2 minute read
Arvaa mitä? Hän sai töitä
Yksi tapa toteuttaa sosiaalista kestävyyttä on tukea kansainvälisten osaajien tietä suomalaiseen työelämään. Erityisesti korkeasti koulutetuille kansainvälisille osaajille on tarjolla vain vähän tukea ja palveluja työnhakuun. Tietoa on saatavilla, mutta se on hajanaista ja vaikeasti löydettävissä, erityisesti suomea taitamattomalle. Mentorointi on tehokas tapa tukea kansainvälisiä osaajia löytämään osaamistaan vastaava työtä suomalaisilta työmarkkinoilta.
Teksti | Essi Hillgren, hankeasiantuntija, Jonna Heikkilä, lehtori ja Janna Peltola, projektityöntekijä, Turun AMK Kuva | Janna Peltola
Turun ammattikorkeakoulun koordinoima hanke “MESH – Verkostot ja mentorointi maahanmuuttajien työllistymisen tukena” (2019–2021) on toteuttanut korkeakoulutetuille maahanmuuttajataustaisille osaajille mentorointiohjelmia, joissa osallistujia on ollut yli sata.
Mentorointiohjelma perustuu Mentoring to work -ajatukseen, jossa mentori on oman alansa asiantuntija, jolla on aktoriaan enemmän työkokemusta Suomesta. Ohjelmassa mentorin tehtävänä ei ole etsiä tai tarjota aktorille työtä, vaan hän on tuki, tsemppaaja ja tarvittaessa kriittinen ystävä.
”Mitä teen väärin?” on mentoreilta usein kysytty kysymys. Kovassa kilpailussa on erittäin vaikea työllistyä ilman alueellisia ammatillisia verkostoja. Yleisten arvioiden mukaan 60–80 % työpaikoista on niin kutsuttuja piilotyöpaikkoja, jotka täytetään verkostojen kautta. Kontaktien lisäksi kansainvälisiltä osaajilta usein puuttuu yksilöllinen tuki, joku kenen kanssa pohtia aiemman koulutuksen ja työkokemuksen sekä henkilökohtaisten vahvuuksien kautta omaa polkua työelämään.
Työpaikka voi olla yhden tykkäyksen päässä
Yksi mentorointiohjelmaan osallistuneista pareista on mentori Kukka Kalin ja aktori Cristina Stancu. Cristina on Romaniasta Suomeen kaksi vuotta sitten muuttanut tuotesuunnittelija, joka sai mentorikseen mainostoimiston toimitusjohtajan Kukan.
Mentorin tuella ja kannustuksella Cristina oppi systemaattista työelämäverkostojen rakentamista ja sai itsevarmuutta työnhakuun. Hän otti yhteyttä oman alansa kiinnostaviin yrityksiin ja soitti työhakemusten perään kysyäkseen, miksei ollut tullut valituksi. Sinnikäs ja systemaattinen työskentely kantoi hedelmää: lopulta yksi Cristinan tykkäys LinkedIn-palvelussa avasi tien uuteen työhön.
Ilman tukea ja tsemppausta usko omiin kykyihin olisi saattanut horjua, ja luovuttaminen olisi ollut helpompaa. Sekä Cristina että Kukka kokevat mentoroinnin palvelevan korkeakoulutettujen maahan muuttaneiden työnhakuprosessia ja uskovat tämän kaltaiselle toiminnalle olevan kysyntää laajemminkin.
Yksi työpaikka riittää
Cristina nimesi mentoroinnin suurimmiksi hyödyiksi kohonneen itseluottamuksen ja uskon omiin kykyihin. Mentoroinnin aikana hän ymmärsi, etteivät kaikki työpaikat ole häntä varten. ”En
tarvitse kaikkia työpaikkoja, tarvitsen vain yhden. Ja Kukka oli tässä tukemassa minua, ja se oli mukava kokemus.”
Mentori usein myötäelää aktorin kanssa ja iloitsee tämän mukana, kuten Kukka kuvailee: Olin niin onnellinen, kun hän löysi työpaikan. Kiljuin ilosta: ´Arvaa mitä?! Cristina sai töitä!!’. Kukka listasi itselleen tärkeimmiksi opeiksi toisen asemaan asettumisen eli millaisena työnhaku näyttäytyy maahan
Aktori Cristina Stancu ja mentori Kukka Kalin.
muuttaneen näkökulmasta, ja ylipäätään uuteen kulttuuriin sopeutumisen haasteet. Parhaassa tapauksessa voi saada uuden ystävän, kuten Kukan ja Cristinan kohdalla kävi.
Monissa maissa kansainväliset työyhteisöt ovat arkipäivää, joten maahan muuttaneille saattaa tulla yllätyksenä, miten suuressa roolissa kielikysymykset työnhaussa ovat Suomessa. ”Mielestäni suurin haaste on suomen kieli. Monet työnantajat edellyttävät, että puhut sujuvasti suomea, ja lisäksi tulee olla superhyvät työskentelytaidot sekä kokemusta kaikesta”, Cristina kuvaili työnhaun haasteita.
Kukka Kalin kehottaa yrityksiä kokeilemaan kansainvälisten osaajien palkkaamista. He tuovat työpaikoille kulttuurista osaamista, erilaisia näkökulmia ja uusia työn tekemisen tapoja. Joten Kukan sanoin ”just try!”
