5 minute read
Turun AMK:n toiminta tukee kiertotalousohjelman tavoitteita
Tammikuussa 2021 valtioneuvosto julkaisi laatimansa kiertotalouden edistysohjelman Uusi suunta: Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi, jonka avulla pyritään edistämään kiertotaloutta Suomessa. Turun AMK on kantanut kortensa kekoon suuressa kokonaisuudessa.
Teksti | Veera Laaksonen Kuva | Turun AMK
Periaatepäätös on laadittu kiertotalousohjelman pohjalta, ja siihen on linjattu keskeiset toimet, joita ministeriöt sitoutuvat noudattamaan resurssiensa mukaan. Tähtäimessä on Suomen siirtyminen kiertotalouteen pohjautuviin liiketoimintamalleihin vuoteen 2035 mennessä.
Turun AMK mukana valmistelutyössä
Olemme olleet mukana Uusi suunta -kiertotalousohjelman laatimisessa kahdellakin tavalla, kertoo Turun AMK:n Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän vetäjä, lehtori Piia Nurmi.
– Yksi käynnissä olevista hankkeistamme on tutkimusneuvoston huippututkimushanke CICAT2025, jossa tutkitaan laajasti kiertotaloutta. Tämän hankkeen asiantuntijoita on ollut mukana Uusi suunta -ohjelman työryhmissä vuonna 2020, Nurmi kertoo.
Nurmen mukaan Turun AMK:n tietoa ja osaamista on haluttu tarjota valmistelevan ohjelmatyön tueksi. Lisäksi hanketoimintamme tukee hyvin kiertotalousohjelman ja periaatepäätöksen tavoitteita. Turun ammattikorkeakoulussa toimii Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän vetämä Kiertotalous 2.0 -projektioppimisympäristö. Se toimii opiskelijoista muodostettuna tiiminä, jota ohjaavat tutkimusryhmän asiantuntijat sekä opiskelijatoimitusjohtaja.
Kiertotalous 2.0 -ympäristön opiskelijat ovat päässeet vastaamaan kiertotalousohjelman kyselyihin. Kyselyistä saatua materiaalia on hyödynnetty kiertotalousohjelman sisällöissä. Turun AMK on myös osallistunut kyselyiden julkaisutilaisuuksiin. Ympäristössä opiskelijat toteuttavat yksittäisiä projekteja omien kiinnostustensa sekä ammatillisen osaamisensa mukaisesti. Töitä opiskelijat tekevät sekä ryhmissä että itsenäisesti.
Kiertotalouden mukaisia ja kestäviä liiketoimintamalleja
Kiertotalousohjelman vision mukaan vuoden 2035 Suomessa yritykset valitsisivat kestäviä tuotteita ja palveluita, joiden käyttöikä olisi pitkä ja materiaalit uudelleenkäytettävissä. Sekä yksilön että suurempien toimijoiden valinnat ja luonnonvarojen käyttö olisivat tulevaisuudenkestäviä.
Piia Nurmen vetämän Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän asiantuntijat ovat olleet mukana Uusi suunta -kiertotalousohjelman valmistelutyössä.
Vision toteutumista linjaavat askeleet ja tavoitteet, joiden mukaan materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä ja resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi tavoitteena on vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta niin, ettei primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ylitä vuoden 2015 tasoa.
Kiertotalousohjelman mukaan taloudellisilla kannusteilla ja verotuksella Suomi pystyy tukemaan kiertotalouden palvelumallien yleistymistä. Esimerkiksi julkisten liikkumispalveluiden taloudelliseen ohjaukseen tulisi panostaa.
Koulutuksella ja tutkimuksella suuri rooli
Kun kiertotaloutta lähdetään edistämään, tarvitaan etenkin uusia innovaatioita sekä osaamista. Tässä koulutuksella on suuri rooli.
– Koulutuksen näkökulmasta meidän tulisi panostaa kiertotalousosaamiseen, sillä se on pitkälle kantava investointi mietittäessä ihmisten hyvinvointia, yhteiskuntaa sekä kestävää kasvua. Korkeakoulujen ja yritysten tekemä tutkimus aiheen tiimoilta on tärkeää, Nurmi painottaa.
Ohjelmasta käy ilmi, että kiertotalouden akuuttina haasteena on osaajapula. Tärkeitä toimialoja, joilla oikeanlaista osaamista kaivataan, ovat tekniikka, energia, kemianteollisuus sekä liiketalous. Näiden alojen osaajilta tarvitaan sekä oman ammattialan kiertotalousosaamista että yhteistyötaitoja, jotta saamme systeemisen muutoksen onnistumaan.
Systeemisellä muutoksella tarkoitetaan toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten samanaikaista muutosta, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle. Turku AMK tarjoaa suomalaisista ammattikorkeakouluista toiseksi eniten kiertotalouskursseja. Mukana on vahvasti myös systeemisen muutoksen osaaminen.
Elinkaariajattelu ja kierrätysmateriaalit ovat tärkeitä materiaalikehityksessä sekä tuotesuunnittelussa.
Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoiden (TKI) yhteistyötä kiertotalouden saralla on vahvistettava. Keväällä 2020 valmistunut kansallinen TKI-tiekartta ja sen toimenpiteet luovat edellytyksiä kiertotalouden TKI-toiminnan vahvistamiselle, kerrotaan Uusi suunta -ohjelmassa.
POLULLA-hanke tasoitti maahanmuuttajien polkua korkeakouluopintoihin
Maahanmuuttajat ovat koulutuksellisesti epätasa-arvoisessa asemassa. Turun ammattikorkeakoulussa tartuttiin maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten koulutuksellisen tasa-arvon ja etnistyvien koulutuspolkujen haasteeseen POLULLAhankkeessa.
Teksti | Tiina Laakso, lehtori, Turun AMK Kuva | Saija Vanhanen
Suomea on totuttu pitämään tasa-arvoisen koulutuksen mallimaana. Tuttu hokema on, että Suomessa korkeakoulutus on kaikkien saatavilla. Monet oletukset järjestelmän tasa-arvoisuudesta ovat kuitenkin virheellisiä. Yksi virheellisistä oletuksista on se, että kaikilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan ja haaveilemalleen uralle, riippumatta perhetaustasta tai asuinpaikasta.
POLULLA – maahanmuuttajat korkeakoulutukseen polkuopiskeluväylää pitkin -hankkeessa kehitettiin maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden polkua korkeakouluun sekä opintojen aikaista tukea opintojen alkuvaiheessa. Kehitettyjä tukimuotoja olivat mentorointi, vertaisohjaus, suomen kielen tuki sekä opiskelun tukipajat. Hankkeessa havaittiin, että opintojen alussa tarjotun tehostetun tuen jälkeen opinnot etenevät normitahtiin.
Polkuopintojen kautta korkeakouluun
POLULLA-hankkeessa tarjottiin maahanmuuttajille mahdollisuutta korkeakouluopintoihin polkuopintojen kautta. Polkuopiskelijat opiskelevat tutkinnon ensimmäisen vuoden opintoja. Opinnot kestävät vuoden. Polkuopintojen päätyttyä voi hakea tutkinto-opiskelijaksi ilman pääsykoetta.
Yksi POLULLA-ryhmän opiskelijoista on Bosniasta Suomeen 14-vuotiaana tullut Aida Bacic. Hän ei ollut ennen POLULLA-hanketta tiennyt, että korkeakouluun voi hakea monen väylän kautta.
– Olisinpa tiennyt aikaisemmin polkuopinnoista. Nyt aloitin opinnot keväällä 2019. Valmistun vuoden päästä sosionomiksi. Opinnot ovat mielenkiintoiset. Olen hyväksilukenut kaksi harjoittelujaksoa työkokemuksella Yhdessä-yhdistyksessä, mutta kolmannen suoritan muualla, jotta opin uutta.
Korkeakouluun voi hakea yhteishaun lisäksi avoimen väylän tai polkuopintojen kautta. Tai voi suorittaa korkeakouluun valmentavia opintoja.
Kaksisuuntaista kotoutumista korkeakouluyhteisössä
POLULLA-hankkeen opiskelijat ja tutkinto-opiskelijat ovat opiskelleet tiiviisti yhdessä. Syntyy vuorovaikutusta, opitaan uutta eri kulttuureista ja monikulttuurisia taitoja. Samalla rakentuu verkostoja, jotka valmistumisen jälkeen edistävät työllistymistä. Myös kielitaito kehittyy, kun sitä käytetään päivittäin arjessa.
– Ryhmässä pääsee auttamaan vastavuoroisesti. Haluan olla osa opiskelijaryhmää, en erityisesti maahanmuuttajaopiskelija. Täällä se on ollut mahdollista, sanoo Kanako Makino, yksi POLULLA-ryhmän opiskelijoista. Kanako muutti Suomeen puolisonsa luokse viitisen vuotta sitten.
Kaikki lähtee avoimesta vuorovaikutuksesta eri kulttuuritaustaa olevien ihmisten kanssa. Ei kannata liikaa pohtia, miten kätellä, miten puhua, miten kohdata, miten olla, mitä on sopivaa sanoa, mikä mahdollisesti loukkaa ja miten ylipäätään toimia.
Kun asetutaan yhteen ja olemaan yhdessä, toisia kunnioittaen ja kuunnellen, valmiina kohtaamaan, valmiina itsekin muuttumaan ja tarkastelemaan omia ajattelutapoja, syntyy ymmärrys yhteisestä yhteisöstä. Vähitellen ammattikorkeakoulun oppimisympäristö muuttuu kulttuurien väliseksi tasapainoiseksi rinnakkaiseloksi ja keskinäiseksi ymmärrykseksi.
Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee jäseniään yhdenvertaisesti, tukee terveyttä ja toimintakykyä ja takaa yhteiskunnan jäsenille mahdollisuudet hyvään elämään, terveyteen, koulutukseen ja työllistymiseen.
Mahdollisuuksien tasa-arvo ei kuitenkaan aina toteudu. Oppimistulosten ero heikoimmin ja parhaiten pärjäävien ryhmien välillä on kasvanut, samoin oppilaiden sosioekonomisen taustan yhteys oppimistuloksiin. Ulkomaalaistaustaisen nuoren tai aikuisen tie korkeakouluopintoihin on täynnä esteitä heikon koulumenestyksen, heikon suomen kielen taidon ja suomalaisen koulutusjärjestelmän puutteellisen tuntemuksen vuoksi.
Maahanmuuttajataustaisten osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista on 0,5 prosenttia. Tämä viittaa siihen, että koulutusjärjestelmä ei kykene tuottamaan heille riittäviä osaamisen edellytyksiä korkeakouluopintoihin.
Tarjolla pitäisi olla nykyistä enemmän mahdollisuuksia parantaa korkeakouluvalmiuksia sekä ennen tutkintoa että opiskelun alkuvaiheessa. Tavoitteemme tulisi olla, että yhteiskuntamme kaikilla jäsenillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen.
– Vapaus, tasa-arvo, osallistuminen ja yhtäläiset mahdollisuudet ovat täällä tärkeät arvot. Opiskelijoiden mielipiteitä kuunnellaan, sanoo Anna Vehanen, yksi POLULLA-ryhmän opiskelijoista. Ja jatkaa:
– POLULLA-hankkeen onnistumisen mahdollisuuksia ovat olleet tuen tarjoamisen matala kynnys, horisontaalisuus ja yksilöllinen lähestymistapa. Opettajat ovat tarjonneet turvallisen ilmapiirin opiskella, ymmärrystä erilaisuutta kohtaan, positiivisuutta ja kannustusta.
