Aktuumi 04/2010

VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA

4/2010

Älykäs kuntosali Heikkenevän perimän uhkaamat Musiikkia luovasti kännykällä Rössypottuseura porisi yliopiston hyväksi

Pohjoisen mustikassa vahvemmin flavonoideja Jo pidempään on arveltu, että pohjoisessa kasvavissa luonnonmarjoissa on enemmän terveyteen edullisesti vaikuttavia ainesosia kuin etelässä poimituissa. Yhteispohjoismaisen tutkimusprojektin tänä vuonna valmistuneet tulokset vahvistavat tiedon: pohjoisen mustikoissa on enemmän flavonoideja.

Tutkimuksessa kasvatettiin Oulun yliopiston Linnanmaan koekentillä mustikkalajikkeita eri leveyspiireiltä Saksasta Utsjoelle.

Niiden klooneja kasvatettiin vertailun saamiseksi kontrolloiduissa kasvatuskammioissa pohjoisessa Norjassa. Eri kokeista saatiin samat tulokset.

Flavonoidit ovat voimakkaita antioksidantteja, joiden arvioidaan toimivan elimistössä suoja-aineina. Mustikassa flavonoidit sisältyvät sen väriaineisiin, siniseen ja punaiseen. Pohjoisen mustikoiden laatuun vaikuttavat kasvuolosuhteet: kesäkauden pidempi päivä eli suurempi valon määrä ja sään viileys. Toisaalta vaikuttavat perinnölliset tekijät: pohjoisen mustikat eroavat geeneiltään eteläisistä.

2

aktuumi 4/2010

Mustikan ja muiden luonnonmarjojen todellisissa terveysvaikutuksissa on vielä paljon tutkittavaa, ennen kuin tiedetään tarkasti, miten niiden sisältämät flavonoidit todella toimivat ihmiselimistössä. Eri marjat sisältävät eri yhdisteitä, joten niitä on ainakin paikallaan syödä monipuolisesti.

Tieteellistä näyttöä mustikan terveellisistä vaikutuksista on saatu eläinkokeissa.

Mustikkadieetille laitetut ikääntyneet laboratoriorotat selvisivät labyrintistä aiempaa paremmin eli niiden muistitoiminnot paranivat. Myös motoriset kyvyt eli liikkuminen parantui. Mustikasta toivotaankin apua ikääntymiseen liittyviin muistisairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin. Toinen lupaava alue on silmien terveys.

Oulun yliopistosta pohjoismaisessa Nordic Bilberry: Towards Functional Food -tutkimusprojektissa työskentelee Suomen Akatemian tutkijatohtori Laura Jaakola.

Ilkka Jaakola

3

aktuumi

Nro 4 lokakuu 2010 20. vsk

10

14

16

20

JULKAISIJA

Oulun yliopisto PÄÄTOIMITTAJA

Tapio Mäkinen

5

Muutosherkkyys tarpeen

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

6

Laitteiden ja ohjelmistojen viidakosta teknologian tehokäyttöön

TOIMITUSNEUVOSTO

9

Oululainen tietoliikenne haasteiden edessä

10 NMR avaa aineen salat 14 Perimän köyhtyminen uhkaa sutta 16 Musiikin luova oppiminen tukee lapsen kasvua ja kehitystä

18 Aktuumit

20 Intelille ja Nokialle yhteinen tutkimuslaboratorio Oulun yliopistoon

22 Viraston pöllyttäjä 24 Rössypottuseura juhli Oulun yliopiston puolesta

26 Lyhyet

28 Väitökset

30 Yhteisestä helvetistä julkisoksi

31 Tapahtuu

Tiina Pistokoski Erkki Alasaarela Sakari Jussi-Pekka Sanna Järvelä Erkki Karvonen Karoliina Kekki Leila Risteli Olli Silvén Tapio Mäkinen Tiina Pistokoski TAITTO/KUVANKÄSITTELY/KANSI

Petri Ovaskainen GRAAFINEN SUUNNITTELU

V-P Viklund/Avalon Oy OSOITTEET

Liisa Salmela Osoitteenmuutokset osoitteeseen aktuumi oulu.fi Mikäli olet rekisteröitynyt alumniverkostoon, tee osoitteenmuutos myös alumnirekisteriin https://alumni.oulu.fi. yhteystiedot

sähköposti: aktuumi oulu.fi www.oulu.fi/aktuumi Puhelin (08) 553 4091

PAINATUS

Painos 6200 Joutsen Median Painotalo Kannen kuva: Rodeo / Juha Tuomi ISSN 0788-7132 Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, otsikoida ja käsitellä lähetettyjä kirjoituksia.

4

aktuumi 4/2010

pääkirjoitus

Muutosherkkyys tarpeen Yliopistoilta vaaditaan nyt muutosherkkyyttä. Keskeistä on strategioihin liittyvien toimenpideohjelmien toteuttaminen.

Oulun yliopistossa tutkimuksen paino- ja kehittämisalat on uusittu ja niiden toimintarakenteet selkiytetty. Keskeisiä tavoitteita ovat laadun parantaminen, moni- ja poikkitieteisyyden lisääminen, selkeän jatkumon luominen perustutkimuksesta sovelluksiin, opetuksen tieteellistäminen ja kansainvälisen toiminnan lisääminen.

Tutkijakoulutus on voimakkaan kehittämisen kohteena. Oulussa olemme parhaillaan rakentamassa kansainvälisen mallin mukaista tutkijakoulua, University of Oulu Graduate Schoolia. Se tulee sisältämään kaikki yliopiston omat sekä yliopistossa toimivat kansainväliset ja kansalliset tohtoriohjelmat ja kansainväliset maisteriohjelmat.

Kaikki ohjelmat nojaavat vahvoihin tutkimusryhmiin.

Myös opetuksessa on päästävä eroon siilomaisista laitos- ja tiedekuntarakenteista ja reviiriajattelusta. Suomi otti varsin nopeasti käyttöön Bolognan prosessin mukaisen 3 + 2 -tutkintorakenteen eli kolmivuotiset kandidaatin ja sitä seuraavat kaksivuotiset maisterin opinnot. Käytännössä rakenteet uusiutuivat, mutta sisällöt eivät.

Nyt olemme Oulun yliopistossa käynnistäneet sisällöllisen tutkinnonuudistuksen alkuperäisen Bolognan prosessin tavoitteiden saavuttamiseksi. Kandidaatin tutkintoon johtavia ohjelmia tulee olla huomattavasti nykyistä vähemmän, ja niiden tulee antaa laaja yleissivistys ja jatkokoulutuskelpoisuus useampaan maisteriohjelmaan, myös toisessa tiedekunnassa. Maisteriohjelmista, joilla ei ole vetovoimaa ja joista valmistuu hyvin vähän opiskelijoita, tulee luopua ja perustaa tilalle uusia, mielellään poikki- ja monitieteisiä ohjelmia.

Yliopistot ovat lähteneet aktiivisesti toteuttamaan uudistuksia tämän vuoden alussa voimaan tulleen uuden yliopistolain pohjalta. Oulun yliopisto on yliopistoista ensimmäisenä käyttänyt laajamittaisesti hyväkseen sen suomia mahdollisuuksia.

Uudistus oli välttämätöntä tehdä, sillä vanhalla mallilla yliopistot eivät olisi pystyneet vastaamaan globaalin toimintaympäristön muuttuviin vaatimuksiin.

Uudistus on tuulettanut vanhoja ajatusmalleja.

Yliopistojen uusi hallinnollinen asema antaa mahdollisuuden myös rakentaa uudenlaista toiminta- ja keskustelukulttuuria yliopistojen ja valtiovallan kesken.

Yliopistot tukevat rakenteellisen kehittämisen jatkamista edelleen. Samalla on tärkeää, että yliopistouudistus saatetaan asianmukaisesti ja kestävästi loppuun.

Juha Sarkkinen

Lauri Lajunen rehtori Oulun yliopisto

5

Älykkäitä laitteita sisältävää kuntosalia kehittävään DIEM-projektiin on Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen projektipäällikkö Kari Liukkunen (vas.) löytänyt kumppaneita yrityksistä. Johtaja Vesa Tornberg Polar Electrosta arvioi yhteishankkeen antavan arvokasta käyttäjäpalautetta yhtiön tuotekehitystä varten.

Laitteiden ja ohjelmistojen viida teknologian tehokäyt 6

aktuumi 4/2010

dakosta töön

Meitä ympäröivät lukuisat tietokoneet, joita on jo lähes jokaisen laitteen sisällä kodinkoneista lähtien. Yliopisto tutkii, miten eri järjestelmät, laitteet ja ohjelmistot saadaan keskustelemaan keskenään. Terveysliikuntaan painottunut kuntosali toimii oivana koelaboratoriona.

Te k s t i: R a ija Tuom i n e n Kuva t: Pe k k a Huov i n e n, S t u d io P.S .V.

O

ulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos on mukana Suomen strategisen huippuosaamisen ICT-keskittymän tutkimusohjelmassa, jossa haetaan olemassa oleville teknologioille nykyistä tehokkaampaa käyttöä. ”Ympärillämme on joka puolella mielettömästi tietojärjestelmiä, sensoreita ja laitteita, jotka eivät keskustele keskenään. Tässä ympärillämme on esimerkiksi lämmön ja valaistuksen ohjausjärjestelmä, kahviautomaatti, puhelimia, kamera”, projektipäällikkö Kari Liukkunen tietojenkäsittelytieteiden laitoksesta konkretisoi. ”Kun eri tietojärjestelmät ja älykkäät laitteet saadaan keskustelemaan keskenään, saamme aikaan uusia palveluja. Esimerkiksi kameralla voisi säätää huoneen valaistusta tai ilmastointi säätyisi itsestään sen mukaan, kuinka monta ihmistä tilassa on tai miten sää ulkona muuttuu.”

Kehittääkseen älykkäiden laitteiden yhteistoimintaa laitos valitsi tutkimusympäristöksi kuntosalin. ”Kuntosali on hyvä ympäristö, koska siellä mitataan asioita, siellä on erilaisia älykkäitä laitteita, kulunhallintaja asiakasjärjestelmiä ja ihmisiä”, Liukkunen perustelee. Tutkijat tarvitsevat yhteistyökumppania ennen kaikkea saadakseen todellista tietoa sekä palvelun käyttäjien että palvelun tarjoajayrityksen tarpeista.

”Olisimme mielellämme yhdessä kaupungin kanssa rakentaneet Raatin liikuntakeskukseen maailman älykkäimmän ympäristön, mutta se ei onnistunut Tekesin rahoitussäännösten takia”, Liukkunen harmittelee. Oulun kaupunki remontoi vast’ikään perusteellisesti perinteisen Raatin uimahallin ja urheilukentän. ”Lisäksi kuntoilu on kasvava trendi, jolloin siihen kannattaa panostaa. Ennen kaikkea liikunta kaikkinensa on erittäin tärkeä kehittämiskohde ihmisten ikääntymisen ja työkyvyn säilyttämisen näkökulmasta.”

Sähköinen Personal Trainer Hyvä yhteistyökumppani DIEM-hankkeeseen löytyi yritysmaailmasta: oululainen HealthEx on patentoinut konseptin, joka käyttää hyödykseen teknologian suomia mahdollisuuksia nähtävästi enemmän kuin mikään muu kuntosaliyritys maailmassa.

HealhtEx onkin muutamassa vuodessa laajentanut toimintaansa eri puolille Suomea ja Saksaan.

Terveysliikuntaa painottavassa salissa kuntoilijalla on oma sirukortti, jossa on lisäksi RFID-lukija. Kortin avulla henkilö pääsee sisälle saliin. Aloittaessaan kuntoilun hän laittaa korttinsa kuntolaitteeseen.

Laitteen vastukset säätyvät automaattisesti korttiin syötetyn fysioterapeutin laatiman 7

3,0

Dataa kunto-ohjelman suorituksesta

2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0

Ohjelmoitu kunto-ohjelma

Dataa verkkopalveluihin

Kortti

kunto-ohjelman mukaisesti. Laite kertoo toistojen määrän, ja jokainen uusi suoritus tallentuu kortille.

HealthEx-palvelu käyttää suomalaisia Hurkuntolaitteita, joissa on Linux-tietokoneet.

Kuntolaitteen näyttö näyttää langattomasti myös kuntoilijan sydämen sykkeen, kun hänellä on Polar Electron sykemittari yllään.

Myös syke tallettuu kuntoilijan sirukortille.

Kun kunto nousee ja henkilö tekee pari ylimääräistä toistoa, sirukortti rekisteröi muutoksen ja säätää laitteen seuraavalla kerralla automaattisesti vaativammaksi. Tietojärjestelmä tallettaa koko kuntoiluhistorian ja laatii raportteja harjoittelun tehosta ja kunnon kohenemisesta. Järjestelmä antaa kuntoilijalle reaaliaikaista palautetta harjoittelun vaikutuksista ja motivoi siten jatkamaan. Polar Electron kehittämä toiminnanohjausjärjestelmä pystyy vastaanottamaan myös sähköisen liikuntareseptin suoraan lääkäriltä.

Useammille ja halvemmalla Vaikka käyttäjät ovat kiittäneet järjestelmää helppoudesta, on HealhtEx-sali tutkijoille mielenkiintoinen ympäristö teknologioiden entistä parempaan hyödyntämiseen. ”Olen toiminut parikymmentä vuotta alalla. Suurin ongelma on ollut se, että olemassa olevia teknologioita ei hyödynnetä.

Ne joko eivät toimi tai ne ovat liian vaikeita”, HealhtExin toimitusjohtaja Jouni Herranen kertoo. Hän odottaa, että yhteistyöhanke tuo helpotusta: ”DIEM-hankkeen myötä palvelumme automatisoituu entisestään, jolloin pystymme tuottamaan entistä parempaa ja helpommin käytettävää palvelua massoille edulli8

aktuumi 4/2010

sella hinnalla.” Kiireinen yrittäjä arvostaa DIEM-yhteistyössä myös sitä, että yliopisto on hoitanut vaativat ja aikaa vievät rahoitushakemukset Tekesille.

Jatkossa kuntosalin sirukortin korvaa ehkä jonkinlainen kosketukseen perustuva tunnistautuminen, ja suoritustiedot siirtyvät järjestelmään suoraan kuntolaitteesta ilman korttia. Tutkijat ovat kehittäneet myös kosketukseen perustuvaa palautejärjestelmää.

Polar Electrolle yhteistyöhanke merkitsee liiketoiminnan kasvua, johtaja Vesa Tornberg kertoo. Kuntosalipalvelua täydentävät palvelut ovat nousemassa Polarille merkittäväksi tukijalaksi sykemittaribisneksen oheen. Yhteistyön myötä yritys saa lisäksi arvokasta käyttäjäpalautetta tuotekehittelytyöhönsä.

Alalle kuin alalle DIEM-tutkimushanke päättyy ensi vuonna. ”Toivon, että mukana olevilla yrityksillä on uusia kaupallisia tuotteita markkinoilla tai menossa markkinoille. Toivon myös, että on syntynyt uusia innovaatioita ja ideoita tuotteiden kehittämiseen”, Kari Liukkunen hahmottelee.

DIEM-tutkimuksen tulokset ovat hänen mukaansa hyödynnettävissä millä tahansa alalla. ”Kun saamme teknologiat toimimaan yhdessä ympäristössä, idea on helppo siirtää muihinkin ympäristöihin. Hankalampaa on tietää, mitä ihmiset haluavat? Mitä ihmiset haluavat tehdä esimerkiksi keittiössä?

Tai miten tietojärjestelmät ja laitteet pitäisi kouluympäristössä yhdistää, että ne tukisivat koulun tehtävää?”

Osana DIEM-hanketta yliopiston tutkijat ovat kehittäneet työkaluja, joilla ihmisten

Laitekuva: Hur

Päivitetty kunto-ohjelma

Dataa kunto-ohjelman suorituksesta -syketiedot -kunnon kehitys

todelliset tarpeet saataisiin selville. ”Innovaatiot eivät synny niin, että kysymme ihmisiltä, mitä he haluavat. Ihmiset pitää aktivoida keksimään uutta. Olemme tutkineet ja kehittäneet menetelmiä, joilla innovaatioita syntyy.” Tutkimustyö on synnyttänyt myös uuden yrityksen, Invicor Oy:n. Se järjestää innovaatioturnauksia yrityksille.

Liukkusen mukaan tietoyhteiskunta on rakentunut näihin päiviin saakka erillisille laitteille ja ohjelmistoille pääasiassa insinööritieteen näkökulmasta, jolloin käytännöllisyys ja helppokäyttöisyys ovat usein unohtuneet. ”Kun saat haluamasi tiedon ilman, että huomaat tehneesi töitä sen eteen, silloin järjestelmä toimii niin kuin sen pitääkin toimia”, hän tiivistää. 

DIEM Device

and Interoperability Ecosystem eli Laitteiden välisen yhteentoimivuuden ja liitettävyyden -tutkimushanke yksi Tieto- ja viestintäteollisuuden ja palvelujen huippuosaamisen keskittymän (ICT Shok) tutkimusohjelmista ajoitus vuosille 2008–2011 Tekes-rahoitus 13 miljoonaa euroa/ vuosi; Ouluun noin 1,5 miljoonaa euroa/vuosi Oulun yliopisto mukana myös kahdessa muussa ICT Shokin tutkimusohjelmassa: Cooperative Traffic ja Cloud Software www.tivit.fi/fi/device

Elinvoimainen Pohjois- Suomi 2020 Kolumnisarjassa Oulun yliopiston asiantuntijat arvioivat Pohjois-Suomen elinvoimaisuuden edellytyksiä ja tulevaisuuden menestystekijöitä

Oululainen tietoliikenne haasteiden edessä

Hilkka Sandberg

Oulun yliopiston ICT-tutkimus sai vahvaa

nostetta noin 20 vuotta sitten yliopiston, elinkeinoelämän, kaupungin ja alueen muiden toimijoiden löydettyä toisensa. Tutkimustoiminta ja osaaminen onnistuttiin muuntamaan menestyväksi liiketoiminnaksi, jossa muun muassa Nokialla oli ja on keskeinen rooli.

NMT-järjestelmä tuli ja meni, ja 2G- eli GSMjärjestelmä on vieläkin käytössä. Centre for Wireless Communications (CWC) -yksiköllä on ollut erityisen vahva rooli 3G-matkapuhelinjärjestelmän kehityksessä. CWC:ssä kehitettiin ratkaisuja ja algoritmeja, jotka ovat nyt käytössä sekä matkapuhelimissa että tukiasemissa. Tällä hetkellä kehitetään kolmannen sukupolven evoluutioversioita (3G-LTE) ja niin kutsutun neljännen sukupolven matkapuhelinratkaisuja (3GLTE-A ja IMT-A), joissa on mukana CWC:ssä tutkittuja vaihtoehtoja. Nämä järjestelmät ovat standardointivaiheessa. Vielä on epäselvää, milloin seuraavan sukupolven ratkaisuja lähdetään hakemaan.

Maailma muuttuu Eskoseni, kirjoitti jo Aleksis Kivi. Oulun kannalta alan liiketoimintaympäristöön on tulossa merkittäviä muutoksia, kun esimerkiksi Nokia myy radiomodeemiliiketoimintansa japanilaiselle Renesas-yhtiölle. Jatkossa Nokia on edelleenkin matkapuhelinyhtiö, mutta suuremman painon tuotteiden kehityksessä saavat matkapuhelimella käytettävät palvelut. Toisaalta Nokia Siemens Networks (NSN) on uutisoinut merkittävästä Motorolan verkkoliiketoiminnan ostosta.

Lisäksi tietoa on tullut uuden LTE-teknologian merkittävistä verkkotoimituksista Yhdysvaltoihin. Muutos on mahdollisuus – miten se hyödynnetään?

Tärkeitä ovat tietenkin osaavat tekijät. Oulun yliopiston vaikutuspiirissä olevat ikäluokat ovat pienenemässä ja teknologian vetovoima on hiipumassa. Tähän CWC ja yliopisto vastaavat kansainvälisellä langattoman tietoliikennetekniikan maisteriohjelmalla WCE, joka alkaa tänä syksynä. Se tuo vuosittain 20 ulkomaista opiskelijaa Ouluun. Tavoitteena on, että heistä suurin osa jää alueelle ja parhaat jat-

kavat CWC:n kansainvälisessä tohtoriohjelmassa. Kansainvälistyminen on alueen tulevaisuudelle elinehto. Muun muassa Nokian ja NSN:n alihankinnasta syntyneiden yritysten on muunnettava osaamisensa globaalimarkkinoita kiinnostavaksi.

Langattoman tietoliikenteen tulevaisuutta ohjaavia megatrendejä ovat mm. langattomien laitteiden kytkeytyminen internetiin, ilmastonmuutos, nousevat markkina-alueet Intia ja Afrikka, väestön ikääntyminen ja yhteiskunnan riippuvuus ICT-teknologioista. Tulevaisuuden langattomien järjestelmien, laitteiden ja palveluiden tulee olla paikkatietoisia, energiatehokkaita, tarjota käyttäjien palvelutarpeiden mukaista kapasiteettia, kyetä käyttämään radioverkkoja ja -resursseja joustavasti ja toivuttava automaattisesti vikatilanteista.

Langattomuus uusilla sovellusalueilla tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia. Tutkimuksessa se tarkoittaa poikkitieteellisyyttä. Yksi esimerkki on lääketieteen ja hyvinvointiteknologioiden yhdistäminen langattomuuteen. CWC:ssä on kehitetty mm. lääketieteellisiin tarkoituksiin sairaalaympäristössä soveltuvia langattomia teknologioita.

Toinen esimerkki ovat mittaustekniset sovellukset. Mittaustietoa tarvitaan yhä enemmän, jotta teollisuusjärjestelmiä, rakennusten energiankulutusta, ympäristön tilaa tai vaikkapa liikennevirtoja voidaan ohjata tehokkaasti. CWC:ssä on haettu ratkaisuja, joilla mm. paristokäyttöisten sensoriverkkojen tietoliikenneverkot kyettäisiin muodostamaan tehokkaasti.

Meidän tulee siis tuottaa teknologisia ratkaisuja, jotka yhdistettyinä uusiin palveluihin tai sovelluksiin tuottavat taloudellista kasvua, ei vain tietoliikenneteollisuudessa vaan laajemmin kaikilla teollisuuden ja palveluiden alueilla. Kuinka sulauttaa langattomuus muihin sovelluksiin – siinäpä haastetta kerrakseen.

Ari Pouttu tutkimusjohtaja Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto

9

NMR-spektroskopialla voidaan tutkia aineen kaikkia olomuotoja. Oulun yliopiston NMR-laboratorion 1990-luvun alkupuolella hankittu spektrometri saa vuoden sis채ll채 rinnalleen kolme uutta ajanmukaista spektrometri채.

10 aktuumi 4/2010

NMR avaa aineen salat Materiaalitutkimus Oulun yliopistossa vahvistuu merkittävästi, kun NMR-laboratorio hankkii uudet ajanmukaiset tutkimuslaitteistot. NMR-spektroskopialla voidaan selvittää sekä elollisen että elottoman aineen ominaisuuksia, ja menetelmää käytetään useilla tieteenaloilla.

Te k s t i: A k i Ha r ju / Kuva t: Ju ha Sa rk k i n e n

11

Tutkijatohtori Ville-Veikko Telkki etsii NMR-menetelmän avulla parasta lämpötilaa puun käsittelyyn muun muassa sen säänkestävyyden parantamiseksi.

Y

dinmagneettiseen resonanssiin perustuvalla tutkimusmenetelmällä voidaan tutkia melkein mitä tahansa. NMR-spektroskopian tutkimuskohteet ulottuvat ihmisistä pohjavesiin ja eläviin puihin. Menetelmää voidaan soveltaa fysiikan ja kemian alojen lisäksi myös lääketieteen, biologian ja geologian tutkimuksessa. ”NMR:n sovellusalue on periaatteessa rajaton. Menetelmä ei ole kaikkein herkin spektroskopian muoto, mutta epäherkkyyttäkin voidaan kompensoida materiaalin määrällä. Jos tutkittavaa materiaalia on riittävästi, rajoituksia ei käytännössä ole”, Oulun yliopiston NMR-tutkimusryhmän johtaja, professori Jukka Jokisaari kertoo.

Useimmiten NMR-spektroskopia ymmärretään vain staattisten tekijöiden kuten molekyylien rakenteen tutkimiseksi. Menetelmällä voidaan kuitenkin tarkastella aineen kaikkia olomuotoja. Staattisten ominaisuuksien lisäksi tutkimuskohteena voi olla muuttuvia elementtejä, kuten kaasuja ja nesteitä.

Käytännön hyötyä yrityksille Oulun yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksessa on parhaillaan käynnissä tutkimusprojekti, jossa selvitetään lämpökäsittelyn vaikutusta puun mikrorakenteeseen.

Tutkimusten yhtenä tavoitteena on löytää NMR-menetelmän avulla kriittinen lämpö12 aktuumi 4/2010

tila, jota puun lämpökäsittelyssä ei kannata ylittää. Projektia johtaa tutkijatohtori VilleVeikko Telkki. ”Esimerkiksi männyn vesisolujen koko pienenee lämpökäsittelyssä. Jos lämpötila nousee liian korkeaksi, solujen rakenne alkaa hajota. Tutkimusprojekti on hyvin käytännönläheinen, sillä sen tarkoituksena on löytää paras lämpötila puun käsittelyyn.

Lämpökäsittely parantaa puun säänkestävyyttä ja estää biologista hajoamista. Tutkimustuloksista koituu käytännön hyötyä alan yrityksille.”

Telkki on tehnyt uraauurtavaa NMR-tutkimusta aiemminkin. Hänen väitöskirjatyönään kehittämänsä menetelmä materiaalin huokosjakauman määrittämiseksi on parhaillaan patentti- ja rekisterihallituksen käsittelyssä. ”Huokoisia materiaaleja käytetään paljon muun muassa suodattimina ja katalyytteinä eli nopeuttamassa kemiallista reaktiota.

Usein on ensiarvoisen tärkeää tuntea materiaalin ominaisuudet mahdollisimman tarkasti. Kehittämäni menetelmä on yksinkertainen ja suoraviivainen. Siksi se voi tulevaisuudessa korvata nykyisin käytössä olevat, vaivalloisemmat analyysimenetelmät”, hän arvioi.

Tehokkaampia ja nopeampia laitteita NMR-tutkimuksen historia on varsin lyhyt.

Suomen ensimmäinen spektrometri asennettiin Oulun yliopistoon vuonna 1962. Laboratorion nykyiset tutkimuslaitteet eivät ole samoja kuin 1960-luvulla mutta silti auttamattoman vanhoja. Ensimmäisen sukupolven digitaalitekniikkaa edustavia laitteita on käytetty jo yli 16 vuotta, eikä niiden elinikä ole enää kovin pitkä.

NMR-laboratorion yli-insinööri Anu Kantola sanoo, että vaikka laitteet toimisivatkin vielä muutaman vuoden, niillä ei voi tehdä sen tason tutkimusta kuin tänä päivänä olisi tarpeen. Uudet tutkimuslaitteet korjaavat tilannetta.

Oulun yliopiston materiaali- ja molekyylitutkimuksen innovaatioympäristöhanke sai vastikään 1,5 miljoonan euron määrärahan NMR-laboratorion kehittämiseen. Jukka Jokisaari kertoo, että kaikki rahat tullaan käyttämään laitehankintoihin. ”Lisärahoituksella on valtava merkitys, sillä määräraha käytännössä turvaa tutkimusalan jatkuvuuden.”

Kantolan mukaan rahoilla hankitaan kolme uutta spektrometriä, joista suurimman taajuus on 600 megahertsiä. ”Tällä hetkellä suurin laitteemme on 500-megahertsinen. Pääsemme siis jatkossa käyttämään vahvempia magneettikenttiä. Uudet laitteet ovat myös nopeampia ja niissä on enemmän muistia, mikä mahdollistaa monipuolisempien ja tarkempien menetelmien käytön”, hän kuvaa.

Uudet tutkimusvälineet tilataan tarjouskilpailun jälkeen kuluvana syksynä. Parhaas-

Professori Jukka Jokisaari arvioi NMRlaboratorion yritysyhteistyön lisääntyvän, kun uusien laitteiden käyttämisestä kiinnostuneita yrityksiä on löytynyt jo yli 20.

Tutkijoiden käyttöön tulee yli-insinööri Anu Kantolan mukaan uuden tutkimuslaitteiston myötä monipuolisemmat ja tarkemmat menetelmät ja lisää käyttöaikaa.

sa tapauksessa laitteet ovat käytössä ensi vaessa käyttöaikaa riittää paremmin myös keväänä. opiskelijatöihin. Anu Kantola uskoo, että Laitteistoinvestointien myötä laboratoNMR-laboratorion modernisointi lisää alan rion kansainvälinen kilpailukyky paranee. koulutuksen vetovoimaa.

Tutkimusryhmä tähtää maailman huipulNMR-tutkimusryhmä tekee säännöllisesti le etenkin materiaalintutkimuksessa, joka yhteistyötä alueen yritysten ja tutkimuslaion yksi yliopiston strategisista painoaloistosten kanssa. ta. Biomolekyylien tutkimuksessa ulkomaiViime aikoina kapasiteettipula ja tutkisilla laboratorioilmuslai t teis ton la on jatkossakin ”Lämpökäsittely parantaa puun kunto ovat toetulyöntiasema, sin rajoittaneet säänkestävyyttä ja sillä alan huippumyös yritysyhlaitteet maksavat teistyötä. Jokiestää biologista hajoamista.”

6 – 8 miljoonaa saari uskoo yheuroa kappale. teistyön lisääntyvän jatkossa. ”Suomessa laiteinfrastruktuuriin käytetään ”Saamamme EU-rahoitus edellyttää, etyleensäkin aika niukasti rahaa. Yhdysvalloissa tä myös alueen yrityksillä on laboratorioomja rikkaammissa Euroopan maissa pelkästään me vapaa pääsy. Kun materiaali- ja molekyylaiteinvestointeihin sijoitetaan kymmeniä millitutkimuksen innovaatioympäristöhanketjoonia joka vuosi”, Jokisaari vertaa. ta käynnistettiin, yli 20 yritystä ilmoitti kiinnostuksestaan käyttää uusia laitteitamme.

Mukana oli enimmäkseen paikallisia pienyriModernisoinnilla tyksiä, mutta myös valtakunnallisia toimijoikoulutukselle vetovoimaa ta. Esimerkiksi VTT jätti rahoitushakemukseemme tukikirjeen, jossa se toivoi uusia yhUusista tutkimusvälineistä on hyötyä myös teistyötutkimuksia yliopiston kanssa.”  alan perusopiskelijoille. Laitemäärän kas-

Rakennetutkimuksesta vastauksia lääketeollisuuden tarpeisiin Kemian opiskelija Lauri Hiltunen on saanut

päivän tutkimustyonsä päätökseen. Yliopiston NMR-laboratorion spektrometri on antanut tuloksia muun muassa tärkkelyksen haarautumisesta. ”Tutkimustuloksia voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi orgaanisen kemian laboratoriotutkimuksissa”, Hiltunen kertoo.

Hiltusen opinnot ovat loppusuoralla. Lähitulevaisuudessa häämöttävän valmistumisen jälkeisestä ajasta opiskelija ei osaa sanoa vielä mitään.

Vaikka ala kehittyy ja kasvaa jatkuvasti, Suomessa työpaikat ovat vähissä. Esimerkiksi Saksassa NMR-laboratorioita on kymmenkertainen määrä Suomeen verrattuna. ”Voi hyvinkin olla, että ensimmäinen työpaikkani löytyy ulkomailta.

Maailmalla rakennetutkimuksen asiantuntijoille on valtavasti kysyntää”, Hiltunen jatkaa.

NMR eli ydinmagneettinen resonanssi on rakennetutkimuksen perusväline. Se perustuu magneettisten atomiydinten ja radiotaajuisen magneettikentän vuorovaikutukseen. Kyseisellä menetelmällä voidaan ratkaista esimerkiksi nesteeseen liuotetun molekyylin rakenne. ”Käytännössä tutkimme esimerkiksi tiettyjen lääkeaineiden sitoutumista ihmisen proteiineihin. Emme tuota uusia lääkkeitä

vaan hankimme tietoa jo olemassa olevista lääkkeistä”, Hiltunen valottaa.

Tutkijan uralle tähtäävä Hiltunen mainitsee esimerkkinä Keski-Amerikassa käytettävät luontaislääkekasvit. Rakennetutkimuksella voidaan selvittää, mihin kasvien lääkitsevä vaikutus perustuu. Hiltusen mukaan esimerkki on kärjistetty, mutta valaiseva.

Rakennetutkijan perustyötä on tunnistaa ja erotella esimerkiksi luonnontuotteista biologisesti aktiivisia aineita. ”Löydettyjä ainesosia voidaan tarkemman analyysin jälkeen hyödyntää suoraan vaikkapa lääketeollisuudessa.”

Oulun yliopisto on Suomen ainoa tiedeyhteisö, jossa voi suuntautua yksinomaan rakennetutkimukseen. Muualla tutkintoon on liitettävä useita sivuaineita. Hiltusen mukaan alan kehitys on ollut maailmalla niin nopeaa, että Suomessa on pudottu ainakin hetkellisesti kyydistä. ”Kehittyneemmillä laitteilla voidaan tehdä tarkempaa tutkimusta. Siinä mielessä rakennetutkimus on välineurheilua. Uusilla laitteilla vanhatkin asiat voidaan tutkia uudelleen.” (AH)

13

Suden geeniperimän tutkimuksessa tarvittavaa DNA:ta kerätään muun muassa Ranuan eläinpuistossa syntyvistä sudenpennuista ottamalla näyte suun limakalvolta.

Perimän köyhtyminen uhkaa sutta Sudet vähenevät Suomessa, ja samalla niiden perimä köyhtyy. Ruotsissa tilanne on jo niin huono, että sukurutsaiset sudet kärsivät muun muassa selkärangan epämuodostumista. Oulun yliopistoon keskittynyt Suomen susitutkimus herättää kiinnostusta kansainvälisesti.

Te k s t i: R a ija Tu o m i n e n / Kuva: Jou n i A s pi

14 aktuumi 4/2010

S

uomessa on nykyisin noin 160 sutta, jotka asustavat pääasiassa itärajan tuntumassa. Vielä 1800-luvun puolivälissä susi asutti koko maata, mutta siitä lähtien noin 20 000 sutta on nähnyt päiviensä lopun tapettuna. ”Jotta suden geeniperimä säilyisi, lisääntyviä susia pitäisi olla noin 50 kappaletta. Silloin susia pitäisi olla yhteensä vähintään 200–250 kappaletta”, intendentti, Oulun yliopiston eläinmuseon johtaja Jouni Aspi kertoo.

Susien vähäinen määrä aiheuttaa sukusiitoksia, jotka huonontavat suden geeniperimää. Ruotsissa tilanne on jo erittäin huolestuttava: ”Kaikki Ruotsin sudet ovat lähtöisin kolmesta yksilöstä. Joka 10. sudella on luustovaurioita, pääasiassa selkärangan epämuodostumia. Pentuekoot ovat suomalaisia pentueita huomattavasti pienempiä.” ”Meillä tekeillä olevan väitöstutkimuksen mukaan köyhtynyt geeniperimä ja loisinfektiot näyttävät korreloivan keskenään. Yksilöt, joilla on monimuotoinen geeniperimä, saavat vähemmän loisinfektioita.”

Suden geeniperimää köyhdyttävät myös koirasudet eli hybridit. Urosten puuttuessa susiemo hyväksyy kumppanikseen myös koiran tai suden ja koiran risteymän, niin sanotun koirasuden. Viimeksi tällainen tavattiin kesällä Kainuussa. ”Kaikissa koirasusitapauksissa emo on ollut susi, uros koira tai hybridi. Narttukoirat eivät selviydy luonnossa”, Aspi kertoo. Hybridit tuovat mukanaan omat ongelmansa: ”Koirat eivät ole sopeutuneet luontoon, joten ne vievät sinne väärää geeniainesta.

Koirat esimerkiksi lisääntyvät ympäri vuoden, kun taas susi kerran vuodessa tiettyyn aikaan.

Jos susi lisääntyy väärään aikaan vuodesta, pennut eivät todennäköisesti selviydy.”

Ennen suomalaiset susiemot saivat sulhasia Venäjän puolelta. Hirvikannan laskun myötä susien määrä on pudonnut myös rajan takana, ja lisäksi Venäjän Karjalassa sudesta maksetaan tapporahaa. Rajan ylityksen eli migraation väheneminen köyhdyttää osaltaan suomalaisen suden geeniperimää.

Suomessa susikantaa laskee myös salametsästys. Elinkykyanalyysin perusteella tutkijat ovat arvioineet, että noin 20 sutta on salametsästetty maassamme vuosittain.

Nanotekniikka avuksi Nykysuden geeniperimää on päästy vertaamaan sen esi-isien geeniperimään tutkimalla susien DNA:ta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos pannoittaa susia ja ottaa niistä samalla DNA-näytteet. Kaikki lisääntyvät laumat pyritään pannoittamaan. Lauma pitää sisällään alfaparin eli lisääntyvän susiparin ja

sen pentueen sekä joitakin edellisen vuoden pentuja. Joskus harvoin laumassa voi olla jokin perheeseen kuulumaton yksilö.

Muinaisten susien DNA:ta on kerätty eläinmuseoiden susien hampaista. Vanhin suden näyte on peräisin vuodelta 1854.

Tutkijoilla on käytössään 100 museonäytettä ja noin 300 tuoreempaa näytettä. Jonkin verran tutkijat keräävät DNA-näytteitä myös susien ulosteista. Näin selvitetään muun muassa lauman susien sukulaisuutta.

Ulostenäytteet ovat kuitenkin haastavia, koska niissä on myös saaliin DNA:ta.

Tutkijoilla on käytettävissään Oulun yliopiston Mikro- ja nanotekniikan keskuksen puhdaslaboratorio DNA-näytteiden tutkimiseen. ”Museosusissa on enää niin vähän DNA:ta jäljellä, että tarvitsemme puhdaslaboratorion näytteiden tutkimiseen”, Aspi kuvaa. Muissa olosuhteissa näytteeseen saattaa sekoittua ilmassa leijuvaa monistettua DNA:ta.

uhanalaisia lajeja, ja muutkin pedot kuuluvat uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviin.

Susi vetää tutkijoita eniten puoleensa: ”Aihe kiinnostaa, se on tiedeseksikästä”, Aspi muotoilee. ”Ulkomailta olisi tulossa opinnäytetyöntekijöitä vaikka kuinka paljon.

Saan yhteydenottoja lähes viikoittain, mutta rahoitus ei riitä kaikkeen.”

Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut osan tutkimustyöstä suden hoitosuunnitelmaan liittyen, mutta tämä hana on sulkeutumassa. Suomen Akatemian rahoituskausi päättyy tällä erää vuoden lopussa, mutta jatkohakemukset ovat vetämässä.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lisäksi Oulun yliopiston petotutkijat tekevät yhteistyötä myös Norjan, Ruotsin ja Venäjän tutkijoiden kanssa. ”Olemme antaneet asiantuntija-apua myös Intialle tutkimalla yhdessä intialaisten kanssa tiikereiden geneettistä muuntelua.” 

Monimuotoisuus pienenee ”Toistaiseksi suomalaisen susipopulaation geneettinen muuntelu on samalla tasolla kuin muissa ei-uhanalaisissa susipopulaatioissa maailmassa. Geneettinen monimuotoisuus näyttää kuitenkin pienenevän”, Jouni Aspi jatkaa.

Suden geeniperimä muuttuu hiukan pohjoiseen päin mentäessä. Kannat eivät ole kuitenkaan eriytyneet kuten karhulla, jolla on selvästi etelässä ja pohjoisessa erilainen perimä.

Oulussa tehdään susista parhaillaan kahta väitöskirjaa ja pro gradu -tutkimusta. Miksi susi tarvitsee tutkijansa? ”Kantojen hoidon kannalta on tärkeää tietää suden geeniperimän monimuotoisuudesta, ja siitä, kuinka paljon meillä on lisääntyviä yksilöitä. Kannan historiaa tutkimalla haetaan tekijöitä, jotka vaikuttavat suden selviämiseen ja eloonjäämiseen. Myös kannan hoitoon liittyvää tutkimusta tarvitaan. Emmekä vielä tiedä, mihin kaikkeen geeniperimän köyhtyminen vaikuttaa koko genominlaajuisesti.”

Tutkija ottaa varovaisesti kantaa suden suojelupoliittisiin kysymyksiin. Mutta: ”Sudella on yhtäläinen oikeus olla täällä kuin meilläkin, sudet olivat Suomessa meitä ennen. Susia on Suomessa vähemmän kuin Saimaan norppia.”

Tiedeseksikäs susi Suden lisäksi Oulun yliopistossa tutkitaan muitakin suurpetoja: karhua, ilvestä, ahmaa ja harmaahyljettä. Susi ja ahma ovat erittäin

Koiran läheinen sukulainen Alina Niskanen tutkii väitöksessään

myös koiran ja suden sukulaisuutta. Koiraeläimet ilmaantuivat maapallolle 40 miljoonaa vuotta sitten, ja vasta noin 15 000–30 000 vuotta sitten koira ja susi eriytyivät toisistaan.

Niskasen tutkimustulokset vahvistavat aiempaa käsitystä, että koira on syntynyt Kiinassa. Toisen käsityksen mukaan koiran koti on Lähi-Idässä. ”Tutkimuksen mukaan tiettyjen immunopuolustukseen osallistuvien geenien eli MHC-geenien muuntelu on koiralla laajempaa Kiinassa kuin missään muualla. Tämä kertoo siitä, että koira on elänyt Kiinassa pisimpään”, kertoo intendentti Jouni Aspi.

Hänen mukaansa koiran ja suden välisten erojen tutkiminen on vaikeaa, koska ne ovat niin läheistä sukua toisilleen. ”Jotkut koirarodut ovat perimältään kauempana toisistaan kuin koira ja susi.”

Jatkossa Oulun yliopistossa tutkitaan lisää koiran ja suden välisiä eroja ja sitä, mitä on tapahtunut koiran kesyyntymisen aikana. Samalla selvitetään, onko erilaistuneilla geeneillä vaikutusta suden selviytymiseen ja lisääntymiseen.

15

Professori Maija Fredriksonin johtamassa tutkimushankkeessa kehitettävä musiikin oppimisympäristö toimii matkapuhelimessa. Lapset voivat sen avulla laulaa ja säveltää omaa musiikkia. Tärkeä osa tutkimusta ovat testaukset lapsiryhmissä ja lasten antama palaute.

Musiikin luova oppiminen tukee lapsen kasvua ja kehitystä Kun lapselle annetaan mahdollisuus kommunikoida musiikilla esimerkiksi pelien ja leikkien muodossa, vahvistetaan samalla hänen yhteenkuuluvuuttaan omaan kulttuuriseen ryhmäänsä, sanoo musiikkikasvatuksen professori Maija Fredrikson. Panostamalla lapsuuden musiikinoppimisen tutkimukseen voidaan parantaa lasten hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen edellytyksiä.

Te k s t i: E l i s e K a l l io / Kuva: Ju ha Sa rk k i n e n 16 aktuumi 4/2010

tutkijakuva

M

usiikki on yksi ihmisen monista tavoista kommunikoida ja se tarjoaa musiikkikasvatuksen professori Maija Fredriksonin mukaan monipuolisia mahdollisuuksia tukea lasten sosiaalisten kykyjen kehittymistä yli kielirajojen. Työssään lasten musiikinoppimisen parissa hän on havainnut, että perimä ei yksin selitä musikaalista lahjakkuutta. Myös lapsen kasvuympäristöllä on suuri merkitys sen kehittymisessä. ”Tiedämme, että alle kouluikäiselle lapselle kaikki ovet ovat auki, mutta tämän jälkeen mahdollisuudet kapenevat. Länsimainen musiikkikulttuurimme perustuu tiettyyn tonaliteettiin ja musiikilliseen traditioon, johon olemme tottuneet. Alle kouluikäinen ei ole vielä omaksunut tätä ja hänellä on kyky oppia vaikka mitä”, Maija Fredrikson kuvaa. ”Kodin ääniympäristö myötävaikuttaa lapseen hänen tiedostamattaan ja selittää osin sen, millaisesta musiikista lapsi alkaa pitää. Antamalla lapselle mahdollisuuksia kommunikoida musiikin kautta esimerkiksi pelien ja leikkien muodossa vahvistetaan samalla hänen yhteenkuuluvuuttaan omaan kulttuuriseen ryhmäänsä. ”

Teoria kumpuaa käytännöstä Sibelius-Akatemiasta vuonna 1970 laulu pääaineenaan musiikinopettajaksi valmistunutta Fredriksonia kiinnosti jo opiskeluaikana pienten lasten opettaminen sekä lasten puheen ja musiikillisen kehityksen yhteydet.

Akateemiselle uralle hän lähti kuitenkin vasta omien lasten syntymisen jälkeen ja työskenneltyään musiikin lehtorina Jyväskylässä.

Pääaineenaan musiikkitiedettä ja sivuaineina erityispedagogiikkaa, kasvatustiedettä ja aikuiskasvatusta opiskellut Fredrikson valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi 1988. Väitöskirjansa alle kolmivuotiaiden päiväkotilasten laulamisesta hän sai valmiiksi 1994. ”Tutkijana näen itseni havainnoijana, joka pohtii näkemäänsä ja kokemaansa ja soveltaa sitä uuteen. Kiinnostukseni tutkimuksen tekoon heräsi alun perin käytännön työssäni lasten musiikinopetuksen parissa, mutta kokemukset omien lasteni kanssa toivat uutta syvyyttä tutkimusalueeseen.”

Väitöstutkimukseensa Fredrikson haki teoreettisia aineksia ja tarkastelutapoja etnomusikologiasta ja kognitiivisesta psykologiasta ja kehitti niiden pohjalta pienten lasten musiikillisen käyttäytymisen tarkasteluun soveltuvat mittarit. Näkökulma ja aihe olivat Suomessa täysin uusia, sillä alle kolmivuotiaiden lasten laulamista ei maassamme tuolloin vielä ollut tutkittu.

UMSIC:sta hyvinvointia kaikille lapsille Vuonna 1998 musiikkikasvatuksen professoriksi Oulun yliopistoon nimitetty Fredrikson on ollut monipuolisesti mukana alansa kansainvälisessä toiminnassa ja kirjoittanut erityisesti varhaisiän musiikilliseen kehitykseen, laulujen oppimiseen ja musiikin luoviin oppimisympäristöihin liittyviä julkaisuja. Hän toimi myös kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanina vuosina 2000–2002.

Tällä hetkellä Fredrikson johtaa Oulun yliopiston koordinoimaa, Euroopan unionin 7. puiteohjelmasta osittain rahoitettavaa kolmivuotista Usability of Music for the Social Inclusion of Children (UMSIC) -tutkimus- ja kehittämishanketta. Siinä rakennetaan 3–12 -vuotiaille lapsille ja nuorille suunnattua musiikin luovaa JamMo (Jamming Mobile) -oppimisympäristöä. Kansainvälinen ja monitieteinen hanke keskittyy erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien ADHD- eli ylivilkkaustaipumusta omaavien ja maahanmuuttajalasten kehityksen tukemiseen, mutta sovelluksesta on tarkoitus rakentaa hauska ja hyödyllinen peli kaikille lapsille. ”JamMo:n 3–6 -vuotiaille suunnatulla versiolla lapsi voi laulaa ja säveltää omaa musiikkia. 7–12 -vuotiaiden pelissä on tämän lisäksi mahdollisuus hakea materiaalia netistä, jakaa sitä muille ja osallistua vaikka bänditreeneihin virtuaalisesti.”

JamMo:n viimeisin versio toimii Nokian N900-älypuhelimella ja tietokoneen Ubuntu-käyttöjärjestelmällä. Avoimen lähdekoodin ansiosta Linux-pohjaista ohjelmistoa saa kuka tahansa kehittää vapaasti eteenpäin.

Fredrikson on tyytyväinen monitieteiseen yhteistyöhön, joka hankkeen puitteissa on virinnyt. ”UMSIC sopii erityisen hyvin teknologiakaupunkina profiloituneeseen Ouluun ja

vahvistaa sidoksia käyttäytymistieteiden ja teknisten tieteiden välillä Oulun yliopistossa. Olemme jo tuoneet UMSIC:in parissa kertynyttä tutkimustietoa ja osaamista esimerkiksi musiikkikasvatusteknologian opetukseen ja yhteyksiä on myös varhaiskasvatuksen puolelle.”

Lapsilähtöinen käytettävyys on keskeinen osa JamMo:n konseptia. Ohjelmaa kehitetään Suomessa sekä ulkomailla erilaisissa lapsiryhmissä tehtyjen testien ja lasten oman palautteen perusteella. Syksyllä 2010 alkavat käyttäjäryhmien kenttätestaukset maahanmuuttajalasten kanssa Oulussa.

Musiikin monitoiminainen ja urheilun ystävä Musikaalisessa perheessä varttunut Maija Fredrikson on soittanut pianoa 7-vuotiaasta lähtien. Musiikin ammattilainen on toiminut solistina ja konserttisäestäjänä ja vetänyt työnsä ohessa naiskuoroa lähes 20 vuotta.

Alun perin liikunnanopettajan urasta haaveillut Fredrikson on myös vuoden 1963 naisten pujottelun Suomen mestari kilpavesihiihdossa. Nykyisin vapaa-aika kuluu oopperan ja veneilyn lisäksi Jyväskylässä asuvan aviomiehen sekä neljän lapsen ja kuuden lapsenlapsen kanssa.

Musiikkikasvatuksen ja oman erityisalansa tutkimuksen tulevaisuudesta eläkkeelle lähivuosina jäävällä professorilla on selkeä näkemys: ”Järjestämme UMSIC:in päätöskonferenssin Oulussa elokuussa 2011, jolloin esittelemme tuloksiamme ja kutsumme paikalle lapsitutkijoita sekä alan kotimaisia ja ulkomaisia avainhenkilöitä. Sen jälkeen aion aloittaa uuden projektin lastenlasteni kanssa, mutta toimin mielelläni neuvonantajana ja tukena seuraajilleni. Tiimissäni on loistavia tutkijoita ja toivon, että joku heistä jatkaa musiikin luovien oppimisympäristöjen tutkimusta Oulussa etenkin nyt, kun olemme saaneet hankkeen käyntiin tässä mittakaavassa.”

UMSIC -projektin esittely ja ladattava JamMo-oppimisympäristö verkossa: http://www.umsic.org/ http://jammo.garage.maemo.org/ 17

aktuumit

Ajoreitti ratkaistaan neuvotellen Rodeo/Tero Sivula

Autolla ajaminen on yhteistoimintaa, jossa kuljettaja ja matkustajat neuvottelevat ajamiseen liittyvistä asioista. Ajotilanteessa kuljettaja pyytää usein myös neuvoa matkustajilta. Toisinaan matkustaja päättää reitin, jolloin kuljettaja vahvistaa päätöksen ajamalla tämän ohjeiden mukaan. Auton sisällä tapahtuvaa vuorovaikutusta on tutkittu Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan Talk & Drive -projektissa.

Talk & Drive -tutkimus on menetelmiltään poikkeuksellinen, sillä siinä aineisto kerätään aitoja ajotilanteita kuvaamalla. Uutta on myös se, että projektissa kiinnitetään huomiota kuljettajan lisäksi matkustajiin. ”Useimmiten autoilututkimukset perustuvat haastatteluaineistoon tai testitilanteisiin eli niissä ei havainnoida todellisia ajotilanteita.

Myös vuorovaikutustutkimuksena tämä erottuu massasta, sillä tutkimamme tila on pieni ja jatkuvasti liikkeellä”, kuvaa tutkijatohtori Mirka Rauniomaa.

Tutkimusaineisto on kerätty ajotilanteissa kolmessa maassa. Yhteistyötä on tehty Edinburghin, Canberran ja Helsingin yliopistojen kanssa. ”Australialaiset ja britit näyttävät käyttäytyvän autossa samalla tavalla kuin suomalaiset. Olemme kuvanneet myös Suomessa opiske-

levia vaihto-opiskelijoita, mutta eroja ei ole löytynyt sitäkään kautta”, projektia johtava yliopistotutkija Pentti Haddington kertoo.

Haddington sai idean tutkimukseensa vuonna 2005, kun liikennevaloissa hänen autonsa perään törmäsi kovalla vauhdilla toinen auto. Mennessään tarkistamaan toisen kuljettajan voinnin hän löysi tämän autosta kännykkä kädessään. Tilanne sai Haddingtonin miettimään, mitä kaikkea autoissa todella tapahtuu.

Tutkimusprojektissa onkin selvitetty myös matkapuhelimen käytön vaikutuksia kuljettajan keskittymiseen. Matkapuhelimen

käyttöä on tutkittu paljon, mutta aiemmin ei ole selvitetty, mitä autossa tapahtuu ennen kuin puhelimeen vastataan. ”Ensimmäiseksi kuljettaja ryhtyy etsimään puhelinta, joka saattaa olla vaikka takapenkillä. Jo siinä vaiheessa kuljettajan keskittyminen herpaantuu”, Haddington kuvaa.

Hänen mukaansa hands­freesta ei ole tilanteessa apua, sillä se ei helpota vastaamista. Handsfree ei myöskään kerro, kuka soittaa, joten katse on joka tapauksessa suunnattava hetkeksi puhelimeen.

Pieni koulu tukee lapsen oppimista ja kasvua

Kännykän kuuluvuusongelmat johtuvat usein käyttäjästä

Pienissä kouluissa lapsen oppimista ja kasvua voidaan tukea suuria kouluyksiköitä paremmin. Kasvatustieteen maisteri Risto Kilpeläisen väitöstutkimus osoittaa, että maaseudun kyläkoulut ovat pedagogisesti arvokkaita oppimisympäristöjä.

Lähikouluina niillä on suuri merkitys lapsille, perheille ja koko kyläyhteisölle.

Koulujen opettajilta kerätyn aineiston mukaan kyläkoulujen fyysisiä vahvuuksia ovat koulun lähiluonto, ympäristön turvallisuus ja lapsiystävällisyys. Psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön vahvuuksiksi nousevat voimakkaan yhteisöllisyyden lisäk-

Matkapuhelimen käyttöympäristö vaikuttaa antennin toimivuuteen. Käyttötilanteiden vaikutuksia tutkitaan parhaillaan Oulun yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteisessä projektissa.

Tutkimuksen mukaan suurin antennin toimintaan vaikuttava tekijä on puhelimen käyttäjä itse.

Käyttäjä voi vahingossa peittää laitteen antennin esimerkiksi kädellään, jolloin osa radiotehosta heijastuu takaisin käyttäjään. Samalla ilmaan päätyvä hyötysäteily pienenee, mikä voi aiheuttaa yhteysongelmia. Peitetystä antennista johtuvien kokonaishäviöiden vuoksi puhelimen lähetystehoa joudutaan joskus nostamaan, jolloin akun

18 aktuumi 4/2010

si myös oppimista ja kasvamista tukeva perhemäinen ja turvallinen ilmapiiri.

Kilpeläisen mukaan viime aikoina Suomessa ja ulkomailla tapahtuneet koulutragediat ovat kohtalokkaita esimerkkejä lasten ja nuorten henkisestä pahoinvoinnista ja syrjäytymisestä.

Ihmisläheisillä kyläkouluilla voisikin tutkimuksen mukaan olla suuri merkitys tulevaisuuden koulusuunnittelussa.

kesto lyhenee.

Antennimittauksissa on todettu, että antennin kokonaishyötysuhde voi joissakin käyttötilanteissa pudota jopa puoleen. Silloin ilmaan päätyy vain puolet antenniin syötetystä tehosta. Tehon kokonaishäviöön vaikuttavat muun muassa käsi ja pää antennin lähellä.

Oulun yliopiston ja Aaltoyliopiston projektissa on kehitetty menetelmiä, jotka automaattisesti korjaavat käyttäjän aiheuttamaa antennin hyötysuhteen putoamista. Käyttäjän aiheuttamista häviöistä on samalla saatu uutta tietoa, jonka avulla on suunniteltu uudenlaisia antennirakenteita.

aktuumit

Turpeentuhkassa esiintyvät poikkeuksellisen korkeat kupari-, sinkki- ja lyijypitoisuudet kertovat malmiesiintymän läheisyydestä. Normaalia suuremmat alkuainepitoisuudet rajoittuvat selvästi tietyille malmigeologisesti mielenkiintoisille alueille.

Suotyyppien sukkessiokehitystä selvitelleen Kauko Holapan väitöskirjan mukaan turpeiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sekä kuivatiheydet vaihtelevat eri suotyyppien välillä. Soistumisen edetessä on kehittynyt useita kymmeniä ravinnetasoltaan erilaisia suotyyppejä. Tutkimuksessa niiden kerrostumat tunnistettiin kasvi-

jäänteiden, turpeen fysikaalisten ominaisuuksien ja geokemiallisten pitoisuuksien perusteella.

Holappa määrittelee väitöskirjassaan bioindikaatioarvon lähes 200 suokasvilajille. Tämä niin sanottu ekologinen lokero perustuu turpeen fysikaalisiin ominaisuuksiin ja turvetuhkan geokemiaan.

Tutkimuksen esittelemää uutta tietoa suotyyppien ekologiasta voidaan hyödyntää paitsi malminetsinnässä myös suoympäristön laadun ja tilan arvioimisessa sekä kasvillisuushistorian tutkimuksissa.

Kuiva kesä ja lumeton talvi haittaavat mustikkaa Kuiva kesä saa mustikan lehdet vanhenemaan ja putoamaan ennen aikojaan. Lumeton talvi puolestaan viivästyttää kasvun alkamista ja vähentää vuosikasvua.

Marjaana Tahkokorpi tutki väitöskirjassaan kuivuuden vaikutuksia mustikkaan, joka on ekologisesti ja taloudellisesti tärkeä marjakasvi. Tutkimuksessa selvitettiin varsien ja lehtien väriaineiden merkitystä kuivuudelta suojautumisessa.

Mustikan antosyaani-nimisen väriaineen on arveltu säätelevän kasvin vesitasapainoa kuivuuden aikana. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu yhteyttä mustikan vesipitoisuuden ja antosyaanien välillä. Antosyaanit eivät siis osallistu vesitasapai-

Ilkka Jaakola

Suotyyppien korkeat alkuainepitoisuudet kertovat malmiesiintymistä

non säätelyyn.

Kasvukauden kuivuus voi haitata pohjoisia kasveja entistä useammin, sillä kuivat kesät yleistyvät ilmaston lämmetessä.

Myös lumettomien talvien on arvioitu lisääntyvän. Jos suojaava lumipeite ohenee tai katoaa, kasvit altistuvat pakkasesta johtuvalle kuivuudelle. Kuivuus saattaa puolestaan heijastua kesällä uusiin versoihin.

Monet tekijät lisäävät itsemurhariskiä Miehillä, joilla on viisi tai useampia vanhempia sisaruksia, on muita suurempi itsemurhariski. Myös syntyminen yksinhuoltajaperheeseen lisää itsemurhayritysten vaaraa miehillä.

Lääketieteen lisensiaatti Antti Alaräisäsen väitöstutkimuksen mukaan itsemurha on aina monisyinen prosessi, joka voi alkaa jo ennen syntymää ja johon myöhemmät elämänvaiheet vaikuttavat. Tutkimuksessa on selvitetty itsemurhille altistavia tekijöitä sikiökaudelta varhaiseen keski-ikään. Tutki-

musaineistona on Pohjois-Suomen syntymäkohortti vuodelta 1966. Aineisto kattaa tiedot noin 10 000 henkilöstä.

Tutkimuksen mukaan myös tupakointi nuorena ennakoi sekä miesten että naisten itsemurhayrityksiä. Hyvä koulumenestys 16-vuotiaana lisää itsemurhariskiä niillä henkilöillä, jotka myöhemmin sairastuvat psykoositasoiseen mielenterveyshäiriöön.

Muilla hyvä koulumenestys sen sijaan pienentää itsemurhariskiä.

Skitsofreniaan sairastuneista henkilöistä seitsemän prosenttia teki tutkimusjakson aikana itsemurhan. Yli kaksi kolmasosaa itsemurhista tehtiin kolmen vuoden kuluessa sairastumisesta.

Väitöstutkimus osoittaa, että aikuisiän mielenterveyshäiriö on selvästi merkittävin itsemurhan riskitekijä. Itsemurha on 15–64-vuotiaiden suomalaisten miesten neljänneksi yleisin kuolinsyy.

CEMIS-keskuksen toiminta käynnistynyt Kajaanissa Mittaus- ja tietojärjestelmien kehittämiseen erikoistuneen CEMIS-tutkimus- ja koulutuskeskuksen toiminta Kajaanissa on käynnistynyt. CEMIS, Centre for Measurement and Information Systems -keskus on valinnut teknologisiksi painopisteiksi mittaustekniikan, ajoneuvotietojärjestelmät sekä peli- ja simulointitekniikan. Keskus keskittyy kehittämään uutta teknologiaa ja kouluttamaan asiantuntijoita alueen yritysten kannalta keskeisimmille sovellusalueille, joita ovat prosessiteollisuus, erityisesti metsäteollisuus ja kaivannaisteollisuus, ympäristömittaukset, hyvinvointisovellukset, eri-

tyisesti liikuntateknologian sovellukset, ajoneuvoteollisuus sekä pelisovellukset.

CEMIS-keskuksen toimintaan osallistuvat Oulun yliopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Mittatekniikan keskus, Jyväskylän yliopisto ja VTT. Keskuksessa työllistyy yli sata mittaus- ja tietojärjestelmäalan asiantuntijaa. Keskuksen tavoitteeksi on asetettu nostaa vuosittainen yhteistyöyritysten lukumäärä viidessä vuodessa 50:stä yli 200 yritykseen.

Oulun yliopistosta CEMIS:n toimintaan kuuluvat Kajaanissa ja Sotkamossa sijaitsevat Oulun yliopiston ICT-alan koulutus- ja tutkimusympäristöt: mittalaitelaboratorio,

biotekniikan laboratorio, tietojenkäsittelytieteiden Kajaanin yksikkö sekä Centre for Wireless Communications, CWC:n Kainuun yksikkö. ”CEMIS mahdollistaa sen, että yliopistotason tutkimus, koulutus ja innovaatiotoiminta voi jatkossakin olla tuloksellisesti läsnä Kainuussa. Sen toimintaympäristö mahdollistaa myös maisteri- ja tohtoritutkintoon johtavien opinnäytetöiden suorittamisen”, sanoo Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen.

19

Viestintäministeri Suvi Lindén, Nokian teknologiajohtaja Rich Green, CIE:n johtaja Heikki Huomo, Intelin teknologiajohtaja Justin Rattner ja Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen kokoontuivat Intel and Nokia Joint Innovation Center, Oulu -tutkimuslaboratorion avaukseen.

Intelille ja Nokialle yhteinen tutkimuslaboratorio Oulun yliopistoon Intel ja Nokia julkistivat 24. elokuuta perustavansa ensimmäisen yhteisen tutkimuslaboratorionsa Oulun yliopistoon, josta löytyy vahvaa tietoliikennetekniikan, elektroniikan ja fotoniikan osaamista.

Uudessa laboratoriossa keskitytään ensimmäiseksi graafiseen 3D-teknologiaan.

Te k s t i: Mi n na R au t a k o r pi Kuva: Ti m o He i k k a la

20 aktuumi 4/2010

U

usi tutkimuslaboratorio Intel and Nokia Joint Innovation Center, Oulu, toimii internet-tutkimuskeskuksessa Center for Internet Excellence (CIE), joka johtaa ja koordinoi hankkeita. Intel ja Nokia ohjaavat tutkimusta sekä tarjoavat teknologista osaamista ja tukea. Tutkimusosapuolten oman taloudellisen panostuksen lisäksi rahoitusta on haettu myös Tekesiltä, joka on tehnyt pitkään yhteistyötä sekä Nokian että Oulun yliopiston kanssa.

Alkuvaiheessa tutkimuslaboratoriossa työskentelee parikymmentä tutkijaa paikallisesta tutkimusyhteisöstä kolmen vuoden ajan. Tutkimus keskittyy aluksi uusien kiehtovien internet-käyttäjäkokemusten luomiseen hyödyntäen mobiililaitteiden nopeasti kehittyviä laskenta- ja grafiikkaominaisuuksia. Ensimmäinen hanke tutkii graafisen 3D-teknologian käyttämistä avoimien langattomien käyttöliittymien luomisessa.

Uutta tutkimuslaboratoriota juhlistettiin 24.8. avajaisseminaarilla, johon osallistui yli sata kutsuvierasta. Intelin, Nokian, yliopiston ja median lisäksi osallistujia oli CIE:n muista perustajaorganisaatioista, yrityksistä ja julkisen sektorin organisaatioista.

Viestintäministeri Suvi Lindén toi hallituksen terveiset ja onnittelut tilaisuuteen.

Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen arvioi tutkimusyhteistyön entisestään vahvistavan Oulun yliopiston asemaa kansainvä-

lisesti arvostettuna yliopistona. Hän iloitsi myös koko Oulun alueen puolesta uskoen tutkimusyhteistyön synnyttävän uutta liiketoimintaa ja jatkavan yhdessä tekemisen perinteitä Oulun seudulla.

Tähtäimessä uudet liittymät CIE:n johtaja Heikki Huomo toimi tilaisuuden puheenjohtajana ja johti myös päivän odotetuimpien vieraiden, Intelin ja Nokian teknologiajohtajien Justin Rattnerin ja Rich Greenin keskustelua. Erityisen kiinnostavaksi harvinaisen yhteisesiintymisen teki se, että tilaisuus oli Rich Greenin ensimmäinen julkinen esiintyminen Nokian palveluksessa.

Vapautuneessa ja mielenkiintoisessa keskustelussa Intelin Justin Rattner perusteli Ouluun sijoittumista yliopiston keskittymisellä tietoliikenneratkaisujen sekä elektroniikan ja fotoniikan kehittämiseen. Hän myös korosti Intel and Nokia Joint Innovation Center, Oulu -tutkimuslaboratorion olevan Intel Labs Europe -verkoston 22. jäsen ja myös sen ensimmäinen tutkimuskeskus Pohjoismaissa.

Nokian Rich Green muistutti yhtiön viihtyneen pitkään Oulussa. Hän korosti, että yhteinen tutkimuslaboratorio Intelin kanssa pohjautuu Oulun tutkimusyhteisön 3Dosaamiseen, joka luo perustaa tulevaisuuden käyttäjäkokemuksille.

Tekesin toimialajohtaja Kari Tilli kertoi

puheenvuorossaan Tekesin tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta uuden liiketoiminnan tukemiseksi. Avajaisseminaarin teknisemmän osuuden aloitti Nokia Fellow Mikko Terho, joka myös esitteli tilaisuudessa esillä olleet 3D internet -demot.

Tutkimusjohtaja Seamus Hickey kertoi uuden tutkimuslaboratorion ensimmäisestä projektista, joka tutkii graafisen 3D-teknologian käyttämistä avoimien langattomien käyttöliittymien luomisessa. Intelin Martin Curley esitteli puheessaan johtamaansa Intel Labs Europe -verkostoa.

Oululaista osaamista Läpi tilaisuuden kaikui yhteinen viesti ja usko siihen, että 3D-internetillä on hyvät mahdollisuudet tulla seuraavaksi merkittäväksi langattoman käyttäjäkokemuksen läpimurroksi. Kiitosta sai myös Oulun seudun vahva 3D -internet-teknologioiden kehittämiseen keskittynyt yhteisö, jonka työn tuloksena on syntynyt esimerkiksi realXtend, avoimeen lähdekoodiin pohjautuva virtuaalimaailmajärjestelmä.

Oulun kaupunki, Nokia, Oulun yliopisto, VTT, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Technopolis perustivat CIE-tutkimuskeskuksen vuonna 2009. Oulun kaupungilla ja Oulu Innovationilla oli merkittävä rooli Intelin ja Nokian yhteisen tutkimuskeskuksen saamisessa Ouluun. 

3D-internet tulee Ensimmäiset kolmiulotteisen vaikutelman antavat 3Delokuvat on nähty elokuvateattereissa. Monet tietokonepelit ovat tavoitelleet ja saavuttaneetkin 3D:n. Yleistymässä on 3D-televisio.

Internetin kehityksen seuraavaksi merkittäväksi vaiheeksi arvioidaan sen sisältöjen muuntuminen kolmiulotteisiksi. Puhutaan 3D-internetistä ja siihen luotavista virtuaaliympäristöistä ja -palveluista.

Jotta vaivaton liikkuminen 3D-internetissä virtuaaliympäristöstä toiseen on käyttäjälle mahdollista, tarvitaan käyttöliittymä, esimerkiksi matkapuhelin, ja siihen teknologinen alusta. Yksi sellainen on kehitetty Oulussa: realXtend on 3D-virtuaaliympäristössä toimiva nettiserveri ja -selain. realXtend perustuu avoimeen lähdekoodiin, eli sen kehittämiseen voivat osallistua kaikki kiinnostuneet. Tähän saakka sitä ovat pääasiassa kehittäneet kolme oululaista yritystä. realXtend on yksi osoitus oululaisesta 3D-osaamisesta, joka sai Intelin ja Nokian tutkimuslaboratorion sijoittumaan Ouluun ja keskittymään aluksi juuri uudenlaisen 3D-käyttöliittymän kehittämiseen. Tulevaisuuden käyttöliittymät ovat langattomia.

Virtuaalitodellisuusympäristöjä on jo pidempään käytetty muun muassa tieteellisessä tutkimuksessa ja tietyissä erikoissovelluksissa, mutta teknologian kehittyminen ja halpeneminen mahdollistavat 3D-virtuaaliympäristöjen tarjoamisen laajoille kuluttajajoukoille.

21

Viraston pöllyttäjä

Juhani Kostet Syntynyt

1952 Oulussa pääjohtaja 2010–2014 Filosofian tohtori Oulun yliopistosta, dosentti Oulun, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa Perhe: vaimo ja aikuinen tytär Harrastukset: kirjoittaminen, remontointi ja nikkarointi Museoviraston

22 aktuumi 4/2010

Museovirasto kaivoi viime kesänä muinaisjäännöksiä Oulussa Isokatu 11:ssa, koska paikalle on tarkoitus rakentaa maanalainen parkkitila. ”Paikan kulttuurikerros ulottui aivan Oulun syntyaikoihin eli 1600-luvun alkuun, merkittävä kohde siis”, sanoo kaivauksiin tutustunut Juhani Kostet pidellen kädessään liitupiipun koppaa, joka on tavallinen löytö kaupunkiarkeologisilla kaivauksilla. Kostet on perehtynyt urallaan syvällisesti kaupunkiarkeologian problematiikkaan ja metodeihin.

alumni

Oulussa tutkijanuran aloittanut Juhani Kostet on toiminut Museoviraston pääjohtajana kuluvan vuoden alusta. Uudistajaksi kaavailtu Kostet haluaa ihmisten tiedostavan heitä ympäröivän kulttuuriperinnön entistä paremmin.

Te k s t i: Mi n na Pelt ola Kuva: Ju ha Sa rk k i n e n

M

useoviraston tuore pääjohtaja, oululaissyntyinen Juhani Kostet on humoristinen ja helposti lähestyttävä, mutta suorasanainen ja aikaansaava. Museoviraston henkilökunta ja opetus- ja kulttuuriministeriö halusivat virkaan isoihin strategia- ja organisaatiouudistuksiin pystyvän henkilön. ”Tein Turussa museotoimenjohtajana viime vuosina ison organisaatiomuutoksen.

Vastasin Turussa myös intendenttinä kulttuuriympäristöstä ja kokoelmista ja aivan aluksi ympäristöosastosta. Kaikki tehtävät varmasti edesauttoivat valitsemistani uuteen virkaan. Työ on tuntunut loistavalta: minut on otettu hyvin vastaan ja tunnen olevani valmis uudistamaan isoa virastoa”, Kostet iloitsee.

Museoviraston tehtävä on vaalia Suomen aineellista kulttuuriperintöä: tallentaa, tutkia ja jakaa sitä Virasto tarvitsee Kostetin mielestä kuitenkin pientä ”pöllytystä” Organisaatiomuutosta on yritetty aikaisemminkin, mutta yritykset ovat jääneet puolitiehen. ”Strategioista huolimatta tiivis yhteenveto on puuttunut. Nyt olemme tehneet hyvän strategiatyön aina vuoteen 2020 asti. Viraston organisaatiota aiotaan muokata sellaiseksi, että voimme tavoitteet saavuttaa”, Kostet kuvailee.

Museoviraston tulevien vuosien visiona on: Kulttuuriperintö on arkea, Museovirasto tekee siitä juhlaa. ”Kulttuuriperintö on koko ajan ympärillämme, mutta haluamme suomalaisten ymmärtävän sen paremmin.

Kohotamme kohteita esille, teemme niitä ymmärrettäviksi näyttelyiden ja opastuksen kautta sekä popularisoimme tutkimusta”, hän valaisee.

Opettajana sinnikäs persoona Juhani Kostet vietti elämänsä ensimmäiset 30 vuotta Oulussa. Arkeologia kiinnosti nuorta Kostetia, mutta Oulun yliopistossa sitä ei voinut vielä lukea pääaineena. Hän suuntasi yleiseen historiaan. ”Luin arkeologiaa sivuaineena. Myöhemmin tein suomalaisesta ja vertailevasta arkeologiasta laudaturin Turkuun ja klassillisesta arkeologiasta cum lauden Ouluun.

Graduni tein Oulun yliopistoon historiasta aiheena Turun keskiaikainen asemakaava. Kandidaatiksi valmistuttuani olin vähän aikaa assistenttina arkeologiassa ja yleisessä historiassa”, Kostet muistelee.

Lyhyen Tornionlaakson maakuntamuseon pestin jälkeen Juhani Kostet valittiin Turkuun maakuntamuseon ympäristöosaston päälliköksi. Hän halusi jatkaa myös opiskelua ja Turku oli siihen ihanteellinen paikka. ”Suurin osa tarvitsemistani kartografisista lähteistä oli Tukholmassa, jonne pääsi Turusta helposti. Vietin Tukholmassa pitempiäkin jaksoja.”

Kostet väitteli tohtoriksi Suomen 1600-luvun kaupunkikartografiasta Oulussa vuonna 1995. Tutkimusyliopisto pysyi samana eli Oulun yliopistona historian professori Kyösti Julkun ansiosta. ”Julku ei yksinkertaisesti päästänyt oppilaitaan muualle.

Hän oli mielenkiintoinen persoona, monella tavalla isä opiskelijoille ja kerta kaikkiaan innostava opettaja. Hyötyä Ouluun tehtävälle väitöskirjalle oli siitä, että Oulussa oli mikrofilmattuna Ruotsin arkistoissa säilytettävää kartta-aineistoa”, Kostet muistaa.

”Oulussa on draivia” Juhani Kostet on dosenttina kolmessa yliopistossa: Oulussa Suomen historian, Turussa museologian ja Jyväskylässä kaupunkikartografian. Opetuskokemuksensa perusteella hän sanoo historian ja arkeologian opetuspaikoissa olevan eroja. ”Oulussa on draivia. Se johtuu todennäköisesti niinkin maallisesta asiasta kuin rahasta. Monessa yliopistossa jatkuva rahan kanssa taistelu masentaa ja oppilaat se saa epävarmoiksi. Oulun teollinen ympäristö on ollut yliopistolle hyväksi ja kaupunki on osallistunut yliopiston kehittämiseen.”

Museovirasto miettii tällä hetkellä aluetoimistojen perustamista Vaasan ja Hämeenlinnan lisäksi Ouluun ja Savonlinnaan. Toimistot avattaisiin vuonna 2015, jos rahat riittävät. Kostet on kuitenkin tätä vastaan. ”Museoviraston ei tulisi lisätä uusia toimijoita, vaan vahvistaa jo olemassa olevaa tukiverkostoa eli pääasiassa maakuntamuseoita. Muuten vahvistus jää torsoksi. Nyt yri-

tämme etsiä tehokkaat ja taloudelliset vaihtoehdot.” Rahaa säästäisivät muun muassa museokaupunkien yhteiset näyttelyt, joista on jo hyviä kokemuksia.

Museovirasto kaavailee myös yhteistyötä arkeologian laitosten kanssa. Toive tuli Oulun yliopistosta. ”Arkeologia ja esinetutkimus voisivat lähentyä museotieteitä, kansatieteitä, historiaa ja taidehistoriaa. Museovirastolla ja muilla museoilla on valtavia kokoelmia, jotka uhkaavat jäädä tutkimuksessa hyödyntämättä”, vinkkaa Kostet tulevaisuuden opiskelijoille.

Helpompaa johtamista Uuden johtajan arkityö koostuu tällä hetkellä valtionhallinnon opettelusta ja matkoista maakuntiin ja kansainvälisiin tapaamisiin. Myös muutossa uusiin tiloihin Helsingin Sturenkadulle tarvitaan pääjohtajaa.

Museovirastossa on vakinaista henkilökuntaa noin 280 ja moninkertaisesti lyhytaikaisia työntekijöitä. ”Opin Turun museotoimessa paljon kunnallisbyrokratiasta, nyt sitten valtionhallinnosta. Lainsäädäntö on tuttua, hallinnolliset käytännöt eivät. Museovirastolla ei ole poliittista päätöksentekoelintä, vaan saan johtajana päättää talon asioista vähän diktaattorin tapaan”, Kostet naurahtaa.

Valta ei kuitenkaan hirvitä vaan helpottaa uutta johtajaa. ”Jos esimerkiksi haluan muuttaa viran toiseksi, minun ei tarvitse odottaa kuukausien lautakuntakäsittelyä.

Valtionhallinto on kunnallishallintoa huomattavasti joustavampaa ja yksinkertaisempaa.”

Kostet asuu työviikot Helsingissä, mutta koti pysyy Turussa. Rintamamiestalo Lounais-Hämeen Tammelassa on historioitsijamuseologin unelmalomapaikka. ”Minulla pitää olla aina yksi kirjoitus- ja remonttityö kesken. Tällä hetkellä on loppusuoralla SPR:n Varsinais-Suomen piirin historia ja Turun kerrostaloasunnon remontti. Lomalla Tammelassa laitan aamulla päälleni sinisen haalarin, käteen vasaran ja taskuun nauloja, ja mietin, mihin ne naulaisin. Myös isäni teki rakennustöitä ja naulasi aina pojan katolle töitä katselemaan.”  23

Ilmakitarataukojumppa sai väen irrottelemaan yliopiston rehtoria Lauri Lajusta myöten. Lajunen totesi Rössypottuseuran henkisen tuen olevan yliopistolle äärimmäisen tärkeä.

Pääkaupunkiseudun oululaisista koostuva Rössypottuseura järjesti ”Maailman ensimmäisen Oulu-kaalan” opiskelijatalo Bottalla Helsingissä 4. syyskuuta. Tarkoituksena oli tukea yliopistoa ja tavata entisiä oululaisia, Oulun murretta unohtamatta.

Te k s t i: Mi n na Pelt ola / Kuva t: Mi n na Pelt ola ja Jaa k k o Y l imä k i

R

össypottuseura perustettiin 14 vuotta sitten vaalimaan oululaisuutta ja Oulun murretta pääkaupunkiseudulla.

Nyt se halusi tukea myös Oulun yliopistoa järjestämällä suurtapaamisen Helsingissä. Oulu-kaalassa pidettiin muun muassa huutokauppa. ”Mottomme on, että yliopistoa ei jätetä. Tapahtumalla kerättävät rahasummat eivät ole suuria, mutta toivottavasti tärkeitä. Mielestäni valtion tulee turvata yliopistojen rahoitus, mutta tiedämme kuitenkin tämänhetkiset tosiasiat. Olen kiitollinen Oulun yliopistolle ja kaupungille, että ne olivat heti juonessa mukana”, kertoi tapahtuman

yhteydessä Rössypottuseuran puheenjohtaja, Kalevan entinen päätoimittaja Risto Uimonen.

Varsinaista illallistilaisuutta edelsi kolmituntinen, 300 osallistujaa kerännyt päivätilaisuus. Yleisössä oli oululaistaustaisia julkisuuden henkilöitä ja Oulun yliopiston alumneja.

Yliopiston rahatilanteen kuvauksen lisäksi he kuulivat päivän kunniavieraan, huippukirurgi Sakari Oravan muistelua yhä jatkuvasta elämäntyöstään.

Uutistoimittaja Helena Petäistön juontamassa 172 hengen iltatilaisuudessa Bottan sali oli tupaten täynnä. Huutokaupassa yleisö huusi muun muassa malminlohkareita, joilla oululaisopiskelijat keräsivät vuonna 1954 rahaa ensimmäisen Domus Botnica -asuntolan rakentamiseen.

Rössypottuseura juhli Alumnit Minna Isotalus ja Kati Vesterinen opiskelivat Oulun yliopistossa taloustieteitä 2000-luvun vaihteessa ja muuttivat pääkaupunkiin töiden perässä. ”Nainen voi lähteä Oulusta, mutta Oulu ei naisesta. Olemme lämpimästi Oulu-ihmisiä.

Oululla on hyvä ja innovatiivinen maine, jossa on myös rock’n’rollia. Oululaisuus avaa monesti jopa ovia”, he kuvasivat.

Talouden alalla verkottumista arvostetaan ja kutsu Oulu-kaalaan ei tullut yllätyksenä. ”Taloustieteiden alumnitoiminta on Oulun yliopistossa jo hyvällä mallilla”, Isotalus ja Vesterinen kiittivät.

24 aktuumi 4/2010

Oulun yliopiston Vuoden Alumni 2008, Nokian palveluliiketoiminnan johtaja Tero Ojanperä huusi illan ensimmäisen Domus Botnica -kivenlohkareen 851 euron hintaan. Lisäeuro tuli summaan verotuksellisista syistä. ”Oulun yliopisto on monitieteellinen ja siksi haluan sitä myös tukea.

On hienoa, että tällaisia tilaisuuksia järjestetään ja saadaan Oulusta tulevat yhteen.

Samalla voidaan miettiä, miten yliopiston kehitystä voidaan jatkaa”, Ojanperä sanoi.

alumni

Oulun yliopiston puolesta Päivän kunniavieras, useat maailman urheilutähdet leikannut kirurgi Sakari Orava aloitti lääketieteen opiskelun Oulun yliopistossa vuonna 1964. Kokkolalaislähtöinen Orava perusti kollegoineen Oulun Urheilupolin, ja 1970–80-luvuilla Oulun yliopisto oli maan kärkeä urheilukirurgiassa. ”Ryhmä urheilutraumatologiasta innostuneita lääkäreitä alkoi kehittää alan toimintaa Ouluun. Lääketieteen kuvioissa minua pidetään edelleen oululaisena, ja kokkolalaisia varmasti harmittaa”, hän kiteytti.

Kirjeenvaihtaja Helena Petäistö hurmasi yleisön Oulun murteella ja rennolla huumorilla. Helsingin kauppakorkeakoulussa opiskellut Petäistö on asunut Ranskassa vuodesta 1975, mutta itseään arvostava oululaisuus ja murre eivät unohdu. Petäistö valittiin edellisenä päivänä Vuoden ulkosuomalaiseksi.

Oulu-kaalan pääorganisaattorin Risto Uimosen mukaan Oulun yliopisto on yli 50-vuotisella olemassaolollaan todistanut merkityksensä erityisesti Pohjois-Suomelle. Yleisön innostus yliopistoa tukevaan päivään lämmitti Uimosen mieltä paljon. ”Oululaisnimiä on seuran listoilla jo yli 600. Joka vuosi emme samanlaiseen tapahtumaan pysty, sillä se vaati puolen vuoden talkootyön”, hän kertoi.

25

lyhyet

Korkeakoulutettavien valmistumista nopeutetaan Oulussa käynnistyi oma toimenpideohjelma Oulun yliopistossa opintojen läpäisyä parannetaan ja opiskelijoiden valmistumista nopeutetaan monipuolisella toimenpideohjelmalla. Omaopettajatoiminnalla nopeutetaan opintojen liikkeelle lähtöä ja nostetaan val-

mistuvien osaamista. Kandidaattivaiheen sisältöjä yhtenäistetään niin, että maisterivaiheessa opiskelijalla on mahdollisuus valita useammankin maisteriohjelman välillä.

Kursseille laaditaan osaamistavoitteiden mukaiset kuvaukset, minkä lisäksi opintojen suunnittelua voi tehdä ja etenemistä seurata sähköisillä työkaluilla.

Juha Sarkkinen

Tuoreen OECD:n koulutusjärjestelmiä vertailevan vuosijulkaisun mukaan puolet suomalaisista korkeakouluopiskelijoista valmistuu alle 27-vuotiaina, kun OECD:ssä vastaavasti valmistutaan 25-vuotiaina. Vain Ruotsissa ja Islannissa valmistuneet ovat mediaani-iältään vanhempia kuin Suomessa.

Suomessa alle 20-vuotiaat ovat muita maita harvemmin korkeakouluissa. Suomalaisista 19-vuotiaista vain 20 prosenttia on korkeakoulussa, kun Etelä-Koreassa 77 ja Yhdysvalloissa 52 prosenttia 19-vuotiaista on korkea-asteen koulutuksessa.

Hallitus on valmistellut vuoden 2011 talousarvion yhteyteen toimenpidekokonaisuuden opintojen nopeuttamiseksi ja korkeakouluopintojen aloittamisiän alentamiseksi. Tavoitteena on alentaa keskimääräistä työelämään siirtymisikää tutkinnon suorittaneena. Muun muassa ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistetaan perusteellisesti, valmistuneiden työllistyminen otetaan osaksi korkeakoulujen rahoitusjärjestelmää ja opintotukea kehitetään päätoimiseen opiskeluun kannustavaksi.

Minna Peltola

Yliopisto sai Diploma Supplement -laatuleiman

5 Me

Oulun yliopiston varainhankinta on tuottanut syyskuun loppuun mennessä yhteensä 5 miljoonaa euroa. Valtion lupaama 2,5 -kertainen vastinraha huomioiden yliopistorahastoon on kertymässä tällä hetkellä mojova 12,5 miljoonan euron potti.

Kesän ja alkusyksyn merkittävimpiä lahjoituksia ovat olleet Wetteri Yhtiöt Oy:n 100 000 euroa, Thelma Mäkikyrö -säätiön 100 000 euroa, OP-Keskuksen liki 90 000 euroa ja Fortel 26 aktuumi 4/2010

Investin 50 000 euroa. Yliopisto sai myös ensimmäisen yrityslahjoituksen Keski-Pohjanmaalta, kun kokkolalainen KIP Infra Oy lahjoitti 30 000 euroa.

Suurelle yleisölle suunnattu keräyskampanja vauhdittui alkusyksyn aikana, ja on jo tuottanut runsaasti lisää yksityislahjoituksia. Lahjoittamista helpottamaan avattiin 20 euron soittolahjoituspalvelu.

Euroopan komissio on myöntänyt Oulun yliopistolle Diploma Supplement -laatuleiman (Diploma Supplement Label).

Diploma Supplement on korkeakoulutodistukseen liitettävä englanninkielinen dokumentti tutkinnon rakenteesta ja sisällöstä, jonka laaduntakaajana laatuleima toimii.

Diploma Supplementin tarkoituksena on lisätä korkeakoulututkintojen kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja helpottaa tutkinnon sisällön arviointia kansainvälisesti. Se on osa eurooppalaista europassijärjestelmää, jonka tavoitteena on yhtenäistää yhteisön koulutusasiakirjojen sisältöä.

Jälleen parhaiden joukossa Oulun yliopisto on säilyttänyt asemansa maailman huippuyliopistojen rankingissa. Academic Ranking of World Universities 2010 -listauksessa Oulun yliopisto sijoittuu viime vuosien tapaan sijavälille 301–400 yhdessä Turun yliopiston kanssa.

Suomalaisyliopistoista Oulu ja Turku sijoittuivat toiseksi Helsingin yliopiston jälkeen (72.).

Shanghain Jiao Tong -yliopiston tekemälle listalle rankataan maailman 500 parasta yliopistoa niiden tutkimussaavutusten, kuten Nobel-palkintojen, tieteellisten julkaisujen ja tutkimussiteerausten määrän perusteella. Yliopistoja on maailmassa yhteensä noin 20 000.

Tämänvuotisen listauksen kärkikymmenikön miehitti tuttuun tapaan amerikkalaiset ja brittiläiset yliopistot yhdysvaltalaisen Harvardin johdolla.

lyhyet

Diplomiinsinööreillä ennätyspubliikki

Oulun yliopiston täpötäydessä juhlasalissa sai tutkintotodistuksensa yli 250 tuoretta diplomi-insinööriä ja arkkitehtia.

Teknillisestä tiedekunnasta valmistui kesäkuussa kaikkien aikojen ennätysmäärä diplomi-insinöörejä ja arkkitehtejä, yhteensä 253. Valmistujia oli yhdessä kuukaudessa lukumäärällisesti saman verran kuin yleensä puolen vuoden aikana. Suuri valmistuneiden määrä johtuu vanhan tutkintorakenteen siirtymäajan päättymisestä heinäkuussa 2010.

Uusi haasteita Kajaanissa

Pirjo Muranen tähtää opettajaksi Uusien opettajaopiskelijoiden joukossa aloitti opintonsa tänä syksynä myös huippuhiihtäjä Pirjo Muranen. Hänellä on tähtäi-

messään valmistuminen viiden vuoden kuluttua. Vielä tämän kauden hän aikoo jatkaa täysipainoista urheilu-uraansa. ”Keväällä katsotaan ja päätetään jatkosta”, sanoo Muranen, jonka vakituinen kotipaikka sijaitsee Sotkamossa.

Opiskelulta Pirjo Muranen odottaa mielenkiintoisia uusia asioita ja haasteita. ”Opettajankoulutus on sisällöltään monipuolinen ja haastava. Ensimmäisen opiskeluviikon aikana ympäristö on osoittautunut mielekkääksi ja opiskelukaverit samanhenkisiksi”, hän summaa.

Professori Tuula Salo on saanut merkittävän suupatologian alan tunnustuksen Rod Cawson Prizen. Joka toinen vuosi pidettävässä suupatologian ja suulääketieteen alan maailmankokouksessa jaettava palkinto annettiin nyt kolmatta kertaa. Kokous järjestettiin Seoulissa, Etelä-Koreassa 16.-20.8.2010.

Professori Salo on ensimmäinen suomalainen, joka on saanut tämän arvostetun suupatologian ja suulääketieteen alan tutkijan, kliinikon ja opettajan palkinnon.

Lauri Sonny

muutos on rajua, jonka mukana on kuljettava mikäli aiomme menestyä. Oulun yliopisto tukee jatkossa alueen aikuiskoulutusta sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa perustetun konsortion kautta. Uskon, että edessä on vielä monia ilon aiheita”, Lajunen sanoi.

YLE/Sini Salmirinne

Kajaanin yliopistokeskus avasi lukuvuoden opettajankoulutuksen 110-vuotisjuhlallisuuksien merkeissä. Keisarillinen Senaatti päätti Kajaanin opettajankoulutuksen perustamisesta 20.3.1900 neuvoteltuaan asiasta Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin kanssa. Sen jälkeen Kajaanin opettajankoulutuksesta on valmistunut kaikkiaan noin 8000 kansakoulun opettajaa, peruskoulun luokanopettajaa, opinto-ohjaajaa, lastentarhanopettajaa, erityisopettajaa, liikunnan aineenopettajaa ja matematiikan aineenopettajaa.

Yksikön juhlallisuuksia vietettiin tällä kertaa vakavissa tunnelmissa, sillä Kajaanin opettajankoulutus yhdistetään Oulun kasvatustieteiden ja opettajankoulutusyksikköön muutaman vuoden kuluttua.

Kajaanin yliopistokeskuksen avajaisissa puhunut rehtori Lauri Lajunen totesi, että Kajaanin opettajankoulutus on tehnyt arvokasta työtä Kainuun ja sen lähiympäristön kehittäjänä ja sivistyksen vaalijana. ”Mutta yhteiskunnallinen

Tuula Salolle Rod Cawson Prize

Vesa Virtanen Kajaanin yliopistokeskuksen johtajaksi Tutkimusjohtaja, FT, dosentti Vesa Virtanen toimii Kajaanin yliopistokeskuksen johtajana ajalla 1.8.–31.12.2010. Virtanen on työskennellyt yliopistokeskukseen kuuluvan Biotekniikan laboratorion esimiehenä.

Cassiopeia julkisti neljännen levyn

Maajoukkuehiihtäjä Pirjo Murasen lapsuudenhaave opettajan ammatista toteutuu muutaman vuoden sisällä.

Ylioppilaskunnan sekakuoro Cassiopeia julkisti syyskuun alussa neljännen levynsä. Ounapuu-nimisellä levyllä kuullaan pohjoismaista kuoromusiikkia iloisella ja energisellä otteella.

Levyä voi ostaa kuorolaisilta ja myöhemmin levykaupoista.

27

väitökset

Oulun yliopiston väitökset 1.6.2010–30.9.2010 Lääketieteellinen tiedekunta

Lääketiede FM Merja Santaniemen 2.6.2010 tarkastettu sisätautien alan väitöstutkimus osoittaa matalan veren adiponektiinitason olevan merkki metabolisesta oireyhtymästä. Merja Santaniemi on syntynyt Oulunsalossa 1978 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulunsalon lukiosta 1997.

LL Helena Kastarisen 11.6.2010 tarkastettu sisätautien alan väitöstutkimus osoittaa lievänkin munuaisten toiminnan heikkenemisen lisäävän valtimonkovettumataudin riskitekijöiden esiintyvyyttä. Helena Kastarinen on syntynyt Taivalkoskella 1965 ja valmistunut ylioppilaaksi Taivalkosken lukiosta 1984.

LL Jatta Pirkolan 11.6.2010 tarkastetun lääketieteen alan väitöskirjatutkimuksen mukaan äidin raskautta edeltävä ylipaino oli raskausdiabetesta merkittävämpi tekijä sekä äidin että lapsen pitkäaikaisterveyden kannalta. Jatta Pirkola on syntynyt Oulussa 1973 ja valmistunut ylioppilaaksi Jyväskylän normaalikoulusta 1991.

TTM Esa Liukkosen 18.6.2010 tarkastettu radiologian alan väitöstutkimus osoittaa radiologisten kuvien katselussa käytettävien näyttöjen olevan usein riittämättömiä diagnostiikkaan. Esa Liukkonen on syntynyt Ylitorniolla 1962.

LL Jukka Nevalaisen 18.6.2010 tarkastetussa silmätautien alan väitöstutkimuksessa rakennettiin yksilöllisen näkökenttätutkimuksen laatimista varten matemaattinen malli silmänpohjan hermosäiekerroksesta sekä näkökentän kolmiulotteisesta rakenteesta, minkä avulla glaukoomavaurion eteneminen on mahdollista havaita huomattavasti aikaisemmin kuin perinteisellä menetelmällä. Jukka Nevalainen on syntynyt Iissä 1972 ja valmistunut ylioppilaaksi Iin lukiosta 1991.

LL Heidi Eriksenin 20.8.2010 tarkastetussa kliinisen kemian alan väitöstyössä on kehitetty määritysmenetelmä, joka mittaa erilailla poikkisidottuja kollageenimolekyylin karboksiterminaalisia rakenteita. Heidi Eriksen on syntynyt Utsjoella 1972 ja valmistunut ylioppilaaksi Utsjoen saamelaislukiosta 1991.

LL, erikoislääkäri Anne Saaren 20.8.

2010 tarkastettu lääketieteen alan väitöstutkimus käsitteli autonomisen hermoston toimintahäiriöitä MS-tautipotilailla ja näköhermon tulehduspotilailla. Anne Saari on syntynyt Torniossa 1961 ja valmistunut ylioppilaaksi Suensaaren lukiosta 1980.

28 aktuumi 4/2010

LL Antti Alaräisäsen 3.9.2010 tarkastettu psykiatrian alan väitöstutkimus kertoo, että aikuisiän mielenterveydenhäiriö on selkeästi merkittävin itsemurhan ja itsemurhayritysten riskitekijä.

Antti Alaräisänen on syntynyt Turussa 1982 ja valmistunut ylioppilaaksi Kemijärven lukiosta 2001.

LL Fiia Gäddnäsin 3.9.2010 tarkastettu anestesiologian, kirurgian ja ihotautien alan väitöstutkimus selvitti verenmyrkytystä sairastavien potilaiden elintoimintahäiriöiden mekanismeja ja heidän ihonsa herkkyyttä haavautua ja haavojen hidasta paranemista. Fiia Gäddnäs on syntynyt Oulussa 1983 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 2002.

LL Erja Mustosen 17.9.2010 tarkastetussa lääketieteen alan väitöskirjatutkimuksessa saatiin uutta tietoa sydämen uudelleenmuovautumisen aiheuttamista muutoksista. Erja Mustonen on syntynyt Iisalmessa 1981 ja valmistunut ylioppilaaksi Iisalmen lukiosta 2000.

LL Johanna Mäkisen 25.9.2010 tarkastetussa psykiatrian alan väitöstutkimuksessa meta-analyysit antoivat uutta tietoa päihteiden väärinkäytön yleisyydestä aineistossa, joka koostui skitsofreniaa sairastavista potilaista. Johanna Mäkinen on syntynyt Viialassa 1982 ja valmistunut ylioppilaaksi Viialan lukiosta 2001.

Hammaslääketiede EHL Päivi Ollilan 18.6.2010 tarkastettu lasten hammashoidon alan väitöstutkimus osoitti, että pitkään jatkunut tutin käyttö voi lisätä etenkin maitohampaiden reikiintymisriskiä ja että pitkittynyt tuttipullon käyttö öisin, tiheä makeisten käyttö sekä puutteellinen hampaiden harjaus ja vähäinen fluorin käyttö olivat riskitekijöitä sekä maitohampaiden että pysyvien hampaiden reikiintymiselle. Päivi Ollila on syntynyt Pudasjärvellä 1954 ja valmistunut ylioppilaaksi Laanilan yhteiskoulusta 1973.

Terveystieteet THM Pia Vähäkankaan 20.8.2010 tarkastetussa terveyshallintotieteen alan väitöstutkimuksessa on esitetty mittari, jonka avulla voidaan mitata hoitajan kuntouttavan toiminnan määrää ja kohdentumista vanhainkodeissa ja terveyskeskusten pitkäaikaishoidon osastoilla.

Pia Vähäkangas on syntynyt Kokkolassa 1960 ja valmistunut ylioppilaaksi Karleby svenska gymnasiumista 1978.

Luonnontieteellinen tiedekunta

FL Kauko Holapan 4.6.2010 tarkas-

tetussa maaperägeologian alan väitöstutkimus toi uutta tietoa aapasoiden suotyyppien ekologiasta, jota voidaan soveltaa mm. suoekologian ja -metsätieteiden jatkotutkimuksiin, suoympäristön laadun ja tilan arvioimiseen, kasvillisuushistorian tutkimuksiin ja malminetsintään. Kauko Holappa on syntynyt Utajärvellä 1946 ja valmistunut ylioppilaaksi Muhoksen lukiosta 1968.

FM Jani Tuorilan 4.6.2010 tarkastettu teoreettisen fysiikan alan väitöstutkimus käsittelee keinotekoisten atomien ja molekyylien spektroskopiaa. Jani Tuorila on syntynyt Helsingissä 1980 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 1999.

FM Sari Piipon 9.6.2010 tarkastetussa kasviekologian alan väitöskirjassa tutkittiin resurssien saatavuuden vaikutusta kaksivuotisten niittykasvien laidunnustoleranssiin. Saatuja tuloksia voidaan soveltaa niittykasveihin kohdistuvia hoitotoimenpiteitä suunniteltaessa.

Sari Piippo on syntynyt Espoossa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Vieremän lukiosta 1993.

FM Anu Sirviön 11.6.2010 tarkastettu biologian ja genetiikan alan väitöstutkimus osoittaa, että yhteiskuntahyönteislajeilla on eläinmaailman korkein rekombinaatiotaajuus, millä voi olla tärkeä merkitys geneettisesti monimuotoisen jälkeläistön tuottamiseksi jopa miljoonia sukulaisyksilöitä sisältävään pesään. Anu Sirviö on syntynyt Sotkamossa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Sotkamon lukiosta 1993.

FM Marjaana Tahkokorven 17.6.

2010 tarkastetun fysiologisen kasvitieteen alan väitöskirjatutkimuksen mukaan kuiva kasvukausi johtaa mustikan lehtien ennenaikaiseen vanhenemiseen ja putoamiseen ja talvehtiminen ilman lumipeitettä viivästyttää kasvun aloittamista ja kukkimista sekä vähentää vuosikasvua. Marjaana Tahkokorpi on syntynyt Kalajoella 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Kalajoen lukiosta 1996.

FM Niina Lappalaisen 18.6.2010 tarkastettu ekologisen kasvitieteen alan väitöstutkimus osoittaa 5–6 vuoden altistumisen lisääntyneelle UV-B-säteilylle nostavan liukoisten UV-suojayhdisteiden määrää seinäsammalessa sekä vaikuttavan negatiivisesti kangaskarhunsammalen kasvuun. Niina Lappalainen on syntynyt Pellossa 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Pellon lukiosta 1996.

FL Satu Luojuksen 27.8.2010 tarkastetun tietojenkäsittelytieteen väitöstutkimuksen tuloksena syntyi laajennettu käyttäjäkokemuksen käsite (the ex-

väitökset

panded user experience, eUX), ja sen tutkimiseen tarkoitettu käyttäjätutkimusmenetelmä (the reflective research method). Satu Luojus on syntynyt Porissa 1968 ja valmistunut ylioppilaaksi Ulvilan lukiosta 1987.

M.Sc. David Carrascon 17.9.2010 tarkastettu eläintieteen alan väitöstutkimus osoittaa, että reppuludenaaraiden taipumus munia lajitovereidensa päälle voidaan ymmärtää pyrkimyksenä lisätä jälkeläisten eloonjäämistä piilottamalla munia ja vähentämällä munaloisten vaikutusta. David Carrasco on syntynyt Manresassa, Kataloniassa 1980 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 1999.

FM Anna-Kaisa Lapin 24.9.2010 tarkastetussa biokemian alan väitöstutkimuksessa tutkittiin proteiini disulfidi-isomeraasin katalysoimien disulfidisidosten muodostumisen mekanismeja.

Anna-Kaisa Lappi on syntynyt Oulussa 1972 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 1991.

FM Marian Saralan 24.9.2010 tarkastetussa kasvifysiologian alan väitöskirjatyössä tutkittiin sinisen valon poiston vaikutusta männyntaimien (Pinus sylvestris L.) pituuskasvuun. Marian Sarala on syntynyt Kuopiossa 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Vaalan lukiosta 1996.

Teknillinen tiedekunta

TkL Janne Puikon 1.6.2010 tarkastetussa tuotantotalouden alan väitöstutkimuksessa kehitettiin eksakti johtamisjärjestelmä tilausohjautuvan toimitusketjun hallintaan. Janne Puikko on syntynyt Simossa 1970 ja valmistunut ylioppilaaksi Keminmaan lukiosta 1989.

DI Jari Ylioinaan 10.6.2010 tarkastetussa tietoliikennetekniikan alan väitöstyössä tutkittiin tapoja, joilla radiovastaanottimen kantataajuista signaalinkäsittelyä voitaisiin kehittää vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Jari Ylioinas on syntynyt Kemissä 1978 ja valmistunut ylioppilaaksi Kemin lukiosta 1997.

FL, eMBA Pekka Tervosen 30.6.

2010 tarkastetussa tuotantotalouden alan väitöstutkimuksessa tarkasteltiin ympäristö-, turvallisuus- ja laatujohtamisen integroimista ja johtamisen tason kypsyysmallien hyödyntämistä osana erinomaista operatiivista ja liiketoimintajohtamista.

Pekka Tervonen on syntynyt Savukoskella 1969 ja valmistunut ylioppilaaksi Saloisten lukiosta 1989.

DI Kari Sahlmanin 12.8.2010 tarkastetussa tuotantotalouden alan väitöstutkimuksessa todetaan, että yritysten tulisi harkita strategisen teknologiajohtamisen käytäntöjen luomista omana

toimintonaan ja sen integroimista organisaation muiden toimintojen kanssa. Kari Sahlman on syntynyt Kemissä 1963 ja valmistunut ylioppilaaksi Kemin lukiosta 1982.

DI Ari Isokankaan 20.8.2010 tarkastetussa automaatio- ja tietotekniikan alan väitöskirjassa ehdotettu säätöstrategia mukauttaa puiden kuorinta-aikaa sekä tarvittaessa kuorimarummun kierrosnopeutta puiden kuoriutuvuuden perusteella. Ari Isokangas on syntynyt Oulaisissa 1975 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulaisten lukiosta 1994.

B. Sc. Zhonghong Oun 26.8.2010 tarkastetussa tietotekniikan alan väitöstutkimuksessa etsittiin uusia ratkaisuja Internetin vertaisverkkoverkkojen toiminnan tehostamiseen näiden verkkojen hierarkkista rakennetta kehittämällä. Zhonghong Ou on syntynyt Kiinassa 1982 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 1999.

DI Ari Putkosen 18.9.2010 tarkastetun ergonomian alan väitöstutkimuksen tuloksena syntyi tuotekehityksen makroergonominen malli, joka auttaa suunnittelijoita ymmärtämään kompleksisia käyttöympäristöjä ja niissä toimivien käyttäjien vaatimuksia. Ari Putkonen on syntynyt Mikkelissä 1960 ja valmistunut ylioppilaaksi Kuopionlahden lukiosta 1978.

Taloustieteiden tiedekunta

KTM Alexandra Bagaevan 2.6.2010 tarkastetun laskentatoimen alan väitöskirjan tulokset osoittavat, että eniten tilinpäätösraportoinnin laatuun vaikuttavia tekijöitä Venäjällä ovat pörssilistaus, kansainvälisten tilinpäätösstandardien käyttöönotto ja ulkomaalaisten sijoittajien mukana olo. Alexandra Bagaeva on syntynyt Murmanskissa 1982 ja valmistunut ylioppilaaksi Murmanskin 2 lukiosta 1999.

KTM Hanna Komulaisen (os. Jukuri) 11.6.2010 tarkastetussa markkinoinnin alan väitöstutkimuksessa tarkasteltiin uudenlaista mobiilimainontapalvelua, jota oululaiset yritykset testasivat aidossa liiketoimintaympäristössään. Hanna Komulainen on syntynyt Oulussa 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun normaalikoulun lukiosta 1998.

KTM Jouni Juntusen 20.8.2010 tarkastetussa taloustieteiden alan väitöstutkimuksessa esitetään malli erilaisista logistiikan ulkoistamisen strategioista. Jouni Juntunen on syntynyt Oulussa 1971.

FM Marita Wahlroosin 27.8.2010 tarkastettu markkinoinnin alan väitöskirjatutkimus selvitti, millaisia organisaation kyvykkyyksiä liikesuhteissa toimiminen kehittää, ja mitkä tekijät edis-

tävät ja haittaavat kyvykkyyksien kehittymistä teknologiakyläympäristössä. Marita Wahlroos on syntynyt Kemissä 1950 ja valmistunut ylioppilaaksi Turun iltaoppikoulusta 1972.

KTM Henry Jarvan 10.9.2010 tarkastetussa laskentatoimen alan väitöstutkimuksessa osoitetaan, että liiketoiminnan kassavirtojen käyttäytymiseen liittyy ominaisuuksia, jotka saavat yrityksen tuloksen näyttämään konservatiiviselta. Henry Jarva on syntynyt Oulunsalossa 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulunsalon lukiosta 1998.

KTM Juha Joenväärän 25.9.2010 tarkastetussa rahoituksen alan väitöskirjatyössä tarkastellaan uusia taloustieteeseen ja ekonometriaan perustuvia menetelmiä mitata ja ennustaa hedge-rahastojen menestystä ja riskejä. Juha Joenväärä on syntynyt Oulussa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Kastellin urheilulukiosta 1994.

Kasvatustieteiden tiedekunta

KM Risto Kilpeläisen 18.6.2010 tarkastetun kasvatustieteen alan väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että maaseudun kyläkoulut ovat pedagogisesti arvokkaita oppimis- ja kasvuympäristöjä.

Risto Kilpeläinen on syntynyt Kajaanin mlk:ssa 1960 ja valmistunut ylioppilaaksi Linnan lukiosta 1980.

KM Jyrki Komulaisen 9.9.2010 tarkastetun kasvatustieteen alan väitöstutkimuksen mukaan opettajankoulutukseen kuuluvaa opetusharjoittelua tulee kehittää niin, että opettajan arkityö tulee nykyistä paremmin näkyväksi jo opintojen aikana. Jyrki Komulainen on syntynyt Sotkamossa 1966 ja valmistunut ylioppilaaksi Sotkamon lukiosta 1985.

KM Tarja-Riitta Hurmeen 24.9.2010 tarkastetun kasvatustieteen alan väitöskirjatutkimuksen mukaan ryhmän toiminnan yhteistä ohjausta ja arviointia tarvitaan onnistuneessa tietokoneavusteisessa matematiikan ongelmanratkaisussa.

Tarja-Riitta Hurme on syntynyt Ulvilassa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Ulvilan lukiosta 1993.

Humanistinen tiedekunta

FL Veijo Pulkkisen 18.6.2010 tarkastettu kirjallisuuden alan väitöstutkimus tarkastelee tekstuaalisen variaation suhdetta kirjallisen teoksen identiteettiin.

Veijo Pulkkinen on syntynyt Göteborgissa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Kokkolan yhteislyseon lukion aikuislinjalta 1997.

Oulun yliopistossa tarkastetut väitöskirjat luettavissa verkossa: www.kirjasto.oulu.fi/ julkaisutoiminta/acta/ 29

karvonen

Yhteisestä helvetistä julkisoksi ”Naapuri on pahin” -keskusteluja Ilta-

Sanomien verkkosivulla: ”Asuin rivitalossa, jossa naapurin kaksi koiraa aloittivat valtavan ulinakonsertin naapureiden lähdettyä kaupungille. Kun varovasti huomautin tästä, he muistuttivat minua, että autoni on usein väärin pysäköity. Kolmen viikon kuluttua samat naapurit ostivat pianon ja alkoi päivittäinen yhden sormen konsertointi. Ilmeisesti kiusallaan.” ”Mun entisessä talossa pappa kyttäsi kivenmurikoiden kanssa kolmannessa kerroksessa jos joku ajoi autollaan rapun oven eteen. Kerran sitten ajoin isojen ostosten kanssa siihen hetkeksi ja kun lähdin peruuttamaan pois, kuului kamala kolahdus ja pappa oli ikkunastaan heittänyt valtavan järkäleen auton katolle. Huusin papalle että mitä ihmettä touhuat. Sieltä alkoi tulla kamala karjuminen jossa ei ollut mitään järkeä…” ”Helvetti on toiset ihmiset”, totesi JeanPaul Sartre sattuvasti. Tämän jutun opetus tulee kuitenkin toiselta filosofilta, John Deweyltä. Pragmatisti Dewey johti julkisuusteoriansa mainitun kaltaisista kahnauksista. Hänen lähtökohtansa oli se, että ihmisten toiminnalla on toisiin ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, jotka voivat olla haitallisia tai ongelmallisia. Suksien ristiin menosta syntyy sitten keskustelu tai neuvottelu, jossa pyritään ongelman ratkaisemiseen.

Tällaisia yhteisiä ongelmia pohtimaan ryhtyviä, ratkaisuista väitteleviä ihmisryhmiä Dewey kutsui termillä ”public”, jonka viestinnän tutkijat ovat suomentaneet uudissanalla ”julkiso”. Julkiso on keskusteluun kiinnittyneiden osapuolten yhteisö ja näin

sillä tarkoitetaan eri asiaa kuin yleisöllä (audience), joka vain seuraa sivusta esitystä.

Henkilö voi kuulua useampaankin julkisoon.

Deweylle julkisuus oli poliittista ja moraalista. Poliittista se on sikäli, että siinä kiistelyn aiheena on, millaiseksi yhteinen todellisuutemme tehdään. Moraalissa taas on kyse sosiaalisen toiminnan pelisäännöistä, jotka mahdollistavat siedettävän yhteiselämän.

Kultainen sääntö ”tee toisille kuten haluaisit itsellesi tehtävän” toimii vääntyneenä muotoon ”anna samalla mitalla takaisin!”. Tällainen vuorovaikutus voi johtaa loputtomaan koston kierteeseen.

On tietysti idealistista olettaa, että törmäyskurssilla olevat ihmiset ja ihmisryhmät alkavat järkevästi ja rauhanomaisesti ratkaista ongelmaa. Alun esimerkit osoittavat, että usein sosiaalinen jännite saa aikaan surkuhupaisan epäasiallista torailua ja sotajalalla oloa. Aivan liian usein konflikti päättyy jonkun kuolemaan.

Deweyn julkisuusteoriaa voidaankin näppärästi täydentää toisen suuren julkisuusteoreetikon, Jürgen Habermasin ideoilla. Hänelle julkisuuden ihanteena on järkevä ja asiallinen väittely. Habermas painottaa diskurssietiikkaa, vastuullisen keskustelun pelisääntöjä. Tärkeitä periaatteita ovat muun muassa yhtäläinen puheoikeus ja ehdotusten t a sa-ar voinen kohtelu. ”Paras

perustelu voittakoon” on periaatteena tässä harkitussa puheessa.

Deweyn kotimaassa Yhdysvalloissa hänen julkisuusideansa ovat tuottaneet uudenlaista journalistista ajattelua (”public journalism” tai ”civic journalism”). Ajatuksena on, että journalistit ovat demokratian kätilöitä, jotka auttavat synnyttämään julkisoja, jotka etsivät ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin. Omalla foorumillaan media tuo yhteen esimerkiksi ongelmista raportoivat kansalaiset ja kaupungin viranhaltijat. Tällainen journalismi pyrkii olemaan mieluummin osa ratkaisua kuin osa ongelmaa Niin netissä kuin perinteisessä mediassakin ongelmien esittely on kyllä voimissaan, mutta vähemmän on edistysmielisen Deweyn pyrkimystä myös ratkoa ongelmat yhteisessä julkisossa.

Erkki Karvonen informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Oulun yliopisto

Annu Hattunen

30 aktuumi 4/2010

ta pa h t u u Studio Ilpo Okkonen Oy

NÄYTTELYT Näyttely tiedekirjasto Pegasuksessa 9.9.–27.11.:

Flanööri Pohjolasta.V.A. Koskenniemen kaupunkielämyksiä Näyttelymme on raapaisu Koskenniemen kaupunkielämyksiin, joista annamme Koskenniemen itse kertoa. Lähdemme matkaan Oulun valkeasta kaupungista ja suuntaamme yli Helsingin vaikenevain kattoin kohti Pariisia, jossa huumaannumme muun muassa kevätillasta Pont des Arts’lla. Sieltä matkamme jatkuu Goethen Frankfurtin ja Weimarin kotien kautta Italiaan, jossa Koskenniemi kuvaa vaikutelmiaan Romeon ja Julian Veronasta sekä Roomasta ja Firenzestä. Viimeinen etappi matkallamme on Kreikka: päädymme Koskenniemen mukana jyskyvässä rautatievaunussa runouden maahan, Arkadiaan.

Näyttely esillä 27.11. saakka. Tiedekirjasto Pegasus on avoinna ma–to klo 8–19, pe klo 8–17, la klo 10–15, aattopäivinä klo 8–16

Eläinmuseon 50-vuotisjuhlanäyttely Mammutin jäljillä Näyttelyssä on esillä mm. mammutin syöksyhammas, mammutin poskihammas, jättihirven sarvet sekä luolakarhun, karhun, luolaleijonan ja sapelihammaskissan kallot. Luolakarhun koko tekee vaikutuksen, kun vertaa sen luonnollisessa koossa olevaa siluettia konservaattori Atte Lahtelan täyttämään komeaan ruskeakarhuun. Lisäksi esillä on ihmisen kehityshistoriaan liittyen esi-ihmisten ja apinaihmisten kalloja. Näyttelyjulisteissa kerrotaan mm. jääkauden eläimistä sekä jäätiköiden syntymisestä. Näyttelyä täydentää espoolaisen taidemaalari Tom Björklundin upea kuvitus.

MUSEOT Geologinen museo Linnanmaa Museo on avoinna ma–pe klo 11–15 ja su klo 11–15.

Eläinmuseo Linnanmaa avoinna virka-aikana (ma–pe) klo 8.30–15.45 Kasvitieteellinen puutarha Linnanmaa Kasvihuoneet avoinna ti–pe 8–15, la–su 12–15

TAPAHTUMIA Participation, Technology and Everyday life 27.9.2010 BCK and BCO Minisymposium 1.10.2010

X Kerttu Saalasti -seminaari: Tulevaisuutta rakentaen 4.10.2010 WAMS 2010: Wireless Applications for Machines and Systems 12.–13.10.2010 SIMS 2010: 51st Conference on Simulation and Modelling 14.–15.10.2010 Lääketieteellisen tiedekunnan 50-vuotisjuhla 15.10.2010 VII ETMU-päivät 21.–22.10.2010 Ohjausseminaari 3.–4.11.2010 7th International Kastelli Symposium 18.–19.11.2010 Lisää tapahtumia osoitteesta: www.oulu.fi/ajankohtaista/

Eläinmuseo avoinna virka-aikana (ma–pe) klo 8.30–15.45.

Alumnitoiminta – yhteys kotiyliopistoosi Tervetuloa mukaan Oulun yliopiston alumnitoimintaan!

Alumnitoimintaan osallistumalla pysyt yhteydessä kotiyliopistoosi ja entisiin opiskelutovereihisi ja opettajiin.

Yhteydenpidon keskeinen väline on alumniverkosto, joka toimii verkko-osoitteessa https://alumni.oulu.fi. Mukana verkostossa on jo noin 4000 Oulun yliopiston alumnia. Rekisteröityminen alumniksi ja verkoston käyttö on maksutonta eikä sido mihinkään. Voit halutessasi liittyä myös alumnitoimijoiden postituslistalle. Tiedustelut ja liittymiset alumnikoordinaattori Karoliina Kekki, s-posti karoliina.kekki(at) oulu.fi, puh. 08 553 4027.

Aktuumilehden osoitteenmuutokset Kaikki Aktuumi-lehden osoitteenmuutokset tulee tehdä sähköpostitse osoitteeseen aktuumi oulu.fi Mikäli olet rekisteröitynyt Oulun yliopiston alumniverkostoon, tee osoitteenmuutos myös alumnirekisteriin osoitteessa https://alumni.oulu.fi.

Tietoja sinne voit päivittää vain sinä itse!

.5304

- näytöt Oulun yliopiston UBI-näytöt edustavat vuorovaikutteisten kaupunkiympäristöjen edelläkävijyyttä. UBI-näytöt ovat osa modernin Oulun ekosysteemiä ja mahdollistavat alan huippututkimuksen Oulun yliopistossa.

UBI-näytöissä tarjoutuu yrityksille ja yhteisöille mahdollisuus tyylikkääseen ja laadukkaaseen imagomainontaan. UBI-kanava on paitsi toiminnallisuudeltaan ainutlaatuinen, myös sijainneiltaan ihanteellinen mediakanava yrityksille ja brändeille.

Yhteensä 18 UBI-näyttöpaneelia on asennettu huippupaikoille Oulun ydinkeskustan alueelle ja julkisiin rakennuksiin.

Sijoituspaikkojen monipuolisuus ja suuret ihmisvirrat takaavat mainonnan näkyvyyden ja vaikuttavuuden.

Tiedustelut: mediamyynti@ubioulu.fi

www.ubioulu.fi

Ubiikkia Oulua tukemassa