Tradenomi 3/2021 by Tradenomit

TRADENOMI Tradenomien jäsenlehti

Teema

Opi purkamaan työelämän uudistumisen esteet

10 Ota haltuun

Toimivat neuvot: Näin tulet headhuntatuksi

24 Kampuksella

Säntillisyys ja suunnittelu auttoivat selviämään korona-arjesta

TRADENOMI MINNA NENONEN:

”Tradenomitutkinto avasi oven unelmatyöhön” 18

3/ 2021

Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä!

Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300

Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Helsinki – Uusimaa – Turku – Tampere – Lahti – Oulu

Pääkkäri Luottamus ja sopiminen kulkevat käsi kädessä

orona jätti työelämään pysyvän jäljen, ja tuon jäljen vaikutuksia ratkotaan nyt syksyn tes-neuvotteluissa. Pandemian aikana esimerkiksi etätyö sai täysin uuden merkityksen - ja nyt työpaikoilla pohditaan, kuinka sen kanssa tulisi toimia jatkossa. Samalla puhutaan muun muassa johtamisesta, työajoista, palkoista ja työelämän joustoista - kuten neuvottelupöydissä on tehty useiden vuosien ajan. Valitettavan harva ymmärtää sopimusten merkityksen omaan työarkeen, vaikka työ- ja virkaehtosopimuksen puitteissa näistä asioista sovitaan lakia paremmin. Tämä uniikki järjestelmä on tähän saakka huolehtinut niin työnantajien kuin yksittäisten palkansaajienkin puolesta isoilta osin sopimisen työehtojen kehittämisestä. Työehtojen ja ansioiden kehittämisen lisäksi sopimukset takaavat sen, että yksittäisen työntekijän ei tarvitse työsopimusta tehdessään neuvotella jokaisesta työsuhteensa ehdosta erikseen. Ja toki työsopimuksessa voi aina sopia työehtosopimusta paremmista ehdoista. Viime vuosina neuvottelujärjestelmää on voimakkaasti kyseenalaistettu ja jo tällä kierroksella valtakunnallisen sopimisen sijaan tietyillä toimialoilla neuvotellaan vain paikallisella tasolla. Uutta on halu viedä paikallista sopimista vieläkin syvemmäksi eli esimerkiksi yritystason sijaan tavoitellaan omia sopimuksia yritystason eri liiketoiminta-alueille - josta olemme kuulleet kaikuja metsäteollisuuden neuvotteluista.

Syksyn neuvotteluihin lähdetään niin poikkeuksellisissa olosuhteissa, että pahimmillaan on epäselvää, kuka pöydässä ylipäätään on vastapuolen neuvottelukumppani. Työmarkkinajärjestelmä tarvitsee toki viilaamista, mutta uudistaminen ei voi olla itseisarvo. Toimivaa järjestelmää ei kannata ehdoin tahdoin romuttaa. Sovitaanpa asioista jatkossa millä mallilla tahansa, ratkaiseva tekijä on molemmin puoleinen luottamus. Luottamus siihen, että haluamme kaikki ponnistella sen puolesta, että yksittäisillä työntekijöillä, yrityksillä ja yhteiskunnallamme on mahdollisuus menestyä. Ja siihen tarvitaan luottamuksen lisäksi aitoa sopimisen halua. Kaikilta.

“Toimivaa järjestelmää ei kannata ehdoin tahdoin romuttaa.”

Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

TRADENOMI

3 21

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi

Miten työelämän uudistumista voi edistää? Lue asiantuntijan neuvot.

Tradenomiopinnot olivat toiminnanjohtaja Minna Nenoselle avain unelmatyöhön.

Haluatko tulla headhuntatuksi? Lue, miten juuri sinut löydetään suorahakuun.

Tradenomien jäsenyys tarjoaa monia etuja digijuristista verkkokursseihin, sinua palvellaan 24/7.

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi Toimitus: Otavamedia Oy Asiakasvastaava tuottaja: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com Paino: PunaMusta Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@tradenomi.fi. Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaus-

TRADENOMI

hinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2021. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2021. Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 19. vuosikerta. ISSN 1457-3792

Tradenomit www.tradenomi.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä. Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13. Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi

Yksi meistä Jani Aho virkistyy parhaiten purjelaudan kyydissä. Mitä purjelautailu merkitsee sinulle ?

Miksi sinusta tuli tradenomi ? Valmistuin Vaasan ammattikorkeakoulusta tietojenkäsittelyn tradenomiksi vuonna 2004. Nuorena jatko-opintoja miettiessäni halusin it-alalle. Tietotekniikan insinööri koulutuspolkuna tuntui kuitenkin liian tekniseltä. Kaipasin it-alan yritysrajapintaan ja tekemään töitä ihmisten kanssa. Tietojenkäsittelyn tradenomitutkinto vaikutti siltä, että pääsisin lähelle liike-elämää ja työskentelemään järjestelmäpuolen kanssa. Myöhemmin olen opiskellut Tampereella hyvinvointiteknologian yamk-tutkintoa.

Purjelautailu on urheilullinen ja vauhdikas laji, jossa hienoa on se, miten tuulen voiman voi valjastaa liikkumiseen. Vesillä olo on minulle virkistävä hetki: se on paitsi hyvä treeni myös ajanviettoa ystävien kanssa ja mukavaa vasta-painoa työlle ja perhe-elämälle.

Miten päädyit harrastamaan purjelautailua?

Parasta tradenomitutkinnossa?

Teksti: Ida Ijäs // Kuva: Krista Luoma

Monipuolisuus. Moni pitää tradenomitutkintoa ensisijaisesti liike-elämän tutkintona, mutta mielestäni se on erinomainen pohja monenlaiseen työhön – riippuu ihan siitä, mihin haluaa itse suuntautua ja kehittyä. Pientä lisätwistiä hakemalla voi uran suuntaa ja kulmaa työhön muuttaa paljonkin. Itse kouluttauduin tradenomitutkinnon jälkeen työn ohessa lähihoitajaksi. Lähihoitajaopinnot ovat yhdessä tradenomiopintojen kanssa mahdollistaneet työn nykyisissä tehtävissäni.

Ostin kauan sitten käytetyn purjelaudan ja lähdin ilman mitään kokemusta kokeilemaan sitä järvelle. Harrastus ei silloin lähtenyt liitoon, ja myin varusteet. Jokin kipinä kuitenkin jäi, ja kolmisen vuotta sitten ostin nykyaikaisemmat välineet ja perehdyin lajiin ja tarvittaviin sääolosuhteisiin enemmän. Tällä kertaa harrastus imaisi täysin mukaansa.

Työsi ja perheesi? Työskentelen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa projektisuunnittelijana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Kiinni työelämään -hankkeessa. Asun Seinäjoella vaimoni ja kahden poikani kanssa.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä hyötyä Tradenomien jäsenyydestä on Janille. tradenomi.fi TRADENOMI

Ajassa Akava esittää muutoksia lainsäädäntöön: työntekijälle oikeus osittaiseen etätyöhön

tätyön yleistyminen koronaaikana on muuttanut nopeasti työn tekemisen tapoja ja etätyö samoin kuin sen yhdistäminen lähityöhön on jatkossakin tärkeää työelämässä. Akava tekee ehdotuksia etätyötä koskevan lainsäädännön muutoksiksi ja painottaa niissä yhdessä sopimista, selkeitä toimintaohjeita, työergonomiaa ja työturvallisuutta sekä vakuutusten tärkeyttä. Akava esittää työntekijöille lakisääteistä oikeutta osittaiseen etätyöhön, mikäli se on työtehtävin puolesta mahdollista eikä aiheuta työnantajan

YHDISTELMÄTYÖ Akavalaisista 69 % ja muista korkeakoulutetuista 64 % haluaisi koronan jälkeen tehdä yhdistelmätyötä.

Lähde: Akava Worksin etätyökysely 2021, akavaworks.fi

TRADENOMI

Etä- ja lähityön yhdistäminen on jatkossa halutuin tapa tehdä töitä.

toiminnalle kohtuutonta haittaa. Etätyön määrästä ja toimintaohjeista pitää sopia työpaikalla myös työsuojelun yhteistoiminnassa. Työtapaturmalain soveltaminen etätyössä on nykyisin suppeampaa kuin lähityössä ja osin myös tulkinnanvaraista. Sen vuoksi Akava esittää, että työtapaturmalain soveltamisalaa laajennetaan myös etätyössä tapahtuviin tapaturmiin. Lisäksi työsuojelun yhteistoiminnassa pitää tehdä työturvallisuuslain mukainen vaarojen selvittäminen ja arviointi etätyössä. Työnantajalla pitää myös olla lakisääteinen velvollisuus ottaa etätyövakuutus etätyötä tekeville työntekijöilleen. Etätyössä on huolehdittava myös ergonomiasta. Akavan mielestä työturvallisuuslaissa on säädettävä täsmällisemmin työnantajan velvollisuudesta varmistaa työergonomia etätyössä, jotta etätyötä voidaan tehdä aiheuttamatta työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista fyysistä ja psyykkistä kuormitusta. Akavan esitykset koskevat sekä yksityisen että julkisen sektorin työ- ja virkasuhteessa olevia.

ETÄTYÖ Akavalaisista 32 % haluaisi tehdä jatkossa ainoastaan tai lähes ainoastaan etätyötä.

3x pinnalla Työterveyslaitos tarjoaa verkkovalmennuksia ja oppaita työpaikkojen toiminnan kehittämisen tueksi. Osa koulutuksista ja oppaista on ilmaisia, joistain valmennuksista peritään osallistumismaksu.

Verkkovalmennus antaa esihenkilöille ja johdolle työkaluja estää ja vähentää kiusaamista, epäasiallista kohtelua ja häirintää työyhteisössä.

Kouluttautuminen henkilöstöetuna helpottaisi osaajapulaa EDELLYTIMME syyskuun alussa käydyn

maan hallituksen budjettiriihen löytävän keskeisiin työllisyys- ja osaamiskysymyksiin konkreettisia ratkaisuja, joilla turvataan tuleva kehitys työmarkkinoilla. – Koronan vuoksi moni asia on jäänyt odotustilaan, mutta päätöksentekoa työllisyystoimista ei enää voi työntää eteenpäin, sanoo edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula. – Yrityselämä on vahvasti tuonut esiin osaajapulan, johon maahanmuuton ohella ratkaisuja pitää hakea myös olemassa olevan työvoiman vahvasta osaamisen kehittämisestä, Rantamaula vaatii. Nykyisellään koulutusta tarjotaan työpaikoilla samanlaisena isolle joukolle, vaikka työntekijöiden tarpeet osaamisen kehittämiseksi ovat erilaisia. Mikäli kouluttautumisesta tehtäisiin verovapaa henki-

Työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi

löstöetu, osaamista saataisiin ylläpidettyä tehokkaasti. – Budjettiriihessä on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi osaamistason nostoon muuttamalla tuloverolakia 69 §:n eli tavanomaisen henkilökuntaedun osalta. Työnantajan kustantama koulutus voisi olla sen luonteesta riippumatta työntekijälle verovapaata aina 1 500 euroon saakka, sanoo erityisasiantuntija Henna Hirvonen. – Tämä muutos kannustaisi työntekijöitä ylläpitämään ja päivittämään osaamistaan, lisäksi se toimisi myös ennakoivana muutosturvana jatkuvasti muuttuvilla työmarkkinoilla. Työnantajille tällainen koulutusetu olisi kilpailuetu ja keino lisätä työntekijöiden sitoutumista. Samalla työkyky ja motivaatio kasvavat ja parantavat tuottavuutta, Hirvonen summaa. Koko tiedote tradenomi.fi

Ajanhallinnan pikaopas esihenkilöille käsittelee ajanhallinnan kysymyksiä työyhteisön yhteisesti ratkaistavina asioina.

Työ, tekoäly ja ihminen -koulutus antaa perustietoa tekoälystä, digitalisaatiosta ja niiden suhteesta työelämän muutokseen. ttl.fi

Jenni

Jenni Lakso asiantuntijaksi JENNI LAKSO aloitti elokuussa työnsä uutena vaikuttamisyksikkömme asiantuntijana. Hän vastaa yksityisen sektorin edunvalvonnan osalta teknologiateollisuudesta ja talous-

hallintoalasta. Lisäksi hänen tehtäviinsä sisältyy henkilöstöedustajien toiminnan kehittäminen, jäsenten kouluttaminen ja osallistuminen erilaisiin sisäisiin sekä ulkoisiin hankkeisiin.

Lakso työskenteli aiemmin työsuhdeasiantuntijana Suomen Farmasialiitossa ja hänellä on pitkä luottamusmieskokemus apteekkialalta. Koulutukseltaan Lakso on farmaseutti.

TRADENOMI

Ajassa Sanottua

”Kierrämme syksyllä ammattikorkeakouluissa tapaamassa opiskelijoita ständeillä ja luennoilla, joita pidetään myös virtuaalisesti. Toivotamme uudet tradenomiopiskelijat tervetulleiksi paikallisyhdistyksiemme ja Tradenomiopiskelijoiden toimintaan!”

Kysy meiltä

Minkälaisia tapahtumia Tradenomit tarjoaa ja löytyykö niistä tallenteita? Ratkaisu: Syyskaudella Tradenomit järjestää lukuisia tapahtumia, joiden aiheet käsittelevät muun muassa hyvinvointia, työnhakua, johtamista, esiintymistaitoja, talousasioita sekä työsuhteen juridisia kysymyksiä. Tapahtumat toteutetaan valtaosin virtuaalisesti, mutta varaudumme järjestämään myös lähitapahtumia, mikäli koronatilanne sen sallii. Tulevat tapahtumat ja aiempien koulutuksiemme tallenteen löydät verkkosivujemme tapahtumakalenterista. tradenomi.fi/tapahtumat

Eemeli Rajala Tradenomiopiskelijoiden toiminnanjohtaja

Tradenomien osaaminen esiin KULUVA vuosi on meille Tradenomeille 25:s

toimintavuosi ja juhlistamme sitä viestintä kampanjalla, jolla haluamme kasvattaa tutkinnon tunnettuutta ja arvostusta. Tradenomit ovat omien alojensa asiantuntijoita, joiden vahvuus on käytännön ja asiantuntijuuden yhdistäminen. Muutoskyvykkyytensä vuoksi tradenomit ovat tärkeä voimavara muuttuvassa työelämässä. Juhlavuoden kampanja näkyy Tradenomien omien kanavien lisäksi myös muissa medioissa. Kampanjan aikana kontaktoimme työelämän päättäjiä tehdäksemme tutkintoa tutuksi, autamme heitä tunnistamaan tradenomien potentiaalin ja kannustamme jatkossa rekrytoimaan yhä enemmän tradenomeja asiantuntijatehtäviin. Kutsumme kaikki tradenomit mukaan kampanjaamme kertomaan työarjen tradenomiteoista. Näin tradenomikunnan monipuolisuus, valmiudet ja osaaminen tulevat parhaiten esille. Pysy kuulolla ja tule mukaan edistämään kaikille meille tärkeää asiaa! 8

TRADENOMI

Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla henkivakuutuksella*, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti.

if.fi/henkivakuutus

Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020.

Teema

TRADENOMI

Kaikki mukaan työelämän kehittämiseen! Sivistynyt työyhteisö kehittää työtä aidossa vuoropuhelussa, johon kaikki pääsevät mukaan. Te k s t i : Tarja Sinervo / / K u v i t u s : Anna-Kaisa Jormanainen

inna Mattila-Aalto on hybridiyrittäjä ja toimii tutkimus- ja kehittämispäällikkönä TTS Työtehoseurassa. Hän on erilaisten työtehtävien ja kehityshankkeiden myötä nähnyt suomalaisen työelämän muutoksia jo kolmella vuosikymmenellä. – Työelämä on muuttunut paljon 90-luvulta lähtien. Eniten muutosta on tuonut digitalisaatio, jonka myötä voimme vaikuttaa ja olla yhteydessä suuriin määriin ihmisiä. Toinen suuri muutos on työssä lisääntynyt kiire. Kaikki todellakin tapahtuu entistä nopeammin. Kolmas muutos on töiden monialaisuuden lisääntyminen. Tradenomit ovat tästä hyvä esimerkki. He ovat perehtyneet moniin asioihin ja heiltä myös odotetaan yhä monipuolisempia taitoja, Mattila-Aalto sanoo. Työelämä suosii hänen mukaansa nopealiikkeisiä, ulospäinsuuntautuneita ihmisiä. Huolestuttavaa on se, että uupuneiden ja ahdistuslääkkeiden käyttäjien määrä nousee samaan tahtiin kuin sosiaaliset ja tehokkuusvaatimukset kasvavat.

Kahden kerroksen ongelmat Mattila-Aalto on havainnut, että työpaikan ongelmat nähdään usein kahdella eri tasolla.

TRADENOMI

”On tärkeää ymmärtää, että työ ja ongelmat ovat eri näköisiä eri paikoista.”

Työelämän uudistumisen esteet • Ihmisten aidon läsnäolon puute. • Kiireen ja väärin ajatellun tehokkuuden korostuminen. • Välittömän hyödyn hakeminen itselle.

– Ensinnä on johdon tulokseen ja tehokkuuteen liittyvät strategiset ongelmat, toisena sitten arjen työntekoa haittaavat ongelmat. Työpaikan kehittämispäivässä voidaan kysyä työntekijöiltä, mitä kehitysideoita heillä on. Mutta jotenkin arkitason ideat usein vaan vähitellen sulavat ja häviävät ilmaan. Samaan aikaan ihmiset voivat tahkota kuukausien ajan vaikkapa toimimattoman it-järjestelmän kanssa. – Kun ”isot” strategiset ongelmat nähdään tärkeinä, arjen pienet ongelmat jäävät helposti ratkomatta. On kuitenkin yhteinen etu, että puutumme työn epäkohtiin ajoissa ja koko yhteisön voimin, koska työpaikoille ei ole tarjolla muita keinoja työn vinoumien korjaamiseen. – Olisi tärkeää myös ymmärtää, että työ ja ongelmat ovat eri näköisiä eri paikoista. Siksi kaikkien pitäisi päästä mukaan kertomaan, mikä näyttää minun näkökulmastani ongelmalta. Jos ei katsota koko organisaation systeemiä, voidaan käyttää paljon energiaa väärien ongelmien ratkaisuun. Työpaikoilla tulisi suunnitella keinot, joilla kaikilta saataisiin kerättyä tietoa, kokemusta ja näkökulmia työskentelyn kehittämiseksi.

Rohkeasti mukaan kantamaan vastuuta

Työelämän uudistumisen keinot • Työpaikalla on järjestettävä yhteistä aikaa sen miettimiseen, mikä työssä on tärkeää. • Muistetaan työelämäsivistys. Se tarkoittaa, että tulemme työpaikalle avoimin mielin ja ystävällisellä asenteella – ja uskomme, että yhdessä pystymme rakentamaan hyvän työn kokonaisuuden, johon jokaisella on annettavaa. • Arkisiakin työn ongelmia ratkotaan yhdessä.

TRADENOMI

Mattila-Aalto toivoo aktiivisuutta myös työntekijöiltä. Psykologien mukaan ihmisellä on taipumus väistää ongelmia, sillä jos näemme itsemme osana ongelmaa, tunnemme siitä häpeää tai syyllisyyttä. Siksi syytämme mieluummin olosuhteita tai muita ihmisiä. – Meidän pitäisi kuitenkin nähdä rohkeasti itsemme osana ongelmaa, sillä muuten ei synny aitoa vuorovaikutusta. Ongelmien esiin tuominen on sekä yhteisön että meidän jokaisen vastuulla. Vain silloin sitoudumme etsimään yhdessä ratkaisuja pulmiin. – Usein valitetaan määräilevistä johtajista, mutta samaan aikaan annetaan käskyvalta ja vastuu jollekin muulle, yleensä juuri johtajalle. Samoin voidaan ylläpitää sisäänrakennettuja sääntöjä siitä, kenellä työyhteisössä on pätevin näkökulma. Erilaisiin työryhmiin valitaan kerta toisensa jälkeen samat tyypit. Silloin usein sivuutetaan ne ihmiset, jotka ovat kyynärpäitä myöten sisällä arjen työssä ja joilla olisi aitoa tietoa asioista. – Tärkeää olisikin ensin pysähtyä miettimään, keiden kehittämisessä pitää kulloinkin olla mukana. Albert

Vinkit keskusteluun ja työn kirkastamiseen

Arvosta mahdollisuutta osallistua ja kantaa kortesi paremman työelämän kekoon.

Tunnustele, oletko valmis kuulemaan muiden näkemyksiä ja keskustelemaan.

Tarkkailkaa yhdessä, mikä estää rohkeaa ja aitoa osallistumista. Pukekaa esteet toiveiksi muiden vikoja osoittelematta.

4 5

Kysy, kysy ja kysy – ystävällisesti ja vilpittömästi!

Suhtaudu kunnioittavasti muiden panokseen. Muista, että muutkin tietävät ja osaavat asioita.

Kirkastakaa yhdessä, mitä välittömiä hyötyjä, ”suurempaa hyvää”, työllänne haluatte tuottaa.

Tunnista ja tunnusta muiden arvo työn kokonaisuudessa. Etsikää yhdessä kokeilemalla parhaat keinot pelata yhteen.

Einstein sen jo sanoi: ”Vanhoilla menettelyillä ei pysty tuottamaan uusia ratkaisuja.” Mattila-Aalto painottaa sitä, että keskustelulle ja ihmisten kohtaamiselle pitää myös varata aikaa. Ihmisille pitää antaa mahdollisuus olla läsnä, eikä vain kiitää tehtävästä toiseen.

Mitä on työelämäsivistys? Työelämäsivistys on asia, jota Mattila-Aalto peräänkuuluttaa työpaikoille. – Sivistys-sanalla on hieman huono kaiku, kuin se tarkoittaisi ylhäältä sanelemista. Sivistykseen kuitenkin kuuluu paitsi tiedollinen ulottuvuus, myös niin sanottu sydämen sivistys. Se tarkoittaa sitä asennetta, jolla me kohtaamme muut, miten arvokkaana pidämme ihmistä ihmisenä ja miten otamme itsestämme ja toisista vastuuta. – Työelämässä sivistys tarkoittaa sitä, että ihminen ymmärtää oman paikkansa työn kokonaisuudessa, ottaa vastuuta ja pitää huolta työympäristöstä. Ihmiset ovat osa työympäristöä ja luovat sen yhdessä.

TRADENOMI

Teema

Valttina monipuolisuus

Mattila-Aalto kertoo silmiä avaavan esimerkin työntekijästä, joka työskenteli asiakaspalvelussa. Työntekijä kohteli aivan jokaista asiakasta samalla tavalla, riippumatta siitä, oliko asiakkaana johtaja vai laitapuolen kulkija. Hän piti myös huolen siitä, ettei kukaan ohittanut toisia. Hän käsitteli rauhallisen ystävällisesti jokaisen asian vuorollaan siinä järjestyksessä, kun ne hänelle tulivat. – Entäpä jos työpaikalla pystyttäisiin kohtaamaan jokainen ihminen, työntekijä tai asiakas, samalla tavalla? Voitaisiinko työpaikalla purkaa ajattelu, että joku ihminen on asiansa kanssa tärkeämpi kuin toinen? – Nyt elämme vielä maailmassa, jossa etsitään helppoja ja nopeita ratkaisuja. Kun on hätä, otamme esiin esimerkiksi nopean, yksittäiseen asiaan perehdyttävän koulutuksen. Sitäkin toki tarvitaan. Mutta meillä on jo riittävästi kokemusta siitä, että nopeilla ja helpoilla ratkaisuilla ei päästä pitkälle. Tarvitsemme tarkemmin koko organisaatiosysteemiin katsovia ja enemmän kaikki mukaan ottavia juttuja. Toimivampaa on, kun ihmiset itse tuovat työhön jotain omaa. Mattila-Aalto on kuitenkin toiveikas työelämän tulevaisuuden suhteen. Erityisesti nuorissa työntekijöissä näkyy se, että he jo lähtökohtaisesti odottavat tasa-arvoista kohtelua työpaikalla. – Nyt on paljon virtauksia siitä ajatuksesta, että ihmisiä tasa-arvoisesti mukaan ottamalla ja arvostamalla voidaan saavuttaa parempaa työelämää. Tätä työelämässämme tarvitaan ja tätä myös halutaan. T 14

TRADENOMI

Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Minna Mattila-Aalto TTS Työtehoseura

Minna Mattila-Aalto on koulutukseltaan työelämän vuorovaikutuksen sosiologiaan erikoistunut valtiotieteiden tohtori ja työn kehittämisen maisteri. Häneltä on vastikään ilmestynyt kirja Työelämän uudistumisen esteet.

NOORA HYVÄTTI on If Vahinkovakuutuksen Head of HR Business Partners. Hänen tiiminsä HR Business Partnerit ovat tiiviisti mukana rekrytoinneissa. Senior Recruiter Mika Roine puolestaan toimii rekrytoijana Nordean pääkonttorilla Helsingissä. Molemmilla on pitkän kokemuksen tuoma näkemys siitä, mitä tradenomit voivat työelämälle antaa. – Vakuutusyhtiö on läpileikkaus yhteiskunnasta, tarvitsemme kaikkien alojen osaajia lääkäreistä kauppatieteilijöihin. Suuri osa tehtävistä on kuitenkin myynnillisiä asiakaspalvelutehtäviä ja moniin niistä tradenomin koulutus on todella hyvä pohja, Hyvätti sanoo. Roine on nähnyt, että tradenomit tuovat mukanaan paljon käytännön kokemusta ja reipasta hands on -asennetta. – Tradenomit ovat usein yrittäjähenkisiä. Rekrytoinnin kannalta erityisen hyvä on se, että heillä on jonkin verran alan työkokemusta jo työharjoittelun kautta. Tulevaisuudessa Roine kannustaa panostamaan tradenomikoulutuksessa monipuolisuuteen, jotta työnhakija soveltuu useampaan erilaiseen tehtävään. – Kun automaatio yhä lisääntyy, jäljelle jäävät tehtävät, joihin kone ei kykene. Vuorovaikutustaidot on yksi sellainen. Pankkimaailmassa digitaalisuus lisääntyy edelleen, joten siihen kannattaa hankkia osaamista. Tulevaisuudessa myös jatkuva kehittyminen on tärkeää. Ensimmäinen tutkinto ei välttämättä jatkossa enää riitä, mutta on hyvä, jos pohjalla on monipuolinen koulutus. Meille tullaan töihin usein asiakaspalvelutehtävien kautta. Se kokemus antaa hyviä eväitä myös asiantuntijaja esihenkilörooleihin. Hyvätti toivoo, että tulevat tradenomit ymmärtäisivät sen, että jokaisessa tehtävässä tarvitaan myyntitaitoja. Myös opetuksessa saisi painottaa myynnin psykologian ymmärrystä. – Toivon tulevilta hakijoilta uteliaisuutta, halua oppia ymmärtämään liiketoimintaa ja katsomaan asioita monialaisesti. Toivon myös kärsivällisyyttä: vaikka tavoitteet olisivat johdon tehtävissä, niin ensin on hyvä oppia kunnolla se tehtävä, joka annetaan tehtäväksi. Sen jälkeen maailma on avoin.

Täydellinen etu: Kauppalehti Digi 0 € Tilaa Kauppalehti Digi nyt TRALin opiskelijajäsenetuna ajalle 1.10.2021 –28.2.2022 hintaan 0 €. Tilaus päättyy automaattisesti. Tee tilaus osoitteesta: kl.fi/tral2021

Vuoropuhelu

Hyvät eväät jatkuvaan oppimiseen Työelämälähtöisyys on tradenomitutkinnon valttikortti. Tutkinnosta saa hyvät opit muuttuvan työelämän kohtaamiseen – kunhan koulutusrahoituksen leikkaukset eivät syö enempää resursseja opetuksesta. Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va t : V i l l e R i n n e j a R o o p e Pe r m a n t o

Jaakko Hyvönen: Oman kokemukseni perusteella trade-

nomitutkinto tarjoaa monipuoliset eväät työelämään. Oman tutkintoni rakentaminen on ollut aikamoista tilkkutäkin tekoa: lopputulos on riippunut pitkälti siitä, millaisen opintosuunnitelman olen itselleni luonut. Monipuolisten suuntautumisvaihtoehtojen lisäksi työelämää sivuava käytännönläheisyys on opintojen ehdoton valttikortti. Työharjoittelut avaavat portin asiantuntijatöihin jo opiskeluaikana.

Henna Hirvonen: Liiton teettämien tut-

kimusten mukaan yli 70 prosenttia valmistuneista Tradenomien jäsenistä työllistyy asiantuntijaja johtotehtäviin. Tradenomit sijoittuvat erittäin laajasti eri sektoreille, ja tutkinto antaa tähän hyvät valmiudet.

Jaakko: Juuri valmiudet ovat tutkinnossa

Jaakko Hyvönen Tradenomien hallituksen puheenjohtaja.

sen parasta antia. Tutkinto opettaa lisäksi ongelmanratkaisukykyä ja käytännönläheistä osaamista. Itse tutkinto ei vielä tee asiantuntijaksi, mutta se antaa hyvän pohjan ja mahdollisuudet hakea oppia lisää myös työelämässä.

Henna: Jatkuvaa oppimista tarvitaan. Työelämä on murrok-

sessa, ja kaikki ennusmerkit viittaavat siihen, että asiantuntijatehtävien määrä kasvaa tulevaisuudessa. Kun opiskeluaikana oppii itsensä kehittämisen ja jatkuvan oppimisen tielle, työelämässäkin pärjää paremmin.

Jaakko: Saman olen itsekin huomannut. Muutosvauhti on töissä

välillä niin kova, että tämänhetkinen tieto ei välttämättä ole relevanttia enää puolen vuoden kuluttua. Muutoksiin täytyy osata reagoida, ja omaa osaamista tulee osata päivittää tarvittaessa.

TRADENOMI

Henna: Tradenomit ovat tutkimusten mukaan hyviä ja halukkaita päivittämään osaamistaan.

Jaakko: Totta. Esimerkiksi liiton järjestämät webinaarit ovat

tosi suosittuja – niiden avulla voi päivittää osaamistaan ilman, että osallistuisi varsinaisille kursseille tai hankkisi uuden tutkinnon.

Henna: Liitolla on tutkinnon kehittämisen ja osaamisen päivittämisen kannalta tärkeä tehtävä. Olemme olleet aktiivisesti mukana käymässä vuoropuhelua koulutusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen kanssa.

Jaakko: Edelläkävijyys ja tulevaisuuteen katsominen

on Tradenomeissa huomioitu strategiaa myöten. Olemme pohtineet paljon erilaisia skenaarioita siitä, mihin suuntaan maailma ja työelämä voivat kulkea lähivuosina. Meidän edunvalvontapalvelut ovat siksi heti täydessä iskussa, olivat muutokset millaisia hyvänsä.

Henna: Tähän tarvitaan edelläkävijyyden lisäksi myös ketteryyttä.

Henna Hirvonen Tradenomien erityisasiantuntija

Jaakko: Meillä on siihen hyvät eväät, sillä olemme tehneet 25 vuo-

den ajan tutkimusta sekä tutkinnosta että tradenomeista työelämässä. Tutkimusten mukaan jatkossa hyvinvoinnin merkitys yhteiskunnassa korostuu, ja työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen tulee panostaa aiempaa enemmän. Voimme kehittää palveluita tämän kohtaamiseen.

Henna: Nämä työelämän muutokset koskettavat myös tradenomeja. On hyvä, että tradenomit ovat haluttuja työmarkkinoilla, ja tutkinto tunnetaan jo laaja-alaisesti.

Jaakko:: Tietoisuus tutkinnosta on kasvanut viimeisten 10 vuoden

aikana etenkin isoissa kaupungeissa, joissa työllistymismahdollisuuksiakin on enemmän.

Henna: Se on hyvä asia, mutta tutkinnon laatuun pitää panostaa

jatkossa entistä enemmän. Viimeisen 10 vuoden aikana on leikattu iso osa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta, ja leikkaukset ovat osuneet opetukseen. Samaan aikaan aloituspaikkoja on lisätty.

Jaakko: Se ei ole hyvä yhtälö. Itse ajattelen niin, että tradenomeja

tulisi kouluttaa siellä, missä töitä on heille tarjolla. Kasvukeskuksissa on yrittäjyyttä, teollisuutta ja kansainvälisiä yrityksiä, ja kasvukeskuksissa tarvitaan asiantuntijoiden osaamista myös jatkossa.

assa Käy tutustum n! aa gi strate ategia tr /s i.fi tradenom TRADENOMI

Työn arjessa

Määrätietoinen tie

unelmatyöhön

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen johtaa Suomen suurinta maapuolustusjärjestöä. Tradenomitutkinto antoi siivet edetä unelmatyötä kohti. Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va t : V i l l e R i n n e

un Reserviläisliiton toiminnanjohtajan viiden vuoden määräaikainen pesti aukesi hakuun viime keväänä, Minna Nenonen tiesi heti, että paikkaa olisi haettava. Nenonen valittiin, ja hän aloitti tehtävässä elokuussa. Hän on ensimmäinen nainen valtakunnallisen reserviläisjärjestön toiminnanjohtajana. – Tämä on tähänastisen urani huipennus ja tehtävään pääsy on pitkän työn tulos. Tuskin olisin tässä paikassa esimerkiksi ilman aiemmin suorittamaani tradenomitutkintoa, hän kertoo. Toiminnanjohtajana Nenosen työpäivät koostuvat paitsi johtamisesta myös sidosryhmien tapaamisesta ja edunvalvontatyöstä. – Näin alussa aikaa kuluu myös luottamuksen rakentamiseen puolin ja toisin. Toistaiseksi yksikään päivä ei ole ollut sellainen, mitä olisin kuvitellut, eikä tavallista työpäivää varmasti olekaan. Olen saanut aivan valtavan hyvän henkilökunnan, ja pyrin olemaan heille vähintään yhtä hyvä esihenkilö.

Sotilaasta kaupalliselle alalle Tie toiminnanjohtajan saappaisiin on kulkenut monen mutkan kautta. Nenonen oli päättänyt jo lapsena lähtevänsä armeijaan. Sotaveteraani-isoisän kanssa vietetty aika oli vakuuttanut hänet siitä, että jos naiset koskaan pääsisivät armeijaan, Nenonen lähtisi sille tielle ja seuraisi isoisän jalan18

TRADENOMI

jälkiä maanpuolustustyössä. – En ole missään nimessä sotahullu, mutta isoisän ansiosta halusin ehdottomasti puolustamaan isänmaata, Nenonen sanoo. Parikymmentä vuotta sitten Nenosen oli kuitenkin tehtävä hankalia päätöksiä. Hän toimi sopimussotilaana Porin prikaatissa ja haaveili sotilasurasta. Silloinen perhetilanne kuitenkin esti haaveiden toteuttamisen. Maanpuolustus jäi harrastukseksi, ja tilalle oli pakko keksiä jotain muuta. Nenosen lukio-opinnot olivat jääneet kesken ennen armeijaa, ja armeijassa kehotettiin suorittamaan opinnot loppuun. Nenonen kiinnostui kaupallisesta alasta ja jatkoi lukio-opintojen jälkeen kauppaopistoon. – Sotilasuran lisäksi olin onneksi kiinnostunut matematiikasta. Olen aina ollut kova tekemään töitä, ja tein töitä tilitoimistossa ja vakuutusalalla. Perustin oman yrityksenkin ja tein sen kautta kirjanpitotöitä, hän muistelee.

Tradenomiopinnoista potkua uralle Kauppaopistosta valmistumisen jälkeen Nenonen päätyi töihin Alastaro Golfiin, ja pian hän löysi itsensä saman yrityksen toiminnanjohtajan tehtävistä. Kouluttautuminen jatkui. – Silloinen esihenkilöni kannusti kouluttautumaan työn ohessa enemmän. Aloitin kouluttautumisen hakeutumalla Vierumäen urheiluopistoon suorittamaan

Urani 1999 Armeijan palvelukseen Porin prikaatiin, johtajakouluun ja aliupseerikouluun. 2000–2001 Lukio 2001–2002 Sopimussotilaana 2002–2004 Merkonomitutkinto 2005–2006 Maaseutuyrittäjän tutkinto 2004–2010 Töissä tilitoimistossa, kirjanpitäjänä ja vakuutusalalla 2010–2018 Alastaro Golfin toiminnanjohtaja 2017 Tradenomi (AMK), Turun ammattikorkeakoulu 2018–2021 Maanpuolustustehtäviä 2021– Reserviläisliiton toiminnanjohtaja

M i n n a N e n o n e n aloitti Reserviläisliiton toiminnanjohtajana elokuun alussa. Hän uskoo, että tradenomiopinnot mahdollistivat uralla etenemisen. TRADENOMI

Työn arjessa

“Tradenomitutkinto auttoi päivittämään kaupallista osaamista.” muiden golf- ja jääkiekkojohtajien kanssa yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa ja tästä innostuneena päätin jatkaa omia opintoja. Nenonen päätyi Turun ammattikorkeakouluun, ensin avoimelle puolelle ja myöhemmin monimuoto-opintoihin tekemään tradenomitutkintoa. – Se oli käänteentekevä liike urallani. En usko, että ilman tradenomiopintoja olisin päässyt lähellekään nykyistä työtehtävääni, hän sanoo. Tradenomiopinnoissa Nenonen ilahtui etenkin siitä, miten lähellä työelämää opinnot olivat. – Opinnot ja tutkinnon sisältö ylittivät odotukseni. Pystyin heti hyödyntämään oppeja omassa työssäni. Tutkinnosta on ollut sittemmin muutenkin paljon hyötyä. Sen avulla pääsin päivittämään kaupallista osaamistani ja verkostoitumaan.

Unelmatyö kutsuu Nenonen ehti lopulta työskennellä golfjohtajana yhdeksän vuotta. Vuonna 2018 maanpuolustus alkoi taas houkutella uravaihtoehtona. – Golfmaailma oli mielenkiintoinen, mutta toiminnanjohtajana etenemismahdollisuuteni olivat rajalliset. Perhetilan20

TRADENOMI

teeni oli muuttunut, mutta sotilaskouluun olin jo liian vanha. Nyt golf sai jäädä harrastukseksi. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksestä (MPK) aukesi Nenoselle koulutussihteerin paikka, joka vaihtui sittemmin valmiuspäällikön tehtäväksi. Lisäksi Nenonen toimi luottamustehtävissä muun muassa Varsinais-Suomen Reserviläispiirin puheenjohtajana sekä Reserviläisurheiluliiton varapuheenjohtajana. Haaveissa siinsi myös nykyinen pesti Reserviläisliiton toiminnanjohtajana. – Tiesin, että paikka tulisi jossain vaiheessa auki, mutta en ollut varma olisinko siihen tarpeeksi pätevä. Olin todella iloinen, kun lopulta kuulin, että minut on valittu unelmatehtäviini. Nenosen työhön toiminnanjohtajana liittyy edelleen myös taloushallintoon liittyviä kysymyksiä, kuten budjetointia ja toimintasuunnitelmien tekoa. Fyysinen työpaikka sijaitsee Helsingissä, jonne Nenonen kulkee Salosta bussilla. – Tämä työ on mielekästä, monipuolista ja vaihtelevaa, välillä toki raskastakin, mutta ennen kaikkea palkitsevaa. Työ vaatii uudenlaista otetta. Olen kova puhumaan, ja tässä tehtävässä täytyy osata pitää kieli kurissa, Nenonen nauraa. T

Nopeaa Mihin tähtäät tulevaisuudessa? Pyrin hoitamaan tämän tehtävän niin hyvin kuin mahdollista, mutta en ole poissulkenut sitä, että esimerkiksi opiskelisin vielä lisää. Olen varmasti jatkossakin kunnianhimoinen ja haluan kehittää itselleni tärkeitä asioita eteenpäin.

Mitä haluaisit osata paremmin? Tällaisessa työtehtävässä ei voi tuudittautua siihen, että osaisi jo kaiken. Haluan kehittyä niin henkilöstöjohtamisessa kuin hallinnollisellakin puolella.

Miten vietät vapaa-aikaasi? Metsästän puolisoni ja hirvikoiramme kanssa, lenkkeilen, käyn kuntosalilla ja pelaan golfia. Harrastan myös pienimuotoisesti maataloutta viljelemällä vanhempieni maatilalla Oripäässä.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä tradenomitutkinto on antanut Minnalle. tradenomi.fi

Tärppi Näin harjoittelet sanatonta viestintää

Kompensoi ja korosta

Korona-aikana viestintä tapahtuu yhä enemmän teknologian välityksellä. Se on muuttanut sanatonta viestintää ja tehnyt siitä ajoittain niukkaa. Videokuva rajaa pois elehtivät kädet ja puhelussa puhekumppanin ilmeet jäävät näkemättä. Luontaisen sanattoman viestinnän puuttumista kannattaa yrittää kompensoida ja lisätä elävyyttä niihin piirteisiin, jotka välittyvät. Osoita herkemmin kuuntelevasi ja ymmärtäväsi. Videopuhelussa huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi kasvojen ilmeiden vaihtelemiseen ja hymyilyyn, puhelimessa taas äänenpiirteiden korostamiseen.

Sillä mitä emme sano on väliä

Teksti: Ida Ijäs // Kuva: iStock

Sanaton eli nonverbaalinen viestintä välittyy muun kuin sanojen avulla ja on olennainen osa vuorovaikutusta. Esimerkiksi erilaiset nonverbaaliset viestit, kuten ilmeet, käsien eleet, katse ja kehon asennot ovat sanatonta viestintää. Myös puhe sisältää sanojen lisäksi sanatonta viestintää äänenpiirteiden, kuten puheen temmon, korkeuden ja sävyn, kautta. Sitä ovat myös aikaan liittyvät piirteet, kuten ajoissa oleminen tai vastausnopeus puheeseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jos kielellinen ja sanaton viestintä ovat ristiriidassa, uskomme helpommin sanatonta viestintää. Siksi onkin väliä, mitä sanattomalla viestinnällä haluamme välittää muille.

Vältä liikaa analyysia

Havainnoi ja toista

Helpoin tapa harjoitella sanatonta viestintää on havainnoida muita. Kokeile esimerkiksi katsoa tv-sarjaa ilman ääniä. Mitä henkilöiden sanaton viestintä välittää? Reflektoi omia vaikutelmiasi. Jos saat palaverissa työkaverista innostuneen kuvan, mistä vaikutelma syntyy? Myös omaa sanatonta viestintää kannattaa havainnoida. Hyvä keino on katsoa omaa esiintymistä jälkikäteen videolta. Jos huomaat sanattomassa viestinnässäsi korjattavaa, voit kiinnittää siihen erityistä huomiota. Esimerkiksi esiintymistilanteissa katseella on suuri merkitys. Jos luet helposti suoraan papereista, voit kirjata muistiinpanoihin aika ajoin muistutuksen katsoa yleisöön. Tapaa toistaessa siitä tulee nopeasti rutiini.

Vaikka sanattomalla viestinnällä on monessa vuorovaikutustilanteessa suuri merkitys, se ei aina ole tärkeämpää kuin sanallinen viestintä. Osassa vuorovaikutustilanteista sanaton viestintä korostuu, mutta osa on tiukasti kielellisen viestinnän varassa. Sanatonta viestintää ei myöskään kannata alkaa ylianalysoimaan tai etsimään siitä piilomerkityksiä. Ihminen voi otaksua ja arvailla, mitä toisen eleet ja ilmeet viestivät, mutta suoria ja varmoja päätelmiä sanattomasta viestinnästä ei voida tehdä.

Vinkit sanattomaan viestintään antoi Tampereen yliopiston viestinnän professori Pekka Isotalus.

TRADENOMI

Pykälin Kysy ja työsuhdejuristi vastaa

Milloin kilpailukieltoehto on pätevä? Kysymys: Työsopimuksessani

TRADENOMI

on sovittu kuuden kuukauden kilpailukieltoehdosta ja kuuden kuukauden palkkaa vastaavasta sopimussakosta. Onko ehto pätevä?

Vastaus: Työsopimuslain 3 luvun 5 §:n mukaan työsuhteen päättymisen jälkeisen kilpailukieltoehdon solmiminen edellyttää työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä. Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä,

työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta tai työntekijän asemasta ja tehtävistä. Erityisen painavan syyn on tullut olla olemassa sekä kilpailukieltosopimuksen solmimisen että työsopimuksen irtisanomisen hetkellä. Kilpailukieltosopimuksella saadaan lähtökohtaisesti rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi.

Usein sekä kilpailukiellon pätevyyden että pätemättömyyden puolesta voidaan löytää argumentteja ja asia jää tulkinnanvaraiseksi. Valitettavasti kilpailukieltosopimuksen pätevyyden vahvistaa viime kädessä vasta tuomioistuin. Tästä syystä suosittelemme aina keskustelemaan työnantajan kanssa kilpailukieltosopimuksen pätevyydestä. Näin selviää, mitä työnantaja on halunnut kilpailukieltosopimuksella suojata ja mikä työnantajan näkemyksen mukaan on ollut Työsopimuslain edellyttämä erityisen painava syy kilpailukiellolle. Yleensä kilpailukieltoa koskevat epäselvyydet selviävät keskustelemalla ja asioista pystytään sopimaan.

Voiko etänä noudattaa liukuvaa työaikaa ja tehdä ylityötä? Kysymys: Työnantajan mukaan etätyössä ei voi tehdä ylitöitä tai liukumaa. Pitääkö tämä paikkansa? Entä voiko työnantaja vaatia etätyössä normaalia työntekoa myös silloin, kun työntekijän lapsi on sairaana tai karanteenissa?

Vastaus: Etänä tehty työ on työaikalain näkökulmasta työaikaa aivan samalla tavalla kuin työnantajan toimipisteessä tehty työ. Jos siis työpaikalla noudatetaan normaalisti liukuvaa työaikaa, tulee liukuvan työajan hyödyntäminen olla mahdollista myös etätyössä. Liukuvan työajan tarkoitus on antaa työntekijälle mahdollisuus päättää itse työn alkamis- ja päättymisajankohdasta. Näin ollen liukuvan työajan käyttö on työntekijän eikä työnantajan päätettävissä oleva asia. Ylityö sen sijaan toimii päinvastoin eikä työntekijä voi tehdä korvattavaa ylityötä ilman työnantajan nimenomaista hyväksyntää. Työaikalain mukaan ylityön tekeminen edellyttää sekä työnantajan että työntekijän suostumusta. Näin ollen työnantaja voi kieltää työntekijää tekemästä ylityötä riippumatta siitä, tehdäänkö Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa? Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi

työtä etänä vai työnantajan toimipisteellä. Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan, kun työntekijän oma tai hänen taloudessaan vakituisesti asuva alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti. Tämä sama oikeus koskee myös etätyötä tekevää työntekijää. Työsopimuslaissa säädetty tilapäinen hoitovapaa on palkaton vapaa. Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu, että tilapäisen hoitovapaan ajalta maksetaan normaali palkka. Jos työntekijän lapsi on asetettu karanteeniin mutta ei ole itse sairastunut, työntekijä ei voi pitää tilapäistä hoitovapaata. Sen sijaan työntekijällä voi olla oikeus Työsopimuslaissa säädettyyn poissaoloon pakottavista perhesyistä, jos lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin leviämisen estämiseksi, ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemään työtään. Työntekijällä voi olla oikeus saada Kelan maksamaa tartuntatautipäivärahaa, jos karanteeniin asetettu lapsi on alle 16-vuotias ja työntekijälle aiheutuu lapsen hoitamisesta ansionmenetystä.

Muista!

Näin kilpailukieltolainsäädännön muutosesitys vaikuttaa työsopimuksen kilpailukieltoon Kilpailukieltolainsäädännön muutosta ei ole vielä hyväksytty eduskunnassa, mutta uuden lain on esitetty astuvan voimaan 1.1.2022. Esityksen mukaan, jos kilpailukieltoajaksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle kilpailukieltoajalta korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta. Jos taas kilpailukiellon kesto on yli kuusi kuukautta, korvaus vastaa 60 prosenttia työntekijän palkasta. Korvauksen on tarkoitus kompensoida sitä haittaa, joka työntekijälle aiheutuu, kun hän ei voi heti työsuhteen päätyttyä työllistyä samalle alalle ja hyödyntää osaamistaan täysimääräisesti. Lakiesitykseen sisältyy vuoden (1.1.–31.12.2022) siirtymäaika. Siirtymäajan puitteissa työnantajat voisivat varautua lainsäädännön muutokseen ja tarvittaessa neuvotella kilpailukieltosopimusten muutoksista sekä irtisanoa tarpeettomat kilpailukieltosopimukset. Siirtymäaika vaikuttaisi ennen siirtymäaikaa solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin seuraavasti: 1. Jos työntekijä irtisanoutuisi ja kilpailukieltoaika päättyisi siirtymäaikana (31.12.2022 mennessä), korvausvelvollisuutta ei olisi. 2. Jos työntekijä irtisanoutuisi siirtymäaikana, mutta kilpailukieltoaika päättyisi siirtymäajan päättymisen jälkeen (31.12.2022 jälkeen), korvausvelvollisuus koskisi sitä osaa rajoitusajasta, joka sijoittuisi siirtymäajan päättymisen jälkeiselle ajalle. Siltä osalta rajoitusaikaa, joka ajoittuisi siirtymäajalle ei siis tarvitsisi maksaa korvausta. 3. Jos kilpailukieltoaika sijoittuu kokonaisuudessaan siirtymäajan jälkeiseen aikaan, työnantajan tulee maksaa uuden lain mukainen korvaus koko kilpailukieltoajalta. Työnantajan kanssa kannattaa keskustella siitä, onko työsopimuksen kilpailukieltoehto tarpeellinen ja onko sille Työsopimuslain edellyttämä erityisen painava syy. Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien lakiasiainjohtaja Niina Riipinen.

TRADENOMI

Ota haltuun

Kerro, missä olet hyvä Haluatko tulla headhuntatuksi unelmiesi työpaikkaan? Tee osaamisesi näkyväksi, neuvovat suorahakukonsultit. Te k s t i : S a n n a L e s k i n e n / / K u va t : i S t o c k

TRADENOMI

S u o r a h a k u ko n s u l t t i etsii nimenomaan tehtävästä innostunutta hakijaa, sillä innostus indikoi työssä menestymistä.

onet mielenkiintoiset työpaikat täytetään ilman, että niistä julkaistaan yhtään työpaikkailmoitusta. Työntekijöitä etsitään jatkuvasti suorahaun eli niin kutsutun hiljaisen haun avulla. Mutta miten kiinnittää suorahakukonsulttien huomio itseensä?

Ensimmäinen askel on yksinkertainen – Kannattaa tehdä työt todella hyvin, sanoo Timo Jäntti, Tapflow Finlandin senior partner. Sana ammattiosaamisesta voi kiiriä eteenpäin oman verkoston kautta aina rekrytointikonsultille asti. – Toinen askel on oman ammattibrändin rakentaminen. LinkedIn on tänä päivänä tärkein väline oman ammattitaidon ja kokemuksen viestimiseen. Omasta osaamisesta ja ammatillisista tavoitteista kannattaa kertoa mahdollisimman suoraan ja kattavasti. Sen lisäksi, että kertoo aiemmista työtehtävistään, olisi hyvä kertoa, mitä eri tehtävissä on saanut aikaiseksi. Muista hakijoista voi erottua miettimällä, millä hakusanoilla haluttuihin työtehtäviin etsitään rekrytoitavia kandidaatteja. LinkedIn-profiiliin kannattaa siis lisätä omasta ammattiosaamisesta ja työkokemuksesta kertovia avainsanoja. Suorahakukonsulttien käyttämiä avain-

sanoja voivat olla esimerkiksi tilinpäätös, järjestelmäintegraatio tai vaikkapa hr. Avainsanoja voi hyödyntää esimerkiksi oman profiilin otsikossa, ammattiroolin kuvauksessa ja työhistoriassa.

Motivaatio vie pitkälle Jäntti kertoo, että oleellinen osa suorahakukonsultin työtä on hakijan motivaation kartoittaminen. – Muutosta työelämässä ei kannata hakea muutoksen vuoksi, Jäntti sanoo. – Jos hakija on innoissaan työtehtävästä, hän tulee todennäköisemmin menestymään tehtävässään. Jäntti etsii työkseen hallitusjäsenten ja ylimmän johdon lisäksi ammattilaisia keskijohdon tehtäviin. Hän kertoo, että suorahakukonsultit etsivät asiakkailleen sopivia kandidaatteja myös seuraamalla artikkeleita muun muassa talouslehdistä. Vasta valmistuvan tradenomin osaamisesta taas voi kertoa aktiivisuus ja roolin ottaminen järjestöissä ja yhdistystoiminnassa. Uutta työtä hakeva voi myös ottaa reippaasti itse yhteyttä suorahakua tekeviin yrityksiin. Duunitori on julkaissut jo usean vuoden ajan suorahakuyritysten listauksen. Sen mukaan Suomessa on yli 150 suorahakua tekevää yritystä. – Hyvin harvat Suomessa toimivat suorahakuyritykset ovat erikoistuneet rekry-

3 x Näin sinut löydetään suorahakuun

1ajanLinkedIn-profiili ja sen avainsanat tasalle

Minkä alan työpaikan haluat? Omaan LinkedIn-profiiliin kannattaa kirjoittaa sellaisia avainsanoja, joilla suorahakukonsultit voivat etsiä hakijoita kyseiseen työhön.

yhteyttä suora2 Ota hakuyritykseen Suorahakukonsultit arvostavat hakijan aktiivisuutta ja heihin voi ottaa suoraan itse yhteyttä. Jos sopivaa työpaikkaa ei juuri nyt löydy, konsultti voi osata ohjata hakijan eteenpäin.

haluamaasi 3 Soita työpaikkaan

Yritykset ja organisaatiot hakevat työntekijöitä jatkuvasti, vaikka eivät julkisesti kertoisikaan hiljaisen rekrytoinnin olevan käynnissä. Jos käy hyvin ja ajoitus osuu kohdalleen, yrityksestä ohjataan kandidaatti suorahakua tekevälle konsultille.

TRADENOMI

Ota haltuun L i n ke d I n on tärkein kanava oman ammattitaidon ja kokemuksen viestimiseen. Kiinnostus uusiin tehtäviin kannattaa mainita profiilissa.

Vinkki!

Ensin pirisee puhelin

Käy katsomassa tallenne Tradenomien suorahakuwebinaarista: tradenomi.fi -> tapahtumat -> tallenteet

toimaan ammattilaisia vain tietyltä alalta. Useimmat alan yritykset rekrytoivat hyvin laajasti eri tasoisiin työtehtäviin. Vain muutamat niistä rekrytoivat pelkästään ylintä johtoa, kertoo toimitusjohtaja Toni Koskinen HRS Advisorilta. Rekrytointiprosessi voi olla sattumien summa, jossa sekä rekrytoivan yrityksen että kandidaatin ajoitus ja tavoitteet osuvat yksiin. Joskus kuitenkin sopivaa työpaikkaa voi joutua odottamaan. – Suorahakukonsultilla on harvoin juuri sellainen haku meneillään, johon kandidaatti sopisi. Vaikka hakija ja työpaikka eivät heti löytäisi toisiaan, suorahakukonsultilta voi saada hyviä vinkkejä siitä, miten edetä työnhaussa, tai kehen kannattaisi olla yhteydessä. – Meidän työtämme on kohdata ihmisiä.

Käsi pystyyn, hakija Mitä suorahakuprosessissa sitten ei kannata tehdä? Kaikkein huonoin lopputulos eri osapuolille koituu, jos hakija liioittelee ammattiosaamistaan ja työkokemustaan, tai valehtelee. Suorahakukonsulteilla on kysymyspatteristot, joilla selvitetään hakijoiden osaaminen mahdollisimman hyvin. Suorahakua tekevän yrityksen tehtävä on odotusten hallinta, eli sen kertominen, mitä tapahtuu hakuprosessin eri vaiheissa. Toni Koskinen kehottaa suorahakuprosessiin päässyttä olemaan kärsivällinen. – Joskus rekrytointiprosessit kestävät pitkään. Kannattaa olla itse aktiivinen 26

TRADENOMI

ja kysyä, missä vaiheessa rekrytointi on. Kannattaa myös kertoa, jos joku asia alkaa askarruttamaan, tai jos lopulta ei olekaan kiinnostunut tehtävästä. Suorahakuprosessi kestää tyypillisesti muutaman kuukauden. Joskus aikaa voi kuitenkin kulua enemmän, kun rekrytoiva organisaatio haluaa tutustua useisiin eri kandidaatteihin, tai työtehtävästä esimerkiksi eläkkeelle jäävän seuraajan suunnittelu aloitetaan todella hyvissä ajoin. Joskus käy myös niin, että prosessi raukeaa, jos sopivaa kandidaattia ei löydy tai rekrytoivan organisaation tilanne muuttuu. Koskinen korostaa oman aktiivisuuden merkitystä myös suorahakuun pyrkivälle. Esimerkiksi LinkedInissä on hyvä kertoa suoraan, minkälainen on oma työtilanne ja mitkä ovat henkilökohtaiset tavoitteet työtehtävien ja uran suhteen. Jos hakee uusia työtehtäviä, se kannattaa omassa profiilissa reippaasti mainita. – Kannattaako olla käsi pystyssä? Kyllä kannattaa, sanoo Toni Koskinen. T

Senior Partner Timo Jäntti Tapflow Finland

Toimitusjohtaja Toni koskinen HRS Advisors

SUORAHAKUKONSULTTI saa asiakkaaltaan toimeksiannon, jossa on hahmoteltu työtehtävään haettavan kandidaatin ihanneprofiili: minkälainen on uuden työntekijän työkokemus ja osaaminen, tai mitä muita vahvuuksia sopivalla kandidaatilla on. Nykyään korostetaan paljon esimerkiksi tiimityötaitoja. Kun suorahakukonsultti on löytänyt sopivalta vaikuttavan kandidaatin, hän yleensä ottaa yhteyttä puhelimitse. Ensimmäinen yhteydenotto voi myös tulla LinkedIn-viestinä tai sähköpostina. Ensimmäisessä tapaamisessa suorahakukonsultti kertoo kandidaatille työtehtävästä ja siitä minkälaista ihmistä tehtävään haetaan. Hakijan tausta käydään tarkasti läpi ja peilataan hakijan osaamista työtehtävän vaatimuksiin. Ensimmäinen tapaaminen on nykyään usein etätapaaminen esimerkiksi Teamsin välityksellä. Keskeinen osa suorahakukonsultin työtä on hakijan motivaation kartoittaminen. Lopputuloksen pitää olla molemmille osapuolille, sekä hakijalle että rekrytoivalle organisaatiolle, hyvä. Tapaamisen pohjalta asiakkaalle esitellään tehtävään sopivat hakijat. Keskustelun pohjalta kutsutaan osa hakijoista henkilöarviointiin ja tapaamiseen rekrytoivan asiakkaan kanssa. Joskus asiakkaan puolella tapaamisessa voi olla koko tiimi, tai esimerkiksi johtoryhmä. Joskus suorahakukonsultit joutuvat kontaktoimaan monia ihmisiä ennen kuin sopivat kandidaatit löytyvät. – Ihmiset miettivät todella tarkkaan, kiinnostavatko heitä uudet haasteet. He haluavat myös tietää minkälainen yritys ja lähiesimies on, sanoo Toni Koskinen HRS Advisorista.

Kun työelämässä sattuu, me turvaamme selustasi. kokokassa.fi/paivarahalaskuri/ KOKOn maksama ansiopäiväraha

n. 1 900 €/kk*

Kelan maksama peruspäiväraha

n. 700 €/kk* *Jos palkka 3 500 €/kk

Tradenomien täysjäsenenä sinulle kuuluu automaattisesti myös työttömyyskassa KOKOn jäsenyys.

Jäsenelle Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta

Palveluksessasi 24/7 Tradenomien palveluista moni on jäsenten käytettävissä kellon ympäri, ajasta ja paikasta riippumatta. Työelämään liittyvissä aiheissa apua, vinkkejä ja inspiraatiota antavat esimerkiksi Digijuristi, monipuolinen videokirjasto ja työnhaun verkkokurssi. Te k s t i : I d a I j ä s // K u va : i S to c k

Digijuristista apua kotisohvalta käsin

Tradenomien sähköinen lakipalvelu Digijuristi vastaa yleisimpiin työsuhdekysymyksiin kellonajasta riippumatta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi määräaikaisiin työsuhteisiin, palkkaan tai työsuhteen päättymiseen liittyvät asiat. Digijuristin kautta jäsenet voivat myös täyttää esitietoja esimerkiksi alkavasta riita-asiasta, ja näin nopeuttaa asian käsittelyä työsuhdejuristin kanssa. Jos Digijuristista ei löydy vastausta itseä askarruttavaan kysymykseen, palvelussa voi jättää myös avoimen yhteydenottopyynnön. Digijuristia kehitetään jatkuvasti jäsenten tarpeita parhaiten vastaavaksi, ja avointen yhteydenottojen avulla voidaan arvioida, millaisia vastauksia palveluun mahdollisesti on tarvetta lisätä.

TRADENOMI

Nostetta työnhakuun verkkokurssista

Itsenäisesti suoritettava Tradenomien Menesty työnhaussa -verkkokurssi antaa neuvoja ja opastaa jokaiseen työnhaun vaiheeseen aina oman osaamisen tunnistamisesta hyvän hakemuksen kirjoittamiseen ja haastattelutilanteessa menestymiseen. Opetusvideoiden lisäksi verkkokurssi sisältää runsaasti erilaisia työnhakuun liittyviä harjoituksia, joita voi tehdä omaan tahtiin ja itselle sopivana ajankohtana. Kurssista löytyvät myös omat osionsa hyvän työsopimuksen ja palkan neuvotteluun sekä selkeät mallit ansioluettelon ja työhakemuksen kirjoittamiseen.

Te k s t i : I d a I j ä s / / K u va : S a m i H e i s ka n e n

Videokirjastosta nopeita täsmävinkkejä työelämään

Tutuksi

Arvokasta tietoa Anna Sirviö-Hautala työskentelee Tradenomien viestintäyksikössä tutkimustoiminnan ja tiedontuotannon kehityspäällikkönä. Työssään hän vastaa muun muassa jäsen- ja opiskelijatutkimuksien toteuttamisesta. ”VASTAAN Tradenomien tiedontuotannosta ja tutkimustoiminnasta, ja osallistun myös markkinointiin ja palvelumuotoiluun. Työni on osa viestintäyksikköä, mutta käytännössä tutkimusprojekteja suunnitellaan ja toteutetaan laaja-alaisesti yhdessä eri osa-alueiden asiantuntijoiden kanssa. Työni tavoitteena on tuottaa tietoa koko organisaation tarpeisiin: niin toiminnan suunnitteluun, edunvalvontaan, palvelukehitykseen kuin viestintäänkin. Työhöni kuuluu vuosittain jäsen- ja opiskelijatutkimuksien toteuttaminen. Niissä kerätään tietoa esimerkiksi jäsenten työsuhteista ja

-urista, palkkauksesta, osaamisesta ja yrittäjyydestä. Jäsentutkimusraportit ovat tärkeä vuosittainen tiedonlähde Tradenomeille. Parasta työssäni on se, miten kokonaisvaltaisesti pääsen syventymään liiton toiminnan eri osa-alueisiin. Tutkimuksen kautta saan myös kuvan siitä, mitä tradenomien työelämässä tapahtuu. Olen koulutukseltani tradenomi ja kauppatieteiden maisteri. Tulin Tradenomeihin töihin alun perin vuonna 2014 perhevapaan sijaiseksi. Työnkuvani on vuosien varrella vaihdellut ja kehittynyt, mutta nykyisessä työssäni viestintäyksikössä olen ollut nyt vuoden verran.”

Tradenomien monipuolinen videokirjasto sisältää yli 90 napakkaa videota, jotka antavat vinkkejä ja inspiraatiota työarjen erilaisiin aiheisiin. Videoiden teemat käsittelevät esimerkiksi uraa, yrittäjyyttä, työhyvinvointia ja työn tulevaisuutta. Tämän vuoden erikoisteemana on etätyö, jonka kautta videoissa annetaan vinkkejä ja työkaluja esimerkiksi etätyössä jaksamiseen ja oman työn johtamiseen. Videot ovat uravalmentajien, psykologien ja hyvinvoinnin ammattilaisten toteuttamia. T Juttuun on haastateltu asiantuntijoina Tradenomien lakiasiainjohtaja Niina Riipistä ja ura- ja työhyvinvointipalveluiden päällikkö Pilvi Nybomia.

Kehityspäällikkö ”Tiedon lisääminen koko organisaatiossa edistää myös jäsenten asiaa.”

TRADENOMI

Ytimessä

Parempia työehtoja, kiitos! Akavalaisissa liitoissa odotetaan jännityksellä tulevia tes-neuvotteluita. Neuvotteluissa väännetään kättä myös monista tradenomeille tärkeistä asioista. Te k s t i : P i M ä k i l ä // K u va : i S t o c k

omarahat, palkallinen äitiyssopisikin palkankorotuksista paikallisesti – Pohdimme, miten saamme turvattua ja isyysvapaa ja kilpailukykyiyleiskorotusten sijaan, Rantamaula sanoo. sen, että jokaisen jäsenen ääni tulee kuulnen palkkataso. Siinä muutama Hän muistuttaa, että neuvottelut luksi, Rantamaula sanoo. asia, joita työssäkäyvänä saattaa vaikuttavat muutenkin monella tavalla Jatkossa hankalampi pitää itsestään selvinä etuuktyöntekijöiden arkeen: työnteneuvotteluasema? sina, mutta joiden eteen on tehty valtavasti kijä on neuvottelupöydän ääressä töitä edunvalvontajärjestöissä. aina työnantajaan nähden alaSamat asiat herättävät pohdinSamojen etuuksien puolesta pidetään kynnessä. taa myös Julkisalan koulutettuääntä myös tulevissa tes-neuvotteluissa, – Järjestelmä turvaa sen, että jen neuvottelujärjestö JUKOssa ja ja syystä. Tuleva perhevapaajärjestelmän lakia ja työehtosopimusten määYlemmät Toimihenkilöt YTN:ssä. uudistus antaa molemmille vanhemmille räyksiä noudatetaan työpai– Neuvotteluista on tulossa Toiminnanjohtaja yhtäläisen oikeuden vanhempainvapaakoilla. Lisäksi neuvottelut takaahaastavat. Haasteita lisää se, että Maria Löfgren, kauteen. Aiemmin äideille on maksettu vat meille neuvotteluyhteyden vuoden 2023 alussa voimaan JUKO jopa kolmen kuukauden palkka äitiystyönantajien ja työntekijöiden astuva soteuudistus sekoittaa vapaan alusta alkaen ja isille vain viikko. välille. Henkilöstöedustusjärjestelmän eli pakkaa entisestään. Työehtosopimuksiin – Nyt täytyy hakea tasapaino ja nostaa luottamusmiesten olemassaolo on liiton sisältyvien palkankorotusten lisäksi meimolemmat vanhempainetuudet samalle jäsenten kannalta äärimmäisen tärkeää, dän täytyy arvoida, miten tämä rakennetasolle, sanoo Tradenomien edunvalvonta- sillä irtisanomissuojan ansiosta he voivat muutos vaikuttaa sopimustoimintaan, johtaja Ville-Veikko Rantamaula. aidosti puolustaa työntekijää työpaikalla, sanoo JUKOn toiminnanjohtaja Maria Hän huomauttaa, ettei vasRantamaula sanoo. Löfgren. taavista isoista kokonaisuuksista Tulevia neuvottelukierroksia puhuttaessa asia ratkea muutaRantamaula kertoo odottavansa malla puhelinsoitolla. huolestuneena. Metsäteollisuus on – Eri sektoreiden työnantajilla ilmoittanut, ettei se enää jatkossa on tästä hyvin erilaisia näkemykneuvottele aloilleen valtakunnallisiä. Meillä on iso rooli neuvotsia ja yleissitovia työehtosopimukMitä tradenomit odottavat Edunvalvontajohtaja teluissa, sillä jäsenistömme on sia, jotka koskevat metsäteollisuuVille-Veikko neuvotteluilta? Rantamaula, moneen muuhun palkansaajaden yritysten kaikkia työntekijöitä. Tradenomit järjestöön verrattuna melko Teknologiateollisuus on perustanut TRADENOMIEN tuoreen tes-kyselyn nuori, Rantamaula sanoo. uuden työnantajayhdistyksen, joka neuvotmukaan neuvottelupöydässä telee jatkossa valtakunnalliset sopimukset. jäsenille tärkeitä asioita ovat: Palkankorotusten puolesta Sopimukset voivat olla yleissitoviakin, jos • Molempien vanhempien oikeus Perhevapaiden uudistukset ovat vain yksi yritykset liittyvät kattavasti uuteen työnansamanpituiseen palkalliseen aihe, josta tulevissa tes-neuvotteluissa tajayhdistykseen. vanhempainvapaaseen. väännetään kättä. Tulevissa neuvotteluissa – Meillä on huoli siitä, millä tasolla • Ajasta ja paikasta riippumaton työ. päätetään myös muun muassa palkkojen tulevaisuudessa sovitaan meidän jäsenille • Työhyvinvointia koskevat asiat. yleiskorotuksista. tärkeistä, päivittäisistä työehdoista – ja • Ostovoimaa parantavat palkan– Palkankorotukset turvaavat ansionsäilyykö työehtosopimusten yleissitovuus korotukset. kehityksen ja ostovoiman. Ne ovat yksitjatkossa, Rantamaula sanoo. täisen työntekijän kannalta olennaisia Myös paikallisen sopimisen rooli herätasioita, vaikka työnantaja mielellään tää kysymyksiä.

TRADENOMI

Yhteistyöllä enemmän aikaan

”Tes-neuvottelut vaikuttavat monin tavoin työntekijöiden arkeen.” Löfgren huomauttaa, että elinkeinoeläkäyntiin, on tarpeen nähdä, keitä Teknolomässä tapahtuneet muutokset eivät kuigiateollisuuden sopimukset tulevat koskettenkaan ole juurtuneet julkiselle sektorille. tamaan. Kunhan edustavuus on työnanta– Työnantajat ovat todenneet, että toijapuolella kunnossa, meillä on luontevaa mintaa kehitetään jatkossakin lähteä uudistamaan nykyisiä valtakunnallisen sopimuksen sopimuksia, Hankamäki sanoo. puitteissa. Mutta jos yksityisellä YTN:n piirissä on kymmeniä sektorilla mennään kohti yrityseri sopimuksia, joista osa päättyy kohtaista sopimista, se tarkoittaa jo kuluvan vuoden puolella, osa meillekin jatkossa hankalampaa vasta ensi vuonna. neuvotteluasemaa, hän sanoo. – Ensimmäiset neuvottelut Puheenjohtaja Myös YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki, näyttävät myös suuntaa koko YTN Teemu Hankamäki kertoo odotneuvottelukierrokselle sen suhtavansa mielenkiinnolla tulevia teen, millaisia tavoitteita eri puoneuvotteluja. lilla pöytää tällä kertaa painotetaan, – Jo ennen kuin neuvottelut lähtevät Hankamäki sanoo. T

AKAVALAISTEN liittojen yhteistyö kantaa hedelmää, sillä yhdessä työehtosopimuksista neuvotteleminen tuo synergiaetuja ja mahdollistaa paremmat tulokset. – Neuvottelujärjestöjemme YTN:n ja JUKOn kautta vaikutamme erityisesti työelämän tasa-arvoon ja työelämän hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin sen sijaan, että ajaisimme tradenomien asioita yksin, sanoo edunvalvontajohtaja VilleVeikko Rantamaula. YTN:n solmii työehtosopimukset yksityisellä sektorilla jäsenistön puolesta. – YTN:n alla yritämme sopia parhaalla mahdollisella tavalla sopimukset niin tradenomeille, insinööreille, ekonomeille kuin muillekin korkeakoulutetuille. Niinpä YTN:n sopimusten piirissä olevat työskentelevät tyypillisesti asiantuntijaja esihenkilötehtävissä sekä keskijohdossa, kertoo YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki. Sopimuksia YTN:llä on niin ala- kuin yrityskohtaisestikin teollisuudessa, palvelualoilla ja järjestöissä. – Käytännössä meidän jäsenliittoihimme kuuluu hieman yli 170 000 ylempää toimihenkilöä, ja näistä noin 100 000 jäsentä on jonkun tes-sopimuksemme piirissä, Hankamäki sanoo. Myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO toimii jäsenyhdistystensä kautta. – Työpaikoilla JUKOn toimintaan törmää lähinnä luottamusmiesten kautta. Jukolaisia liittoja on 35 kappaletta ja Tradenomienkin jäsenet ovat vahvasti edunvalvonnan piirissä, selventää JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren. Hän huomauttaa, että luottamusmiehiin kannattaa olla yhteydessä varsin matalalla kynnyksellä. juko.fi ytn.fi

TRADENOMI

Kampuksella

Parempaa oloa opintoihin Opiskelijoiden hyvinvointi on romahtanut koronapandemian aikana. Etäopintojen ja poikkeusaikojen keskellä hyvinvointia voi yrittää parantaa niin sosiaalisia suhteita vaalimalla kuin myötätunnon ja lempeyden keinoin. Te k s t i : Pi Mäkilä // K u va t : Mikko Törmänen

äntillisyys, suunnittelu ja opiskelun ja vapaa-ajan toisistaan erottaminen. Siinä kolme asiaa, jotka Oulun ammattikorkeakoulussa tradenomiksi opiskeleva Maria Hänninen on kokenut korvaamattoman tärkeiksi koronapandemian aikana opiskelussa. – Loin itseäni varten tarkan päivärytmin ja päätin jo etäopintojen alussa, että opiskelen ainoastaan kello 8–18 välillä, sen jälkeen iltaisin olen vapaalla. Etäopinnoissa vuorokausirytmi voisi helposti keikahtaa päälaelleen ja opiskelua ja muuta elämää voisi olla vaikea erottaa toisistaan. Järjestelmällisyydestä on ollut valtavasti apua, Hänninen kertoo. Hänninen pitää etäopiskelussa siitä, että omannäköisen opiskelurytmin voi määritellä itse. – Se ei ollut aluksi helppoa, sillä haalin liikaa kursseja enkä huomannut jättää riittävästi aikaa tauoille ja esimerkiksi ruokatauoille, hän muistelee. Hänninen on työskennellyt opintojensa ohella ravintolassa. Työyhteisö ja työnteko ylipäätään ovat tarjonneet mielekästä tekemistä ja sosiaalisia tilanteita silloinkin, kun kaikki on ollut kiinni eikä opiskelukavereita ole voinut tavata. Hänninen harmittelee, ettei verkostoituminen opiskelukavereiden kesken ole etänä juuri onnistunut. Opiskelukavereita onkin löytynyt ennemmin Oulun tradenomiopiskelijoiden Outo ry:stä, jonka varapuheenjohtajana Hänninen nykyisin toimii. – Olen aina halunnut päästä vaikuttamaan, ja järjestöön kuuluminen on ollut hyvä väylä päästä puhumaan muun muassa opiskelijoiden jaksamisesta. Samalla olen saanut nähdä, miten prosessit toimivat järjestötasolla. Tätä kautta olen tutustunut muihin aktiiveihin ja eri kaupungeissa vaikuttaviin saman alan opiskelijoihin, Hänninen kertoo.

TRADENOMI

Rutiineja, rytmejä ja riittävästi lepoa Hänninen ei ole suinkaan ainoa korkeakouluopiskelija, joka on joutunut pohtimaan jaksamistaan ja etäopintojen sujuvuutta viimeisen parin vuoden aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kelan toteuttaman tutkimuksen alustavien tulosten mukaan erityisesti korkeakoulujen nuoret naisopiskelijat ovat kokeneet opintojen työmäärän ja yksinäisyyden lisääntyneen korona-aikana. Myös Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijat kokevat opiskelun vaatineen enemmän aikaa ja aiheuttaneen aiempaa enemmän stressiä. – Opiskelijoiden jaksaminen oli kovilla jo ennen pandemiaa, ja on huolestuttavaa, että jaksamisen ohella nyt myös yksinäisyyden kokemukset ja sosiaalinen eristäytyminen ovat vaikuttaneet opiskelijoiden mielenterveyteen, sanoo opiskelijoiden mielenterveyttä edistävän Nyyti ry:n kehittämispäällikkö Leena Tuuttila. Tuuttila kertoo, että muun muassa huoli tulevaisuudesta sekä vaatimukset itseohjautuvuudesta ovat kuormittaneet nuoria, toisaalta monelle etäopinnot ovat tuoneet arkeen enemmän joustavuutta. Tuuttilan mukaan Hännisenkin suosimat arkiset rutiinit ja suunnitelmallisuus voivat olla avainasemassa poikkeusajan keskellä luovimisessa. – Kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista eli unesta, levosta, riittävästä liikkeestä ja hyvästä ravinnosta kannattaa pitää kiinni. Omaa arkea kannattaa rytmittää ja siihen voi luoda rutiineja. Ennen etäluentoja voi ottaa tavaksi tehdä pienen aamuisen ulkoilun, ja opintoja kannattaa tauottaa, hän vinkkaa.

Kaveria ei jätetä Myös Tuuttila korostaa vapaa-ajan merkitystä. Palautumiselle on tärkeää varata oma aikansa, ja esimerkiksi

M a r i a H ä n n i n e n pitää etäopiskelussa siitä, että omannäköisen opiskelurytmin voi määritellä itse.

”Loin tarkan päivärytmin ja päätin jo etäopintojen alussa, että iltaisin olen vapaalla.” TRADENOMI

Kampuksella

Opiskelija-aktiivi

Kehittämispäällikkö Leena Tuuttila Nyyti ry

Tradenomit tukevat opiskelijoiden hyvinvointia Tradenomit tukevat opiskelijoiden hyvinvointia monella eri tapaa. • Maksuttomassa opiskelijoiden hyvinvointivalmennuksessa voi keskustella opiskeluarjesta nousevista huolenaiheista ja saada työkaluja ja vinkkejä jaksamiseen. Lisäksi opiskelijat voivat käyttää varsinaisille jäsenille suunnattua hyvinvointivalmennusta. • Liiton Kulta- ja Musta-jäsenille on tarjolla erilaisia hyvinvointiaiheisia koulutuksia. • Myös Tradenomien paikallisyhdistykset tarjoavat opiskelijajäsenille monenlaista toimintaa. Lisätietoa: tradenomi.fi -> palvelut ja edut -> työhyvinvointipalvelut

TRADENOMI

Opintojen sisältöä kehittämässä Te k s t i : Ida Ijäs

etänä järjestettävistä kahvihetkistä opiskelukavereiden kanssa kannattaa pitää kiinni. – Rentoutuminen tuo hyvää vastapainoa korona-ajan kuormitukselle. Jos rentoutuminen on hankalaa, sekä Youtubesta että esimerkiksi Nyyti.fi-sivuilta ja somekanavista löytyy paljon materiaalia mielen hyvinvoinnista sekä erilaisia rentoutus- ja mindfulness-harjoituksia. Itseltään ei myöskään kannata vaatia liikaa. – Myötätuntoa ja lempeyttä omaa itseään kohtaan tarvitaan. Itselleen kannattaa puhua kuin hyvälle ystävälle vastaavassa tilanteessa. Vaikealta tuntuvat opiskelutehtävät voi kokeilla palastella pieniin osiin, jolloin tekeminen ei tunnu enää niin isolta ja ylitsepääsemättömältä, Tuuttila sanoo. Tuuttila korostaa yhteisöllisyyden merkitystä. Kukaan ei saisi jäädä yksin, ja kavereilta kannattaa muistaa kysyä, mitä kuuluu. Opiskelijan elämään ja hyvinvointiin liittyvistä asioista voi tulla vaihtamaan ajatuksia myös Nyytin ryhmächatteihin sekä nettiryhmiin. – Pitkittynyt tilanne voi tuntua toivottomalta, mutta hiljalleen palaamme ennemmin tai myöhemmin kohti normaalia. Ammattiapuakin on saatavilla, jos sellaiselle kokee tarvetta, hän kertoo. Maria Hänninen uskoo, että jaksamisessa auttaa parhaiten koko opiskelukuplan unohtaminen. – Välillä puhelin tai tietokone kannattaa sulkea ja lähteä vaikka ulos. Silloin ajatukset nollautuvat, Hänninen pohtii. T

Kuka olet ja mitä opiskelet? Olen Mika Salo ja opiskelen kolmatta vuotta tietojenkäsittelyn tradenomiksi Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran toimipisteessä. Toimin Laurean Tietojenkäsittelyopiskelijat Jenkins ry:n vuoden 2021 puheenjohtajana ja Tradenomien valtuuston varaopiskelijaedustajana.

Mikä sai sinut ryhtymään opiskelija-aktiiviksi? Kun aloitin opinnot keväällä 2019, huomasin nopeasti opintojen oheen jäävän paljon vapaa-aikaa. Järjestötoiminta vaikutti mielenkiintoiselta, ja kuukauden opiskeltuani lähdinkin mukaan. Jenkinsin hallituksessa olen ollut vuodesta 2020 lähtien, aluksi jäsenvastaavana ja nyt puheenjohtajana.

Mitä olet aktiivina päässyt tekemään? Olemme Jenkinsissä aina toteuttaneet paljon tapahtumia verkossa. Järjestämme suositussa Discordryhmässämme esimerkiksi läksyparkkia ja peli-iltoja, mitä kaikkea vain voi netin kautta tehdä. Nyt koronaaikana olemme auttaneet Laurean sisällä muitakin järjestöjä siirtämään tapahtumiaan verkkoon.

Tärkein asia, johon haluat itse tai te paikallisyhdistyksenä vaikuttaa? Jenkinsissä haluamme kehittää edunvalvontaamme. Keräämme opiskelijoilta ideoita ja mielipiteitä opinnoista ja viemme niitä eteenpäin. Toimin tietojenkäsittelykoulutuksen kehittämisryhmässä opiskelijaedustajana, ja siellä olen voinut tuoda suoraan opiskelijoiden ääntä kuuluviin. Haluamme myös pitää huolen, että Laurea pysyy tietojenkäsittelyn opetuksessaan mukana nopeasti kehittyvän it-alan tekniikoissa ja saamme niiden suhteen uusinta opetusta jatkossakin.

Viestisi muille opiskelijoille? Aktiivitoimintaan kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan, jos haluaa opiskeluaikana tehdä hieman ylimääräistä ja saada ajasta kaiken irti. Olen itse päässyt tekemään asioita, joita en ole voinut aiemmin kuvitellakaan sekä saanut paljon uusia ystäviä. Opiskelijaelämän hyvä puoli on myös se, että vastuuta on yleensä vähemmän kuin työelämässä. Jos aktiivitoiminta tuntuukin liian raskaalta, voi aina jäädä pois. Kokeilla kuitenkin kannattaa aina!

Tulipa mieleen Joka puolella alastomia miehiä

K u va : V i l j a H a r a l a

aluu 18 kuukauden jälkeen oman harrastuksen pariin oli suuri päivä. Uimahallin aulassa kaikki tuntui olevan kuin ennenkin. Tuttu kloorin haju, tunnelma ja iloiset hymyt. Muutos iski pukuhuoneessa. Olin kuin saunaan pakotettu amerikkalainen kohdatessani kymmeniä, tuntemattomia, alastomia miehiä. Liikaa ihmisiä, ihan liian lähellä. Entinen normaali, jota kaikki olemme kaivanneet, pääsi yllättämään. Oma reaktio ärsytti. Miten voin olla näin syrjäytynyt ihmisistä!? Business-kirjailija Adam Grant kirjoitti keväällä New York Timesissä, että koronaelämää voi kuvata sanalla ”languish” eli virua tai riutua - sitä, mitä tehdään vankisellissä. Kun normaalit, läheiset ja sisältörikkaat vapaan maailman kontaktit puuttuvat, niin kaikki tapahtuu yhteisen vankilamme ulkoilupihalla, eli verkossa. Tunnelma vankilan pihalla on jotakuinkin yhtä sydämellinen kuin vankien kesken voi kuvitella. Tunnelma on aika vaisu ja koko ajan vähän ärtynyt. Sanoopa kuka tahansa, mitä tahansa, niin siihen suhtaudutaan provokaationa, eikä ihmisyys näyttäydy mitenkään kauniina. Mutta, kun itsensä saa kiinni turhasta ärsyyntymisestä, tunne on musertavan nolo. Minä en ole tällainen, minähän pidän ihmisistä! Nyt me seisomme kaikki vankilan portilla, vapaus on ihan nurkan takana, vaikka se vielä onkin ehdonalainen. Kohta portti loksahtaa auki ja kohtaamme toisemme oikeasti. Moni on vaihtanut työpaikkaa, vielä kohtaamatta kollegoitaan arjessa. Monen työpaikalle on tullut uusia nimiä, mutta ei vielä kasvoja Teamsin ulkopuolella. Se voi arveluttaa. Miten pärjäämme tuolla ulkona keskenämme? Olenko syrjäytynyt jo liikaa vai löydänkö tieni takaisin ihmisten luo? Epäilyksiä on ilma sakeanaan. Moni epäilee eniten itseään ja omaa kykyään jakaa taas työn tekemisen arki. Mutta suotta. Tämä kakku on lusittu yhdessä. Ja yhdessä tästä selvitään. T

Petri Rajaniemi on kirjoittaja, puhuja ja muutosajattelija. Hän tarkastelee maailmaa laveasti ihmisestä globaaliin kuvaan, tästä hetkestä menneeseen ja tulevaan. TRADENOMI