Tietopisto 07/2009

7/2009

joulukuu

Dekaanit

Virkamies

Opintohallinto

paljon kantajina

on pian historiaa

hioo toimintojaan

tietopisto

Yliopisto ja ammattikorkeakoulu opettavat yhdessä tiimityötä. Petri Roivainen ja Tiina Tervaskanto-Mäentausta hoitavat simulaatiopotilaita. Sivut 15.

Oulangan tutkimusasemalla tehdään talviekologista tutkimusta. Sivut 18—19.

7/2009

Yliopiston kirjasto talvimaisemassa kuvittaa tämänvuotista yliopiston joulutervehdystä. Kuva: Studio Ilpo Okkonen Oy

SISÄLLYS pääkirjoitus

3

Dekaanit paljon kantajina

4

Tiedekuntien johto esittäytyy

Virkamies siirtyy historiaan

8

Mitä palvelussuhteen muutos merkitsee työntekijälle?

Opintohallintoa säädetään tutkintotavoitteiden saavuttamiseksi

11

Lehteen tarkoitettu materiaali toimitetaan viestintään sähköpostitse osoitteeseen tietopisto oulu.fi Julkaistavaksi tarkoitetuista artikkeleista ja ilmoituksista pyydetään ottamaan yhteyttä toimitukseen etukäteen.

Palvelujen painopiste siirtyy palvelupisteisiin

Mentorointi vahvistaa opettajaidentiteettiä

12

Seuraava Tietopisto ilmestyy 18.2.2010.

Aktori luottaa kokeneeseen mentoriin

töissä

14

Suunnittelija on vaihto-opiskelijan tuki ja turva

INNOPI-hanke opettaa tiimityöskentelyä

15

Uudet oppimisympäristöt edistävät yhteistyötaitoja

Vaihto-opettaja opettaa ja oppii itse uutta maailmalla

17

Opetusvaihdon antia ei mitata rahassa

kasvotusten

18

Talvella kuulee, kuinka kävyt tippuvat puista

infopisto

21

oulu.fi

23

päätoimittaja Anna-Maria Raudaskoski

osoitteet Liisa Salmela

graafinen suunnittelu marjo väisänen

lehden paino Painotalo Suomenmaa

taitto PETRI ovaskainen

ISSN 0788-7124

Toimitus ei vastaa siitä, jos materiaali jää julkaisematta laite-, yhteys- tai muiden häiriöiden vuoksi.

Aineiston perille tulon voi varmistaa soittamalla numeroon 553 4096.

Jakeluoikaisut voi ilmoittaa lähimmälle virastomestarille tai viestintään numeroon 553 4096.

Valmistettu UPM:n toimittamasta paperista, jolle on myönnetty Euroopan unionin Ympäristömerkki, rek.nro FI/11/1.

Paperi: Edixion 120 g/m2

Käyntiosoite Pentti Kaiteran katu 1, 4. krs, Linnanmaa Postiosoite PL 8000 90014 OULUN YLIOPISTO Puhelin (08) 553 1011 www.oulu.fi/tietopisto

pääkirjoitus

Uusi aika alkaa haasteisena Yliopistot valmistautuivat kuluneen vuoden aikana siirtymään uuden yliopistolain mukaiseen uuteen toimintamuotoon ja -kulttuuriin vuoden 2010 alusta. Oulun yliopistossa suoriuduimme urakasta erittäin hyvin. Uusi strategia ja johtosääntö saatiin valmiiksi syyslukukauden alussa ja kaikki hallintoelimet asetettiin ennätysajassa. Uusi toiminnanohjausmalli otettiin myös käyttöön.

Korkeakoulujen arviointineuvosto teki marraskuussa yliopiston laatujärjestelmän auditoinnin, jota varten laadittiin yliopiston oma laatukäsikirja, Toiminnan kehittämisen malli. Kaikki yksiköt laativat sen pohjalta omat laatukäsikirjansa. Työ oli mittava. Lisäksi yliopiston sekä sisäisiä että yhteistyörakenteita kehitettiin voimakkaasti.

Tämä kaikki yliopiston päätehtävien tutkimuksen ja opetuksen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisäksi! Valmistautuminen on vaatinut kaikissa henkilöstöryhmissä ja yksiköissä valtavan työmäärän ja sitoutumisen yhteisen yliopiston kehittämiseksi.

Opetusministeriön kanssa lokakuussa käydyn tulosneuvottelun mukaan Oulun yliopiston tulee panostaa lähivuosina tutkintotavoitteiden parempaan saavuttamiseen, opintojen läpäisyyn ja tutkimuksen laadun kehittämiseen.

Yliopistojen valtion toimintamäärärahat supistuvat määrärahojen leikkausten vuoksi. Syytä tähän yliopistojen kurjistuvaan taloustilanteeseen on haettu yleisesti uudesta yliopistolaista.

Laki ei kuitenkaan ole talousongelmien syy vaan varsinainen syy on valtiovallan myöntämän toimintamäärärahan niukkuus yhdessä kustannusten nousun kanssa.

Yliopistojen rahoitus perustuu myös tulevaisuudessa valtion perusrahoitukseen. Yliopistolaki ei tuo tähän muutosta, mutta laki mahdollistaa yliopistoille entistä enemmän päätösvaltaa ja joustavamman tavan toimia.

Yliopiston sisäisissä tulosneuvotteluissa yliopiston kaikki tulosyksiköt saivat tehtäväkseen laatia vuoden loppuun mennessä toimenpideohjelman, jolla sopeutetaan yksikön talous laskeviin toimintamäärärahoihin ja varmistetaan tulostavoitteiden saavuttaminen.

Koko yliopiston kattava kehittämis- ja sopeuttamisohjelma vuosille 2010–2012 laaditaan toimenpiteineen ja aikatauluineen tammikuussa 2010. Ohjelmassa otetaan huomioon opetusministeriön ja yliopiston hallituksen linjaukset sekä taloudelliset realiteetit.

Kehittämisohjelman tavoitteena on, että keskeiset tulostavoitteet saavutetaan talouden tasapainon lisäksi vuoteen 2012 mennessä. Tulostavoitteiden saavuttaminen vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka yliopisto menestyy perusmäärärahojen ja kasvavan kilpailtavan tutkimusrahoituksen jaossa vuosille 2013–2016.

Tahdon esittää kaikille yliopistolaisille ja kaikille yhteistyökumppaneillemme parhaat kiitokset kuluneesta vuodesta ja toivottaa Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2010!

Lauri Lajunen rehtori

3

Dekaanit paljon kantajina Tiedekuntien vasta valittu johto astuu tehtäväänsä yliopistojen historian ehkä haastavimpana aikana.

T

iedekuntien dekaanit aloittavat vuodenvaihteessa tehtävässä, josta ei haasteita tule puuttumaan. Heidän roolinsa kasvaa lähes kaikilla johtosäännössä kirjatuilla alueilla.

Yliopistojen uusi julkisoikeudellinen olomuoto vaikuttaa käytännössä myös dekaanien tehtäväkenttään. Sen myötä dekaanien rooli strategisessa johtamisessa ja suunnittelussa kasvaa, mutta uusi yliopistolaki lupaa tähän entistä enemmän myös keinoja. Myös dekaanien talousvastuu ja vastuu tiedekunnan tuloksesta lisääntyvät.

Henkilöstön rekrytointi ja henkilöstösuunnittelu kuuluvat dekaanien tehtäväalueisiin. Dekaani hyväksyy lisäksi tiedekunnan ja sen yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmat ja antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja erillisistä opinnoista.

Uudet dekaanit on nimitetty kaudeksi 1.1.2010–31.12.2013. Kahta tiedekuntaa ryhtyy vetämään uusi nimi.

Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaaniksi valittiin kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikön johtaja, professori Riitta-Liisa Korkeamäki.

Lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina toimii neurologian professori Kari Majamaa, joka aloitti tehtävässä elokuun lopussa.

Neljää tiedekuntaa johtaa dekaani, joka on ollut ruorissa vuodesta 2006 alkaen. Humanistista tiedekuntaa johtaa seuraavat neljä vuotta englantilaisen filologian professori Timo Lauttamus, luonnontieteellistä tiedekuntaa Jouni Pursiainen, taloustieteiden tiedekuntaa Kimmo Alajoutsijärvi ja teknillistä tiedekuntaa Kauko Leiviskä.

4

tietopisto

7/2009

Esitimme valituille dekaaneille seuraavat kysymykset:

1. Kuka olet ja mistä tulet?

2. Millaisena näet tiedekunnan johtamisen uudistuvassa yliopistossa?

3. Mitä erityisiä haasteita omassa tiedekunnassasi tulet kohtaamaan?

4. Millaisin keinoin aiot näihin haasteisiin vastata?

Humanistinen tiedekunta Timo Lauttamus

1. Englantilaisen filologian professori vuodesta 1998. Filosofian maisteri 1974 ja lisensiaatti 1979 Oulun yliopistosta. Filosofian tohtori 1984 Joensuun yliopistosta. Toimi 1974–1993 assistenttina, yliassistenttina ja apulaisprofessorina Joensuun yliopistossa.

2. Erittäin haasteellisena. Dekaanin vastuu tiedekunnan strategisesta johtamisesta ja erityisesti resursseista kasvaa tulevassa yliopistossa merkittävästi.

3. Humanistinen tiedekunta on tähän saakka pystynyt pääsemään sille asetettuihin tutkintotavoitteisiin lähes joka vuosi. Yliopiston ja tiedekuntien menestys riippuu merkittävällä tavalla tutkintotavoitteiden saavuttamisesta myös tulevaisuudessa. Täydentävän rahoituksen merkitys kasvaa entisestään, ja tiedekunnan mahdollisuudet hankkia sitä

ovat selvästi rajallisemmat kuin muissa tiedekunnissa. Opetus- ja tutkimushenkilöstön määrän sopeuttaminen saatuihin voimavaroihin on haaste, johon vastaaminen on vaikeaa tiedekunnan tuloksellisuuden siitä kärsimättä.

4. Taloudellista niukkuutta voidaan paikata hyvällä tiedekuntien ja muiden sidosryhmien välisellä yhteistyöllä sekä tutkimuksessa että opetuksessa. Tiedekunnassa on 14 pääainetta ja kolmisenkymmentä sivuainetta, joissa kaikissa ei ole virkaa tai työsuhdetta. Tiedekunnan on profiloitava koulutustaan luopumalla koulutusvastuunsa ja tuloksellisuutensa kannalta vähemmän tärkeistä oppiaineista tai tehdä yhteistyötä oman ”Taloudellista niukkuutta voidaan paikata hyvällä tiedekuntien ja muiden sidosryhmien välisellä yhteistyöllä sekä tutkimuksessa että opetuksessa.” yliopiston ja muiden yliopistojen kanssa. Tämä vaatii pitkäjänteisen koulutusja henkilöstöpoliittisen suunnitelman.

Tiedekunnan tutkimuksen laatu ja tuJatkuu sivulla 6.

Seija Leskelä

Lääketieteellisen tiedekunnan dekaania Kari Majamaata työllistää ensimmäiseksi toiminnan tasapainottaminen supistuvaan rahoitukseen.

Luvassa tiukkaa taloudenpitoa Lääketieteellisen tiedekunnan johdossa nähdään uusi kasvo, kun dekaaniksi nimitettiin neurologian professori Kari Majamaa. Tosin Majamaa on ehtinyt totutella dekaanin saappaisiin elokuun lopusta, jolloin hän astui yliopiston hallitukseen nimitetyn Markku Savolaisen paikalle.

Majamaa on Oulun yliopiston kasvatti: hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon, tohtorintutkinnon ja neurologian erikoislääkärin tutkinnon Oulussa. Myös työura Oulun yliopistossa on vahva. Hän on työskennellyt lääketieteellisen kemian assistenttina,

neurologian apulaisopettajana, akatemiatutkijana ja molekyylilääketieteen ma. professorina. Tämän vuoden alusta hänet nimitettiin neurologian professoriksi.

Pätevyyttä Majamaa on vahvistanut postdoktoraalitutkijana Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa vuosina 1984–1986. Vuodet 2005–2008 hän toimi Turun yliopiston neurologian professorina.

Kari Majamaan mukaan tiedekunnan johtamisen haasteet lisääntyvät tulevaisuudessa. Uudistuvan yliopiston ensimmäiset vuodet ovat ratkaisevia

tulevan menestyksen kannalta, Majamaa sanoo ja selventää: ”Dekaanin vastuu taloudesta ja toiminnan tuloksista kasvaa. Yliopiston strategian ja tiedekunnan omien toimenpideohjelmien merkitys toiminnan ohjaamisessa lisääntyy. Muutokset ja niihin liittyvä epävarmuus edellyttävät vuoropuhelua henkilöstön kanssa – tiedottaminen ja kommunikaatio ovat tärkeitä.”

Majamaa korostaa, että lääketieteellinen tiedekunta vastaa yhteiskunnallisesti erittäin tärkeästä koulutuksesta. ”Yhteiskunnassa ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tapahtuneet muutokset ovat olleet lähtökohtana peruskoulutuksen opetussuunnitelmauudistukselle, jonka toimeenpano on suunniteltu alkavan syksyllä 2010 ja jatkuvan viiden vuoden ajan. Erikoislääkärikoulutuksen organisaatioon valmistellaan muutoksia, jotka todennäköisesti merkitsevät toiminnan muutoksia myös tiedekunnassa.”

RAE 2007 -arvioinnissa lääketieteellisen tiedekunnan kolme yksikköä arvioitiin yliopiston parhaiden joukkoon. Suuri osa tiedekunnan tutkimuksesta tehdään erittäin pienissä yksiköissä. ”Tiedekunnan tutkimuksen pitäisi fokusoitua paremmin ja sitä myötä profiloitua voimakkaammin.

Kliininen tutkimus ei pysty houkuttelemaan tutkijoita alalle aikaisempaan tapaan. Tiedekunnan perusrahoitus on ollut supistuva, ja toiminnan saattaminen tasapainoon rahoituksen kanssa on uudessa yliopistossa kiireisin tehtävä”, Majamaa sanoo.

Kari Majamaa pitää RAE 2007 -arvioinnin ja Suomen Akatemian kliinisen tutkimuksen arvioinnin (2008) tuottamien toimenpide-ehdotusten toteuttamista parhaina keinoina vastata odotettavissa oleviin haasteisiin. Yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa ja tiedekunnan sisäinen yhteistyö esimerkiksi henkilöstösuunnitelman uudistamisessa ovat avainsanoja tulevaisuudessa.

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä on vielä yksi keino. ”Tiukka taloudenpito”, sanoo Kari Majamaa.

5

loksellisuus on arvioitu varsin korkeaksi valtakunnallisesti. En näe tutkimuksessa suuria ongelmia, mutta siinäkin on keskitettävä resursseja strategisesti keskeisille vahvuusalueillemme päästäksemme ainakin joidenkin yksiköiden osalta valtakunnalliselle ja kansainväliselle huipulle.

Kasvatus­ tieteiden tiedekunta Riitta-Liisa Korkeamäki

1. Oulun yliopiston alumni. Kasvatustieteen tohtori, alana varhaisen oppimisen ja opetuksen tutkimus. Professori, kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikön johtaja vuodesta 2002.

2. Johtaminen tulee entistä selvemmäksi, kun uudet rakenteet otetaan käyttöön. Muuttuneessa dekaanin tehtävässä, jossa entiset vastuut muuttuvat, tarvitaan vakaata yhteistyötä sekä tiedekunnan sisällä että tiedekuntien välillä. Opettajankoulutuksen näen kol”Johtaminen tulee entistä selvemmäksi, kun uudet rakenteet otetaan käyttöön.” men tiedekunnan yhteisenä haasteena ja mahdollisuutena kehittää opettajankoulutusta oululaisen mallin pohjalta sekä perus- että täydennyskoulutuksessa.

3. Talouden tasapainottaminen on näistä keskeisin. Tässä työssä emme voi vaarantaa resurssejamme, koska niiden varassa opetus pysyy edelleen korkeatasoisena. Pitää huolehtia siitä, että voimme jatkossakin ansaita opetuksen laatuyksikön statuksen ja saavuttaa myös määrälliset tavoitteemme. Tiedekunnan säilyminen monitieteisenä tiedekuntana on tärkeää sekä tiedekunnan omille että yliopiston muiden tiedekuntien opiskelijoille Lisäksi haasteena on kehittää oululainen opettajankou6

tietopisto

7/2009

lutuksen malli jatkumona peruskoulutuksesta täydennyskoulutukseen yhdessä muiden tiedekuntien kanssa sekä saada Oulun ja Kajaanin koulutukset toimimaan hyvässä yhteistyössä yhtenä hallinnollisena kokonaisuutena.

Tiedekunnalla on merkittävä koulutusvastuu, jonka toteuttamiseen kuluu paljon resursseja. Siksi aivan erityinen haasteemme on koulutuksen rinnalla panostaa tutkimukseen, jonka tuloksia raportoimme korkeatasoisissa kansainvälisissä julkaisuissa. Lisäksi haasteenamme on kehittää englanninkielinen jatkotutkintokoulutusohjelma.

4. Yhtäältä yhteistyö ja toisaalta työnjako dekaanin, tutkimus- ja koulutusdekaanin sekä tiedekuntaneuvoston ja koulutus- ja tutkimustoimikunnan välillä luo edellytykset haasteisiin vastaamiseen. Selkeytämme strategiaamme yliopiston strategian linjassa. Teemme tutkimusyhteistyötä yliopiston sisällä ja olemme mukana kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimusverkostoissa. Tuemme tutkimusryhmien yhteistyötä muun muassa hakemalla yhdessä tutkimusrahoitusta. Luomme tulevaisuuteen tähtäävän tutkimuspohjaisen opettajankoulutuksen (perusopetuksesta täydennyskoulutukseen), teemme yhteistyötä sidosryhmien kanssa (esimerkiksi Future school -hankkeessa) ja kannustamme toisiamme ja luomme myönteistä eteenpäin menevää yhteistyön henkeä.

Luonnon­ tieteellinen tiedekunta Jouni Pursiainen

1. Väitellyt Joensuun yliopistossa 1987.

Nimitetty Oulun yliopistoon kemian apulaisprofessoriksi vuonna 1992 ja professoriksi 1999.

2. Uudistuva yliopisto muuttaa päätöksentekoa ja työskentelytapoja, mutta haasteet eivät ole uusia. Jo pitkään tut-

kimuksen ja koulutuksen vahvistaminen ja resurssien kohdentaminen ovat olleet tapetilla. Koulutus ja tutkimus ovat yliopiston keskeisimmät ja käytännössä ainoat tehtävät ja niitä tehdään nimenomaan tiedekunnissa, joten tiedekuntien vastuulla on yliopiston tulevaisuus. Tätä taustaa vasten tiedekunnan johtamiseen ei voi suhtautua kevyesti.

3. Kaikilla laitoksilla on kansainvälisesti kovatasoista tutkimusta, mutta on myös tieteen kokonaisarvioinnin moittimaa tutkimuksen pirstaleisuut”Jonkinlainen haaste on myös yhteishengen säilyttäminen. Vastaan tulee vaikeita ratkaisuja ja osa niistä ravistelee vakaaksi kuviteltuja asetelmia.” ta. Näitä asioita ei ratkaista päivässä eikä kahdessa, mutta suunnan pitää olla selvä joka kerta, kun valintoja tehdään.

Tiedekunta voi ehkä edelleenkin määrätä suunnan, mutta ulkopuoliset tekijät määräävät vauhdin aiempaa enemmän. Tässä ollaan hyvällä asialla: kansainvälisesti vahva tutkimusyliopisto on opiskelijoiden, henkilökunnan ja ympäröivän yhteiskunnan yhteinen etu.

Kaikki muut vaihtoehdot ovat selvästi huonompia.

Meillä on tieteenaloja, joissa läpäisy ja opiskelijarekrytointi ovat kasvava haaste. Kansainvälistymisessä olemme olleet aktiivisia, mutta parantamisen varaa vielä on. Koulutuksen laatu on hyvä ja resurssien kohdentamisella rima pysyykin korkealla. Laaturiman korkeus määräytyy pitkälle sen mukaan, miten kovatasoisessa tutkimusympäristössä gradu tai väitöskirja tehdään. Entistä vaihtoehtojen leveyttä ei enää pystytä tarjoamaan.

Jonkinlainen haaste on myös yhteishengen säilyttäminen. Vastaan tulee vaikeita ratkaisuja ja osa niistä ravistelee vakaaksi kuviteltuja asetelmia. Olen hyvin tyytyväinen tiedekunnan sisällä viime aikoina vallinneeseen rakentavaan asenteeseen ja siksi olen toiveikas.

4. Työ on ollut meneillään jo hyvän aikaa, joten kyse on valitun suuntauksen vahvistamisesta. Uuden yliopistolain myötä työkaluja on aikaisempaa enemmän. Tarkastelemme tutkimusta ja koulutusta erilaisten arviointien ja mittarien valossa ja keräämme tietoja päätöksenteon tueksi. Koska useimmat uudet linjaukset syntyvät pienten palaverien lopputuloksena, uskon avainhenkilöiden kasvojen tulevan tutuksi tulevaisuudessa.

Taloustieteiden tiedekunta Kimmo Alajoutsijärvi

1. Laskentaekonomi 1987, markkinointiekonomi 1989, kauppatieteen lisensiaatti 1992 ja kauppatieteen tohtori 1996. Toiminut tuntiopettajana, lehtorina, eMBA-ohjelman päällikkönä sekä ma. apulaisprofessorina Jyväskylän yliopistossa vuoteen 1995, jolloin siirtyi Ouluun markkinoinnin ma. professoriksi.

2. Paljon parempana. Vanha hallintomalli on pääsyyllinen yliopistomme suuriin talousvaikeuksiin. Vanhaa hallintomallia vaivasi uudistumiskyvyttömyys, asiantuntemattomuus ja vetkuttelu, josta myös tiedekuntamme kehittäminen kärsi. ”Jos yliopiston talouskurimuksessa on jotain hyvää, niin se on se, että yliopiston sisäisen rahanjaon täytyy lähestyä yliopiston omaa ansaintamallia. Jos näin tapahtuu, pärjäämme varmasti kansainvälisessä kilpailussa.”

3. Pyrimme pääsemään AACSB-akkreditointiprosessiin, mikä edellyttää meiltä kehitystoimia opetuksen organi-

soinnissa ja tutkimuksen rahoituksessa. Kauppatieteet on globaalista näkökulmasta maailman kilpailluin koulutusala: alalla toimii noin 12 000 kauppakorkeakoulua. Business-kouluna pyrimme 500 parhaan joukkoon. Tietyillä tutkimusalueilla olemme jo maailman huipulla tai ainakin hyvin lähellä, mutta kouluna meillä on vielä paljon tekemistä.

4. Meillä on motivoitunut henkilökunta ja lahjakkaat opiskelijat. Niillä pääsee jo pitkälle. Jos yliopiston talouskurimuksessa on jotain hyvää, niin se on se, että yliopiston sisäisen rahanjaon täytyy lähestyä yliopiston omaa ansaintamallia. Jos näin tapahtuu, pärjäämme varmasti kansainvälisessä kilpailussa.

Teknillinen tiedekunta Kauko Leiviskä

1. Diplomi-insinööri 1975 ja tekniikan tohtori 1982 Oulun yliopistosta. Toiminut professorina vuodesta 1985 ensin systeemitekniikan vt. virassa ja vuodesta 1988 säätötekniikan professorina. 15 vuotta prosessitekniikan osaston osastonjohtajana ja viimeiset neljä vuotta ”Asioiden loksahtaminen omille paikoilleen ei tapahdu hetkessä.” teknillisen tiedekunnan dekaanina.

2. Dekaanin vastuu kasvaa. Tavoitteiden saavuttaminen on entistäkin tärkeämpää, ja samanaikaisesti resurssit eivät ainakaan lisäänny. Toimintaedellytykset – päätösvalta, jos sitä termiä haluaa käyttää – parantuvat. Kuitenkin hyvä vuoropuhelu tiedekuntaneuvoston ja osastonjohtajien kanssa on erittäin tärkeää. Uudet toimielimet, tutkimus- ja koulutustoimikunnat, tuovat lisää mahdollisuuksia, mutta myös työtä, vaikka varadekaanit niiden toiminnas-

ta vastaavatkin. Kaiken kaikkiaan työkuorma tulee varmastikin kasvamaan.

3. Teknillinen tiedekunta on neljän edellisen vuoden aikana onnistunut parantamaan tulostaan ja samalla myös tutkintosaantoa. Nämä tulokset on seuraavalla kaudella pystyttävä vakiinnuttamaan.

Välitön haaste tutkintojen suhteen on edessä heti tulevan kevään aikana: tekniikan alalla vanhan tutkintosäännön mukaan opiskelevien siirtymäkausi päättyy 31.7. Tämä merkinnee jonkinlaista tutkintosumaa, joka panee tiedekunnan toiminnan koetukselle.

Uusi yliopisto ja nykyinen taloudellinen tilanne merkitsevät muutoksia sekä hallintorakenteessa että toiminnan tasolla. Näihin muutoksiin sopeutuminen sangen lyhyessä ajassa tulee olemaan haaste tiedekunnalle. Nykyisten toimielinten tehtävät ja vastuut muuttuvat ja tiedekuntaan tulee uusia toimielimiä. Asioiden loksahtaminen omille paikoilleen ei tapahdu hetkessä.

4. Perustutkintojen osalta edetään nykyisten suunnitelmien mukaisesti ja pyritään luomaan opiskelulle mahdollisimman hyvät edellytykset. Opetuksen kapeikkoja poistetaan ja opintojen ohjausta tehostetaan. Selvitykset ovat osoittaneet, että tuloksiin pääseminen edellyttää myös opiskelijoiden työn tehostamista. Tutkimustoimikunta (ja osittain myös koulutustoimikunta) tulee keskittymään jatko-opintojen tehostamiseen ja erityisesti tieteelliseen julkaisutoimintaan, joka on tekniikan alan heikkous. Rakenteellinen kehitys etenee yliopiston palvelupistehankkeen mukaisesti. Ensi kevään ”tutkintosumaan” pyritään varautumaan tilapäisjärjestelyjen avulla. 

7

Jari Ylönen on hankkinut palvelussuhteen muutokseen liittyvää tietoa laitoksensa ja yliopiston järjestämissä tiedotustilaisuuksissa. ”Tietoa on saatavissa, jos sitä vain haluaa ottaa vastaan.”

Virkamies siirtyy historiaan ­teksti ja kuva Anna-Maria Raudaskoski

Yliopistojen virat muuttuvat työsuhteiksi vuoden vaihtuessa. Oulun yliopistossa muutos koskee kaikkiaan 3100 virassa tai virkasuhteessa olevaa henkilöä. Palvelussuhteen ehdoista sovitaan työsopimuksessa.

Y

liopiston eläintarhassa tutkimusteknikkona työskentelevä Jari Ylönen on ollut virkasuhteessa yliopistoon 20 vuotta. Hänen mielestään virkojen muuttuminen työsuhteiksi on pääosin tervetullut asia. ”Muutos on aina mahdollisuus”, hän sanoo.

Palvelussuhteen muuttuminen tuo mukanaan joustavuutta laitoshallintoon ja toimintaan. ”Päätösvalta tulee lähemmäksi laitoksia, kun dekaanit ja

8

tietopisto

7/2009

laitosjohtajat voivat päättää tehtäväjaosta, eikä vanha virkarakenne rajoita. Palautekin on välitöntä”, Ylönen sanoo.

Laitosjohtajilla tulee olemaan vahvempi oikeus järjestää esimerkiksi eläkkeelle jäävien työntekijöiden tehtävien hoito. Työajan sijoittuminen työpäivään tai tehtävien suorituspaikka ovat niin ikään laitosjohdon määriteltävissä.

Tässä Ylönen ei näe ongelmaa vaan kyse on joustavuudesta. ”Biologian lai-

toksen työntekijät ovat tottuneet liikkumaan työpisteiden välillä. Laitosjohto on valistunutta joukkoa. Uskon, että henkilöstö voi olla rauhallisin mielin, vaikka rakenteisiin puututaankin. Viime kädessä rehtori voi vaihtaa henkilöitä, elleivät asiat suju.”

Jari Ylösen mielestä huolimatta jo hyvän aikaa voimassa olleesta valtion palkkausjärjestelmästä yliopisto saa vasta nyt oikeasti mahdollisuuden maksaa

työntekijälle tämän työpanoksen mukaan. ”Rekrytointiin voidaan panostaa uudella tavalla, ja töiden järjestelyn kautta tehoja varmasti löytyy.” ”Jos yksiköllä on pakottava tarve löytää huippuosaajia, enää ei tarvitse noudattaa virallista rekrytointikaavaa, vaan voidaan valita paras, johon resurssit riittävät. Tämä on oikeasti tilaisuus panostaa uuteen.”

Ylösen mukaan palvelussuhteen muutos saattaa vaikuttaa asenneilmastoon. ”Virkamiehet ovat asennoituneet pitämään julkisen sektorin rattaat rasvattuina, vaikka niukoin resurssein, kunhan on ollut turvattu ura. Nyt tämä side katkeaa, kun emme ole enää valtion työntekijöitä. Rattaat saattavat jäädä rasvatta, vaikka kuinka kitisisivät, niin kauan kuin ongelmat eivät satu omalle kohdalle.” allekirjoitusvaihe meneillään

Yliopistoissa on jo nykyisin henkilöstöä myös työsuhteessa. Maaliskuussa 2008 Suomen yliopistoissa työsuhteisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus oli 20 prosenttia eli noin 3500 henkilöä.

Siirtyvän henkilön työsopimuksessa sovitaan

▪▪työtehtävistä ▪▪työsopimuksen kestosta ▪▪työnteon alkamisajankohdasta ▪▪työajasta — kokoaikainen vai osa-aikainen

▪▪työsuhteen luonteesta

— määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva

▪▪palkka ja sen

määräytymisperusteet

▪▪liike- ja ammattisalaisuuksista ▪▪irtisanomisajasta ja vuosilomasta ▪▪sovellettavasta työehtosopimuksesta

Tarkista tietosi ennen allekirjoitusta!

Muussa henkilöstössä työsuhteisia oli 25 prosenttia.

Oulun yliopistossa työsuhteisia on nykyisin neljä prosenttia koko henkilöstöstä eli noin 130 henkeä. He ovat pääosin atk-henkilöstöä. Työsopimussuhteisillekin tehdään uudet työsopimukset käyttäen uutta lomakkeistoa.

Kuumin työsopimusten allekirjoitusten aika on yksiköissä parhaillaan meneillään. Jokainen yliopistossa työskentelevä allekirjoittaa kirjallisen työsopimuksen jouluun mennessä. Tämä on uutta, sillä virkasuhteessa työnantaja yksipuolisesti nimittää työntekijän virkaan ilman varsinaisia sopimuksia.

Ensimmäisenä allekirjoitusvaiheeseen ovat päässeet ns. siirtyvät työntekijät eli ne, joiden palvelussuhde on vakinainen tai heidän määräaikainen palvelussuhteensa jatkuu yli vuodenvaihteen. Uusille, 1.1.2010 aloittaville on oma työsopimuslomakkeensa ja tuntiopettajille omansa.

Siirtyvien työntekijöiden lomakkeen allekirjoittavat työnantaja ja työntekijä. Kaikki tiedot tulevat suoraan henkilötietojärjestelmästä ja vastaavat ny-

kyistä palvelussuhdetta. Uusissa työsopimuksissa lomakkeessa on lisäksi esityksen tekevän laitoksen johtajan allekirjoitus.

Yliopistot ja Yksityisen opetusalan liitto käyvät parhaillaan työehtosopimusneuvotteluja henkilöstöjärjestöjen ”Oulun yliopistossa työsuhteisia on nykyisin neljä prosenttia koko henkilöstöstä eli noin 130 henkeä. He ovat pääosin atkhenkilöstöä.” kanssa. ”Toiveikkaasti odotamme, että sopimus saataisiin aikaiseksi vuoden loppuun mennessä. Ellei näin käy, vanha työehtosopimus on voimassa tammikuun 2010 loppuun asti”, henkilöstöjohtaja Liisa Rossi kertoo.

Neuvotteluissa avoimia kysymyksiä

”Muutos virkasuhteesta työsuhteeseen ei sisällöllisesti ole välttämättä kovin suuri. Joissakin asioissa muutoksia varmasti tulee. Teknisesti muutos on tun-

Virasta työsuhteeseen Virkasuhde

Työsuhde

julkisoikeudellinen oikeussuhde

yksityisoikeudellinen oikeussuhde

virkajärjestelmä

ei vakansseja

rekrytointisäädökset virkamieslaissa

ei lakiperusteisia säädöksiä

palvelussuhde yksipuolinen hallintotoimi

työsuhde työnantajan ja työntekijän välinen sopimus

koeaika 6 kuukautta

koeaika 4 kuukautta

määräaikaisuudet, perustelut VL 9§

määräaikaisuudet, perustellusti, TSL 3§

riidat virkamieslautakunnassa

riidat käräjäoikeudessa

irtisanomisessa (laittomassa) takaisinottovelvollisuus

irtisanomisessa korvausvelvollisuus

tuotannolliset ja taloudelliset syyt, takaisinotto 24 kuukautta

tuotannolliset ja taloudelliset syyt, takaisinotto 9 kuukautta

sairausajan palkka

TES määrittelee

9

10 tietopisto

7/2009

Palvelussuhteen muutos ei ole peikko Virkasuhteista työsuhteisiin siirtyminen on aiheuttanut paljon keskustelua.

Uutta järjestelmää pelätään erityisesti tällaisena ajankohtana, kun uutiset lähes päivittäin kertovat yt-neuvotteluista ja irtisanomisista.

Siirtyminen virkasuhteista työsuhteisiin ei muuta kovin monta asiaa.

Ainoa selvä heikennys virkasuhteisiin on se, että mikäli työnantaja päättää irtisanoa työntekijän laittomasti, se tuomitaan korvauksiin. Virkasuhteessa oleva työntekijä määrätään ottamaan takaisin. Laittomien irtosanomisten tielle yliopistot tuskin lähtevät, koska se ei olisi omiaan parantamaan työnantajakuvaa. Lisäksi laiton irtisanominen tarkoittaa aina rekrytointikieltoa, joten se ei myöskään siitä syystä ole järkevää.

Usein argumentoidaan, että työsuhde antaa työnantajalle enemmän joustavuutta. Joustavuus ei kuitenkaan tule laittomien irtisanomisten kautta vaan siitä, että jäykäksi koettu virkarakenne häviää. Kun esimerkiksi virkasuhteinen professori jää eläkkeelle, hänen virkansa jää ja se täytetään, laitetaan virkapankkiin tai lakkautetaan. Työsuhteisesta henkilöstä ei jää perinnöksi virkaa. Yksikkö voi itse päättää, mitä tehtävälle tehdään, tai tarkemmin, miten vapautuva resurssi kohdennetaan. Tämä helpottaa rekrytointia ja mahdollistaa nopeitakin muutoksia.

Työsopimussuhde parantaa erityisesti määräaikaisen ja sivutoimisen henkilöstön asemaa. Määräaikaisuuden perusteeksi ei enää käy mikä tahansa vaan ainoat mahdollisuudet ovat sijaisuus tai työn määräaikainen luonne, esimerkiksi väitöskirjan tekeminen.

Työsopimuslain perusteluissa annetaan mahdollisuudeksi myös alalla vallitseva käytäntö, mutta tämä mahdollisuus on poistettu uuden yliopistolain perusteluissa. Näin ollen yliopiston henkilöstöpolitiikan on oltava johdonmukaista ja katsottava tulevaisuuteen.

Erityisesti opetustehtävissä yksiköiden on pystyttävä suunnittelemaan toimintansa niin, että työn tekee vakituisessa työsuhteessa oleva henkilöstö. Tämä on vaikeassa taloustilanteessa haasteellista. Onnistuessaan se kuitenkin parantaa sekä työn laatua että henkilöstön hyvinvointia, kun työn tekee motivoitunut henkilöstö, joka voi katsoa pidemmälle tulevaisuuteen kuin määräaikaisuuden loppumispäivään.

Suunnitelmallisuutta vaatii myös sivutoimisten käyttö. Sivutoimisia opettajia ei voi palkata määrättömästi vaan työtä täytyy tarjota ensin jo työssä olevalle sivutoimiselle työntekijälle. Työsopimuslakiin sisältyy tässä kohden jopa pienimuotoinen kouluttamisvelvollisuus.

Työsopimuslaki on erinomainen mahdollisuus hyvään henkilöstöpolitiikkaan ja hyvä henkilöstöpolitiikka on jokaisen yliopiston menestyksen ehdoton edellytys.

Vesa-Matti Sarenius puheenjohtaja Oulun yliopiston lehtorit ry

vinkkeli

tuvampi, sillä teemme yli 2100 siirtyvien työntekijöiden työsopimusta, ja kaikkien muutosten tekeminen lomakkeistoon, tietojärjestelmiin ja toimintatapoihin ovat vaatineet kovasti työtä.

Tämä työ jatkuu varmasti vielä pitkälle ensi vuoteen”, Liisa Rossi sanoo.

Vuodenvaihteesta alkaen yliopistojen henkilöstöä koskee työsopimuslaki virkamieslain asemesta. Työ- ja oikeusturvan perussäännökset ovat laeissa pitkälti samansisältöisiä. Eroja on lähinnä sairausajan palkassa ja jossain määrin myös irtisanomistilanteissa.

Työsuhde alkaa 1.1.2010, ja virkamies siirtyy työsopimussuhteeseen nykyisine tehtävineen. Palvelussuhteen alkamisajankohtaa ei merkitä sopimuslomakkeeseen, mutta 31.12.2009 mennessä kertynyt palvelusaika otetaan huomioon, kun työsuhteen etuja tai ehtoja määritellään.

Määräaikaisille palvelussuhteille tulee olla perustelut, jotka kuitenkaan eivät nykyisestä paljonkaan poikkea. Liike- ja ammattisalaisuuksien paljastaminen ja kilpaileva toiminta kielletään työsopimuslomakkeessa. Vuodenvaihteessa voimassa olevat sivutoimi-ilmoitukset pysyvät voimassa. Palkan euromäärä ja palkanmaksupäivä säilyvät ennallaan.

Virkamieslaki määritteli yliopiston työntekijöiden rekrytointisäädökset.

Työsopimuslaissa vastaavia ei ole, vaan kukin yliopisto kirjaa kelpoisuusvaatimukset johtosääntöönsä ja määrittelee rekrytointiohjeet. ”Yliopistot ovat tehneet näissä määrittelyissä yhteistyötä”, Liisa Rossi sanoo.

Työehtosopimusneuvotteluissa yhteistä näkemystä haetaan muun muassa palkkaukseen, työaikaan, sairausajan palkkaan ja vuosilomiin liittyvissä kysymyksissä.

Yliopisto on järjestänyt palvelussuhteen muutokseen liittyviä koulutustilaisuuksia henkilöstölle pitkin syksyä.

Tilaisuuksien materiaalit ovat saatavissa verkossa henkilöstöpalvelujen sivuilla ajankohtaista-osiossa. 

Opintohallintoa säädetään tutkintotavoitteiden saavuttamiseksi teksti Tiina Pistokoski

Parhaillaan hiotaan opetuksen ja opiskelijoiden palveluja osana yliopiston tukipalvelujen kehittämistä. Tarkoitus on saada niiden joka porras toimivaksi niin, ettei yliopiston tutkintotavoitteiden saavuttaminen kompastu yhteenkään askelmaan.

T

ukipalveluja kehittävässä Tukehankkeessa on tunnistettu kaikkiaan 102 tehtävää ja prosessia, jotka opetus- ja opiskelijapalvelujen on hoidettava. Palveluja toteutetaan jatkossakin sekä laitoksissa, tiedekunnissa että keskitetysti, mutta kolmen tason välistä työnjakoa selkiinnytetään.

Painopiste on siirtymässä tiedekuntien uusiin palvelupisteisiin, joihin on jo paperilla siirretty 43 opintohallinnon tehtävissä toimivaa työntekijää laitoksista. Käytännössä uusi organisaatio alkaa toimia ensi vuoden puolella. ”Opintohallinto kokonaisuudessaan on kompleksinen ja sillä on paljon tehtäviä. Sen palveluprosessin tulee sujuvasti kattaa opiskelijan koko tie yliopistossa: markkinoinnista ja opiskelijarekrytoinnista opetus- ja oppimisprosessin kautta valmistumiseen ja työllistymiseen asti. Opetus- ja opiskelijapalvelut liittyvät kaikkiin vaiheisiin”, sanoo vastuualueen johtaja Asko Karjalainen.

Karjalaisen mukaan toimivien palvelujen on tuettava yliopiston tutkintotavoitteiden saavuttamista. ”Jos palvelut toimivat huonosti, se näkyy nopeasti yliopiston tuloksessa. Siksi niihin panostetaan lähivuosien aikana ja mietitään entiset tehtävät tältä kannalta.”

Haastetta lisää palvelujen asiakkaiden suuri määrä, noin 16 000 opiskelijaa ja lähes tuhat opettajaa.

Palvelujen kehittäminen jakautuu Karjalaisen mukaan välittömiin ja pitkän tähtäyksen toimiin. ”Välittömänä toimena olemme jälleen kerran tarkastaneet niiden opiskelijoiden määrän,

jotka ovat suorittaneet 250 opintopistettä eli joilta käytännössä puuttuu vain gradu. Heitä löytyi 1350. Tarkoitus on nyt saada laitokset laatimaan heidän kanssaan HOPS:it ja järjestää muuta tukea, kuten hyvää ohjausta valmistumista varten. Valmistuminen on sekä opiskelijan että yliopiston etu.”

Opetuksen kehittämisyksikkö supistuu

Pitkän tähtäyksen kehittämiseen Asko Karjalaisen mukaan kuuluu käydä läpi kaikki yliopiston tarjoamat opinnot, löytää mahdolliset opintojen etenemistä hidastavat pullonkaulakurssit ja korjata ne. ”Tämä vaatii paljon yksityiskohtaista käsityötä.”

Tähän asti tukea muun muassa opetuksen kehittämiseen on tarjottu tasaisesti kaikille yksiköille. Jatkossa painottuu Karjalaisen mukaan huomio niihin yksiköihin, joiden tulostavoitteet eivät täyty, ja tukea niille lisätään.

Vuoden lopulla on Karjalaisen mukaan vaakalaudalla se, paljonko opetuksen kehittämisyksiköstä voidaan laitoksille tarjota tukea opintojen kehittämiseen. Yksiköstä on päättymässä 12 määräaikaisen työntekijän työ, kun opetusministeriön hankerahoitus loppuu vuoden lopussa. ”Rahoitustilanne on toistaiseksi auki ja yliopiston strategiarahoituksen jako kesken. Jos kaikki määräaikaiset opetuksen kehittäjät siirtyvät pois yliopistosta, opetuksen kehittämisyksikköön jää neljä työntekijää.”

Entisten tehtävien uudelleen organi-

soinnin rinnalla on samalla arvioitava uusien palvelujen tarvetta. Yksi uusi tehtävä, jota tullaan suunnittelemaan ja kehittämään lähivuosina, ovat tähän saakka puuttuneet palvelut ja tuki jatko-opiskelijoille. Myös ne vahvistaisivat Karjalaisen mukaan yliopiston tutkintotavoitteen saavuttamista.  Opetus- ja opiskelijapalvelut Keskitettyjä toimintoja palvelujen johto lukukausi-ilmoittautuminen, opintotukiasiat ohjaus- ja työelämäpalvelut sekä opintojen etenemisen seuranta kansainväliset palvelut opetuksen kehittäminen ja opetuksen suunnittelun tuki opintohallinnon tietojärjestelmät ja Campus Futurus opiskelijaliikunta koulutuksen markkinointi

▪▪ ▪▪ ▪▪ ▪▪ ▪▪ ▪▪ ▪▪ ▪▪

Toimintoja tiedekuntien palvelupisteissä opiskelijarekrytointi ja -valinta suoritetut opinnot ja niiden käsittely aiempien ja muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen tutkintoihin liittyvät asiat

▪▪ ▪▪ ▪▪ ▪▪

Toimintoja laitoksilla opinto-ohjaus, HOPS:t opetuksen suunnittelu ja kehittäminen aiempien ja muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen

▪▪ ▪▪ ▪▪

11

Mika Friman

Kateederin kansalainen pätevöityy ammattiinsa mentorin opastuksessa. Prosessissa oppivat sekä aktori Anneli Meriläinen-Hyvärinen (vas.) että mentori Nina Työlahti.

Mentorointi vahvistaa opettajaidentiteettiä Yliopisto-opettajalle mentorointi avaa opetustyön ulottuvuuksia kokeneen kumppanin, mentorin, kautta.

Y

liopisto-opettajien pedagoginen koulutus on viime vuosina lisääntynyt. Oulun yliopiston Yliopistopedagogiset opinnot (YPEopinnot 25 op) ja Korkeakoulupedagogisen kelpoisuuden tuottava ja auskultoinnin sisältävä koulutus (KoKo-hanke 60 op) tuottavat opettajuuteen uudella tavalla pätevöityneitä yliopistoopettajia. Ensimmäiset, vuonna 2007 KoKo-ryhmässä aloittaneet yliopistoopettajat ovat jo valmistuneet.

Mentoroinnin avulla siirretään kokemusperäistä tietoa ja osaamista. Käsitettä käytetään muun muassa teollisuuden johtamismenetelmistä tai liikkeenjohdon henkilöstön kehittämismenetelmistä puhuttaessa. Yliopistopedago-

12 tietopisto

7/2009

giikassa mentorointia käytetään yhtenä ohjauksen muotona ja vuorovaikutuksellisuutta korostavana keinona.

Mentorointi on tärkeä yliopisto-opettajan opetusharjoitteluun valmistautumisen ja suorittamisen väline. Korkeakoulupedagogisen opetusharjoittelun sisällä kehittämishankkeena tuotetaan opetettava kurssi, jossa mentorointisuhde on merkittävällä sijalla. Lähtökohtana on oman tieteenalan opetustradition ja pedagogiikan tarkastelu, syventäminen ja kehittäminen tutkivalla otteella.

Mentorointi perustuu opetusharjoittelua tekevän aktorin ja opetusharjoittelun jo suorittaneen mentorin väliseen yhteistyöhön. Tätä yhteistyötä toteute-

taan Oulun yliopistossa useilla eri tahoilla.

Yksi tällainen yhteistyöpari löytyy humanistisen tiedekunnan kulttuuriaineista. Kulttuuriantropologian yliopistonlehtorina toimiva FT Anneli Meriläinen-Hyvärinen tekee parhaillaan YPE-opintoihin liittyvää opetusharjoittelua aktorina ja hänen mentorinaan toimii KoKo-hankkeesta valmistunut kirjallisuuden yliopistonlehtori FT Nina Työlahti.

Työparilla on useita yliopistovuosia takanaan. ”Olemme molemmat opettaneet yliopistossa 1990-luvun alusta lähtien”, Anneli Meriläinen-Hyvärinen toteaa.

”Kateederi on opettajan tai puhujan koroke; oppituoli, opetusvirka (yliopistossa). Kuvaannollisesti käytetään myös ilmausta ”ottaa kateederi”, tarkoittaen, että puheenvuoro siirtyy henkilölle aktiivisesti.”

”Ennen kuin aapisto on päässänne”

Mentorointi on

Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä (1870) esitetty malli opettajuuden hahmottamisesta ja hallinnasta on varsin yhteistyököyhä. Veljesten opettajana lukkari on valmis ainoastaan pakonomaiseen tiedonsiirtoon, jota tuolloin pidettiin oppimisen perusedellytyksenä. Veljesten päässä oppimista tapahtui, ei liene tarpeen muistuttaa – varsin laihoin tuloksin. Oppi haettiin muualta ja muilla tavoin.

Yliopistopedagogisten opintojen opetusharjoittelu toteutetaan omassa yliopistossa. KoKo-hankkeessa harjoitteluun liitetään myös opettaminen toisessa korkeakoulussa. Tavoitteena on oman työn kokonaisvaltainen kehittäminen. ”Opetuksen sisällön ja rakenteen, opetustyylin ja -näkemyksen lisäksi tavoitellaan persoonallisen opettajaidentiteetin vahvistumista. Tämä on ollut meille molemmille tärkeää”, Anneli Meriläinen-Hyvärinen ja Nina Työlahti muistuttavat.

Yliopisto-opettajan kansalaisvelvollisuudet eivät voi enää noudattaa lukkarinoppeja. Nykyistä ”kateederin kansalaista” ohjaa opettajan ammatillisuus, jossa henkilökohtainen tieto, asenne ja taito liittyvät muun muassa innovatiivisuuteen, ohjaus- ja johtamisosaamiseen, vuorovaikutusosaamiseen sekä työelämäosaamiseen.

Tutkimukseen perustuva ja siitä kehittyvä toimintakulttuuri on tärkeä osa yliopisto-opettajan identiteettiä.

vuorovaikutussuhde

Oulun yliopiston mentorointi-oppaan mukaan ”mentorointi on ennen kaikkea kehittävä, tavoitteellinen, kahdenkeskinen vuorovaikutussuhde, jota leimaa avoimuus, luottamus ja sitoutuneisuus”. Vuorovaikutussuhteessa mentori ja aktori tuovat yhteistyöhön omat tavoitteensa ja toiveensa.

Mentorin tavoitteena voi olla oman aiemman auskultointiprosessin näkeminen mentorin silmin, toisen apuna toimiminen ja yhteisöllinen jakaminen.

Aktori voi toivoa keskinäistä kanssakäymistä, kokemusten jakamista, tukea ja kritiikkiä opetustyöstään ja opettajuudestaan. Mentoroinnin erottaa tavanomaisesta kollegiaalisesta avusta juuri tavoitteellisuus.

Aktorin ja mentorin välisessä vuorovaikutussuhteessa ei ole kyse opettajan ja oppilaan välisestä valtasuhteesta. Mentoroinnin olennaisin tuotos on sekä mentorin että aktorin oppiminen.

Onnistuneen mentoroinnin lähtökohtana voi pitää myös koettua samankaltaisuutta. ”Läheinen yhteistyö ja kanssakäyminen oppiaineiden välillä on ollut omiaan luomaan tätä yhteisyyttä”, toteaa mentorointipari.

Nina Työlahti yliopistonlehtori, kirjallisuus

Tie huipentuu Hailuotoon

▪▪

Mentorointiin kuuluvana kehittämishankkeena Anneli Meriläinen-Hyvärisellä on kevääseen 2010 ajoittuva Suomen kansankulttuurin peruskurssi.

Kurssin tavoitteena on Suomen kansankulttuurin kokonaisvaltainen ymmärtäminen niin, että opiskelijat oppivat tunnistamaan ja selittämään kansankulttuurin osa-alueita ja siihen sisältyviä ominaispiirteitä.

Osa kurssin materiaalisisällöstä on Hailuodosta, minne osa opiskelijoista tekee kurssin päätteeksi valinnaisen ekskursion. Nina Työlahti on osallistunut kurssin suunnitteluun toukokuusta 2009 lähtien.

Nina Työlahtea ja Anneli Meriläinen-Hyväristä yhdistää Hailuoto niin pedagogisessa kuin elämänkatsomuksellisessakin mielessä.

Yhteistyössä ovat korostuneet samankaltaiset kokemukset Hailuodosta, ja tätä on tietoisesti käytetty hyväksi opetuksen suunnittelussa. Tähän mennessä on tehty jo yksi suunnittelumatka paikan päälle, missä on käyty läpi mahdollisia kulttuuriperintökohteita kameran, muistiinpanovälineiden ja termospullon kanssa. ”Mielestämme mentoroinnin merkitys tulee esille siinä, että yliopiston opetustehtävissä joutuu usein pohtimaan ja kehittämään omaa opettajan professiotaan vailla tiedollista ja ammatillista tukiverkkoa”, yhteistyöpari toteaa.

Jo yksin tämän vuoksi he pitävät yliopisto-opettajien korkeakoulupedagogista koulutusta erityisen välttämättömänä. (NT, AMH)

Anneli Meriläinen-Hyvärinen yliopistonlehtori, kulttuuriantropologia

13

töissä

Vaihtarin tukena ja turvana

14 tietopisto

7/2009

Samira Fahim

Riitta Kataja työskentelee suunnittelijana yliopiston kansainvälisten asioiden yksikössä. Hän koordinoi useita vaihto-ohjelmia, kuten Nordplus ja North2north, sekä kahdenvälistä vaihtoa. Vaihto-ohjelmien hakuajat ajoittuvat tammi- ja syyskuulle, jolloin Kataja järjestää infoja ja vastailee kiinnostuneiden kysymyksiin. ”Lisäksi on toki ihan päivittäisiä velvoitteita. Sähköpostin ääressä voi kulua puolikin työpäivää, samoin aikaa vievät palaverit ja vaihtoon haluavien opiskelijoiden ohjaukset. Tuuraan myös yksikkömme päällikköä hänen ollessaan poissa”, Kataja listaa.

Muiden töidensä lisäksi hän edustaa yliopistoa useissa vaihtoasioihin liittyvissä johto- ja työryhmissä, ja näitä luottamustehtäviä onkin kertynyt naiselle jo melkoinen lista. Koska iso osa verkostoista on ulkomailla, kokouksiin on matkustettava joskus pitkiäkin matkoja. ”Onneksi viime aikoina on alettu hyödyntää myös nettiä, esimerkiksi viime viikolla kokoustimme sen kautta parin espanjalaisen ja yhden tsekkiläisen kanssa”, hän kertoo.

Kataja uskoo olleensa aikanaan melko tyypillinen nuori, sillä hän alkoi opiskella lempiainettaan englantia tietämättä tarkkaan, mitä työtä tekisi isona.

Kielistä hän oli kuitenkin kiinnostunut ihan pienestä pitäen, oppi lukemaan jo nelivuotiaana ja lukikin sitten kaiken mahdollisen, minkä käsiinsä sai. ”Äitini kertoi, että minua ei saanut television äärestä mihinkään, kun sieltä tuli englanninkielistä ohjelmaa.”

Kieliä opiskelleista tuli tuohon aikaan käytännössä vain opettajia, mutta se ei ollut Katajan juttu. Niinpä hän meni englannin kielen laitokselle töihin.

Kun kansainvälisyys ja EU:n myötä erilaiset vaihto-ohjelmat alkoivat rantautua myös Oulun yliopistoon, hän alkoi koordinoida erästä humanistisen tiedekunnan englanninkielistä opintokokonaisuutta ja toimi muutamaan ottee-

Suunnittelija Riitta Kataja lähettää opiskelijoita vaihtoon ympäri maailmaa.

seen kv-asioiden päällikön sijaisena. ”Viihdyin niin hyvin, että virkani siirrettiin lopulta tänne kv-yksikköön”, hän muistelee.

Eikä tunne ole hävinnyt vieläkään.

Kansainväliset kontaktit ja eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa toimiminen ovat edelleen Katajan mieleen, ja leppoisat työkaverit vain lisäävät viihtyvyyttä. ”On myös todella palkitsevaa nähdä, kuinka paljon opiskelijat kypsyvät ja aikuistuvat vaihtoaikanaan.”

Kataja muistaa tavanneensa työnsä puitteissa monia värikkäitä persoonia, joista ehkä hauskin oli eräs thaimaalainen poika. ”Poika oli hyvin avoin persoona ja soitteli sekä lähetteli innokkaasti sähköpostia etukäteen. Juttelin hänen kanssaan puhelimessa jopa jouluateriani lomassa. Thaimaassahan ei tosiaan vietetä joulua”, Kataja kertoo.

Ouluun päästyään poika oli monien kaukaa tulleiden vaihto-opiskelijoiden tapaan valtavan innostunut talvesta.

Kataja naurahtaa hämmästyvänsä aina yhtä paljon näitä reaktioita. ”Meistähän talvella on kylmää, pimeää ja epämukavaa, mutta toisille se on

tosi riemastuttava kokemus. Tämäkin poika oli aivan innoissaan, kun täällä ei tarvinnut hikoilla. Työni onkin hauskaa juuri siksi, että asiakkaat ovat niin tyytyväisiä.” 

My day at work 8.30 ���� sähköpostiin vastailua 9.30 ���� Connect Pro –ohjelman testausta nettipalaveria varten 10.15 ��� opiskelijan hakuneuvontaa 10.45 ��� Diploma Supplement Label –hakemuksen valmistelua 11.45 ��� lounas 12.15 ��� nettisivun päivitystä ja sähköposteihin vastailua 12.45 ��� auditointiasiakirjoihin paneutumista 13.00 ��� auditointivalmennus­ palaveri 14.30 ��� yhteistyöpalaveri Oamk:n kanssa 16.30 ��� sähköposteihin vastailua 17.30 ��� kotiin

Sairaalasängyssä makaa hetki sitten synnyttänyt nainen. Sängyn vieressä omassa kaukalossaan hoidetaan pientä vauvaa, jonka hengitys rohisee pahasti.

Monitori näyttää, ettei pikkuinen saa kunnolla happea. Tavallinen tilanne sairaalassa? Epäilemättä, paitsi että nämä potilaat ovatkin simulaationukkeja.

S

imulaatiokeskus on osa Oulun kaupungin, yliopiston, Oulun yliopistollisen sairaalan ja ammattikorkeakoulun yhteistä INNOPI-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää innovatiivisia oppimisympäristöjä ja moniammatillisia opintokokonaisuuksia terveysalan koulutustarpeisiin.

EU-rahoitteinen projekti hyödyntää uutta teknologiaa ja tähtää laadukkaampien ja osaavampien työntekijöiden kouluttamiseen.

Korkeatasoinen hoitotyö edellyttää entistä parempien tiimityötaitojen hallintaa. ”Työelämässä toimitaan jatkuvasti erilaisissa tiimeissä, joten miksei tätä huomioitaisi myös koulutuksessa”, yliopiston kliinisen mikrobiologian professori ja hankkeen ohjausryhmän jäsen Olli Vainio tiivistää.

Tutkimusten mukaan yhteistyötaitojen harjoittelu jo koulutuksen aikana antaa opiskelijalle huomattavasti paremmat eväät toimia työssään. ”Jos esimerkiksi lääkäri- ja hoitajaopiskelijat opiskelevat koko ajan erillään toisistaan, tarttumapintoja ei synny eikä heille välttämättä rakennu työelämässäkään taitoja toimia yhdessä”, hankkeen projektipäällikkö Tiina Tervaskanto-Mäentausta jatkaa.

Yliopisto ja ammattikorkeakoulu alkoivat suunnitella yhteistä opetusta vuoden 2006 tienoilla, jolloin molempien opetussuunnitelmia analysoimalla kartoitettiin opintokokonaisuuksia, joiden opetus oli järkevää yhdistää.

Samoihin aikoihin alettiin kehitellä yhdessä Oulun kaupungin kanssa oppi-

Merja Järvelä, Minna Manninen, Petri Roivainen ja Minna Perälä hoitavat vastasyntynyttä vauvaa esittävää simulaationukkea ja seuraavat sen vitaalitoimintoja potilasmonitorista.

INNOPI-hanke opettaa tiimityöskentelyä teksti ja kuva Samira Fahim

misterveyskeskus-toimintamallia, jossa opiskelijat pääsevät hoitamaan erilaisissa tiimeissä oikeita potilaita. Kontinkankaan vanhaan sairaalarakennukseen saneerattavassa oppimisterveyskeskuksessa tullaan harjoittelemaan autenttisissa asiakastilanteissa ja tehostetussa ohjauksessa. ”Tulevaisuuden päämäärämme on, että kaikki terveysalan opiskelijat voisivat hyödyntää soveltuvasti näitä mahdollisuuksia opinnoissaan”, Vainio kertoo.

Piuhattomat potilassimulaattorit puhuvat ja hengittävät

Simulaatiokeskuksessa harjoitellaan todentuntuisessa ympäristössä erilaisia hoitamiseen liittyviä taitoja. Potilassimulaattorit ovat nukkeja, jotka elävät ja toimivat kuten ihmiset. Niiltä voidaan ottaa esimerkiksi sydänfilmi ja mitata verenpaine, ja ne vuotavat oikeiden ihmisten tapaan ”verta”.

Simulaatioharjoitusta ohjaava opettaja ohjailee nuken elintoimintoja tie15

tokoneen avulla lasikopista. Opiskelijat eivät näe koppiin, mutta ohjaaja tarkkailee heitä salissa olevien mikkien ja kameroiden avulla. Opiskelijat voivat puhua potilaiden kanssa, joskin nuken suusta kuuluva ääni onkin oikeasti opettajan.

Oulussa on ollut aiemmin kaksi simulaationukkea, toinen OYS:n kirurgian klinikalla ja toinen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikössä. Niissä on vielä piuhat ja vanhempaa teknologiaa, kun taas uudet nuket ovat langattomia.

Uudet nuket tulivat käyttöön syyskuussa, ja oppimisympäristöä sekä välineistöä viimeistellään koko ajan. Viiden uuden nuken komppaniaan kuuluu edellä mainittu synnyttävä äiti vauvoineen, kaksi aikuista miestä, joista toisen jalka on pahasti ruhjoutunut, sekä 5-vuotias lapsi.

Potilasturvallinen harjoittelupaikka

Oppimisympäristönä simulaatiokes-

kus motivoi opiskelijaa huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi potilasta näyttelevän opiskelukaverin hoitaminen. Simulaatiotilanteessa ei myöskään olla vaaraksi kenellekään, ja tehdyistä virheistä voi aina oppia. ”Kun opiskelija menee harjoittelemaan sairaalaan, hän pääsee näkemään vain ne asiat ja potilaat, jotka sattuvat olemaan juuri silloin hoidossa. Totta kai tämäkin on merkittävää harjoittelua, jota ollaan kehittämässä, mutta kriittisissä tilanteissa opiskelijat jäävät usein seuraamaan tilannetta taustalle.

Simulaatioympäristössä päästään kokeilemaan haastaviakin tapauksia, ja harjoitusta voidaan toistaa tarvittaessa useita kertoja”, Tervaskanto-Mäentausta kertoo ja lisää, että toimintaympäristöjä tulevat käyttämään opiskelijoiden lisäksi myös opettajat ja työelämän ammattilaiset.

Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikössä sijaitseva simulaatiokeskus on tällä hetkellä Suomen suurin. Siihen liittyen kehitetään myös

virtuaaliympäristöä, jossa potilastapauksia voidaan hoitaa päätteellä, hieman kuin tietokonepelinä.

Olli Vainio on tyytyväinen yhteistyöhön ammattikorkeakoulun kanssa. ”Tämä avaa varmasti silmiä puolin ja toisin. Hankkeen tarkoituksena ei ole missään nimessä liudentaa eroja oppilaitosten välillä, vaan ammattikorkeakoulu pysyy ammattikorkeakouluna ja yliopisto yliopistona. Vaikka teemme yhteistyötä, yliopiston pyrkimyksenä ei ole karsia opetuksestaan tieteellisyyttä pois”, hän selventää.

Myös Tervaskanto-Mäentausta iloitsee hankkeen onnistuneesta alusta. ”Hienoin saavutus tässä on se, että olemme oikeasti päässeet asioissa eteenpäin. Asenneilmasto on nyt puolin ja toisin avoimempi ja kehittämismyönteisempi. Yhteistyömme on todella merkityksellistä”, hän miettii. 

Loistotuloksia Universitas-hankkeessa Kun yliopisto ja ylioppilaskunta lyövät viisaat päänsä yhteen syntyy yhteistyötä, jonka myötä sekä oppimismotivaatio että opintotulokset parantuvat. Tämän on osoittanut opiskelijoiden, ainejärjestöjen ja yliopiston yhteinen Universitas Oulu -hanke.

Toimintavuoden ollessa kesken kaikki- sänneen mielenkiintoa omaa tieteenaen Universitas-projektiin kuuluvien pi- laa kohtaan. lottihankkeiden tulokset eivät ole vielä Hankkeessa on tänä vuonna pilotoitu selvillä, mutta jo nyt voidaan sanoa, että uusia tapoja, joilla on tavoiteltu paremtoiminta on onnistunut yli odotusten. paa opintokokonaisuuksien omaksumiEsimerkiksi eräiden ainejärjestöjen sesta, opetuksen tiedeyhteyden vahvisstudy group -toiminnalla on saavutet- tamista ja opiskelijoiden aitoa osallistutu jopa yli kymmenen prosenttiyksi- mista tiedeyhteisönsä toimintaan. kön parannus tenttiUniversitas Oulu en läpäisemisessä ai- ”Pääsin läpi tentistä, -hanke alkoi vuonna kaisempiin vuosiin jonka tekemistä olin 2007. Hankkeen myötä verrattuna. Palaut- kolme vuotta siirtänyt.” ainejärjestöt ovat päästeessa 90 prosenttia Study group- toimintaan seet järjestämään oppitoimintaan osallistu- osallistunut opiskelija mista edistävää toiminneista opiskelijoista taa oman tieteenalansa toteaa Universitas-hankkeen tukeneen ja opiskelijoidensa lähtökohdista. Tämän heidän opintojaan erinomaisesti tai hy- ansioista pilottihankkeet ovat suuntauvin. Kolme neljästä sanoo hankkeen li- tuneet juuri niihin ongelmakohtiin, jot16 tietopisto

7/2009

ka opiskelijat kokevat hankaliksi.

Pilottien toteutusmuodot vaihtelevat opiskelijoiden tarpeiden ja tieteenalan luonteen mukaan. Hankkeessa on järjestetty muun muassa seminaareja, kesäkursseja, luentosarjoja sekä tuutortyöpaja ja study group -toimintaa.

Maassamme ainutlaatuisen yhteistyöhankkeen erinomaiset tulokset kannustavat jatkamaan toimintaa. Hanke on vahvistanut ainejärjestöjen ja henkilökunnan välistä yhteistyötä ja osoittanut, että opiskelijoiden ottaminen mukaan kehittämistyöhön vaikuttaa koulutuksen tasoa nostavasti.

Anniina Salo projektipäällikkö

Vaihto-opettaja opettaa ja oppii itse uutta maailmalla teksti Samira Fahim, kuva Anna-Maria Raudaskoski

Tiesitkö, että opiskelijoiden lisäksi myös opettajat käyvät vaihdossa ulkomailla? Opetusvaihto poikii hienon CV-merkinnän lisäksi valtavasti kokemusta ja henkistä pääomaa, joita ei rahassa mitata.

Oulun yliopiston opetushenkilökunnalla on ollut jo pitkään mahdollisuus tehdä opetusvierailuja eurooppalaisiin Erasmus-kumppanikorkeakouluihin.

Noin viikon mittaisien matkojen aikana opettaja opettaa yhteensä vähintään viisi tuntia vastaanottavassa korkeakoulussa.

Yliopiston kansainvälisten asioiden yksikkö myöntää vaihto-opettajan matka- ja majoituskuluihin tukea maksimissaan 1000 euroa. Vaihtokertojen määrää ei kuitenkaan ole rajattu, joten innokas opettaja voi tehdä useampiakin opetusvierailuja saman lukuvuoden aikana.

Arkeologian tutkijatohtori ja anatomian väitöskirjatutkija Juho-Antti Junnoa voisi jo hyvällä syyllä kutsua opetusvaihtokonkariksi, sillä mies on kiertänyt maailmalla opettamassa jo vuodesta 2004 lähtien. Useimmin hän on vieraillut Sheffieldin yliopistossa Iso-Britanniassa. ”Opetusvaihto on madaltanut kynnystäni puhua yleisölle englanniksi sekä synnyttänyt ja vahvistanut kontaktiverkostoani. Lisäksi on ollut mukava huomata, että tutkimusalani kiinnostaa muitakin ihmisiä,” Junno kertoo.

Vaihtojärjestelmän ansiosta myös Ouluun saapuu ulkomaisia vierailijoita. Heidän englanninkielisillä luennoillaan suomalaiset opiskelijat saavat esimakua siitä, miltä opiskelu ulkomailla voisi tuntua.

Junno uskoo, että yhteistyöyliopistojen henkilökuntaa tavattuaan opiskelijan on helpompi suunnitella ja järjestellä vaihtokuvioitaan. Hän kertoo tavanneensa luentoreissuillaan sellaisia-

Juho-Antti Junno kertoo kehittyneensä englanninkielisessä esiintymisessään sekä laajentaneensa kontaktiverkostoaan huomattavasti opetusvaihtojaksojensa aikana.

kin opiskelijoita, jotka ovat sittemmin tulleet vaihtoon Ouluun.

Hyöty korvaa nähdyn vaivan

Opetusvaihtoon liittyvää byrokratiaa on koetettu välttää viimeiseen asti.

Niinpä lähtijälle kertyy täytettävää lähinnä vain työsuunnitelman ja matkan loppuraportin verran. ”Lähteminen on ollut aina helppoa, ja jälkipyykki eli raportointi ja matkalaskutus ovat hoituneet jouhevasti”, Junno kiittelee.

Opetusvaihdossa ei tahkota suuria rahasummia, mutta matkoilta tarttuu mukaan aimo annos arvokkaita kokemuksia. Lisäksi vaihto huomioidaan palkkauksessa.

Junnon mielestään lähtemistä on aivan turha pelätä, saati ajatella sitä tur-

hana lisätyönä, sillä siitä saadut hyödyt korvaavat kaiken nähdyn vaivan. Ensimmäiset kerrat voivat jännittää, mutta harjoituksella siitäkin selviää.

Ensiaskel kohti opetusvaihtoa on ottaa yhteyttä oman laitoksensa kv-koordinaattoriin, joka tekee ja voi allekirjoittaa vaihtosopimuksen laitoksen puolesta. Hän myös toimittaa siitä kopion kv-yksikköön. Tämän jälkeen lähtijä sopii kohdeyliopistonsa yhteyshenkilön kanssa käytännön asioista.

Myös aiemmin vaihdossa olleet kollegat ovat mainioita tietolähteitä, samoin kuin kohteessa opiskelevat opiskelijatkin. Kv-yksikön nettisivuilta (www.oulu.fi/intl/opettajat) löytyy kattava tietopaketti lähtöön liittyvistä asioista sekä vaihdossa jo käyneiden kokemuksia eri maiden yliopistoista.  17

Kesän kiireen vastapainoksi keskellä Oulangan kansallispuistoa sijaitsevalla Oulangan tutkimusasemalla on talvisin hyvin hiljaista.

Tutkimusaseman työntekijät Pia Rännänen ja Riku Paavola kuitenkin nauttivat luonnon läheisyydestä.

P

ia Rännänen on toiminut keväästä asti Oulangan tutkimusaseman kenttämestarina ja on erittäin tyytyväinen työhönsä. ”Oulangalla ei ole normaalia, tavanomaista työpäivää, vaan jokainen päivä on erilainen. Ehkä se onkin parasta tässä työssä”, tuumii Rännänen.

Rännänen on alun perin koulutukseltaan ajo- ja kuljetustekniikan mekaanikko. Työskenneltyään jonkin aikaa kuljetusalalla hän lähti opiskelemaan biologiaa Joensuun yliopistoon.

Valmistuttuaan vuonna 2008 Rännänen rupesi tosissaan pohtimaan työllistymismahdollisuuksiaan. ”Ajattelin että enhän minä ole tutkijaksi itseäni kouluttanut. En ole sen tyyppinen ihminen, enkä mielestäni riittävän fiksu tutkijaksi”, naurahtaa Rännänen.

Kun hän eräänä kaamospäivänä Huippuvuorilla ollessaan selaili avoimia työpaikkoja netissä ja eteen sattui ilmoitus kenttämestarin paikasta Oulangan tutkimusasemalla, tarttui Rännänen tilaisuuteen.

Kenttämestarin töihin kuuluvat erilaiset mittaukset, tutkimuslaitteistosta huolehtiminen ja erityisesti kesällä kenttäkurssien valmistelevat työt. Oulankajoesta mitataan joka aamu lämpötila ja vedenkorkeus. EMEP-asemalla mitataan ilmanlaatua yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. ”Käytännössä hoidan kaikkein parhaimman osuuden tieteen tekemisestä eli kerään aineiston. Tutkijat istuu tuolla kammioissaan tietokoneiden ääressä pölyttymässä ja analysoi niitä numeroita, jotka minä olen hakenut ulkoa”, nauraa Rännänen.

18 tietopisto

7/2009

Erityisesti kesäisin tutkimusasemalla käy vipinä. Oulangalla vierailee useita ryhmiä, ja biologian kenttäkurssilaiset majoittuvat siellä pitkin kesää. Talvikaudella on hyvin hiljaista. Rännäsellä on edessään ensimmäinen talvi Oulangalla, mutta hän ei usko yksinäisyyden muodostuvan ongelmaksi. Talvellakin on maastotöitä tehtävänä eikä aika pääse käymään pitkäksi.

Myös Rännäsen harrastukset liittyvät luontoon. Hän muun muassa rengastaa lintuja. ”Kun kaupungista haluaa lähteä käymään jossakin, pelkästään järjestelyyn täytyy varata kolme päivää aikaa.

Täällä voi lähteä käymään takapihalla ja siellä on ihan keskellä luontoa.”

Rännänen kehuu vuolaasti työym-

päristöään ja työporukkaa Oulangalla.

Vastaanotto tutkimusasemalla on ollut loistava. ”Tämä on ollut oikeastaan enemmän kuin lottovoitto, että olen saanut tämän paikan.”

Oulun yliopisto ykkönen virtavesiekologiassa

Oulangan tutkimusaseman erikoistutkija Riku Paavola myöntää, että hänen hakeutumisensa luonnontieteelliselle alalle ei ollut mikään yllätys. ”Pikkupojasta lähtien kuljin haavi kädessä rapakoita ja lammikoita ja ojia kiertäen ja keräsin otuksia purkkeihin”, Paavola kertoo. Hän lähtikin opiskelemaan biologiaa Oulun yliopistoon, josta valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1995.

kasvotusten

Talvella kuulee, kuinka kävyt tippuvat puista teksti Anni Ståhle, kuva Kari Strand

Pian saa Oulankajokikin jo jääpeitteen, ja Pia Rännänen ja Riku Paavola pääsevät ihailemaan kansallispuiston talvea.

Lammikoiden otuksista tuli Paavolalle myöhemmin myös työ, sillä hänen omin tutkimusalansa on virtavesien ekologia ja erityisesti pohjaeläimet.

Hänen limnologian ja hydrobiologian alan väitöskirjansa hyväksyttiin Jyväskylän yliopistossa vuonna 2003. ”Perhokalastajat pyrkivät imitoimaan pohjaeläimiä. Siellä on valtava määrä hyönteislajeja, jotka elävät kosken pohjalla toukkavaiheessa ja osa aikuisenakin”, selventää Paavola. Tutkimalla pohjaeläinten ekologiaa pyritään selvittämään, miten esimerkiksi ympäristöhäiriöt vaikuttavat virtavesien eläimistöön.

Paavolan mukaan tiedon lisääminen onkin ekologisen tutkimuksen lähtö-

kohta. ”Osa tutkimuksesta on puhdasta perusekologiaa, josta ei välttämättä koidu helposti mitattavaa käytännön hyötyä. Mutta suurin osa projekteistani on koko ajan pyrkinyt yhdistämään perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen niin, että siinä olisi tietty aspekti, joka hyödyttäisi yhteiskuntaa ja lisäisi tietämystä.”

Vaikka erikoistutkijan toimenkuvaan kuuluu hyvin paljon tietokoneella istumista ja mikroskooppityötä laboratoriossa, työskentelee Paavola myös mielellään maastossa. ”Pyrin itsekin keräämään näytteitä mahdollisimman paljon, itse asiassa en suostu siitä luopumaan, vaikka mikä olisi. En valinnut tätä ammattia istuakseni kaiken aikaa

toimistopöydän ääressä, sitä on nyt jo ihan riittävästi”, toteaa Paavola.

Kesä on Oulangan tutkimusasemalla pääasiallinen näytteenottoaika, mutta myös talviekologiseen tutkimukseen halutaan panostaa tulevaisuudessa enemmän. Tutkimusasema on yksi pohjoisimpia laajasti varustettuja asemia, eikä virtavesien talviolosuhteita ole paljoa tutkittu vaikeiden olosuhteiden vuoksi. ”Oulun yliopisto on Suomen ykkönen virtavesiekologian tutkimuksessa, siitä ei ole epäilystäkään. Virtavesien talviekologinen tutkimus kuuluu siis meidän tontillemme”, Riku Paavola korostaa. 

19

Yrittäjyyskoulutuksella lamaa suitsimaan Saksassa sopeudutaan rakennemuutokseen panostamalla akateemiseen yrittäjyyteen ja uuteen osaamiseen keskittyviin osaamiskeskuksiin.

Saksan maakunnista Nordrhein-Westfalenin ja Aachenin alueet elävät rakennemuutosta, jonka myötä alueen kaivosteollisuudesta on kadonnut noin 30 000 työpaikkaa lyhyessä ajassa. Suomen metsä- ja ICT-ala käyvät parhaillaan läpi samantyyppistä rakennemuutosta.

Kajaanin yliopistokeskuksen kehityspäällikkö Jouko Käsmä, Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen ja Elinkeinoelämän Keskusliiton asiantuntija Peer Haataja näkivät Saksassa, millaisia ratkaisumalleja rakennemuutoksen hallintaan ja korkeakoulujen rooliin siinä on maassa löydetty.

Yrityksiin tutustuessa kävi selväksi, että saksalaiset eivät usko vanhoihin lamalääkkeisiin. Taloudellisia resursseja ei laiteta siltojen, teiden ja katujen rakentamiseen. Resursseja ei tuhlata myöskään yksistään työvoimapoliittiseen koulutukseen vaan rakennetaan alueellisia osaamis- ja yrityskeskittymiä, jotka ovat verkostoituneet alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Työpaikkoja luodaan kokonaan uusille osaamisalueille.

Korkeakoulut turvaavat kilpailukykyä

Perinteisesti saksalaiset yliopistot ovat profiloituneet palkansaajien koulutukseen. Nyt panostetaan yrittäjyyskoulutukseen, jolla hallitaan rakennemuutosta. Yliopistojen perusopiskelijat joutuvat perehtymään yrittäjyyteen samalla tavalla kuin kielten opiskeluun.

Rheinisch Westfälische Technische Hohschulen (RWTH) rehtori Ernst 20 tietopisto

7/2009

Esa Pellikainen (edessä) luovuttaa Oulun business-julkaisun RWTH:n rehtorille Ernst Schmachtenbergille.

Schmachtenberg esitteli 31 000 opiskelijan yliopiston toimintaa ja sen kunnianhimoiset tavoitteet ja strategiat. RWTH on yksi Saksan yhdeksästä ns. excellence-yliopistosta.

RWTH:lla on suunnitelma 17 klusterin rakentamiseksi: 55 hehtaarin suuruiselle pääkampukselle sijoitetaan 150 yritystä ja niihin 10 000 työpaikkaa.

Yliopiston koordinoimat jättiklusterit tekevät yhteistyötä Nord Westfalenin alueen 14 yliopiston, 12 ammattikorkeakoulun ja seitsemän tutkimusinstituutin sekä yritys- ja teknologiapuistojen kanssa.

RWTH ja alueelliset korkeakoulut muodostavat ”korkeakoululaivaston”, joka turvaa ensisijaisesti NordrheinWestfalenin ja Aachenin alueiden talo-

udellisen kilpailukyvyn. Kansainvälisten verkostojen tehtävänä on houkutella alueelle kansainvälisiä yrityksiä, pääomasijoittajia ja imuroida uusinta osaamista maailmalta.

Saksalaisia isäntiä kiinnostaa tutustua Oulun yliopistoon, teknologiakylään ja -yrityksiin sekä kauppakamariin. Vastavierailun tarkoituksena on konkreettisen tutkimusyhteistyön virittäminen erityisesti tekniikan ja lääketieteen alueilla.

Jouko Käsmä kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus

Esa Pellikainen varatoimitusjohtaja Oulun kauppakamari

infopisto Infopistossa julkaistaan yliopistolaisten lähettämiä tiedotteita ja lyhyitä uutisia.

Materiaali lähetetään osoitteeseen tietopisto oulu.fi

Uudet dosentit

Tekniikan tohtori Rauno Heikkilä on nimitetty Oulun yliopiston konetekniikan, erityisesti rakentamisteknologian ja rakentamisen automaation dosentiksi 1.11.2009 alkaen. Heikkilä työskentelee tutkijana rakentamisteknologian tutkimusryhmässä.

Kasvatustieteen tohtori Kari Sormunen on nimitetty Oulun yliopiston kasvatustieteen dosentiksi, alan täsmennys luonnontieteiden opetuksen ja oppimisen tutkimus, 1.11.2009 alkaen.

Sormunen työskentelee lehtorina Joensuun yliopistossa.

Hammaslääketieteen tohtori Tuomo Heikkinen on nimitetty Oulun yliopiston hampaiston kehitys- ja oikomisopin dosentiksi 1.11.2009 alkaen.

Heikkinen työskentelee osastonhammaslääkärinä hammaslääketieteen laitoksessa.

Lääketieteen tohtori Jukka Juvonen on nimitetty Oulun yliopiston sisätautiopin dosentiksi 1.11.2009 alkaen. Juvonen työskentelee tulosaluejohtajana Kainuun keskussairaalassa.

Lääketieteen tohtori Olli Säynäjäkangas on nimitetty Oulun yliopiston keuhkosairausopin dosentiksi 1.11.2009 alkaen. Säynäjäkangas työskentelee erikoislääkärinä Lapin keskussairaalassa.

Lääketieteen tohtori Heikki Teppo on nimitetty Oulun yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin dosentiksi 1.11.2009 alkaen. Teppo työskentelee osastonlääkärinä Kanta-Hämeen keskussairaalassa.

Lääketieteen tohtori Paula Vähäsalo on nimitetty Oulun yliopiston lastentautiopin dosentiksi 1.11.2009 alkaen. Vähäsalo työskentelee erikoislääkärinä Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

Iltapäiväkahvit tonttutohtorin kunniaksi Ylioppilaskunnan 50-vuotisjuhlavuoden syksyn tapahtumat huipentuvat tonttutohtori Aapo Heikkilän kunniaksi järjestettäviin Aapon päivän kahveihin 18.12.2009 kello 12–14 fysiikan laitoksen siivouskomerossa (TE305) Linnanmaan kampuksella.

Tervetuloa mukaan muistelemaan kuulua tonttutohtoria!

Aapo Heikkilä oli oululainen ortotopologia-pseudotieteen edustaja.

Hänet valittiin vuoden oululaiseksi 1987. Oulun yliopiston yhteisöön Aapo Heikkilä ilmaantui yliopiston alkuvaiheissa. Hän osallistui erityisesti fysiikan, kemian ja matematiikan luennoille ja alkoi vähin erin kehittää omaa “tieteenalaansa” ortotopologiaa.

Aapoon suhtauduttiin yhteisössä suopeasti ja hänelle annettiin työhuone, joka virallisesti oli fysiikan laitoksen siivouskomero.

Hän oli suosittu ”varjoluennoitsija”, joka piti luentojaan muutaman kerran vuodessa täysille saleille. Ortotopologian dosentti Heikkilän maine levisi ja hän teki luentomatkoja ainakin Helsinkiin, Kemiin, Mikkeliin

Aapo Heikkilällä oli oma työhuone fysiikan laitoksen siivouskomerossa, jossa ylioppilaskunta järjestää kahvitarjoilun hänen muistokseen 18. joulukuuta.

ja Tampereelle. Myös hänen järjestämänsä ortotopologian laskuharjoitukset, Aapon päivän kahvit joulukuussa sekä hänen syntymäpäiväjuhlansa olivat suosittuja tapahtumia. www.oyy50.fi

Professorinimityksiä

Hallitus nimitti kutsusta dosentti, filosofian tohtori Heikki Salon Oulun yliopiston tähtitieteen professorin virkaan 1.12.2009 lukien.

Hallitus otti dosentti, tekniikan tohtori Jyrki Lappalaisen Oulun yliopiston elektroniikan valmistustekniikan professorin työsopimus­suhteiseen tehtävään 1.1.2010–31.12.2014. Alan täsmennys on elektroniikan ja opto­ elektroniikan pakkaustekniikka ja mikromoduulit.

Hallitus nimitti tekniikan tohtori Mikko Malaskan Oulun yliopis-

ton rakennesuunnit­telun professorin määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.12.2009–30.11.2014. Alan täsmennys on betoni-, teräs- ja liittorakenteiden suunnittelu sekä rakennetekniikan käy­tännön sovellukset.

Hallitus nimitti tekniikan tohtori Marcos Katzin Oulun yliopiston tietoliikenne­tekniikan professorin määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.12.2009–30.11.2012. Alan täsmennys on langattomat tietoliikennejärjestelmät, erityisesti radioverkkojen resurs­sien hallintamenetelmät.

21

Tuula Honkanen johtamaan palveluyksikköä

Kasvatustieteen maisteri Tuula Honkanen on 1.11.2009 alkaen nimetty Kajaanin korkeakoulukonsortion aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelujen johtajaksi. Konsortion muodostavat Oulun yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Yhteiseen suunnittelu- ja palveluyksikköön kootaan yliopiston Kajaanin yksikön ja ammattikorkeakoulun aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut.

Anssi Paasille Ragnar Hult -mitali

Akatemiaprofessori Anssi Paasi on saanut Suomen maantieteellisen seuran Ragnar Hult -mitalin. Tunnustus myönnettiin Paasille Maantieteen päivillä Oulussa 6.–7.11.2009. Ragnar Hult -mitali myönnetään ansiokkaasta maantieteen tutkimuksen, opetuksen tai maantieteen harrastuksen hyväksi tehdystä työstä.

Anssi Paasi on tehnyt ansiokasta työtä maantieteen alalla Suomessa ja kansainvälisesti. Hänen tutkimustoimintaansa on ohjannut tieteellisen löytämisen ilo ja tieteellinen ote, jossa kriittisyys, analyysi ja teoria yhdistyvät.

Paasi on aina pyrkinyt mahdollisimman korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen ja toimimiseen rakentavasti sekä kansallisessa että globaalissa tiedeyhteisössä. Hänen tutkimuksensa ovat teoreettisesti ja empiirisiltä tulkinnoiltaan uraauurtavia ja niiden tuloksia on hyödynnetty kansainvälisissä tutkijayhteisöissä laajasti. Professori Paasi on kansainvälisesti erittäin arvostettu suomalainen maantieteilijä.

Dosentti Ragnar Hult oli suomalaisen maantieteen uranuurtaja 1800-luvun lopulla. Hän perusti Suomen Maantieteellisen Yhdistyksen vuonna 1887, toimi ansiokkaasti sen piirissä ja edisti maantieteen tutkimusta ja opetusta yliopistossa tehden sitä tunnetuksi myös suurelle yleisölle.

Suomen maantieteellinen seura pe22 tietopisto

7/2009

rusti vuonna 1987 Ragnar Hultin nimeä kantavan tunnustuspalkinnon.

apurahoja Koneen Säätiöltä haettavana hankerahoitusta aiheesta biodiversiteetin merkitys

Rahoitusta myönnetään enintään kolmivuotisille hankkeille. Säätiö haluaa edistää haulla erityisesti biodiversiteetin olemuksen ja toiminnallisten aspektien tutkimusta. Tutkimusryhmät ja aiheet voivat olla monitieteisiä, tieteidenvälisiä tai poikkitieteisiä. Hakuaika päättyy 15.1.2010. www.koneensaatio.fi/ apurahat/suunnatut/biodiversiteetti.php Vuokrattavana

Siisti 51m2 kaksio Kaijonharjussa, sauna ja oma takapiha. Rauhallinen ympäristö, lähellä yliopistoa. Hyvät bussiyhteydet. Lisätietoja kaarina.makinen oulu.fi.

Puh. 050 357 3047.

Myllyojalla joenrannassa edullisesti kalustettu 100–120 m2 paritaloas. tammikuusta touko-kesäkuulle 2010. Siipirak. s + at. Lisätietoja: laura.seppanen ttl.fi, puh. 046 851 4752.

OYA ry:n syyskokous Oulun yliopiston akateemiset, OYA ry:n vuoden 2009 syyskokous pidetään perjantaina 18.12.2009 klo16.00 Linnanmaalla taloustieteen tiedekunnan neuvotteluhuoneessa TA115.

Paikalle viitoitus: ulkoa X-ovesta sisään ja kohta oikealle tai pääaulasta Kauppakatua itään ja käytävän päässä ennen X-ovea vasemmalle.

Kokouksessa päätetään mm. vuoden 2010 toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta.

OYA:n jäsenet, tervetuloa!

SYÖTE-mökki Syötemökin talvikauden 30.11.2009—2.5.2010 mökkivarauksia otetaan vastaan. Soita mökkivastaavalle puh. 553 2360.

Haluatko tehdä historiaa?

Arvoisa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ystävä, Osana juhlavuottaan OYY julkaisee puolen vuosisadan mittaisesta historiastaan kirjan, joka ilmestyy keväällä 2010. Teillä on nyt mahdollisuus tukea tämän merkittävän tieteellisen teoksen julkaisua.

Vetoamme nyt entisiin ja nykyisiin jäseniimme ja yhteistyökumppaneihimme, jotta tärkeä työmme saa jatkua. Opiskelijoihin tulee asettaa suomalaisten, pohjoisen ja Oulun seudun tulevaisuuden toiveet! Yksityishenkilöt voivat osallistua historian tukemiseen 30 euron ja yritykset, järjestöt sekä muut organisaatiot 100 euron lahjoituksella. Lahjoittajat saavat nimensä historiakirjan tabula gratulatoriaan, onnittelijoiden listaan.

Pyydämme lahjoituksia 23.12.2009 mennessä OYY:n juhlavuositilille OP 574136214131. Viestikenttään lahjoittajan nimi ja merkintä “OYY50”. Tervetuloa OYY:n ja sen juhlavan historian tukijaksi!

Tuure Karppimaa Ylioppilaskunnan puheenjohtaja 040 523 1820 , epj@oyy.fi Ylioppilaskunnan viisi vuosikymmentä Oulun yliopiston ylioppilaskunta perustettiin syksyllä 1959 tarkoituksenaan vaalia ylioppilaiden henkisiä ja taloudellisia harrastuksia sekä ”edistää sivistystä, siveellisyyttä ja hyvää järjestystä”. Historiakirja valottaa ylioppilaskunnan historiaa näistä opiskelijayhteisön alkuhetkistä värikkäiden vuosikymmenten läpi nykyhetkeen saakka.

Kirjan on toimittanut FM Anna Nieminen, ja hänen lisäkseen kirjoittamisesta ovat vastanneet FM Aleksi Valtonen ja FT Matti Enbuske. Lisäksi Wille Leppämäki, Vesa Kemi, Sami Pekola ja Antti Pesola kirjoittavat pro gradu -työn historiaan liittyen.

oulu.fi INBOX Lähettäjä

Vastaanottaja

Aihe

anneli.yliherva oulu.fi tietopisto oulu.fi Aihe Terveiset Lontoosta!

Tutkimusmatkalla kulttuurien kaupungissa Lontoo ei ollut koskaan erityinen kiinnostuksen kohteeni Euroopan kaupunkien joukossa. Käytyäni useita kertoja 2000-luvun puolella työ- ja tutustumismatkoilla kaupungissa kiinnostus on kuitenkin herännyt, ja Lontoo on näyttänyt viehättävät puolensa. Senpä vuoksi oli iloinen uutinen, että pääsin tutkijaksi King’s Collegen Etelä-Lontoon Camberwellissä sijaitsevaan Psykiatrian Instituuttiin, jossa tehdään laaja-alaista keskostutkimusta.

King’s College on yksi Englannin vanhimmista yliopistoista, ja siellä opiskelee nykyisin noin 20 000 opiskelijaa, joista yli 6000 on jatko-opiskelijoita. Koulutusohjelmia on yhteensä yhdeksän, muun muassa humanististen tieteiden, lääketieteen, lakitieteen ja teknologian alalta.

Psykiatrian Instituutissa on yksi yliopiston suurimmista tutkimusryhmistä, Psychological Medicine and Psychiatry, johon kuuluu yhteensä 360 tutkijaa ja opettajaa. Keskostutkimusryhmä on osa tätä suurempaa ryhmää. Ryhmän jäsenet ovat keskittyneet keskoslasten pitkittäistutkimukseen, ja tutkimustietoa löytyy 1–19-vuotiaista lapsista ja nuorista. Erityisesti kouluikäisten keskoslasten oppimiskyvyn tutkimus on pitkällä, ja myös heidän aivojensa kehityskaaresta on saatavilla suhteellisen paljon tutkittua tietoa. Itse olen tutkinut Pohjois-Suomen syntymäkohortin kouluikäisten keskoslasten kieltä ja siksi poikkitieteellinen yhteistyö tämän keskostutkimusryhmän kanssa tuntuu luontevalta.

Lontoo näyttäytyy jokaisella vierailukerralla erilaiselta. Pohjois-Lontoon turistinähtävyyksien jälkeen Etelä-Lontoon Camberwell näyttää eri maailmalta. Suurin osa Etelä-Lontoon asukkaista on sukujuuriltaan ensimmäisen tai toisen polven afrikkalaisia, ja katunäkymä on siis varsin värikäs. Bussilla matkaa tehdessä tuntee itsensä vähemmistöön kuuluvaksi ihonvärin perusteella ainakin.

Lontoon viehättävyys on muun muassa sen viheralueissa, ja myös Camberwellissä on useita puistoja. Jos ihmismassan keskellä kulkeminen alkaa uuvuttaa, voi poiketa puistonpenkille nauttimaan kiireettömästä ilmapiiristä. Harrastuksia ja virikkeitä on tarjolla runsain määrin työn vastapainoksi. Olen käynyt kirjallisessa illassa Westminsterin kirjastossa, mietiskelemässä buddhalaiskeskuksessa Kenningtonissa ja tietenkin nauttimassa Lontoon lukuisten ruokapaikkojen annista.

Joskus kulkijasta saattaa tuntua, että kaupunki on liian massiivinen, mutta toisaalta sulautuminen ihmisjoukkoon tuntuu ihmeen luontevalta ja vapauttavalta varsinkin, kun joukossa on ihmisiä eri kulttuureista. Voi sanoa, että Lontoo on monta kulttuuria ja kaupunkia yhdessä kaupungissa. Siinä sen viehätys! terveisin Anneli Yliherva Kirjoittaja on logopedi ja yliopistotutkija, joka työskentelee vierailevana tutkijana Lontoossa King´s Collegessa.

Tällä palstalla julkaistaan ulkomailla työskentelevien yliopistolaisten sähköpostitervehdyksiä.

23

.5304

Lisätietoja näistä ja muista tapahtumista

Yliopistoväen jouluhartaus

osoitteessa www.oulu.fi/ajankohtaista/

Pyhän Luukkaan kappelissa klo 10.

index.html

20.1.2010

Väitöstiedotteet osoitteessa www.hallinto.

Pesti 2010 -työmarkkinatapahtuma

oulu.fi/viestin/vaitostilaisuudet.html

Kulttuuritoimikunnan allakka 30.1.2010

Prinsessa Rosa Ruusunen Oulun kaupunginteatterissa.

teknillisessä tiedekunnassa.

Lippuvaraukset: ann.london oulu.fi

Näyttelyt Lisätietoja kulttuuritoimikunnan järjestämis-

22.1.—31.12.

tä tapahtumista osoitteessa www.oulu.fi/

Suomen kaikki pöllölajit eläinmuseossa.

kulttuuripalvelut/tapahtumakalenteri.htm

2.12.2009—9.1.2010

Avaa luukku jouluun

Tähti kulukeepi ja perinne ellää.

Runoratsu Pegasos on kohottautunut

Tierna-ajan näyttely tiedekirjasto

siivilleen ja antanut lähialueen runoile-

Pegasuksessa.

ville vapauden kirjoittaa joulurunoja, jotka julkaistaan tiedekirjasto Pegasuksen www-sivulla joulurunokalenterina. Jokaiselle päivälle oma runo aina jouluaattoon asti: http://www.kirjasto.

äk nä n v

ot t a a i t oi v

a ja Joulu 2010! a t s i l al tta Rauh utta Vuo U llista Onne V ie s t

in

oulu.fi/index.php?id=1256

www.oulu.fi/ajankohtaista/index.html

21.12.