Aktuumi

VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA

3/09

Tulevaisuuden liikenne

Tietoturva on kansalaistaito Mannenkadulla valvotaan Maailman suurin vessanseinä

Tauti uhkaa kahdella rintamalla Kättelyä ja seurassa yskimistä ei influenssa-aikaan katsota hyvällä, sillä kuka tahansa vastaantulija voi olla uhka mahdollisine tauteineen. Oma terveys on tietysti jokaisen tärkein omaisuus, jota sietääkin suojella.

Sen sijaan kovinkaan moni ei tunne samanlaista varjeluviettiä tietokonettaan ja siihen säilömiään tiedostoja kohtaan. Ei, vaikka nekin ovat usein korvaamattomia.

Syytä suojeluun kuitenkin olisi, sillä verkossa vaanii lukematon määrä viruksia ja muita haittaohjelmia, jotka vain odottavat sopivaa hetkeä iskeä.

Tietokonevirukset ovat pieniä ohjelmanpätkiä, jotka monistavat itseään ja leviävät tietokoneesta toiseen esimerkiksi nettiselaimen ja sähköpostin liitetiedostojen välityksellä. Ne on ohjelmoitu aiheuttamaan ongelmia sekä laitteille että niiden käyttäjille. Harmittomilta näyttävät

liitteet ja ohjelmistolataukset voivat aiheuttaa pandemian tietokoneisiin ympäri maailmaa.

Virustartunta iskee tietokoneeseen vähintään yhtä herkästi kuin ihmiseen. Siksi kannattaa miettiä useampaan kertaan, avaako thaimaalaista lottovoittoa hehkuttavan sähköpostiviestin liitteen vai ei. Pienet teot ratkaisevat.

Siinä missä paras tapa suojautua influenssalta on reipas käsienpesu tasaisin väliajoin, taudittoman tietokoneen salaisuus ovat kunnollinen virustorjuntaohjelma ja terve maalaisjärki.

Tässä Aktuumissa käsitellään tietoturvaa kahdesta näkökulmasta, tietokoneohjelmistossa ja toisaalta tietokoneen käyttäjässä piilevänä haavoittuvuutena.

(SF)

aktuumi

Nro 3 joulukuu 2009 19. vsk

6

10

20

JULKAISIJA

Oulun yliopisto

5 Laatu tärkeämpi kuin koskaan

6 Täsmätiedolla liikenne turvallisemmaksi

10 Hallittu hyökkäys paljastaa ohjelmistojen puutteet

13 Käyttäjä on tietoturvan heikko lenkki

15 Maailman suurin vessanseinä 16 Tiedeyhteisökin tarvitsee laatujärjestelmän

18 Aktuumit

20 Ylioppilaskunta ajaa opiskelijan ja yliopiston asiaa 24 Yrittämisessä ja kansainvälisyydessä

pitää laittaa itsensä likoon!

25 Kynnys yliopistoon pk-yrityksille matalammaksi 26 Teknologia- ja Excellence-keskukset

vauhdittavat aluekehitystä Saksassa

28 Alumnitoiminta on mahdollisuus verkostoitumiseen 30 Lyhyet

PÄÄTOIMITTAJA

Tapio Mäkinen

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Tiina Pistokoski

TAITTO/KUVANKÄSITTELY/KANSI

Petri Ovaskainen

GRAAFINEN SUUNNITTELU

V-P Viklund/Avalon Oy

OSOITTEET

Liisa Salmela Alumneille lehti lähetetään alumniverkoston nettisivujen tietojen perusteella. Omat osoitetiedot kannattaa siis pitää ajan tasalla. Kiitos.

yhteystiedot

sähköposti: aktuumi oulu.fi www.oulu.fi/aktuumi Puhelin (08) 553 4091

PAINATUS

Painos 6200 Painotalo Suomenmaa Kannen kuva: Rodeo

32 Väitökset

34 Elämää yliopiston ulkopuolella?

35 Tapahtuu

ISSN 0788-7132 Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, otsikoida ja käsitellä lähetettyjä kirjoituksia.

Valmistettu UPM:n toimittamasta paperista, jolle on myönnetty Euroopan unionin Ympäristömerkki, rek.nro FI/11/1.

Paperi: Novatech Satin 150g/115g

4

aktuumi 3/09

28

pääkirjoitus

Laatu tärkeämpi kuin koskaan Yliopistouudistuksen tavoitteena on suomalaisten yliopistojen toimintaedellytysten parantaminen kansainvälisessä vertailussa pyrkimällä nostamaan niiden tutkimuksen ja koulutuksen tasoa sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Keinoina ovat yliopistojen taloudellis-hallinnollisen aseman muuttaminen ja itsenäisyyden lisääminen lainsäädännöllä, rahoituspohjan vahvistaminen ja laajentaminen sekä rakenteellinen kehittäminen.

Yliopistojen odotetaan profiloituvan joko tutkimus- tai koulutusyliopistoksi tai alueensa tarpeet huomioivaksi yliopistoksi kiinteässä yhteistyössä alueen ammattikorkeakoulun kanssa.

Lisäksi kunkin yliopiston on tutkimus- ja koulutustoiminnassaan keskityttävä omille vahvuusalueilleen ja niiden tulee luopua sellaisista aloista, jotka huonosti sopivat niiden profiiliin tai jotka ovat jo muiden yliopistojen vahvuuksia.

Oulun yliopistossa toteutettiin vuonna 2007 tutkimuksen kansainvälinen kokonaisarviointi. Arvioinnin tavoitteena oli saada arviointiryhmiltä palautetta ja kehittämisehdotuksia yliopiston tutkimuksen laadun kohottamiseksi. Arvioinnin tulokset ovat vaikuttaneet merkittävästi yliopiston strategiaa uudistettaessa, painoaloja uudelleen suunnattaessa, tutkijakoulutusjärjestelmää kehitettäessä sekä elinkeinoelämä- ja tutkimuslaitosyhteistyön tiivistämisessä.

Tutkimuksen ja koulutuksen paino- ja kehittämisalat tullaan vielä alkuvuodesta 2010 täsmentämään. Kansainvälisyys ja pohjoisuus ovat koko toiminnan läpäiseviä näkökulmia. Nyt on arviointisuositusten toimeenpanon aika.

Yliopiston laatujärjestelmän, Toiminnan kehittämisen mallin, auditointi on saatu päätökseen. Välittömässä palautteessaan arviointiryhmä nosti esille laadunvarmistusmallin vahvuuksia, hyviä käytänteitä ja kehittämiskohteita. Vahvuuksiksi ryhmä nosti koulutuksen laadunvarmistuksen, yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden osallistumisen ja sitoutumisen laadunvarmistukseen ja laatujärjestelmän rakentamiseen sekä painoalaorganisaatioiden tutkimuksen jatkuvat arviointikäytännöt.

Laadunvarmistus on olennainen osa yliopiston kaikkia toimintoja. Laaja työ, jonka olemme yhdessä tehneet, on jo tukenut strategiatyötä ja toiminnanohjauksen kehittämistä. Auditointi ajoittui muutosvaiheeseen, mikä epäilytti aluksi, mutta osuikin sitten oikeaan ajankohtaan, sillä nyt yksiköt ovat joutuneet käymään lävitse toimintansa tavoitteet, vastuunsa ja miten tavoitteet saavutetaan. Olennaista on, että jokainen yliopistolainen keskittyy oikeisiin asioihin ja tekee ne mahdollisimman hyvin.

Tähän laatutyö antaa hyvät eväät. Se tukee myös meneillään olevaa muutosprosessia siirryttäessä uuteen toimintakulttuuriin.

Henkilöstön sitoutuminen ja osallistuminen laadunvarmistusprosessiin oli kiitettävää. Arviointiryhmän haastatteluihin oli huolellisesti valmistauduttu. Se osoittaa vahvaa yhteisöllisyyttä. Ohjausryhmä ansaitsee erityiskiitokset hyvästä prosessin valmistelusta, laatukäsikirjasta ja ohjeistuksesta.

Valitettavasti yliopistolain uudistushenki ei yllä valtion budjettiesitykseen saakka. Yliopistouudistuksen yhteydessä toimintamenojen osalta luvattiin, että määrärahat eivät yhdelläkään yliopistolla laske ja että yliopistojen keskinäiset rahoitussuhteet pysyvät lähivuosina suurin piirtein ennallaan. Nyt tämä ei toteudu ja Oulun yliopistossa joudumme toteuttamaan rakenteellisen kehittämisohjelman rinnalla mittavan talouden tasapainottamisohjelman. Tavoitteeksi tulee asettaa nykyistä parempi tutkintotavoitteiden saavuttaminen ja kilpaillussa tutkimusrahoituksessa menestyminen.

Juha Sarkkinen

Tahdon esittää kaikille yliopistolaisille ja kaikille yhteistyökumppaneillemme parhaat kiitokset kuluneesta vuodesta ja toivottaa Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2010!

Lauri Lajunen rehtori Oulun yliopisto 5

”Tietyö 500m.

Vaihtoehtoinen reitti...”

6

aktuumi 3/09

Tulevaisuuden liikenne on nykyistä vähäpäästöisempää, sujuvampaa ja turvallisempaa.

Apuna käytetään ajoneuvoissa ja ympäristössä olevia mittauslaitteita, joiden keräämällä tiedolla pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta. Myös matkapuhelin voi toimia mittalaitteena.

Te k s t i: R a ija Tu o m i n e n Kuva t: R e ijo K oi r i k iv i, R o de o ja Plugi

Älykkään liikenteen tutkimuksissaan yliassistentti Jouni Markkula (vas.) ja tutkija Mikko Perttunen hyödyntävät jo olemassa olevaa teknologiaa, kuten säähavaintoasemia.

Täsmätiedolla liikenne turvallisemmaksi Liikennettä pyritään kehittämään nykyistä turvallisemmaksi älykkään liikenteen tutkimusohjelmassa. Cooperative Traffic -ohjelma on yksi neljästä Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus Tivit Oy:n kansallisesta kärkiohjelmasta. Sen tavoitteena on nostaa Suomi kansainvälisesti huipulle liikenteeseen sovelletun tieto- ja viestintäteknologian toimijana. Ohjelmassa on mukana tutkijoita Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksesta ja sähkö- ja tietotekniikan osastosta.

Oululaistutkijat selvittävät älykkäiden sensorien käyttömahdollisuuksia liikenteen kehittämisessä. ”Autoihin, kännyköihin ja ympäristöön sijoitetaan yhä enemmän erilaisia mitta-antu-

reita. Me tutkimme sitä, miten antureiden keräämää tietoa voitaisiin analysoida ja yhdistää, jotta tietoa voitaisiin käyttää liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden edistämiseen”, tietojenkäsittelytieteiden laitoksen yliassistentti Jouni Markkula kertoo. Hän on ollut mukana suunnittelemassa kansallista älykkään liikenteen tutkimusohjelmaa ja on sen johtoryhmän jäsen.

Liikennetiedon keräämiseen voidaan käyttää esimerkiksi kännyköissä olevaa kiihtyvyysanturia yhdistettynä GPS-paikannukseen. Näin saadaan tietoa esimerkiksi liikenneruuhkista: ”Paikannuksen avulla voitaisiin laskea vaikka kaikki tiellä liikkuvat autot. Mutta jos siihen ei haluta mennä, voisimme seurata

liikenteen sujuvuutta esimerkiksi takseissa olevien laitteiden avulla analysoimalla taksien nopeuksia”, Markkula kertoo.

Tieto hillitsee kaasujalkaa Puhelimen kiihtyvyyssensori antaa tietoa myös siitä, kulkeeko kännykän omistaja jalan, pyörällä vai autolla. Tätä tietoa voisivat hyödyntää muut tiellä liikkujat tai kulkija itse: hän voisi saada puhelimensa näytölle oikeanlaisen kartan suositusreitteineen automaattisesti siitä riippuen, tarvitseeko hän kevyen liikenteen karttaa vai ajotiekartan.

Tavoitteena on myös säästää energiaa.

Kun autoilija saa erilaisten sensorien avulla täsmällistä tietoa ajotavastaan, hänen on 7

informaation visualisointi käyttäjälle

1a. sensorit: -kiihtyvyys -GPS sijainti

”Kuoppa 500 metriä...”

tilannekohtaisen informaation välittäminen käyttäjälle

1b. sensorit: -tutka -kiihtyvyys -GPS sijainti

2. sensoridatan tallennus: -ajoneuvon omaan massamuistiin -tieto siirretään palvelimelle

helpompi säätää kaasujalkaansa: ”Cooperative Traffic -ohjelmassa on juuri alkamassa pilottihanke, jossa on mukana myös vakuutusyhtiö. Jatkossa vakuutusyhtiöt voisivat tarjota aiempaa edullisempia liikennevakuutuksia, jos autoilija ajaa turvallisemmin ja säästäväisemmin”, Markkula kertoo. Älykkään liikennejärjestelmän ansiosta saadaan entistä täsmällisempää tietoa myös vaikkapa tien liukkaudesta. Sitä voidaan käyttää avuksi myös esimerkiksi vapaan pysäköintipaikan löytymisessä ja pysäköintimaksun automatisoinnissa.

Teknologiaa kehitetty Oulussa Osaltaan älykkään liikenteen teknologia on olemassa olevien laitteiden hyödyntämistä uudella tavalla. Apuna voidaan käyttää paitsi autoissa olevia mittalaitteita ja kännyköitä myös ympäristön monia sensoreita aina säähavaintoasemista lähtien. Tiedon siirtämisessä käytetään myös olemassa olevia langattoman tiedonsiirron mahdollisuuksia.

Uudenlaisia palvelinratkaisuja tarvitaan eri lähteistä kerätyn mittaustiedon yhdistämiseen, muokkaamiseen ja analysoimiseen.

Tuloksena saatavan tiedon esittämistä ja sen välittämistä varten tarvitaan myös uusia ohjelmistosovelluksia. Näistä muodostuva järjestelmä on kehitetty Oulun yliopiston 8

aktuumi 3/09

tiedon yhdistäminen ja analysointi

sähkö- ja tietotekniikan osaston, tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sekä Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyönä. ”Tutkimusta ja pilotointia varten olemme kehittäneet puhelimeen ohjelmiston, joka lähettää palvelimelle paikkatietoa ja kiihtyvyysdataa jaksoittain. Palvelinohjelmisto käsittelee datan välittömästi ja tallettaa sen tietokantaan. Tarkoituksena on yhdistää esimerkiksi samalta tieltä eri ajoneuvoilla kerätyt tiedot”, projektipäällikkö, tutkija Mikko Perttunen sähkö- ja tietotekniikan osastosta kertoo.

Uusi palvelin tuottaa kartan, johon on merkitty esimerkiksi kuopat. Karttaa voidaan tarkastella web-selaimella, mutta mahdolliset varoitukset esitetään kuljettajalle todennäköisesti navigaattorin välityksellä muun ajantasaisen liikennetiedon kanssa. ”Suurin osa onnettomuuksista johtuu arviointi- ja ajovirheistä. Tämän vuoksi erilaiset kuljettajaa avustavat, jo nykyisin käytössä olevat sekä uudet järjestelmät vähentävät onnettomuuksia”, Perttunen näkee.

Palvelut liiketoiminnaksi Yksi Cooperative Traffic -ohjelman projekteista selvittää ohjelmassa kehitettyjen sovellusten liiketoimintamahdollisuuksia. Myös siinä ovat oululaistutkijat mukana. Vaikka lii-

kenneturvallisuus ja ympäristökysymykset koskevat koko yhteiskuntaa, Jouni Markkula ei näe realistisena sitä, että palvelu rahoitettaisiin verovaroin. ”Mietimme sitä, millaisia palveluita ja liiketoimintaa älykkään liikenteen kehittyessä voitaisiin saada aikaan. Ja millaiset yritykset palvelua voisivat tarjota. Liiketoiminnan tulee tietysti olla kannattavaa”, Markkula pohtii.

Ovatko autoilijat valmiita maksamaan palvelusta ja luovuttamaan tietoa omista liikkeistään, jos he saavat vastineeksi tietoa liikenteestä ja omasta ajotavastaan tai esimerkiksi alennusta vakuutusmaksuihin? Saataisiinko kustannuksia katettua mainoksilla? Muun muassa näitä kysymyksiä tutkijat pohtivat. Älykästä liikennettä kehitetään muuallakin maailmassa. Pisimmälle on päästy Yhdysvalloissa, Japanissa ja Keski-Euroopassa, joissa myös ruuhkat ovat ihan eri mitoissa kuin Suomessa.

Suomella on kuitenkin omat etunsa: ”Meillä työtä tehdään monen osaajan yhteistyönä, ja uskomme, että saamme siten enemmän aikaan. Lisäksi meillä julkinen sektori on mukana yhteistyössä. Liikenteeseen liittyviä pilottihankkeita olisi mahdoton toteuttaa ilman sitä”, Markkula kertoo. ”Myös tietoliikenne- ja televiestintäosaamisemme on hyvällä pohjalla, ja siihen on hyvä rakentaa uusia ratkaisuja. Vaikka Suo-

”Ruuhkaa valitsemallasi reitillä.

Vaihtoehtoinen reitti...”

Varoitukset liukkaudesta, kuopista tai ruuhkista voidaan tulevaisuudessa välittää kuljettajalle navigaattorilla.

mi on pieni maa, ihmiset ovat kiinnostuneita uudesta teknologiasta ja osallistuvat mielellään pilottihankkeisiin.”

Hyöty kaikille liikenteessä

Tivit Oy koordinoi valtakunnan ICT-kärkiohjelmat

Vuosi sitten alkanut Cooperative Traffic -ohjelma on nelivuotinen. Se on edennyt aikataulussaan, vaikka rahoituksessa on välillä ollut katkoksia: ”Myös Tekesille on uutta se, että rahoituksen hakijana on monen organisaation yhteinen Tivit, kun ennen rahoitusta haki kukin tutkimuslaitos erikseen”, Markkula kertoo. Harmissaan hän on siitä, että työssään vauhtiin päässeitä tutkijoita on jouduttu siirtämään rahoituksen puuttuessa syrjään, ja kun rahaa on taas saatu, on jouduttu perehdyttämään uusia tutkijoita asiaan.

Tivitin toiminnan vakiintuessa ongelmista päästäneen, Markkula uskoo.

Sitä paitsi työ on antoisaa: ”Tämä on hyvin innostavaa työtä, sillä sen tuloksista voivat hyötyä kaikki liikenteessä kulkevat ihmiset.” 

Cooperative Traffic on yksi Tivit Oy:n tutkimusohjelmista. Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus Tivit Oy on valtakunnallinen tieto- ja viestintäteollisuuden ja -palveluiden huippuosaamisen keskittymä. Sen perustivat viime vuonna 40 yritystä, julkisyhteisöä ja yliopistoa, joukossa myös Oulun yliopisto.

Tivit Oy:n tehtävä on käynnistää ICTalan tutkimusohjelmia ja kanavoida niille yksityistä ja julkista rahoitusta. Yhtiö kanavoi tutkimukseen ja ICT-teknologiaan pohjautuvien ekosysteemien kehittämiseen noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.

Rahoituksesta noin puolet tulee julkisilta rahoittajilta ja toinen puoli osallistujilta.

Tivitin toimintaa ohjataan ICT-teollisuuden ja tiedeyhteisöjen määrittämien

strategisten tutkimusagendojen kautta.

Niitä toteuttamaan kootaan dynaamisia ohjelmia, jotka ovat avoimia kaikille aktiivisille alan kehittäjille. Toiminnan päämääränä on kehittää ICT-osaamista ja nopeuttaa tutkimustulosten ja innovaatioiden virtaamista liiketoiminnan käyttöön.

Cooperative Traffic -ohjelman lisäksi Tivit on käynnistänyt tähän mennessä kolme muuta ohjelmaa: Future Internet, Flexible Services ja Device and Interoperability Ecosystem. Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos ja sähkö- ja tietotekniikan osasto ovat mukana myös viimeksi mainitussa sekä ensi vuoden alussa käynnistyvässä Cloud SW -ohjelmassa.

9

FAKTA: Codenomicon

Codenomiconin operatiivisen johtajan Tuija Postari-Kivistön ja tuotekehitysjohtajan Lauri Piikiven mukaan ohjelmiston tietoturvatestaus kannattaisi sisällyttää jo sen tuotekehitysprosessin varhaiseen vaiheeseen, sillä haavoittuvuuden korjaaminen myöhemmin on kallista ja vie aikaa.

10 aktuumi 3/09

Oy on oululaislähtöinen, Oulussa pääkonttoriaan pitävä tietoturvatestausalan yritys Codenomicon syntyi vuonna 2001 Oulun yliopiston ja VTT:n yhteisen PROTOStutkimusprojektin pohjalta Yritys työllistää tällä hetkellä 35 henkilöä kolmessa toimipisteessään Oulussa, Helsingissä ja Cupertinossa Kaliforniassa.

Lisäksi yrityksellä on toimintaa mm. partneriverkostonsa kautta Lontoossa, Ottawassa, Bostonissa, Washingtonissa ja eri puolilla Aasiaa.

Hallittu hyökkäys paljastaa ohjelmistojen puutteet Verkkorikolliset voivat murtautua tietojärjestelmiin tai jopa lamauttaa niitä käyttämällä hyödykseen ohjelmistoissa olevia vikoja eli haavoittuvuuksia. Onneksi ohjelmistojen puutteita voidaan löytää ja korjata ennakoivasti.

Te k s t i: Ti i na K a k s o n e n Kuva t: Ju ha Sa rk k i n e n ja R o de o Tietoturvahaavoittuvuuksien tunnistaminen ja torjuminen oli jopa monille maailmanluokan yrityksille uusi asia vielä 2000-luvun alussa. Ratkaisun ongelmaan kehitti oululainen tietoturvayritys Codenomicon. ”Meidän tehtävämme onkin ollut toimia evankelistoina maailmalla”, kuvailee operatiivinen johtaja Tuija Postari-Kivistö Codenomiconin värikkäässä neuvotteluhuoneessa Oulun teknologiakylän Tutkijantiellä.

Codenomiconin kehittämän protokollasimulaattorin avulla on mahdollista paljastaa erilaisten ohjelmistojen valmistuksessa syntyneitä tietoturvahaavoittuvuuksia eli ohjelmointivirheitä, joita hyödyntämällä tuotteita voitaisiin käyttää vääriin tarkoituksiin. ”Protokollasimulaattori yrittää rikkoa protokollan mahdollisimman monella eri tavalla ja näin paljastaa vastinkappaleen ohjelmistovirheet”, yrityksen tuotekehitysjohtaja Lauri Piikivi kuvailee. Protokollat ovat standardeja, joiden avulla laitteet ja ohjelmistot ovat yhteydessä toistensa kanssa. Toinen lähettää viestin toiselle, tämä reagoi siihen ja mahdollisesti vastaa protokollan määrittelemällä tavalla.

Protokollasimulaattori toteuttaa näitä standardeja. Codenomiconin testityökalut

hyökkäävät testattavaa järjestelmää vastaan hallituissa laboratorio-olosuhteissa.

Hyökkäys tapahtuu lähettämällä epänormaaleja, ”vihamielisiä” syötteitä. Työkalujen avulla Codenomiconin asiakkaat voivat itse selvittää, onnistuuko testi rikkomaan heidän valmistamansa järjestelmän ja siis löytämään siitä tietoturvahaavoittuvuuden. Työkalut toistavat tätä hieman eri tavoin jopa satoja tuhansia kertoja. Löydetyt haavoittuvuudet palautetaan asiakkaan tuotteen valmistusprosessiin, niihin tehdään korjaukset ja tarvittaessa korjaukset välitetään loppukäyttäjille tietoturvapäivityksinä.

Codenomiconin asiakkaat ovat yrityksiä, jotka rakentavat yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria tai valmistavat sen komponentteja. Kriittisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan järjestelmiä, joita ilman yhteiskunta ei toimisi: pankkien tietojärjestelmiä, matkapuhelinverkkoja, internetiä ja vastaavia.

”Yliopistotausta on ollut merkittävä tekijä yrityksen brändin ja imagon kannalta, sillä se on antanut selkärankaa sanoa ja tehdä asioita tietyllä tavalla”

Laatua tuotekehitykseen ”Vanhan, suppean näkemyksen mukaan tietoturva syntyy palomuurien ja virustorjunnan avulla. Tehokkainta kuitenkin olisi, jos asiakkaamme osaisivat vaatia laatua tuot11

”Kun meillä viisi vuotta sitten oli paikka avoinna, saimme ehkä kymmenkunta hakemusta. Viime viikolla auki olleeseen paikkaan tuli pitkästi toista sataa hakemusta”

teilleen omilta järjestelmäntoimittajiltaan.”, Postari-Kivistö huomauttaa.

Ohjelmistojen koko valmistusprosessin kannalta edullisinta olisi toteuttaa haavoittuvuustestausta jo varhain tuotekehitysvaiheessa, sillä päivittäminen on kallista, aikaa vievää ja loppukäyttäjän kannalta hankalaa. Tämä kuitenkin vaatii valmistajilta haavoittuvuustestauksen sisällyttämistä omaan tuotekehitysprosessiinsa. ”Tietoliikennepuolella vaatimus ongelman ratkaisemiseksi on jo olemassa, mutta sovellusten kohdalla valmistajien tietoisuuden parantamisessa on vielä paljon tehtävää.”, Piikivi valaisee tilannetta.

Tavalliset ohjelmistojen loppukäyttäjät eivät yleensä ole tämän asian kanssa missään tekemisissä. Näin ollen tätä kautta ei myöskään nouse vaatimuksia asian korjaamiseksi.

Kiireisessä ohjelmiston tuotekehitysprosessissa tietoturvatestaus nähdään helposti ylimääräisenä lisätyönä.

Toisaalta isot haavoittuvuudet ohjelmistotuotteissa voivat olla yrityksen imagolle ja jopa koko toiminnan tulevaisuudelle hyvin haitallisia. Myös alan rikollisuus on kasvanut ja ammattimaistunut. ”Enää kyse ei ole autotallipuuhastelusta, vaan oikeasta bisneksestä”, Postari-Kivistö huomauttaa.

Ohjelmistojen monimutkaistuminen lisää haasteita Julkisten ohjelmistohaavoittuvuuksien määrät ovat viime aikoina olleet laskussa. Haavoittuvuuksia ei enää nykyisin välttämättä julkisteta lainkaan, ja toisaalta vanhat teknologiat ovat useiden testauksien myötä vakaampia kuin ennen. Uusia ohjelmistoteknologioita käyttävissä tuotteissa haavoittuvuuksia edelleen löytyy runsaasti usein jo varhaisessa vaiheessa.

Nykyiset ohjelmistot ovat myös aina vain entistä monimutkaisempia, mikä tietoturvan kannalta on ongelmallista. ”Moduulien 12 aktuumi 3/09

käytön yleistyttyä ohjelmoinnissa yksi haavoittuvuus voi helposti levitä hyvin laajalle.”, Piikivi kuvailee. Esimerkiksi XML-protokolla oli ehtinyt olla käytössä lähes 10 vuotta, kun Codenomiconin testissä löydettiin haavoittuvuus protokollan peruskomponenteissa.

Nämä komponentit olivat käytössä jopa sadoissa eri järjestelmissä ympäri maailman.

Yliopistotausta näkyy yhä toiminnassa Codenomicon syntyi vuonna 2001 Oulun yliopiston ja VTT:n yhteisen PROTOS-tutkimusprojektin pohjalta. Hankkeessa kehitettiin tietoturvatestaukseen ratkaisuja, joille oli jo asiakkaita olemassa. Alkuvaiheessa toiminta oli pientä, mutta yrityksen asiakkaina oli kuitenkin heti alusta alkaen isoja, kansainvälisiä yrityksiä.

Omarahoitteisesti aloittaneen yrityksen henkilökunta tuplaantui vuosittain, ja vuonna 2005 mukaan tulivat pääomasijoittajat.

Heidän lisäpanoksensa avulla yritys perusti tytäryhtiön Yhdysvaltoihin ja rekrytoi ensimmäisen amerikkalaisen toimitusjohtajan.

Näin saatiin kunnon jalansijaa ja näkyvyyttä maailmalla. Nykyään yritys on Suomen mittakaavassa jopa poikkeavan kansainvälisesti johdettu, sillä yrityksen hallituksessa ja johtoryhmässä on lukuisia eri kansallisuuksia edustettuina.

Yliopistotausta näkyy Postari-Kivistön ja Piikiven mukaan Codenomiconilla yhä voimakkaana. PROTOS-hankkeessa mukana olleita tutkijoita on yrityksen palveluksessa edelleen useita, ja yhteydenpitoa yliopistoon on jatkettu tiiviisti. ”Yliopistotausta on ollut merkittävä tekijä yrityksen brändin ja imagon kannalta, sillä se on antanut selkärankaa sanoa ja tehdä asioita tietyllä tavalla”, Postari-Kivistö kertoo. Toisaalta yrityksessä on jouduttu myös muuttamaan toimintatapoja bisneslähtöisiksi. ”Esimerkiksi hinnoittelu on pitänyt opetella. Liian vaatimaton ei saa olla.”

Sekä Postari-Kivistö että Piikivi ovat itse siirtyneet yrityksen palvelukseen Nokiasta.

Postari-Kivistö toimi aiemmin Nokian ohjelmistotestauksen vetäjänä, Piikivi puolestaan protokollatestauksen parissa. Heitä yhdistää sama motiivi työpaikan vaihtamiseen, nimittäin halu säilyttää konkreettinen käytännön toteuttaminen arjen työnkuvassaan. ”Suuressa yrityksessä konkretia katoaa helposti ja toimenkuva abstrahoituu”, PostariKivistö kuvailee. ”Täällä näkyvyys yrityksen kaikkiin toimintoihin on parempi kuin isossa firmassa.”

Tulevaisuus näyttää lupaavalta Vuodesta 2006 lähtien alalle ilmaantuneet kilpailijat ovat tuoneet yrityksen uuteen tilanteeseen. ”Meillä se on näkynyt lähinnä tuotekehityksen fokuksessa”, Postari-Kivistö kertoo. Viime vuosina myynti ja liikevaihto ovat kasvaneet jatkuvasti. Yritys on kirjannut 30–70 prosentin vuosikasvua, mikä täyttää selvästi kasvuyrityksen piirteet. Tänä vuonna yritys on tuottanut myös voittoa.

Tiukka maailmantalouden tilanne näkyy Codenomiconilla lähinnä Pohjois-Amerikan markkinoilla, joilla asiakkaiden päätöksentekosyklit ovat selvästi pidentyneet ja myös hinnoittelupaineet ovat koventuneet.

Euroopan ja Aasian myynnissä taantuma ei niinkään ole näkynyt. ”Kun meillä viisi vuotta sitten oli paikka avoinna, saimme ehkä kymmenkunta hakemusta. Viime viikolla auki olleeseen paikkaan tuli pitkästi toista sataa hakemusta”, Postari-Kivistö korostaa taantuman näkymistä rekrytoinneissa. Työnantajan kannalta tämä on tietysti hyvä asia. 

tutkijakuva

Yrityksen tietoturvainvestoinneista saaman hyödyn mittaaminen ja osoittaminen on uusin professori Mikko Siposen tutkimustyön kohde.

Käyttäjä on tietoturvan heikko lenkki Unohtamalla tietoturvan tietotekniikan käyttäjä voi aiheuttaa työpaikallaan ison vahingon. Käyttäjiä tutkivan professori Mikko Siposen mukaan ihmisiin liittyvää tietoturvariskiä voidaan pienentää koulutuksella.

Te k s t i: Ti i na P i s t ok o s k i Kuva: Ju ha Sa rk k i n e n

tutkijakuva

Puolihuolimattomasti työpaikalla avattu internetlinkki sähköpostiviestissä saattaa päästää työnantajan tietojärjestelmään viruksen, jonka poistaminen vaatii paljon työtunteja ja tuottaa huomattavat lisäkustannukset. Lentoterminaalin tuolille taskusta tipahtanut muistitikku sisältää yrityksen suunnitelmat pitkään kehitetystä tuotteesta. Vääriin käsiin joutuessaan sen hukkaamisesta seuraa työnantajayritykselle merkittävät tulonmenetykset.

Tietoturvaan liittyvät uutiset kertovat usein uusista tietojärjestelmien toimintaa uhkaavista viruksista tai teknisistä yrityksistä saada haltuun esimerkiksi kansalaisten pankki- ja luottokorttitunnuksia. Sen sijaan harvoin kerrotaan, millainen riski ihmisten käyttäytyminen on tietoturvalle. Sitä tutkii tietojenkäsittelytieteiden professori Mikko Siponen Oulun yliopistosta. ”Inhimilliset tekijät ovat suuri riski tietoturvalle organisaatiossa. Jos yrityksessä on töissä 20 000 ihmistä, melkein kuka vain heistä voi tahattomasti saada aikaan huomattavan vahingon”, Siponen sanoo.

Tavallisten tietotekniikan käyttäjien tietoturvakäyttäytymistä Mikko Siponen on tutkinut kyselyjen, haastattelujen ja havainnointitekniikoiden avulla.

Edellisillä keinoilla kerättyä tietoa käyttäjien tietoturvakäyttäytymisestä Siponen on tulkinnut sosiaalipsykologian ja käyttäytymistieteiden teorioiden ja tutkimuksen avulla. Tavoitteena on ollut muun muassa selvittää, mitkä teoreettiset mallit ja teoriat selittävät käyttäjien tietoturvakäyttäytymistä ja miten sitä voidaan parantaa. ”Ihmiset suhtautuvat tietoturvaan hyvin vaihtelevasti. Useinkaan sitä ei pidetä tärkeänä eikä myöskään noudateta siitä annettuja tietoturvaohjeita. Joskus vika voi olla myös huonoissa ohjeissa esimerkiksi niin, että ne eivät vastaa työtehtäviä”, kuvaa Siponen.

Käyttäytymistä voidaan muuttaa Tutkimuksissaan Mikko Siponen ei ole tyytynyt vain kirjaamaan vallitsevaa tilannetta ja tietoturvan ongelmia. Useissa tutkimusprojekteissa on selvitetty, voidaanko ihmisten käyttäytymistä muuttaa ja miten. ”Tulokset osoittavat, että ihmisten käyttäytymistä voidaan muuttaa. Keinoina toimivat tietoturvaa koskeva koulutus ja kampanjat, ja niiden vaikutus on voitu mittaamalla osoittaa.”

Siponen näkee keskeiseksi keinoksi vähentää tietoturvaongelmia yleisen käyttäytymisen muutoksen. ”Tietoturvan tiedos14 aktuumi 3/09

taminen ja noudattaminen osana tietotekniikan käyttöä alkaa olla osa kansalaistaitoa, ajetaanhan autoiluakin varten ajokortti erikseen. Ohjaamisen tietoturvalliseen käyttäytymiseen tulisi alkaa peruskoulusta lähtien ja jatkua läpi työuran.”

Tietoturvaongelmia voitaisiin ratkaista myös tutkimuksella. Mikko Siposen mukaan tietotekniikan kotikäyttäjiä tulisi tutkia enemmän kuin tähän saakka on tehty.

Yksilöllinen tietoturvapolitiikka toimii Yli kymmenen vuoden ajan tietoturvaa tutkineen Mikko Siposen mielenkiinnon kohteena ovat olleet myös prosessit ja menetelmät, joilla organisaation tietoturvapolitiikkaa voidaan kehittää. ”Tutkimuksissa on todettu, että tietoturvapolitiikan tulee olla yksilöllistä eli se on sovellettava joka yritykseen ja organisaatioon erikseen.”

Yksi haaste tietoturvan kehittämiselle organisaatiossa ovat Siposen mukaan sen johdon asenteet. Toisinaan rahahanoja säätelevälle johdolle voi olla vaikeaa osoittaa, mitkä ovat tietoturvainvestoinneista koituvat rahalliset hyödyt. ”Paras tilannehan tietoturvan kohdalla on se, kun mitään ei tapahdu.” Mikko Siposen uusin tutkimusprojekti selvittää, miten tie-

”Tietoturvan tiedostaminen ja noudattaminen osana tietotekniikan käyttöä alkaa olla osa kansalaistaitoa, ajetaanhan autoiluakin varten ajokortti erikseen.” toturvainvestoinneista saatavaa hyötyä voidaan mitata.

Tunnettuja tietoturvaongelmia ovat markkinoille tulevat ohjelmistot, joista jonkin käyttöajan jälkeen löytyy ohjelmointivirheitä ja haavoittuvuuksia eli tietoturva-aukkoja.

Keino korjata tilannetta on tuoda tietoturva mukaan tietojärjestelmien ja ohjelmistojen kehittämiseen alusta lähtien. Niiden parissa työskentelevien ammattilaisten käyttöön voidaan Siposen mukaan tutkimuksen avulla kehittää työkaluja, jotka helpottavat tietoturvan huomioimista kaikissa järjestelmän ja ohjelmiston kehitysvaiheissa.

Tutkijat ja yritykset verkottuvat Tutkimuksen tuottaman teorian lähentämiseksi käytäntöön Oulun yliopistoon perustettiin kuluvan vuoden alussa Siposen ja muiden tietoturvaan tietojenkäsittelytieteiden laitoksessa keskittyneiden tutkijoiden työhön perustuva tietoturvallisuuden tutkimuskeskus. Sen keskeisiä tavoitteita on verkottaa yrityksiä alan huippututkijoiden kanssa ja siirtää tieteellisen työn tuloksia yritysten käyttöön. ”Keskuksella haluttiin antaa tekemällemme työlle selkeä nimi. Tutkimuksemme tähtää korkeaan tieteelliseen tasoon. Keskuksen toimintaan ja rahoitukseen osallistuvat yritykset toimivat kuitenkin myös testiympäristöinä, joissa teoriaa viedään käytäntöön.”

Tekes on listannut uuden tutkimuskeskuksen yhdeksi esimerkiksi huippututkimuksesta tietotekniikan ja informaatiotekniikan alalla Suomessa. 

Mikko Siponen syntynyt

1974 Mikkelissä tohtori, tietojenkäsittelytieteet, 2002 yhteiskuntatieteiden tohtori, filosofia, 2004 dosentti, tietojenkäsittelytiede, 2002 professori mvs. vuodesta 2002 2000–2001 Infotech Oulun tutkijakoulutettavana tutkijavaihdossa Yhdysvalloissa 2007–2008 tutkimusprofessorina Yhdysvalloissa Georgia State Universityssä tietoturvallisuuden tutkimus­ keskuksen johtaja vuodesta 2009 noteerattu kansainvälisillä tutkijarankinglistoilla, jotka perustuvat julkaistuihin artikkeleihin korkeatasoisissa tietojärjestelmätieteen tieteellisissä julkaisuissa seuraavasti: 27. siteeratuin maailmanlaajuisella listalla v. 2009 4. siteeratuin Euroopan kattavalla listalla v. 2009 saanut useita kansainvälisen tiedeyhteisön myöntämiä palkintoja tutkimuksia rahoittaa noin 30 yritystä sekä Suomen Akatemia, Tekes ja Euroopan unioni filosofian

kommentti

Maailman suurin vessanseinä pahastunut voi purkaa sappeaan internetin keskustelupalstoilla – ja vieläpä nimettömänä. Anonyymius on vaikkapa terveysasioista keskusteltaessa todella hyvä juttu, mutta se voi myös poistaa vastuullisuuden viestinnästä. Henkilöllisyytesi ei paljastu, et voi jäädä kiinni, eikä maineesi kärsi – voit siis huoletta suoltaa aivan hirveää potaskaa! Valvomattomat keskustelupalstat mahdollistavat käytäväjuoruilun ja vessanseinäkirjoittelun laajemmin kuin koskaan aiemmin maailmanhistoriassa.

On uutta, että kenen tahansa törkyily tulee saman tien koko maailman tietoon ja voi jäädä verkkoon vuosikausiksi. Lisäksi sensaatiolehdet skannaavat väsymättä internetin ja blogosfäärien avaruutta. Sieltä löytyykin juorubisnekselle kultajyviä. Kärpäsestä tehdään usein härkänen kaupallisista syistä. Perinteiset mediat itsekin ovat muuttuneet vuorovaikutuksellisiksi, joten niiden omilta keskustelusivuiltakin voi löytyä monta (oikeasti) hyvää jutun juurta.

Mikä siis neuvoksi organisaatioissa? Eipä taida muu auttaa kuin internetin seuraaminen ja osallistuminen tarvittaessa verkkokeskusteluihin. Netin monitorointi tarjoaa itse asiassa arvokasta tutkimustietoa organisaatiolle sen maineesta, imagosta. Mainehan on sitä, mitä ihmiset ”mainitsevat” ja millaisen ”mainesanan” he organisaatiolle antavat. Dialoginen organisaatio myös osallistuu keskusteluun mielellään ja tarjoaa vastapainoa esitetyille kannoille. Mutta osallistuminen salanimellä, muka tavallisena kansalaisena, olisi epäeettistä organisaatioviestintää.

Tiina Pistokoski

James Bondista tuttu MI6 eli Britannian salainen palvelu on ryhtynyt värväämään agentteja sosiaalisen verkostoitumisen palvelusta Facebookista. MI6 meni kalastamaan sinne missä ihmiset ovat: Facebook ylitti syyskuussa 300 miljoonan käyttäjän rajan. Sosiaalinen media on tiedustelupalvelulle hyvä paikka myös tietojen kalasteluun, koska kiinnostavaa informaatiota vuotaa internetiin.

Hiljattain Keski-Suomen sairaanhoitopiiri päätti kieltää Facebookin käyttämisen työajalla, koska henkilökunnan jäsen oli vitsaillut palvelussa potilaista. Oikeista hoitotapauksistakin kerrottiin, tosin ilman nimiä.

Uhkakuvana oli, että luottamuksellinen tieto olisi pian lööpeissä. Työnantajan puolelta toinen syy rajoittamiseen on yleensä se, että henkilöstöltä tärväytyy liikaa työaikaa sosiaalisessa mediassa askarteluun.

Tietojen vuotaminen ja viestinnän hallitsemattomuus on eräs sosiaalisen median tyypillinen piirre. Olemme siirtyneet vanhasta yksisuuntaisen ja vain luettavan median aikakaudesta kaksisuuntaisen viestinnän ”toiseen media-aikaan”. Ennen pieni tuottajajoukko tarjosi informaatiota suurelle määrälle ihmisiä ja esimerkiksi journalistit toimivat julkisuuden portinvartijoina. Internetkin oli aluksi tällainen, mutta nykyisin puhutaan Web 2.0:sta, jolle on ominaista viestinnän kaksisuuntaisuus ja tasa-arvoisuus. Nyt kuka tahansa voi vaivatta toitottaa aivoituksensa koko maailman tietoon. Ennennäkemättömän suuri joukko ihmisiä saa äänensä kuuluviin.

Tämän vuoksi sananvapaus, avoimuus, demokraattisuus ja moniäänisyys ovat epäilemättä huomattavasti edistyneet maailmassa. Web 2.0:n myötä monilla viestinnän aloilla (journalismissa, organisaatioviestinnässä, terveysviestinnässä, tiedeviestinnässä jne.) on ihanteeksi noussut juuri dialogisuus, vuoropuhelu.

Web 2.0 tuottaa myös uusia hankaluuksia organisaatioille. Ennen yrityksissä ja virastoissa ainakin eläteltiin toivoa, että likapyykki pestäisiin puulaakin sisällä eikä ikäviä asioita kailotettaisi lehdissä. Toki kahvihuoneissa juoruttiin ja sätittiin. Mutta nytpä

Erkki Karvonen informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Oulun yliopisto

15

Tiedeyhteisökin tarvitsee laatujärjestelmän

16 aktuumi 3/09

Oulun yliopiston laatujärjestelmä, nimeltään Toiminnan kehittäPalautteen antaminen ja saaminen ovat keskeisiä keinoja ylläpitää toiminnan laatua. Oulun yliopiston ja sen ylioppilaskunnan yhteisenä laatutempauspäivänä 29. lokakuuta opiskelijat veivät opettajilleen omenoita kiitoksena hyvästä opetuksesta. Tuotantotalouden toisen vuosikurssin opiskelija Aino-Kaisa Manninen palkitsi omenalla projekti- ja laatujohtamisen professorin Jaakko Kujalan, jonka asiantuntemusta on tarvittu Oulun yliopiston laatujärjestelmän kehittämisessä.

misen malli, on tiedeyhteisön erityispiirteisiin ja toimintakulttuurin mukautettu järjestelmä. Sen kantavina periaatteina ovat yhteistyön, kehittävän arvioinnin ja hyvien käytäntöjen levittäminen.

Te k s t i: Suv i E r i k s s o n Kuva: Ju ha Sa rk k i n e n Oulun yliopiston laatujärjestelmä on erottamattomassa yhteydessä yliopiston toiminnanohjaukseen ja johtamiseen. Toiminnan laadun varmistamiseksi yliopisto: • asettaa toiminnalleen tavoitteita • tunnistaa ja resurssoi ydin- ja tukitoiminnoissaan kriittiset, onnistumista edellyttävät tehtävät • varmistaa, että henkilökunnalla, opiskelijoilla ja sidosryhmillä on riittävät mahdollisuudet osallistua toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen • huolehtii vastuunjaon selkeydestä ydin- ja tukitoiminnoissaan • antaa henkilökunnalle ja opiskelijoille selkeät toimintaohjeet • edistää hyvien käytäntöjen leviämistä • seuraa ja arvioi toimintaa ja tuloksia kriittisesti • asettaa itsensä ulkoisen arvioinnin kohteeksi • kehittää jatkuvasti toimintaansa seuranta- ja arviointitiedon pohjalta.

Suuri osa Toiminnan kehittämisen mallin käytännöistä on ollut käytössä yliopistossa jo pitkään, ja kaikki toiminnot kattavan järjestelmän kehittämisessä on hyödynnetty runsaasti kokemustietoa.

Yliopistolla on paljon näyttöä yhteistyön voimasta toiminnan kehittämisessä. Esimerkiksi laitoksissa ovat toimineet jo 1990-luvulta lähtien opetuksen kehittämistyöryhmät, joiden vastuulla on ollut muun muassa opetuksen palautejärjestelmän kokonaisuus.

Opiskelijayhteistyö on toiminnan joka tasolla systemaattista. Myös ulkoisten sidos-

ryhmien asiantuntemusta toiminnan kehittämiseksi hyödynnetään sekä virallisten että epävirallisten yhteistyörakenteiden kautta.

Laatujärjestelmä puntarissa Laatujärjestelmien pystyttäminen korkeakouluihin on osa eurooppalaisen koulutusalueen rakentamista, niin kutsuttua Bolognan prosessia. Tavoitteena on lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä ja korkeakoulujen välistä luottamusta.

Suomen kaikkien korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät auditoidaan sovitun aikataulun mukaisesti vuoden 2011 loppuun mennessä. Oulun yliopiston laatujärjestelmä auditoitiin marraskuun viimeisellä viikolla. Auditoinnista vastasi Korkeakoulujen arviointineuvosto, jonka nimeämä viisihenkinen arviointiryhmä vieraili yliopistossa ja haastatteli yhteensä noin 120 opiskelijoiden, henkilökunnan ja ulkoisten sidosryhmien edustajaa.

Auditointi kohdistui niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla yliopisto ohjaa ja kehittää toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa yliopiston päämääriin eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä.

Oulun yliopistolle nyt toteutettu auditointi oli sen historian ensimmäinen. Tulokset valmistuvat maaliskuussa 2010.

Suvi Eriksson työskentelee Oulun yliopistossa laatutyön koordinaattorina.

Oulun yliopiston laatutyön www-sivut http://www.oulu.fi/laatutyo

17

aktuumit

Hiilinanoputkimateriaali soveltuu erilaisten mustesuihkutekniikalla painettavien elektroniikan komponenttien valmistukseen. Tekniikan tohtori Tero Mustonen kehitti väitöskirjatutkimuksessaan metallisista ja puolijohtavista hiilinanoputkista erilaisia musteita, joiden tulostaminen onnistui jopa tavallisella toimiston mustesuihkutulostimella.

Menetelmällä valmistettiin transistoreita, kaasuantureita ja läpinäkyviä johtavia pintoja, joita voidaan käyttää esimerkiksi kosketusnäytöissä. Tutkimuksessa tulostettiin ensimmäisen kerran kemiallisesti muokattua hiilinanoputkimateriaalia mustesuihkutek-

niikalla sekä kehitettiin ensimmäinen täysin painomenetelmin valmistettu transistori ohuelle muovikalvolle käyttäen vain yhtä mustetta tuottamaan metalliset ja puolijohtavat transistorin osat.

Painettava elektroniikka on kasvava teollisuudenala, jossa elektroniikan komponentteja valmistetaan hyödyntämällä graafisia painotekniikoita. Painettavassa elektroniikassa komponentit voidaan tulostaa suoraan rullatavarana muovikalvoille tai jopa paperille.

Teknologian sovelluksia ovat esimerkiksi älypakkaukset ja -tekstiilit sekä erilaiset tulostetuilla antureilla päällystetyt aistivat pinnat.

Juha Sarkkinen

Painettavaa elektroniikkaa mustesuihkutulostimella

Painettavassa elektroniikassa komponentit voidaan tulostaa suoraan jopa paperille. Tutkija Tero Mustonen kehitti väitöstutkimuksessaan myös ensimmäisen täysin painomenetelmin yhdellä musteella valmistetun transistorin ohuelle muovikalvolle.

Äidin raskaudenaikainen masennus lisää lapsen skitsofreniariskiä

Kymmenesosa väestöstä on saanut vakavan paleltuman

Äidin raskaudenaikainen masennus on yleisempää kuin aiemmin on arveltu. Se on lähes yhtä yleistä kuin äidin synnytyksen jälkeinen masennus, todettiin akatemiatutkija Juha Veijola tutkimusryhmän lokakuussa julkaistussa tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan äidin raskaudenaikainen masennus lisää merkittävästi lapsen vaaraa sairastua myöhemmin skitsofreniaan, jos lapsella on lisäksi perinnöllinen alttius sairaudelle.

Tutkimuksessa tutkittiin Pohjois-Suomessa 1960-luvulla synnyttäneitä äitejä ja heidän lapsiensa vaaraa sairastua myöhemmin skitsofreniaan. Tutkimuksen mukaan äidin raskaudenaikainen masennus ei sinänsä lisännyt lapsen riskiä sairastua.

Kuitenkin perheissä, joissa oli lähisuvussa vaikeita, psykoottisia mielenterveyshäiriöitä, äidin raskaudenaikainen masennus lisäsi lapsen riskin sairastua skitsofreniaan kolminkertaiseksi.

Juha Veijolan mukaan tulos voidaan tulkita perinnöllisen riskin ja ympäristön yhteisvaikutukseksi. Perinnöllisesti alttiit

Kymmenesosa suomalaisista on saanut vakavan paleltuman jossakin elämänsä vaiheessa, todettiin tutkimuksessa, jossa ensimmäistä kertaa selvitettiin paleltumien määrää ja siihen liittyviä riskitekijöitä väestötasolla.

Paleltumia koskevaan kyselyyn osallistui noin 9500 suomalaista, jotka ilmoittivat yhteensä 697 paleltumaa. 10,6 prosenttia vastaajista ilmoitti saaneensa vakavan paleltuman elinaikanaan.

Lieviä paleltumia ilmoitti edellisen vuoden aikana saaneensa 12,9 prosenttia ja vakavia paleltumia 1,1 prosenttia väestöstä.

Miehet ilmoittivat enemmän paleltumia kuin naiset. Paleltumien määrä väheni yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Ammattialat, joissa paleltumia ilmoitettiin eniten, olivat maanviljelys, karjanhoito ja metsätyö. Paleltumariskiä työssä lisäsi työskentely ulkotyöammatissa, työn suuri fyysinen kuormitus sekä merkittävä viikoittainen altistuminen kylmälle.

Myös opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät ilmoittivat paleltumia useammin kuin sisätyötä teke-

18 aktuumi 2/09

yksilöt ovat haavoittuvaisia erilaisille ympäristön haitoille. Tämän tutkimuksen perusteella äidin raskaudenaikainen masennus on mahdollisesti vaikuttanut alttiisiin yksilöihin sekä biologisesti raskauden aikana että syntymän jälkeen lapsen neuropsykologiseen kehitykseen, jos äidin antama hoiva on ollut masennuksen takia puutteellista. Veijolan mukaan tutkimuksen tulos korostaa masentuneiden äitien ja heidän perheidensä auttamisen ja hoidon merkitystä jo raskauden aikana.

Tutkimus tehtiin Oulun yliopiston kliinisen lääketieteen laitoksessa psykiatrian alalla ja terveystieteiden laitoksessa. Tulokset julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä.

vät. Paleltumia syntyy todennäköisesti myös vapaa-aikana, ja lieviä paleltumia ilmoittivatkin enemmän nuoret 25–35-vuotiaat ja opiskelijat.

Paleltumien esiintyminen nyky-yhteiskunnassa osoittaa kylmänhallinnan, kuten vaatetuksen ja yksilöriskien huomioimisen ja haitallisen jäähtymisen tunnistamisen olevan puutteellista, toteaa tutkijatohtori Tiina Mäkinen. Tutkimuksen perusteella työhön ja yksilöihin liittyvät riskitekijät tulee huomioida kehitettäessä tarkoituksenmukaisia kylmäriskien arvioinnin ja hallinnan malleja sekä vapaaajalle että työelämään.

Tutkimuksen toteuttivat Oulun yliopiston terveystieteiden laitos, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto. Tulokset julkaistiin kansainvälisessä työympäristön ja työterveyden tieteellisessä julkaisusarjassa Scandinavian Journal of Work Environment Health.

aktuumit

Infotech Oulussa kahdeksan tutkimusryhmää uudella kaudella Biomedical Engineering Research Group, BME (professori Tapio Seppänen), Electronic Materials, Packaging and Reliability Techniques, EMPART (professori Heli Jantunen) ja Human Interaction with Advanced Mobile Services and Intelligent Environments (professori Kari Kuutti).

Tutkimusryhmät valittiin kansainvälisen arvioinnin perusteella. Arvioitsijoina toimi neljä informaatiotekniikan eri alojen kansainvälistä huippututkijaa, professorit Hans Zappe (University of Freiburg, Saksa), Willy Sansen (Katholieke Universiteit Leuven, Belgia), Anja Skrivervik (EPFL, Lausanne, Sveitsi) ja Tuomas Sandholm (Carnegie Mellon University, Pittsburgh, USA).

Sydänfilmin uusi poikkeavuus ennustaa sydänkuoleman vaaraa Suomalainen tutkijaryhmä on löytänyt uuden sydänfilmieli EKG-poikkeavuuden, ns. varhaisen repolarisaation, sydämen alaseinän kytkennöissä. Poikkeama esiintyi kolmella henkilöllä tuhannesta tutkitusta. Niillä, joilla tämä poikkeavuus todettiin, oli yli kolminkertainen sydänkuoleman vaara ja miltei nelinkertainen äkillisen, odottamattoman sydämen pysähdyksen vaara. Löydetty EKG-poikkeavuus ennusti sydänkuolleisuutta paremmin kuin tupakointi, kohonnut veren kolesterolipitoisuus tai kohonnut verenpaine.

Tutkimuksessa selvitettiin 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa tutkittujen henkilöiden pitkäaikaisennustetta suomalaisessa ns. autoklinikka-aineistossa, johon on kerätty kattavasti eri puolilta Suomea yli 10 000 keski-ikäisen henkilön (keski-ikä 44 vuotta) terveystietoja, vaaratekijöitä ja kaikilta rekisteröidyt sydänfilmit eli EKG:t.

Aineiston perusteella todettiin, että 30 vuoden seurannan aikana sydänperäisestä syystä

oli kuollut yhteensä 1 969 henkilöä (32 %), joista äkilliseen sydämen pysähdykseen oli menehtynyt 795 henkilöä. Tutkijat eivät toistaiseksi tiedä, onko kyseessä periytyvä sydämen sähköiseen toimintaan liittyvä muutos vai liittyykö uusi löydös johonkin piilevään rakenteelliseen sydänvikaan.

Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston sisätautien klinikan kardiologian tutkimusryhmän, Päijät-Hämeen keskussairaalan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden yhteistyönä. Tulokset julkaistiin sähköisesti New England Journal of Medicine -lehdessä marraskuun puolivälissä

Infotech Oulun tehtävänä on luoda kansainvälisen tason tutkimusryhmien toimintaa ja kehitystä tukeva ympäristö. Se edistää pitkäjänteistä tutkimusta, tutkijankoulutusta, kansainvälisyyttä sekä tutkimusryhmien ja sidosryhmien välistä yhteistyötä. Tutkimuksen pääalat ovat elektroniikka, tietoliikennetekniikka sekä tietojenkäsittelytiede ja -tekniikka.

Infotech Oulun tutkimusryhmät toimivat pääosin yliopiston ulkopuolelta hankitulla rahoituksella päärahoittajina Tekes, Suomen Akatemia, opetusministeriö, Euroopan unioni ja elinkeinoelämä. Viime vuonna ulkopuolinen rahoitus oli yli 20 miljoonaa euroa. Henkilöstöä ryhmiin kuului noin 480. Ope-

Jukka Kontinen

Informaatiotekniikan ja langattoman viestinnän aloilla Oulun yliopistossa sateenvarjo-organisaationa toimivan Infotech Oulun tutkimusryhmät kaudelle 2010–2013 on valittu. Osa ryhmistä on Oulun yliopiston ja VTT:n yhteisryhmiä.

Täysjäseninä toimivat ryhmät ovat (tutkimusryhmän johtaja suluissa) Circuits and Systems Group, CAS (professori Juha Kostamovaara), Intelligent Systems Group, ISG (professori Juha Röning), Machine Vision Group, MVG (professori Matti Pietikäinen), MediaTeam Oulu (professori Timo Ojala) ja Wireless Communication Systems Research Group, WICS (professori Matti Latva-aho).

Liitännäisjäseninä toimivat

tusministeriön rahoittamassa Infotechin tutkijakoulussa on 25 tutkijakoulutuspaikkaa.

Lego-tyyppinen menetelmä sulautettujen järjestelmien rakentamiseen Oulun yliopiston tietokonetekniikan laboratoriossa on kehitetty uusi malli sulautettujen järjestelmien rakentamiseen. Laitteiden rakentamisessa hyödynnetään valmiita elektroniikka- ja ohjelmistokokonaisuuksia, joita voidaan yhdistää toisiinsa samalla tavalla kuin Lego-palikoita. Konsepti nopeuttaa huomattavasti laitteiden kokoamista valmiiksi tuotteiksi.

Tekniikan tohtori Tero Valliuksen väitöskirjassaan esittämässä mallissa laite voidaan koota Lego-tyyppisesti valmiista moduuleista ja hyödyntää samalla olio-ohjelmoinnista tuttuja konsepteja. Jokainen moduuli sisältää yhden toiminnon toteuttavan piirilevyn elektroniikkakomponentteineen sekä ohjelmiston. Moduuleita yhdistelemällä saadaan aikaan erilaisia laitteita.

Muista modulaarisista järjes-

telmistä poiketen konseptilla toteutettu laite sopii massatuotantoon aina kymmenien tuhansien eriin saakka.

Sulautetun järjestelmän kehittäminen nk. Atomi-moduulien avulla on helpompaa kuin yksittäisistä komponenteista, koska kehittämiseen voidaan käyttää valmiita testattuja osakokonaisuuksia. Sekä moduuleista kootun levyn muuttaminen integroiduksi massatuotettavaksi levyksi että itse tuotantotestauslaite voidaan tehdä automaattisesti. ”Näiden ominaisuuksien avulla laiteidean saattaminen kaupalliseksi tuotteeksi on jopa puolet nopeampaa kuin perinteisillä menetelmillä. Silti lopputuotteen tuotantokustannukset ovat vain noin kymmenen prosenttia kalliimmat kuin yksittäisistä komponenteista kootulla räätälöidyllä laitteella”, kertoo Tero Vallius.

19

Vaalipäivänä aktiiviset opiskelijat yhdistivät voimansa ja marssivat banderollien kanssa läpi Linnanmaan kampusrakennuksen äänestysinnokkuuden nostamiseksi.

Ylioppilaskunta ajaa opiskelijan ja yliopiston asiaa � Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY ei vain kerää opiskelijoilta jäsenmaksuja ja jaa opiskelijakortteja ja tarroja. Se valvoo, edustaa, osallistuu, kommentoi ja kuuntelee. Ja sitä kuunnellaan.

OYY toimii Oulun Mannenkadulla ja yliopistolla.

Te k s t i ja k uva t: Ha n nu Pa n t t i la

Puheenjohtaja johtaa ja edustaa Tuure Karppimaa on ylioppilaskunnan puheenjohtaja. ”Puheenjohtajana johdan edustajiston toimintaa, kutsun kokoukset ja edustan ylioppilaskuntaa sidosryhmien suuntaan”, hän kertoo. ”Ylioppilaskunnan valiokunnat ovat hyvin tärkeitä, sillä niissä voidaan paneutua yksittäisiin tapauksiin ja ne toimivat riviopiskelijan äänitorvena.” ”Ylioppilaskunnan tila on hyvä ja sillä on hyvä jäsenistö. Haasteena on säilyttää nykytila ja rekrytoida lisää aktiivisia ihmisiä mukaan toimintaan”, Karppimaa jatkaa. ”Ylioppilaskunnan tavoitteena on edistää 20 aktuumi 3/09

opintojen joustavaa suorittamista, opiskelijan elämän perusasioita toimeentulosta asumiseen ja ruokailuun, opintojen laatua ja opiskelija-opettajasuhteita.” ”Tapaan säännöllisesti yliopiston johtoa ja olen huomannut, että ylioppilaskunnalla ja yliopiston johdolla on yhteinen päämäärä: hyvä yliopisto.” ”Perusasiat ovat tärkeitä. Toimeentulo, asuminen ja opintoasiat ovat asialistalla vuodesta toiseen”, tuumii ylioppilaskunnan puheenjohtaja Tuure Karppimaa.

Oma itsenäinen Ylkkäri Mannenkadun toimistossa sijaitsee myös Oulun ylioppilaslehden eli Ylkkärin toimitus. Ylkkärin voi tilata kotiin tai poimia mukaansa yliopiston, kaupungin ja Kajaanin jakelupisteistä. ”Ylkkäri on osa ylioppilaskunnan jäsenpalveluita”, kertoo päätoimittaja Mari Aarni. ”Lehden teko on aika pitkä prosessi”, tuumii Aarni. ”Esimerkiksi 11.11 julkaistun lehden suunnittelu alkoi jo heinäkuussa. Eli koko ajan teemme useampaa numeroa.

Pääpaino on tietenkin aina seuraavaksi ilmestyvällä lehdellä.” Teke-

mistä riittää, sillä Ylkkäri ilmestyy 15 kertaa vuodessa.

Aarnin lisäksi Ylkkärin vakituiseen toimituskuntaan kuuluvat toimitusapulainen Laura Myllykoski ja myyntineuvottelija Kari Pesola. Lehden osallistuu myös 10–20 avustajaa, joista osa on kirjoittanut lehteen usean vuoden ajan. Kaiken kaikkiaan Ylkkärin listoilla on yli 50 avustajaa. ”Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan lehden tekoon. Eikä vähäinen kokemuskaan haittaa, sillä me järjestämme koulutusta avustajillemme”, Aarni lupaa.

Vaikka Ylkkäri on ylioppilaskunnan lehti, on se silti itsenäinen linjansa ja sisältönsä suhteen. ”Pyrin käymään hallituksen kokouksissa, aamu- ja iltakouluissa mahdollisuuksien mukaan pysyäkseni kärryillä ylioppilaskunnan sisällä tapahtuvista asioista”, Aarni toteaa. Vuosi 2010 on ylioppilaskunnan lisäksi Ylkkärin juhlavuosi, sillä tammikuussa alkaa lehden 50. vuosikerta.

Ylkkärin toimistosta löytyvät myös kaikki julkaistut Ylkkärit. Päätoimittaja Mari Aarni tutkii 1960-luvun lopun Ylkkäriä.

He tapaavat joka opiskelijan Saapuessaan ylioppilaskunnan toimistoon Mannenkadun toiseen kerrokseen tapaa asiakas ensimmäiseksi kanslisti Riitta Kalevan tai toimistosihteeri Pirjo Heikkisen. ”Tuolta pihan toiselta puolelta alkoi työurani ylioppilaskunnan palveluksessa vuonna 1966”, kertoo Heikkinen.

Heikkisen tai Kalevan on jokainen yliopisto-opiskelija tavannut ainakin kerran hakiessaan opiskelijakorttinsa. ”Tänä vuonna niitä on jaettu 2100 kappaletta. Suurin osa uusille opiskelijoille ja joitakin korttinsa kadottaneille tai Lyyra-korttiin vaihtaneille”, laskeskelee Kaleva.

Heikkisen töihin kuuluvat muun muassa ylioppilaskunnan talousasioiden pyörittäminen käytännön tasolla, eli palkkojen, palkkioiden ja laskujen maksaminen. Kaleva puolestaan jakaa opiskelijakortit ja hänen kanssaan asioivat useimmat toimistolle saapuvat opiskelijat.

Toimiston esimiehenä toimii pääsihteeri Lauri Sainio. Hänen tehtäviinsä kuuluvat toimiston hallinto, esityslistojen muotoilu ja valmistelu ja talouden hoito. ”Tuon lisäksi teen vähän kaikkea. Muun muassa opiskelijoiden edunvalvontaa ylioppilaskunnan hallituksen linjausten mukaisesti”, kertoo Sainio. ”Avustan myös ylioppilaskunnan vaaleissa, mutta työni on enimmäkseen toimistolla.” ”Tavallinen työpäiväni koostuu yleensä muutamasta kokouksesta, käsiteltävien asioiden valmistelusta kokouksia varten ja pöytäkirjojen kirjoittamisesta”, Sainio jatkaa.

”Työnkuvani on laaja toimiston johtamisesta esityslistojen ja pöytäkirjojen kirjoittamiseen”, kertoo pääsihteeri Lauri Sainio

21

Sosiaalipolitiikka on arkielämää Sosiaalipolitiikka tarkoittaa yli-

tiiviseen kansalaisuuteen eli saada opiskelijat kiinnostumaan yliopiston kehitystoiminnasta ja tietoisiksi yhteiskunnallisista asioista”, kertoo sosiaalipoliittinen sihteeri Wille Leppämäki. ”Tavalliseen työpäivääni kuuluu asioiden valmistelua kannanottoja, lausuntoja ja kokouksia varten. Kokouksissa käsitellään esimerkiksi tarveharkintaista kotihoidon Oulu-lisää tai Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) taloutta ja toimintaa sekä sen uudistuvia sääntöjä. Seuraan myös aktiivisesti yhteiskunnallisia tapahtumia ja laajoja kehityskulkuja”, Leppämäki toteaa. ”Ylioppilaskuntaa kuullaan ja kuunnellaan yliopiston hallinnossa. Siellä ollaan hyvinkin kiinnostuneita mielipiteestämme eri asioissa ja ne myös huomioidaan.”

oppilaskunnan yhteydessä opiskelijan arkielämään liittyvää edunvalvontaa lähes kaikilla elämän osaalueilla. Opintotuki, terveydenhuolto, tasa-arvo, asuminen ja bussilippualennukset kuuluvat kaikki sosiaalipolitiikan toiminta-alueeseen. ”Yksi sosiaalipoliittisen valiokunnan tavoite on kasvattaa opiskelijoita ak-

”Yliopiston johto on kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä ja ottaa ne huomioon”, kertoo ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen sihteeri Wille Leppämäki.

Minne me mentäis Linnanmaalta? Caioon!

Kuluneena syksynä koitti taas aika valita ylioppilaskunnalle uusi edustajisto. Äänestäjille tarjottiin valinnanvaraa 285 henkilöstä, 7 vaalirenkaasta ja 17 vaaliliitosta. Äänestyspisteet koppeineen ja uurnineen koottiin yliopiston tiloihin ja päivän jälkeen uurnat kuljetettiin Rauhalaan laskettaviksi ja sieltä julkaistaviksi. Vaalien tulostiedot päivittyivät ylioppilaskunnan nettisivuille sitä mukaa, kun uutta tietoa oli saatavilla.

Vaalivalvojaisia vietetään ravintola Caiossa Kaijonharjussa. Salin hämystä erottuu valaistuna nurkkapöytä, jonka ääressä vaalitoimitsijat tekevät työtään. He välittävät yleisölle Rauhalasta tulevia tietoja.

Aterimet kilahtavat lautasille ja lasit pöydille ylioppilaskunnan tiedottajan Liisa Hu-

malamäen pyytäessä suunvuoroa. ”Ennakkoääniä on annettu yli tuhat kappaletta ja ne on nyt laskettu”, hän kuuluttaa väliaikatietojen välähtäessä näkyville. ”Aikaisemman kokemuksen perusteella laskenta saadaan loppuun puolen yön tietämillä.”

Kello käy ja tunnelma tiivistyy. Valtakunnallisten ja kunnallisten vaalien tavoin tuloslista elää laskennan edetessä. Ihmiset, iloinen puheensorina ja nauru täyttävät salin.

Aterimet kilahtelevat edelleen ja katseet hakeutuvat aina ajoittain valkokankaalle tilannetta tarkastamaan.

Kellon lähestyessä yhdeksää Humalamäellä on jälleen kerrottavaa ”Ääniä on annettu yhteensä 2785 kappaletta ja se tarkoittaa, että äänestysaktiivisuus on 22,4 prosenttia.”

Kuten muissakin vaaleissa myös ylioppilaskunnan edustajiston vaaleissa järjestetään vaalivalvojaiset. Ravintola Caioon ovat kokoontuneet väliaikatietoja välittävät vaalitoimitsijat, ehdokkaita seurueineen ja vaalien lopputuloksesta kiinnostuneet opiskelijat.

22 aktuumi 3/09

Tämä on OYY Jokaisen yliopiston yhteydessä toimii oma ylioppilaskunta. Ylioppilaskunta on yliopisto-opiskelijan etu- ja palvelujärjestö, jonka jäseniä ovat yliopiston opiskelijat. Jäsenyys takaa opiskelijalle edullisen ruokailun ja terveydenhuollon sekä alennuksia julkisessa liikenteessä ja useissa palvelualan liikkeissä.

Lisäksi ylioppilaskunta tarjoaa jäsenilleen virikkeellistä toimintaa opiskelun ohessa niin kulttuurin, politiikan kuin erilaisten harrasteiden piirissä.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan piirissä toimivat koulutuspoliittinen ja sosiaalipoliittinen valiokunta sekä kulttuurijaosto, ympäristöjaosto ja ulkomaisten opiskelijoiden asioiden parissa kv- ja ESN-jaostot. Niiden kautta voi jokainen ylioppilaskunnan jäsen ilmaista mielipiteensä ja päästä vaikuttamaan ylioppilaskunnan järjestämään toimintaan.

Ylioppilaskunnan korkeinta päätäntävaltaa käyttää 37-jäseninen edustajisto, joka valitaan suhteellisilla vaaleilla syksyisin parittomina vuosina. Viimeisin vaali pidettiin 4.11.2009.

Siellä täällä onnitellaan tuloslistan kärkipäähän yltäneitä ehdokkaita alemmilla sijoilla olevien jännittäessä seurueineen kohtaloaan. Yksi kerrallaan tulevat tulokset eri tiedekunnista ja päivittyvät valkokankaalle. Illan saavuttaessa loppunsa eräät jatkavat juhlintaa toisten vetäytyessä taustalle tai koteihinsa.

Vaalirenkaista voittoisin oli Tieteellinen vaalirengas, joka sai kolmanneksen edustajiston paikoista. Uusi edustajisto aloitti ylioppilaskunnan suurten linjojen pohdinnan marraskuun puolivälissä.

Kynttilöiden sijaan ravintola Caion pöydissä valoa luovat tietokoneet. Vaalien äänitiedot päivittyivät reaaliajassa ylioppilaskunnan webbisivuille ja sitä kautta Caion valkokankaalle.

Haluatko tehdä historiaa?

Arvoisa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ystävä, Osana juhlavuottaan OYY julkaisee puolen vuosisadan mittaisesta historiastaan kirjan, joka ilmestyy keväällä 2010. Teillä on nyt mahdollisuus tukea tämän merkittävän tieteellisen teoksen julkaisua.

Martta taittaa ja tarjoilee minkä opinnoilta ennättää Te k s t i ja k uva:Sa m i ra Fa h i m Martta Lipponen opiskelee viidettä vuotta suomen kieltä Oulun yliopistossa.

Opintojensa ohella hän käy töissä baarissa sekä taittaa ja toimittaa neljä kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä. Työn ja opiskelun yhteensovittaminen ei käy hänen mukaansa aina täysin kivuttomasti. ”Vaatiihan tämä joustavuutta sekä työnantajalta että itseltäni, mutta toisaalta näin saan myös arvokasta työkokemusta, jota on mielestäni hyvä hankkia jo opiskeluaikana. Uskoisin, että molemmista töistäni on minulle hyötyä tulevaisuudessa”, hän tuumii.

Kuluvana syksynä hänen kalenteriinsa on päätynyt melko vähän merkintöjä luentokursseista, mikä on helpottanut huomattavasti työaikataulujen kanssa painimista. Niinpä Martta on voinut paiskia töitä myös keskellä viikkoa ja päntätä siinä sivussa kirjatentteihin.

Martta kertoo, ettei työnteko ole opiskelijalle vain mukava tapa haalia taskurahaa vaan usein välttämätön pakko, jolla hankkia edes jotain hengenpitimikseen. ”Vuokra, sähkö, puhelinlaskut, vaatteet ja bussikortti vievät tuhottomasti rahaa.

Ja sen lisäksi pitäisi vielä elääkin jollain. Jos opintotukea ja asumislisää saa kuussa reilut 400 euroa, voi helposti laskea, ettei raha vain yksinkertaisesti riitä. Tai ainakin sillä on elettävä todella niukasti pysyäk-

seen hengissä.” Eikä töitä toisaalta kannata tehdä liikaakaan, jottei menettäisi näitä vähiäkin tukia.

Ei enää opintolainaa!

Martta on käynyt töissä aiempaa säännöllisemmin alkusyksystä lähtien. Sitä ennen hän eli pääasiassa opintotuella, asumislisällä ja opintolainalla. ”Minusta on väärin, että monet opiskelijat pakotetaan elämään lainalla. Eihän kaikille ole edes töitä tarjolla, ja jotkut työt on todella hankala sovittaa yhteen opiskelujen kanssa. Itse olen onnellisessa asemassa, kun hommia on viime aikoina riittänyt. Olenkin tosi tyytyväinen, jos minun ei tarvitse nostaa enää yhtään opintolainaa!”

Töissä hääräävän opiskelijan ahkeruus palkitaan hieman tavallista isommalla plusmerkkisellä numerolla tilin saldossa, mutta samalla lepääminen ja omat harrastukset jäävät vähemmälle ja pahimmassa tapauksessa unohtuvat kokonaan.

Yleisen jaksamisensa kannalta työmyyrän olisi tärkeää ehtiä myös rentoutua ja tavata kavereitaan. Onneksi Martta näkee tilanteessaan myös positiivisia puolia. ”Konkreettinen työ on mukavaa vastapainoa kirjakasojen ääressä pänttäämiselle”, hän vakuuttaa.

Vetoamme nyt entisiin ja nykyisiin jäseniimme ja yhteistyökumppaneihimme, jotta tärkeä työmme saa jatkua. Opiskelijoihin tulee asettaa suomalaisten, pohjoisen ja Oulun seudun tulevaisuuden toiveet! Yksityishenkilöt voivat osallistua historian tukemiseen 30 euron ja yritykset, järjestöt sekä muut organisaatiot 100 euron lahjoituksella. Lahjoittajat saavat nimensä historiakirjan tabula gratulatoriaan, onnittelijoiden listaan.

Pyydämme lahjoituksia 23.12.2009 mennessä OYY:n juhlavuositilille OP 574136214131. Viestikenttään lahjoittajan nimi ja merkintä “OYY50”. Tervetuloa OYY:n ja sen juhlavan historian tukijaksi!

Tuure Karppimaa Ylioppilaskunnan puheenjohtaja 040 523 1820 , epj@oyy.fi Ylioppilaskunnan viisi vuosikymmentä Oulun yliopiston ylioppilaskunta perustettiin syksyllä 1959 tarkoituksenaan vaalia ylioppilaiden henkisiä ja taloudellisia harrastuksia sekä ”edistää sivistystä, siveellisyyttä ja hyvää järjestystä”. Historiakirja valottaa ylioppilaskunnan historiaa näistä opiskelijayhteisön alkuhetkistä värikkäiden vuosikymmenten läpi nykyhetkeen saakka.

Kirjan on toimittanut FM Anna Nieminen, ja hänen lisäkseen kirjoittamisesta ovat vastanneet FM Aleksi Valtonen ja FT Matti Enbuske. Lisäksi Wille Leppämäki, Vesa Kemi, Sami Pekola ja Antti Pesola kirjoittavat pro gradu -työn historiaan liittyen.

23

näkökulma

Yrittämisessä ja kansainvälisyydessä

pitää laittaa itsensä likoon! ”Koneen ruhtinas, Pekka Herlinin elämä” -kirjassa ihailin hänen kykyään ajatella pidemmälle vaikeina hetkinä. Hän totesi, että huolimatta helvetillisestä verotuksesta ja kaikista mahdollisista vaikeuksista yrittäminen on isänmaallista touhua. Hän pani itsensä ja omaisuutensa täysillä peliin ja menestyi.

Oululaisen jääkiekkojoukkue Kärppien konkurssin jälkeisen haltuunoton yhteydessä 1994 kaikki neljä hallituksen jäsentä takasivat omaisuudellaan uuden Kärppä-seuran talouden. Tehtiin kymmeneksi vuodeksi strategia, joka toteutui. Uskoimme kykyihimme ja asiaan. Monet makeat voitot ovat korvanneet riskinoton monin verroin.

Koimme yrittämisen onnistumisen.

Nyt laman aikana on haasteellista kannustaa yrittämiseen. Se ei ole kiehtovaa.

Hankenin professori Eva Liljeblom totesi opiskelijoiden haluttomuudesta yrittämiseen: ”Yrittämisessä on liikaa downsidea, pitäisi olla enemmän upsidea. On helpompaa mennä toiselle töihin.” Se on totta, mutta Suomi tarvitsee yrittäjyyttä enemmän kuin koskaan.

Harri Nykänen kirjoitti ”Pörhön Tie” -kirjassa muun muassa isästä ja pojasta: ”Molempien maailmaan on kuulunut yrittäjyyden arki. Sitä on vaikea selittää. Sen mukanaan tuomat vaikeudet on itse koettava, jotta ne kykenee ymmärtämään. Vaikeuksissa yrittäjä on ensimmäinen, joka joustaa. Hän jättää maksamatta palkan itselleen, jotta saa maksettua muiden palkat. Yrittäjä tekee työpäivän jälkeen sen mikä muilta jää tekemättä.

En tiedä yhtään yrittäjää, joka ei olisi pannut vaikeina hetkinään itseään likoon. Jos epäonnistuu, veloista ja vastuista ei pääse eroon. Jos menestyy, kadehtijoita riittää. Yrittäjä uhmaa ja haastaa itsensä päivittäin, monesti välittämättä omasta kohtalostaan. Pörhön Autoliike on ollut usein tienhaarassa. On ollut pakko ottaa riskejä ja tulevaisuus on ollut hämärä.

Kriisit ovat kuitenkin olleet aina uuden alku ja ammattitaito on palkittu.”

24 aktuumi 3/09

Kaikki eivät tietenkään voi olla yrittäjiä, mutta yliopiston roolin yrittäjyyteen kannustajana pitäisi olla suurempi. Tiedän, että asiaan on tänään enemmän ymmärrystä ja siihen on puututtu monella tapaa. Monista yliopistosta tulleista yrittäjistä on tullut maailmanluokan osaajia. Heillä on tietopohjaista varmuutta.

Suomen hyvinvoinnin selkäranka ovat vientikauppa ja osaavat yritykset. Meillä ei ole luonnonrikkauksia, joista ammennettaisiin hyvinvointia. Ei ole myöskään mahdollista, että Suomen vääristyneen ikärakenteen johdosta julkinen sektori vie kaikki työelämään siirtyvät. Mikäli näin käy, yhteiskunta näivettyy. Me tarvitsemme osaavia nuoria, jotka ovat valmiita panemaan itsensä likoon yrityksissä ja yrittäjinä.

Totesin Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa Luxemburgissa olevan 30 nuorta suomalaista, Turun kauppakorkeakoulun harjoittelijaa. Kysyin Oulun yliopiston taloustieteen opiskelijoiden mahdollisuuksia.

Olavi Ala-Nissilä antoi selkeän viestin. Ilman muuta, mutta sinne täytyy hakeutua. Pitää panna itsensä likoon samalla tavoin kuin yrityselämässä.

Oulun yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on edelleen jatkunut ulkomaille hakeutumisen alavire, vaikka yliopisto on järjestänyt kansainvälisillä kontakteillaan enemmän

vaihtoehtoja ulkomaille kuin koskaan aiemmin. Uhraus opiskeluaikana ulkomailla maksaa itsensä takaisin monin verroin ja opittuja asioita voi hyödyntää paremmin. Yrittäjyyskin voi tulla uudella lailla vaihtoehdoksi.

Yliopiston on ponnisteltava vielä enemmän kansainvälisyyden eteen ja luotava monenlaisia mahdollisuuksia opiskelijoilleen, jotta heillä olisi paremmat valmiudet tulevassa, haastavammassa kilpailuyhteiskunnassa.

Suomessa tulee osaavasta työvoimasta pula hyvin nopealla aikavälillä. Joudumme hyväksymään pidemmät työurat ja tehokkaammat palvelut. Monet palvelut yksityistyvät pakosta. Sitä kehitystä ei voi enää pysäyttää.

Suomi tarvitsee kansainvälisen luokan osaajia ja yrittäjyyteen on saatava enemmän kannusteita. Ikärakenteen johdosta 2010-luvulla yliopistoilta vaaditaan näyttöjä näissä asioissa. Voi olla, että pelkkä vapaaehtoisuus monissa asioissa ei enää riitä.

Matti Pörhö kauppaneuvos, Oulun yliopiston kunniatohtori

Kynnys yliopistoon pk-yrityksille matalammaksi Oulun yliopisto on aktivoitunut kehittämään yhteistyötä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa.

Valtaosa Oulun yliopiston tekemästä yhteistyöstä yritysmaailman kanssa on tähän saakka toteutettu suuryritysten kanssa, kuvasi rehtori Lauri Lajunen ensimmäisessä pk-yritysten edustajille suunnatussa Oulun yliopiston ja Oulun kauppakamarin järjestämässä seminaarissa Linnanmaalla lokakuun lopulla. ”Pk-yritysten määrä on kuitenkin hyvin suuri, ja nyt on ryhdytty hakemaan uutta yhteistyötä niiden kanssa”, hän jatkoi. Yksi osoitus aktivoitumisesta on yliopiston ja kauppakamarin pk-neuvottelukunta, jonka kautta yhteyksiä halutaan tiivistää. ”Kynnys lähestyä yliopistoa on pk-yrityksissä koettu korkeaksi ja epäselvää on ollut, keneen pitäisi ottaa yhteyttä. Kontakti yhteen professoriin ei aina ole tuottanut haluttua tulosta. Oulun yliopistossa on jo kuitenkin käytettävissä yhden luukun malli, tutkimus- ja innovaatiopalvelut -yksikkö, jonka kautta saa neuvontaa ja välitetään yhteyksiä”, Lajunen jatkoi. Sen toimintaa on tarkoitus lähitulevaisuudessa kehittää edelleen lisäämällä palveluita koskevaa tietoa muun muassa verkossa.

Lajusen mukaan yliopisto haluaa pk-yrityksiltä myös tietoa niiden odotuksista ja tarpeista sekä ehdotuksia ja palautetta yhteistyön kehittämiseksi. Yhtenä kanavana ja yritysten edustajana toimii Oulun kauppakamari pk-neuvottelukunnan toisena osapuolena.

Tapoja toteuttaa yhteistyötä pk-yrityksen ja yliopiston välillä ovat tällä hetkellä muun muassa tilaushankkeet ja yhteisrahoitteiset tutkimushankkeet. ”Jos yritys on esimerkiksi kehittämässä uutta mittalaitetta ja tarvitsee siihen yliopiston asiantuntijaa, voi sellainen löytyä ottamalla yhteyttä minuun”, sanoo innovaatioasiamies Pekka Räsänen, joka toimii yhteyshenkilönä yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluissa.

Hänen mukaansa yrityksen kannattaa usein tilata hanke yliopistolta ja hakea rahoitusta Tekesiltä, joka rahoittaa tämän-

tyyppistä yhteistyötä. Räsänen lisää, että tilaustutkimuksen ei tarvitse aina olla tekniikan alalta, vaan myös palvelusektorin yritykselle voi löytyä apua esimerkiksi internetpalvelun kehittämiseen.

Pk-sektori tutuksi harjoittelun kautta Yksi tapa hyödyntää yliopistoa on palkata sen opiskelijoita harjoitteluun yritykseen.

Tätä yhteistyön muotoa seminaarissa esitteli opiskelijapalvelun päällikkö Sakari JussiPekka. Opintojen harjoitteluvaiheessa Oulun yliopistossa vuosittain on noin 1500 eri alojen opiskelijaa. ”Yritys hyötyy harjoittelijasta muun muassa tämän työpanoksena ja myöhemmin yritykseen mahdollisesti rekrytoitavana työntekijänä. Nykyisin harjoittelu tapahtuu usein isojen työnantajien palveluksessa, jolloin pk-yritykset jäävät valmistuville opiskelijoille vieraiksi.”

Jussi-Pekka muistutti, että yliopistossa opiskelee yhä enemmän ulkomaisia opiskelijoita. ”Ottamalla heitä harjoittelijoiksi yritys voi avata mahdollisuutensa kansainvälistyä.”

Pk-yritysseminaarissa kuultiin useita esityksiä erilaisista käytännössä toteutetuista yhteistyöhankkeista sekä Oulun yliopiston että Oulun ammattikorkeakoulun ja yritysten välillä. Seminaarin käytännön järjestelyjä hoitanut Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen keräsi osallistujilta tapahtuman yhteydessä palautteen ja kuvaa sen olleen myönteistä. ”Seminaarin kerrottiin antaneen paljon uutta tietoa ja vastaavia tilaisuuksia toivottiin myös tulevaisuudessa ” Seminaarin osallistui noin 50 henkilöä eri yrityksistä, jotka Pellikaisen mukaan toimivat monipuolisesti eri toimialoilla palvelusektorilta teollisuuteen. (TP)

Yliopiston palveluja pk-yrityksille Asiantuntemusta tutkimuksiin ja selvityksiin tilaustutkimukset yhteisrahoitteiset opiskelijoiden

hankkeet opinnäytetyöt

Yhteys yliopistossa: tutkimus- ja innovaatiopalvelut innovaatioasiamies Pekka Räsänen Verkossa: www.oulu.fi/tupa/html/yrityksille.html Harjoittelijoita töihin eri aloilta Yhteys yliopistossa: ohjaus- ja työelämäpalvelut Verkossa: www.oulu.fi/careerservices/ tyonantajille.html Täydennyskoulutusta eri aloilta Yhteys yliopistossa: koulutus- ja tutkimuspalvelut Verkossa: www.kotu.oulu.fi/ 25

Teknologia- ja Excellencekeskukset vauhdittavat aluekehitystä Saksassa

Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen (oik.) luovutti Oulun yrityselämää esittelevän julkaisun Rheinisch Westfälische Technische Hochschulen (RWTH) rehtorille Ernst Schmachtenbergille.

RWTH on yksi Saksan yhdeksästä ”excellence”-yliopistosta.

Saksalaiset eivät usko vanhoihin lamalääkkeisiin. Taloudellisia resursseja ei laiteta siltojen, teiden ja katujen rakentamiseen, vaan työpaikkoja luodaan kokonaan uusille osaamisalueille.

Te k s t i: Jou k o K ä s mä ja E s a Pel l i k a i n e n

26 aktuumi 3/09

Suomalaiset korkeakoulujen yrittäjyysfoorumin osallistujat saivat lokakuisella vierailullaan nähdä, kuinka Nordrhein-Westfalenin ja Aachenin alueilla rakennetaan uusia alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti verkostoituneita osaamis- ja yrityskeskittymiä.

Nordrhein-Westfalenin ja Aachenin alueilta on kaivosteollisuuden hiipumisen myötä kadonnut lyhyessä ajassa noin 30 000 työpaikkaa. Kehityksessä on jotain tuttua.

Suomi elää lähes samanlaista rakennemuutosta metsä- ja ICT -aloilla. Tuhansia työpaikkoja katoaa vanhoista teollisuuskeskuksista ja teknologia- ja yrityspuistoista pääosin ulkomaille. Tuotekehitystä siirretään Intiaan, Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja muualle Eurooppaan.

Mitä tilalle? Nordrhein-Westfalenin ja Aachenin alueilla ratkaisua taloudelliseen

rakennemuutokseen ja aluekehitykseen on lähdetty hakemaan akateemista yrittäjyyttä ja osaamispohjaa kehittämällä. Korkeakouluilla on keskeinen rooli rakennemuutoksen hallitsemisessa.

Yrittäjyyteen panostetaan Rheinisch Westfälische Technische Hohschulen (RWTH) rehtori, professori Ernst Schmachtenberg esitteli 31 000 opiskelijan yliopiston toimintaa ja sen kunnianhimoisia tavoitteita ja strategioita. RWTH on yksi Saksan yhdeksästä ”excellence”-yliopistosta.

Yliopistojen perusopiskelijat, kuten insinöörit, joutuvat perehtymään yrittäjyyteen samalla lailla kuin kielten opiskeluun. Perinteisesti yliopistot ovat profiloituneet palkansaajien koulutukseen. Nyt panostetaan

yrittäjyyskoulutukseen, joka on osa maakunnan rakennemuutoksen hallintaa.

Aachenin RWTH:lla on jättisuunnitelma 17 klusterin rakentamiseksi. Hanke käsittäisi kaikkiaan 55 hehtaarin pääkampuksen, 150 yritystä ja 10 000 työpaikkaa. Hintaa kertyy kolme miljardia euroa. Yliopiston pääkampuksen koordinoimat jättiklusterit linkittyvät Nord Westfalenin alueen 14 alueelliseen yliopistoon, 12 ammattikorkeakouluun ja seitsemään tutkimusinstituuttiin sekä yritys- ja teknologiapuistoihin.

Suunnitelman mukaan RWTH ja alueelliset korkeakoulut muodostavat ”yhteisen korkeakoululaivaston”, joka turvaa ensisijaisesti Nordrhein-Westfalenin ja Aachenin alueiden taloudellisen kilpailukyvyn ja toissijaisesti kansalliset tavoitteet. Kansainvälisten verkostojen tehtävänä on houkutella alueelle kansainvälisiä yrityksiä, pääomasijoittajia ja imuroida uusinta osaamista maailmalta.

Suomen mallit kiinnostavat Asiantuntijaryhmämme sai tutustua myös lukuisiin innovaatio- ja yritysasiantuntijoihin. Erityisesti jäi mieleen professori Sabi-

na Jeschken RWTH Aachenin yliopistossa kehittämä yrittäjyyden ja ryhmätyöskentelyyn perustuva koulutusmalli Kolb learning system, jota käytetään muun muassa tulevaisuuden auton suunnittelussa.

Yrityksistä jäi mieleen biopolymeerialan yritys Chemagen Ag Aachenissa Beisweilerin teknologiakylässä. Yritys toimii kapeahkolla alueella, mutta sen teknologia on huippuluokkaa. Yrityksen tuotekehitystoiminnasta hyvä esimerkki on Chemagenin DNA-tekniikka.

Suunnitelmissa on, että professori Gerd Wassenberg ja hänen asiantuntijaryhmänsä RWTH:n yliopistosta tulevat vierailemaan Suomeen. Heitä kiinnostaa tutustua erityisesti Oulun ja Jyväskylän yliopistoihin sekä alueiden teknologiapuistoihin ja -yrityksiin sekä kauppakamareihin. Agendalla on myös konkreettisen tutkimusyhteistyön virittäminen erityisesti tekniikan ja lääketieteen alueilla.

”Korkeakouluilla on keskeinen rooli rakennemuutoksen hallitsemisessa.”

Jouko Käsmä työskentelee kehityspäällikkönä Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksessa ja Esa Pellikainen varatoimitusjohtajana Oulun kauppakamarissa

ONKO SINUSTA T€RKE€€, ETT€ POHJOIS-SUOMI PYSYY ELINVOIMAISENA? Osallistu yhteisen yliopistomme varainhankinta -kampanjaan hankkimalla Oulun yliopiston Tukijamitali.

Samalla annat tukesi tieteelliselle tutkimukselle ja uusien huippuosaajien kouluttamiselle - Pohjois-Suomen tulevaisuudelle.

Myyntipisteet: Prisma (Limingantulli) ja Nordean konttori (Kirkkokatu). LisŠtiedot ja tilaaminen netistŠ: www.oulu.fi/varainhankinta/

27

alumni

Taloustieteiden opiskelijoiden ainejärjestön Finanssi ry:n varapuheenjohtaja Aino Toppi ja tiedekunnan alumnikoordinaattori Raimo Kalliopuska ovat yliopiston puolella aktiivisia toimijoita, kun suunnitellaan tiedekunnan tulevaa alumnitoimintaa. Valmistuneiden lisäksi he haluavat siihen mukaan tiedekunnan opiskelijat opintojen alusta lähtien, jolloin alumnitoimintaan kasvetaan mukaan jo opiskeluaikana.

Alumnitoiminta on mahdollisuus verkostoitumiseen Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunta aloitti oman suunnitelmallisen alumnitoimintansa järjestämällä ensimmäistä kertaa alumneilleen cocktail-tilaisuuden 28. lokakuuta. Kutsuun vastasi 108 tiedekunnan alumnia saapumalla parituntiseen tilaisuuteen Saalastinsaliin Linnanmaalle.

Te k s t i: Ti i na P i s t ok o s k i, k uva t: A n na- Ma r ia R au da s k o sk i Tilaisuudessa tiedekunnan aiemmat ja nykyiset professorit kertoivat lyhyissä puheenvuoroissa tiedekunnan nykykuulumiset ja tulevaisuuden suunnitelmista. Alumneilla he näkivät olevan merkittävän tehtävän tiedonvälittäjinä, jotka kertovat yliopiston suuntaan työ- ja yrityselämän koulutus- ja tutkimus28 aktuumi 3/09

tarpeista ja miten yliopistosta saatu osaaminen vastaa työelämän vaatimuksiin.

Lisäksi tilaisuudessa nähtiin kuvitettu historiikki taloustieteilijöiden viidestä vuosikymmenestä Oulun yliopistossa, nautittiin tarjoilusta ja tavattiin tuttuja.

alumni

Jukka Hillukkalan ja Heini Malmin mielestä kutsu cocktail-tilaisuuteen oli tervetullut merkki tiedekunnan alumnitoiminnan alkamisesta. Molemmat ovat valmistuneet kauppatieteiden maistereiksi vuonna 2008.

Malm ja olisi valmis toimimaan työelämään opastavana mentorina nykyisille opiskelijoille pitäen sitä mielekkäänä alumnitoiminnan muotona. Malm työskentelee asiakaspalvelupäällikkönä Invest in Oulussa. Jukka Hillukkala odottaa alumnitoiminnalta verkostoitumisen lisäksi mahdollisuuksia luoda yhteistyösuhteita yliopistoon: ”Nykyisessä työssäni Lestijärven kunnanjohtajana olisi ajankohtaista löytää yliopistosta asiantuntijakumppani esimerkiksi bioenergia-alalta.”

eMBA-tutkinnon Oulun yliopistossa vuonna 1995 suorittanut Kirsi Robertsson on ollut saamansa koulutuksen sisältöön tyytyväinen. ”Oulun yliopiston eMBA-tutkinto on arvostettu Suomessa ja myös kansainvälisesti. Se tarjoaa monille työelämässä pitempään toimineille hyvän mahdollisuuden päivittää koulutustaan ja osaamistaan.”

Kirsi Robertsson uskoo alumnitoiminnan

Alumnit osaksi tiedekunnan arkista toimintaa

tarjoavan merkittävän mahdollisuuden verkostoitumiseen ja lupasi tiedekunnan opintoasiain päällikölle Sauli Sohlolle toimia yhteyshenkilönä Helsingissä, jos tiedekunta päättää järjestää siellä alumnitilaisuuden.

Robertsson työskentelee markkinointitutkimuksen konsultointitehtävissä teknologiayrityksessä.

Reija Manninen-Laukka (vas.) ja Anu Kuula ovat valmistuneet taloustieteiden tiedekunnasta sen ensimmäisten ekonomien joukossa vuonna 1993. Manninen-Laukka on seurannut yliopiston tapahtumia lähinnä mediasta ja pannut merkille taloustieteiden tiedekunnan merkittävän kasvun viime vuosina. Molemmat näkevät alumnitoiminnan yhtenä mahdollisuutena verkostoitua entistä laajemmin. Yhteydet yliopistoon kiinnostavat Anu Kuulaa myös jatko-opiskelumahdollisuuksien takia. Pro gradunsa he tekivät aikoinaan yhdessä ja työskentelevät nykyisin samassa työpaikassa, Polar Elektro Oy:ssä. Manninen-Laukka toimii Project Management and Quality Managerina ja Kuula Marketing Materials Managerina.

Taloustieteiden tiedekunnan alumneille lähettämän yhteydenoton saama vastaanotto osoittaa, että aika on otollinen alumnitoiminnan aktivointiin, uskoo tiedekunnan alumnikoordinaattori, projektipäällikkö Raimo Kalliopuska. Yli sata alumnia saapui iltatilaisuuteen ja alumnien määrä yli kaksinkertaistui alumniverkostossa kevään 132:sta yli 350:een. ”Alun juhlistamisen jälkeen siirrymme nyt kehittämään arkista toimintaamme, johon alumnit halutaan kiinteäksi osaksi mukaan”, Kalliopuska sanoo. Tavoitteena on luoda win-win-tilanne eli tuottaa hyötyä kaikille osapuolille, niin alumneille, opiskelijoille kuin tiedekunnalle.

Osapuolia yhdistävän toiminnan muotoja tulevat Raimo Kalliopuskan mukaan olemaan erilaiset vierailuluennot ja seminaarit, joihin alumnit halutaan mukaan puhujina ja osallistujina. Hyviä tuloksia tuottanutta mentorointia, jossa alumnit yrityksineen osallistuvat opiskelijoiden ohjaukseen, jatketaan. ”Koulutuksemme työelämärelevanssi on erittäin tärkeää ja voimme vahvistaa sitä alumneilta ja heidän yrityksiltään saamamme tiedon avulla”, Kalliopuska jatkaa.

Vastaavasti tiedekunta haluaa parantaa alumnien mahdollisuuksia saada tietoa ja hyötyä valmistuvista tutkimuksista. ”Meidän on organisoitava tavat, jolla tutkimustieto välittyy yrityksiin ja muille yhteistyökumppaneille. Myös opiskelijoiden opinnäytteitä pyritään tekemään yhä enemmän yhdessä yritysten kanssa.”

Alumnit voivat myös tuoda esiin merkittäviä aiheita, joita olisi syytä ottaa tiedekunnan tutkimuksissa huomioon. ”Kun onnistumme luomaan elävän keskusteluyhteyden alumnien ja tiedekunnan välille, voimme täydentää tutkimustoimintaamme esimerkiksi uusilla tutkimusaiheilla.”

Taloustieteiden tiedekunnan alumneihin kuuluvat kaikki Oulun yliopistossa alaa eri vuosikymmenillä opiskelleet. Uusin ryhmä ovat tiedekuntaan siirtyneen eMBA-koulutuksen suorittaneet. Alumneja kertyy näin yhteensä noin 1530.

29

lyhyet

Oulun yliopisto huippujen tuntumassa

Oulu aktiivinen vaikuttaja Arktisessa yliopistossa sxc

30 aktuumi 2/09

Times Higher Education -lehden listalla otetaan huomioon muun muassa yliopiston maine tiedemaailmassa ja työnantajien kesken, yliopistojen tuottaman tutkimusten käyttö lähteenä ja yliopiston kansainvälisten oppilaiden ja opettajien määrä. Tällä listalla suomalaisyliopistojen kärkeä edusti Helsingin yliopisto sijaluvulla 108.

Tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus Kajaaniin Oulun yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu perustavat yhteisen mittaus- ja tietojärjestelmien koulutusta ja tutkimusta koordinoivan yksikön Kajaaniin. Mittaus- ja tietojärjestelmien osaamiskeskus CEMIS:n teknologisina kärkialoina tulevat olemaan mittaustekniikka, ajoneuvotietojärjestelmät sekä peli- ja simulointitekniikka.

CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) -keskus tarjoaa tulevaisuuden ammatteihin tähtääville opiskelijoille koulutusympäristön sekä tutkijoille ja asiantuntijoille innovatiivisen työskentely-ympäristön. Myös alalla toimivat yritykset voivat hyödyntää keskuksen osaamista.

CEMIS:n toimintaan kuuluvat Kajaanissa ja Sotkamossa sijaitsevat Oulun yliopiston ict-alan koulutus- ja tutkimusyksiköt: mittalaitelaboratorio, biotekniikan labora-

torio, tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yksikkö sekä CWC:n Kainuun yksikkö. Kajaanin ammattikorkeakoulusta sen toimintaan kuuluvat tietojenkäsittelytieteiden ja tietotekniikan koulutusohjelmat. Näissä yksiköissä työskentelee yhteensä lähes sata mittaus- ja tietojärjestelmäalan asiantuntijaa.

Keskuksen toiminnan käynnistäjänä toimii tekniikan tohtori, eMBA Risto Oikari Kajaanista.

sxc

Oulun yliopisto on merkittävä vaikuttaja Arktisessa yliopistossa, joka on 121 yliopiston ja koulutusorganisaation muodostama arktisten maiden välinen yhteistyöverkosto. Oulun yliopiston Thule-instituutti koordinoi Temaattisia verkostoja, jotka muodostavat Arktisen yliopiston maisteri- ja tohtoritason koulutuksen ja tutkimuksen ytimen.

Oulun vaikutus vahvistuu edelleen ensi vuonna, sillä Arktisen yliopiston neuvosto on va-

linnut Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajusen Arktisen yliopiston johtokuntaan kolmen vuoden kaudeksi heinäkuusta alkaen. Lajunen valittiin johtokuntaan eläkkeelle siirtyneen Oulun ammattikorkeakoulun rehtorin Lauri Lanton tilalle.

Arktisen yliopiston 11-jäseninen johtokunta vastaa muun muassa Arktisen yliopiston strategian suunnittelusta, organisaation kehittämisestä, rahoituksen hankkimisesta ja taloudesta sekä yhteistyöstä ulkopuolisten organisaatioiden kanssa.

Oulun yliopisto on lisäksi mukana markkinoimassa Arktisen yliopiston GoNor th-opintoohjelmaa ja North2North-vaihto-ohjelmaa.

Arktisessa yliopistossa ovat mukana Yhdysvallat, Kanada, Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska/Grönlanti ja Venäjä.

Juha Sarkkinen

Oulun yliopiston asema maailman huippuyliopiston tuntumassa pysyy vahvana. Oulu nousi englantilaisella Times Higher Education -lehden maailmanlaajuisessa yliopistovertailussa 41 sijaa ja sijoittui tänä vuonna sijalle 331. Toisessa, Academic Ranking of World Universities 2009 -listauksessa Oulun yliopisto sijoittui viime vuoden tapaan sijaluokkaan 303.-401. Maailmassa on kaikkiaan noin 15 000 yliopistoa.

Yliopistoista riippumattoman Shanghai Ranking Consultancyn tekemälle Academic Ranking of World Universities 2009 -listalle ylsi tänä vuonna viisi suomalaista yliopistoa. Suomalaisista yliopistoista parhaiten sijoittui Helsingin yliopisto, jonka sijoitus oli 72. Kuten kahtena edellisvuotenakin, Oulun yliopisto sijoittui toiseksi parhaana suomalaisyliopistona luokkaan 303.–401. yhdessä Turun yliopiston kanssa.

Jyväskylän ja Kuopion yliopistot sijoittuivat kategoriaan 402.–501. Teknillinen korkeakoulu putosi tuoreelta paremmuuslistalta.

Vertailussa huomioidaan muun muassa yliopistojen siteerattujen tutkijoiden ja tieteellisissä lehdissä julkaistujen artikkeleiden määrät. Listan kärkipaikkoja hallitsivat edelleen tunnetut amerikkalais- ja brittiyliopistot. Ykkösenä oli Harvard.

lyhyet

Tunnustusta etnisten suhteiden edistämisestä

Kunnat lähteneet tukemaan varainhankintaa Oulun yliopiston viime keväänä käynnistynyt varainhankinta on koonnut tähän mennessä yli 2,4 miljoonaa euroa. Summasta noin puolet on tullut yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Toinen puoli muodostuu julkisyhteisöjen lahjoituksista, joista Oulun kaupungin yhden miljoonan euron lahjoitus on ollut ylivoimaisesti suurin.

Myös muut Pohjois-Suomen kunnat ovat lähdössä joukolla tukemaan yhteistä tiedeyhteisöään. Lahjoituksen ovat jo myöntäneet Tyrnävän, Hailuodon ja Haukiputaan kunnat sekä Raahen kaupunki. Useissa kunnissa lahjoitus on valtuustopäätöstä vaille valmis. Moni kunta muisti yliopistoa myös sen 50

-vuotisjuhlavuonna.

Pieni, mutta vireä Tyrnävän kunta lahjoitti varainhankintaan 19 000 euroa. Tyrnävän kunnanjohtaja Tuomas Lohi pitää lahjoituspäätöstä isona periaatteellisena kysymyksenä - kireästä kuntataloudesta huolimatta. ”Jos oma seutu ei seiso yliopiston takana, niin on vaikea ajatella, miten se pärjäisi edes kansallisessa kilpailussa, puhumattakaan kansainvälisestä kilpailusta. Pidämme yliopistoa elintärkeänä tälle alueelle”, Tuomas Lohi sanoo.

Varainhankinnan tuottoja tullaan käyttämään yliopiston tutkimuksen vahvuusalojen, uusien tieteellisten avausten ja koulutuksen kehittämisen tukemiseen.

Ylioppilaskunta mukaan juhlakeräyksellä Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto päätti juhlakokouksessaan käynnistää OYY50-juhlakeräyksen Oulun yliopistorahaston kartuttamiseksi. Samalla ylioppilaskunta lahjoitti keräyksen pohjasummaksi 1000 euroa.

”Keräyksellä ylioppilaskunta haluaa korostaa opetukseen satsaamisen tärkeyttä, onhan laadukas koulutus myös tulevaisuuden laadukkaan tutkimuksen perusta” toteaa ylioppilaskunnan puheenjohtaja Tuure Karppimaa.

Anssi Paasille Ragnar Hult -mitali Akatemiaprofessori Anssi Paasi on saanut Suomen maantieteellisen seuran Ragnar Hult -mitalin. Tunnustus myönnetään ansiokkaasta maantieteen tutkimuksen, opetuksen tai maantieteen harrastuksen hyväksi tehdystä työstä.

Anssi Paasin tutkimukset ovat teoreettisesti ja empiirisiltä tulkinnoiltaan uraauurtavia ja niiden tuloksia on hyödynnetty kansainvälisissä tutkijayhteisöissä laajasti. Professori Paasi on kansainvälisesti erittäin arvostettu suomalainen maantieteilijä.

Dosentti Ragnar Hult oli suomalaisen maantieteen uranuurtaja 1800-luvun lopulla. Hän perusti Suomen Maantieteellisen Yhdistyksen vuonna 1887.

Projektijohtamisen SM Ouluun Oulun yliopiston tekniikan ylioppilaiden joukkue Matti Harjapää, Satu Huikuri, Atte Niemelä ja Tero Ronkainen ovat voittaneet projektijohtamisen Suomen mestaruuden. Joukkueen oli valmentanut huippuvireeseen projekti- ja laatujohtamisen professori Jaakko Kujala.

Teknillisessä korkeakoulussa Espoossa käydyssä kisassa mitattiin mm. projektinhallinnan perustaitoja, teknistä osaamista sekä aikataulujen ja kustannusten hallintaa sekä suoritettiin todelliseen yritystoimintaan liittyvä tehtävä.

Projektijohtamisen SM-kisat järjesti Projektiyhdistys ry:n nuor ten projektiammattilaisten verkosto Young Professional Crew yhteistyössä korkeakoulujen kanssa.

Professori emerita Rauni Räsäselle on myönnetty Etnisten suhteiden ja muuttoliikkeen (ETMU) tutkimuksen seuran tunnustuspalkinto. Palkinto myönnetään henkilölle, joka on merkittävällä tavalla myötävaikuttanut etnisten suhteiden edistämiseen ja aihepiirin tutkimukseen Suomessa.

Kasvatustieteilijä Räsänen on tehnyt pitkän uran etnisten suhteiden ja kulttuurisen moninaisuuden tukemiseksi tutkimuksen, koulutuksen ja kasvatuksen alueella. Vuonna 2006 Räsänen kutsuttiin Euroopan kolmanneksi ja Suomen ensimmäiseksi kansainvälisyyskasvatuksen professoriksi.

Uusi yliopisto aloittaa kokeneella johtajalla Oulun yliopiston hallitus on valinnut nykyisen rehtorin Lauri Lajusen, 59, uudelle viisivuotiskaudelle vuoden 2010 alusta lukien. Yliopisto aloittaa vuoden alussa uuden yliopistolain mukaisesti julkisoikeudellisena laitoksena, jolla on aikaisempaan verrattuna entistä autonomisempi asema taloudellisesti ja hallinnollisesti.

Uusi yliopistolaki vahvistaa rehtorin asemaa, mutta lisää myös hänen taloudellista vastuutaan. Rehtori vastaa hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta. Rehtorin on nautittava hallituksen luottamusta.

Filosofian tohtori Lauri Lajunen on toiminut Oulun yliopistossa epäorgaanisen kemian professorina vuodesta 1980 lähtien. Rehtorikaudellaan hänelle on kertynyt lukuisia luottamustoimia yritysten, säätiöiden ja yhtiöiden hallituksissa ja johtokunnissa. Lajunen on myös mm. Suomalaisen tiedeakatemian jäsen, Arkangelin valtion teknillisen yliopiston kunniatohtori, kiinalaisen Hainanin yliopiston kunniaprofessori ja Islannin kunniakonsuli.

31

väitökset

Oulun yliopiston väitökset 1.6.–16.10.2009 Lääketieteellinen tiedekunta

Lääketiede LL Heli Kyllösen 5.6.2009 tarkastetussa syöpätautien alan väitöskirjassa kehitettiin uusia merkkiaineita imusolmukesyöpien uusiutumisen ennustamiseen.

Heli Kyllönen on syntynyt Oulussa 1982 ja valmistunut ylioppilaaksi Utajärven lukiosta 2001.

LL Olli-Pekka Kämäräisen 11.6.

2009 tarkastetussa lääketieteen alan väitöskirjassa todetaan perimän vaikuttavan nivelrikossa syntyvään tulehdusreaktioon. Olli-Pekka Kämäräinen on syntynyt Helsingissä 1981 ja valmistunut ylioppilaaksi Sibelius-lukiosta 2000.

FM Mirella Hietaniemen 16.6.

2009 tarkastettu sisätautien alan väitöskirjatutkimus osoittaa, että alttius sairastua valtimonkovettumatautiin saattaa määräytyä jo sikiönkehityksen aikana.

Mirella Hietaniemi on syntynyt Oulussa 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun normaalikoulun lukiosta 1995.

FM Sanna-Maria Karppisen 26.6.

2009 tarkastetussa syöpägenetiikan alan väitöstutkimuksessa etsittiin rintasyövälle altistavia perinnöllisiä geenivirheitä BACH1-, BARD1- ja TOPBP1-geeneistä. Sanna-Maria Karppinen on syntynyt Rovaniemellä 1975 ja valmistunut ylioppilaaksi Ylitornion yhteiskoulun lukiosta 1994.

LL Jaakko Niinimäen 11.9.2009 tarkastetussa radiologian alan väitöskirjassa kehitettiin uusia magneettikuvaustekniikoita selän välilevyrappeuman tutkimukseen. Jaakko Niinimäki on syntynyt Pihtiputaalla 1968 ja valmistunut ylioppilaaksi Kastellin lukiosta 1987.

TTM Erja Sormusen 11.9.2009 tarkastetussa työfysiologian alan väitöstutkimuksessa selvitettiin huonoon työkykyyn ja tuki- ja liikuntaelinvaivoihin vaikuttavia tekijöitä elintarviketeollisuuden kylmissä työtiloissa. Erja Sormunen on valmistunut ylioppilaaksi Rantavitikan lukiosta Rovaniemeltä 1990.

LL Maarit Matinollin 9.10.2009 tarkastettu neurologian alan väitöskirjatutkimus osoittaa, että taudin vaikeusaste ja lisääntynyt huojunta seistessä lisäävät Parkinson-potilaan kaatumisriskiä. Maarit Matinolli on syntynyt Oulussa 1981 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 1981.

32 aktuumi 3/09

Hammaslääketiede HLL Vesa Pohjolan 16.10.2009 tarkastettu hammaslääketieteen alan väitöstutkimus kertoo, että lähes puolet aikuisista pelkää hammashoitoa ja pelko vaikuttaa myös elämänlaatuun. Vesa Pohjola on syntynyt Kuusamossa 1961 ja valmistunut ylioppilaaksi Kuusamon lukiosta 1980.

Terveystieteet TTL Kati Utriaisen 5.6.2009 tarkastetussa terveyshallintotieteen alan väitöskirjatutkimuksessa korostuu ammattietiikan ja arvopohjan merkitys työhyvinvoinnille: hoitajat haluavat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja oman eettisen ajattelunsa mukaisesti. Kati Utriainen on syntynyt Muhoksella 1976 ja valmistunut ylioppilaaksi Muhoksen lukiosta 1995.

M. Sc. Ana Habjanicin 28.8.2009 tarkastetussa hoitotieteen alan väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin ikääntyneiden hoitotyön laatua slovenialaisissa vanhainkodeissa sekä arvioitiin hoitohenkilökunnan tietämystä ja kykyä vastata vanhusasukkaiden fyysisiin ja psykososiaalisiin tarpeisiin.

TTM Reetta Saarnion 11.9.2009 tarkastetun hoitotieteen alan väitöskirjatutkimuksen mukaan fyysisten rajoitteiden käyttö on yleistä vanhusten laitoshoidossa, erityisesti terveyskeskusten vuodeosastoilla ja yli 20 asiakaspaikan hoitoyksiköissä. Reetta Saarnio on syntynyt Vihannissa 1964 ja valmistunut ylioppilaaksi Kiviniityn lukiosta Kokkolasta 1983.

FM Timo Huggin 26.9.2009 tarkastetun kansanterveystieteen alan väitöstutkimuksen mukaan suomalaisten ja venäläisten koululaisten allergioiden ja hengitystietulehdusten esiintymisessä on merkittäviä eroja. Timo Hugg on syntynyt Helsingissä 1966 ja valmistunut ylioppilaaksi Kymenkartanon lukiosta 1985.

LL Pekka Lampelan 2.10.2009 tarkastettu kansanterveystieteen alan väitöstutkimus osoittaa, ettei keuhkoahtaumataudin hoidon painopisteen siirtyminen perusterveydenhuoltoon lisää potilaskuolleisuutta. Pekka Lampela on syntynyt Tervolassa 1957 ja valmistunut ylioppilaaksi Tervolan lukiosta 1976.

Luonnontieteellinen tiedekunta

FL Jani Saunavaaran 5.6.2009 tarkastetussa fysiikan alan väitöskirjassa kehitettiin uusia menetelmiä materiaalien tutkimukseen. Jani Saunavaara on syn-

tynyt Rovaniemellä 1978 ja valmistunut ylioppilaaksi Muurolan lukiosta 1997.

M. Sc. Louise Ilum Sørensenin 13.6.2009 tarkastettu kasviekologian väitöskirjatyö selvitti ekologisten häiriöiden vaikutuksia maaperäeliöstöön ja kasvien ja maaperän välisiä takaisinkytkentöjä subarktisilla ja ala-arktisilla niityillä. Louise Ilum Sørensen on syntynyt Holstebrossa Tanskassa 1975 ja valmistunut ylioppilaaksi Silkeborg amts Gymnasiumista 1995.

FM Matti Vaismaan 21.8.2009 tarkastetussa orgaanisen kemian alan väitöstutkimuksessa kehitettiin alfa-hydroksiketonien ja -aldehydien syntetisointiin uusia, tehokkaita ja ympäristöystävällisiä menetelmiä. Matti Vaismaa on syntynyt Alahärmässä 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Alahärmän lukiosta 1996.

FM Antti Salon 28.8.2009 tarkastettu biokemian alan väitöskirjatutkimus osoittaa puutteellisen lysiinin muokkauksen kollageeneissä aiheuttavan perinnöllisen sidekudossairauden. Antti Salo on syntynyt Oulussa 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Ylivieskan lukiosta 1996.

FM Gitte Meriläisen 4.9.2009 tarkastetussa biokemian alan väitöskirjatyössä on tutkittu ihmisen mitokondriossa esiintyvää tiolaasia ja bakteerin soluliman tiolaasia. Gitte Meriläinen on syntynyt Oulussa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Toppilan lukiosta 1993.

M. Sc. Askar Ibragimovin 2.10.

2009 tarkastetun tähtitieteen alan väitöskirjan tutkimustulokset sisältävät uutta tietoa mustien aukkojen ja neutronitähtien ympärillä olevien materiakiekkojen fysiikasta. Askar Ibragimov on syntynyt Kazanissa, Venäjällä 1979.

FL Teemu Öhmanin 3.10.2009 tarkastettu geologian ja mineralogian alan väitöskirjatyö osoitti, että Marsin, Venuksen ja Kuun törmäyskraattereista noin 15–20 prosentilla on pyöreän reunan sijasta useita suoria sivuja. Teemu Öhman on syntynyt Äänekoskella 1975 ja valmistunut ylioppilaaksi Äänekosken lukiosta 1994.

FM Antti Pasasen 9.10.2009 tarkastetun maaperägeologian alan väitöskirjan tutkimustulokset tuovat uutta tietoa jääkausien aikana vallinneista olosuhteista ja mannerjäätikön virtaussuunnista Pohjois-Euroopassa. Antti Pasanen on syntynyt Oulussa 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulunsalon lukiosta 1998.

M. Sc. Anna Astorgan 16.10.2009 tarkastetussa eläinekologian alan väitöstutkimuksessa tarkasteltiin ympäristön ja alueellisten tekijöiden vaikutusta me-

väitökset

ri- ja sisävesien monimuotoisuuden vaihteluun. Anna Astorga on syntynyt Helsingissä 1978 ja valmistunut ylioppilaaksi Costa Rican Saint Paul Collegesta 1995.

Teknillinen tiedekunta

DI Pekka Beltin 17.6.2009 tarkastetussa tuotantotalouden alan väitöskirjassa on tarkasteltu verifiointi- ja validointitoimintojen kehittämistä ICT-yrityksissä tuotekehityksen johtamisen näkökulmasta. Pekka Belt on syntynyt 1957 ja valmistunut ylioppilaaksi Merikosken lukiosta 1976.

M. Sc. Istvan Selekin 17.6.2009 tarkastetun prosessitekniikan alan väitöskirjatyön tuloksena on kehitetty menetelmä päivittäisen vesipumppujen aikataulutuksen laskemiseksi Unkarin Sopronissa sijaitsevalle vedenjakeluverkostolle. Istvan Selek on syntynyt Nagykanizsa Unkarissa 1979 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 1997.

DI Mikko Komulaisen 23.6.2009 tarkastetussa mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan alan väitöskirjatyössä on pureuduttu pienikokoisten antennien suorituskyvyn parantamiseen. Mikko Komulainen on syntynyt Kuopiossa 1980 ja valmistunut ylioppilaaksi Linnanpellon lukiosta 1999.

DI Janne Härkösen 27.6.2009 tarkastetussa tuotantotalouden alan väitöskirjassa todetaan, että verifioinnin ja validoinnin tasapainoinen hallinta läpi tuotekehitysprosessin on tärkeää. Janne Härkönen on syntynyt Oulussa 1976 ja valmistunut ylioppilaaksi 1995.

Ph. D., KTT Juha Kettusen 21.8.

2009 tarkastetussa tuotantotalouden alan väitöskirjassa on kehitetty välineitä korkeakoulun strategiseen suunnitteluun ja laadunvarmistukseen. Juha Kettunen on syntynyt Iisalmen mlk:ssa 1956 ja valmistunut ylioppilaaksi Iisalmen lukiosta 1976.

DI Timo Ahosen 28.8.2009 tarkastetussa tietotekniikan alan väitöstutkimuksessa kehitettiin kasvojentunnistukseen soveltuvia, aiempaa luotettavampia konenäkömenetelmiä. Timo Ahonen on syntynyt Oulussa 1980 ja valmistunut ylioppilaaksi Lieksan lukiosta 1999.

FM Anna-Kaisa Ronkasen 28.8.

2009 tarkastettu ympäristötekniikan alan väitöskirjatyö selvitti veden virtausreittien vaikutusta kosteikkopuhdistamon kykyyn puhdistaa typpeä ja fosforia. Anna-Kaisa Ronkanen on syntynyt Oulussa 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Muhoksen lukiosta 1996.

DI Sari Uusipaavalniemen 28.8.

2009 tarkastetussa tuotantotalouden alan väitöskirjatyössä kehitettiin uusi lähestymistapa tiedon jakamiseen palveluiden toimitusketjussa. Sari Uusipaavalniemi on syntynyt Rovaniemellä 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Lyseonpuiston lukiosta 1996.

FM Henrikki Liimataisen 18.9.

2009 tarkastettu prosessitekniikan alan väitöstutkimus toi uutta tietoa paperinvalmistuksen suodatusoperaatioihin.

Henrikki Liimatainen on syntynyt Laukaassa 1976 ja valmistunut ylioppilaaksi Palokan lukiosta 1995.

DI Matti Möttösen 18.9.2009 tarkastetussa tuotantotalouden alan väitöstutkimuksessa todettiin, että suomalaiset voisivat ottaa oppia Toyotan tavasta käyttää kokeneita asiakastarpeen sisäistäneitä insinööritaustaisia henkilöitä tuotekehitysprojektien koordinoinnissa. Matti Möttönen on syntynyt Oulussa 1980 ja valmistunut ylioppilaaksi Kastellin lukiosta 1999.

FT Kai-Erik Peiposen 18.9.2009 tarkastetussa sovelletun elektroniikan alan väitöstyössä on kehitetty ja sovellettu nesteistä mitattujen optisten spektrien analysointi-, arviointi- ja tulkintamenetelmiä. Kai-Erik Peiponen on syntynyt Varkaudessa 1954 ja valmistunut ylioppilaaksi Päiviösaaren yhteislyseosta 1973.

TkL Tanja Risikon 19.9.2009 tarkastetussa työtieteen alan väitöstutkimuksessa kehitettiin systemaattinen kylmän aiheuttamien riskien hallintamalli osaksi yrityksen työterveys-, työturvallisuus- ja laatujohtamisjärjestelmiä. Tanja Risikko on syntynyt Helsingissä 1966 ja valmistunut ylioppilaaksi Vaasan Kirkkopuistikon lukiosta 1985.

DI Jouko Leinosen 2.10.2009 tarkastetussa tietoliikennetekniikan alan väitöskirjatutkimuksessa saatiin uusia tuloksia langattomien tietoliikennejärjestelmien suorituskyvyn arviointiin.

Jouko Leinonen on syntynyt Kempeleessä 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Ruukin lukiosta 1996.

TkL Markku Virtasen 16.10.2009 tarkastetussa vesi- ja geoympäristötekniikan väitöstutkimuksessa on laskettu virtausten ja kulkeutumisen matemaattisia malleja osana monien tieteenalojen ympäristövaikutusten määritystä.

Markku Virtanen on syntynyt Savonlinnassa 1947 ja valmistunut ylioppilaaksi Savonlinnan yhteiskoulusta 1965.

Humanistinen tiedekunta

TM, FM Annikki Nikun 3.6.2009 tarkastetussa aate- ja oppihistorian alan väi-

töskirjassa tarkasteltiin runouden merkitystä Martin Heideggerin myöhäisfilosofiassa. Annikki Niku on syntynyt Toivakassa 1941 ja valmistunut ylioppilaaksi Ylivieskan yhteiskoulusta 1960.

FM Riikka Ylitalon 5.6.2009 tarkastetussa suomen kielen väitöskirjassa tutkittiin murre-eroja sävelkuluissa ja äänteiden kestoissa. Riikka Ylitalo on syntynyt Yli-Iissä 1976 ja valmistunut ylioppilaaksi Iin lukiosta 1995.

FL Hannu Remeksen 10.6.2009 tarkastetun suomen kielen alan väitöskirjan tutkimustulokset tuovat uutta teoreettista tietoa suomen ja viron taivutusjärjestelmien suhteista. Hannu Remes on syntynyt Helsingissä 1943 ja valmistunut ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta 1962.

FL Markus Mertaniemen 13.6.

2009 tarkastetussa yleisen historian alan väitöskirjassa tarkasteltiin kristinuskon kuvaa ei-kristillisen kreikkalais-roomalaisen eliitin kirjoituksissa 260–313.

Markus Mertaniemi on syntynyt Oulussa 1975.

FL Sami Lakomäen 18.9.2009 tarkastettu kulttuuriantropologian alan väitöskirja analysoi vallan ja identiteettien rakentamista shawnee-kansan parissa 1600-luvulta 1860-luvulle. Sami Lakomäki on syntynyt Rovaniemellä 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 1993.

Kasvatustieteiden tiedekunta

KM Mari Mielityisen 4.6.2009 tarkastetussa kasvatustieteen alan väitöskirjassa tarkastellaan esteettisen merkitystä Schleiermacherin (1768–1834) sivistysteoriassa. Mari Mielityinen on syntynyt Viitasaarella 1971 ja valmistunut ylioppilaaksi Viitasaaren lukiosta 1990.

FM Ildar Safarovin 20.8.2009 tarkastettu kasvatustieteen alan väitöskirjatyö paneutuu ihmisten välisten suhteiden psykologisiin perusteisiin. Ildar Safarov on syntynyt Kazanissa, Venäjällä 1961 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 1978.

KM Pekka Tauriaisen 9.10.2009 tarkastettu ammattikasvatuksen alan väitöskirjatutkimus osoittaa opetusteknologian aktiivisen ja monipuolisen käytön parantavan erityisesti opittavien töiden käsitteellistä ymmärtämistä, tilannesidonnaisen tiedon luomista ja kokonaisuuksien muodostumista. Pekka Tauriainen on syntynyt Taivalkoskella 1966.

Oulun yliopistossa tarkastetut väitöskirjat luettavissa verkossa: www.kirjasto.oulu.fi/ julkaisutoiminta/acta/

33

kolumni

Tiina Pistokoski

Elämää yliopiston ulkopuolella?

34 aktuumi 3/09

Oulun yliopisto on vahva osaamis- ja henkilöpotentiaali Oululle ja ympäröivälle seudulle. Yliopiston tavoitteet yhteiskunnallisen vaikutustehtävän toteuttamisessa määrittävät sitä, kuinka yliopisto hyödyttää kaupunkiseutua ja vähän laajemmin maakuntaakin. Yliopistolaitoksen muuttuessa yliopiston avautuminen ympäröivään yhteiskuntaan korostuu. Tarvitsemme entistä enemmän ulkopuolista rahoitusta ja ulkopuolisia suhteita.

Olisi mielenkiintoista – ja syytä – pohtia myös sitä, millaisia muita vaikutuksia yliopistolaisilla on, ja erityisesti sitä, miten tämä toteutuu työtehtävien ulkopuolella? Miten yliopistotausta näkyy vapaa-ajan riennoissa, ja kuinka eri alojen osaamisperustat heijastuvat vapaa-ajan toiminnassa seudun parhaaksi?

Ennen tätä on kuitenkin ratkaistava se, miten yliopistolaiset suhtautuvat työn ulkopuoliseen elämään. Onko sitä?

Monelle tutkijalle, opettajalle ja professorille työ on kaikki kaikessa. Yliopistolaiset ovat hyvin työorientoituneita ihmisiä.

Niin pitää asiantuntijaorganisaatiossa ollakin. Mutta mitä tapahtuu silloin, kun työ (tutkimus, opetus, kehittäminen ...) ottaa yliotteen ihmisen elämästä ja yliopiston ulkopuolinen elämä menettää merkityksensä?

On helppo nähdä, että ihminen, jolla ei ole elämää työn ulkopuolella, ei ole kokonainen. On myös mahdollista ajatella, että aktiivinen elämä työn ulkopuolella sivistää ihmistä. Tuota sivistystä on mahdollisuus hyödyntää myös työn parissa.

Mitä se yliopiston ulkopuolinen elämä sitten on? Jollekin se on liikuntaa ja urheilua, toiselle se on yhteiskunnallista toimintaa ja politiikkaa, kolmannelle jotain muuta järjestö- tai harrastustoimintaa. Muutkin elämänalueet ovat myös mahdollisia.

Liikunnan vaikutus hyvinvointiin on osoitettu monta kertaa.

Asia on yksiselitteinen: jos kunto sylttää, niin silloin sylttää myös työssä. Työssä jaksami-

nen on iso haaste kaikissa tehtävissä. Jos väsymystä ilmenee, niin on parempi, että ihmiset ovat väsyneitä mieluummin liikunnasta kuin (henkisestä, ajattelu-) työstään. Tässä tunnustaudun tällaisen vanhakantaisen ajattelun kannattajaksi.

Asiaa voi lähestyä myös tarkastelemalla yliopistolaisten toimintaa ja asemaa politiikassa tai muun harrastustoiminnan järjestöhommissa. Nähdäkseni eräissä yhteyksissä yliopistolaisten osallistumista politiikkaan on kritisoitu. Siihen menee kuulemma liikaa aikaa. Samanlaista tuhahtelua kuuluu, kun joku on valittu muiden kannattamana johonkin asemaan jossain muussa harrastustoiminnassa. Tekisi mieli sanoa, että ”kaunapuheita”, mutta enpäs sano.

Olisi ehkä hedelmällisempää ajatella niin, että osallistuessaan yliopiston ulkopuoliseen toimintaan (politiikkaan, järjestötyöhön tai muuhun) yliopistolainen hyödyntää työssään hankkimaa osaamistaan, esimerkiksi syvällistä ajattelua, järjestelmällisyyttä, viestimistä ja vaikuttamista, vapaa-ajan toiminnan puitteissa. Ja mikä tärkeintä: samalla yliopistolainen rakentaa paitsi yliopiston ulkoista mielikuvaa myös yliopisto–yhteiskunta -suhdetta virallisten tavoitteiden ja toimintamallien ylä- ja ulkopuolella. Ja vieläpä vapaaehtoisesti!

Omalla kohdallani olen huomannut, että elämää kannattaa katsella myös yliopiston ulkopuolella. Tottahan tutkijan uralla on vaiheita, jolloin työn ulkopuolisella elämällä ei ole merkitystä, esimerkiksi väitöskirjan tai muun tutkimuksen viimeistelyvaihe. Aktiivinen harrastustoiminta voi parhaimmillaan antaa sävyjä myös työelämään. Oma sukupolveni on varmasti tottunut siihen, että ihmisellä voi olla monta roolia ja identiteettiä vaihdetaan edessä olevan toiminnan mukaan. Se on tervettä ja kertoo terveestä itsetunnosta.

Topiantti Äikäs Kirjoittaja on dosentti ja toimii projektipäällikkönä Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Oulun kaupungin rahoittamassa, maantieteen laitoksessa toteutettavassa EAKR-hankkeessa. Hän on myös Suomen Jääpalloliiton puheenjohtaja

ta pa h t u u

KEVÄÄN 2010 OPISKELIJAVALINTA Tutustu koulutusohjelmiimme verkkoosoitteessa www.oulu.fi/yliopisto.

Oulun yliopistoon haetaan valtakunnallisessa sähköisessä yhteishaussa, www-osoite: www.yliopistohaku.fi Yhteishaussa voit hakea enintään yhdeksään hakukohteeseen.

Sähköinen yhteishaku koskee vain hakemista. Se ei vaikuta valintaprosessiin.

Oulun yliopistossa hakuaika on vain kerran vuodessa.

Hakuaika 1.3.–16.4.2010.

TAPAHTUMIA

MUSEOT

Pesti 2010 -työmarkkinapäivä teknillisessä tiedekunnassa 20.1.2010.

Geologinen museo Avoinna pääsääntöisesti ma–pe ja su klo 11–15.

Suljettu juhlapyhinä.

Oulun arkkitehtuurin osasto 50 vuotta, oppilastyönäyttely 31.1.2010 saakka.

Aktuumin postituksessa mahdollisia muutoksia Päivitämme Aktuumin osoiterekisteriä. Seuraava lehti ilmestyy helmi/maaliskuussa 2010.

Mikäli et saa lehteäsi tuolloin postitse, ota yhteyttä meihin, puh. (08) 553 4118.

Eläinmuseo Avoinna virka-aikana ma–pe klo 8.30–15.45 ja su klo 11–15.

Ylioppilaskunnan juhlavuoden ohjelma keväällä 2010:

Kulttuurikeskiviikot joka kuun 3. keskiviikko: 20.1., 17.3., 21.4., 19.5.

22.-27.2. Vuosijuhlaviikko • 27.2. 50-vuotisvuosijuhla Annos50 Saalastinsalissa 12.5. Amazing Oulu, liikunnallinen kaupunkiseikkailu Ylioppilaskunnan historian julkistamistilaisuus

Tervetuloa mukaan juhlaan!

Lue lisää: www.oyy50.fi

Kasvitieteellinen puutarha, Linnanmaa Kasvihuoneet avoinna ti–pe 8–15, su 12–15. (suljettu 24.­– 27.12., 31.12.–3.1. ja 6.1.)

PAREMPIA TIEDEJUTTUJA? VASTAA LUKIJAKYSELYYN Mieltä mieltä olet Aktuumi -lehdestä ja sen jutuista? Mistä haluaisit lukea enemmän? Vastaamalla lukijakyselyymme autat meitä tekemään sinulle entistä parempaa ja kiinnostavampaa lehteä. Saat sähköpostiisi vuodenvaihteen jälkeen sähköisen kyselylomakkeen, joka on helppo ja nopea vastata.

Uusimman ja aikaisemmin julkaistut Aktuumit voit halutessasi lukea myös sähköisesti yliopiston verkkosivulta osoitteessa www.oulu.fi/aktuumi.

Lukijakyselyn toteuttaa Viisikko-Communica Communications VCA Oy.

OYY 50 vuotta - OYYeah!

Oulun yliopiston ylioppilaskunta Mannenkatu 1, 90100 Oulu puh. 08 3113176 toimisto@oyy.fi

Alumnitoiminta – yhteys kotiyliopistoosi Tervetuloa mukaan Oulun yliopiston alumnitoimintaan! Alumnitoimintaan osallistumalla pysyt yhteydessä kotiyliopistoosi ja entisiin opiskelutovereihisi ja opettajiin.

Yhteydenpidon keskeinen väline on alumniverkosto, joka toimii verkko-osoitteessa https://alumni.oulu.fi. Mukana verkostossa on jo noin 4000 Oulun yliopiston alumnia. Rekisteröityminen alumniksi ja verkoston käyttö on maksutonta eikä sido mihinkään. Voit halutessasi liittyä myös alumnitoimijoiden postituslistalle. Tiedustelut ja liittymiset alumnikoordinaattori Karoliina Kekki, s-posti karoliina.kekki(at)oulu.fi, puh. (08) 553 4027.

.5304