Rakennusten hiilijalanjälki

Opiskelijat laskivat rakennusten hiilijalanjäljen

Rakentamisen hiilijalanjälkeä aletaan laskea Suomessa noin kolmen vuoden päästä, vuonna 2025. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat laskivat kahden rakennuksen hiilijalanjäljen opinnäytetöinään Länsi-Suomen Yleishyödyllisen Asuntosäätiön tilaamana.

Teksti | Siiri Welling, viestintäsuunnittelija, Turun AMK Kuvat | Siiri Welling

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat havaittavissa kaikilla maapallon alueilla, totesi hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC elokuussa 2021. Ilmasto siis lämpenee odotettua nopeammin, minkä vuoksi valtioiden on luotava konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomikin pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, ja yksi osa tätä toimea on rakennusten hiilijalanjäljen laskeminen päästöjen vähentämiseksi.

– Hiilijalanjälkilaskenta on itsessään hyvin mielenkiintoinen asia. Tietysti jokainen ymmärtää, mitä hiilijalanjälki on, mutta rakentamisen osalta käsite on laaja ja monipuolinen, pohtii Turun ammattikorkeakoulun opiskelija Samuli Helminen.

Turun ammattikorkeakoulun rakennetun ympäristön tutkimusryhmä on lähes kahden vuoden ajan tehnyt yhteistyötä asumisen hiilijalanjäljestä Länsi-Suomen Yleishyödyllisen Asuntosäätiön rahoittamassa Hiilijalanjäljen vaikutus asumiseen -hankkeessa. Sen myötä opiskelijoille on tarjoutunut mahdollisuuksia tutkia ja laskea eri asuntokohteiden hiilijalanjälki. Helminen alkoi keväällä laskea YH-kotien Skanssiin rakentaman betonikerrostalon hiilijalanjälkeä, kun taas opiskelija Tiia Härkin tutustui viidestä rivitalosta koostuvan asunto-osakeyhtiön elinkaaren hiilijalanjälkeen.

Laskentatyökalu opiskelijalisenssillä

Molemmat opiskelijat käyttivät työssään One click LCA -laskentatyökalua. Ohjelma mainostaa olevansa maailman johtava helppokäyttöinen ja automatisoitu elinkaariarviointiohjelma, jonka avulla voi laskea ja vähentää rakennus- ja infrastruktuurihankkeiden, tuotteiden sekä portfolion ympäristövaikutuksia. Työkalua ei ole aiemmin käytetty tai opetettu ammattikorkeakoulussa, joten opiskelijat toimivat eräänlaisina pioneereina.

– Oman laskennan suoritin EN15798 standardin mukaisesti. Mutta hiilijalanjälkilaskennassa on eroja menetelmien suhteen, eli mitä otetaan huomioon rakennuksen kokonaiselinkaaressa ja mitä ei. Tilaajalta ja heidän yhteistyökumppaneiltaan saatiin käyttöön kaikki rakennuspiirustukset ja

-selostukset, kuten paalutuskartat ja määrälaskentadokumentit. Näiden perusteella laskin materiaaleja ja syötin numeerisen arvon LCA-laskentaohjelmaan, selventää Härkin omaa työurakkaansa.

Härkinin rivitalokohteen elinkaaren laskennan tuloksista havaittiin, että energiatehokkuus, puurunko ja maalämpö pienentävät rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä tehokkaasti. Jos rakennusta vielä huolletaan hyvin, saavuttavat rakennustuotteet ja -materiaalit suunnitellun teknisen käyttöikänsä.

– Opinnäytetyön osalta tulokset olivat yhdenmukaisia olettamieni mukaan siitä, mitä se jälki tulisi olemaan. Kohteelle muodostui verrattain pieni hiilijalanjälki johtuen puurungosta, maalämpöpumpun käytöstä ja hyvästä energialuokasta, sanoo Härkin.

Helmisen opinnäytetyö on vielä kesken. Härkin ja Helminen ovat molemmat valmistumassa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööreiksi.

Asumisenkin hiilijalanjälki on tärkeä

Rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta ja ne aiheuttavat yli 30 prosenttia ilmastopäästöistä. Itse rakentamisen osuus on Rakennusteollisuus ry:n mukaan pienempi: energian käytöstä vain noin viisi prosenttia menee rakentamiseen.

Asumisen hiilijalanjälki muodostuu asunnon valmistamisesta, ylläpidosta ja purkamisesta sekä käytön, kuten lämmityksen ja sähkön, aiheuttamista päästöistä. Eniten asumisen hiilijalanjälkeen vaikuttavat energiatehokkuus, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen, päärakenteiden hiilijalanjälki sekä tilatehokkuus. Tällä hetkellä tosin asukkaiden tai työtiloissa työskentelevien ihmisten määrää ei oteta huomioon rakentamisen hiilijalanjäljessä. Turun AMK:n tutkimus ottaa kuitenkin kantaa juuri tähän, sillä asumisen hiilijalanjäljen suhteuttaminen asukasmäärään antaa eri tuloksen, kuin neliöperusteinen laskenta. Asukaskohtaisessa tarkastelussa korostuu asumisen tilatehokkuus. – Kaikki hiilijalanjälkeä laskevat tahot tähtäävät samaan tulokseen, eli neliöperusteiseen laskentaan. Mutta samoissa tiloissa asuvien henkilöiden lukumäärää ei voi ennustaa, eikä se myöskään ole vakio koko rakennuksen elinkaaren ajan. Asukasmäärä puolestaan vaikuttaa rakennuksen käytön aiheuttamiin päästöihin, selventää Turun ammattikorkeakoulun lehtori Tapio Keiramo.

Toistaiseksi Turun ammattikorkeakoulussa ei opeteta hiilijalanjäljen laskentaa. Keiramon mukaan viiden opintopisteen kurssi on kuitenkin suunnitteilla.

– Teoreettisesti tiedämme, miten hiilijalanjälki tulee laskea, mutta varsinaista opetusta ei ole. Opinnäytetyöt kirjoittaneet opiskelijat ovat pioneereina opetelleet laskennan itse. Mutta ehkä ensi vuonna rupeamme jollain opintojaksolla harjoittelemaan hiilijalanjäljen laskentaa. Tänä vuonna monimuoto-opiskelijoille korvattiin jo yksi materiaalitekniikan opintojakso tällä aihepiirillä, sanoo Keiramo.

Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä.

Ympäristöministeriö teetti vuonna 2017 selvityksen tiekartasta, jolla vähennetään rakentamisen ja erityisesti rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä sekä edistetään Suomen rakennus- ja kiinteistöalaa koskevia ilmastotavoitteita.

Ympäristöministeriön valmisteleman rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän avulla pyritään helpottamaan rakentamisen ilmastovaikutusten laskemista, ja se kattaa rakennuksen koko elinkaaren rakennustuotteiden valmistuksesta kuljetuksiin ja työmaatoimintoihin, käyttöön ja korjauksiin sekä elinkaaren lopulla tapahtuvaan purkamiseen ja kierrättämiseen.

Lähde: Ympäristöministeriö

”Tällä työkalulla tiedämme, miten voimme vähentää päästöjä”

Tiia Härkinin hiilijalanjäljen laskennan kohteena oleva rivitaloasunto-osakeyhtiö valmistui vuoden 2021 alkupuolella. Puurunko, energiatehokkuus ja maalämpö antoivat 28 huoneistosta koostuvalle rivitalolle hyvän hiilijalanjälkituloksen.

– Kyllä hiilijalanjälkilaskenta tulee olemaan entistä tärkeämpi jopa rakennuslupavaiheessa. Tällä työkalulla tiedämme, mistä päästöä tulee ja miten voimme vähentää päästöjä, kertoo YH-kotien rakennuttajapäällikkö Kari Talvitie.

Reilun kolmen vuoden kuluttua voimaan astuva hiilijalanjäljen laskemista koskeva säännös voi Talvitien mukaan tulla aika nopeastikin, mikä puolestaan voi hankaloittaa osaavan hiilijalanjälkilaskijan löytämistä. Yhteistyöhön Turun ammattikorkeakoulun kanssa Talvitie on tyytyväinen.

– Saimme hyvät raportit ja näimme, että meidän teettämä rakennus määritelmineen täyttää tulevaisuudenkin vaatimukset, sanoo Talvitie.

Myös työn tilaaja, Länsi-Suomen Yleishyödyllinen Asuntosäätiö, on tyytyväinen tuloksiin ja yhteistyöhön AMK:n kanssa. – Yhteistyö on sujunut erinomaisen hyvin. Kahden vuoden projektissa on ensin tehty peruskartoitus siitä, miten hiilijalanjälki ilmenee rakentamisessa ja nyt sitten vielä tämä kohdeselvitys. Tilaajan puolelta olemme tyytyväisiä siitä, että olemme saaneet tämän tutkimustoiminnan tukemisen pään auki ammattikorkeakoulun suuntaan. Säätiö on aiemmin tehnyt yhteistyötä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa, kertoo Länsi-Suomen Yleishyödyllisen Asuntosäätiön asiamies Rauno Saari.

Saari pitää hiilijalanjälkeä tärkeänä kysymyksenä rakentamisen parissa.

– Hiilijalanjälkiajattelu on murtautumassa läpi yhteiskunnassa. Olemme säätiönä eturintamassa liikkeellä. Katson, että hiilijalanjälkilaskenta sopii erinomaisesti säätiön tarpeisiin, sillä pyrimme edistämään asumista ja olemaan ajan hermolla, sanoo Saari.