhimmät merkit. Kirjainten frekvenssit Morse selvitti yksinkertaisesti kurkkaamalla kirjapainon latomon lokerikkoihin: paljonko mitäkin kirjasinta pidettiin varastossa. Lennätinlinja Washingtonin ja Baltimoren radanvarteen valmistui 1844. Vuonna 1855 lennätinlinja vedettiin jo Suomen suuriruhtinaskunnankin pääkaupunkiin Helsinkiin.

Uuden keksinnön esitteli tuoreeltaan tieteen yleistajuistamisen pioneeri, rovasti Antero Varelius kirjassaan Enon opetuksia luonnon asiois-

ta (1855). Vareliuksen varhaisnykysuomeksi ”lieke-postin” toimintaperiaate kuuluu näin: ”Tiedettäessä liekkeen (= sähkön) juoksevan johdattajiansa pitkin sanomattoman kiiruusti, laitellaan tarpeellisesti varustettuja mitalli-lankoja, jotka ulottuvat pitkin maata taikka meren pohjaa, pitkät matkat. Kun nyt tehdään määrättyjä lieke-temppuja langan toisessa päässä, niin tuntuvat samat temput heti toisessakin, ja ne ymmärretään niin kuin sanat.”

Kirjoitus perustuu pääosin Ismo Lindellin teokseen ”Sähkön pitkä historia” (Otatieto 2009).

Erkki Karvonen informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Oulun yliopisto

An nu Ha ttu ne n

30 aktuumi 2/2010

ta pa h t u u

NÄYTTELYT Hilkka Sandberg

TAPAHTUMIA

MUSEOT

Pohjoinen varhaiskasvatus­päivä 2010 6.5.2010

Geologinen museo Linnanmaa Museo on avoinna ma–pe klo 11–15 ja su klo 11–15.

OpinTori 2010 27.5.2010 SkyPro-conference 3.6.2010 Laskentatoimen valtakunnallinen tohtoritutoriaali Oulussa 3.–4.6.2010 XII International Conference on Laser Applications in Life Sciences 2010 (LALS-2010) 9.–11.6.2010

Eläinmuseon 50-vuotisjuhlanäyttely Mammutin jäljillä Näyttelyssä on esillä mm. mammutin syöksyhammas, mammutin poskihammas, jättihirven sarvet sekä luolakarhun, karhun, luolaleijonan ja sapelihammaskissan kallot. Luolakarhun koko tekee vaikutuksen, kun vertaa sen luonnollisessa koossa olevaa siluettia konservaattori Atte Lahtelan täyttämään komeaan ruskeakarhuun.

Lisäksi esillä on ihmisen kehityshistoriaan liittyen esi-ihmisten ja apinaihmisten kalloja. Näyttelyjulisteissa kerrotaan mm. jääkauden eläimistä sekä jäätiköiden syntymisestä. Näyttelyä täydentää espoolaisen taidemaalari Tom Björklundin upea kuvitus.

Eläinmuseo avoinna virka-aikana (ma–pe) klo 8.30–15.45.

Eläinmuseo Linnanmaa avoinna virka-aikana (ma–pe) klo 8.30–15.45.

Kasvitieteellinen puutarha Linnanmaa Kasvihuoneet avoinna ti–pe 8–15, la–su 12–15 Ulkopuutarha avoinna 1.5.

–30.9. joka päivä 8–20

The Nordic Association for English Studies (NAES) and the Finnish Society for the Study of English (FINSSE) 9.–13.6.2010

Aktuumilehden osoitteenmuutokset Kaikki Aktuumi-lehden osoitteenmuutokset tulee tehdä sähköpostitse osoitteeseen aktuumi oulu.fi Mikäli olet rekisteröitynyt Oulun yliopiston alumniverkostoon, tee osoitteenmuutos myös alumnirekisteriin osoitteessa https://alumni.oulu.fi.

Tietoja sinne voit päivittää vain sinä itse!

Esko Heikkisen taidepuukkonäyttely geologisessa museossa Kalajokisen taidemuotoilija Esko Heikkisen taidepuukkonäyttelyssä on esillä noin 80 taidepuukkoa, joista viitisenkymmentä on design-puukkoja. Näyttelyssä on mukana mm. dinosauruksen kivettyneestä luusta ja dinosauruksen kivettyneestä ulosteesta tehtyjä puukkoja. Puukkojen valmistuksessa on hyödynnetty harvinaisia materiaaleja, kuten korundia, rautameteoriittia, gagaattia, mursun syöksyhammasta, valaan hammasta ja korukiviä. Puukkojen lisäksi näyttelyssä on esillä Esko Heikkisen kiviveistoksia, kivistä tehtyjä käyttöesineitä ja koruja. Näyttely on esillä 31.5.2010 saakka.

Geologinen museo avoinna (K-ovi) ma–pe klo 8–15 ja su klo 11–15.

Alumnitoiminta – yhteys kotiyliopistoosi Tervetuloa mukaan Oulun yliopiston alumnitoimintaan! Alumnitoimintaan osallistumalla pysyt yhteydessä kotiyliopistoosi ja entisiin opiskelutovereihisi ja opettajiin.

Yhteydenpidon keskeinen väline on alumniverkosto, joka toimii verkko-osoitteessa https://alumni.oulu.fi. Mukana verkostossa on jo noin 4000 Oulun yliopiston alumnia. Rekisteröityminen alumniksi ja verkoston käyttö on maksutonta eikä sido mihinkään. Voit halutessasi liittyä myös alumnitoimijoiden postituslistalle. Tiedustelut ja liittymiset alumnikoordinaattori Karoliina Kekki, s-posti karoliina.kekki(at)oulu.fi, puh. (08) 553 4027.

.5304

ONKO SINUSTA T€RKE€€, ETT€ POHJOIS-SUOMI PYSYY ELINVOIMAISENA? Osallistu yhteisen yliopistomme varainhankinta -kampanjaan hankkimalla Oulun yliopiston Tukijamitali.

Samalla annat tukesi tieteelliselle tutkimukselle ja uusien huippuosaajien kouluttamiselle - Pohjois-Suomen tulevaisuudelle.

Myyntipisteet: Prisma (Limingantulli) ja Nordean konttori (Kirkkokatu). LisŠtiedot ja tilaaminen netistŠ: www.oulu.fi/varainhankinta/