Aktuumi 05/2010

VIESTEJĂ„ OULUN YLIOPISTOSTA

5/2010

Nuha muuntuu signaaleiksi Katalyysi tehopuhdistajana Lukutaito aapista laajempaa Yhden firman mies

Influenssavirus koettelee kehoa

V

uodenvaihteen lähestyessä suomalaiset saavat olla varuillaan jokatalvisen influenssa-aallon iskiessä. Sairaus koettelee vuosittain noin 5–15 prosenttia maan väestöstä.

Influenssan aiheuttaa hengitysteiden kautta leviävä virus. Se on biologinen järjestelmä, jolla ei ole omaa solurakennetta tai aineenvaihduntaa. Siksi virus käyttää lisääntyessään hyväkseen ihmiskehon soluja.

Kun virus aloittaa toimintansa, se tunnistaa ensin isäntäsolun pinnalla olevan virusreseptorin ja kiinnittyy siihen. Virusreseptorit ovat normaaleja solun pinnan molekyylejä, joita virus on oppinut hyödyntämään päästäkseen solun sisälle. Virus tunkeutuu

2

aktuumi 5/2010

isäntäsoluun käyttäen hyväksi solun endosytoosimekanismia, eli reittiä, jolla solu normaalisti hankkii ravinteita ympäristöstään.

Jos solun pinnalla ei ole virukselle sopivaa reseptoria, se ei pääse solun sisälle.

Jos virus kuitenkin pääsee sisään, ottaa se solun aineenvaihdunnan saman tien komentoonsa ja vapauttaa perintöaineksensa käynnistääkseen uusien virusten rakenneosien tuotannon. Näin isäntäsolu infektoituu ja muuttuu niin sanotuksi virustehtaaksi.

Lopulta uudet virukset vapautuvat isäntäsolusta, ja useimmiten hyväksikäytetty solu kuolee. Kun viruksia on syntynyt kehossa riittävän suuri määrä, ihminen sairastuu.

Virukset ovat kooltaan hyvin pieniä, vain

15–400 nanometriä eli metrin miljardisosaa. Yksittäisiä viruksia ei voida havaita valomikroskoopilla, vaan niiden tarkasteluun tarvitaan voimakkaasti suurentava elektronimikroskooppi.

Viruksen aiheuttamaan influenssaan sairastunut ihminen kokee oireet nenässään ja muissa hengitysteissä. Erilaisten nenäoireiden tarkkaan tutkimiseen Oulussa kehitettyä menetelmää esitellään tässä Aktuumissa.

Te k s t i: Maa r it Mää t t ä Kuva: C o rbi s

3

aktuumi

Nro 5 joulukuu 2010 20. vsk

6 10

12 16 JULKAISIJA

Oulun yliopisto

5

Hei me uudistetaan yliopistoja

6

Katalyysi puhdistaa ilman ja ikkunat

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

9

TOIMITUSNEUVOSTO

Nobel-palkinto vai patentti?

10 Vaurautta ja köyhyyttä – ensimmäiset oululaiset

12 Oululaiskeksinnöllä tarkkuutta nuhatutkimukseen

14 Biotutkija lähenee taidetta 16 Lukutaito on aakkosia laajempaa

18 Aktuumit

20 Ei mikään yhden miehen show

22 Pohjoinen lääketieteen yhteisö pitää yhtä

24 Varainhankinta vauhdittui toisena vuotenaan

26 Lyhyet

28 Väitökset

30 Perussuomalaisten pillipiipari lumoaa

31 Tapahtuu

PÄÄTOIMITTAJA

Tapio Mäkinen Tiina Pistokoski Erkki Alasaarela Sakari Jussi-Pekka Sanna Järvelä Erkki Karvonen Karoliina Kekki Leila Risteli Olli Silvén Tapio Mäkinen Tiina Pistokoski TAITTO/KUVANKÄSITTELY/KANSI

Petri Ovaskainen GRAAFINEN SUUNNITTELU

V-P Viklund/Avalon Oy OSOITTEET

Liisa Salmela Osoitteenmuutokset osoitteeseen aktuumi oulu.fi Mikäli olet rekisteröitynyt alumniverkostoon, tee osoitteenmuutos myös alumnirekisteriin https://alumni.oulu.fi. yhteystiedot

sähköposti: aktuumi oulu.fi www.oulu.fi/aktuumi Puhelin 08 553 4091

PAINATUS

Painos 6200 Joutsen Median Painotalo Kannen kuva: Rodeo/Barbro Wickström ISSN 0788-7132 Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, otsikoida ja käsitellä lähetettyjä kirjoituksia.

4

aktuumi 5/2010

pääkirjoitus

Hei me uudistetaan yliopistoja!

Yliopistojen merkitys yhteiskunnan kehityksen moottoreina on tiedostettu laajalti. Ei siis ihme, että yliopistoja uudistetaan innolla maailman joka kolkassa.

Useassa Euroopan maassa on toteutettu yliopistoreformit.Yliopistojen autonomiaa on lisätty, johtamis- ja rahoitusjärjestelmiä muutettu ja valikoivaa rahoitusta käytetään yhä enemmän. Esimerkiksi Saksassa yhdeksän arvioinnin kautta valittua yliopistoa saavat muita paremman rahoituksen.

Venäjällä kaksi yliopistoa, Moskova ja Pietari, on nimetty kansallisiksi yliopistoiksi ja niillä on parhaat toimintaedellytykset. Seitsemän fuusioiden kautta muodostettua federaatioyliopistoa kuuluvat erityisrahoituksen piiriin kuten myös 30 tutkimusyliopistoa. Muiden noin 600 yliopiston rahoitus on siirretty aluehallinnon vastuulle.

Yliopistoja kannustetaan yhteistyöhön yritysten kanssa.

Kiinassa yliopistoja kehitetään kahdella 1990-luvulla käynnistetyllä mahtiohjelmalla. Tavoitteena on synnyttää Kiinaan sata maailmanluokan yliopistoa 21. vuosisadan aikana. Valitut sata yliopistoa ovat hyvin resursoituja. Niissä on 80 % tohtoriopiskelijoista, ne saavat 70 % tutkimusrahoituksesta ja niissä sijaitsee 96 % valtion keskuslaboratorioista. Muiden kuin huippuyliopistojen osalta rahoitusvastuuta on siirretty maakunnille. Ohjelmiin kuuluvat yliopistot voivat hyvin: niiden tutkimusja oppimisympäristöt ovat erinomaiset ja ne pystyvät rekrytoimaan huippututkijoita.

Muut noin 1700 yliopistoa sitä vastoin ovat vaikeuksissa.

Eri maissa toteutettujen yliopistoreformien yleiset tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi näyttävät olevan varsin samanlaiset yhteiskunta- tai korkeakoulujärjestelmästä riippumatta.Yliopistojen tutkimuksen ja koulutuksen laatua, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä halutaan kaikkialla nostaa. Yliopistot nähdään olennaisena osana innovaatiojärjestelmää.

Tavoitteisiin pyritään panostamalla lahjakkuuksiin, synnyttämällä kansainvälisiä huippuyksiköitä, lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä sekä keskittämällä tutkimusta ja koulutusta. Valikoiva rahoitus on otettu laajalti käyttöön. Yliopistojen omaa päätäntävaltaa on lisätty, mutta valtion rahoitus on yhä enenevässä määrin riippuvainen saavutetuista tuloksista.

Kun 1970-luvulla yliopistoihin vaadittiin demokraattista johtamis- ja hallintojärjestelmää, niin nyt suunta on aivan päinvastainen.Yliopiston johdon ja hallituksen asemaa on vahvistettu ja vastuuta lisätty.

Suomen yliopistoreformi ei siis ole kansainvälisesti ainutlaatuinen vaan sisältää samoja elementtejä kuin reformit muualla maailmassa. Mikä tähän on johtanut? Osaamiseen pohjautuva talous ja globalisaatio. On siirrytty suljetuista sisämarkkinoista avoimeen globaaliin markkinatalouteen.

Kunkin maan menestymisen kannalta on tärkeää, että sen korkeakoulujärjestelmä on kansainvälisesti laadukas ja kilpailukykyinen. Kilpailu yliopistojen välillä tulee olemaan entistä kovempaa.Vähäväkisessä Suomessa ei voi olla kovin monta maailmanluokan yliopistoa ja kehitys tulee meilläkin johtamaan profiililtaan erityyppisiin yliopistoihin.

Juha Sarkkinen

Lauri Lajunen rehtori Oulun yliopisto

5

Katalyysi puhdistaa ilman ja ikkunat

6

aktuumi 5/2010

Katalyysi on kemiallinen ilmiö, jota hyödynnetään monissa arjen käyttötavaroissa, kuten autojen katalysaattoreissa ja hiustenkihartimissa. Sillä puhdistetaan sisäilmaa saunoissa ja toimistoissa. Teollisuudessa sitä on käytetty pitkään, ja siitä odotetaan merkittäviä uusia ratkaisuja ympäristöteknologiaan.

Te k s t i: R a ija Tuom i n e n Kuva t: Plugi/Pe k k a Jaa k k ola ja O.W. K i n nu n e n / S t u d io P.S .V.

K

atalyytti on aine, joka kiihdyttää kemiallisen reaktion nopeutta kulumatta itse reaktiossa. Jo 1800-luvulla katalyysiprosessia käytettiin muun muassa alkoholin valmistuksessa. Ensimmäiset teolliset sovellukset syntyivät 1900-luvun alkupuolella.

Auton katalysaattori lienee yksi tutuimmista katalyysisovelluksista. Pakosarjassa oleva katalysaattori muuttaa muun muassa savusumua aiheuttavan typpioksidin typeksi, jota on ilmakehässä luonnostaankin. Hiilimonoksidi muuttuu katalyytin avustamana hiilidioksidiksi. ”Tutkimme yhdessä Kuopion yliopiston kanssa autojen pakosarjasta ilmaan tulevien pienhiukkasten terveysvaikutuksia ja pakokaasukatalyyttien mahdollisuuksia myös pienhiukkasten hallinnassa”, prosessi- ja ympäristötekniikan osaston varajohtaja, professori Riitta Keiski Oulun yliopiston teknillisestä tiedekunnasta kertoo.

Katalyyttisiä menetelmiä ja katalyytteinä käytettyjä aineita on runsaasti. Katalyytteinä voivat toimia muun muassa jalometallit sekä muut alkuaineet ja niiden yhdisteet.

Tutkijat puhuvat heterogeenisesta katalyysistä, kun katalyytti on erilaisessa olomuodossa kuin reagoiva aine. Homogeenisesta katalyysistä puhutaan, kun aineet ovat sa-

massa olomuodossa, esimerkiksi nesteinä. Biokatalyytteinä toimivat muun muassa entsyymit ja bakteerit.

Vesi ja pinnat puhtaiksi Lentokoneen sisäilman puhdistuksessa katalyysiä käytetään ilmakehästä koneeseen tulevan otsonin muuttamisessa hapeksi.

Sama menetelmä toimii myös toimistoissa, joissa kopiokoneet ja tulostimet tuottavat ihmiselle haitallista otsonia.

Haitallisia aineita sisäilmaan tuottavat myös muun muassa palotorjunta-aineilla suojatut tekstiilit. Niistä haihtuvia yhdisteitä, kuten hiilivetyjä, voidaan hajottaa valokatalyysin avulla. ”Valokatalyysin hyödyntäminen on uutta. Sitä käytetään myös muun muassa puhdasvesilaitoksilla tuhoamaan haitallisia mikrobeja vedestä”, Keiski kertoo. Katalyysin avulla saadaan epäpuhtaasta vedestä juomakelpoista. ”Valokatalyysiä käytetään myös pintojen puhtaana pitämiseen. Kun esimerkiksi ikkuna pinnoitetaan ohuella titaanikalvolla ja kun lasin pinta on kostea ja siihen osuu auringonvaloa, pinnat pitävät itsensä puhtaina.” Samaa menetelmää voidaan käyttää muissakin rakennusmateriaaleissa, joten si7

tä hyödyntää muun muassa veneteollisuus.

Katalyysin avulla voidaan keittiön hengitysilmasta poistaa rasvan kiehumisessa syntyviä haitallisia yhdisteitä tai saunan kiukaassa epätäydellisen palamisen tuloksena syntyvää häkää ja typen oksideja. Käytetäänpä katalyyttisiä reaktioita myös hiusten kihartimissa lämmön tuojina.

Butanolista bensan korvike Yksi teollisuuden aloista, joissa katalyysia on käytetty pisimpään, on öljynjalostusteollisuus. Siinä katalyytteinä käytetään zeoliitteja tai alumiinioksidipohjaisia kiinteitä happokatalyyttejä. Niiden avulla raakaöljyssä olevia molekyylejä saadaan pienennettyä, ja öljystä syntyy erilaisia polttoainejakeita. Näin voidaan raakaöljystä valmistaa bensiiniä ja dieseliä ja poistaa siitä rikkiä, typpeä ja epäpuhtauksia.

Katalyysiä voidaan hyödyntää myös biojalostamoissa. ”Kun biomassasta tuotetaan polttoaineita ja kemikaaleja, prosessi on huomattavasti haastavampi kuin polttoaineen valmistus fossiilisesta materiaalista.

Tämä johtuu siitä, että biomassa on hyvin heterogeenista. Massan koostumukseen vaikuttaa muun muassa se, mikä raaka-aine on kyseessä, missä se on kasvanut ja miten sitä on lannoitettu”, Keiski kuvaa. ”Tarvitaan paljon katalyysitutkimusta, jotta biomassasta saadaan tehtyä tehokkaasti haluttuja kemikaaleja ja polttoaineita. Tällä alalla on valtavan paljon innovaatiomahdollisuuksia.”

Oulun yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan osastossa tutkitaan ja kehitetään myös biokatalyysiä hyödyntäviä tuotantoprosesseja: ”Puusta voidaan valmistaa butanolia heterogeenisen katalyysin sekä biokatalyysin avulla bakteerien toimiessa katalyytteinä. Butanoli voi toimia korvaavana polttoaineena bensakäyttöisissä moottoreissa.” ”Suomessa ei kovin paljon asiaa tutkita, mutta meillä on yhteistyössä Oulun yliopiston kemian laitoksen ja mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan laboratorioiden sekä Åbo Akademin kanssa menossa kaksikin projektia. Olemme saaneet niihin rahoitusta Tekesistä ja Suomen Akatemiasta.”

Haitta-aineet hyödyllisiksi Katalyysitutkimuksen Oulun yliopistossa aloitti prosessi- ja ympäristötekniikan osaston professori Väinö Veijola jo 1960-luvulla.

Veijolan oppilas, professori Riitta Keiski väitteli aiheesta ensimmäisenä oululaistutkijana. ”Katalyysi on ympäristöteknologian alueella keskeinen tutkimuskohde”, Keiski jatkaa. Parhaillaan Keiskin jatko-opiskelijoiden 8

aktuumi 5/2010

Katalyysia voidaan hyödyntää biojalostamoissa. Professori Riitta Keiskin mukaan tarvitaan paljon katalyysitutkimusta, jotta biomassasta voidaan valmistaa tehokkaasti haluttuja kemikaaleja ja polttoaineita.

joukossa on tekeillä useita aiheeseen liittyviä väitöskirjoja. Mukana katalyysitutkimuksessa on tutkijoita myös Ranskasta, Venäjältä, Tsekistä ja Marokosta. ”Tutkimme muun muassa ongelmallista hiilidioksidia, miten sitä voidaan käyttää hyväksi, miten se voidaan erottaa savukaasusta ja muuttaa arvokkaiksi kemikaaleiksi tai polttoaineeksi. Hiilidioksidista voidaan katalyysin avulla valmistaa metanolia ja muita korkeampia hiilivetyjä.”

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) katalyyttinen hapetus on yksi uudemmista tutkimusalueista. VOC-yhdisteitä syntyy muun muassa liikenteessä ja joillakin teollisuudenaloilla. Katalyysin avulla pyritään estämään VOC-yhdisteiden pääsy ilmaan, sillä ne vaikuttavat ilmastonmuutokseen kymmenen kertaa enemmän kuin hiilidioksidit. Samalla tutkijat pyrkivät ratkaisemaan muun muassa sen, miten haisevien rikkiyhdisteitä saadaan poistettua.

VOC-yhdisteitä prosessi- ja ympäristötekniikan osasto tutkii yhdessä alan yritysten kanssa. Yhteistyöstä syntyi viime vuonna SkyPro Oulu -osaamisklusteri. Tavoitteena on jatkossa uuden ilmatoimialan tutkimusyksikön perustaminen koordinoimaan yhteistyötä ja toteuttamaan teollisuuden toimeksiantoja nopealla aikataululla.

Materiaalifysiikan tutkijat kehittävät hiilinanoputkikatalyyttejä, joita voidaan hyödyntää muun muassa, kun vetyä tuotetaan

biomassasta. ”Vety on tärkeä aine esimerkiksi polttokennojen energialähteenä. Aiemmin vetyä on valmistettu fossiilisista raaka-aineista, mutta nyt sitä voidaan katalyyttien avulla valmistaa biomassasta. Tässä olemme tehneet aivan uusia avauksia hiilinanoputkien avulla.”

Riitta Keiski näkee katalyysitutkimuksen mahdollisuudet monien ympäristöongelmien ratkaisemisessa ja kestävien tuotantoprosessien kehittämisessä. ”Maailmanlaajuisesti katalyysitutkimuksella on merkitystä taloudellisen, ympäristöllisen ja sosiaalisen kestävyyden kehittymiselle.” 

Kemian vuosi 2011 Tuleva

vuosi 2011 on YK:n ja UNESCO:n nimeämä kansainvälinen kemian vuosi. Sitä vietetään eri puolilla maailmalla tapahtumilla, joissa esitellään kemian saavutuksia ja merkitystä elinympäristössä ja arkielämässä.

Kemian vuodesta ja Suomen tapahtumista saa lisätietoja Suomen Kemian Seuran ylläpitämiltä verkkosivuilta: www.kemia2011.fi

kommentti

Nobel-palkinto vai patentti?

Yliopiston tehtäviä ovat tieteellinen tut-

töihin tähtäävässä yliopistossa ei ole tilaa niille tieteenaloille, joiden työn tulokset eivät ole välittömästi hyödynnettävissä. Kulttuurin vaaliminen ja kehittäminen sekä yhteiskunnallisen keskustelun ylläpitäminen ovat myös yliopiston avaintehtäviä, joista ei tule tinkiä.

Yliopistojen tieteellisen tason kehittäminen edellyttää runsaasti rahallisia resursseja, jotta tutkijat ja opettajat saavat mahdollisuuden keskittyä perustehtäviinsä ilman, että valtaosa työajasta kuluu yhä lisääntyvien hallintorutiinien suorittamiseen. Kilpailutetun rahoituksen voimakas kasvaminen on puolestaan johtanut raskaaseen byrokratiaan, jossa suuri osa henkisistä ja ajallisista resursseista kuluu hakemusten laatimiseen ja hankkeiden etenemisen raportointiin.

Yliopiston on oltava miellyttävä ja turvallinen työympäristö, jossa lyhytjänteiset talouden vaihtelut eivät johda liian nopeisiin suunnanmuutoksiin. Elinkeinoelämän tarpeiden korostuminen ei saa johtaa tilanteeseen, jossa ajetaan alas kokonaisia tieteenaloja, jotka eivät tyydytä talouden lyhytjänteisiä vaatimuksia.

Galileo Galilei, Antoine Laurent de Lavoisier, Charles Darwin, Albert Einstein ja monet muut ovat voimakkaasti vaikuttaneet maailmankuvamme muovautumiseen, mutta ovat usein joutuneet toimimaan oman aikansa yliopistojen ulkopuolella ja joskus jopa ilman virallisen yhteiskunnan hyväksyntää. Yliopistolaitoksemme on pystyttävä tunnistamaan ja tukemaan tulevaisuutemme tekijöitä, vaikka heidän saavutustensa arvo voi olla kaukana edessäpäin ja jopa kokonaan irti aineellisen elintason kohottamisesta.

Risto Laitinen Oulun yliopiston epäorgaanisen ja analyyttisen kemian professori Suomen Professoriliiton hallituksen puheenjohtaja

Tiina Pistokoski

kimus ja siihen perustuva opetus. Hiljattain on yliopistolakiin kirjattu myös yhteiskunnallinen palvelutehtävä. Näillä kaikilla osaalueilla yliopistoilla on paljon annettavaa yhteiskunnalle.

Viime vuosien keskustelu yliopistojen kehittämisestä viittaa lähinnä teknillisiin ja kaupallisiin tieteenaloihin ja erityisesti niiden sovelluksiin. Sinänsä tärkeät innovaatiot ja keksinnöt ponnistavat yleensä kuitenkin nykyiseltä tieteelliseltä perustalta ja luovat harvoin uutta tietoa. Soveltavan toimintapohjan ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttävät aktiivista tieteellistä perustutkimusta, jonka tulosten ei välttämättä voi odottaa tuottavan välitöntä kaupallista hyötyä.

Esimerkiksi kun Neil Bartlett valmisti ensimmäisen jalokaasujen kemiallisen yhdisteen vuonna 1962, se oli tieteellinen kuriositeetti, joka ei sen ajan tietämyksen mukaan ollut mahdollinen. Nyt yli 40 vuotta myöhemmin ksenondifluoridi on turvallinen lähtöaine orgaanisten yhdisteiden teollisessa fluorauksessa ja korvaa siten perinteisen korroosiota aiheuttavan ja vaarallisen fluorikaasun. Fluorausreaktion kaupallisesta soveltamisesta voidaan mainita esimerkkinä muun muassa fluoripohjaiset suksivoiteet.

Kemian perustutkimuksen motivaatio nousee materiaalitieteestä. Yhteiskunnan kannalta tärkeitä tulevaisuuden läpimurtoja kemiassa ovat esimerkiksi uudet ja tehokkaat aurinko- ja polttokennot, vedyn varastointi ja käyttö polttoaineena, uudet lääkeaineet ja tehokkaat vedenpuhdistuskemikaalit. Analyyttinen kemia puolestaan on keskeinen osa monen tieteenalan tutkimusta. Nykyaikaiset analyysimenetelmät antavat kvantitatiivisen pohjan esimerkiksi ympäristömme tilan parantamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Kaikkien näiden tavoitteiden toteuttamisessa tarvitaan pitkäjänteistä ja monitieteellistä lähestymistä sekä kansainvälistä että kansallista yhteistyötä.

Sovelletun tutkimuksen painotuksen kasvaessa voi olla vaara, että teknillisiin keksin-

9

Vaurautta ja köyhyyttä – Talonpoikaisasutus tiivistyi noin 300 vuotta ennen Oulun kaupungin syntymistä. Ensimmäinen oululainen saattoi olla rikas, kirjoja lukeva porvari, kaupunkilaistunut talonpoika tai laivaston viemä nuorukainen.

Te k s t i: Mi n na Pelt ola Kuva t: O u lu n k aupu n k i

O

ulun seudun asutuksesta ennen 1300-lukua ei ole varmaa tietoa. Seudulla oli todennäköisesti pysyvää asutusta jo 2500 vuotta sitten, sen kertoo Kaakkurin kalmisto aseineen ja arvoesineineen. Tuoreempaa, jatkuvaan asutukseen viittaavaa arkeologista esineistöä ei ole löydetty. ”Oulu syntyi joka tapauksessa Oulunsuun kylän kiinteän talonpoikaisasutuksen yhteyteen. Oulujoen rantamilla oli 1300-luvulla peräkkäin hirsitaloja, peltoja ja niittyjä.

Ihmiset saivat tuolloin elantonsa maataloudesta ja lohenpyynnistä”, kuvailee Suomen ja Skandinavian historian professori Jouko Vahtola Oulun yliopistosta.

Kun Ruotsin kruunu alkoi tukea siirtolaisuutta, pohjoiseen tuli enemmän ihmisiä, etupäässä Varsinais-Suomesta ja Karjalasta. ”Värttö ja Iinatti ovat karjalaisia henkilönnimiä. Hämäläisten eräretkiin viittaavat Oulujärvi ja Oulujoki: hämäläinen nimi oulu tarkoittaa tulvavettä. Ulkomaan kaupan mukana alueelle asettui saksalaisia, ruotsalaisia ja venäläisiä kauppiaita. Hintta-nimi tulee todennäköisesti Hinze-lempinimestä. Savolaisia tuli 1500-luvulla kymmenittäin, heistä

10 aktuumi 5/2010

ovat muistona nimet Laanila, Taskila ja Pikkarala”, Vahtola kartoittaa Oulun nykyisten kaupunginosien nimien taustoja.

Asutus tiivistyy Oulun seudun väkimäärä kasvoi hitaasti, koska Ruotsi ja Novgorodin tasavalta taistelivat pohjoisista alueista. ”Hansakauppiaat veivät kuitenkin kalaa ja turkiksia eteläiseen Eurooppaan ja vähitellen kaikki kiinnostuivat pohjoisesta”, selittää Perämeren kaupungistumisen tutkija, arkeologi Risto Nurmi Oulun yliopistosta.

1500-luvulla Oulun seudun asutus kasvoi: vuonna 1548 Oulunsuun kylässä, nykyisen Oulun ja Muhoksen rajalla, oli 36 taloa. Laitasaaressa, nykyisellä Muhoksella, oli 22 taloa, Oulunsalossa 36 taloa. Yhteensä väkeä oli ehkä noin 700. Kaikki kylät kuuluivat Limingan pitäjään.

1500-luvun lopussa Oulunsuussa oli 50 taloa, Laitasaaressa 50 taloa ja Limingassa alueen suurimpana kylänä 60 taloa. Kun mukaan laskettiin myös Ii, Haukipudas ja Kello, Oulun seudulla oli kaupungin syntyessä noin 400 taloa ja 3000 henkeä. ”Kaupun-

gin perustamiseksi tarvittiin riittävän vahva talonpoikainen asutus, jotta se kykeni tuottamaan elintarpeita myös kaupunkilaisille”, Jouko Vahtola selittää.

Oulu syntyy Vuonna 1605 Kaarle IX käski perustaa Oulun kaupungin: kruunu pystyi nyt paremmin hallitsemaan kauppaa pitkien etäisyyksien seudulla. Samaan aikaan kruunu rakensi myös Oulun linnan Linnansaareen; Oulu oli sotajoukkojen tukipaikka Jäämeren ja Pohjois-Venäjän politiikassa.

Ouluun muutti etupäässä talonpoikia pohjoisen maaseudulta ja heistä tuli kaupungissa porvareita, kauppiaita ja käsityöläisiä. Väkeä tuli myös muista kaupungeista joukossaan ulkomaalaisia. ”Ensimmäisistä asukkaista ei ole rekistereitä, mutta heitä tuli kaupungiksi erotetulle alueelle lisää varsin nopeasti”, Jouko Vahtola mainitsee.

Porvarit kävivät kauppaa talonpoikien kanssa ja pitivät myös itse karjaa kaupungin alueella elantonsa turvaksi. Suurporvarit asettuivat kaupungin korkeammalle alueelle Pokkitörmälle sataman ja kauppa-

ensimmäiset oululaiset aittojen äärelle. Nykyinen torinrannan hotellialue oli Hahtiperän satama-aluetta. Kaupunkitalot olivat noin 35 neliön kokoisia pirtteineen ja eteiskammareineen.

Jouko Vahtolan sanoin Oulu oli ”ympäristöään tiiviimmin asuttu maalaiskylä”. Ensimmäinen asemakaava oli säännötön ja noudatti pitkälle maaston muotoja.

Ensimmäinen suuri tulipalo roihusi 1652 ja vei suuren osan Oulusta mennessään. Palon jälkeen tuli voimaan Claes Claessonin suunnittelema ruutuasemakaava.

Kauppaa kaupungissa ja Tukholmaan Kauppaa ja käsityötä harjoittaakseen kaupunkilaisten piti anoa porvarisoikeudet.

Maalaisten tuli käydä kauppaa kaupungissa, maalla se oli kiellettyä. ”Talonpojat myivät ylijääminään voita, kalaa, lihaa, vuotia, turkiksia, hylkeenrasvaa, puuta ja enenevästi tervaakin. Porvarit veivät niitä laivoillaan Tukholmaan. Tukholmasta tuli takaisin suolaa ja kankaita, rautaa, työkaluja, viiniä, olutta, tupakkaa ja paloviinaa”, Jouko Vahtola kuvaa.

Niin kutsutuista luvattomista talonpoikaiskauppiaista oli Tukholmalle jatkuva riesa. Risto Nurmen mukaan paikalliset eivät ottaneet kaupankäyntiä niinkään rikokse-

na. ”Vallalla saattoi olla jopa ajatus: mitä rikkaampi porvari, sitä enemmän hän on käynyt luvatonta kauppaa”, hän kertoo.

Ammattikäsityöläiset, kuten kulta- ja hopeasepät, nahkurit, suutarit ja tynnyrintekijät, olivat myös tärkeä ryhmä. Maaseudulla käsitöitä tehtiin omiin tarpeisiin.

Oulu oli suhteellisen varakas kaupunki, mutta vauraudella oli taipumus keskittyä. Varakkailla oli myös raadissa suuri valta. ”Rikkaiden lisäksi oli paljon työväkeä, merimiehiä, palvelusväkeä, köyhyyttä ja irrallisuutta. Irtolaisia yritettiin rekrytoida töihin ja sotilaiksi tai ajettiin pois. Sosiaalihuolto oli olematon”, Jouko Vahtola kuvaa.

Raastupa täyskäytössä Ensimmäiset viralliset tiedot oululaisista löytyvät vuoden 1627 karjaveroluettelosta. Siinä on 125 porvarisperhekuntaa: esimerkiksi Klemetti Pörhö Torniosta omisti kaksi hevosta ja kolme lehmää. ”Rikkaimpia perheitä olivat Bochmöller, Borsdorph, Forbus, Jenderjan, viimeksi mainitulla oli suuri kirjasto. Varakkaat oululaiset pyrkivät pitämään yllä sivistystä ja kulttuuria ankeissakin oloissa”, Vahtola jatkaa.

Eurooppalaisen porvariskulttuurin muodot tulivat Ouluun Tukholmasta. Se tarkoitti esimerkiksi musisointia viuluilla, uruilla ja

posetiiveilla, sisustusta, kirjojen lukemista, hääiloja. ”Amerikkalainen tupakka valloitti koko Euroopan varsin nopeasti 1500-luvun lopulta lähtien. Hoveissa se oli muoti-ilmiö.

Monet tuotteet olivat ylellisyyttä, mutta tupakka levisi koko yhteiskuntaan”, Risto Nurmi valaisee.

Kirkko ja uskonto olivat puhdasoppisuuden ajalla silti keskeisiä. Kulttuurielämän ytimessä olivat kirkko ja koulu. ”Elämä oli toisaalta kristillistä ja hillittyä, toisaalta Oulussa myös riideltiin ja rellestettiin. Kulttuuri oli hyvin välitöntä ja ihmisten suhteet mutkattomat; toisten moksimisesta sai varmasti jonkinlaista huviakin. Mustelmista joutui raastuvassa maksamaan vähintään sakkoja niiden koon ja määrän mukaan”, Jouko Vahtola naurahtaa.

1600-luku oli silti hitaan väestönkasvun vuosisataa; katovuosien ja tautien lisäksi laivastoon otettiin sotaisena vuosisatana Oulustakin paljon miehiä. ”Vuonna 1650 Oulussa oli ehkä noin 250 pienehköä perhekuntaa, asukkaita 500–1000. Turussa, Suomen suurimmassa kaupungissa, oli noin 3000 asukasta”, Vahtola arvioi.

Vuosisadan lopussa iskivät kaiken lisäksi suuret nälkävuodet. Oulu sai odottaa isompaa kasvua ja vaurastumista vielä 1700-luvun puoleen väliin saakka. 

Todennäköisesti Saksassa 1500-luvun loppupuolella valmistetun rataslukkoaseen kilpi löydettiin Oulusta Kajaaninkadulta tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa vuonna 2004 11

Viidesosa suomalaisista kärsii hengitystä haittaavista nenäoireista. Oululaistutkijoiden keksinnön avulla nenän hengitysvastus saadaan ensimmäistä kertaa mitattua jatkuvana signaalina. Tulokset auttavat hoitavaa lääkäriä parhaan hoidon määrittelyssä ja antavat tietoa hoidon vaikutuksista.

Te k s t i: R a ija Tu o m i n e n Kuva: O n n i K i n nu n e n, S t u d io P.S .V.

K

oko maailmassa yli 500 miljoonaa ihmistä ja Suomessa noin miljoona ihmistä kärsii pitkäaikaisesta nuhasta ja nenän tukkoisuudesta. ”Allergiset nenäoireet ovat lisääntyneet elintason nousun ja kaupungistumisen myötä. Nenäoireita ja tukkoisuutta aiheuttavat myös nenän rakenneviat, tulehdukset ja nenän limakalvoja ärsyttävät ulkoiset tekijät kuten tupakointi”, Oulun yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautien professori, lääketieteen tohtori Olli-Pekka Alho kertoo.

Vaikka nenäoireet saattavat tuntua harmittomilta ja lievään nuhaan ja tukkoisuuteen helposti tottuu, tukkoisuus saattaa aiheuttaa vakaviakin terveysongelmia: ”Nenän huono toiminta ja allergiat voivat liittyä huonoon keuhkojen toimintaan, uniapnean pahenemiseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin”, Alho kuvaa. ”Osa potilaista on tottunut oireisiin, mutta osalla ne vaikuttavat kokonaisvaltaisesti elämänlaatuun. Tukkoisuus aiheuttaa väsymystä, alisuoriutumista ja keskittymisvaikeuksia. Lisäksi tukkoisuus voi altistaa toistuville tulehduksille.”

Nuhaoireiden tutkiminen on perustunut paljolti potilaan kertomiin tuntemuksiin.

Korvalääkärin mukaan potilaan subjektiivi-

12 aktuumi 5/2010

set kokemukset eivät anna kovinkaan luotettavaa tietoa nenän toiminnasta lääkärille. ”Ihminen vertaa tuntemuksiaan aiempiin kokemuksiinsa. Pahoihinkin nuhaoireisiin tottunut ihminen pitää oireita lievinä, ja kun oireet muuttuvat, hän vertaa muuttunutta tilannetta aiempaan”, Alho selventää.

Haettaessa syitä nenäoireisiin lääkärin tekemää kliinistä tutkimusta tukevat allergiatestit, laboratoriokokeet ja kuvantamistutkimukset. Lisäksi nenäoireita on voitu tähän saakka tutkia poikkileikkausmittauksin.

Siinä potilas hengittää pari kertaa mittalaitteeseen, jonka avulla saadaan tietoa hengitysvirran kulkeutumisesta. Alhon mukaan poikkileikkausmittaus on hyvin rajallinen eikä anna tarvittavaa tietoa ilmavirran kulkeutumisesta nimenomaan nenässä.

Tuntemuksista tietoon Noin viisitoista vuotta sitten Alho alkoikin ideoida laitetta, joka antaisi tarkkaa tietoa nenän tukkoisuudesta. Hän puhui ajatuksistaan tutulle VTT:n tutkijalle, tekniikan tohtori Tapio Seppäselle, joka toimii nykyisin lääketieteellisen tekniikan professorina Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osastossa.

Syntyi mittausjärjestelmä, joka sai nimen

Korva-, nenä- ja kurkkutautien professori Olli-Pekka Alho ja lääketieteellisen tekniikan professori Tapio Seppänen keksivät tavan mitata nenässä kulkevan hengitysilman vastusta jatkuvana signaalina. Patentin saanut NoseLabjärjestelmä mittaa hengitysilmavirran vastusta nenän alueella muun muassa sieraimeen asennetun ohuen katetrin ja venymävöiden avulla ja esittää tulokset absoluuttisina mittalukuina.

NoseLab. Mittaus rekisteröi nenän hengitysvastuksen normaalitilanteessa ja lisäksi erilaisten altisteiden, kuten histamiinialtistuksen ja nenää avaavan suihkeen antamisen aikana. Hengitysvastus mitataan pääasiassa rintakehän ja vatsan ympärille asetetuilla venymävöillä sekä toiseen sieraimeen asetetulla ohuella katetrilla.

Mittauksessa käytetään apuna polygrafiatallenninta, jonka avulla tehdään muun muassa uniapneatutkimuksia. Uutta on se, että NoseLab-järjestelmä yhdistää laitteen lähettämät signaalit uudella tavalla: järjestelmä antaa tarkkaa, mitattua tietoa siitä, kuinka paljon nenäalue vastustaa ilmavirtaa. Yksikkönä tutkimuksessa käytetään sekuntiPascal / litra. ”Mittauksella saamme aikaan absoluuttisen asteikon. Tulosten perusteella voidaan verrata eri ihmisten nenähengityksen vastusta tai saman ihmisen tuloksia ennen ja jälkeen hoidon”, Alho kertoo.

Oululaiskeksinnöllä tarkkuutta nuhatutkimukseen ”Ala- ja ylähengitystiet muodostavat yhdessä mutkittelevan putken, jossa on eri määrä virtausvastusta eri kohdissa. Kirjallisuuden mukaan nenä voi aiheuttaa jopa puolet vastuksesta. Aiemmin ei ollut menetelmiä, joilla juuri nenän alueen hengitysalueen vastusta numeerisesti ja tarkasti olisi voinut mitata jatkuva signaalina”, Seppänen kuvaa.

Alho muistuttaa, että nenä on muutakin kuin se, mikä näkyy päällepäin: nenä on noin kahdeksan senttimetriä syvä, tilavuudeltaan ja muodoltaan monimutkainen hengityselin. NoseLab mittaa hengitysilman vastusta nielusta alkaen.

Järjestelmä laatii tuloksista analyysin hoitavalle lääkärille. Tulosten perusteella lääkäri näkee, johtuvatko potilaan nenäoireet ylipäätään nenästä vai esimerkiksi nieluun nousevista mahahapoista. Jos mittaukset osoittavat selkeää tukkoisuutta, lääkäri selvittää tukkoisuuden syyt ja hoitoa haetaan

sen mukaan. Jos tukkoisuus johtuu esimerkiksi vinosta nenän väliseinästä tai liian suuriksi kasvaneista kuorikoista, hoitona voidaan käyttää leikkausta tai lämpökäsittelyä.

Harrastuksesta yhtiöksi NoseLab sai alkunsa Alhon ja Seppäsen harrastuneisuudesta. Miehet kehittivät järjestelmää vapaa-aikanaan omalla kustannuksellaan ja rakensivat itse ensimmäisen prototyypinkin. Viime vuosikymmenellä markkinoille tullut polygrafiatallennin helpotti mittausjärjestelmän kehitystyötä.

Jo olemassa olevan, toimivan tallentimen myötä keksijät saattoivat keskittyä ohjelmistokehitykseen.

Vuosi sitten mittausjärjestelmälle myönnettiin Suomessa ja Ruotsissa patentti. Patentin lisäksi NoseLab on saanut myös viranomaishyväksynnän. Järjestelmä on pilotoitu yhdessä ODL Terveys Oy:n kanssa.

Pilotointihankkeessa kymmenet asiakkaat saivat mittauksen avulla apua nuhaongelmiinsa.

Kaikesta huolimatta saattaa kulua vielä toiset kymmenen vuotta, ennen kuin mittausjärjestelmä on yleisessä käytössä. Ennen kuin NoseLab kuuluu terveyskeskusten tai sairaaloiden palveluun, tarvitaan nykyisten mittaustulosten lisäksi lukuisia tutkimuksia ja julkaisuja, Alho kertoo.

Oulun yliopisto edesauttaa tutkimustyössä. Tarkoitus on selvittää muun muassa sitä, mitä liitännäissairauksia nenän tukkoisuuteen liittyy. Poikkitieteellisessä tutkimuksessa yhdistetään lääketieteellisen ja teknillisen tiedekunnan voimat. Väitöstöitä ja pienempiä opinnäytetöitä on tekeillä kummassakin tiedekunnassa.

Varsinainen tuotekehitystyö ja yritystoiminta tapahtuu NuhaLaboratorio-osakeyhtiössä, jonka keksijät perustivat vuonna 2005.  13

Biotutkija lähenee taidetta Menestyvä tutkija joutuu omistamaan työlle ison osan ajastaan. Palkintona on elintärkeiden tutkimusongelmien edistyminen. Oulun yliopiston tutkimusrehtori, professori Taina Pihlajaniemi kokee tieteen olevan lähellä taidetta.

Te k s t i: Mi n na Pelt ola Kuva: Ju ha Sa rk k i n e n

S

idekudostutkimukseen keskittyneen professori Taina Pihlajaniemen työ muuttui suuresti vuoden 2010 alussa, kun hän siirtyi Biocenter Oulun johdosta Oulun yliopiston tutkimusrehtoriksi viideksi vuodeksi. Aikaisempi pitkäaikainen vastuu biotieteiden menestyksestä vaihtui kaikkien Oulun yliopiston tutkimusalojen koordinointiin. ”Vaihdoin ikään kuin useat pienemmät työt yhteen isoon. Tutkimusrehtorina tehtävänäni on kehittää koko yliopiston tutkimustoimintaa. Ehkä organisaatioille on terveellistäkin, että johtaja välillä vaihtuu”, Pihlajaniemi kommentoi.

Kevään 2010 aikana Pihlajaniemi uudisti työryhmissä Oulun yliopiston tutkimus- ja koulutusstrategiaa sekä lisäsi ja tarkensi yliopiston painopistealueita. Tämä on tarkoittanut valtavaa määrää palavereja ja keskusteluja. ”Henkilökohtaisesti tärkein työni on edel-

14 aktuumi 5/2010

leen sidekudostutkimus ja tutkimusryhmän vetäminen, ja nämä työt jatkuvat edelleen.

Toki omiin tutkimusintresseihin ei jää nyt paljon aikaa. Oman tutkimuksen edistäminen vaatii töiden integroimista.”

Pihlajaniemi ei yritä olla uudessa tehtävässään kaikkien alojen osaaja vaan toivoo synnyttävänsä hyviä keskusteluyhteyksiä eri toimijoiden kanssa. ”Olen tyytyväinen siihen, että nyt minulla on uusia, isoja haasteita ja saan laajentaa osaamistani koko yliopistokenttään.”

”Luontoäiti teki ihmisestä monimutkaisen” Taina Pihlajaniemen tutkimusryhmä on tutkinut vuodesta 1985 solun ulkoisten proteiinien vaikutusta solun toimintaan. Ryhmä on löytänyt vuosien varrella useita uusia kollageeneja eli sidekudoksen proteiineja ja tarkastellut niiden tehtäviä. ”Työ on yhdistelmä molekyylibiologiaa ja fysiologiaa”, Pihlajaniemi selvittää.

Tällä hetkellä ryhmä tarkastelee hermolihasliitoksen toimintaa ja sairauksia, ihon rakenteiden ja kantasolujen toimintaa, sydämen ja sen sidekudoksen toimintaa, sidekudoksen roolia syövän synnyssä – laajemmin ilmaistuna elimistön rakenteiden ja kudosten toimintaa. ”Olemme nyt ehkä mielenkiintoisimmassa vaiheessa kuin koskaan, koska biotutkimuksen edellytykset ovat kehittyneet paljon. Tutkimus on siirtynyt kolmen vuosikymmenen aikana biokemiasta ja proteiinien tutkimisesta geenitekniikkaan ja siitä laajojen kokonaisuuksien tarkasteluun. Meillä on käytössä monipuolinen menetelmien kirjo, joiden avulla voimme ymmärtää hyvin vaikeita kokonaisuuksia, elimien, geenien ja sairauksien toimintaa. Se tarkoittaa myös aiempaa paljon haasteellisempaa kysymyksenasettelua”, hän kuvaa. ”Toki hyvä bioke-

Taina Pihlajaniemen ryhmä tekee perustutkimusta ihmiselimistön rakenteiden ja kudosten toiminnan selvittämiseksi.

Käyttöön on tullut yhä monipuolisempia menetelmiä vaikeiden kokonaisuuksien selvittämiseksi ja tutkimustyö on muuttunut yhä haasteellisemmaksi. mian osaaminen on edelleen tärkeää, koska osaamispohjan täytyy olla laaja.”

Silloin tällöin Pihlajaniemi huomaa ihmettelevänsä, miten voimme elää niinkin vanhoiksi kuin nykypäivänä elämme. ”Vanhenemisen ja sairauksien säätelymekanismit ovat ihmiskehossa hurjan monimutkaiset.

Luontoäiti on tehnyt ihmisestä mutkikkaan kokonaisuuden.”

Löytämiensä molekyylien osalta Pihlajaniemen ryhmä edustaa maailman kärkeä.

tutkijakuva

Taina Pihlajaniemi Syntymäaika Koulutus:

ja -paikka: 1957 Nivala lääketieteen ja kirurgian

tohtori Oulun yliopiston tutkimusrehtori 2010–2015, lääketieteellisen biokemian professori 1990– Perhe: aviomies ja kolme lasta Harrastukset: Lukeminen, ruoanlaitto, puutarhanhoito Työ:

Pihlajaniemi valmistui lääkäriksi 1981 ja lähti kolmeksi vuodeksi tutkijatohtoriksi Yhdysvaltoihin. Kivirikon lisäksi hänen innoittajiinsa kuuluu yhdysvaltalainen geenitutkija Darwin J. Prockop. ”Opin Yhdysvalloissa molekyylibiologiset ja geenitekniset menetelmät; silloinhan geenitekniikka räjähti valloilleen. Sen jälkeen tein valinnan ryhtyä tutkijaksi, koska meneillään oli niin paljon kiinnostavia asioita.”

Pihlajaniemen tutkimusryhmä tekee perustutkimusta, mikä on myös Oulun yliopiston keskeisimpiä tehtäviä. Tutkimusryhmien tehtävä on huolehtia, että työn löydöksistä tehdään keksintöilmoitukset. Pihlajaniemen ryhmä on saanut useita patentteja; esimerkkinä uusi diagnostiikka lihasten toiminnasta autoimmuunitaudeissa. ”Biotekniikan sovelluksille on tulevaisuutta hyvin monilla aloilla, kuten lääketieteessä, ravinnontuotannossa, ympäristöalalla ja jopa elektroniikassa”, hän luettelee.

Debattia rikkaruohojen keskellä

Yhteistyösuhteita on muun muassa Yhdysvaltoihin, Isoon-Britanniaan ja Saksaan. ”Nykyään tutkijoiden on olennaista toimia osana globaalia yhteisöä. Kukaan ei enää ”nyhvää” yksin, vaan asiantuntija-apua haetaan tarvittaessa maailmalta.”

Oppilaasta kollegaksi Kollageeni-sidekudostutkimukseen Taina Pihlajaniemi suuntautui jo lääketieteen opin-

tojen alkuvaiheessa. Toisena opiskeluvuonna 1977 innostavana luennoitsijana oli professori Kari Kivirikko, jonka tutkimusryhmään rekrytoitiin vuosittain uusia opiskelijoita. ”En ollut suunnitellut sitä, mutta oli todella fantastista mennä mukaan yhteen Suomen johtavista tutkimusryhmistä. Siitä sai hyvät eväät jatkoa varten. Inspiroivat mentorit ovat suuri voimanlähde, ja opettaja-oppilassuhde muuttuu sitten vähitellen kollegasuhteeksi.”

Taina Pihlajaniemi on haastatteluissa korostanut, että tutkijana on vaikea menestyä ilman kovaa työntekoa. Tämä tarkoittaa Pihlajaniemelle sitä, että hän ei pidä varsinaisia lomia. Työ, perhe ja harrastukset hoituvat samanaikaisesti, ei virkamiesmäisesti työ- ja vapaa-aikaan eritellen. ”Tiede ja taide ovat mielestäni lähellä toisiaan: työstä ei pääse koskaan varsinaisesti irti.

Rikkaruohoja nyppiessä käyn mielessäni debattia vaikkapa keskeneräisestä komitearaportista, hiihtoladulla suunnittelen puhetta.”

Esimerkiksi suosituimpana lomakuukautena heinäkuussa hän teki kolme työmatkaa, Ruotsiin, Saksaan ja Sveitsiin, mutta piti myös enemmän vapaata. Tiedemaailma ei ole heinäkuussakaan lomalla, vaikka hallinto on. ”Minulle tutkijan elämäntapa sopii, en yleensä ole tavattoman stressaantunut”, aikaansaava professori hymyilee.  15

Plugi/Pentti Sormunen

Lukutaito on aakkosia laajempaa

16 aktuumi 5/2010

L

ukemaan oppiminen on suuri hetki lapselle ja myös vanhemmille, jotka pääsevät seuraamaan hieman haparoivia ensimmäisiä sanoja ja pientä sormea liukumassa aapisen sivuilla. Lukutaidon oivaltamisen hetki on joka lapselle yksilöllinen. Myös tiedostamisen taso omista lukemisen kyvyistä vaihtelee. ”Osa lapsista kokee lukemisen taidon taianomaisena hetkenä, jolloin oppiminen tapahtuu kuin varkain. Toisille lapsille oppiminen on hyvin tietoinen tapahtuma”, kasvatustieteiden professori Riitta-Liisa Korkea­ mäki kuvaa.

Lukemaan oppiminen on kaiken muun oppimisen ja myös yhteiskunnassa toimimisen edellytys. Tekstinlukutaito on väline, joka avaa mahdollisuuksia kaikkeen muuhun. Lukutaidossa on kuitenkin kyse paljon muustakin kuin pelkästä kirjainten laittamisesta peräkkäin mielekkäiden sanojen muodostamiseksi.

Mekaaninen lukutaito, jossa kirjaimet muodostavat sanoja ja sanat lauseita, ei vielä tarkoita, että lapsi ymmärtäisi merkityksiä. Vaikka nykyään monet lapset oppivat lukemaan jo ennen kouluikää, lukutaito ei ole itsestään selvää. Mekaanisen lukutaidon lisäksi ymmärtävän lukutaidon saavuttaminen on jatkuva haaste.

Kasvatuksen pitää viime kädessä antaa lapsille ja nuorille välineet ymmärtää maailmaa ja toimia siinä. Vaikka tekstin lukeminen on välttämätön taito, riittääkö elämässä pelkkä lukutaito?

”Ei”, vastaavat Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan emeritaprofessori Rauni Räsänen ja professori Maria Järvelä. ”Lukutaito tulee ymmärtää laajasti. Esimerkiksi koulutuksen pitäisi pystyä tarjoamaan erilaisia lukutaitoja, niin kulttuurista, ekologista kuin sosiaalistakin lukutaitoa. Myös yhteiskunnalliset taidot ovat tärkeitä. Globalisoituvassa maailmassa tarvitsemme jatkuvasti ymmärrystä muista kulttuureista, siis kulttuurinlukutaitoa”.

Taitoa jo ennen koulua Lukeminen on perustaito, jonka lapset odottavat omaksuvansa koulussa. Lapsilta kysyttäessä kouluun menemisen pääsyy on juuri lukemaan oppiminen. Usein lapset kuitenkin oppivat lukemaan jo esiopetuksessa, jossa lukemaan oppimiseen annetaan mahdollisuus mutta ei vaadita sitä. Suomen kielessä kirjain-äänne- yhteys on hyvin säännöllinen, minkä vuoksi se on helposti opittavissa. ”Kulttuuriympäristömme on täynnä kylttejä, kuvia, logoja ja niin edelleen. Lapset alkavat kehittää lukutaitoa niiden avulla jo ennen kouluun menoa.”, Korkeamäki toteaa.

Lisäksi yleistyvä tietotekniikan käyttö, erilaiset mobiiliympäristöt ja digitaaliset tekstit vaativat uusia lukutaitoja, joihin lapset tulee hänen mukaansa ohjata. ”Syntyvät uudet taidot ovat osa uusia kansalaistaitoja”, hän tähdentää.

Uudet lukutaidot asettavat omat haasteensa myös koululaitokselle. ”Koulutuksen

on katsottava pitkälle tulevaisuuteen, jopa useiden sukupolvien päähän. Mitä tietoja ja taitoja lapsenlapsemme tarvitsevat? Tämän vuoksi kasvatustieteellinen tutkimus on tärkeää. Tulevaisuudessa tarvitaan erilaisia taitoja ja kasvatustieteen on pystyttävä ennakoimaan näitä tarpeita”, Järvelä ja Räsänen toteavat.

Suomessa lukutaitoon vaikuttavat koululaitoksen ohella myös vahva lukemisen perinne. Sanomalehdet, kirjastolaitos ja monet muut seikat kuten televisio-ohjelmien tekstitys kehittävät lukutaitoa tiettyyn pisteeseen saakka. Vaikka Järvelän ja Räsäsen mukaan PISA-tutkimuksessa on omat puutteensa, se kertoo suomalaisen koulutuksen korkeasta tasosta. Siihen ovat vaikuttaneet monet tekijät, joista kasvatustieteellinen tutkimus on yksi. Korkeatasoista tutkimusta on syytä tehdä jatkossakin.

Lukutaito kehittyy jatkuvasti. Opettelemme päivittäin uudestaan lukemaan esimerkiksi erilaisia tietoteknisiä laitteita. ”Tietotekniikan omaksuminen korostuu ”vimpainmaailmassa”. Se edellyttää niiden toimintaperiaatteiden hallintaa, joka on omalla tavallaan niiden lukutaitoa,” sanoo Räsänen.

Teknologia mahdollistaa paljon, mutta erilaisten välineiden myönteinen käyttö vaatii myös harjoittelua. Räsänen muistuttaa, että ihminen oppii joka päivä uutta. Oppiminen on elinikäistä, eikä lukemisenkaan oppiminen lopu koskaan.

Samuli Tarvainen

Resepteistä keitto-taitoon Lukemista Aleksis Kiven Seitsemässä

veljeksessä opettaneen lukkarin hahmo oli pelottava ja kangisti veljekset niin, että lukutaito jäi heiltä Eeroa lukuun ottamatta oppimatta. Enää ei opettaja ole kurissa ja nuhteessa kasvattaja eikä lukemista opeteta ”aapistoa jämäten” ja kirjaimia sanellen.

Oulun yliopiston kasvatustieteiden professorin Riitta-Liisa Korkeamäen mukaan opettajan rooli on muuttunut niin, että hän ohjaa oppimisessa eteenpäin hyvin eri vaiheissa olevia oppilaita. Opettajan ammattitaitoa on, että hän huomaa lapsen maailman, hänen mielenkiintonsa kohteet ja oppimisprosessin vaiheet.

Jotta opetus voi muuttua, ymmärryk-

sen oppimisesta ja opetuksesta on muututtava. Siihen keskeisesti vaikuttavat Korkeamäen mukaan oppimisen tutkimus ja tutkimusperusteinen opettajankoulutus, jonka tavoitteena on saada omaan työhönsä tutkivasti suhtautuvia opettajia. ”Ennen opettajankoulutus antoi opettajalle ”valmiita reseptejä”, joiden mukaan toimitaan. Nykyään opettajankoulutus tarjoaa erilaisia lähestymistapoja oppimiseen. Opettajan on kyettävä tunnistamaan erilaiset oppijat ja menetelmät, joita sovelletaan kullekin sopivaksi”, hän tähdentää.

Sähköinen media ja uusi teknologia asettavat myös oman haasteensa opettajalle.

Yhä useamman lapsen maailma ja mielen-

kiinnon kohteet ovat virtuaalisessa maailmassa. ”Jo alle kouluikäiset lapset voivat tuottaa tarinoita nettiin, jossa niillä on valtava lukijakunta. Tällaisten multimodaalisten tekstien tuottaminen ja niiden merkitys lapselle ja oppimiselle on suuri. Siksi sähköistä mediaa pitäisi hyödyntää myös opetuksessa.”

Riitta-Liisa Korkeamäen mukaan opettajankoulutuksen on valmistauduttava sähköisen median ja uuden teknologian asettamiin haasteisiin. Siksi täydennyskoulutukseen, opettajankoulutukseen ja tutkimukseen uusissa oppimisympäristöissä on panostettava entisestään.

17

aktuumit

Kiusaaminen yhteydessä nuorten mielenterveyshäiriöihin Kiusaamiskäyttäytymiseen osallistuneilla nuorilla on suurempi riski sairastua vakaviin mielenterveyshäiriöihin. Kiusaamisen vaikutuksia voidaan havaita sekä kiusaajissa että kiusatuissa.

Lääketieteen kandidaatti Anu-Helmi Luukkonen totesi psykiatrian väitöskirjatutkimuksessaan, että nuorilla, jotka altistuvat kiusaamiskäyttäytymiselle, on muita suurempi riski itsensä vahingoittamiseen useilla eri tavoilla. Haavoittuvaisimpia ovat kiusaavat tytöt ja kiusatut pojat. Sen sijaan kiusaamisen ja toisiin kohdistuvan väkivallan yhteys on lievempi.

Tutkimus osoitti, että kiusaajilla ja kiusaaja–kiusatuilla on enemmän päihde- ja käytöshäiriöitä.

Säännöllinen tupakointi ja alkoholin käyttö ovat molemmilla sukupuolilla yhteydessä toisten kiusaamiseen. Lisäksi tytöillä on lisääntynyt riski kannabiksen ja muiden huumeiden käyttöön.

Pojilla kiusatuksi joutuminen on yhteydessä masennukseen, psykooseihin, ahdistuneisuushäiriöihin ja fyysisiin sairauksiin, kuten allergiaan, astmaan ja epilepsiaan.

Sekä kiusaavilla että kiusatuilla tytöillä on kasvanut vakavien itsemurhayritysten riski. Tutkimus osoitti myös, että kiusaaminen on yhteydessä väkivaltarikoksiin, mutta tätä selittävät merkittävästi nuorten mielenterveyshäiriöt.

Uudesta menetelmästä apua häiriösignaalien eristämiseen Peräkkäisten keskiarvojen menetelmään (CME) perustuvilla keskittyneen signaalin ilmaisuja vaiennusmenetelmillä on saatu hyviä tuloksia taistelussa häiriösignaaleja vastaan. Tekniikan lisensiaatti Johanna Vartiaisen väitöstutkimuksessa löydettiin myös täysin uusi kahta kynnystä käyttävä havaitsemismenetelmä (LAD).

Langattoman viestinnän kasvaessa taajuudet ruuhkautuvat.

Tietoliikennejärjestelmissä on usein tilanteita, joissa esiintyy päällekkäin sekä leveäkaistainen että keskittynyt signaali, joka häiritsee leveäkaistaista tietoliikennejärjestelmää. Keskittyneet

18 aktuumi 5/2010

signaalit eivät ole aina informaatiosignaaleja, vaan ne voivat olla peräisin myös elektronisista laitteista tai luonnonilmiöistä.

Tutkimuksessa löydettyä uutta LAD-menetelmää voidaan tulevaisuudessa soveltaa muun muassa matkaviestinjärjestelmiin, langattomiin lähiverkkoihin ja kognitiiviseen radioon. Tulevaisuuden kognitiivi- eli älyradioissa laitteet etsivät ja käyttävät vapaina olevia radiokanavia.

Oulussa demonstroitiin keväällä 2010 WARP-alustoilla (Wireless Open-Access Research Platform) kognitiiviradioita hyödyntävää matkapuhelinyhteyttä ensimmäisenä maailmassa.

Tero Sivula

Kaksi FiDiPro-professoria Tekesiltä Oulun yliopistoon Tekes rahoittaa Oulun yliopiston kahta kansainvälistä tutkimusprojektia ja niiden myötä Ouluun tulevien ulkomaisten huippututkijoiden työskentelyä FiDiPro-ohjelmassaan.

Professori Anita Lloyd Spetz Ruotsista tekee tutkimusta Oulun yliopiston mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan laboratorion ja professori Heli Jantusen kanssa projektissa, jonka tavoitteena on kehittää pienikokoisia kannettavia anturirakenteita. Niillä on tarkoitus mitata ilmasta nanopartikkeleita muun muassa niiden koon, kokojakauman ja koostumuksen mukaan.

Antureissa käytetään uusia materiaaleja, kuten nanokuituja ja nano-ohutkalvoja, sekä pakkausteknologiaratkaisuja.

Professori Ryuji Kohno Japanista on työskennellyt Oulun yliopistossa FiDiPro-professorina vuodesta 2007 lähtien ja jatkaa tutkimusta uudella kaudella Centre for Wireless Communications -tutkimuskeskuksessa yhteistyössä professori Jari Iinatin kanssa. Tutkimuksen kohteena on langattomien teknologioiden käyttö uusissa terveydenhuollon ratkaisuissa ja sairaaloissa. Yksi langattomien teknologioiden mahdollisuus on muun muassa toteuttaa mittaukset potilaan kehosta kotona ja lähettää saatu tieto automaattisesti terveyskeskukseen hoitohenkilökunnalle. Ryuji Kohno kehittää tutkimuksessaan uusia lähetinvastaanotinja verkkoratkaisuja.

aktuumit

Koskikunnostuksia kehitettävä seurannalla Koskikunnostus ja sen tavoite tulisi Louhen tutkimuksen mukaan määritellä tarkasti ennen töiden aloittamista. Suunnittelu edellyttää laajaa ja pitkäaikaista kohteen seurantaa, jotta voidaan löytää onnistumiseen tai epäonnistumiseen johtaneet tekijät. Kunnostusten seuranta puuttuu kuitenkin toistaiseksi sekä Suomessa että muissa maissa.

1980-luvulta lähtien tehdyissä jokikunnostuksissa pyritään palauttamaan vuosisadan alussa tukinuittoa varten tehdyissä uomaperkauksissa heikennetty jokiuomien rakenteellinen monimuotoisuus. Uomiin palautetaan rantavyöhykkeeltä perkauksissa poistetut kivet ja muut esteet, rakennetaan lohikaloille sopivia kutusoraikkoja ja puretaan virta-

Plugi/Jari Kippola

Nykyisillä koskien kunnostusohjelmilla ei ole onnistuttu palauttamaan lohikalojen luonnollisia elinolosuhteita eikä lisäämään purovesien lajistollista monimuotoisuutta.

Koskikunnostusten ekologisia vaikutuksia Oulujoen, Iijoen ja Kiiminkijoen latvapuroilla tutki väitöskirjassaan filosofian maisteri Pauliina Louhi. Tutkimuksen mukaan lohikalojen kannalta tulisi kunnostuksissa huomioida muun muassa ilmaston vaihtelun vaikutukset kalan elinkierron eri vaiheisiin, mätiin, jokipoikasiin ja nousukaloihin. Esimerkiksi kuivuuden varalta tulisi kaloille rakentaa suojapaikkoja.

Purojen sammalia tulisi vahingoittaa mahdollisimman vähän, koska ne tarjoavat kaloille suojaa virtaukselta ja pedoilta.

maa ohjaavia rakenteita.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös purojen valuma-alueella tapahtuvien maankäytön muutosten vaikutuksia vesistöön.

Kunnostusojitusten yhteydessä

John Koivukangas ryhmineen vaikuttanut merkittävästi aivokirurgiaan gaattorilaitteita, ja ryhmän menetelmät ovat käytössä yli 5000 sairaalassa eri puolilla maailmaa.

Monitieteisessä neuronavigaattoriprojektissa työskentelivät professori Koivukankaan lisäksi konetekniikan insinööri Yrjö Louhisalmi sekä tietotekniikan insinöörit Jyrki Alakuijala ja Jarkko Oikarinen, jotka tekivät diplomityönsä ja keskeiset väitöskirjatyönsä neurokirurgian tutkimusyksikössä. Kaikki neljä tutkijaa toimivat myös Minnesotan yliopiston neurokirurgian klinikassa vuosina 1992–93, kun Yhdysvalloissa tehtiin ensimmäisiä pilottileikkauksia.

American Association of Neurological Surgeons, AANS:n julkaisussa on muina merkittävinä aivokirurgian saavutuksina mainittu muun muassa röntgensäteiden kehittäjä Wilhelm Röntgen sekä Pohjoismaista Lars Leksell stereotaksian kehittäjänä ja Trondheimin yliopiston ryhmä kolmiulotteisen ultraäänikuvauksen kehittäjänä.

Mobiilipalveluilta halutaan tukea arkeen Teknologialla on nykyisin yhä suurempi rooli ihmisten arjessa. Kuluttajat haluavatkin kauppatieteiden maisteri Annu Ristolan väitöstutkimuksen mukaan mobiilipalveluiden tukevan juuri arjen toimintoja.

Niiden halutaan myös korostavan yksilöllisyyttä, vaikka yhteisöllisyys onkin usein apuna palveluiden käytössä.

Plugi/Aarre Rinne

Professori John Koivukangas ryhmineen Oulun yliopiston neurokirurgian klinikasta on huomioitu Yhdysvaltain neurokirurgiyhdistyksen AANS:n arvioinnissa yhtenä merkittävistä aivokirurgian kehittämiseen 160 viime vuoden aikana vaikuttaneista tutkijoista.

AANS:n arviointirapor ttiin on koottu 61 keskeistä havaintoa ja keksintöä aivokirurgian kehityksessä alkaen vuodesta 1842. Koivukankaan ryhmä on kehittänyt neuronavigaatiota, eräänlaista aivokirurgin suunnistinta vuodesta 1989.

Koivukankaan ryhmän tutkimustulokset ovat vaikuttaneet aivoleikkausten kehittämiseen täsmähoidon suuntaan. Tutkijaryhmä julkaisi kehittämänsä menetelmät vuonna 1993.

Neurokirurgian klinikka on myös pysynyt tutkimuksen eturivissä täsmähoidon kehittämisessä ja käyttöönotossa. Kaikissa suomalaisissa neurokirurgian yksiköissä on nykyään neuronavi-

tehtyjen vesiensuojelutoimien, kuten ojakatkojen, laskeutuskuoppien ja pintavalunnan todettiin pidättävän tehokkaasti virtavesien pohjalla kulkeutuvaa kiintoainesta.

Tavallisesti kuluttaja aikoo käyttää mobiilipalveluita, jos hänellä on positiivisia asenteita palveluita kohtaan, hän kokee ne hyödyllisiksi ja luottaa palveluntarjoajaan. Kuluttajien kokema epävarmuus puolestaan voi olla esteenä mobiilipalveluiden käytölle. Hieman yllättäen myös liiallinen helppokäyttöisyys koetaan negatiivisena seikkana.

Oulun asuntomessuilta kerätystä aineistosta kävi ilmi, että ensimmäiset käyttökokemukset ovat usein hyvin ratkaisevia kuluttajien arvioidessa palvelua. Ristola uskoo, että ensimmäiset käyttökokemukset korostuvat, sillä mobiilipalvelut ovat suurelle yleisölle vielä suhteellisen tuntemattomia.

Tutkimukseen osallistuneet henkilöt tekivät messuilla muistiinpanoja Mobiilimessupäiväkirja-palvelun avulla.

19

Ei mikään yhden miehen show Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK haki viime keväänä uudeksi pääjohtajaksi luotettavaa muutosjohtajaa. Valinta osui Oulun yliopistossa opiskelleeseen, pitkän johtajauran SOK:ssa tehneeseen Kuisma Niemelään. Rauhallinen mies pyrkii pitämään alaisilleen vision kirkkaana.

Te k s t i: Mi n na Pelt ola Kuva: L au r i Ma n n e r m aa

Suomalaiselle johtamiselle Kuisma Niemelä antaa hyvän yleisarvosanan. ”Vuorovaikutusta ja tiedon kulkua voi edelleen kehittää. Johtaja tuskin koskaan kuuntelee ja läpikäy asioita liikaa.”

20 aktuumi 5/2010

alumni

S

uomen Osuuskauppojen Keskuskunnan SOK:n tuoreen pääjohtajan Kuisma Niemelän piti päättää keväällä kahdessa viikossa, ottaako hän 9 000 työntekijän ja 8,5 miljardin euron yrityksen johdettavakseen.

Edellinen johtaja Arto Hiltunen ilmoitti joulukuussa jättävänsä paikan terveyssyistä. ”En lähtenyt pääjohtajaksi henkilökohtaisessa urakehitysmielessä. S-ryhmä ei ole yhden henkilön show vaan yritysten verkosto. Kävimme hyviä keskusteluja asioista, joita pidän tärkeänä. Henkilökohtainen ratkaisu piti sitten tehdä lopulta nopeasti”, kertoo Niemelä, jonka edellytykset johtaa ryhmää olivat johdon mukaan erinomaiset.

Suuren organisaation johtajana Niemelän on muiden johtajien tapaan nähtävä selkeästi asioita, jotka edesauttavat organisaation tulevaisuutta. ”Minun täytyy nähdä yhtä aikaa eritasoisia asioita verkostossamme. Yritysten sitouttamiseen ja asioiden läpikäymiseen on tässä työssä varattava aikaa. Pyrin pitämään toiminta-ajatusta ja visiota kirkkaana. Strategiatyö on jatkuvaa arviointia, jotta olisimme kilpailukykyisiä”, Niemelä kuvaa.

den päästä hän johti tavarataloja, ensin Kittilässä, sitten Kemijärvellä. Ura jatkui kotikaupunkiin Rovaniemelle Pohjois-Suomen Osuuskaupan johtajaksi, siitä Kuopioon ja muutaman Helsingin-vuoden jälkeen Jyväskylään Keskimaa Osuuskunnan johtoon.

1980-luvulla SOK kävi läpi suurta rakennemuutosta. Toiminnan säilyttämiseksi organisaatio luopui omasta teollisuudesta ja loi alueosuuskaupparakenteen. Ketjutoiminta ja asiakasomistajuus syntyivät. ”Työni oli alkuvuosina muutosjohtamista siinä mielessä, että minun piti osaltani saada esimiehet ja työntekijät sitoutumaan uusiin näkemyksiin ja motivoida heitä. Itsellä tuli olla vahva näkemys siitä, että valitut suunnat ovat fiksuja”, Niemelä kartoittaa. ”Pelkästään johtajuus ei silloinkaan houkuttanut minua uralla eteenpäin, vaan elävä, dynaaminen toiminta tällä toimialalla.”

Taloustiede kiehtoi

Johtajan pitää pystyä kuvaamaan ja viestimään näkemystään: mitä yksinkertaisemmin, sen parempi. Näin organisaatiossa syntyy jaettu ymmärrys siitä, miksi toimimme näin. ”Myös esimiehiä ja keskijohtoa tukee parhaiten selkeällä näkemyksellä.”

Niemelä on kokenut, että alaiset arvostavat johtajassa itsensä likoon laittamista, osallistamista ja hengenluomista yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. ”Olen kiinnostunut kenttämme asioista, olen yhteydessä siihen eri kanavien ja vuorovaikutustorien kautta. Pyrin pysymään ajan tasalla. Tiedolla johtamiseen satsaan todella paljon.”

Yleisessä kehitystyössä ja muutosjohtamisessa Niemelä ei näe eroa. ”Mitä muutos on, ellei kehittämistä? Hyvääkin voidaan aina parantaa. Yritys ei saa tuudittautua”, hän muistuttaa.

Nopeasti edenneelle uralleen Kuisma Niemelä sai hyvän pohjan Oulun yliopistosta.

Hän opiskeli neljä vuotta kansantaloutta ja yrityksen taloustiedettä, silloin vielä humanistisessa tiedekunnassa. Sivuaineina olivat tilastotiede ja sosiologia. ”Taloustiede oli minusta kiehtova kokonaisuus, pääpaino oli yritystaloudessa ja -strategioissa. Johtamisesta tuli luettua vain yleistasolla. Koulutus oli työhöni todella hyvä perusoppi ja auttoi ymmärtämään taloutta.”

Yritysjohtajana Niemelä tukee ajatusta yritysten ja yliopistojen yhteistyöstä. Yhteiset aihiot tutkimusteemoihin tai vaikkapa liiketoimintasuunnitelmien rakentamiseen olisi hänen mielestään hyvä löytää. ”Tällaiset yhteistyöhankkeet ovat usein molemminpuolinen oppimisprosessi.”

Niemelä tapaa edelleen vanhoja opiskelukavereita kävelylenkillä kerran kuukaudessa Helsingin Luukissa. ”Meitä on vajaan kymmenen opiskelukaverin piiri, jotka olemme pitäneet läheisemmin yhteyttä.

Juttelemme ajankohtaisista yhteiskunnan ja talouden asioista, urheilusta ja tietenkin yhteisistä ajoistamme.”

Keskelle isoa muutosta

Lappilainen tekee, mitä sopii

Kuisma Niemelä pääsi SOK:n kaupalliseen kenttäkoulutukseen 24-vuotiaana heti Oulun yliopistosta valmistumisen jälkeen. Vuo-

Aprillipäivänä alkanut työ toi Niemelälle ison elämänmuutoksen, vaikka työpaikka on pysynyt samana 27 vuotta ja johtamisesta on

”Satsaan tiedolla johtamiseen”

vankka kokemus. ”Ehdimme asua perheen kanssa Jyväskylässä 11 vuotta ja nyt muutin Helsinkiin. Asumme edelleen kahdella paikkakunnalla. Uuteen työhön perehtyminen on hektistä aikaa, mutta kokonaisuus on kiehtova ja haastava”, hän kuvaa.

Parhaan tunteen työstään Niemelä saa, kun homma sujuu: liiketoiminta on onnistunut ja ympärillä näkyy pääasiassa iloisia ihmisiä. ”Raskasta on, jos ei ole onnistunut myymään henkilöstölle muutoksen välttämättömyyttä, omasta panostuksesta huolimatta. Tämä työ on minulle kuitenkin elämäntapa, on ollut jo pitkään. Suuren yrityksen johtaminen on sellaista.”

Uusiin tehtäviin Niemelälle on tarjoutunut tilaisuuksia SOK:n toimintojen muuttuessa ja kehittyessä. ”Olen ollut onnekas.

Vaikka paikkakunnan vaihtaminen on työlästä, se on ollut myös suuri mahdollisuus ja rikkaus. Olen päässyt arvioimaan ja arvottamaan omaa toimintaani erilaisissa ympäristöissä, miettimään, mitkä ovat arvokkaita juttuja.”

Suomi ja erilaiset yrityskulttuurit ovat tulleet Niemelälle tutuiksi. Eroja löytyy. ”Kun Lapissa joku asia sovitaan, se tehdään vaikkapa parin viikon aikana. Savossa asia ei ehkä olekaan sovittu, vaikka suunnittelu ja mukaan ottaminen ovat toimineet hyvin.

Ruuhka-Suomessa on enemmän keskustelua, mutta asioista pitää sopia eksaktisti.

Muuten toteutus jää.”

Lappilaistaustansa Niemelä näkee rikkaudeksi. ”Kaipa luonteeni on osaltaan Lapista ammennettu: realismi, huumori, ihmisläheisyys. En ole synnyinmaakuntaani koskaan salaillut”, hän hymyilee. 

Kuisma Niemelä Syntymäaika

ja -paikka: 1958 Rovaniemi Koulutus: filosofian maisteri, Oulun yliopisto 1983 Työ: SOK:n palveluksessa vuodesta 1983, pääjohtaja huhtikuusta 2010 Perhe: vaimo ja tytär Harrastukset: eränkäynti, hiihto, lukeminen 21

Pohjoinen lääketieteen yhteisö pitää yhtä

O

ulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kautta maailmalle on lähtenyt viiden vuosikymmenen aikana lääketieteen ammattilaisia useita tuhansia. Lääkäreitä on valmistunut noin 3800, hammaslääkäreitä yli 800, maistereita runsaat 700, erikoislääkäreitä 2000 ja erikoishammaslääkäreitä yli 100. Yli 1200 tiedekunnan kasvattia on väitellyt tohtoriksi.

Tiedekunnan alumnijoukko on siis 50 vuodessa kasvanut suureksi. Sen varsinainen alumnitoiminta on kuitenkin alkumetreillä ja hakee vielä muotoaan. ”Jatkossa alumneihin pyritään olemaan yhteydessä neljä kertaa vuodessa kirjeillä ja uutisil-

22 aktuumi 5/2010

Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja kilta juhlivat 50-vuotista taivaltaan ritirinnan tyylillä ja taidolla 15. lokakuuta.

Ouluhallin iltajuhlaan kokoontui tuhatkunta alumnia seuralaisineen muistelemaan menneitä ja suunnittelemaan tulevaa.

Te k s t i: Ma r ja Nou s ia i n e n Kuva t: Ju ha Sa rk k i n e n la. Seuraava yhteinen tapahtuma tulee näillä näkymin olemaan 50-vuotishistoriikin julkistustilaisuus ensi vuoden puolella”, kertoo alumnitoimintaa virittelevän Oulun Lääke-

tieteellisen Killan isäntä Janne Keränen.

Yliopiston alumniverkostoon on liittynyt 150 lääkäriä, 45 hammaslääkäriä ja 134 muun tutkinnon suorittanutta.

Anna-Liisa Hartikainen

Elja Herva

”Aloitimme opinnot Kontinkankaalla parakeissa ämpärien ja luutujen kanssa, koska katto vuoti. Talvella kahlasimme umpihangessa haaranperää myöten parakeille ja sieltä pois. Näin kunniakas alku meillä oli, mutta into oli kova”, muisteli alan alkutaivalta Oulussa lääketieteellisen killan ensimmäisenä emäntänä aikoinaan toiminut professori Anna-Liisa Hartikainen.

Iltajuhla toi yhteen ensimmäisellä lääketieteen vuosikurssilla vuonna 1960 opinnot aloittaneet ja sittemmin valmistuneet ja uran Oulussa tehneet Elja Hervan (vas.) ja Reijo Lahden. Juhlaan osallistui myös Aune Lahti. Elja Herva arveli naurahtaen tulleensa vanhaksi ja siksi muistelevansa mielellään menneitä yhdessä entisten opiskelukavereiden kanssa.

Tulevaisuus on pilvinen?

Satu Koskela ja Janne Keränen Lääketieteellisen killan puheenjohtaja Satu Koskela oli tyytyväinen, että iltajuhla saatiin järjestettyä aktiivisen talkooväen voimin. Järjestelyihin osallistui kaikkiaan noin 200 talkoolaista ja se kertoo omaa kieltään yhteisöllisestä ajattelusta.

Myös killan isäntä Janne Keränen kiitti porukassa piilevää yhteishenkeä. ”Mahtavinta on se, että täällä ei ihmistä unohdeta. Valmistuneisiin halutaan olla säännöllisesti yhteydessä”, hän sanoi. Keräsen sydän on Oulu-Kainuu -akselilla ja sille alueelle hän aikoo työllistyä.

Yliopistokoulutuksen tulevaisuus pohjoisessa pyrki huolena ilmoille juhlahumun

keskellä.

Professori Anna-Liisa Hartikainen puisteli päätään ja totesi olevansa huolissaan tilanteesta: ”Kliinisen opetuksen tila heikkenee koko ajan. Opettajia vähennetään. Vähemmillä voimilla pitäisi opiskelijoista kouluttaa oman alansa ammattilaisia. Mutta, täytyy toivoa, että tästä selvitään. Onhan täällä selvitty ennenkin.”

Professori Kyösti Oikarinen haluaa toivoa parasta: ”Uskon että pärjäämme kisassa Helsingin kanssa. Tänne on vääjäämättä rakentumassa pohjoisen keskus. Lääketieteellinen tiedekunta kouluttaa yhteiskunnan avaintekijöitä edelleen. Olen ollut huolissani Aalto-yliopiston vaikutuksesta, mutta tällä hetkellä uskon, että se säteilee hyvinvointia myös muihin yliopistoihin.”

Jaakko Oikarainen, Meri Saxholm, Joel Jämsä ja Leena- Maaret Niittyvuopio Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan panos pohjoisen ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin on suuri, sillä kolme neljäsosaa tiedekunnassa valmistuneista on työllistynyt Pohjois-Suomeen. Myös lääketieteen nykyopiskelijat Jaakko Oikarainen (vas., 3.vuosikurssi), Joel Jämsä (2. oik., 4. vuosikurssi) ja Tenojokivarresta kotoisin oleva Leena-Maaret Niittyvuopio (oik., 3.vuosikurssi) toivovat löytävänsä työn Oulun seudulta tai pohjoisempaa.

Juhlaan osallistui myös Meri Saxhol.

23

Y

liopistot aloittivat yksityisten lahjoitusten keräämisen toimintansa kehittämisen rahoittamiseksi pari vuotta sitten. Lähtötilanne ei ollut helppo: varainhankinta oli täysin uutta toimintaa ja Suomesta puuttui monissa maissa pitkään rakennettu lahjoituskulttuuri.

Oulun yliopiston Yhteinen yliopisto -kampanjan eteneminen ja tulokset osoittavat, että varainhankinta on yhä tunnetumpaa ja lahjoitusten määrä kasvamassa. Kun ensimmäisenä kampanjavuonna päästiin 2,7 miljoonaan euroon, on varainhankinta kuluvana vuonna vauhdittunut niin, että lahjoitukset Oulun yliopistorahastoon nousevat marraskuun loppuun mennessä jo 8,3 miljoonaan euroon. Kun koossa nyt olevaan keräystulokseen lisätään valtion lupaama 2,5-kertainen vastinrahoitus, on yliopistorahaston pääoma nousemassa 25,2 miljoonaan euroon.

Yliopisto tähtää viisaaseen sijoittamiseen Oulun yliopisto tähtää yliopistorahaston pääomalla maltilliseen ja viisaaseen noin viiden prosentin tuottoon vuodessa. Tuotolla voidaan palkata huippututkijoita tai lupaavia nuoria tutkijoita tai hankkia ajanmukaisia uusia tutkimuslaitteistoja. Tuottoa voidaan käyttää myös kehittämis- ja tutkimushankkeiden osarahoituksena.

Yliopiston rehtori Lauri Lajunen muistuttaa, että yliopistorahaston tuotot tuovat yliopistolle täysin uutta liikkumavaraa, kun perustoiminta rahoitetaan jatkossakin valtion budjettirahoituksella. ”Lahjoitusten tuotolla tuetaan uusia tieteellisiä avauksia, huippututkimusta ja yliopiston neljää painoalaa ja kehittämisaloja. Tuotot ovat täysin uusia resursseja käytettäväksi yliopiston tutkimuksen laadun kohottamiseen”, hän sanoo.

24 aktuumi 5/2010

Varainhankinta vauhdittui toisena Kun yliopistojen lahjoituskulttuuri vahvistuu, vauhdittuu myös varainhankinta. Oulun yliopiston saamien lahjoitusten tuotolla tuetaan uusia tieteellisiä avauksia.

Henkilöt mukaan haasteilla Lopuillaan oleva syyskausi on tuonut useita merkittäviä suurlahjoituksia elinkeinoelämältä ja muilta toimijoilta. Samalla on kampanjaa kiritetty innostamalla mukaan Kalevan lahjoittamalla mainoskampanjalla ja yksityishenkilöiden haastekampanjalla yhä useampia henkilölahjoittajia. Marraskuun lopulla heitä oli kertynyt yli 600. Yksityishenkilöitä saatujen lahjoitusten yhteissumma oli kohonnut jo 445 000 euroon.

Varainhankintapäällikkö Seppo Heikkilä muistuttaa, että Oulun yliopisto, kuten muutkin yliopistot Suomessa, on käynnistänyt varainhankintansa viimeisten 2–3 vuoden aikana. ”Nyt ollaan luomassa uutta kulttuuria Suomeen. Yliopistojen varainhankinta on ollut Yhdysvalloissa maan tapa

jo vuosisatoja. Eurooppaan yliopistojen varainhankinta rantautui ensimmäisenä Englannissa, missä se laajentui lähes kaikkien yliopistojen pysyväksi toiminnaksi 2000-luvun alkupuoliskolla.”

Oulun yliopiston varainhankinta aloitettiin kampanjalla maaliskuussa 2009. ”Jo näin lyhyen ajan kuluessa on kyetty luomaan aivan uutta lahjoituskulttuuria ja voitu kohottaa suuren yleisön tietoisuutta Oulun yliopiston vaikuttavuudesta tavallisten kansalaisten arkeen ja panoksesta elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kehitykseen.

Kuluvan syksyn aikana on voitu myös kirjata merkkejä orastavasta kansanliikkeestä Oulun yliopiston hyväksi. Jatkossa varainhankinnasta on tarkoitus luoda yliopiston pysyvää ja jokapäiväistä toimintaa”, kuvaa varainhankintapäällikkö Heikkilä. 

Maarit Määttä

Maakuntajohtaja Pauli Harju lahjoitti merkkipäivänsä huomionosoitukset Oulun yliopistolle.

Kehittäjän lahjoitus kehittäjälle

Oulun yliopisto on kiistatta toiminut alueensa kehityksen veturina, joten on monesta näkökulmasta perusteltua osallistua sen varainhankintaan, mietti Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pauli Harju tehdessään syyskuussa yli 13 000 euron henkilökohtaisen lahjoituksen yliopiston varainhankintaan. Varat kertyivät hänen pyydettyään ohjaamaan 50-vuotismerkkipäiväänsä 9. syyskuuta liittyneet huomionosoitukset lahjoitusta varten perustetulle tilille.

Pauli Harju näkee yliopiston alueellisen

vuotenaan Syyskauden 2010 huomattavia lahjoituksia Nokia

Oyj: 1 800 000

Tekniikan

edistämissäätiö: 400 000

Metsäliitto-konserni: Outotec

Oyj: 150 000

Liikesivistysrahasto: Kesko

250 000

150 000

Oyj: 100 000

Säästöpankki

Optia: 100 000

Yksityisyrittäjäin Thelma

Mäkikyrön säätiö: 100 000

UPM-Kymmene Wetteri

Säätiö: 100 000 Oyj: 100 000

Yhtiöt Oy: 100 000

Valtion vastinrahoituksen ja verovapauden määräaika jatkuu Valtio maksaa 2,5-kertaisen vastinrahan yliopistorahastoon saatujen yksityisten lahjoitusten päälle. Maan hallitus on päättänyt jatkaa vastinrahoitusohjelmaa 30. kesäkuuta 2011 saakka. Hallitus päätti vastinrahan maksamisen jatkoajasta käsitellessään vuoden 2011 talousarvioesitystä. Perusteina olivat muun muassa vasta kehittymässä oleva yliopistojen lahjoituskulttuuri ja varainhankinnan kampanjoinnin osuminen taloudelliseen taantumaan.

Alun perin vastinrahoitukseen oikeuttavan varainhankinta-ajan oli määrä päättyä kuluvan vuoden lopussa. Valtio kuitenkin maksaa ensimmäisen kerran vastinrahaa siihen mennessä kertyneille lahjoituksille heti vuoden 2011 alussa.

Myös yliopistoille tehdyistä lahjoituksista myönnettävän verovähennysoikeuden määräaika jatkuu: verovähennyksen voi tehdä myös vuoden 2011 aikana annetuista lahjoituksista. Sekä yksityishenkilöllä että yrityksellä on verovähennysoikeus vähintään 850 euron ja enintään 250 000 euron lahjoituksesta.

vaikutuksen liittyvän hyvin läheisesti omiin työtehtäviinsä maakuntaliiton johdossa, kun perustehtävänä on eri välineillä viedä eteenpäin alueen kehitystä. Myös yliopiston varainhankintaan tällä hetkellä kertyvien rahojen vipuvaikutus valtion osoittaessa yliopistolle niitä vastaavan rahan 2,5-kertaisena on Harjun mukaan sukua maakuntaliiton hallinnoimalle EU-rahoitukselle, johon eri toimijat osallistuvat omilla osuuksillaan. ”Yliopistouudistuksen tavoitteena on lisätä yliopiston autonomiaa, mutta toivon, että se ei tarkoita, että yliopisto elää irrallaan juuristaan. Alueelliseksi yliopistoksi perustettu Oulun yliopisto on noussut maailmansarjaan ja kilpailee kansainvälisesti. Vastaavalla tavalla kilpailevat myös alueet. Toivon, että alueen ja yliopiston edut voidaan soveltuvin osin synkronoida keskenään”, Harju sanoo.

Pauli Harju on yliopiston varainhankinnan valtuuskunnan ja sen johtoryhmän jäsen ja tuntee kampanjasuunnitelman ja rytmityksen. ”Tiesin, että syyskaudeksi oli tulossa loppukiri vauhdittamalla yleisökeräystä.

Ajattelin voivani lahjoituksellani antaa myös esimerkkiä ja osoittaa yhden tavan kerätä varoja.” Lahjoituksina kertyvien varojen tuotolla hän toivoo haettavan yliopiston toimintaan voimaa pidemmällä tähtäimellä.

Tue Pohjois-Suomen yliopistoa – osallistu Oulun yliopiston varainhankintaan Lahjoituksen voi tehdä maksamalla summan tilille: Nordea 171830-1813 Sampo Pankki 891997-10000955 Oulun Osuuspankki 574140-245683 Lahjoituksen voi tehdä varain­ hankinnan verkkosivuilla verkkopankkien kautta: www.oulu.fi/varainhankinta 20 euron lahjoituksen voi tehdä myös helposti soittamalla numeroon 0600 14020.

Lahjoitussumma (20,12 euroa) veloitetaan puhelinlaskussa.

25

lyhyet

Tiede nauttii suomalaisten suurta luottamusta

Juha Sarkkinen

Tiede sekä instituutiona että nimettyinä organisaatioina nauttii suomalaisten suurta luottamusta. Maamme tieteen ja tutkimuksen tasoa pidetään hyvänä, ilmenee tuoreesta Tiedebarometri 2010 -tutkimuksesta.

Useampi kuin kolme neljästä pitää kiinnostavina aiheina ympäristöä ja luontoa. Kakkossijalta suomalaisten mielenkiinnon kohteena löytyvät yhteiskunnalliset asiat.

Seitsemän kymmenestä (71 %) ilmoittaa seuraavansa lääketiedettä ja erityisesti uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehitystä. Kiinnostuksen kohteina kärkeen sijoittuvat myös tieteen kehitys yleensä sekä ympäristön tilaa koskeva tutkimustieto (66 %). Astetta vähäisempi huomio kohdistuu historianja kulttuurintutkimukseen (49 %), tietotekniikkaan (46 %) sekä geenitutkimukseen ja bioteknologiaan (43 %). Vähiten kiinnostava tieteenala vertailussa olleista aloista on avaruustutkimus (33 %).

Enemmistö (57 %) tutkimukseen vas-

tanneista ilmoittaa seuraavansa kiinnostuksella tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa koskevia asioita.

Tiedettä ja tutkimusta koskevat instituutiot tai organisaatiot nauttivat suomalaisten suurta luottamusta. Tiedeorganisaatioista korkeimmalle kipuavat yliopistot ja korkeakoulut, jotka saavat osakseen lähes yhtä paljon luottamusta kuin puolustusvoimat. Viime mainitun ohi vertailussa menee ainoastaan poliisi.

Tieteen tiedotus ry:n tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin myös, miten suomalaiset tuntevat tieteenharjoittajia ja Suomen tieteen saavutuksia. Merkittäväksi tieteenharjoittajaksi nimetään useimmin akateemikko Leena Peltonen-Palotie, joka kuoli keväällä. Vahvaksi kakkoseksi kohoaa Esko Valtaoja ja kolmanneksi Linus Torvalds.

Laajimmin tunnistettu tieteemme saavutus on AIV-rehu (yhteensä 214 mainintaa). Toiseksi sijoittuvat geenitutkimus ja -teknologia. Kolmannesta sijasta kisaavat ksylitoli ja kännykkä.

Koulutuksen tietoyhteiskuntavalmiuksissa parannettavaa

Ympäristötutkijat yhteen Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön alaiset tutkimuslaitokset ovat sopineet alueellisen yhteistyön tiivistämisestä Oulussa. Osa laitoksista muuttaa Oulun yliopiston kampukselle yhteisiin tiloihin syksyn 2011 aikana.

Ympäristötaloksi nimettyyn rakennukseen siirtyvät Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Suunnitelmissa on varau26 aktuumi 5/2010

Petri Ovaskainen

duttu siihen, että myös Metsäntutkimuslaitos voi tulevaisuudessa muuttaa samoihin tiloihin. Myös Elintarviketurvallisuusvirasto Evira muuttaa samalle kampukselle, mutta hieman erilleen johtuen laitoksen erityistarpeista.

Ympäristötalossa toimii jo nyt Thule-instituutti, joka on Oulun yliopiston ympäristötutkimuksen tutkimuskeskus.

Tutkimuslaitosten yhteisinä tutkimuksen painopisteinä ovat luonnon monimuotoisuus, vesi-

Suomesta halutaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edelläkävijämaa. Kuitenkin oppilaiden tietotekninen osaaminen keskittyy tällä hetkellä lähinnä sosiaalisen median viihdekäyttöön. Sähköisiä oppimateriaaleja käytetään edelleen suhteellisen vähän, kuvaa lähtötilannetta opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä.

Työryhmän mukaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisellä opetuksessa on myönteisiä vaikutuksia opetuksen laatuun sekä oppilaiden ja opettajien työmotivaatioon. Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittämisessä tulisikin panostaa tulevina vuosi-

na koulujen ja oppilaitosten tietoteknisten laitteiden, ohjelmistojen ja verkkoyhteyksien kehittämiseen kaikilla koulutusasteilla. Työryhmä ehdottaa, että varustaminen aloitetaan lukioista.

Viimeistään perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistuessa koulujen työkirjat ja opettajan oppaat on laadittava vuorovaikutteisiksi sähköisiksi oppimateriaaleiksi.

Opetushenkilöstön osaamisen varmistaminen on työryhmän mielestä tärkeää. Vuoteen 2016 mennessä jokaisella opetustyötä tekevällä tulisi olla tarvittavat tieto- ja viestintätekniset laitteet käytössään.

ja maaekosysteemien vuorovaikutusten tutkimus sekä laajemmin luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvä tutkimus.

Toiminnan tiivistäminen tähtää tieteen, sektoritutkimuksen ja

elinkeinoelämän yhteistyön kehittämiseen.

Uuteen luonnonvara- ja ympäristöalan keskittymään tulee sijoittumaan arviolta 110–150 henkilöä.

lyhyet

Rakennusteko 2010 -palkinnon ottivat vastaan, vasemmalta Jari Palviainen, Destia Oy; Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto; Timo Aho, Oulun yliopisto ja Vilho Lantto, Oulun yliopisto.

Seppo Rajaniemi

Rakennustekopalkinto työkoneautomaatiolle Pohjois-Suomen paras rakennusteko 2010 on myönnetty Oulun yliopiston rakentamisteknologian tutkimusryhmälle ja Destia Oy:lle työkoneautomaation kehittämisestä ja käyttöönotosta Kemin ohitustien rakennusprojektissa.

Rakentamisteknologian tutkimusryhmä on tutkimustoiminnallaan luonut perustaa rakentamisen ICT-sovellusten kehittämiseen ja käyttöönottoon. Tutkimusohjelma on myös lähentänyt Oulun yliopiston tutkijoita kansallisiin ja kansainvälisiin tiedeyhteisöihin ja yrityksiin, todetaan palkinnon perusteluissa.

Seppänen Martti Ahtisaari Instituutin johtoon

Matti Raumanille Taitajanpalkinto

Professori emeritus Arvo Naukkarinen on saanut Suomen maantieteellisen seuran Ragnar Hult -mitalin. Tunnustus myönnetään ansiokkaasta maantieteen tutkimuksen ja opetuksen hyväksi tehdystä työstä.

Arvo Naukkarinen on Oulun yliopiston maantieteen laitoksen pitkäaikainen professori ja johtaja. Hän mm. käynnisti suunnittelumaantieteen ja paikkatietoalan opetuksen laitoksessa.

Dosentti Ragnar Hult oli suomalaisen maantieteen uranuurtaja 1800-luvun lopulla. Hän perusti Suomen Maantieteellisen Yhdistyksen vuonna 1887, toimi ansiokkaasti sen piirissä ja edisti maantieteen tutkimusta ja opetusta yliopistossa tehden sitä tunnetuksi myös suurelle yleisölle.

Teknillisten Tieteiden Akatemia on myöntänyt Oulun yliopiston biologian laitoksen tutkimusteknikko Matti Raumanille vuoden 2010 Taitajanpalkinnon tunnustuksena ansioista teknilliseen tutkimustoimintaan ja kehitystyöhön liittyvästä arvokkaasta ja ammattitaitoa edellyttävästä työsuorituksesta.

57-vuotias Matti Rauman on taitava ja innovatiivinen tutkimuslaitteiden kehittäjä ja rakentaja. Rauman on ollut keskeinen toimija Oulun yliopiston biologian laitoksen olosuhdehuoneiden suunnittelu- ja rakentamistyössä ja uudistanut 1980-luvulta peräisin olevan ohjausjärjestelmän ja jäähdytyslaitteiston nykyvaatimusten mukaiseksi.

Raskaiden ajoneuvojen tutkimus vahvistuu Oulun yliopistoon on perustettu Autoalan Ammattikoulutuksen Edistämissäätiön tuella maamme toinen autoprofessuuri. Tavoitteena on vahvistaa auto-, työkone- ja kuljetustekniikan diplomi-insinöörikoulutusta ja tutkimustoimintaa maassamme. Alan koulutusta ja tutkimusta on Oulun lisäksi tarjolla vain Aalto yliopiston Teknillisessä korkeakoulussa (TKK) Espoossa, jonne perustettiin alan ensimmäinen professuuri.

Oulussa tutkimustyö painottuu raskaiden ajoneuvoyhdistelmien, maastoajoneuvojen, junakaluston, liikkuvien työkoneiden ja polttomoottoreiden alaan.

TKK:ssa tutkimus keskittyy autoihin, työkoneisiin, kiskokalustoon, sähköiseen voimansiirtoon ja rengastutkimukseen.

Auto- ja työkonetekniikan professuurin tehtävää hoitamaan on kutsuttu TkT

Mauri Haataja. Tehtävä sijoittuu Oulun yliopiston konetekniikan osaston auto- ja työkonetekniikan opintosuuntaan, josta on valmistunut vuodesta 2003 lähtien yhteensä 20 diplomi-insinööriä.

Tähän mennessä tehdyt diplomityöt ovat liittyneet mm. telamaastoajoneuvojen ja raskaan kaluston ajoneuvotekniikan sekä polttomoottoritekniikan ja sähköajoneuvojen kehittämistarpeisiin. Tällä hetkellä selvitetään lisäksi mm. junakaluston

liikennehäiriöiden syitä Liikenneviraston Ratahallintokeskuksen toimeksiannosta.

Oulun yliopiston auto- ja työkonetekniikan koulutus ja tutkimus toteutetaan yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun ja TKK:n kanssa. Konetekniikan ohella toiminnassa hyödynnetään yliopiston monitieteisyyttä, erityisesti prosessi- ja ympäristötekniikan, sähkötekniikan ja pohjoisuustutkimuksen vahvaa osaamista.

Plugi/Timo Saloranta

Oulun yliopiston Martti Ahtisaari Instituutin johtajaksi on nimitetty 1.10.2010 alkaen professori Veikko Seppänen Oulusta. Professori Seppänen on kauppatieteiden tohtori ja tekniikan tohtori sekä ohjelmistotekniikan ja markkinoinnin dosentti. Hän on toiminut aiemmin VTT:llä, viimeksi tutkimusprofessorina sekä Elektrobit -konsernissa useissa erilaisissa liikkeenjohdon ja teknologiajohtamisen tehtävissä. Oulun yliopistossa hän on hoitanut mm. ohjelmistoliiketoiminnan osa-aikaista professuuria.

Instituutin tutkimustoiminta keskittyy kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kasvun ja kehittymisen haasteisiin sekä kansainvälisten energiamarkkinoiden toimintaan. Instituutti kouluttaa pohjoissuomalaisten osaajien lisäksi kehittyvien talouksien ja kehitysmaiden liikkeenjohtoa ja talousasiantuntijoita.

Arvo Naukkariselle Ragnar Hult -mitali

27

väitökset Oulun yliopiston väitökset 1.10.2010–3.12.2010 Lääketieteellinen tiedekunta Lääketiede LL Päivikki Tanskasen 1.10.2010 tarkastetussa psykiatrian alan väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ennenaikaisen syntymän ja pienen syntymäpainon vaikutusta aikuisiän aivorakenteisiin ja suoriutumiseen kognitiivisissa testeissä sekä koulutustasoon ja työllistymiseen.

Päivikki Tanskanen on syntynyt Varkaudessa 1966 ja valmistunut ylioppilaaksi Iisalmen lukiosta 1985.

LL Pekka Jartin 15.10.2010 tarkastettu radiologian alan väitöstutkimus osoittaa tietokonekerroskuvauksen säilyttäneen asemansa aivojen äkillisen lukinkalvonalaisen vuodon diagnostiikassa. Pekka Jartti on syntynyt Haukiputaalla 1958 ja valmistunut ylioppilaaksi Merikosken lukiosta 1978.

TTM Riikka Aholan 22.10.2010 tarkastetun lääketieteen tekniikan alan väitöstutkimuksen mukaan lyhyt 15 minuutin mittainen 50 hyppyä sisältävä ohjelma työpaikalla taukojen aikana kolmesti viikossa ehkäisee reisiluun kaulan luukatoa. Riikka Ahola on syntynyt Haapajärvellä 1982 ja valmistunut ylioppilaaksi Haapajärven lukiosta 2001.

FM Aino Rantalan 22.10.2010 tarkastetussa lääketieteellisen mikrobiologian alan väitöstutkimuksessa havaittiin, että alttius hengitystieinfektioille selittyy osittain ihmisen puolustuskykyä säätelevien geenien avulla. Aino Rantala on syntynyt Savukoskella 1983 ja valmistunut ylioppilaaksi Savukosken lukiosta 2002.

LL Johanna Krügerin 29.10.2010 tarkastetussa neurologian alan väitöstyössä tutkittiin alle 65-vuotiaana alkavan Alzheimerin taudin ja otsa-ohimolohkorappeumien geneettisiä taustoja.

Johanna Krüger on syntynyt Kokkolassa 1975 ja valmistunut ylioppilaaksi Kokkolan Kiviniityn lukiosta 1994.

LK Anu-Helmi Luukkosen 29.10.

2010 tarkastettu psykiatrian alan väitöstutkimus osoittaa, että kiusaaminen ja kiusatuksi joutuminen ovat nuorilla yhteydessä mielenterveyshäiriöihin ja itsemurhayrityksiin. Anu-Helmi Luukkonen on syntynyt Kuusamossa 1986 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 2005.

LL, erikoislääkäri Ville Saarelan 12.11.2010 tarkastetussa silmätautien alan väitöstutkimuksessa kehitettiin uu28 aktuumi 5/2010

si mittausmenetelmä glaukooman seurantaan. Ville Saarela on syntynyt Oulussa 1972 ja valmistunut ylioppilaaksi Laanilan lukiosta 1991.

LL Urpo Kinnusen 19.11.2010 tarkastetussa lääketieteen alan väitöstutkimuksessa selvitettiin solusalpaajien vaikutusta veriviljelytuloksiin ja verrattiin vanhaa ns. manuaalista veriviljelymenetelmää nykyaikaiseen automatisoituun veriviljelymenetelmään todeten, että solusalpaajat eivät juuri estä taudinaiheuttajien kasvua akuuttia myeloista leukemiaa sairastavien aikuispotilaiden veressä. Urpo Kinnunen on syntynyt Ilomantsissa 1960 ja valmistunut ylioppilaaksi Ilomantsin lukiosta 1979.

M.Sc. Khaled Abassin 26.11.2010 tarkastetussa farmakologian ja toksikologian alan väitöskirjatyössä kehitettiin tuholaistorjunta-aineiden ja yleensä kemikaalien riskinarvioinnin avuksi tieteellinen ”työkalupakki”, jolla luodaan ihmisaltistumisen arviointiin sovellettavaa tietoa. Khaled Abass on syntynyt Alexandriassa Egyptissä 1975.

LL Minna Jääskeläisen 26.11.2010 tarkastetun lääketieteen alan väitöstutkimuksen tuloksena saatiin uutta tietoa munasarjan fysiologiasta, erityisesti ohjelmoitua solukuolemaa säätelevistä tekijöistä. Minna Jääskeläinen on syntynyt Oulussa 1981 ja valmistunut ylioppilaaksi Kastellin lukiosta 2000.

LL Merja Hurskaisen 3.12.2010 tarkastetussa lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian alan väitöskirjatyössä tutkittiin kollageenien XV ja XVIII merkitystä silmän verkkokalvon verisuonituksen kehittymiselle sekä kollageeni XV:n ja laminiini α4:n merkitystä ääreishermon kehittymiselle ja toiminnalle. Merja Hurskainen on syntynyt Oulussa 1976 ja valmistunut ylioppilaaksi Pudasjärven lukiosta 1995.

LL Karolina Rasin 3.12.2010 tarkastetussa lääketieteen alan väitöskirjatutkimuksessa esitetään, että kollageeni XV olisi mahdollinen uusi ehdokasgeeni kardiomyopatian taustalla. Karoliina Rasi on syntynyt Tukholmassa 1981 ja valmistunut ylioppilaaksi Haaparannan Tornedalsskolanista 2000.

Hammaslääketiede HLL Pauliina Hietasalon 19.11. 2010 tarkastettu sosiaalihammaslääketieteen alan väitöstutkimus osoittaa lasten alkuvaiheen kariesvaurioiden hoidon voivan vähentää hoitokustannuksia ja lisäävän suunterveyttä. Pauliina Hietasalo on syntynyt Porissa 1963 ja valmistunut ylioppilaaksi Porin Kuninkaanhaan lukiosta 1981.

HLL Kaja Leskisen 26.11.2010 tarkastettu hammaslääketieteen alan väitöstutkimus kertoo hampaiden pinnoittamisen ehkäisevän reikiintymistä korkean kariesriskin lapsilla. Kaja Leskinen on syntynyt Kuressaaressa Virossa 1971 ja valmistunut ylioppilaaksi Tartu Kunstigümnaasiumista 1989.

Terveystieteet TTM Paula Ojan 1.10.2010 tarkastetun terveyshallintotieteen alan väitöstutkimuksen mukaan sairaalalaboratorion asiakkailta saadulla tiedolla on merkitystä palvelun laadun parantamisessa vain, jos tieto käsitellään asianmukaisesti ja tarpeellisiksi katsotut toimenpiteet toteutetaan. Paula Oja on syntynyt Kärsämäellä 1959 ja valmistunut ylioppilaaksi Pyhäjärven lukiosta 1979.

THM Maija Alahuhdan 3.12.2010 tarkastetun hoitotieteen alan väitöstutkimuksen tietoja voidaan käyttää kehitettäessä tyypin 2 diabeteksen riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden ohjauksen sisältöä ja menetelmiä. Maija Alahuhta on syntynyt Ähtärissä 1953 ja valmistunut ylioppilaaksi Ähtärin lukiosta 1974.

Luonnontieteellinen tiedekunta

DI Antti Siirtolan 8.10.2010 tarkastetussa tietojenkäsittelytieteen alan väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi tapa kuvata ja analysoida parametroituja järjestelmiä. Antti Siirtola on syntynyt Oulaisissa 1978 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulaisten lukiosta 1997.

Doctor of Philosophy Anthony Vancen väitöskirja Why do employees violate is security policies? Insights from multiple theoretical perspectives tarkastettiin 22.10.2010.

FM Indrek Vurmin 22.10.2010 tarkastetussa tähtitieteen alan väitöskirjatyössä kehitettiin uusi tietokoneohjelmisto hiukkas-fotoni vuorovaikutusten mallintamiseen relativistisissa plasmoissa, millä pystytään tarkasti simuloimaan spektrejä hyvin laajalla energia-alueella.

Indrek Vurm on syntynyt Virossa 1978 ja valmistunut ylioppilaaksi Tallinnan Reaalkoolista 1996.

FL Topi Kallisen 29.10.2010 tarkastetussa tietojenkäsittelytieteen alan väitöskirjatyössä kehitettiin nopea ja edullinen yhteistyömalli automaatioasiantuntijan (integraattorin) ja tarvitsijan välille. Topi Kallinen on syntynyt Juuassa 1948 ja valmistunut ylioppilaaksi Kuopion yhteislyseosta 1969.

FM Katja Karppisen 29.10.2010 tarkastettu kasvifysiologian alan väitöskirjatutkimus antaa uutta tietoa hyperisiinien ja hyperforiinien biosynteesis-

väitökset tä mäkikuismassa, mitä on mahdollista tulevaisuudessa hyödyntää mm. uusien bioteknisten tuotantomenetelmien kehittämisessä näille kysytyille lääkeaineille. Katja Karppinen on syntynyt Oulussa 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Pateniemen lukiosta 1998.

FL Mikko Junttilan 5.11.2010 tarkastetussa orgaanisen kemian alan väitöstutkimuksessa selvitettiin, mitä Sharplessin asymmetrisen dihydroksylointireaktion eri vaiheissa tapahtuu.

Mikko Junttila on syntynyt Raahessa 1970 ja valmistunut ylioppilaaksi Saloisten lukiosta 1989.

FM Pauliina Louhen 5.11.2010 tarkastettu akvaattisen ekologian alan väitöstutkimus osoittaa, että nykyisillä kunnostusohjelmilla ei ole kyetty palauttamaan lohikalojen luonnollista elinkiertoa vesistöissä tai kasvattamaan purovesien lajistollista monimuotoisuutta. Pauliina Louhi on syntynyt Jalasjärvellä 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Jalasjärven lukiosta 1994.

FM Juuso Olkkosen 12.11.2010 tarkastetussa fysiikan alan väitöstyössä havainnollistetaan Maxwellin yhtälöihin perustuvien laskennallisten mallien avulla, että valon kulkua ultrapienien apertuurien lävitse voidaan tehostaa huomattavasti. Juuso Olkkonen on syntynyt 1978 ja valmistunut ylioppilaaksi Kuopion Klassillisesta lukiosta 1997.

FL Tuula Ripatin 13.11.2010 tarkastettu matematiikan alan väitöstutkimus käsitteli fraktaalien leikkauksen ulottuvuutta. Tuula Ripatti on syntynyt Heinolassa 1980 ja valmistunut ylioppilaaksi Heinolan Lyseonmäen lukiosta 1999.

Teknillinen tiedekunta

DI Mirja Väänäsen 16.10.2010 tarkastetun tuotantotalouden alan väitöstutkimuksen mukaan yritysten tulisi panostaa viestinnän suunnitteluun sekä siihen, että tietojärjestelmät tukevat projekteissa työskentelevien työtä ja viestintätarpeita. Mirja Väänänen on syntynyt Porvoossa 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Haukiputaan lukiosta 1998.

DI Esa Korhosen 22.10.2010 tarkastetussa elektroniikan alan väitöstutkimuksessa suunniteltiin mikropiirilohko, joka tuottaa riittävän tarkan poikkeutusjännitteen 12-bittisten muuntimien testaukseen. Esa Korhonen on syntynyt Lapinlahdella 1980 ja valmistunut ylioppilaaksi Lapinlahden lukiosta 1999.

M. Sc. Vamsi Krishna Palukurun 5.11.2010 tarkastetun sähkö- ja informaatiotekniikan alan väitöstutkimuksen tuloksena saadun tiedon ansiosta voidaan tulevaisuudessa integroida mukau-

tuva kommunikaatiojärjestelmä yhdelle ainoalle mikropiirille, mistä voi muodostua läpimurto mikroelektroniikan kehityksessä. Vamsi Palukuru on syntynyt Baddipudissa Intiassa 1979.

DI Ensio Saarenpään 11.11.2010 tarkastettu tuotantotalouden alan väitöstutkimus osoitti, että rakentamismääräysten laatunäkökulma poikkesi teoriatarkastelun perusteella esille nousseista rakentamisen hyvän laadun tavoitteista. Ensio Saarenpää on syntynyt Sodankylässä 1945.

FM, TkL Johanna Vartiaisen 19.11.2010 tarkastetussa tietoliikenteen alan väitöskirjatyössä tutkittiin erilaisia peräkkäisten keskiarvojen (CME) menetelmään perustuvia keskittyneen signaalin ilmaisu- ja vaimennusmenetelmiä. Johanna Vartiainen on syntynyt Kuopiossa 1972 ja valmistunut ylioppilaaksi Nilsiän lukiosta 1991.

DI Sanna Taskilan 26.11.2010 tarkastetussa bioprosessitekniikan alan väitöstutkimuksessa on tutkittu mahdollisuuksia nopeuttaa elintarvikkeita pilaavien bakteerien havaitsemista teollisuudessa lyhentämällä bakteerien esirikastukseen tarvittavaa aikaa. Sanna Taskila on syntynyt Inarissa 1978 ja valmistunut ylioppilaaksi Ivalon lukiosta 1996.

TkL Olli Nousiaisen 3.12.2010 tarkastetussa materiaalitekniikan alan väitöstyössä kehitettiin uudenlainen lyijytön BGA-liitos, jonka suurten lämpötilavaihteluiden aiheuttama termomekaanisen rasituksen kesto on parempi kuin vastaavilla lyijyä sisältävillä juoteliitoksilla. Olli Nousiainen on syntynyt Oulussa 1966 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 1985.

TkL Jaana Sorvarin 3.12.2010 tarkastettu ympäristötekniikan alaan kuuluva väitöskirja käsittelee riskinarvioinnin ja monikriteerianalyysin käyttöä pilaantuneiden maa-alueiden riskien hallintaa koskevan päätöksenteon tukena. Jaana Sorvari on syntynyt Helsingissä 1961 ja valmistunut ylioppilaaksi Vantaan lukiosta 1980.

Taloustieteiden tiedekunta

KTM Annu Ristolan 26.11.2010 tarkastetusta markkinoinnin alan väitöstutkimuksesta ilmenee, että mobiilipalvelun hyödyllisyys, käyttöön liittyvät asenteet ja luottamus palveluntarjoajaan vaikuttavat positiivisesti käyttöaikomukseen. Annu Ristola on syntynyt Nastolassa 1978 ja valmistunut ylioppilaaksi Merikosken lukiosta 1997.

Kasvatustieteiden tiedekunta

KM Pauliina Raution 4.11.2010 tarkastetussa kasvatustieteen alan väitös-

kirjatutkimuksessa todetaan, että vastoin varsin yleisiä kehotuksia paeta arkea, sen kohtaaminen voi olla yhtä lailla virkistävää ja levollista. Pauliina Rautio on syntynyt Raahessa 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Raahen lukiosta 1996.

KM Hanna Järvenojan 5.11.2010 tarkastetun kasvatustieteen alan väitöstutkimuksen tulosten perusteella yksilöllisen säätelyn lisäksi yhteisöllisen oppimisen tilanteissa ryhmän jäsenet voivat myös yhdessä kontrolloida sosioemotionaalisia haasteita, mikä saattaa olla yksi avaintekijä onnistuneelle yhteisölliselle oppimiselle ja työskentelylle. Hanna Järvenoja on syntynyt Turussa 1976 ja valmistunut ylioppilaaksi Kauhavan lukiosta 1995.

KM Anssi-Pekka Uddin 19.11.2010 tarkastettu kasvatustieteen alan väitöstutkimus antaa uutta tietoa opettajankoulutuksen pedagogiikan ajanmukaisuudesta, ongelmista ja kyvystä kouluttaa päteviä opettajia ja esittää konkreettisia kehittämistoimenpiteitä. Anssi-Pekka Udd on syntynyt Pielavedellä 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Pielaveden lukiosta 1996.

Humanistinen tiedekunta

FM Marko Hautalan 16.10.2010 tarkastettu Suomen ja Skandinavian historian alan väitöstutkimus käsitteli rahvaanrakastaja, agitaattori, epäkirjailija Algoth Untolan (1868–1918) poliittista elämää. Marko Hautala on syntynyt Torniossa 1971 ja valmistunut ylioppilaaksi Putaan lukiosta 1990.

MA Ilksoy Aslimin 22.11.2010 tarkastettu historian alan väitöskirjatutkimus perustuu alkuperäisten amerikkalaislähteitten analyysiin, osoittaen kuinka Yhdysvaltain ulkopolitiikan tavoitteena oli rauhoittaa ja jopa ratkaista Kyproksen konflikti 1960–74, koska se uhkasi pahimmillaan johtaa Kreikan ja Turkin sotaan, ja sitä kautta koko Naton kaakkoissiiven romahtamiseen. Ilksoy Aslim on syntynyt Nikosiassa 1959 ja valmistunut ylioppilaaksi 1977.

FM Sanna Lipkinin 27.11.2010 tarkastetun arkeologian alan väitöskirjatutkimuksen mukaan tekstiilien valmistuksella oli tärkeä sosiaalinen ja taloudellinen merkitys antiikin Keski-Italiassa. Sanna Lipkin on syntynyt Kajaanissa 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun normaalikoulun lukiosta 1999.

Oulun yliopistossa tarkastetut väitöskirjat luettavissa verkossa: www.kirjasto.oulu.fi/ julkaisutoiminta/acta/ 29

karvonen

Perussuomalaisten pillipiipari lumoaa Timo Soinin johtamien perussuomalais-

ten kannatuksen nousu gallupeissa on ollut hurjaa. Mikä selittää Soinin suosion? Mihin tarpeisiin hän vetoaa?

Lähtökohtana olkoon sosiologi Orrin E. Klappin ajatus symbolisesta johtajuudesta.

Symbolinen johtaja on kuin lauluntekijä, joka eräänlaisena puhemiehenä osaa muita paremmin tulkita sanoiksi tai säveliksi kansan kulloisetkin tuntemukset ja mielialat.

Kun tällainen artisti onnistuu esityksillään vetoamaan vallitseviin tuntoihin, hänestä voi tulla hetkessä hyvin suosittu.

Politiikankin voi nähdä populaaritaiteellisena toimintana, jossa luotaillaan väen syvimpiä tuntoja ja yritetään muotoilla kansaan menevää retoriikkaa. Politiikan ja populaarikulttuurin suhdetta tutkinut brittiprofessori John Street onkin todennut, että politiikka on enemmän taidetta kuin tiedettä. Politiikassakin voi olla kyse fanikulttuurista. Timo Soini -nimisen poliittisen trubaduurin rallit miellyttävät monia ja hänellä on kosolti faneja Suomessa.

Soinin suosio perustuu nimenomaan hänen puhemiehen kykyihinsä. Hän osaa loistavan maalaisjärkisesti ja nokkelasti kansanomaistaa asiansa. Hän kiteyttää asiansa niin, että mediaväki taputtaa ihastuneena käsiään. Soini on kuin kotonaan televisiossa.

Hän on hyvänsuovan rauhallinen hahmoltaan ja mitä sopivin ulkoiselta olemukseltaankin edustamaan tavallista kansaa. ”You are the message” opetti Ronald Reaganin viestintäkonsultti Roger Ailes.

Populistinen puolue ratsastaa eliitteihin kohdistuvalla epäluulolla ja herravihalla.

Tässä puolue on samalla asialla kuin sensaatiolehdistö, jonka myyvimmät jutut syntyvät juuri ”seteliselkärankaisten rötösherrojen” väärinkäytösten paljastamisesta. ”Kyllä kansa tietää”, että eliitti yrittää aina kahmia etuja itselleen, vakuutti jo SMP:n Veikko Vennamokin.

Perimmäinen syy Soinin puolueen suosioon on kuitenkin globaali turbokapitalistinen kilpailu, joka pakottaa kehittämään eli mullistamaan ihmisten elinoloja kiivaaseen tahtiin. Kilpakehittämisen vuoksi edellinen muutos ei ehdi vakiintua, kun jo uusi mullistus pyyhkäisee ylitsemme. Tutkijat puhuvat ”luovasta tuhosta” (Schumpeter), ”de-traditionalisaatiosta” eli perinteisen purkautumisesta (Giddens) ja jopa ”kapitalismin saatanallisista myllyistä” (Polanyi).

Eliitti on muutosintoista ja tahtoo kiihdyttää muutosta, sillä kehittämisellä johto näyttää kykynsä. Mutta tavalliselle kansalaiselle tutun maailmanjärjestyksen jatkuva murentuminen luo ahdistusta. Vastareaktiona syntyy tarve saada turvallisuutta, järjestystä ja selkeyttä maailmaan. Halutaan painaa jarrua ja sanoa: ”Jo riittää tämä hullutus!” Soini vastaa tähän pyyntöön.

Nyky-yhteiskuntaan ja sen ideologiaan kuuluu myös kansainvälisyys. Jos 1930-luvun eliitti oli ”hurraa-isänmaallista”, niin tänään se on ”hur r a a- k ansain välistä”. Korkeasti koulutetuille kansainvälisyys on m a h d o llis u u s ,

mutta duunarille se on uhka. Työ karkaa halpamaihin tai niistä tulee halpaa työvoimaa polkemaan työn hintaa. Jo 1940-luvun Yhdysvalloissa huomattiin, että sosiaalisesti alemmassa asemassa olevat köyhät valkoiset olivat usein rasistisia. Päteä saattoi sentään ”rodullaan”, jos ei muulla.

Monien maiden populismissa on vierasvihaa, ja perussuomalaistenkin kirjoon mahtuu näin ajattelevia. Näissä porukoissa yhteiskunnan ajatellaan olevan liian suvaitsevainen ja salliva, toisin sanoen puolustuskyvytön ja heikko. Suomalainen elämänmuoto on uhattuna. Vieraat pahikset saavat tulla kiusaamaan ja raiskaamaan mielensä mukaan, ajatellaan. Tästä päästään äkkiä ”Likaisen Harryn” ja ”Magnum .44” elokuvien mielenmaisemaan. Joku roti olla täytyy, kuri ja järjestys! Turvallisuusreaktio tämäkin, mutta vaarallinen.

Erkki Karvonen informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Oulun yliopisto

Annu Hattunen

30 aktuumi 5/2010

ta pa h t u u TAPAHTUMIA

NÄYTTELYT Eläinmuseon 50-vuotisjuhlanäyttely Mammutin jäljillä Näyttelyssä on esillä mm. mammutin syöksyhammas, mammutin poskihammas, jättihirven sarvet sekä luolakarhun, karhun, luolaleijonan ja sapelihammaskissan kallot. Luolakarhun koko tekee vaikutuksen, kun vertaa sen luonnollisessa koossa olevaa siluettia konservaattori Atte Lahtelan täyttämään komeaan ruskeakarhuun. Lisäksi esillä on ihmisen kehityshistoriaan liittyen esi-ihmisten ja apinaihmisten kalloja.

Näyttelyjulisteissa kerrotaan mm. jääkauden eläimistä sekä jäätiköiden syntymisestä. Näyttelyä täydentää espoolaisen taidemaalari Tom Björklundin upea kuvitus.

Eläinmuseo avoinna virka-aikana (ma–pe) klo 8.30–15.45.

MUSEOT Geologinen museo Linnanmaa Museo on avoinna ma–pe ja su klo 11–15.

Suljettu juhlapyhinä.

Kasvitieteellinen puutarha Linnanmaa Kasvihuoneet avoinna ti–pe 8–15

Eläinmuseo Linnanmaa avoinna virka-aikana (ma–pe) klo 8.30–15.45

Avoimen yliopiston kevään 2010 kurssitarjonta: Englannin kieli (Hoitotiede ja terveyshallintotieteet, 3 op, Kokkola)

Tilastollinen tietojenkäsittely (5 op, Kokkola)

8th Science Day of the Faculty of Medicine 22nd February, 2011 Climate & River Basin Management Symposium 2011 Oulussa 17.–20.1.2011.

Lisätietoja: www.waterpraxis. net/fi/climate-riverssymposium-2011.html

Pesti-päivä Linnanmaalla 19.1.2011 Pohjois-Suomen suurin teknillisen alan ura- ja kontaktitapahtuma järjestetään Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella keskiviikkona 19. tammikuuta 2011 klo 9–16 ja se on kaikille kävijöille avoin ja ilmainen.

Työnhakijoilla on tilaisuus keskustella päivän aikana rekrytoinnin asiantuntijoiden kanssa, verkostoitua ja hankkia hyödyllisiä vinkkejä oman uran suunnitteluun sekä käytännön ohjeita työnhaun tueksi. Työnantajilla on mahdollisuus tavata yliopiston kaikkien alojen opiskelijoita ja erinomaiset puitteet markkinoida yritystään hyvänä työpaikkana tuleville osaajille.

Pesti-päivän järjestävät vuosittain Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta, Oulun Teekkariyhdistys ry. sekä teknillisen tiedekunnan opiskelijat.

Lisätietoja verkossa: www.ttk. oulu.fi/pesti2011/

51 avajaispuhetta Oulun yliopiston rehtoreiden kaikki lukuvuoden avajaispuheet vuosilta 1959-2009 on koottu yksiin kansiin. Kirjan nimi ”Tilivirastorehtorit ovat puhuneet” viittaa yliopiston aikakauteen opetusministeriön alaisena tilivirastona, joka päättyi uuden yliopistolain astuessa voimaan ja yliopiston aloittaessa julkisoikeudellisena laitoksena tämän vuoden alussa.

Teos sisältää yhteensä 51 avajaispuhetta, jotka valottavat paitsi yliopiston historiaa ja akateemisia perinteitä myös ajan kieltä ja ilmaisun muutoksia.

368-sivuinen teos sisältää runsaasti valokuvia.

Kirjan ovat toimittaneet rehtori Lauri Lajunen ja rehtorin sihteeri Liisa Rönty-Pikkarainen. Kirjaa voi tilata yliopiston varainhankinnan verkkosivulta tai käydä ostamassa Linnanmaan paperikaupasta. Myynnistä kertyvät tulot ohjataan Oulun yliopistorahastoon.

Esiintymisvarmuuden kehittäminen (2 op, Ylivieska)

Toinen kotimainen kieli (Hoitotiede ja terveyshallintotieteet, 3 op, Kajaani)

Investointi- ja rahoitussuunnittelu (5 op, Kajaani)

Toinen kotimainen kieli (KTK, 2 op, Raahe)

Lehtikurssi (2-3 op, Kuusamo, Ylivieska)

Tuotekehityksen perusteet (3 op, Oulu)

Alumnitoiminta – yhteys kotiyliopistoosi

Sisustussuunnittelu I (5 op, Oulu, Kajaani, Raahe, Ylivieska)

Vieras kieli, englanti (KTK, 3 op, Raahe)

Tervetuloa mukaan Oulun yliopiston alumnitoimintaan! Alumnitoimintaan osallistumalla pysyt yhteydessä kotiyliopistoosi ja entisiin opiskelutovereihisi ja opettajiin.

Terveyskasvatuksen ja terveystiedon didaktiikan perusteet (5 op, Oulu) Terveystiedon didaktiikan jatkokurssi (6 op, Oulu) Tieteellisen tutkimuksen filosofiset perusteet (6 op, Oulu, Kokkola)

Ympäristöekologia (5 op, Kajaani) Tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta www.oulu.fi/avoinyliopisto

Lisää tapahtumia osoitteesta: www.oulu.fi/ajankohtaista

Yhteydenpidon keskeinen väline on alumniverkosto, joka toimii verkko-osoitteessa https://alumni.oulu.fi. Mukana verkostossa on jo noin 4000 Oulun yliopiston alumnia. Rekisteröityminen alumniksi ja verkoston käyttö on maksutonta eikä sido mihinkään. Voit halutessasi liittyä myös alumnitoimijoiden postituslistalle. Tiedustelut ja liittymiset alumnikoordinaattori Karoliina Kekki, s-posti karoliina.kekki(at)oulu.fi, puh. 08 553 4027.

.5304

Aktuumi toivottaa lukijoilleen hyv채채 joulua ja onnellista uutta vuotta 2011