Oppimisen muutokset haastavat kaikki osapuolet

Minna Scheinin, koulutuksen kehittämisestä vastaava koulutuspäällikkö, Turun AMK: ”Tiimityöskentely ja yhteisöllisyys voivat toteutua todella hyvin myös verkossa. Aktivoivat oppimismenetelmät laittavat opiskelijan itse ajattelemaan.”

Mika Suutari, oppimisympäristöpalveluista vastaava palvelupäällikkö, Turun AMK: ”Muodolliset oppimisen tavat muuttuvat epämuodollisiksi, oppimista viedään yrityksiin ja yhteisöihin, maantieteelliset etäisyydet lyhenevät digitaalisuuden myötä.”

VUOROPUHELU

Miten, milloin ja missä opiskelua ja oppimista tapahtuu – nyt ja tulevaisuudessa? Mikä rooli yrityksillä ja yhteisöillä on oppimisessa? Miten fyysiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt pysyvät muutoksissa mukana? Haastateltavina aiheesta ovat Turun AMK:n koulutuksen kehittämisestä vastaava koulutuspäällikkö Minna Scheinin ja oppimisympäristöpalveluista vastaava palvelupäällikkö Mika Suutari.

Millaisia muutoksia on meneillään korkeakouluissa ja oppimisessa?

Minna: Koko käsitys siitä, missä ja millä tavalla oppimista tapahtuu, on muuttumassa. Kaikkialla opitaan, eikä enää mennä vain kouluun oppimaan. Oikeastaan oppimista ei voi välttää. Yhteiskunnalliset muutokset, kuten digitalisaatio ja massiivinen tiedonkäsittely, globalisaatio ja ikääntyminen, vaikuttavat kaikki ympäristöömme. Tämä tarkoittaa, että myös koulutussektorin on muututtava, sekä sisällöiltään että toimintatavoiltaan.

Mika: Niin, ja myös se, milloin oppimista tapahtuu. Muodolliset oppimisen tavat muuttuvat epämuodollisiksi, oppimista viedään yrityksiin ja yhteisöihin, maantieteelliset etäisyydet lyhenevät digitaalisuuden myötä – meneillään on hyvin merkittävä muutos.

Mika: Muutos on haasteellista meille kaikille, jotka olemme suunnittelemassa oppimiseen liittyviä asioita koko ammattikorkeakouluyhteisölle, mutta myös opiskelijoille ja opettajille sekä yrityskumppaneillemme. Muutos vaatii uudistumista kaikilta osapuolilta.

Minna: Työelämä on suuressa muutoksessa. Paljon puhutaan siitä, minkälaisia työelämätaitoja valmistuvilla opiskelijoilla pitäisi olla. Nyt ja tulevaisuudessa pelkät ammattialakohtaiset taidot eivät enää riitä, vaan opiskelijoilla tulee olla niin sanottuja geneerisiä taitoja, kuten tiimityöskentely- ja verkostoitumistaitoja, aloitekykyä, uteliaisuutta, ja kriittistä ajattelutaitoa. Meillä näitä taitoja opitaan kehittämämme innovaatiopedagogiikan keinoin.

Mikä Turun AMK:ssa on tilanne oppimisympäristöjen osalta?

Mika: Monella voi vielä olla vanhanaikainen kuva oppimisesta ja opetuksesta. Mielikuvaa opettajasta luokan edessä on hankala muuttaa hetkessä ajatukseen siitä, että opettaja on nykyisin enemmänkin oppimisen mahdollistaja ja usein myös itse oppijan roolissa. Opettajan ei tarvitse aina tarjota oikeaa vastausta, vaan ohjata opiskelijaa oikean vastauksen selvittämisessä. Oppiminen on nykyisin yhteisöllinen kokemus. Fyysisiä oppimistiloja uudistetaan jatkuvasti mahdollistamaan uudenlainen oppimiskulttuuri: rakennetaan muuntojoustavia tiloja, joissa tila muuntautuu niin yksilö-, ryhmä- kuin perinteiseen luento-opetukseenkin. Yhteisöllisyyttä tukemaan tehdään ryhmätyötiloja opiskelijatiimien kohtaamiseen, ja opiskelijat pystyvät myös itse näitä tiloja varaamaan. Fyysinen kampusympäristö on opiskelijoiden, opettajien ja yritysten yhteinen kohtaamispaikka.

Fyysinen, virtuaalinen, hybridiympäristö – millä menetelmillä ja miten?

Minna: Vastustusta on aina, kun on muutosta, uudestaan ja uudestaan on keskusteltava. Yhteisöllisyyden toteuttaminen on tosiaan avainasia. Tiimityöskentely ja yhteisöllisyys voivat toteutua todella hyvin myös verkossa. Se on vapauttavaa – kaikki on mahdollista. Aktivoivat oppimismenetelmät laittavat opiskelijan itse ajattelemaan.

Mika: Kuten niin sanottu käänteinen oppiminen: opitaan yhdessä eikä niin, että tieto tehdään jossain muualla ja voidaan sitten kaataa opiskelijan päähän. Materiaaleihin ja tietolähteisiin tutustutaan jo etukäteen ajasta ja paikasta riippumatta ja kun kohdataan tiettynä aikana ja tietyssä paikassa fyysisellä tai digitaalisella kampuksella vaihdetaan kokemuksia ja opitaan toisilta. Tosin tässä on positiivinen haaste – miten vuorovaikutus toteutetaan sekä fyysisesti että digitaalisesti samaan aikaan, jos osa ryhmästä on fyysisesti paikalla ja osa etäyhteyksien päässä? Miten saavutetaan tasa-arvoinen oppimiskokemus? Etänä olevat jäävät helposti vaille huomiota. Olennaista on, miten pystytään välittämään aktiivisuus ja fiilis läsnäolosta.

Minna: Tästä on jo jonkin verran kokemuksia muilla. Opettajan monitori heijastetaan kahdelle seinälle siten, että etäopiskelijat ovat visuaalisesti läsnä. Yhteisöllisyys syntyy näin kaikille. Verkko-opetustilat ja tällaiset hybriditilat on tärkeää olla erikseen.

Mika: Täysin verkossa tapahtuviin oppimistilanteisiin meillä on ratkaisuna online-studiokonsepti: tila, jossa opettaja tai opettajatiimi voi taltioida opetusvideoita tai lähettää opetusta reaaliaikaisesti verkossa. Kupittaan kampuksen uudisrakennukseen valmistuu kokonainen online-opetuksen keskus. Keskus sisältää myös hybridiopetuksen tilan, jossa saadaan mukaan oppimistilanteeseen sekä fyysisesti että etänä olevat mahdollisimman toimivalla ja helpolla tavalla. Hybriditilan suunnittelu on vielä kesken, mutta odotan innolla, millainen tila tästä saadaan kehitettyä yhdessä verkkoopettajien ja teknologia-asiantuntijoidemme kanssa. Opettajille on tarjolla myös mukaan otettavia ”matkapaketteja”, jolloin hybriditilan pystyttäminen onnistuu mihin vain, ja etäosallistuja saadaan mukaan tilaisuuteen kameran ja kaiutinmikrofonien avulla.

Minna: Koko tutkinnon toteuttaminen verkossa vaatii erityiskalustusta myös fyysisiltä tiloilta. Tarvitsemme ympäristöjä, jotka on varusteltu verkko-opetusta varten. Koneet, kamerat ja äänet ovat valmiudessa siten, ettei opettajan tarvitse liikkua eri tiloissa ja aina erikseen varmistaa, miten tekniikka toimii. Meillä on kolme kokonaista tutkintoa verkossa, ja näitä toteuttaessamme olemme todenneet erityistilojen tarpeen päivittäin.

Millaisia mahdollisuuksia tulevaisuus tuo korkeakouluille ja yrityksille?

Mika: Kohtaamispaikkojen merkitys korostuu – meillä tämä on huomioitu Kupittaan kampuksen uudessa kesällä 2020 valmistuvassa rakennuksessa EduCityssä. Tervetuloa tutustumaan syksyllä 2020, millaisissa tiloissa tuolloin toimimme! Heti ykkös- ja kakkoskerroksessa on runsaasti tiloja kohtaamiseen. Seuraavissa kerroksissa on oppimistiloja sekä tiloja henkilökunnan ja opiskelijoiden yksilö- ja ryhmätyöskentelylle. Ylimpiin kerroksiin sijoittuu yrityksiä. Iso lisäarvo moderniin oppimiseen on tiedepuiston alue, jossa yritykset ja oppilaitokset toimivat yhteistyössä. Yritysten pääfokus on bisneksessä, opiskelijat vievät yrityksiin projektien ja harjoittelujen myötä uusia ajatuksia ja uusia mahdollisuuksia. Opiskelijat toimivat työelämän muutosagentteina ja voimavarana tuomalla uusia, raikkaita ajatuksia.

Minna: Tällainen yhteistyö tukee ajatusta, josta Euroopan tasolla puhutaan, että koulu ja elämä eivät saisi olla erikseen, vaan koulutus ja oppiminen olisivat kokonaisvaltaisesti osa elämää. Ne toteutuisivat monialaisesti ja -muotoisesti erilaisissa ympäristöissä, kuten myös työelämässä. Tällaisissa ympäristöissä opiskelija oppii ammattispesifien taitojen lisäksi geneerisiä taitoja eli innovaatiokompetensseja: kriittistä ajattelua, uteliaisuutta, verkosto-osaamista. Myös opettajilta pitää löytyä näitä taitoja. Pitää olla uteliaisuutta ottaa selvää.

Mika: Työympäristön ja oppimisympäristön rajat sekä fyysisen ja digitaalisen rajat hämärtyvät. Opettajat joutuvat oppimaan uutta koko ajan, välillä myöntämään etteivät osaa, ja opiskelija saa ottaa itse selvää. Tulevaisuuden työelämässä pitää alinomaa kehittää osaamistaan; elinikäisen oppimisen taidot ovatkin keskeisiä.

Mika: Sitten tietysti mahdollisuuksina ovat tulossa oppimisanalytiikka, tekoäly, virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus. Meilläkin Turun AMK:ssa tehdään tutkimustyötä monessa näistä. Oppimisanalytiikan avulla esimerkiksi sekä opiskelija että henkilökunta tunnistavat ajoissa, miten opinnot etenevät, ja opiskelijan on tarvittaessa mahdollista saada ajoissa tukea. Tähän meidän tulee keskittyä yhä enemmän tulevina vuosina.

Minna: Käytännön tasolla meillä on käynnissä projekti verkko-oppimisympäristöjen uudistamiseen. Suunnittelun kohteena ei ole vain perinteinen verkko-oppimisalusta, vaan useiden sovellusten ja järjestelmien muodostama oppimisteknologioiden ekosysteemi. Tavoitteena on luoda järjestelmäkokonaisuus, joka pystyttäisiin tulevaisuudessa pitämään modernina ja ajan hermolla. Aina pitää pystyä uudistumaan ja tarttumaan mahdollisuuksiin, joita maailma on tulvillaan.

Mika: Emme aina edes itse huomaa, miten hienoja juttuja meillä tehdään ja miten hienoissa tiloissa saamme toimia. Kansainväliset vieraat ihmettelevät, miten hienossa luottamuksen ilmapiirissä meillä voidaan toimia, avoimissa tiloissa. Jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi, ollaan sitten fyysisissä tai digitaalisissa ympäristöissä.

Minna: Yksi valtava tämän hetken ja tulevaisuuden mahdollisuus on verkkoopintojen valtakunnallinen ympäristö CampusOnline: opiskelija voi valita kaikista Suomen ammattikorkeakouluista opintoja tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Tulevaisuuden visioissa opiskelija voi itse valita tutkintoonsa kuuluvia opintoja, jotka sitten hyväksytetään korkeakoulussa kyseiseen tutkintoon sopiviksi.

Minna: Mitkä meidän oppimisympäristömme ovat pidemmällä tulevaisuudessa, sitä emme osaa vielä tarpeeksi ennakoida; siihen liittyy koko koulutustarpeiden ennakointi ja kestävän tulevaisuuden ymmärtäminen.

• TEKSTI: SATU HAAPALA • KUVAT: ANTTI ALA - KÖNNI

Vuorovaikutteista oppimista Salo IoT Campuksella

Uudella Salo IoT Campuksella opiskelijoille luotiin avoin oppimisympäristö yritysten keskelle. Lähes kaikki oppimistilat ovat avoimia, ja tarvittaessa niitä voidaan rajata liikuteltavilla akustisilla elementtiseinillä.

Avoimet oppimistilat tukevat digitaalisen liiketoiminnan tradenomikoulutuksen ajatusta oppimisesta käytännönläheisesti ja vuorovaikutuksessa muuhun ympäristöön. Opiskelijan aktiivinen ja osallistuva rooli osana koko ympäröivää yritysopiskeluyhteisöä vahvistuu, innovaatiopedagogiikan hengessä.

Vaikka perinteisistä luennoista on luovuttu Salon Digitradessa, tieto siirtyy edelleen usein ihmisiltä toisille; periaatteena kuitenkin on se, kuinka yksilö konstruktoi oppimansa. Opiskelijan oppimisprosessi tapahtuu yksilöllisesti sen mukaan, millainen kokemus ja tieto hänellä on ennestään ja miten ympäristö tähän vaikuttaa.

Osittain osuuskunnissa toimivat opiskelijat työskentelevät projekteissa yhteistyöyritysten tai toimeksiantajien kanssa. He hankkivat tarvittavaa tietoa itsenäisesti esimerkiksi tapahtumista, videoista, kirjoista tai keskusteluista – työelämä ja ympäristö siis ohjaavat opiskelua.

Tulevaisuuden tradenomeilta odotetaan luovaa osaamista. Alakohtaisen osaamisen lisäksi työelämässä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän luovaa ongelmanratkaisukykyä, kokonaisvaltaista ajattelua, päämäärätietoisuutta sekä kykyä toimia yhteistyössä ja verkostoissa.

Uudet avoimet tilat kannustavat opiskelijoita verkostoitumaan Salo IoT Campuksella toimivien yritysten edustajien kanssa. Tiedot ja projektit kulkevat yritysten ja tiimiopiskelijoiden välillä helpommin kuin ennen.

Tällaisen oppimisympäristön yksi päätavoite on, että valmistuvat opiskelijat vastaavat nykyajan yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin, eivätkä ainoastaan valmistuvan tradenomin osaamisvaatimuksiin.

Hyvän oppimisympäristön tavoitteena on pysyä alati muuttuvan työelämän tahdissa, jolloin konkreettisen oppimisympäristön siirtäminen sinne, missä toimii yrityksiä, oli suuri positiivinen harppaus koulutuksen kehittämiselle.

Psyykkisen toimintaympäristön tärkein tekijä on, että ilmapiiri on hyväksyvä. Digitrade-koulutuksessa käytössä oleva valmentava ohjaus tukee ja kannustaa opiskelijaa huomioiden jokaisen yksilöllisyyden.

• TEKSTI: JAANA KALLIO - GERLANDER, KOULUTUS - JA TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ • KUVA: MARTTI KOMULAINEN