4 minute read
Markku Ikonen tietää vinkit taloudelliseen ajoon
Turun AMK:n lehtori Markku Ikonen toivoo, että autoilun ympäristöystävällisyydessä satsattaisiin muuhunkin kuin vain sähköön. Sähköntuotannon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vaikuttavat unohtuvan julkisesta keskustelusta tyystin.
Teksti | Mari Loikkanen Kuvat | Martti Komulainen
Markku Ikonen kiihdyttää autoaan ripeästi kohti tavoiteltua nopeutta. Kun vastaan tulevat punaiset valot, hän pudottaa vauhtia hitaasti jo etäältä.
– On väärä käsitys, että mahdollisimman hidas kiihdyttäminen olisi taloudellista. Auton moottori toimii taloudellisemmin silloin, kun se saa tehdä vähän enemmän töitä ja kiihdytysvaihe on lyhyt, Ikonen sanoo.
Hän onkin huomannut, että ihmiset kiihdyttävät liian hitaasti ja jarruttavat liian myöhään ja nopeasti. Jos haluaa ajaa taloudellisemmin, auton liikettä pitäisi ylläpitää mahdollisimman paljon. Se tarkoittaa hidastusten ja uudelleenkiihdyttämisten minimointia.
Tämä pitäisi Ikosen mielestä ottaa huomioon jo liikennesuunnittelussa.
Turun AMK:n autotekniikan lehtori Markku Ikonen tietää, mistä puhuu. Ikosen erikoisalaa ovat ajotapakoulutus ja kulutuksen simulointilaskennat.
Lisäksi hän on kirjoittanut kirjan taloudellisesta ajotavasta ja kouluttanut aiheesta muun muassa Turun kaupungin sähköbussiliikenteen kuljettajia. Ikonen tykkää myös kilpailla itsensä kanssa mahdollisimman taloudellisista ajosuorituksista. Hän on tehnyt tarkkoja laskelmia, kuinka paljon polttoainetta ja energiaa kuluu missäkin ajotilanteessa, ja miten kannattaa ajaa.
– Uskoisin, että aika harva pystyisi liikuttamaan autoa pienemmällä kulutuksella kuin mihin olen itse totutellut. Toisaalta minulla on pakkomielle peitota omat ennätykseni, hän naurahtaa.
Ura keskittynyt ympäristövaikutuksiin
Ikonen on koulutukseltaan ajoneuvo- ja polttomoottoritekniikan diplomi-insinööri Otaniemestä sekä energiatekniikan lisensiaatti. Urallaan hän on keskittynyt erityisesti autoilun ympäristövaikutuksiin.
Ennen kuin hän aloitti työnsä Turun AMK:ssa vuonna 2003, hän työskenteli 15 vuotta pakokaasupäästöjen, vaihtoehtoisten polttoaineiden ja liikenteen energiankäytön tutkimustehtävissä.
– Kiinnostus asiaan on lähtenyt sisäsyntyisesti. Jo diplomityötä suunnitellessa kyselin professorilta, mahtaisiko löytyä jokin pakokaasupäästöihin liittyvä aihe. Siitä teinkin diplomityöni VTT:lle.
Turun AMK:ssa hän tuo kestävän kehityksen aihetta esiin auto- ja kuljetustekniikan opiskelijoille kolmella eri opintojaksolla.
Turun AMK:ssa on käytössä sekä vanhempia polttomoottoriautoja että hybridi- ja täyssähköautoja. Kuvan sähköauto on akkuteknologian tutkimuskäytössä.
Esimerkiksi Moottoritekniikka ja päästöjen hallinta -opintojaksolla käydään läpi, mitä voidaan tehdä niin, että moottorista ja pakoputkistosta tulisi mahdollisimman vähän päästöjä.
Vaihto-opiskelijoille suunnattu New fuels and drive systems for vehicles -opintojakso pureutuu myös uusimpiin kehitysaskeliin, jotka tähtäävät kulutuksen pienentämiseen ja sitä kautta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
Sähköauto on aina nollapäästöinen, mutta päästöt tulevatkin sitten voimalan piipusta.
Sähköntuotannostakin syntyy päästöjä
Ikosta harmittaa, miten hiilidioksidin eli kasvihuonekaasun merkitys ympäristölle on ollut alan tutkijapiireissä selvillä jo ainakin 20 vuotta, ja vasta nyt ollaan siinä pisteessä, että autoteollisuus ja kuljetusbisnes alkavat reagoida siihen.
– Ilmanlaatupäästöjen eli lähipäästöjen osalta tilanne on ihan hyvä. Ne on otettu vakavammin jo aikaisemmin ja niihin liittyviä puhdistimia on kehitetty. Mutta ilmanlaatupäästöt ovat eri asia kuin ilmastoon eli kasvihuoneilmiöön vaikuttavat tekijät, hän muistuttaa.
Kasvihuoneilmiöön liittyviä hiilidioksidipäästöjä ei voida puhdistaa pakokaasusta puhdistimilla, vaan hiilidioksidipäästö riippuu pelkästään poltetun fossiilisen hiilen määrästä. Vain polttamisen vähentäminen ja ei-fossiilisiin polttoaineisiin siirtyminen ovat ratkaisu.
Markku Ikonen on innostunut sähköpyöräilystä. Hän käyttää sähköpyörää työmatka-ajoon ympäri vuoden.
Tähän vaikuttaminen on koettu alan piireissä vaikeammaksi kysymykseksi.
Nykyisin asiaa pyritään ratkaisemaan erityisesti satsaamalla sähkökäyttöisyyteen, mutta Ikonen toivoo, ettei unohdettaisi muitakaan hyviä vaihtoehtoja: uusiutuvaa diesel-polttoainetta ja biokaasua.
Ikonen on havainnut, ettei sähköntuotannon ympäristövaikutuksia nosteta esiin julkisessa keskustelussa.
– Sähköauto on aina nollapäästöinen, koska siinä ei ole pakoputkea, mutta päästöt tulevatkin sitten voimalan piipusta ja samaan ilmakehään ne sieltä päätyvät, hän huomauttaa ja lisää: – Sähköauton ajaminen tuottaa hiilidioksidia riippuen siitä, missä maassa satutaan ajamaan ja miten missäkin maassa sähköä tuotetaan. Onneksi kuitenkin hiilettömät sähköntuotantomenetelmät ovat vahvassa nousukiidossa.
Ympäristöystävällistä liikkumista
EU:n vaatimukset uusien autojen hiilidioksiditasoista eivät noteeraa uusiutuvaa diesel-polttoainetta ja biokaasua, ja siksi ne ovat jääneet sähkön jalkoihin. Ikonen katsoo, että lainsäädäntö pakottaa puolivahingossa autonvalmistajat lataushybrideihin ja sähköautoihin. Hän toivoo, että asia korjattaisiin.
– Hiilisähköllä liikkuva sähköauto ei juurikaan anna ilmastopäästöjen suhteen mitään hyötyjä dieseliin verrattuna.
Ympäristöystävällinen liikkuminen on Ikoselle henkilökohtaisesti tärkeää. Hän itse ajaa sähköpolkupyörällä ja hybridiautolla.
Sähköpyöräilystä hän innostui, kun hän sähköisti AMK:n polkupyöriä opiskelijoiden kanssa. Lopulta hän muunsi omankin polkupyöränsä sähköiseksi.
– Tykästyin siihen niin paljon, ja käytänkin sähköpyörää työmatka-ajoon ympäri vuoden. Samalla tulee hyötyliikuntaa.
Raskaiden työkoneiden moottoreita ja hybridijärjestelmiä tutkivan Turun AMK:n moottori- ja voimalinjalaboratorion tutkimusmoottoreiden tuottama hukkalämpö ei karkaa enää harakoille. Testipenkkien yhteyteen rakennettu järjestelmä EduCityssä nappaa moottoreiden jäähdytysvedestä lämpöä talteen kampusrakennuksen lämmitykseen.
Testimoottorit jauhavat myös sähköä kampukselle. Hukkalämmön talteenotto yhdessä EduCityn perustuksiin asennettujen lämpöpaalujen ja rakennuksen katolla olevan aurinkovoimalan kanssa alentavat kampusrakennuksen hiilijalanjälkeä.
EduCityn kampusrakennuksen katolla aurinkovoimalan kyljessä sijaitseva aurinkosääasema tuottaa tietoa säteilystä aurinkovoimaloiden toiminnan mallinnukseen ja aurinkopaneelien kehitystyöhön.
Aurinkosääaseman pyranometrit mittaavat diffuusia horisontaalista säteilyä (DHI) ja globaalia horisontaalista säteilyä (GHI). Lisäksi muut sensorit tuottavat tietoa suorasta säteilystä (DNI), UV-indeksistä ja heijastuvasta pitkäaaltoisesta säteilystä. Tietoa kaikista näistä säteilylähteistä tarvitaan aurinkovoimaloiden toiminnan mallintamiseen ja mallien validointiin.
Solar Tracker seuraa auringon liikettä sekä sääaseman yhteydessä oleva kamera 180 asteen kuvakulmalla pilvisyyttä.
Muut säätiedot, kuten lämpötila, ilmanpaine, kosteus, sadekertymä sekä tuulen nopeus ja suunta tulevat tavanomaisen sääaseman kautta.
